Black Joy on vapautta TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER 5 2020 6 ,90 €. T E E M A : B L A C K LI V E S M A T T E R M A A IL M A N K U V A LE H T I 5 ?2 20 ESSEE Aktivismia vai traumapornoa. Poliisiväkivalta velloo EteläAfrikassa Museot ylläpitävät valkoisen ylivallan tarinaa Valokuvaaja Uwa Iduozee kuvasi New Yorkissa mustaa iloa
” Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Tuure Kilpeläinen Muusikko ja lauluntekijä Tilaa uudistunut lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaus 4 nroa 20 € Haaveena turkistarhaton Suomi. Tehdään haaveesta yhdessä totta. animalia.fi/kettukummi. Ryhdy Animalian kettukummiksi
14 SUOMI Päivät koulussa, illat barrikadeilla 17-vuotias Zahra Karimy on aina valmis barrikadeille, kun on kyse ihmisoikeuksista. Karimy huudatti väkeä myös Black Lives Matter -mielenilmauksessa Helsingissä.
MAAILMA PALOINA 4 Euroopan diktaattorit pitävät yhtä 5 Rasismi arkipäivää myös Euroopassa 6 Ratkaiseeko BLM Yhdysvaltojen vaalit. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Liisa Takala, Outi Kainiemi, Kirsti-Marjaana Karttunen, Karoliina Knuuti.. Edellisen sivun kuva: Liisa Takala. 32 YHDYSVALLAT New Yorkin kuuma protestikesä. 7 Vesinokkaeläimen maidosta superantibioottia 8 Luonnon voimistuva hätähuuto 9 Kolumni Shirlene Green Newball 10 Maailmanennätys Lainvartija vie hengen 12 Välähdys Uusi ja vanha kohtaavat Havannassa TEEMA: BLACK LIVES MATTER 14 Maailmankansalainen Yhdenvertaisuusaktivisti Zahra Karimy 18 Järjestelmän pettämät poliisiväkivalta velloo yhä Etelä-Afrikassa 26 Silmänkääntötemppu 32 Pitkä, äänekäs kesä 36 Kuvareportaasi Valon ja vastarinnan kuvat 44 Essee Someaktivismia vai traumapornoa. 34 SUOMI Taiteilijat Sasha Huber ja Tania Nathan ammentavat molemmat työhönsä omista juuristaan sekä post-kolonialismista. IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Rauhankasvatusinstituutin Akunna Onwen 48 Suhteita Sasha Huber ja Tania Nathan 52 10 kysymystä Students of Colour -järjestön Elina Yao 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Maski on uusi musta 57 Kumma kolkka Koronajumissa Karibialla 58 Ruoka Naurista nautiskelijoille 59 Mistä tämäkin on. 26 MAAILMA Tältä näyttää rasismin historia museoissa. 60 Katso, järjestö Kassandra 47 SUOMI Akunna Onwen: Suomessa on vielä paljon matkaa yhdenvertaisuuteen. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Uwa Iduozee; kuvassa Litina Egungun
Rakenteellisen rasismin purkutalkoissa olemme mukana tarkastelemalla jatkossakin, ketkä lehteemme kirjoittavat ja kuvaavat ja millä tavalla. Miksikö. Toimittaja ja aktivisti Shirlene Green Newball toteaa kolumnissaan, että rasismi on maailman pitkäkestoisin pandemia. Latimer puhuu traumapornosta ja pyytää meitä kaikkia tarkastelemaan tottumuksiamme, ennen kuin jaamme tai julkaisemme kuvia mustista, väkivaltaa kokevista ja kokeneista kehoista. ”Epäoikeudenmukaisuus tulisi ottaa vastaan ilman väkivaltaista kuvastoa.” PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Nyt se on Black Lives Matter. Maailmaa koskettava COVID -19 vaati meitä reagoimaan, aivan niin kuin rasismikin ja sen näkyväksi tehnyt, Yhdysvalloissa syntynyt liike. Niin on käynyt tänä vuonna kaksi kertaa. Tahdoimme pysähtyä sen äärelle, katsoa sitä tarkemmin. Sitä on vaikea kiistää. Ketkä kuvaavat ja kuvittavat niitä. Ketkä kirjoittavat lehtemme juttuja. ”Musta ilo antaa mustille luvan olla kaikkea sitä, mikä on ollut kiellettyä tai mitä on pidetty epäsoveliaana: nauttia omasta kehostaan, olla vapaa ilmaisemaan itseään, olla äänekäs, kuvitella itsensä ja omat mahdollisuutensa valkoisuuden asettamien raamien ulkopuolella”, Iduozee kirjoittaa. PANDEMIAT eivät ole uusi asia maailmassa, kuten ei rasismikaan. Tämän asian tiedostaminen ja syvä ymmärtäminen tulisi olla jokaisen median tekijän mielessä, kun yritämme purkaa ikiaikaista kuvastoa, kärsimystä ja sortoa toistavaa tarinaa. Tämän lehden teeman puolestaan piti olla teknologia. Anni Valtonen ta eivät loppupeleissä juuri auta tai jos auttavat, niin ne tekevät sen uudelleenaiheutetun trauman kautta. Ensin vaihdoimme lennosta