Joka kolmas poromies on nykyään nainen Hevonen: ihmisen sielun peili Eläinten turvakoti antoi Paavo-possulle mahdollisuuden elää. Yhä useampi kysyy: onko eläin hyödyn lähde vai kanssakulkija. LIHAPARADOKSI: Miksi eläinrakas ihminen syö lihaa. Yksi meistä TEEMA: EL ÄIMET 2 2 2 2 6 ,90 €
Jotta häkki ei olisi kenenkään koti Auta. FEMINISTINEN FILTTERISI MAAILMAAN JO VUODESTA 2002! TILAA TULVA! www.tulva.fi @tulvalehti. Tee tärkeä lahjoitus nyt! animalia.fi Journalistisesta laadustaan ja visuaalisesta ilmeestään palkittu feministinen aikakauslehti rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin
Sanna Marjomaa ja Emilia Yli-Suvanto hoitavat isiensä karjaa Rovaniemen Molkojoella.. 26 ROVANIEMI Naisten uusi aluevaltaus Poronhoito on perinteisesti ollut miesten työtä, mutta 2000-luvun alusta naisten osuus poronomistajista on kasvanut
Eläinsuojelujärjestöjen mukaan se on järjetöntä, paikallisten kalastajien mielestä ei. 14 SUOMI ”Maailman ongelmat johtuvat ihmiskeskeisyydestä.” 18 LIHANSYÖNTI Lihan massakulutus jää historiaan. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Eeva Anundi. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Evgeny Makarov, Saara Mansikkamäki, Siru Tirronen, Saara Mansikkamäki. MAAILMA PALOINA 4 Paikalliset näyttävät kaapin paikan 5 Karja dominoi maata ja massaa 6 Historiallisia ympäristöpäätöksiä 7 Ilmansaasteet sekoittavat pölyttäjiä 8 Sota koettelee eläimiä Ukrainassa 9 Kolumni Hanna Weselius 10 Maailmanennätys Muuttolintujen matkat 12 Välähdys Masai-heimon kanssa safarilla TEEMA: ELÄIMET 14 Maailmankansalainen Suvi Auvinen 18 Lihaa ilman eläintä 26 Naiset poromiehinä 32 Vihdoin turvassa: eläinten turvakodit 36 Kuvareportaasi Amazonin akvaariokalat IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Tiina Ollila 48 Suhteita Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö 52 10 kysymystä Hevonen on ihmisen sielun peili 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Suomen turkistarhat 57 Kumma kolkka Vaarallisia eläimiä Australiassa 58 Ruoka Täyteläinen kasvislevite 59 Mistä tämäkin on. 60 Katso, järjestö Suomen Eläinlääkäreiden Kehitysyhteistyöjärjestö ry 38 BRASILIA Kaloja kuskataan Amazonilta vauraisiin maihin akvaariokoristeiksi. Edellisen sivun kuva: Karoliina Paatos. 48 SUOMI Ihmeellisin on lähellä, sanovat kokeneet luontotoimittajat.. Muuttuuko ihmisen ja eläimen suhde
Vihdoinkin meillä on olemassa sille vaihtoehtoja! Jopa lihafirmat kehittelevät kasviproteiinia. 37) näin: ”Koirat ovat niin kiinteästi perheenjäseniä, että en ajattele niitä varsinaisesti koirina. Vegaaneja on yhä vain noin viisi prosenttia väestöstä, mutta iso muutos on tapahtunut niin sanotussa ”fleksaamisessa”. SUURI osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, Auvinenkin sanoo. Samaan aikaan on alettu puhua lihaparadoksista: eläinrakas lihaa syövä ihminen ei ajattele, että hänen lautasellaan on kuollut eläin. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. ” ELÄINTEN oikeudet ovat syvästi kytköksissä lihansyöntiin. Hän näkee lihan vain lihana, ei eläimenä. Kun kasvissyönti lisääntyy, ihmisten on mahdollista ottaa huomioon, että kyseessä ovat muunlajiset eläimet eivätkä mitkään nimettömät lihakimpaleet.” Sama ajatus koskee esimerkiksi myös turkistarhausta, joka toisin kuin monessa Euroopan maassa, on Suomessa yhä laillista toimintaa. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Miten hyvä veto! Tietämättämme, millaiseen asentoon maailma asettuisi 24. Ne ovat minulle yksilöitä. ”Olemme erotelleet ihmisen ja luonnon toisistaan. ”Suhteemme eläimiin on vinksahtanut: olemme ostaneet täysin se ajatuksen, että on eläimet, joita rakastetaan, ja ne joita voidaan syödä ja hyödyntää”, ammattiaktivisti Suvi Auvinen toteaa haastattelussaan (s. K un viime vuoden puolella mietimme tulevien lehtien teemoja, valitsimme kevään numeron aiheeksi eläimet. Olen todella kotonani koirieni kanssa. Ihmisen toiminta maapallolla on viime aikoina aiheuttanut niin paljon hätää, tuskaa, surua ja raivoa, että toivomme tämän lehden tuovan tietoisuuteenne toisenlaista näkökulmaa. helmikuuta, tulimme vahingossa päättäneeksi, että nyt olisi hyvä hetki kääntää katse eläimiin. Ainakin meille lehden tekijöille lehtemme jutut ovat antaneet paljon. Stray Dog Cabaret ry:n ja pelastettujen rescuekoirien turvakodin perustanut Heli Mäenpää muotoilee suhteensa koiriin (s. Kyselytutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia suomaEläimellä on itseisarvo Anni Valtonen laisista haluaisi lisätä kasvisruoan määrää ruokavaliossaan. Kun ihmiset ajattelevat vain omaa etuaan, se johtaa myös yksinäisyyteen. On hyvin vaikea nähdä ja perustella, miksi nykyihmisen pitäisi enää pukeutua eläimeen. 