Valko-Venäjän nuoret pakenevat Puolaan ”Jokaisessa asuu patriootti” ESSEE Demokratia tutisee liitoksistaan, mutta onko se murenemassa kokonaan. Miten demokratia näkyy musiikissa. TEEMA: DEMOKR ATIA 2 2 2 1 6 ,90 €. Mitä kuuluu, kansanvalta
Fingo Powerbank auttaa kehitysjärjestöjä työskentelemään reilumman maailman puolesta – vielä entistäkin paremmin. FINGO.FI/POWERBANK … tuo järjestöt ja innovaatiot yhteen … vinkkaa teknologisia ratkaisuja … luo mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön … järjestää koulutuksia ja tapahtumia … jakaa käytännöllistä tietoa Fingo Powerbank. Tuemme järjestöjä innovaatioissa, teknologisissa ratkaisuissa ja yritys yhteistyössä
”Alku oli hankalaa, mutta reilun vuoden jälkeen löysin kampaajan töitä underground-tyylin kampaamosta. 36 PUOL A Vapauden kaipuu Lulu, 31, pakeni ValkoVenäjältä Puolaan viisi vuotta sitten. Valko-Venäjällä vallitsevat yhä Neuvostoajan ahtaat arvot, joita Lukashenko väkivaltaisesti vaalii.”. Kotimaassani se ei ollut mahdollista eikä omia räiskyviä hiusvärejänikään hyväksytty
Palkittu toimittaja ahkeroi Ylen kirjeenvaihtajana, mutta tekee juttuja myös Ruotsiin. 30 Yksi ääni, kuten kaikilla muillakin 34 Kirjekuoressa saapuu maailma 36 Kuvareportaasi Vapauden kaipuu 44 Essee Meissä jokaisessa asuu patriootti IHMISET JA ILMIÖT 47 Ruohonjuurella Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck 48 Suhteita Amanda ja Olga Palo 52 10 kysymystä Lääkärit ilman rajoja -järjestön Linda Konate 54 Arviot ja vinkit 56 Ilmiö Neuloosi 57 Kumma kolkka Ghanalainen paikallisbussi 58 Ruoka Hemmetin hyvä hernari 59 Mistä tämäkin on. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Fredrik Lerneryd, Tuomas Kärkkäinen, Johanna Pohjola, Saara Mansikkamäki. Edellisen sivun kuva: Aude Osnowycz. TÄSSÄ NUMEROSSA Kannen kuva: Tuomas Kärkkäinen. 30 URUGUAY ”Demokratia rakennetaan joka päivä yhdessä”, sanoo Martín Rorra, 28. Mitä sen tilalle on tarjolla?. 18 MAAILMA Kansanvalta murenee globaalisti. 9 Kolumni Mika Kauhanen 10 Maailmanennätys Äänestää saa, mutta saako valita. 48 SUOMI Amanda ja Olga Palon tekemä teatteri kohentaa naisten oikeuksia. MAAILMA PALOINA 4 Saarilla on vältytty koronalta 5 Pandemia puraisi palan demokratiasta 6 Vihdoin vaalit Palestiinassa 7 Kenguruilla menee liiankin hyvin 8 Kenen päästöjä ovat kiinalaisten päästöt. 60 Katso, järjestö KIOS 14 KENIA Nairobissa asuvan Liselott Lindströmin työkenttä on koko Afrikka. 12 Välähdys Muistokukkia pommituksen uhreille Turkissa TEEMA: DEMOKR ATIA 14 Maailmankansalainen Liselotte Lindström 18 Maa murenee kansanvallan alta 26 EU – kansalaisyhteiskunnan pelastaja
M illaista olisi elää maassa, jossa kadulla ihmiset paitsi tuijottaisivat halveksivasti siniseksi värjättyä hiuspehkoasi, poliisi voisi pidättää sinut samaisesta syystä. Täysin absurdia. He ovat löytäneet vapaamman tavan olla ja elää Puolasta. Mikään maailman kolkka ei ole turvassa tältä kehitykseltä. On vain toteltava, koska niin määrätään. Jos kansalaisia ajetaan toisiaan vastaan, demokraattisen järjestelmän ulkopuolelta tulevien johtajien on helppo ottaa valtikka käteensä. Näin on tapahtunut tietenkin kaikkien valtioiden kohdalla, samasta syystä. Minä saan edelleen olla minä, mutta liikkumisja kokoontumisvapauttani on rajoitettu, tapaani olla ja elää on valtion taholta kajottu. Tuhannet nuoret ovat kyllästyneet yksinvaltiaan ottein maata hallitsevan Aleksander Lukashenkon ahdasmielisyyteen ja vapauden rajoittamiseen. Jokainen voi omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon vastakkainasettelun välttämiseksi. Anni Valtonen KORONAPANDEMIAN on sanottu toisaalta lisäävän ihmisten empatiaa toisiaan kohtaan, mutta samaan aikaan tapahtuu myös erkaantumista. Eihän se ole mitään demokratiaa! Näin toimitaan diktatuureissa ja autoritaarisissa järjestelmissä. Hankalat olot yhdistävät tiettyyn pisteeseen asti, mutta jossain vaiheessa ”samassa veneessä olemisen” -tunnetta alkaa nakertaa se, etteivät kaikki ole tämänkään tilanteen edessä lopulta samanarvoisia – eivät Suomen eivätkä maailman mittakaavassa. Tätä mietin lukiessani tässä lehdessä olevaa Aude Osnowyczin kuvareportaasia valkovenäläisistä nuorista. Itse toivon tämän kokemuksen herättävän meidät sisäistämään sen, miten suuressa vapaudessa Suomessa normioloissa elämme, ja miten tärkeää siitä on pitää kiinni. ”Ahtaalle ajetut ihmiset herkistyvät hierarkialle ja valtaa pitävien voimalle.” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vs. Myös yleisen turvallisuuden nimissä tehtävästä rajoittamisesta seuraa helposti monenlaisia kielteisiä reaktioita: eriarvoisuuden kokemusta, nöyryytetyksi tulemisen ja alentamisen tunnetta. VAPAASSA Suomessa kasvaneena olen nyt koronapandemian aikana joutunut tuntemaan Suomen valtion voiman ensimmäistä kertaa elämässäni. päätoimittaja. Demokratian ja kansanvallan rapautuminen on tällä hetkellä uhka yhä useammassa maailman maassa. Mutta tätä kansalaisten rajoittamista tapahtuu monessa maassa koko ajan. Tosi vaikeahan sitä on kuvitella. Euroopassa, ihan lähellä Suomea, valtio puuttuu ulkonäköösi, jos se ei vastaa sitä kuvaa, jota presidentti haluaa maastaan ulospäin välittää. Siksi ajattelenkin, että moni suomalainen voi tämän kokemuksen kautta ymmärtää paremmin niitä yhteiskuntia, joissa hallintokoneisto kaiken aikaa kontrolloi, määräilee ja sortaa kansalaisiaan. Ahtaalle ajetut ihmiset herkistyvät hierarkialle ja valtaa pitävien voimalle. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S 3. Poikkeusja sulkutila ovat sen tyyppisiä rajoittamistoimenpiteitä, johon me suomalaiset emme ole tottuneet, mutta jotka ovat miljoonille ihmisille hyvinkin arkisia toimintamalleja. Ymmärrätkö, miten vapaassa maassa elät
Nyt saarivaltioissa käydään viivytystaistelua: pystytäänkö virus pitämään loitolla, kunnes väestö on saatu kattavasti rokotettua. Saarilla on vältytty koronalta 4 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Tämän lehden painoon mennessä maailmassa oli vielä seitsemän valtiota, jotka eivät olleet raportoineet ensimmäistäkään tartuntaa. 2021 MA AILMA PALOINA Koonnut Juha Mäkinen. Pandemia on joka tapauksessa iskenyt pahasti saarivaltioiden talouteen, sillä monille niistä matkailu on merkittävä tulonlähde. IS TO C K Perinnevaatteisiin pukeutuneita seurakuntalaisia palaamassa katolisesta messusta Tongan saarella eteläisellä Tyynellämerellä. Syrjäisen sijaintinsa ja matkustusrajoitusten ansiosta ne ovat pystyneet toistaiseksi torjumaan koronaviruksen leviämisen rajojensa sisäpuolelle. OLEMME jo runsaan vuoden verran kärvistelleet koronaviruksen kanssa. Muista Tyynenmeren saarivaltioista esimerkiksi Samoalla ja Vanuatussa todettiin ensimmäiset tapaukset marraskuussa 2020, Mikronesiassa tammikuussa 2021. Tosin näistä kaksi suurinta, PohjoisKorea ja Turkmenistan, ovat sulkeutuneita diktatuureja, joiden virallisiin nollatuloksiin ei usko käytännössä kukaan. Viisi muuta maata, jotka ilmeisesti ovat ihan oikeasti välttyneet koronalta, ovat kaikki pieniä Tyynenmeren saarivaltioita: Kiribati, Tonga, Palau, Nauru ja Tuvalu. Kiinan Wuhanista liikkeelle lähtenyt pandemia on levinnyt lähes koko maailmaan – mutta ei sentään aivan kaikkialle
Valopilkkujakin on: Japani, Etelä-Korea ja Taiwan nousivat osittain demokraattisten maiden ryhmästä täysin demokraattisten joukkoon, ja Albania nousi hybridihallinnosta osittain demokraattiseksi. Suomi sijoittui kärjen tuntumaan kuudenneksi. Autoritaariset maat 57 Hybridihallinnot 35 Osittain demokraattiset 52 Täysin demokraattiset 23 15 % Hybridihallinnot 35,6 % Autoritaariset maat 41 % Osittain demokraattiset 8,4 % Täysin demokraattiset Maapallon väestöstä hieman alle puolet asuu demokratioissa: Maailman valtiot demokratia-asteen mukaan: MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Ihmisten liikkumista ja kokoontumisia on rajoitettu, sananvapauteen on puututtu ja joissakin maissa vaaleja on lykätty. Indeksin mukaan maailman demokraattisin valtio on Norja, ja viimeisellä sijalla on Pohjois-Korea. Vallankaappaukset käyvät harvinaisiksi HELMIKUUN alussa armeija kaappasi vallan Myanmarissa, jossa on viime vuosina vasta varovasti otettu askelia kohti demokratiaa vuosikymmenien sotilasvallan jälkeen. 2021 5 MA AILMA PALOINA. Pandemia puraisi palan demokratiasta Lähde: The Economist Intelligence Unit Democracy Index 2020. Vaikka monet toimet ovat olleet perusteltuja viruksen leviämisen hillitsemiseksi, niillä on yhtä kaikki nakerrettu kansalaisvapauksia. ECONOMIST Intelligence Unitin vuosittainen Democracy Index ei ole iloista luettavaa. MAAILMAN SANA nemawashi on japanilainen ilmaus pohjatyölle, jolla haetaan hyväksyntää jollekin ehdotukselle, erityisesti liike-elämässä. Sen mukaan demokratian tila maailmassa on huonompi kuin koskaan sitten vuoden 2006, jolloin ensimmäinen indeksi julkaistiin. Vallankaappausten ”kulta-aikaa” olivat 1960ja 70-luvut, jolloin etenkin Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa tehtiin lukuisia sotilasvallankaappauksia. Molemmat uutiset olivat kuin ikäviä kaikuja menneisyydestä. 2000-luvulla onnistuneita vallankaappauksia on tehty noin yksi vuodessa ja epäonnistuneita yrityksiä karkeasti saman verran. Asian valoisa puoli on, että demokratian syrjäyttäminen on nykyään selvästi harvinaisempaa kuin 1900-luvulla. Vain viikko Myanmarin tapahtumien jälkeen Haitissa pidätettiin yli 20 ihmistä väitetyn vallankaappausyrityksen vuoksi. Demokratian alamäki selittyy paljolti koronapandemialla ja sen torjumiseksi tehdyillä toimilla. Monille autoritaarisille hallituksille virus on tarjonnut hyvän tekosyyn lujittaa otettaan vallasta ja vaikeuttaa opposition toimintaa. Indeksissä ei ole huomioitu asukasluvultaan pienimpiä valtioita. Myanmaria edeltävä onnistunut vallankaappaus tapahtui Malissa elokuussa 2020
Israelin yhteistyötä kaivataan ainakin siinä, että se sallisi Itä-Jerusalemissa asuvien palestiinalaisten osallistua vaaleihin. Paljon on kiinni siitä, pystyvätkö Fatah ja Hamas sitoutumaan vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin. JOS kaikki käy hyvin, palestiinalaiset pääsevät valitsemaan itselleen päättäjät ensimmäisissä vaaleissa 15 vuoteen. Parlamenttivaalit on määrä pitää toukokuussa ja presidentinvaalit heinäkuussa. Mikäli vaalit saadaan hoidettua kunnialla, se voi olla askel kohti rauhanneuvottelujen jatkamista Israelin ja palestiinalaisten välillä. Edellisten, vuonna 2006 pidettyjen vaalien voittajaksi nousi islamistinen Hamas, jonka muun muassa EU ja Yhdysvallat luokittelevat terroristijärjestöksi. Lähde: Armed Conflict Location & Event Data Project FILIPPIINEILLÄ paljastetaan tänä vuonna kymmeniä monumentteja 500 vuoden takaisten tapahtumien vuoksi. Juhlavuoden ohjelma onkin tasapainoilua kansallisen uhon ja historian arvostuksen välillä. Filippiineillä tarinan sankarina on heimopäällikkö Lapulapu, joka joukkoineen surmasi Magalhãesin Mactanin saaren rannalla käydyssä taistelussa. Filippiineillä juhlitaan vuotta 1521 KOHTI PAREMPAA Sodissa ja muissa konflikteissa kuoli vuonna 2020 lähes 20 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vuonna 2019. Palestiinalaiset toivovat, että Joe Bidenin johdolla Yhdysvallat suhtautuisi suopeammin heidän tavoitteisiinsa. Filippiineillä muistellaan kuitenkin myös kristinuskon saapumista saarille ja alueen asukkaiden Magalhãesin retkikunnalle tarjoamaa apua. R AN EE N SA W AF TA / R EU TE R S / LE H TI KU VA IS TO C K Palestiinalainen vaalityöntekijä rekisteröi helmikuussa Länsirannalla naisten tietoja tulevia vaaleja varten. Ei ole kuitenkaan vielä moskeijassa kuulutettu, saadaanko vaalit onnistuneesti järjestettyä. Monet asiantuntijat pitävät ilmoitusta vaaleista ennen kaikkea presidentti Mahmud Abbasin eleenä Yhdysvaltain suuntaan. Vaaleja seurasi Hamasin ja maltillisemman Fatahin välinen konflikti, jonka seurauksena Gaza jäi Hamasin hallintaan, Länsiranta puolestaan Fatahin. Vihdoin vaalit Palestiinassa 6 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Eurooppalaisessa historiankirjoituksessa tapahtumien päähenkilö on tutkimusretkeilijä Fernão de Magalhães, jonka retkikunta purjehti ensimmäisenä maapallon ympäri. 2021 MA AILMA PALOINA. Lyömällä Magalhãesin joukot Lapulapun katsotaan ottaneen erävoiton eurooppalaisesta imperialismista. Itse hän ei selvinnyt kotiin asti
