Stewart: ”Rauhansopimus on harvoin mieluisa kaikille” Militaristisesta ajattelusta tuli valtavirtaa KOLME ROHKEAA MIESTÄ HAASTAA Porukalla naisvihaa vastaan Menikö rauha muodista. TEEMA: RAUHA 02 • 25 12,90 €. KUVAREPORTAASI Chilen mapucheyhteisö kamppailee maasta HENKILÖKUVASSA Timo R
tyopaikat. 15 eurolla kuukaudessa voit tukea koulujen jälleenrakennusta Ukrainassa. Ilmoita työpaikasta tai löydä unelmatyösi: maailmankuvalehti.fi . Jouluisin riittää Joka ikinen päivä Jotkut asiat ovat liian tärkeitä vain kerran tehtäviksi. Milloin rauhaa tarvitaan. RYHDY KK-LAHJOITTAJAKSI KUA.FI/TÄRKEÄTEKO Järjestökentän työpaikat kootusti yhdessä paikassa
42 CHILE Mapuchet taistelevat oikeudestaan maahan
30 Välähdys Parkouria Gazassa 32 Porukalla naisvihaa vastaan 36 Essee Saako eksynyt enää kysyä tietä. MAAILMA LYHYESTI 4 Merenpohjasta mineraaleja matkapuhelimiin. Kansikuva: Outi Kainiemi. 64 Kolumni Kuka puolustaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää. PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa ” Ajatus utopiasta on tärkeä sorretuille ” 16 Maailmankansalainen Timo Stewart 22 Lukujuttu Menikö maailmanrauha muodista. 38 Ahtisaaren perilliset 42 Kuvareportaasi Kamppailu maasta 54 Suhteita Sananlaskuja ja sovittelua 60 10 kysymystä Matka kohti rauhaa: kuuntele, kommunikoi, hyväksy IHMISET JA ILMIÖT 63 Gallup Mikä tuo sinulle mielenrauhaa epävarmoina aikoina. Tämän sivun kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alaspäin: Paula García, Ella Kiviniemi ja Laura Oja. 66 Arviot ja vinkit 68 Matkamuisto Maradona alttarilla 69 Ruohonjuurella Ilman YK:ta pienet maat jäisivät jalkoihin 70 Ruoka Mangon raikkautta! 71 Katso, järjestö Ystävien uskonnollinen seura kveekarit ry 72 Katsaus menneisyyteen Maailman Kuvalehti 30 vuotta sitten 36 MAAILMA Saako eksynyt enää kysyä tietä. 54 SUOMI Fozi Ahmed ja Nimco Noor rauhan ja sovittelun asialla 16 SUOMI Reppureissu Jerusalemiin avasi Timo Stewartin silmät TÄSSÄ NUMEROSSA RAUHA. Edellisen sivun kuva: Henrietta Soininen. 5 Sodassa kuolleiden määrä antaa perspektiiviä 6 Järjestövastaiset lait valtaavat alaa 7 Aasit mahdollistavat liikkumisen Gazassa 8 Kansainvälinen kehitysrahoitus laski viime vuonna 9 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 10 Maailmanennätys Maailman pienimmät sotilasmenot 12 Kysymyksiä maailmasta Mitä ovat ”länsimaat”. 65 Ilmiö Tappajarobotit, tulevaisuuden ase
Omat vanhempani olivat syntyneet Karjalasta paenneiden äitiensä syliin. Heikompien asemaa heikennetään niin Suomessa kuin maailmallakin. Kaikki isovanhempani olivat menettäneet kotinsa. Eriarvoisuutta lisäävä politiikka, jos mikä, on turvallisuusuhka kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan, kun asevarustelu nielee rahaa, hallitus päätti leikata tuet muun muassa rauhanjärjestöiltä. 5 PÄÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Sota oli ollut ihan äskettäin. Niiltä, jotka puhuvat rauhasta ja jotka tekevät aktiivista rauhankasvatustyötä. ”RAUHAA ei saavuteta, ellei siitä puhuta.” Nuo sanat lausui presidenttimme Aleksander Stubb kansallisena veteraanipäivänä huhtikuussa. Ei siitä ole kauan. Rauhasta pitää puhua YKSI asia räjäyttää tajuntani: kun synnyin vuonna 1970, toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut 25 vuotta, Pariisin rauhansopimuksen solmimisesta vasta 23 vuotta. Aloin kyynisesti miettiä, että seuraava sota ehtii jo varmaan syttyä, kun me vielä murehdimme mennyttä. ANNI VALTONEN Uskommeko rauhan säilyvän pelkästään puolustusmenoja kasvattamalla. En käsittänyt, miten tuoreita ja vereslihaisia tapahtumat lopulta olivat. Minua suretti, että muissa maissa itsenäisyyspäivä on ilon juhla, mutta me vain puhuimme yhä talvisodasta. Kysynkin nyt: kuuletteko te jonkun täällä puhuvan rauhasta. Kun lasken nyt 23 vuotta taaksepäin, olen toimittajan hommissa, kuten nytkin – ja kohta alan odottaa esikostani. Hallitus tekee nyt politiikkaa, joka syventää kuiluja ja kasvattaa kaunoja. Yhä useammin tv-studiossa istuu sotilas tai sotatieteen asiantuntija. Mietin, milloin koittaa päivä, jolloin alamme iloita vapaudestamme ja rauhasta ilman, että vaivumme muistelemaan sotaa. Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. Miten tämä edistää rauhaa. Uskommeko rauhan säilyvän pelkästään puolustusmenoja kasvattamalla. Minä kuulen puhetta asehankinnoista ja puolustusmenojen kasvattamisesta. KUN puolustusmenot nielevät miljardeja, unohdamme puhua rauhan puolustamisen lisäksi sisäisestä turvallisuudesta. Tiedämme, ettei sotaan varustautuminen ehkäise sotaa – vaan voi pikemminkin estää rauhan säilymisen, lietsoa vihan kierrettä. ENTÄ miten kauan sodasta pitää puhua, ennen kuin rauhasta voi iloita. Siihen ei tunnu olevan varaa – tai se nähdään toissijaisena. Pohdin lapsena, miksi sodasta puhuttiin niin paljon. Päivänä, jona muistetaan paitsi sodissamme taistelleita, myös juhlitaan Lapin sodan loppua. Presidentin sanojen ja hallituksen tekemän politiikan välillä on ristiriita. Vaikka eihän se ole: sisäisen vakauden lisäämisen ja vastakkainasettelun lieventämisen tulisi olla aivan yhtä tärkeää kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtimisen. Kysymys kuuluukin: Menikö rauha pois muodista. Tästä ajatuksesta tuli tavallaan totta, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan. Tämä oli mielessäni takova kysymys kaikki aikuisuuteni vuodet erityisesti Suomen itsenäisyyspäivänä
Kaivostoiminta voisi aiheuttaa muun muassa luonnon monimuotoisuuden häviämistä, elinympäristöjen tuhoutumista ja pohjaan varastoituneen hiilen vapautumista. Syvänmeren pohja on esimerkiksi enemmän tai vähemmän koskematon, ja sitä ymmärretään vielä suhteellisen huonosti. Merenpohjasta mineraaleja matkapuhelimiin. Esimerkiksi WWF nostaa esiin sen, että syvänmeren vesistöissä elää laaja joukko tuntemattomia lajeja, jotka ovat välttämättömiä ekosysteemille. Vaikka valtamerten mineraalit ovat kiinnostaneet kaupallisia toimijoita vuosikymmeniä, vasta viime aikojen teknologinen kehitys on mahdollistanut louhinnan, kerrotaan kansalaisjärjestö World Resource Instituten (WRI) huhtikuussa julkaisemassa jutussa. Nyt louhinnan lupakierroksen on tarkoitus tapahtua vuonna 2026. Ympäristöjärjestöt ja -toimijat ovat varoittaneet riskeistä. Tähän mennessä on tehty vasta pienen mittakaavan koelouhintaa. Yksi näistä on Norja. Kun osa suuntaa katseensa avaruuteen, toiset tähyävät meren syvyyksiin. HUIMAA vauhtia etenevä teknologia vaatii jatkuvasti lisää mineraaleja, mutta mistä niitä saataisiin lisää. Jotkut valtiot ja kaivosyhtiöt ovat kuitenkin kiinnostuneita aloittamaan kaupallisen louhinnan mahdollisimman pian, kertoo WRI. MAAILMA PALOINA KOONNUT RIINA RASTAS. C O M / SN O RR E H AT LE ST AD RO BE RG Merenpohjasta halutaan louhia mineraaleja muun muassa matka puhelimien, sähköajoneuvojen ja sotateknologian käyttöön. Syitä syvänmeren louhinnan kiistanalaisuuteen on monia. Syvänmeren kaivostoiminnan tavoitteena on kaivaa arvokkaita mineraaleja satojen, jopa tuhansien metrien syvyydestä. IS TO C K. Uutissivusto Mongabay kertoi huhtikuussa, että Norjan kiistanalaista suunnitelmaa louhia mineraaleja arktisilla vesillä viivästytettiin joulukuussa 2024
Toinen Kiinan-Japanin sota 1,75 milj. Ne voivat kuitenkin tarjota jonkinlaista perspektiiviä siihen, miten massiivisesta tuhosta on kyse – ja miksi rauhaa kipeästi tarvitaan. Wells ensimmäisestä maailmansodasta. Taisteluissa kuoli yli 21 miljoonaa sotilasta, mikä on lähes kolminkertainen määrä verrattuna seuraavaksi tappavimpaan sotaan eli ensimmäiseen maailmansotaan, jonka taisteluissa kuoli yli 7 miljoonaa. Lähde: Our World in Data SOTA, joka lopettaa kaikki sodat. Vaikka mukana olisivat vain sotilaat tai sotaoperaatioihin lasketut ihmiset, luvut eroavat siinä, lasketaanko mukaan vain taisteluissa kuolleet vai myös niiden ulkopuolella kuolleet. Niin kuin tiedämme, näin ei käynyt. ?ermák kertoi Euroopan palkinnon saamisen jälkeen Euronewsille, että teknologiaa on tarkoitus kehittää niin, että sitä voitaisiin käyttää jätevedenpuhdistamoissa. Sotien uhreja voidaan laskea eri tavoin. Siviilejä sen sijaan menehtyi sodan seurauksena tietosanakirjan mukaan sisällissodassa viisi miljoonaa. Sodassa kuolleiden typistämistä pelkäksi numeroksi voidaan kritisoida, sillä kyse on ihmisistä: numerot eivät yksistään kerro koko totuutta sodan kauheuksista. Vain kymmeniä vuosia sen jälkeen sodittiin hurjemmin kuin koskaan. Plasmalla antibiootti resistenssiä vastaan SUOLALLA toimiva jääkaappi, valoa ja plasmaa antibioottiresistenssin torjumiseen käyttävä