. Tee ma : Kan sala isy hte isk un ta Ma ailm an Ku vale hti 3/2 017 "xxxxxxx" TEEMA: KANSALAISYHTEISKUNTA El Salvadorin naisvankilan karut olot ??KUVAREPORTAASI. 3 2017 6,90?€ Gaby Moreno Guatemalalainen trubaduuri uskoo autenttisen tunnelman voimaan.. Anna Puu ja esimerkin voima Miksi toiset auttavat – ja toiset taas eivät
KLO 11–21 SU 28.5. KIRJAMYYNTIÄ, KIRJALLISTA OHJELMAA, KAIKEN MAAILMAN KIRJALLISUUTTA 30 NÄYTTEILLEASETTAJAN JA YLI 50 ESIINTYJÄN KERA MAAILMAN KIRJAT Raimo Pesonen: Viholliskuvien paluu, MUKANA MUUN MUASSA: Maailman kirjat järjestää Into Kustannus, Kepa, Aula & Co ja Rosebud Books. Koskettavat ja rajut tarinat kertovat menneiden vuosikymmenien kiertolaiselämästä ja romanikulttuurista, joka on jäänyt pääväestölle vieraaksi. Häiriköiden Jari Tammisen haastateltavana ovat YTT Jouni Tilli Suomen pyhä sota – Papit jatkosodan julistajina (Ateena) -kirjaansa liittyen sekä FT Oula Silvennoinen Suomalaiset fasistit – Mustan sarastuksen airuet (WSOY) -kirjansa teemoista. Käpylehto on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa; Mökille sähköt auringosta ja tuulesta sekä Auringosta sähköt kotiin, kerrostaloon ja yritykseen. 11–19 VAPAA PÄÄSY AUKIOLO AJAT La 27.5 klo 16.00?16.30 Raimo Pesonen: Viholliskuvien paluu, turvallisuuspolitiikan taskukirja Ovatko poliitikot ajautuneet sivuraiteille turvallisuuspolitiikan määrittelijöinä, korvataanko Nato kahdenvälisillä sotilassuhteilla USA:n kanssa ja haetaanko Suomessakin talouskriisin koettelemaa kansallista yhtenäisyyttä jälleen viholliskuvia luomalla. Samalla, kun toistamme tarinaamme, me myös valitsemme hyvin tarkasti sen, mitä muistelemme. (Suomen Rauhanpuolustajat & Like) La 27.5. (Like) Su 28.5. (ICHAD Finland & Into) Helsingin Rautatientorilla 27.–28.5. Mukana keskustelussa myös Suomen romaniyhdistyksen hankepäällikkö Tiina Isberg. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 AUKIOLO AJAT LA 27.5. Anna Juhola on ollut ihmisoikeustarkkailijana miehitetyllä palestiinalaisalueella vuonna 2016. Janne Käpylehdon asentamat aurinkopaneelit ja niihin liittyvä tekniikka on nähtävillä kirjateltan eteläpäädyssä. Sieltä saa myös käytännön neuvoja aurinkoenergiasta. (Into) Su 28.5. klo 12.15?12.30 Janne Käpylehto: Aurinkoenergiaa kaikille Maailman kirjat -teltan sähköt on tuotettu aurinkoenergialla. Räsänen on kirjoittanut kirjan Israelin Apartheid, joka kertoo ihmisten eriarvoisuuden mahdollistavasta järjestelmästä Israel-Palestiina-alueella. La 27.5. Sotaretoriikan paluu on hallinnut julkista keskustelua, ja median välittämä kuva on korostanut oletettuja Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia ja sotilaallisia keinoja vastauk sena niihin. klo 17.15?17.45 Palestiina ja ihmisoikeudet Syksy Räsänen ja Anna Juhola keskustelevat Palestiinan tilanteesta. 18.00?18.30 Häiriköt-päämaja esittää: Suomalaiset fasistit ja ristiretket Myös suomalaiset rakentavat kansallista narratiiviaan sotamuistelon kautta. 18.30?19.00 Suomen romanit, viimeiset kiertolaiset Aija Kuparisen toimittama tietokirja Vanhojen tie avaa neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen elämäntarinan
Kolumbia 20–27 Unohdetun kylän uusi alku D A V ID ES TR A D A LA R R A Ñ ET A Päätoimittaja Anni Valtonen matkusti keväällä Kolumbiaan juttukeikalle. ”Konflikti on todella monimutkainen soppa, jossa on monta eri intressiryhmää. Valtonen on asunut Kolumbiassa 1990-luvulla, jolloin maassa elettiin pahimpia väkivallan vuosia. Kun Kolumbiaan saatiin vuodenvaihteessa aikaan rauhansopimus kymmenien vuosien konfliktin jälkeen, Valtonen halusi lähteä selvittämään, mitä historiallinen käänne käytännössä tarkoittaa. Myös kokapensasta viljelevien perheiden todellisuus avautui toisella tavalla. ”Toivon todella, että rauhansopimus nyt pitää. Antoisinta matkassa oli palata vanhoihin aikoihin, tutuille seuduille. Siitä asti Kolumbia on kulkenut elämässä mukana. Haastattelemani Farcin naistaistelija Julenyn sanoin: Kolumbia ansaitsee rauhan.” Mimosa Hedberg Tarinan takaa Anni Valtonen Maailman Kuvalehti 3 / 2017 3. Tuttu, mutta vaikea aihe aiheutti silti myös haasteita. ”En olisi 20 vuotta sitten voinut uskoa, että nyt haastattelen sissejä, jotka ovat laskeneet aseensa”, Valtonen sanoo. Rauha vaatii työtä.” Hän jututti reissullaan muun muassa Farcin sissejä, joiden ideologia ja päämäärät tulivat matkalla selkeämmäksi. Ihmiset ovat kyllästyneen väkivaltaan