Kenguru taas on Australian luontoon kuuluva kotoperäinen laji. Luonnonsuojelualueilla kengurut ovat saaneet elää rauhassa, mutta tähän voi olla tulossa muutos, sillä tutkimuksen mukaan kenguruilla on haitallinen vaikutus suojelualueiden maaperään ja aluskasvillisuuteen. SYMPAATTINEN kenguru on Australian kansallinen symboli. IS TO C K Kengurut ovat Australiassa pahempi riesa kuin vieraslaji jänis. Maanviljelijöiden silmissä kengurut ovat jo pitkään olleet riesa, ja niitä on metsästetty viljelyja laidunmailla. Suuret kengurukannat johtavat ruohokasvien monimuotoisuuden vähenemiseen, mikä puolestaan heikentää muiden kasvissyöjien elinmahdollisuuksia. Kengurun ainoa luontainen saalistaja on dingo. 2021 7 MA AILMA PALOINA. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin kenguruiden vaikutuksen olevan jopa haitallisempi kuin jänisten. Kenguruilla menee liiankin hyvin MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Jänis on ihmisten Australiaan tuoma vieraslaji, jota on ennestään osattu pitää haitallisena. Ihminen taas on metsästänyt dingoja, koska dingoille maistuvat myös lampaat, joita Australiassa kasvatetaan runsaasti. Dingojen määrän väheneminen on edesauttanut kengurukantojen kasvamista. Uuden EteläWalesin yliopiston tutkijoiden mukaan kengurupopulaatiot ovat kuitenkin kasvaneet ongelmallisen suuriksi muun luonnon kannalta. Tutkimuksessa myös vertailtiin kenguruiden ja jänisten vaikutusta
2,2 prosenttia MAAILMAN LUKUJA Kenen päästöjä ovat kiinalaisten päästöt. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Yksinkertaistettuna Suomi raportoi esimerkiksi wc-paperin tuotannostaan aiheutuvat päästöt, ja samaan tapaan Kiina raportoi teentuotannostaan syntyneet päästöt. Nämä luvut eivät kuitenkaan koske kulutusperäisiä päästöjä eli suomalaisen elämäntavan hiilijalanjälkeä. Näin laskettuna Suomi on onnistunut päästöjen vähentämisessä peräti neljänneksellä vuosien 2005 ja 2015 välisenä aikana. Länsimaiden kysyntä kirittää tehtaiden tuotantoa kehittyvissä maissa. Siksi maailmanlaajuisesti hiilipäästöjen vähentämiseksi katse tulisi suunnata tuotannon lisäksi etenkin länsimaiseen kulutukseen. KAROLIINA KNUUTI Lue lisää Maailman Kuvalehden verkosta! Suomi aikoo olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuonna 2035. 38 663 Alle 30-vuotiaiden osuus parlamentaarikoista on vain Mikronesian, Papua-UudenGuinean ja Vanuatun parlamenteissa naisedustajia on pyöreät Poliittinen valta keskittyy yhä keskiikäisille miehille. 2021 MA AILMA PALOINA. Maailman eri maiden kansanedustuslaitoksissa on parlamentaarikkoja yhteensä Lähde: Parlamenttienvälinen liitto (IPU) TU O M AS KÄ R KK ÄI N EN 25,6 prosenttia Naisedustajien osuus on tasaisesti noussut ja on nykyään ”NÄYTTÄÄ siltä, että olemme onnistuneet pienentämään omaa hiilijalanjälkeämme osittain siitä syystä, että toimintaa on ulkoistettu kehittyviin maihin”, sanoo Suomen ilmastoneuvottelija ja yksi kolmesta EU:n pääneuvottelijasta Outi Honkatukia. Yksi nykytilan riskeistä ovat niin kutsutut päästövuodot. Onko käsitys suomalaisten hiilijalanjäljestä oikea. ”Ristiriidan voi havainnollistaa siten, että jos esimerkiksi syömämme lihan tuotanto siirtyisi kokonaan Suomesta pois, Suomen päästöt laskisivat paperilla, vaikka lihaa kuluisi saman verran ja se kaiken lisäksi jouduttaisiin rahtaamaan muualta”, sanoo Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola. ”Teoriassa on mahdollista, että jotkut maat saattavat jopa luoda tarkoituksella heikkoa ympäristölainsäädäntöä houkutellakseen yrityksiä ja saadakseen taloudellista hyötyä”, sanoo WWF Kiinan projektipäällikkö Ella Wang. Näin toimitaan riippumatta siitä, päätyykö vessapaperi vaikkapa teheranilaiseen kylpyhuoneeseen ja teepussi lontoolaiseen posliinikuppiin. ”Karrikoiden Kiina tuottaa suuren osan suomalaisten päästöistä.” Pariisin ilmastosopimuksessa mukana olevat valtiot laskevat ja raportoivat ainoastaan päästöjä, jotka tuotetaan niiden maantieteellisellä alueella. Tuotantoa siirtyy yhä maihin, joissa työvoima on halvempaa ja usein myös päästöihin liittyvä lainsäädäntö on löyhempää. Suomen hallitus on tehnyt myös kunnianhimoisen ilmastolupauksen: Suomi aikoo olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuonna 2035. Hiilijalanjälkemme on kolmanneksen suurempi kuin virallisesti raportoimamme päästöt
Jopa television Sisäilma-sarjan Seppo, vakaumuksellinen virkamies, harrastaa vapaa-ajallaan tanhua! POPULAARIMUSIIKKI perustuu tähtiin, persoonallisuuksiin, julkkiksiin: demokratia ei paista päällimmäisenä. Sitä paitsi onko yleisössä ketään, joka ei itse soittaisi, laulaisi tai tanssisi. Jazz on ainoa musiikkityyli, jossa jokainen bändin jäsenistä saa oman soolonsa. Katsotaanpas. Lopulta en sittenkään osaa ratkaista kysymystä, mikä on musiikeista demokraattisinta. Solistivuorolaisen onnistuminen riippuu siitä, millaiseen vauhtiin komppivuorolaiset häntä piiskaavat. Kun joku hakee tanssiin, silloin mennään, jollei ole räikeää syytä kieltäytyä. Biisintekijäkaksikoita, superbändien törmäileviä egoja, taustavoimien ohjailemia artisteja ja toisinaan ihan toimivia bändidemokratioita. Tällainen kiertävä johtajuus rakentaa luottamusta. Tee-se-itse aate ulottui paitsi musiikkiin ja esiintymiseen myös levyjen julkaisemiseen ja uranhallintaan. Kansan syvät rivit asuntovaunuissaan kokoontuvat Tangomarkkinoille, ja yhtenä kohokohtana on äänestää omaa suosikkia laulukilpailussa. Sama ilmiö jatkuu DJ -kulttuurissa ja konemusiikissa – enää ei tarvitse osata soittaa tai laulaa ollakseen aktiivinen musiikin tekijä. Klassinen musiikki on malliesimerkki sopimusyhteiskunnasta: kaikki soittavat juuri niin kuin nuotissa lukee. Kansanmusiikki tuo rehtiä perspektiiviä konsulttien kotkotuksiin. Kansanmusiikki kuulostaa jo sanana demokraattiselta. Kauneimmat joululaulut kivikirkossa saavat häjynkin hartaaksi. DEMOKRATIAN henkeä voi aistia yhteislaulussa. Poseeraus jää korkeintaan kapellimestarille. Punk saattaa olla rockmusiikin demokraattisin liike. Tiivis tiimityöskentely on pakollista, kun veivataan samaa stemmaa vierustoverien kanssa. Mika Kauhanen käytäväbileissä. P ainava sana, tuo demokratia. Ammattilaiset ja amatöörit jamittavat porukalla Kaustisen iltanuotiolla ja Folklandian hyttiOnko lempimusiikkisi demokraattista. Tanssilava Suomen suvessa, kukkamekkoja ja prässihousuja. Myöhemmin hip hop toi luovuuden kaikkien ulottuville rumpukoneiden ja sämplerien myötä. Hengellisen musiikin äärellä yhtenäiskulttuuri vielä jaksaa kukoistaa, varsinkin niissä tilaisuuksissa, joihin maallikotkin uskaltautuvat. Musiikkimiehenä minua nimittäin askarruttaa, mikä musiikinlajeista onkaan kaikkein demokraattisin. Laulajaa on vaikeaa tiputtaa jalustalta, vaikka Eddie Van Halen erotti useita solisteja kerrottuaan näiden sairastuneen oireyhtymään nimeltä ”lead singer’s disease”. Jos sallit, kevennän sitä hetkeksi. ”Jazz on ainoa musiikkityyli, jossa jokainen bändin jäsenistä saa oman soolonsa.” M AR JA AN A M AL KA M ÄK I NÄKÖKULMA Kirjoittaja on musiikkitoimittaja.. Oma ääni palvelee yhteistä tarkoitusta. Mutta jos ihan fiiliksellä mennään, sanoisin että Chilen laululiikkeen klassikot. Erilaisia yhteistyön malleja on toki kokeiltu. Entäpä iskelmä. Ykkönen on silti Suvivirsi, muistatko miltä tuntui kajauttaa se koulun kevätjuhlassa. Sieltä se vain tulee, pelätty bassosoolokin! Jazz on yksilöiden yhteistyötä – interaktiota, kuten muusikot itse sanovat. Tosin epädemokraattista on se, että äänioikeutensa voi moninkertaistaa lähettämällä useita maksullisia tekstiviestejä. Jos jotain irtiottoa yrittäisi, katseet voisivat tappaa
*Listauksessa on huomioitu vain maassa viimeksi pidetyt parlamenttivaalit. Vietnam samoin kuin oheisen listauksen kakkossijaa pitävä Laos ovat molemmat kommunistisia yksipuoluediktatuureja. Muutamia itsenäisiä ehdokkaita hyväksytään ehdolle näön vuoksi, mutta kommunistipuolue pitää huolen siitä, ettei sen valtaasema horju. Aina korkea äänestysprosentti ei kuitenkaan ole tae toimivasta demokratiasta, ja etenkin jos se hipoo sataa, lukemiin on syytä suhtautua varauksella. Maassa on jokseenkin vapaat vaalit ja toimivat demokraattiset instituutiot, mutta valtapuolue PAP on pysynyt vallassa yhtäjaksoisesti yli 70 vuoden ajan. 1990-luvulta lähtien se on jämähtänyt vajaaseen 70 prosenttiin. Tässä suhteessa Suomi jää pahasti jälkeen muista Pohjoismaista. Vietnamissa järjestetään taas toukokuussa 2021 parlamenttivaalit, mutta valinnanvaraa äänestäjillä ei juuri ole. Teksti: Juha Mäkinen Vietnam 99,3 % (2016) Laos 97,9 % (2016) Singapore 95,8 % (2020) Nauru 95,1 % (2019) Etiopia 93,2 % (2015) Suomi 68,7 % (2019) 10 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Suomessa äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa oli korkeimmillaan vuonna 1962 (85,1 prosenttia). Lähde: Institute for Democracy and Electoral Assistance, Voter Turnout Database N H AC N G U YE N / AF P / LE H TI KU VA ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS on useimmissa demokratioissa laskenut jo muutaman vuosikymmenen ajan. Maailman korkein äänestysprosentti: VIETNAM Äänestää saa, mutta saako valita. Esimerkiksi Ruotsissa äänestysprosentti ei ole 60 viime vuoden aikana koskaan pudonnut alle 80:n. Naurun vuoden 2019 vaalit olivat kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vapaat, ja niissä valta myös vaihtui: yli puolet valituista kansanedustajista oli uusia edustajia, ja vaalien seurauksena Naurulle valittiin myös uusi presidentti. Virallisesti maailman aktiivisimmat äänestäjät löytyvät Vietnamista, mutta onko lukuihin luottamista. Sekä Naurun että Maltan tapauksessa maan pieni koko voi selittää kansalaisten äänestysintoa, sillä kansanedustajien paikat ratkeavat usein hyvin vähäisellä äänimäärällä. 2021 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. LISTAN kolmonen, Singapore, luokitellaan osittaiseksi demokratiaksi. Käykö 99,3 prosenttia vietnamilaisista todella uurnilla. Korkeaa äänestysprosenttia pidetäänkin yleensä ilahduttavana asiana: valistuneet kansalaiset käyttävät heille kuuluvaa valtaa valitessaan maalleen päättäjiä. Maailman korkeimmat äänestysprosentit* Korkea äänestysprosentti ei vielä takaa toimivaa demokratiaa. Singaporessa äänestysaktiivisuutta nostetaan äänestyspakolla: äänestämättä jättäminen voi johtaa äänioikeuden menettämiseen tulevissa vaaleissa. Joissakin maissa on silti onnistuttu yhdistämään toimiva demokratia ja korkea äänestysprosentti. EUROOPAN innokkaimmat äänestäjät löytyvät Maltalta, jossa äänestysprosentti on 50 viime vuoden ajan kivunnut kaikissa parlamenttivaaleissa yli 90:n. Sillä ei ehkä ole paljonkaan väliä. Naurun tasavalta, maailman kolmanneksi pienin valtio, on tämän vertailun yllättäjä
Turvallisuusjoukot ajavat Vietnamin kommunistisen puolueen mainostaulun ohi. Seuraavat vaalit pidetään toukokuussa 2021, mutta valinnanvaraa äänestäjillä ei silloinkaan ole.
