TEEMA: MAMMONA 3 • 2026 12,90 € ESSEE Tuliko meistä ahneita. SUHTEITA Silvia Modig ja Ida Korhonen: ”Saamme toivoa toiminnasta.” KUVAREPORTAASI Brasilian maitopankit ovat menestystarina Vallan hinta Mitä tapahtuu, kun terveysdatasta tulee geopoliittinen pelinappula?
klo 10–18 Osta liput ennakkoon edullisemmin helsinginkirjamessut.fi Samalla lipulla: Viini & Ruoka -tapahtuma @HELSINGINKIRJAMESSUT #KIRJAMESSUT. Anttoni Ihalainen Animalian upeat tukituotteet nyt myynnissä Print Helsingin verkkokaupassa. klo 10–20, su 25.10. printhelsinki.fi/collections/animalia Tyylillä hyvän puolesta! VUODEN ODOTETUIMMAT KIRJAT, KIRJAVUODEN TÄHDET, MESSUTARJOUKSET JA LAAJA OHJELMATARJONTA! Avoinna: to–la 22.–24.10
Edellisen sivun kuva: Kristin Bethge. 38 Harvinaisissa hommissa 44 Kuvareportaasi Äidinmaidon mallimaa Brasilia 54 Suhteita Silvia Modig ja Ida Korhonen 60 10 kysymystä Ville Lähde IHMISET JA ILMIÖT 63 Gallup Mikä on elämiseen riittävä palkka. Kansikuva: Outi Kainiemi. 64 Kolumni Liselott Lindström 65 Ilmiö Elätkö sinäkin kiinalaista elämää. Mitä se aikoo sillä tehdä. 38 KENIA Loice Ambani ajaa moottoripyörätaksia. 66 Arviot ja vinkit 68 Matkamuisto Hunajaa valtion vihollisen kanssa 69 Ruohonjuurella Suojelkaa meitä! 70 Ruoka Munakoisokikhernepata 71 Katso, järjestö Nuorten akatemia ry 72 Loput uutiset Poimintoja muista medioista 22 YHDYSVALLAT AFRIKKA Yhdysvallat haluaa afrikkalaisten terveysdatan avun vastineeksi. PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa V-sanaa kartellaan, mutta sitä voidaan vielä tarvita 16 Maailmankansalainen Ekonomisti Minna Kuusisto 22 Terveydestä tuli ase 30 Välähdys Italialainen vesijuhla 32 Kankaalle piirretty elämä 36 Essee Onko meistä tullut ahneita. 32 PERU Muotisuunnittelija Sadith Silvano nojaa perinteeseen. TÄSSÄ NUMEROSSA MAMMONA. MAAILMA LYHYESTI 4 Terapiaa metsässä 5 Työttömyys ajaa epätoivoon 6 Afrikkalaisnuoret uskovat Trumpin olevan heille hyväksi 7 Eläimetkin ystävystyvät toisten lajien kanssa 8 Talouskasvu ei ole luonnonlaki 9 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 10 Maailmanennätys Miljonäärien saari 12 Kysymyksiä maailmasta Miksi rikkaus kasaantuu yhä harvemmille, vaikka maailma vaurastuu. Tämän sivun kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alaspäin: Touko Miikkulainen, Kukka-Maria Ahokas, Imani Chite
Se, jolla on massit, voittaa. Metsät, järvet, joet, meret. Uskoimme, että ihmiskunta on oppinut virheistään. Pysytään valppaina! Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. Miksei mikään sopimus enää päde. Ja tuo mittelö saa yhä moninaisempia piirteitä. Yhdysvallat lakkautti kehitysyhteistyövirasto USAID in itsenäisen toiminnan viime vuonna. Diktatuureissa voittajia on vähän, häviäjiä sankoin joukoin. MAAILMASSA on luotu viime vuosikymmeninä ihmisen primitiivistä vallanhimoa hillitseviä järjestelmiä, mutta nyt niitä kaikkia ollaan murentamassa. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin puolustaa tärkeintä ja kalleinta: ympäristöä, demokratiaa, vapautta. Siksi onkin niin omituista, että maailmassa jo hyvän aikaa alaa saanut edustuksellinen demokratia on uhattuna, vaikka juuri se pyrkii eriarvoisuuden tasaamiseen ja kaikkien äänen kuulemiseen. Riistoa ja kiristystä ei edes yritetä naamioida muuksi. Kamppailua ei käydä pelkistä maa-alueista, öljystä ja mineraaleista, vaan esimerkiksi kauppasopimuksista, mediahuomiosta, tulleista ja tiedosta, jopa ihmisten terveysdatasta. Onko maailma menettänyt järkensä. Kuulun itse sukupolveen, joka kasvoi säännöille ja kansainväliselle oikeusjärjestelmälle rakentuneessa maailmassa. Mannerlaatat järisevät. Siksi kokosimme tähän numeroon erilaisia näkökulmia, jotka liittyvät mammonaan, rahan ja vallan yhteen kietoutumiseen. Sanapari, jota ei ole voinut välttyä kuulemasta viime vuosien ajankohtaiskeskusteluissa. ANNI VALTONEN Maailmassa on luotu viime vuosi kymmeninä ihmisen primitiivistä vallan himoa hillitseviä järjestelmiä, mutta nyt niitä kaikkia ollaan murentamassa. Emme saa antaa periksi VALLAN uusjako. Yksi keskeisimmistä on lehtemme pääjuttu: Yhdysvaltojen intressi saada käsiinsä afrikkalaisten terveysdataa, joita se voisi hyödyntää omaksi edukseen. Tähän sopimusjärjestelmään kuului myös kehitysyhteistyö, jolla pyrittiin kaventamaan pitkälti kolonisaation aiheuttamaa globaalia eriarvoisuutta. Mammona jyrää milloin tieteellisesti tutkitun tiedon, milloin perusteellisesti jäsennellyt argumentit, milloin oikeudenmukaisuuden. Ahnehtiminen aiheuttaa kärsimystä. EIKÖ tämä kehityskulku ole millään pysäytettävissä, huutavat erityisesti maailman nuoret. 