PALESTIINALAISKIRJAILIJA ADANIA SHIBLI ”Taide yhdistää meitä” TEEMA: HISTORIA 3 2025 ————— 1 0,90 €. Kenen tarinaa kerromme. Käsityksemme menneisyydestä ei synny tyhjiössä. Jokainen sukupolvi kirjoittaa oman historiansa. ESSEE Muistomerkit terapeutteina HENKILÖKUVASSA ANTTI JÄRVI Unohdettujen ääni ANALYYSI Miten talouskasvua on haastettu
Klein kääntää katseensa salaliittoajattelun ja poliittisen vastakkainasettelun kärjistymiseen. Mitä meille on tapahtumassa. Marjo Ahlsten Naiskaarti 1918 Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo Orjuuden arvet Moona Laakso Naisia jotka etsivät suurta tulta Katri Merikallio & Roosa Himma Meitä ette murra Naomi Klein KAKSOISOLENTO Naomi Kleinin Kaksoisolento -kirja kysyy miksi järkevätkin ihmiset sekoavat ja alkavat uskoa valheisiin. Auta eläimiä Animalian jäsenenä! (alkaen 25 € / vuosi) animalia.fi/jasenyys un oL / iS to ck
54 SUOMI Hilja Grönfors siirtää perintöä
42 PERU Kiinnostus kokanlehden perinteistä käyttöä kohtaan kasvaa. 8 Afrikan maat nyökkäilevät Venäjän suuntaan 9 Kysymyksiä maailmasta Miksi Sudanissa on taas nälänhätä. 5 Ilmastonmuutos huolestuttaa etenkin etelässä 6 Kolonialistinen laki kumoon! 7 Pussihukan paluu. Onko jatkuvalle kasvulle vaihtoehtoa. 10 Maailmanennätys Maailman eniten maailmanperintöä 12 Sarjakuva Kaiken maailman hommia PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa Miten käsityksemme historiasta muodostuu. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Tuomas Kärkkäinen, Cata Portin, Katya Lázaro Gómez ja Markus Sommers. HISTORIA Kansikuva: Tuomas Kärkkäinen. 38 PALESTIINA Olisiko jo palestiinalaisten vuoro olla pääosassa. Edellisen sivun kuva: Hilja Grönforsin Indiako Drom levy (käsittely: Katja Merisalo). 16 Maailmankansalainen Antti Järvi 22 Lukujuttu Ei maailman loppua tänään 30 Välähdys Barcelona väsyi turisteihin 32 Haudattu holokausti 36 Essee Monumentit terapeutteina 38 Vähän vähemmän sivuseikka 42 Kuvareportaasi Pyhän lehden paluu 54 Suhteita Kunnia tohtori ja Prinsessa Esmeralda 60 10 kysymystä Ennen näkemättömiä gigantteja ja mieli pide vaikuttajia IHMISET JA ILMIÖT 63 Jännä paikka Tropiikin taikaa 64 Kolumni Velat anteeksi taas 65 Ilmiö Perinteisiä suku puoli rooleja pehmeässä paketissa 66 Arviot ja vinkit 68 Kumma kolkka Sammaleen peittämät muistot 69 Ruohonjuurella Sisäänpäin kääntyminen ei ole kestävää 70 Ruoka Kokataan kurpitsaa! 71 Katso, järjestö Dalitien solidaarisuus verkosto 72 Matkamuisto Muistutus maailman jaosta 22 MAAILMA Miten talouskasvua on haastettu. MAAILMA LYHYESTI 4 Satelliitit yhteyksien rakentajina ja eri arvoisuuden haastajina. TÄSSÄ NUMEROSSA M AR KU S SO M M ER S. 64 MAAILMA Kuka on velkaa ja kenelle, kysyy Esa Salminen
He ovat tehneet hartiavoimin töitä, mutta joutuvat nyt kuusi ja seitsemänkymppisinä todistamaan todellisuutta, jossa ympäristön tila on vain huo nontunut. MITÄ jos oman sukupolveni maailmanparannus työ ei viekään maailmaa yhtään parempaan suuntaan, vaan että sen ansiosta ihmiskunta ainoastaan juuri ja juuri välttyy katastrofilta. Jokainen valitsee taistelunsa Anni Valtonen Sain nähdä ja kuulla, että kaikesta vaikeasta ja kriisien täyttämästä todellisuudesta huoli matta ihmiset ajattelevat, nauttivat, lepäävät ja unelmoivat. Mitä ihmettä tässä ehtii saada aikaan. Miten löytää merkitys omalle työlle ajassa, joka on täynnä valtavia maailmankokoisia haasteita. Vaihtoehtoja ei nimittäin ole: ei meistä ole lyömään hanskoja tiskiin. Miten he jaksavat motivoitua. Se tuntui tavattoman hyvältä. Janosin yhteyden tuntemista arkisissa tilanteissa. Mikä osa maailmasta on valokeilassa. Meistä kukaan ei voi pelastaa koko maailmaa. Tällainen kysymys esitettiin kollegoiden kesken lounastauolla, kun palasimme elokuun alussa pitkältä kesälomalta. Lupaamme tehdä oman osuutemme siinä, että suomalaisten maailmankuva olisi mahdollisimman avara. Tahdoin päästä puhkomaan aukkoja omaan kuplaani ja käydä aistimassa eri todellisuuksia niin Suomen sisällä kuin sen ulkopuolella. Toinen kollega jatkoi: Miten löytää merkitys omalle työlle ajassa, joka on täynnä maailman kokoisia haasteita. LÄHDEN syksyyn klassisella elämän ohjeella: Jokainen valitsee taistelunsa. Lehdellemme on avau tunut yhä isompi aukko suomalaisessa mediaken tässä, kun globaaleihin aiheisiin keskittyviä lehtiä on yksi toisensa perään lak kautettu. Todettua tuli sekin, että henkiseen ja fyysi seen jaksamiseen on satsattava. Ei mitenkään! NÄMÄ kysymykset ovat suorastaan planetaarisen suuria, mutta niiden ei saa antaa jyrätä meitä alleen. Kaipasin rentoon vireystilaan, jossa voin heittäytyä keskusteluun vieruskaverini kanssa junassa, metrossa ja