3 2023 1 0,90 € KUVAREPORTAASI Ikääntyvä Japani etsii kuumeisesti ratkaisuja yksinäisyyteen NÄKYVYYS HEIKKOA. Keski-iän kriisi ja muut ikäkausimyytit purettuna TEEMA: EL ÄMÄNK A ARI Miten ja miksi kadotimme tulevaisuuden. KAKSI KULMAA Halutaanko Suomeen lisää kaikenlaisia lapsia
14 MA AILMANK ANSAL AINEN Opettaja, jonka muistaa kokonainen sukupolvi 50 vuotta sitten chileläi set pakenivat Pinochetin diktatuuria, heidän jou kossaan musiikkitieteilijä Alfonso Padilla.
66 Arviot ja vinkit 68 Ilmiö Oman näköinen elämä – ja vanhuus 69 Kumma kolkka Karibian asiat levällään 70 Ruoka Punajuuriporkkana sämpylät 71 Matkamuisto Hassun hauskat siemenet 72 Katso, järjestö Yhteiset lapsemme ry 38 JAPANI Ikääntyvässä Japanissa yksinäisyys on kasvava ongelma, johon etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja. 14 Maailmankansalainen Alfonso Padilla 20 Lukujuttu Kadonnut tulevaisuus 28 Välähdys Maailman väkirikkaimman maan uusin kansalainen 30 Väestöpyramidin räjähdys 34 Ei enää ilman perhettä 38 Kuvareportaasi Yksin, mutta ei yksinäisenä 48 Essee Kuka turvaa vanhuuden. TÄSSÄ NUMEROSSA Kansikuva: Tuomas Kärkkäinen. 48 ESSEE Miksi vanhusten hätä ei kiinnosta järjestöjä ja lahjoittajia. Voisiko yksi niistä olla yhteisöllinen asuminen. MAAILMA PALOINA 4 Kashmiriin perustettiin vanhainkoteja 5 Tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki 6 Brasilia rajoittaa tuli aseiden ostoa 7 Bonobot palasivat sade metsän turvaan 8 Taliban vei naisilta vapauden rippeetkin 9 Kolumni Merja Määttänen 10 Maailmanennätys Maailman nuorimmat äidit TEEMA: ELÄMÄNKAARI 12 Kaksi kulmaa Halutaanko Suomeen kaikenlaisia lapsia. M AR KU S SO M M ER S. 10 TŠAD Maailman nuorimpien synnyttäjien vaarallinen tie äitiyteen. Edellisen sivun kuva: Eeva Anundi. 30 MAAILMA Yleiset käsitykset maailman väestönkehityksestä joutavat romukoppaan. IHMISET JA ILMIÖT 51 Ruohonjuurella Anarkisti martat ry:n Tarja Suksi 52 Suhteita Rohkeaa yrittämistä kahdessa polvessa 58 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 59 Jännä paikka Kuin majoittuisi avaruus aluksessa 60 10 kysymystä Rutkasti hyviä vuosia 62 Maaginen Palermo vyöryy korviin 64 Kysymyksiä maailmasta Miksi PohjoisKoreaa ei saada aisoihin. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Oscar Espinosa, iStock, Antti Kyrö, Outi Kainiemi
Kohtaamme samantapaisia haasteita ja yritämme ratkoa niitä parhaan kykymme mukaan, liittyivätpä ne esimerkiksi ammatin valintaan, parisuhteeseen, vanhemmuuteen, hyvinvointiin. ”TUTKIMUKSET osoittavat, että viisikymppisen elämä on erittäin hyvää aikaa. Unelmoimme pohjimmiltaan hyvin samankaltaisista asioista ja pelkäämme samoja asioita. Mikään ei jatku loputtomiin täysin samanlaisena, eikä sen ole tarkoituskaan jatkua. Sillä kukaan muu ei elä meidän elämäämme. Se on meidän omamme. Ja muistaa, että mahdollista on myös se, että elämää jo oikeasti nähnyt ihminen sanoo, että elää yhä elämänsä prime timea, 83vuotiaana. Voimme vaikuttaa siihen, että vapaudumme ulkopuolelta tulevista ikään perustuvista, rajoittavista olettamuksista. 60) mittavan uran tehnyt kehityspsykologi Lea Pulkkinen, 83. Tätä niin sanottua prime timea voi jatkua pitkäänkin, jopa vanhuuteen, jos ihminen on terve.” Näin sanoo tässä lehdessä (s. Muutoksiin taas olisi hyvä osata suhtautua mahdollisimman uteliaasti. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että vapaudumme mahdollisimman pitkälti ulkopuolelta tulevista ikään perustuvista, rajoittavista olettamuksista: että juuri nyt minun kuuluu elää tietynlaista elämää, näyttää tietynlaiselta, käyttäytyä tietyllä tavalla. Oma äitini on syntynyt Pulkkisen kanssa samana vuonna, ja muistisairaana hän elää nyt hoivakodissa, vain tässä hetkessä, pienenä tyttösenä vanhuksen kehossa höpsötellen. Koska yhteiskunta ja ympäröivä kulttuurimme laittaa meitä aivan riittävästi erilaisiin lokeroihin, voimme itse toimia sitä vastaan, olla itsemme puolella. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Itseäni paljon nuoremmille sanon usein: kun yksi vaihe päättyy, toinen alkaa. Ihminen on usein saavuttanut elämässään hyvän tilanteen, lapset ovat jo aikuisia tai ainakin isompia ja monet mahdollisuudet ovat maksimissaan niin taloudellisesti kuin ammatillisesti. EMME aina tiedä, miten elämä meitä tulee kohtelemaan ja pysymmekö terveinä. Tässäkin asiassa vain muutos on pysyvää. Elämä, sarja vaiheita Anni Valtonen OMA havaintoni on, että elämä koostuu vaiheista, ja me kaikki ihmiset tällä pallolla – siis ihan kaikki – elämme niitä vaiheita eri pituisina jaksoina, limittäin ja lomittain. Emme tiedä elämämme mittaa, emmekä voi vaikuttaa kaikkeen itse. Minulle ajatus on lohdullisuudessaan mullistava, ja osoittaa koko ikään perustuvan ajattelun ongelmallisuuden: vaihtelut yksilöiden välillä ovat suuria
