SUUNNITTELIJA ERVIN LATIMER: ”Vaatteella ei ole sukupuolta” Maailmaa kiertävä valokuvaaja tallensi tunnelmia Madagaskarilla, Marokossa, Nepalissa, Japanissa... Muotia matkan varrelta TEEMA: MUOTI 4 2 2 1 6 ,90 €. Somevaikuttaja Maiju Voutilainen suosii yhden rekin taktiikkaa Paraneeko maailma ostamalla
Auta ja tee tärkeä lahjoitus tänään: animalia.fi/tamaonkotini Jotta häkki ei olisi kenenkään koti. Haluamme maailman, jossa yksikään kettu, supikoira tai sika ei joudu kärsimään kolkossa häkissä. Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi. Kaunista elokuuta, rakkaat maailmankansalaiset! Kiitos, että kuljette kanssamme
Nykyään hän ostaa vaatteet käytettynä – ja kaikki mahtuu yhteen rekkiin.. 48 SUOMI Yhden rekin taktiikka Sosiaalisen median vaikuttaja Maiju Voutilainen on entinen himoshoppaaja
18 MAAILMA Olemme muodin kulutuksessa tienhaarassa: on ostettava vähemmän. 60 Katso, järjestö Emmaus Helsinki 34 SUOMI Porvoolaisen Niin Mua -vintageliikkeen Maarit Kautto uskoo hitaaseen muotiin, vaatteen tarinaan ja laatuun. 14 SUOMI Ervin Latimer uudistaa maskuliinisuuden esittämistä.. 52 SUOMI Emmi Nuorgam sanoo, ettei kehoaan tarvitse rakastaa ihan koko ajan. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki. 26 Some kaappasi muodin musiikilta 30 Vaatteen tarina on tärkein 34 Etelän toiveet EU:lle 38 Kuvareportaasi Muotia matkan varrelta IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Finnwatchin Anu Kultalahti 48 Maiju Voutilainen ja yhden rekin taktiikka 52 10 kysymystä Läskiaktivisti Emmi Nuorgam 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Kaipuu kapulaan kasvaa 57 Kumma kolkka Näätämössä kahden erämaan sylissä 58 Ruoka Herkkua hellepäiviin 59 Mistä tämäkin on. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Stéphane Louesdon. MAAILMA PALOINA 4 Ekoherätys näkyy verkossa 5 Maailma pukeutuu muoviin 6 Sademetsä tuhoutuu laittomasti 7 Sankarirotat pelastavat tuhansia 8 Veroparatiisit porskuttavat edelleen 9 Kolumni Reetta Räty 10 Maailmanennätys Kiina vaatettaa maailman 12 Välähdys Helsingin katumuoti TEEMA: MUOTI 14 Maailmankansalainen Ervin Latimer 18 Paraneeko maailma ostamalla. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Laura Oja, Kasperi Kropsu, Gary Jones, Marjaana Malkamäki
Kirjallisuus, valokuvat, vaatteet. Olen myös halunnut tehdä niin. Isoäitini on fanittanut kuningatar Elisabethin tyyliä ja teettänyt itselleen jakkupuvun kuningattarella lehtikuvassa olleen vaatteen mallin mukaan. Vintageyrittäjä jos joku tietää, kuinka tärkeää on, että vaate on laadukas ja että sillä on tarina. K un äitini vuosi sitten muutti palvelutaloon, elämässäni käynnistyi niin sanottu purkuja jälleenrakennusvaihe. Rikkinäisenä ne ovat lopulta jatkaneet elämää siivousriepuina. Ne ovat olleet niin lujaa tekoa, että niitä on kannattanut ja voinut korjata. Tiedän, että minulla on valtavasti kohtalotovereita. HAASTATTELIN tähän lehteen porvoolaista vintageyrittäjä Maarit Kauttoa. Vaatteita ei ole omistettu kasoittain. Toimitussihteerimme Heidi Nummi tarttui vaateteollisuuden ristiriitoihin jutussaan Paraneeko maailma ostamalla. Perheessäni ei ollut harrastettu minkään valtakunnan konmaritusta, ja äidin koko elämän lisäksi talossa oli myös säilöttynä isoäitini ja -tätini jäämistöt. Erityisesti isoäitini vaatteet. Pikamuodista kumpaakaan on turha hakea. Tämä edellyttää radikaalia mielenmuutosta, ja se lähtee meistä kaikista. Vaatteita on huollettu, parsittu, paikkailtu. ”On päivänselvää, että on vähennettävä kulutusta, hidastettava sykliä. Ainoa tapa kuluttaa vastuullisesti, on kuluttaa vähemmän”, vastuulliseen kuluttamiseen keskittyvän kansalaisjärjestö Eetin Maija Lumme sanoo. Sen jälkeen, kun äiti oli saatu asutettua uuteen valoisaan kaksioon rankalla kädellä raikotun omaisuutensa kanssa, tehtäväkseni jäi tyhjentää Pohjois-Savossa sijaitseva, täyteen ammuttu 160-neliöinen lapsuudenkotini varastoineen ja aittoineen. Niistä avautuu kiinnostavia näkymiä naisen elämään erityisesti 1930-luvulta eteenpäin. Vaateteollisuuden valtaisasta hiilijalanjäljestä tietävät jo kaikki, kiitos koulujen ansiokkaan ympäristökasvatuksen. ”Vaateteollisuuden valtaisasta hiilijalanjäljestä tietävät jo kaikki.