vedenpuhdistusratkaisu ja verkkosovellus, joka yhdistää maanviljelijät, kuluttajat ja osuuskunnat. Näin sanoi kirjailija H.G. Vietnamin sota 1,06 milj. Globaalin palkinnon saajaa oli mahdollisuus äänestää alueellisten voittajien keskuudesta. The Earth Prize on kilpailu, jossa palkitaan 13–19-vuotiaiden keksimiä ideoita ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi ympäri maailman. Mukaan voidaan ottaa siviilit tai vain sotilaat. Diêu 7 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025 MAAILMA PALOINA. Näiden maailmanlaajuisten konfliktien jälkeen eniten on kuollut alueellisissa ja kahden valtioiden välisissä sodissa, poikkeuksena Kiinan ja Venäjän sisällissodat, jotka nousevat kymmenen tappavimman sodan joukkoon. Globaali palkinto meni tänä vuonna Euroopan voittajille Anna Podmanickálle ja Tomáš ?ermákille, jotka kehittivät uudenlaisen vedenpuhdistusratkaisun. Kiinan sisällis sota 1,2 milj. Sodassa kuolleiden määrä antaa perspektiiviä 1800 1850 1900 1950 1925 1875 1825 2000 1975 2025 Toinen maailmansota 21,06 milj. Esimerkiksi Suomen sisällissodassa iso osa menehtyi vankileirillä ja teloituksissa sodan aikana tai sen jälkeen. MAAILMAN SANA Vietnaminkielinen sana, joka tarkoittaa kiehtovia ja maagisia elämän pieniä ihmeitä. Neljättä kertaa jaetun palkinnon takana on The Earth Foundation, joka perustettiin Genevessä vuonna 2020. Napoleonin sodat 570 000 Korean sota 544 000 Venäjän sisällissota 379 000 Espanjan sisällissota 204 000 Irakin–Iranin sota 228 000 Sodat, joiden taisteluissa kuoli eniten sotilaita K. Ensimmäinen maailmansota 7,11 milj. Toinen maailmansota on historian tappavin sota. Muun muassa näille keksinnöille annettiin huhtikuussa vuoden 2025 The Earth Prize -palkinto. Esimerkiksi Kiinan sisällissodassa on arvioitu kuolleen ainakin 1,2 miljoonaa sotilasta, vaikka esimerkiksi tietosanakirja The Encyclopædia Britannica kertoo sotilaita joko kuolleen tai haavoittuneen yli kaksi miljoonaa
63 maata kannatti sopimusta, joka velvoittaa maksamaan laivojen tuottamista hiili dioksidi päästöistä, jos niitä ei ole jo otettu huomioon. C O M / C AR LO S D UA RT E Mielenosoittaja pitelee Perun presidentin Dina Boluarten kuvaa, jossa lukee ”murhaaja” järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa kansallisessa marssissa Limassa maaliskuussa 2025. WFP:n oli tarkoitus avustaa kahta miljoonaa äitiä ja lasta vuonna 2025, mutta se on joutunut leikkaamaan kustannuksia saatuaan vain puolet viime vuoden rahoituksesta, kerrottiin UN News -sivustolla huhtikuussa. Asiantuntijat ja aktivistit ovat kuitenkin arvioineet niiden tarkoitukseksi enemmänkin kansalaisyhteiskunnan tilan rajoittamisen. Slovakiassa meni läpi huhtikuussa laki, joka velvoittaa kansalaisjärjestöjä paljastamaan rahoituslähteensä ja tärkeimpien rahoittajien nimet sakon uhalla. Vastaavanlaisia lakeja on tehty viime aikoina muissakin maissa. Järjestövastaiset lait valtaavat alaa KOHTI PAREMPAA 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025 MAAILMA PALOINA. Lähde: AP PERUSSA on tehty lakimuutos, joka estää kansalaisjärjestöjä nostamasta syytettä valtiota vastaan sen tekemistä ihmisoikeusloukkauksista, kertoi The Guardian maaliskuussa. Taisteluita on ollut myös esimerkiksi Amharan ja Oromian alueilla. Vuosina 2020–2022 Etiopian valtio ja Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) taistelivat Tigrayn alueella. Viime vuonna samantyylinen laki meni läpi Georgiassa. Lakeja on yleensä perusteltu järjestöjen läpinäkyvyyden lisäämisellä. Nälänhätä on seurausta muun muassa maata viime vuosina ravistelleista konflikteista. Perun kongressi kiristi maaliskuun äänestyksessä jo olemassa olevaa lakiesitystä niin, että maan kansainvälisen yhteistyön viraston (APCI) oikeudet laajenevat ja se voi vastaisuudessa valvoa tarkemmin myös kansainvälistä apua. Jännitteet alueella ovat jälleen nousussa, kertoo UN News. Nälkä uhkaa kasvaa Etiopiassa 3,6 MILJOONAA haavoittuvimmassa asemassa olevaa ihmistä Etiopiassa on vaarassa menettää Maailman ruokaohjelman (WFP) ruokaja ravitsemusavun, ellei lisärahoitusta saada kiireellisesti, varoitti WFP:n maajohtaja Zlatan Milisic huhtikuussa. Suosiota muutokset ovat tuskin keränneet, sillä mielipidemittausten mukaan Perun presidentin Dina Boluarten ja maan kongressin