Rauhan välittäjä Hussein alTaee: ”Tämä työ ei ole heikkohermoisille” Sissi Korhonen pyöräilee Argentiinasta Kolumbiaan. Hän näyttää esimerkkiä, että nainen voi tehdä asioita yksin. Fuengirola: Paratiisi vai karaokehelvetti. Machojen mailla TEEMA: SUOMI MAAILMALLA 4 2018 6,90?€. Tee ma : Suo mi ma ailm alla Ma ailm an Ku vale hti 4/2 018 Mikä ajaa suomalaisia maailmalle
Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017
Hänen tarinoitaan kuuntelee mielellään, koska hän myös innostuu ja rönsyilee”, Hedberg sanoo. Suomi–Irak 16–21 Ympäripuhuja JA R KK O M IK KO N EN Kun pohdimme tämän lehden teeman hengessä henkilöitä, jotka edustavat Suomea maailmalla, esiin nousi heti Hussein al-Taeen nimi. Jutun kirjoittanutta toimitussihteeri Mimosa Hedbergiä syyhytti kuulla, millaista työ rauhanpöydissä on. En halunnut tehdä mustavalkoista ryysyistä rikkauksiin -pakolaistarinaa, vaan päästä pintaa syvemmälle.” Anni Valtonen Mimosa Hedberg Maailman Kuvalehti 4 / 2018 3. Al-Taeen tarina on uniikki: hän vietti lapsuutensa Irakissa sodan keskellä pakolaisena, ja päätyi vaikeiden kokemusten jälkeen rauhanvälittäjäksi ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka hänen lapsuuttaan varjostivat. ”Haastavinta henkilökuvien tekemisessä on se, kuinka kertoa henkilön tarina vivahteikkaasti, säröjen kanssa. Tarinan takaa ”Hussein on valovoimainen ja karismaattinen persoona, jonka puhujanlahjat ovat aivan omaa luokkaansa
Tässä numerossa Suomi-Maailma 22 Ennen Suomesta lähdettiin hanttihommiin, nyt hyvin toimeentulevat tavoittelevat uusia kokemuksia ja hyvää palkkaa. Matkalla avautui ristiriitaisia näkyjä latinonaisten elämästä machojen mailla. Kannen kuva: Dan Soley Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Sanna Mansikkamäki, Outi Kainiemi, Elena Guillén 4 4/ 2018 Maailman Kuvalehti. 62 Absurdistan Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Suomi-Etelä-Amerikka 32 Sissi Korhonen pyöräili yksin Argentiinasta Kolumbiaan. Maailma paloina 6 Epäreilu ilmastonmuutos 7 Kalastuksen globaali jalanjälki 8 Nimellä irti kolonialismista 9 Liian fiksu omaksi hyväkseen 10 Taloustieteen vallankumouksellinen 11 Kolumni Ozan Yanar 12 Maailma nyt Unelmoijat ajautuivat umpikujaan Lukujutut 14 Välähdys Irlannin aborttilainsäädäntö 16 Henkilökuva Hussein al-Taee 22 Ennen lähtivät lihakset, nyt aivot 32 Pyörän selässä EteläAmerikan halki 36 Rahtarit maailmalla 40 Kuvareportaasi Aurinkorannikon kokoinen unelma Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Janne Ronkainen, SASK 50 Matkalla Vankina ostoskeskuksessa 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Sokeiden naisten meikkauskurssi 54 Kulttuuri Salon de Peinture Grand-Popo 55 Kohtaamisia Martti Penttilä 56 10 kysymystä Roy Rissanen 58 Ruoka Korealaiset kekkerit 60 Katso, järjestö CMI 61 Mistä tämäkin on. Espanja-Suomi 40 Tuhannet suomalaiset etsivät unelmaansa Espanjan Aurinkorannikolta Fuengirolasta
Patriotismin ja nationalismin välistä eroa on kuvannut oivaltavasti ranskalainen professori Guy Queguiner, jota toimittaja-kirjailija Heikki Aittokoski lainaa kirjassaan Kuolemantanssi . Raja ylpeyden ja isänmaallisuuden sekä toisaalta omahyväisen nationalismin välillä on epätarkka. Sitä ei välttämättä tosin aina huomaa, jos lukee vaikkapa Facebook-kirppisten keskusteluketjuja. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Kuitenkin edelleen hävettää astua Suomen-laivasta naapurimaan kamaralle, kun samaan aikaan maihinnoususiltaa sattuu kävelemään viinalta haiseva ja kovaan ääneen kiroileva maanmies. Nykyään korostetaan kehitysmaiden omaa vastuuta kehityksestään. Tässä on tultu pitkälle esimerkiksi Suomen virallisen kehitysyhteistyön alkutaipaleilta, jolloin kehitysmaita haluttiin auttaa lähettämällä paikalle esimerkiksi suomalaisia metsäasiantuntijoita. Kehitysyhteistyöllä tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan ja rakentaa vakaampaa sekä reilumpaa yhteiskuntaa. Vaikka moni meistä tunteekin itsensä maailmankansalaiseksi, on silti kiinnostavaa lukea siitä, miten me suomalaiset vaikutamme maailmanmenoon muualla, mitä olemme saaneet aikaan ja miten meihin suhtaudutaan. Kehitysyhteistyön ohjenuoria ovat pitkään olleet tasaveroinen kumppanuus, paikallinen omistajuus ja toinen toiselta oppiminen. Vuosilomaakin on yleensä vähintään viisi viikkoa. Vaalea tukka ja siniset silmät herättävät etelässä kiusallista huomiota, massaan on vaikea sulautua. Kehitysmaissa ja erityisesti kehitysyhteistyötä tehdessä ylpeily oman maan hyvinvoinnilla ja esimerkillisyydellä on erityisen vaikea laji – ja patrioottiset tunteet saatetaan helposti sekoittaa nationalismiin. Useammin suomalaisuudesta saa kuitenkin olla ylpeä. Ulkomaalaisten leuat loksahtavat viimeistään silloin, kun kertoo, että meillä yliopisto ei maksa mitään, vaan opiskelijalle päinvastoin maksetaan. Tämän lehden