14–17). Tämä kehityssuunta on erittäin hyvä, ja sitä korostaa myös Auvinen. Eläimet ovat arvokkaita itsessään, ilman ihmiselle koituvaa hyötyä. Mitä enemmän minulla on eläimiä, sen vähemmän kaipaan ihmisseuraa. Näinhän siis tulisi olla, ja ihmisen tehtävä olisi kaikin tavoin suojella tätä arvoa, eläinten oikeutta olla eläin. Nukun aina neljän koiran kanssa. Nämä asiat eivät jostain syystä yhdisty hänen mielessään. Jos olisimme enemmän kosketuksissa eläimeen sisällämme, maailma olisi ihan erilainen.” ”Eläimet ovat arvokkaita itsessään, ilman ihmiselle koituvaa hyötyä.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. ”On parempi, että suurin osa syö edes välillä vegaanisesti kuin että pieni osa on puritaaneja. Iloksemme näemme, että olemme tulleet yhä enemmän kohti sitä ymmärrystä, että ihmisen ohella eläimelläkin on arvo, siis itseisarvo
KANSAINVÄLISTEN palmuöljyyhtiöiden laajentuminen Afrikkaan ei ole mennyt suunnitellusti, kirjoittaa Chain Reaction Research, metsäkatoa tutkiva ajatushautomo. AF P/ LE H TI KU VA /P IU S U TO M I EK PE I Työntekijä kantaa taimitarhan palmuja ja kävelee niiden ohitse Okomu Oil Plantationsissa, Okomu-yhteisössä Edon osavaltiossa Nigeriassa. Chain Reaction Research arvioi, että yritykset tulevat edistämään laajentumista Afrikassa, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin oli alun perin tarkoitus. Esimerkiksi Liberiassa palmuöljy-yhtiöille on myönnetty 755 000 hehtaaria maata, mutta 2019 alueesta oli käytössä vain 7 prosenttia. Paikalliset näyttävät kaapin paikan 4 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Länsija Keski-Afrikassa on vuodesta 2008 lähtien ollut käytettävissä arviolta 1,8 miljoonaa hehtaaria palmuöljyviljelmiä varten. 2022 MA AILMA PALOINA Koonnut Riina Rastas. Koska laajentuminen tapahtuu usein luonnonmetsän kustannuksella, laajentumisen pysähtyminen tarjoaa metsille hengähdystauon. Osa suurimmista KaakkoisAasian ja Euroopan palmuöljy-yhtiöistä on vienyt tuotantoa Länsija Keski-Afrikkaan. Paikalliset ovat monessa maassa vastustaneet yhtiöiden yrityksiä, sillä ne ovat suunnitelleet tuotannon perustamista seuduille, joilla asuu ihmisiä. Koko tätä aluetta ei ole kuitenkaan otettu käyttöön. Afrikka on kiinnostanut yhtiöitä muun muassa siksi, että maanosassa on paljon viljelykelpoista maata, suotuisat maaperäja ilmasto-olosuhteet ja lepsu ympäristövalvonta. Yhtiöt ovat kuitenkin kohdanneet yllättävää vastustusta
Meksikon johtavan markkinatutkimusyrityksen Parametrian jo 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 73 prosenttia meksikolaisista kannattaa valtakunnallista härkätaistelukieltoa. Koska karja vie sekä tilaa että massaa, se jättää suuren jäljen maailmaan. Sinaloan kongressi teki härkätaistelukiellon lisäksi muitakin eläinten oikeuksia parantavia lakimuutoksia. Karjaeläimiä on myös huomattavasti enemmän kuin mitään luonnonvaraisia nisäkkäitä. Taisteluilla ei kuitenkaan ole kansan tukea. Tämä tarkoittaa sitä, että alle yksi viidesosa viljelyyn käytettävästä pintaalasta tuottaa suurimman osan ihmisten ravinnosta. . Vain 18 prosenttia maailman kaloreista ja 37 proteiineista tulee eläinperäisistä tuotteista. Kiellon myötä vuosittaiset härkätaistelut loppuvat osavaltion ainoassa vielä härkätaisteluita järjestäneessä kaupungissa Mazatlánissa. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Taisteluita järjestetään yhä maan 27 osavaltiossa ja niissä kuolee vuosittain tuhansia härkiä. PUOLET maailman asuttavasta maapintaalasta on käytetty maanviljelyyn. Härkätaistelut on aiemmin kielletty Sonoran, Guerreron, Coahuilan ja Quintana Roon osavaltioissa. Viljelykasveista 36 prosenttia päätyy eläinten ruuaksi ja 55 ihmisten ruuaksi, selviää National Geographicin artikkelista. Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen biomassa on yhteensä 0,38 prosenttia, eli yli kymmenen kertaa vähemmän kuin karjan. Koska karja vie leijonan osan elintilasta, karjaeläimiä täytyy olla määrällisesti paljon. Vertailun vuoksi maailman lähes 8 miljardin ihmisen biomassa on 2,5 prosenttia eli lähes puolet pienempi kuin karjaeläinten. Viides Meksikon osavaltio kieltää härkätaistelut SINALOA on nyt viides Meksikon osavaltio, joka on kieltänyt härkätaistelut, tiedotti Humane Society International Mexico vuoden alussa. Se esimerkiksi nosti eläinrääkkäyksestä perittäviä sakkoja. Karjan osuus kaikkien eläinten biomassasta onkin 4 prosenttia. 2022 5 MA AILMA PALOINA. Vaikka karja vie viljelykasveja enemmän tilaa, ihmiset saavat paljon pienemmän osan ravinnostaan lihaja maitotuotteista kuin kasveista. Viljelyalasta 77 prosenttia on karjan käytössä. MAAILMAN SANA Brumation on englantia ja tarkoittaa matelijoiden talvehtimistilaa, jolloin ne ovat hitaita ja passiivisia. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön (FAO) mukaan karjan osuus on noin 14,5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ero on vielä suurempi kuin pinta-alat Zantavat ymmärtää. Karja dominoi maata ja massaa Maanpinta kokonaisuudessaan Lähde: Our World In Data Asutettu alue 71 % Joutomaa 19 % Jäätiköt 10 % Maatalous 50 % Rakennettu ympäristö 1 % Pensaikko 11 % Metsät 37 % Makea vesi 1 % Asutettujen alueiden käyttö 2016 500 1000 1500 4 miljardia ha 3 miljardia ha 2 miljardia ha 1 miljardia ha hehtaaria (ha) Rakennettu alue Laitumet Viljelysmaa Maankäyttö halki historian
Kalatutkimus tuo yhteen Kanadassa KOHTI PAREMPAA Pohjoissaarenruskokiivi on noussut ”ei enää uhattuna” -kategoriaan. Mutta meidän on myös autettava heitä ymmärtämään Mi’kmaqin maailmankuva – ja näiden suhteiden ja perustan rakentaminen vie aikaa”, sanoo Mi’kmaq yhteisön yhteyshenkilö Alanna Syliboy. Maaliskuun puolivälissä aloitettiin alustavat neuvottelut, joiden tarkoituksena on saada aikaan sopimusluonnos ennen lopullista myöhemmin keväällä järjestettävää kokousta. World Animal News kirjoittaa, että päätös on historiallinen ja auttaa ymmärtämään suhdetta eläinten hyvinvoinnin parantamisen sekä ilmastonmuutoksen, ilman saastumisen ja pandemiatautien aiheuttajien nujertamisen välillä. Maaliskuussa 175 valtiota allekirjoitti päätöslauselman muovijäteongelman lopettamiseksi. FL IC KR /U N EP /C YR IL V IL LE M AI N FL IC KR /E R IC KS O N SM IT H YK:n ympäristöohjelman kokouksessa tehtiin 14 päätöslauselmaa. Apoqnmatulti’kprojektissa lajeja tutkitaan kahdessa eri ekosysteemissä Nova Scotiassa, Kanadan itäisessä maakunnassa, uutisoi ympäristöaiheisiin keskittynyt uutissivusto Mongabay. Projektiin osallistuneet kertovat oppineensa, että alkuperäiskansojen ja länsimaisten tiedon yhdistäminen uudeksi tietojärjestelmäksi vie aikaa. Lähde: Stuff KANADASSA alkuperäiskansojen yhteisöt ja tutkijat ovat yhdistäneet voimansa kerätäkseen tietoa kolmesta tärkeästä kalalajista. Yleisimmän kiivilajin kannan odotetaan jatkavan kasvua. Hanke on ajankohtainen, sillä monet kalakannat ovat heikkenemässä ja pääsy tuottoisille kala-apajille on aiheuttanut alueella konflikteja. Askelia otettiin esimerkiksi muovijäteongelman ratkomiseksi. Edustajat päättivät hallitustenvälisen neuvottelukomitean perustamisesta. ”He auttavat meitä oppimaan tiedettä. Neuvottelukomitean on tarkoitus luoda oikeudellisesti sitova sopimus muovijäteongelman poistamiseksi vuoden 2024 loppuun mennessä. YK:n ympäristökokouksessa tehtiin 14 päätöslauselmaa, joiden on tarkoitus vahvistaa luonnonsuojelutoimia, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Maaliskuussa askelia otettiin myös YK:n biodiversiteettisopimuksen uudistamiseksi. Kokous koostuu 193:sta YK:n jäsenvaltiosta ja se kokoontuu joka toinen vuosi edistääkseen maailmanlaajuista ympäristöhallintoa. 2022 MA AILMA PALOINA. MAAILMAN johtajat sopivat historiallisen muovijätesopimuksen tekemisestä YK:n ympäristökokouksessa Nairobissa Keniassa. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen sanoi, että kyseessä on merkittävin monenvälinen ympäristösopimus sitten Pariisin sopimuksen. Historiallisia ympäristöpäätöksiä 6 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Keniassa järjestetty YK:n ympäristökokous hyväksyi myös ensimmäistä kertaa päätöslauselman, jossa tunnustettiin ympäristökriisin yhteys eläinten hyvinvointiin
