KYSYMYKSIÄ MAAILMASTA Miksi maailmassa soditaan, Ilmari Käihkö. Kulutusjuhlan aika on ohi. HENKILÖKUVA Outi Airolan 6 neuvoa Suomen kunnostamiseksi KUVAREPORTAASI Italiassa nuoria varoitetaan mafiaelämästä TEEMA: TULEVAISUUS 4 • 2025 12,90 € Millaista arki olisi, jos eläisimme kestävästi
32 SENEGAL Viimeisten viiden vuoden aikana Senegalista on lähtenyt kymmeniä tuhansia ihmisiä etsimään parempaa elämää. Tuhansia on kadonnut merimatkalla.
64 Kolumni Pitäisikö aikuisten jättää nuoret hetkeksi rauhaan. TÄSSÄ NUMEROSSA TULEVAISUUS. 38 SUOMI-MAAILMA Ruotsinsuomalaista Aino Grönforsia mietityttää elämän viimeinen taival. 38 Missä haluan kuolla. PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa Hoitaako meitä tulevaisuudessa robotti vai ihminen. 44 Kuvareportaasi Rokote mafiaa vastaan 54 Meidän puolestamme puurtavat 60 10 kysymystä Ei ressukoita, vaan ammattilaisia IHMISET JA ILMIÖT 63 Gallup Matkustaisitko mieluummin menneisyyteen vai tulevaisuuteen. 36 SUOMI Mitä suomenkieliset lapset tekevät S2-opetuksessa. Edellisen sivun kuva: Laurent Hazqui. Tämän sivun kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alaspäin: Giorgio Palmera, Saara Obele ja Elena Sulin. 16 Maailmankansalainen Outi Airola luottaa laumaan 22 Maailma kulutusjuhlan jälkeen 30 Välähdys Ghanassa lumppuvuorella 32 Tältä rannalta he lähtivät 36 Essee Ketä opetuksen eriyttäminen palvelee. 65 Ilmiö Koolla on väliä 66 Arviot ja vinkit 68 Matkamuisto Maisemavaunusta maissipeltoon 69 Ruohonjuurella Lähi-itää tunnetaan Suomessa huonosti 70 Ruoka Monikäyttöinen hittitahna 71 Katso, järjestö Indian women in Finland 72 Katsaus menneisyyteen Maailman Kuvalehti 10 vuotta sitten 44 ITALIA Giulia Bellagambi osallistui kesällä nuorisoleirille, jossa kerrottiin mafian vaaroista. Kansikuva: Tuomas Kärkkäinen. MAAILMA LYHYESTI 4 Tutkimus: Pikamuoti ei tuo onnea 5 Köyhyys altistaa sään ääri-ilmiöille – ja päinvastoin 6 Afganistanin naisten jalka pallomaajoukkue pääsi taas pelaamaan 7 Insinöörimajavat elvyttävät luontoa 8 Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vahvistaisi nuorten uskoa tulevaisuuteen 9 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 10 Maailmanennätys Huominen näyttää hyvältä Indonesiassa 12 Kysymyksiä maailmasta Miksi maailmassa soditaan
22), millaista tulevaisuuden arki on, jos elämme ympäristön kannalta kestävästi. KYSYMYKSENI kuuluu: Miten nuoret jaksavat pitää yllä toiveikkuutta, jos me aikuiset emme jaksa. Airolan ajatus on se, ettei Suomella ole varaa pitää nykyisenkaltaista määrää ihmisiä sivussa. On perustarpeemme olla osa laumaa. Kuka tätä maata pitää tulevaisuudessa pystyssä ja millä lihaksilla. Traagisin on mielestäni tämä luku: 60 000. 5 PÄÄKIRJOITUS SA BR IN A BQ AI N. Myös ajatus sosiaalidemokratiasta on hänen mielestään nyky-Suomessa vinoutunut. Nuoret kaikkialla kokevat epäreiluna asetelman, jossa valtaapitävät hassaavat rahat ja jättävät jälkeensä tuhoa ja epävarmuutta, epätoivoakin. Siksi onkin huolestuttavaa, että Nuorisobarometrin mukaan juuri nuorten tulevaisuusko on edelleen laskenut. Se tarkoittaa, että aiempien sukupolvien pitää ottaa vastuuta. Romahtaako elintasomme keskiajalle. Nyt tarvittaisiin enää jokaiseen niemeen ja notkoon oma Outi Airola, joka on valmis ottamaan kaikki mukaan, isot ja pienet. Olen sitä mieltä, että me, jotka olemme jo löytäneet tiemme, opiskelleet ja työllistyneet, perustaneet perheemme, hyötyneet sosiaaliturvasta, ottaneet asuntolainamme – olemme lapsillemme vastuussa sekä omasta jaksamisestamme että osallistumisestamme heidän tulevaisuutensa rakentamiseen. Niin monta suomalaista nuorta on tilastojen mukaan