teema on yksi lukijoiden erityisesti toivomista: suomalaiset maailmalla. V älillä hiukan nolottaa olla suomalainen maailmalla. Patriootti on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta on avoin muille. Samantapaisia kokemuksia sodasta ja köyhyydestä on lähes kaikilla. Ovathan suomalaiset myös muita kansakuntia taitavampia onnensa kätkemisessä. Ja tuoreimpana ja suurimpana ylpeydenaiheena tietysti tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Ruotsissa ja Virossa nämä ominaisuudet eivät erota joukosta. ”Patriootti on ihmi nen, joka rakastaa maataan, mutta on avoin muille.” Laura Häkli Häpeää ja ylpeyttä TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 4 / 2018 5 Pää kirjoitus. Jos joskus käyn liian patrioottiseksi, nipistän korvalehteäni ja muistutan itseäni tästä. Meillä bussit lähtevät ajallaan, kaduilla ei ole roskapussivuoria eikä kukaan etuile jonossa. Nationalisti taas on ihminen, joka rakastaa maataan, mutta haluaa käpertyä rajojen sisään, sulkea rajat muilta. Ja mitä suomalaisuudella ylpeilyyn tulee, on yksi tarina, josta kehitysmaissa ollaan yllättyneitä ja äärimmäisen kiinnostuneita. Vielä 1960-luvulle saakka Suomikin yksi maailman vauraimmista maista oli kehitysavun kohde
Nyt hakkuut uhkaavat niitäkin. Tutkijat nostavat esimerkiksi Britannian, joka on ensimmäinen teollistunut valtio ja nykyisin yksi maailman vauraimmista maista. Epäreilu ilmastonmuutos A X EL FA SS IO / C IF O R Koonnut Mimosa Hedberg Kongojoen liepeillä sijaitsevat turvemassat ovat yksi maailman suurimmista hiilinieluista. Monet pitävät tavoitetta utopistisena: esimerkiksi tietokirjailija Hanna Nikkanen totesi Maailman Kuvalehdelle keväällä kahden asteen tavoitteen ”näyttävän mahdottomalta”. On jo tiedossa, että ilmastonmuutos lisää lämpöaaltoja, muuttaa sademalleja ja nostaa merenpintaa. Se tulee ennusteen mukaan kokemaan vähemmän kuin puolet havaittavista ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin vaikkapa Kongon demokraattinen tasavalta, joka on yksi maailman köyhimpiä maita. Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, mielellään 1,5 asteen tasolle. Siispä tutkijat suosittavat yhä enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia. Melbournen yliopiston tohtori Andrew King sekä Oxfordin yliopiston ilmastotieteilijä Luke Harrington ovat julkaisseet tuoreen tutkimuksen ilmastonmuutoksen epätasa-arvoisuudesta Geophysical Research Letters -tiedejulkaisussa. Sen mukaan jo 1,5 asteen lämpeneminen iskisi maailman köyhiin valtioihin kovimmin. Suurin osa maapallon asukkaista tulee tuntemaan muutokset nahoissaan jollain tapaa. Konfliktien repimä Kongo tulee muutenkin kärsimään ilmaston lämpenemisen seurauksista esimerkiksi enemmän kuin vaikkapa Britannia, povaa tuore tutkimus. 6 4/ 2018 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Silti jo 1,5 asteen lämpeneminen vaikuttaisi erityisesti köyhiin alueisiin, sillä ne kokevat ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset voimakkaimmin paikallisilmastoissaan
Sitä ei ole aiemmin edes kunnolla mitattu. Tutkijat havaitsivat, että vaikka kalastus on yksi laajimmista toimista, joita ihminen harjoittaa luonnonvarojen keräämiseksi, sen globaalia jalanjälkeä ymmärretään varsin huonosti. Tuoreet paljastukset raottavat salaisuuden verhoa 15 Länsi-Afrikan maassa. Vuodot paljastavat verokeplottelua alueen vaikutusvaltaisimpien politiikkojen ja yrityselämän pomojen parissa. Ne muistuttavat, että alueen 367 miljoonaa asukasta ovat maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden elämää valtion verotulot voisivat pysyvästi muuttaa. LAIDUNMAAT) SY M B O LI T: FR EE PI K Maailman Kuvalehti 4 / 2018 7 MAAILMA PALOINA. Kalastuksen globaali jalanjälki Veronkierto on valtava ongelma Afrikalle. Global Fishing Watch kartoittikin yli 70 000 teollisen kalastusaluksen liikkeitä vuosien 2012 ja 2016 välillä. Kyseenalaiseen maineeseen ovat joutuneet niin Liberian ex-presidentin Ellen Johnson-Sirleafin pitkäaikainen ystävä ja kaaso, Ghanan entinen suurlähettiläs kuin senegalilainen sisustusalan mogulikin. Sen tuloksena syntyi raportti Länsi-Afrikan vuodoista. Raporttiin on kerätty dataa myös Global Fishing Watchin uraauurtavasta tutkimuksesta, joka julkaistiin tänä vuonna Science -tiedelehdessä. Tulokset olivat pysäyttäviä: teollista kalastusta tapahtuu yli puolella maapallon valtamerialueista. Hatunnosto journalisteille, jotka tuovat verokeplottelua päivänvaloon – varsinkin, kun monilla kehitysmaiden viranomaisilla tähän ei rahkeita tai resursseja riitä. 587 x SUOMEN PINTA-ALA mAANVILJELY (SIS. Alue on neljä kertaa suurempi, kuin mitä maanviljelys vie tällä hetkellä maapallon maapinta-alasta. Verokeplottelua Länsi-Afrikassa Maailman sana oishi Japanilainen ilmaisu herkulliselle ruoalle. 49?116 227 km2 198 605 000 km2 kALASTUS Maailmanpankki selvittää tuoreessa julkaisussaan The 2018 Atlas of Sustainable Development Goals maapallomme edistystä kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen. Tästä muistutus saatiin, kun Panaman paperit julkaissut tutkivan journalismin yhteenliittymä ICIJ pani hynttyyt yhteen länsiafrikkalaisten journalistien kanssa. Työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi – ja etenkin merten suojelemiseksi – riittää siis vielä. Kestävän kehityksen tavoite numero 14 liittyy merten tarjoamien luonnonvarojen kestävään käyttöön
