LÄHIKUVASSA Illia Ponomarenko – toimittaja etulinjassa KUVARPEORTAASI: Chilen auki revityt arvet Rojin Birzoista kasvoi kurdien ja naisten oikeuksien puolustaja. SISKONI ON AKTIVISTI ANALYYSI Loppuuko kehitysyhteistyö, kun valtaa siirretään. TEEMA: VALTA 2 2025 ————— 1 0,90 €. Pikkusisko Evin Birzoi tukee sisartaan
OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄN TYÖTÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta. Voit myös tilata lehden tai tukituotteita verkossa: www.isonumero.fi/tilaa isonumero.fi. Voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla
44 CHILE Auki revityt arvet Pablo Montiel on yksi sadoista chileläisistä silmävamman saaneista. Hän menetti vasemman silmänsä poliisien erikoisjoukkojen ammuttua häntä Santiagossa 2019 järjestetyssä mielenosoituksessa.
Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Eeva Anundi, Ivan Chernichkin, Siru Tirronen ja Milka Alanen. 60 MAAILMA Merit Hietanen kirjoitti suora sanaisen kirjan vanhemmuudesta avustussektorilla. 10 Maailmanennätys Maailman pisimpään hallinnut johtaja 12 Sarjakuva Kaiken maailman hommia PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa Radikaaliksi voi sysätä yksinäisyys ja yhteisön puuttuminen 16 Maailmankansalainen Illia Ponomarenko 22 Lukujuttu Auttajia, Kolonia listeja, Rasisteja 30 Välähdys Taiwan, Fuxing 32 Pysyykö se pystyssä. Edellisen sivun kuva: Luis Bustamante. 22 MAAILMA Nyt riittää holhoaminen – valkoisten pelastajien aika kehitysyhteistyössä on ohi. MAAILMA LYHYESTI 4 Valot sammuvat linnuille 5 Valtion päämies on melkein aina mies 6 Poliitiikalla pelastettiin sademetsää 7 Ihmisapinoilla on hauskempaa 8 Sotilaallisten ryhmittymien sota, josta kärsivät siviilit 9 Kysymyksiä maailmasta Sairastetaanko nykyisin enemmän kuin ennen. TÄSSÄ NUMEROSSA M AR KU S SO M M ER S. 16 UKRAINA Kun tuomiopäivä tuli Kiovaan, Illia Ponomarenko raportoi maailmalle. 36 Essee Kansan palvelijat 38 Yhdessä 44 Kuvareportaasi Auki revityt arvet 54 Suhteita Villi sisko & kiltti sisko 60 10 kysymystä Työpaikan täydeltä Peter Paneja burnoutissa IHMISET JA ILMIÖT 63 Jännä paikka Koskematon paratiisisaari kuin toiselta planeetalta 64 Kolumni ”Journalismi antaa luvan rikkoa kuplia” 65 Ilmiö Vaarallisia kirjoja, hui! 66 Arviot ja vinkit 68 Kumma kolkka Sugin tuoksuinen sauna 69 Ruohonjuurella Kyläpolitikointi kunniaan! 70 Ruoka Luo Välimeri lautasellesi! 71 Katso, järjestö SaferGlobe 72 Matkamuisto Bosnialainen kahvipannu 38 LATINALAINEN AMERIKKA, SUOMI Feministikollektiivi näyttää, miten yhdessä saadaan aikaan meteliä VALTA Kansikuva: Milka Alanen
Olemme olleet mukana kehittämässä omaa talouttamme köyhdyttävillä rakenteilla. Loimme maailmaa, jossa oli avun antajia ja avun saajia, rikkaita ja köyhiä. Sen takia me nyt pullistellaan tällaisena rikkaana maana. Emme enää ratsasta sarvikuonoilla Anni Valtonen Kehitysyhteistyötä Suomessa kovaäänisimmin kritisoinut alan konkari Matti Kääriäinen sanoo jutussamme Auttajia, kolonialisteja, rasisteja (s.22–29), että ”Koko tämä juttu, että meidän rahat hukkuvat sinne, on täyttä roskaa. PÄÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Emme ole tunnistaneet muualla olevaa asiantuntemusta ja osaamista. Näemme, että mukana on ollut rasismia ja kolonialistista maailmanjärjestystä ylläpitävää toimintaa. Meidän hyvinvointimme on rakennettu systeemeille, jotka kasattiin jo kolonialismin aikoina.” TÄSSÄ maailmassa se, mitä me olemme pitäneet kehityksenä ja tavoittelemisen arvoisena, ei välttämättä olekaan sitä. Olemme rikastuneet toisia köyhdyttämällä. Tunnistamme ja tunnustamme, että tämä maailma on täynnä monimutkaisia keskinäisriippuvuuksia. Vuonna 2024 nähdään, että monen kymmenen vuoden ajan toteutetun kehitysyhteistyön on muututtava. Lähtökohtana toiminnassa oli kuitenkin pitkälti se, että päätökset yhteistyöstä ja tarvittavista hankkeista tehtiin Suomessa. KUN Maailman Kuvalehden esiäidin, Kumppanilehden ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 1985, lehden tekijät irrottelivat lehden piirroskuvituksissa sarvikuonoilla ratsastavilla hahmoilla. Suomi antoi kehitysapua, kehitteli ”etelässä” tehtäviä projekteja. Me ollaan kymmeniä vuosia imetty rahat tännepäin. Emme ole olleet vastavuoroisia. Valta oli meillä. Pelkästään suomalaisten kulutuksen kattamiseksi tarvittaisiin neljä maapalloa. Keitä me olemme tuputtamaan toimintatapojamme muille. Neljä kertaa vuodessa ilmestyneen järjestölehden ja sen silloisen kustantajan Kepa ry:n idea oli sen perustamisesta lähtien rakentaa siltoja Suomen ja niin sanotun globaalin etelän välille. Olettehan mukana. Lehden yksi tehtävistä oli innostaa suomalaisia lähtemään kehitysjoukkolaisiksi Sambiaan, Etiopiaan, Nicaraguaan, Bhutaniin tai Nepaliin antamaan paikallisille ihmisille jotakin ammatillisesta osaamisestaan. VUONNA 2024 teemme Maailman Kuvalehteä toisenlaisessa maailmassa. Loimme maailmaa, jossa oli avun antajia ja avun saajia, rikkaita ja köyhiä. Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. Tässä maailmassa tiedetään, että jos koko maailma eläisi meidän tyylillämme, se tuhoutuisi nopeasti. Me autoimme! Näin on ollut jossain määrin näihin päiviin asti, vaikka kehitysavun sijaan nykyisin muistetaankin puhua kehitysyhteistyöstä. Keitä me olemme sanomaan, miten tätä elämää pitää elää. Näin toimittiin myös jäsenjärjestöissä ja alalla ylipäätään. On peiliin katsomisen paikka ja korjausliikkeen aika