5 PÄÄKIRJOITUS SA BR IN A BQ AI N. Valtioiden varat menevät taas asevarusteluun, eivät kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseen ja yhteiskuntien kehittämiseen. Sen lisäksi se on vetäytynyt muun muassa Maailman terveysjärjestöstä WHO :sta. Mutta mitä iloa on masseista, kun elämä tällä planeetalla käy mahdottomaksi. Ajattelen, että meidän kaikkien on nyt asetuttava nuorten rinnalle. Maailma on myllerryksessä, jossa suurvaltojen kesken käydään kiihtyvää kamppailua maailman herruudesta. Emme saa antaa periksi. VALTA ja raha kulkevat käsi kädessä. Mammona talloo usein alleen myös yli sen, mikä meitä kaikkia pitää elossa: ympäristön. Vallalla on aina hintansa: kun joku kahmii itselleen valtaa, joku toinen menettää sitä
METSÄSSÄ oleskelulla on tunnetusti myönteisiä vaikutuksia. Metsäterapiaa kuitenkin toteutetaan, ja maaja metsätalousministeriön rahoituksella on kehitetty myös Terveysmetsä-hyvinvointimenetelmä. Metsälenkki on monelle paras tapa rentoutua vaikkapa työkiireiden jälkeen, ja myös tutkimusten mukaan metsässä oleskelu voi auttaa sairauksien ehkäisemisessä ja stressin vähentämisessä – mahdollisesti jopa verenpaineen alentamisessa. C O M / LA RI BA T Maailmassa on nyt neljä virallista terapiametsää. Metsien terveyshyödyt ovat laajasti tiedossa. Terapiaa sohvan sijaan metsässä MAAILMA PALOINA KOONNEET TEIJA LAAKSO JA LISELOTT LINDSTRÖM. Maailmassa on neljä metsää, jotka ovat saaneet saksalaiselta Healing Forest International Certification Officelta sertifikaatin siitä, että ne voivat toimia terapeuttisina metsinä. IS TO C K. Terapeuttinen metsä on lähes luonnontilainen metsäalue, jossa tarjotaan koulutettujen metsäterapeuttien palveluita. Suomalaisia metsiä ei toistaiseksi ole terapiametsälistalla. Metsien pitää tarjota myös näköja melusuojaa, suojaa tuulelta, niissä pitää olla eritasoisia polkuja sekä alueita, joilla voi harjoittaa terapiaa ja rentoutua. Terveysmetsiä löytyy muun muassa Hyvinkäältä, Lahdesta, Kajaanista ja Kouvolasta. Nyt huomiota saa myös metsien terapiapotentiaali. Uusin on heinäkuussa sertifioitu Bussacon metsä Portugalissa, muut sijaitsevat Itävallassa ja Saksassa, kertoo Euronews
Halu päästä Eurooppaan ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään, ja tapahtumien syitä puidaan vielä pitkään. Silloin, kun töitä on, olosuhteet eivät ole kummoiset. Maailmanpankin mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana työikäisten osuus on kasvanut 11,4 prosenttia mutta työllisyys vain 1,5 prosenttia. Yksi selitys voi löytyä työttömyystilastoista. Sanaa käytti jo Mikael Agricola. Pelkät nälkäluvut eivät kerro kaikkea. Monet heistä olivat nuoria, joista suurin osa palasi pian takaisin. Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on tapahtuKYMMENIÄ tuhansia ihmisiä saapui elokuun alussa Marokosta Espanjalle kuuluvaan, Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan Ceutaan toiveenaan päästä Eurooppaan. Ainakin 80 hukkui matkalla. Suomessa vastaavanlaisessa tilanteessa on kahdeksan prosenttia nuorista. Marokossa yli viidennes 15–24-vuotiaista työvoimaan kuuluvista on työttömänä. Yksi ero kuitenkin löytyy: ILOn arvion mukaan peräti kolmannes kaikista alle 29-vuotiaista marokkolaisista ei ole töissä eikä koulussa. ”Marokon kaltaisissa maissa ihmiset tekevät työtä usein harmaalla alueella, pätkittäisesti, osa-aikaisesti tai niin huonoissa oloissa tai pienellä palkalla, ettei minkäänlaista tyydyttävää elintasoa ole”, toteaa väitöskirjatutkija Kari Paasonen Tampereen yliopistosta. Lähde: ILO modelled estimates database Saksa 7,5 % Espanja 10,2 % Marokko 32,6 % Algeria 19,7 % Nigeria 13,5 % Kenia 19,5 % Brasilia 19,4 % Chile 13,8 % Argentiina 16,4 % Etelä-Afrikka 34,7 % Syyria 34,4 % Irak 36,9 % Tunisia 22,9 % Libya 30,5 % Meksiko 16 % El Salvador 21,8 % Intia 24,3 % Suomi 8,2 % Puola 10,5 % Yhdysvallat 11,7 % < 10 11–15 16–20 21–25 25–30 31–35 > 35 työttömyys on korkealla. Viime vuonna noin 7,8 prosentitia eli 645 miljoonaa ihmistä kärsi ravinnon puutteesta. Sen sijaan Afrikassa nälkäisten määrä on kasvanut, vaikka trendi onkin tasaantumassa. 