Laajennetun perherakenteen hajoami nen jättää vanhukset alttiiksi laiminlyön neille ja hyväksikäytölle. Kashmiriin ava tuissa kymmenessä, kansalaisjärjestö jen ylläpitämässä vanhainkodissa asuu Kashmirin hyvinvointijohtaja Mohammad Shafiq Chakin mukaan yhteensä 45 asukasta. IS TO C K Vanhusten turva on Intiassa perinteisesti ollut suvussa. Pahoinpidellyt vanhemmat jät tävät usein kertomatta kokemuksistaan, koska pelkäävät lastensa maineen tah riintuvan. Monet pelkäävät, että ne murentavat entisestään perin teisen perheelämän perusteita. The Guardianin mukaan vanhain kotien perustaminen on herättänyt pai kallisissa vastustusta. Vanhusten pahoinpitelyä ja huonoa kohtelua paheksutaan Intiassa voimak kaasti, mutta niiden yleisyyttä on vaikea arvioida. Nyt tämän maail man väkirikkaimman maan kulttuuri on murroksessa. Kashmiriin perustettiin vanhainkoteja 6 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Kashmirissa, kuten Intiassa yleensä kin, vanhukset asuvat lastensa kanssa ja lapset pitävät huolta vanhemmistaan. VANHAINKOTIEN tarve on Intiassa vielä pieni, mutta ilmeinen. Vanhempien tai iäkkäiden sukulaisten hylkääminen on perheelle suuri häpeä. 2023 MA AILMA PALOINA Koonnut Maippi Luukinen. Laajennettu perhe ja vahvat sukulais siteet muodostavat ikääntyvien turva verkon. Toistai seksi vanhainkotien asukkaat ovat kui tenkin perheensä hylkäämiä, yhteisön ulkopuolelle päätyneitä vanhuksia. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa
Stop TB Partnership on saanut luvan toimit taa geneeristä bedakiliinia 44 matalan tulotason maahan. Päätös pelastaa ihmishenkiä. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Erityi sen selvästi tuloerot ovat kasvaneet Yhdysvalloissa, jossa ne ovat olleet nousussa 40 vuotta ja ovat nyt samalla tasolla kuin sata vuotta sitten. Korkeat ja kasvavat tuloerot eivät siis ole väistämättömiä. The Guardianin mukaan lääke yhtiötä on kuitenkin moitittu siitä, ettei se luopunut monopolista maailman laajuisesti. Edullista tuberkuloosi lääkettä vain köyhimmille LÄÄKEJÄTTI Johnson & Johnson on sopinut tuberkuloosilääkkeen paten tin osittaisesta purkamisesta. heinäkuuta 2023, mutta Johnson & Johnson kontrolloi edelleen bedaki liinin markkinoita käyttämällä toissijai sia patentteja. Tuloerojen kasvu ei ole luonnonlaki Rikkaimman 1%:n osuus tuloista ennen veroja Lähde: Our world in data Lääkkeen globaali patentti päät tyi 18. Monessa maassa, esimerkiksi Hol lannissa, Japanissa, Ranskassa, Espan jassa ja Ruotsissa tuloerot pienenivät niin ikään jyrkästi viime vuosituhannen alkupuolella. Käytännössä se siis tekee tuotteeseensa minimaalisia muutoksia vain patenttioikeuksien jatkamiseksi. Saman kaltaista kehitys on ollut Kanadassa, Britanniassa ja Italiassa. Joissain maissa suunta muuttui seuraavalla vuosikymmenellä ja tuloerot kääntyivät kasvuun. Vauraissa maissa tuloerot olivat pienimmillään 1970luvulla, jolloin rik kaimman prosentin osuus saattoi jäädä kymmenesosaan kaikista tuloista. Eri suun tiin kulkevat linjat kertovat kansallisten instituutioiden ja kansallisen politiikan suuresta merkityksestä eriarvoisuuden ja tuloerojen pienentämisessä. 2023 7 MA AILMA PALOINA. MAAILMAN SANA Kretek Kretek on indonesialainen, filtteritön, tupakalla ja neilikalla täytetty savuke. MAAILMAN laajuiset tuloerot laskivat dramaattisesti 1900luvun alkupuo lella. Sen jälkeen näissä maissa tuloerot ovat pysyneet huomattavasti vakaampina, eikä eriarvoisuus ole läh tenyt kasvuun. Eriarvoistu misen lisääntymistä eivät selitä yksin omaan globaalit taloudelliset voimat, teknologinen kehitys, globalisaatio tai kapitalismi. Vuonna 2021 WHO arvioi, että tuber kuloosiin sairastuu edelleen joka vuosi yli kymmenen miljoonaa ihmistä ja yli puolitoista miljoonaa kuolee siihen. Huolimatta siitä, että kaikki kyseiset voimat vaikuttavat eri maissa, tuloerot eivät ole kaikkialla kasvaneet. Onomatopoeettinen sana kuvaa palavien neilikoiden rasahtelua