kannatus on alle viisi prosenttia, The Guardian kertoo. Kansainvälisen meren kulku järjestön neuvotteluissa päästiin huhti kuussa sopimukseen laivoihin kohdistuvasta kasvi huone päästö maksusta. Lain vastustajat ovat kutsuneet sitä ”venäläiseksi laiksi”, kertoo Deutche Welle. Aktivistien ja asiantuntijoiden mukaan anti-NGOlaiksi eli kansalaisjärjestöjen vastaiseksi laiksi tituleerattu lakimuutos estää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä saamasta oikeutta. AF P / LE H TI KU VA IS TO C K. Esimerkiksi yli neljä miljoonaa raskaana olevaa tai imettävää naista ja pientä lasta tarvitsee apua aliravitsemukseen Etiopiassa. Yli 10 miljoonaa ihmistä Etiopiassa kärsii vakavasta ruokaturvattomuudesta. Perussa on säädetty muitakin kansalaisja ihmisoikeuksia sekä lehdistönvapautta rajoittavia lakeja, mikä on herättänyt huolta kansainvälisesti. The Guardian uutisoi viime marraskuussa, että myös Paraguayssa, Nicaraguassa, Venezuelassa ja Unkarissa on säädetty viime vuosina järjestöjä rajoittavia lakeja
Hän kertoi The Guardianin huhtikuussa julkaisemassa jutussa, että aasit ovat viimeinen lanka, joka yhdistää ihmiset kipeästi tarvitsemiinsa peruspalveluihin. Järjestö kertoo sivuillaan, että klinikka rakennetaan uudelleen. ”Sodan alussa minua hävetti aasikärryillä ajaminen, mutta nyt ei ole muuta vaihtoehtoa”, opettaja ja kolmen lapsen äiti kertoi AFP:lle viime marraskuussa. Aasien vetämät kärryt olivat melko yleinen näky Gazassa jo ennen sotaa, mutta polttoaineen puute ja tuho alueella Israelin ja Hamasin välisen konfliktin kärjistymisestä lähtien ovat tehneet niistä yhden harvoista jäljellä olevista kulkuvälineistä. Yksi näistä on hyväntekeväisyysklinikka Safe Havens for Donkeys, joka toimii useassa maassa. Joissain tilanteissa sitä voi olla myös aasi. Koska myös eläimet voivat loukkaantua taisteluissa, on niillä oltava lääkäripalveluita. Aasit mahdollistavat liikkumisen Gazassa 9 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025 MAAILMA PALOINA. Ne antavat pyytämättä mitään vastineeksi.” IS TO C K. KOIRA on ihmisen paras ystävä, sanotaan. Aaseista on tullut Gazassa elinehto. Gazassa liikkuvaa klinikkaa on johtanut Dr Saif Alden. ”Olemme nähneet Gazassa aaseja, jotka ovat pelastaneet ihmishenkiä – kuljettaneet raskaana olevia naisia sairaaloihin synnyttämään, kantaneet loukkaantuneita turvaan, seisoneet kaiken menettäneiden rinnalla ja tarjonneet lämpöä, kun kaikki muu on kylmää. C O M / AB U AD EL PH O TO Maaliskuussa Safe Havens for Donkeys -järjestön Gazan klinikka tuhoutui ohjuiskussa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi laskuun vuonna 2024 ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, selviää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n keräämästä alustavasta datasta. Suomen kansalaisjärjestöt saivat kehitysrahoitusta 121 miljoonaa euroa. Viime vuonna esimerkiksi lakkautettiin Afganistanin, Kenian, Mosambikin, Myanmarin ja Somalian ohjelma. Vielä huolestuttavampaa hänestä on se, että jotkut suurimmista lahjoittajamaista ovat viestineet, että tulevina vuosina tullaan tekemään melko merkittäviä lisävähennyksiä. Ulkoministeriö kertoo tiedotteessaan, että alustavien tietojen mukaan summa vastaa 0,47:ää prosenttia Suomen BKT:stä. Suurin osa Suomen kehitysvaroista meni Ukrainaan. Vain neljä maata ylitti YK:n kehitysrahojen tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia maan BKT:stä: Tanska, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Kun kokonaisuudessa Suomen kehitysyhteistyömenot olivat 1 302 miljoonaa euroa, Ukrainalle siitä meni vähän alle puolet, 647 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 kansainvälinen keskiarvo oli 0,33 prosenttia bruttokansantuotteesta. MAAILMAN LUKUJA 10 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025 MAAILMA PALOINA. C O M / TO PT EN 22 PH O TO YHDYSVALTOJEN kehitysyhteistyöviraston USAIDin varojen jäädytys ja epävarma tulevaisuus on herättänyt keskustelua. Kuitenkin trendi on olemassa globaalisti. Operaatioiden budjetti on kuluvalla vuoden kestävällä kaudella Lähde: United Nations Peacekeeping IS TO C K. Kansainvälinen kehitysrahoitus laski viime vuonna 68 536 1948 5,6 miljardia dollaria 71 11 YK:n rauhanturvaoperaatiot alkoivat vuonna Kokonaisuudessaan