Horomona Horo soittaa perinteisiä maori-huiluja Uudessa-Seelannissa. T E E M A : T U LE V A IS U U S M A A IL M A N K U V A LE H T I 3 ?2 21 MAAILMANKANSALAINEN Ricky Kej tekee musiikkia, jotta ihmiset rakastuisivat maapalloon Millaista on tulevaisuuden suomalaisuus. Mikä ihmiskuntaa odottaa koronan jälkeen. Small Island Big Song musisoi paikoista, joita ei kohta enää ole. Pienten saarten suuri hätä TEEMA: TULEVAISU US 3 2 2 1 6 ,90 €
” Aina ei pääse maailmalle, mutta maailma voi aina tulla sun luo. MEERI KOUTANIEMI JA SAMI YAFFA Maailman Kuvalehti – ikkunasi maailmaan Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti/ ja lue verkossa maailmankuvalehti.fi 4 nroa 20 €
48 SUOMI KOLUMBIA Vuoroin tukena Kolumbian vuoristoseudulla kasvaneet sisarukset Sergio ja Natalia Castrillón löysivät Suomesta uuden kotinsa ja musiikillisen identiteettinsä.
TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: BaoBao Chen. MAAILMA PALOINA 4 Kestävä kehitys katkolla 5 Maailman väestö kasvaa yhä – muttei ikuisesti 6 Myanmar Syyrian tiellä 7 Olisiko elefantti hyvä adoptiolemmikki. 60 Katso, järjestö Bez ry 26 SUOMI Nahla Hewidy ja Romayne Javangwe ovat pohtineet paljon omaa identiteettiään. 8 Toimeentuloa Etiopiassa – Designmattoja länsimaihin 9 Kolumni Riikka Suominen 10 Maailmanennätys Japanilaiset elävät pisimpään 12 Välähdys Kurdistanin kevään juhla TEEMA: TULEVAISUUS 14 Maailmankansalainen Intialainen muusikko ja aktivisti Ricky Kej 18 Eliminoi homo sapiens 26 Ainoa pysyvä asia on muutos 32 Oikealla kädellä yhtä, vasemmalla toista 36 Kuvareportaasi Pienten saarten suuri hätä 44 Essee Kasvisruokaa lihaaneille, kiitos! IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Dodo ry 48 Suhteita Sergio ja Natalia Castrillón 52 10 kysymystä Oras Tynkkynen 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Sisukkaimmat surffaavat Suomessa 57 Kumma kolkka Auringonnousu kenguruiden kanssa 58 Ruoka Pita-leipiä piknikille 59 Mistä tämäkin on. Edellisen sivun kuva: Saara Mansikkamäki. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Laura Oja, Lehtikuva, Tuomas Kärkkäinen, Eeva Anundi. Mitä suomalaisuus on. 32 EUROOPPA Miten Euroopan unioni tukee kestävää kehitystä. 18 MAAILMA Kun koronapandemia jää taakse, edessämme on vielä paljon isompi kriisi. Kenen etua se ajaa?. 47 SUOMI Dodo ry:n Elisa Niemi ideoi vihreämpiä asuinalueita kädet mullassa
Ensimmäinen ajatus oli: miksi sellainen pitää olla. Purku itsessään oli yksi elämäni terapeuttisimpia kokemuksia: kerrosten repiminen, tilan tekeminen uudelle ja tuoreelle. Ryntäävätkö he. Otin pankkilainan ja liityin tuhansien suomalaisten joukkoon päätymällä ostamaan itselleni pikkuruisen kesämajan. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Työelämässä sitä taitoa tarvitaan, mutta yksityiselämässäni sille ei ole viime vuosina jäänyt liikaa tilaa. Eniten kolahti seuraava: Mikä on henkilökohtainen poistumissuunnitelmasi, exit plan, jos ja kun maailma kesällä aukeaa. Muun muassa tällaisia aiheita sain, kun kyselin somessa pääkirjoituksen aihetta tähän lehteen, jonka teemana on tulevaisuus. Entä jos jäkälät saisivat päättää. Ilman mitään pakottavaa tarvetta haikailla toisaalle. Korona-aika on viimeistään kirkastanut itselleni, että tästä piirteestä on ollut minulle jopa iloa. Ihmeen helppo on ollut sopeutua: nyt on näin. Se tuntui ihmisen kokoiselta, siitä voi jotain muotoilla. Olla vähän niin kuin Karibialla, ihan saman auringon alla. Miten maailma kestää ainakaan sitä, että ihmiset ryntäävät heti pakonomaisesti ilmatilaan ja kaikkialle. Mutta tilanteeni on toki ollut etuoikeutettu: olen perusterve, lapseni ovat terveitä, minulla on kuukausipalkkainen työ, elän harvaan asutussa vähäväkisessä Suomessa – muun muassa. ”Majassa saan olla eri tavalla kuin kaupunkiasunnossani: vähän niin kuin Karibialla.