Var sinaisia henkilökohtaisia asearsenaa leja valtio ei hänen mukaansa kuiten kaan voi sallia. Allekirjoitustilaisuudessa Lula sanoi ymmärtävänsä, että on ihmisiä, jotka uskovat saavansa aseista turvaa. Lähde: allAfrica BRASILIAN presidentti Luiz Inacio da Silva ("Lula") on tiukentanut kansalais ten mahdollisuuksia hankkia tuliase, kertoo englanninkielinen Al Jazeera. Aiemmin niitä sai olla jokaisella neljä. Morfiini on myös hinnaltaan edullinen kipulääke. Esimerkiksi Amerikoissa kulutetusta morfiinista lähes 80 pro senttia kulutetaan Yhdysvalloissa. Lulan edeltäjä, äärioikeistolainen Jair Bolsonaro paitsi väljensi tuliasei den omistamiseen liittyviä rajoituksia, myös kannusti kansalaisia hankkimaan aseita. Brasilian turvallisuusfoorumin mukaan henkirikoksia tehtiin vuonna 2022 vähemmän kuin yli kymme neen vuoteen ja 2,4 prosenttia vähem män kuin edellisenä vuonna. Lulan allekirjoittamassa asetuksessa kukin kansalainen saa omistaa korkein taan kaksi tuliasetta. Morfiinin puute tekee köyhistä kipeitä NOIN puolet maailman ihmisistä asuu köyhissä maissa, mutta heidän käytös sään on vain häviävän pieni osa kipua lievittävästä morfiinista, kertoo WHO:n tuore raportti. Morfiini lievittää kipuja tehokkaasti ja sen annostelu on helppoa. Aseenkantolupa on voimassa viisi vuotta entisen kymmenen sijasta. KOHTI PAREMPAA Etelä-Afrikassa viittomakieli on kuuden vuoden odotuksen jälkeen tunnustettu kahdenneksitoista viralliseksi kieleksi. Niin ikään poistuu oikeus kantaa ladattua asetta julkisella paikalla, jos kertoo ole vansa ”matkalla aseklubille”. Siitä huo limatta maassa kuoli 47 500 ihmistä väkivaltarikoksen uhrina. Brasilia rajoittaa tuliaseiden ostoa 8 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Henkirikoksista 77 prosenttia tehtiin tuliaseella. LE H TI KU VA / AF P IS TO C K Brasilialaismies testailee asetta asemessuilla elokuussa 2023. Aseilla oli merkittävä rooli kuole maan johtaneissa väkivaltarikoksissa. Tarve kivunlievitykseen on yhtä suurta rikkailla ja köyhillä, mutta kor kean tulotason maissa morfiinia käy tettiin vuonna 2021 noin 125,9 annosta päivässä miljoonaa ihmistä kohti, kun matalan tulotason maissa kivunlievi tystä annettiin kaksi annosta samaa ihmismäärää kohden. Tuliaseiden omistajien määrä lähes kolminkertaistui vuosien 2018 ja 2022 välillä. Sen saatavuutta haittaavat toimitus ongelmat, riippuvuuspelot ja lääkärei den puutteellinen kivunhoitokoulutus. Luku on huomattavasti suu rempi kuin globaali 44 prosenttia. 2023 MA AILMA PALOINA. Lisäksi aseen osta jalta edellytetään dokumentteja aseen tarpeellisuudesta, ja rajoitetaan hen kilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen ammusten määrää. Vallan vaihduttua maassa on alkamassa huomattavasti aiem paa tiukempien aselakien aika
Bonobot elävät ryhmissä, joita johta vat naaraat. 2023 9 MA AILMA PALOINA. Vapautettua laumaa johtaa matri arkka Maya, jonka jälkeläiset kuuluivat niin ikään suojelualueelle päässeiden joukkoon. Niiden sijoittami nen luontoon onnistui nyt vasta toista kertaa. Myös nyt vapautetut apinat oli pelastettu eläinsalakuljettajien kynsistä. IS TO C K Ihmiselle hyvin läheistä sukua olevat bonoboapinat ovat erittäin uhanalaisia. NELJÄTOISTA bonoboa eli kongon tai kääpiösimpanssia on onnistuttu siir tämään luontoon Kongon demokraat tisessa tasavallassa. Suurapinoista vain simpanssit ovat yhtä läheistä sukua ihmiselle. Ennen siirtoa suojelumetsään bono bot viettivät neljä vuotta karanteenissa läheisellä Totakasaarella. Bonobojen matriarkaatti on ainutlaatuinen apinoiden keskuudessa. Erittäin uhanalaisten bonobojen ole massaoloa uhkaavat yhtäältä sopivien elinympäristöjen hupeneminen ja toi saalta apinoiden laiton metsästys ja kauppa. Bonobot palasivat sademetsän turvaan MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Muuttoa hidastivat sekä koronapandemia että Ebolaepidemia. Maailman ainoa bonoboiden hoito laitos, Lola ya Bonobo Sanctuary, rapor toi vapauttaneensa eläimet viime maaliskuussa 120 000 hehtaarin laa juiseen sademetsään Ekolo ya Bonobo Community suojelualueelle. Maya on toinen bonoboista, jonka turvapaikan perustaja Claudine André pelasti vuonna 1994. Bonobojen ja ihmisten DNA:t ovat 98,7 prosenttisesti toistensa kaltaiset
MAAILMAN LUKUJA Taliban vei naisilta vapauden rippeetkin Afganistanissa talibanin viimeisin naisten sortotoimi on kampaamojen ja kauneussalonkien sulkeminen. Taliban ei kiellä naisilta kauneuden hoitoa ensimmäistä kertaa. BBC:n haastattelemat naiset kuvaavat solmineensa näissä paikoissa ystävyyssuhteita, joihin mah dollisuudet muuten ovat vähäisiä. Salonkien sulkemisen arvioidaan vievän maasta noin 60 000 työpaikkaa. Monelle hoitolakäynnit ovat olleet terapeuttisia, sillä salongeissa naiset ovat voineet jakaa elämäänsä avoimesti. Kauneushoitolakielto annettiin kaksi vuotta talibanin valtaan palaami sen jälkeen. Tuolloin kielto päättyi Yhdys valtojen johtamaan invaasioon. Lähde: Our world in data LE H TI KU VA / AF P Afgaaninaiset ohittavat Kabulin kadulla suljetun kauneushoitolan heinäkuussa 2023. Aiem min työntekijät saattoivat pukeutua farkkuihin tai mekkoihin, sitten kaikki peittivät hiuksensa ja vartalonsa, sillä kaikki pelkäävät talibanien ilmiantajia. Myös työskentely YK:ssa on kielletty. Katoavat työpaikat ovat harvoja nai sille mahdollisia keinoja osallistua työ elämään. Naisille salonkikäynnit ovat anta neet myös tunteen itsenäisyydestä ja mahdollisuuden käyttää omaa rahaa haluamallaan tavalla. Tähän mennessä tytöiltä ja naisilta on kielletty pääsy muun muassa kouluun, kuntosaleille ja puistoihin. 