syrjäytynyt. NUORISO oireilee ja reagoi myös maailmalla: viime aikoina esimerkiksi Nepalissa, Keniassa ja Tansaniassa. Meitä kaikkia tarvitaan NIITÄ saa hakea kuin neulaa heinäsuovasta: toivorikkaita näkymiä tulevaisuudesta. Syntyvyys laskee, väestö ikääntyy. ANNI VALTONEN Kuka tätä maata pitää tulevaisuudessa pystyssä ja millä lihaksilla. Jos meidän kaikkien halutaan osallistuvan yhteiskuntaan, meidän tulee pysyä järjissämme ja toimintakykyisinä. “Poliitikot tuntuvat ajattelevan, että jos ihmisellä on leipää pöydässä ja katto pään päällä, yhteiskunta on tehnyt osansa”. Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. Meiltä on pakko löytyä kestokykyä. Hyvä uutinen: kyllä niitä löytyy! Henkilökuvassamme (s. Se tulee liian kalliiksi. 16) toimittaja ja Kokkolan Ykspihlajan puuhanainen Outi Airola hahmottelee tulevaisuuden Suomea, jossa syrjäytyneet työllistyvät ja erakoituneet liittyvät laumaan. Kyse ei ehkä olekaan siitä, että siirtyisimme elämään palttinapaidoissa metsän keskelle, ainoana valonamme lepattava kynttilän liekki. Maailman kestokyvystä puheen ollen: Toimittaja Teija Laakso kysyy jutussaan Maailma kulutusjuhlan jälkeen (s. Planeetan hyvinvoinnista puhumattakaan. YHDYN Airolan ajatuksiin: kaikkien tulisi voida olla mukana. Jos emme pysty pitämään huolta lapsistamme ja nuoristamme, millaista tulevaisuutta ylipäätään rakennamme. Tämän pitäisi olla ykkösuutinen maassa, jossa lapsia ja nuoria on koko ajan vähemmän. Ihmisten tulee myös tuntea kuuluvansa johonkin, hän muistuttaa. Vai tuleeko elämästämme jopa parempaa
Kun kulutuksen vähentämisen syy on parantaa omaa hyvinvointia, muutos on pysyvämpi. ”Jatkuva uusien trendien jahtaaminen ja itsensä vertaaminen muihin luo riittämättömyyden tunnetta. Muutosta ei voi jättää vain yksilölle. Vesterinen peräänkuuluttaa myös lainsäädännöllisiä toimia, kuten Ranskassa kaavailtua pikamuotilakia. Henkilökohtaisten, egoististen syiden korostaminen voikin olla parempi tapa vähentää kulutusta kuin vetoaminen ympäristötietoisuuteen, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. VAATETEOLLISUUTEEN liittyvät ympäristöja ihmis oikeus ongelmat ovat kaikkien tiedossa, mutta moni meistä ei silti vähennä kulutustaan. IS TO C K. Tutkimus: Pikamuoti ei tuo onnea MAAILMA PALOINA KOONNUT TEIJA LAAKSO. Tutkimukseni mukaan onnellisuus ei lisäänny jatkuvalla vaihtelulla vaan sillä, että keskittyy olemassa olevaan vaatekaappiin ja pidentää vaatteiden käyttöikää”, tutkija Essi Vesterinen sanoo. Vaasan yliopistossa tarkistetun väitöskirjan mukaan pikamuotifirmojen luoma mielikuva siitä, että onnellisuus löytyy uuden ostamisesta, pitäisi kääntää päälaelleen. Tutkimuksen mukaan se voi jopa parantaa kehonkuvaa. Syynä on se, että ihminen maksimoi mieluiten oman etunsa. C O M / LO RA D O Toisin kuin usein ajatellaan, shoppailun vähentäminen voi lisätä hyvinvointia. Kun somevaikuttajien sisältöjen ja uutuusvaatteiden selailun sijasta keskittyy omaan tyyliinsä, itsetuntokin paranee
EteläAasiassa riski on lähes sataprosenttinen. Sisällissotien uusiutuminen voidaan estää naisten avulla NAISTEN ottaminen mukaan yhteiskunnan rakentamiseen konfliktien jälkeen on paitsi tasa-arvokysymys, myös käytännössä hyödyllistä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan YK:n ja paikallisten naisten organisaatiot ylläpitävät rauhaa esimerkiksi reagoimalla varhain paikallisten jännitteiden kasvuun. Toiseksi yleisin ovat ilmansaasteet, jonka uhassa on 577 miljoonaa ihmistä. Yllättävämpää sen sijaan on, että suurin osa ilmastoriskeistä kärsivistä köyhistä elää alemman keskitulotason maissa, ei kaikkein köyhimmissä. Mikäli YK johtaa prosessia, riski