kalle ja ilmoittaa samalla oman sijaintinsa. Global Findex Database 2017 KU V A KA A PP A U S / KI G A LI TO D AY / YO U TU B E SWAZIMAA eSwa tini 8 4/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Nimenmuutoksessa on kuitenkin perää, eikä se ole maailman mittakaavalla edes ainutlaatuinen tapaus. Salissou kehitti Saro App -nimisen mobiilisovelluksen, jonka avulla käyttäjä voi hälyttää apua paiNimellä irti kolonialismista Kohti parempaa Jo 69 prosentilla maailman aikuisista on tili pankissa tai mobiilipalveluntarjoajalla. Miss Geek -kilpailun tarkoituksena on innostaa afrikkalaisia tyttöjä ja naisia vastaamaan mantereensa haasteisiin. Sen avulla myös hätäkeskus pystyy välittämään ihmisille suoraan tietoa esimerkiksi ensiavusta ennen paikalle saapumista. Alkujaan kyseessä oli ainoastaan ruandalaisille suunnattu koitos, mutta jo toista vuotta kilpailuun ovat saaneet osallistua myös muiden Afrikan maiden naiset tieteen ja teknologian aloilta. Tänä vuonna voittajaksi kruunattiin 23-vuotias nigeriläinen Salissou Hassane Yari Latifa, kirjoittaa ruandalaislehti The New Times . Uusi nimi oli käytössä jo ennen brittien siirtomaa-aikaa, kunnes he nimesivät maan Swazimaaksi. ”Ansaittu voitto Salissoulle, joka esitteli innovatiivisen ja hyvin mietityn sovelluksen ratkaisuksi tieonnettomuuksiin”, eräs tuomareista kehui. Entinen siirtomaaisäntä ei ole edelleenkään tunnustanut nimeä. Vaikka nimenmuutokset onkin helppo leimata sortajien oikuiksi, olisi lännen hyvä nähdä myös kolikon toinen puoli. eSwatini-nimessä valtio palaa juurilleen, ja nimi tarkoittaa paikalliskielellä ”swatien maata”. Nigeriläinen Salissou Hassane Yari Latifa kruunattiin Afrikan nuoreksi naisneroksi. Neiti nörtti palkittiin Ruandassa Ruandassa juhlittiin viidennen kerran kauneuden sijaan älyä, kun Miss Geek Africa 2018 -kilpailussa palkittiin mantereen nuori naisnero. ”Saattoi viedä Swazimaalta 50 vuotta itsenäistymisestä, mutta jos he nyt ovat päättänyt korjata kolonialistien määräämän nimen, kaikkien pitäisi toivottaa heille hyvää”, ghanalainen journalisti Elizabeth Ohene kirjoittaa BBC:llä. Myanmar teki vastaavan vedon vuonna 1989, kun sotilasjuntta päätti muuttaa brittien antaman Burman Myanmariksi. Tänä vuonna hakijoita oli yli 200. Swazimaan kuningas Mswati III päätti muuttaa maansa nimen eSwatiniksi. Smart Africa -allianssin järjestämän kilpailun tarkoituksena on innostaa afrikkalaisia tyttöjä ja naisia vastaamaan mantereensa haasteisiin, ja kannustaa heitä valitsemaan ura tieteen, tekniikan tai matematiikan saralla. Länsimaat leimasivat ilmoituksen monarkin itsevaltaiseksi vedoksi
Repertuaariin kuuluvat myös papukaijat, ja esimerkiksi palmukakadun tiedetään maksaneen jopa 30 000 dollaria mustassa pörssissä. Liian fiksu omaksi hyväkseen PA TR IC K B O U Q U ET / FL IC KR Papukaijojen laiton kauppa rehottaa, etenkin Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Määräyksen taustalla on uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus. Laiton papukaijakauppa elää ja voi hyvin erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla, jossa lintuja suojelevat lait ovat joko heiveröisiä tai vaikeita valvoa. ”Jos ostat papukaijan Perussa, Costa Ricassa tai Meksikossa, 99 prosentin todennäköisyydellä lintu on napattu luonnosta”, Texas A&M yliopiston zoologi Donald Brightsmith National Geographicille. Neljää lajia lukuun ottamatta kaikki noin 350 papukaijalajia määritellään nyt suojeltavaksi. Maailman Kuvalehti 4 / 2018 9 MAAILMA PALOINA. Yksi syy on mikäpä muu kuin laiton eläinkauppa, jolla tehdään vuodessa miljardien tulot etenkin norsujen ja sarvikuonojen kustannuksella. Jykevistä lisääntymisohjelmista huolimatta monet lemmikkipapukaijat riistetään edelleen suoraan luonnosta. Niiden suosio on kuitenkin alkanut myös satuttaa papukaijoja itseään. Papukaijojen kysyntä lemmikeiksi on melkoinen katastrofi, kun ilmiö yhdistetään metsäkatoon ja elinympäristön menetykseen. Papukaijat ovat sosiaalisia ja älykkäitä eläimiä, ”lintumaailman ihmisiä”, kirjoittaa National Geographic. Papukaijat ovat ihmisten suosikkilemmikkilintuja, sillä ne voivat luoda syvän suhteen omistajaansa. Jotkut yksilöt ovatkin yhtä fiksuja kuin kolmevuotias ihminen, ja voivat elää jopa 80 vuotta