Yli puolissa kuolettavista törmäyksissä lintu lentää matalaa rakennusta, kuten kotitaloa päin. Valot sammuvat linnuille NOIN kaksi miljardia lintua lentää Texasin halki keväällä. Valaistut rakennukset häiritsevät navigointia ja aiheuttavat törmäysvaaran. Ammattilaisten lisäksi Texasissa kampanjan vaikutuksia havainnoivat kevään ajan vapaaehtoiset lintubongarit. MAAILMA PALOINA Koonnut Riina Rastas. Texasissa on kuitenkin keksitty yksinkertainen tapa, jolla törmäyksiä voidaan vähentää: pilvenpiirtäjistä sammutetaan valot. Suurten talojen on kuitenkin todettu olevan vaarallisimpia, esimerkiksi lokakuussa 2023 melkein 1000 lintua kuoli törmättyään suureen valaistuun kongressikeskukseen Chicagossa. Lintujensuojelujärjestö Houston Audubon ja pilvenpiirtäjässä sijaitseva American National Insurance Company ryhtyvät toimiin ja päättivät sammuttaa rakennusten valot lintujen muuttokausien aikana. Muuttolintujen matka sisältää yllättävän riskin: rakennukset. Ensimmäinen ”Sammuta valot linnuille” -ohjelma perustettiin Houstonin alueella ja nyt se on laajentunut osavaltion laajuiseksi. Riski kasvaa, kun linnut lentävät kaupunkien läpi suuressa muuttojoukossa. Se kannustaa myös yksityishenkilöitä sammuttamaan valot. JU AN H AD AT TY Linnut käyttävät tähtien valoa navigointiin. Valaistut rakennukset hämmentävät lintuja, sillä ne muuttavat yleensä yöllä ja käyttävät tähtiä navigointiin. Arvioiden mukaan joka vuosi 365 miljoonaa – miljardi lintua kuolee törmätessään rakennuksiin Yhdysvalloissa, kertoo BBC. Ensidata näyttää siltä, että metodi on tehokas, sanoo Chloe Saucedo Crumley Houston Audobo -järjestöstä BBC:lle
Maan valtakunnansyyttäjä Andrei Shved kommentoi esitystä televisiossa. Lukashenko on muun muassa kutsunut homomiehiä ”pervoiksi”. Valtionpäämies on sanana osuva. Jemen oli 2022 ainoa maa, jonka parlamentissa ei ollut yhtään naispoliitikkoa. MAAILMAN SANA Merak Serbian kielen sana, joka tarkoittaa hyvänolon tunnetta ja onnellisuutta, joka syntyy elämän yksinkertaisista nautinnoista. Maan johtajana, eli vaikkapa presidenttinä, naisia on ollut historiallisesti vähän. Sirimavo Bandaranaike nousi johtoon 1960 ja oli pääministerinä kolme kertaa. Valko-Venäjä valmistelee LGBTQ-vastaista lakia VALKO-VENÄJÄ valmistelee lakia, jolla voidaan rankaista seksuaalija suku puolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä, uutisoi esimerkiksi uutistoimisto Reuters helmikuun lopussa. Enemmän naiskuin mieskansanedustajia oli 2022 vain Ruandassa, Kuubassa ja Nicaraguassa. 40–50 prosenttiin sijoittui 27 maata, kuten Senegal, Espanja, Bolivia ja Itä-Timor, selviää Maailmanpankin tilastosta. Our World in Datan kokoaman tilaston mukaan vuonna 2022 yli puolessa maailman parlamenteista naisedustajia on 10–30 prosenttia. Se on käytännössä estänyt LGBTQ-identiteetin julkisen ilmaisemisen. Venäjällä on ollut vastaavankaltainen Valtionpäämies on melkein aina mies Naisten osuus maiden parlamenteista Lähde: ourworldindata.org/grapher/countries-by-share-of-women-in-parliament Naisten määrä prosenteissa eri maiden parlamentissa taikka kaksikamarijärjestelmän maissa alahuoneessa ”propagandalaki” vuodesta 2013 lähtien. Rajoitettu tai olematon äänioikeus on sukupuolesta riippumatta esimerkiksi Qatarissa, Bruneissa ja Arabiemiraateissa. Lailla voitaisiin rankaista ihmisiä, jotka edistävät julkisesti LGBTQ-ryhmän asiaa. Nykyään maan kansanedustajista 5,4 prosenttia on naisia. Tämä on maailman keskiarvoa vähemmän. Itseasiassa naiset saavat virallisesti äänestää kaikkialla, paitsi kourallisessa masta, joissa ei ole yleistä äänestysoikeutta. TIESITKÖ, että ensimmäinen maa, joka valitsi pääministeriksi naisen, on Sri Lanka (aiemmin Ceylon). % < 10 % 10–20 % 20–30 % 30–40 % 40–50 % > 50 % MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Se alkoi 1800-luvun lopulla, mutta sekä naispoliitikkojen määrä että naisten äänestysoikeus harppasivat globaalisti kasvuun vasta toisen maailmansodan jälkeen. Presidentti Aleksandr Lukashenkon alainen parlamentti käsittelee lakiesityksen. 2024 7 MAAILMA PALOINA. Vielä valmisteluvaiheessa ei ollut selvää, miten LGBTQ-ihmisiä aiotaan rankaista. Jemenissäkin naiset saavat äänestää. Hän sanoi, että on tärkeää, että pelkkä keskustelu LGBTQ-aiheista estetään, sillä kaikki ”perinteisen perhemallin vastainen” rapauttaa maan moraalia. Naisten osallistuminen politiikkaan on melko uusi ilmiö. Vuonna 2022 vain lähemmäs 9 prosentilla maista oli nainen valtionpäämiehenä