7 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 MAAILMA PALOINA. Nälkäisten määrä väheni jälleen NÄLKÄISTEN osuus maailman väestöstä väheni viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin, kertovat YK:n ruokajärjestöt. YK-järjestöjen raportin mukaan yli neljännes maailman väestöstä on joutunut tinkimään ruuan määrästä tai laadusta ja vain kolmanneksella on ylipäätään varaa terveelliseen ruokavalioon. Se edellyttäisi päivässä 4,28 dollarin (3,71 euroa) tuloja henkeä kohti, mikä on huomattavasti enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Edistys on kuitenkin ollut epätasaista, järjestöt varoittavat. MAAILMAN SANA Vanhin tunnettu rahayksikön suomen kielinen nimitys. Marokon työikäinen väestö on myös kasvanut nopeasti. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan Pohjois-Afrikan maiden nuorisoTyöttömyys ajaa epätoivoon Nuoret, jotka eivät olleet töissä tai koulussa 2025 (%) kuusinainen nut parannusta. Määrä väheni 14 miljoonalla edellisvuodesta. Toisaalta nuorisotyöttömyysaste huitelee yli 20:ssä myös Suomen kaltaisissa maissa
Vajaa puolet vastaajista myös näki USAID-alasajon huonona asiana maalleen, mutta toisaalta moni toivoi sen tuovan positiivista muutosta maiden omiin kykyihin järjestää terveydenhuolto uudestaan. Afrikkalaisnuoret uskovat Trumpin olevan heille hyväksi KOHTI PAREMPAA 8 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 MAAILMA PALOINA. Samaan aikaan monet niistä joutuvat käännyttämään avuntarvitsijoita pois tai asettamaan näitä jonotuslistalle. Nuorisobarometri African Youth Survey 2026 haastatteli noin 5 000:ta afrikkalaisnuorta 16 eri maassa. Trump on sen lisäksi useasti puhunut halventavasti Afrikan maista, ajanut alas USAID-järjestön, eli yhdysvaltalaisen avustusjärjestelmän, ja julkisesti himoinnut mantereen mineraaleja. Noin kolme viidestä pelkäsi Yhdysvaltojen sivuuttavan kansainvälisiä lakeja ja normeja päästäkseen käsiksi luonnonresursseihin. Nyt lähes 90 prosenttia UN Womenin raporttiin haastatelluista naisjärjestöistä kertoo, ettei pysty enää vastaamaan nykyisiin tarpeisiin. Raportti perustuu 855 naisjärjestön vastauksiin 52 kriisija konfliktimaassa. Tulokset voi nähdä yllätyksellisinä siinä valossa, että samassa tutkimuksessa pari vuotta sitten vastaajat näkivät Joe Bidenin presidenttiyden parempana asiana Afrikalle kuin Trumpin. Tästä huolimatta valtaosa vastaajista näkee Kiinan mieluisimpana liittolaisena Afrikan maille. He haluavat töitä, investointeja, infrastruktuuria, turvallisuutta ja kunnioitusta. Trump ei teeskentele, että ulkopolitiikka olisi hyväntekeväisyyttä, ja nuoret afrikkalaiset huomaavat sen rehellisyyden”, sanoo Ivor Ichikowitz tutkimuksen julkaisseesta Ichikowitz Family Foundation -säätiöstä. IS TO C K. 84 prosenttia naisjärjestöjen edustajista kertoo, että niiden tarjoamien palveluiden kysyntä on kasvanut tammikuusta 2025 alkaen. C O M / AL EX AN D ER FA RN SW O RT H Trump vetoaa afrikkalaisnuoriin. Etenkin nuorison voimaantuminen, sotilaallinen tuki, turvallisuusyhteistyö ja terrorismin vastainen työ nähtiin alueina, joilla Trumpilla voisi olla positiivinen vaikutus. Maassa ei ole teloitettu ketään enää yli 20 vuoteen. “Afrikan nuoret ovat väsyneitä kaunopuheeseen, joka ei johda mihinkään. Libanon luopui elokuussa kuoleman rangaistuksesta ensimmäisenä Lähi idän maana. Avunantajamaat, Yhdysvallat etunenässä, leikkasivat viime vuonna kehitysyhteis työ rahoitustaan historiallisen paljon. Nämä asiat myös huolestuttivat vastaajien keskuudessa. C O M / AL EX AN D ER FA RN SW O RT H IS TO C K. Apuleikkaukset ajavat naisjärjestöt ahtaalle KAKSI viidestä kriisimaissa toimivasta naisjärjestöstä arvioi joutuvansa lopettamaan toimintansa tilapäisesti tai pysyvästi vuoden sisällä, kertoo YK:n tasa-arvojärjestö UN Women. Järjestöt yrittävät venyä tekemällä esimerkiksi töitä palkatta, mutta se on lisännyt henkilökunnan loppuunpalamisia. Kuva Namibian yliopiston kampukselta Windhoekista. Lähde: Amnesty, BBC JOPA 60 prosenttia afrikkalaisnuorista suhtautuu optimistisesti Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin toiseen kauteen