bussissa. Meille lehden tekijöille se on ollut ja on yhä tämä: pysähdymme miettimään, kenen historiaa kulloinkin kerromme. Ränttäys jatkui: tottakai on selvää, että ilman heidän panostaan tilanne olisi vieläkin huonompi. On kuitenkin tärkeää, että jokai nen löytää siitä oman tehtävänsä, osana jatkumoa. Mutta miten se muka antaa heille tunteen täyttymyksestä. Kenen kuvaa katsomme. Kuka pääsee ääneen. Itse pyrin käyt tämään kesälomani jollakin tapaa paitsi lepoon, myös perspektiivin kirkastamiseen. Kolmas kollega lisäsi vettä myllyyn: Suomi ja maailma ovat täynnä ihmisiä, jotka ovat omis taneet koko elämänsä esimerkiksi ympäristön pelastamiselle ja luonnon suojelemiselle. Hain yhteyttä – ja löysin sitä. PÄÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja
R AF AE L B EN AR I NASA:n satelliittiasema Carnavorissa LänsiAustraliassa MAAILMA PALOINA Koonneet Ndéla Faye ja Riina Rastas. Satelliitit yhteyksien rakentajina ja eriarvoisuuden haastajina. Brookings Instituten Nicol Turner Lee puhuu digitaalisesta näkymättömyydestä vii taten ihmisiin, jotka ovat yhteiskunnan väliinputoajia, koska heillä ei ole internetyhteyttä. Hyödyllisyydestään huoli matta, ne voivat myös edistää eriarvoisuutta. Internetyhteys luo useita mahdollisuuksia esimerkiksi maa seutuyhteisöjen asukkaille, kuten verkkokoulutuksia. UNOOSA ja YK:n Access to Space 4 All aloite pyrkii autta maan erityisesti globaalin etelän ihmisiä hyödyntämään ava ruusteknologian etuja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. UNOOSA:n johtaja Niklas Hedman sanoo, että tulevaisuus tuo tullessaan entistä suurempia satelliittiteknologian harp pauksia, ja että maailmanlaajuinen internetyhteys tulee ole maan avainasemassa kestävän kehityksen varmistamisessa. Maailman no pea digitalisoituminen uhkaa sulkea ulkopuolelle ne, joilla ei ole internetyhteyttä. SATELLIITIT koskettavat jokaisen elämää, mutta harva pysähtyy miettimään niitä. Lisäksi internet mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän esimerkiksi kriisitilanteissa. YK:n avaruusasioiden toimiston UNOOSA:n mukaan maapalloa kiertää 8 261 satelliittia, joista vähän yli puolet on aktiivisia. Satelliitit ovat modernin kommunikaation kulmakivi: ne luovat laajan viestintäverkoston. Lähes puolet maailman väestöstä, noin 3,7 miljardia ih mistä, on yhä ilman nettiyhteyttä. Suurin osa heistä on naisia ja elää globaalin etelän maissa
Patsaat palaavat kotiin Kambodžaan NEW Yorkin suurin taidemuseo, The Metropolitan Museum of Art (”the Met”), on palauttanut Kambodžaan neljätoista varastettua muinaisesinettä ja patsasta. Huolestuneimpia olivat ihmiset Afganista nissa (78 %), Komorien saarivaltiossa (71 %) ja Mosambikissa (70 %). Tutkimuksesta selviää, että 80 prosent tia ihmisistä toivoo valtioiden ryhtyvän järeämpiin toimiin ilmastokriisin estämiseksi. Esineet oli varastanut brittiläinen tai dekauppias ja salakuljetuksesta syytetty Douglas Latchford, joka kuoli vuonna 2020. YK:n kehitysohjelma UNDP:n ja Oxfordin yliopiston toteuttama Peoples’ Climate Vote on suurin tähän mennessä tehty ilmaston muutosta koskeva mieli pidetutkimus. 76 % 76 % 76 % 75 % 80 % 78 % 77 % 77 % 76 % 74 % Guatemala Kolumbia Ecuador Brasilia Paraguay Turkki Meksiko Afganistan Korean tasavalta MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2024 7 MAAILMA PALOINA. Kysely kattoi 77 maata ja yli 73 000 ihmistä. MAAILMAN SANA Jiwaan tarkoittaa valtamerta seereeriksi, joka on Senegalissa puhuttu kieli. Tulos on merkittävä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa konfliktit ja nationalismi ovat nousussa. Esineiden joukossa on muun muassa merkittävä 600luvulta peräisin oleva pronssipatsas. LDC), selviää Peoples’ Climate Vote 2024 mielipidetutkimuksesta. The Met museon kokoelmasta salakuljetukseen on yhdistetty yli tu hat esinettä. ILMASTONMUUTOS herättää yhä enemmän huolta, erityisesti niin sanotuissa vähiten kehittyneissä maissa (eng. LDCmaissa 59 prosenttia vastaajista sanoi olevansa enemmän huolissaan ilmas tonmuutoksesta kuin edellisenä vuonna. Lähde: peoplesclimate.vote/document/Peoples_Climate_Vote_Report_2024.pdf Maailmanlaajuinen keskiverto Fidži Kambodžan kulttuuriministeri Phoeurng Sackona kuvaili yhdysvaltalai selle uutistoimistolle AP:lle veistosten pa lauttamisen olevan kuin esiisien sielujen toivottamista tervetulleeksi kotiin. Länsimaiset museot ovat perinteisesti vastustaneet esineiden palauttamista alkuperämaihinsa vedoten siihen, ettei niissä olisi riittäviä resursseja esineiden säilyttämiseen. Selkeä enemmistö (86 %) haluaa valtioiden unohtavan geopoliittiset erimielisyydet ja tekevän yhteistyötä muiden maiden kanssa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Länsimaisissa museoissa on yhä useita eri puolilta maailmaa varastettuja esineitä. least developed countries, lyh. Vähiten huolestuneita ilmastonmuutoksesta oltiin Venäjällä (34 %) ja SaudiArabiassa (25 %). G20maissa, joihin maailman rikkaimmat maat kuuluvat, vastaava luku oli 9 prosentti yksikköä alhaisempi kuin LDCmaissa. Kyse lyssä selvitettiin, miten ihmiset kokevat ilmas tonmuutoksen ja mitä he odottavat johtajilta. Ilmastonmuutos huolestuttaa etenkin etelässä Osuus maittain ihmisistä, jotka ovat viime vuoteen verrattuna enemmän huolissaan ilmaston muutoksesta