Laosissa ja Nicaraguassa metsäkatoa aiheutti etenkin maanviljelmien perustaminen metsän tilalle. Vuonna 2023 metsää katosi 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Boliviassa metsäkato oli kolmatta vuotta putkeen ennätyskorkealla. Sitä pidetään erityisen tärkeänä ilmastonmuutoksen hillitsijänä. Kolumbiassa metsän häviäminen lähes puolittui 2022 verrattuna. IS TO C K IS TO C K Amazonin sademetsä sitoo valtavasti hiilidioksidia. Presidentti Luiz Inacio Lula da Silva nousi valtaan Brasiliassa viime vuonna. ”Luulen, että se, mitä tapahtuu esimerkiksi Brasiliassa, on sen ansiota, että edellisen hallituksen purkutoimien jälkeen lainvalvontaviranomaiset ovat taas siellä missä heidän pitää”, Rod Taylor WRI:stä kommentoi BBC:lle. Nigeria on yksi 26:sta ”Afrikan aivokalvo tulehdusvyöhykkeen” maista. Hän lupasi tällöin puuttua metsäkatoon ja lopettaa sen 2030 mennessä. 2024 MAAILMA PALOINA. Yksittäinen syyllinen olivat Kanadan massiiviset metsäpalot, joissa puita menetettiin viisi kertaa enemmän edellisvuoteen verrattuna. "Kolumbiassa metsien hävittäminen on monimutkainen asia, joka on kietoutunut syvästi maan politiikkaan, mikä tekee vuoden 2023 historiallisesta laskusta erityisen voimakkaan", sanoi Alejandra Laina WRI:stä BBC:lle. Metsäpalot ja kiihtyvä puiden kaataminen Boliviassa, Laosissa ja Nicaraguassa vesittivät sademetsien metsäkadon kokonaistilannetta. Maaliskuun lopulla käynnistettiin rokotuskampanja, jossa on tarkoitus rokottaa miljoona ihmistä. ”Aivokalvontulehdus on vanha ja tappava vihollinen, mutta tällä uudella rokotteella on potentiaalia muuttaa taudin kehityskulkua, ehkäistä tulevia taudinpurkauksia ja pelastaa monia ihmishenkiä", sanoo WHO:n pää johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tiedotteessa. WHO:n mukaan 153 ihmistä kuoli Nigeriassa aivokalvotulehdukseen lokakuun ja maaliskuun välissä. Puolet Bolivian metsäkadosta johtui metsäpaloista. Vanha ja tappava vihollinen saa tuta NIGERIASTA on tullut ensimmäinen maa, joka on ottanut käyttöön uuden viisi-yhdessä rokotteen aivokalvontulehdusta vastaan, Maailman terveysjärjestö (WHO) tiedotti huhtikuussa. KOHTI PAREMPAA Espanjan alue Katalonia jakaa ensimmäisenä maailmassa ilmaiseksi kierrätettäviä kuukautis suojia. Poliitiikalla pelastettiin sademetsää 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Tarkoitus on vähentää kuukautisköyhyyttä ja jätteen määrää. BRASILIASSA ja Kolumbiassa katosi viime vuonna vähemmän sademetsää kuin edellisvuonna, selviää uudesta tutkimuksesta. Marylandin yliopiston ja World Resources Instituten (WRI) tutkijat sanovat analyysissaan, että vuonna 2023 Brasilian Amazonin metsäkato pieneni 39 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maailmanlaajuisesti metsää katosi viime vuonna aikaisempaa enemmän. Men5CV-rokote tarjoaa tehokkaan suojan viittä pääasiallista tautia aiheuttavaa meningokokkibakteerikantaa A, C, W, Y ja X -vastaan. Tutkijat arvioivat, että myös siellä poliittiset toimet ovat muutoksen takana. Meningo kokkibakteerit ovat yksi aivokalvotulehduksen aiheuttajista
Kiusoittelun lisäksi ihminen jakaa ihmisapinoiden kanssa nyt esimerkiksi kyvyn nauraa, surra ja tuntea empatiaa. 2024 9 MAAILMA PALOINA. Se eroaa siis leikkimisestä, jonka tiedetään jo olevan osa ihmisapinoiden ja monien muiden lajien elämää. Kiusoittelua harrastivat varsinkin nuoret ihmisapinat. HUUMORIN on katsottu erottavan ihmisen muista eläimistä. ”Tulos oli kiehtova ja yllättävä.” Tulos valaisee huumorin historiaa ja viittaa siihen, että 13 miljoonaa vuotta sitten eläneillä apinoiden ja ihmisten yhteisillä esivanhemmilla saattoi olla kognitiivisia kykyjä kiusoittelemiseen. Helmikuussa julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että myös ihmisapinat osaavat hauskuutella, kertoo uutissivusto Mongabay. Kiusoittelu vaatii esimerkiksi käyttäytymisen muokkaamista niin, ettei se provokaatiosta huolimatta aiheuta tappelua, sanoo yksi tutkijoista Isabelle Laumer Max Planckin eläinten käyttäytymistä tutkivasta instituutista Mongabaylle. Monikansallinen tutkimusryhmä teki havainnon, että simpanssit, gorillat, bonobot ja orangit kiusoittelevat toisiaan. Merkittävässä luonnontieteiden journaalissa Proceedings of the Royal Society B:ssä julkaistussa tutkimuksessa eläintarhassa elävillä ihmisapinoilla havaittiin 18 eri käyttäytymismallia, jotka tutkijat luokittelivat leikkisäksi kiusoittelemiseksi. LU KA S KL IN G E Tutkimuksessa selvisi, että kiusoittelua harrastavat etenkin nuoret ihmisapinat. Näitä olivat esimerkiksi töniminen, kehon osien vetäminen ja lyöminen. Ihmisapinoilla on hauskempaa MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Löytö on tärkeä etenkin siksi, että kiusoittelua pidetään vitsailua edeltävänä toimintana, joka vaatii monimutkaisia kognitiivisia kykyjä
YK:n pääsihteeri António Guterres vetosikin sodan vuosipäivänä, että kansainvälinen yhteisö vastaisi humanitääriseen kriisiin sekä pyrkisi koordinoidusti neuvottelemaan rauhaa. Yli ½ 41 % alle 35-vuotiaat 61 % Suomen musiikkialalla työskentelevistä on kokenut syrjintää. Huhtikuussa Sudanissa näki nälkää 18 miljoonaa ihmistä. Maailman katseet ovat olleet kiinnittyneenä kahteen konfliktiin. Miljoonia ihmisiä on paossa Sudanin rajojen sisällä ja ainakin kaksi miljoonaa on paennut naapurimaihin. Ryhmästä tuli valtion väkivaltaisuuksien kätyri. Sota alkoi maan pääkaupungissa Khartumissa. huhtikuuta 2024. Vanhat haavat RSF:n Hemedtin ja sotavoimien al-Burhanin välillä alkoivat kuitenkin aueta ja sota syttyi 15. Sodassa oli huhtikuun puoliväliin mennessä kuollut 15 000 ihmistä, 8 miljoonaa siviiliä oli joutunut pakenemaan ja 25 miljoonaa oli kiireellisen avun tarpeessa. 