2023 MA AILMA PALOINA. Vuonna 2022 luku oli lasta. Vapaampina vuosia miehet pääsivät salonkeihin katsomaan ja kuvaamaan morsiamensa kaunistamista ja jopa kuvaamaan sitä, mutta eivät enää. Asiakkaille kampaamoiden ja kau neushoitoloiden sulkeminen tarkoit taa muutakin kuin niiden palveluiden menettämistä. 2,63% . Myös edelli sen kerran valtaa pitäessään 1996–2001 se sulki kampaamot ja kosmetologi liikkeet. Vuonna 2021 elävänä syntyi lapsia naista kohden KeskiAfrikan tasavallassa syntyvyys on noussut vuodesta 1950 vuoteen 2022. H IL M A TO IV O N EN PÄÄSTYÄÄN valtaan 2021 taliban on heikentänyt tyttöjen ja naisten asemaa jatkuvasti. 49,07% 5,97 5,92 0,88 4,01 4 % GuineaBissaussa naisten osallisuus työelämään vuodesta 1960 vuoteen 2018 kasvoi Eteläkorealainen nainen synnytti vuonna 1950 keskimäärin GuineaBissaussa naiset synnyttivät vuonna 1960 keskimäärin lasta. Osa naisista sanoo kauneudenhoidon vaikuttaneen myönteisesti avioliittoonsa. Myös hoitoloiden säännöt tiuken tuivat ennen kuin ne suljettiin. Kaiken muun, paitsi silmät peittävä vaatetus on pakollinen kodin ulkopuolella, eikä nainen saa poistua kotoa 72 kilometriä pidemmälle ilman miessaattajaa. 10 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Jo ennen kieltoa liikkeiden ikkunat oli peitetty ja naisten kasvoku vat niiden ulkopuolella sutattu spray maalilla
Emmekä mene sunnuntaina kirkkoon. S iinä me seisoimme vastatusten brittisotilaiden kanssa. No comments, kuuluu yleisöstä, kun filmi päättyy. ”Ne ovat hautautuneet kontrolloidun historiankerronnan, moninkertaisten traumojen ja häpeän alle.” Virallinen tarina ylistää Mau Mau -johtajasta Kenian ensimmäiseksi presidentiksi noussutta Jomo Kenyattaa. Mutta eivät lähetystyöntekijät tulleet meitä pelastamaan, vaan raivaamaan tietä varkaudelle. Historia toistaa itseään, sanoo Mavingo. Taistelu totuudesta on loputon jahti. Taistelimme itsenäisyydestä, mutta mitä me saimme. Omat vanhempamme antoivat meille kristityt brittinimet, joita nyt vierastamme. H IL M A TO IV O N EN NÄKÖKULMA Kirjoittaja on Nairobissa asuva vapaa toimittaja ja Maailman Kuvalehden kirjeenvaihtaja.. ”Olemme kauan syyttäneet ongelmistamme kolonialismia, mutta nuoret näkevät, miten oma eliittimme jatkaa varkautta. Taistelimme itsenäisyydestä, mutta mitä me saimme. Virallisen totuuden mukaan veteraaneja on tuettu suurilla summilla, Embussa ei ole nähty shillinkiäkään. Itsenäinen Kenia täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Emme voi vastustaa sitä, jos emme ymmärrä, mitä edellisille sukupolville tapahtui.” Nyt tarvitaan kapinallisia tarinoita Merja Määttänen Taistelevissa tarinoissa ei voi olla tunnistamatta tiettyä tuttuutta. Embun vanhusten tarinoissa on eri sankarit, ja he makaavat makaavat unohdetuissa joukkohaudoissa. Ei lisättävää. Jokainen aika on sokea omalle valtatarinalleen. Luovuimme itsestämme 1800-luvulla, kun saimme vaihtokaupassa koulutusta ja terveydenhuoltoa. ELOKUVAN jälkeinen yleisökeskustelu on tunteellinen. Nyt me annamme lapsillemme afrikkalaiset nimet. Nairobin nuoret ovat kiihkeän yksimielisiä siitä, että täällä tarvitaan kapinallisia tarinoita, paljon. Kuvaaja-ohjaaja Dennis Mavingo vei kameransa 30-luvulla syntyneiden vanhusten kotikyliin ja tallensi muistot, koska hänestä se täytyi tehdä. Osallistuin Madarakan yhteydessä pieneen leffailtaan pääkaupungissa Nairobissa. Historia toistaa itseään, kyllä, mutta myös vaihtaa paikkaa ja muotoa. Kaksiosaisissa juhlamenoissa kesäkuun Madaraka-päivä juhlistaa itsehallinnon alkamista ja lokakuun Mashujaa, sankareiden päivä, brittivaltaa vastustaneita vapaustaistelijoita. Mavingo ymmärtää, miksi. ILTA päättyy 1950luvun brittipro pa gan da filmiin julmista Mau Mau -terroristeista, jotka silmittömästi tuhoavat Kenian kauniita ylänköjä ja jalojen siirtomaaisäntien lahjoittamaa hyvinvointia. Illan pääteos oli dokumenttielokuva Untold stories – Mau Mau resistance in Embu. Itsetehdyt pyssymme eivät olleet hienoja, mutta kun aloimme tulittaa, sinne he juoksivat pakoon, muistelee hampaaton mummo silmät nauraen. ”Oma isoisäni oli Mau Mau -soturi, joka olisi halunnut kertoa oman versionsa, mutta ei koskaan saanut mahdollisuutta.” Kuvausten myötä kävi ilmi, että edes vapaustaistelijoiden omat perheet eivät ole kuulleet tarinoita kunnolla. Mau Mau -soturit tuntevat jääneensä yksin kysymään suurinta kysymystä. Suomessa Väinö Linnan Tuntematon sotilas, kapinallinen tarina, nousi lopulta valtatarinaksi