vähenee peräti 37 prosenttia. Tutkijat analysoivat 14:ää rauhanprosessia ja vertasivat niitä 286 rauhansopimukseen. Eniten ilmastoriskeistä kärsiviä köyhiä on raportin mukaan Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Heitä on noin 1,1 miljardia, ja heistä 887 miljoonaa elää ilmastoriskialueilla, raportissa kerrotaan. Mukana tarkastelussa oli 109 maata. Mukana olivat esimerkiksi Aceh’n, Angolan, Burundin, Liberian ja Norsunluurannikon sisäiset konfliktit. Köyhyys altistaa sään ääri-ilmiöille – ja päinvastoin Ilmastoriskeille altistuvien moniulotteisesti köyhien osuus eri maanosissa (%) Jeta e përtejme Etelä-Aasia 80,4 % 41 % 16,8 % 85 % 36,1 % 37,8 % 75,8 % 14,8 % 56,8 % 45,6 % 34,9 % 11,9 % 86,7 % 28,3 % 55,8 % 49,5 % 17,6 % 10,9 % 7,2 % 26,3 % 11,1 % 24,7 % 27,4 % 41,6 % KUUMUUS KUIVUUS TULVAT ILMANSAASTEET Saharan eteläpuolinen Afrikka Itä-Aasian ja Tyynenmeren alue Arabimaat Latinalainen Amerikka ja Karibia Eurooppa ja Keski-Aasia prosenttia. Useimpia köyhiä ihmisiä uhkaa useampi kuin yksi sään ääri-ilmiö. Raportti tarkastelee niin sanottua moniulotteista köyhyyttä – ihmisiä, joilla on puutetta paitsi rahasta, myös esimerkiksi ruuan, terveyspalveluiden ja koulutuksen kaltaisista perusasioista. Eurooppalaisyliopistojen tutkimuksen mukaan naisten yhteiskunnallisen osallistumisen sisällyttäminen rauhansopimuksiin vähentää sisällissotien uusiutumisriskiä 11 Lähde: Global Multidimensional Poverty Index 2025 LÄHES 80 prosenttia maailman köyhimmistä ihmisistä elää alueilla, jotka ovat alttiita sään ääri-ilmiölle, selviää YK:n kehitysohjelman ja Oxfordin yliopiston tuoreesta raportista. Muita yleisiä sään ääri-ilmiöitä ovat esimerkiksi tulvat ja kuivuus. Naisten osallistuminen myös tekee näkyväksi aiemmin syrjittyjen ryhmien tarpeita ja kokemuksia. Yleisin ilmastoriski on kuumuus, jolle altistuu 608 miljoonaa ihmistä. MAAILMAN SANA Tarkoittaa kuolemanjälkeistä elämää albanian kielellä. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että köyhyyttä ei voi enää pitää pelkästään sosioekonomisena ongelmana vaan ilmiönä, joka kytkeytyy yhä enemmän ilmastonmuutokseen. 7 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 MAAILMA PALOINA
Puolella pitoisuus oli niin korkea, että haittavaikutuksia terveyteen ei voida sulkea pois. Ihmisoikeusjärjestöt ovat pitkään vaatineet Fifaa hyväksymään Afganistanin joukkueen. PFAS-yhdisteet ovat kemikaaliryhmä, joita käytetään esimerkiksi sammutusvaahdoissa, astioiden pinnoitteissa, paperija elintarvikepakkauksissa, kosmetiikassa, torjuntaaineissa ja lääkkeissä. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto määrittelee sen nyt elinvoimaiseksi lajiksi. Oikeuden pelata ja edustaa maatamme”, sanoi joukkueen kapteeni Fatima Haidari Al-Jazeeralle. Se vaatisi hyväksyntää Afganistanin jalkapalloliitolta, jota Taliban kontrolloi. EU on jo rajoittanut joidenkin PFASyhdisteiden käyttöä, mutta niitäkin löytyi testattujen verestä. AP / LE H TI KU VA IS TO C K. Marokon ottelu oli ensimmäinen kerta, kun joukkue pelasi yhdessä. Kaikista löytyi ikuisuuskemikaaleja eli PFAS-yhdisteitä. Mukana oli muun muassa ministereitä. Liemikilpikonna ei ole enää uhanalainen. Afganistanin naisten jalkapallomaajoukkue pääsi taas pelaamaan KOHTI PAREMPAA 8 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 MAAILMA PALOINA. C O M / M AR VI N SA M U EL TO LE N TI N O PI N ED A Afganistanilaisnaiset treenasivat Casablancassa ennen ensimmäistä otteluaan sitten Talibanin vallankaappauksen. Taliban on kieltänyt naisilta lähes kaikenlaisen yhteiskunnallisen toiminnan ja julkisuudessa näkymisen – myös urheilun. Jo ennen Talibanin valtaannousua