Häpeä hiiteen! TEEMA: TERVEYS Essee:i 6,90?€ 3 2020. Tansanian Arushassa työskentelevällä Virpi Mesiäislehdolla on missio, joka voi muuttaa itäafrikkalaisten naisten elämän: kuukautisvallankumous. Addis Abeba on Afrikan Bryssel Tee ma : Ter vey s Ma ailm an Ku vale hti 3/2 020 Iso paha lääketeollisuus Onko luonnontuotteiden hype lääkemarkkinoilla perusteltua
Ryhdy Animalian kuukausilahjoittajaksi. Lue Ulkopolitiik kaa sähköisesti ! Ulkopol itiikka-le hden sähköise n näköisle hden lukuoike us sisältyy tilaukse en. animalia.fi/kuukausilahjoitus Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * Vuosikerta 42 € (opiskelijoille 28 €) sis. ?32 Rail Baltican kivinen tie???34 Venezu ela Perussa ???42 1 9 4 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Ei koskaan yksin Kansala iset jättävät jälkeens ä dataa, joka on polttoa inetta tekoäly lle. digilehden ja -arkiston vuodesta 2006 alkaen Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Voit kirjautu a sisään painetun lehden takaa löytyväl lä tilaajatu nnuksel la. Pelissä ovat yksityis yys ja sananva paus. V KO 20 20 -1 9 86 78 04 -2 00 1 2 2 | E N T Ä JO S . Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. 9,50 € PA L. Ulkopolitiikkalehti katsoo tulevaisuuteen kolmen skenaarion avulla. *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). Valikoima näkyy lehden tilaussivulla netissä. V KO 20 20 -5 86 78 04 -1 90 4 20 19 | E I K O S K A A N Y K S IN 4 4/2019 ULKOP OLITII KKA Sosiaali nen luottolu okitus?. www.u lkopolit iikka.fi/ podcast Kuuntele lehden omaa podcastia! tilaukset: www.ulkopolitiikka.fi/tilaa?|?asiakaspalvelu@ulkopolitiikka.fi?|?09 432 7707. 42 € (opiskelijoille 28 €) sisältää digilehden 10,40€ PA L. Halla-ahon ulkopolitiikka ???12 Afrikan vapaakauppa-a lue???44 Paperittomat työmarkkinoill a???56 tilaukset: www.ulkopoliti ikka.fi/tilaa?|?as iakaspalvelu@ul kopolitiikka.fi?|. 1 1/2020 ULKOPOLITII KKA 2 1 6 4 1 4 8 8 8 6 7 8 4 8 Entä jos. Haaveena turkistarhaton Suomi. Tule mukaan rakentamaan eläimille parempaa maailmaa. Mihin Suomi yrittää vaikutta a Euroopa n unioniss a. *Lehti palkittiin vuonna 2016 Suomen parhaana aikakauslehtenä (Edit-kilpailun ammatti-, järjestöja asiakaslehtien sarja). 09 432 7707 Tilaa palkittu Ulkopolitiikka * Vuosikerta Tilaajalahjaksi saat valitsemasi kirjan. Voit myös tilata pelkän sähköise n lehden tutustum ishintaa n osoittee ssa www.u lkopolit iikka.fi Ulkopol itiikan uudessa podcast issa sukelleta an tänä vuonna Suomen EU-puh eenjohta juuteen
Näimme useita suomalaisja eurooppalaisrahoitteisia hankkeita eli sen, mihin suomalaistenkin verorahoja on käytetty. ”Matkan jälkeen olen seurannut asioita uudella innolla.” Anni Valtonen Kaisa Viitanen Maailman Kuvalehti 3/?2020 3. ”Kadulla ihmiset olivat varovaisia, mutta jos haastattelu oli sovittu ennalta, ihmiset puhuivat vapaasti.” Viitanen myöntää, ettei ollut aiemmin tajunnut Addis Abeban olevan Afrikassa samanlainen vallan keskus kuin Bryssel Euroopassa. Etiopia 32–37 Addiksen uusi aika JO O N A PE TT ER SO N Toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Joona Pettersson osallistuivat viime vuonna ulkoministeriön Kehitysakatemian opintoihin, jotka huipentuivat Etiopian-matkaan. Jutun työnimi oli ’Addiksen Kallio’,” Viitanen sanoo. Halusimme myös tutustua kaupungin luovaan puoleen. Myös sananvapaus on Etiopiassa uutta. ”Suomen Addis Abeban suurlähetystö järjesti intensiivisen ohjelman. Tarinan takaa Pitkän vaikean jakson jälkeen pääkaupungissa eletään uudenlaista toivon ja kulttuurin kukoistuksen aikaa
Tässä numerossa Suomi 54 Sananvapauspalkittu Ujuni Ahmed taistelee tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan aseenaan suora puhe. Turkki 38 Reportaasi Turkista, jossa terveydenhoitojärjestelmä on ollut kovilla Syyrian pakolaisten myötä jo yhdeksän vuotta. Maailma 20 Maailman terveyskartasta on tasapuolisuus kaukana. 11 Kolumni Reetta Räty 12 Maailmanennätys Maailman eniten lääkäreitä 14 Välähdys Karanteeniajan hidas aamu Pitkät jutut 16 Henkilökuva Virpi Mesiäislehto haluaa eroon kuukautishäpeästä 20 Tasapuolisuus kaukana 26 Terveys vaatii yhteistyötä 28 Kun lapsiavioliitto rikkoo mielen 30 Addiksen uusi aika 38 Hoito kiven alla Turkissa 40 Essee Täyttä myrkkyä – luonnollisesti! Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella African Caren Nur Mohamud 50 Suhteita Manuela Bosco ja Tuure Kilpeläinen 54 10 kysymystä Ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed 56 Arviot ja vinkit 58 Ilmiö Miehen sydän avautuu metsässä 59 Kolumni Karri Miettinen aka Paleface 60 Kumma kolkka Pyhää erakkoelämää Välimerellä 61 Mistä tämäkin on. Kriisin sulkema maailma avautuu 7 Koronavirus – suuri tasa-arvoistaja. Sairauksien vaarallisuus riippuu siitä, minne satut syntymään. Maailma paloina 6 Kohti normaalia. 60 Katso, järjestö David Livingstone –seura Kannen kuva: Rachel Ambrose Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Vanessa Riki, Tuomas Kärkkäinen, Helena Heiskanen Maailman Kuvalehteä julkaisee Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Teemme töitä, jotta elämä olisi reilumpaa. 4 3/?2020 Maailman Kuvalehti. Ihan kaikkialla. 8 Köyhät eivät ole onnellisempia 9 Ihania valeuutisia eläimistä 10 Miten pandemian jälkeen pitäisi elvyttää