Tässä numerossa Suomi 56 ”Ei yksi ihminen voi toimia kaikkien asioiden äänitorvena, mutta hän voi toimia esimerkkinä toisille”, sanoo Anna Puu. 62 Absurdistan Kannen kuva: Gaby Moreno, kuvankäsittely Teemu Kumpulainen Tämän sivun kuvat ylhäältä alas: Meeri Koutaniemi, Ari Heinonen / Lehtikuva, iStock Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. El Salvador 38 Valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja Mai Salmi tutustuivat Ilopangon naisvankilaan yhdessä maailman väkivaltaisimmista maista. Kepan järjestämä Maailma kylässä -festivaali valloittaa Helsingin 27.–28.5. Maailma paloina 6 Aidattu maailma 7 Kanoja vai käteistä. Nauti! Ja mausta se mintulla ja sitruunalla! 4 3/ 2017 Maailman Kuvalehti. Tämän lehden jutut tukevat festivaalin sisältöä. Tapahtuman teemana on kansalaisyhteiskunta ja maanosista esittäytyy erityisesti Latinalainen Amerikka. 8 Saippuasarja kannustaa hiv-testeihin 9 Kaksi konnaa pelastivat koko lajin 10 Kachinin unohdettu kriisi 11 Kolumni Ozan Yanar 12 Maailma nyt Kun tappamisesta tuli luvallista Lukujutut 14 Välähdys 16 Henkilökuva Gaby Moreno 20 Unohdetun kylän uusi alku 28 Sata kertaa parempi maailma! 32 Maailmanselitys Kansalaisyhteiskunta 34 Mielikuvitus saa ihmiset auttamaan 38 Kuvareportaasi Ilopangon naiset 46 Essee Ihmiskunnan tuntosarvet Ihmiset ja ilmiöt 49 Katso, järjestö! Helinä Rautavaaran museon säätiö 50 Matkalla Tangoa Olimpossa 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Mustikoita mummoille 54 Kulttuuri Mainio matkatoimisto 55 Kohtaamisia Misha Narberhaus 56 10 kysymystä Anna Puu 58 Sattumia Syö parsaa! 60 Kentältä 61 Mistä tämäkin on
Tällaisia järjestöjen työstä syntyneitä menestystarinoita on Suomen historia täynnä. Veljesliiton järjestämä kuntoutus oli lähtölaukaus nykyiselle, aktiiviselle kuntoutukselle Suomessa. Myös aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja kohdunkaulansyöpäseulonnoissa olemme maailman kärkeä. Myös kehitysyhteistyö on alkujaan järjestöjen aloittamaa. Tämä Maailman Kuvalehti on omistettu suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle – voimme olla siitä ylpeitä! Laura Häkli Suomalaisten suuri sydän TE EM U U LL G R ÉN Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Vanhusten kuntoutus puolestaan sai alkunsa sodanjälkeisestä toivottomasta tilanteesta: Suomessa oli noin 96?000 pysyvästi vammautunutta ihmistä eikä juuri resursseja hoitaa heitä. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä ja suunnilleen puolet siitä tehdään yhdistyksen tai järjestön kautta. Järjestöjen työn tulosta ovat monet muutkin tavalliselta tuntuvat asiat, kuten kansainvälinen adoptio, etsivä nuorisotyö, vauvauinti, ensiapukurssit. Pelkästään viime vuonna vapaaehtoiset meripelastajat auttoivat 3?500 pulaan joutunutta ihmistä. Äitiyspakkauksen ensi kehitelmät juontavat juurensa vuoteen 1922, jolloin Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti vauvanvaatteiden valmistamisen auttaakseen vähävaraisia perheitä. Suomalainen solidaarisuus on jo viime vuosisadalla ulottunut rajojemme ulkopuolelle: ihmiset ovat lahjoittaneet ja tukeneet kehitysmaita myös silloin, kun Suomi vielä itse oli köyhä, kehitysapua saava maa. Meillä suomalaisilla on suuri sydän ja hieno historia kaverin auttamisesta hädän hetkellä. Järjestötyön ansiosta esimerkiksi Ugandassa moni lapsi saa nyt kouluruokaa, tyttöjä on säästynyt silpomiselta ja kaupoista löytyy reilun kaupan tuotteita. Pelkästään kehitysyhteistyöjärjestöissä tehdään vuosittain noin 90?000 tuntia vapaaehtoistöitä. Sata vuotta sitten joka kolmas suomalaislapsi kuoli vauvana. Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vapaat kansalaisten yhteenliittymät, yhdistykset ja järjestöt ovat kehittäneet uusia toimintatapoja, tuoneet ideoita ulkomailta ja tarttuneet toimeen niillä aloilla, joilla apua on kaivattu. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 5 Pää kirjoitus. Sotainvalidien itsensä perustama liitto ryhtyi järjestämään hoitoa ja 1950-luvun alussa hankittiin kuntopallo, nojapuut sekä oppia ulkomailta. Nyt lapsikuolleisuus on maailman pienintä, ja neuvolatoiminta on maailman huippua. Tuoreille äideille lainattiin pärekorillinen pieniä vaatteita, jotka äidit sitten palauttivat vauva-ajan jälkeen. Uudenlaisen kuntouttamisen ansiosta yhä useampi veteraani kykeni sodan jälkeisinä vuosina palaamaan työelämään. T iesitkö, että äitiyspakkaus ja vanhusten kuntoutus ovat alun perin järjestöjen keksintöä