Alhaalta ylös, ei ylhäältä annettuna. Oxfordin yliopiston taloustieteilijä on saapunut Helsinkiin puhumaan vasta suomennetusta kirjastaan. Donitsi on kahden diagrammin yhdistelmä, missä talouteen liittyy ihmisten sosiaalinen perusta ja ekologinen katto. Raworthin mukaan talouden muutos voisi lähteä poliittisesta järjestelmästä, markkinoilta tai kansalaisjärjestöistä. Syntyi uusi kuva taloudesta: donitsi. Jos näin olisi, tuloerot olisivat jo tasoittuneet ja ekologiset ongelmat ratkenneet, sillä kasvua on tapahtunut jo pitkään. Raworth haluaa muuttaa tätä viime vuosisadan tarinaa taloudesta. Todellisuudessa kasvusta hyötyvät vain harvat, noin yksi prosentti koko maailman väestöstä. Taru Nissinen ”Terve talous kukoistaa, ei kasva”, sanoo brittiläinen Kate Raworth, ja yleisö pidättelee hengitystään. Raworthin ideat eivät ole uusia. Eikä ihme, sillä menossa on taloustieteen kopernikaaninen vallankumous. TA R U N IS SI N EN Maailman lukuja Pienen Suomen kansalaiset ovat aina olleet innokkaita avartamaan maailmankuvaansa, sillä… Kaikista suomalaisista ulkomailla asuu noin 5,7?% Heistä korkeasti koulutettuja on vain noin 25?% Ulkosuomalaisia arvioidaan olevan noin 2?000 000 Pelkästään Ruotsissa ruotsinsuomalaisia tiedetään olevan yli 700 000 Lähteet: OECD ja Yle 10 4/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Myöhemmin 2010-luvun alussa Raworth kuitenkin keksi liittää planeettamme elämää tukevat rajat ihmiselämään. Parannuskeinoksi hän ehdottaa donitsitaloutta. Homo economicus, rationaalinen mies, yksinäinen individualisti, pitää kädessään rahaa ja jalkojensa alla luontoa. Taloustieteen vallankumouksellinen Meidän on päästävä eroon jatkuvasta kasvusta, sanoo taloustieteilijä Kate Raworth, donitsitaloustieteen luoja. Kasvu on määrittänyt myös kuluttajien toimintaa. Kun Raworth puhuu taloustieteilijöille, vastaanotto ei ole ylistävä. Sehän on 1900-luvulta lähtien perustunut jatkuvan kasvun ideaaliin, mikä on ilmennyt kansantalouksien loputtomana bruttokansantuotteen kasvattamisena. Jatkuva kasvu ei ole rajoittunut pelkästään poliitikkojen ja ekonomistien puheisiin. He vievät mukanaan taloustieteen perusKate Raworthin mukaan talouden jatkuva kasvu uhkaa planeettaamme. teet, minne ikinä menevätkin. Raworth kyseenalaistaa väitteet kuten ”kasvu tasoittaa erot” ja ”kasvu ratkaisee ympäristöongelmat”. Sosiaalisen ja ekologisen kehän väliin jää ihmisille turvallinen ja oikeudenmukainen tila, donitsi, joka on ”ihmiskunnan makea piste”, kuten Raworth sanoo. Hän näki jo nuorena yliopisto-opiskelijana Herman Dalyn kaavion, joka yhdisti talouden ja ympäristön. Taloustieteen maailmankuva, sellaisena kuin olemme tottuneet sen tuntemaan, on murroksessa. Muutos alkaa taloustieteen opetuksesta, sillä useimmat yrityksissä ja toimituksissa työskentelevät ihmiset ovat käyneet jonkin taloustieteen peruskurssin
Siirtolaisinstituutin erikoistutkija Johanna Leinonen sanoi HS:ssä, että Suomessa elää ”hyvin voimakas homogeenisen kansakunnan myytti, että me olemme yhdestä puusta veistettyjä”. Meidän pitäisi olla sinusta tuhat kertaa ylpeämpiä Ozan Yanar Pamela kelpaa, mutta Ozan ei TE EM U U LL G R ÉN Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja. Suomella on paljon brändejä, joista se tunnetaan: koulutus, tasa-arvo ja hyvinvointi. Mikäli Matt ja Pamela kelpaavat suomalaisiksi, luulisi, että täällä syntyneet tai kasvaneet maahanmuuttajataustaiset ihmiset miellettäisiin saman tien suomalaisiksi. Tämä on minulle rakas koti, jossa olen päässyt ylioppilaaksi, yliopistoon, työelämään ja suomalaisten tuella eduskuntaan. Näin ei valitettavasti aina ole. Olen syntynyt muualla, mutta kasvanut elämäni tärkeimmät vuodet ja jo yli puolet elämästäni Suomessa. Olen nähnyt monikulttuuristen perheiden kasvatteja tuomassa Suomeen niin vientieuroja yrityksissä kuin edustamassa maatamme valtion virkatehtävissä. Miltä kuulostaa brändi, jossa somalialaistaustaiset suomalaiset ovat yksi Euroopan syrjityimmistä vähemmistöistä. Damonin isoisä oli suomalainen, joten hänet haluttiin Suomi 100 -juhlan onnitteluvideolle. Meidän kaikkien vastuulla on varmistaa, etteivät he koe jäävänsä ulkopuolelle. Silti joidenkin mielestä en kuulu tänne. Maailman Kuvalehti 4 / 2018 11 Näkökulma. Matt Damon ja Pamela Anderson ovat valkoisia maailmantähtiä, jotka monet näyttävät ottavan avosylin vastaan suomalaisiksi, vaikka kumpikaan ei osaa suomea tai ole asunut täällä. Julkisuudessa puhutaan paljon vieraskielisten lasten koulumenestyksestä tai syrjäytymisvaarasta. Suomi voi pilata tämän ahdasmielisyydellä. ”Kansain väliset nuoret ovat voimavara Suomelle.” S uomessa intoiltiin takavuosina Pamela Andersonin suomalaisista sukujuurista. Kansainväliset nuoret ovat voimavara Suomelle globaalissa maailmassa. Näyttelijää metsästettiin näkyvästi jopa Suomen Washingtonin-suurlähetystön etsintäkuulutuksilla. Aivan hirveältä. Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen mainetta. Kyse on ihmisistä, jotka tekevät parhaansa, mutta joita ei meinata millään hyväksyä tähän yhteiskuntaan. Etenkin eduskuntaan noustuani olen saanut kuulla internetin huutelijoilta ja muutamalta kansanedustajaltakin, että en ole suomalainen. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että monien tutkimusten mukaan edes maahanmuuttajien Suomessa syntyneitä lapsia ei mielletä suomalaisiksi. Olet suomalainen ja kuulut tänne. Hei sinä nuori, jolla on sukujuuria muualla. Viime vuonna juostiin näyttelijä Matt Damonin perässä. Näyttelijä saapui Suomeen jopa vierailulle, mitä hehkutettiin iltapäivälehtien sivuilla monta päivää. Olen saanut itse kokea saman