Koska kyseessä on mediaaniluku, tasan puolet ensisynnyttäjistä on vielä nuorempia. Ongelma ei ole yksin Tšadin, vaan sama kuvio toistuu enemmän tai vähemmän vakavana useissa Afrikan maissa. Pahimmillaan raskauteen tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot voivat johtaa äidin tai lapsen kuolemaan. Tšadissa on maailman toiseksi korkein äitiyskuolleisuus; vain Etelä-Sudanissa tilanne on vielä pahempi. Liian varhaiset raskaudet ovat riski niin äitien kuin lasten terveydelle. Ongelmana on pikemminkin syntyvien lasten alati vähenevä määrä. Alueen maissa on myös synkimmät äitiyskuolleisuusluvut. 2023 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. TERVEYSRISKEJÄ korostaa terveydenhuollon heikko saatavuus. Teksti: Juha Mäkinen Maailman nuorimmat ensisynnyttäjät Tšad 18,1 vuotta 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Niger 18,5 vuotta Bangladesh 18,6 vuotta Liberia, Malawi 19,1 vuotta Suomi 30,0 vuotta 12 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Unicefin mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa useampi kuin joka neljäs nainen tulee äidiksi alle 18vuotiaana. Vaikka äidiksi tuleminen on lähtökohtaisesti iloinen asia, lapsiavioliitot ja varhaiset raskaudet rajoittavat nuorten naisten asemaa. Huomattavan harva viettää 18-vuotispäiväänsä synnytyslaitoksella tai vanhempainvapaalla. Maailman nuorimmat äidit: TŠAD Lapsuus loppuu äitiyteen Lähteet: CIA World Factbook, THL IS TO C K KUN nuori nainen Suomessa täyttää 18 vuotta, hän saattaa juhlistaa sitä esimerkiksi menemällä baariin tai lähtemällä kavereiden kanssa ajelulle juuri hankitun ajokortin kanssa. Unicefin mukaan Tšadissa vain 39 prosenttia synnytyksistä tapahtuu ammattitaitoisen lääkärin, hoitajan tai kätilön avustuksella, ja äideistä vain 26 prosenttia saa osakseen terveystarkastuksen synnytystä seuraavien kahden päivän aikana. Suomessa kuten muissakin Euroopan maissa ensisynnyttäjien ikä on noussut jo pitkään. Toisin on Tšadissa, jossa naisista tulee äitejä keskimäärin 18,1 vuoden iässä. Moni tyttö joutuu jättämään koulunsa kesken, eikä hänelle ole sen jälkeen tarjolla juuri muuta roolia kuin lasten synnyttäminen ja hoitaminen. Liian varhaiset raskaudet ovat myös uhka naisten terveydelle. Meillä raskauteen ja synnytykseen liittyvistä terveysriskeistä on huolehdittu hyvin, ja äitiysja lapsikuolleisuusluvut on saatu painettua lähelle nollaa. Unicefin mukaan raskauteen tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovat globaalisti 15–19-vuotiaiden tyttöjen toiseksi yleisin kuolinsyy. WHO :n mukaan alle 20-vuotiailla synnyttäjillä on keskimääräistä suurempi riski saada muun muassa raskaus kouristus tai kohdun limakalvon tulehdus. THL :n mukaan ensisynnyttäjien keski-ikä Suomessa oli vuonna 2021 tasan 30 vuotta. Tšadissa parikymppinen nainen on jo yleensä äiti
Unicefin mukaan Tšadissa vain 39 prosenttia synny tyksistä tapahtuu ammatti taitoisen lääkärin, hoitajan tai kätilön avustuksella.
Meillä on ainutlaatuinen maksuton neuvolajärjestelmä, joka on toiminut yli sata vuotta ja joka tavoittaa lähes kaikki Suomen perheet. Erilaisista taustoista tulevia perheitä pitäisi osata kohdata. Teinivanhemmuuden tukemista tai perheneuvolaa kaikkia tavoittavana ennaltaehkäisevänä palveluna ei ole. Kokoomus ja vasemmistopuolueet ovat arvostaneet varhaiskasvatusta. Mutta käytännössä meillä on paljon parantamiseen varaa, sillä perhepolitiikkamme on kaksijakoista. Tähän liittyy kysymys naisen työelämäasemasta ja sivistyksen tasa-arvosta. Edes käytännön lomaketasolla ei aina tunnisteta muita järjestelyjä kuin biologinen äiti ja biologinen isä. Voisiko se olla seuraava uudistus?. Neuvolan jälkeen vanhemmat jäävät aika yksin. K AKSI KULMA A SUVI-SADETTA KAARAKAINEN TUTKIJA, ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN LASTENSÄÄTIÖ ”Suomessa on vihdoin herätty siihen, että perheet ovat moninaisia” SUOMESSA puhutaan, että perheet ovat tärkeitä ja halutaan, että ihmiset tekevät lapsia. Se tarkoittaa myös sitä, että väkeä pitää ottaa vastaan muualta. Politiikassa pitäisi ennakoida syntyvyyden lasku, joka tulee olemaan haaste tulevina vuosina. Perheiden arvostus on ehkä jaettua, mutta hallituspohjasta riippuu, miten arvostuksen katsotaan toteutuvan. Suomessa on vihdoin herätty siihen, että ydinperheasetus ei toimi lähtökohtana, sillä perheet ovat moninaisia. Myös suunnitelmatasolla Suomessa ollaan perhemyönteisiä: puhutaan paljon lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Järjestelmä ei ole kuitenkaan pysynyt muutoksen mukana erilaisten perheiden kohtaamisissa. Jos Suomesta haluttaisiin tehdä perhemyönteisempi