Tulevaisuuden maailma: Keinoillallinen nälänhätään. Leivän tekijä TEEMA: MAAILMAN TALOUS 5 2018 6,90?€ Kehitysrahoitus??. Tee ma : Ma ailm an talo us Ma ailm an Ku vale hti 5/2 018 Afrikka nousee: Lainabisnestä Lagosissa Kenelle kuuluu isoin potti. Monissa kehittyvissä maissa yrittäjyys on paitsi iso riski myös ainoa mahdollisuus menestyä. Rafael Brito perusti artesaanileipomon Brasilian Rio de Janeirossa
Yritysvastuulaki varmistaa sen, että ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat vaatimukset ulotetaan kaikkiin yrityksiin. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Nostetaan Suomi yhdessä yritysvastuun #ykkösketjuun Reilut, ihmisoikeuksia kunnioittavat markkinat ovat kaikkien etu. Tule mukaan ja vaikuta! http://ykkösketjuun.fi/
Heidän vankkumaton uskonsa parempaan tulevaisuuteen muualla oli sekä vaikuttava että ahdistava: mitä kaikkea he joutuvat vielä kokemaan?” Tervonen sai vahvistusta ajatukselle, ettei ihmisiä voi estää liikkumasta. ”Matkasta voi tehdä kontrolleilla aina vain hankalamman ja vaarallisemman, mutta kun päätös kodin jättämisestä on tehty, sitä ei horjuteta rajavartioinnilla.” Anni Valtonen Taina Tervonen Maailman Kuvalehti 5 / 2018 3. Agadez 38–45 Läpikulkijoiden keidas hiljeni XX XX XX X Toimittaja Taina Tervonen päätyi nigeriläiseen Agadezin kaupunkiin tehdessään juttusarjaa Välimeren kadonneista. Vaikeinta oli kohdata matkalla olevien ihmisten ahdinko. ”Maahanmuutto on Euroopassa hankala aihe, josta käydään useimmiten ideologista keskustelua. Hän lähti selvittämään yhden haaksirikon uhrien tarinoita. Osa noista ihmisistä oli kulkenut Agadezin kautta. Tarinan takaa ”Kohtasin myös ihmisiä, jotka olivat päättäneet jättää perheensä ja kotinsa. Todellisuus on kuitenkin aina paljon monimutkaisempi”, Tervonen sanoo
Tässä numerossa Nigeria 12 Kauppatieteilijä Juulia Laakso on rakentanut uraansa Afrikassa. 62 Absurdistan Kannen kuva: Taru Juurikko Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Aleksi Poutanen, Walexy A. 38 Kuvareportaasi Läpikulkijoiden keidas hiljeni 46 Essee Väärin autettu. Bello, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Tällä hetkellä hän myy pikalainoja Nigeriassa. Suomi 56 Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajan Ronja Salmen mukaan suvaitsevaisuus ja lukutaito ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Anna Kuokkanen 50 Matkalla Hylätty ashram Intian viidakossa 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Koriste-esineitä vanhoista sandaaleista 54 Kulttuuri Tolerancejulistenäyttely 55 Kohtaamisia Big Mama 56 10 kysymystä Ronja Salmi 58 Ruoka Tule hyvä kakku! 60 Katso, järjestö Attac 61 Mistä tämäkin on. 4 5/ 2018 Maailman Kuvalehti. Maailma-Suomi 46 Sekä kehitysyhteistyöjärjestöt että niiden kriitikot käyttävät valtaansa saadakseen maailman toimimaan paremmin. Maailma paloina 6 Rutikuiva maapallo 7 Avioliittoneuvontaa thaimorsiamille 8 Possuperhe vihjaa kolmen lapsen Kiinasta 9 Ihmelääkkeen himo uhkaa aaseja 10 ”Muutos alkaa kansalaisista” 11 Kolumni Markus Leikola 12 Maailma nyt Lainabisnestä Lagosissa Lukujutut 14 Välähdys Argentiinalaisella suolaaavikolla 16 Henkilökuva Esa Holappa 20 Tulevaisuuden maailma 26 Rytmin vietävänä 28 Oman leipänsä hankkijat 34 Kenelle kuuluu isoin potti
120 miljoonaa tyttöä on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Euroopan tasa-arvoinstituutin (Eige) tutkimus vuodelta 2017 osoittaa, että sukupuolten tasa-arvo on keskeinen taloudellisen vakauden ylläpitäjä. Se oli juuri Aretha Franklin, joka tahditti askeliani ja vapautti lantioni parikymppisenä. Hiljattain syöpään menehtyneen soulkuningattaren vaikutusvalta ulottui toki paljon laajemmalle kuin tamperelaisen yliopistokuppilan tanssilattialle. Vielä meillä on groovattavaa. Yhteiskunta on sitä terveempi, mitä useampi tyttö pääsee kouluun ja oppii taitoja, joiden avulla hankkia oma elantonsa. T hink. Mikään ei tule itsestään. Kaikki nämä seikat ovat suoraan yhteydessä tämän lehden teemaan: maailman talouteen. Uhrauksia tehdään kauan ennen tätä hetkeä. ”Sukupuolten tasa-arvo on ratkaisevan tärkeä koko taloudelle.” Anni Valtonen Näistä Aretha lauloi VE SS I H ÄM ÄL ÄI N EN Maailman Kuvalehti 5 / 2018 5 Pää kirjoitus. Hän oli myös emansipaation ääni, jonka Respect (1967) oli yksi naisliikkeen ensimmäisistä hymneistä. Muutoksen eteen nähdään aina valtavasti vaivaa. Antamalla naisille esimerkin selviytymisestä ja oman elämänsä haltuun ottamisesta vahvistamme kansakuntia hyvin perustavanlaatuisella tavalla. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Oman taustansa myötä hänestä tuli kokemusasiantuntija ja innoittaja, joka puhutteli miljoonia maailman naisia. Äidittömänä kasvanut, itsekin lapsena äidiksi tullut Franklin kamppaili koko elämänsä erilaisten terveysongelmien kanssa. Say a Little Prayer. Yhdistelmä kaikkea oikeaa. Franklinin kuolema pysäytti jälleen kerran pohtimaan tätä: ilman yksittäisten ihmisten tekoja ja ääntä naisten tai mustien asema eivät olisi sitä, mitä ne nyt ovat. Kaikkialla tyttöjen tulisi saada päättää omasta elämästään ja kehostaan, tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä identiteetistään, ihmissuhteistaan ja perheen perustamisesta. 12 miljoonaa tyttöä joutuu vuosittain naimisiin alle 18-vuotiaana. Joka vuosi kaksi miljoonaa tyttöä synnyttää alle 15-vuotiaana. Hänen täydellinen äänensä, groovensa ja emansipaationsa oli erittäin elvyttävää 1990-luvun alun lamavuosina, osana opiskelijaelämän sosiaalisia kinkereitä. Hänen lähtökohtansa olivat karut, pitkälti samankaltaiset kuin niiden lukemattomien naisten, joista olemme tässä lehdessä kertoneet. Vaikka naisten asema ja tasa-arvo on ottanut huimia harppauksia sitten 1960-luvun, tarvitsemme yhä Franklinin kaltaisia esikuvia, kaikissa maailman kolkissa. Eigen johtaja Virginija Langbakk toteaa, että sukupuolten välinen epätasa-arvo on liian kauan rajoittanut naisten taloudellisia mahdollisuuksia, ja että ”meillä on nyt todisteet siitä, että tasa-arvo on ratkaisevan tärkeä koko taloudelle”. Maailmassa on yhä 62 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Koko maailma voi paremmin, jos tytöt saavat kasvaa tasa-arvoisesti rakastettuina ja huolehdittuina, ilman syrjintää, pelkoa tai väkivaltaa. Franklin oli yksi maailmanlaajuisen mustien kansanliikkeen symboleista
Vaikka ilmastonmuutosta ei voida suoraan liittää yksittäisiin sääilmiöihin, se lisää hellejaksojen todennäköisyyttä. Etenkin Keski-Euroopan värikartasta löytyy enää pelkkiä ruskean sävyjä. Kuvat kertovat syyn: Parin kuukauden aikana vihreä katosi maisemasta. Siinä mielessä Gerstin ruskeasävyiset kuvat ovatkin ikkuna uuteen normaaliin. elokuuta julkaisema valokuva näyttää, miten Pariisi lähiympäristöineen on kuivunut helteisen kesän aikana. Kun maapallon keskilämpötila nousee, avaruudesta otetuissa kuvissa vihreitä laikkuja näkee nykyistä vähemmän. Alkaa olla hyvin kiire hillitä ilmaston lämpenemistä, jotta ne eivät katoa kokonaan. 6 5/ 2018 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. ”En ole ikinä nähnyt tällaista”, Gerst kirjoittaa. Euroopan kesä oli paitsi kuuma, myös rutikuiva. Helle kärvensi pellot, kuivatti vesistöjä ja edesauttoi metsäpalojen leviämistä normaalia laajemmalle. Kaukaa näkee paremmin, ja avaruudesta vasta hyvin näkeekin. Ilmastonmuutos alkoi tuntua todellisemmalta kuin ehkä koskaan ennen. Viime aikoina Gerstin twiittien sävystä on usein kuultanut huoli. Maapallon tarkkailu sieltä käsin on harvojen etuoikeus, mutta saksalainen astronautti Alexander Gerst on antanut valokuviaan jakamalla Twitter-seuraajilleen mahdollisuuden nauttia näköalasta, jota hän katselee avaruusasemalla 400 kilometrin päässä Maasta. Rutikuiva maapallo AL EX AN D ER G ER ST Koonnut Ruut Tolonen Alexander Gerstin Twitterissä 31. Savupatsaat näkyivät avaruuteen asti
Lukion tai ammattikoulun käyneet naiset työllistyvät paremmin ja tienaavat keskimäärin puolet enemmän kuin ne, joilla ei ole lainkaan koulutusta. 0% 50% 100% 150% 200% 250% 300% 350% Peruskoulu Toinen aste Korkeakoulu 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% Korkeakoulututkinto Toisen asteen tutkinto Toisen asteen opintoja Peruskoulu Kehitysmaiden tyttöjen heikko koulutustaso käy globaalisti kalliiksi. Maailmanpankki on tuoreessa Missed Opportunities: The High Cost of Not Educating Girls -raportissaan laskenut, että tyttöjen usein lyhyeksi jäävän opintien vuoksi maat menettävät yhteensä 15–30 biljoonaa dollaria potentiaalista tuloa. Tyttöjen koulutus maksaisi itsensä takaisin Thaimaan hallitus on avannut avioliittoklinikan, jonka asiakkaiksi pääsevät ulkomaalaisen puolison kanssa perheen perustamista suunnittelevat thainaiset. Keskus myös tekee yhteistyötä Thaimaan suurlähetystöjen kanssa. Näin voidaan tarjota apua ulkomailla asuville thairouville, jotka ovat joutuneet avioliitoissaan esimerkiksi miehensä sortamiksi. Keskus perustettiin Kaakkois-Thaimaahan Isaanin maakuntaan, missä ulkomaalaisten kanssa avioituneita thainaisia on enemmän kuin muualla maassa. Tyttöjen pidemmillä opinnoilla olisi arvoa myös inhimillisellä tasolla: rarpotin mukaan koulutus kohentaa naisten terveyttä ja itsetuntoa sekä vähentää todennäköisyyttä joutua naimisiin ja äidiksi alaikäisenä. Tällä hetkellä kaksi kolmesta kehitysmaan tytöstä päättää peruskoulun. Avioliittoneuvontaa thaimorsiamille Maailman sana pole Swahilinkielinen ilmaisu, jolla osoitetaan empatiaa. Koulutuksen naisten tulotasoon tuoma parannus (arvio) Koulutuksen vaikutus syntyvyyden alenemiseen (arvio) Graafien lähde: Maailmanpankki Maailman Kuvalehti 5 / 2018 7 MAAILMA PALOINA. Hintalapun perustana on arvio siitä, kuinka paljon pienemmiksi alle 12 vuotta koulua käyneiden naisten elinikäiset ansiot jäävät verrattuna siihen, että nämä suorittaisivat peruskoulun ja toisen asteen tutkinnon. Sen sijaan vain joka kolmas suorittaa toisen asteen koulutuksen, vaikka hyödyt ovat tutkimuksen perusteella merkittävät. Nimestään huolimatta keskuksen tarkoituksena ei ole antaa perinteistä parisuhdeneuvontaa. Työntekijät jakavat naisille tietoa siitä, millaista elämä toisesta kulttuurista tulevan puolison kanssa ja vieraassa maassa on sekä varmistavat, että naiset tietävät lailliset oikeutensa