Yhtäältä ihmisten ja yhteisöjen välillä on suuria eroja resilienssissä eli kyvyssä selviytyä vaikeista tilanteista ja tapahtumista, tyytyä ja sopeutua. Niitä ei tavallaan ole, ne lakaistaan sivuun. Sanomattakin on selvää, ettei tällaisissa maissa myöskään terapiaa ole helposti tyrkyllä. Kuvittelemme, että niukkuudessa ja puutteessa elävät ihmiset olisivat jatkuvasti onnellisia ja tyytyväisiä. Aivan erityisesti onnellisuutta vähentävät sodat, konfliktit ja muut poikkeustilat. Tämän on iso osa ihmisistä jo ymmärtänyt, ja hyvä niin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan valtaosa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä elää köyhyydessä, kärsii huonosta fyysisestä terveydestä ja kohtaa ihmisoikeusloukkauksia. Minulla on lähipiirissäni vain muutama ihminen, jotka eivät ole elämässään käyttäneet mitään terapiapalveluja, ja hekin taatusti olisivat niitä tarvinneet. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Meillä sosiaalinen eristäytyminen, murjottaminen ja angstailu sallitaan – ja näytetään. Tässä lehdessä aiheenamme on terveys, myös mielenterveys. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ihmiset olisivat koko ajan onnellisia ja iloisia. Päinvastoin. Toisin sanoen puutteessa, niukkuudessa tai konfliktin keskellä elävä ihminen voi olla yhtä masentunut kuin meikäläisetkin, mutta pysyäkseen hengissä hänen on viimeiseen asti yritettävä toimia normaalisti. Esimerkiksi vuosikymmenen ajan saarretun Gazan asukkaista arviolta jopa viidesosa kärsii vakavista mielenterveysongelmista. Salaisuus näköharhamme taustalla on monitahoinen. Mielen ongelmista ja haasteista puhutaan nyky-Suomessa avoimesti ja niihin haetaan apua. Lehdessämme kolumnistina aloittava Karri Miettinen alias Paleface siteeraa intialaista filosofia Jiddu Krishnamurtia, joka on todennut, että ”sopeutumista näin syvästi sairaaseen yhteiskuntaan ei voida pitää merkkinä mielenterveydestä.” Tehkäämme terapiasta kansalaisoikeus! Tulevat sukupolvet kiittävät. Jutuistamme selviää, että mielenterveyden ongelmat ovat yhä stigma ja tabu monessa maailman maassa, muun muassa Nepalissa ja Syyriassa. Kokemukseni on, että kaikki tarvitsevat. Yhteisöllisissä kulttuureissa sosiaalinen tuki on ihan toista kuin yksilökeskeisissä länsimaissa, kuten on myös sen kääntöpuolena tuleva paine ja kontrolli. O letko joskus kuullut lauseen: ”Niillä ei siellä ollut yhtään mitään, mutta silti ne olivat tosi iloisia ja onnellisia”. Emme vain halua tai kykene näkemään hymyilevien kasvojen taakse. Minä olen. Meitä länsimaalaisia hyväosaisia vaivaa maailmalla kulkiessamme jatkuva näköharha. ”Tehkäämme terapiasta kansalaisoikeus.” Anni Valtonen Kaikki tarvitsevat terapiaa TE EM U U LL G RÉ N Maailman Kuvalehti 3/?2020 5 Pää kirjoitus. Toisaalta myös kulttuuriset konventiot ja ilmaisutavat vaihtelevat. Liian monta kertaa. Voin paljastaa totuuden: eivät he ole, tietenkään
Suomen hallitus tiedotti ensin 29. Maailma avautuu Maailma paloina. JO SE P LA G O / A FP / LE H TI KU VA Koonnut Karoliina Knuuti Sisarukset Ines, 11, ja Mar, 9 leikkivät pihalla Barcelonassa pitkän ulkonaliikkumiskiellon jälkeen 26.4.2020. Saksa ja Ranska ovat kertoneet avaavansa koulut jo ennen kesälomia, Tšekki on avannut jopa yliopistonsa. huhtikuuta peruskoulujen siirtymisestä lähiopetukseen ja sitten 4.5. Italiassa teollisuus ja rakennustyöt on avattu jälleen. Myös nämä maat ovat kuitenkin ilmoittaneet kevennyksistä rajoituksiin. Espanjassa rajoitustoimet olivat maailman tiukimpien joukossa: maassa oli käytössä jopa täysi ulkonaliikkumiskielto. Yhdysvalloissa osavaltioiden linjat eroavat toisistaan suuresti. Vastaavanlaisista niin kutsutuista exit-suunnitelmista on kertonut toukokuun alkuun mennessä myös esimerkiksi Albania, Itävalta, Uusi-Seelanti ja Belgia. Toukokuuhun mennessä liittovaltiossa oli kuollut viruksen aiheuttamaan tautiin enemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa. Peruskoulussa palattiin lähiopetukseen 14.5. Kriisin pahiten runtelemissa Italiassa ja Espanjassa koulut pysyvät kiinni syksyyn saakka. muista laajoista rajoitusten purkutoimista. Yhtenä ensimmäisistä kevennyksistä maa salli alle 13-vuotiaille lapsille tunnin ulkoilua päivässä. Kahden kuukauden jälkeen toukokuussa askelia on otettu varovaisesti kohti normaalimpia aikoja. Maaliskuu 2020 tullaan todennäköisesti muistamaan kuukautena, jolloin maailma sulkeutui