maa, mitään suurta keksintöä ei tarvittaisi. Halutaanko Suomeen kaikenlaisia lapsia. Yksinhuoltajamaahanmuuttajaja sateen kaariperheet usein niputetaan, ja erilaisten etuliitteiden takana ei nähdä yksilöllisyyttä. Jos et ole kumpikaan, mutta olet lapsen huoltaja, et löydä itseäsi lomakkeista. Perussuomalaiset ja keskusta painottavat kotihoitoa, ja Sipilän kaudella rajattiin myös subjektiivista päivä hoitooikeutta. Ongelma on, että palvelut vaihtelevat kunnittain eikä kokonaisuutta käsitellä politiikassa tai tutkimuksessa. Tarvitaan uutta osaamista ja joustoa. Perhepolitiikka on poukkoilevaa. Tällaiset periaatteet ovat olleet lakiuudistusten lähtökohtina viime vuosina. Se vaikuttaa perheiden elämään perhe-etuuksien ja perhevapaiden ja toisaalta perhepalveluiden kautta. Ydinperhe keskeisyys näkyy selvimmin perhe-etuuksiin liittyvässä byrokratiassa
Kaunis tarina on 2010-luvulla romuttunut, koska meillä on tultu syntyvyydessä huimasti alaspäin. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Eeva Anundi MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Mutta ei ihmisiä voi siirrellä ja olettaa, että he vain tekevät töitä ja hyödyttävät kansantaloutta. Ihmisillä on myös joskus heikko ymmärrys naisen hedelmällisestä iästä. Ihmiset saavat kuitenkin vähemmän lapsia kuin he haluavat. Lisäksi on tukia, esimerkiksi lapsilisät. Julkisessa keskustelussa ihmiset nähdään hyödykkeinä. Suomessa on katseltu laskevia synnytyskäyriä 2010-luvulta asti, mutta mitään toimia tilanteen kääntämiseksi ei ole tehty. 2023 15 TUTKIJA VENLA BERG JOHTAVA TUTKIJA, VÄESTÖNTUTKIMUSLAITOS, VÄESTÖLIITTO ”Ihmiset saavat vähemmän lapsia kuin haluavat” KANSAINVÄLISESTI verrattuna suomalainen perhepolitiikka on poikkeuksellisen hyvää. Meillä on pitkät ansiosidonnaiset perhevapaat, senkin jälkeen pitkään oikeus olla kotona. Olisi jo korkea aika. Arviolta noin joka neljäs toivottu lapsi jää siis syntymättä. Siinä on epäonnistuttu. Yksi syy on se, että vapaaehtoisesti lapsettomien joukko on kasvanut. Sateen kaariperheiden mahdollisuus saada lapsia on erilainen riippuen siitä, onko perheessä joku, joka voi lapsen synnyttää. Monesti nuoret ajattelevat, että jos ei muuten saa lapsia, ’aina voi adoptoida’. Tutkimuksista näkyy myös ilmastohuoli, luontokatohuoli. Muissa maissa on yleistäen joko matala syntyvyys tai naiset ovat kotona. Kaksi tutkijaa vastaa. Meillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus ja edullinen varhaiskasvatus. Tuemmeko perheitä toivelapsiluvun täyttymisessä riittävästi. Mutta ei adoptio ole realistinen mahdollisuus monelle. Esimerkiksi Ranskassa on tehty ohjelma syntyvyyden tukemiseksi. Tutkimuksissa on tosin havaittu, että yksinhuoltajat ovat heikommassa asemassa työllisyyden suhteen kuin muut. Mutta kuinka asioiden laita on käytännössä. Taustalla on muun muassa epävarmuuden kokemusta: nollan lapsen toive on lisääntynyt eniten matalatuloisimmilla naisilla. Perheenyhdistämisen kiristykset ovat riski pahoinvoinnille ja erilaisille maahanmuuton lieveilmiöille.. Koska Suomi on yksi nopeimmin ikääntyvistä maista Euroopassa, pitäisi kysyä, mitä voidaan tehdä, että oltaisiin hyvä kotimaa tänne tuleville. Jos tälle ei tehdä mitään, toivottuja lapsia jää paljon syntymättä. Myös hedelmöityshoitojen tarve lisääntyy. Kohtelevatko lait kaikkia perheitä tai perheistä haaveilevia tasapuolisesti. Suomi on perhemyönteinen maa – ainakin paperilla. Viimeisimmän tutkimuksemme mukaan toivelapsiluku on noin kaksi. Väestötieteissä ajateltiin pitkään, että Pohjoismaat ovat ratkaisseet tämän dilemman. Perhepolitiikka on mahdollistanut kaikissa Pohjoismaissa sekä korkean naisten työllisyysasteen että korkean hedelmällisyyden. Puhutaan unissakävelystä: eletään nuoruutta pitkään ja yhtäkkiä ollaan 37 ja tulee mieleen, että ’ainiin, ne lapset, pitäisikö ruveta’. Yksi tapa vaikuttaa on koulun terveystieto, jossa pitäisi ehkäisyn ohella puhua hedelmällisyydestä sekä siitä, millä eri tavoilla lapsia voi saada eri perhemuodoissa tai itsellisesti. Suomessa on päädytty siihen, että sijaissynnyttäminen ei ole mahdollista
Hänen elämästään ei ole käänteitä puuttunut. Teksti: Tuukka Tuomasjukka Kuvat: Eeva Anundi Kerro minulle, Alfonso 16 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . 2023 MA AILMANK ANSAL AINEN. Chileläiset ovat olleet Suomessa 50 vuotta. Ensimmäisten Augusto Pinochetin diktatuuria paenneiden joukossa vuonna 1973 saapui Suomessa musiikkitieteen parissa uransa luonut Alfonso Padilla
Erityisen suosittuja ovat olleet hänen pitämänsä aka teemisen kirjoittami sen ja opinnäytteiden työstämisen kurssit.. Alfonso Padilla on luennoinut koko työuransa ajan myös latinalaisessa Amerikassa