Hallinto on jo havahtunut edessä häämöttävään eläkepommiin ja alkanut kannustaa kiinalaisia toisen lapsen hankintaan. Facebook on ilmoittanut tekevänsä osansa Myanmarissa meneillään olevaan, rohingya-muslimivähemmistöön kohdistuvaan kansanmurhaan puuttumisessa ja sulkeneensa parinkymmenen sotarikoksista syytetyn myanmarilaisen yksityishenkilön ja ääribuddhalaisryhmän some-tilit. Harva perhe silti kokee pystyvänsä elättämään useampia lapsia. ”Kiinan pitäisi vähentää koulutusjärjestelmän paineita ja rakentaa lisää päiväkoteja, ei kannustaa ihmisiä elämään kuin porsaat”, yksi Sina Weibon käyttäjä kritisoi postimerkkikohua. Vauvoille olisi tilausta maassa, jonka syntyvyysluvat ovat maailman alhaisimpia. Arvion tukena pidetään paitsi Kiinan valtiollisten tahojen vihjailuja, myös kolmen vuoden takaista apinan vuoden postimerkkiä, jossa apinaemo pitelee kahta poikasta. Kiinan hallinto on jo havahtunut edessä häämöttävään eläkepommiin ja alkanut kannustaa kiinalaisia toisen lapsen hankintaan. Pian postimerkin julkistuksen jälkeen Kiina luopuikin vuodesta 1979 voimassa olleesta yhden lapsen politiikastaan. Sina Weibo -mikrobFacebook hiljensi Myanmarin vihanlietsojat Kohti parempaa Jo 68 prosentilla maailman väestöstä on käytettävissään kunnollinen vessa. Niin YK kuin kansalaisjärjestöt ovat vaatineet jo pitkään, että Facebook estäisi vihapuheiden levittämisen palveluissaan. Lähde: WHO H O N G KO N G 01 FO N TA W ES O M E / N IC I LÖ N N BE RG 8 5/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Possuperhe vihjaa kolmen lapsen Kiinasta Kiina julkaisi virallisen postimerkin helmikuussa 2019 alkavalle sian vuodelle ja käynnisti samalla huhumyllyn maan perhepolitiikan suunnasta. Nyt suljetuilla tileillä oli yhteensä 12 miljoonaa seuraajaa. Myös listalle joutuneiden tahojen toimintaa ihannoiva sisältö tullaan poistamaan, yhtiö lupaa. Yhteisöpalvelun mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun poliittisten toimijoiden tai armeijan tilit joutuvat mustalle listalle. logipalvelun käyttäjät muistuttavat, että vuoden 1980 postimerkissä puolestaan esiintyi yksinäinen apina, kirjoittaa The BBC . Kolme pientä porsasta postimerkissä saattaa vihjata siitä, että pian myös kiinalaisten perhekoko saa kasvaa. Postimerkissä poseeraava viiden possun perhe nähdään enteenä siitä, että kommunistinen puolue saattaisi höllentää rajoitustaan kahden lapsen perhekoosta. Teko on merkittävä, sillä Facebook on monen myanmarilaisen ensisijainen ja ainoa uutiskanava, ja vihaa rohingya-muslimeita kohtaan on lietsottu ensisijaisesti siellä
Kasvava keskiluokka himoitsee ejiaosta valmistettuja luontaislääkkeitä ja terveysruokia. Nyt maailman aasit ovat uuden uhan alla, sillä Kiinassa tuhansia vuosia käytetyn, aasinnahasta valmistettavan ejiao -liivatteen kysyntä on noussut valtavasti. Vuosien 1990 ja 2016 välillä Kiinan oma aasikanta hupeni 11 miljoonasta viiteen, kirjoittaa The Economist . Antiikin ajoista asti tunnettu ihmelääke on nyt suositumpaa kuin koskaan. Myös naapurimaassa Kirgisiassa aasien määrä putosi Kiinan viennin vuoksi viidenneksellä vuosien 2015 ja 2016 aikana, ja ejiaon kysyntä on verottanut jopa Brasilian ja Kolumbian aasipopulaatioita. Ihmelääkkeen himo uhkaa aaseja LI V EL LI N G SE N / FL IC KR Kiinalaiset uskovat aasinnahasta tehtävän ejiaon tepsivän lähes joka vaivaan. Tällä hetkellä Kiina ostaa aaseja pääosin Afrikasta. Maailman Kuvalehti 5 / 2018 9 MAAILMA PALOINA. Sitkeä ja vaatimattomissa oloissa pärjäävä aasi on monen kehitysmaan kotitalouden kantava voima – sen selässä kulkevat isot ja pienet kuormat. Tämä taas on johtanut The Economistin mukaan uusiin ongelmiin: moni haluaa päästä osingolle aasien arvonnoususta ja niinpä eläimiä on alkanut kadota pihoilta varkaiden matkaan. Kiinaa tämä ei hetkauta: alkuvuodesta se laski aasinnahan tuontitullit alle puoleen entisestä. Siellä useampi valtio on jo ehtinyt kieltää aasien viemisen Kiinaan, mutta esimerkiksi Keniassa aasien hinta nousi viime vuonna puolessa vuodessa 325 prosentilla kasvaneen kysynnän vuoksi