kevään lehden tulevaisuus-teemasta terveys-teemaiseksi. NEW Yorkissa asuva valokuvaaja Uwa Iduozee teki lehteemme kuvareportaasin Black Joy -liikkeestä. Ihonväristämme ja alkuperästämme riippumatta olemme nyt saaneet uuden mahdollisuuden pysähtyä näiden ilmiöiden äärelle. Hänen mukaansa tietoiskut väkivaltaisuuksisMiten kukistamme traumapornon. Ruskeiden Tyttöjen verkkomedian toimituspäällikkö Ervin Latimer peräänkuuluttaa esseessään, että aktiivinen työ rasististen rakenteiden ja ajatusmallien purkuun olisi pystyttävä tekemään ilman tuskaa validoivia kärsimystarinoita. Olkoon se meidän kannanottomme aiheeseen. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. J oskus aikakauslehdentekijän suunnitelmat menevät kokonaan uusiksi. Tämä kädessäsi oleva lehti on yksi pieni, pienen toimituksen kokoinen yritys kammeta maailmaa parempaan ja tasavertaisempaan suuntaan. päätoimittaja. Millaisia juttuja ja kuvia julkaisemme mustista ihmisistä. Ne ovat aina olleet meille yhteisiä, ja nyt olemme uudella tavalla ymmärtäneet, että olemme kaikki osa ratkaisua. Kenen ääni kuuluu. Tahdoimme lehdentekijöinä miettiä omaa osuuttamme rakenteellisen rasismin rakentumisessa. Epäoikeudenmukaisuus tulisi ottaa vakavasti ilman väkivaltaista kuvastoa
2020 MA AILMA PALOINA Koonnut Karoliina Knuuti. KYMMENIÄ tuhansia ihmisiä kokoavat protestit jatkuvat Valko-Venäjällä väkivaltaisista tukahduttamisyrityksistä huolimatta. Tuloksen kiisti tuoreeltaan myös opposition pääehdokas Svjatlana Tsihanouskaja, joka nousi presidenttiehdokkuuteen, kun hänen ehdolla ollut miehensä vangittiin. Venäjän presidentti Vladimir Putinille naapurimaan tilanne on aiheuttanut päänvaivaa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet vangittujen kidutuksista. Viesti oli suunnattu länsimaille, joita molemmat miehet syyttävät mielenosoitusten masinoinnista. IT AR TA SS / LE H TI KU VA Syyskuun puoliväliin mennessä noin 7000 ihmistä oli pidätetty protestien yhteydessä. Avointa tuenosoitusta saatiin odotella pitkään, sillä Putinin toisessa vaakakupissa painavat vaikeudet länsimaiden ja Valko-Venäjän kansalaisten kanssa. Euroopan diktaattorit pitävät yhtä 4 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Tärkeimmän liittolaisen tuki on Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan asemalle elintärkeä. Maiden johtajien välisessä tapaamisessa syyskuussa Putin lupasi kuitenkin naapurimaalleen 1,5 miljardin euron lainan ja linjasi, että sen on saatava hoitaa itse omat kriisinsä. Mielenosoitukset alkoivat elokuun alussa presidentinvaaleista, jotka vuodesta 1994 vallankahvaa puristanut Lukašenka väitti voittaneensa 80 prosentin ääniosuudella. EU ja Yhdysvallat puolestaan sijoittelevat askelmerkkejä parhaillaan siinä pelossa, että suora tuki Valko-Venäjän demokratialiikkeelle provosoisi Venäjää sotilaalliseen väliintuloon. Vaalitulosta pidetään yleisesti vilpillisenä
Suomessa rasistista häirintää raportoi kokeneensa vastaajista peräti 63 prosenttia, kun vastaava luku esimerkiksi Maltassa oli 20. Lisää rahaa kehitysyhteistyöhön SUOMEN hallituksen ensi vuodelle hyväksymän talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti. 100 % % Rasistisen häirinnän kokemuksiin kuuluu yleisimmin: 22 % loukkaavia sanattomia eleitä 8 % väkivallan uhkaa 21 % loukkaavia tai uhkaavia kommentteja #* . Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvo tulee olemaan kokonaisuudessaan yhteensä 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,49 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Tutkimuksessa mukana olleet maat olivat Suomi, Itävalta, Italia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Britannia. MAAILMAN SANA Zhaghzhagh on persiaa ja tarkoittaa hampaiden kalistelua vihan tai kylmän vuoksi. ”Pandemian kiristämässä taloustilanteessa voimme olla tyytyväisiä siihen, että kaikista haavoittuvimpia ihmisiä tuetaan aikaisempaa enemmän myös Suomen rajojen ulkopuolella”, sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio. Euroopan komission vuonna 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain noin 64 prosenttia eurooppalaisista hyväksyisi lapselleen tummaihoisen kumppanin. 