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. Hän sanoi, että Suomessa ollaan tilanteessa, jossa viimeisetkin laatua ostaneet ja arvostaneet naiset ja miehet ovat siirtymässä ajasta ikuisuuteen. Niitä ei ole köijätty turhina ja rätiksi ryytyneinä vaatteenkeräyslaatikoihin. Vaatteita ja asusteita tutkimalla tutustun sukuni naisiin uudella tavalla. Hän vakuuttui asiantuntijoita haastatellessaan ainoasta mahdollisesta tiestä, mikä edessämme avautuu. Kengät, korut, kellot, käsineet, hatut. päätoimittaja. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Kautto ostaa kuolinpesiä ja tekee kulttuurisesti merkittävää pelastustyötä. LUKUISTEN kaatopaikka-, kirpputoriantikvariaattija kierrätyspistevierailujen jälkeen kodin irtaimistosta seuloutui merkittävä osa perheeni historiaa, jonka äärelle olen joutunut pysähtymään. IHMISKUNTA on suurten valintojen edessä. Hän kokee elämäntehtäväkseen pelastaa heidän aarteitaan – Mummin aarteet ja hidas muoti Anni Valtonen koska niitä ei kohta saa enää mistään. Myös minun ja kahden veljeni lapsuus
Raportti analysoi dataa viideltä viime vuodelta. Ekoherätys näkyy verkossa 4 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . LUONTOKATO. Jos tarkastellaan koko maailmanlaajuista tilannetta, kestävien tuotteiden hakeminen Googlesta on kasvanut yli 70 prosentilla. Tulos on WWF:n mukaan selvä: käsillä on ekoherätys, jota koronan aika on kiihdyttänyt entisestään. Kärkisijalla on Latinalainen Amerikka: kyselyyn vastanneista 96 prosenttia suhtautui luontokatoon vakavasti. Merkittävää on raportin mukaan se, ettei kyse ole vain varakkaista maista. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Heidi Nummi. Mukana olleissa 54:ssä maassa asuu 80 prosenttia maailman väestöstä. Eniten huolta kannetaan Latinalaisessa Amerikassa, jossa 96 prosenttia kyselyyn vastaajista piti luontokatoa vakavana globaalina ongelmana. Myös alemman tulotason maissa ollaan selvästi aiempaa kiinnostuneempia ympäristöstä. Kestävät tuotteet. IS TO C K Ympäristöhuoli kasvaa nyt myös alemman tulotason maissa. Jo WWF:n vuonna 2019 tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi, että kiinalaisista kuluttajista lähes puolet haluaisi käyttää ympäristöystävällisiä tuotteita. Kiinnostus kestäviin tuotteisiin on lisääntynyt esimerkiksi Ecuadorissa 120 prosenttia, ja Intiassa biodiversiteettiin liittyvien tviittien määrä on kasvanut hurjat 550 prosenttia. Näitä hakusanoja käytetään yhä enemmän, selviää ympäristöjärjestö WWF:n raportista. Lajikirjon tuhoutuminen
Katseet kääntyvät YK:n avustusjärjestöihin, mutta niiden resurssit ovat tiukalla. Asiaa kommentoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro: ”Tilanne on kestämätön. Itseasiassa uhkaava nälkäkriisi voitaisiin torjua ohjaamalla maailman sotilasmenot ruokajärjestöille vain vuorokauden ajaksi. Vuorokausi sotilasmenoja ruokkisi maailman nälkäiset MAAILMAN sotilasmenot kasvoivat taas vuonna 2020, jo neljättä vuotta peräkkäin. Jokaista maailman kolmea vaatekappaletta kohti kaksi on synteettisiä. Yksi asia on varma: Synteettisten kuitujen maatumisajat ovat jopa monisatakertaisia luonnonmateriaaleihin verrattuna. Jos polyesterimekon laittaa nyt roskiin, sitä ei näe maatuneena vielä toinen eikä luultavasti kolmaskaan sukupolvi. Synteettisissä kuiduissa on hitaan maatumisen lisäksi toinenkin ilmeinen ongelma: mikromuovi. Synteettisistä kuiduista suosituin on kaikkein hitaiten maatuva polyesteri. Mistä puuttuvat 5,5 miljardia dollaria siis saataisiin. Puuvilla taas maatuu lähes silmissä. Se olisi niistä vain murto-osa. Maatumisaika on yksi keskeinen tekijä, kun vaatteen ympäristövaikutusta arvioidaan. Tässäpä ehdotus: Mitä jos summa irrotettaisiin maailman sotilasmenoista. Huomionarvoista on myös se, että luonnonkuitujen tuotanto on edelleen suunnilleen samoissa lukemissa kuin 1990-luvulla. SUURI osa maailman vaatteista, arvioiden mukaan vähintään 60 prosenttia, päätyy kaatopaikalle. Tällä hetkellä synteettiset kuidut kuitenkin hallitsevat markkinaa. Tuotannon kasvu on siis tapahtunut muoviperäisissä kuiduissa. Koronapandemian jälkihoito ja ilmastokriisin pysäyttäminen tulisi nyt laittaa etusijalle.” Samaan aikaan on arvioitu, että noin 170 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta aliravitsemuksesta. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Siksi maa saattaa olla nielaissut lycra-topin jo 20 vuoden päästä, mutta yhtä hyvin prosessissa voi kestää 200 vuotta. On arveltu, että merten mikromuovista 35 prosenttia on peräisin synteettisistä tekstiileistä. MAAILMAN SANA Hanyauku on Namibiassa puhuttavaa kwangalia, ja tarkoittaa kuuman hiekan yli kulkemista varpaisillaan. Polyesterin raaka-aine on peräisin öljystä, ja se on maailman kolmanneksi käytetyin muovi. Maailma pukeutuu muoviin Näin kauan kukin vaatekappale maatuu: Lähteet: Fashion Revolution, Common Objective 65 % Synteettiset kuidut (yleensä polyesteri) Yleisimpien kuitujen osuus markkinasta: 21 % Puuvilla 8 % Selluloosat 1 % Villa 5 % Muut Polyesterimekko 200+ vuotta Lycra-toppi 20–200 vuotta Nylonsukkikset 30–40 vuotta Pellavashortsit noin 2 vuotta Puuvillapaita 1 viikko – 5 kuukautta Nahkalaukku 50 vuotta MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Menot ylittävät nyt kylmän sodan aikaiset lukemat 1980-luvun lopulta. Keskeinen maatumisaikaan vaikuttava tekijä on kankaan paksuus. Materiaalien maatumisessa on merkittäviä eroja
Latinalaisessa Amerikassa lakeja ja määräyksiä rikottiin 88 prosentissa tapauksista. Toteutuessaan Jäämeren rata olisi vaarantanut saamelaisten kotiseutualueen perinteiset elinkeinot, etenkin poronhoidon. Indonesiassa taas korruptoituneet poliitikot pelaavat omaan pussiinsa. Sen verran sademetsää katosi vuosina 2013–2019. Saamelaiskäräjillä arvioitiin, että hankkeen kaatuminen antaa nuorille saamelaisille merkittävän toivon pilkahduksen. Sademetsä tuhoutuu laittomasti 6 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . KUVITTELE Turkin kokoinen alue, siis kaksi Suomea vierekkäin ja vähän yli. Se olisi myös merkittävästi vaikuttanut paikalliseen kulttuuriin ja ekologiaan. Voittaja on Meksiko, jossa laittoman toiminnan osuus oli peräti 97 prosenttia. Muutos oli suuri, sillä aiemmin Lapin liiton päättäjät olivat selvästi kannattaneet Jäämeren radan linjausta. Silti pelkona on, että mörkö kaivetaan vielä joskus kaapista – onhan kyseessä hanke, joka on ennenkin kuopattu, ja sitten taas noussut esiin. Metsää raivataan pitkälti lihakarjan, soijan ja palmuöljyn tieltä. Tutkimus muistuttaa kuluttajien vastuusta Yhdysvalloissa, Kiinassa, ja Euroopan unionin maissa, jotka ovat tuotteiden suurimpia ostajia. IS TO C K IS TO C K Laittomia hakkuita tapahtuu jopa 80-90 prosentissa tapauksista. Hyvästi, Jäämeren rata! KOHTI PAREMPAA Saudi-Arabiassa naiset saavat nyt asua omillaan ilman mieshuoltajan lupaa. Yllättävää saattaa sen sijaan olla se, että metsä tuhoutuu pitkälti laittomasti. Sademetsäkadon laajuus tuskin tulee monelle yllätyksenä. Metsäkadolla on merkittävät ilmastovaikutukset. Jair Bolsonaron presidentiksi astumisen jälkeen Brasiliassa on voinut hakata metsää alkuperäiskansoille varatuilla ja suojelluilla alueilla ilman pelkoa rangaistuksesta. Forest Trends -järjestön raportti paljasti, että esimerkiksi Indonesian palmuöljyntuotannosta peräti 81 prosenttia on laitonta. Laittomat hakkuut liittyvät tiiviisti kaupalliseen ruoantuotantoon. Lähde: Gulf News SAAMELAISET saivat huokaista helpotuksesta, kun vuosia jatkunut kamppailu viimein tuotti tulosta: Jäämeren rata poistettiin Pohjois-Lapin maakuntakaavasta. Saamelaisten tulevaisuus näyttää nyt valoisammalta. 2021 MA AILMA PALOINA. Laittomuus on seurausta järjestelmän korruptiosta. Siksi laittomissa hakkuissa loistavat Brasilian ja Indonesian kaltaiset maat. Maailman sademetsistä arviolta 34 prosenttia on jo kadonnut, ja toiset 30 prosenttia on vaarantuneessa tilassa. Syynä on korruptio