12 4/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Hänen mielestään koko Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka pitäisi uudistaa vastaamaan paremmin vallitsevaa todellisuutta. Unelmoijat ajautuivat umpikujaan Meksikolaistaustainen Gabriela García on yksi unelmoijista, jonka tulevaisuus Trumpin Yhdysvalloissa on vaakalaudalla. Teksti ja kuva Heini Huhtinen Gabriela García (vas.) myönsi statuksensa laittomana siirtolaisena, ja sai apua Monica Valencian perustamasta hätärahastosta
Herättyään Garcían tilanteeseen hän keräsi mukaan ryhmän lakiopiskelijoita ja perusti hätärahaston, joka mahdollisti Garcían opintojen jatkumisen. Presidentti Barack Obaman vuonna 2012 perustama ohjelma salli vanhempiensa laittomasti maahan tuomien nuorten hakea karkottamiselta suojaavaa, väliaikaista työja oleskelulupaa. Garcían perheessä kaikilla aikuisilla on aina ollut useampi työ. Kolmesta osa-aikatyöstään huolimatta García oli jäänyt jälkeen lukukausimaksujensa maksamisessa, ja yliopisto uhkasi katkaista hänen opinto-oikeutensa. Työehtoja tai -turvaa ei ole. Nyt kenenkään unelmoijan ei kannata matkustaa ulkomaille, koska takaisinpääsystä ei ole takeita. Lopetuksen laillisuudesta on kiistelty myös liittovaltion tuomioistuimissa, ilman ratkaisua. ”Me emme esimerkiksi voi hakea liittotai osavaltion rahoitusta tai opintolainoja, toisin kuin yhdysvaltalaiset opiskelijat”, hän kertoo. ”En usko, että kukaan meistä ymmärsi, miten rankkaa elämä täällä tulisi olemaan.” Perinteisesti lähinnä Meksikosta ja Väli-Amerikasta Yhdysvaltoihin saapuvat paperittomat tekevät maassa huonoiten palkatut työt. Tämä tuli yllätyksenä myös lakia opiskelevalle Monica Valencialle. Maailman Kuvalehti 4 / 2018 13. DACA-ohjelman lakkauttaminen on herättänyt koko maassa ja erityisesti edistysmielisessä Kaliforniassa vastustusta. Lopulta DACA-ohjelma tulee katoamaan, uskovat Valencia ja García. Valencia on itse Yhdysvaltain kansalainen, mutta kasvoi meksikolaisessa maahanmuuttajaperheessä. García taas joutui lapsena usein tarkistamaan aamuisin lähikorttelin maahanmuuttoja tulliviraston tarkistuspisteiden varalta. Valencia on luvannut dokumentoimattomalle lähisukulaiselleen, että jos tämä karkotetaan, hän ottaa huolehtiakseen tämän lapset. Lisäksi heidän tuli olla opiskelemassa tai töissä, eikä heillä saanut olla rikosrekisteriä. 12-vuotiaana Meksikosta Kaliforniaan muuttaneen Garcían tarina on monelle unelmoijalle tyypillinen. Vuonna 2012 elämä helpottui: García ja hänen sisaruksensa olivat niitä onnekkaita, jotka täyttivät uuden DACA-ohjelman ehdot. Vuonna 2018 unelmoijien tulevaisuus näyttää hyvin epävarmalta. García oli tarpeeksi vanha ymmärtämään, että salakuljettajan kanssa maahan matkustaminen ei ollut laillista. Hakijoiden täytyi olla alle 30-vuotiaita ja pystyä todistamaan tulleensa maahan alle 16-vuotiaina ja ennen vuotta 2007. Kukaan ei tiedä, mitä Trumpin hallinto aikoo tehdä unelmoijista kerätyillä tiedoilla. Fakta Daca-ohjelma Presidentti Barack Obaman vuonna 2012 perustama suojeluohjelma paperittomien siirtolaisperheiden lapsille. ”Ihmiset kyllä säälivät minua, mutta saattavat samalla tuomita minut tänne tuoneet vanhempani”, García pamauttaa. ”Koko Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikka pitäisi uudistaa vastaamaan paremmin todellisuutta.” Vuonna 2016 San Franciscon yliopistossa lakia opiskeleva Gabriela García oli hyvin stressaantunut. DACA-statuksensa turvin García on voinut opiskella ja tehdä töitä turvallisesti ja avoimesti. ”Olin epätoivoinen, joten päätin peloistani huolimatta myöntää avoimesti statukseni ja pyytää apua.” Statuksellaan García viittaa siihen, että hän on yksi Yhdysvaltain noin 800 000 ”unelmoijasta” eli DACA-ohjelmaan hyväksytystä paperittomasta siirtolaisesta. Donald Trump ilmoitti lopettavansa ohjelman vuonna 2017. Hän itse aloitti työt McDonaldsissa yläasteikäisenä, jotta voisi säästää yliopistoa varten. Heistä on kuitenkin tärkeää puhua myös niistä miljoonista paperittomista, joita DACA ei koskaan suojellut. Vasta sen jälkeen isä pystyi lähtemään töihin. Hän kasvoi Meksikossa köyhässä suurperheessä, jonka vanhemmat pyrkivät