Elämää ilman lokeroita TEEMA: LOMA Reportaasi: 3 2019 6,90?€. PohjoisKarjalassa opetellaan omavaraisuutta Tee ma : Lom a Ma ailm an Ku vale hti 3/2 019 Turismi tuo tuloja ja vie opiskeluhalut Jordaniassa Tommi Uschanov: " Musiikin ansiosta minun ei tarvitse matkustaa" Taiteilijapariskunta Kaisa ja Christoffer Leka vastaavat toistensa ehdotuksiin lähtökohtaisesti kyllä
Tule siis osaksi auttajien ketjua. Ota hetki auttamiselle. Jäsenenä olet auttaja. Liity helposti: punainenristi.fi/liity. Pysähdy hetkeksi, nauti vaikka kupponen kuumaa ja pidä pieni auttamishetki. Liittymällä jäseneksi mahdollistat avun omalla paikkakunnallasi ja maailmalla. Punaisen Ristin jäsenenä olet auttaja, heikoilla olevien puolustaja
Vannon itselleni, että kompensoin lentoni ja ostan omatuntoni puhtaaksi heti matkan jälkeen. Tarinan takaa Kotiin palattuani jatkan itseni kyseenalaistamista. He perustelevat elämäntapansa niin hyvin, että hetkeksi kyseenalaistan elämänmittaisen tavoitteeni saavuttaa parempi elintaso kuin vanhemmillani on. Lentokoneen noustessa ilmaan tunnen oloni vapaaksi, mutta omaatuntoani kolkuttaa ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Matka Pohjois-Karjalaan on avartava. Anni Härkönen Maailman Kuvalehti 3/?2019 3. Sujautan sekaan toilettitarvikkeeni korkeintaan sadan millilitran muovituubeihin. Jo paluumatkalla lupaus unohtuu. Lasse Nordlund ja Maria Dorff elävät vailla mukavuuksia, joita moni suomalainen on pitänyt itsestäänselvyyksinä jo vuosikymmeniä. Valtimo 38–45 Omilla ehdoilla RI IK KA H U RR I Teen yhden viikon aikana kaksi reissua: ensimmäinen on työmatka Pohjois-Karjalan Valtimolle omavaraistalouteen, toinen hätäisesti varattu lomamatka Etelä-Eurooppaan. Puran rinkan retkeilyvaatteista ja pakkaan sen uudestaan. Se tuntuu väärältä
Nyt hänen elämänsä keskittyy pariin töölöläiskortteliin, mutta Bourgeot ei kaipaa kaukomaille, sillä muu maailma tulee tapaamaan häntä hänen kirjakauppaansa. Teemme töitä, jotta elämä olisi reilumpaa. Haastattelu 16 Ian Bourgeot varttui kolmella eri mantereella. Kannen kuva: Saara Mansikkamäki Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Laura Oja, Iain Masterton / Alamy / All Over Press, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Tässä numerossa Siirtotyöläiset 26 Aasialaiset pyörittä vät Persianlahden yhteiskuntia tekemällä töitä surkeissa oloissa. Jatkuvasti kasvava turismi aiheuttaa niin ekologisia kuin sosiaalisia ongelmia. Turismin haitat 34 Matkailun viattomuuden aika on päättynyt. 4 3/?2019 Maailman Kuvalehti. Ihan kaikkialla. Maailma paloina 6 Yllätysnimi kehitysministeriksi 7 Työ ei tuo leipää pöytään 8 Lyhempi työviikko estäisi ilmastokatastrofin 9 Norsu on jälleen riistaa Botswanassa 10 Pikamuodin kierto hidastuu 11 Kolumni Mimosa Hedberg 12 Maailmanennätys Maailman pisimmät lomat 14 Välähdys Vammaisuimari valmistautuu kisoihin Pitkät jutut 16 Henkilökuva Parin korttelin kosmopoliitti 20 Haaveissa hitunen vapaata 26 Nykyajan orjuutta Persianlahdella 30 ”Älä ole niin söpö, olet beduiini!” 34 Lomailusta katosi viattomuus 38 Omilla ehdoilla 46 Essee Musiikki vie maailmalle Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Laura Luoto / Allianssi 50 Suhteita Työhevonen ja unelmoiva perhonen 54 10 kysymystä Minja Koskela 56 Arviot & vinkit 58 Ilmiö Reilumpaa jakamistaloutta 59 Kolumni Elina Hirvonen 60 Kumma kolkka Makea kyyti Mongoliaan 61 Katso, järjestö Lieksan somaliperheyhdistys 62 Mistä tämäkin on
Ainakin minulle vapaa-aika painaa vaakakupissa paljon enemmän kuin raha. Juha Mäkinen Lomailusta tasa-arvo on kaukana TU O M A S TI A IN EN Maailman Kuvalehti 3/?2019 5 Pää kirjoitus. Monet lahjoittavat säännöllisesti osan tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Mikä olennaisempaa, koko kysymys siitä, kuinka paljon minä matkailijana matkustamiseni ansiosta mahdollisesti avarrun, on hyvin itsekeskeinen. Y ksi eniten inhoamistani fraaseista on ”Matkailu avartaa”. Katseen nostaminen kirjasta sekä paikallaan pysyminen ovat myös tärkeitä taitoja. Kumpaakin kannattaa harrastaa valikoivasti. Hyvät lukijat, minulla on ollut ilo toimia Maailman Kuvalehden päätoimittajana puolen vuoden ajan. Matkailu itsessään ei avarra sen enempää kuin lähikaupassa käynti. Tämän lehden ilmestyessä olen jo hypännyt laiturille, ja vakituinen kippari Anni Valtonen palaa ruoriin elokuun alussa. Samalla tiedän, että koko ajatusleikki on mahdollinen vain kohtalaisen