Alfonso Padilla koulukuvassa 16vuotiaana, vuonna 1965. Padillan toiveesta kirjaan vaihdettiin hänen toinen nimensä, Antonio.. Sanna Pelliccionin tuore lastenkirja "Kerro minulle Antonio" kertoo Alfonso Padillan tarinan
2023 19. Kenraali Augusto Pinoche tin johtamat joukot tekivät vuonna 1973 väkivaltaisen sotilasvallankaappauksen. ”En päätynyt alalle pääoven, vaan ikkunan kautta”, hän kirjoitti vuosikymmen sitten musiikkitieteen opiskelijoiden Synkooppi-lehdessä. Menneisyys ja kulttuuri kulkevat selässämme. Hänen vaiheikas elämäntarinansa on monelle suomalaiselle tuttu – niin tuttu, että hän huomauttaa siitä itseironisesti. Padilla oli 16-vuotiaana valittu Chilen kommunistisen nuorisoliiton keskuskomiteaan, ja vallankaappauksen alettua hän oli järjestänyt poliittista vastarintaa. Padilla jatkoi kuitenkin opintoja. Isä halusi, että poika jäisi korjaamaan kenkiä hänen kanssaan. ” Me kävelemme kuin kilpikonnat. Se on ainoa kirosana, joka ikääntyneeltä chileläismieheltä pääsee, kun hän kertoo elämäntarinaansa. Padilla kulki halki pitkää maata ja organisoi toimintaa – esimerkiksi talonvaltauksen, kun lukio toimi vaarallisissa tiloissa, ja tilalle tarvittiin uusi. Siellä hän kertoo kuulleensa Tsekkoslovakian miehittämisestä jo toukokuussa – kaksi ja puoli kuukautta ennen sen tapahtumista. Sinne joutuminen ei tullut yllätyksenä. Erityisesti uhan kohteena olivat vasemmistolaiset. Opiskellut muun muassa journalismia Chilessä, jossa hänen opettajanaan oli muun muassa sittemmin kirjailijana tunnetuksi tullut Isabel Allende. Niiden säännöllisyyttä ja kurinalaisuutta hän seurasi pihalla tuntikausia. Menneisyys ja kulttuuri kulkevat selässämme”, hän sanoo ja osoittaa taakseen. Donald Trumpin toinen vaalivoitto olisi perkeleen huono juttu. L apsuudestaan 1950-luvun Chilessä Padilla muistaa kiinnostuksen muurahaisiin. Vapautta kesti 30 päivää, vankeutta lähes kaksi vuotta. Asuu osan vuodesta Espanjassa. Lukiolaisena hän opetti opiskelukavereilleen marxilaista kansantaloustiedettä. KUKA. Nuorta chileläispoikaa vietiin, kun Padilla valittiin 60-luvun puolivälissä pääsihteeriksi Chilen lukiolaisten liittoon, kotimaansa vastineeseen suomalaiselle Teiniliitolle. Poika Ricardo Padilla on muusikko. Murrosiässä hän alkoi tanssia, laulaa ja soittaa rumpuja ja kitaraa. Ja voi perkele, Chilen sotilasvallankaappauksesta on nyt 50 vuotta. Padillaa kidutettiin. Häntä kiinnosti niin kansanmusiikki kuin Chilen yhteiskunnallinen laululiike, nueva canción. ”He halusivat varmistaa, että kommunistit muualla maailmassa tietävät tästä, jotta he osaavat puolustaa sitä.” Myöhemmin Padilla hylkäsi puoluepolitiikan. Tämän jälkeen poliitikonalku pääsi opiskelemaan vuodeksi sosialistiseen Itä-Saksaan. Tanssii mielellään salsaa, cumbiaa ja valsseja. saapunut chileläispakolainen, Alfonso Padilla. Suhde musiikkiin syventyi vankilassa. Niitä miettii mies, joka teki loputtomasti töitä, mutta ei voi enää jatkaa kuin ennen. ”Koko elämäni oli tätä”, hän sanoo ja heristää nyrkkiään vihaisena. Me ihmiset tarvitsemme puita, voi perkele. Filosofian tohtori, dosentti. ”Me kävelemme kuin kilpikonnat. Kuten Suomessa noihin aikoihin, opiskeluajat olivat poliittisia. Lepää katsomalla jalkapallootteluita. Käsittelin paljon veitsiä”, hän kertoo. ”V oi perkele”, Alfonso Padilla sanoo jälleen kerran ja virnistää. Syy Padillan vuosien varrella saamaan huomioon on Chilen poliittisessa lähihistoriassa. Alfonso Padilla on eläköitynyt musiikkitieteen yliopistonlehtori Helsingin yliopistosta. Syynä oli hänen mukaansa se, että politiikassa valkoista seinää piti kutsua punaiseksi, jos puolue niin käski. Sellainen oli ollut myös Suomeen järjestysnumerolla 160. Hänet tempaistiin mukaan nuorisopolitiikkaan. Muusikkona hän on itseoppinut. Nyt elämän käänteitä käsittelee erilainen ihminen kuin aiemmin. Hän oli nuorisopolitiikkaa kiihkeästi elänyt opiskelija, joka lähti uuteen kotimaahansa suoraan vankilasta. Jäi vuonna 2017 eläkkeelle työstään musiikkitieteen yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa. Sitä hän käyttää runsaasti. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Alfonso Padilla Syntynyt Chilessä vuonna 1949. Reitti ei ollut tyypillisin. ”Minä autoin pienissä tehtävissä. Koti Vuosaaren taiteilijatalossa. Merkkivuosi on saanut Padillan itsensäkin muistelemaan sotilasvallankaappauksen aikaisia tapahtumia. P adilla on tehnyt työ uransa musiikin parissa. ”Kun minut suljettiin vankilaan, ei ollut varmaa, että voisin lähteä sieltä elävänä”, hän kertoo silmiin katsoen. Pieni poika olisi halunnut tarkastella muurahaisten elämää lähempääkin, mutta köyhällä suutari-isän ja koti äidin perheellä ei ollut varaa mikroskooppiin
