Keskiveli TEEMA: PERHE 5 2019 6,90?€. Äitiyspakkaus valloittaa maailmaa Tee ma : Per he Ma ailm an Ku vale hti 5/2 019 Apilaperhe, yhteisö, aikuisten perhe ja muut ydinperheen haastajat Seksuaalikasvatusta kadulla Perun naiset murtavat tabuja Koreografi-ohjaaja Ima Iduozee on nigerialaissuomalaisen veljessarjan keskimmäinen, johon muut veljet saavat nojata
Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan ”Monipuolinen tietopaketti, rohkeasti paremman maailman puolesta.” SAARA SÄRMÄ tutkija ja feministi 4 numeroa 20 € Tilaa lehti! Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tilaus
”Halusin selvittää, miksi moneen kertaan kuopattu, mutta jälleen ajankohtainen Jäämeren rata vaikuttaisi saamelaisten perinteiseen poronhoitoon ja koko elämäntapaan”, hän sanoo. Inari 38–45 Uhka Lapin yllä JU H O KU VA Toimittaja Jukka Nortio ja valokuvaaja Juho Kuva ovat työpari lehden kuvareportaasin takana. Nortio kertoo päätyneensä juttumatkalle Lappiin, koska häntä kiehtovat niin rautatiet kuin saamelaisten asema. ”On käsittämätöntä, ettei koulukirjoissa, eikä edes Suomen historian yliopisto-opinnoissa, käsitellä kotoperäistä kolonialismia kuin mainintana.” Anni Valtonen Jukka Nortio Maailman Kuvalehti 5/?2019 3. ”Vain läsnäololla voi saavuttaa sen tunteen, jolla ihmiset puhuvat omasta elämästään, peloistaan ja unelmistaan.” Nortio sanoo, että matka vahvisti hänen käsitystään siitä, että saamelaisten sorto on ollut laajamittaista, eikä se ole vieläkään Suomessa loppunut. Nortio nautti ihmisten tapaamisesta ja rauhallisista keskusteluista heidän Tarinan takaa omassa ympäristössään
Mutta ovatko he perhe. 62 Katso, järjestö Väestöliitto Kannen kuva: Laura Oja Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Saara Mansikkamäki, Tuomas Kärkkäinen ja Eeva Anundi Maailman Kuvalehteä julkaisee Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Perhemuodot 20 Espoolaisessa Henttaan Sydän -yhteisössä asuvat kuusi aikuista ja kaksi lasta jakavat arjen ilot ja surut. Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Tanja del Angel/ Familia ry 50 Suhteita Toisiinsa nojaavat 54 10 kysymystä Leo Stranius 56 Arviot ja vinkit 58 Ilmiö Maapallon paras on myös lapsen paras 59 Kolumni Elina Hirvonen 60 Kumma kolkka Aaveiden ja ihmeiden maa 61 Mistä tämäkin on. Teemme töitä, jotta elämä olisi reilumpaa. Essee 46 Perhetutkija, sosiaalipsykologi Vaula Tuomaala arvelee, että maapallon kriisi pakottaa meidät muuttamaan käsityksiämme läheissuhteista. Tässä numerossa Haastattelu 16 Anna Moring tekee työtä sen eteen, että yhteiskunta huomioisi perhemuotojen koko kirjon. Maailma paloina 6 Rikkaat ja köyhät naapurit 7 Pakolaisten opintie loppuu kesken 8 Trump romutti naisten hyvinvoinnin 9 Politiikka uhkaa merikilpikonnaa 10 Kiinassa yksi lapsi ei enää riitä 11 Kolumni Mimosa Hedberg 12 Maailmanennätys Maailman korkein syntyyvys 14 Välähdys Venezuelalaiset pakomatkalla Pitkät jutut 16 Henkilökuva Perheiden puolella 20 Ihan tavallinen perhe 28 Äitiyspakkaus valloittaa maailmaa 30 Perun naiset kamppailevat oikeudesta tietoon 34 Se kirottu perheenjäsen 38 Uhka Lapin yllä 46 Essee Mikä on perhe. 4 5/?2019 Maailman Kuvalehti. Ihan kaikkialla
Luotonen muistuttaa, etteivät yksin elävätkään välttämättä koe itseään perheettömäksi kuin tilastollisesta näkökulmasta. 20–27), että suomalaisten käsitys perheestä on viime vuosina monipuolistunut. Yhden duunarivanhemmat eivät millään voisi tulla toimeen tyttöystävän suomenruotsalaisen perheen kanssa. Ajatuskin pelotti heitä. Vaikka suurin osa vauvoista syntyy parisuhteeseen, vanhemmaksi voi tulla myös adoptoimalla tai itsellisesti hedelmöityshoitojen avulla. Perhe on ja pysyy, eikä sitä voi valita. Samaa sukupuolta olevien parien liitot ovat jo valtavirtaa, ja avioerojen yleistyttyä sekä yksinhuoltajuudesta että uusperheistä on tullut tavallisia. Kysyimme asiantuntijoilta, mitä kaikkea perhe on nyt. Kävi ilmi, että tuleva sulhanen tulee lestadiolaistaustasta, ja täten hääjuhlia olisi lähtökohtaisesti järjestettävä kahdet: toisessa virret, toisessa viini. Kuinka moni vilkkaan pyörätien vastaantulijoista asuu yksin – ja mitä kaikkea tämän ilmiön takana onkaan. Keskityimme teeman käsittelyssä suomalaiseen kontekstiin, koska meidän yksilökeskeisen kulttuurimme reunaehdot ovat niin toisenlaisia kuin ne yhteisöllisen kulttuurin maissa ovat. Perheja läheissuhteita tutkinut sosiologi Aino Luotonen sanoo jutussa Ihan tavallinen perhe (s. Toistaiseksi nämä parit olivat siis keskittyneet parisuhteisiinsa, eikä niihin kuulunut ajatus laajemman perheverkoston luomisesta. Selitäpä tämä jollekin meksikolaiselle tai tansanialaiselle! Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Anni Valtonen Perhejuttuja TE EM U U LL G RÉ N Maailman Kuvalehti 5/?2019 5 Pää kirjoitus. Toinen arveli, että pohjoissuomalaiset vanhemmat ahdistuisivat kohdatessaan kumppanin varsinaissuomalaiseen perhekulttuurin. L ounaskeskustelumme lähti liikkeelle kollegan hääsuunnitelmista. Millaisia käsityksiä ihmisillä on perheestä. Syy oli kulttuurieroissa. Miksi. Keitä ihmiset mieltävät omaan perheeseensä kuuluvaksi. Henkilökuvassamme (s. Perheestä itsenäistyminen meikäläisittäin ajateltuna ei tule kysymykseen. ”Tosi paljon me yksinkertaisesti muistutellaan, että hei, kun teette uudistuksia, joissa yhteiskunta tarjoaa jotain tukea perheille, asiaa on mietittävä monenlaisten perheiden kannalta”, Monimuotoiset perheet -verkoston johtavana asiantuntijana työskentelevä Moring sanoo. Kävimme kierrosta pöydässä, ja tämä sama ilmiö toistui – jollakin tavalla. Toki meillä kaikilla on perhe, tai ainakin tulemme sellaisesta, jonkinlaisesta. Tartuimme tässä lehdessä perheeseen. Miljoona! Mietin tätä joskus, kun pyöräilen Helsingissä. Yksi hätkähdyttävä erityispiirre Suomesta löytyy: yli miljoona suomalaista asuu yksin. Yksi erityispiirre Suomesta löytyy: yli miljoona suomalaista asuu yksin. Morsian ei ollut vielä tavannut miehen vanhempia, ja luonnollisesti myöskään tulevat appivanhemmat eivät olleet tavanneet toisiaan. Yhteisöllisissä kulttuureissa tämä edellä käyty keskustelu on tietenkin lähtökohtaisesti mahdoton. Seurustelevat kollegat pitivät vaikeana ajatusta, että heidän vanhempansa kohtaisivat seurustelukumppanin vanhemmat. 16– 19) esittelemme Anna Moringin, joka tekee töitä sen eteen, että päättäjät ja viranomaiset muistaisivat suomalaisten perheiden koko kirjon ja kuuntelisivat näiden tarpeita
JO H N N Y M IL LE R Koonnut Ruut Tolonen Unequal Scenes -projekti dokumentoi taloudellista epätasa-arvoa maailman eri maista ilmasta käsin nähtynä. Rikkaat ja köyhät naapurit 6 5/?2019 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Dronella suoraan ylhäältäpäin otetut kuvat eivät juurikaan kaipaa kuvatekstejä. ”Jos kuvat herättävät epämukavia pelon ja epätoivon tunteita tai saavat havahtumaan asioiden monimutkaisuuteen – hyvä. Luksusta ja kurjuutta. Niissä näkyy alleviivaamatta, miten eri todellisuuksissa vain kivenheiton päässä toisistaan asuvat ihmiset voivat elää: toiset yltäkylläisyyden, toiset niukkuuden keskellä. Usein rikkaat myös eristävät asuinalueensa korkeilla muureilla, teillä tai kanaaleilla, joten ilmakuvissa kahden maailman raja erottuu vielä selvempänä kuin miltä se katutasossa näyttää. Se on niiden tarkoitus”, Miller kirjoittaa kotisivuillaan. Eteläafrikkalainen Johnny Miller kuvaa Unequal Scenes -valokuvaprojektissaan paikkoja, joissa taloudellinen epätasa-arvo tiivistyy. Huviloita ja hökkelikyliä. Vehreitä puutarhoja ja ahtaita kujia. Valtaosa Millerin kuvista on hänen kotimaastaan ja etenkin hänen kotikaupungistaan Kapkaupungista, mutta projekti on vienyt Millerin kameroineen myös esimerkiksi Meksiko Cityyn, Nairobiin ja Mumbaihin, joissa rikkaat ja köyhät asuvat rinta rinnan