Siinä missä ihmiseltä menee 200 neliömetrin työstämiseen vuorokauden verran työtunteja, rotta tekee saman 20 minuutissa. APOPO korostaa nettisivuillaan, ettei yksikään rotta ole kuollut palveluksessa; keskiverto maamiina vaatii viisi kiloa räjähtääkseen, kun rotat painavat yleensä vain puolitoista kiloa. Rotat ovatkin paljon tehokkaampia miinanraivaajia kuin ihmiset. Koulutuksen päätyttyä ne lähetetään tekemään työtä ympäri maailmaa, Aasiasta Afrikkaan. MITÄ yhteistä on maamiinoilla ja tuberkuloosilla. Vuosittain ne pelastavat tuhansia ihmishenkiä. AP O PO Huippukoulutetut rotat raivaavat miinoja paljon ihmistä tehokkaammin. Aihe nousi mediassa esiin, kun Magawa-niminen rotta jäi eläkkeelle viisivuotisen uransa päätteeksi. Tietysti se, miten tappavia ne ovat. Magawa on palkinnon 77-vuotisen historian ensimmäinen rotta, jolle mitali on myönnetty. 2021 7 MA AILMA PALOINA. Rotat saavat huippukoulutuksen Sokoinen yliopistossa Tansaniassa. Kyse on savannihamstraajarotista, joita APOPO-niminen järjestö on kasvattanut ja kouluttanut yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Sankarirotat pelastavat tuhansia MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Jo edeltävänä syksynä se oli saanut eläimille tarkoitetun urheusmitalin ansiokkaasta työstään Kambodžan miinapelloilla. Sankarirotat jäljittävät miinoja ja tuberkuloosia hajuaistinsa avulla. Yhden rotan kouluttaminen maksaa noin 6000 euroa. Mutta toinenkin on: kumpaankin ongelmaan on löytynyt yllättävä apu rotista
Kaikkiaan yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyisi yhä verosalaisuuksien piirissä. Direktiivissä linjataan, että jatkossa suuryritysten täytyy raportoida julkisesti ja maakohtaisesti voitoistaan ja maksamistaan veroista. Sääntely koskee yrityksiä riippumatta siitä, onko niiden päätoimipaikka EU:ssa vai ei. Ehdotus uudesta direktiivistä oli pettymys: yli kolme neljäsosaa maailman maista pysyisi yhä verosalaisuuksien piirissä. ”Kehittyvistä maista ulos suuntautuva voitonsiirto jää pääosin pimentoon.” HEIDI NUMMI Veroja välttelevät suuryritykset halutaan panna Euroopan unionissa aisoihin. 20 prosenttia Suurin osa lapsityöntekijöistä asuu Afrikassa, yhteensä EUROOPAN unionin arvioidaan menettävän yritysten veronkierron takia yli 50 miljardia euroa vuodessa, siis noin Liettuan bruttokansantuotteen verran. 1/2 MAAILMAN LUKUJA Veroparatiisit porskuttavat edelleen 32 152 MILJOONAA Siitä vaaralliseksi määriteltävää työtä on noin Eniten lapset tekevät työtä Bangladeshissa, työtunteja on viikossa 5–17-vuotiaista lapsista töissä on Lähteet: The International Labour Organization, Our World in Data IS TO C K Singapore on yksi niistä tunnetuista veroparatiiseista, joita uusi direktiivi ei kosketa. Neuvottelutulos on heikko myös kestävän kehityksen ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sanoo Fingon kestävän talouden asiantuntija Outi Hakkarainen. Nyt kansalaisjärjestöt Suomessa ja muualla EU:ssa ovat kuitenkin pettyneitä. 2021 MA AILMA PALOINA. ”Suppean maantieteellisen rajauksen vuoksi yritykset voivat jatkossakin siirtää voittojaan matalamman verotuksen maihin ilman kohdemaan verotietoja koskevaa raportointivelvoitetta”, toteaa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen. EU:n uusi direktiiviehdotus pyrkii nyt pistämään verovenkoilun kuriin. Yksi ilmeinen ongelma nimittäin on: iso osa maailman veroparatiiseista jäisi sääntelyn ulkopuolelle. Kuulostaa hyvältä. Lisäksi yrityksille jäisi mahdollisuus lykätä tietojen julkistamista viideksi vuodeksi, mikäli ne pitävät tietoa kaupallisesti herkkänä. Komissio ehdotti direktiiviä ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, ja siitä asti sitä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Paine verotietojen julkiseen raportointiin on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Mutta mitä ehdotuksen tarkempi tarkastelu paljastaa. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Näillä listoilla on maita ja alueita, joiden katsotaan kannustavan verotuksen väärinkäytöksiin. Sen sijaan listalta puuttuvat sellaiset tunnetut veroparatiisit kuin Bermuda, Sveitsi, Singapore, Britannian Neitsytsaaret sekä Cayman-saaret. Julkistettavat tiedot koskevat vain yritysten toimintoja EU-maissa sekä niissä unionin ulkopuolisissa maissa, jotka ovat niin sanotulla mustalla tai harmaalla listalla. Listalla ovat esimerkiksi Fidži, Panama ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret
KUUNTELIN kiertotaloutta tuntevaa tutkijaa. Bangladeshissa vaatetehtaiden palot ovat yleisiä. Olin ja olen eri mieltä.” Hän ajattelee Khadizaa ja perhettä, joiden vaihtoehdot ja tulevaisuuden mahdollisuudet hän tuntee. Jos kaikki kiertäisi, jätettä ei olisi. Pahimmassa Rana Plazan tuhossa kuoli yli 1100 ihmistä. Suomessa on riemuittu tänä kesänä siitä, kun ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä ajoi Kaisa Hietalan öljyjätti Exxon Mobilin hallitukseen. Tämä voisi olla kaunis tarina, mutta se vaatisi ihan valtavan muutoksen, jonka hintaa ei saa maksattaa niillä, joiden tarinan unohdamme, kun tyydymme toteamaan, että on hikipajoja ja itsekin käyn paljon kirppareilla. He elävät 15 neliön asunnossa, heitä on seitsemän. Kannamme päällämme paitsi riistoa, myös tuhoa. Tähän kun vertaa, turve on helppo tapaus. TOIMITTAJA Heikki Aittokoski selvittää kirjassaan Narrien laiva Seppälasta ostamasta T-paidan alkuperää. Hän sanoi, että pitäisi luopua kokonaan sanasta jäte. Mutta onko tämä tarina. Vaateteollisuuteen liittyy muitakin ongelmia, kuten valtavat ilmastopäästöt. Jos lopetamme, Pikamuoti on miljoonien työ Reetta Räty tarinaan tulee muutos: Khadiza ja perhe jäävät ilman työtä. He ovat mieluummin täällä kuin maalla. Matka vie Bangladeshin Dhakaan. Muutosta pitää tehdä siellä missä valta eli raha on. Vaatteiden pitäisi maksaa enemmän, niitä pitäisi olla vähemmän. Vaateteollisuuden edessäkään ei riitä pelkkä hippeily. Dokumentaation äärellä on helppo sanoa, että järjetöntä. S iihen nähden, että pidämme itseämme koulutettuina, tiedämme kovin vähän perusasioista kuten siitä, kuka ompeli lempipaitamme ja millaiseen globaalitalouden prosessiin osallistumme kiinnittämällä rintsikoiden hakaset. ”Sijoittajan peruskysymys ei ole haluatko rikastua, vaan: haluatko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua?” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja yrittäjä.. Sijoittajan peruskysymys ei ole haluatko rikastua, vaan: haluatko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Voitaisiin valmistaa mekkoja, kenkiä, laukkuja, huiveja, sareja, liivejä, paituleita ja trenssejä, kunhan materiaali on kierrätettyä – ja tekijöille maksetaan kunnolla – ja käytettyjä vaatteita ei roudata kolmansiin maihin – ja vaateteollisuuden ympäristömyrkyt ja päästöt nollataan – ja Khadizalla on työ. Aittokoski kirjoittaa: ”Moni suomalainenkin tuntui pitävän ratkaisuna Bangladeshissa tehtyjen vaatteiden boikotointia. Bangladeshissa Aittokoski tapaa ompelija Khadizan ja hänen perheensä. Ehkä ajatus on, että tarina on tuttu: tehty hikipajassa, liian pienellä palkalla, liian pitkinä päivinä, liian suuria määriä vettä vievästä puuvillasta. Eikö tämä ole pikemminkin raami, joka hukuttaa ihan kokonaan tarinan, eli ihmisen. Tätä tapahtuu: toimittaja tai dokumentaristi tutkii, mistä farkut, paidat, loputtomat vaatevuoret tulevat. Tuomio: liian pikaa ja liian halpaa