etuoikeutetulle ihmiselle. Perusajatus on ihan luonteva: asioiden itse kokeminen on tehokas tapa saada niistä ymmärrystä. Etenkin lyhyeltä matkalta tehdyt havainnot voivat kuitenkin jäädä varsin pinnallisiksi. Ihan aina ei silti kannata lukea, eikä matkailu suinkaan automaattisesti avarra. Tämän numeromme teemana on loma, ja niinpä seuraavilla sivuilla on juttuja lomaan, työhön ja matkailuun liittyen. Useimpien suomalaisten mielissä lomaan yhdistyy juuri mahdollisuus matkustaa. Ajatusleikkinä voi miettiä, olisiko valmis lahjoittamaan esimerkiksi viikon omaa vapaa-aikaansa ihmiselle, jolla ei ole mahdollisuutta lomailuun. Tuntuu kuin olisi saanut hetkeksi lainaan kauniin purjeveneen, jolla seilaaminen on samaan aikaan sekä nautinnollista että vastuullisuudessaan jännittävää – etenkin kaltaiselleni maakravulle. Väitteen kanssa on periaatteessa helppo olla samaa mieltä, mutta purematta sitä ei kannata niellä. Kiitos teille! Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Sekä matkailu että lukeminen ovat parhaimmillaan elämää rikastuttavia kokemuksia. Kannattaisi kysyä myös, mitä muu maailma – ihmiset, yhteisöt ja koko elonkehä – matkailustani saavat. Samalla on hyvä muistaa, että lomailunkin suhteen maailma on kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen paikka. Kun menemme toiseen maahan ja kulttuuriin, voimme omakohtaisesti havainnoida sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Haluankin esittää fraasiin nillittäjämäisen täsmennyksen: matkailu voi avartaa, jos matkailija on avartumiselle altis, halukas oppimaan ja sivistämään itseään. Mausteista ruokaa! Poskisuudelmia! Kaoottista jonotusta! Ja päälle sitten vielä hurmioitunut huomio siitä, että ihmiset ovat loppujen lopuksi pohjimmiltaan kaikkialla samanlaisia. Jos näin ei ole, ei matkailu itsessään avarra sen enempää kuin lähikaupassa käynti. Monille ihmisille koko ajatus lomailusta on mahdottomuus, koska heillä ei ole siihen varaa tai koska he pahimmillaan tekevät töitä orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. No kappas vain! Fraasina ”Matkailu avartaa” tuo mieleeni takavuosien kirjakerhon mainoslauseen ”Lukeminen kannattaa aina”
Lappalaisen suurin toive Skinnarin suuntaan on, että Suomen kehityspolitiikassa säilyisi pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus. Ulkomailla opiskelleella ja työskennelleenä Skinnarilla on kokemusta laajemminkin kuin vain Suomen asioista. Skinnari on toisen polven kansanedustaja, sillä hänen isänsä oli kansanedustajana vuosina 1980–2015. Hän on koulutukseltaan lakimies ja on työskennellyt muun muassa japanilaisessa kauppahuoneessa, mobiilialalla kansainvälisen liiketoiminnan kehittäjänä sekä yrittäjänä. Maailma paloina. Skinnari, 45, on toisen kauden kansanedustaja Lahdesta. Antti Rinteen kokoaman uuden hallituksen ministerivalintoihin liittyi odotettuja nimityksiä, mutta myös yllättävämpiä valintoja. Nuorena Skinnari pelasi ammatikseen jääkiekkoa. Sellaisena voi pitää sosiaalidemokraattien ulkomaankauppaja kehitysministeriksi nostamaa Ville Skinnaria. ”Toivon myös, että kansalaisjärjestöjen työtä arvostetaan ja tuetaan ja nähdään se lisäarvo, jonka järjestöt tuovat kehitysyhteistyöhön itsenäisinä toimijoina.” Lappalaisen mukaan on tärkeää, että kestävä kehitys mielletään koko hallitusohjelman kattavaksi tavoitteeksi. ”Skinnari voi omalla tontillaan tuoda globaalin ulottuvuuden sen toimeenpanoon.” Juha Mäkinen Yllätysnimi kehitysministeriksi N U RP H O TO / LE H TI KU VA Koonnut Ruut Tolonen Ville Skinnari on taustaltaan jääkiekkoilija ja yrittäjä. Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen myöntää Skinnarin valinnan olleen pieni yllätys, mutta hän suhtautuu luottavaisesti uuteen ministeriin
Argentiina ja Algeria selättivät malarian Maailman sana tågskryt on uusruotsia ja tarkoittaa ylpeyttä junalla matkustamisesta. Viime vuonna köyhien ja alemman keskitulotason maiden 15–24-vuotiaista työntekijöistä kolmasosa oli köyhiä. Erityisen vaikeaa palkalla toimeentulo on nuorille aikuisille. Argentiinan ja Algerian menestystä tehtävässä siivitti se, että malarian diagnosointi ja hoito oli niissä ilmaista. Palkkaköyhien osuus työssäkäyvästä väestöstä vuonna 2018 Äärimmäisen köyhiä (< 1,9 USD/päivä) Köyhiä (<3,2USD/päivä) >3,2USD/päivä Ylemmän keskitulotason maat Alemman keskitulotason maat Matalan tulotason maat Maailman Kuvalehti 3/?2019 7 MAAILMA PALOINA. Köyhimmissä maissa kehitys on hitaampaa. Malaria on edelleen merkittävä kuolinsyy ja vaarallinen etenkin pikku lapsille. Palkkaköyhyyttä on saatu kitkettyä huomattavasti 25 viime vuoden aikana etenkin alemman keskitulotason maissa, mistä suuri osa on Kiinan nopean talouskasvun ansiosta. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa työssäkäyvien köyhien lukumäärän ennustetaan nousevan 15 miljoonalla vuoteen 2023 mennessä, sillä kasvavalle väestölle ei ole pystytty luomaan kohtuullisesti palkattuja työpaikkoja. 20 40 60 80 100 Kaikkialla maailmassa palkka ei riitä säälliseen elämään. Nuorten lisäksi palkkaköyhyys kasaantuu naisille. Nykymenolla Agenda 2030 -tavoite köyhyyden poistamisesta sen kaikissa muodoissa jääkin saavuttamatta. Algeria on vasta toinen Saharan eteläpuolisen Afrikan valtio, joka on selättänyt malarian; ensimmäisenä tehtävässä onnistui Mauritius vuonna 1973. Kaikkein köyhimmissä sekä alemman keskitulotason maissa jopa joka neljäs työssäkäyvä elää köyhyydessä eli joutuu selviämään alle 3,2 Yhdysvaltain dollarilla päivässä, kertoo Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuvuodesta julkaistu raportti. Viime vuosina taistelu tautia vastaan on hidastunut, sillä malarialoista levittävistä hyttysistä on tullut vastustuskykyisiä lääkeaineille, eikä malarian ehkäisyyn ole osoitettu riittävästi varoja. Etelä-Amerikassa ilouutisia kuultiin myös viime kesänä, kun Paraguayn julistettiin voittaneen malarian. Lähde: ILO:n World Employment and Social Outlook -raportti Työ ei tuo leipää pöytään Maailman terveysjärjestö WHO vahvisti toukokuun lopussa, että malaria on saatu hävitettyä pysyvästi Argentiinasta ja Algeriasta
Eniten nälästä kärsivät syrjäseudulla asuvat köyhien perheiden lapset. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan välittömiä poliittisia toimia, raportti vaatii. Lyhempi työviikko estäisi ilmastokatastrofin Työelämän leppoistaminen ei ehkä pian ole enää vain harvojen luksusta vaan jokaisen työntekijän velvollisuus. Myös kansantaloudelliset vaikutukset ovat suuria: pelkästään lyhytkasvuisuuden arvioidaan pienentävän Afrikan maiden bruttokansantuotetta 10 prosentilla. jä näiden maiden teollisuus parhaillaan tuottaa. Jotta ilmastokatastrofi voitaisiin estää, kaikissa maista pitäisi nopeasti vähentää työtunteja ja muuttaa talousjärjestelmä vähäpäästöisemmäksi. Työviikon lyhentämisen etuna on, että kun teollisuustuotanto pienenee, tarvitaan aiempaa vähemmän luonnonvaroja. Brittilänen Autonomy-ajatushautomo ehdottaa, että eurooppalaisten tulisi lyhentää viikoittaisia työtuntejaan murto-osaan nykyisestä, jotta ilmasto ei lämpenisi vaarallisen paljon. Lähde: ILO:n Working conditions in a global perspective -raportti C A RO / RU PE RT O B ER H Ä U SE R / A LL O V ER PR ES S KI RA N SH A ST RY / FL AT IC O N 8 3/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Laskelma tuntimääristä perustuu OECD:n ja YK:n tietoihin siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöNälkä tappaa yhä Afrikassa Kohti parempaa 70 % työntekijöistä on tyytyväisiä lähiesihenkilöidensä osaamiseen ja saa tukea kollegoiltaan. Aliravitsemus hidastaa lasten kasvua ja kehitystä ja heikentää näin heidän koulumenestystään. Afrikassa lähes puolet lapsikuolemista johtuu nälästä. Teollisuustuotantoa pitäisi supistaa, vihreitä työpaikkoja luoda lisää. Tiedot käyvät ilmi etiopialaisen African Child Policy Forum -ajatushautomon tuoreesta raportista. Samaan aikaan työtä pitäisi luoda teollisuustuotannon sijaan palvelualoille ja sektoreille, jotka voivat olla hidastamassa ilmastonmuutosta. Raportin mukaan 90 prosenttia maanosan lapsista joutuu selviämään ravitsemuksellisesti puutteellisella ruokavaliolla, ja 60 prosenttia afrikkalaislapsista saa syödäkseen liian harvoin. Esimerkiksi Britanniassa työviikon pituus voisi olla yhdeksän tuntia, Ruotsissa kaksitoista ja Saksassa kuusi. Joka päivä maailmassa kuolee 10 000 lasta nälkään – yksi joka kolmas sekunti. Tutkimuksessa on huomioitu ainoastaan teollisuustuotannon leikkaamisesta aiheutuva hiilidioksidipäästöjen lasku, mutta myös työmatkaliikenteen supistuminen vähentäisi päästöjä