Yli puolet maailman kouluikäisistä pakolaislapsista ei käy koulua, ja mitä ylemmästä koulutusasteesta on kyse, sitä vähemmän opiskelijoissa on pakolaisia. Tutkimusryhmä tarkasteli 91 maan ympäristölainsäädäntöä ja vertasi sitä erilaisiin taustamuuttujiin, kuten maan vaurauteen ja koulutustasoon. Australialaisen Curtinin yliopiston tutkimuksessa nimittäin selvisi, että naisten määrä parlamentissa korreloi sen kanssa, kuinka kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa maa tekee. Pakolaislasten tilannetta parantaisi se, että he pääsisivät mukaan valtiollisiin koulujärjestelmiin. Mikään näistä ei kuitenkaan selittänyt täysin naispoliitikkojen määrän ja ilmastolle suotuisten päätösten yhteyttä, joten sukupuolella todella näyttää olevan vaikutusta päätöksiin. Erityisen vahvasti pakolaisten putoaminen koulujärjestelmästä näkyy toisella asteella, jonka alle neljäsosa pakolaislapsista suorittaa, vaikka globaalisti yläkoulun käy kahdeksan lasta kymmenestä. Pakolaiset 63 % Peruskoulu Globaalisti 91 % Pakolaiset 24 % Keskiaste Globaalisti 84 % Pakolaiset 3 % Korkeakoulu Globaalisti 37 % Opiskelijoiden osuus eri koulutusasteilla Maailman Kuvalehti 5/?2019 7 MAAILMA PALOINA. Ääni naiselle on ääni ilmastolle Maailman sana Pachm Tamilinkielinen ilmaus kiintymykselle ja rakkaudelle, esimerkiksi vanhemman tunteille lastaan kohtaan. UNHCR:n mukaan kehitystä on kuitenkin tapahtunut, sillä aiempina vuosina luku on ollut prosentin. Ilman keskiasteen koulutusta alakoulussa opitut taidot valuvat hukkaan ja tie parempiin ammatteihin katkeaa: korkeakouluun pakolaisista jatkaa vain kolme prosenttia. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan koske pakolaislapsia, kertoo YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tuore raportti. Ihmiskunta voi ylpeillä sillä, että nykyisin lähes jokainen kouluikäinen asuinmaasta riippumatta pääsee kouluun. Lähde: UNHCR:n Stepping up – Refugee Education in Crisis -raportti Pakolaisten opintie loppuu kesken Poliitikoilta penätään ratkaisuja ilmastokriisiin, mutta jos niitä halutaan myös saada, kannattaisi ehkä äänestää naisia. ”On mahdollista, että ilmastokampanjoilla on paremmat mahdollisuudet edetä paikoissa, joissa päättäjäkunta on naisvaltaista”, tutkimusryhmää johtanut professori Astghik Mavisakalyan kommentoi löydöstä Yale Climate Connections -portaaliin sivulla. Silloin he saisivat viralliset todistukset, joita käyttää korkeakouluihin tai ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä
97 prosenttia turvattomista aborteista tehdään kehittyvissä maissa, joten järjestöjen tekemälle seksuaaliterveystyölle on niissä valtava tarve. International Women´s Health Coalition tarkastelee tuoreessa, yli sataan haastatteluun perustuvassa Bangladesh ei enää kysy neitsyydestä Kohti parempaa 3,5 miljardia maailman asukasta käyttää internetiä. Lähde: Our World in Data LE H TI KU VA / A FP / SA U L LO EB FL AT IC O N / N IC I LÖ N N B ER G 8 5/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Paitsi aborttien saatavuus, myös ehkäisypalvelut, synnytyksen tuki, sukupuolitautien testaus ja hoito sekä naisille yleisien syöpien seulonta ovat heikentyneet. ”Se antaa toivoa siitä, että voimme saada jatkossa läpi muitakin naisten asemaa koskevia muutoksia”, hän kommentoi asiaa uutistoimistoille. Lisäksi sama sarake lisätään myös miesten avioliittotodistuksiin. raportissaan sitä, millaisia seurauksia linjauksella on sen kahden ensimmäisen vuoden aikana ollut. Yhdysvallat oli työn merkittävin rahoittaja, kunnes presidentti Donald Trump tammikuussa 2017 kielsi maaltaan rahoitusta saavia kansainvälisiä järjestöjä tarjoamasta abortteja tai edes antamasta niistä tietoa. Lakimuutosta vuodesta 2014 ajanut juristi Ainun Nahar Siddiqua pitää päätöstä lupauksena paremmasta. Trump romutti naisten hyvinvoinnin Maailmassa tehdään vuosittain 56 miljoonaa aborttia, joista lähes puolet tapahtuu salaa ja vaarallisin keinoin. Korkein oikeus totesi elokuussa, että vuodesta 1961 avoliittotodistuksissa ollut kohta loukkaa naisten yksityisyyttä ja perusoikeuksia, joten kohta ”neitsyt” korvataan ”naimattomalla”. Trumpin linjaus, joka kieltää järjestöjä tarjoamasta abortteja kehittyvissä maissa, on heikentänyt naisten saamia terveyspalveluita. Maan korkein oikeus on nimittäin päättänyt muuttaa musliminaisten avioliittotodistuksessa olevaa saraketta, jossa naimisiin aikovilta kysytään ovatko he neitsyitä, leskiä vai eronneita. Kun bangladeshilaispari valmistautuu avioitumaan, ovat morsian ja sulhanen jatkossa aiempaa tasa-arvoisemmassa asemassa. Tulos on odotettu: naisille suunnatut terveyspalvelut ovat merkittävästi aiempaa huonommat etenkin Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. ”Merkittävin ja räikein seuraus on, että politiikan seurauksena kuolee ihmisiä”, järjestön ohjelmatyöntekijä Vanessa Rios kommentoi The Guardianille