Tutkijat havaitsivat myös muiden lajien kovakouraista kohtelua, nuorten eläinten sieppauksia ja muuta väkivaltaa. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, kuinka lehtiapina silittelee oravaa, gorilla tuudittelee korvamakia ja makaki hoitaa kulkukoiran turkkia, Länsi-Australian sekä Oxfordin yliopistojen apulaisprofessori Cyril Grueter kirjoittaa The Conversation -lehdessä. Kädellisten käytöksestä löytyi kuitenkin kääntöpuoli. Tutkijat kokosivat 1970-luvulta vuoteen 2025 asti tiedot 427:sta kädellisten ja muiden lajien kohtaamisesta. Eläimetkin ystävystyvät toisten lajien kanssa 9 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 MAAILMA PALOINA. Sama pätee kuitenkin myös muihin kädellisiin, kertoo uusi tutkimus. Se ei sinänsä ole uutta: jo pitkään on tiedetty, että eri eläinlajit ovat tekemisissä keskenään etenkin, jos siitä on niille hyötyä. IHMINEN on siitä erikoinen eläinlaji, että se haluaa muodostaa sosiaalisia suhteita toisten eläinlajien kanssa. Osa vuorovaikutuksesta saattaa selittyä sillä, että kädellisillä on luultua laajempi kyky sosiaaliseen joustavuuteen, uteliaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen muita eläinlajeja kohtaan, hän arvelee. Primates-lehdessä julkaistu tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että eläimet vuorovaikuttavat keskenään myös puhtaasti sosiaalisista syistä. SE N TH I AA TH AV AN / W IK IM ED IA C O M M O N S Lehtiapina ottaa kontaktia oravaan. Yleisimpiä tapoja olivat leikkiminen ja turkinhoito, mutta kädelliset myös kantoivat muita eläimiä, käpertyivät niiden viereen, jakoivat niiden kanssa ruokaa tai jopa adoptoivat niitä
Sen vaikutukset hyvinvointivaltioon eivät Wimanin tutkimuksen mukaan ole mikään itsestäänselvyys. Hänen mielestään nyt pitäisi visioida maailmaa, jossa talous ei enää kasva mutta jossa hyvinvointiyhteiskunta säilyy. Hänen mukaansa hyvinvointivaltio voisi selvitä ilman talouskasvua esimerkiksi sillä edellytyksellä, että valtio loisi työpaikkoja, jos yksityinen sektori ei siihen pystyisi. MAAILMAN LUKUJA 10 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 MAAILMA PALOINA. Wimanin nollakasvua käsittelevä kestävyystieteen väitöskirja tarkistettiin elokuussa Helsingin yliopistossa. Talouskasvu ei ole luonnonlaki 1 027 83 % 79 % 26 % Suomalaisten mielestä kulutustapoja pitäisi nopeasti muuttaa kestävämmiksi, koska maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyisenkaltaista kulutusta. Tätä mieltä on tuoreen kyselyn mukaan vastaajista Talouskasvusta irtautuisi kuitenkin vain Ilmastonmuutosta pitää tieteellisesti todistettuna tosiasiana Kyselyyn vastanneita oli yhteensä Lähteet: Kunnallisalan kehittämissäätiö EU G EN IA C AS TE LL AZ ZI TALOUDESSA on laskuja noususuhdanteita. Toinen kysymys on, minkä verran verotuloja pitäisi nollakasvumaailmassa kerätä, jotta hyvinvointivaltio pysyisi pystyssä. 1900-luvun kasvubuumi tuskin enää toistuu, sillä se tapahtui poikkeuksellisissa olosuhteissa: keksittiin mullistavia innovaatioita, kuten jääkaapit, tietokoneet ja yksityisautot. Se on hänen mukaansa mahdollista. Se on herättänyt paljon keskustelua, sillä talouskasvua pidetään yleensä nimenomaan hyvinvointivaltion edellytyksenä. Siksi nyt pitää varautua nollakasvuun. Talouspolitiikka keskittyy silti siihen, että kasvu saataisiin käyntiin ja hyvinvointivaltio pelastettua, mutta siinä ei Wimanin mukaan ole järkeä. Wiman huomauttaa, ettei niin sanotun vihreä kasvun onnistumisesta ole olemassa tutkimusnäyttöä. Siihen tutkimus ei tarjoa vastausta. Wiman perääkin seuraavaksi laskelmia vaikkapa valtiovarainministeriöltä erilaisista nollakasvuskenaarioista. Tällaisen tarinan taloudesta olemme sisäistäneet. Naiset tulivat työmarkkinoille. Todellisuudessa se ei ole itsestäänselvyys eikä talouskasvu voi jatkua ikuisesti, sanoo tutkija Laura Wiman. Sillä tarkoitetaan talouskasvua, joka ei olisi kytköksissä päästöihin, luonnonvarojen kulutukseen ja saastumiseen. Lue pidempi versio jutusta Maailman Kuvalehden verkkosivuilta. Laura Wimanin mukaan taloustiede unohtaa usein sen, että talouskasvu vaatii luonnonvaroja ja tuottaa päästöjä. Välillä on vaikeaa, mutta pian tulee taas nousukausi, jonka aikana talous kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy. Monessa rikkaassa maassa on jo siirrytty pelättyyn nollakasvun aikaan. Esimerkiksi Suomen talous ei ole kasvanut käytännössä lainkaan vuoden 2008 jälkeen