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. Haluammeko entisenlaisen kulutusjuhlan ja hysteerisen kilpajuoksun takaisin. Niin on ollut hyvä. Intuitio on keskimäärin ihan hyvä ohjaaja. KUN maailma kesällä aukeaa – ja vaikkei se aukeaisikaan – saan herätä aamulla meren rannasta ja astua suoraan ovesta polulle, kävellä aamupissalle erilliseen veskiin. SUUNNITTELEMINEN ei ylipäätään ole suurin vahvuuteni. Taustalla oli ajatus, että jos ja kun tulemme olemaan tulevaisuudessa useinkin jumissa erilaisten pandemioiden takia, haluanko elää neljän seinän sisällä pienessä kerrostaloasunnossani kuukausikaupalla. M itä käy globalisaatiolle koronan jälkeen. Päivä kerrallaan. Alan opiskella lintuja, istutan pihalle muutaman kukkasen ja pensaan, tutkin kasvun ihmettä. Olen heti maailmassa, voin juoda aamukahvin pihakeinussa tai riippumatossa. Sellaisen, Koronan jälkeinen exit plan: askeettinen maja rannassa Anni Valtonen joita rakennettiin työläisten virkistymispaikoiksi 1930-luvulta lähtien eri puolille kaupunkia. Alati uusia käänteitä on kohtalaisesti tielleni sadellut. Viime kesänä kuitenkin koin jonkinlaisen kirkkauden hetken, ja siitä poiki ihan oikea pidemmän ajan suunnitelma, kenties exit plan. Voiko korona opettaa solidaarisuutta. Tulevaisuuden inhimillisyys – mitä se on. En halua. Sain valtavasti voimaa ajatuksesta, että saisin juurruttaa itseni meren rantaan. päätoimittaja. Tulevaisuuden tutkimus vastaan intuitio. Majassa saan olla eri tavalla kuin kaupunkiasunnossani: tiskata käsin terassilla, laittaa ruokaa ulkona, viettää siestaa riippumatossa, tuijottaa kimmeltävää merta, sen horisonttia. Matkaan tuli mutkia, ja 1951 rakennettu majani oli purettava
Ruokakriisi koskettaa jo nyt vähintään 174 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi pandemiaa edeltäneiden 20 vuoden aikana äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus oli maailmassa puolittunut. Myös YK:n ruokaohjelman (WFP) johtajan David Beasleyn vuosi sitten tekemä varoitus maailmaa uhkaavasta ”raamatullisesta nälänhädästä” näyttäisi olevan toteutumassa. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Karoliina Knuuti. Maailmanpankin mukaan noin 120 miljoonaa ihmistä ajautui äärimmäiseen köyhyyteen vuonna 2020, ja lukeman ennustetaan nousevan tänä vuonna 150 miljoonaan. Mikäli apua ei saada lähikuukausina, luvun ennustetaan kasvavan jopa 270 miljoonaan. KUN pandemia alkoi, monet järjestöt esittivät huolensa sen vaikutuksista maailman hauraimpiin maihin. Kansainvälinen työjärjestö ILO on puolestaan laskenut, että yli 250 miljoonan työpaikan verran työtunteja on menetetty ympäri maailmaa. JI M M Y V IL LA LT A / V W PI C S / LE H TI KU VA Avustusjärjestöt ovat vedonneet rokotteiden ja kriisiavun puolesta, jotta pandemian kielteiset vaikutukset saataisiin minimoitua. Kestävä kehitys katkolla 4 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Nyt kehitys on kääntynyt jyrkästi. Kestävän kehityksen mittarit ovat ottaneet takapakkia ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Hyvin ei mene myöskään tasaarvoon ja työhön liittyvillä kehitysmittareilla. Runsaan vuoden jälkeen nähdään, että suuri osa synkistä ennustuksista on toteutunut. Kuvassa ruoka-apua Venezuelassa. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että pandemian myötä naisten ja miesten välinen tasa-arvo peruuttaa globaalisti vuosikymmeniä
Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty lähivuosikymmenten aikana, ja ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. 2021 5 MA AILMA PALOINA. WWF:n mukaan Suomessa monia sisävesien kalalajeja kalastetaan kestävästi. MAAILMAN SANA Y?gen on japania ja viittaa syvälliseen ja salaperäiseen tunteeseen maailmankaikkeuden kauneudesta ja ihmisen kärsimyksen surullisesta kauneudesta. Kun väestön kasvukäyrää tarkastellaan vähänkin pidemmältä aikaväliltä, nähdään, kuinka tasainen kehitys kääntyy kasvuun 1700 ja 1800-lukujen aikana ja ampaisee sitten 1900-luvulla suoraan kohti taivaita. Kahdeksan miljardia tulee YK:n ennusteiden mukaan täyteen 2023. Ei siis ihme, että huolestuneita puheenvuoroja väestöräjähdyksestä on riittänyt. Silti Suomessakin monet vaelluskalat ovat uhanalaisia. Tämä selviää ympäristöjärjestö WWF:n ja 15 muun kansainvälisen järjestön helmikuun lopussa julkaisemasta raportista. Siitä