Se piti paikkansa.” E lämä on ottanut veronsa. Kun 74-vuotias Padilla pohtii, miltä ikääntyminen tuntuu, hän nostaa ensimmäisenä esiin työkyvyn heikkenemisen. Tuolloin, 1970-luvun puolivälissä, Padilla oli yksi Suomen nyky-yhteiskunnan ensimmäisistä pakolaisista. Hän lainaa Pablo Nerudan omaelämäkerran otsikkoa: Tunnustan eläneeni. ”Kun teen jotain, teen sen kunnolla, ihan täysillä. ”Suomi oli suljettu maa. 2023. Padilla riemuitsi ”kuin porsas mudassa”, kun pankinjohtaja piti heille luentosarjaa taloudesta. Sen jälkeen hän palasi Suomeen ja alkoi opiskella musiikkitiedettä. 20 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Hän uskoo, että Suomen suhteet Neuvostoliittoon vaikuttivat siihen, ettei maahan noin vain tultu. Aiemmassa arjessaan hän olisi tehnyt sovituksen viikossa, mutta nyt vuodessa syntyi 200 laulua. ”Huomasin, että kukaan ei koskaan ohjannut minua, paitsi joskus joku hymyili henkisesti. Jo opintojensa ohella hän päätyi oppiaineeseen töihin. Vielä viime vuosiin asti hän ohjasi väitöskirjoja kotimantereensa yliopistoihin, mutta pandemia sai hänet pudottamaan ne työpöydältään. 1970ja 1980-lukujen taitteessa Padilla muutti muutamaksi vuodeksi Ranskaan, jossa hän työskenteli tapahtumakoordinaattorina chileläisessä kulttuuri-instituutissa. ”Meitä poliittisia vankeja oli 180, ja heistä 60 oli minun oppilaitani.” Kitaratuntien antamisen lisäksi Padilla perusti vankilassa seitsenhenkisen lauluja soitinyhtyeen. ”Allekirjoitan sen. Entinen nuorisopoliitikko otti vankilassa roolia musiikinopettajana. ”Hän katsoi vakavasti, että perkele, mitä sinä teet. ”Vankilassa oli aikaa”, Padilla sanoo ja nauraa hersyvästi. Padilla luonnehtii itseään työhulluksi ja tekemisen tapaansa brutaaliksi. Ehtona Chilestä poistumiselle oli, että hänet karkotetaan maasta. ”Nyt se kostautuu. Ajattelin, että jos minä joskus perkele olen opettaja, minä myös ohjaan”, hän kertoo. Hän sai kitaran viereisen kirkon papilta, ja toiset vangit pyysivät häntä opettamaan sen soittamista. Jos sinä haluat auttaa Latinalaisen Amerikan musiikkia ja musiikkitiedettä, jää Suomeen. Se on ”hullu, kolmen väitöskirjan kokoinen” projekti, josta hän suunnittelee kirjallista perintöään. Kun sotilashallinnon valta Chilessä päättyi 80-luvun lopulla, Padilla palasi maahan vuodeksi. Eläkkeellä hän on joutunut hölläämään työtahtia. Poliittiset vangit ylläpitivät hyvinvointiaan jakamalla osaamistaan. Helsingissä toimiva Maailman musiikin keskus arvioi, että Padilla on opettanut kokonaisen sukupolven alan ammattilaisia. Häntä kiinnostaa muun muassa tapa, jolla suomalaista tangoa sovelletaan nykyään esimerkiksi kansanmusiikissa ja taide musiikissa. Ohjelmistoa syntyi nopealla tahdilla. Muutamaa vuotta ennen vankilaan joutumista hän oli mennyt naimisiin ensimmäisen vaimonsa kanssa, joka oli suomalainen. Voimien väheneminen on saanut Padillan keskittymään aihepiirin vähemmän tutkittuihin puoliin. Täällä oli vain 10 000 ulkomaalaista, joista 8 000 ruotsalaista”, hän muistelee. Teoksella hän haluaa kiittää Suomea ja suomalaisia. Eläkkeellä Padilla on työstänyt omaa projektiaan, kirjaa suomalaisen tangon historiasta. Täällä sinä voit kehittyä ja auttaa heitä täältä käsin, hän sanoi. Aiemmin hän on tehnyt 14-tuntisia työpäiviä viikonloppuja myöten. Lopulta eräs Padillan pianistikollega – hänkin kommunisti ja etnomusikologi, maailman musiikkikulttuurien tutkija – pisti kampoihin. ”Vankila oli minun konservatorioni. Vuonna 2021 minulla oli rytmihäiriötä joka päivä kuuden kuukauden ajan.” Koronapandemian aikana Padillan vointi alkoi heikentyä. Suomeen jääminen ei ollut itsestään selvää. Musiikki auttoi minua pysymään siellä elossa.” S uomeen Padillan toi avioliitto. ”Laitan tähän projektiin viimeiset voimani, joita minulla on.” Miten Padilla näkee elämänsä, sen kaikkine käänteineen. Se on hyvä juttu, mutta myös vaarallinen”, hän kertoo. Se näkyi ilmapiirissä. Suomeen palattuaan hän kertoi esimiehelleen, että haluaa muuttaa takaisin Chileen. Padillasta tuli pidetty opettaja. Tunnustan eläneeni ja haluaisin elää vielä niin kauan, kuin voimat riittävät” Padilla kertoo. Kun Padilla jäi eläkkeelle, läksiäisiin varattuun ravintolaan saapui yli 100 vierasta, kauimmat Oulusta asti. ”Olen eutanasian puolella. Ohjatut työt hän muistaa yhä: 350 kandintutkielmaa, 120 gradua ja 32 väitöskirjaa. Hän keskittyi auttamaan opiskelijoitaan opinnäytteiden ja tutkimusten kanssa. Jos minusta tulee kasvi tai ongelmallinen, on parempi, että töpselistä otetaan virta pois.” • ” 1970-luvun puolivälissä, Padilla oli yksi Suomen nykyyhteiskunnan ensimmäisistä pakolaisista. Vähitellen Padillalle muodostui ohjaajan identiteetti