WHO:n viimeisimpien tilastojen mukaan (2016) yli puolet kaikista matalan tulotason maiden kuolemista aiheutui tartuntataudeista, raskauteen ja synnytykseen liittyvistä komplikaatiosta tai ravitsemuksesta. Vuonna 2016 78% kaikista tartuntatautikuolemista tapahtui matalan tai keskitulon maissa. Myös Suomessa virus on levinnyt voimakkaimmin somaliyhteisössä. Samantyyppisiä lukuja saadaan jo muualtakin. Esimerkiksi malariakuolleisuus uhkaa järjestön mukaan nousta tänä vuonna 769 000:een, tasolle, jolla se oli viimeksi 20 vuotta sitten. Poptähti Madonna nimitti koronavirusta ”suureksi tasa-arvoistajaksi”. Sen verran keskiajalla eristettiin laivoja, joilla epäiltiin ruttoa. Maailman terveysjärjestö varoitteleekin nyt, ettei pandemian varjolla tule keskeyttää muita tartuntatautien ehkäisyyn ja köyhimpien ihmisten tukemiseen tähtääviä ohjelmia. Koronavirus – suuri tasa-arvoistaja. Monissa maissa muut kuin valkoiset asuvat ahtaammin ja työskentelevät huolto-, kuljetustai hoitoalalla. Virukset eivät katso ihonväriä ja sairastuttavat rikkaan siinä missä köyhänkin. Epidemian edettyä tilastoista selviää, ettei se suinkaan ole. Ilmiötä selittävät väestöryhmien väliset varallisuusja luokkaerot, jotka pandemia tuo päivänvaloon. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa viruksen torjunta mustan väestönosan keskuudessa on osoittautunut haastavaksi, ja jopa 80 prosenttia Singaporen virustartunnoista on todettu siirtotyöläisten keskuudessa. Kodittomilla ei ole kotia, johon eristäytyä, ja maailman kaikkein köyhimmiltä puuttuvat myös mahdollisuudet perushygieniaan. Vuonna 2019 94% kaikista malariakuolemista tapahtui Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Pandemian alussa toisteltu mantra oli, että olemme kaikki samassa veneessä. 94 % 78 % Maailman Kuvalehti 3/?2020 7 MAAILMA PALOINA. Nyt käynnissä oleva pandemia uhkaa syventää tätä kuilua maailman maiden välillä nimenomaan epäsuorien vaikutustensa kautta. Terveys on varallisuuskysymys Maailman sana quarantaine on ranskaa ja tarkoittaa 40 päivän jaksoa. Esimerkiksi Yhdysvaltain suurissa kaupungeissa mustilla ja latinoilla on ollut jopa kaksinkertainen riski kuolla viruksen aiheuttamaan tautiin kuin valkoisilla ja aasialaistaustaisilla. Nämä ovat kaikki lähtökohtaisesti syitä, joita voitaisiin ehkäistä terveydenhuollon ja tulotason kohennuksilla: korkean tulotason maissa alle 7 prosenttia kuolemista johtui näistä syistä
Taustalla vaikutti Vietnamin sodan veteraaneilla havaittu oireilu. Käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa. elää köyhyydessä, kärsii huonosta fyysisestä terveydestä ja kohtaa ihmisoikeusloukkauksia. Jo aiemmin samassa kuussa maa ilmoitti korvaavansa ruoskintarangaistukset vankilatai sakkotuomioilla. ”Asetus auttaa meitä luomaan uudenaikaisemman rikoslain”, hän sanoi tiedotteessa. Yllättävää kyllä, tätä yhteyttä on kunnolla dokumentoitu vasta vuodesta 1980, jolloin traumaperäinen stressihäiriö lisättiin psykiatrian luokitusjärjestelmään. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan valtaosa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ihmisistä Saudi-Arabia lopettaa alaikäisten teloitukset Kohti parempaa Maaliskuussa virkaan astui Kreikan ensimmäinen naispuolinen presidentti, juristi ja tuomari Katerina Sakellaropoulou. Vieläpä siten, että köyhyys ennakoi huonompaa mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöt köyhyyttä. Lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että mielenterveyden ja varallisuuden välinen yhteys menee juuri päinvastoin. Nimettömäksi jäänyt nainen kauppaa munia slummialueella rautateillä Dhakassa Bangladeshissa. Kyseessä on siis noidankehä. Köyhät eivät ole onnellisempia Matkustitko joskus kehitysmaahan ja huomasit, kuinka iloisilta ihmiset vaikuttivat pulan ja kurjuuden keskellä. Suoraviivaisin vaikutus on sodilla. On yleinen uskomus, että köyhät ovat onnellisempia kuin turhuuksien keskellä elävät rikkaat. Saudi Arabia on maailman kolmanneksi eniten kuolemanrangaistuksia täyteenpaneva valtio heti Kiinan ja Iranin jälkeen. Vuonna 2019 maa teloitti 184 ihmistä. YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan onkin kutsunut köyhyyttä kehittyvän maailman suurimmaksi terveysuhaksi. Myös erilaisilla