Bulgaria aitasi oman rajansa Turkin kanssa jo 2014 ja Kreikka omansa 2012. Iso syy muurien nousuun on eurooppalaisten pelko siirtolaisten edessä. Jonkin aikaa vallitsi avautumisen tunne, joka osoittautui ennenaikaiseksi. Uutistoimisto AFP:n haastatteleman tutkija Elisabeth Valletin mukaan valtioiden rajoilla on nyt 70 muuria. A R M EN D N IM A N I / A FP / LE H TI KU V A 6 3/ 2017 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Kuvassa pakolaisia Unkarin ja Serbian rajalla syksyllä 2015. Israel aitasi Länsirannan viitisentoista vuotta sitten ja Saudi-Arabia Irakin-rajansa viisi vuotta takaperin. Noin kolmannes 3?200 kilometrin rajasta on jo aidattu. Aidattu maailma X X X X X Koonnut Esa Salminen Trumpin muurille naureskellaan, mutta oikeasti muureja ja aitoja on rakennettu enimmäkseen Euroopassa. Intia aitasi paitsi Pakistanin-rajansa, se päätti 2000-luvun alussa piirittää melkein koko Bangladeshin valtion 2?700 kilometrin piikkilankaaidalla, tietenkin siirtolaisten ja salakuljettajien pelossa. Aitoja on nostettu ainakin Itävaltaan, Makedoniaan, Ranskaan, Sloveniaan ja Unkariin. Espanjan Afrikan-puoleiset Ceutan ja Melillan kaupungit ovat olleet aidattuina 1990-luvun alusta. Kypros halkaistiin muurilla 1972. Länsi-Saharan ja Marokon muuri on vuodelta 1980, Koreoiden välinen vuodelta 1953. Osa aidoista on vanhempia kuin Berliinin muuri. Yksi näistä raja-aidoista on rakennettu Trumpia ennen Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle. Pohjois-Irlannin Belfastia halkoo lähes sata erilaista ”rauhanmuuria”, joiden rakentamisen Britannia aloitti jo 1970-luvulla. Berliinin muurin murtuessa maailmassa oli jäljellä 12 rajamuuria tai -aitaa
Kehitystutkija Chris Blattman on toista mieltä. Eniten ihmisiä huolettavat työttömyys, köyhyys ja eriarvoistuminen, korruptio, rikollisuus sekä terveydenhuollon tila. Britit, saksalaiset ja italialaiset ovat muita huolestuneempia maahanmuutosta. Kanaloiden perustaminen on yllättävän kallista, eikä niiden tuottokaan ole kummoinen, jos joka kolmas yhtäkkiä pitää kanalaa. Gatesin mukaan kyse on klassisesta esimerkistä, jonka mukaan on parempi opettaa ihminen kalastamaan kuin antaa tälle kalaa. Kanoja vai käteistä. Valtaosa valtioista tallaa vikasuuntaan Hyväntekijä Bill Gates kirjoittaa blogissaan toivovansa, että joka kolmas köyhä ihminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alkaisi kasvattaa kanoja. Myös enemmistö venäläisistä, argentiinalaisista ja kanadalaisista hyväksyy maansa suunnan. Markkinointitutkimuksia tekevän Ipsosin mukaan 63 prosenttia ihmisistä ajattelee, että heidän maansa ei kulje oikeaan suuntaan. Vox-verkkojulkaisuun kirjoittanut Blattman sanoo, että nykytiedon valossa käteinen on tehokkaampi tapa auttaa kuin materia – tai kanat. Maailman sana Agenda 2030 tarkoittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. M ek si ko Ra ns ka Et el äA fri kk a B ra si lia Ru ot si Y hd ys va lla t Is ra el B rit an ni a Tu rk ki Ka na da A rg en tii na Ve nä jä In tia Sa ud i-A ra bi a Ki in a M aa ilm a 37% 90% 80% 76% 58% 56% 54% 39% 37% 36% 35% 22% 17% 14% 12% 4% Maani menee oikeaan suuntaan: IS TO C K / KU V A N KÄ SI TT EL Y TE EM U KU M PU LA IN EN Maailman Kuvalehti 3 / 2017 7 MAAILMA PALOINA. Suurin osa köyhistä asuu kuitenkin kaukana vesistöistä, missä ei paljon kalastella. Hänestä on parempi tarjota start up-rahaa ja antaa ihmisen itse päättää, hankkiiko hän kanoja, koulutuksen tai jotain ihan muuta. Eniten ruotsalaisia huolestuttavat rikollisuus, köyhyys ja työttömyys. Joka neljäs ruotsalainen pitää maahanmuuttoa pahimpana huolenaiheenaan, mutta terrorismia pelkää vain kahdeksan prosenttia. Oikeaan suuntaan kansalaistensa mukaan ovat selvästi menossa Kiina, Saudi-Arabia ja Intia. Pohjoismaita edustaa Ruotsi, jonka kansalaisista jopa 78 prosenttia ei pidä siitä, mihin maa on menossa. Suomi ei ole vertailussa mukana. Vuoden 2016 kyselytutkimuksen otos ei ole järin mittava: se kattaa reilut 18 000 ihmistä 25 maassa, jotka kaikki ovat keskituloisia tai rikkaita maita. Siksi kanat ovat hyvä vaihtoehto
Väestö uudistuu, jos naisella on keskimäärin 2,1 lasta. Myös klamydiatartunnat ovat vähentyneet Shugan fanien keskuudessa. ??Viihteellinen valistus toimii – . Nuoret, jotka seuraavat Shugaa , käyvät jopa kaksi kertaa muita todennäköisemmin hiv-testeissä. Maailmanpankin mukaan Shugan esimerkki on lupaava esimerkki siitä, kuinka köyhien alueiden nuorison voi tavoittaa kohtuullisen halvalla. Muutenkin sarja on täynnä asiaa seksuaaliterveydestä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lähde: WHO M TV HULLU MAAILMA 8 3/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Tutkimusten mukaan vain kolmannes Nigerian nuorista tuntee hivin ja aidsin riittävän hyvin. Shuga ei ole pieni järjestötuotanto: sitä tuottaa jätPohjanmaalla suuremmat perheet kuin Bangladeshissa Kohti parempaa Tuhkarokko saatiin rokottein kokonaan kitkettyä Pohjoisja Etelä-Amerikasta vuonna 2016. tiyhtiö MTV ja sitä näytetään 167 kanavalla. Shugan hahmot kamppailevat seksuaaliterveyden ja väkivallan kanssa. ??se rikkoo myyttejä, jakaa tietoa . Ylitse väestön uusiutumiskynnyksen päästään Tilastokeskuksen mukaan nipin napin Kainuussa ja kirkkaasti Pohjanmaalla. Saippuasarja kannustaa hiv-testeihin Nigerialaisen Shuga -nimisen sensuellin saippuasarjan pääjuoni kiertyy päähenkilön hiv-tartunnan ympärille. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, etenkin maaseudulla, niin vielä onkin. Yhteensä katsojia on yli 500 miljoonaa. ??ja saa ihmiset toimimaan.??. Se ei ole sattumaa: suosikkisarja on edutainmentia eli opettavaa viihdettä. Yksi sarjan ensimmäisen kauden tähdistä oli sittemmin Oscarin voittanut Lupita Nyong’o. Niissä perheiden koko on suurempi kuin keskimäärin Boliviassa, Dominikaanisessa tasavallassa, Indonesiassa tai Swazimaassa. Sitkeän mielikuvan mukaan köyhissä maissa on suuret perheet. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan viihteellinen valistus toimii. Maakuntien välillä on kuitenkin eroja. Suomessa luku on 1,8. Yli 3,5 lapsen perheitä on keskimäärin Limingassa, Luodossa, Merijärvellä, Oulunsalossa, Perhossa, Pyhännällä, Sievissä, Tyrnävällä ja Yli-Iissä. Mutta on paljon kehitysmaita, joissa trendi on aikaa sitten kääntynyt. Vain joka kymmenes seksuaalisesti aktiivinen sanoo käyneensä testeissä vuoden sisään. Esimerkiksi Bangladeshissa lapsia saadaan keskimäärin 2,2, Botswanassa 2,8 ja Brasiliassa 1,8
Diego-niminen kilpikonnaherra palautettiin Galápagokselle, ja kansallispuiston väki laittoi hänet ja lauman muut urokset niin sanotusti hommiin. Galápagossaarten Española-saarella eleli 50 vuotta sitten vain 14 jättiläiskilpikonnaa, jotka kuuluvat chelonoidis hoodensis -alaryhmään. Kaksi aktiivista konnaa pelasti koko lajin JD EG EN H A R D T / FL IC KR Diego voi olla satavuotias, mutta harva sen ikäinen on melkein yksin pelastanut koko lajin sukupuutolta. Se pääsi alun perin heikoksi ihmisten vaikutuksesta, kuinkas muutenkaan. Yllättäen San Diegon eläintarhasta löytyi 1970-luvulla kolmas lajin uros, kirjoittaa tiedelehti Live Science. Nuorin uroksista ei ole saanut juuri jälkeläisiä, mutta Diego on siittänyt reilut 800 pikkukonnaa ja E15-nimellä kulkeva varsin viriili lajitoveri pitkälti yli tuhat. Diegon saavutusta voi pitää merkittävänä jo siksi, että hän on yli satavuotias. Kilpikonnakanta Españolan saarella on nyt tervehtynyt. Vain kaksi heistä oli uroksia. Diegon ja E15:n jälkeläisiä on nyt alettu istuttaa myös läheiselle Santa Fén saarelle, josta kilpikonnat kuolivat sukupuuttoon 150 vuotta sitten. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 9 MAAILMA PALOINA. Live Sciencen mukaan 1800-luvun lopulla ihmiset toivat saarille vuohia, jotka tekivät selvää suurista puumaisista kaktuksista, joista kilpikonnat saavat varjoa, vettä ja syötävää. Lapsenlapsiakin on tullut jo 1990-luvulta lähtien
Köyhyyden ja piinallisten pitkien välimatkojen lisäksi aluetta kurittaa kukoistava huumebisnes. Tämä altistaa maan etnisille selkkauksille. Suu Kyin lyhyttä visiittiä voidaan pitää kannanottona, sillä se tuo julkisuutta pohjoisen kriisille, jonka Tatmadaw toivoisi muun maailman unohtavan. Pelkästään Intiassa järjestöjä on 3,3 miljoonaa. Niitä maailmassa riittääkin. 10?000?000 on arvio järjestöjen määrästä maailmalla. Aiheesta on tullut kansainvälisen median lempilapsi. Monet etnisten ryhmien aseellisista siivistä ovatkin taistelleet oikeuksistaan maan hallintoa vastaan vuoden 1948 itsenäistymisestä lähtien. Kaiken rohingya-kohun keskellä Myanmarin muut kriisit ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle. OOO OOO (1,4 miljardia) dollaria lahjoitetaan järjestöille joka vuosi. Jännitteitä ovat ruokkineet erityisesti rahakkaat patoprojektit: hallitus on pakottanut alkuperäisväestöjä muuttamaan kotisijoiltaan, mikä on lisännyt alueen epävakautta. Tulitauko ehti Kachinissa kestää 17 vuotta, kunnes Myanmarin hallituksen Tatmadaw-joukkojen ja Kachinin Äiti syöttää lastaan pakolaisleirissä Lung Byengin kylän lähellä Kachinissa. Silti usein ajatellaan, että kansalaisyhteiskunta koostuu järjestöistä. Suu Kyillä onkin käsissään vaikea tehtävä luoda rauha maassa, jonka eri puolilla oman hallituksen joukot käyvät veristä sotaa juuri niitä etnisiä vähemmistöjä vastaan, joita nobelisti yrittää samaan aikaan itse houkutella rauhanneuvotteluihin. 