2024 MAAILMA PALOINA. Sudanin sota on yksi pahimmista humanitäärisistä kriiseistä tällä hetkellä. 61 % kokee syrjinnän vaikuttavan negatiivisesti urakehitykseen. Eritoten ikäsyrjintää ovat kokeneet Lähde: Yhdenvertaisuus ja syrjintä musiikkialalla – kyselytutkimus, Teosto, 2024 AF P / LE H TI KU VA SOTA Ukrainassa ja Gazassa. Yksi syy siihen, että kriisi on kasvanut niin suureksi on se, ettei Sudanin tilanne ollut hyvä sotaa ennenkään. Puolet musiikkialan naisista on kokenut ikäsyrjintää, kaikista vastanneista 37 prosenttia. Mies odottaa pääsyä täyttämään aasin vetämää vesisäiliötä vesikriisin aikana sodan runtelemassa Sudanissa 9. EL IN A M AA N IIT TY 10 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Siviileihin kohdistuu jatkuvasti väkivaltaa. Yleisimpiä syrjinnän muotoja olivat vähättely, asiantuntemuksen aliarviointi tai tunnustuksen puute. Miten sota sai alkunsa. Tämä on aiheuttanut painetta naapurimaissa, jotka ovat myös vaarassa ajautua nälänhätään. Sodan keskiössä on Darfur, jossa RSF:llä on kannatusta, vaikka ryhmä onkin vuosia terrorisoinut aluetta. Kriisiin on hankala vastata, sillä YK:n tekemästä 2,7 miljardia dollaria maksavasta humanitäärisen avun suunnitelmasta oli huhtikuussa rahoitettu vain kuusi prosenttia. huhtikuuta 2023. Sudanin sisällissota on yksi pahimmista humanitäärisistä kriiseistä tällä hetkellä. On myös ulkopuolisia maita, jotka yrittävät saada maassa vaikutusvaltaa, kuten Venäjä ja Iran. MAAILMAN LUKUJA Sotilaallisten ryhmittymien sota, josta kärsivät siviilit Sudanissa on sodittu yli vuosi. Samaan aikaan Sudanissa on sodittu reilu vuosi. Vuonna 2019 asevoimat ja RSF liittoutuivat ja syöksivät al-Bashirin vallasta. Heistä syrjintää on kokenut Musiikkialalla työskentelevistä on harkinnut alanvaihtoa syrjinnän takia. Konfliktin juuret yltävät yli 20 vuoden taakse. Johtoon nousi asevoimien al-Burhan. Eniten syrjintää ovat kokeneet ihmiset, jotka kuuluvat etniseen vähemmistöön. ”Ilman lisäresursseja emme vain pysty pysäyttämään nälänhätää, emmekä pysty auttamaan periaatteessa ketään", sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk UN Newsille. Maan entinen diktaattori Omar al-Bashir värväsi RSF:n (silloin Janjaweed) tuhoamaan poliittisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevalla Darfurin alueella tapahtuvan kapinoinnin. Sudanin armeijan ja puolisotilaallisten joukkojen välinen sota on jatkunut huhtikuusta 2023. Osapuolina ovat Sudanin asevoimat, jotka ovat pitkälti uskollisia maan hallitsijalle kenraali Abdel Fattah al-Burhanille, sekä puolisotilaalliset RSF-joukot, jotka seuraavat entistä sotapäällikköä kenraali Mohamed Hamdan Dagaloa, josta käytetään nimeä Hemedti
EL IN A M AA N IIT TY KYSY MAAILMASTA! Lähetä kysymyksesi maailmankuvalehti@fingo.fi, me etsimme siihen vastauksen. Kuivuudesta johtuvat kuolemat tulevat lisääntymään. Tapaturmat, joita ei voitu nykyiseen tapaan hoitaa, olivat yleisiä, ja pienetkin haavat saattoivat olla kohtalokkaita. MITÄ useampi vuosisata mennään taaksepäin, sitä enemmän sairastettiin. Väestö vanhenee globaalisti, eli muistisairaudet ovat kasvava haaste, samoin syövät. Ennen kuin ensimmäiset rokotukset saatiin käyttöön ja taudinaiheuttajia alettiin tunnistaa 1800-luvulla, taudit ja epidemiat kiersivät jatkuvasti väestössä Euroopassakin. Kun eurooppalaiset veivät tautejaan Amerikkoihin, nähtiin massiivisia väestöromahduksia. Oli paljon kroonisia sairauksia ja Suomessakin esiintyi tuberkuloosia ja malariaa. Myös nälkä, aliravitsemus ja puutostaudit olivat yleisiä. Käänne parempaan alkoi näkyä jo 1700-luvulla, kun yleinen hygieniataso ja elinolosuhteet paranivat ja ennaltaehkäisevä kansanterveysajattelu syntyi. KYSYMYKSIÄ MAAILMASTA Vastaajana on väitöskirjatutkija Elina Maaniitty Helsingin yliopistosta. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kehittyvät maat. Esimerkiksi paiserutto eli musta surma oli todella vaarallinen; siihen kuoli 40–60 prosenttia sairastuneista. Merkittävä käänne koettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun penisilliini saatiin massatuotantoon. Suurin tulevaisuuden riski on antibioottiresistenssi. Kun heikossa kunnossa olevat ihmiset joutuvat liikkumaan paikasta toiseen, kulkutautiriski kasvaa. Ennen modernia lääketiedettä ihmisten ympärillä oli koko ajan niin paljon sairautta, että kokemus elämästä oli hyvin toisenlainen. MIHIN TULEVAISUUDESSA SAIRASTUTAAN. Oli harvinaista olla sellaisella tavalla terve, mihin olemme nykyään tottuneet. Huomioisin myös WHO:n määrittelemät laiminlyödyt trooppiset sairaudet, mitkä liittyvät heikkoon hygieniatasoon ja vesihuollon puutteeseen. Antibiootit ovat mullistaneet käsityksemme sairaudesta toipumisesta ja mahdollistaneet nykyaikaisen leikkaushoidon. ONKO KULKUTAUTEJA ENEMMÄN VAI VÄHEMMÄN KUIN ENNEN. Länsimaissa ja muuallakin elintasosairaudet esimerkiksi ylipainoon liittyen todennäköisesti lisääntyvät. Uudet taudit olivat erityisen vaarallisia. Jos emme pian löydä ratkaisuja, meillä Suomessakin saattaa muuttua käsitys siitä, mitä sairastuminen on ja mitä riskejä siihen liittyy. SANNA RA Sairastetaanko nykyisin enemmän kuin ennen?