”Esi-isämme ovat raataneet tämän uskomattoman vaurauden eteen, josta kuitenkin vain pieni osa maailman ihmisistä saa nauttia. Hänen mukaansa niiden tulokset todistavat, että oltiinpa missä tahansa, köyhät ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Tämänhetkisen järjestelmän tehottomuus perustelee jo itsessään, miksi tarvitsemme perustulon.” Bregmanin mukaan ymmärrämme köyhyyden väärin. Mutta tämä ei toimi, sillä köyhyys ei johdu tyhmyydestä tai laiskuudesta, vaan olosuhteista. Uskomme auttavamme opastaessamme köyhiä, miten heidän tulee käyttää vähät rahansa. RU U T TO LO N EN Maailman lukuja Maailmanpankki nosti kaksi vuotta sitten äärimmäisen köyhyyden rajaa. Mielestäni kehityksen hyödyt pitäisi jakaa tasaisemmin kaikkien kesken.” Historiaa opiskellut kirjailija pitää perustulon suurimpana esteenä sitä, että kerromme itsellemme, ettei nykyjärjestelmän muuttaminen ole mahdollista. Hänen mielestä asia, johon meillä ei ole varaa, on köyhyys. Niissä olosuhteissa, joissa köyhät elävät, fiksuinkin meistä tekisi huonoja valintoja. ”Orjuus, naisten äänioikeus ja joka ikinen historian edistysaskel oli kerran pienen joukon utopistinen fantasia.” Ruut Tolonen “Suurin harhaluulo perustulosta on, ettei meillä ole varaa siihen”, sanoo hollantilaiskirjailija Rutger Bregman . Mutta ihmeitä on tapahtunut ennenkin. Suhteellisesti köyhiä, eli heitä, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia väestön mediaanituloista, on suomalaisista 13% 10 5/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. ”Rahassa on se hyvä puoli, että köyhät voivat käyttää sen siihen, mitä oikeasti tarvitsevat – eivät siihen, mitä asiantuntijat luulevat heidän tarvitsevan.” Perustulo olisi ennen muuta reilu ratkaisu. Juuri suomeksi käännetyssä menestysteoksessaan Bregman kertoo, miten köyhyys hänen mielestään selätetään. Bregman viittaa teoriaan, jonka mukaan köyhyys sumentaa kyvyn tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia, sillä kapasiteetti riittää vain päivittäiseen selviämiseen. Kirjassaan Bregman kertoo lukuisista perustulokokeiluista, joita on viime vuosikymmenten aikana tehty eri puolilla maailmaa. Siksi meidän on korkea aika päästää eroon siitä ylimielisestä ajattelutavasta, että me tiedämme kaiken. ”Nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät maksavat byrokraattisuudessaan järjettömästi, eivätkä ne tutkimusten mukaan silti vähennä köyhyyttä. Ratkaisu on muuttaa olosuhteita antamalla köyhille rahaa – ilman holhoavia vaatimuksia ja välikäsiä. Kaikkiaan alle parilla dollarilla kituuttavia on maailmassa 767 000 000 Yksikään suomalainen ei tilastojen mukaan elä äärimmäisessä köyhyydessä. Nyt äärimmäisen köyhiksi lasketaan ihmiset, joiden päiväbudjetti on alle 1,9 dollaria Tällä summalla elävistä ihmisistä yli puolet asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se tulee seurauksineen paljon kalliimmaksi. Rutger Bregman sanoo, että on kiinnostuneempi vakuuttamaan tavallisia ihmisiä kuin poliitikkoja perustulon hyödyistä. ”Muutokset eivät koskaan ala päättäjistä.” ”Muutos alkaa kansalaisista” Hittikirjailijan mielestä meidän on lakattava neuvomasta köyhiä, miten heidän tulisi elää
Miljoonat Eurooppaan saapuvat siirtolaiset syövät pottia, jolla kehityksestä piti tehdä kestävää. Aallot ovat nyt nousseet äkkinäisemmiksi ja rajummiksi: nyt kun tiedämme, että härkä on asettunut pysyvästi posliinikauppaan, näyttäytyvät USA:n liikkeet Trumpin johdolla jatkuvana tempoiluna. Jo pelkkä puhe vapaakaupan tempoilusta ja rajoittamisesta saa luotottajat pohtimaan tarkemmin, mihin sijoituksensa laittavat. Usko on sitäkin tärkeämpää, koska sijoitusvirrat kehittyviin talouksiin kääntyivät kasvuun vasta muutama vuosi sitten. Kehitysmaiden kannalta varmuus siitä, että vienti myös onnistuu maksukykyisille pohjoisille markkinoille, on edellytys sille, että pitkäjänteisiin investointeihin uskotaan. Entä jos Trumpin protektionismi onkin pelkkää pullistelua. Samaan aikaan kun pohjoinen synnytti talouskasvua kiihdyttämään toisen maailmansodan jälkeen GATT:in, Bretton-Woodsin kiinteän valuuttakurssijärjestelmän ja lopulta EU:n ja Kiinan nousun sekä Neuvostoliiton romahduksen, etelässä säilyi valtaosin kolonialistinen tuotantorakenne. Kestävän kehityksen kannalta ratkaisevaa on onnistuminen viennissä niin, että kansantalous säilyy silti tasapainossa. Kehitysrahoituksen lisäämisen ohella on entistä tärkeämpää, että länsimaat pitävät huolen kehittyvien talouksien tuotteiden ja palvelujen pääsymahdollisuudesta vauraille markkinoille. Isoin merkitys on suhdanteilla: Maailmanpankki arvioi vuoden alussa, että 2007 alkaneesta lamasta on päästy eroon. 