VÄL ÄHDYS Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä.
KUVA: GIACOMO SINI. Suruç, Turkki. He olivat suunnitelleet Syyrian Kurdistanissa sijaitsevaan Isisin hallitsemaan Kobaneen kirjaston ja leikkipuiston rakentamista. Heinäkuussa 2015 ISIS:n pommikone tulitti kohti nuoria turkkilaisia vasemmistolaisia, jotka olivat matkustaneet Syyrian rajalla sijaitsevaan Suruçiin avustustyöhön. Kuvassa ihmiset tuovat kukkia menehtyneiden muistolle pommitetun Amaran kulttuurikeskuksen pihalle. Iskussa kuoli 33 nuorta
”Se oli ristiriitainen matka. Maan rikkauksista valuu tavalliselle kansalle vain murusia.” Tammikuussa Lindström matkusti Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan tekemään juttua presidentinvaaleista. Nairobissa asuva palkittu toimittaja tekee juttuja koko Afrikasta, mutta maanosan kaikkiin 54 maahan hän ei millään ehdi. Hän tekee äidinkielellään ruotsiksi tv-juttuja myös Ruotsin televisioon, lehtijuttuja Hufvudstadsbladetiin ja kolumneja Journalisti-lehteen. ”Kun kolme vuotta sitten kerroin muuttavani Nairobiin, yksi Yleisradion toimittaja kysyi, onko siellä kerrostaloja.” Freelancerina työskentelevä Lindström on Suomen Yleisradion ainoa Afrikan kirjeenvaihtaja. Kaivoksilla on töissä paljon lapsia. KOLMEN Nairobin-vuotensa aikana Lindström on käynyt juttumatkoilla 11 Afrikan maassa, keskittyen ennen kaikkea maanosan itäiseen laitaan. K eniassa asuva Liselott Lindström miettii usein, mitä keskivertosuomalainen tietää Afrikan maissa elävien ihmisten arjesta. Viime syksynä myös Maailman Kuvalehdessä oli Lindströmin tekemä juttu kenialaisista start up -yrittäjistä. Suomen Lähetysseuralle Lindström kirjoitti jutun moniperustaisesta syrjinnästä. ”Kyllä Afrikassa olisi töitä toisellekin toimittajalle”, kiireinen nainen toteaa. Hän haastatteli istuvan presidentin haastajaa, pop-laulaja Robert Kyagulanyita, taiteilijanimeltään Bobi Wineä, tämän Ainoa Afrikassa Yleisradion Afrikan kirjeenvaihtajalla Liselott Lindströmillä on valtava työmaa. Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Fredrik Lerneryd 14 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Toisinaan Lindströmiltä juttuja tilaavat myös järjestöt. Kongossa Lindström kävi selvittämässä, mistä puhelinten ja tietokoneiden valmistuksessa tärkeä koboltti tulee. Aina hänen ei ole helppo hahmottaa, millaisista asioista median seuraajat kotimaassa tarvitsevat taustoittamista ja minkä useimmat ihmiset jo tietävät. Haastattelin 13-vuotiasta poikaa, joka pienillä tuloillaan elätti koko perhettä. 2021 MA AILMANK ANSAL AINEN
Freelancerina työskentelevä Liselott Lindström on Suomen Yleisradion ainoa Afrikan kirjeenvaihtaja.
”Ruotsissa on enemmän afrikkalaisia ja isompi diaspora. Se näkyy siinä, että heitä pidetään myös ohjelmien kohderyhminä.” Radion toimituksessa oli Lindströmin lisäksi useita muitakin toimittajia, joilla oli juuria ulkomailla. ”Varmasti toimittajien läsnäololla oli merkityksensä, siksi Bobi Wine niin herkästi kutsuu toimittajia paikalle, koska se toimii jonkunlaisena turvana hänelle.” LINDSTRÖM pitää uutistyön hektisyydestä, mutta vaativissa olosuhteissa syntyy stressiä. ?”Isä sanoi, ettei toimittajaksi pidä ryhtyä, koska kaikki vihaavat heitä ja siitä maksetaan paskasti.” Silti Lindströmin perheen neljästä lapsesta kolmesta tuli toimittaja. Lindströmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 2-vuotias. puutarhassa. Työ avasi Lindströmin silmät näkemään, miten eri asemassa Suomen ja Ruotsin mediayleisöt ovat. PikkuLiselott asui äitinsä kanssa Itä-Helsingin Vesalassa. . Vahvan johtajan ympärillä on erilaisia valtaklikkejä eikä yleisöllä juuri ole sananvaltaa.” ENNEN Keniaan muuttoaan Lindström asui Tukholmassa ja työskenteli Ruotsin yleisradioyhtiön radiopuolella Sveriges Radion ulkomaantoimituksessa. 2021. ” Ruotsissa tarjotaan Afrikasta maanosana monipuolisempaa journalismia kuin Suomessa. Iso osa työstä menee erilaisten lupien ja leimojen hankkimiseen. ”Ihmisten moninaisuus toi aamukokouksissa paremmin esiin erilaisia näkemyksiä.” Kun Mogadishussa tapahtui useita uhreja aiheuttanut räjähdys, Lindström pisti merkille, että Sveriges Radion toimituksesta sännättiin heti kadulle haastattelemaan somalialaistaustaisia ihmisiä. ”Afrikan maissa ei ole samanlaista demokratiaa kuin Pohjoismaissa. Jos aikataulu on tiukka, Lindström joutuu maksamaan pieniä lahjuksia asioiden etenemiseksi, vaikka inhoaakin korruptiota. Siellä monessa maassa näkyvät edelleen siirtomaa-ajan rakenteet. Hän tilasi juttuja, editoi ja kirjoitti sähkeitä. ”Suomessa sekin uutinen taisi jäädä tosi etäiseksi. Tapaamisen jälkeen aseistetut joukot hyökkäsivät presidenttiehdokkaan taloon, ja Lindström palasi talolle muiden ulkomaalaisten toimittajien kanssa. Välillä tämä työ on yksinäistä enkä saa paljon palautetta. Kun Ugandan verkkoyhteydet vaalien aikana katkaistiin, Lindström hermoili hotellissa eikä saanut juttujaan lähetettyä kolmeen päivään. ”Se oli ihanaa! Ilahduin. Somalialaisia on Suomessa paljon, mutta heitä näkyy tosi vähän mediassa.” LINDSTRÖMIN mukaan afrikkalaisten asioiden uutiskynnys ylittyy Ruotsissa herkästi, ja yleisölle tarjotaan maanosan asioista monipuolisempaa journalismia kuin Suomessa. ”Ruotsalaiset maksavat paremmin. Ilman ruotsalaisia en pystyisi matkustamaan työn vuoksi näin paljon.” Tammikuussa Liselott Lindström sai Topelius-palkinnon, joka on suomenruotsalaisten oma Vuoden toimittaja -tunnustus. Ainakin joku näki, mitä teen.” 16 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Tällä hetkellä Liselott Lindström tekee Afrikan maista tv-juttuja myös Ruotsin televisiolle. Palkintoperusteluissa Lindströmiä kiitettiin, että hän on lisännyt tietämystä Afrikasta, joka länsimaisessa tiedonvälityksessä on usein epäedullisessa asemassa
Siinä pääsee kertomaan äänillä asioita, jotka tekstissä pitää kirjoittaa esiin.” JOSSAIN vaiheessa Lindström huomasi, että Suomessa on useita Lähi-idän ja Venäjän asiantuntijoita, mutta Afrikkaan erikoistuneita toimittajia hyvin vähän. Yksi Lindforsin viimeaikaisista suosikkijutuista syntyi Somaliassa. Kiinnostukseni maailmaan syntyi.” 15-vuotiaana Lindström huomasi, että Hufvudstadbladet etsi nuorisosivujen toimittajaa. Tekee juttuja radioon, televisioon ja verkkoon suomeksi ja ruotsiksi, Suomeen sekä Ruotsiin. Suomessa myös jalkapalloa. Samanlainen kontekstin ja historian puute ärsyttää Lindström kaikenlaisessa journalismissa, samoin erilaisuuteen takertuva eksotisoiminen. Sivuaineekseen hän valitsi kehitysmaatieteen ja ympäristötieteet. Heikon turvallisuustilanteen vuoksi ihmiset syövät mielellään kotona ja työpaikoilla, joten lähettifirmoille on paljon kysyntää. Perheen neljästä lapsesta toimittajia tuli kolmesta. ”Radiojuttujen tekeminen on yhä kaikkein mieleisintä. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Kokemus kirkasti Lindströmille, että hän haluaa olla ennen kaikkea toimittaja eikä palvella jotakin tiettyä organisaatiota. Seuraavaksi haluaisi nähdä Mount Kenyan huipun. Lindström arvelee saaneensa toimittajakipinän isältään. Harrastaa lautapelejä, ruoanlaittoa ja luonnossa vaeltamista. Lindströmin eloisassa jutussa tavataan kotimaahan palanneita somalialaisia, kuten Ruotsissa 13 vuotta asunut Abdullahi Mohamed, joka tilaa kupillisen kahvia. Lindstömin läsnäolo välittyy lukijalle hänen kuvaillessaan, kuinka take away -juoma läikkyy matkalla. 2021 17. ”MEILLÄ oli kotona usein juhlia, kun äiti kutsui yliopistolta meille erimaalaisia kollegoitaan. ”Olin tosi ujo ja jännitin kolme tuntia ennen kuin uskalsin soittaa haastateltavalle.” Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Lindström pääsi Helsingin yliopiston ruotsinkieliseen Svenska socialoch kommunalhögskolaniin opiskelemaan journalismia. Puolen vuoden opintojen jälkeen hän teki Ylessä radiouutisia. Lopputyökseen Lindström kävi läpi Malin aseellisesta konfliktista kirjoitettuja juttuja Helsingin Sanomissa ja Guardianissa. Opintojen alussa hän lähti opiskelijavaihtoon Tansaniaan ja myöhemmin vapaaehtoiseksi Ugandaan Pakolaisneuvonnan tiedottajaksi. Liselott Lindström Syntynyt 11.4. ”Isä sanoi, ettei toimittajaksi pidä ryhtyä, koska kaikki vihaavat toimittajia, siitä maksetaan paskasti eikä töitä ole." Hän arvelee, että isä olisi tainnut itse haluta toimittajaksi ja saattoi olla hiukan katkera. Hän oli tekemässä juttua Afrikan maiden välisestä vapaakauppasopimuksesta, kun kuuli Mogadishun uusista lähettifirmoista. Kun haluaa rentoutua, istuu isossa roikkuvassa pallotuolissa ja lukee kirjaa tai katsoo sarjoja tai menee kävelylle Nairobin Karura-metsään. ”Mutta kun teen kahden minuutin uutisjuttuja, siinä ei juuri muuta ehdi kertoa, kuin missä päin maailmaa ollaan ja mitä juuri äskettäin on tapahtunut.” MIELUITEN Liselott Lindström tekee pidempiä ja taustoittavia juttuja. Hän on vuosien mittaan kehittänyt itsestään sellaisen. Lindströmin vanhemmat erosivat, kun hän oli kaksivuotias. ”En tarkoita, etteikö konflikteista pitäisi kertoa, mutta haluan Ztuoda esiin myös arkisempia ja ihmisen kokoisia ilmiöitä.” • KUKA. Aseellisia joukkoja ja islamilaista diskurssia käsittelevät termit olivat Lindströmin mukaan jutuissa usein sekavia ja negatiivissävytteisiä eikä ilmiöiden juurisyitä taustoitettu. Pian hän kirjoitti lehteen sukupuolitaudeista ja vieraili jäätelötehtaassa. Nairobissa parasta on, että kaupungista pääsee nopeasti upeaan luontoon. 1989 Suomenruotsalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja Nairobissa. Tanskassa Århusissa sekä Walesissa Swansean yliopistoissa opiskellessaan hän erikoistui journalismin globaaleihin kysymyksiin. PikkuLiselott asui sen jälkeen mikrobiologina työskennelleen äitinsä kanssa Itä-Helsingin Vesalassa
TEEMA: DEMOKR ATIA
Teksti: Karoliina Knuuti Kuvat: Tuomas Kärkkäinen Maa murenee kansanvallan alta. Kansainväliset tutkimuslaitokset kertovat nyt kaikki samaa synkkää viestiä: demokratian tila heikentyy globaalisti. Luisummeko kohti itsevaltaisten valtiomuotojen uutta kultakautta