Brunei on absoluuttinen monarkia, jossa syntyperänsä ansiosta maan johtajaksi nousseella sulttaanilla on käsissään kaikki valta. Esimerkiksi Suomessa on 2000-luvun aikana ollut kymmenen eri pääministeriä. Sulttaani itse on tiettävästi yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. On myös maita, joissa johtajat vaihtuvat ani harvoin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat monarkit, joiden asema on periytyvä ja elinikäinen. Sopii kokeilla, osaatko nimetä heidät kaikki. Maassa on järjestetty vaalit viimeksi 1960-luvulla. Brunein sulttaani Hassanal Bolkiah edustaa kumpaakin kategoriaa. Maailman pisimpään hallinnut johtaja: BRUNEIN SULTTAANI Yksi mies on hallinnut Bruneita lähes 60 vuoden ajan Lähde: Wikipedia IS TO C K DEMOKRATIAN tunnistaa yleensä siitä, että sen johtajat vaihtuvat kohtalaisen usein. Lisäksi sulttaani on toiminut maansa pääministerinä siitä lähtien, kun Brunei vuonna 1984 itsenäistyi Britannian alaisuudesta. Pitkäikäisimmänkin itsevaltiaan valtakausi päättyy joskus, mutta järjestelmä voi säilyä. HASSANAL Bolkiah nousi valtaistuimelle 21-vuotiaana vuonna 1967, kun hänen isänsä luopui kruunusta. Varttuneemmat bruneilaiset saattavat vielä muistaa erikoisen tapauksen vuodelta 1965: silloin järjestettiin maan historian ainoat parlamenttivaalit. Esimerkiksi yli kymmenen hengen kokoontumisiin on haettava erikseen lupaa. Toiseen ryhmään kuuluvat enemmän tai vähemmän yksinvaltaiset johtajat, joiden ei tarvitse mitata kannatustaan vapaissa vaaleissa. Hassanal Bolkiah Brunei Kaarle XVI Kustaa Ruotsi Paul Biya Kamerun Teodoro Obiang Nguema Mbasogo Päiväntasaajan Guinea Ali Khamenei Iran 1965 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2024 Sulttaani 1967– Kuningas 1973– Presidentti 1982– Presidentti 1982– Pääministeri 1984– Korkein johtaja 1989– Pääministeri 1975–1982 Sotilas neuvoston johtaja 1979–1982 Presidentti 1981–1989 12 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . KANSAINVÄLISTÄ huomiota pieni Brunei sai 2010-luvulla, kun se otti käyttöön tiukan islamilaisen sharia-lain. Brunei on hyvin vauras maa, jonka talous nojaa öljyja kaasuvaroihin. Teksti: Juha Mäkinen Pisimpään vallassa olleet johtajat ... Hänellä on muun muassa tuhansien arvoautojen kokoelma, jonka on arvioitu olevan viiden miljardin dollarin arvoinen. Lain mukaan esimerkiksi avioliiton ulkopuolisesta seksistä tai jumalanpilkasta voidaan langettaa kuolemantuomio. Kansalaisvapauksia bruneilaisilla ei juuri ole. Brunei noudattaa kuolemantuomioiden suhteen moratoriota, eli tuomioita voidaan määrätä oikeudessa, mutta niitä ei panna toimeen. Hän johtaa sekä maan hallitusta että lakiasäätävää neuvostoa ja nimittää näiden jäsenet. Pisimpään vallankahvassa roikkuneiden johtajien joukossa on kahden sortin väkeä. Hassanal Bolkiah on 77-vuotias, ja hän edustaa oheisen listauksen nuoriso-osastoa. 2024 MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Valtaa heillä ei välttämättä ole. Brunein sulttaanilla on käsissään kaikki valta. Nykyinen sulttaani ei ole moisiin kokeiluihin lähtenyt. Kansalaiset pidetään kuuliaisina kattavilla julkisilla palveluilla
Brunein sulttaani Hassanal Bolkiah on yksinvaltainen johtaja, jonka ei tarvitse mitata kannatustaan vapaissa vaaleissa. IS TO C K
KAJAANI 25.5. Suvilahti, Helsinki LAHTI 8.6. TULOSSA! TAMPERE 18.5. MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALI 25.–26.5. SAVONLINNA 7.9. VANTAA 31.8. LAPPEENRANTA etkot 30.8., tori 31.8. VAASA 25.5. ILMATRA 6.9. Tarkemmat tiedot toreista: fingo.fi/palvelut/fingon-tapahtumat/ mahdollisuuksien-tori NÄHDÄÄN TORILLA!. Yannick Lahti & Matti Mörttinen Politiikan pinnan vangit Pekka Isaksson & Jouko Jokisalo Orjuuden arvet Katleena Kortesuo Tunteet tapissa Katri Merikallio & Roosa Himma Meitä ette murra Thomas Piketty PÄÄOMA JA IDEOLOGIA Pääoma ja ideologia on jatkoa Thomas Pikettyn menestysteokselle Pääoma 2000-luvulla! Taloustieteen rocktähti Thomas Piketty tarjoaa murskaavaa nyky politiikan kritiikkiä ja ehdottaa rohkeasti uudenlaista ja reilumpaa talousjärjestelmää