naisurheilijat saivat Afganistanissa tappouhkauksia. Lähde: IUCN AFGANISTANISTA paenneista jalkapalloilijoista koostuva naisten joukkue on pelannut ensimmäisen ottelunsa sen jälkeen, kun Taliban kaappasi maassa vallan vuonna 2021. Sen osoittaa selvitys, jossa testattiin 24 eurooppalaisjohtajan verinäytteet. Suurin osa pelaajista pakeni Australiaan ja on pelannut alueellisissa sarjoissa. Vaikka ottelu pelattiin kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan turnauksena, se ei vielä tunnusta Afganistanin naisjoukkuetta virallisesti maajoukkueena. Pelillä oli kuitenkin tärkeä symboliarvo, sillä naisten urheilu on Afganistanissa kielletty. Liikkeen kaapattua vallan elokuussa 2021 naisurheilijat hävittivät palkintojaan ja peliasujaan piilottaakseen todisteet urastaan, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Osa niistä voi lisätä esimerkiksi syöpäriskiä tai heikentää immuunivastetta. Ne ovat haitallisia myös ympäristölle. ”Tämä on kaikki, mitä olemme halunneet näinä vuosina yrittäessämme saada sen, mitä todella ansaitsemme naisina. Joukkue pelasi Marokossa ystävyysottelun Tšadia vastaan lokakuun lopussa ja hävisi luvuin 6–1. Testin teettäneet järjestöt EEB ja ChemSec sekä Tanskan ympäristöja tasa-arvoministeriö kampanjoivat sääntelyn tiukentamisen puolesta. Pariisin olympialaisissa afganistanilaisnaiset pystyivät viime vuonna urheilemaan Kansainvälisen olympiakomitean hyväksynnän ansiosta. Ministereistä löytyi ”ikuisuuskemikaaleja” KUKAAN ei ole turvassa ikuisuuskemikaaleilta
C O M / AN DY W O RK S Majava muokkaa elinympäristöjä myös muiden lajien tarpeisiin sopiviksi. Näin onkin: yli 50 vuotta kestänyt suomalaistutkimus kertoo, että majavien työllä on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen laajemminkin. Majavat siis muokkaavat maisemaa ja luovat uusia elinympäristöjä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten niiden touhut vaikuttavat muihin lajeihin: hirveen, myyrään ja sukeltajakuoriaiseen. Insinöörimajavat elvyttävät luontoa 9 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 MAAILMA PALOINA. Evon majavat ovat sinne istutettuja amerikanmajavia. IS TO C K. Tulvat voivat kestää vuosia, ja niiden jälkeen syntyy taas erilaisia alueita. ”Ekosysteemi-insinööreiksi” kutsutut majavat muokkaavat ympäristöään rakentamalla patoja. Tutkimuksessa seurattiin Evon aluetta vuosina 1970–2023. Sen mukaan kaikki kolme lajia hyötyvät majavien tekemistä ympäristömuutoksista. Esimerkiksi hirvi saa majavien ansiosta monipuolista ravintoa. Padot synnyttävät tulva-alueita, jotka voivat tutkimuksen mukaan olla jopa kahden hehtaarin laajuisia. Majavat metsästettiin Euroopassa sukupuuttoon 1800-luvulla. Aktiivisia majavayhdyskuntia on viime vuosina ollut kolmesta yhdeksään. PATOJENSA parissa puuhaavat majavat vaikuttavat ihmisen silmään aikaansaavilta otuksilta. Tutkimuksessa seurattiin Kanta-Hämeessä sijaitsevaa Evon aluetta, jonne majavat ovat viime vuosikymmeninä palanneet. Tutkijoiden mukaan majavalla onkin tärkeä rooli luonnon omana ennallistajana, joka parantamalla muiden lajien elinympäristöjä tukee luonnon monimuotoisuutta