Silloin, ensimmäistä kertaa vuoden 2001 jälkeen maailman valtioiden enemmistö oli jonkinasteisia autokratioita – diktatuureja, itsehallintoja, yksipuoluejärjestelmiä. Demokratiatutkijat sanovatkin nyt, että käynnissä on itsevaltaistumisen kolmas aalto. Toinen aalto taas nähtiin kylmän sodan vuosina 1960–1975, jolloin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa tapahtui sotilasvallankaappauksia ja maailmassa leijui vakava ydinsodan uhka. ”Koska tappava pandemia, taloudellinen ja fyysinen epävarmuus ja väkivaltaiset konfliktit repivät maailmaa, demokratian puolustajat kärsivät suuria uusia tappioita taistelussa autoritaarisia vihollisia vastaan kansainvälisen tasapainon siirtyessä kohti tyranniaa”, Freedom House tiivistää tuloksensa. Uusimman, vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan niin kutsuttu ”autokratisaatio”, maailman muuttuminen yhä itsevaltaisemmaksi, kiihtyy maailmassa. Ehkä yllättävin tarkennus tulee tässä: tämä kaikki demokratioiden heikentyminen kirjattiin raportteihin jo ennen koronaviruspandemiaa, Myanmarin sotilasvallankaappausta ja vaikkapa Donald Trumpin tukijoiden väkivaltaista kongressin valtausyritystä loppiaisena 2021. V-Demin raportin mukaan vuosi 2019 oli jonkinlainen rajapyykki. Victor Órbanin Fidesz-puolueen johtama maa on VDemin luokituksessa nyt diktatuuri. M urenemista. Tällaisiksi raportti luki 92 maata, ja niissä asui 54 prosenttia maailman väestöstä. Pitäisikö siis alkaa tosissaan pelätä. 2021. D emokratian heikentymistä on raportoitu käytännössä kaikkialla maailmassa. Edes EU :sta käsin on vaikea hymyillä, sillä unionin jäsenenä on ensimmäistä kertaa historiassa epädemokraattinen valtio: Unkari. Maailman johtavien demokratiatutkijoiden verkosto Varieties of Democracy (V-Dem) julkaisee vuosittain raportin demokratian tilasta maailmassa. Latinalainen Amerikka on taantunut demokratiakehityksessään 1990-luvun alkupuolen tasolle, kun taas Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden demokratioilla menee kehnointen sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Ja juuri tämä salakavaluus ” ”Demokratiatutkijat sanovatkin nyt, että käynnissä on itsevaltaistumisen kolmas aalto.” 20 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Demokratialla menee nyt globaalisti katsottuna kehnommin kuin aikoihin. V-Demin raportin jälkeen suunta onkin ollut vain alaspäin, kuvailee toinen demokratiajärjestö Freedom House. Oikeistopopulistisen Laki ja oikeus -puolueen johtama Puola uhkaa luisua kohti samaa rapakkoa. Sen alkuvuodesta 2021 julkaiseman selvityksen mukaan vuonna 2020 demokratia heikkeni edelleen 78 maassa, kun se vahvistui vain 28:ssa. Kehityssuunta näkyy ja kuuluu esimerkiksi Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Turkissa ja Intiassa, joista viimeksi mainittu on lipumassa kokonaan pois demokratioiden joukosta. Samalla vakiintuneetkin demokratiat heikkenevät: sananja lehdistönvapautta rajoitetaan yhä useammassa maassa, oppositiot ajetaan ahtaalle, oikeusjärjestelmien huippupaikoille nimitetään kätyreitä hallinnon hyväveliverkostosta ja täysin vapaat vaalit käyvät yhä harvinaisemmiksi. Applebaumilla on kuitenkin hyvä syy tummanpuhuvaan maalailuunsa. Ensimmäinen aalloista sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen ja sitä välittömästi edeltävään aikaan, vuosille 1926–1942. Vastaavasti liberaaleja demokratioita oli vuonna 2019 maailmassa jäljellä enää 87. Tällaista on demokratian heikkeneminen tällä hetkellä Åbo Akademin akatemiatutkijan Inga Saikkosen mukaan. O n mahdollista, että elämme jo nyt demokratian iltahämärässä; että sivilisaatiomme on parhaillaan ajautumassa tyranniaan tai anarkiaan, niin kuin antiikin filosofit ja Amerikan perustajat aikoinaan pelkäsivät; että uusi kirjurien sukupolvi, epäliberaalien ja autoritaaristen ajatusten kannattajat nousevat valtaan 2000-luvulla kuten edellisellä vuosisadalla; että heidän kaunasta, vihasta tai syvistä messiaanisista unista siinnyt maailmankuvansa voisi voittaa.” Pulitzer-palkitun tietokirjailijan, journalistin ja London School of Economicsin työelämäprofessorin Anne Applebaumin uusin kirja Demokratian iltahämärä (Siltala, 2020) ei sovi niille, jotka kaipaavat toivoa ja valoa keskelle koronan sulkemaa maailmaa. Hiljaista hivuttamista, katseilta suojissa tapahtuvaa rapautumista
Monet yksipuoluejärjestelmätkin tekivät demokraattisia uudistuksia ja alkoivat lisätä kansalaisoikeuksia. välin kieppeillä. Historiallisesti katsoen tosin iso kuva on hänen mukaansa edelleen hyvä. 2021 21. Nämä kehityskulut ovat yllättäneet jopa asiaan vihkiytyneet tutkijat, sillä pitkäikäisissä demokratioissa järjestelmää on ollut tapana pitää liian vakaana horjutettavaksi. Pelottavaa nykyisissä trendeissä on se, että ne ovat kumulatiivisia ja yksittäiset tapahtumat saattavat olla aika huomaamattomia”, hän sanoo. Joidenkin tutkijoiden mukaan käänne huonompaan alkoi jo 1990-luvun puoliMAAILMAN KUVALEHTI 2 . Kansanvallan iloa kesti kuitenkin vain lyhyen aikaa. ”Siksi Yhdysvaltojen tapahtumat ovat olleet järkyttäviä kaikille ja erityisesti demokratiatutkijoille – ei olisi ikinä voitu kuvitella, että demokraattisten vaalien tulosta voitaisiin väkivaltaisella kapinalla yrittää horjuttaa. Kun Neuvostoliitto hajosi ja kylmä sota päättyi 1980-90-lukujen taitteessa, tärkein vaihtoehtoinen järjestelmätyyppi – kommunismi – lakkasi olemasta merkittävä haastaja länsimaiselle liberaalidemokratialle. ”Kuten on nähty esimerkiksi Unkarissa, autokratisaatio ei tapahdu yhden vaalikauden aikana. Minään aikaisempana historiallisena aikakautena ei pallomme päällä ole ollut näin paljon kansanvaltaisia järjestelmiä. Kuten onneksi nyt jo tiedetään, Yhdysvaltain vaalien tulos jäi Trumpin ja hänen kannattajiensa vastusteluista huolimatta voimaan ja Joe Bidenin hallinto on päässyt jo kuukausien ajan valamaan uskoa demokratian uuteen nousuun. Demokratian huippukausi nähtiinkin suhteellisen hiljattain. Jos Trump olisi päässyt tavalla tai toisella uudelle kaudelle, tilanne olisi tietysti ollut paljon huolestuttavampi. ”Kun tapahtuu sotilasvallankaappaus, sen huomaa. Viime vuosina huolestuttavia muutoksia on näkynyt myös kaikkein vakiintuneimmissa demokratioissa, kuten Brexitin riepottelemassa Iso-Britanniassa ja jopa demokratian lippulaivavaltiossa Yhdysvalloissa. Mutta jos samat halliton syy siihen, miksi nyt käynnissä olevasta kolmannesta itsevaltaistumisaallosta pitäisi todella olla huolissaan. Ja kuten esimerkiksi Unkarissa nähdään, kun kumulatiivinen kehitys on tapahtunut, sitä on jälkikäteen vaikea vastustaa demokraattisin keinoin, Saikkonen perustelee. Se on ollut täysin käsittämätön skenaario ennen näitä tapahtumia”, Saikkonen sanoo
Yhdysvaltojen politiikkaa seuraavalle tämä on ilmeistä, mutta sama on arkipäivää myös monen Euroopan maan poliittisessa julkisuudessa tällä hetkellä. Mutta kun järjestelmä ei pysty riittävän nopeasti tarjoamaan työpaikkoja ja talouskasvua, eli asioita, joita kansalaiset toivovat, usko alkaa rapautua”, Kanner sanoo. M uutosta hitaaseen ja hankalaan systeemin on tietysti helpompi luvata sellaisen henkilön, joka ei ole valmiiksi ryvettynyt politiikassa. ”Mutta kun nähdään riittävän usein se, että johtajat vaihtuvat, mutta tilanne ei muutu, koko usko järjestelmään lähtee murenemaan. Kun asioiden hoito tökkii, alkaa syntyä epäluottamusta. Kokemus siitä, ettei asioihin pysty oikeasti vaikuttamaan on näistä syistä myös tärkeä selittävä tekijä kipuilujen taustalla. Y rityksen puutteesta ei Trumpia voi kuitenkaan syyttää. Arabikevään myötä demokratisoitunut Tunisia on Kannerin mukaan myös hyvä esimerkki demokratian vaikeuksista. Esimerkiksi isojen yhteiskunnallisten muutosten läpivieminen on hidasta ja monimutkaista, kun kaikenlaiset intressit pitää sovittaa yhteen. Tyytymättömyyttä luo ennen kaikkea se, että demokraattinen järjestelmä epäonnistuu kansalaisten toiveisiin vastaamisessa, sanoo Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö – Demo Finland -järjestön Demokratiatukija dialogiasiantuntija Jussi Kanner. ”Erityisesti angloamerikkalaisissa maissa, joissa on vahvoja sosioekonomisia eroja, osa äänestäjistä kokee, että he eivät ole päässeet mukaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. ”Maa on demokratisoitunut, ja kansalaiset ovat olleet tähän tyytyväisiä. Yhden nelivuotisen kautensa aikana Trump vaihtoi hallintonsa virkamiehet moneen kertaan, nimitti perheenjäseniään tärkeisiin virkoihin, nimitti ennätysmäärän tuomareita, kylvi twiiteillaan yleistä vastakkainasettelua sekä epäluottamusta tutkijoita ja toimittajia kohtaan. Ne molemmat näkyvät selvästi Yhdysvalloissa, mutta myös muualla. Puhumattakaan siitä, että hän tapasi kaveerata näyttävästi diktaattorien kanssa. Nykypopulistien keinovalikoimaan puolestaan kuuluvat ainakin poliittisten vastustajien mustamaalaaminen, viholliskuvien luominen ja poliittisen vastakkainasettelun lietsominen. Ensin sitä syntyy niitä yksilöitä kohtaan, jotka ovat kulloinkin vaaleilla valittu hallitsemaan. D emokratian kiistaton vahvuus on tietysti se, että se antaa kansalle mahdollisuuden hallita itse itseään. Osa puolestaan kokee, ettei äänestyskäyttäytymisellä ole hirveästi vaikutusta politiikan tuloksiin. Globalisaatio ja tiettyjen teollisuusalojen näivettyminen voivat luoda kuvaa siitä, että minun intresseistäni ei enää välitetä”, Kanner sanoo. Ehtaa kolmannen aallon meininkiä siis, maailman johtavassa demokratiassa. ”Kun nähdään riittävän usein se, että johtajat vaihtuvat, mutta tilanne ei muutu, koko usko järjestelmään lähtee murenemaan.” 22 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . sijat pysyvät vallassa, tapahtuu pieniä, suurelle yleisölle mahdollisesti huomaamattomia muutoksia, jotka sitten tukevat valtaapitävien asemaa ja johtavat usean vaalikauden aikana vallan keskittymiseen”, Saikkonen sanoo. Samankaltaisella viestillä nousi valtaan aikanaan myös Donald Trump. Ja sitten syntyy tilaa liikkeille, jotka lähtevät haastamaan koko vallitsevaa järjestelmää”, Inga Saikkonen sanoo. Kansalaisen on ehkä vaikea löytää omaa arvomaailmaansa lähellä olevaa puoluetta. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Demokratiatutkijoiden mukaan itsevaltaistumisen kukoistusta selittää oikeastaan kaksi suurta ongelmaa – kansalaisten tyytymättömyys demokratiaan ja polarisaatiokehitys. Siksi monen tämän päivän populististen liikkeen lupaus kuuluu suunnilleen näin: me tulemme ulkopuolelta, haastamme pahat eliitit ja olemme kansan puolella. 2021. Esimerkiksi monen maan epädemokraattisen liikehdinnän taustalla vaikuttaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu. Jos yksi pitäisi nimetä, kansanvallan kenties suurin heikkous on se, että se on sekä kansalaisten että päättäjien kannalta hyvin vaativa järjestelmä. Kansalaisilla pitäisi myös olla paljon tietoa ja ymmärrystä, jotta he pystyisivät arvioimaan kriittisesti poliitikkojen toimia. Periaatteessa kuka vain voi nousta johtopaikoille – kaupan kassoista voi tulla kansan suosiota nauttivia pääministereitä
Hänen mukaansa viimeisimmät tutkimukset viittaavat siihen, että jos yhteiskunta on hyvin jakautunut, ehdokkaan sitoutuminen demokraattisiin normeihin ei välttämättä ole enää lainkaan yhtä tärkeä valintakriteeri kuin muut lupaukset tai puoluekanta. Tai tällä hetkellä hyvin suuri osa poliitikoista.” Ja kun mitään ei saada tehtyä, äänestäjät turhautuvat ja soppa on valmis. ”Valitettavan usein tuntuu, että vastaus on se, että lähdetään syyttämään erilaisia ihmisryhmiä ja luomaan vastakkainasettelua kansan ja päättävän eliitin välillä. ”Trumpin kannattajat kongressitalolla olivat varmasti hylänneet kaikki demokraattiset normit.” Vallankaappausyritykset demokratioissa ovat toki oma harvinainen lukunsa, mutta vaaratonta mölinää ei ole myöskään vastakkainasettelua lietsova puhe. Millaisia ratkaisuja kansalaisten tarpeisiin he tarjoavat. ”Yleinen poliittinen toimimattomuus luo otollisen maaperän populistipoliitikoille”, Saikkonen sanoo. Populistisissa ja nationalistisissa liikkeissä tupataan lisäksi samalla siirtää syytä tavalla tai toisella vähemmistöjen suuntaan.” K urjuuden keskellä kaipaamme siis syntipukkeja. Vuonna 2021 jokainen järjestelmän muuttamisesta haaveileva tietää kääntää katseensa kohti Kiinaa. Mutta lupaavat he myös nopeutta, tehokkuutta ja talouskasvua. ”Sehän se tässä ikävää onkin, että harvoin he suoraan tarjoavat ongelmiin ratkaisuja”, sanoo Jussi Kanner. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Samalla kun se rakentaa ja investoi, se tarjoaa etenkin kehittyvissä maissa yhteiskunnallista järjestelmäänsä vaihtoehtona demokratialle. Autoritaarinen jättivaltio on vakiinnuttamassa asemansa maailman johtavana talousmahtina. Houkuttelevia vaihtoehtoja hitaille ja tylsille demokratioille on myös jälleen suhteellisen helppo nähdä. Sitten tulee Trumpin tapaisia populistipoliitikkoja, jotka lupaavat, että minä pystyn saamaan järjestelmään toimintaa, kun poliitikot vaan puhuvat. 2021 23. Näin toimiessaan autoritaariset tai populistiset liikkeet nakertavat koko demokratian uskottavuutta, sanoo Inga Saikkonen. Poliittisia uudistuksia tai lainsäädäntöä ei saada läpi, sillä tietyt poliitikot eivät suostu tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen. ”Siellä yli puoluerajojen ei saada mitään tehtyä. Näitä lupauksia on houkuttelevaa uskoa, kun demokratioissa päätökset venyvät ja vanuvat ja siirtyilevät hallituksilta toisille. Näitä autoritaariset johtajat meille lupaavat, kunhan ensin pääsevät valtaan. Hänen mukaansa ratkaisuna työttömyyteen ei esimerkiksi tarjota työllisyyttä tukevaa politiikkaa. Päinvastoin. Tämä on nähty Yhdysvalloissa hyvin selkeästi. Mutta miksi autoritaariset johtajat vetoavat kansaan. ”Kun olet pitkän aikaa retorisesti hyökännyt toista puoluetta vastaan ja luonut heistä viholliskuvamaisen karikatyyrin, siinä on tosi vaikea enää tehdä lainsäädännöllistä yhteistyötä ja kompromisseja tämän vastapuolen kanssa.” Poliittisten kompromissien puute taas rapauttaa koko demokratiaa, koska silloin ei saada asioita edistettyä