2020 5 MA AILMA PALOINA. Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka kolmas afrikkalaistaustainen eurooppalainen oli kokenut rasistista häirintää tutkimusta edeltävän viiden vuoden aikana. ! Lähde: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Kehitysjärjestöt saavat esityksen mukaan reilun neljän miljoonan euron, eli noin viiden prosentin korotuksen. Suomi sijoittui vertailussa vihoviimeiselle sijalle. Suomen tilanteen karuutta tukee myös yhdenvertaisuusvaltuutetun tämän vuoden kesäkuussa julkaisema selvitys, jonka mukaan 67 prosenttia afrikkalaistaustaisista vastaajista oli kokenut Suomessa syrjintää koulutuksessa ja 61 prosenttia työelämässä. Muslimin hyväksyisi vain noin puolet vastaajista. Rasismi arkipäivää myös Euroopassa Suomi 63 % Luxemburg 52 % Ruotsi 41 % Iso-Britannia 21 % Keskiverto 30 % Koetun rasistisen häirinnän yleisyys viiden kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Suomi käyttää ensi vuonna varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 711 miljoonaa euroa, eli kasvua edellisvuoteen verrattuna on lähes 29 miljoonaa euroa. VAIKKA Yhdysvaltojen rasismi on ollut otsikoissa, eurooppalaisilla ei ole varaa osoitella sormella rapakon taakse. Rasismi näkyy häirinnän lisäksi asenteina
syyskuuta 2019. BHRCC:n raportti kuvailee laajaa paikallisten tehtaiden toimintaa, jossa irtisanomisia on kohdennettu järjestäytyneisiin työntekijöihin, ja kuvaa lähes 5000 työpaikan menetystä, joiden väitetään liittyvän ammattiliittojen jäsenyyteen yhdeksässä tehtaassa Myanmarissa, Kambodžassa, Bangladeshissa ja Intiassa. Tapauksia on raportoitu esimerkiksi Primarkin, Zaran ja H&M:n tehtaissa. Sitä pitää tärkeänä 68 prosenttia demokraateista ja 11 prosenttia republikaaneista. Lähde: The Guardian JOUKKO suuria tekstiilija vaatetusalan yrityksiä ei ole onnistunut estämään tehtaissaan koronaviruspandemian varjolla tehtyjä ammattiliittojen hajotuksia. Sadat tuhannet vaatetyöntekijät Aasiassa ovat menettäneet työpaikkansa pandemian supistettua vähittäiskauppaa maailmanlaajuisesti. Jopa kolmasosa kaikista äänestäjistä piti syyskuussa sitä tärkeimpänä kysymyksenä, ja eri arvioissa sitä piti erittäin tärkeänä peräti 70–80 prosenttia äänestäjistä. Asia käy ilmi ihmisoikeuksia työelämässä tutkivan järjestön Business and Human Rights Resource Centerin (BHRCC) elokuussa julkaisemasta raportista. TIISTAINA 3.11. Syyskuun lopulla kansallinen ennuste näyttää Bidenille johtoasemaa, mutta vaalit ratkaisevissa vaa’ankieliosavaltioissa tilanne on erittäin tasainen. AF P / LE H TI KU VA EU R O PE AN PR ES SP H O TO AG EN C Y EP A Joe Biden poseerasi selfiekuvissa yliopistovierailullaanTeksasissa 13. Kyselytutkimuksista selviää, että näitäkin vaaleja määrittää tärkeimpänä kysymyksenä talous. Uutiskuvien perusteella poliisiväkivaltaa ja rotusyrjintää vastustavilla protesteilla voisi kuvitella olevan suuri merkitys vaalituloksen kannalta – etenkin koska Trump on kutsunut mielenosoittajia kotimaisiksi terroristeiksi ja kiistänyt rakenteellisen rasismin ongelman Yhdysvalloissa. Mutta kuinka tärkeä kysymys tämä oikeasti on maan äänestäjille. Ratkaiseeko BLM Yhdysvaltojen vaalit. 6 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Etninen epätasa-arvo onkin vaalien yksi eniten jakavista kysymyksistä. Heti tämän jälkeen koko kansan listalla näkyvät hieman eri painotuksin terveydenhuolto, korkeimman oikeuden nimitykset sekä koronaviruksen hoito. Sitä pitää tärkeänä esimerkiksi Pew Research Centerin mukaan peräti 76 prosenttia demokraateista mutta vain 24 prosenttia republikaaneista. Ammattiliitot nurin koronan varjolla KOHTI PAREMPAA Vain 5 dollarin menoerä henkilöä kohti vuodessa voisi estää tulevan pandemian, sanoo entinen WHO:n päällikkö Gro Harlem Brundtland. Jännitysnäytelmä jatkunee aina vaalipäivään saakka. Ehdolla ovat istuva presidentti Donald Trump sekä entinen demokraattien varapresidentti Joe Biden. Yhdysvaltojen kansalaiset valitsevat presidenttinsä vuosiksi 2021– 2024. Tätä kysymystä jakavampi on vain ilmastonmuutos. 2020 MA AILMA PALOINA