3,1 prosentin kasvu ei enää kiihdy, mutta kehittyvät taloudet yltävät tämän vuoden 4,5 prosentista ensi ja seuraavana vuonna 4,7 prosentin kasvuun. Pahimmillaan käy niin, että juuri kun esimerkiksi Afrikan kehitysindikaattorit näyttävät kaikkien aikojen parhaita lukemia, kello alkaa käydä takaperin, koska tilanne ei ehdi stabiloitua tarpeeksi nopeasti. Pakotteet ja vastapakotteet jylläävät maailmankaupan uutisotsikoissa, mutta niiden merkitys globaalilla skaalalla on pieni. Raon umpeen kuromista hankaloittavat lisäksi julkisen kehitysavun leikkaukset. Vapaakaupan merkityksen voi tiivistää näinkin: pääsy markkinoille on vasta ensiaskel, eikä ilman sitä ole seuraavia. ”Ilman ensimmäistä askelta ei ole seuraavia.” J uuri tämä ja muutama seuraava vuosi ovat kriittisiä: ilmastonmuutos alkaa kalvaa kehittyvien maiden taloutta kymmenillä miljardeilla vuodessa. Vienti on ollut alhaisen jalostusasteen tuotteita ja pahimmillaan vienyt resursseja välttämättömältä maataloudelta. Maailman Kuvalehti 5 / 2018 11 Näkökulma. Viennille taas kriittisiä ovat reilun pelin vapaakauppasäännöt. Esimerkiksi EU on siirtänyt miljardikaupalla kehitysmaiden velkojen leikkauksiin budjetoituja rahoja pakolaiskriisin hoitoon. Maailmankauppa on kulkenut koko modernin ajan aaltoina joko kohti vapaakauppaa tai protektionismia. Markus Leikola Vapaakaupasta tuki kasvulle ennen seuraavaa kriisiä VE SS I H ÄM ÄL ÄI N EN Kirjoittaja on kirjailija ja median moniottelija
12 5/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Nigeriassa pikalainoja myyvä Juulia Laakso, 28, päätti luoda uransa alusta asti Afrikasta. Bello ”Koska Afrikassa mahdollisuuksia tulee eteen koko ajan, epäonnistuminen jossain työasiassa ei pelota samalla tavalla kuin Suomessa”, Juulia Laakso sanoo. Teksti Ruut Tolonen Kuva Walexy A. Lainabisnestä Lagosissa Afrikan talouskasvu tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia menestykseen
”Afrikka on tulotasolla mitattuna maanosista köyhin. ”Africa rising”, luki Turun kauppakorkeakoulun ruokalan pöydällä lojuneen talouslehden kannessa. Laakso päätti, että hänestä tulee sellainen. karaivossa heillä on vaimon viimeiset sanat ´ole sitten varovainen siellä Afrikassa, taas oli kymppiuutisissa kauheaa katseltavaa Boko Haramista´. Lähde: Esa Salminen ja Pasi Nokelainen Maailman Kuvalehti 5 / 2018 13. Talouskasvu tapahtuu nyt perinteisten markkinoiden ulkopuolella. Kyllä häntäkin on vuosien varrella jännittänyt ja ihmetyttänyt, mutta eri maiden historiaan, kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen auttaa uudessa ympäristössä luoviessa. ”Suomessa opin etsimään ongelmia, Afrikassa mahdollisuuksia”, hän sanoo. Ensin Laakso lähti opiskelijavaihtoon Etelä-Afrikkaan, heti perään harjoitteluun Finprolle Nairobiin. ”Sä et ole täällä vain lomalla”, joku totesi ihailevasti. Parikymppinen Juulia Laakso kiinnostui. Ja edelleen yli 600 miljoonaa ihmistä on siellä ilman sähköjä.” Nousevilla markkinoilla työskennellessään Laakso on kasvanut myös itse, sillä uran luominen on vaatinut määrätietoisuutta, kylmäpäisyyttä ja itsetuntemusta. 1. 3. Nokelaisen ja Salmisen mukaan muun muassa uusiutuvan energian ja muiden cleantech-yhtiöiden kannattaisi kiinnostua maanosasta. Nopean väestönkasvun vuoksi Afrikassa on kasvava kysyntä perustarpeille, kuten sähköntuotannolle, maataloustuotteille ja jätehuollolle. ”Eräskin kirjan yrittäjistä lähti tekemään mobiilisovelluksia jalkapallon MM-kisoihin Etelä-Afrikkaan, mutta suunnittelee niitä nyt tansanialaisille maanviljelijöille”, Nokelainen lisää. Laakso oli pohtinut erikoistumisaluetta, josta voisi luoda ihan oman juttunsa. Suomessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun perusteella hän pelkäsi uran kääntyvän laskuun, mutta nigerialaisten reaktio yllätti. Päätyökseen kehitysyhteistyöasioihin syventyneet miehet halusivat kirjan kautta näyttää suomalaisille, että Afrikka on paljon muutakin kuin kurjuutta ja epätoivoa. Afrikka ei vaurastu ilman yrityksiä ja työpaikkoja. ”Lähivuosina puoli miljardia afrikkalaista on tulossa nettiin. Sinne hän muutti vuonna 2017. Pikalainoilla on kiistanalainen maine niin Suomessa kuin kehitysmaissakin, mutta toisaalta ne tarjoavat monille maailman köyhimmistä ainoan mahdollisuuden saada tarvittavaa pääomaa esimerkiksi yritystoimintaan. Se on vain Nigerian netti”, Laakso vastaa kotoaan Lagosista. ”Keski-ikäiset suomalaisfirmojen miesedustajat tulevat Nigeriaan henkivartijoidensa kanssa ja kyselevät, miten Lagosissa pärjää, kun sähköt katkeilevat, netti pätkii ja liikenne takkuaa. Mahdollisuudet ovat sana, johon myös Laakso kiteyttää Afrikan viehätyksen. Vaaroja toki on, mutta Boko Haramin joukko pitää leiriä ihan toisella puolella maata”, Laakso sanoo nauraen. Afrikkaan keskittyneitä nuoria, länsimaalaisia naisia on edelleen suhteellisen vähän. ”Koen, että minua arvostetaan täällä vielä enemmän nyt, kun olen äiti.” Laakson alkuperäinen suunnitelma oli pysyä Afrikassa kymmenen vuotta. Yritys tarjoaa Nigeriassa noin 2–24 euron suuruisia pikalainoja mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. ”Älä ihmettele, jos puhelu katkeaa. Kaupungissa luodut suhteet avasivat ovet kenialaispankkiin, jossa vasta 23-vuotiaasta kauppatieteiden ylioppilaasta tuli pankin länsimaalaisista yksityisasiakkaista vastaava asiakaspäällikkö. Kilpailu on monella alalla vielä vähäistä, mutta Salminen muistuttaa, että tie menestykseen vaatii usein paljon: yleensä tarvitaan vähintään luotettava paikallinen kumppani, hyvät hermot ja rohkeus muuttaa suunnitelmia. 