Taustalla ovat muun muassa talousongelmat ja nuorisotyöttömyys. Katsauksen esittelemien skenaarioiden mukaan nuorten tulevaisuususkon romahtaminen voi johtaa esimerkiksi yhteiskunnallisen jakautumisen syvenemiseen mutta toisinkin voi käydä. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vahvistaisi nuorten uskoa tulevaisuuteen 1,4 miljardia € 150 miljoonaa € 326,9 milj. Huono-osaisuus kasvaa, planeetan tulevaisuus huolettaa ja yhteiskunnallinen polarisaatio etenee. MAAILMAN LUKUJA 10 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 MAAILMA PALOINA. Se varoittaa, että jos pessimismi valtaa yhä alaa, se vaikuttaa väistämättä koko yhteiskunnan elinvoimaisuuteen – tuottavuuteen, talouskasvuun, osaamiseen, luottamukseen ja jopa demokratiaan. C O M / BO RI SE N KO V AN D RE I NUORTEN heikentynyt usko tulevaisuuteen uhkaa yhteiskunnan elinvoimaisuutta, mutta siihen voidaan yhä vaikuttaa, summaa Sitran lokakuussa ilmestynyt selvitys. ”Nykyistä hyvinvointivaltiota kannattelee sukupolvisopimus, joka on perustunut siihen, että jokainen sukupolvi jättää yhteiskunnan seuraaville paremmassa kunnossa. Tärkein toimenpide on se, että me aikuiset teemme päätöksiä ja valintoja, joilla rakennetaan sellaista tulevaisuutta, johon lapset ja nuoret voivat ja haluavat uskoa”, Tähkäpää sanoi. Tarvitaan myös lisää vaikutusmahdollisuuksia nuorille, nuorisonäkökulmien ennakointia päätöksenteossa sekä ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden tuomista osaksi päätöksentekoa. ”Nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen ei ole vääjäämätöntä. Se sopimus vähintäänkin rakoilee tällä hetkellä”, sanoo Sitran asiantuntija Otto Tähkäpää. Esimerkiksi Nuorisobarometrin mukaan optimistisesti omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa suhtautuvien nuorten määrä on romahtanut muutamassa vuodessa 80 prosentista 61 prosenttiin. Samaan aikaan nuoret toivovat yhä samantyyppisiä asioita kuin ennenkin: vakituista työtä, elinkelpoista planeettaa, omaa kotia. €:lla 64,1 % Suomi myönsi vuonna 2024 sotatuotteiden vientilupia ennätys suurella summalla. Arvo oli EU-alueelle myönnettiin vientiluvista Lähi-idän maista suurin vientilupa myönnettiin Saudi-Arabiaan. IS TO C K. Nuorten usko tulevaisuuteen vaikuttaa myös muihin ikäryhmiin. Sen arvo oli Sotatuotteita ja siviiliaseita vietiin yhteensä Lähteet: SaferGlobe: Suomen asevalvontaraportti 2025. Ensin on saatava perusasiat kuntoon ja puututtava lapsiperheköyhyyden, mielenterveysongelmien, nuorisotyöttömyyden ja syrjinnän kaltaisiin ongelmiin. Huolena on, että heikkenevästä tulevaisuususkosta tulee sukupolvikokemus, jonka ytimessä on kokemus sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta. Niitä ei enää voi pitää itsestäänselvyytenä
11 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025
Ipsoksen edellinen tulevaisuusraportti julkaistiin joulukuussa 2024, ja siinä selviteltiin ihmisten ajatuksia vuodesta 2025 pyytämällä heiltä vastauksia useisiin väittämiin. Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot olivat kuitenkin erilaiset kuin Ipsoksella, minkä vuoksi Suomen lukema ei ole suoraan vertailukelpoinen. TEKSTI Juha Mäkinen ONKO maailma menossa päin helvettiä vai sittenkin kohti valoisampaa huomista. Yhden vastauksen tarjoaa ranskalainen Ipsos-tutkimuslaitos, joka selvittelee vuotuisessa raportissaan ihmisten käsityksiä lähitulevaisuuden näkymistä. Ipsoksen tutkimus tosin on kaikkea muuta kuin globaali: siinä on mukana vain 33 maata, ja Afrikasta mukana on ainoastaan yksi maa, Etelä-Afrikka. Turvaudutaan kuitenkin paremman puutteessa siihen, mitä tarjolla on. Suomi ei ole mukana Ipsoksen tutkimuksessa. Niinpä indonesialaiset odottivat vuodelta 2025 yhtä lailla ydinaseiden käyttöä kuin läpimurtoa syövän hoidossa. Maailma on täynnä sekä uhkia että mahdollisuuksia, ja on osittain persoonakysymys, kumpiin niistä kiinnitämme enemmän huomiota. Huominen näyttää hyvältä Lähde: Ipsos Predictions Survey 2025 Yhdeksän kymmenestä indonesialaisesta on optimisti tulevaisuuden suhteen. Mutta mistä löytyvät maailman tulevaisuususkoisimmat ihmiset. Optimistisesti tulevaisuuteen suhtautuvien osuus koko väestöstä Maailman optimistisin kansa INDONESIA Indonesia Kolumbia Kiina ja Filippiinit Peru EteläAfrikka ja Meksiko 90 % 88 % 87 % 85 % 84 % 12 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 MAAILMANENNÄTYS. Suomalaisten tulevaisuususkoa on selvitelty muun muassa Sitran tulevaisuusbarometrissa, jossa oli mukana muun muassa kysymys ”Millaisena näet henkilökohtaisen tulevaisuutesi verrattuna nykyhetkeen?” 