väestö tuplaantui jo 36 vuodessa eli vuoteen 1974 mennessä ja kolminkertaistui kuuteen miljardiin vuodelle 1999. Vuosisadan loppuun mennessä väestön ennustetaan olevan noin 10,9 miljardia ja kääntyvän siitä mahdollisesti jopa hiljalleen laskuun. Toinen miljardi tuli kasaan vuonna 1928 eli reilussa sadassa vuodessa. Kolmannes makean veden kalalajeista vaarassa hävitä MAAILMAN makean veden kalalajeista noin kolmasosa on nykyään uhanalaisia. Ensin kesti vuosituhansia, että ihmisten lukumäärä saavutti miljardin vuonna 1804. Tämän saa helposti näkyviin vertaamalla väkilukudataa prosentuaalista kasvua kuvaavaan käyrään. Makeissa vesissä elää reilu puolet maailman kaikista kalalajeista. Mutta toisin kuin historiadataa tarkastelemalla helposti päättelisi, räjähdysvaihe on jo ohitettu ja kasvu on jo nyt hidastunut merkittävästi. Väestö siis kasvaa yhä mutta huomattavasti hitaammin kuin ennen. Esimerkiksi maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa. Siitä kasvu ampaisi pilviin. Raportin mukaan kalakantoja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen. MAAILMAN väkiluku on kasvanut hurjaa vauhtia kuluneen parinsadan vuoden aikana. Siitä selviää, että kasvuvauhdin huippu nähtiin 1960-luvun alussa, ja jo nyt vauhti on yli puolittunut. Maanosista Afrikka on ainoa, johon ennustetaan nopeaa väestönkasvua vuosisadan loppuun asti. Vuosittainen väestönkasvuvauhti (1950–2100) 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Vä es tö n su ht ee lli ne n ka sv u (% ) 10 Mrd 8 Mrd 6 Mrd 4 Mrd 2 Mrd 1950 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 Ennuste . 10 000 eaa 8 000 eaa 6 000 eaa 4 000 eaa 2 000 eaa 2100 4 Milj 190 Milj 1900 1,65 Mrd 2019 7,7 Mrd 1975 4 Mrd MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Maailman väestö kasvaa yhä – muttei ikuisesti Maailman väkiluku viimeiset 12,000 vuotta ja YK:n ennuste vuodelle 2100 Lähteet: Pew-tutkimuskeskus, ourworldindata.org, Worldometer
Myös Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean on vedonnut junttaan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Asiasta raportoi The Guardian -lehti 5.5.2021. Maan suuri nuori väestö oli jo tottunut vapaan maailman mahdollisuuksiin ja sen tuomaan elintason nousuun. Guardian pohjaa tietonsa YK: n raportteihin ja kansalaisjärjestöjen keräämään tietokantaan. Opposition keulakuva Aung San Suu Kyi istui kotiarestissa vuodesta 1989 vuoteen 2010. Lähde: Reuters TUHANSIA siviilejä on pidätetty ja satoja on kuollut Myanmarin helmikuisen sotilasvallankaappauksen seurauksena. 1.2.2021 sotilasjuntta kaappasi vallan. KOHTI PAREMPAA Tuomari ja ihmisoikeuksien puolustaja Martha Koome on nousemassa Kenian ensimmäiseksi naispuoliseksi ylituomariksi. EU:n petostentorjuntavirasto (OLAF) käynnisti jo alkuvuodesta oman tutkimuksensa Frontexin toimista. YK on varoittanut, että jopa puolet maan 54 miljoonan ihmisen väestöstä uhkaa vajota köyhyyteen ja että maata uhkaa ruokapula. Myanmar Syyrian tiellä 6 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Kansa on reagoinut juntan toimintaan kielteisesti. Tilanne kärjistyi, kun Aung San Suu Kyi johtama enemmistöpuolue NLD sai marraskuun parlamenttivaaleissa yli 80 prosenttia äänistä. EU:n rajatoimet syynä 2000 pakolaisen kuolemaan EU:N jäsenvaltiot sekä EU: n rajaja merivartiovirasto Frontex ovat käyttäneet laittomia keinoja yli 40 000 turvapaikanhakijan käännyttämiseksi Euroopan rajoilta pandemian aikana. Armeijalla on kuitenkin yhä kiintiöt maan hallinnossa. 