Mutta en lähtisi tässä hirveästi asettamaan mitään plussamerkkiä autoritaarisuuden puolelle”, Jussi Kanner sanoo ja naurahtaa. Sen edun mukaista on, että maailmassa on enemmän poliittisia järjestelmiä, jotka eivät koe sitä uhkaavana tai vääränlaisena. ”Jos katsotaan vaikka Neuvostoliiton historiaa, niin kyllä autoritaarisetkin järjestelmät ovat erittäin toimimattomia. Kiinan järjestelmän vahvuutena puhutaan usein myös tehokkuudesta. Niin ei tekisi myöskään Inga Saikkonen. On vaikea myöskään kuvitella, että Kiinassa työstettäisiin vaikkapa sote-uudistusta lähemmäs 10 vuotta. ”Kiina vahtii omia intressejään. Maassa ei ole esimerkiksi koronatoimia hidastavaa demokraattista perustuslakia. Niin halutessaan Kiina saattaisi ehkä myös hyvin nopeasti kääntää ilmastopäästöjensä kurssit laskuun. Talouden kannalta vaikkapa Kiinan kasvava vaikutusvalta Afrikassa saattaa olla jopa hyvä asia. Edes korona-aika ei osoita päinvastaista. Globaalin demokratian kannalta se on kuitenkin huonompi juttu. Pitkällä aikavälillä tehokkuutta myös kriiseissä lisää se, että hallitus ja järjestelmä nauttivat kansalaisten luottamusta. ”Pandemian aikana on käyty keskustelua, ovatko autoritaariset valtiot vahvoilla, koska ne ovat tottuneempia rajoittamaan kansalaisten liikkumista ja vapauksia. Niissäkin otetaan eri intressiryhmien edut huomioon, sitä ei vain näy ulospäin”, Saikkonen sanoo. 2021. Ehkä autokratiat viehättävätkin juuri nyt, koska käynnissä on monia valtaisia ja viheliäisiä kriisejä. Kiina pystyy omalla vaikutusvallallaan tukemaan hallintoja, jotka eivät ole demokraattisia ja jotka polkevat ihmisoikeuksia – ja tämä on suoraan ihmisten vapaudesta pois”, Jussi Kanner sanoo. Hänen mukaansa koko käsitys yksipuoluejärjestelmien tehokkuudesta on täysi myytti. ”Jos pidät järjestelmää täysin oikeutuksetto24 MAAILMAN KUVALEHTI 2
Jos vaikkapa hallinto valitsee huonon koronalinjan, seurauksena voi olla turhia kuolemia, joista ei kuitenkaan voi valittaa minnekään. Nämä liikkeet maalaavat taivaanrantaan aavistuksen uuden aamunkoiton valoa. Vahtikoiria siis tarvitaan. Huolissaan pitää olla myös siksi, että avoimesti autoritaarisen johtajan valinta vaaleilla ei oikeasti ole läheskään ainoa tie demokratian rapautumiseen. Sen sijaan se on järjestelmä, joka vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja jota pitää kehittää ajassa.” Esimerkiksi digitalisaation ja sosiaalisen median myötä on syntynyt aivan uudet areenat politiikan tekemiselle – ja näiden tuomiin haasteisiin demokratian on vastattava, mikäli se mielii kukoistaa myös jatkossa. Unkarissa tilanne on järkyttävä, samoin Puolassa. Kaikkia sellaisia, jotka raportoivat uhkaavista kehityskuluista ja vaativat päättäjiä vastuuseen. ”On vaikea kuvitella yksipuoluejärjestelmää, joka toimisi kansalaisten eduksi.” M illaiseen tulevaisuuteen tutkijat kehottaisivat meitä sitten varautumaan. kaikille, että vakiintuneetkin demokratiat ovat haavoittuvaisia. Tapailemmeko hiljaa hämärässä samoja askelmerkkejä, jotka johtivat toiseen maailmansotaan noin vuosisata sitten. Nimittäin autokratisaation kolmas aalto ei ole ainoa iso yhteiskunnallinen trendi viime vuosina. ”Demokratia ei ole järjestelmä, joka on kerralla valmis ja rullaa maaliin. Mutta en ehkä näe, että laajemmin vielä siinä pisteessä ollaan.” Myöskään Inga Saikkonen ei pidä vääjäämättömänä sitä, että nykyinen kehityssuunta jatkuisi myös tulevaisuudessa. Aivan kuten demokratia ei kaadu yhteen vaalikauteen, nopeat muutokset diktatuureissa eivät ole kovin tavallisia. 2021 25. Hallinnon epälegitiimiys on autokratioissa yleisesti ongelma, mutta myös Yhdysvalloissa koronatoimien politisointi johti ongelmiin.” Lisäksi riski siihen, että politiikka menee täysin metsään, on aina diktatuureissa suurempi kuin parlamentarismissa. ”Noita skenaarioita väläyteltiin myös edellisen finanssikriisin aikana. Silloin puoluejärjestelmä oli heikko ja sosioekonominen kriisi voimakas. Onko sivilisaatiomme ajautumassa parhaillaan tyranniaan tai anarkiaan, kuten Applebaum varoitti. ”Kun siirtymää tapahtuu autoritaarisuuden suuntaan, samanlaisia keikauksia on tullut. En näe, että Euroopassa Hitlerin Saksan tyyppisiä kehityskulkuja pääsee käymään. Pitkällä aikavälillä on silti lupa olla toiveikas, sanoo Inga Saikkonen. Oli hyvin paljon tekijöitä, joita puuttuu nyt.” Yhdysvaltain tapahtumat näyttivät kuitenkin ”Onko sivilisaatiomme ajautumassa parhaillaan tyranniaan tai anarkiaan?” MAAILMAN KUVALEHTI 2 . ”Muutos ei aina todellakaan ole lähtöisin kansalaisista, jotka kaipaisivat vahvoja johtajia”, Kanner sanoo. Esimerkiksi Valko-Venäjällä tavalliset kansalaiset ovat lähteneet kaduille kyseenalaistamaan pitkäikäistä diktatuuriaan. ”Mutta yleisesti olisin sitä mieltä, että vakiintuneissa demokratioissa useimpien kansalaisten kiinnittyminen demokraattisiin instituutioihin on kumminkin niin vahvaa, että vaikka osa kansasta voisi mahdollisesti äänestää epädemokraattisia poliitikkoja, suurin osa ei voisi”, Saikkonen sanoo. Onneksi niitä löytyykin. Toisena pitää mainita ainakin se, että nuorten joukkoprotestit kasvavat ympäri maailmaa. Syytä huoleen on silti ja tilanne tulee ottaa vakavasti, sanoo Jussi Kanner. ”Jos on huono johtaja, huonoilla päätöksiä voi olla erittäin ikäviä vaikutuksia kansalaisiin, mutta kansalaiset eivät voi vaihtaa johtajiaan”, sanoo Saikkonen. Kun eri järjestelmien pisteitä lasketaan, on Saikkosen mukaan hyvä muistaa sekin, että usein yksinvaltaiset järjestelmät ovat korruptoituneita. Usein johtajat ja puolueet pönkittävät asemaansa vähän kerrallaan ja saavat tähän tukea ulkopuolelta. Valtion omaisuuden jakaminen on tapa pitää eri intressiryhmät tyytyväisenä. Riippuu siitä, minne päin maailmaa halutaan katsoa, sanoo Jussi Kanner. ”Joukkovoima on autoritaaristen järjestelmien pahin painajainen.” • mana, sinulla ei ole kansalaisena motivaatiota toimia järjestelmän antamien ohjeiden mukaan. En ehkä ihan usko näin pahaan kriisiin
huhtikuuta 2017. Mielenosoittaja protestoi Unkarin pääministeri Viktor Órbanin hallitusta vastaan EU:n lipulla Oktogon-aukiolla, Budapestin keskustassa 15. Mielenosoituksissa tuhannet unkarilaiset tuomitsivat hallituksen toimet kansalaisjärjestöjä vastaan. TEEMA: DEMOKR ATIA
Teksti: Elina Venesmäki Kuvat: Ferenc Isza / AFP / Lehtikuva, Olga Kusnierska. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . 2021 27. Voiko ja haluaako EU auttaa. Kansalaisyhteiskunta on ollut monenlaisissa vaikeuksissa pitkään. EU – kansalaisyhteiskunnan pelastaja
Hänen mielestään EU todellakin voi tukea kansalaisyhteiskuntaa ja tekeekin näin koko ajan. Mutta Euroopan unioni on vain kimppu valtioita, eivätkä ne kaikki pidä kansalaisyhteiskuntaa tärkeänä. Suomen puheenjohtajakaudella oli paljon esillä kysymys siitä, keille EU :n tukirahoja voidaan antaa ja millä ehdoilla. Nyt tilalla viljellään vuorotellen vehnää ja maissia sekä pidetään sikoja ja ylämaankarjaa. Myös Virossa kansalaisyhteiskunnan tila on haastava. ”Puola ja Unkari eivät ole ainoat esimerkit. Aarva kertoo, että EU ja Eurooppa-myönteisiä järjestöjä on Virossa Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ajettu alas, koska on ajateltu, että niitä ei enää tarvita, nyt kun Viro on jo saatu liitettyä mukaan. 28 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Hänestä uusia huonoja merkkejä näkyy jatkuvasti. Niemczykien tila on Itä-Puolan mittakaavassa iso. ” EU on antanut yhteisiä lausuntoja ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioittamisen tärkeydestä, ja toivon, että se jatkaa niitä sinnikkäästi. Puolassa populistinen Laki ja oikeus -puolue on nojannut heidän tukeensa jo vuosien ajan. Nyt ulkomaalaista rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen tulee rekisteröityä ulkomaalaisiksi agenteiksi. ” EU -myönteisen Viron vastustajat jatkavat kuitenkin toimintaansa, niin kuin euroskeptisen ja oikeistopopulistisen EKRE n valtaannousu osoitti. Starck seuraa erityisesti median vapautta ja nyt esimerkiksi keskiamerikkalaisen Nicaraguan tilannetta. Samalla EU :n olisi tärkeä puhua muiden toimijoiden kanssa, kuten YK :n, jotta koko kansainväliseltä yhteisöltä tulisi yhteinen viesti. Autoritaariset valtiot oppivat katalia temppuja toisiltaan. . Meillä on puolue, joka on todennut kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen työn olevan veronmaksajien varojen haaskausta”, sanoo Eurooppalainen Suomi -järjestön toiminnanjohtaja Aku Aarva. Tällaisen kehityksen jatkuminen uhkaa Viron kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja on syytä pohtia, kulkeeko Viro Unkarin tiellä.” POPULISTIT kokevat yleensä edustavansa jotain myyttistä kansaa. HUONOON suuntaan mennään, sanoo myös Viestintä ja kehitys -säätiö Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck. EU ei ole monille maille kovin tärkeä toimija, mutta Starck kiittelee, että EU on tärkeämpi kuin yksittäiset maat ovat. Nyt Unkari ja Puola suojaavat toisiaan sanktioilta neuvostossa eikä päätöksiä nykyjärjestelmällä synny. 2021. EU:SSA komissaari Jutta Urpilainen vastaa kansalaisyhteiskunnan tukemisesta. Koronakriisi on eri puolilla Eurooppaa nostanut uudestaan esiin ruoantuottajat ja maanviljelijät raskaan työn tekijöinä. Venäjänkielinen vähemmistön ja eestinkielisen valtaväestön vuoropuhelu on vähäistä eikä vallassa ollut oikeistopopulistinen EKRE sitä ainakaan edistänyt. Hän on seurannut kansalaisyhteiskunnan tilaa ainakin tämän vuosituhannen ajan. Otetaan esimerkiksi Puola ja ennen kaikkea Unkari, jossa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset on hilattu jo lattianrakoon ja jossa valtio rajoittaa voimakkaasti esimerkiksi median ja järjestöjen toimintaa. Kun osa jäsenvaltioista ei arvosta kansalaisoikeuksia, onko EU :lla varaa näyttäytyä kansalaisyhteiskunnan puolustajana. Nicaraguassa presidentti Daniel Ortegan hallinto on YK :n mukaan tappanut, kiduttanut ja vanginnut vastustajiaan. E uroopan unioni näyttäytyy usein hyväntekijänä, jolle ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskunnan, eli valtiosta ja markkinoista erillisen yhteiskunnallisen toimintatilan vahvuus ovat tärkeitä arvoja. Autoritaarinen hallinto tuskin välittää siitä, mitä siitä ajatellaan, mutta kansalaisille voi olla hyvinkin tärkeää, että joku huomaa.” Starck toivoo, että EU jatkaa systemaattisesti sen sanomista, ettei se hyväksy minkäänlaista kansalaisoikeuksien nakertamista. Aarvan mielestä Eurooppa-neuvoston pitäisi monissa teemoissa siirtyä enemmistöpäätöksentekoon nykyisestä yksimielisyyttä vaativasta päätöksentekomallista. Starck löytää myös tärkeän roolin EU :lle. Kansalaisyhteiskuntaa horjuttavia voimia löytyy kaikkialta, myös Suomesta. ”Tällä hetkellä osa maista ajattelee, ettei rikkomuksista pidä rangaista, koska he pelkäävät kokevansa saman kohtalon”, Aarva sanoo. Oikeistopopulistit ovat hallitusvastuussa esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa. Jo tämä ajatus on demokratian vastainen. Voisiko ehtona olla, että maa seuraa oikeusvaltioperiaatteita. Samalla EU :n pitäisi pitää oma pesänsä puhtaana, jotta se olisi hyvä esimerkki. Malli on kopioitu Venäjältä, ja ulkomaalaisille agenteille ei tietenkään ole tiedossa mitään hyvää. ” EU:n pitäisi pitää oma pesänsä puhtaana, jotta se olisi hyvä esimerkki. Perhe on ostanut lisää maata vähitellen