Jos lapsi tai nuori on jäänyt yksin, hän lähtee helpommin hakemaan hyväksytyksi tulemisen kokemusta muualta. Lukutaidon rapautuminen on suuri ongelma. Lapselle syntyy helposti käsityksiä siitä, onko oman perheen kulttuuri tai katsomus jotain, mistä on paras vaieta koulussa tai päiväkodissa, jotta ei tule kiusatuksi. Ongelmiin on helpompi puuttua varhaisessa vaiheessa kuin niiden jo eskaloiduttua. Tällainen yhteisö voi olla esimerkiksi katujengi tai jokin aatteellinen ryhmä netissä, kuten incelit tai maahanmuuttovastaisten ihmisten keskustelupalsta. Koulukirjat ja puhetavat ulossulkevat tai sisäänliittävät ihmisiä. Kuinka paljon moninaisuutta mahtuu esimerkiksi tapaamme rakentaa ”suomalaisuutta”. Siinä suhteessa internet on loputon onnela, josta löytyy kyllä samanmielisiä. On tärkeää osata tunnistaa, mikä on luotettavaa tietoa. Kun puhutaan siitä, millaista meillä Suomessa on, pitää olla todella tarkkana siitä, mitä on lauseen jatkona. Riskinä lasten tukemiselle voi kuitenkin olla aikuisten vaihtuvuus. Onko se varmasti sellaista, mikä sisällyttää kaikki mukaan. Jatkuvuus olisi todella tärkeää etenkin silloin, jos koulu on ainut turvallinen ja vakaa asia lapsen arjessa. Koulun arjessa tehdään paljon erinomaista työtä esimerkiksi ryhmäytymisen eteen. Vuosia rinnalla kulkenut opettaja huomaa, jos lapselle tulee huolia tai jos jokin lapsen olemuksessa muuttuu. Koulu voi tarjota kriittistä lukutaitoa, josta lapset ja nuoret saavat eväitä maailman lukemiseen. Radikaaliksi voi sysätä yksinäisyys ja yhteisön puuttuminen 16 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Vanhempien tuki on tärkeää, mutta kaikki eivät saa sitä kotoa. Nuori, jolla ei ole kriittistä lukutaitoa, on hyvin haavoittuvassa asemassa. Koulu voi vaikuttaa paljon siihen, millaisena lapsi näkee mahdollisuutensa elämässä. Millainen tila siinä on uskontojen, katsomusten, kulttuurien ja kielten moninaisuudelle. Jokainen lapsi tarvitsee vähintään yhden aikuisen, joka näkee, kuulee ja kohtaa sekä uskoo lapsesta hyvää. Myös sillä, miten käsityksiä ”meistä” arjessa rakennetaan, on väliä. On tärkeä kokemus, että on varhaisesta vaiheesta asti arvostettu osa ryhmää ja sitä kautta laajempaa yhteiskuntaa.. Jos nuorella ei ole siellä turvaa tai yhteisöä johon kiinnittyä, samanmielistä seuraa saatetaan etsiä muualta. Samalla heistä tulee resilientimpiä harhaanjohtavalle informaatiolle. Resilienssiä tuovat myös vertaissuhteet. 2023 KAKSI KULMAA ARNIIKA KUUSISTO PROFESSORI JA KASVATUSTIETEILIJÄ ”Sillä on väliä, miten käsityksiä ’meistä’ arjessa rakennetaan” LISÄÄNTYNYT vihapuhe ja asenteiden koventuminen näkyvät suomalaisessa koulussa. Hyvinvointi ja pahoinvointi ovat polarisoituneet, ja siksi varhaiskasvatuksen ja koulun rooli tilanteen kompensoimisessa on entistä tärkeämpi
Mukana on somen luomia odotuksia siitä, millainen parisuhteen ja erityisesti seurustelukumppanin pitäisi olla. Olisi tärkeää, että etenkin nuoret osaisivat erotella oikean tiedon valheesta. Teksti: Emma Nikander Kuvat: Eeva Anundi MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Vaikkemme välttämättä voikaan muuttaa heidän ajattelutapojaan, voimme auttaa ymmärtämään, milloin heitä houkutellaan mukaan johonkin ongelmalliseen.. Jos oma paikka maailmassa ei löydy, haetaan syytä yhteiskunnasta. Incelit ovat julmia paitsi naisia myös toisiaan kohtaan. Manosfääristä on valunut sanastoa moniin muihin ääriajattelijoiden ryhmiin. Heillä voi olla vahva kokemus sellaiseen koloon putoamisesta, jossa ei ole enää oikeuksia ja toimijuutta. Toisaalta esimerkiksi incel-kulttuuri ja rasismi eivät olekaan enää kovin kaukana toisistaan. Alustojen vastuu on monimutkainen asia. Sillä on vaikutuksia jäsenten ulosantiin, jos kaiken vihan ja katkeruuden voi vapaasti sanoittaa. 2023 17 MATIAS NURMINEN VÄITÖSKIRJATUTKIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO ”Miesasiaryhmien eli manosfäärin nousussa on vahva ristipölytys äärioikeiston nousuun” RADIKALISOITUMISEN takana on usein yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Moni korostaa, etteivät kaikki ole väkivaltaisia, mutta se ei poista tietoista valintaa olla mukana väkivaltaa ihannoivassa kulttuurissa. Radikalisoitumisen juurisyynä on usein kuulumattomuuden kokemus. Uusnatseja, inceleitä ja jengitoimintaa: ääriajattelu vetoaa, sillä se lupaa nuorille valtaa, jota muualta ei löydy. Miehen rooli on ajan kuluessa muuttunut, ja moni radikalisoitunut ajattelee tasa-arvon menneen liian pitkälle. Naisvihamielinen radikaali ajattelu kumpuaa usein kyvyttömyydestä nähdä itsensä nykyaikaisessa yhteiskunnassa, ja usein se kiertyy ajatukseen, että ennen asiat olivat paremmin. Ympäristö on vaarallinen myös heille itselleen. Netissä virinneiden miesasiaryhmien eli manosfäärin nousussa on vahva ristipölytys äärioikeiston nousuun. Incel-yhteisöissä käytettävää kieltä valuu myös esimerkiksi TikTokiin, jossa nuoret ottavat sitä omakseen tietämättä, kuinka paljon ideologiaa se