Yhdysvallat on sallimassa hyönteisiä halvaannuttavat torjunta-aineet siitä huolimatta, että EU on ne kieltänyt. Ilmansaasteet sekoittavat pölyttäjiä MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Eniten pölytystä vähensivät ilmansaasteiden takia mehiläiset, kärpäset, koit ja perhoset. 2022 7 MA AILMA PALOINA. Ilmansaasteet aiheuttivat jopa 90 prosenttia vähemmän käyntejä kukissa ja kolmanneksen vähemmän pölytystä kuin saasteettomalla pellolla. TUOREEN tutkimuksen mukaan yleiset ilman epäpuhtaudet, kuten pakokaasusta erittyvä typpioksidi, reagoivat kukkaisten tuoksujen kanssa ja vähentävät pölytystä, uutisoi Mongabay. ”Huomattava pölyttäjien määrän ja niiden aktiivisuuden vähentyminen osoittavat, että ilmansaasteilla on myös vaikutuksia luonnollisiin ekosysteemeihin, joista ihmiset ovat riippuvaisia.” Pölyttäjiä uhkaavat myös torjuntaaineet. Tutkijat kaasuttivat avointa sinappipeltoa ja tarkkailivat, miten epäpuhtaudet vaikuttivat pellolla lentävien pölyttäjien toimintaan. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA) odotetaan hyväksyvän neljän pölyttäjille ja muille hyönteisille tuhoisimman kemikaalin käytön seuraavaksi 15 vuodeksi eteenpäin, uutisoi The Guardian maaliskuussa. ”Löydökset ovat huolestuttavia, koska näitä saasteita löytyy yleisesti ilmasta, jota monet ihmiset hengittävät päivittäin”, toteaa toinen tutkimuksen tekijöistä James Ryalls Readingin yliopistosta lausunnossaan. FL IC KR /D M IT RY G R IG O R IE V Kimalaiset ovat pölyttäjiä, jotka vähentävät pölyttämistä ilmansaasteiden takia
Lista Ukrainan eläimiä auttavista toimijoista löytyy muun muassa Animalian nettisivuilta. Useat Ukrainassa ja sen lähimaissa toimivat eläinsuojelujärjestöt keräävät lahjoituksia sodan jalkoihin jääneille eläimille. MYÖS Kiovan eläintarhan eläimet ovat kärsineet sodan aikana. Joitain eläimiä on kuljetettu sijaiskoteihin maan ulkopuolelle. IS TO C K 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Washington Post kertoo, että eläintarhan työntekijät ovat muuttaneet eläintarhaan hoitaakseen eläimiä. UKRAINAN sota on humanitaarisen kriisin lisäksi kriisi maan eläimille. Suurimmassa osassa Euroopan maista ei ole lintulajeja, jotka esiintyisivät vain paikallisesti. MAAILMAN LUKUJA Elefantille rauhoittavia – Sota koettelee eläimiä Ukrainassa 44,5 % 11 158 lintulajia niistä esiintyy vain Suomessa. Sodan toiseen viikkoon mennessä suurin osa Ukrainan naapurimaista oli höllännyt sääntöjä. OSA lemmikeistä on päässyt omistajien kanssa turvaan rajan yli. Jotkut keskuksista ovat vaurioituneet taisteluissa. Myös lemmikit ovat kärsineet sodasta. Euroopan komissio on neuvonut EU:n jäsenvaltioita höllentämään vaatimuksia pakolaisten kanssa matkustavien lemmikkieläinten asiakirjojen suhteen. 2022 MA AILMA PALOINA. Monet Ukrainan eläinsuojelukeskuksista kärsivät resurssien, kuten ruuan, puutteesta. Jotkut eläimet ovat loukkaantuneet ja jopa kuolleet taisteluiden takia. Linnut päätyvät todennäköisimmin lemmikeiksi. 14 % maailman lintulajeista on uhanalaisia. Seeprat on pidetty sisällä, koska ne joutuivat paniikkiin kuullessaan pommit ja juoksivat suoraan aitaa päin”, Washington Post kuvailee tunnelmia Kiovan eläintarhasta. Vain kuusi leijonaa, kuusi tiikeriä ja kaksi aavikkoilvestä oli saatu pelastettua kahden viikon sodankäynnin jälkeen, kertoo brittimedia Independent. Esimerkiksi romanialainen Sava’s Safe Haven -eläinsuojelukeskus on tarjonnut sijaiskoteja ukrainalaisten 18–30-vuotiaiden miesten lemmikeille, koska ryhmä ei saa sodan takia poistua maasta, kertoo Euronews Green. Maailmassa on löydetty Lähteet: Our World in Data – Birds & Poaching and Wildlife Trade Kiovan eläintarhan asukit ovat olleet peloissaan pommien takia. Vapaaehtoiset hoitavat eläimiä kriisinkin keskellä. ”Aasiannorsu Horace pelkää räjähdyksiä niin paljon, että sille on annettu rauhoittavia lääkkeitä. ”Paikalliset tarvikkeet ovat loppumassa. 