Koalitio koostuu mielentervesongel mia kokeneista, valtion virkamiehistä, aktivisteista, lain asiantuntijoista ja terveydenhuollon työntekijöistä. Nelson Mandela sääntöjen tarkoitus on varmistaa van kien ihmisoikeuksien toteutuminen. Maa on ottamassa käyttöön Etelä Afrikan entisen presidentin mukaan nimetyt vankien kohtelun vähimmäissäännöt. Lähde: The Independent KAMPANJA itsemurhan dekriminalisoimi seksi neljässä Karibian maassa on saanut tuulta alleen, kertoo The Guardian. ”Minulla oli asiakas, joka oli lähdössä psykiatrisesta sairaalasta itsemurhayri tyksen jälkeen ja hänelle kerrottiin, että sinun täytyy jatkaa kirjautumista meille joka kuukausi, koska jos et, tiedät, että voimme lähettää sinut vankilaan”, Nicholas sanoo brittilehdelle ja jatkaa, ”Kuinka tämä auttaa heitä tunte maan olonsa tuetuiksi ja turvallisiksi ja saa heidät olemaan rehellisiä tunteistaan?” Itsemurhasta tuli maissa laitonta Britannian vallan aikana. Itsemurhan yrityksestä saa harvoin Karibialla tuomiota, mutta pidätyksiä on raportoitu. Viime vuosina usea maa on kumonnut lain, muun muassa Guyana, Pakistan, Ghana ja Malesia. Itsemurha on laiton vielä 25 eri maassa. Muutoksia joidenkin vankien oloihin on jo tehty. Maassa odotetaan parannuksia vankien terveydenhuollon tasoon, kou lutusmahdollisuuksiin ja vankeusajan turvallisemmaksi tekemiseen. 2024 MAAILMA PALOINA. Ei enää epäinhimillistä kohtelua FILIPPIINIEN vankien olosuhteita aiotaan parantaa, kertoo YK:n alainen UN News. Yksi suurimmista ongelmista Filip piineillä on ollut vankiloiden ja etenkin pidätyskeskusten ahtaus. Saint Luciassa, Grenadassa, Bahamassa ja Trinidad ja Tobagossa muodostettiin koalitio, jonka tarkoitus on kumota kolo nialismin aikaan voimaan tullut laki, jonka mukaan itsemurha, tai sen yritys, on rikos. IS TO C K IS TO C K Viimeisen kymmenen vuoden aikana itsemurha ja sen yritys on laillistettu viidessä maassa, kerrotaan Decriminalise Suicide Worldwide kampanjan nettisivuilla. Liittouman jäsen ja sosi aalityöntekijä Desarie Nicholas kertoo The Guardianille, että lakia on käytetty myös ihmisten uhkailemiseen. Kolonialistinen laki on ollut voimassa myös muissa Britannian entisissä siirtomaissa. Kehitykestä kiitetään laki muutosta: muovi pusseista täytyy nyt maksaa. KOHTI PAREMPAA Britannian rannoilta löytyneiden muovi pussien määrä on vähentynyt 80 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Kolonialistinen laki kumoon! 8 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Hei dän tavoitteenaan on lain kumoamisen lisäksi helpottaa mielenterveyspalvelui hin pääsyä Karibian maissa. Maa sijoit tuukin korkealle vankiloiden ahtauden mittauksissa yhdessä Kongon demo kraattisen tasavallan, Haitin ja Ugan dan kanssa. Lisäksi sen laillinen status on epäselvä 27 maassa. Esimerkiksi maan uusin toukokuussa 2024 käyttöön ottama Marawi City vankila on rakennettu sääntöjä ajatellen
Sen muistoksi samana päivänä vietetään kansainvälistä uhanalaisten lajien päivää. Pussihukan paluu. Newton on osa uraauurtavaa kanta soluprojektia, joka koettaa herättää pussihukan henkiin. Viimeisimmät havainnot pussihukasta ovat Australian länsirannikolta, Adelai den lähistöllä sijaitsevasta Belairin kan sallispuistosta, jossa on tehty neljätoista pussihukkahavaintoa viimeisen viiden vuoden aikana. Viimeinen tunnettu yksilö kuoli eläin tarhassa vuonna 1936. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Se on rasvahäntäpussi hiiri, pieni hiirimäinen pussieläin. Vuosien saatossa pussihukasta on kuitenkin tehty lukuisia havaintoja. 2024 9 MAAILMA PALOINA. Loihtimalla se ei ta pahdu, vaan etsimällä pussihukalle lähin elävä sukulainen. Pussihukka oli Tasmanian saarella asuva pussieläin, joka metsästettiin suku puuttoon liki sata vuotta sitten. ”Tekoälyn kehittyessä on entistä vaikeampaa erottaa oikea valokuva vää rennöksestä”, Professori Axel Newton kommentoi Newsweekille. Toisin kuin mytologiset olen not, pussihukka on ollut kiistämättä ole massa, tosin ei todistetusti ihan hetkeen. syyskuuta 1936. AF P / LE H TI KU VA Viimeinen pussihukka kuoli Beaumarisin eläintarhassa Tasmaniassa 7. Laji on saavuttanut legendaarisen maineen monen paikallisen ja turistin mielessä. Melbournen yliopiston Thylacine In tegrated Genetic Restoration tutkimus projektin tutkijat epäilevät havaintojen totuudenmukaisuutta. KUN Skotlannissa puhutaan Loch Nessin hirviöstä ja Himalajan vuoristoseudulla lu mimies Jetistä, Tasmanian saarella asuvat kertovat nähneensä tasmaniantiikerin, eli pussihukan