Pian määrä alkaa laskea, sillä Botswana ilmoitti toukokuun lopussa sallivansa jälleen elefanttien metsästämisen. Norsu on jälleen riistaa Botswanassa D A N Y ST ER N FE LD / FL IC KR Afrikannorsu on suurin maalla elävä nisäkäs. Norsun elinalue on kaventunut ja lajia elää luonnonvaraisena enää puoli miljoonaa yksilöä. Vuosien varrella kielto on kuitenkin herättänyt närää, sillä maaseudun pienviljelijät ovat valittaneet elefanttien tallovan heidän satonsa pilalle. Vuonna 2014 Botswanassa heräsi huoli eläinten määrän hupenemisesta, minkä seurauksena maan silloinen presidentti kielsi norsunmetsästyksen. Eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Botswanassa asuu yli 130 000 elefanttia, kolmannes koko Afrikan luonnonvaraisista norsuista. Luonnonsuojelijat arvostelevat metsästyksen sallimisen olevan poliittinen veto, jolla Masisi vahvistaa kannatustaan maaseudulla. Sille lienee tarvetta, sillä maailman reaktio uhanalaisen lajin metsästyksen sallimiseen on ollut pöyristys. Pyyntilupia aiotaan myöntää vuosittain korkeintaan 400 norsulle. Botswanan hallitus osasi odottaa rajua kritiikkiä päätöksestään ja on uutistoimistojen mukaan palkannut yhdysvaltaisen PR-toimiston auttamaan norsunmetsästykseen liittyvässä julkisuudenhallinnassa. Turismi on Botswanan tärkeimpiä elinkeinoja, ja päätös voi heikentää maan mainetta. Maan nykyinen presidentti Mokgweetsi Masisi perustelikin norsujen palauttamista riistaeläimiksi sillä, että kannan vahvistumisen myötä norsujen aiheuttamien tuhojen määrä on noussut. Maailman Kuvalehti 3/?2019 9 MAAILMA PALOINA
Merkkejä muodin hidastumisesta on kuitenkin havaittavissa. Vaatteita on niin hirveästi, että on hyvä, että vähän käytetyt vaatteet saavat uuden elämän. EU-tasolla kestävän muodin kriteerejä pohditaan parhaillaan. ”EU:ssa keskustellaan, pitäisikö keskittyä uusien innovaatioiden kehittelyyn vai kieltää hankalasti kierrätettävät materiaalit kokonaan. ”Ihmiset ovat tietoisempia pikamuodin haitoista, kuten ympäristökuormituksesta ja heikoista työoloista halpatuotantomaissa. Sitä ei tiedetä, vähentääkö tämä oikeasti pikamuodin kulutusta. Pitkään tasaisena jatkunut kasvu on tällä vuosikymmenellä lähes pysähtynyt, mikä johtuu osittain vaatteiden halpenemisesta. Vuoteen 2000 verrattuna teiniraskauksien vuotuinen määrä on laskenut noin 3 miljoonalla Lapsiin kohdistuvia henkirikoksia tehdään vuosittain 12 vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Mutta olen varma, että tavassamme kuluttaa vaatteita on tapahtuVaatteiden kuluttamisessa pitäisi päästä takaisin laatuajatteluun. Vielä 1990-luvun alkupuolella määrä oli runsaat kaksi miljardia euroa. Ongelmana kierrätyksessä ovat sekoitemateriaalit eli tekstiilit, joissa on yhdistetty luonnonmateriaaleja ja keinokuituja. LA U RE N FL EI SC H M A N N / U N SP LA SH Maailman lukuja Maailman lasten tilanne on parempi kuin koskaan ennen ja lasten asema on viime vuosikymmeninä kohentunut monella saralla. Niitä on vaikea erotella toisistaan siten, että niistä voitaisiin tuottaa tasalaatuista uutta kuitua. Samalla aikavälillä lapsityövoiman käyttö on vähentynyt 40 % Kouluun pääsevien lasten on noussut vuosittain 115 miljoonalla Lähde: Global Childhood Report 2019 10 3/?2019 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Pikamuodin kierto hidastuu Yhdysvaltalaisraportin mukaan kierrätysvaatteiden myynnin arvo ylittää kohta pikamuodin. ”EU:ssa puhutaan vaatetakuusta, extended producer responsibility. Sen myötä tuottajalla olisi velvollisuus taata vaatteen laatu ja kestävyys.” Vuonna 2025 EU:n alueella tulee uuden jätedirektiivin myötä voimaan säädös, jonka mukaan tekstiilejä ei saa enää viedä kaatopaikalle, vaan ne tulee laittaa kiertoon. Tehokkain tapa vähentää pikamuodin haittoja on lainsäädäntö, sanoo Niinimäki. Jokaisen vaatteen voisi nähdä investointina, osana harkiten rakennettua kokoelmaa. Toisaalta niitä on jo niin paljon kierrossa, ettei kieltäminen ratkaisisi ongelmaa”, Niinimäki sanoo. Vastuu kierrätyksestä on tuottajalla. Kierrätysmuotisivusto thredUPin vuosiraportin mukaan vaatteiden jälleenmyyntimarkkina Yhdysvalloissa kasvaa nyt puolitoista kertaa nopeammin kuin pikamuoti ja ohittaa sen viidessä vuodessa. Silja Ylitalo Suomalaiset käyttävät vaatteisiin vajaat viisi miljardia euroa vuodessa. Tästä kertoo muun muassa vaatteiden vuokrausja korjauspalveluiden käytön lisääntyminen sekä vauhti, jolla verkkokirppisten ja käytettyjen vaatteiden kauppa kasvaa. ”Kuluttajien kannalta käytettyjen vaatteiden kauppa on mielenkiintoinen ilmiö. massa jotain suurempaa”, Niinimäki sanoo. ThredUPin raportti ennustaakin, että käytettyjen vaatteiden markkinoiden rinnalla myös pikamuodin myynti jatkaa kasvuaan, joskin aiempaa hitaammin. Mutta niin kauan kuin hinnoittelu pysyy näin alhaalla, kuluttajien käyttäytymistä voi olla vaikea muuttaa”, Aalto-yliopiston muodin tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki sanoo