2. Afrikan maissa BKT nousee aivan eri lukemissa kuin länsimaissa. Ta”Suomessa opin etsimään ongelmia, Afrikassa mahdollisuuksia.” Miksi Afrikkaan. ”On siisti fiilis seurata, kun muutamassa vuodessa kaupunki muuttuu ihan eri näköiseksi ja ystävien elintaso paranee.” Juulia Laakso on yksi 15 suomalaisesta, jonka urapolku Afrikassa esitellään Pasi Nokelaisen ja Esa Salmisen juuri julkaistussa Afrikan valloittajat – yrittäjiä mahdollisuuksien mantereella (Avain) teoksessa. Mutta jos siellä onnistuu hoitamaan liikeasiansa hyvin, voi tehdä paljon suurempaa voittoa kuin Suomessa”, Nokelainen sanoo. Viime aikoina hän on alkanut epäillä, ettei se millään riitä. Afrikka on Juulia Laakson mukaan miehinen manner ja finanssisektori miehinen ala. Jos köyhyys halutaan kitkeä, tarvitaan myös liiketoimintaa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisfirmoja on Afrikassa vähän. ”Hemmetti sentään, täällähän tapahtuu!”, hän ajatteli, kun pääsi lukemisessa vauhtiin. Tahdon olla osa sitä liikettä, joka luo koko Afrikkaan parempaa huomista.” Liikekumppanitkin ovat huomanneet, että Laakso ottaa Afrikan tosissaan. Talouslehden otsikossa mainostettua Afrikan nousua hän katselee nyt aitiopaikalta. Lisäksi olennaista on ymmärtää syvällisesti konteksti ja sopeutua siihen. ”Haluaisin koluta koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan ja perustaa jossain vaiheessa oman yrityksen. Pari vuotta aiemmin suomalaistainen Ferratum oli headhuntannut Laakson, ja nyt hän työskentelee Ferratumin Afrikan strategisista kumppanuuksista vastaavana liiketoimintajohtajana. Ongelmia on loputtomasti, mutta toisaalta jokaisen niistä takaa löytyy tuhansia tilaisuuksia tehdä bisnestä. Siksi Laaksoa pelotti, mitä tapahtuu, kun hän viime vuonna sai lapsen
14 5?/?2018 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. VÄLÄHDYS
Työtä tehdään myös yöaikaan. Salinas Grandesin suola-aavikko sijaitsee noin 4000 metrin korkeudessa. Kuvan miehet lastaavat suolasäkkejä auton kyytiin kuljetettavaksi seuraavalle työpisteelle. Argentiina. Se on Etelä-Amerikan kolmanneksi suurin suola-aavikko ja suosittu turistikohde Pohjois-Argentiinassa. Kuva Emilia Anundi Maailman Kuvalehti 5/?2018 15. Jujuy
Mutta menneisyyden kaivelu äityy helposti hedelmättömäksi märehtimiseksi eikä ihminen voi silloin oppia eikä kasvaa”, Holappa toteaa. Ihmisviha on poissa.” On neljä vuotta siitä, kun Holappa irtautui lopullisesti natsi-ideologiasta ja perustamastaan Suomen Vastarintaliikkeestä. Elämä ei ole enää niin rajoitettua.” Näin sanoo oululainen Esa Holappa, 33, ja sanoo muutakin. Suomen Vastarintaliikkeen sivuilla kirjoitettiin juttuja takinkääntäjästä, joka pakeni liikkeestä taliike nousi taas uusiotsikoihin ja sen toimintaa on harkittu kriminalisoitavaksi. Lisäksi hän vaikutti Ruotsin ja Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen riveissä vuosina 2009–2014. Elokuussa Pohjoismainen VastarinTeksti Maria Paldanius Kuvat Janne Körkkö 16 5?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Vannoutuneen natsin puolenvaihto muutama vuosi sitten herätti ristiriitaisia reaktioita. Myös Saksan äärioikeisto on mellakoinut jo voimistanut asemiaan syksyn aikana. ”Nyt tuntuu vapaammalta. Kaikki se on nyt mennyttä. ”Maailmankuvani ei ole niin mustavalkoinen. ”Kun katson elämääni taaksepäin, en voi kieltää, ettenkö tuntisi katumusta. Ex-natsi Esa Holappa tekee nyt töitä sen eteen, ettei hänen perustamansa ääriliike saa enempää jäseniä. Aktiivivuosiensa aikana hän oli mukana Vastarintaliikkeen kaikessa toiminnassa niin Suomessa kuin ulkomailla: kirjoitti, piti puheita, tapasi liikkeen johtoa ja jäseniä sekä värväsi uusia. Holappa osallistui mielenosoituksiin, järjesti tapahtumia ja levitti propagandaa ulkomaalaisista, jotka tuhoavat suomalaisen kulttuurin ja vievät suomalaisten työt. Kahvi höyryää mukissa, ikkunan takana tuuli pyörittää lehtiä ja pöydän ääressä istuu levollinen, arasti hymyilevä mies. Natsiaate oli Holapan elämän johtolanka yli 15 vuotta. Hän toimi liikkeen johtajana vuosina 2008–2012. Mielensä muuttanut. Arki rakentuu tavallisten asioiden eli työn, perhe-elämän, opintojen ja harrastusten ympärille. Ei siitä koskaan pääse eroon
Oululainen ex-natsi Esa Holappa opiskelee nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi ja tekee töitä maahanmuuttajien parissa. Lisäksi hän toimii kokemusasiantuntijana radikalisoitumista ehkäisevässä Radinet-hankkeessa.