ANTTI KYRÖ SARJAKUVA 11 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä islantilaiset pankit tekivät ensin kovaa tiliä ja romahtivat sitten finanssikriisissä, mikä näkyy UBS :n raportin aikasarjoissa ensin varallisuuden nopeana moninkertaistumisena ja yhtä nopeana supistumisena. Viime vuosina Islannin taloutta on kasvattanut muun muassa turismibuumi. Tässä tarkastellaan nimenomaan mediaanivarallisuutta: tasan puolet islantilaisista on mediaania rikkaampia ja puolet tätä köyhempiä. Lukema on hätkähdyttävä, sillä esimerkiksi öljymaa Norjassa miljonäärejä on ”vain” kahdeksan prosenttia ja Suomessa kaksi prosenttia. TEKSTI Juha Mäkinen NOBEL-PALKITTU islantilaiskirjailija Haldor Laxness kuvasi teoksissaan köyhyydessä kituuttavia kalastajia ja lammastilallisia. Aikuisväestön mediaanivarallisuus Yhdysvaltain dollareissa mitattuna Maailman vaurain maa ISLANTI Islanti 413 193 Luxemburg 360 715 Belgia 249 937 Australia 247 453 Hongkong 202 406 Suomi 84 093 ... Myös Ruotsi ja Yhdysvallat putoavat monta pykälää, kun vaihdetaan keskiarvosta mediaaniin. Kenties, mutta on hyvä huomata, että islantilaisten varallisuuden kehitys on 2000luvun mittaan ollut melkoista vuoristorata-ajelua. Osaselitys islantilaisten vaurauteen piilee asuntojen hintojen nopeassa nousussa viime vuosina. UBS :n raportin mukaan islantilaisten mediaanivarallisuus on yli 413 000 Yhdysvaltain dollaria, lähes viisi kertaa niin paljon kuin suomalaisten. Nykyiset islantilaiskirjailijat sen sijaan joutuvat miettimään, miten kirjoittaa maasta ja kansasta, jossa maallista mammonaa on yllin kyllin. 12 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 MAAILMANENNÄTYS. Keskiarvolla mitattuna maailman vaurain maa olisi Sveitsi, mutta mediaanilla mitattuna se on vasta kahdeksantena. Miljonäärien saari Lähteet: UBS Global Wealth Databook 2023 Pankkiiriliike UBS:n raportin mukaan Islanti on maailman vaurain maa. Se kertoo siitä, että näissä maissa huomattavan suuri osa varallisuudesta on keskittynyt harvojen käsiin. Islanti on näet maailman vaurain maa, ainakin mikäli on luottaminen sveitsiläisen investointipankki UBS :n Global Wealth Databook -raporttiin. Asuntojen hinnat ovat Islannissa nousseet jyrkästi, mikä hankaloittaa asunnonostajien suunnitelmia, mutta näkyy tilastoissa kasvaneena varallisuutena. Voiko tämä pitää paikkansa. Islanti puolestaan on varallisuuden jakautumisen suhteen maailman kuudenneksi tasa-arvoisin maa. Lisäksi peräti 20,5 prosenttia islantilaisista on miljonäärejä, eli heidän omaisuutensa arvo ylittää miljoona Yhdysvaltain dollaria. Tässä vertailussa turvaudutaan vuoden 2023 julkaisuun, jossa oli vielä mukana suurin osa maailman maista; sen jälkeen UBS on valitettavasti rajoittanut katsauksensa paljon suppeampaan joukkoon valtioita, eikä esimerkiksi Islanti ole enää mukana
Kuvassa islantilainen luksushotelli. C O M / M U M EM O RI ES. Islantilaisten mediaanivarallisuus on lähes viisi kertaa niin paljon kuin suomalaisten, selviää UBS:n raportista . IS TO C K
Lähetä kysymyksesi meille maailmankuvalehti@fingo.fi, etsimme siihen vastauksen. Ne pystyvät hinnoittelemaan tuotannon itselleen hyvin kannattavaksi, eikä kilpailu syö nopeasti niiden innovaatioistaan saamaa hyötyä. Siihen liittyvät myös uudelleenjakokysymykset, eli se, miten verotetaan varallisuutta ja pääoman tuottoa. KYSY MAAILMASTA Maailmassa on varallisuutta yhä enemmän, mutta se ei jakaudu tasaisesti. Oletan, että tähän syntyy jonkinlainen vastareaktio. LISELOTT LINDSTRÖM Miksi rikkaus kasaantuu yhä harvemmille, vaikka maailma vaurastuu. Rahalla voi nykyään myös ostaa rutkasti poliittista valtaa esimerkiksi Yhdysvalloissa, sanoo ekonomisti Vesa Vihriälä. Oma sisäinen kysymyksemme on, miten haluamme rahoittaa julkiset menot ja mitä pidämme oikeudenmukaisena. Luonnon asettamat rajat ja niiden venyttämisen tarve vaikuttavat olennaisesti pääomien arvoon. Toisaalta ilmastopolitiikka voi merkittävästi nostaa päästöttömän energian tuotannossa tarvittavien resurssien arvoa ja niiden omistajien