40 prosenttia suomalaisista uskoi tulevaisuutensa olevan parempi ja 14 prosenttia huonompi kuin nykyhetki. Indonesialaiset olivat muita luottavaisempia myös maailmantalouden näkymien ja oman terveytensä suhteen. Mene ja tiedä – ehkä Indonesiassa vain tykätään muita useammin vastata ”kyllä” mihin tahansa tutkimus kysymykseen. Huomionarvoista on, että Euroopan maat ovat lähes järjestään keskimääräistä pessimistisempiä. Kun raporttia lukee tarkemmin, indonesialaisten vastauk sista piirtyy hieman erikoinen kuva: he uskoivat muita useammin lähes kaikkien tulevaisuusskenaarioiden – niin positiivisten kuin negatiivisten – mahdollisuuteen. Ipsos on julkaissut tulevaisuusraporttiaan usean vuoden ajan, ja keskimäärin optimismi on laskenut selvästi 2010luvun alkuun verrattuna. Vastaus riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Tässä tarkastellaan väittämää ”Olen optimistinen sen suhteen, että vuosi 2025 on minulle parempi kuin vuosi 2024.” Kaikkein optimistisimpia oman tulevaisuutensa suhteen olivat indonesialaiset: heistä yhdeksän kymmenestä uskoi tulevan vuoden olevan edellistä parempi
C O M / C AR ST EN BR AN DT. IS TO C K. Indonesialaisten tulevaisuudenusko on tutkimuksen mukaan muita korkeammalla
On kunniaa, patriotismia, pakkoa ja palkkioita. Eikä ketään huvita maksaa asuntolainaa tai kuluttaa, jos sota uhkaa. Jossain vaiheessa sodat ruvettiin näkemään pienen ihmisen näkökulmasta luonnonkatastrofien kaltaisina väistämättömyyksinä. Lähetä kysymyksesi meille maailmankuvalehti@fingo.fi, etsimme siihen vastauksen. KAROLIINA KNUUTI Miksi maailmassa soditaan. 1700-luvulla Immanuel Kant alkoi puhua siitä, että sota on vääryys ja että siitä pitää päästä eroon. Valtaosa sotilaista on aivan tavallisia ihmisiä. KYSY MAAILMASTA Kysymykseen vastaa sotatieteiden dosentti, tietokirjailija Ilmari Käihkö, jonka mielestä sota paljastaa mielenkiintoisia asioita ihmisluonnosta. Nopeasti tulee myös paineita. Teorian mukaan valtiolla on poliittisia päämääriä. Oletus on, että meistä kaikista voidaan tehdä sotilaita. Jonkinlainen yhdistelmä näistä kolmesta selittää kaikkia menneitä ja nykyisiä sotia: yhtä hyvin ukrainalaisten puolustustahtoa kuin Vladimir Putinin motivaatiota aloittaa hyökkäyssota. TÄTÄ kysymystä tullaan pohtimaan maailman tappiin asti. 14 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025. Ei se vaadi hirveästi. Pikkuhiljaa kehittyi liberaali ajattelu ja sota alettiin nähdä rikollisena toimintana. Pääselitykset tiivistyvät kolmeen: me sodimme pelosta, me sodimme ahneudesta ja me sodimme kunniasta. Tai se voi nousta vihollisen puolelta: mahdollisesti kuolet, jos lähdet sotimaan. Sota paljastaa mielenkiintoisia asioita ihmisluonnosta. Pelko voi tulla omien puolelta: kuolet, jos et lähde sotimaan. Antiikin Kreikassa sota nähtiin ryöstöretkinä. Näin määriteltynä sodasta tulee rationaalista ja tavoitehakuista toimintaa. Sodassa nähdään kumpaakin. Ajateltiin, että sodat pyyhkivät kansojen yli eikä asialle mahda mitään. Rauhanajan säännöt menevät romukoppaan. Tässä välissä 1800-luvulla teoreetikko Carl von Clausewitz puhui sodasta politiikan jatkeena, mihin viittaan itse kirjassani. Väkivallasta voi saada mitaleja. Meillä on suuri kyky tehdä