Myös uskonnollisiin rituaaleihin osallistuminen on kiellettyä. Hän ei saa koskea hedelmäpuuhun, muutoin se ei enää kanna hedelmää. Jos naista ei eristetä, jumalat suuttuvat. Kun pyysin ääneen miestäni ostamaan minulle tamponeja, tyttökaverini tokaisi, että olettepa te rohkeita. Kuinka monta kertaa olet itse piilotellut kuukautisiasi poikaystävältäsi. Hän tietää, että kylän miehille loimu on selvä merkki siitä, että nyt vajassa on joku yksinään. Maailman Kuvalehti 3/?2019 11 Näkökulma. Mimosa Hedberg Saastaiset kuukautiset V ES SI H Ä M Ä LÄ IN EN Kirjoittaja työskentelee ulkomaankomennuksella Suomen Lähetysseuran viestinnän asiantuntijana Nepalissa. Tapasin Birun ja muita Länsi-Nepalin kylissä asuvia naisia, jotka ovat eläneet koko elämänsä tämän ikivanhan hinduperinteen, chhaupadin , kanssa. Jos ilma käy oikein kylmäksi, vajaan on sytytettävä tuli. Siksi hänet eristetään muusta perheestä, usein juuri karjavajaan. Siispä kysyin myös tapaamiltani nepalilaisnaisilta: kenen syy on, että perinteestä pidetään kiinni, naisten vai miesten. Myös Nepalissa yleinen mielipide on chhaupadia vastaan. Maan korkein oikeus kriminalisoi käytännön jo vuonna 2005, ja monet järjestöt sekä viranomaiset tekevät töitä perinteen kitkemiseksi. Silti chhaupadi istuu sitkeässä. Näin kierre katkeaa. On kivistäviä vatsakipuja ja verta joka puolella. Lakataan mekin rankaisemasta itseämme. Hän kävelee karjavajaan puhveleiden sekaan ja sulkee oven takanaan. Biru kyyhöttää vajassa pienen vauvansa kanssa viisi tai kuusi päivää ja miettii, mistä jumalat rankaisevat naisia näin paljon. Nainen ei saa valmistaa perheelleen ruokaa – muuten ruoka saastuu. O n taas se aika kuukaudesta, kun Biru huomaa vuotavansa verta. Myös Suomessa kuukautisiin liittyy valtavasti tabuja, joita me naiset olemme mukana ylläpitämässä. Yöllä lämpötila voi laskea nollan alapuolelle. Länsi-Nepalin Kalikotissa on kylmä, ollaanhan Himalajan juurella. Chhaupadiin liittyy vahvasti ajatus, että nainen on kuukautistensa ajan epäpuhdas, eikä saa olla tekemisissä muiden kanssa. Vajaanko sitä vielä pitäisi mennä. Biru on nyt luopunut chhaupadista valistustyön ansiosta, eikä hän opeta sitä tyttärilleen. Kuukautiset ovat pirullinen kokemus ihan missä päin maailmaa tahansa. Vauvan syntymästä on vain muutama kuukausi, mutta nyt kun kuukautiset taas alkoivat, Biru tietää, mitä on tehtävä. Ja auta armias, jos nainen ei menekään vajaan ja sitten jotain pahaa tapahtuu – tällöin hän saa kestää häpeää koko loppuikänsä. Perinne tuntuu niin epäinhimilliseltä, että haluan etsiä syyllisiä. Tätä Biru ei tee mielellään. Heidän suustaan kuului rohkea vastaus, jota en odottanut: enemmän naisten, vaikka syytä on toki kaikissa. Jumalat eivät rankaise naisia kuukautisista, eivät liioin miehet. Jumalat eivät rankaise naisia kuukautisista, eivätkä myöskään miehet (ainakaan sellaiset, joilla on yhtään älliä päässä). Läheinen sairastuu tai karjaa kuolee. Puhvelit lämmittävät hieman, mutta samalla kärpäset ryömivät silmiin ja korviin. Äidit siirtävät perinteen tyttärilleen
Iranilaiset lomanviettäjät kylpevät Pohjois-Iranin Babolsarissa Kaspianmeren rannalla. MAAILMAN PISIMMÄT VAPAAT: IRAN MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä
Juhlakautta varjostivat pahat tulvat, joissa menehtyi yli 40 ihmistä. Juhlakausi kestää kaksi viikkoa, ja siihen sisältyy useampi vapaapäivä. Ei vapautta , ei tosiaankaan – kansalaisoikeuksien tila islamilaisessa tasavallassa on lohduton. Teksti: Juha Mäkinen Vuoden tärkein juhla on kuitenkin nowruz eli persialainen uusivuosi, jota vietetään kevätpäiväntasauksen aikaan. Myös nowruz on osittain politisoitu, sillä juhlapyhän aikaan Iranin johtajat pitävät tärkeitä puheita – aivan kuten Suomen presidentti uutenavuotena. Maailman pisimmät vapaat Lähde: Wikipedia Iran Kuwait Kambodža Burkina Faso Andorra Suomi 26 27 35 13 18 27 30 15 31 14 36 11 palkalliset lomapäivät yleiset vapaapäivät. Nowruziin valmistaudutaan perusteellisella kevätsiivouksella. Vapaapäivät heijastelevat kunkin maan uskontoa, politiikkaa ja historiaa. Vapaapäivien vertailu eri maiden välillä ei ole helppoa. Iranissa on paljon uskonnollisia juhlapyhiä: Muhammedin syntymäpäivä, Muhammedin kuolinpäivä, erinäisten imaamien