siirtämään lapsensa vähitellen Yhdysvaltoihin koulutuksen toivossa. Sittemmin rahastosta on syntynyt Dreamer Fund -niminen yhdistys, joka tarjoaa paperittomille ja unelmoijille stipendejä kalliisiin lakiopintoihin. Presidentti Donald Trump ilmoitti lopettavansa ohjelman vuoden 2017 syksyllä. Lupaa pitää anoa uudelleen kahden vuoden välein, ja esimerkiksi ulkomaille matkustaminen on rajoitettua. Saapuessaan hän osasi englanniksi ainoastaan sanat ”omena” ja ”tuoli”. ”Kun isoisäni menehtyi Meksikossa, minun piti toimittaa viranomaisille hänen kuolintodistuksensa matkustusluvan saamiseksi.” Kukaan ei tiedä, mitä Trumpin hallinto aikoo tehdä unelmoijista kerätyillä tiedoilla. García sanoo arvostavansa unelmoijien saamaa huomiota, mutta kokee, etteivät monet ymmärrä ohjelman rajoituksia tai laajempia ongelmia paperittomien tilanteessa. Todistuksista näkyvät vanhempien tiedot jättävät nyt myös heidät haavoittuvaisiksi”, Valencia kertoo. Samalla nyt jo lakimieheksi valmistuneesta, 30-vuotiaasta Valenciasta ja opintojansa viimeistelevästä, 29-vuotiaasta Garcíasta on kasvanut äänekkäitä paperittomien oikeuksien puolestapuhujia. ”Monet passittomat DACA-hakijat ovat luovuttaneet hallitukselle syntymätodistuksensa. Elämä on kuitenkin pitänyt suunnitella tarkasti ohjelman vaatimusten mukaisesti. Monet ovat vihaisia, hämmentyneitä ja peloissaan – myös perheenjäseniensä puolesta
toukokuuta 2018. VÄLÄHDYS. Savita Halappanavar kuoli 2012 synnytyksessä verenmyrkytykseen, koska ei saanut tehdä aborttia. Irlantilaiset laskivat kukkia Savita Halappanavar -nimistä naista kuvaavan seinämaalauksen juurelle samana päivänä, kun maassa äänestettiin abortin laillistamisen puolesta 25. Kuva: Clodagh Kilcoyne / Reuters / Lehtikuva 14 4?/?2018 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Dublin, Irlanti
Maailman Kuvalehti 4/?2018 15
Poika voisi asua missä päin maailmaa tahansa, mutta Hussein al-Taee ei ole voittanut niin sanotussa syntymäpaikan lotossa. Älä luota liikaa siihen, et”Pakoautoon eivät mahtuneet kuin ihmiset vaatteineen”, Hussein sanoo. Kaksi vuotta vierähti aavikolla, kunnes ensimmäinen tie asfaltoitiin pakolaisleirille. Rauhanvälittäjä Hussein al-Taee paastoaa ja kiroilee. Hän asuu Irakissa, jossa maata hallitseva diktaattori Saddam Hussein päättää 2.8.1990 miehittää öljyvaltio Kuwaitin, koko läntisen maailman yllätykseksi. Tähän kiteytyy Husseinin tärkein oppi pakolaisuudesta. ”Kaupunki toisensa jälkeen ajatus kotiin palaamisen mahdollisuudesta hupeni. Tuolloin poika sai jälleen polkuAlakouluikäinen poika ei voisi olla iloisempi. Seuraa Persianlahden sota, jossa Yhdysvallat kokoaa 34 maata Irakia vastaan. Ilo polkupyörästä ei siis kestä kauaa. Tästäkin aarteesta hän joutui luopumaan jo vuoden päästä, syksyllä 1993, kun al-Taeen perhe muutti Valkeakoskelle Suomeen. ”Mikään tila ei ole pysyvä. Ympäripuhuja. Suurin osa ihmisistä käveli pakoon tienvarsia pitkin. Teksti Mimosa Hedberg Kuvat Jarkko Mikkonen 16 4?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Hussein antoi pyörän lauhkeana pois – olihan hän jo tottunut luopumaan. Ajaminen sujuu jo niin hyvin, että apupyörät saa ottaa pois. Hussein ajoi Dynamollaan kouluun, ja eikös pyörän alkuperäinen omistaja huomannut ajokkinsa. Suomessa kävi tuuri: heti ensimmäisenä keväänä poika löysi ojasta polkupyörän, hienon Dynamon, jonka rassasi kuntoon. Äidiltään hän oppi empatiaa ja isältään häikäisevän puhetaidon. Hän on saanut isältään lahjaksi punaisen polkupyörän. Päädyimme Irakin ja Saudi-Arabian väliselle rajalle.” Turva löytyi Saudi-Arabian puolelta aavikon keskeltä, jonne YK perusti pakolaisleirin. Ohjaustangosta roikkuvat hienot, itseripustetut rimpsut. Pidä niistä asioista kiinni, jotka sinulla on nyt ympärilläsi. pyörän. Yhdeksänhenkinen perhe ajoi pitkälle etelään, kaupunkien läpi, matkaeväinään taateleita, joita pieni Hussein jakoi muille pakolaisille
Elämän opeissa paistaa silti pakolaistausta: ”Älä luota liikaa siihen, että tulevaisuus takaa sinulle sen, missä olet nyt.”. Hussein poseeraaa kuin maailman johtajat
”Jos olisin kieltänyt, olisin varmasti saanut sakot”, Hussein hymähtää, ja astumme sisälle helsinkiläiskahvilaan. Energiaa mieheltä ei syömättömyydestä huolimatta puutu. Tällaisiin pakolaisiin Suomi tai Eurooppa eivät olleet tottuneet. Vuonna 2014 Hussein aloitti työt Martti Ahtisaaren perustamassa konLähi-idän kommentaattoriksi. Mistä tämä vantaalainen putkahti Suomen televisioihin – ja maailman rauhanpöytiin. Jutustelu sujuu maailmanmiehen elkein: Hussein kertoo matkustavansa työn takia ulkomaille noin kerran kuukaudessa – milloin New Yorkiin ja Brysseliin, milloin Bagdadiin. Hän puhuu Kiireisen Husseinin työ rauhanvälittäjänä vie jatkuvasti työmatkoille ympäri maailmaa, Lähi-idästä New Yorkiin. Kysyn siitä, ja kuva maailmanmiehestä saa hetkessä särön. Niistä saa paremmin