hyvää ja suuri kyky tehdä pahaa. Mitä vaatii, että meidät suostutellaan tappamaan sodassa muita. Jos vastapuoli ei suostu täyttämään tahtoamme, se pitää alistaa tahtoomme. ONKO SINULLA KYSYTTÄVÄÄ MAAILMASTA. Ymmärryksemme siitä, mitä sota on, on muuttunut paljon aikojen saatossa. Meillä Suomessa on suuri reserviläisarmeija. Sota on täynnä paradokseja, ja tämä on yksi niistä. Toisen maailmansodan jälkeen hyökkäyssodat tehtiin laittomiksi. Esimerkiksi uhrautuminen itseään suuremman asian puolesta voi olla hyvä asia tai sitten ihan kauhea riippuen siitä, millaista sodan osapuolta katsomme. Kun sotatila napsahtaa päälle, meissä syttyy nopeasti pelko
D gw ild lif e / iS to ck Auta eläimiä, anna aineeton lahja lahjaeläimille.fi Ehdota kriiseistä ja konflikteista kertovaa journalismia kehitysjournalismipalkinnon saajaksi 17.11.–31.12.2025 välisenä aikana lomakkeella osoitteessa vikes.fi/kehitysjournalismipalkinto. Ehdokkaiksi haetaan 1.1.2025–31.12.2025 välisenä aikana journalistin ohjeisiin sitoutuneessa Julkisen sanan neuvoston jäsenmediassa julkaistua journalistista sisältöä. KEHITYSJOURNALISMIPALKINNON HAKU ON AUKI!
Pian on helppo yhtälö yrittäjälle olla ottamatta ihmisiä töihin ollenkaan. Tekoälyn kehitys etenee, halusimme tai emme. Tämä muuttaa paitsi talouden, myös koko yhteiskuntasopimuksemme. Suomessa syntyvyys on niin alhainen, että huoltosuhde on romahtamassa. Ainoa mahdollinen moraalinen teko on, että käytämme sitä siihen. Yrittäjän näkökulmasta ihmisen palkkaaminen on kallista ja säädeltyä. Samaan aikaan tekoäly mullistaa työn käsitteen. Silloin olemme kieltäytyneet käyttämästä teknologiaa ongelmiemme ratkaisuun. Samalla tekoäly on jo muokannut nuorten mielenmaisemaa. Kysymys kuuluu, mihin me sitä käytämme. Nuori sukupolvi voi huonosti, oppimistulokset heikkenevät, yksinäisyys lisääntyy. Fyysisen työn osalta tarvitaan robotteja korvaamaan ihminen. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 KAKSI KULMAA. Meidän ihmisten pitää keksiä uudestaan, mitä olemme täällä tekemässä. Edes demokratiaan on vaikea uskoa tässä maailmassa. Tekoäly joustaa, ei pidä lomia eikä sairastu. Olemme rakentaneet eläkehimmelin, jossa tämän päivän työssäkäyvä sukupolvi maksaa edellisten eläkkeet – mutta itse se ei eläkettä tule koskaan saamaan. Ajattelutyössä tekoäly on ihmistä parempi. Miten se voi toimia, jos joku voi manipuloida etäältä kansalaiset äänestämään zombiena jotakin random diktaattoria. Hoitaako meitä tulevaisuudessa robotti vai ihminen. Eli jos tulevaisuudessa tilanne on se, että teknologialla voidaan ratkaista kaikki ongelmamme ja samaan aikaan ollaan silti pulassa, se on ollut valinta. Ihmiskuntana emme kuitenkaan oikein osaa sellaista rakentaa. Meillä voisi olla Star Trek -yhteiskunta, jossa kaikilla on kaikkea ilman työntekoa. Tekoäly voi tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tehokkaammin kuin ihminen. Kaikissa talousjärjestelmissä on aina tyypit, jotka haalivat vallan ja rahan itselleen. Käytännössä kaikki työt, joita ihmiset tekevät, voidaan tehdä tekoälyllä. Jos olisin päättäjä, kieltäisin TikTokin heti. Tekoäly ei voi korvata ihmisen kosketusta, mutta viestinnällisesti tekoälyterapeutit tekevät jo nyt parempaa tulosta kuin ihmisterapeutit. MIKKO ALASAARELA TEKOÄLYASIANTUNTIJA, VAIKUTTAJA, YRITTÄJÄ ”Tekoäly voi tuottaa hyvinvointi yhteiskunnan palvelut tehokkaammin kuin ihminen” ME elämme jo tekoälyn aikakaudella, mutta seuraava vaihe on yleistekoälyn aika. Esimerkiksi TikTok on käytännössä tekoälyalgoritmi, joka muokkaa nuoren maailmankuvaa formatiivisten vuosien aikana. Muutaman vuoden kuluessa koneiden kyvykkyys ohittaa ihmisen kaikessa