Lähde: Our World in Data & WWF AF P / LE H TI KU VA ONKO Venäjän ja Ukrainan sota valu massa Afrikkaan. Mali ei ole läntisen Afrikan maista ainoa, joka on suuntautunut viime vuo sina Venäjän suuntaan. Ukrainan hallituksen jäseniä on vieraillut mante reella, tarkoituksenaan varmistaa mai den tuki Ukrainalle taistelussa Venäjää vastaan. VENÄJÄ on ollut läsnä Afrikassa jo Neu vostoliiton ajoista lähtien. Ukraina on avannut sodan aikana useita lähetystöjä Afrikkaan. joukkosukupuuttoa. Saksalaismedia Deutsche Wellen (DW) mukaan Venäjällä oli ennen Ukrainan sodan alkua 43 lähe tystöä Afrikassa. Nyt eletään ihmisen aiheuttamaa 6:tta suku puutto aaltoa. MAAILMAN LUKUJA Afrikan maat nyökkäilevät Venäjän suuntaan Ukrainan sota vaikuttaa Afrikan maihin yllättävillä tavoilla. Sergei Lavrov vieraili LänsiAfrikan maissa kesän alussa. Hyökkäyksen jälkeen Ukrainan vakoilutoimiston edustaja sanoi televisiolähetyksessä malilaisten kapinallisten saaneen ”tarvittavat tiedot” hyökkäyksen tekemiseksi, kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters. Joukko ihmisiä kerääntyi kesäkuun alussa N'Djamenan kansainväliselle lentokentälle toivottamaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tervetulleeksi Tšadiin. Maailmassa on ollut ainakin joukkosukupuutto tapahtui ordovikikaudella yli 440 miljoonaa vuotta sitten. Malissa se on taistellut maan so tilashallituksen puolella. Jää nähtäväksi onko mahdollista, että Ukraina ja Venäjä ottaisivat Afrikassa suoraan yhteen. Mali tulkitsi tämän niin, että Ukraina on ollut mukana iskun suunnitte lussa ja katkaisi diplomaattisuhteet. EL IN A M AA N IIT TY 10 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 1 000–10 000 kertainen. Kansainvälisten suhtei den asiantuntija Illya Kusa sanoikin DW:n haastattelussa kesäkuussa, ettei Ukraina ole onnistunut hyödyntämään neuvosto perintöä, mikä on strateginen virhe. Se katkaisi diplomaattiset suhteensa Ukrainaan elokuun alun hyökkäyksen jälkeen ”solidaarisuudesta naapurimaata kohtaan”. Sen sijaan Ukrainalla lähetystöjä oli vain kymmenen. Se on onnistu nut hyödyntämään historiallisia suhteita myös viime vuosina. Ukraina ilmoitti ettei se ollut mukana taistelussa. Näin kysyivät muun muassa Al Jazeeran ja The Telegraphin artikkelit elokuun alkupuolella. Jupakka lähti käyntiin heinäkuun lo pulla Malin pohjoisosassa tapahtuneesta väijytyksestä, jossa kapinallisryhmä tappoi venäläisiä Wagnerjoukkoja ja malilaisia sotilaita. Kysymys esitettiin sen jälkeen, kun Mali katkaisi diplomaattiset suhteensa Ukrainaan. vuotta), puhutaan joukkosukupuutosta. 65 milj. 5 1. 2024 MAAILMA PALOINA. Kun vähintään 75 prosenttia lajeista häviää geologisesti lyhyessä ajassa (2 milj. Se voidaan sanoa, että diplomaattisesti maat taistelevat jo ih misten ja valtioiden suosiosta. Asteroidin iskusta lähtenyt joukkotuho tapahtui vuotta sitten. Myös Niger on tehnyt näin. Sen aiheutti muun muassa jääkausien ja lämpimämpien kausien voimakas vaihtelu. Venäläinen palkkaarmeija Wagner on toiminut Afrikassa 2010luvun lopulta lähtien. Sukupuuton nopeus on luonnolliseen nopeuteen verrattuna Viimeisin joukkosukupuutto tapahtui liitukaudella ja se hävitti dinosaurukset. Elokuun alussa ulkoministeri Dmytro Kuleba matkasi Malawiin, Sam biaan ja Mauritiukselle, kertoo Reuters. Kesällä maan osassa kiihtynyt Ukrainan ja Venäjän diplomaattinen taisto on saanut asiantuntijat kysymään, voiko konflikti laajeta Afrikan mantereelle
Yksi isoimmista seurauksista ovat pakolaisvirrat: Sudanin pakolaiskriisi on maailman suurin. KOLMASOSA Sudanin maanviljelijöistä on joutunut jättämään kotinsa sodan takia. Kansainvälinen paine ei ole kuitenkaan ollut riittävää, jotta sota saataisiin päättymään. Sudanin kriisistä puhutaan unoh dettuna kriisinä, koska Ukrainan sota ja Gazan tilanne vaikutta vat siihen, että vain tietty määrä konflikteja voi olla kerrallaan parrasvaloissa. Miten konflikti heijastuu naapurimaihin. RSF on ryöstänyt viljasatoa, ja humanitaaris ten työntekijöiden kimppuun on hyökätty. Siinä vaiheessa, kun toinen tai molemmat osapuolet katsovat, ettei ole enää järkevä jatkaa sotimista, aletaan etsiä ratkaisuja neuvotteluiden