varallisuutta. SE, että on yhä useampia miljardöörijengiin mukaan päässeitä, liittyy osittain teknologiayritysten läpimurtoon. Jo nyt nähdään paineita maailman blokkiutumiseen tavalla, joka voi heikentää hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä monissa maissa. Superrikkaat käyttävät suhteetonta valtaa, mikä on ollut näkyvissä etenkin Donald Trumpin toisen kauden aikana. En näe varallisuuden lisääntymistä itsessään ongelmana, se on päinvastoin hyvinvoinnin kannalta hyvä. Olisin hieman varovainen myös pääomien liikkeiden rajoittamisen kanssa. Tuleeko tämä kehitys jatkumaan. Tarvitaan demokraattisia prosesseja, jotka pyrkivät rajoittamaan superrikkaiden poliittisen vallan käyttöä lainsäädännöllä. Ne ovat Lähi-idän öljymaiden ja esimerkiksi Venäjän superrikkaiden varallisuuden lähde. Ovatko superrikkaat uhka demokratialle. Suurin ongelma on varallisuuden kytkeytyminen poliittiseen vallankäyttöön ja normaalien demokraattisten prosessien kyseenalaistaminen. Jos ilmastonmuutos pääsee etenemään pitkälle, monenlaisten pääomien arvo romahtaa. 14 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026. Pääomien kansainvälinen liikkuvuus tarkoittaa, että on helppo siirtää varallisuutta paikkoihin, joissa verotus on kevyttä. ONKO SINULLA KYSYTTÄVÄÄ MAAILMASTA. Lyhyellä aikavälillä muutosta ei ole näköpiirissä. Teknologian luoman vaurauden ohella myös arvokkaat luonnonresurssit luovat vaurautta niitä kontrolloiville. Näissä maissa varallisuuden ja poliittisen vallan kytkös on usein vieläkin tiiviimpi. Monissa maissa myös poliittinen kehitys on suosinut sitä, että varakkaat pystyvät sijoittamaan tehokkaasti ilman veroseuraamuksia. Yhdysvallat ja myös Kiina ovat maita, joissa tämä ilmiö on poikkeuksellisen voimakas. Suomessa emme pysty ratkaisemaan globaaleja ongelmia verottamalla ankarasti omia varakkaittamme
www.isonumero.fi/tilaa työtä , tuloja & toivoa. Mutta aina myyjää ei löydy. OSTA LEHTI JA TUE MYYJÄN TYÖTÄ. Ostamalla lehden kadulta tuet suoraan heidän työtään. Viime vuonna lehden myynnillä ansaitsi yli 200 ihmistä pääkaupunkiseudulla. Voit tukea myös köyhyyden ja syrjinnän vastaista työtämme tilaamalla lehden verkkokaupasta. Ison Numeron myynti tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta
V-sanaa kartellaan, mutta sitä voidaan vielä tarvita OLLI ROPPONEN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ”Verotus on kasvun jarru” SUOMEN talouden kantokyky on liian vähäinen kannattelemaan tämänkokoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos veronkorotuksiin lähdetään, on tärkeää hahmottaa, mitä veroja kannattaa kiristää. Painopisteitä muuttamalla saman verosumman voi kerätä eri kohteista budjettineutraalisti niin, että se kannustaa kasvua. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 KAKSI KULMAA. Jos yritetään kovin nopeasti kerätä lisätuloja korottamalla veroja, vaarana on, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään vielä isompia leikkauksia. Veropolitiikassa tärkeintä olisi mennä vakaasti samaan suuntaan. Pienija keskituloiset reagoivat veronkorotuksiin vähemmän kuin suurituloiset. Verotus on siis kasvun jarru mutta myös välttämätön hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja. Tutkimusten mukaan ylimmät ansiotuloveroasteet eli suurituloiset reagoivat hurjasti veronkiristyksiin. Jos tänään lasketaan veroja, investoinnit eivät lisäänny vielä huomenna. Esimerkiksi arvonlisäveron korotuksiin taas reagoidaan vähemmän, ja se on myös laajapohjainen vero. Olemme hankalassa tilanteessa, koska kasvua pitäisi polkaista käyntiin, mutta samalla siihen on rajallisesti resursseja. Ylipäätään verotuksen painopisteillä on paljon väliä. Veronkiristysten jälkeen heillä on verotettavaa tuloa selvästi vähemmän. Vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä. Myös pää omatulon veron kiristyksiin reagoidaan voimakkaasti. Laaja tutkimuskirjallisuus osoittaa, että mitä kireämpi verotus, sitä vähemmän taloudellista toimintaa ja toisinpäin. Luultavasti Suomessa on edessä sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia. Verojen keventäminen pienentäisi verotuloja lyhyellä aikavälillä, mutta se voisi saada aikaan kasvua. Se näkyy siinä, että velkaa on kertynyt. Verotuksen avulla voidaan yrittää kasvattaa taloutta. Ei ehkä niin innokkaasti hakeuduta kovapalkkaisiin töihin tai tehdään lyhyempää päivää. Se ei voi karata ulkomaille. Se johtaa investointien pienenemiseen. Toki silläkin, mitä pidetään oikeudenmukaisena, on merkitystä. Jos vain soudetaan ja huovataan, ei päästä perille. Vaihtoehtona on joko talouden kasvattaminen tai hyvinvointiyhteiskunnan koon pienentäminen. Taloustieteilijöiden lempilapsi on maapohjavero eli käytännössä kiinteistövero