”Muutos ei koskaan tapahdu sormia napsauttamalla, vaan ihminen tarvitsee aikaa. Vuonna 2014 ex-natsi teki henkilökohtaisen pesäeron Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen. laa profiilia. Sieltä voi löytyä monenlaisia tekijöitä, kuten Kuka. Tiedän myös tapauksia, joissa näin ei ole, vaan oma perhe vastustaa liikkeestä irtaantumista”, Holappa kertoo. Olen siitä hyvä esimerkki. Kirja Henrik Holappa: Minä perustin uusnatsijärjestön ilmestyi Into Kustantamon julkaisemana 2016. Sen monet taustasyyt nivoutuivat lopulta yhteen seikkaan: ymmärrykseen siitä, että vihassa eletty elämä ei ole hyvää elämää. En tiennyt, mitä tehdä ja mihin suuntaan lähteä. Uuden, tavallisen elämän aloittaminen ei ole ollut helppoa. Hän oli yksi tärkeimmistä tekijöistä lopullisen muutoksen takana”, Holappa ynnää. Esa Henrik Holappa, 33 Toimii kokemusasiantuntijana väkivaltaista ääriajattelua ja kitkevässä ja ääriliikkeistä irrottautumista tukevassa Radinet-hankkeessa. Mikä minulle on tärkeää. ”Kuten muuallakin Euroopassa, väkivaltainen ääriajattelu on Suomessa kasvava ilmiö. Onneksi koko lähipiiri on ollut tukenani ja kannustanut muutokseen. Pelkkä ongelmien puinti ei kuitenkaan riitä. Holappa puhuu selvästi mieluiten nykyhetkestä. Natsiaatteesta luopuminen oli pitkän pohdinnan tulos. ”Täytyy nähdä myös valintojen taustalla olevat yksilölliset syyt. Pian ulostulonsa jälkeen Holappa sai valmiiksi myös itselleen tekemänsä uudenvuodenlupauksen. Esimerkkinä ’monikulttuuriset naisseikkailut’, jolla he viittaavat siihen, että rakastuin ja menin naimisiin kiinalaisen naisen kanssa.” Holappa ei lähtenyt taannoin eikä nytkään kommentoimaan irtaantumistaan. Yleisradio haastatteli Holappaa aiheen kiehuessa kuumimmillaan. ”Miehet ja pojat ovat suuremman syrjäytymisuhan alla ja siten alttiimpia ajautumaan myös väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.” 18 5?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Kenen riveissä seison. ”Väitteet perustuvat heidän ideologiaansa”, hän kuittaa. Suomen Vastarintaliikkeen toiminta on aktivoitunut ja jäseniä tulee koko ajan lisää. Siihen myötävaikutti myös suomalainen media. Liikkeestä irtautumiseni alkoi oikeastaan jo vuosien 2011–2012 paikkeilla, jolloin minussa heräsi ensimmäisiä kriittisiä ajatuksia natsiaatetta kohtaan.” Seuraava askel oli vaikeneminen. Muutamaa kuukautta myöhemmin kohtasin nykyisen vaimoni Danin. Hän korostaa, että ääriajattelua purkava ruohonjuurityö on yhtä tärkeää kuin se, että päättäjät ryhtyvät toimenpiteisiin ja ottavat kantaa väkivaltaisen ääriajattelun ja -toiminnan ennaltaehkäisemiseksi. Niin päättäjien, kolmannen sektorin toimijoiden kuin yksityishenkilöiden olisi tärkeä rohkaistua puhumaan aiheesta.” Puhumisen, kirjoittamisen ja tiedottamisen lisäksi, tai osin jopa niiden sijaan, Holappa on konkreettisten tekojen kannalla. Samoihin aikoihin Holapasta myös tuli isä. Perusti Suomen vastarintaliikkeen ja toimi sen johtajana vuosina 2008–2012. Kuka olen. Se oli paitsi konkreettista kirjoittautumista ulos natsi-ideologiasmilloin ihmissuhdesotkujen, milloin monikulttuuristen kontaktien tai mittavien velkojen tähden. Irtaantui natsi-ideologiasta julkisesti vuonna 2016. Opiskelee oppisopimuksella nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi. Asuu Oulussa kiinalaissyntyisen vaimonsa Dan Holapan kanssa. ”Kun lapseni syntyi, jouduin miettimään, haluanko, että hän seuraa jalanjäljissäni natsijärjestöön. ”Vastarintaliikkeellä on ollut tarve uutisoida irtaantumistani heille sopivalla tavalla. ”Vastarintaliikkeeltä tuli värikästä kommentointia. Tätä seurasi julkinen ulostulo vuonna 2016. Takana on vuosien mittainen prosessi jonka varrella koko elämä perustuksineen on pitänyt purkaa osiin. Siinä missä Holappa oli ennen ollut koko ajan äänessä, alkoi hän pitää matata ja tärkeä osa omaa muutosprosessia, myös kissan nostamista pöydälle