avulla. Keskeistä on nyt se, miten saadaan siviiliosapuolet mukaan keskusteluihin. Valtaosa pakolaisista on paennut Egyptiin, Tšadiin, EteläSudaniin ja Etiopiaan, joista osa on maailman köyhimpiä maita. SANNA RA Miksi Sudanissa on taas nälänhätä?. KYSYMYKSIÄ MAAILMASTA Vastaamassa Tiina KukkamaaBah rauhanvälitysjärjestö CMI:stä. EL IN A M AA N IIT TY KYSY MAAILMASTA! Lähetä kysymyksesi maailmankuvalehti@fingo.fi, me etsimme siihen vastauksen. Afrikan sarvi on konfliktiherkkää aluetta, ja monissa maissa on omia ongelmia. Lisäksi on viitteitä siitä, että molemmat sodan osapuolet – Sudanin armeija ja RSF joukot käyttävät ruokaa aseena estämällä humanitaarisen avun toimittamista. Kansalaisyhteiskunta pyrkii järjestäytymään ja valmistelee keskusteluja, jotta ne voivat taisteluiden loputtua auttaa viemään muutosta eteenpäin. Toinen ongelma on muiden maiden sotkeutuminen konfliktiin. Miten konflikti saadaan loppumaan. Kaikilla viljelijöillä ei ole enää varaa ostaa siemeniä ja lannoitteita tai palkata työvoimaa. Yhdysvallat ja SaudiArabia ovat yrittä neet saada osapuolet saman pöydän ääreen. Hallinnon re surssit on sidottu vahvasti sodankäyntiin. Sudan ei ole saanut tarvitsemaansa huomiota
Unesco laati jo 30 vuotta sitten globaalistrategian, jonka tavoitteena on saada maailmanperintöluettelosta mah dollisimman kattava ja tasapainoinen. Italia 60 Suomi 7 Kiina 59 Saksa 54 Ranska 53 Espanja 50 12 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Uusia kohteita lisätään vuosittain, ja niitä on nykyään 1 223. Jäsenmaiden tekemiä ehdotuksia arvioidaan maail manperintökomitean kokouksissa tarkkojen kriteereiden mukaan, eikä kaikkia ehdotuksia suinkaan hyväksytä luetteloon. Toisaalta kohteita on myös hyväksytty vastoin asiantuntijoiden näkemyksiä. Luetteloon hyväksyttäviltä kohteilta edel lytetään ”erityisen arvokkaita kulttuuri tai luonnon perintö arvoja”. Suomessa on kuusi kulttuuriperintökohdetta ja yksi luonnonperintökohde. Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi ilkkui aikoinaan, että hänet oli viety Suomessa katsomaan vanhaa puukirkkoa, jollainen olisi Italiassa jyrätty maan tasalle. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Valintoihin liittyy toisinaan politikointia. Maailman eniten maailmanperintöä: ITALIA Historian aarreaitta Lähde: Unesco C LA U D IO C O LO M B O Unescon maailmanperintöluettelossa korostuvat eurooppalaiset kohteet. Mutta Berlusconi antoi puheillaan konk reettisen todistuksen siitä, että uljainkaan kulttuuri historia ei ole tae sivistyksestä nykyajassa. Reilua tai ei, useampi kuin joka viides kaikista maail man perintökohteista on oheisen listauksen viidessä kärkimaassa, siinä missä 27 maailmanperintösopimuksen jäsenmaata on vailla ensimmäistäkään kohdetta. Niinpä maailmanperintöluettelo ei ole mikään univer saali totuus siitä, mikä ihmiskunnan kulttuuriperinnössä on arvokasta. Myönnettäköön, Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue tai Petäjäveden vanha kirkko eivät ehkä paini samassa sarjassa Colosseumin tai Venetsian kanssa vau elämysten tuottamisessa. Eu roopan ja PohjoisAmerikan maiden yhteenlaskettu osuus kaikista kohteista on 46,9 prosenttia. Ensimmäiset maailmanperintökohteet nimettiin vuonna 1978. Unescoa on pitkään kritisoitu siitä, että länsi maiden osuus maailmanperintöluettelossa on liian suuri. Näistä 952 on kulttuuriperintökohteita, 231 luonnonperintökohteita ja 40 kuuluu kumpaankin kategoriaan. Teksti: Juha Mäkinen JOKAINEN Italiassa käynyt tietää, että maa on kulttuurihis toriallinen aarreaitta. Unescon jäsenmaiden on itse aktiivisesti tehtävä töitä, mikäli ne haluavat jollekin kohteelle maailmanperintö statuksen. Pelkkiä kulttuuri perintö kohteita tarkasteltaessa osuus nousee yli 50 prosentin. Tarjolla on Antiikin Rooman aikaisia monumentteja, renessanssiruhtinaiden palatseja ja taide historian klassikkoteoksia. Maailman eniten Unescon maailmanperintökohteita ... Ei ole mikään ihme, että Italia on hyvin edustettuna Unescon maailmanperintöluettelossa. Kaikki maat eivät koe asiaa yhtä tärkeäksi itselleen, eikä köyhillä tai konflikteista kärsivillä mailla ole laittaa resursseja kulttuuriperinnön suojeluun. 2024 MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä
C LA U D IO C O LO M B O. Italian Toscanassa Pescian kaupungissa sijaitseva paperimylly on viimeisin Unescon maailmanperintölistalle päätynyt kohde
14 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2024