Kaksi asiantuntija kertoo, voisivatko ne pelastaa hyvinvointivaltion. Tuloveroa ja arvon lisäveroa korottamalla saataisiin kasaan paljon verotuloja, koska niillä on laaja veropohja ja niiden maltillinen kiristäminen vaikuttaisi henkeä kohti aika vähän. Jos esimerkiksi tuloverotusta kiristettäisiin kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä, saataisiin 1,2 miljardia euroa vero tuloja lisää. Poliittista halua kiristää keskituloisten verotusta ei ole kuitenkaan ollut. Verojen suhdetta talouskasvuun tutkitaan makrotaloustieteessä paljon, mutta tuloksissa on suuri vaihteluväli. Suomessa perustellaan leikkauspolitiikkaa talouden heikolla tilalla, mutta entä tabuaihe, veronkorotukset. TEKSTI Teija Laakso KUVAT Matti Rajala / Etla ja Veera Kontula TUOMAS KOSONEN TUTKIMUSPROFESSORI, VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) VEROTUTKIMUKSEN HUIPPUYKSIKKÖ FIT Leikkauksista enemmän haittaa TALOUSTIETEILIJÄT eivät halua sanoa, mitä poliitikkojen pitäisi tehdä, mutta voimme kertoa, mitä voidaan tehdä. Kaikilla sopeutustoimilla on haitallisia vaikutuksia ihmisiin ja talouteen. Se johtuu siitä, että jos otetaan vaikkapa miljardi köyhimmiltä, se voi vähentää heidän kulutustaan voimakkaasti. Sopeutuskeskustelussa ja verotuksessa pitäisi miettiä ensin, missä on tarpeeksi laaja veropohja, jotta voitaisiin saada aikaan miljardiluokan vaikutukset. Puolueiden ohjelmissa on usein täsmäveroja, kuten tupakkaja alkoholivero. Olemme VATT :ssa laskeneet, että erilaisilla veronkorotuksilla voitaisiin saada kasaan noin puolet valtiovarainministeriön arvioimasta, velkajarruun liittyvästä sopeutustavoitteesta. Eniten tuloverotuloja kerätään keskituloisilta, joten jos sopeutusmielessä haluttaisiin kerätä enemmän ansioverotuloja, toimien pitäisi kohdistua heihin. Jos taas kerätään sama miljardi laajemmalta ryhmältä, vaikutukset kotimaiseen kysyntään eivät ole niin suuria. Niillä ei kuitenkaan miljardiluokan sopeutustoimia tehdä. Elintarvikkeiden sekä ravintolaja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta taas pienentää verotuloja noin 2,8 miljardia euroa. Ylipäätään jyrkät, tiettyihin hyödykkeisiin kohdistuvat kulutusverot voivat johtaa myös siihen, että kuluttajat muuttavat kulutuskäyttäytymistään ja vaihtavat korvaavaan tuotteeseen välttääkseen veron. Poliittisten toimien vaikutusta talouskasvuun on vaikea selvittää, koska kasvuun vaikuttaa moni sellainenkin asia, johon Suomen politiikalla ei voida vaikuttaa. Sosiaaliturvan leikkauksilla voi kuitenkin olla suurempi haitallinen vaikutus kotimaiseen kysyntään kuin laajapohjaisella tuloverojen korotuksella. On poliittinen valinta, kehen toimet halutaan kohdistaa. 17 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026
Idealistista on tullut matkan varrella realisti, joka haluaa edelleen poistaa maailmasta köyhyyden ja eriarvoisuuden. TEKSTI Teija Laakso KUVAT Milka Alanen 18 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026 MAAILMANKANSALAINEN. TALOUSGURU JA TOISIN AJATTELIJA Minna Kuusisto on Danske Bankin pääekonomisti, jonka työnä on selittää globaalin talouden käänteitä yrityksille ja sijoittajille
”Sen takia tämä työ on ollut vieläkin kiinnostavampaa kuin osasin edes odottaa.”. Minna Kuusisto kokee olevansa sillanrakentaja, joka yhdistää päättäjiä ja yritysjohtajia globaalin etelän teemoihin