kosketuksen maahan, josta olemme niin vieraantuneet”, Hussein selittää. fliktinratkaisujärjestö CMI:ssä Irak-asiantuntijana. Hussein myöntää tekonsa ja selviää varoituksella. Ennen kuin pystyn ottamaan asiasta selvää, Hussein vastaa autossa puhelimeen: ”Miten menee Lapualla?” Vastaaminen ei olisi kannattanut, sillä poliisi pysähtyy vierellemme. Saman vuoden lopulla Euroopassa alkoi pakolaiskriisi, ja Husseinin synnyinmaan miehet nousivat Suomessa kriisin keulakuviksi älypuhelimineen ja merkkivaatteineen. Kiroilukaan ei ole suotavaa. Hussein lykkää nauhan muitta mutkitta käteeni: ”Pidän enemmän savisista rukousnauhoista. Karismaattinen ja vaikeita kysymyksiä kansankielelle sanoittava Hussein nousi hetkessä valtakunnan suosituimmaksi tä tulevaisuus takaa sinulle sen, missä tilanteessa olet nyt.” Pyörä on vaihtunut autoon, jonka ratin takana 35-vuotias Hussein istuu tyylikkäässä puvussaan, hopeisena kiiltävä kello ranteessaan. Peruutuspeilistä roikkuu vihreä, muovinen muslimien rukousnauha. Hussein ei ota kahvia, ei edes vettä, sillä Ramadan jatkuu vielä 10 päivää. Sen aikana terveet aikuiset muslimit syövät ja juovat vain auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana. ”Isän kylmä rauhallisuus oli myrkkyä äidille.” M A R KK U U LA N D ER / LE H TI KU V A 18 4?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Puhuitko puhelimessa ajaessasi
Se oli yksi harvoista hetkistä, jolloin äidin silmissä oli sellaista kauhua, että me kuolemme. Vaikeimpia ovat kuitenkin ne vastapelurit, jotka tulevat neuvottelupöytiin ego edellä. ”Sen lisäksi, että olin liian laiska opiskelemaan matematiikkaa ja fysiikkaa”, Hussein aloittaa virnistäen,mutta jatkaa sitten vakavoituen: ”Jos katsoo omaa luontoani, niin koin, että tehdasympäristö ei ole paikka, jossa voin tuottaa parhaan tuloksen. al-Qaidan rekrytointiohjeita. Molemmista ominaisuuksista on ollut epäilemättä hyötyä rauhanvälittäjän työssä. Vaan siksi, että olen rakentamassa ymmärrystä vastapäätä istuvien ihmisten kanssa, jotta vähemmän ihmisiä kuolisi.” Hussein muistaa hyvin tilanteen, jossa istui isänsä vangitsijoiden kanssa. Lisäksi se, että isä ja äiti olivat yhdessä. ”Muistan kuinka äiti keräsi meidät lapset keittiön pöydän alle piiloon. ”Äänestin vastasyntynyttä feminististä puoluetta. Ja kun suomalainen kohtaa jonkun, jolla on suuri ego, niin hän Husseinin mukaan turhautuu. Hän ei kaivannut harkitsevaa miestä, vaan jonkun tunteikkaan ihmisen vierelleen.” Äiti kuitenkin jaksoi läpi vaikeat ajat. Husseinin mukaan isässä ja hänessä on samaa rauhallisuutta, mikä pitää vakaana pahimpien kriisien keskellä. ”Olin tuolloin vielä ujo nuorukainen.” ”Monen kohtaamani ihmisen sydän on helvetin likainen.” Maailman Kuvalehti 4/?2018 19. Hussein on kertonut aiemmissa haastatteluissa istuneensa samassa pöydässä ihmisten kanssa, jotka ovat kirjoittaneet Hussein kuudennella luokalla koulun kevätjuhlassa, juuri saamassa opettajalta todistusta. Feminismissä se on sukupuoli. Isältään Hussein peri siis sekä puhetaidot että lehmän hermot. Hän, jonka kanssa en aiemmassa elämässäni olisi edes ajatellut puhuvani, istui nyt edessäni. Ja pääsi töihin CMI:hin, Suomen johtavaan konfliktinratkaisujärjestöön. Miten sellaisista tilanteista selviää. Se vaatii enemmän kärsivällisyyttä kuin minkään murhaajan kohtaaminen. Ympäristön pitää olla sellainen, jossa voin puhua ihmiset ympäri tekemään hyvää.” Tämän takia Husseinin isästäkään ei tullut automaatioinsinööriä. Kuten siitä, että hän muistaa edelleen sireenin äänen, pommien huminan ja basson. ”Havahduin ajattelemaan, miten tilanne ja asema olivat muuttuneet. Instagram-kuvassa poseeraa mies kuin suoraan muotilehden sivuilta. Minun määritelmässäni feminismi antaa kuvan sille, että ihmisiä sorretaan jonkin välillisen identiteetin vuoksi. Tässä tarinassa, jossa juuri mikään ei ole kestänyt, on ollut tärkeintä se vähä, mikä on pysynyt samanlaisena. Näissä tilanteissa pitää pystyä ottamaan terve etäisyys menneisiin.” Hussein on osannut pitää päänsä kylmänä. Minulla oli mukanani poikani, joka pukeutui myös pyhäpukuunsa. ”Mutta se hänen kylmä rauhallisuutensa oli myrkkyä äidille, joka oli peloissaan. Hän laskee keskittyneesti sormillaan: yksi, kaksi, kolme… Hussein ehti opiskella kahdeksalla ala-asteella. ”Tämä työ ei ole heikkohermoisille. ”Moni ihminen, jonka kohtaan… Hänen kenkänsä kiiltävät, hiukset on rasvattu ja viimeisen päälle, mutta sydän on helvetin likainen. Husseinille tämä oli automaatiotekniikka, tärkeä ala, jonka avulla Irakia voitaisiin jälleenrakentaa. Onko Hussein siis feministi. paljon, eikä epäröi puhua raskaista muistoista. ”Olen – siinä laajemmassa, positiivisessa merkityksessä. Lentotukikohdan pommitus jatkui koko yön.” Saddamin hallintoa vastustanut vapaustaistelijaisä oli alituisesti ”jupakoissa mukana”, välillä vangittunakin. ”Häneltä