39 €) Tee tilaus osoitteessa kauppa.voima.. TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST. Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia MaailmanKuvalehti. Uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 80 jaksoa. Koodi on voimassa 31.12.2024 asti. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) Maailman Kuvalehden lukijoille nyt 29 € (norm. Aiheina muun muassa globaali metsätalous, uskontokolonialismin juuret ja Sonya Lindforsin kapina rodullistamista vastaan
Tein tohtorinväitökseni Suomen ja Saksan yhteistyöstä toisen maailman sodan aikana. YYA Suomessa tulkinnat sovitettiin vallitsevaan yhteiskunnal liseen ilmapiiriin. Lisäksi meillä on poliittisen korrektiuden piirissä olevia asioita, joista saatetaan kirjoittaa eri tavalla parin vuosikymmenen kulut tua. Historiantutkimuksen tuloksia käytettiin argumenttina sen puolesta, että meillä pitää olla Neuvostoliiton kanssa hyvät naapuruus suhteet. Puhuttiin esimerkiksi, että kesän 1944 suuret taistelut eivät suinkaan päättyneet sotilaalliseen häviöön vaan Suomen torjuntavoittoon. Kukaan mai neestaan kiinnostunut tutkija ei kuitenkaan tällä hetkellä uskaltaisi ryhtyä tekemään tutkimusta tällaisella näkökulmalla. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Miten käsityksemme historiasta muodostuu. Ylimpänä tulkintamestarina heilui itse presidentti Urho Kekkonen, joka otti jopa suoraan kantaa yksittäisten tutkijoiden tuloksiin. Suhteita leimasi pyrkimys ymmärtää venäläisiä näkökulmia ja sitoa talou dellisen yhteistyön kautta Venäjää osaksi eurooppalaista yhteisöä. Lähtökohdat tulee tehdä näkyväksi myös lukijalle. KAKSI KULMAA MARKKU JOKISIPILÄ POLIITTISEN HISTORIAN PROFESSORI, TURUN YLIOPISTO ”Historian tulkinnat tuppaavat menemään uusiksi kerran 20 vuodessa” HISTORIANTUTKIMUKSESSA lähtökohtana pitää olla pyrkimys päästä mahdolli simman lähelle totuutta. Nykyään puhutaan uudesta sotahistoriasta. 2024. Tällä hetkellä meillä leijuu tietynlainen kiusaantunut hiljaisuus liittyen Venäjäsuhteiden hoitoon vuoteen 2022 saakka. Tutkimustieto elää jatkuvasti, kun lähdetilanteet vaihtuvat ja tieto kumuloi tuu. 1990luvulla vastareaktiona syntyi ilmiö, jota olen kutsunut ”uus patrioottiseksi käänteeksi”. Kun opiskelin maisteriksi, professori Jorma Kalela antoi neuvot, joita olen pyrkinyt noudattamaan: Pitää ensin tutustua itseensä ja myöntää, että on ole massa asioita, jotka voivat vaikuttaa omaan tutkimustoimintaan. Samalla pitää myöntää, että sataprosenttisen kattavaa totuutta ei ole mahdollista saavuttaa. Tutkimusta julkaistaan tavallisten ihmisten ja kotirintaman kokemuksista ja ylisukupolvisista traumoista. Voidaan kysyä, olisiko jo vuosituhannen taitteessa pitänyt ymmärtää Venäjän perusluonne suurvaltakaipuuta potevana ja sotilaalliseen aggressioon kykenevänä valtiona. Mikä tahansa tulkinta ei silti ole ok. Itärajan tilanne on käynnistämässä kivuliasta pohdintaa siitä, voiko vallalla oleva ihmisoikeustulkinta mennä niin pitkälle, että se alkaa jo vaarantaa kansallisen turvallisuuden takaamisen. Tulkinnat tuppaavat menemään uusiksi kerran 20 vuodessa. Meillä on välineitä, joilla voidaan laa dullisesti asettaa tutkimuksia paremmuusjärjestykseen. Sanotaan, että jokainen sukupolvi kirjoittaa oman historiansa
Kysymys kuuluu: missä vaiheessa kierre katkaistaan. Kyse on aina valinnasta. Mutta opetussuunnitelma on löyhä. Jos opettaja ajattelee, että vähemmistöhistoriasta puhuminen on vain uutta hömpötystä, oppilas voi läpäistä ongelmitta koko peruskoulun historian oppimäärän kuulematta vähemmistöistä. Jos oppilas ei kuule tästä, osatotuus kuvataan koko totuutena. 2024 17. Vastaus kritiikkiin kuuluu, että ei ole aikaa, historian opetussuunni telma on täynnä. Koska historiankirjat ovat Eurooppakeskeisiä, voisin kuvitella, että ulkopuolisuuden tunne kasvaa. Opettajalla on vahva autonomia. Täällä on aina asunut alkuperäiskansa, ollut eri kulttuureita, kieliä ja uskontoja. Opetussuunnitelma antaa erilliset ohjeet saamelaisten ja romani lasten opetukselle, ja näistä ohjeista löytyy heidän historiansa painot tamista. Historiantutkijat ovat viimeisinä vuosikymmeninä tuoneet esille, että monikulttuurisuus ei ole uusi asia Suomessa. Isoimmat vähemmistöt alkavat olla Suomessa maahan muuton kautta syntyneitä ryhmiä. Monet vetoavat siihen, ettei heillä ollut tietoa ja siksi he eivät opet taneet asiasta. Kyse on myös opettajien jaksamisesta. Suo men ja ruotsinkielisten oppikirjojen välillä on iso ero. Monipuolistamalla historian tutkimusta ja –opetusta voidaan kuitenkin ymmärtää paremmin koko kuvaa. Koska opettaja voi myös päättää olla käyttämättä mitään oppikirjoja, riippuu opettajan arvoista ja tiedoista, mitä hän opettaa. Siksi olisi hyvä, että ongelmaa ratkottaisiin opetussuunnitelmasta ja oppikirjoista käsin. Meillä ei ole valtion taholta tarkastuksia oppikirjoihin. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Jussi Vierimaa TANJA KOHVAKKA VÄITÖSKIRJATUTKIJA, ÅBO AKADEMI ”Oppilas voi läpäistä ongelmitta koko peruskoulun historian oppimäärän kuulematta vähemmistöistä” OPETUSSUUNNITELMA antaa hyvät valmiudet opettajille opettaa monikult tuurista historiaa. Oppikirjoissa vähemmistöistä kirjoitetaan hyvin vähän. Mutta jos valtaväestöön kuuluvat eivät opi vähemmistöistä, se voi edistää ennakkoluuloja ja johtaa syrjintään. Ruotsin kielisissä kirjoissa puhutaan suomenruotsalaisten lisäksi myös muista vähemmistöistä, vieläpä kriittisistä lähtökohdista. Lasten ja nuorten pahoin vointi on lisääntynyt ja tämä näkyy opettajien arjessa. Onko tärkeämpää opettaa kaksi vuotta antiikin kulttuureita lapsille, vai voisiko mahtua mukaan asiaa myös elävästä yhteiskunnastamme ja täällä asuvien ihmisten juurista. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Historiasta ei voida koskaan tietää täyttä totuutta. Esimerkiksi ruotsinkielisessä oppikirjasarjassa 7–8luokille pu huttiin saamelaisten pakkosuomalaistamisesta, steriloinneista ja rasismista
Mutta sat tumalla oli osansa siinä, että kirja syntyi. Sukellus oman suvun legendoihin piirsi kuvan vuosisadan takaisen Suomen sisäisestä kahtiajaosta, joka ei ole sopinut viralliseen kansalliseen tarinaamme. Muutot uusille paikkakunnille hankaloittivat kaveri piireihin pääsemistä. Tietynlainen mutkattomuus ja vaa timattomuus tuntuu silti vielä päiviä haastattelun jälkeen juuri häntä kuvaavalta ominaisuudelta. Kun Antti oli neljä, syntyi vielä pikkusisko. Taisin kiroilla, kun kustantamosta soitettiin… Se tuntuu jotenkin niin järjet tömältä ja sattumanvaraiselta.” Kukin saa olla haluamaansa mieltä siitä, kuinka paljon sattumaa liittyy suurten palkintojen voittamiseen. Kun Järvi oli esikouluikäinen, perhe muutti isän työn perässä Kankaanpäähän. A ntti Järvi syntyi Siilinjärvellä vuonna 1977. Isä oli töissä Kerassa, nykyisellä Finnveralla; äiti työs kenteli kirjastonhoitajana. ”Mulla on harvinaisen epäkiinnostavia harrastuksia. Vaiettujen tarinoiden kertoja Tietokirjallisuuden Finlandiavoittaja Antti Järvi on kiinnostunut tutkimaan historian marginaaleja. Alaasteen loppupuolella matka jatkui Poriin, jossa Järvi asui lukion loppuun asti. Sitten on olemassa Antti Järvi. Näen ystäviä, käyn elokuvissa ja näyttelyissä, luen kirjoja ja käyn kuntosalilla. Hänen suustaan pulppuaa silti seuraavan tyyppisiä virkkeitä. Antti Järvellä olisi nimittäin aihetta meuhkata. Perhee seen kuului vanhempien lisäksi neljä vuotta vanhempi veli. Kun tapaamme toukokuussa kahvilassa Helsingin Kalliossa, Järvi on palannut juuri kielikurssilta Tukholmasta. Kouluvuosinaan Järvi oli omien sanojensa mukaan ”hil jainen ja sisäänpäin kääntynyt lukutoukka”. 18 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Luis Bustamante O n olemassa ihmisiä, jotka meuhkaavat ja meluavat saavutuksistaan, ovatpa ne kuinka mitättömiä hyvänsä. Se voi olla tottakin. Mutta sitten, kun tuli tieto siitä voitosta, niin se oli vähän enemmän niin kuin shokki ja järkytys. Joskus oon harrastanut savatea tuossa vieressä, mutta sekin on ollut nyt tauolla.” Ja tällaisia: ”Kun kuulin [Finlandia] ehdokkuudesta, olin hyvin, hyvin onnellinen. 2024 MAAILMANKANSALAINEN. Hän on kokenut toimittaja, jonka CV on käytännössä listaus Suomen arvostetuimpia mediabrändejä. Ala asteella kavereita riitti, mutta esimerkiksi yläasteella hän oli yksi näinen. ”Olin kurssin huonoin”, hän toteaa lähestulkoon ensi repliikikseen. Hän on tuore tietokirjallisuuden Finlandiavoittaja, jonka edellinen kin tietoteos ylsi tämän Suomen arvostetuimman kirjalli suuspalkinnon ehdokkuuteen
”Siinä pystyy tutustumaan maailmoihin, jotka on oman välittömän elinpiirin ulko puolella. Toimittajan työ on hänestä yhä maailman paras ammatti. Näistä etenkin viimeinen sytytti Järven kiinnostuksen aihetta kohtaan ja päätös tietokirjasta syntyi. 2024. Oli evakko aika, silloin menetetyt Karjalan alueet tyhjennettiin suomalaisista. Edes vaimo Sanna tai omat lapset eivät koskaan saaneet täyttä selvyyttä Antin kohtalosta. Mulla oli vähän semmoista hirvitystä, että millä muske leilla tässä nyt tätä teen, kun en ole historiantutkija.” Järvi halusi, että kyseessä olisi kuitenkin puhdas tietokirja, jossa ei esiintyisi sepitettä edes tarinan kannattelemiseksi. Sedällä oli toive: voisiko veljenpoika alkaa selvittää, mitä tapahtui Järven isoisoisälle, täyskaima Antti Järvelle. Sukulegendat päätöksen syistä vaihtelivat. Myös kirjallisuustieteen maailma tuntui liian teoreetti selta. Mutta tehdessä sen tajusi, kuinka vähän sitä tietää. Hän aloitti suomen kielen opinnot Tampereen