Se elitismi ja yltäkylläisyys, joka sieltä huokui, oli hirveän vierasta.” 20 MAAILMAN KUVALEHTI 3 • 2026. Olo oli kuitenkin tuntunut ulkopuoliselta. Ambulanssiepisodi päättyi lopulta onnellisesti, niin kuin useimmat muutkin Zimbabwen-pestin erikoiset sattumukset. ”Siellä oli ihmisiä, joiden suku oli käynyt kauppakorkeakoulua ties kuinka monen sukupolven ajan. Hän kasvoi lahtelaisessa ”hyvin tavanomaisessa keskiluokkaisessa perheessä”, ja lama näkyi omassa elämässä lähinnä oppikirjojen kierrättämisenä ja kynien puolittamisena koulussa. Se elitismi ja yltäkylläisyys, joka sieltä huokui, oli hirveän vierasta.” Siksi Kuusisto pohti vielä kandivaiheessakin vakavasti, onko taloustiede sittenkään hänen oma alansa. Auttaminen vain oli monimutkaista. Hän tähdentää, että kehitysyhteistyöhanke, jossa hän työskenteli, oli ja on yhä kyllä hyödyllinen. Ensimmäisinä opiskeluvuosina iski kuitenkin identiteettikriisi. Hän oli ensimmäistä kertaa elämässään Afrikassa ja saapunut Zimbabween vain muutamaa päivää aiemmin. Sitten hän alkoi pohtia, edistikö ”Helsingin kauppakorkeakoulussa oli ihmisiä, joiden suku oli käynyt kauppakorkeakoulua ties kuinka monen sukupolven ajan. ”Tajusin, että jos minun suurin ongelmani oli se, ettei ole yhteistä juteltavaa opiskelukavereiden kanssa, niin ongelmani olivat loppupeleissä aika pieniä. K uusisto lähti omien sanojensa mukaan Zimbabween ”klassisen kritiikittömänä” auttamaan Afrikan lapsia, mutta paikan päällä ongelmien laajuus löi silmille. Iso osa opiskelukavereista oli kotoisin pääkaupunkiseudulta varakkaista perheistä, ja Kuusisto tajusi, ettei hänen oma taustansa olekaan aivan tavanomainen. Se tuntui turvalliselta valinnalta – ja olihan taloustiedekin yhteiskunnallista, hän ajatteli. Toisen pojan takareisi oli revähtänyt urheilukisoissa, ja nyt oltiin matkalla kohti sairaalaa. Vastaus oli tarkoitus löytää Zimbabwesta. ”Löysin itseni lopulta jostain Hararen seudun sairaalasta ja ihmettelin, miten täältä edes pääsee pois”, Kuusisto muistelee 16 vuotta myöhemmin. Hän oli päätynyt Zimbabween vapaaehtoistyöhön hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Kun oppilaat lopulta löytyivät, opettaja ei välttämättä tullut kouluun, koska valtiolla ei ollut rahaa maksaa palkkoja. Ilmaiset yliopinto-opinnot tuntuivat etuoikeudelta. Hän kaipasi työhönsä yhteiskunnallisempaa sisältöä. Nykyään Kuusisto työskentelee Danske Bankissa, seuraa globaalin talouden kehityskulkuja ja neuvoo yrityksiä ja sijoittajia epävakaassa maailmantilanteessa. Kotiin palattuani jatkoin kiltisti opintojani.” A frikan-kokemuksensa ja valmistumisensa jälkeen Kuusisto ajautui useammaksi vuodeksi töihin pankkisektorille. Hänen missionaan on saada päättäjät ja yritysjohtajat ymmärtämään, että maailmaa ei voi enää seurata vain Suomen ja Euroopan näkövinkkeleistä. Yhdistyksen tukijat olivat maksaneet lasten koulumaksut valmiiksi, mutta osa lapsista oli keskeyttänyt koulun ja heitä piti etsiä kaduilta. Mihin sairaalaan oltiin menossa, sitä Kuusisto ei tiennyt. Tajusin, miten naiivi olin ollut, kun olin kuvitellut, että läsnäolostani olisi paikallisille suurempaa hyötyä.” Samalla Kuusistolle kuitenkin selvisi, että hän haluaisi sittenkin suorittaa opintonsa kauppakorkeakoulussa loppuun. M inna Kuusisto, 23, istui ambulanssissa kahden nuoren pojan kanssa. Siinä pyöritetään toimintakeskusta haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. K uusisto kiinnitti huomiota eriarvoisuuteen ja köyhyyteen jo lapsena, kenties 1990-luvun laman takia. Tuttava vinkkasi suomalaisesta järjestöstä, Zimbabwen aids-orvoista (nykyinen Zimbabwen lapset), ja pian Kuusisto työskenteli ”yleishääränä” järjestön ylläpitämässä lasten toimintakeskuksessa. Osa on sittemmin päätynyt yliopisto-opintoihin asti. Jos olisin kasvanut jossain Helsingin Ullanlinnassa, en usko, että silmäni olisivat auenneet.” Lukiossa Kuusistoa kiinnosti historia ja yhteiskuntaoppi, mutta lopulta hän haki opiskelemaan taloustiedettä Helsinkiin kauppakorkeakouluun. ”Minulla oli edelleen suuri palo tehdä näille asioille jotain, mutta mukaan tuli realismia. Tärkeintä kuitenkin oli, että Kuusisto ymmärsi, kuinka vaikeaa globaalien ongelmien ratkominen on. ”On ollut suuri henkinen rikkaus kasvaa ympäristössä, jossa on nähnyt yhteiskunnan eri kerroksia, koska se on laittanut miettimään, miksi maailma on sellainen paikka kuin se on ja mitä sille voisi tehdä. Toisin kuin moni vapaaehtoiseksi lähtevä, Kuusisto opiskeli kauppakorkeakoulussa ja työskenteli rahastoyhtiössä. Ympärillään hän kuitenkin näki pahoinvointia. Se on hänelle tärkeää edelleen, mutta keinot ovat muuttuneet. Työ tuntui pitkään yhteiskunnallisesti merkitykselliseltä