Sen sisältämä antibakteerinen proteiini suojaa näin jälkeläisiä infektioilta. 2020 7 MA AILMA PALOINA. Iholle eritettynä vesinokkaeläimen maito on vaarassa joutua kosketuksiin ympäristön bakteerien kanssa. Vesinokkaeläimen maidosta superantibioottia MAAILMAN KUVALEHTI 5 . On arvioitu, että maailmassa kuolee vuosittain noin 700 000 ihmisitä superbakteerien aiheuttamiin infektioihin. Tutkijat uskovat, että ruokintajärjestelmä selittää maidon antibakteeriset ominaisuudet. Arvellaan nimittäin, että nisäkkäille kehittyi nännit jälkeläisten ruokkimiseen steriilisti. Australialaistutkijat havaitsivat vesinokkaeläimen maidon erityisen kyvyn torjua bakteereja jo vuonna 2010. Vesinokkaeläin on eläinkunnan kummajainen. Vuonna 2018 tutkijat onnistuivat paikantamaan selitykseksi maidon sisältämän erityisen proteiinin. Superbakteereja syntyy, kun bakteerit kehittävät vastustuskyvyn antibiooteille ja siirtävät sen seuraavalle sukupolvelle. VESINOKKAELÄIMEN maito voi auttaa torjumaan yhtä aikamme suurimmista kansanterveyden haasteista, antibioottiresistenssiä. Se on toinen maailman vain kahdesta munivasta nisäkkäästä. IS TO C K Vesinokkaeläin on merkillinen sekoitus nisäkästä, matelijaa ja lintua. Läpimurron uskotaan voivan johtaa uudentyyppisen antibiootin luomiseen. Eläimellä ei kuitenkaan ole nännejä, vaan se ruokkii poikasiaan ”hikoilemalla” maitoa vatsapoimuihinsa
Hälyttävien lukujen taustalla on ihmisen toiminta. 84 prosenttia MAAILMAN LUKUJA Luonnon voimistuva hätähuuto 100 miljoonaa hehtaaria 56 prosenttia Jos emme saa luonnon hätätilaa korjattua, voimme unohtaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. Kurjimmillaan tilanne on Amazoniassa, jossa populaatiot ovat romahtaneet peräti 94 prosenttia. Indeksi tarkastelee 4 392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. Indeksin tulos onkin luonnon hätähuuto, joka päättäjien tulisi ottaa vakavasti, arvioi WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Suomalaiset nimittäin kuluttavat selvästi yli oman osuutensa. SYYSKUUSSA julkaistu WWF:n Living Planet -raportti toi jälleen huolestuttavaa tietoa maapallon luonnon tilasta. Kun indeksi heikkenee, olemme koko ajan huonommin varautuneita riskeihin.” Vaikka Euraasiassa populaatioiden pienentyminen ei ole yhtä rajua kuin Amazoniassa, esimerkiksi suomalaisilla ei ole varaa ylpeillä. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . KAROLIINA KNUUTI Suurimpia kärsijöitä ovat makeiden vesien selkärankaiset, joiden populaatiot ovat kutistuneet vuosina 19702016 maailmanlaajuisesti keskimäärin Tällä vuosituhannella maailmasta on kadonnut metsää Luonnon monimuotoisuudelle kuuluu juuri nyt huonompaa kuin koskaan. Elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, luonnonvarojen ylikulutus, haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Jokainen päivä, jolloin ei lähdetä isoihin konkreettisiin muutoksiin, tarkoittaa sitä, että seuraavana päivänä pitää juosta entistä kovemmin.” Rohweder painottaa, että mikäli emme saa luonnon hätätilaa korjattua, voimme unohtaa myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen. 75 prosenttia maapallon jäättömästä maa-alasta on ihmisen merkittävästi muokkaamaa. 2020 MA AILMA PALOINA. WWF:n Living Planet -raportin mukaan ihmiskunta ylikuluttaa maapallon biokapasiteettia vähintään Lähteet: WWF, YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO IS TO C K WWF vetää raportissa myös suoran yhteyden koronaviruspandemian ja luonnon tilan heikentymisen välille. ”Ilman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä, tuotantotapojen kehittämistä ja erityisesti ruokajärjestelmien uudistamista luonto ei voi palautua ja monimuotoisuuden tila parantua”, raportissa todetaan. Sen mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuodesta 1970 lähtien. ”Mitä vahvempi indeksi on, sitä parempi kyky luonnolla on selviytyä katastrofeista, kuten ilmastonmuutoksesta. Ruoankulutuksemme ympäristövaikutuksista 90 prosenttia kohdistuu rajojemme ulkopuolelle, ja ruoantuotantoon tarvittava maapinta-ala nykymenolla on 40 prosenttia suurempi kuin Suomen pinta-ala. Ratkaisuksi tilanteeseen WWF esittää luonnonsuojelun lisäämistä sekä sen rinnalla kokonaisvaltaista elämäntaparemonttia. ”Nyt ehdottomasti tarvitaan selkärankaa päätöksentekoon, sillä muutoksella on kiire