ympäristötekijöillä on suuri vaikutus mielenterveyteen. Saudi-Arabia ilmoitti huhtikuun lopussa poistavansa kuolemantuomion alaikäisenä tehdyistä rikoksista. Vastedes maksimirangaistus alaikäisille on 10 vuotta vankeutta. Lähde: Reuters IS TO C K FR EE PI K 8 3/?2020 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. On yleinen uskomus, että köyhät ovat onnellisempia kuin turhuuksien keskellä elävät rikkaat. Kuningaskunnan valtiollisen ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja Awwad Alawwadin mukaan kehitys on oikean suuntainen. Lainmuutoksen toivotaan pelastavan ainakin kuuden Arabikevään aikana alaikäisenä mielenosoittamisesta kuolemaantuomitun shiiavähemmistöön kuuluvan nuoren miehen hengen
Eläinuutiset olivat ehkä harmittomia, mutta hyvät valeuutiset voivat olla ihan yhtä haitallisia kuin mitkä tahansa muutkin valheet. Maailman Kuvalehti 3/?2020 9 MAAILMA PALOINA. On olemassa tärkeämpikin syy. Oliko oikeasti tärkeää, että ainoat hyvät uutiset kumottiin. Melkein heti, kun koronavirus oli sulkenut ihmiset kaikkialla maailmassa sisätiloihin, sosiaalinen media täyttyi toinen toistaan ihmeellisemmistä eläinuutisista. Jos vaikkapa uskomme, että luonto toipuu saasteista muutamissa viikoissa, se ei sitouta ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Ihania valeuutisia eläimistä IS TO C K Osa koronaviruspandemian aikana levinneistä eläinuutisista on pitänyt paikkansa. Perusteeton toivo minkään toiminnan perusteena on aina riski. Harmi vain, että ainakaan nämä uutiset eivät pitäneet paikkansa. National Geographic perusteli päätöstä lukijoilleen journalismin tehtävällä. Osa paljastusjutun lukijoista ei ollut lainkaan tyytyväisiä, kun he kuulivat totuuden. Tai jos uskomme, että koronavirukseen löytyy lääke aivan tuota pikaa, emme ehkä sitoudu rajoitustoimiin. Delfiinejä ja joutsenia Venetsian kirkastuneissa kanaaleissa. Valitettavasti delfiinejä ei silti tavattu Venetsiassa. National Geographic -lehden faktantarkistajien mukaan eläimet oli oikeasti kuvattu paikoissa, joissa niitä on tavattu jo ennen epidemiaa. Niissä luonnolle koitti hyvät ajat, kun ihminen katosi hetkeksi kuvasta. Elefantteja kotipihoilla Kiinassa
10 3/?2020 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Influenssista tappavimpana pidetään vuosien 1918–1920 espanjantautia, johon kuoli noin 30 miljoonaa ihmisistä 1300-luvulla levinnyt musta surma, tappoi Euroopan väestöstä synkimmän arvion mukaan 60 % Onneksi hyviäkin uutisia on. ”Kukaan ei saa vajota köyhyyteen ilmastokestävyyden kustannuksella vaan on tarjottava parempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja.” Ilmastokestävyyden lisäksi kaikessa elvytyksessä tulisi ottaa Kallion mukaan huomioon oikeudenmukaisuus. ”Elvytystoimien ei pitäisi vain tukea taloutta vaan myös kasvattaa hyvinvointia ja tasata ihmisten ja luonnon välistä suhdetta.” Kallion mukaan lähtökohtana tulisi pitää sitä, etteivät valitut toimet ainakaan sodi Pariisin ilmastosopimusta ja siihen kuuluvaa 1,5 asteen lämpenemistavoitetta vastaan. N A SS ER N A SS ER / A P / LE H TI KU VA Maailman lukuja Luvut erilaisten pandemioiden vaikutuksista Toukokuun 4. Isorokko hävitettiin maailmasta WHO:n rokotekampanjalla vuonna 1980. ”Tulisi varmistaa, että koronarahoitus tukee niitä ihmisiä, joille poikkeustila on merkinnyt elinkeinon menettämistä, eikä ole vain kiva lisä yritystoiminnan kehittämiseksi.” Hyvääkin kriisistä on seurannut: pandemia on ravistellut kulutustottumuksiamme. Maailmanpankki arvioi, että pandemiasta selvittyämme puolet maailman väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Siksi kriisistä pitäisi nousta mahdollisimman kestävästi. Työpaikat tulisi turvata muilla tavoin. ”Kestävät elvytystoimet varmistavat, että olemme varautuneempia seuraaviin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin.” Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että elvytyksessä ei tulisi keskittyä sellaisiin teollisuudenaBagdadilainen mielenosoittaja nojailee seinämaalaukseen, jossa lukee ”Haluan öljyni”. Koronaviruspandemia on syössyt maailman taloudet lamaan. ”Parhaassa skenaariossa me huomaamme, ettei kuluttaminen takaa onnea.” Karoliina Knuuti Koronapandemian ensimmäisen aallon huippu on ohitettu monessa maassa. Sitä ennen siihen menehtyneitä oli vuosittain 2 000 000 HI-virukseen kuolleiden määrä laski vuodesta 2004 vuoteen 2018 56 % Lähteet: WHO, THL, Yle. Irak on yksi niistä öljyntuottajamaista, joiden talous on kärsinyt öljyn hinnan romahduksesta pandemian aikana. Miten pandemian jälkeen pitäisi elvyttää. Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallion mukaan koronakriisi oli synkkä muistutus siitä, että ihmiset ovat luonnon armoilla. Esimerkiksi fosiilliteollisuuden suuria tukipaketteja Kallio ei ymmärrä, sillä nyt olisi tilaisuus ohjata tukieurot kohti ilmastokestävämpiä energiamuotoja ja innovaatioita. Luvassa lienee elvytystoimia, mutta millaisia niiden pitäisi olla. Jos nousemme ylös oikein, olemme paremmin varautuneita seuraaviin kriiseihin, sanoo ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio. Maailmanlaajuisesti korona on kurittanut etenkin maailman köyhimpiä. Seuraavaksi katseet kääntyvät pandemian kurjistamaan talouteen. loihin, joista on pitkässä juoksussa luovuttava. päivään mennessä varmistettuja koronavirustapauksia on ollut maailmassa noin 3,6 miljoonaa Pandemiat ovat koetelleet ihmiskuntaa ennenkin
Muuta ei 1700luvulla ollut kuin usko. Korona, tieteen kulta-aikaa. ”Korona, tieteen kulta-aikaa.” Maailman Kuvalehti 3/?2020 11 Näkökulma. Ulkoa tullut kauhea rutto surmasi silloin kaksi kolmannesta Helsingin asujaimistosta.” Tekstin alla lainataan Raamattua . Tarvitaan sitä, mistä tiedeyhteisö yrittää aina muistuttaa: perustutkimusta. Siellä rokotekriittisyys on voimissaan ja populistit ovat naureskelleet viruksille. Helsingin ruttopuistossa on kyltti, jossa lukee: ”Tällä paikalla oli se hautausmaa, johon vuonna 1710 neljän kuukauden aikana haudattiin 1185 Helsingin asukasta. Miten se nitistetään. Oksasen kysymys on merkittävä kaikkialla: Palauttaako korona tieteen arvostuksen. Kiitos tieteen ja tutkijoiden, saamme vastauksia. Miten virus käyttäytyy. Niin selvitään, ja se on tieteen ansiota. Sen päälle rakennetaan, kun on kiire. Professori Olli Vapalahti puhui toisessa jutussa samasta teemasta: ”Kun epidemia tulee, se todetaan usein liian myöhään ja aletaan etsiä rahoitusta asian hoitamiseen. Tästä selvitään, nyt toistellaan. E n kuulu korona-zeniläisiin. Pitkästä aikaan emme katso tiedettä vaatien, vaan kysyen. Kuka olisi uskonut, että keväällä 2020 päättäjät, toimittajat ja terveydenhoitoalan asiantuntijat jonottavat hänen puheilleen. Viime vuonna 57 000 ukrainalaista sai tuhkarokon. Uskotaanko nyt niitä, jotka palvelevat totuuden etsintää, eivät omia tai rahoittajiensa etuja. Yliopistoilta ei kaivata työelämävalmiuksia, vientipotentiaalia tai teknisiä innovaatioita, vaan tiedettä itseään: tarkentuvaa tietoa tuntemattomasta. Miten siltä suojaudutaan. Oksasen mukaan luvut johtuvat korruptiosta, oligarkkien ahneudesta ja valtiollisesta mielipidevaikuttamisesta. Testit ja rokotukset eivät synny syytämällä yhtäkkiä rahaa täsmätutkimukseen. Sotia ei ratkaista laboratorioissa, mutta pandemioita ratkaistaan. Kun epidemia on ohi ja perävalot vain näkyvät, rahatkin kaikkoavat.” Vapalahti on zoonoosivirologi, eli hän tutkii eläinten ja ihmisten välillä siirtyviä tauteja. Koronatutkimusryhmää vetävä professori Ilkka Julkunen sanoi Helsingin Sanomissa hiljattain, että laboratoriotutkimuksen resurssit ovat pienentyneet merkittävästi viime vuosina ja poliitikot ovat alkaneet määritellä, mitä pitää tutkia. Mikä tähän auttaa. Reetta Räty Tästä selvitään, mutta ei ilman tiedettä M A RK U S SO M M ER S Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja yrittäjä. Vaikka koronassa kävisi miten, ei käy kuten ruton kanssa kävi. Mitä tästä seuraa. Joudun hätistämään sisältäni hädän tunnetta ja kaipaan holtittomasti ihmisiä. Yksi iso asia ilahduttaa. Hän toivoo, että korona havahduttaa kunnioittamaan faktoja ja asiantuntemusta. Kirjailija Sofi Oksanen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä Ukrainan tilanteesta. Nimittäin se, mitä pandemia tekee tieteen arvostukselle. Maailma näyttää liian samalta kuin aina: varattomat, kodittomat, sairaat, hauraat kärsivät eniten
Kuubalaisia lääkäreitä ja hoitajia maaliskuussa 2020 lähdössä auttamaan Italiaa taistelussa koronavirusta vastaan. MAAILMAN ENITEN LÄÄKÄREITÄ: Kuuba MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä
Saavutus onkin suuri, etenkin kun lähtökohdat 60 vuotta sitten olivat kaikkea muuta kuin hyvät. Kyse ei toki ole pelkästä solidaarisuudesta, vaan lääkärit ovat Kuuballe merkittävä vientituote. BBC:n vuosi sitten julkaiseman jutun mukaan eri puolilla maailmaa työskentelee nykyään yli 30 000 kuubalaislääkäriä yli 60 maassa. Kuuba itse on selvinnyt koronaepidemiasta vähällä. Taakse jäävät Monacon ja San Marinon kaltaiset rikkaat kääpiövaltiot, ja Suomeen verrattuna lääkäreitä on yli kaksi kertaa enemmän. Lääkäreitä on lähetetty ennen kaikkea sellaisiin maihin, joissa on ollut vallassa Kuuballe myötämielinen hallitus. Lääkäridiplomatia on jatkunut läpi vuosikymmenien. Yhdysvaltain kauppasaarto ja