104 081 järjestöä on rekisteröity Suomessa. Mimosa Hedberg Pitkään sotilasjuntan rautaisella otteella hallittu Myanmar on ollut vuosia otsikoissa rohingya-muslimivähemmistöön kohdistuvasta syrjinnästä. Muun muassa Asia Timesin mukaan juuri rohingya-kriisin ympärillä vellova kohu on antanut Tatmadaw’lle vapaat kädet mellastaa Kachinissa. Kachinin unohdettu kriisi Rohingya-vähemmistön vaino vie huomiota demokratian ensi askelia ottavan Myanmarin muilta kriisipesäkkeiltä. Harva tietää, että Myanmarissa on ainakin 135 eri etnistä vähemmistöä. Heti viime syksynä Myanmarissa leimahti jälleen vuosikausia kytenyt rohingya-kriisi, ja kansainvälinen yhteisö kiirehti syyttämään demokratian puolestapuhuja Suu Kyitä vaikenemisesta. H KU N LA T / A FP / LE H TI KU VA Maailman lukuja Kansalaisyhteiskuntaan kuuluu toimijoita kirkoista aktivisteihin ja puolueisiin. Myanmar Times uutisoi, kuinka Suu Kyi teki maaliskuun lopulla harvinaisen vierailun Kachinin pakolaisleirille, jossa asuu yli 2?400 ihmistä. Jopa 100?000 ihmisen arvioidaan paenneen kodeistaan yhteenottojen seurauksena. Techreport.ngo, Yhdistysrekisteri & Kansalaisyhteiskunta.org 10 3/ 2017 Maailman Kuvalehti. Yksi vakavimmista konflikteista on kytenyt vuosikausia pohjoisessa Kachinin osavaltiossa. 15 000 000 on suomalaisjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä. itsenäisyysarmeija KIA:n välille syntyi jälleen 2011 verinen selkkaus. Armeijan tuoreimmat taisteluhelikopterija hävittäjähankinnat ovat luoneet konfliktille kokonaan uuden, synkemmän luonteen, lehti kirjoittaa. 1?4OO . Kun Aung San Suu Kyin puolue otti 2015 komean vaalivoiton ja Suu Kyi nousi politiikan keskiöön valtionkanslerina, olivat odotukset Nobelin rauhanpalkinnon voittajalle kovat
Toisaalta kaupungit ovat valmiiksi esimerkkejä siitä, että useista vähemmistöistä ja kulttuureista tulevat ihmiset voivat arjessa elää hyvin yhdessä. Näin kaupungissa asumisesta on tulossa kaikkialla maailmassa tavallisin tapa viettää elämää. Vaikka monet seikat vetävät maailman maita eri suuntiin, on kaupungeista kasvamassa muurien rakentamisen vastavoima. Kaikkialla kaupunkeihin muuttamiseen liittyy myös samankaltaisia haasteita, vaikka mittakaavaerot maltillisen kokoisten kaupunkien ja maailman metropolien välillä ovat isot. Tämän vuoksi kaupungit ovat usein myönteisempiä maahanmuuton suhteen. Kaupunkeihin lähdetään töihin, opiskelemaan, tai vaikka puolisoa etsimään. Lontoon pormestari Sadiq Khan on ollut avoimuuden äänitorvi Brexitin luomassa ilmapiirissä. Kaupunkeihin on pakkau tunut valtavasti ihmisiä, jotka esimerkiksi suhtautuvat keskimäärin myönteisemmin globalisaatioon kuin maalle jääneet kansalaiset. Y hä useampi maailman ihmisistä asuu kaupungeissa: nyt jo hieman yli puolet maailman väestöstä. Keskustelu kaupunkiin muuttamisesta on yllättävän samanlaista niin Euroopassa, Afrikassa, Aasiassa kuin Latinalaisessa Amerikassa. Maailman kaupunkien välillä onkin hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 11 Näkökulma. Monet kaupungit ovat sitoutuneet leikkaamaan ilmastopäästöjen määrää yhdessä ja useat pormestarit ovat varsin kovia ympäristömyönteisen politiikan edistäjiä. Ozan Yanar Kaupungit ovat muurien murtajia TE EM U U LL G R ÉN Kaupungeista kumpuaa voimaa ratkaista suuria ongelmia. Esimerkiksi ilmastonmuutosta torjutaan nyt edistyksellisimmin juuri kaupungeissa. Kaupungit voivat kääntää maailman kurssia parempaan suuntaan. Silti monissa maailman kolkissa ymmärrettäisiin hyvin Haukiputaalta Helsinkiin muuttavan nuoren tuskailua vuokra-asunnon korkeasta hinnasta. Viime aikoina kaupungeista on kummunnut yhä useammin voimaa ja tahtoa ratkaista maailman suuria ongelmia. Tässä mielessä ei ole ihme, että kaupunkien välille on alkanut muodostua verkostoja, joiden merkitys lisääntyy entisestään. Hiukan samaa tunnelmaa on havaittavissa Suomessakin. Vuosisadan puolivälissä osuuden uskotaan olevan jo lähellä kahta kolmasosaa. Kirjoittaja on kansanedustaja ja Helsingin uusi kaupunginvaltuutettu. Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhkaillut lähettää paperittomia asukkaita pois kaupungeista, ovat Yhdysvaltain isot kaupungit panemassa hanttiin. Kun samaa paikkaa asuttavat monenlaiset, eri puolilta maata tulleet ihmiset, ei ole ihme, että noilla alueilla ymmärrys kasvaa ja syntyy uusia ideoita. Suurin syy kaikkialla on yksinkertaisesti se, että kaupungeissa on taloudellista toimintaa ja sen synnyttämiä työpaikkoja
Poliisi väittää heidän käyttäneen tai myyneen huumeita. Kun tappamisesta tuli luvallista Filippiineillä on tapettu ilman oikeudenkäyntiä yli 7?000 ihmistä presidentti Rodrigo Duterten astuttua valtaan viime vuoden heinäkuussa. Teksti Riitta Saarinen Kuvat Petteri Kokkonen 12 3/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT
Yleensä köyhissä oloissa elävät ihmiset maksavat hautajaisista 10?000-20?000 pesoa”, kertoo Jocelyn. Silminnäkijöitä oli paljon”, kertoo Marvinin täti Jocelyn, 57. ”Marcosin diktatuurin aikana vuosina 1972-1986 poliittisista syistä tapettuja oli yli 3?000. Tässä sodassa kuolee myös ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä huumeiden kanssa. ”Marvin oli ostanut ja myynyt jonkun aikaa pieniä määriä shabua , metamfetamiinia. ”En usko, että Duterten politiikka ratkaisee huumeongelmaa. Järjestö tutkii ja dokumentoi ihmisoikeusloukkauksia, jotka liittyvät hallituksen toimintaan ja vie tapauksia oikeuteen. Meidän täytyy puhua näistä asioista ja toimia yhtenä rintamana.” RS ”Kenen puoleen voimme nyt kääntyä?” Filippiineillä on osoitettu voimakkaasti mieltä Duterten huumesotaa vastaan. Heidän barangay-alueellaan asuu vajaa 40?000 ihmistä. Poliisi on siis mukana hautajaisbisneksessä. Hautajaisseremonioiden jälkeen Jocelyn marssi poliisiasemalle täynnä vihaa. Presidentti Duterten julistamassa huumesodassa on tapettu jo yli 7?000 ihmistä, mikä tarkoittaa noin tuhatta ihmistä kuukaudessa, Amistad kertoo. Kenen puoleen voimme nyt kääntyä?” Jocelyn kysyy. ”Annoimme Marvinin, 37, nimen vapaaehtoisesti poliisille, koska uskoimme siten suojelevamme häntä. Joskus hän käytti ainetta myös itse. Jocelynin kertoma tarina on yksi niistä monista tapauksista, joita ihmisoikeusjärjestö Task Force Detainees of the Philippines (TFDP) on dokumentoinut. Poliisi tuli hakemaan Marvinin myöhemmin kotoa ja vei hänet barangayn hallintorakennukseen. Hän tapasi poliisin, jonka tiesi olevan vastuussa Marvinin tappamisesta. Tappamisesta on tullut arkipäivää”, Jocelyn toteaa. Hän oli työskennellyt satunnaisesti rakennuksilla, mutta annoin hänelle vähän rahaa pienen kioskin perustamiseen.” Jocelyn ja hänen siskonpoikansa sekä muut sukulaiset asuvat Manilan Tondossa. Tondon asukkaat ovat hyvin peloissaan. Kukaan ei kanna vastuuta tappamisista”, sanoo TFDP:n johtaja Emmanuel Amistad. Maailman Kuvalehti 3 / 2017 13. Ensimmäisenä tapahtumapaikalle tulevat yleensä poliisin SOCO-osaston miehet, jotka keräävät todistusaineistoa rikospaikoilta. ”Hautaustoimisto pyysi Marvinin hautajaisjärjestelyistä meiltä 68?000 pesoa (yli 1?200 euroa), mistä me pystyimme maksamaan vain murto-osan. ”Pelkästään meidän alueellamme on tapettu huumesodan nimissä kymmeniä ihmisiä, mahdollisesti jo yli viisikymmentä. Marvinin äiti myy jäätä ja ansaitsee päivässä alle sata pesoa”, Jocelyn jatkaa. Vastustamme laittomia, ilman oikeudenkäyntiä tapahtuvia tappamisia. Nyt poliisi on ottanut lain omiin käsiinsä. Mutta Jocelyn, joka kuuluu yhteisönsä johtajiin, halusi viedä asiaa eteenpäin ja otti yhteyttä TFDP:hen. Meille tällaiset summat ovat valtavia. Saatoimme vain toivoa, että kärpäset pysyisivät poissa viikon kestävien ruumiinvalvojaisten ajan, kun arkku oli esillä kotona.” ”Hautajaistoimisto myönsi avoimesti, että poliisi haluaa maksusta oman osansa. He toimittavat myös uhrin ruumiin hautaustoimistoon, jos omaiset eivät ehdi väliin. TFDP on yksi Filippiinien vanhimmista ja tunnetuimmista ihmisoikeusjärjestöistä, joka perustettiin vuonna 1974 Ferninand Marcosin hallinnon aikana. ”Olen silti toiveikas, että asiat muuttuvat vielä parempaan suuntaan. Vastustamme myös kuolemanrangaistuksen palauttamista ja rikosvastuuiän alentamista yhdeksään vuoteen.” Ajat ovat vaativat niin ihmisille kuin ihmisoikeusjärjestöille, Amistad sanoo. ”Ei voi enää luottaa tahoihin, joiden pitäisi suojella sinua. Hän halusi kysyä poliisilta, oliko tällä lainkaan omaatuntoa. Silloin elettiin päivä kerrallaan, kun ei voinut tietää, mitä seuraavana päivänä tapahtuisi. Vuonna 1986 se oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Haluamme oikeutta, mutta emme voi luottaa poliisiin, joka on mukana huumebisneksessä. Siellä hänet ammuttiin kylmästi rakennuksen ulkopuolelle. Suurin osa huumesodan uhrien omaisista ei halua eikä uskalla puhua asioista, koska pelkäävät – syystäkin – kostoa. Nyt tämä toistuu.” Amistadin mukaan eletään vaarallisia aikoja, kun oikeusvaltion periaatteet alkavat murtua. Mutta niin ei käynyt. ”Meillä ei ollut varaa maksaa ruumiin käsittelemisestä formaliinilla. Pelon ilmapiirissä ”Elämme Filippiineillä nyt pelon ilmapiirissä. Haastateltavan ja hänen sukulaisensa nimet on muutettu. Täällä vallitsee rankaisemattomuuden kulttuuri