Että poliisi ei ampuisi. ”Pyydän: älkää peskö pois ihonväriäni, joka puhuu.” M AR KU S SO M M ER S NÄKÖKULMA. En kuitenkaan aio lannistua ja lakata taistelemasta, koska tiedän uuden sukupolven jatkavan tätä taistelua. He ovat sankareitamme. Kaksi vuotta sitten olin helsinkiläisessä supermarketissa ostoksilla irakilaisen ystäväni kanssa. Sydney oli nähnyt aiemmin vanhempiensa kanssa elokuvan The Hate U Give ja oppinut, että mustan miehen kuuluu tehdä niin pysyäkseen hengissä. Kuulustelu maahan pääsemiseksi kesti puolisen tuntia, enkä saanut koskaan selitystä siihen, miksi se tehtiin. Kirjoittaja on toimittaja, bloggaaja ja aktivisti. Mustien ihmisten oikeuksia on poljettu vuosisatoja. Eräänä päivänä Sydney oli autoajelulla isänsä kanssa, kun poliisi pysäytti heidät. Mitä teit siellä. Olen kokenut elämässäni eri asteista rasismia, eri puolilla maailmaa. Vuosia sitten matkustin maateitse Suomesta Pietariin, ja olin ryhmässä ainut, jonka Venäjän viranomaiset määräsivät tullissa syrjään. Sydney on tietoinen ihonväristään ja siitä, että hänen kokemansa dramaattinen tilanne voi toistua. Passiani syynätessään he tivasivat, miksi olen ollut Brasiliassa, Panamassa, Yhdysvalloissa. Samaan aikaan tunnen ylpeyttä ollessani musta nainen. Yksi näistä nuorista on siskonpoikani Sydney, älykäs 12-vuotias, joka elää Yhdysvaltojen Indianapoliksessa. Kyllä, rasismi on pitkäkestoisin pandemia. En itse pidä, että minua kutsutaan ruskeaksi, suklaiseksi, tummaksi tai värilliseksi naiseksi. Tahdon, että minua kutsutaan mustaksi naiseksi, joka olen. I honi on musta. KESÄLLÄ Black Lives Matter -liike tuli esiin eri puolilla maailmaa ja itsekin olin mukana Helsingissä järjestetyssä mielenilmauksessa. Miksi olit noissa maissa. Mielenosoitus järjestettiin pandemian aikana, ja suurin osa siihen osallistujista oli varautunut kasvomaskein ja turvavälein. Myös minä olen tietoinen tästä. Sydney on yksi niistä miljoonista mustista pojista ja miehistä, jotka ovat Yhdysvaltojen rasistisen systeemin kohteita ja uhreja. Siitä syystä yhteiskunta on pirstonut minut stereotypioiksi, jotka siivittävät arkeani. Monet rohkeat naiset ja miehet ennen minua ja siskonpoikaani ovat kokeneet rasismia, todella rajuakin rasismia. Kun tapahtuma oli ohi, näin kyltin, jossa luki: Racism = longest-running pandemic. Ohikulkeva mies sanoi meille: ”Täällä haisee paska.” ELÄN kolminkertaisen syrjinnän raskauttamana. Tämä ei ole mitään uutta. Kotiin päästyään hän kertoi äidilleen, siis siskolleni, että oli autosta ulos tultuaan laittanut välittömästi kätensä auton konepellille, jotta poliisi näkisi, ettei hänen käsissään ole asetta. Joten pyydän: älkää peskö pois ihonväriäni, joka puhuu. Ihonvärini lisäksi olen nainen ja maahanmuuttaja. SaapuesRasismi on pitkäkestoisin pandemia Shirlene Green Newball sani Senaatintorille kenialaisen ystäväni kanssa, nähdessäni tuhannet ihmiset ja kuullessani heidän äänensä ihoni oli kananlihalla
Koko 2000-luvun aikana yhdeksän ihmistä on Suomessa kuollut poliisin ampumaan luotiin. Entäs se Suomen poliisi pamppuineen. Vuonna 2017 Maduro perusti Venezuelaan poliisin erikoisjoukot ( FAES ), joiden virallisena tehtävänä on torjua rikoksia ja terrorismia. Ja lyöhän se varmaan, joskus. Reutersin tutkivan journalismin selvityksen mukaan FAES :iin on pestattu entisiä rikollisia, vaikka Venezuelan lain mukaan poliisiksi palkattavalla ei saisi olla rikosrekisteriä. Poliisin ja turvallisuusjoukkojen aiheuttamia kuolemia vuodessa* 1 000 000 . Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan erikoisjoukoista on kuitenkin muodostunut pelättyjä kuolemanpartioita ja väkivaltaisia pönkittäjiä Maduron vallalle. YK :n viime vuonna julkaiseman raportin mukaan Venezuelan turvallisuusjoukot surmasivat vuoden 2018 aikana lähes 5 300 ihmistä. VENEZUELAN yhteiskunta on jo vuosia ollut jyrkästi kahtiajakautunut, ja viime vuodesta lähtien maa on vajonnut vakavaan perustuslailliseen kriisiin. Ne mellastavat hieman etelämpänä. Venezuelan pelätyt erikoisjoukot pönkittävät presidentti Nicolás Maduron valtaa. Yhdysvalloissa poliisin liipaisinherkkyys on puhuttanut jo pitkään, ja tänä vuonna Black Lives Matter -protestit ovat nostaneet esiin etenkin afroamerikkalaisiin kohdistuvan poliisiväkivallan. Yhdysvalloissa poliisin luoteihin kuoleekin länsimaisittain poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Suomeen verrattuna Venezuelan poliisi tappaa lähes tuhat kertaa enemmän ihmisiä. Presidentti Nicolás Maduro on takertunut jääräpäisesti valtaan armeijan tuella, samalla kun suuri osa ulkovalloista on tunnustanut hänen kilpailijansa Juan Guaidón maan lailliseksi presidentiksi. Silti Yhdysvallatkin jää kauas taakse, kun tarkastellaan koko maailman tappavimpia poliisivoimia. Venezuela 183,0 El Salvador 95,5 Syyria 83,2 Nicaragua 52,3 Jamaika 47,3 Suomi 0,2 10 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Osa synkistä kuolonluvuista selittyykin aseistautuneiden rikollisjärjestöjen ja poliisin yhteenotoilla. Meillä uutiskynnys ylittyy joka kerta, kun poliisi joutuu työssään turvautumaan aseeseen. Kaikissa tapauksissa surmattu ihminen on uhannut joko poliisin tai jonkun muun ihmisen henkeä. Erikoisjoukkojen tekemiä surmia ei myöskään selvitetä kunnolla oikeudessa. 2020 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. YK :n ihmisoikeuskomissaari Michele Bachelet vaatikin Venezuelan hallitukselta välittömiä toimia vakavien ihmisoikeusrikkomusten pysäyttämiseksi. Mutta meikäläisillä hipeillä ja punkkareilla on sittenkin aika leppoisat oltavat verrattuna moneen muuhun maahan. Teksti: Juha Mäkinen Maailman tappavin poliisi: VENEZUELA Lainvartija vie hengen * Miljoonaa ihmistä kohden Lähde: Wikipedia LE H TI KU VA / AF P PH O TO ”POLIISI hippejä pampulla lyö”, lauloi Martti Syrjä Eppu Normaalin humoristisessa punkrallissa Poliisi pamputtaa taas
Presidentti Nicolás Maduroa vastustava oppositioaktivisti ottaa yhteen poliisin kanssa marssilla kohti maan korkeinta oikeutta Caracasissa heinäkuussa 2017.
KUUBA. Tasapainotteleva tyttö symboloi valokuvaajalle muutosta, jonka keskellä kuubalaiset saarellaan elävät. Havannan kaduilla kulkiessa uusi ja vanha kohtaavat lähes joka kulmalla. KUVA: JUSSI RASTAS VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
Siellä huolto pelaa. Onnistuu! 17-vuotias Zahra Karimy rakastaa nousta barrikadeille hyvän puolesta. MIELENOSOITUSTEN järjestämisen lisäksi aikaa kuluu paneelikeskusteluihin, eri järjestöjen työhön ja tulevana talvena kuntavaalien ehdokkuuteen. Iso osa abin arjesta menee kuitenkin maailman muuttamiseen. Esimerkiksi kuluneen kesän aikana hän on ollut huudattamassa mielenosoittajia niin Black Lives Matter -liikkeen, Palestiinan kuin afgaanien puolesta sekä uiguurien kansanmurhaa ja Turkin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. ”Joskus en ole edes kotona kertonut mielenosoituksesta ja sitten näenkin iskän väkijoukon keskellä”, Karimy kertoo ja nauraa. Päivät koulussa, illat barrikadeilla Tuhansien mielenosoittajien johtaminen. K un Zahra Karimy astuu mielenosoituksessa ihmisten eteen, hän näkee heidän joukossaan aina tutun hahmon. Päivisin Karimy on Kulosaaren yhteiskoulun abiturientti, joka valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Oman isänsä, ylpeänä kuvaamassa tytärtään. Karimy myös juontaa tapahtumia ja viime keväänä Ylen persiankielisiä koronauutisia. Hän sanoo, ja vain puoliksi vitsaillen, ettei ehkä tule koskaan muuttamaan kotoa. 2020 MA AILMANK ANSAL AINEN. Karimyn tärkeimmällä tukijalla riittää kierrettäväksi tapahtumia, sillä nuori aktivisti on tunnettu kasvo mielenosoitusten eturintamassa. Viikonloput hän viettää tiiviisti perheensä kanssa. ”Mieluummin asun kotona, kunnes löydän kumppanin, joka osaa tehdä ruokaa”, Karimy heittää. Teksti: Mari Uusivirta Kuvat: Liisa Takala 14 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Perheen tuki ja yhteinen aika on Karimylle tärkeää
Zahra Karimy uskoo mielenosoitusten voimaan: kun iso joukko ihmisiä kokoontuu yhteen, päättäjien täytyy kuunnella.