Kuuban heikko talous ovat aiheuttaneet pulaa lääkkeistä ja tarvikkeista. Uusia ryhdyttiin kouluttamaan tilalle, kun Fidel Castron kommunistihallitus käynnisti merkittävät satsaukset terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Teksti: Juha Mäkinen Lääkärien määrä tuhatta asukasta kohden Lähde: WHO / Global Health Observatory Ku ub a M on ac o Sa n M ar in o R uo ts i Itä va lta Su om i 8,2 6,6 6,2 5,4 5,1 3,8. Laajinta yhteistyö on ollut Venezuelan kanssa, joka on maksanut lääkäreistä öljyllä. Kuuba aloitti jo 1960-luvulla myös kuuluisan lääkäridiplomatiansa. Havannassa toimii Latinalaisamerikkalainen lääketieteen oppilaitos (ELAM), jonka kaikki opiskelijat tulevat ulkomailta. Nykyään Kuubassa onkin eniten lääkäreitä henkeä kohden koko maailmassa. Maassa oli huhtikuun lopussa todettu 58 koronan aiheuttamaa kuolemaa. Ulkomaankomennukselle lähtevät lääkärit saavat myös selvästi parempaa palkkaa kuin kotimaassaan. Lääkäreitä siis riittää, mutta Kuuban terveydenhuollolla on silti ollut vakavia ongelmia. Valkotakkien armeija parantaa ihmisiä Kuubassa lääkäreitä riittää diplomatian ja ulkomaankaupan välineiksi. Vastaanottavat maat maksavat lääkäreistä Kuuballe kelpo korvauksen. Kun maa joutui vallankumouksen jälkeen kansainvälisesti eristyksiin, Castro ryhtyi rakentamaan suhteita vasta itsenäistyneisiin entisiin siirtomaihin lähettämällä niihin ”valkotakkisen armeijansa” edustajia eli lääkäreitä. Vastaavasti Brasiliasta kuubalaislääkärit vedettiin pois vuoden 2018 lopulla, kun presidentinvaalit voittanut Jair Bolsonaro syytti järjestelmää Kuuban diktatuurin pönkittämisestä. Lääkäridiplomatia ulottuu myös koulutukseen. Vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen noin puolet Kuuban lääkäreistä lähti maanpakoon. IS TO C K Kuubalaiset ylpeilevät mielellään sillä, että heidän maassaan on pidempi elinajanodote ja pienempi lapsikuolleisuus kuin Yhdysvalloissa. Kuuban lääkäridiplomatia on kohdistunut ensisijaisesti kehittyviin maihin, mutta joskus apua tarvitaan vauraammissakin maissa: maaliskuun lopulla Kuubasta lähti 52 lääkäriä ja hoitajaa Italiaan auttamaan koronaviruksen hoidossa
Tunnemme suurta kiitollisuutta toisistamme nyt outona aikana. ”Aloitamme vaimoni Kathrynin kanssa aamut hitaasti ja meditoiden. Uskon tämän kuvan heijastavan sitä.” Kuva: Ruben Salgado Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. VÄLÄHDYS. Meksiko Valokuvaaja Ruben Salgado taltioi elämää kotioloissa koronarajoitusten keskellä
Tuo kuilu on täynnä häpeää ja uskomuksia, jotka elävät maan 120 eri heimon keskuudessa. Hän katselee vielä ympärilleen ja varmistaa, että kukaan ei näe. Itä-Afrikassa seksuaaliterveyden parissa työskentelevä Virpi Mesiäislehto on nähnyt, mihin kuukautishäpeä voi johtaa. Sillä jos joku näkee hänen kuukautisvertansa, hänestä tulee hedelmätön. Tästä kontrollin tarpeesta tyttöjen sukuelinten silpomisessakin on kysymys, Mesiäislehto avaa. Juuri voimansa vuoksi naisen seksuaalisuus nähdään myös uhkana, jota halutaan suitsia. Teksti: Kaisu Kinnunen Kuvat: Rachel Ambrose 16 3/?2020 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Hän kaivaa, kunnes kuoppa on tarpeeksi syvä. ”Naisen seksuaalisuus on suuri tabu. Maan punertavassa multapeitossa helmeilee väsyneen auringon valoviiruja. Mesiäislehto näkee, että tiedon saamisen kuilu on kurottava umpeen yhteistyöllä paikallisten kanssa. Tyttö avaa multapeiton, siirtää sen sivuun ja alkaa kaivaa maata paljain käsin. Siitä ei puhuta.” Hän työskentelee Fidan ohjelmaneuvonantajana itäisessä Afrikassa tyttöjen ja naisten seksuaalija lisääntymisterveyshankkeen parissa. ”Mitä tulee naisten seksuaaliterveyteen, Tansaniassa on syvä tiedon saamisen kuilu”, Virpi Mesiäislehto sanoo. ”Vaikka olinkin tietoinen naisen asemasta täällä, en silti osannut odottaa, että nainen elää miestä varten.” Naiseutta pidetään suurena mysteerinä, uutta elämää synnyttävänä voimana. Naisen identiteetti rakentuu miehen miellyttämisen ympärille – siihen, miten mies näkee naisen. ”Uskotaan vaikkapa, että jos tytöllä on kuukautiset, hän ei voi mennä kasvimaalle, koska se tuhoaisi sadon.” Mesiäislehto on työskennellyt ja elänyt Arushassa nyt kuusi vuotta, ja tietää tarkalleen, millaisia haasteita tytöillä on Itä-Afrikassa: naisen asema on Aurinko laskee punaisena Pohjois-Tansanian Arushassa. Tämä tarina on keksitty, mutta sen ainekset ovat elävästä elämästä. Häpeän häivyttäjä. heikko, ja vallitseva kulttuuri patriarkaalinen. Kuoppaan tyttö tiputtaa käytetyn kuukautissiteensä
Virpi Mesiäislehto on työskennellyt itäisessä Afrikassa kuusi vuotta naisten seksuaalija lisääntymisterveyden parissa.