2021 MA AILMA PALOINA. Suuri osa demokraattisesti valituista johtajista pidätettiin. Helmikuusta lähtien maassa on nähty laajoja protesteja ja lakkoja, niin kutsuttu ”kevätvallankumous”, jota armeija on tukahduttanut yhä väkivaltaisemmin ottein. Toukokuun alussa NUG ilmoitti perustaneensa omat puolustusvoimansa. Huhtikuussa Suu Kyin tukijat perustivat varjohallituksen, NUG:n. Nyt maan pelätään ajautuvan täyteen sisällissotaan. Todistajat ovat raportoineet rajaviranomaisten syyllistyneen esimerkiksi pahoinpitelyihin ja nöyryyttämiseen sekä jättäneen merihätäkutsujen huomioimatta. Niiden mukaan Euroopan maat ja Frontex ovat työntäneet järjestelmällisesti veneillä saapuvia pakolaisia pois EU:n rajoilta. AF P / LE H TI KU VA IS TO C K Sotilasjunttaa vastustava mielenosoittaja hyppää barrikadin yli Yangonissa 19.3.2021. Ensimmäiset demokraattiset vaalit pidettiin vuonna 2015. Tilanne on siis räjähdysherkkä. Maan armeijan puolue USDP ei hyväksynyt tulosta vaan syytti sitä vilpilliseksi. Myanmarissa on pitkä historia sotilasvallasta. Toimet linkittyvät yli 2000 ihmisen kuolemaan. Kuluneen vuosikymmenen ajan maata on avattu etenkin uusien taloudellisten suhteiden toivossa
Samalla tulee tukeneeksi ja suojelleeksi uhanalaisia eläinlajeja. Olisiko elefantti hyvä adoptiolemmikki. Virtuaalisissa lemmikeissä on se hieno puoli, etteivät ne tuhoa sohvatyynyjä, ovat helppohoitoisia eivätkä niele kummoisia ylläpitokustannuksia. Olemme viime vuosina oppineet, että meren keuhkoina toimivat koralliriutat ovat katoamassa. MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Koteihinsa sulloutuneet ihmiset ovat kaivanneet rajalliseen ja yksinäisempään arkeensa eläväistä eläinseuraa. Eri nettisivut tarjoavat lemmikinnälkäisille mahdollisuuksia adoptoida ja seurata eläimiä virtuaalisesti. Mutta jos sairastaa pentukuumetta, voisi ennen kenneleiden läpikäymistä harkita myös virtuaalilemmikkiä. 2021 7 MA AILMA PALOINA. TUULIA KUUSELA H U C H EN / U N SP LA SH Lemmikin hankkiminen on nyt eettisempää kuin koskaan. KORONA on synnyttänyt ennennäkemättömän lemmikkibuumin. Rannekorussa olevasta QR-koodista voi reaaliaikaisesti kurkata, missä oma adoptionorsu tallustaa ja mitä reittejä se on kulkenut. Mikäli haluaa seurata elefantin, jääkarhun tai kilpikonnan matkaa, se on nyt mahdollista. Myös korallin voi nykyisin adoptoida! Kun adoptoi korallin, oman pienokaisen saa nimetä vapaasti ja pääsee ripustamaan kuvallisen adoptiotodistuksen omalle seinälleen. Voimme ihailla ruudulta kivellä nautiskelevaa norppaa tai tarkkailla sääksien pesänrakennusta. Lähes viisikymmentä prosenttia hengittämästämme ilmasta tulee merestä. Myös erilaiset livekamerat tuovat eläimet kotiisi
Yritämme muuttaa vammaisten ihmisten itsensä ja myös yhteiskunnan näkemyksiä vammaisuudesta”, sanoo EPDEA-järjestöä johtava Gosa Zeleke. Sera Helsinki on suomalainen yritys, joka tuo Etiopiassa valmistettuja mattoja länsimaiden markkinoille. Rahoituksen turvin he ostavat lampaita, kehruukoneita tai muita työvälineitä. MIKA NISKANEN Vammaiset naiset ansaitsevat Etiopiassa toimeentuloa valmistamalla länsimaihin myytäviä, korkealaatuisia mattoja. Yksin tehtävä olisi mahdoton. ”Tavoitteenamme on saada villanja langantuotanto vammaisten naisten käsiin. Vuonna 2099 maailman keskiarvoiseksi eliniäksi ennustetaan 81 vuotta. Yhteistyön onnistumisen kannalta tärkeätä on ollut yhteiset tavoitteet, selkeät roolit ja tiivis yhteys. Etiopian 109 miljoonan ihmisen väestöstä noin 17,5 prosenttia elää jonkin vamman kanssa. 2017 MAAILMAN LUKUJA 2/3 72 oli ensimmäinen vuosi, kun kaupungeissa asui enemmän ihmisiä, kuin maalla. Ennustetaan, että vuonna 2050 kaupungeissa asuu väestöstä yli Maailman väestö vanhenee ja kaupungistuu. ”Useimmat vammaisista ihmisistä kohtaavat Etiopiassa syrjintää ja ovat köyhiä. Ne auttavat Sera Helsinkiä löytämään vammaisten naisten ryhmiä eri tuotantovaiheisiin. Vammaisista ihmisistä jopa 95 prosenttia elää köyhyydessä ja 85 prosenttia maaseudulla, joissa heidän mahdollisuudet työntekoon ovat rajalliset. ”Vammaiset ihmiset haluavat näyttää, että myös he ovat tuottavia ja voivat auttaa kotimaataan kehittymään”, Zeleke sanoo. Taustalla vaikuttaa järjestöjen ja yritysten yhteistyö. 2021 MA AILMA PALOINA. Tällä hetkellä luku on Lähde: Our World in Data 55 PROSENTTIA Tällä hetkellä maailman väestöstä asuu kaupungeissa YLI 300 vammaista naista on ansainnut toimeentuloa tai hyötynyt muuten Abilis-säätiön ja Sera Helsingin käynnistämästä yhteistyöstä Etiopiassa. Usein naiset perustavat osuuskuntia tai yrityksiä, joiden perustamiseen he saavat rahoitusta Abilis-säätiöltä. Heillä ei useinkaan ole merkittävää toimeentulon lähdettä. Zeleke muistuttaa, että järjestöjen ja yritysten yhteistyö on parhaimmillaan erittäin kestävää, kun kehitysvaikutuksia luodaan markkinavoimien rahoittamana. Siksi mukana ovat Abilis-säätiö, etiopialaiset järjestöt EPDEA ja EWDNA sekä etiopialainen yritys Ennat Design. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Toimeentuloa Etiopiassa: Design-mattoja länsimaihin SE R A H EL SI N KI Etiopian väestöstä noin 17,5 prosentilla on jokin vamma. Keskiössä ovat matot. Niistä suuri osa on vammaisten naisten valmistamia. Sitä kautta saisimme satoja uusia työpaikkoja erityisen vaikeille alueille Etiopian maaseudulla, missä äärimmäinen köyhyys on arkipäivää”, sanoo Sera Helsingin perustaja Anna Suoheimo. Zeleken mukaan avainsana on voimaantuminen. Naisia tuetaan myös muun muassa koulutuksilla
Ei tarvitse pelätä paljastuksia, kun voi luottaa infoähkyn hautaavan ne. ”Digitaalinen sälä ryövää meiltä sen ainoan elämän, joka meillä on elettävänä.” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja, joka on kirjoittanut ainakin kolmen romaanin verran tviittejä tililtä @Riikkasuominen.. Työ voi vaatia sen käyttöä ja siviilissä facebookittoHuomiotalous aktivismin esteenä Riikka Suominen muus vaatii sosiaalista pääomaa, eli että saa tiedon tapahtumista ja mielipiteensä kuulluksi muutenkin. Tunteja päivässä. Itse olen pyytänyt, ettei kuntavaalilahjoituksiani käytettäisi Facebook-mainontaan. Häiriö on tuottoisampaa kuin säilyttäminen. Niin väittää amerikkalaistaiteilija Jenny Odell kirjassaan How to do nothing. Syöte tuo päivittäin eteeni satoja epäkohtia, joille en voi oikeastaan tehdä juuri mitään. Hänen mukaansa netin joutavuudet harhauttavat meidät pois yhteisten ponnistelujen luota. Esimerkiksi mainoksia voi katsoa aikidotyyliin, analysoida niitä ymmärtääkseen vastustajaa paremmin. Hän muistuttaa, ettei Facebookin käytön lopettaminen ole poliittinen teko, koska sitä ei tulkita niin (vaan irtiotoksi ystävistä). Koska siinä missä rahalla maksetaan standardoiduilla yksiköillä – euron arvo on vakio – niin huomiolla maksaessa arvo ei ole määrämittainen. Lisäksi myös digipaastoava elää maailmassa, jota somejätit muokkaavat. Paitsi kommentoida. Mutta mitä jos some vain ryövää elämäni. AKTIVISTILLE ajoittainen voimien kerääminen somen ulkopuolella on välttämättömyys. Yhden ihmisen aika on rajallinen resurssi ja samalla tavalla hänen huomionsakin on. Kasaa riittämättömyydentunnetta. Onneksi Odellkaan ei vaadi somelakkoa. Mutta Odellin kirja ei nimestä huolimatta ole opas downshiftaukseen. Eipä siis ihme, että Donald Trumpin kauden päätyttyä jenkkimedian yleisömäärät ovat romahtaneet. En jaksa silti parjata selkärangattomuuttani. Mutta tällaisessakin tilanteessa voi kieltäytyä huomioimasta. Ilmastoliike kokoaa voimansa Twitterissä, feministit pääsevät ääneen Instagramissa ja Facebookissa kerätään allekirjoituksia translain uudistamiseksi. Häiriötekijät siitä ovat elämän ja kuoleman kysymys. MUTTA somessa tapahtuu niin paljon hyvää, vikisen. Kaikilla ei ole edes varaa lähteä somesta. Tällä hetkellä luonnon tuhoamisen pysäyttäminen vaatii joukkovoimaa. Ja sitähän teen. Aktivismi syntyy siitä, että moni kiinnittää huomion yhtä aikaa samaan epäkohtaan. Hirviötä ei ole tarpeen ruokkia yhtään enempää. SOME estää maailmanparantamisen. Netti lupasi vapaata tiedonvälitystä, sen sijaan banaali hälinä sensuroi. Pikemminkin se neuvoo irtisanoutumaan huomion kalastajista ja suuntaamaan tekemisen sinne, minne itse haluaa. Kun tekoäly voittaa shakin maailmanmestarin, mitä mahdollisuuksia minun itsekurillani olisi sitä vastaan. Tykittää huomiokykyni atomeiksi. Huomiotalous nojaa ahdistuksiin ja pelkoihin. O len perustellut someriippuvuuttani sillä, että siellä tehty aktivismi muuttaa maailmaa