Politiikka uhkaa merikilpikonnaa W IK IM ED IA / N IC O LE M C LA C H LA N Merikilpikonnat ovat selvinneet lajina miljoonia vuosia, mutta nyt ne ovat vaarassa ihmisten aiheuttaman ilmaston lämpenemisen takia. Maailman Kuvalehti 5/?2019 9 MAAILMA PALOINA. Elokuussa Trumpin hallinto ilmoitti uudistavansa uhanalaisia eläimiä koskevaa lainsäädäntöä siten, että jatkossa suojelupäätöksissä huomioitaisiin myös niiden taloudelliset vaikutukset. Yhdysvaltain merikilpikonnista 90 prosenttia pesii Floridan rannoilla. Jos kilpikonnanaaraat kokevat rannan jostain syystä turvattomaksi, eivät ne nouse sinne munimaan ja seuraava polvi jää syntymättä. Nyt uhanalaista vihreää merikilpikonnaa uhkaa sen luontaisten vihollisten ja ilmastonmuutoksen ohella myös Donald Trump. Ympäristöjärjestöjen mukaan tämän seurauksena monen nyt suojellun lajin säilyminen tulee vaarantumaan, ja yksi uhreista olisi vihreä merikilpikonna, kirjoittaa The Guardian. Saalistajan kitaan joutuminen, meressä lilluvaan muoviin tukehtuminen, juuttuminen kalaverkkoon… Merikilpikonnan elämä on vaarojen välttelyä, ja maapallon lämpeneminen sekä merenpinnan nousu tekevät sen elämästä entistä tukalampaa; esimerkiksi elokuussa hurrikaani Dorian pyyhkäisi mereen lähes puolet Floridassa rannikolla olleista vihreän merikilpikonnan pesistä. Kolme Yhdysvalloissa toimivaa ympäristöjärjestöä onkin aloittanut oikeustaistelun, jossa ne vaatiivat Trumpin hallintoa perumaan lakimuutoksensa ja suojelemaan vihreän merikilpikonnan kotirannat – hinnasta viis
Ilman maksettua sakkoa lapsesta tuli paperiton, eikä tällä ollut pääsyä sosiaalija terveyspalveluihin, kouluun eikä usein myöskään töihin. 2,8 miljoonaa äitiä ja vauvaa kuitenkin menehtyy edelleen synnytyksessä tai heti sen jälkeen. Syntyvyys ei nimittäin ole kääntynyt toivotulla tavalla nousuun. Pojan saaminen perheeseen on ollut Kiinassa perinteisesti tärkeää, sillä poikien tehtävä on huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan. Täysin ehdoton laki ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut; maaseudulla sai hankkia toisenkin lapsen, jos ensimmäinen lapsi oli tyttö. Se oli voimassa 25 vuotta, 1980–2015. Elokuussa kiinalaistutkijat Liu Zhibiao ja Zhang Ye esittivät, että Kiinassa voitaisiin kannustimien sijaan ottaa käyttöön lapsettomuusvero niille alle 40-vuotiaille, joiden perheessä ei vielä ole kahta lasta. Heikoin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa vauvoilla on 10 X suurempi todennäköisyys kuin länsimaissa kuolla ensimmäisen elinkuukautensa aikana. RE U TE RS / LE H TI KU VA Maailman lukuja Odottavien äitien ja lasten hyvinvointi on ottanut huimia harppauksia viime vuosikymmeninä. Hefeissä asuva Li Yan odotti toista lastaan helmikuussa 2014. Sakot eivät suinkaan olleet pieniä: esimerkiksi kiinalainen elokuvaohjaaja Zhang Yimou maksoi vuonna 2014 yhteensä lähes miljoonan euron sakot toisesta ja kolmannesta lapsestaan. Vuoteen 1990 verrattuna lapsikuolleisuus on laskenut 56 % Viime vuonna maailman maista 121 oli jo saavuttanut YK:n kestävän kehityksen pikkulapsikuolleisuuden vähentämistä koskevan tavoitteen. Viimein, vuonna 2015 sallittiin kaikille kaksi lasta. Linjauksen aikana luvattomasta lapsesta piti maksaa sakko. Lähde: Unicefin ja WHO:n raportti Levels and Trends in Child Mortality 10 5/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Kiinalaiset ovat ehtineet jo tottua yhden lapsen perhemalliin, jossa perheen ainokaiseen satsataan kaikki. Politiikan höllennykset alkoivat jo vuonna 2011. Räikeimmillään tämä johti tyttölasten