Tytöt eivät kehtaa pestä ja kuivattaa niitä auringon paisteessa narulla, vaan sullovat niitä vaikkapa patjan alle piiloon. Aihe on tärkeä, ja siksi Mesiäislehto tekeekin vammaisten naisten lisääntymisja seksuaaliterveydestä väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon. Mesiäislehdon mukaan on tavallista, että tytöt joutuvat jopa myymään itseään, jotta saisivat ostettua kuukautissuojia. Tyttöjä saatetaan syylÄitiys on tansanialaisen naisen korkein status. Erityisen huonossa asemassa ovat kuurot ja älyllisesti kehitysvammaiset. Maassa on paljon teiniraskauksia puutteellisen tiedon vuoksi. ”On olemassa uskomus, että vammaisen naisen kanssa yhdynnästä syntyy taikavoimia tai suotuisia siunauksia.” Myöskään mielenterveyden tabulta ei vältytä Tansaniassa. Siihenkin liittyy paljon väärää tietoa. listää siitä, että he käyttävät vaikkapa kankaan paloja kuukautissiteinä. Tabujen murtaminen. Terveyssiteet ovat monelle tansanialaiselle tytölle saavuttamaton luksustuote. Kouluttajina ovat yhteisön jäsenet. Erityisen vaiettu aihe, tabujen tabu, on vammaisen naisen seksuaalisuus. Kuukautiskivut ovat Tansaniassa poikkeuksellisen kovia ja yleisiä, todennäköisesti alipainon ja anemian vuoksi. ”Kuukuppi toimii jäänsärkijänä. Usein vammaisia naisia myös käytetään seksuaalisesti hyväksi. Vaikka tuote ei ole valtavirtaa, sen avulla on syntynyt tärkeitä keskusteluja seksuaalisuudesta ja naisten oikeuksista.” Kun puhutaan kehitysmaiden tyttöjen kuukautisista, keskustelu keskittyy usein juuri kuukautistuotteisiin, Mesiäislehto sanoo. Tai sitten uskotaan, että joku on tehnyt jotain vää”Muutoksen täytyy tapahtua yhteisön sisältä käsin.” 18 3/?2020 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Mesiäislehdon työ tiivistyy noihin sanoihin. Muutoksen täytyy tapahtua yhteisön sisältä käsin.” Positiivista palautetta Mesiäislehto on saanut työstään varsinkin miehiltä. ”Jos pitäisi valita yksi asia, johon keskittyä, se olisi kuukautishäpeän murtaminen ja kuukautispuheen normalisointi.” Kuukautisten ohella ehkäisy on tabu. Todellisuudessa paikalliset tuotteet ovat usein ekologisempia kuin länsimaiset kuukautissuojat.” Tuotteita huomattavasti suurempi haaste on kuukautishäpeä. Koska niistäkään ei puhuta, tansanialaisilla ei ole anatomian ja biologian tuntemusta. Moni vammainen lapsi ei pääse kouluun. ”On tärkeää, että olen koulutuksissa ja vaikuttamistyössä itse mahdollisimman näkymättömänä taustalla. Yksi suurimmista tabuista ovat kuukautiset. Miehet ovat olleet kiitollisia kaikesta tiedosta, joka liittyy naisen anatomiaan ja seksuaalisuuteen. Kuukuppi on kestävä, ekologinen ja hygieeninen. Mesiäislehto korostaa, että on välttämätöntä pitää miehet mukana kaikessa toiminnassa, jossa pyritään lisäämään tietoa naisen seksuaalisuudesta ja lisääntymisterveydestä. Kulttuuriset uskomukset ylläpitävät tyttöjen ja naisten häpeää omaa seksuaalisuuttaan kohtaan. Esimerkiksi perinteiset kanga -kankaan palat muuttuvat epähygieenisiksi ja terveydelle vaarallisiksi juuri häpeän vuoksi. ”Esimerkiksi varmoja päiviä lasketaan mitä kummallisimmilla tavoilla.” Tyttöjä myös pelotellaan hedelmättömyydellä, mikäli ehkäisyä käytetään. ”Jos ihminen on henkisesti sairas, saatetaan ajatella, että paha henki on mennyt hänen sisälleen. ”Tällöin syntyy helposti näkemys, että länsimaalaisten tuotteet olisivat parempia. Ylipäätään vammaisuus on tabu Tansaniassa, ja vammaisia lapsia saatetaan piilotella, Mesiäislehto kertoo. Apuvälineenään lisääntymisterveyskoulutuksissa hänellä on suomalaisen Heli Kurjasen kehittämä Lunette-kuukuppi. ”Kun kuukautiset alkavat, on tavallista, että tyttö luulee kuolevansa. Häpeä estää pyytämästä jopa särkylääkettä kipuihin”, Mesiäislehto sanoo