159 lintulajia on jo kuollut sukupuuttoon 1500-luvulta lähtien. RIINA RASTAS Eläinsuojelukeskuksissa on pulaa ruuasta ja lemmikkieläinten pääsyä rajan yli on kehotettu helpottamaan. Toinen tukemistamme eläinsuojelukeskuksista on vaurioitunut kranaattien takia”, sanoi BBC:lle James Sawyer, Kansainvälisen eläinsuojelurahaston IFAW:n Iso-Britannian johtaja. Eläinten kuljettaminen rajan yli oli kuitenkin aluksi hankalaa mikrosiruja ja rokottamista koskevien sääntöjen takia. lintulajeista on kauppatavaraa
”Olen pannut matoja koukkuihin ja tappanut kaloja. Pyydän anteeksi Suomen leijonaa, joka ei ole peltomyyrä. Täti oli pompannut ylös sohvasta ja paheksunut koiraa suureen ääneen. PYYDÄN anteeksi, että jääkiekkojoukkue on Leijonat eikä Maasiat. Pyydän anteeksi, että poliittinen järjestö on Nuoret kotkat eikä Horsmakiitäjän toukat. Ruokin koiran broilerin ja sian lihalla. Susanna oli säikähtänyt ja luikkinut pakoon. Anteeksi pyytäminen ylipäätään on vaikeaa. Tädistä ei sen koommin kuultu. Pyydän sitä anteeksi. Otsakarvan tupsujen lomasta pilkottivat lempeät silmät. Lopuksi pyydän anteeksi sioilta, apinoilta, lehmiltä, kanoilta, aaseilta, lampailta ja hiirulaisilta ja yritän olla loukkaantumatta, jos minua nimitellään ihmiseksi. Siitä on tullut yksi perheen tarinoista. Siitä täti oli hermostunut täysin, vetänyt pipon päähänsä ja ilmoittanut kyläilyn päättyneen. Kaukainen täti oli kyläillyt. Olen pannut matoja koukkuihin ja tappanut kaloja. ”Minähän en koiralta anteeksi pyydä!” hän oli julistanut, tilannut taksin ja ajanut sillä viisikymmentä kilometriä Helsinkiin. Olen liiskannut huvikseni itikoita ja kärpäsiä. Otan riskin. Olen lyönyt kivellä hengiltä hiiren poikasen, jonka kaivoin koiran suusta. S usannalla oli kaakaonruskea turkki ja vaaleanpunainen kuono. Ja jos pyytää julkisuudessa vilpittömästi anteeksi tekoja, joita oikeasti katuu, voi olla varma, että siitä vasta joku loukkaantuukin. PUHELIMESSA äiti vaikutti helpottuneelta. Olen liiskannut huvikseni itikoita ja kärpäsiä.” M AR KU S SO M M ER S 9 NÄKÖKULMA Kirjoittaja on kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori.. Yhtenä iltana äiti soitti ja kertoi viikonlopun sukulaisvierailusta. Äiti oli perinyt Susannan naapurilta, enkä muista mistä naapuri oli koiran saanut. Tarkoitus oli ollut jäädä yöksi, mutta ilta oli ajautunut kaaokseen, kun Susanna oli tapansa mukaan pyytänyt huomiota laskemalla tassunsa vienosti tädin polvelle. Äiti oli rauhoitellut koiraa ja jutellut, että täytyykö tädin nyt pyytää sinulta anteeksi. Anteeksi typeryyteni Hanna Weselius PYYDÄN anteeksi, että olen syönyt tuotantoeläimiä 1990-luvulle asti ja kaloja vielä 2020-luvulla, vaikka en olisi tarvinnut niitä ravinnokseni. Murskaan punkit, jotka poimin koirasta. Pyydän anteeksi, että minulla on edelleen nahkasaappaat. Olen tuhonnut kilpikirvoja fiikuksesta ja niittänyt perhosten elinympäristön. Pyydän anteeksi, ettei Susijengi ole Varisparvi eikä verokarhu ole verorotta. Olemme nauraneet tädin kekkaloinnille, muistelleet Susannaa ja pohtineet, mikä eläimeltä anteeksi pyytämisessä olisi ollut niin mahdotonta. Se on nähty viime vuosina, kun on entistä enemmän alettu kiinnittää huomiota julkisuudessa esitettyihin anteeksipyynnön irvikuviin. Pyydän anteeksi, mutta en osaa korjata omaa käyttäytymistäni. Tapauksesta on kulunut parikymmentä vuotta. Sori siitä ja anteeksi vaan kauheasti, jos nyt joku tästä mielensä pahoitti