Suomen osalta luku on noin seitsemän prosenttia, joskin sekin on laskenut jo pitkään.” EU -instituutioiden tilanne on vielä pahempi: vaikka noin 10 prosenttia kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoituu järjestöille, vain 0,1 prosenttia on käytetty nimenomaan kansalaisyhteiskunnan tukemiseen edellisellä rahoituskaudella. On vahva ja ammattimaisesti toimiva järjestö. Olennaista on tukea kansalaisyhteiskunnan omaehtoista toimintaa, jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan tilaa toimia. ” EU :n ja sen jäsenmaat ovat tukeneet kansalaisyhteiskuntaa vain noin kolmella prosentilla julkisesta kehitysyhteistyörahoituksesta. EU :lla on delegaatioita noin 140 maassa, ja olisi hienoa, että delegaatiot seuraisivat systemaattisesti toimintamaissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia ja kansalaisyhteiskunnan tilaa, sekä pitäisivät aihetta aktiivisesti esillä. ”Kapasiteetti ja osallistuminen on toki tärkeää, mutta kansalaisyhteiskunnan tila toimia kapenee ympäri maailman, ja se on kiihtynyt koronan aikana”, Savola sanoo. Hän sanoo, että rahan kanavoiminen järjestöille ei vielä tee autuaaksi. Esimerkiksi EU :n kansalaisyhteiskunnan ja paikallishallinnon tukemiseen tarkoitetusta rahoitusvälineen järjestöosuudesta vain neljä prosenttia suuntautui nimenomaan kansalaisyhteiskunnan tilan puolustamiseen: reilu puolet käytettiin järjestöjen valmiuksien ja osaamisen tukemiseen toimia itsenäisesti ja kolmasosa sellaisiin toimiin, jotka edistävät kansalaisjärjestöjen osallistumista esimerkiksi kehitysyhteistyöohjelmien laadintaan. EU on ollut kolmanneksi suurin julkisen kehitysavun tarjoaja kansalaisyhteiskunnalle.” Hänen mukaansa aktiivisen kansalaisyhteiskunnan olemassaolo on EU :lle keskeinen osa avointa yhteiskuntaa. Maa, jossa se toimii, ja sen hallinto rajoittavat kuitenkin sanan-, yhdistymisja kokoontumisvapautta tai estävät ulkomaisen rahoituksen vastaanottamisen. ”Olemme tukeneet suoraan kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja kanavoineet merkittävän osan kehitysavustamme niiden kautta. Hyötylä pitäisi kuitenkin tärkeänä myös sitä, että EU nostaisi kansalaisyhteiskunnan tilan esiin yhtenä prioriteettina, kun se neuvottelee maatason kahdenvälisiä kehitysyhteistyöohjelmia kumppanimaidensa kanssa. ”Omien toimintavalmiuksien rakentaminen kansalaisyhteiskunnan toimijoille on yksi ohjelman painopisteistä ja erityistä huomiota kiinnitetään nuorisoja naisjärjestöihin.” EU :lla on hänen mukaansa erittäin kunnianhimoinen välineistö demokratian edistämiseksi kotona ja yhteistyössä kumppanimaiden kanssa. AIVAN yhtä ruusuisena tilannetta ei näe kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola. Siksi EU säilyttää kansalaisyhteiskunnan toimijoita varten oman ohjelmansa. Käytännössä tilanne voi olla vaikka seuraava. 2021 29. Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä lisää, että Urpilaisen mainitsema EU :n järjestöohjelma on todella tärkeä, ja se voi tukea kapenevaa kansalaisyhteiskunnan tilaa ympäri maailman. • MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Tällaisessa tilanteessa järjestön mahdollisuus nostaa epäkohtia esiin tai vaikuttaa yhteiskunnassa ja demokraattisessa päätöksenteossa on kehno
Vaikeakulkuisella alueella viljelymenetelmien päivittäminen uusiin ilmastonmuutoksen edetessä ei ole helppoa. Aluetta vaivaavat monet haasteet: kastisyrjintä sekä haitalliset perinteet, kuten chau, jossa naiset eristetään kuukautistensa ajaksi vajoihin. Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg, Maija Salmi ja Johanna Pohjola POSPA RAJ GIRI, 32, KALIKOT, LÄNSI-NEPAL: ”Nousin päättäjäksi eliittipiirien ulkopuolelta” OLEN maanviljelijän poika ja itsekin alun perin viljelijä. Näissä ryhmissä pyritään voimaannuttamaan marginaalissa eläviä ihmisiä. 2021 TEEMA: BL ACK LIVES MAT TER TEEMA: DEMOKR ATIA. 30 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Sahasin johtaja Surendra Shrestha sanoo, että vähemmistöt ja nuoret ovat usein sivussa politiikasta. Sähköstä ja vedestä on pulaa. Valta-asemissa ovat yläkastiset ja vanhemmat miehet. Suomen Lähetysseura on tukenut kehitysyhteistyöllä paikallisen Sahasjärjestön yhteisöryhmien toimintaa Kalikotissa. Sahasin tapa on voimistaa ihmisiä ajamaan muutosta omissa yhteisöissään. Pidin paljon Sahasin työskentelyotteesta, sillä se oli erilainen kuin muilla järjestöillä. Yksi ääni, kuten kaikilla muillakin Mitä ajatuksia demokratia herättää juuri nyt. Tähän vaikuttavat osaltaan patriarkaalinen yhteiskunta ja kastijärjestelmä. Asun 80-vuotiaan leski-isäni ja kolmilapsisen perheeni kanssa köyhässä ja syrjäisessä Kalikotin vuoristossa Länsi-Nepalissa. Kysyimme Pospalta Nepalissa, Saralta Espanjassa ja Martinilta Uruguayssa. Halusin saada aikaan paljon kaivattua muutosta omassa yhteisössäni. Ajattelin aiemmin, ettei minulla ole maanviljelijänä sellaisia taitoja, josta Maanviljelijänä työskennellyt Raj Giri innostui politiikasta tajutessaan, että pystyy aidosti vaikuttamaan yhteisönsä kehitykseen. Liityin aikanaan tällaisen ryhmän toimintaan oppiakseni uusia taitoja
En ole tällä hetkellä kuitenkaan varsinaisesti huolissani demokratian tilasta tai samaa mieltä varapääministerimme kanssa. Espanja on viime vuosina muuttunut enemmän hyvään kuin huonoon suuntaan. En ole tyytyväinen nykyiseen hitaaseen kehitykseen. Eläkkeellä oleva kuninkaamme on vapaalla jalalla, vaikka hän on todisteiden perusteella syyllistynyt korruptioon ja jättänyt veroja maksamatta. Uskon, että Espanjassakin on poliitikkoja, jotka ajattelevat kansan parasta. Kuulun seksuaalivähemmistöön ja siksi äänestän poliitikkoa, joka ajaa LGBTI -yhteisön oikeuksia. Innostuin politiikasta, kun tajusin, että voin aidosti vaikuttaa yhteisöni kehitykseen. Olen äänestänyt kaikissa vaaleissa siitä lähtien, kun täytin 18. Niissä olen huomannut, että myös rauhanomaisilla keinoilla voi saada äänensä kuuluviin ja muutosta aikaan. Ihmisten herääminen muutokseen on hidasta. Sitä kautta sain kokemusta päätöksenteosta. Sahasin hankkeen ansiosta 39 ihmistä asettui alueella vaaleissa ehdolle – heistä 21 oli naisia. Yhteisöryhmään liityttyäni nousin kuitenkin pian näiden paikallisryhmien verkoston johtoon. Siksi en myöskään ole osallistunut väkivaltaisiksi äityneisiin protesteihin. Muutama vuosi sitten ihmiset protestoivat Katalonian itsenäisyyden ja itsenäisyysjohtajien vangitsemisen vuoksi, nyt sanoitustensa ja tviittiensä vuoksi vankilaan joutuneen räppäri Pablo Hasélin. Syynä siihen ovat esimerkiksi viimeaikaiset protestit. He haluavat palata ajassa taaksepäin ja heikentää esimerkiksi naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaa. Toivon, että kehitys jatkuu. Mitä enemmän tapasin Sahasin verkostoissa eri kylien ihmisiä ja toimijoita, sitä enemmän paikalliset alkoivat luottaa minuun. Mielenosoittaminen on kansalaisten perusoikeus jokaisessa demokratiassa, mutta en allekirjoita protesteissa esiintynyttä ilkivaltaa ja väkivaltaa. Ihmisiä, jotka on perinteisesti pidetty nepalilaisesta päätöksenteosta ulkopuolella. Väkivalta saa aikaan ennemminkin vastareaktion ja vahvistaa äärioikeistoa, joka voi oikeasti uhata maamme demokratiaa. En usko, että mielenosoittajien sanoma menee paremmin perille roskiksia ja poliisiautoja polttamalla. SARA DELPIERRE PÉREZ, 20, BARCELONA, ESPANJA: ”Uskon, että Espanjassakin on poliitikkoja, jotka ajattelevat kansan parasta” ”Eläkkeellä oleva kuninkaamme on vapaalla jalalla, vaikka hän on syyllistynyt korruptioon.” Sara Delpierre Pérez on äänestänyt kaikissa vaaleissa siitä asti kun täytti 18. Tahtoisin nopeampaa muutosta sosiaalisiin ongelmiin, kuten naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen, syrjinnän ja chau-perinteen lopettamiseen. ESPANJASSA puhutaan nyt paljon demokratian tilasta. Aina olen löytänyt ehdokkaan, joka edustaa arvojani. En tule eliittiryhmistä, vaan samoista lähtökohdista kuin muutkin. alue voisi hyötyä. Yhteensä 24 tuli valituksi: 13 naista ja yhdeksän alakastista dalitia. Hän sanoi vastikään, ettei Espanjassa ole normaalia demokratiaa. Yksi maamme epäkohdista on myös monarkia. 32 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Minulle tärkeitä teemoja ovat myös koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset sekä siirtolaisten oikeudet ja rasismin kitkeminen. Minulla on hyvät suhteet muihin kyläläisiin. Nyt minut on valittu vaalein Khadachakran kunnan edustajaksi. Sen sijaan olen osallistunut naistenpäivän sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustaviin mielenosoituksiin. 2021. Sopiva ehdokas on aina löytynyt. Siksi he sitten äänestivät minua. Kuninkaan syytesuoja pitäisi poistaa ja häntä pitäisi kohdella lain edessä samalla tavalla kuin rivikansalaisia
Politiikka on kiinnostanut minua lapsesta asti. Aiemmin nuo aiheet eivät olleet yhtä paljon esillä. Minulle tasa-arvo on demokratian sydän.” • MARTÍN RORRA, 28, MONTEVIDEO, URUGUAY: ”Uruguayssa vaalijärjestelmä on onneksi luotettava, toisin kuin monissa muissa maissa” Martín Rorra muistaa hyvin, kuinka innoissaan odotti mahdollisuutta äänestää ensimmäsitä kertaa.. Kuuntelin poliittisia puheita ja odotin innolla äänestysikää. Vaikutin samalla tavalla kuin kaikki muut! Ihanteellista olisi tuntea niin aina, myös vaalien ulkopuolella. Nykyään kutsun sitä rasismiksi. Lapsena minua kiusattiin ihonvärini takia. Se on yksi demokratian heikkouksista. Tunsin itseni tasa-arvoiseksi: minulla oli yksi ääni, kuten kaikilla muillakin. Pari vuotta sitten liityin vasemmistopuolueen toimintaan presidentinvaalikampanjan aikana. Järjestämme työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Mielestäni nykyinen demokratia on yhteiskunnalle selvitystyön velkaa. Luulen, että vaadimme siksi enemmän esimerkiksi ihmisoikeuksissa ja ympäristöasioissa. Yhteiskunnassa syrjintä näkyy esimerkiksi niin, että tummaihoisia ei päästetä kaikkiin ravintoloihin. Koen, että kaikki on politiikkaa. Uruguayssa vaalijärjestelmä on onneksi luotettava, toisin kuin monissa muissa maissa. Toivon, että ihmiset olisivat tiedostavampia ja avoimempia uusille asioille. Haavat ovat yhä auki, sillä rikoksia ei ole selvitetty. Uruguayssa oli vuosina 1973–1985 diktatuuri, jonka aikana ihmisiä katosi jäljettömiin. Tavoitteeni on, että rasismista puhuttaisiin enemmän. Siksi aloin myös opiskella yliopistossa valtiotieteitä. Se tuntui hetkelliseltä saavutukselta. Monet äänestävät vain, koska on pakko. Kuulun Uruguayn afrikkalaisperäiseen vähemmistöön. Muistan, kun äänestin ensi kertaa vaaleissa. ”MINULLE demokratia tarkoittaa ihmisten välisiä suhteita. Äänestäminen on Uruguayssa pakollista, muuten saa sakkoja eivätkä viranomaisasiat etene. Koen, että olemme etuoikeutettuja. Perheeni oli aktiivinen, ja kotona puhuttiin politiikkaa. Nykyään toimin afrouruguaylaisten nuorisojärjestössä. Sukupolveni nuoret ovat tottuneet demokratiaan. Olen aina kasvanut demokratiassa. Sitä rakennetaan joka päivä yhdessä. Tällä hetkellä kerään nimiä adressiin yhden tietyn lain kumoamiseksi. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä todelliset tulokset olisivat ilman sitä. Uruguayssa demokratia on vahva, mutta puutteitakin on. Yritän myös tuoda afrouruguaylaisten näkökulmaa esille puolueessa