muistopäivät, ramadanin päätöspäivä ja niin edelleen. Ne palautettiin arkipyhiksi vuonna 1992. Mutta vapaata, siis vapaa-aikaa, iranilaisilla on suhteellisen paljon. Iranin ohella vain Kambodžassa on yhtä paljon yleisiä vapaapäiviä, mutta Iranissa on sen lisäksi selvästi pidemmät lomat. Saattaa kuulostaa oudolta, mutta iranilaisilla on eniten vapaata maailmassa. Kaiken lisäksi juhlapyhiä voidaan siirrellä: Suomen 1970-luvun työnarkomaanisessa ilmapiirissä loppiainen ja helatorstai siirrettiin lauantaille. Myös politiikka on korostetusti esillä: kalenterissa on vapaata muun muassa islamilaisen vallankumouksen vuosipäivänä, vuoden 1963 kansannousun vuosipäivänä sekä Iranin öljyteollisuuden kansallistamisen vuosipäivänä. A RV / A LA M Y ST O C K PH O TO Uskonto ja politiikka lyhentävät työviikkoja Iranilaiset saavat nauttia vapaapäivästä muun muassa öljyteollisuuden kansallistamisen vuosipäivän kunniaksi. Tämänvuotisissa puheissaan sekä presidentti Hasan Ruhani että hengellinen johtaja Ali Khamenei soimasivat länsimaita ja kehottivat iranilaisia yhtenäisyyteen. Sen historia ulottuu aikaan ennen islamilaisen tasavallan ja jopa ennen islamin syntyä. Joulupukin kaltainen harmaapartainen Amu Nowruz tuo lapsille lahjoja. Kun huomioidaan sekä vuosilomat että yleiset vapaapäivät, kärkeen nousee Iran. Vapaapäivien määrä vaihtelee vuosittain, sillä tiettyyn päivämäärään sidottu juhlapyhä osuu yhtenä vuonna arkipäivään, toisena taas viikonloppuun. Huomioon on otettava sekä palkallisia lomia koskeva työlainsäädäntö että yleiset vapaapäivät. Pelkkiä lomapäiviä vertailtaessa Iran häviää kuitenkin kirkkaasti Kuwaitille, jossa vuosilomaa pidennettiin äskettäin 35 päivään. Kumppaninaan hänellä on punaisiin vaatteisiin pukeutunut nokinaamainen Haji Piruz, joka soittaa ja laulaa
Uimari Dunia Felices on yksi isäntämaan mitalitoivoista. VÄLÄHDYS. Kuva: Lima 2019 / Flickr Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Perussa järjestetään heinäkuun lopussa panamerikkalaiset kisat ja elokuussa vammaisurheilijoille tarkoitettu rinnakkaistapahtuma
pitkiin ja syvällisiin keskusteluihin. Keskustelemme joka ikisen asiakkaan kanssa”, Bourgeot sanoo. Suomalaisille riittää vähempikin.” ”Jos haluat pysyä hyvässä kunnossa, ryhdy kirjakauppiaaksi”, toteaa Ian Bourgeot. ”Minua ihmetyttivät vaatteet, joita nuoret – mutta minun silmissäni vanhat – ihmiset käyttivät, saati ne vaatteet, joita he eivät käyttäneet. Bourgeot ei allekirjoita käsitystä suomalaisten varautuneisuudesta. Parin korttelin kosmopoliitti. Ian Bourgeot’n kirjakauppa on kielten ja kulttuurien kohtaamispaikka, jossa rakkauskin kukoistaa. ”Tämä on yllättävän fyysistä työtä.” Todisteena sanoilleen Bourgeot kantaa ovesta ulos pari puista penkkiä ja painavia kirjalaatikoita. Vuorovaikutus ei yleensä jää pelkkään kohteliaaseen tervehdykseen; jokainen puodissa käynyt tietää, että Bourgeot’lla on merkillinen taito vetää asiakkaansa Teksti: Juha Mäkinen Kuvat: Laura Oja 16 3/?2019 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Siellä asenteet tuntuivat suvaitsemattomilta svengaavaan Lontooseen verrattuna. Jo ennen Suomeen päätymistään Bourgeot oli elänyt hyvin kansainvälistä elämää. ”Suomalaiset näkevät itsensä rationaalisina ja kurinalaisina, mutta minusta he ovat hyvin tunteellisia. Hän syntyi vuonna 1962 Lontoossa ranskalaisen isän ja saksalais-guatemalalaisen äidin perheeseen. Hänen mielestään suomalaiset kyllä puhuvat mielellään, kun heille puhuu. Arkadia-kirjakauppa avaa ovensa säntillisesti kello 12, eikä mene kauaa, kun ensimmäinen asiakas jo astuu sisään. Esimerkiksi amerikkalaisilla on ongelma tunteiden kanssa: he tarvitsevat huomattavan paljon ärsykkeitä voidakseen tuntea yhtään mitään. Muutenkin Bourgeot’n kokemus suomalaisista poikkeaa stereotypioista. ”Ketään kauppaan astuvaa ei jätetä huomiotta. Ovella oleva ”Sorry, we’re closed” -kyltti kääntyy ympäri ja ilmoittaa: ”Come in, we’re open”. Bourgeot tervehtii häntä pöytänsä takaa huolitellulla brittienglannilla. Bourgeot muistelee olleensa hieman konservatiivinen lapsi keskellä 60-luvun lopun hippiaikaa. Koulukaverini perheessä oli au pair, joka tuntui aina olevan alasti ja tanssi paljon.” Välillä perhe vieraili isovanhempien luona Ranskassa
Arkadia tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden pelata šakkia tai soittaa pianoa. Helsingissä asuva lauluntekijä Rebecca Clamp on tehnyt kirjakaupasta jopa oman laulunsa.