On useita muitakin lintulajeja, jotka siirtyvät pallonpuoliskolta toiselle vuodenkierron mukaan. Lapintiira on linnuksi pitkäikäinen: se voi elää jopa 30-vuotiaaksi. Pyöräytetään pari munaa, haudotaan kolmisen viikkoa, opetetaan poikaset lentämään – ja sitten onkin jo aika lähteä taas toiselle puolelle planeettaa. Yksikään toinen olento ei elä yhtä suurta osaa elämäänsä päivänvalossa. Siinä missä monille muuttolinnuille riittää talvehtiminen EteläEuroopassa tai Afrikassa, lapintiira tekee vuosittain ällistyttävän muuttomatkan napaseudulta toiselle. Sen kummempaa pesää lapintiira ei rakenna, pelkkä kuoppa maassa riittää. Teksti: Juha Mäkinen Lapintiira 96 000 km Nokiliitäjä 64 000 km Lyhytpyrstöliitäjä 43 000 km Isosirri 30 000 km Punakuiri 29 000 km 10 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Sitten onkin jo kiire jatkaa sukua. Maailman pisimmän muuttomatkan tekevä lintu: LAPINTIIRA Ikuisen kesän etsijät Lähteet: Arctic Tern Migration Project, Newcastle University, Birdlife, WorldAtlas, Wikipedia FL IC KR /B ER N D TH AL LE R SIELTÄ ne taas saapuvat, tuoden kevään tullessaan. Ja mistä asti ne tulevat. Kevätmuutto on lintuharrastajille vuoden kohokohta. Newcastlen yliopiston tutkimuksessa taas yksittäisen lapintiiran todettiin reissanneen vuoden aikana jopa 96 000 kilometriä. Tämä tarkoittaa, että vanhaksi elävä yksilö voi elämänsä aikana lentää pitkälti yli kaksi miljoonaa kilometriä. Lapintiira onkin todellinen valon lapsi. MEIDÄN leveysasteillemme lapintiira saapuu toukokuussa. Grönlannissa pesineiden kymmenen linnun matkoja tutkittaessa kävi ilmi, että lintujen keskimääräinen vuotuinen muuttomatka oli 70 900 kilometriä. Keitähän Itämeren yli tänään on saapumassa. Vaikka lapintiiran ykkössija on nykytiedon valossa melko kiistaton, lopullista totuutta muuttomatkojen mestarista tai matkojen pituuksista ei välttämättä ole tiedossa. Pisimmät tunnetut muuttolintujen vuotuiset muuttomatkat: Lapintiira voi yhden vuoden aikana lentää lähes 100 000 kilometriä. Kun meillä on talvi, lapintiirat nauttivat pitkistä päivistä Etelämantereen rannikon tuntumassa. Rannikolla tai Pohjois-Suomessa bongarin kiikari saattaa tavoittaa eläinmaailman kestävyysmestarin. 2022 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Tarkkojen tietojen saaminen edellyttää seurantalaitteiden kiinnitystä, mikä voidaan tehdä vain rajalliselle määrälle lintuja. Lapintiirojen liikkeitä on tutkittu seurantalaitteiden avulla. Ja kaikki tämä ilman polttomoottoreita. LAPINTIIRAN kohdalla on tavallaan harhaanjohtavaa puhua ”talvehtimisesta”, sillä pitkien muuttomatkojensa ansiosta lintu elää ikuista kesää. Kurjet ja hanhet, peipot ja pääskyt
Elämänsä aikana se voi lentää pitkälti yli kaksi miljoonaa kilometriä.. Lapintiira tekee vuosittain muuttomatkan napaseudulta toiselle
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
Ben Laon vetää luontoretkiä, joilla on mahdollisuus nähdä eläimia ja luontoa jalkaisin. Laon kuuluu masai-heimoon, jonka kylä sijaitsee aivan kansallispuiston vieressä. Yleensä safareille rymistellään isoilla autoilla. Kenia, Amboselin kansallispuisto. KUVA: SAMI MANNERHEIMO
Auvinen itse on ratkaissut ongelman kutsumalla itseään ammattiaktivistiksi. Suvi Auvinen, 38, on vallannut taloja, kiertänyt maailmaa nukketeatterin kanssa ja antanut suomalaiselle anarkismille kasvot. Auvinen on aina halunnut vaikuttaa siellä, missä hänen taidoistaan on eniten hyötyä. Nyt Auvinen ottaa vierailijat vastaan konsulttitoimisto Ellun Kanoissa. ”Onhan se silti aika uskomaton vitsi, että olen täällä. Sitä paitsi: anarkistien kokousekniikat ovat Auvisen mukaan ylivoimaisia, niistä on hyötyä myös yritysmaailmassa. Hänen työtään on havaita isot linjat ja nähdä yritysten usein harjoittaman viherpesun läpi. ”Mikä on parempi paikka vaikuttaa kuin vihollisleiri. Kun resurssit ja kyvyt muuttuvat, myös vaikuttamisen tavat muuttuvat. ”Tärkeintä on, että itse tiedän, mitä olen tekemässä ja miksi. Mitä tekemistä anarkistilla on kokoomustaustaisen konsulttipajan kanssa. Kuka jättää sellaisen tilanteen käyttämättä?” Auvinen kysyy. 2022 MA AILMANK ANSAL AINEN. Tehtäväni on Vähemmän yksin Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, sanoo ammattiaktivisti Suvi Auvinen. ”Yleensä yritykset eivät ymmärrä, mitä aktivistit haluavat. Hän purkaa erottelua ihmisten ja eläinten välillä ja uskoo, että yritykset ja aktivistit haluavat useamman samoja kuin eri asioita. T ittelit eivät tunnu riittävän. En tee tätä todistellakseni muille mitään tai kerätäkseni hyväksyntää.” Auvinen näkee oman paikkansa tulkkina yritysten ja aktivistien välillä, eräänlaisena rauhanneuvottelijana kahden todellisuuden välissä. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Saara Mansikkamäki 14 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Kun hän aloitti yritysvastuun asiantuntijana vuonna 2019, se kirvoitti kriittisiä kommentteja: Nytkö hän loikkasi vihollisleiriin. Oli kyse sitte anarkismista tai konsultin työstä, Auvisen tähtäimessä on sama tavoite: kärsimyksen vähentäminen maailmasta. Kun tulin Elluille, ihmisillä oli outoja kuvitelmia minusta, pyydeltiin esimerkiksi anteeksi kertakäyttöisiä muovikuppeja.” Auvinen ei syytä kertakäyttökuppien käyttäjiä
”Kun hyötysuhde eläimiin loppuu, eläimet voi nähdä yksilöinä eikä kulutushyödykkeinä.”. Vegaani on vähemmän yksin maailmassa, Auvinen sanoo
Tulossa lastenkirja eläinsuojelukeskus Tuulispään eläimistä. ”Pidin aivan selvänä, että kyseessä on moraalinen kysymys ja että eläimillä on oikeus päästä pois häkeistä. Kun kasvissyönti lisääntyy, ihmisten on mahdollista ottaa huomioon, että kyseessä ovat muunlajiset eläimet eivätkä mitkään nimettömät lihakimpaleet.” KUN se tulee syliin, se tekee sen omilla ehdoillaan. Auvinen muistaa hyvin, miten kukko hyppi yhdellä jalallaan hänen syliinsä. ”Ihmisen suhteen muihin eläimiin ei tarvitse olla sitä, mitä se nyt on. Kyselytutkimusten mukaan jopa 44 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä kasvisruoan määrää ruokavaliossaan. Halusimme muuttaa ihmisten käsitystä siitä, mikä on normaalia, ja luoda tapahtuman joka kutsuu kaikki mukaan.” Auvinen uskoo, että kun ihmisten ajatukset normaalista saadaan muuttumaan, mikä tahansa tulee mahdolliseksi. Kun hän kuuli ensimmäisistä turkistarhaiskuista vuonna 1995, hän oli 11-vuotias. Auvinen perusti Vegemessut, pohjoismaiden suurimman kasvisruokatapahtuman, vuonna 2017 yhdessä Karry Hedbergin kanssa. Auvinen on tunnettu vegaani, ja veganismi teki hänestä myös yrittäjän. Puritanismista on luovuttu. ”Oli selvää, että vegehomma räjähtää pian käsiin. Alkupääoma oli pyöreät nolla euroa. Vegaaneja on yhä vain noin viisi prosenttia väestöstä, mutta iso muutos on tapahtunut niin sanotussa ”fleksaamisessa”. Yksi oleellinen muutos on tapahtunut eläinoikeusliikkeen sisällä, Auvinen sanoo. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Taustalla vaikuttaa 90-luvulla alkanut eläinaktivismi, ja sittemmin sitä on kirittänyt etenkin kasvava tietoisuus ilmastokriisistä. Tuulispään eläinsuojelukeskuksessa asuva Runo on Auvisen kummilammas, joka on syntynyt alun perin tuotantoeläimeksi. sanoittaa, että itse asiassa yritykset ja aktivistit haluavat usein samoja asioita, mutta eri lähtökohdista.” AUVINEN on pitänyt taukoa haastatteluista, mutta nyt hän tekee poikkeuksen: hän haluaa päästä puhumaan eläimistä. Ei ollut mitään syytä, miksi eläimiin pitäisi enää nykyään pukeutua.” ”Vegebuumia” ajaa nyt moni asia. ”Runo on täysin oma persoonansa, jonka elämä, kokemus ja ajatukset ovat ihan erilaisia kuin itselläni, mutta eivät yhtään vähemmän arvokkaita.” Näin Auvinen kuvaa lähintä eläinsuhdettaan. 2022. Toinenkin rakas eläin Tuulispäässä oli: Kaneli-kukko. ”Jouduimme pummaamaan kavereilta 40 euroa bensarahaa että pääsimme tapaamaan näytteilleasettajaa”, Auvinen muistelee. ”On parempi, että suurin osa syö edes välillä vegaanisesti kuin että pieni osa on puritaaneja. Silti Vegemessut onnistuivat oli odotusten: vuosittaiset kävijämäärät hipoivat pian kymmentätuhatta. Se oli yksi niistä voimakkaista hetkistä, kun tajusin, miten paljon pahaa ihmislaji tekee muille eläimille, ja silti voimme saada toisen eläimen luottamuksen.” Kun Auvinen puhuu eläimistä, hän herkistyy. Kun Auvinen katsoo sitä silmiin, takaisin katsoo joku, ei jokin. Auvinen kokee olevansa sen kasvatti, vaikka oli tuolloin vielä liian nuori osallistuakseen toimintaan. ”Kun silitin Kanelia, koko kukon keho rentoutui. KUKA. Isompi massa liikahteli. Suvi Auvinen Syntynyt Lahdessa 1984 Asuu Helsingin