Pilanteko ja kepposet ovat sallittuja. Kuva: Shailesh Andrade / Reuters / Lehtikuva 14 3/?2017 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Tyttö yrittää suojautua värilliseltä vedeltä hindulaisten keväisessä juhlassa. Värijauheen tai liuoksen heittämisen lisäksi holissa poltetaan nuotioita ja vieraillaan ystävien luona. Temppelitaiteeseen ikuistettujen kuvausten perusteella holi on hindujen juhlista vanhimpia. Mumbai, Intia. Sitä vietetään myös maissa, joissa on paljon intialaisia siirtolaisia. VÄLÄHDYS
Maailman Kuvalehti 3/?2017 15
Voin laulaa sekä englanniksi että espanjaksi, kaikki menee.” Rakkain yleisö on kuitenkin laulajattaren kotimaassa Guatemalassa, josta hän On vuosi 1991 ja kymmenvuotias Gaby Moreno astuu jännittyneenä 10 000 ihmisen eteen Guatemalan pääkaupungissa Ciudad de Guatemalassa. Tavoitan Morenon, 35, Skypen välityksellä Seattlesta, jossa hän nauttii aamiaistaan paikallisessa kulmakuppilassa bändinsä soittajien kanssa. Tajusin, että tätä haluan, tämän osaan”, Moreno muistelee 25 vuotta myöhemmin. Illalla laulajan on määrä esiintyä kaupungissa osana Yhdysvaltojen kiertuettaan. Radiossa sekä televisiossa juontajana työskennelleen äidin ja kansainvälisiä artisteja Guatemalaan promotoineen isän tytär kasvoi taiteilijoiden ja julkkisten keskellä. ”Lomamatkalla Yhdysvalloissa 14-vuotiaana hurahdin jazziin, bluesiin ja souliin. Moreno näkee yleisömeren, tarttuu mikkiin – ja on taivaassa. Ihailin erityisesti Ella Fitzgeraldia, Nina Simonea ja Aretha Franklinia. ”Minulla oli todella hyvä olo. Gaby More non mielestä digitaa lisuuteen oppineet nykymuusikot unoh tavat liian usein, että tunnelma on tärkein. Hänet on kutsuttu lämmittämään lava puertoricolaiselle supertähti Ricky Martinille. Äiti huomasi tyttärensä laulunlahjat varhain – jo tytön ollessa parivuotias. ”Hienoa palata Suomeen. Se on niin avoin ja vastaanottavainen . Ylpeä guatemala lainen. Odotin hetkeä, jolloin koulu olisi käyty ja pääsisin opiskelemaan musiikkia Yhdysvaltoihin.” Guatemalassa käytiin 1954-1996 folkia ja rhythm and bluesia yhdistelevä laulaja-lauluntekijä valloittaa Helsingin Kaisaniemen yhtenä Maailma kylässä -festivaalin pääesiintyjistä. Teksti Anni Valtonen Kuvat Gaby Moreno / Kramer Artists 19-vuotiaana lähti kohti Los Angelesia, taskussaan levy-yhtiö Warner Brothersin sopimus. Tykkään paljon eurooppalaisesta yleisöstä. Suomen visiitti on jo Morenon toinen: hän konsertoi Helsingissä Savoy-teatterissa sen jälkeen, kun oli saanut parhaan uuden artistin palkinnon Las Vegasin Latin Grammy Awards -gaalassa marraskuussa 2013. Toukokuun lopulla bluesia, jazzia, 16 3?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA
Lapsitähtenä kotimaansa Guatemalan hurmannut Gaby Moreno läksi 19-vuotiaana Los Angelesiin opiskelemaan musiikkia ja luomaan uraa.
Moreno osallistuu mielenosoituksiin ja sosiaalisen median keskusteluihin, mutta joutuu varomaan virallisia julkisia kannanottoja. Gaby Moreno, 35 Guatemalassa 1981 syntynyt laulaja-lauluntekijä. Lapsia parilla ei ole. ”Trumpin meiningin seuraamisesta tulee karmea olo, ihan kuin katsoisi jatkuvasti junan rajua törmäämistä. Naimisissa saksalaisen rumpalimiehensä Sebastian Aymansin kanssa. Korruptio on ajanut maan ahtaalle. LU IS SO TO / A P / LE H TI KU VA 18 3?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Taitelijana hän sanoo tekevänsä kaikkensa, jotta ihmiset reagoisivat ja aktivoituisivat olemaan yhteydessä päättäjiin. Presidentti Donald Trumpin siirtolaispolitiikka hirvittää laulajaa. Sen avulla voin tuoda ihmisille toivoa, myötätuntoa, rakkautta ja valoa”, Moreno sanoo. Hän opiskeli musiikkia ja tutustui saksalaiseen muusikkoon – nykyiseen mieheensä ja bändinsä rumpaliin Sebastian Kuka. ”Ympärilläni on ihmisiä joka puolelta maailmaa – ja rakastan sitä.” Laulajan onnekkaita osumia sisältävä tarina luvatussa maassa kuulostaa varsin toisenlaiselta kuin monen muun väliamerikkalaisen – myös guatemalalaisen – siirtolaisen. Ihmiset ovat lempeitä, työteliäitä ja optimistisia”, itse maan valkoiseen vähemmistöön kuuluva laulajatar sanoo. ”Aloin saada nimeä voitettuani John Lennonin mukaan nimetyn lauluntekijäkilpailun”, Moreno kertoo. Epätodellisten tapahtumien keskellä tunnen itseni välillä voimattomaksi, mutta samalla tiedän, että taide on luotettavin kumppanini. Levyttänyt yhdeksän levyä, joista viimeisin Ilusión vuodelta 2016. Debyyttilevy Still The Unknown julkaistiin 2008 kehujen saattelemana. Siitä huolimatta ihmiset pitävät yllä toivoa.” Yhdysvallat on ollut Morenon kotimaa vuosituhannen vaihteesta lähtien. ”Minullahan ei ole Yhdysvaltojen kansalaisuutta – Green Card kuitenkin”, hän hymähtää. ”Sotaa