Lukeeko siellä kenties ”Made in China”. Maailman suurimmat vaatteiden viejämaat* Vaatteiden valmistus on siirtynyt maihin, joissa työntekijöiden oikeuksia poljetaan pahan kerran. Kiinassa vaatteita tehdään jopa pakkotyönä. Niiden osuutta kasvattaa yleistynyt tapa teettää suurin osa työstä ulkomailla mutta viimeistellä valmistus Euroopassa. ”Finished in Italy” -merkintä antaa kuluttajalle käsityksen korkeasta laadusta, vaikka suurin osa valmistusprosessia olisikin tapahtunut halvan työvoiman maissa. Vapaasta järjestäytymisestä ei ole tietoakaan. Ei mikään yllätys. VAATTEIDEN valmistus voi olla myös tuhoisaa terveydelle. Teksti: Juha Mäkinen Kiina 152 000 Bangladesh 33 000 Vietnam 31 000 Italia 26 000 Saksa 24 000 . Kiinan ylivoimainen ykköstila selittyy tietysti maan valtavalla koolla. VAATTEIDEN valmistus on siirtynyt 1900-luvun lopulta lähtien suurelta osin Aasian maihin halpojen tuotantokustannusten perässä. Vaatetehtaiden työntekijät altistuvat voimakkaille kemikaaleille tai hengittävät keuhkoille tuhoisaa kivipölyä farkkujen hiekkapuhalluksen yhteydessä. Ala on tarjonnut monille elannon; yksin Kiinassa vaatetehtaat työllistävät yli kymmenen miljoonaa henkeä. Suomessakin oli vielä pari sukupolvea sitten mittava tekstiiliteollisuus, joka työllisti 1950-luvulla yli 40 000 henkeä. Romahduksessa kuoli 1 134 ihmistä. Nykyään Suomen vaatevienti on arvoltaan samaa luokkaa Bosnian ja Latvian kanssa. Jos sen sijaan tarkastellaan vaateviennin osuutta maiden bruttokansantuotteesta, Bangladesh ja Vietnam jättävät Kiinan kauas taakseen, sillä vaatevienti vastaa lähes kymmentä prosenttia niiden BKT :stä. Euroopan perinteinen muotimahti Italia yltää listauksen neljännelle sijalle ja Saksakin kiilaa viidenneksi Intian edelle. Kiinan vaateviennin arvo on yli kolmannes koko maailman viennistä. Xinjiangin uiguurivähemmistö on viime vuosina joutunut erittäin ankarien sortotoimien kohteeksi, ja tiettävästi uiguureja on pakotettu työskentelemään vaatetehtaissa orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Pahimmillaan työ tappaa. Talouden globalisaatio teki kuitenkin temppunsa. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Tavallisesta vaatekaupasta alkaa olla vaikeaa löytää muualla kuin Kiinassa, Bangladeshissa, Vietnamissa tai Intiassa valmistettuja vaatteita. Viime vuonna tuli ilmi, että lukuisten länsimaisten muotifirmojen vaatteissa käytetty puuvilla oli peräisin Kiinan Xinjiangista. Asian kääntöpuolena työolosuhteet Aasian maiden hikipajoissa ovat surkeat ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Vuonna 2013 Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa romahti kahdeksankerroksinen Rana Plaza -rakennus, jossa sijaitsi useita vaatetehtaita. Vuotta aiemmin Pakistanissa kuoli yli 300 ihmistä kahdessa erillisessä vaateja kenkätehtaan tulipalossa. Maailman suurin vaatteiden viejä: KIINA Kiina vaatettaa maailman * Viennin arvo miljoonissa dollareissa Lähde: WTO Data AF P / LE H TI KU VA VILKAISEPA paitasi kauluksessa olevaa lappua. Suomi 310 10 MAAILMAN KUVALEHTI 4
Vaatetehtaan työntekijöitä Lounais-Kiinan Anglonissa helmikuussa 2021.
Idea lähtee intuitiosta: bussin ikkunasta nähdystä punaisesta hupusta, varjosta punaisen laivan kyljessä. Punaiset katumuotokuvat ovat syntyneet muutamassa minuutissa. Helsinki. Suomi. KUVAT: JAANA RINNE VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
”Toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa luopumaan vaatteille luoduista sukupuolilokeroista ja keskitymme pukemaan vain erilaisia kehoja.” Latimer valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston muotoilun linjalta vuonna 2020. Myöskään vaatteen käyttäjän sukupuolella ei ole väliä. Luksusmuoti on hänen ammattinsa, mutta onnelliseksi hänet tekee yhteiskunnallinen muutos. Valmistumisen jälkeen asiat ovat edenneet vauhdikkaasti. ”Täytin pari viikkoa sitten 33, ja haaveeni on toteutunut.” Ensimmäinen oma mallisto julkaistaan ensi vuoden alussa, ja kauppoihin se tulee vuoden päästä. Latimerin brändi irtautuu ajatuksesta, että vaatteet on tarkoitettu nimenomaan miehille. Jo ennen valmistumistaan Latimer esitteli lopputyömallistoaan luksusmerkki Alyxiltä ja sai yritykseltä töitä Pariisissa. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. ”V aatteilla ei ole sukupuolta, ne ovat objekteja. Kilpailun teemana oli hybridimuoti, ja siinä Latimer oli vahvoilla: hän voitti palkinnon leikittelemällä sukupuolen oletuksilla ja luomalla muunneltavia vaatteita. 2020 Latimer voitti Vuoden nuori suunnittelija -palkinnon. ”En halua olla miesten muotisuunnittelija, vaan male performance -suunnittelija, joka suunnittelee vaatteita maskuliinisuuden esittämistä varten.” ”Vaatteilla ei ole sukupuolta” Ervin Latimer haluaa paljastaa maskuliinisuuden piiloon jääneet puolet. Yksi hänen tavoitteistaan oli oman yrityksen perustaminen ennen 35-vuotispäivää. Jokainen voi käyttää mekkoa tai pukua.” Näin puhuu vaatesuunnittelija Ervin Latimer, jolle on jo pitkään ollut selvää, mitä hän haluaa. Teksti: Jaana Rinne Kuvat: Kasperi Kropsu 14 MAAILMAN KUVALEHTI 4
Uusi remontin alla oleva studio sijaitsee Helsingin Viikinmäessä.. Muotisuunnittelija Ervin Latimerin oma merkki lanseerataan tänä kesänä
Vuosituhat vaihtui ravintolaa pyörittäessä Tallinnassa. Teini-ikäisenä Latimer oli kesätöissä isän kahvilassa. ”Myin jäätelöä joka kesä ja olin pitkälti yli kaksikymppinen, kun olin ensimmäisen kesän vapaa.” Isänsä ja sisarustensa tavoin Latimer ei innostunut koripallosta niin paljon, että olisi lähtenyt maajoukkuepelaajan polulle. ”Kuoleman ajatukseen ehti tottua, mutta käänne huonompaan oli nopea." Ensimmäinen vuosi äidin kuoltua meni shokissa. Latimerin perheessä arvoista ei juuri puhuttu, mutta ne näkyivät käytännössä. Isä oli muuttanut Yhdysvalloista Tampereelle vuonna 1974 pelaamaan koripalloa Suomen divariin. Äiti sai minut 21-vuotiaana, ja olimme käytännössä kahdestaan ensimmäiset viisi vuotta.” Äiti sairasti pitkään parantumatonta syöpää. ” Keskustelu luisuu helposti siihen, eivätkö miehet saa olla enää miehiä ja naiset naisia. Myöhemmin hän huomasi olevansa nimenomaan yrittäjäisänsä poika. Siinä muutoksessa hän haluaa olla mukana. ”Surun kanssa oppii elämään, mutta se ei ehkä koskaan hellitä. Pikku-Ervin kasvoi ensimmäiset viisi vuotta Helsingin Mellunmäessä äitinsä kanssa. Vanhemmat erosivat, kun poika oli pieni. Lisää varmuutta Latimer sai kuvataidelukiosta, jonka rohkaisevassa ilmapiirissä myös queer-persoona uskaltautui esiin. 1980-luvulla Latimerin isä myi corn dogeja Uudenmaankaupungin torilla. Tilanne on näet yhä se, että keskustelut vaatteiden sukupuolettomuudesta luisuvat helposti siihen, eivätkö miehet saa olla enää miehiä ja naiset naisia. ”Hän on ehkä tälläkin hetkellä Mustikkamaan uimarannalla, jonka vieressä hänellä on kahvila”, Latimer arvelee. ”Kaksi vuotta sitten purin töihin äidin kuoleman aiheuttamaa surua. . 16 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . ”On ollut hienoa nähdä käynnissä oleva murros eri puolilla maailmaa.” MITEN tähän on tultu. Helsinkiin muutettuaan hän paistoi niitä Linnanmäellä, Olympiastadionilla ja Jäähallissa. ”Totta kai saavat, mutta nyt on aika tuoda esiin näkymättömissä olleita maskuliinisuuden mahdollisuuksia”, Latimer tarkentaa. Yhteys isään kuitenkin säilyi. ”Jos en pitäisi siitä mitä teen ja olisi siitä kovin innoissani, en jaksaisi 50tuntisia viikkoja.” MIELUINEN työ on ollut myös lohtu. Kyseessä on vaihtoehtoinen lähestymistapa suunnitteluun: ei haeta unisexiä eikä gender fluidia, vaan pyritään ilmentämään maskuliinisuutta eri tavoin. Millaisessa maastossa on kasvanut mies, jonka luovuus ja ennakkoluulottomuus nyt kantavat hedelmää muodin maailmassa. ?Latimer sanoo olevansa hyvillään eri puolilla maailmaa näkyvästä muodin murroksesta. Sen sijaan hän oli taitava piirtäjä. Kun jotain kivaa tapahtuu, luonnollinen reaktioni on yhä, että tästä pitää päästä kertomaan äidille.” POP-MUSIIKKI vaikuttaa muotiin, ja suurimpien idolien sukupuoli-identiteettiä on ollut perinteisesti vaikea määritellä. Latimer tunnustautuu edesmenneen Princen faniksi. Esimerkiksi vaikkapa se, kun äiti kirjoitti kannustavan sähköpostin Imatralta kotoisin olevalle transpappi Marja-Sisko Aallolle, jota paheksuttiin. 2021