yliopistossa ja vaihtoi jos sain vaiheessa pääaineekseen kirjallisuustieteen. Sen jälkeen rakennettiin yhdessä itsenäistä Suo mea. Heinäkuussa hän kuitenkin haki kirjeet sedältään. Projekti vaati loppuvaiheessa myös matkan Venäjälle tutustumaan turvallisuuspalvelu FSB :n arkistoihin aikana, jolloin hyökkäyssota Ukrainassa oli jo käynnissä. Kolme vuotta päätöksen jälkeen, elokuussa 2023, kirja oli kansissa. Puhelimessa vuonna 2020 setä kertoi pelastaneensa Sannan kuolinpesästä pinkan kirjeitä ja papereita, joita lukemalla voisi päästä selvitystyön alkuun. Viimeistään talvi ja jatkosota yhdistivät kansan. Mysteeri tahriintui häpeästä ja asiasta tuli käytännössä tabu. Oi keammin hän vain jäi kotipaikkakunnalleen, vaikka jopa oma perhe ja lähes kaikki naapurit lähtivät. Mutta koska kirja laajenee myös muiden jääneiden koh taloihin, maalautuu motiiveista monisyinen kuva: Osa ei halunnut jättää talojaan ja tilojaan. suomalaisista. Pääset juttelemaan asiantuntijoi den kanssa, jotka tietää maailmasta vaikka mitä kiinnostavaa, ja pääset tavallisten ihmisten koteihin.” K oronakeväällä 2020 Long Playn päätoimittajana työskentelevä Antti Järvi sai puhelun sedältään Ollilta. Oli jälleenrakennuksen aika. Ensimmäiset ajatukset kirjan teemasta liittyivät historial lisen tiedon muunteluun. Vielä ne käsissäänkään hän ei tiennyt, mistä tarinassa olisi kyse tai olisiko mysteeriä mahdollista ratkaista. Ajatus toimittajaksi ryhtymisestä kypsyi tiedotusopin sivuaineopintojen sekä kesätöiden myötä. Kysymys on Järven mukaan jälleen ajankohtainen. ”Niin kauan kuin muistan, oon saattanut koulun jälkeen mennä kirjastoon hengailemaan. Sen että aikalaisaineistoa oli olemassa. Hänestä tiedettiin varmasti vain yksi kummallinen fakta: Kun talvisodan aikaan suomalaiset lähtivät evakkoon Karjalasta, isopappa päätti ”loikata” Neuvostoliittoon. Arkistotyöhön liittyi vät projektin tuskaisimmat hetket. Kuuntelin Ckasetilta sa tuja ja äänikirjoja ja lueskelin. Opettajan sijaisuudet kuitenkin osoittivat, ettei ala tuntunut omalta. ”Ajattelin, että tunnen kyllä historiaa suht hyvin. ”Tämä oli sillä tavalla hieno projekti, että se oli kuin peili kuva sille, mitä oli oppinut. Antti Järven tietokirja kuitenkin osoittaa, että tästä tois tellusta kansallisesta tarinasta puuttuu näkökulmia. ”Siinä yhtälössä on jotakin kiinnostavaa sekä yhteiskun nallisella että yksilöllisellä, perheen ja suvun tasolla. Tähän tarinaan tottuneelle tuntuu äkkiseltään hankalalta edes ajatella, että joku olisi vapaaehtoisesti halunnut jäädä välirauhan aikana Neuvostoliittoon. T oukokuisen helteen lämmittämässä kahvilassa suunnilleen näin me sen muistamme: Koulukirjoissa puhuttiin vuoden 1918 tapah tumista vähän, eikä sisällissodan taustoja ja seurauksia avattu. ”Se kuulostaa semmoiselta suvun omakustannekirjalta helposti paperilla ja omassa mielessäkin. Ja sen, että oli olemassa lukuisia erilaisia teorioita siitä, miksi Antti Järvi jäi paikoilleen. Valtioon, jota vastaan oman maan nuoret olivat juuri sotineet. Alkoi yhtenäis kulttuurin aika, ja sitä aikaa me suomalaiset yhä haikai lemme lehtien kolumneissa ja kahvipöydissä. Teiniiässä hengailu väheni, mutta kirjojen lukeminen ja lainaaminen jatkui.” Läpi kouluvuosien Antti Järvi nautti äidinkielestä ja aine kirjoituksesta ja ajatteli ryhtyvänsä opettajaksi. Kir jassa se näkyy pohdintana siitä, mitä ihmisistä jää jäljelle, jos on salaisuuksia tai vaiettuja asioita.” Koska tutkimusta ei ollut, kirjan teko oli palapelin kasaamista. Osa uskoi työllistyvänsä ” Mitä ihmisistä jää jäljelle, jos on salaisuuksia tai vaiettuja asioita. Äidin työn vuoksi kirjastoista tuli tärkeä osa Järven kou luvuosia ja nuoruutta. Olen pohtinut paljon kirjoittaessa, että miten pystyn rikkomaan sen ase telman”, hän sanoo. Esimerkiksi itänaapurimme on muokannut historiankirjoitusta taas viime vuosina uuteen uskoon. Rajan taakse jääneitä henkilöitä seuraamalla pystyi kurkistamaan johonkin ihan uuteen.” Itse isoisoisä Antti Järven motiivit jäivät hieman epä selviksi vielä selvitystyön jälkeenkin, vaikka loppuelämän vaiheet suunnilleen avataankin teoksessa lukijalle. Kolme asiaa hän tiesi kuitenkin jo siinä vaiheessa: Sen, että yhtään kattavaa historiantutkimusta ei ollut julkaistu luovutettuun Karjalaan omasta tahdostaan jääneistä 20 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Antti Järven innostus ei kuitenkaan syttynyt heti. ”Journalismi on ollut joku semmoi nen hyvä käytännön työ, missä pääsee kirjoittamaan.” Yksittäisiä hukassa olemisen hetkiä lukuun ottamatta uravalinta on kantanut, sii täkin huolimatta, ettei Antti Järvellä ole kos kaan ollut vakituista työpaikkaa