operaatioita on ollut Tällä hetkellä operaatioita on Afrikassa, Lähi-idässä ja Euroopassa (Kosovo) yhteensä Ihmistä työskentelee tällä hetkellä rauhan turva operaatiossa. Eikä turhaan: Yhdysvallat on ollut USAIDin kautta suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Myanmar on yksi maista, joissa Suomi ei tee enää kehitysyhteistyötä. SUOMEN kehitysrahoitus vähentyi 2024 kansainvälistä keskiarvoa enemmän: 12,9 prosenttia. Se sisältää myös järjestöjen kautta suunnatun humanitaarisen avun. OECD:n kehitysyhteistyökomitean (DAC) puheenjohtaja Chair Carsten Staur kommentoi OECD:n tiedotteessa, että kehitysrahojen lasku on valitettavaa. Sotilaiden lisäksi operaatioissa on töissä muun muassa poliiseja, laki asian tuntijoita, miinanraivaajia, vaali tarkkailijoita ja taloustieteilijöitä. Suurin ero vuoden 2023 rahoitukseen verrattuna oli maaohjelmissa ja maaja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä. Virallisen kehitysrahoituksen (ODA) lasku johtuu kansainvälisille järjestöille ja humanitaariseen apuun annettujen tukien vähenemisestä, Ukrainalle annetun avun vähenemisestä ja pakolaisten vastaanottamiseen käytettyjen menojen pienentämisestä vastaanottajamaissa. ”Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että kehitysrahoja kohdistetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan, erityisesti köyhimpiin ja hauraimpiin maihin.” Kehitysrahojen määrä nousi kymmenessä DAC:n jäsenmaassa ja laski 22 maassa. Kehitysrahoituksen määrä laski 7,1 prosenttia vuodesta 2023
11 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025
Vuosina 2004–2017 Haitissa oli YK :n rauhanturvaoperaatio, jonka tehtävänä oli vakauttaa maata. Haiti näet lakkautti armeijansa vuonna 1995 sen jälkeen, kun Yhdysvaltain johtama liittouma oli kaatanut maata hallinneen sotilasjuntan. Haitin armeijassa palvelee tätä nykyä noin 2 000 sotilasta, mutta armeijaa on tarkoitus kasvattaa ja vahvistaa. TEKSTI Juha Mäkinen VIIME vuodet ovat olleet katkeraa kalkkia rauhanliikkeelle. Haitin sotilasmenot olivat Tukholman rauhantutkimusinstituutin mukaan vuonna 2024 vain 0,07 prosenttia maan BKT :sta. Tämän listan ykkönen löytyy Karibialta. Pääministeri Garry Conille ilmoitti syksyllä 2024 tuntuvista lisäyksistä puolustusbudjettiin. Pienen budjetin asevoimat Lähde: SIPRI Military Expenditure Database 1 % 1,5 2 2,5 Haiti lakkautti välillä armeijansa 20 vuodeksi mutta perusti sen uudelleen sisäisten levottomuuksien vuoksi. Yhä useamman Nato-maan – myös Suomen – sotilas menot ylittävät jo Naton tavoitteeksi asetetun kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. YK -joukkojen maine kuitenkin tahrautui pahan kerran, kun rauhanturvaajien tukikohdasta levisi Haitiin vakava koleraepidemia. Edes Yhdysvaltain omat sotilasmenot eivät ole yltäneet sille tasolle sitten vuoden 1992. Mutta se ei riitä Yhdysvaltain presidentiksi palanneelle Donald Trumpille, joka vaatii nostamaan sotilasmenot peräti viiteen prosenttiin BKT :sta. Armeijan pääasiallinen tarkoitus ei ole varautua sotaan naapurimaan kanssa, vaan Haitin valtio tarvitsee kättä pidempää ennen kaikkea kamppailussa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Maailman pienimmät sotilasmenot (osuus BKT:stä) Maailman pienimmät sotilasmenot HAITI Suomi 2,30 % Haiti 0,07 % Mauritius 0,15 % Irlanti 0,24 % Zimbabwe 0,35 % Papua-Uusi-Guinea 0,31 % 12 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025 MAAILMANENNÄTYS. Vuonna 2017 Haitin asevoimat perustettiinkin uudelleen. Nyt on etsinnässä maa, jolla on asevoimat, mutta joka käyttää niiden ylläpitämiseen minimaalisen summan rahaa. Venäjän brutaali sota Ukrainaa vastaan on saanut Euroopan maat huolestumaan turvallisuutensa puolesta ja lisäämään sotilasmenojaan. Vaan entä jos käännetään katse tilaston toiseen päätyyn, maihin, joissa on maailman pienimmät sotilasmenot. Niiden myötä sotilasmenojen osuus Haitin BKT :stä kasvaisi 0,2 prosenttiin. Armeijan lakkauttaminen ei kuitenkaan tehnyt Haitista rauhallisempaa vaan loi maahan aseellisen tyhjiön, jonka aseistautuneet rikollisjengit täyttivät. Haitin historiaan mahtuu useampi sotilasvallankaappaus, mutta välillä maassa ei ollut sotilaita lainkaan. Se olisi edelleen yksi maailman pienimmistä panostuksista asevoimiin. Vuonna 2004 Haitissa koettiin jälleen yksi vallankaappaus, jonka jälkeen ulkovallat puuttuivat asioihin. Jätetään kuitenkin vertailusta pois ne valtiot, joilla ei ole lainkaan armeijaa. Vuoden 2024 aikana aseelliset ryhmät tekivät useita hyökkäyksiä muun muassa vankiloihin ja poliisiasemille sekä Haitin pääkaupungin Port-au-Princen lentoasemalle, jossa lentoliikenne keskeytyi konfliktin vuoksi lähes kolmeksi kuukaudeksi