kantaa. Kuka tahansa ei ole incel, vaan siihen päätetään identifioitua. Toisaalta ongelmaa voi lietsoa sekin, jos keskustelua aletaan rajoittaa. Pahimmillaan algoritmi voi tarjota lisää radikalisoivaa sisältöä. Silloin on tietoisesti mukana joukossa, jossa ihaillaan terroristia. Se kuuluu osaksi heidän kulttuuriaan. Yksinäisyyteen liittyy myös parisuhteen puuttuminen. Kun odotukset eivät täyty, syntyy katkeruutta ja vihaa. Kun ryhmissä jaetaan tuttua kieltä, sanastoa ja ajattelutapoja, on vaara ajautua syvemmälle ääriajatteluun, vaikka incelistä onkin vielä pitkä matka uusnatsismiin. Yhteisö voi siirtyä jonnekin, missä heidän tekemisiään on hankalampi seurata. Se on vaarallista. Samoja termejä on omittu niin incelien, alt-right -liikkeen, salaliittoteoreetikoiden kuin uusnatsienkin käyttöön. Incel-kulttuurin taustalla on terroritekoja, ja yhteisössä osa ihailee niitä
Reilut kaksi vuotta sitten harva olisi Ukrainassa uskonut, millaiseksi 2000-luvun todellisuus vielä muuttuu. Illia Ponomarenko toivoo, että muut eurooppalaiset heräävät oivaltamaan riskin sodan laajenemisesta ajoissa. MAAILMANKANSALAINEN
Vaikka kaikki vaikuttaa tavalliselta, videopuhelu ei tunnu MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Keittiö sijaitsee Kiovassa, Ponomarenkon kodissa. Tuomiopäivä tuli Kiovaan Ukrainan kansainvälisesti tunnetuin sotareportteri Illia Ponomarenko on raportoinut sodasta jo vuosikymmenen – myös silloin kun on aika tuoda esiin oman maan ongelmia. Ensinnäkin on tavallaan ihme, että Kiovasta voi soittaa puheluita tavallisista keittiöistä ja kritisoida Venäjän toimia: heti sodan aluksi kaupunki melkein vallattiin. Meillä pitäisi olla lentäviä autoja, mutta todellisuutemme on syvältä menneisyydestä. Ravintolat olivat auki, baareissa ihmiset naukkailivat viskiä. Reilut kaksi vuotta sodan alkamisen jälkeen videopuheluun piirtyy aivan tavallinen keittiö. Naapurimaa oli jo jonkin aikaa siirtänyt kalustoaan maiden väliselle rajalle, mutta eihän lähes kukaan oikeasti uskonut, että uhittelu johtaisi oikeaan sotaan. Ei tässä ole mitään mieltä.” V ielä joulunaika sujui tavanomaisesti. Elämme Ukrainassa absurdeja aikoja”, Ponomarenko toteaa tyynesti. ”Sinulla on kaikki oikeus tuntea olosi oudoksi tässä tilanteessa ja tämän sodan suhteen. Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Ivan Chernichkin ajatustenvaihdolta kahden reilu kolmikymppisen eurooppalaisessa pääkaupungissa asuvan kollegan välillä. Eurooppalaisen pääkaupungin asukkaat kävivät töissä, elokuvissa ja supermarketeissa. Ja koska sota syttyi, meidän kahden välinen kuilu tuntuu leveämmältä kuin 1460 kilometriä. Keittiön seinällä riippuu suorassa rivissä kolme kehystettyä Once Upon a Time in Hollywood -elokuvan mainosjulistetta. On kuin tekoälyn, Netflixin ja ruoankuljetussovellusten maailma olisi vain repeytynyt kappaleiksi ja tilalle olisi tullut toinen maailmansota panssarivaunuineen ja kaupunkien pommituksineen. 2024 19. Oma mieleni vastustaa hanakasti samaistumista keskustelukumppaniin, jonka työväline vaihtuu ehkä pian läppäristä kivääriin. Sen jälkeen näppäimistö saattaa vaihtua kivääriin. Pöydän ääressä istuu mies, jolla on aivan tavalliset, ehkä hieman hymyttömät kasvot. ”Lähestymme 2000-luvun toista neljännestä. Toukokuun alussa häneltä ilmestyy kirja, joka valottaa Kiovan taistelun inhimillistä puolta. Näin muistelee Venäjän hyökkäyssotaa edeltäviä tunnelmia Ukrainan kenties kansainvälisesti tunnetuin sotareportteri Illia Ponomarenko, 32
Kiovasta äiti, Ponomarenko ja hänen tyttöystävänsä hyppäsivät kämppäkaverin autokyytiin ja suuntasivat LänsiUkrainaan tyttöystävän vanhempien kotiin. Jos näemme armeijassa korruptiota, väärinkäytöksiä ja muita asioita, jotka heikentävät tätä maata ja asevoimia, paljastamme tämän. Ukraina on nyt kuin Suomi talvisodan jälkeen: vaikka alueita menetettiin, voitettu itsenäisyys antaa mahdollisuuden katsoa kansakuntana eteenpäin, jossain vaiheessa toivottavasti osana Euroopan unionia. Vuonna 2021 Ponomarenko ja joukko muita entisiä Kyiv Postin työntekijöitä perusti englanninkielisen sanomalehden Kyiv Independentin. Sinne jäivät turvaan äiti ja tyttöystävä, miehet ajoivat takaisin Kiovaan. Lukutoukkuus vaihtui rock’n rolliin, opinnot jäivät vuosiksi vähemmälle huomiolle. Hän oppi varhain kantamaan vastuuta: kun hän oli 10, perheeseen syntyi pikkusisarus, Katrina. Jotkut haaveilivat, että heistä tulee yrityksen johtaja. Rakastin kaikkien näiden asioiden opiskelua… Ja joskus opettamista, koska lehtorimme joskus vitsiksi pyysivät minua pitämään luentoja jostakin, mistä hyvänsä, vaikkapa Britannian historiasta, koska olin kaupungin nörtti.” Opintojen rinnalla kulki rikas sosiaalinen elämä ajoittain kosteine asuntolajuhlineen. Alku Kiovassa ei ollut helppo, mutta maine on vuosikymmenessä kasvanut. 