Kirjeenvaihtotoveruus on avartanut Päivi Seppä-Lassilan ja Sue Larmourin maailmaa 1970-luvulta asti ja syventynyt elämänmittaiseksi ystävyydeksi. Seppä-Lassila on tietoinen siitä, että someaikana voi olla vaikeaa eläytyä sellaiseen aikaan, jolloin viestiin sai vastauksen muutaman viikon kuluttua. Enimmäkseen on kirjoitettu arkisista asioista: perheen kuulumisista, töistä, koulusta ja opinnoista. Kreikkalaisilta pojilta tuli yli 50 kirjettä. ”Kun postiluukku kolahti, käsialalla kirjoitettu osoite ja postimerkit siinä päällä oli aina valtava iloa. Sama homma lukiolaisella Raisiossa. Olin opiskellut kieltä kolme vuotta, kun aloin kirjoittaa kirjeitä englanniksi”, Päivi Seppä-Lassila sanoo. Osoitteen hinta oli neljä markkaa. PITKÄ kirjeenvaihtosuhde Sue Larmourin kanssa on rikastuttanut elämää. päivänä 1977 Larmour on ihmetellyt, miten Seppä-Lassila jaksaa syksyllä palata kouluun, kun on koko kesän töissä pitkät päivät. ”Do you get much money for it?” Lokakuun lopussa Larmour kertoi, että koulussa on liikaa töitä, latinan ja ranskan tentit lähestymässä. Kirje oli ihana tuulahdus ulkomailta aikana, jolloin ei juuri matkusteltu. Suomeen kiiri kuori, jonka toiseen kulmaan oli liimattu ”par avion”merkki ja toista kulmaa koristi kuningatar Elisabet, kuinkas muutenkaan. Kirjeenvaihto on yhteyttä, ystävyyttä ja vuorovaikutusta. K eväällä 1973 alkoivat Royal Mail ja Suomen postija lennätinlaitos kuljettaa kahden 12vuotiaan kirjeitä Raision ja Belfastin välillä. Kirjekuoressa saapuu maailma Kirjeen saamisessa on jännitystä, johon sähköposti ei pysty. ”Nuorena kirjeenvaihtokavereita oli useita. 2021. Vanhoja kirjeitä selaillessa selviää, että kesäkuun 28. ”Nyt vanhemmiten puhutaan, kuinka ollakaan, terveysasioista.” Kirjeitä on laatikoittain. Oli nuori mies Yhdysvalloista, tyttö Ranskasta ja toinen Italiasta.” Seppä-Lassilan osoite oli päätynyt jostain syystä myös kreikkalaisen nuortenlehden kirjeenvaihtopalstalle. Opettajat auttoivat kirjeiden laatimisessa. Teksti ja kuvat: Taina Saarinen 34 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Seppä-Lassila jakoi osoitteita lukiossa kaikille halukkaille. Osoitteita välittivät englanninopettajat ja niitä toimitti turkulainen yritys nimeltä International Youth Service. Kaikki tallessa, mutta vailla järjestelmällisyyttä. Englannin taito on vahvistunut ja kielen käyttö on rohkeampaa
Hän arvosti visiittiä paljon ja tällaisesta kirjekaverista hän halusi pitää kiinni. Kakkurasia on yhä tallessa. Larmour muistaa c-kasetin, puhekirjeen, josta opetteli lausumaan SeppäLassilan vaikeaa etunimeä ä-kirjaimineen. MONET kirjeenvaihtotoverit jäivät kyydistä, mutta Larmour jäi. Käsin Seppä-Lassila kirjoittaa edelleen päiväkirjaa ja muistikirjoja, ja käsin kirjoittamista hän suosittelee. Lontoo tuntuu jo kovin tutulta kaupungilta.” Nyt Seppä-Lassila ja Larmour kirjoittavat eniten WhatsApp-viestisovelluksella. Se on tapana antaa Isossa-Britanniassa sille, joka ei pääse juhliin. Naisten elämänpolut ovat olleet erilaiset, mutta moni asia on myös yhdistänyt: lukeminen, kirjoittaminen ja huumori, Larmour sanoo sähköpostitse. Päivi SeppäLassila on säilyttänyt kaikki vuosien varrella saamansa kirjeet. Siihen on muuten harvoin tilaisuutta. Kirjeenvaihtotoverit Sue Larmour (vas.) ja Päivi Seppä-Lassila tapasivat ensi kertaa Lontoossa 1988. ”Oli valtavan jännittävää saada vieraaksi kirjeenvaihtokaveri Suomesta!”, hän sanoo. ”Tallessa on Päivin itse tekemä kassi, joka oli pakattu täyteen suklaata.” Seppä-Lassilan saama käsipyyhe oli erityinen, koska se oli irlantilaista pellavaa. NAISTEN ystävyyttä vahvisti tapaaminen 1988 Lontoossa, jonne Larmour oli muuttanut. Seppä-Lassila on käynyt Lontoossa kuudesti. ”Well, same (dry?) sense of humour and interested in same things.” Pienet lahjat ovat olleet ekstrailo. Hän haluaa nähdä revontulet eli juhlamatka vie Lappiin. Sitä juhlistetaan Larmourin ensivierailulla Suomeen. 2021 35. Erityisesti niin oli 70-luvulla, kun oli ihan nuori. ”Ehkä toinen saa perinnöksi kirjoittamansa kirjeet. ”Olen saanut asua Suen vierashuoneessa live like a local -tapaan. Aivojen ja käden yhtäaikainen toiminta on tärkeää.” YSTÄVYSTEN kirjeenvaihdon aloittamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta vuonna 2023. Kerran Larmour keksi myös lähettää palasen ystävänsä hääkakkua. . Sueta kiitän siitä, että olemme olleet yhteydessä näin pitkään.” Minne kirjeet päätyvät sitten joskus. Eläköön kirjeenvaihtoystävyys! ”Olen kiitollinen englanninopettajalle siitä, että sain osoitteita ja itselleni siitä, että tartuin mahdollisuuteen. Vaikka onhan niissä toki elämänhistoriaa”, Seppä-Lassila sanoo. • ” Ihan tavallisetkin asiat ovat kiinnostavia, koska ne ovat erilaisia kuin Suomessa. ”Se että itse tuottaa tekstiä, aktivoi aivoja. Seppä-Lassilan mielestä ihan tavallisetkin asiat ovat kiinnostavia, koska ne ovat kuitenkin erilaisia kuin Suomessa. Hän on huolissaan nykyisestä viihteen kuluttamisesta ilman, että itse tuotetaan mitään. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Kirjeillä ei ole merkitystä muille kuin itselle
”En löytänyt paikkaani ValkoVenäjällä. En jaksanut olla tarkkailtavana. Tunnen raivoa, mutta samalla myös rakkautta sitä kotimaatani kohtaan, joka meillä oli ennen Nevostoliittoa.” KUVAREPORTA ASI VAPAUDEN KAIPUU. Alessia saapui Puolaan joitakin kuukausia sitten. Minun piti piileksiä ja olla varpaillani. Olen mieleltäni kapinallinen
2021 37 VAPAUDEN KAIPUU Valkovenäläiset nuoret ovat saaneet tarpeekseen presidentti Aleksander Lukashenkon yksinvaltaisista otteista. Teksti ja kuvat: Aude Osnowycz Käännös: Inka Oksanen. Heistä tuhannet ovat paenneet Puolaan vapauden perässä. MAAILMAN KUVALEHTI 2
Valko-Venäjä näyttää olevan viimeinen itäblokin maa, joka on jäänyt demokraattisen muutoksen kyydistä. Presidentti Lukashenko ei epäröi vaalia Neuvostoliiton perintöä, koska se vahvistaa hänen omaa valtaansa. Tämä tarkoittaa satoja poliittisia vankeja, toistuvaa vaalivilppiä, hiljennettyä kansalaisyhteiskuntaa ja jatkuvia ihmisoikeusloukkauksia. Näistä nuorista moni onkin viime vuosina paennut kotoaan naapurimaahan Puolaan.. RIPAUS vastarintaa täällä kuitenkin kytee, varsinkin nuorissa underground-sukupolvissa. . Micro Cobaque on taiteilija ja DJ, joka on tehnyt myös kehostaan taideteoksen. Puolassa tunnen itseni vapaaksi, en ole selitysvelkaa kenellekään eikä minua kohdella sirkuseläimenä. Täällä aika näyttää pysähtyneen: valtaisat puistokadut, Leninin ja Stalinin patsaita joka kadun kulmassa. Tämän pienen valtion, joka on kuin kiila Euroopan ja Venäjän välissä. Mutta jos hallinto vaihtuu ja Lukashenko luopuu vallasta, kaikki muuttuu ja pääsemme luomaan uudenlaisen yhteiskunnan.” 3 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Itse asiassa ValkoVenäjällä eletään yhä Neuvostoliiton aikaa kolhooseineen ja valtion yrityksineen. Valtion, jota on kuvailtu ”viimeiseksi neuvostodiktatuuriksi Euroopassa”. ”Olin koko ajan peloissani, sillä vankilaan voi joutua mistä tahansa syystä ilman oikeudenkäyntiä. 2021 K uka tuntee Valko-Venäjän. . Pääkaupungissa Minskissä sijaitseva ulkomuseo on omistettu kommunismin kukoistuskaudelle. Neuvostoaikainen seinämaalaus kielletyllä alueella lähellä Tshernobylia. Cobaque lähti Valko-Venäjältä kaksi vuotta sitten. Kiihkeät isänmaalliset patriootit kertaavat vuodesta toiseen tarinaa puna-armeijan taisteluista. Kaukana median valokeilasta tämä pieni tasavalta on kärsinyt 26 vuoden ajan – Berliinin muurin murtumisesta 1991 lähtien – presidentti Aleksander Lukashenkon diktatuurista. Vainon kohteita ovat juuri nuoret, jotka näyttävät erilaisilta
2021 39. MAAILMAN KUVALEHTI 2
2021. 40 MAAILMAN KUVALEHTI 2
Olimme Minskissä mukana systeeminvastaisessa liikkeessä ja yritimme edistää homoseksuaalien asemaa. Heidän mielikuvansa maailmasta on täysin vastakohtainen maan vallanpitäjien kanssa. Moni maanpakolainen on peloissaan etenkin siitä, että heitä tarkkaillaan Valko-Venäjältä. Nuoret valkovenäläiset pakenivat kotimaastaan Puolaan mukanaan Valko-Venäjältä tuomiaan kuvia kommunismin symboleista. Se oli kaunista, mutta meitä häiriköitiin hallinnon taholta koko ajan enemmän ja lopulta mikään ei muuttunut. He hylkivät kaikkia menneisyyden arvoja, koska niillä ei ole heille mitään merkitystä. Lisääntyneet mielenilmaukset Lukashenkon hallintoa vastaan ovat antaneet monelle rohkeutta ja toivoa vallankumouksesta tai ainakin vapaudesta ja muutoksesta. Kutsuimme yhteen kansainvälisiä vastarintataiteilijoita ja perinteisempiä taiteilijoita, jotka edustavat slaaviperimäämme. Nuorten katseet kohdistuvat länteen. Kuitenkin heillä kaikilla on toivoa tulevasta, ja moni heistä yrittää taistella maansa vapauden puolesta ulkopuolelta käsin. Emme voineet näyttää rakkauttamme julkisesti Valko-Venäjällä. Valko-Venäjällä se ei olisi ollut mahdolista. Puola edustaa nuorille Euroopan demokratiaa ja sananvapautta. Siellä nuoret valkovenäläiset voivat vihdoinkin hengittää ja vapauttaa itsensä neuvostomenneisyydestä. TÄSSÄ valokuvausprojektissani yhdistän kuvataiteen ja nuoret vastarintaliikkeen edustajat. Valko-Venäjällä he kohtaavat jatkuvaa pelkoa ja tyrannimaisen hallinnon, joka alistaa kansalaisiaan. Kristina ja Olga ovat eläneet rakkaustarinaansa Puolassa vuoden verran. ”Lukashenko on räikeän homofobinen. Kokonaisuus korostaa kuilua uuden sukupolven ja menneisyydessä elävän hallinnon välillä. . Perestoikan jälkeen syntyneet nuoret eivät ole koskaan tunteneet Neuvostoliittoa. 2021 41. Kerrostaloasunto heikomman tulotason alueella Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin laitamilla. . Päätimme luovuttaa ja paeta Puolaan ja taistella täältä käsin.” MAAILMAN KUVALEHTI 2
AUDE OSNOWYCZ opiskeli valtiotieteitä ja työskenteli asianajajana Ranskassa. ”Kuvausprojekti lisäsi ymmärrystäni Neuvostoliiton jälkeisestä epävarmuuden tilasta. ”Piilotin goottilookini Valko-Venäjällä, koska se on liian vaarallinen ja erikoinen. Haluan avoimuutta ja vapautta, arvoja, jotka on ankkuroitu nykyhetkeen ja käännetty kohti tulevaisuutta. Taustaltaan ukrainalainen ja valkovenäläinen Osnowycz palasi Eurooppaan ja alkoi työstää projektia Euroopan ja Venäjän rajapinnassa. Mutta miten voi olla systeemiä vastaan diktatuurissa, joka ei hyväksy mitään oppositiota. 2021. Seuraavat neljä vuotta hän seurasi arabivallankumousta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Matsvey on asunut Puolassa neljä vuotta. Lukashenko ei hyväksy mitään, mikä ei vastaa sitä kuvaa, jonka hän haluaa maailmalle antaa.” . Hän nimittää itseään systeeminvastaiseksi gootiksi. Vuoden 2010 maanjäristykset veivät Osnowyczin Haitiin, ja hän päätti omistautua kuvajournalismille. ?Anna, 21, saapui Puolaan kaksi vuotta sitten. Olen uutta sukupolvea, joka irtisanoutuu vanhoista arvoista. Haluan maani kehittyvän ja säilyttävän perinteensä ja kansanperinteensä.” 42 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Samaan aikaan kuvaustyylini vaihtui taiteellisemmaksi ja muotokuvaustekniikka vei mennessään”, Osnowycz sanoo. Kotimaassani millekään erilaiselle ei ole tilaa. Hän tekee töitä mallina ja tienaa hyvin.”En voinut enää tukea Lukashenkon diktatuuria ja Neuvosto-menneisyyttä