Sotilaita kuljetettiin hautaamaan jengien hyökkäyksessä kuolleita sotilaita Haitin pääkaupungissa Port-auPrincessä maaliskuussa. AP / LE H TI KU VA
Hän on vastaava tutkija hankkeessa, jossa analysoidaan suomalaisen median tapaa puhua lännestä ja länsimaista Ukrainan sodan yhteydessä. Useimmiten median länsipuhe on mielekästä. Onko muulla maailmalla väliä ollenkaan. Sitä ei varmaan keksittäisi nyt, jos pitäisi yhtäkkiä miettiä, miten puhumme maailmasta ja sen kansoista. Onko median tavassa puhua lännestä jotain ongelmallista. Länsi on selvästi jonkinlaisessa kriisissä, mutta enää ei puhutakaan lännestä vaan siitä, miten Yhdysvaltain ja Euroopan käy. Saatetaan pohtia vaikkapa, kuinka länsi voisi auttaa Afganistanin naisia. TEIJA LAAKSO Mitä ovat ”länsimaat”. Toisaalta käsitys kulttuurilännestä on niin ikiaikainen, ettei sitä ehkä vielä yksi tai kaksi presidenttikautta hetkauta. Voidaan myös puhua poliittisesta lännestä, jolla tarkoitetaan kylmän sodan länttä tai Natoa ja sen kumppanimaita. Aiemmin Yhdysvallat on aika automaattisesti mielletty lännen keskukseksi, mutta nyt länsipuhe on selvästi vähentynyt ja puhutaankin enemmän Euroopasta. Nykyisessä mielessä lännestä on puhuttu 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Tutkimushanke on vasta alussa, mutta vaikuttaa siltä, että lännestä on tullut velvoittavampi käsite. Lännestä puhutaan usein myös taloudellisessa mielessä: se tarkoittaa käytännössä 50:tä maailman rikkainta maata. Sillä on väliä, jos ajatellaan, että journalismin pitää pyrkiä täsmälliseen ja tarkkaan ilmaisuun. Lähetä kysymyksesi meille maailmankuvalehti@fingo.fi, etsimme siihen vastauksen. TA M PE RE EN YL IO PI ST O 14 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025. Monesti länsi-käsitettä käytetään yleistävästi: jos muutama länsimaa toimii tietyllä tavalla, sanotaan, että koko länsi toimii näin. Sillä on moraalista painoarvoa: jos kuuluu länteen, täytyy tehdä niin kuin länsi tekee. LÄNSI tai länsimaat on käsitteenä aika sumea. Monesti lännestä puhuttaessa lukijalle ei kuitenkaan selviä, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Länsimailla viitataan usein tietynlaiseen kulttuurialueeseen. Vaarana voi olla, että jos maailmasta uutisoidaan aivan kuin kyse olisi vain lännestä, vahvistetaan lännen eristäytyneisyyttä ja poissulkevuutta. Jo antiikin Kreikan aikana oli erottelua idän ”barbaarien” ja lännen ”sivistyneen” kreikkalaiskulttuurin välillä. Miten Ukrainan sota on vaikuttanut puheeseen lännestä. ONKO SINULLA KYSYTTÄVÄÄ MAAILMASTA. Se on hyvä kysymys, mutta samalla voi kysyä, miksei ajatella sitä, kuinka Afganistanin naisia voisi auttaa ylipäätään. Donald Trumpin kauden vaikutukset näkyvät aineistossa jo. Toki tällaista puhetta on ollut aikaisemminkin. Uutismedian länsi puheessa myös kehystetään globaalit ilmiöt usein niin, että vain länsi tekee jotain. Kiinnostavaa on, että länsi on aina ollut puheen tasolla jonkinlaisessa kriisissä: koko ajan on mietitty, hajoaako se ja onko se tarpeeksi yhtenäinen. On perusteltua sanoa, että on olemassa ryhmä valtioita, joita voi sanoa länneksi. KYSY MAAILMASTA Kysymykseen vastaa yliopistonlehtori, antropologi Jukka Jouhki Tampereen yliopistosta
Aiheina mm. Ota selvää Digivallan tasaajat -verkkokurssillamme ja löydä ratkaisuja! Uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli sata jaksoa. Kyllä – mutta ensin on ymmärrettävä, miten digivalta toimii. Tutustu kurssiimme! bit.ly/digivalta-kurssi Voitko sinä haastaa digivallan jättiläiset. Koodi on voimassa 31.12.2025 asti. TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) Maailman Kuvalehden lukijoille nyt 29 € (norm. globaali metsätalous, uskontokolonialismin juuret ja Sonya Lindforsin kapina rodullistamista vastaan. Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia MaailmanKuvalehti. 39 €) Tee tilaus osoitteessa kauppa.voima.