abortointeihin, hylkäämisiin ja rekisteröimättä jättämisiin, mikä tulee näkymään vääristyneenä sukupuolijakaumana Kiinassa vielä pitkään. Seuraavana vuonna Kiinan hallitus luopui 25 vuotta jatkuneesta yhden lapsen politiikastaan. Nyt eläkepommiin havahtuneessa Kiinassa perhekoon kasvattamiseen kannustetaan ja jopa painostetaan. Nähtäväksi jää, millaisiin keinoihin rajua väestöpolitiikkaa harjoittamaan tottunut Kiina eläkepommin kynnyksellä turvautuu. Heidi Nummi Kiinan yhden lapsen politiikka lienee yksi historian tunnetuimmista väestöpoliittisista linjauksista. Kuten odottaa saattaa, ehdotuksesta syntyi mekkala. Ensin sallittiin toinen lapsi, jos molemmat vanhemmat olivat ainoita lapsia, ja kaksi vuotta myöhemmin riitti, jos toinen vanhemmista oli ainokainen. Kiinassa yksi lapsi ei enää riitä Eläkepommiin havahtunut Kiina ei ole saanut yhden lapsen perheisiin tottuneita kansalaisiaan kasvattamaan perhekokoa – nyt väläytellään jopa lapsettomuusveroa
Rakkautta osoitetaan ruoalla ja ruokkimalla. Kun poika ei löydä sitä oikeaa, hankkii äiti tälle buddhalaismunkin laatimat rukoukset hyvää onnea tuomaan. Kylissä perhe tarkoittaa sitä, että kun toinen sairastuu, häntä saatetaan ja jopa kannetaan päiviä kestävä matka lähisairaalaan. Perheen kanssa vietetään aidosti yhteistä aikaa. Suomessa perhe on sitä, että isovanhemmat viruvat yksin kotona Kauniiden ja rohkeiden äärellä, kun virtsalätäkkö kimmeltää siivoamattomana lattialta. Ei ole yhtä onnellisen perheen muottia. Tai unohdettuina tuijottamassa kukkivia pelargoneja palvelutalon ikkunasta. Sitä, että kun läheinen kuolee, valvotaan hänen luonaan yömyöhään hautarovion äärellä. Ja kun isä tekee hidasta kuolemaa öisessä sairaalassa, koko perhe valvoo vierellä loppuun asti. Nepalin kielessä on toisen ruokkimiselle oma verbinsä. Sitä, että perhettä nähdään kerran vuodessa väkinäisellä ja alkoholinhuuruisella joululounaalla, jossa jaksetaan jankata siitä, miksi sinä et syö joulukinkkua. Sitä, että exä peruu jälleen lapsen odotetun kesälomamatkan viime hetkellä. Viikoittaisia festivaaleja ja pyhiä rituaaleja juhlitaan yhdessä. Perhe voi merkitä nepalilaisille myös sitä, että nainen tekee peltotyöt, kun mies uhkapelaa rahat läheisessä teepuodissa. Suomessa perhe voi merkitä myös sitä, että kun asut maailman äärissä, läheiset ovat aina valmiita puhumaan outoina vuorokaudenaikoina Skypen välityksellä tuoreimman vatsatautisi oudoimmista yksityiskohdista. Maailmalla olen oppinut sen, että lopulta perheet ja perustarpeemme ovat todella samanlaisia, minkä tahansa kulttuurin kontekstissa muovaudumme. Mimosa Hedberg Tärkeintä on, että rakastamme Kirjoittaja työskentelee Nepalissa Suomen Lähetysseuran viestinnän asiantuntijana. Ja pidämme toisistamme huolta. Kun muutat parin vuoden sisään ties kuinka monennen kerran, anoppi on se, joka pyyhkii vanhan asunnon törkyjä puhtaaksi. Tärkeintä on, että rakastamme. N epalissa perhe on sitä, että vanhemmat asuvat aikuisten lastensa kanssa läpi elämän ja heistä pidetään huolta loppuun asti. Sitä, että työpalaveri venähti ja tarhatäti soittaa taas kerran päiväkodista lasta hakemaan. Nepalin kielessä on toisen ruokkimiselle oma verbinsä, joka ei viittaa vain lapseen, vaan sitä käytetään myös aikuisiin perheenjäseniin. Kathmandulainen uranainen hoitaa lapset, paiskii töitä puolet kovemmin kuin mieskollegansa ja kiiruhtaa kotiin hoitamaan aviopuolison sairaita vanhempia. V ES SI H Ä M Ä LÄ IN EN Maailman Kuvalehti 5/?2019 11 Näkökulma
Äidit ja lapset odottivat aliravitsemustarkastusta Dogon kylän terveysklinikalla lokakuussa 2018. MAAILMAN KORKEIN SYNTYVYYS: NIGER MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä
Räjähdysmäinen väestönkasvu on yhteiskunnalle vakava ongelma. Syntyvyysbuumi Sahelissa Nopea väestönkasvu uhkaa Nigerin vakautta. Siinä olisikin tehtävää, sillä Nigerissä tyttöjen koulunkäynti jääkin tyypillisesti vain muutamaan vuoteen. Teksti: Juha Mäkinen Maailman suurin kokonaishedelmällisyysluku (lapsiluvun odote / nainen) Niger 6,5 Somalia 5,6 Kongo ja Mali 5,4 Tšad 5,3 --Suomi 1,4 Lähde: YK:n väestöosasto. Nyt suomalaisia on 5,5 miljoonaa, mutta nigeriläisiä jo yli 20 miljoonaa. Tutkijat pelkäävätkin, että Nigeriä samoin kuin vastaavien ongelmien kanssa painivia naapurimaita uhkaa lähitulevaisuudessa vakava humanitaarinen kriisi, ellei väestönkasvua saada hidastumaan. Valistus ja ilmaiset ehkäisyvälineet eivät kuitenkaan auta, jos ihmisten omat ajatukset kulkevat toiseen suuntaan. Lisäksi poikkeuksellisen nuori väestö – lähes puolet nigeriläisistä on alle 15-vuotiaita – yhdistettynä taloudelliseen epävarmuuteen on räjähdysherkkä yhdistelmä, joka voi johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Syntyvyyslukujen mukaan väritetyllä maailmankartalla Afrikka erottuu täysin poikkeuksellisena alueena. Kaikkein suurimmat syntyvyysluvut ovat Nigerissä. Iso EU RO PE A N U N IO N / O LL IV IE R G IR A RD lapsiluku on Nigerissä normi, ja monet perheet haluavatkin paljon lapsia. Vuonna 1970 Suomessa oli 4,6 miljoonaa ihmistä ja Nigerissä hieman vähemmän, noin 4,2 miljoonaa. Pelkästään kasvavan väestön ruokkiminen tuottaa vaikeuksia. Vaikka Niger on suuri maa, suurin osa sen alueesta on viljelyskelvotonta aavikkoa, ja ilmastonmuutos uhkaa heikentää olemassaolevia viljelyalueita. 30 suurimman syntyvyyden maan joukossa on 28 Afrikan maata. Nigerin presidentti Mahamadou Issoufou on toistuvasti korostanut asian tärkeyttä, ja kehitysjärjestöt ovat pyrkineet edistämään perhesuunnittelua. Niger joutuu jo nyt turvautumaan kansainväliseen ruoka-apuun. 2010-luvun alussa Nigerin hallitus yritti käynnistää sukupuolivalistusta kouluissa, mutta joutui perääntymään, kun vaikutusvaltaiset islamilaiset järjestöt protestoivat voimakkaasti. Ja kasvu jatkuu: vuonna 2050 nigeriläisiä ennustetaan olevan yli 60 miljoonaa. Kuvaavaa on vertailu Suomeen 50 viime vuoden ajalta. Ei ole yllätys, että Niger sijoittuu monen muunkin tilaston väärään päähän: maassa on maailman alhaisin lukutaitoaste, yksi korkeimmista lapsikuolleisuusasteista, ja YK:n tuoreimmassa inhimillisen kehityksen indeksissä se on listauksen vihoviimeinen maa. Naisten koulutustason nostaminen on usein paras keino pienentää syntyvyyttä. Kolme neljästä nigeriläistytöstä naitetaan alle 18-vuotiaina, ja lastenhankinta alkaa saman tien. Suomessa hämmästellään vuosi vuodelta alenevaa syntyvyyttä, mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tilanne on toinen. Konservatiiviset imaamit ja saarnaajat julistavat, että syntyvyyden säännöstely on syntiä
Valoa yön pimeyteen tuovat SoLight Designilta humanitaarisena apuna saadut lyhdyt. Jalan matkaavat venezuelalaiset siirtolaiset valmistautuvat yöpymään itse kyhäämässään teltassa, joka on pystytetty vilkkaan ja huonosti valaistun valtatien varteen Pamplonan ja Bogotán välille. Route 55. VÄLÄHDYS. Kuva: Ruben Salgado Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Kolumbia
Työ ei lopu siihen, että hyvät tavoitteet on saatu kirjattua hallitusohjelmaan. Hallituksen suunnitelmat tarkoittavat myös Moringille paljon tehtävää. Entä jos vanhemmat ovat eronneet, ja perhe hajaantunut useampaan osoitteeseen. Hän työskentelee Monimuotoiset perheet -verkoston johtavana asiantuntijana. Mahtuuko ajatuksiisi perhe, jonka molemmat vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Ajatteletko silloin isää, äitiä ja lapsia. Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma on Moringin mukaan jopa historiallisen hyvä. Perheiden puolella. Anna Moring, 40, tekee töitä sen eteen, että päättäjät ja viranomaiset muistaisivat suomalaisten perheiden koko kirjon ja kuuntelisivat näiden tarpeita. Moringin mukaan pieniäkin uudistuksia on usein vaikea saada edistetyksi, koska ne jäävät muiden asioiden jalkoihin. Me yritämme koota tietoa ja viedä sitä eteenpäin”, Moring kertoo. ”Tosi paljon me yksinkertaisesti muistutellaan, että hei, kun teette uudistuksia, joissa yhteiskunta tarjoaa jotain tukea perheille, asiaa on mietittävä tosi monenlaisten perheiden kannalta”, Moring sanoo. Entä perhe, jossa on kaksi aikuista, mutta ei vielä tai ehkä koskaan