Viime vuosina Ian Bourgeot on aktivoitunut vanhan harrastuksensa kuvataiteen parissa. Vielä olenettä ihmiset, jotka ovat eläneet koko elämänsä pienessä kylässä, saattoivat puhua kolmea tai neljää kieltä paremmin kuin minä.” Ensivierailuillaan Suomessa Bourgeot hämmästeli erästä ristiriitaa: ihmisten kodit ja ruokakaupat olivat suhteellisen vaatimattomia, mutta julkiset palvelut suorastaan ylellisiä. Kun muutin Suomeen, sain huomata, ”Minulla oli kehitysvammainen veli, ja ranskalaisten suhtautuminen häneen tuntui järkyttävältä. Kouluissa ja päiväkodeissa oli Artekin kalusteita. Se monimutkaisti asioita.” Parikymppisenä Bourgeot kohtasi Pariisissa suomalaisen naisen, josta tuli hänen vaimonsa. ”Useimpien kaverieni molemmat vanhemmat olivat ranskalaisia, ja heillä oli sen myötä paljon vahvempi side Ranskaan, vaikka he asuivatkin ulkomailla. ”Ihmiset eivät vaikuttaneet kovin rikkailta, mutta julkisiin palveluihin näytti riittävän rahaa. Erityisesti hän ylistää suomalaista koulutusta. Bourgeot ryhtyi toimimaan kieltenopettajana ja perusti sitä varten yrityksen – keskellä syvintä lamaa. Bourgeot toteaa, että kun hän muutti Suomeen, täällä oli ”noin neljä” ulkomaalaista, mutta suhtautuminen heihin oli hyväksyvää – ei ylenpalttisen ystävällistä, mutta ei vihamielistäkään. naisempana hän pitää sitä, että hänen vanhempansa olivat kotoisin eri maista. Sitten opintoja Englannissa, asepalvelus Ranskassa, muutama vuosi Yhdysvalloissa… ”Tämä oli ennen internetiä tai Whats Appia. Kun silloin muutti toiselle mantereelle, sitä oli todella kaukana.” Toistuva muuttaminen löi leimansa Bourgeot’n identiteettiin. Mies puvussa ja teekannu lukeutuu hänen tuoreimpiin töihinsä. ”Suomi oli niin monessa suhteessa parempi paikka elää kuin useimmat muut paikat, joissa olin asunut, että lama ei paljoa painanut.” Bourgeot kehuu Suomea ja suomalaisia niin vuolaasti, että suomalaista alkaa jo nolostuttaa. Isännöi Arkadia-kirjakauppaa Helsingin Töölössä yhdessä vaimonsa Liisa Bourgeot’n kanssa. Muutto Lontoosta Meksikon Guadalajaraan oli kahdeksanvuotiaalle pojalle pienoinen järkytys. Minun perheessäni olivat Ranskan lisäksi aina läsnä Guatemala ja Saksa, ja toisaalta varhaislapsuuteni vuoksi tunsin Englannin hyvin läheiseksi. ”Lapsena puhuin useampia kieliä kuin moni aikuinen ympärilläni. Vuonna 1993 nuori perhe muutti pienten lastensa kanssa Suomeen ja asettui Helsinkiin. ”Mielikuvani Meksikosta perustui lähinnä länkkäreihin, eikä vuoden 1970 Meksiko tietenkään vastannut noita mielikuvia.” Meksikoa seurasi lyhyt jakso Guatemalassa, minkä jälkeen perhe muutti Malesiaan. Kirjastoissa oli vaikuttavat kokoelmat ja laaja tarjonta ulkomaisia lehtiä. Kuala Lumpurissa ei ollut ranskalaista koulua, joten Bourgeot lähetettiin välillä Ranskaan sisäoppilaitokseen. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Tunisiassa. Lukee mieluiten historiaa käsitteleviä kirjoja, etenkin maailmansotien väliseen aikaan liittyen. Tuntemattomat ihmiset tulivat kadulla sanomaan meille, ettei meidän pitäisi masentaa muita esittelemällä vammaista lasta julkisesti.” Vuonna 1970 alkoi ajanjakso, jonka aikana perhe muutti toistuvasti maasta toiseen virkamiehenä ja diplomaattina toimineen isän töiden perässä. Ian Bourgeot Syntynyt 1962 Lontoossa, asunut Suomessa vuodesta 1993 lähtien. ”Suomalaiset näkevät itsensä rationaalisina ja kurinalaisina, mutta minusta he ovat hyvin tunteellisia.” Kuka. 18 3/?2019 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. On piirtänyt ja maalannut koko aikuisikänsä, mutta piti ensimmäisen näyttelynsä vasta vuonna 2015. Tuntuu, että tästä tasa-arvon ihanteesta on sittemmin osittain luovuttu.” Suomi on muutenkin muuttunut 26 vuodessa