Se, mikä näyttää tulevaisuudelta, on kuitenkin monesti paluuta menneisyyteen, joka nähdään puhtaana ja täydellisenä. Se vaatii uhrauksia, kärsimystä ja kuolemaa. Valta ei ole absoluuttista, vaan sieltä löytyy aina rakoja. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025 KAKSI KULMAA. Ajatellaan, että on esimerkiksi ollut täydellinen eurooppalainen kulttuuri ja täydellinen valkoinen kansa. Sionismin isän Theodor Herzlin utooppisissa kirjoituksissa luodaan kuvaa täydellisestä yhteiskunnasta. Kolonialismin ymmärtäminen edellyttää sen utooppisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Niiden historiassa on valtava määrä unelmia ja villejä, mielikuvituksellisia asioita, joista meidän normaalimme on syntynyt. Lopulta paratiisi avautuu. Ne ovat Raamatusta peräisin olevia lupauksia, jotka innostavat ihmisiä ja peittävät sen rakentamiseen tarvittavan väkivallan alleen. Niissä Israel on teknologian luvattu maa. Vanhat utooppiset unelmat tuotetaan nyt uudelleen käyttäen samaa kuvastoa. Sionismi on aina hyödyntänyt utooppista kerrontaa. ”Ajatus utopiasta on tärkeä sorretuille” ANTTI TARVAINEN TUTKIJA, SUOMEN LÄHI-IDÄN INSTITUUTTI ”Silmittömälle tuhoamiselle Gazassa on utooppinen oikeutus” UTOPIAT näyttäytyvät usein puhtaan toiveikkaina, sillä mielikuvituksellisuuden ajatellaan sijaitsevan vallan ulkopuolella. Mutta myös menneisyydessä on unohdettuja ja alaspainettuja asioita. Se hyödyttää valtaapitäviä, koska nykyisyyden ja menneisyyden haavat ja väkivalta pyyhitään pois. Saadaan aavikko kukkimaan ja maa virtaamaan maitoa ja hunajaa. Palestiinalaiset nähdään tässä utopiassa mennyttä edustavina demonihahmoina. Nyt tällainen teknologinen utopia on globaali tekoälyvallankumous. Israelin armeija testaa Gazassa tekoäly-startupeja. Kolonialismille on ominaista, että alkuperäiskansojen menneisyys hävitetään utopioiden avulla. Siellä, missä väkivalta on kaikkein vahvimmillaan, ihmiset myös pitävät yllä toisenlaisia tulevaisuuksia. Utopia voisikin useammin kääntyä menneisyyteen ja tutkia, mitä varjoihin on jäänyt. Utopiat kiertyvät kuviteltuihin alkuihin. Niissä kaikki hyötyvät, kun eurooppalainen sivistys ja teknologia valjastetaan Euroopan ulkopuolelle. Silmittömälle tuhoamiselle, jossa palestiinalaiset kuolevat nimettömänä massana, on siis utooppinen oikeutus: Gazan tuhkan kautta syntyy uusia ja maailmaa pelastavia teknologioita. Kolonialistisissa tarinoissa toistuu taistelu jonkun suuremman hyvän puolesta. Se on virheellinen ja vaarallinen ajatus, sillä kaikki järjestelmät kapitalismista kolonialismiin ammentavat utopioista
Se tarkoittaa toivoa. Palestiinalaiset ovat sukupolvesta toiseen taistelleet kolonialismia vastaan monin eri tavoin. Tyttäreni nimi on Amal. Kritisoin sellaista läntistä utopiaa, joka sivuuttaa Gazan kulttuurin ja palestiinalaisten perinteet. Kolonialistit voivat viedä kaiken muun, mutta toivoamme he eivät voi viedä. Visio dekolonisoidusta Palestiinasta ei ole vain unelma, se on tulevaisuus, jonka eteen teemme aktiivisesti työtä. Se on alusta alkaen ollut läntinen ajatus. TEKSTI Emma Nikander KUVAT Eeva Anundi ja Timo Marttila MAJED ABUSALAMA POLIITTINEN AKTIVISTI JA TUTKIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO ”Kahden valtion malli ei ole palestiinalainen utopia vaan läntinen ajatus” SYNNYIN ja kasvoin kuvitellen. Se on voima, joka kylvää lisää