Usein suuria mielenosoituksia suunnitellaan kuukausia. Karimy oli mukana mielenosoituksen taustajoukoissa ja lupautunut huudattamaan väkijoukkoa. Päiväkodin ja koulun tapahtumissa hän halusi päärooliin ja tulikin tunnetuksi muun muassa joulumuorina. Se teki vaikutuksen. Vaikka hän ei enää laulaisi ihmisten edessä, tuhansille ihmisille puhuminen, valtaapitävien tiukka haastatteleminen tai ihmisjoukkojen ohjaaminen eivät jännitä häntä. Silti paikalle saapui poliisin arvion mukaan yli 3000 ihmistä. ”Tuntui, että tämä ei voi olla totta näin lyhyessä ajassa.” LAPSENA Karimylla oli aina käynnissä show. Karimyn perhe asui Hämeenlinnassa, mutta Karimy näki suoran lähetyksen Helsingissä järjestettävästä mielenosoituksesta. Perhe kertoo edelleen tarinaa siitä, kuinka kolmilapsisen perheen kuopus leuhki vieraille osaavansa englantia ja sitten lausui 'mitha koulou' mukaenglantilaisella korostuksella. Vaikka Karimy lapsena keskittyi fanittamaan One Direction -bändiä ja High School Musical -elokuvia, hän oppi silti ajattelemaan yhteiskunnallisesti ja miettimään esimerkiksi konfliktien juurisyitä. ”Nykyään kaikki fokus on siinä, että vien paneelia tai muuta eteenpäin, jotta se ei ole yleisölle tylsää.” RAUHALLISUUS ja asiallisuus ovat Karimyn mukaan perua äidiltä. Se tuntui kaikin puolin väärältä. 2020. Tällä, mitä olen tehnyt vuosia, on oikeasti merkitystä. ”Mun päähän tuli sellainen naksaus, että vau. Karimyn perhe saapui Afganistanista Suomeen Karimyn ollessa vuoden ikäinen. Kotona kävi paljon vieraita, ja Zahra esiintyi heille: lauloi, tanssi ja esitti meteorologia. Yläkouluikäisenä Karimy näki televisiosta koulutusleikkauksia vastustavan mielenosoituksen. Hänen vierellään seisoi Andrea Moukoko, ystävä ja toinen mielenosoituksen pääjärjestäjistä. Kotona on aina puhuttu paljon politiikkaa. Isältään Karimy kertoo saaneensa puheliaisuutensa, rohkeutensa sekä luottamuksen siihen, että riskejä kannattaa ottaa. Mielenosoitus oli järjestetty kolmessa päivässä, ilman markkinointibudjettia. KARIMY oli sanaton. Vuonna 2015 klikkasi – kuten Karimy itse sanoo. Lapsena hän esitti perhetutuille usein meteorologia. Lisää ja lisää ihmisiä joka suunnasta. Esiintyminen on aina ollut Karimylle luontevaa. . Pääministeri Juha Sipilän hallitus ilmoitti mittavista koulutusleikkauksista. Nyt he kyynelehtivät yhdessä. Myös kiinnostus politiikkaan tulee isältä. ” Olin ihan, että vau. Mikä voima onkaan sosiaalisella medialla ja nuorisolla, Karimy ajatteli. ”Olin tosi päättäväinen lapsi. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Hän seisoi Helsingin Tuomiokirkon portaiden yläpäässä, kun Senaatintorille alkoi tulla ihmisiä. Kyynelet nousivat silmiin, selkäpiissä tuntui kylmiä väreitä. . Nyt kun mietin, olin pienenä ihan sika ärsyttävä, sellainen tärpäkkä.” Nykyään Karimy sanoo olevansa paljon rauhallisempi ja asiallisempi. Black Lives Matter -mielenosoituksessa voima ja yhteisöllisyys olivat jotain poikkeuksellisen hienoa. Tällä, mitä olen tehnyt vuosia, on oikeasti merkitystä”, hän sanoo. Alkamassa oli Black Lives Matter -Suomen rasismin vastainen mielenosoitus