Joidenkin arvioiden mukaan Japanissa myös harrastetaan enemmän arkiliikuntaa kuin länsimaissa. Muuta maailmaa on tietenkin kiinnostanut, mikä selittää japanilaisten pitkää ikää. Japanissa sukupuolten välinen ero eliniässä on runsaat viisi vuotta, Suomessa rahtusen vähemmän. Terveiden elämäntapojen vaikutus näkyy siinäkin, että vain 4,3 prosenttia japanilaisista on lihavia. Länsimaisiin kulttuureihin verrattuna Japanissa korostuu yhteisöllisyys. PITKÄIKÄISYYS yhdistettynä alhaiseen syntyvyyteen tarkoittaa myös sitä, että Japanissa on Monacon jälkeen maailman vanhin väestö. RUOKAVALIO ja liikunta ovat ilmeisiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Maailman pisin elinajanodote: Tänä vuonna syntyvällä lapsella on hyvät mahdollisuudet ihmetellä maailman menoa vielä 2100-luvulla. Japanilaiset syövät paljon kalaa, riisiä ja kasviksia, ja vain vähän eläinrasvoja, maitotuotteita ja sokeria. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Maailman pitkäikäisin kansa: JAPANILAISET Geenit, elämäntavat ja kulttuuri ratkaisevat Lähde: Maailman terveysjärjestö (WHO) IS TO C K TÄNÄ vuonna syntyvällä lapsella on hyvät mahdollisuudet ihmetellä elämää vielä 2100-luvulla. Väestöennusteiden mukaan japanilaisten määrä saattaa vähentyä jopa 40 prosentilla vuoteen 2100 mennessä. Mahdollisuudet ovat huipussaan, jos lapsi sattuu olemaan japanilainen tyttö. Japani ovat komeillut elinajanodotetilastojen kärjessä 1980-luvulta lähtien. Japanilaisessa kulttuurissa myös arvostetaan ikäihmisiä, joiden kunnioittamiselle on jopa erityinen juhlapäivä. Lapsikuolleisuus saatiin painettua alas, sydänja verisuonitautien määrää leikattiin vähentämällä suolaa ruokavaliosta ja niin edelleen. Suomi 81,6 vuotta 10 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Asia on monen tekijän summa, jossa osuutensa on niin geeneillä, elämäntavoilla, terveydenhuollolla kuin kulttuurisilla seikoilla. Mahdollisuudet ovat huipussaan, jos lapsi sattuu olemaan japanilainen tyttö. Teksti: Juha Mäkinen Japani 84,3 vuotta Sveitsi 83,4 vuotta Etelä-Korea 83,3 vuotta Singapore 83,2 vuotta Espanja 83,2 vuotta . Useimmissa Euroopan maissa lihavia on yli 20 prosenttia väestöstä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 36,2 prosenttia. Itä-Euroopan miehet taas tuppaavat kuolemaan ennen aikojaan: Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä naiset elävät lähes kymmenen vuotta miehiä pidempään. Saatamme kauhistella japanilaisten pitkiä työpäiviä, mutta mitalilla on toinenkin puolensa: japanilaiset voivat kokea kollegansa tärkeäksi yhteisöksi, johon kuuluminen ylläpitää hyvinvointia. Monissa tutkimuksissa on nostettu esiin myös sosiologisia tekijöitä. NAISET elävät kaikkialla miehiä pidempään, mutta eri maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon aiemmin miehet kuukahtavat. Toisen maailmansodan jälkeen Japanissa ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään julkista terveydenhuoltoa ja ratkomaan tärkeimpiä terveysongelmia. Japanin väkiluku saavutti huippunsa kymmenen vuotta sitten ja on siitä lähtien laskenut hitaasti
Syyskuun kolmas maanantai on Japanissa ikäihmisten kunnioittamisen päivä, joka on yleinen vapaapäivä.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
KUVA: RASOUL KHORRAM. Selin oleva nainen on puolestaan verhoutunut Iranin opposition huiviin. Kurdiperhe juhlistaa tapahtumaa Kurdistanin lippua katsellen. Kurdistan. Tyttöjen vaatteissa on koristeena lipun värisiä kuvioita. Kurdikansa viettää omaa uutta vuottaan Newrozia, uuden kevään tuloa, maaliskuussa. Akre
Ricky Kej oivalsi sen jo lapsena. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Ricky Kej 14 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Bangaloren rehevä luonto vaikutti siihen, millainen ihminen Kej’stä kasvoi. ”Musiikki oli koko universumini keskus. Ihmettelin jatkuvasti: jos käärmeet kerran ovat niin vaarallisia ja kamalia, miksi ne sitten ovat olemassa?” Tyydyttävää vastausta ei kuulunut, ja siksi hänen täytyi keksiä se itse: kaikella on oma tärkeä roolinsa osana ekosysteemiä. Rakkauden kautta syntyy halu suojella, hän uskoo. Kej oli kahdeksanvuotias, kun perhe muutti Yhdysvalloista Etelä-Intian Bangaloreen. Kej, 39, ei muista aikaa, jolloin ei olisi ollut muusikko ja ympäristönsuojelija, ainakin jollain tavoin. Siinä missä muut perheenjäsenet ja pihapiirin lapset pakenivat käärmeitä ja skorpioneja, Kej oli aina kiinnostunut kaikenlaisista lajeista. Kuuntelin vain jatkuvasti musiikkia ja yritin ymmärtää, mitä se minulle kertoi. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN. Sama näkyy yhä alkuperäiskansojen musiikissa halki maailman”, Kej sanoo. Muiden lasten tapaan en ollut kiinnostunut televisiosta tai jalkapallosta. ”Katsoin käärmeitä silmiin ja näin niissä persoonallisuuden. Mutta yhtä tärkeä oli isän levykokoelma, joka sisälsi musiikkia ympäri maailmaa. ”Musiikin tekeminen alkoi, kun ihminen yritti jäljitellä luonnon ääniä. Ilman sitä hänestä ei olisi tullut maailmanmusiikin kärkinimeä, Kej uskoo. Siellä hän on asunut siitä asti, rikkaan elonkirjon ympäröimänä. P uron solina, tuulen humina ja lintujen laulu – musiikki ja luonto ovat yhtä. Opin siitä kaiken oleellisen erilaisista kulttuureista ja luonnonympäristöistä.” Elämään herättäjä Ricky Kej tekee musiikkia, jotta ihmiset rakastuisivat maapalloon. Lapsuusmuistoissa nuo kaksi lomittuvat saumattomasti toisiinsa
”Musiikki kuljettaa meidät siihen sisäiseen paikkaan, josta muutos voi alkaa.". Tarvitaan myös taidetta. Tieteellinen todistusaineisto ei yksin riitä, Ricky Kej sanoo
Silloin hän oppi yhdistelemään erilaisia musiikkityylejä ja tapasi muusikkoja maailman kaikilta laidoilta. Grammy-voiton jälkeen kansainvälisiä kutsuja alkoi sadella, ja Kej on ehtinyt esiintyä YK :n päämajoissa niin New Yorkissa kuin Genevessä. Se on tärkeää itsetunnon kohotusta varsinkin köyhien perheiden lapsille, Kej arvelee. Oli kyse sitten ilmastonmuutoksesta tai lajien kadosta, tieteellinen todistusaineisto kantaa vain tiettyyn pisteeseen asti, hän uskoo. Syntyi se globaali soundi, josta Kej on sittemmin tullut tunnetuksi. Tarinani osoittaa, että intialaisellakin voi olla ääni.” MUSIIKKI on Kej’lle ennen kaikkea kieli, universaali sellainen. Intiassa kaikki seitsemäsluokalaiset oppilaat lukevat hänen tarinansa englannin kielen oppikirjoistaan. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 3 . Silloin Kej’lle myönnettiin Grammy-palkinto vuoden parhaasta New Age -levystä. ”Tämä on ollut aikamoinen matka. Tätä kieltä tarvitaan, jotta voidaan kurottaa ihmisten sydämiin. Se vaatii tunnekeskuksen aktivointia.” Tulevaisuuden suhteen Kej kertoo olevansa toiveikas. ”Voit sanoa minkä tahansa kansainvälisen yrityksen nimen, ja olen melko varmasti säveltänyt musiikkia heidän mainokseensa”, Kej arvelee. ”Tein tuolloin vahvan sitoumuksen, että kaiken musiikkini täytyy edistää luonnon suojelemista.” Jostain piti tietysti ensin aloittaa. . Nyt Kej’n matka on päätynyt oppikirjoihin asti. Lisäksi hänet on valittu lähettilääksi useampaan YK :n alaiseen järjestöön, samoin Maailman päivä -verkostoon. Keskeistä olisi Kej’n mukaan ymmärtää tämä: Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat. Hän kutsuu Grammyä edeltäviä aikoja ”oppivuosikseen”. Grammy-voittoa edeltävinä vuosina Kej sävelsi musiikkia mainoksiin, yli 3500:n kappaleen verran. ”Intian väkilukuun nähden meitä näkee maailmalla vain vähän. Kultainen kysymys on, miten saada ihmiset toimimaan. VUOSI 2015 oli käänteentekevä. 2021. ?Grammy-voiton jälkeen Kej päätti, että tekisi jatkossa musiikkia vain ympäristön hyväksi. Erilaiset instrumentit soivat harmonisesti yhteen, ja jokainen niistä saa ilmentää omaa ainutlaatuista persoonallisuuttaan.” Sama pyrkimys vallitsee Kej’n mukaan myös Yhdistyneissä kansakunnissa. Tässä kohtaa nousee tietysti epäilys: mitä tekemistä mainosmusiikilla on ympäristönsuojelun kanssa. Lapsena Kej'n elämässä oli kaksi keskipistettä: isän levykokoelma ja pihapiirin luonto. Korona-aika on osoittanut, että ihminen voi muuttaa toimintaansa hyvinkin nopeasti, jos kokee että jokin uhkaa häntä tai hänen läheisiään. ”Musiikin kautta maailma on yksi. ”Muutos ei voi tapahtua ilman taidetta. En olisi koskaan uskonut, että mikään tästä voisi tapahtua minulle”, Kej sanoo. Ei paljoakaan, Kej myöntää, muttei myöskään kadu tekemäänsä. Nykyään hän tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa. ” Ihmiset suojelevat vain asioita, joita rakastavat. Keskeinen kysymys ei enää ole se, miten tehdä ihmisistä tietoisia, sillä ihmiset tietävät jo riittävästi. Siksi juuri nyt pitäisi työstää rakkauden tasoa