olen perinyt puhumisen lahjan, se oli hänen työkalunsa.” Niinpä Hussein päätyi opiskelemaan kauppaa ja kansainvälisiä suhteita Suomessa, Englannissa ja Varsovassa. Feminismiä on monenlaista. Mutta jokin ei silti tuntunut omalta. Automaatiotekniikasta Hussein kokee oppineensa paljon: insinööriajattelua ja kykyä hahmottaa prosesseja. ”Mitkä ovat ne asiat, jotka pitivät meidät seitsemän lasta ja vanhemmat koossa. Kuva on viime kevään kunnallisvaaleista. Vaalit ovat juhlaa”, kirjoittaa Hussein englanniksi julkaisemassaan kuvassa. Hän on sittemmin palannut Irakiin ja politiikkaan. Silmillä on pilottilasit, päällä tumma puku ja tyylikäs rusetti. Äidin tapa hoitaa asioita, rutiinit. ”Sellaisen äänen, joka tuntuu sydämessä asti. Ja sitä ei pidä sallia”, Hussein vastaa. Ja ihmisten, jotka ovat kiduttaneet ja vanginneet aikoinaan Husseinin isän kahdeksaksi vuodeksi. Ihmisen sisin ei ole kunnossa.” Mutta sellaiset ihmiset eivät pötki kovin pitkälle, uskoo Hussein. Alituisesta myllerryksestä Hussein on kantanut aikuisuuteen mukaan sen, että asiat ja tilanteet muuttuvat pakosta. Juuri tällöin tarvitaan diplomaattisia taitoja. Äänen, jonka tiedät voivan tappaa sinut.” Al-Taeen perhe asui lähellä armeijan tukikohtaa, joka oli alituinen Yhdysvaltain pommitusten kohde. On muistettava, etten istu neuvottelupöydässä siksi, että olen minä. Ja heidän suhteensa, joka ei muuttunut kriisin aikana.” Suomessa al-Taeen perheen tavoite oli, että lapset lukevat ammatteihin, joiden avulla he pystyvät vaikuttamaan Irakin tilanteeseen
Koen, että työni on vielä kesken.” Hussein haluaa nähdä Suomen, jossa ihminen iästä, ihonväristä, aatteesta tai sukupuolesta riippumatta olisi yh”Voit nousta mistä tahansa luokasta mihin tahansa luokkaan sillä, mitä päästät suustasi.” ”Ihailen Martti Ahtisaarta, koska hän näkee tarinan lopun. Tällaisella kaavalla ihmiskunta on viimein todistanut, että pystymme luomaan yhteiskunnan, joka on kansainvälisillä mittareilla ykkönen.” Silti Ylen parin vuoden takaisessa haastattelussa Hussein vihjasi, että oma rauha ja onni saattavat loppujen lopuksi löytyä Irakista. Hussein löytää Suomesta sekä kehuja että kehitettävää. ”En halua, että lapseni menettävät sen, minkä itse olen saanut. ”Nainen on yksin kotona vauvan kanssa ja hänellä on kamala tunne siitä, että hän on vastuussa koko ajan kaikesta. En tee näitä päätöksiä yksin, nyt minulla on perhe. Hän on täysipäinen kansalainen, joka tekee omia päätöksiään.” Mutta tasa-arvoon on vielä Suomessakin matkaa. Ja kenet hän tarvitsee ympärilleen, että visio voisi toteutua”, Hussein kertoo. Ja se adapteri voisi olla isyysvapaa. ”Nainen tulee ja lykkää vauvan miehen syliin oletuksena, että tämä ymmärtää, että hän on ollut vauvan imetyksessä kiinni 18 kertaa päivän aikana. ”Suomessa ihminen voi nousta mistä tahansa luokasta mihin tahansa luokkaan sillä, mitä päästää suustaan.” Husseinin mukaan kuuluisa American dream toteutuu Skandinaviassa ja Suomessa jo tänä päivänä. Mies sanoo, että etkö sinä ymmärrä, että minä olen rikki. Tämä epäsuhta tarvitsee adapterin”, Hussein kuvailee kädet heiluen. Se antaa hänelle motivaatiota ylläpitää jo rakennettua. ”En halua kuvitella sellaista päivää, että työhaastattelussa hänen katsotaan olevan nainen, ei ihminen tai työntekijä. Tasa-arvoa Hussein katsoo pitkälti juuri tyttärensä kautta. Kysymys ei ole ajankohtainen.” Toinen harkinnanpaikka on täällä Suomessa. Husseinin mielestä vauva-arki on juuri se aika, jolloin ihmiset eroavat liian helposti, vaikka muuttunut elämäntilanne vaatisi ennen kaikkea yhteistä ymmärrystä. Hussein on naimisissa suomalaisen naisen kanssa, ja heillä on 2,5-vuotias tytär. Yhden sukupolven aikana ihminen pystyy muuttamaan tulevaisuuttaan, riippumatta taustoista. Ota tämä nyt, kun sinä olet ollut poissa etkä tajua, mitä täällä tapahtuu. En tiedä edes, mitä se tarkoittaisi. En ole ottanut mitään, mitä täällä tapahtuu, itsestäänselvyytenä.” Hussein pitää Suomea loistopaikkana kasvattaa lapsensa. Tämä aihe herättää tunteita. ”En halua, että tytärtäni hänen valinnoistaan huolimatta katsotaan niin, että koska hän on nainen, joku muu on tehnyt päätöksiä hänen puolestaan. Jos hänellä on työpaikalle annettavaa, niin sitten hänellä on.” Hän puhuu myös väärästä leimasta, jonka musliminaiset usein saavat. ”Lukijan täytyy ymmärtää, että tässä puhuu nyt pakolainen. Yksi konkreettinen parannus olisi se, että miestä rohkaistaisiin jäämään edes puoleksi vuodeksi kotiin vauvan kanssa, jotta puoliso pääsisi rakentamaan uraa. 20 4?/?2018 Maailman Kuvalehti. Ei tätä mies ymmärrä, ellei sitä itse koe.” Hussein kuvailee klassista tilannetta, jossa mies tulee kotiin – hänkin on väsynyt ja tehnyt jo päivän työn. ”Ajattelen, että olen sillanrakentajana täällä. Hän osaa visioida, mihin jonkin pitää päättyä, jotta se päättyy hyvin. ”En pysty hahmottamaan paluuta