Vaikka vain tyyppi bussipysäkillä, josta näkee, että hän painaa menemään maailmassa omalla tyylillään.” Muodin luominen on Latimerille tapa ottaa kantaa ja olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hän itse uskoo hitaampaan sykliin ja tarinallisiin kokonaisuuksiin, joilla luodaan aikaa kestäviä vaatekappaleita. Ervin Latimer, 33 Suomalainen vaatesuunnittelija Ruskeat Tytöt Median toimituspäällikkö ja perustajajäsen. ”Termit ja käsitteet muuttuvat, ja me kaikki siinä mukana.” ELÄMÄN eri osa-alueet nivoutuvat Latimerin uralla luontevasti yhteen. Esimerkistä käy tuore yhteistyö Vallilan kanssa. Sen taittamiseen tarvitaan yhteisöä, sellaista kuin Ruskeat Tytöt. Mitä nuorempia ihmiset ovat, sitä tärkeämpi asia heille on. Latimer itse näkee asian monitahoisesti. Teen kauniita tuotteita, mutta muutos on se, mikä tekee minut onnellisimmaksi.” Nykyään yrityksiltä odotetaan kantaaottavuutta. ”Brändissäni yhdistyvät luovuus ja muutostyö. ”Minulle tarina ja brändin arvot ovat keskeinen osa kestävyyttä. Keskityn siihen, mitä luksusmuoti voi olla. ”Suomessa tasa-arvo kuvitellaan jo rakenteellisesti toteutuneeksi, koska naiset ovat saaneet äänestää ja hallituksessa on paljon naisia.” Matkaa on kuitenkin vielä edessä, Latimer muistuttaa. Ylsi vuonna 2018 H&M Design Award -kilpailun finaaliin. ”Yhteisö on voimavara, jota ilman elämää on vaikea kuvitella. Ekologisuudesta keskustelu keskittyy mielestäni vielä liikaa materiaaleihin eikä todelliseen ongelmaan, kuluttamiseen.” Latimer harmittelee, että pikamuoti on opettanut meidät haluamaan jatkuvasti uutta. Pysyvä sitoutuminen on tärkeää, Latimer uskoo. ”Maskuliinisuuden näkökulmasta Prince on mielenkiintoinen esimerkki, koska häntä oli mahdoton määritellä. Ruskeat Tytöt on sitoutunut tuomaan ruskeiden naisten ja aliedustettua sukupuolta olevien näkökulmia suomalaiseen ja pohjoismaiseen mediaan. Jos brändini menestyy, sen arvot voivat ajaa muutosta myös globaalisti.” Latimer pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään vähemmistöjen asiaa. En puhu niistä paljon, koska edustan sukupolvea, jolle ne ovat itsestäänselvyyksiä. Rakenteelliset muutokset ovat hitaita, joskus abstraktejakin, ja siksi niitä on vaikea hahmottaa. Hän tiedostaa, etteivät kaikki pysty ostamaan niitä vaatteita, joita hän tulee brändilleen tekemään. Siinä hän teki tänä vuonna menehtyneen Howard Smithin 1960ja 1970-luvun ylijäämäkankaista työtakin, työhousut ja kaksi kassia. ”Aion silti muuttaa käsitystä siitä, millaisiin luksusvaatteisiin voimme pukeutua. Haluaa nostaa esiin erityisesti vähemmistöjä ja laajentaa käsitystä miesten muodista. 2021 17. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Olen oppinut puhumaan asioista ja laajentamaan näkökulmia.” Kukaan ruskea ihminen ei synny valmiin tiedon kanssa, Latimer muistuttaa. Luksusmuoti on väistämättä sellaista; materiaalit, yksityiskohdat ja valmistustekniikat nostavat vaatteen hinnan korkealle. Toivon, että oppisimme panostamaan kotimaiseen muotiin siinä missä muihinkin arvostettuihin design-tuotteisiin.” • KUKA. Viime kesänä Black Lives Matter -liike rämisteli rakenteita. YHTEISKUNNALLISTEN rakenteiden muutosta Latimer edistää myös Ruskeat Tytöt Mediassa, joka on 2016 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys ja itsenäinen verkkojulkaisu. ”Minua inspiroivat kaikki ihmiset, jotka tekevät asioita tinkimättömästi. Tänä kesänä julkistetaan Latimerin oma merkki. Projekti oli kunnianosoitus afroamerikkalaisen taiteilijan uralle. Siro, pieni ja karvainen tähti, jonka vaatteet olivat häpeilemättömän näyttäviä.” Latimerilla itsellään ei ole idoleita. Toimitustyön lisäksi Ruskeat Tytöt konsultoi ja luennoi. ”Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat keskeisiä arvoja brändilleni. Suunnitellut italialaiselle 1017 ALYX 9SM -luksusvaatemerkille ja toiminut tanskalaisen HELIOT EMIL -merkin pääsuunnittelijana