Erityisen rakkaita Kej’lle ovat norsut. Hänen omaa sydäntä kivistää tieto siitä, mitä villieläimille Intiassa tapahtuu. ”Kehittyvissä maissa painitaan yhä jokapäiväisen selviytymisen kanssa. Sen sijaan hän pyrkii harjoittamaan positiivista vahvistamista. ”Suurin ongelmamme on se, että odotamme aina jonkun muun tekevän muutoksen.” Kyse ei ole uhrauksista eikä elämän kurjistamisesta, Kej muistuttaa. ”Ihmiset täytyy saada rakastumaan maapalloon ja sen kaikkiin elämänmuotoihin.” Syyllistämiseen Kej ei usko. Kukaan meistä ei pysty välittämään kaikesta, mutta Kej'n mukaan jokainen meistä välittää ainakin jostain. Istutan heidän mieleensä kysymyksen: mitä jos menetämme tämän?” Jo usean vuoden ajan Kej on esittänyt konserteissaan kappaleen, joka kertoo Tyynenmeren saarista ja sen asukkaista. ”Musiikki ravitsee, elvyttää ja herättää elämään. Kej asettuu valinnallaan musiikkimaailmalle niin yleistä kulutuskeskeisyyttä vastaan. Kappaleen aikana lavalla pyörii video, jossa näkyy saarten luontoa ja sen asukkaita, erityisesti lapsia. Kestävä elämä voi olla oikein hyvää elämää. Tämä kaikki kertoo siitä, mihin hän uskoo: ruohonjuuritason vaikuttamiseen. ”Yritän saada ihmiset rakastumaan näihin ihmisiin ja havahtumaan rakkauden kautta siihen, että näistä lapsista tulee pian ilmastopakolaisia.” Kun sydämessä syttyy välittämisen kipu, muutos voi alkaa. Hän uskoo, että musiikin avulla se on mahdollista. Ricky Kej Syntynyt 1981, Yhdysvaltojen Pohjois-Carolinassa Asuu Intian Bangaloressa Perhe Vanhempi veli, vaimo, isä ja äiti Voittanut Grammy-palkinnon parhaasta New Age -levystä (2015) Lähettiläänä esimerkiksi Unescossa, Unicefissä ja Maan päivä -verkostossa Harrastukset Elokuvat ja nukkuminen MAAILMAN KUVALEHTI 3 . ”Viljelijät yrittävät vain turvata perheensä toimeentulon. ”En omista kuin muutaman vaatekerran ja olen ylpeä siitä!” Muusikot ja taiteilijat ovat ihmisiä, jotka voivat toimia inspiroivina esimerkkeinä muille, Kej uskoo. klo 13.40–14.10, puhelava ja Virtual Concert for the Planet klo 14.15–14.45, musiikkilava. Hän itse on kasvissyöjä ja kulkee julkisella liikenteellä niin kotonaan Bangaloressa kuin keikoillaan ympäri maailmaa. Kun niiden kotimetsä tuhoutuu, ne ajautuvat asutuskeskusten liepeille etsimään ruokaa. Se kuljettaa meidät siihen sisäiseen paikkaan, josta muutos voi alkaa.” • Ricky Kej: Musiikin sosiaalinen vaikuttavuus su 30.5. Viljelijöiden vastaus on ollut räjähteiden piilottaminen hedelmiin. 2021 17. Mutta Kej’n visio on tätäkin laajempi. (maailmakylassa.fi) KUKA. Intia kun on yksi maailman viimeisistä maista, joissa suuret nisäkkäät yhä liikkuvat laajoilla alueilla. ”Näytän ihmisille, mikä on kaunista ja suojelemisen arvoista. Hiilijalanjälkeään hän tarkkailee aktiivisesti ja tekee laskelmia pienentääkseen sitä. Näihin kaikkiin Kej haluaa puuttua. Ympäristöä ei nimittäin voi tarkastella vain sellaisenaan, hän sanoo. Ei heitä voi käskeä laittamaan aurinkopaneeleita katolle. Hyvä jos heillä on edes kattoa.” Ihmisten saaminen ympäristönsuojelun kannalle siis vaatii sitä, että täytyy ratkoa myös sellaisia ongelmia kuin esimerkiksi nälkä, köyhyys ja epätasa-arvo. Jälki on raadollista, mutta Kej ei halua syyttää yksin viljelijöitä. Nämä saaret ovat maailman matalimpia, ja arvioiden mukaan ne jäävät jo 50 vuoden päästä veden alle. Voisi kuvitella, että tässä kaikessa on yhdelle ihmiselle tarpeeksi työnsarkaa. Meidän pitäisi lopettaa toistemme syytteleminen ja pohtia yhdessä, mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi.” EI liene montaakaan artistia, joka esiintyy aina samassa asussa. Monilla ihmisillä ei ole vielä edes sähköä
Siihen ei ole luvassa maskeja ja rokotteita. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Tuomas Kärkkäinen TEEMA: TULEVAISUUS. Kun koronapandemia jää taakse, ihmiskunnan edessä on vielä paljon suurempi kriisi. Voisiko uusi normaali olla silti vanhaa parempi