Minua motivoi tieto siitä, että jokaisella on mahdollisuus muuttua.” ”Ehkä haluan osaltani vähän myös parantaa maailmaa”, Holappa lisää. Myös nuorisoja vapaa-ajanohjaajan opinnot ovat opettaneet yhä parempaa ihmistuntemusta. Osallistujina on ollut esimerkiksi kaupunkien työntekijöitä, poliiseja ja vankilatyöntekijöitä. ”Miehet ja pojat ovat yhteiskunnassamme suuremman syrjäytymisuhan alla ja siten alttiimpia ajautumaan myös väkivaltaisiin ääriliikkeisiin. Holappa kertoo ajautuneensa natsiksi paitsi sisäisen vihan ja yhteisön puutteen, ennen kaikkea kiinnostuksenkohteidensa ohjaamana. ”Aion myös saada työn alla olevan toisen kirjani kirjoitettua.” ”Muutos ei koskaan tapahdu sormia napsauttamalla.” Maailman Kuvalehti 5/?2018 19. Työ sisältää asiakkaiden mentorointia, luennointia ja tiedottamista eri puolilla Suomea järjestettävissä tiEsa Holappa suunnittelee sosionomin opintoja. Ei pakottamalla ja päätä väkisin kääntämällä, vaan uteliain ja armollisin ottein – ihmisenä. Hän nousee ja lähtee kotiin vaimonsa luo. Ääriliikkeestä löytyi yhteisö, jossa kaikki kuuluivat porukkaan sekä jakoivat yhteiset arvot ja vihankohteen. Sen Holappa uskoo olevan eduksi myös tulevaisuudessa. ”Tilaisuuksissa kerromme, mitä on väkivaltainen ääriajattelu, miten se ilmenee ja mitä radikalisoituminen tarkoittaa.” Niin, mitä. Holappa oli itse hankkeen ensimmäinen asiakas. Enää se ei ole vaikeaa, koska häpeän aiheuttajan sijaan menneisyydestä on tullut voimavara. ”Uskon, että kokemusteni pohjalta pystyn auttamaan myös muita, jotka ovat alttiita ajautumaan ääriliikkeisiin tai haluavat irtautua toiminnasta. Jo nuorena hän kahlasi läpi läjäpäin sota-aiheista materiaalia Hitlerin Mein Kampf -teosta myöten. laisuuksissa. Vuodesta 2016 lähtien Holappa on toiminut projektiluontoisesti kokemusasiantuntijana Oulussa toimivan Vuolle Setlementin Radinet-hankkeessa, joka pyrkii radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriajattelun ja -toiminnan ehkäisemiseen ja ääriliikkeistä irtautumisen tukemiseen. Hiljalleen hän alkaa uskoa omia ajatuksiaan niin vahvasti, että alkaa noudattaa niiden mukaista ideologiaa.” Yleensä Holappa kertoo tilaisuuksissa myös omista kokemuksistaan. Haluan ihmisille hyvää ja uskon ihmisen hyvyyteen. ”Lähtisin selvittämään asioita ensisijaisesti kysymyksillä: Mitä sinulle kuuluu. Ei se ollut. Santsikupin aikana tuuli ulkona on tyyntynyt. Alun arkuus on poissa ja mies on silmin nähden tyyni, levollinen ja läsnä. Päälle hän väläyttää veijarimaisen virnistyksen kuin kysyäkseen, oliko kommentti ehkä turhan kliseinen. Pyrin poimimaan menneisyydestäni voimavaroja, jotka auttavat eteenpäin ja ovat hyödyksi muillekin”, hän pohtii. ”Se on sitä, että yksilö alkaa muodostaa äärimmäisen radikaaleja asenteita, ajatuksia ja uskomuksia esimerkiksi jotakin tiettyjä ihmisryhmää kohtaan. Miksi olet valinnut Hitlerin Taisteluni -kirjan luettavaksi. Radikalisoitumisen ennaltaehkäisy alkaa jo peruskoulusta, jossa tyttöjä ja poikia täytyisi kohdella samanarvoisina”, Holappa sanoo. osattomuutta, yksinäisyyttä, vihaa ja yhteisöllisyyden puutetta”, hän sanoo. Jos Esa Holappa istuisi nyt saman pöydän ääressä Hitlerin rotuoppeja ihannoivan, vihaisen, tiedonjanoisen ja valtavan potentiaalin omaavan Esa Holapan kanssa, hän kohtaisi tämän kuten kenet tahansa mentoroitavan asiakkaansa. ”Olen tietoisesti valinnut auttamistyön. Millaisia ajatuksia se herättää?” Holapasta huomaa, että hän tietää mistä puhuu
Miten 3D-tulostus vaikuttaa ruokaturvaan. Teksti Esa Salminen Kuvitus Nici Lönnberg / iStock. Miten innovaatiot pelastavat tai tuhoavat. Kurkistimme kristallipalloon maailman köyhimpien maiden näkökulmasta. Entä sotimiseen. Tulevaisuuden maailma Teknologia mullistaa myös kehittyvät taloudet