Teimme kerran pienen tutkimuksen norjalaisessa hoivakodissa, joka oli hyvin ”high tech”. Jos ei synny lapsia, heitä ei kasvateta eikä kouluteta ja sairaista ei huolehdita, meillä ei ole työntekijöitä niihin tärkeämpinä pidettyihin palkkatöihin. Hoivan osalta se pohjaa hierarkkiseen ajatteluun: jotkut tekevät ne ”oikeat” työt ja toiset hoivaavat taustalla. Todellisuudessa sen kehittäminen, hankinta ja ylläpito maksavat. Työntekijät käyttivät aikansa hoivan sijaan teknologian käytön opettamiseen. YK :ssa on arvioitu, että kotona tehty palkaton työ vastaa jopa 40:tä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Tarkoitus oli, että asukkaat pärjäisivät itsenäisesti laitteiden avulla, mutta monelle ne aiheuttivat pelkkää vaivaa. Järjestelmä rakentuu osin sen varaan, että ihmiset venyvät: kotihoidossa työntekijät tekevät ilmaisia ylitöitä, koska eivät kestä jättää asiakkaita pulaan. Se ei ole mitään pientä puuhastelua vaan kannattelee yhteiskuntaa. Hoivan arvo unohdetaan, koska sitä on vaikea mitata. Olemme kaikki vaivaisia – joskus juuri nyt, joskus potentiaalisesti. Teknologia taas perustuu oletuksiin, jotka on kerran syötetty järjestelmään. 17 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025. Ihmisyydessä on aina jotain arvaamatonta. Silti politiikassa puhutaan usein aivan kuin teknologia olisi ilmainen taikakalu, joka ratkaisisi resurssipulan. Hoiva on myös sukupuolikysymys. Meillä joka neljäs keski-ikäinen nainen hoivaa jotakuta läheistään. TEKSTI Karoliina Knuuti KUVAT Karoliina Knuuti ja Susanna Lyly MINNA ZECHNER HELSINGIN YLIOPISTON SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIDEN APULAISPROFESSORI ”Teknologia ei voi korvata hoivaa” TALOUSJÄRJESTELMÄMME on rakentunut ajatukselle, että on olemassa ilmaisia ja ehtymättömiä resursseja, kuten luonto ja hoiva. Tämä on vääristymä. Jotkut eivät osanneet avata oviaan, toiset eivät saaneet hellaa toimimaan. Tekoäly voi tehdä melkein kaiken paremmin kuin ihminen, väittää Mikko Alasaarela. Kukaan ei voi ennakoida, liukastuuko tänään tai miten paljon apua tarvitsee huomenna verrattuna eiliseen. Vanhuudesta puhutaan kielteisesti. Sama pätee omaishoivaan. Kukaan ei pärjää ilman hoivaa. Hoiva on yksilöllistä vastaamista vaivaan. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia, mutta se ei voi korvata hoivaa. Hoiva ei tuota autonrenkaita eikä autoja mutta se tuottaa ihmisiä, jotka näitä tuottavat ja käyttävät. Se tarkoittaa usein uupumusta, joka näkyy sairauspoissaoloina sekä varhaisina ja matalampina eläkkeinä. Se nähdään ongelmana, vaikka koko yhteiskunta tavoittelee pitkää elämää. Kun poliitikot kysyvät, onko meillä varaa huolehtia, he vievät ihmisiltä perusluottamuksen. Toisaalta kaikki “tuottava” työ lepää hoivan varassa eikä sitä voi korvata teknologialla, muistuttaa Minna Zechner. Mutta kaikki niin sanottu tuottava työ lepää hoivan varassa
Samalla Airola on oivaltanut, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulisi uudistaa. TEKSTI Kaisa Viitanen KUVAT Clas-Olav Slotte 18 MAAILMAN KUVALEHTI 4 • 2025 MAAILMANKANSALAINEN. OUTI AIROLA LUOTTAA LAUMAAN Lahjakkaiden taiteilijalastensa äitinä tunnettu Outi Airola on luonut Kokkolan Ykspihlajaan erityislaatuisen yhteisön, jossa syrjäytyneet työllistyvät ja erakoituneet liittyvät laumaan
”Kun on hyödyksi toiselle, on hyödyksi myös itselleen.”. Outi Airola on vakuuttunut siitä, että ihmiset haluavat tehdä hyvää toisilleen
”Kun hyvinvointiyhteiskunta kehittyi, yhteisöllisyys alettiin nähdä vanhanaikaisena”, Outi Airola sanoo. Hänen mielestä tässä ajattelussa on menty liian pitkälle, koska yhteisöllisyys tekee meille hyvää.