20 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Ei sieltä diplomaateiksi valmistuta, mutta se oli todella hyvä siinä mielessä, että se opetti meidät käyttämään aivojamme ja sai meidät rakastamaan historiaa, politiikkaa ja kieliä. Mutta lopulta äiti hyppäsi yöjunaan, joka lähti Volnovakhasta kohti Kiovaa 23.2.2024. Rakastin olla osa sitä tiedekuntaa. Ensin Ponomarenko kommentoi tapahtumia ulkomaisille medioille, kuten BBC :lle. Näitä teemoja hän on tottunut kommentoimaan. Lapsena Ponomarenko oli lukutoukka. Äänenpainot nousivat, kohta jo huudettiin. Nykyään viestipalvelu X:ssä hänellä on yli 1,2 miljoonaa seuraajaa. Ponomarenko opiskelutovereineen järjesti myös mielenosoituksia Mariupolissa vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Jo seuraavana päivänä Venäjän hyökkäyssota riehui täysillä. S e vei päiväkausia ja vaati lukuisia puheluita. Esimerkiksi poseeraamista uusnatsikytköksistään tunnetun Azovin rykmentin taistelijoiden kanssa on arvosteltu. Virkkeet lyhenevät radikaalisti, kun kysymykset koskevat yksityiselämää. Perhe kuitataan sanoin ”ei kovin rauhallinen”. ”Käsi sydämellä, pidän tätä upeana voittona. ”Useimmat kaverit menivät tehtaalle töihin heti koulun jälkeen. Nyt sota tarjoaa työkalun, jolla jatkaa vallassa: kuvan lännestä vihollisena. Joten periaatteessa kasvatin hänet.” Volnovakha oli Illian kotikaupunki 13-vuotta. Se oli unelmien raja”, hän kertoo. Kun etenemme puhumaan yliopistoajoista, monologit palaavat nauhurille. L ähes tarkalleen 30 vuotta ennen Venäjän hyökkäyssotaa, 25.helmikuuta vuonna 1992, Itä-Ukrainan Donbassin alueeseen kuuluvassa Volnovakhan pikkukaupungissa syntyi ukrainalaispariskunnalle esikoispoika, Illia. Odotusten vastaisesti Kiova pysyi Ukrainan hallussa. Hän muutti Mariupoliin ja aloitti kansainvälisten suhteiden yliopisto-opinnot. Putinille on annettu kaksi vuotta aikaa etsiä liittolaisia, järjestää taloutensa ja sotilastuotantonsa. Kuvaus lapsuuden kasvuympäristöstä tiivistyy kolmeen sanaan ”työväenluokkaa, rautateitä, maataloutta”. Ponomarenkosta ei tunnu kuitenkaan realistiselta, että kaikki alueet vielä voitettaisiin takaisin. Eurooppaan on laskeutunut uusi rautaesirippu. Sitten vanhemmat erosivat ja lapset muuttivat äidin kanssa Dmytrivkan kylään. Lehti ampaisi kansainväliseen maineeseen, kun laaja hyökkäyssota alkoi. Hetkittäin niistä kuuluu joko yliopiston kehno maine tai luokkanousun tehneen huijarisyndrooma: ”Sinun ei pitäisi ajatella sitä jonain paskana maakuntayliopistona. 2024. ”Se on kuin [ George Orwellin] kirjassa Vuonna 1984, jossa Oseania taistelee aina Euraasian kanssa. Ja sanon tämän, vaikka kotikaupunkini ja monet minulle rakkaat paikat ovat rautaesiripun toisella puolella.” ” Toimittajat rakastavat armeijaa kovalla rakkaudella. Kritiikkiäkin on satanut. Juna oli viimeinen yöjuna, joka ajoi reitin. Tie kulki pienten paikallislehtien kautta pääkaupunkiin, jonne hän saapui omien sanojensa mukaan ”reppu selässä ja 100 dollaria taskussa”. Myös toinen lapsuuden kotipaikkakunta oli työväenluokkainen, sen todellisuutta väritti kemiantehdas. Sitten syttyi halu tehdä uutisista ammatti. ”Tarina on vahva, mutta täysin totta”, Ponomarenko vakuuttaa. Artikkeleissaan Ponomarenko puhuu kuitenkin myös maan sisäisistä ongelmista, mukaan lukien ääriaineksista armeijan riveissä. Monille Ponomarenkosta on myös henkilönä tullut tärkeä lähde sodan arkitodellisuuteen. Jonkinlainen kuva rivien väleistä piirtyy. ”Hoidin häntä paljon, koska vanhemmat olivat aina töissä. ”Olen uskollinen Ukrainalle, mutta toimittajat rakastavat armeijaa kovalla rakkaudella. Konflikti teki kielitaitoisesta nuoresta hyödyllisen tiedotusvälineille. Ponomarenkoa ura tehtaalla ei kiinnostanut. Se, joka piilottaa näitä ongelmia, vihaa tätä maata”, hän sanoo. Kun aikuisen Illia Ponomarenkon kanssa puhuu sodasta, Venäjästä tai politiikasta, nauhalle tallentuu minuuttikaupalla monologeja. ”Todistamaan taistelua Kiovasta ja mahdollisesti osallistumaan siihen”, Ponomarenko kertaa. Nyt he voivat selittää, miksi venäläiset köyhtyvät ja miksi Venäjästä tulee niin totalitaarinen.” Se, että toisella puolella rautaesirippua on yhä itsenäinen Ukraina, on Ponomarenkon mukaan Venäjän tärkein tappio