lapsia. ”Lainvalmistelijoilla ei välttämättä ole tietoa erilaisten perheiden erityispiirteistä. Eroperheiden lasten asumista kahdessa kodissa helpotetaan. ”Toivoisimme esimerkiksi, että väestörekisteriin voisi rekisteröidä enemmän kuin yhden äidinkielen. Mutta koska kyseessä on niin pieni asia, kukaan ei lähde sitä erikseen ajamaan.” Monimuotoiset perheet -verkostossa on kymmenen jäsenjärjestöä, jotka edusTällä hetkellä yhteiskunnan korvat vaikuttavat olevan auki. En usko, että ajatusta vastustaisivat juuri muut kuin Rkp:n yksikielisyyssiipi. Verkoston tavoitteista osa on ”maailmaa syleileviä ison kaliiberin tavoitteita”, osa taas hyvin yksityiskohtaisia pieniä muutoksia. ”Perheiden monimuotoisuus on hallitusohjelmassa aidosti läpileikkaava teema, joka näkyy kaikissa olennaisissa kohdissa, joissa perhepolitiikkaa pyritään kehittämään”, Moring toteaa. Se tarkoittaa muun muassa tätä: Perhevapaat aiotaan uudistaa tasa-arvoisempaan suuntaan. Ajattele perhettä. Uudessa vanhemmuuslaissa taas on tarkoitus parantaa erilaisissa perhekuvioissa elävien lasten oikeudellista asemaa. Teksti: Juha Mäkinen Kuvat: Eeva Anundi 16 5/?2019 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Anna Moring yrittää saada yhteiskunnan huomioimaan perheiden monet muodot
Anna Moring varttui ainoana lapsena heteroydinperheessä. Hänen oma perheensä puolestaan edustaa montaa erilaista perhetyyppiä.
hin. Moringilta kysytään usein, ajaako verkosto lainkaan ”tavallisten perheiden” asiaa. Jos jostakin asiasta ei ole yksimielisyyttä, verkosto ei ryhdy ajamaan asiaa. ”Vastaukseni on, että yhteiskunta, jossa meidän edustamillamme perheillä on mahdollisuus elää tasapainoista elämää, on todennäköisimmin erittäin hyvä myös heteroydinperheille, joissa on se kaksi ja puoli lasta, Volvo ja kultainen noutaja.” Koska jäsenjärjestöt edustavat erilaisia perheitä, myös niiden perhepoliittiset tavoitteet liittyvät osin erilaisiin asioihin. Harrastaa pitkän matkan juoksua ja pyöräilyä. ”Sijaisperheelle se takaisi pysyvyyttä, mutta yhden vanhemman perheessä se voisi tarkoittaa lopullista luopumista omasta vanhemmuudesta. Moring tapasi ex-vaimonsa työkuvioiden kautta 2000-luvun alussa. ”Järjestöjen välillä on onneksi keskinäinen luottamus ja ymmärrys siitä, että asioita pitää priorisoida. Moring mainitsee esimerkkinä kysymyksen huostaanotettujen lasten pysyvästä sijoittamisesta sijaisperheisiin. Kun joku asia on ajankohtainen, silloin rummutetaan sitä, ja muut asiat odottavat vuoroaan”, Moring kertoo. ”Omia vanhempiani haluan kiittää siitä, että he ovat istuttaneet minuun ystävällismielisen uteliaisuuden kaikkea uutta kohtaan.” Vanhempien kontaktit veivät perheen välillä mielenkiintoisiin paikkoiMoringin oma perhe-elämä edustaa sekin monimuotoisuutta. Moringin lapsilla on kolme vanhempaa, jotka asuvat kaikki eri osoitteissa. Elämä oli kuitenkin sosiaalista ja värikästä vanhempien laajan ystäväpiirin ansiosta. Jos jokin asia oli heidän mielestään vaarallinen, he sanoivat, että mietitäänpäs miten voit tehdä sen turvallisesti. Yritän toimia vastaavalla tavalla myös omien lasteni kanssa.” tavat hyvin erilaisia perheitä. Anna Moring muistaa lomareissun Mustanmeren rannalle, jossa oltiin isän venäläisen kollegan perheen kanssa. Mukana ovat muun muassa sateenkaariperheet, kahden kulttuurin perheet, nuorena leskeksi jääneet ja tahattomasti lapsettomat. Kyseessä on sekä sateenkaariperhe, eroperhe että niin sanottu apilaperhe , jossa vanhemmuutta jaetaan myös parisuhteen ulkopuolelle. Tunnetaan myös runebergintorttujen asiantuntijana.. Oli melko kuumottavaa suunnitella perheenlisäystä samalla kun poliitikot kävivät julkista debattia siitä, saisiko meidän perheemme kaltaisia perheitä ylipäätään olla olemassa.” Anna Moringin mukaan uusi hallitusohjelma on perheiden näkökulmasta jopa historiallisen hyvä ja siinä näkyy perheiden monimuotoisuus. Toiminut vihreissä ja ollut ehdolla eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Se oli minulle outoa.” ”Omien vanhempieni asenne oli yleensä se, että mene ja tee ja kokeile asioita. Sen seurauksena perheen pojat myös tekivät asioita salassa vanhemmiltaan. Hän tarkkaili mielenkiinnolla venäläistä perhekulttuuria. Anna Moring Syntynyt 1978 Teki väitöskirjansa sateenkaariperheisiin kohdistuvista ihanteista. ”Kohta murentuneen heteroydinperhenormatiivisuuden muurin kappaleita varmaan myydään isolla rahalla!” 