MAAILMAN KUVALEHTI 5 . Kun Karimy alkoi kuvaamaan puhelimellaan tilannetta, huutelijat perääntyivät. Lähimpänä olivat äiti ja keskimmäinen veli, perheen rauhallisimmat jäsenet. 2020 17. Mutta Karimy ja vanhempi veli puuttuivat peliin. Kaikki meni mukavasti, kunnes pieni ryhmä muita viikonlopun viettäjiä alkoi huudella Karimyn perheelle rasistisesti. Yhdenvertaisuuden edistämisen lisäksi ilmastonmuutoksen torjuminen on lähellä Karimyn sydäntä. ”Mä olen aika vahva, osaan vastata ja reagoida, jos näen vääryyttä. Siksi hän yrittää esimerkillään ja muuten rohkaista rodullistettuja suomalaisia osallistumaan yhteiskunnallisesti. Aluksi hän toimi enemmän juontajan tai toimittajan roolissa, mutta on sittemmin ryhtynyt tuomaan myös omia mielipiteitään julki. Lait ja poliittiset päätökset koskevat meitä kaikkia, joten mukana pitää Karimyn mielestä olla mahdollisimman paljon ihmisiä mahdollisimman erilaisista taustoista. Karimy kertoo, että etenkin hänen veljensä ovat kokeneet koulussa paljon rasismia. Minut heitettiin juontajan rooliin ja tykkäsin siitä itsekin.” Aina seuraava ihminen pyysi Karimyn sähköpostia, ja samaan osoitteeseen pyyntöjä satelee edelleen tasaiseen tahtiin. Me, jotka täällä teemme mitä haluamme. ”Ja ketkä sitä aiheuttavat. Äidin kaltaisia ihmisiä on tosi paljon.” Eikä Karimy halua, että ujot tai pelkäävät ihmiset joutuvat elämään rasismin kanssa. Päätöksenteko ja media ovat Suomessa edelleen hyvin yksivärisiä, ja Karimy haluaa olla muuttamassa tätä. ”Olin se, joka puhui paljon ja oli sanavalmis. Ilmastoasioissakin Karimya kiinnostaa ihmisoikeusnäkökulma. Hänestä olisi ihana ajatus päästä muuttamaan muiden elämää työskentelemällä samalle järjestölle, joka muutti hänen elämänsä. Myöhemmin, kun hän esiintyi koulun tapahtumassa, mukana ollut järjestöihminen piti hänen tyylistään ja pyysi seuraavaan tapahtumaan. Esimerkiksi Afganistanissa, ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo. Se auttaa muistamaan, ettei kaikki ole kiinni opinnoista. Hän on osallistunut Fridays for Future -mielenosoituksiin ja juonsi viime syksynä suuren kansainvälisen ilmastolakon. Hänestä maailman ei pitäisi olla sellainen, jossa rasistisiin kiusaajiin suuttunut veli erotetaan koulusta, mutta kiusaajia ei. Kun Karimy oli 15-vuotias, perhe muutti Helsinkiin ja hän pääsi itsekin osallistumaan Näpit irti koulutuksesta -mielenosoitukseen. Mukana oli paljon ruokaa, kuten aina, ja keskustelu rönsyili tavalliseen tapaan edestakaisin maailmanpolitiikasta resepteihin ja takaisin. • KUKA. Ne, jotka eivät voi asialle tehdä mitään, kärsivät eniten.” Karimyn unelmien työpaikka on YK , sillä hänen perheensä saapui Suomeen YK :n kiintiöpakolaisena. He olisivat ohittaneet tilanteen, välittämättä rumista sanoista. Mutta esimerkiksi äitini on sellainen, että jos hän kohtaa rasismia, hän ei uskalla sanoa mitään. Zahra Karimy Syntynyt Tehranissa Iranissa Opiskelee Kulosaaren yhteiskoulun lukion yhteiskuntaja talouslinjalla Harrastaa lenkkeilyä Lähellä sydäntä meditointi. Siitä se lähti, pikkuhiljaa. KESÄLLÄ Karimyn perhe vietti viikonloppua Suomenlinnassa piknikillä. Hän on mieluummin hiljaa ja jatkaa elämää. Se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa heikossa asemassa oleviin ihmisiin, erityisesti tyttöihin. Hän ei halua, että tulevat sukupolvet joutuvat kokemaan rasismia. ON aika määritellä suomalaisuus uudestaan, Karimy sanoo, sillä suomalaisuus on muuttunut monen näköiseksi. Tällaiset arkielämän tapaukset ovat yksi syy siihen, miksi Karimy tekee työtä antirasistisen maailman eteen
TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER. Nainen puhuu sotilaalle aitansa läpi virkavallan partioidessa Bram Fishervillessä Sowetossa