käytiin vuorilla ja maaseudulla. Pari on ollut yhdessä nyt viisitoista vuotta eli lähes koko sen ajan, jonka Moreno on asunut Yhdysvalloissa. Alkuvaiheitaan Yhdysvalloissa Moreno kuvailee ihaniksi ja ihmeellisiksi. Vanhempani elivät aivan normaalia elämää”, laulaja kertoo. ”Murheemme on ollut maan politiikka ja miten sitä on hoidettu. ”Guatemala on äärimmäisen kaunis, monikielinen ja -etninen maa. ”Voin tuoda ihmisille toivoa, myötätuntoa, rakkautta ja valoa.” Aymannsiin. Raaimmat ajat osuivat Morenon varhaislapsuuteen 1980-luvun alkupuolelle, mutta se ei vaikuttanut Morenon kaupunkilaisperheen elämään. ”Samana vuonna minut pyydettiin kirjoittamaan tunnuskappale NBC:n Emmy-ehdokkaanakin olleeseen Parks And Recreation -sarjaan.” Vuonna 2010 Moreno sai Latina Magazinessa parhaan latinonartistin tittelin ja kiersi lämmittelemässä sekä Ani veristä sisällissotaa. Kirjoittaa ja esittää blues-, jazzja folk-sävytteistä musiikkia sekä englanniksi että espanjaksi. Uusimman levynsä Ilusión teksteissä ja tunnelmassa Gaby Moreno palaa nuoruusvuosiinsa, jolloin hän saapui Yhdysvaltoihin. Moreno on hyvin ylpeä guatemalalaisuudestaan. Hän asuu Los Angelesin Hollywoodissa. Asunut Yhdysvalloissa 2000luvun alusta lähtien. Palkittiin parhaan uuden artistin Latin Grammylla 2013
Mitä 10-vuotias Ricky Martinia Guatemalassa lämmitellyt Moreno sanoi superstaralle lavalta poistuessaan. Gaby Moreno Kaisaniemen Savanni-lavalla su 28.5. Hän hengittää ihan omaa ilmaansa. ”Gaby on outo olento, ja siinä outoudessa on hänen kauneutensa. Lue Morenon levyarvio sivulta 52. Se nousi vuonna 2012 isoksi hitiksi ja sai kaksi Latin Grammy -ehdokkuutta. ”Sanoin hänelle: älä huoli Ricky, lämmitin sinulle yleisön valmiiksi!” No, mitäs Ricky siihen. Musiikillisesti levyn sanotaan huokuvan kunnianhimoisena siirtolaisena Yhdysvaltoihin muuttaneen artistin intoa, jonka hän halusi jakaa kuulijoilleen sylissään kitara ja kassillinen lauluja. Moreno on tehnyt monesta espanjankielisestä klassikosta oman tulkintansa, esimerkiksi meksikolaisesta Cucurrucucú palomasta vuodelta 1954 ja kuubalaisesta Quizás, quizás, quizás -bolerosta vuodelta 1947. DiFrancoa että Tracy Chapmania näiden maailmankiertueilla. Toki Morenon ohjelmistoon kuuluu myös latinoperäistä musiikkia ja kotimanner kuuluu hänen lauluissaan. ”Hymyili lämpimästi ja tuikkasi poskipusun”, Moreno nauraa. Halusin jättää juuri ne kohdat levylle.” Myös ajan estetiikka selvästi viehättää Morenoa. Pidän siitä rehellisyydestä ja karheudesta, joka ajan muusikoilla oli. Täydellisyyttä ei ollut tuolloin olemassa, vain todellisuus, se asetaatin, vanhan tallennusmetodin saundi kuului. ”Latinomusiikki on muutakin kuin sal saa ja merengueä.” Maanmiehensä Ricardo Arjonan kanssa Moreno duetoi joitakin vuosia sitten kappaleen Fuiste Tu , jota mahtipontisempaa latinoballadia on vaikea kuvitella. Mistä muusta musiikissa on kysymys kuin tunnelman välittämisestä. Uusimmalla levyllään Ilusión (2016) Moreno palaa uransa alkuvaiheeseen. Siitä lähtien hän on konsertoinut Euroopassa. Sitä ennen artistihaastattelussa Taiga-lavalla 14.20–14.40.. Laulajatar toivoo, että hänen visiittinsä Maailma kylässä -festivaalilla rikkoisi raja-aitoja ja muureja, stereotypioita. Mutta mistä ihmeestä lapsuudessaan latinomusiikin ympäröimän artistin viehtymys bluesiin ja jazziin sekä 19201940 -lukuihin kumpuaa. Hän pukeutuu usein 1920-luvun tyylisiin mekkoihin ja stailaa hiuksensa ajan henkeen otsapantoineen kaikkineen. Mutta palataanpas vielä tarinan alkuun. Suomalaiselle festivaaliyleisölle Morenolla on vain yksi viesti: ”Toivon, että nautitte ja pidätte hauskaa”. ”Se on itsellekin vähän mysteeri. Me nykymuusikot olemme aivan liikaa täydellisyyden ja digitaalisuuden ohjaamia, vaikka tunnelma on tärkein.” Uusimmalla levyllään Moreno hakee autenttisuutta, mutta korostaa, ettei halua kuulostaa ”vanhalta levyltä”. Mutta on hänellä toinenkin pointti. Ehkä ainoa kerta, kun Gaby on reilummin tullut ulos maailmastaan, on juuri minun hänelle kirjoittamassani duetossa”, Ricardo Arjona sanoi taannoisessa videohaastattelussa. Tunnen olevani äärimmäisen etuoikeutettu saadessani tehdä juuri tätä työtä.” Moreno kertoo itsekin olevansa taiteen suurkuluttaja, rakastavansa museoita, taidenäyttelyjä, kirjoja, elokuvaa ja teatteria. Heitä ei huolettanut onko joku ääni juuri tietynlainen. klo 18-19. ”Latinomusiikki on muutakin kuin salsaa ja merengueä”, hän kiteyttää. Taide antaa elämälle merkityksen ja värit. ”Paikoitellen ääneni särkyy tunteen voimasta. ”Elämä ilman musiikkia ja ylipäätään taidetta olisi suuri virhe