18 5/?2019 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA Kuka. Puolisolle oli selvää, että hän haluaa lapsia, Moring lämpeni ajatukselle vähitellen. Jäsenjärjestöt voivat tahoillaan edistää asiaa eri suuntiin, mutta verkostona emme ota siihen kantaa.” Moring itse varttui perinteisessä ydinperheessä, kahden journalistin ainoana lapsena. Jokaisella verkoston jäsenjärjestöllä on lisäksi veto-oikeus. ”Tuolloin poliittinen keskustelu hedelmöityshoidoista kävi kuumana. Seksuaalija sukupuolimoninaisuutta oli niin paljon, ettei sitä myöhemmin tarvinnut juuri ihmetellä”, Moring kuvailee. ”Meillä istui illallispöydässä azerbaidžanilaisia professoreita ja erilaisia kulttuurihahmoja. ”Tuttaviemme perheessä oli kovempi käskytys ja selvä vastaansanomattomuuden kulttuuri
Annetaanko viikkorahaa. Vastuun jakaminen useammalle vanhemmalle helpottaa arkea monin tavoin. Ei tule sellaista ajatusta että 'Tuo hirviö haluaa tuhota lapseni.'” Toisaalta kolmikon vahvuus on myös siinä, että jos draamaa tulee, se on yleensä pikemminkin kaksiokuin kolmiodraamaa. ”Olemme perhenormien suhteen hieman samantyyppisessä tilanteessa kuin Berliinin muurin suhteen aiemmin. Kahdenkin aikuisen perheissä riittää keskusteluja ja kiistoja lasten kasvatuksesta ja käytännöistä. Kuinka paljon ruutuaikaa. Yksi kolmesta pystyy katsomaan riitelyä hieman ulkopuolelta. Hän sanoikin ääneen, ettei ota meidän erokriisiimme mitään kantaa, mutta katsoo osaltaan lapsia.” Moringin mielestä apilaperhemallia kannattaisi harkita muissakin kuin sateenkaariperheissä. Lapsille se on iso turvaverkko: heillä on kolme henkilöä, jotka pystyvät ottamaan asioista vastuuta.” Nyt 11ja 14-vuotiaat lapset asuvat vuoroviikoin kahden äitinsä luona, ja isäänsä he tapaavat viikoittain. ”Vaikka sittemmin erosin vaimostani, kolmen hengen porukkamme on edelleen kasassa vanhemmuuden ympärillä. Joulukuussa voimaan tulevassa uudessa lastenhuoltolaissa tämä onkin huomioitu: lapselle voidaan jatkossa myöntää tapaamisoikeus myös aikuiselle, jonka kanssa hänellä on ”lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde”. ”Meillä on yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa käymme aika pitkiäkin periaatteellisia keskusteluja.” Toisinaan kolmen vanhemman malli tuottaa 2–1-tilanteita, joissa yksi jää mielipiteineen alakynteen. Kolmas vanhempi tuo näihin neuvotteluihin omat vivahteensa, mutta Moringin perheessä asioista on aina ollut helppo sopia. Saako lapsi jäädä yökylään kaverin luokse. ”Meillä molemmilla on ollut hyvät isäsuhteet ja ajattelimme, että useampi vanhempi on lapsen elämässä vahvuus.” Moringin vaimon ystäväpiiristä löytyikin sopiva mies, joka oli halukas jakamaan vanhemmuuden kahden naisen kanssa. Maailman Kuvalehti 5/?2019 19. Raja vanhemman ja muuten vain läheisen aikuisen välillä on tietysti veteen piirretty viiva. Kohta murentuneen heteroydinperhenormatiivisuuden muurin kappaleita varmaan myydään isolla rahalla!” Kun perhettä ryhdyttiin tosissaan suunnittelemaan, Moring ja hänen puolisonsa pohtivat, että pelkkien siittiösolujen luovutuksen sijaan he haluaisivat lapsilleen isän, joka on aktiivisesti mukana näiden elämässä. Perheen lapset ovat saaneet ”jonkin verran” selittää omaa perhettään kyselijöille, mutta Moringin mukaan mitään hankaluuksia tai kiusaamista he eivät ole kohdanneet. Moringin mukaan asetelma onneksi vaihtelee siten, että jokainen on vuorollaan vähemmistössä. Anna Moring äitinsä Kirsikka Moringin ja isänsä Tom Moringin kanssa. ”Näissäkin tilanteissa auttaa vanhempien välinen luottamus ja se, että kaikki haluavat pohjimmiltaan lapsille hyvää. ”Kun erosin ex-vaimostani, lasten isä oli siitä ulkopuolinen ja toimi lapsille eräänlaisena kalliona