toivon siemeniä ja rohkaisee meitä jatkamaan työtä dekolonisaation eteen. Koronapandemian ja vuoden 2021 väkivaltaisuuksien aikana hänen syntymänsä muistutti siitä, että jopa synkimpinä aikoina pyrkimyksemme parempaan tulevaisuuteen pysyvät järkkymättöminä. Aktivismini on osa suurempaa liikettä, joka unelmoi dekoloniaalisesta, vapaasta Palestiinasta. Utopioiden kohdalla on tärkeää huomioida, kenen unelmista utopioissa kulloinkin on kyse. Oikeastaan kaikista Palestiinassa kasvaneista tulee utopisteja, sillä he haaveilevat erilaisesta elämästä, tavallisesta arjesta ilman asuttajakolonialismia, jatkuvaa sortoa ja pelkoa. 17 MAAILMAN KUVALEHTI 2 • 2025. Se on osoitus sitoutumisestamme oikeudenmukaisuuteen ja kyvystämme saada aikaan muutosta. Esimerkiksi kahden valtion malli ei ole palestiinalainen utopia. Emme me haaveile länsimaisesta systeemistä. Ajatus utopiasta on hyvin tärkeä sorretuille. Siellä jokainen etnisyydestä ja uskonnosta riippumatta elää yhdessä ja jakaa olemassaolevat resurssit. Puolustushankintojen sääntelyä vaativa Laki Särmään -kansalaisaloite keräsi yli 55 000 allekirjoitusta ja osoitti ruohonjuuritason aktivismin voiman. Olemme käyttäneet kaikki mahdolliset keinot, ja toivo on voimakkain työkalu, joka meillä on. Tutkija ja aktivisti kertovat, miten. Utopioilla on kautta aikojen oikeutettu kolonialistisia projekteja, mutta ne voivat myös ylläpitää toivoa. Utopiat näkyvät myös Palestiinassa. Utopiaamme kannattelevat nyt kymmenet tuhannet ihmiset kaikkialla Suomessa. Olen ollut perustamassa järjestöjä, kuten Palestine Speaks ja Sumud, viedäkseni utopiaani eteenpäin. Utopiassani elämme Palestiinassa, Syyriassa, Irakissa ja muissa paikkoissa ilman rajoja ja imperialismia. Olemme globaalin etelän kansa, joka elää, syö, nauttii, toivoo ja rakentaa utopiaansa eri tavalla kuin globaalissa pohjoisessa tehdään
Euroopan ja Lähiidän suhteita tutkiva Stewart ei pelkää erimielisten kohtaamista ja väittelemistä. TEKSTI Kaisa Viitanen KUVAT Ella Kiviniemi MAAILMANKANSALAINEN. SOPIVA RIPAUS BRITTIÄ Rauhansopimus on harvoin mieluisa kaikille. ”Kunhan sopimus on vähemmän paha kuin konfliktin jatkuminen, se saattaa kannattaa”, sanoo Timo R. Stewart
Moni kysyy Timo R. Hänellä on siihen yllättävä vastaus. Stewartilta, miten hän pysyy järjissään seuratessaan työkseen toivottomalta vaikuttavaa Israelin ja Palestiinan konfliktia. ”Itse asiassa Israelin ja Palestiinan tilanteeseen on helppo ratkaisu.”
Erikoistunut Euroopan Lähi-itä-suhteisiin. Asuu Helsingin Roihuvuoressa vaimonsa, kahden lapsen ja koiran kanssa. Kirjoittanut kaksi aatehistoriaa käsittelevää tietokirjaa: Luvatun maan lumo, Israelin kristityt ystävät Suomessa (Gaudeamus, 2022), Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys, ( Gaudeamus, 2020). Syksyllä ilmestyy uusi teos Palestiina ja Israel: Historia karttoina. ”Jos joku tutkija onnistuu selittämään jonkun asian hyvin, kehotan lähettämään hänelle siitä viestiä. Koska Timo R. Väitteli kristillisestä sionismista Helsingin yliopistossa. Jos muunkinlaista viestiä kuin haukkuja tulee, se todella lämmittää ja auttaa jaksamaan.” KUKA. Stewart tutkii ristiriitaista maailmanpoliittista aihetta, hän saa monenlaista palautetta. Harrastaa lukemista ja luonnossa liikkumista.. Timo Russell Stewart, 44 Vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Tietokirjailija, historioitsija