Eräänä päivänä kauppaan saapui nuori nainen, joka kiinnitti heti Bourgeot’n huomion. ”Maailma tuntuu nykyään olevan yksinäisempi paikka kuin entisaikaan, ja ihmiset elävät eristäytynyttä elämää”, Bourgeot pohtii. Menin kysymään mieheltä: Tiedätkö, miksi olet yksin. Kukaan ei kiinnostunut ostamaan niiMaailman Kuvalehti 3/?2019 19. Ensinnäkin Kyltti oven yläpuolella kertoo olennaisen: tarjolla on kirjoja ynnä muuta. ”Mutta se ei ole kovin avuliasta”, Bourgeot toteaa. Bourgeot mainitsee, ettei hän ole suinkaan ainoa, joka on löytänyt elämänkumppaninsa Arkadiassa. Hänen vaimonsa menehtyi syöpään, ja Bourgeot jäi kolmen teini-ikäisen yksinhuoltajaksi. Kohtele muukalaisia hyvin, sillä kerran sinäkin olet oleva muukalainen. ”Ajattelin, että myisin kirjakokoelmani, jotta saisin hieman rahaa. He vastasivat, että eivät halunneet valittaa, koska ajattelivat, että kyse on kulttuurieroista. Kaupan ansiosta olen kuitenkin kosketuksissa ihmisiin ja paikkoihin ympäri maailmaa.” Kaupan pitäminen on tuonut Bourgeot’n elämään paljon uusia ihmisiä. Kannattaa luottaa myös siihen, etteivät ihmiset loukkaannu, vaikka heille esittäisi joskus jonkun kriittisenkin huomion. Kielikoulunsa Bourgeot perusti keskellä lamaa, mutta kirjakauppiaaksi hän ryhtyi vuonna 2008 keskellä henkilökohtaista kriisiä. sinulla on kengät jalassa, ja toiseksi tupakoit sisällä, eikä kumpikaan ole Suomessa erityisen sopivaa.” Seuraavaksi Bourgeot meni keittiöön ja kysyi ihmisiltä siellä, miksi ihmeessä he eivät mainitse näistä asioista egyptiläismiehelle. Koska asumme hyvin lähellä, koko elämäni on keskittynyt lähinnä muutamaan töölöläiskortteliin. ”Olemme ehkä tehneet pienen osamme siinä, että ihmisten on helpompi kohdata. Yksi kohtaaminen on ylitse muiden. tä, joten päätin perustaa kirjakaupan. Sitten perustin kirjakaupan, ja työni kiinnittyi yhteen osoitteeseen. Jos olet vieraana jonkun kotona ja sinua kohdellaan hyvin, et ryhdy virtsaamaan lattialle.” Bourgeot’n eetosta kuvastaa myös kirjakaupan pöydälle asetettu kyltti, jossa on sitaatti ranskalaiskirjailija Roger Ikorilta: Fais bon accueil aux étrangers, car toi aussi, tu seras étranger. ”Elämäni alkupuoli oli hajautunut ympäri maailmaa. Bourgeot ei ole koskaan aikuisiällä palannut lapsuutensa asuinmaihin, lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa Guatemalassa. Tilan tarjoaminen tapahtumakäyttöön on tuonut kaupalle hieman lisätuloja ja moninkertaistanut kävijämäärän. Nyt Ian ja Liisa Bourgeot pyörittävät kauppaa yhdessä, ja heillä on kaksi pientä lasta. Bourgeot päätti kokeilla. Se oli hyvä ratkaisu myös lasteni kannalta: en ollut koko ajan kotona heidän kiusanaan, mutta he tiesivät, mistä minut tarvittaessa löytää.” Aluksi kauppa ei käynyt lainkaan. Jos täällä on konsertti tai tapahtuma, ihmiset istuvat lähekkäin pienessä tilassa. Toisen töölöläisantikvariaatin pitäjä Benita Holopainen ehdotti, että kaupassa voisi ryhtyä järjestämään tapahtumia. Kun muutin Helsinkiin, pyöräilin opetustöiden perässä ympäri kaupunkia. Sitten tuli keskusteluja, näytelmiä, aamujoogaa, rukoushetkiä… 11 vuoden aikana erilaisia tapahtumia on järjestetty jo yli 1 800. Kirjakaupan tiloissa on lennellyt useampi Amorin nuoli. Kaikki muut juhlijat olivat keittiössä, mutta olohuoneessa istui egyptiläinen mies yksinään. Hän sanoo törmänneensä tähän Suomessa usein: kun ei haluta loukata toista, ei selitetä tälle paikallisia tapoja tai käytäntöjä. On vaikea olla ottamatta kontaktia vierustoveriin.” ”Ihmiset luottivat minuun, vaikkei heillä ollut erityistä syytä luottaa. ”Olin kerran kotijuhlissa. Bourgeot’n mielestä suomalaisten kannattaisi muistaa tämä myös nykyisten maahanmuuttajien kanssa. Ensin oli pienimuotoinen konsertti Taiteiden yössä. Ja jos sinuun luotetaan, todennäköisesti kunnioitat sääntöjä
Haaveena hitunen vapaata Hevoset ovat egyptiläisen eläinlääkäri Hia Magdyn into himo. Hän haaveilee oman hevossairaalan perustamisesta.