Kalliossa Vegaani, feministi, antifasisti ja anarkisti Valmistunut lastenohjaajaksi Lahden Diakoniainstituutista 2003, teatteriilmaisunohjaajaksi Turun taideakatemiasta 2007 ja teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2011 Toiminut vapaana bloggaajana, toimittajana, kirjailijana ja yrittäjänä Työskentelee konsulttitoimisto Ellun Kanoissa johtavana vastuullisuusasiantuntijana Kirjoittanut tietokirjat Lihan loppu ja Lapsiperheen vegaanikeittokirja, samoin esseekokoelman Kaltainen valmiste. ”Normaali ei ole muuttumaton tila, vaan se on aina neuvoteltavissa.” Eläinoikeusliike syntyi Suomessa 1990-luvulla. Isoin muutos vegaaniksi ryhtymisessä on se, että hyötysuhde eläimiin loppuu ja eläimet voi nähdä yksilöinä eikä kulutushyödykkeinä
Lapsille pitää jättää elinkelpoinen planeetta. ”Suhteemme eläimiin on vinksahtanut: olemme ostaneet täysin se ajatuksen, että on eläimet, joita rakastetaan, ja ne joita voidaan syödä ja hyödyntää.” Suuri osa maailman ongelmista johtuu ihmiskeskeisyydestä, Auvinen sanoo. Hän on ollut aktiivinen muun muassa talonvaltauksissa ja pitänyt Päivystävä anarkisti -nimistä blogia ja radioohjelmaa. Sokeriorava on Auvisen kestosuosikki. Ei minulla ole moraalisesti mitään muuta mahdollisuutta.” Usein Auviselta kysytään, eikö kaikki tunnu toivottomalta. Paras lohtu löytyy eläimistä. ”Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee ilmastonmuutokset seuraukset, ja viimeinen joka pystyi elämään lapsuutensa välittämättä näistä asioista. ” Normaali ei ole muuttumaton tila, vaan se on aina neuvoteltavissa. Totta kai silloin pitää yrittää! Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Hän epäilee, että suurin osa ihmisistä on, söivät he lihaa tai eivät. Hän on tarkoituksella pelannut itsensä paikkaan, jossa häneltä odotetaan paljon. Mutta Auvinen ei koe, että hänellä on vaihtoehtoa. Silloin on vähemmän yksin maailmassa.” Auvinen kertoo aina olleensa eläinrakas. Paine on välillä kova. Yrityksiin vaikuttaminen on liian voimakas keino jättää käyttämättä, Auvinen sanoo. Seuraava palaveri häämöttää jo, mutta yhden videon ehtii aina katsomaan. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Jos Auvinen saisi valita, hän tekisi jotain muuta kuin istuisi palavereissa yritysten kanssa. Kuka jättää sellaisen tilanteen käyttämättä?” ?Auvista on usein kutsuttu Suomen tunnetuimmaksi anarkistiksi. Sitten tulevat opossumit, laiskiaisvauvat ja saukot. 2022 17. Hän myös tiedostaa millenniaalien erityisen paineen. ”Kun kaikki tuntuu raskaalta, katson pörröisiä eläimiä. ”Näen työssäni paljon ihmisiä, jotka haluavat hyvää. ”Vanhemmuus on tuonut mukanaan kiireen tunnun. ”Mikä on parempi paikka vaikuttaa kuin vihollisleiri. Nyt tarvitaan isoa mullistusta ajattelutavassamme. ”Olemme erotelleet ihmisen ja luonnon toisistaan. Auvinen on eläinmeemien suurkuluttaja. Kaikki lapset ovat meidän lapsiamme.” Auvinen uskoo, että niiltä, joille on annettu paljon, pitää myös vaatia paljon. Paljon on vielä tehtävissä ja pelastettavissa.” Tässä mielessä Auvinen on siis optimisti. Yrityksiin vaikuttaminen on liian voimakas keino jättää käyttämättä. Auvinen näyttää suosikkiaan: siinä joukko sokerioravia liitää ilman halki ja laskeutuu kuvaajan kädelle. Jos olisimme enemmän kosketuksissa eläimeen sisällämme, maailma olisi ihan erilainen. Sukupuuttoaalto koskettaa suoraan myös ihmistä, kaikki lajit ovat osa samaa biomassaa.” SUKUPUUTTOAALTO ja ilmastokriisi ovat aiheita, joiden kanssa Auvinen on tekemisissä päivittäin. Se auttaa aina.” • . ”Länsimaisena vanhempana olen sen velkaa, että teen tulevaisuuden eteen kaikkeni. Nyt meillä on asemia yhteiskunnassa, nyt on se hetki, jolloin meidän sukupolven täytyy lunastaa paikkansa maailmassa.” Auvinen on aina osannut käyttää ääntään
Muuttuuko ihmisen ja eläimen suhde, kun liha poistuu lautaselta. Lihaa ilman eläintä Sama viesti tulee nyt joka suunnalta: halvan lihan tuotanto on tiensä päässä ja lihan massakulutus jää historiaan. Teksti: Heidi Nummi Kuvat: Siru Tirronen TEEMA: EL ÄIMET. Suomessa tehdään eturivin kasviproteiinia, joka on maailmalla kovassa nosteessa