”Mikäli Afrikassa halutaan saada aikaan kestävää muutosta sukupuolinormeissa, tarvitaan Fidan kaltaisia järjestöjä, joilla on uskonnonlukutaitoa.” Miten Mesiäislehdosta tuli kuukautisvallankumouksen edistäjä Tansaniaan. Jo tuolloin oli selvää, että kyse olisi pitkäaikaisesta pestistä: kestävät muutokset vaativat tiivistä yhteistyötä. Jyväskyläläisen perheen kuopus kuuli lapsena äidiltään, miten tämä oli voinut häntä odottaessaan. Kipinä itäiseen Afrikkaan syttyi, kun Mesiäislehto vietti puolisonsa ja lastensa kanssa kuukauden Ruandassa. Tämän jälkeen hän lähetti hakemuksen Fida International -järjestölle. Virpi Mesiäislehto Syntynyt vuonna 1983 Jyväskylässä Työskentelee Fida Internationalin Itäisen Afrikan ohjelmaneuvonantajana Tekee väitöskirjaa vammaisten naisten lisääntymisja seksuaaliterveydestä Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta (13-, 10ja 8-vuotiaat) Harrastaa juoksua ja lukupiirejä Parasta Suomessa on turvallisuus ja puhdas juomavesi Parasta Tansaniassa on se, että tansanialaiset kohtaavat toisen ihmisen aina suurella lämmöllä ja osaavat elää hetkessä Pikku-Virpi joskus 1980-luvulla Jyväskylässä. ”Perheemme avoin keskusteluilmapiiri seksuaaliterveydestä on varmasti vaikuttanut siihen, että teen juuri tätä työtä”, Mesiäislehto nauraa. On vielä epävarmaa, millaiseksi tilanne kehittyy. rää ja rikkonut perheen ja suvun harmoniaa”, Mesiäislehto sanoo. He kiertelivät Latinalaista Amerikkaa, Aasiaa ja työskentelivät Australiassa. Luottamussuhteen muotoutuminen paikallisten toimijoiden kanssa vie aikaa. Hän toivoo, että siitä tulisi vammaisten naisten seksuaaliterveyteen liittyvän vaikuttamisen työkalu niin yhteisöllisellä kuin poliittisella tasolla. Tämä on hänen kotinsa, ja hän on sielultaan ihan afrikkalainen.” Perhe tulee elämään Tansanian Arushassa ainakin vuoden 2021 loppuun. Ja kun nykyinen työpaikka avautui, kolmilapsinen perhe muutti Tansaniaan. Nuorin lapsi oli muuttaessamme vasta 2-vuotias. ”Olemme kotiutuneet hyvin. lähti parhaan ystävänsä kanssa kymmeneksi kuukaudeksi maailmanympärysmatkalle. Monissa maissa uskonnollisia johtajia kuunnellaan enemmän kuin valtiota.” Mesiäislehto opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa ja teki työharjoittelunsa Ugandassa. ”Ymmärsin tuolla reissulla, miten suuri vaikutus uskonnoilla voi olla päätöksentekoon. Se päivä vielä koittaa, jolloin yhdenkään tytön ei tarvitse haudata käytettyä kuukautissuojaansa Arushan multaan. Kouluttajina ovat yhteisön jäsenet. ”Vaikka koulutus on lisääntynyt, Tansania ei ole irrottautunut uskonnosta samaan tahtiin kuin esimerkiksi Eurooppa. On mahdollista, että Mesiäislehdon perheen pitää jossain kohtaa evakuoitua Suomeen. Hän oli jo lapsena innostunut matkustelusta ja eri kulttuureista. Muutos vain tapahtuu hitaasti.” Tansaniassa on nyt raivattu leveää tietä ja kuljettu jo pitkä matka kohti avoimempaa keskustelukulttuuria naisten seksuaalisuudesta. Tiedon saamisen kuilua on täytetty kuukupeilla, keskusteluilla ja kohtaamisilla. Usein tätä ei Suomesta käsin hahmoteta.” Mesiäislehto korostaa uskonnollisten toimijoiden merkittävää roolia sukupuolinormien määrittäjänä: on tärkeää olla dialogissa heidän kanssaan. ”Uskon myös, että jonain päivänä kuukautiskuppi tulee olemaan valtavirtatuote. Mesiäislehdon unelmana on saada väitöskirja valmiiksi. Kuka. Koronavirus on kuitenkin langettanut mustan varjon myös Tansanian ylle. Kun Mesiäislehto kirjoitti ylioppilaaksi, hän Tansanian Arushassa työskentelevälle Virpi Mesisäislehdolle on tärkeää, että hän on koulutuksissa ja vaikuttamistyössä itse mahdollisimman näkymättömänä taustalla. Perhe vietti myös vuoden Yhdysvalloissa, jossa äiti teki jatko-opintoja. Maailman Kuvalehti 3/?2020 19. Uskomukset elävät myös koulutettujen tansanialaisten keskuudessa. Kuilu ei myöskään enää syvene tai levene