V ain tunteja ennen sodan alkua elokuussa 2008 seisoin Savonlinnassa, Olavinlinnan edustalla matkalla balettiin, kun rakas ystäväni Sopho soitti Tbilisistä Georgiasta. Kuitenkin me rakastamme paikkaa, jossa kasvoimme: sen tuoksuja, ääniä, sen tuttavuuksia, sen elämänmenoa. 4 4 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Toimittajat asuivat maissa, jossa naapuriin kohdistuva ennakkoluulo oli sääntö eikä poikkeus. Koulutimme toimittajia tekemään työtä yhdessä ennakkoluuloista ja vihasta huolimatta. Olin saanut lempinimen, kiitos pohjoismaalaisten valkoisten säärieni, jotka eivät ruskettuneet edes Kaukasian kesässä. Armenialaiset ja azerit tuijottivat toisiaan koulutustilaisuuksissa uteliaisuuden ja inhon sekaisin tuntein: tuoltako ne näytMeissä jokaisessa asuu patriootti Patriotismi on monille intiimi tunne. Lewis, joka tunnetaan erityisesti Narnia-sarjastaan, kirjoitti rakkauden olemusta pohtivassa kirjassaan Four loves (1960) isänmaanrakkaudesta. Seurasi Venäjän offensiivi ja Venäjän tunkeutuminen syvälle Georgian sisämaahan. Nykyisin harva muistaa Etelä-Ossetiaa: niin monta liekkiä on leimahtanut pelkästään entisen Neuvostoliiton alueella senkin jälkeen. 2021 ESSEE I rlantilaissyntyinen kirjailija C.S. Patriotismille ominaista on juuri tuo: se on hyvä ja paha, ja jokaisella on siitä mielipide. Olen tutkinut patriotismia yli kymmenen vuotta elämästäni. Syy siihen on sodassa. Satoja kuoli, yli satatuhatta menetti kotinsa ja konflikti itsessään vajosi yhä syvemmälle jäätyneen konfliktin ikiroutaan. ”Mitä kuuluu, bulgarialainen pakastebroileri”, hän sanoi. Tällainen patriotismi ei ole aggressiivista; se haluaa ”vain tulla jätetyksi rauhaan”. Se voi olla kipeää solidaarisuutta huonosti johdettua, epädemokraattista synnyinmaata, sen kieltä ja sen ihmisiä kohtaan, toimittaja ja tutkija Salla Nazarenko kirjoittaa. Kuvitus: Outi Kainiemi. He kirjoittivat kaasuputkista, politiikasta, kansainvälisistä suhteista. Elokuun kahdeksantena päivänä vuonna 2008 Georgian ja Venäjän välille syttyi viiden päivän sota, jonka alussa Georgian joukot vyöryivät kapinamaakunta Etelä-Ossetiaan tavoitteenaan palauttaa Georgian alueellinen yhtenäisyys. Olimme työstämme ylpeitä, eikä suotta. Se voi tarkoittaa unohdetun kylän sillan korjaamista tai osallistumista toisen maailmansodan vainajien etsintöihin. Sotaa ei kukaan osannut arvata, emme edes me, räjähdysherkkää Kaukasiaa työksemme seuranneet journalistit. Juttelimme hetken ja menin naureskellen balettiin. Veimme heitä koulutustilaisuuksiin toistensa luo. Minä ja kollegani brittijärjestöstä olimme muodostaneet toimittajaverkoston yli Eteläja Pohjois-Kaukasian konfliktien rintamalinjojen. Georgialaiset katsoivat karsaasti venäläisiä; abhaaseille ja osseeteille Georgia oli pahuuden synonyymi. Keskustellessamme olin juuri palannut Suomeen Georgiasta, jossa olin työskennellyt puolitoista vuotta EU -hankepäällikkönä ja toimittajien kouluttajana. Lewisin mielestä isänmaanrakkaudesta tulee demoni silloin, kun siitä tulee jumala
”Olemme sodassa, Salla”, hän sanoi. Se voi olla loukkaantunutta militarismia: erityisesti venäläiset ajattelivat, että länsi ei ymmärrä Venäjää. Silloin aloin pohtia, mitä on isänmaallisuus, ja miksi se pukeutuu niin usein sotilasasuun. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Illalla olin jutellut kollegani kanssa nauraen. Putinille patriotismi on ”ainoa mahdollinen ideologia”. Reilun vuoteni aikana Georgiassa olin kiinnittänyt huomiota televisioon. Hän itki lohduttomasti. Muistan myös naistoimittajan Vuoristo-Karabahissa, joka ei pystynyt hokemaan muuta, kuin että ”en anna heille (azereille) anteeksi sitä, mitä he tekivät.” Ajan kanssa kauhu kuitenkin väistyi, syntyi kollegiaalisuutta, yhteistyötä ja ystäväsuhteita. En osannut georgiaa, joten uutisia en pystynyt seuraamaan. Se voi olla syvää, kipeää solidaarisuutta huonosti johdettua, epädemokraattista synnyinmaata, sen kieltä ja sen ihmisiä kohtaan. Se voi olla osallistumista infosotaan, malesialaiskoneen pudottamisen tai Venäjän joukkojen läsnäolon Ukrainassa kieltämistä. Nämä jatkuvat militaristiset videot ihmetyttivät minua. Se voi tarkoittaa unohdetun kylän sillan korjaamista tai osallistumista toisen maailmansodan vainajien etsintöihin. Haastattelin kirjaani kuuttatoista venäläistä ja georgialaista toimittajaa. Muistin sukulaisvierailuni venäläiseen peruskouluun: univormupukuiset lapset heiluttavat iloisina lippuja kouluvuoden alkaessa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Älkäämme siis naurako venäläisille, jotka katsovat kyynelsilmin sotilasparaatia, tai turhautuko amerikkalaisten äänekkääseen itsenäisyyspäivänviettoon tai suomalaiseen jäykistelyyn kättelyralleineen. 2021 45 tävät. Huomasin, että patriotismi on monille intiimi tunne. Seuraavana aamuna puhuin Sophon kanssa uudestaan. Vuodesta 2001 Venäjän hallitus on rahoittanut patrioottisen kasvatuksen ohjelmia. A loin tehdä aiheesta väitöskirjaa. Se, mikä hämmästytti, olivat musiikkivideot. Kysyin georgialaisista, miksi niitä on. Georgialaisten mielestä ne olivat ”vain populaarikulttuuria”. Silloin ymmärsin vähitellen näkemäni. Estradilaulajatar maastokuvioidussa puvussaan laulaa haikeasti sotilaille, jotka nostavat Georgian lipun kukkulalle, jonka takana siintävät erehdyttävästi Abhasian subtrooppista paratiisia muistuttavat maisemat. Georgian lisäksi tutkin Venäjää. Lähtökohtani oli journalismi. Sodan kuvasto, puvut, paraatit ja laulut uppoavat yhteiskuntaan kuin huomaamatta. Ajattelin, että toimittajat, erityisesti televisiossa, joutuvat tasapainoilemaan sananvapauden ja patriotismin välillä, jos valtio on vaarassa. Isänmaallisuus, kuten rakkaus aina, osuu kaikkein syvimpään osaan meistä. Tajusin, että jokainen meistä, joilla on kotimaa, on jonkinlainen patriootti. Rakennelma sen ympärillä voi olla millainen tahansa, mutta isänmaanrakkaus on syvän intiimiä ja henkilökohtaista. • Silloin aloin pohtia, mitä on isänmaallisuus, ja miksi se pukeutuu niin usein sotilasasuun?. T akaisin elokuuhun 2008. Toisessa videossa Unity-niminen laiva puksuttaa Mustallamerellä ja juna kulkee Tbilisistä Suhumiin – juna, jollaista ei ole ollut 1990-luvun alun jälkeen
Tapahtuman järjestää Pääpartnerit
Demokratia edellyttää, että ihmisillä on tietoa. Olen eri mieltä. Media voi ottaa kantaa asioihin, mutta on myös olemassa riippumatonta mediaa. Tämä on kuitenkin nähty myös uhkana. Sananvapautta rajoitetaan perinteisellä sensuurilla, minkä lisäksi sosiaalisessa mediassa voi kokea uhkailua ja vihapuhetta. Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck työskentelee riippumattoman median ja sananvapauden puolesta.. Toisaalta valeuutiset voivat myös kertoa rakenteesta, jossa ihan ammattitaitoiset toimittajat kirjoittavat valeuutisia, koska se on heidän ainoa tapansa saada toimeentuloa. Kenen ääni kuuluu. Laadukas media ottaa huomioon erilaisia näkökantoja, milloin voidaan ajatella, että se on puolueetonta. Toimittajaopiskelijat ovat todenneet koulutuksissamme, että he ovat aikaisemmin olleet hyvin monikulttuurisessa opiskeluympäristössä, mutta toimittajaopintojen parissa opiskelijat ovat pääasiallisesti kantasuomalaisia. Tämä pitää osittain paikkaansa, ja aiheesta on keskusteltu myös Suomessa. Jos puhutaan riippumattomasta ja laadukkaasta mediasta, väite ei pidä paikkaansa. RUOHONJUURELL A Vapaa media on demokratian edellytys. Vironomaiset ja poliitikot näkevät median vihollisena. Tällaisia ovat maat, joissa toimittajia selvästi vainotaan ja pistetään telkien taakse. INKA OKSANEN KUKA. Median rooli on toimia vallan vahtikoirana ja tarjota kriittistä näkemystä asioihin. Valitettavasti tämä näyttää olevan trendi tällä hetkellä. Auli Starck Ammatti: Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja Tausta: Opiskellut ympäristötieteitä. On kuitenkin myös viranomaisia ja politiikkoja, jotka ovat hyvin taitavia mediayhteistyössä. Mediassa pääsevät ääneen vain ne, joilla on valtaa. Median tekijät eivät edusta riittävän monipuolisesti yleisöään. Silloin on riski, että äänessä ovat vain ne, jotka esimerkiksi myötäilevät autoritääristä hallitusta tai ostavat rahalla juttuja. 2021 47 Järjestövaikuttaja vastaa väitteisiin. Silloin he voivat osallistua päätöksentekoon ja tehdä äänestyspäätöksiä. Se on vähän ristiriitaista, koska teknologian kehittymisen myötä ihmisillä on mahdollisuus saada enemmän tietoa ja ilmaista itseään vapaammin. Sananvapaus kapenee maailmassa. Kyllä, ehdottomasti. On kuitenkin totta, että jossain maissa media ei ole riippumatonta, koska se on valtion omisteista tai omistussuhteet ovat kasautuneet joillekin tietyille rikkaille ihmisille. EE VA AN U N D I MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Harrastukset: Näin koronatalvena romaanien lukeminen ja murtomaahiihto. Suomessa media voidaan enneminkin nähdä ärsyttävänä, toisaalta jossain päin maailmaa jopa vihollisena. Mielestäni valeuutiset kertovat enemmänkin medialukutaidon puutteesta. Olisi todella hienoa, että mediantekijät edustaisivat laajasti erilaisia väestöryhmiä. Ajautui kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötehtävien pariin YK:n kautta. Vapaa media tarjoaa luotettavaa riippumatonta tietoa. Valeuutiset loistavat sellaisessa ympäristössä, jossa medialukutaito on heikko, eivätkä ihmiset välttämättä osaa erotella, mikä on totta ja mikä ei. Valeuutiset kertovat toimittajien ammattitaidottomuudesta. Puolueetonta mediaa ei ole olemassa
Ja Amanda vasikoi mut äidille röökistä. Mä näin Amandan pitkään tosi vahvasti sukupuolettomana. Tiukka isosisko. A: Joo. O: Me ystävystyttiin enemmän, kun asuin kummitädin luona Lontoossa. A: Ai niin joo, kun me meinattiin myrkyttää sut! O: Ne yritti juottaa mulle juomaa, jossa oli tyyliin tiskikoneen pesuainetta. Tauno Palon ja Jukka-Pekka Palon jälkeläisinä he ovat kokeneet taiteilijataustan sekä ovia avaavana että paineita aiheuttavana asiana. A: Kaikki tiesivät, kuka on kenenkin lapsi. O: Meillä oli pitkään sisarellisen riitaisat välit. Sillä oli niskasta pystyssä seisova peikkotukka ja se vaelteli meidän landella Simpeleellä prinsessamekossa. A: Sä et koskaan vasikoinut mua. Lapsena Olga oli musta valtavan suuri ja aikuinen. 2021 SUHTEITA Ihmiset puhuvat toisistaan. AMANDA: Mulla on vahva naisidentiteetti, jossa on osa epämääräisyyttä. Olga on aina ollut temperamenttinen, pelottavakin. Mikä on jännä, koska Amanda on nyt niin femme. Taiteilijuuden erityisyys alkoi näkyä vasta sitten Kallion lukiossa. Teksti: Lea Pakkanen Kuvat: Saara Mansikkamäki 4 8 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Teillä oli sun kavereiden kanssa mulle jotain pientä jäynääkin. O: Perhetausta on vaikuttanut meillä ammatinvalintaan ainakin sitä kautta, että mitä tietää olevan olemassa. Sä veit mut kapakoihin, se oli kivaa. Lapsena luulin kai pitkään, että tarhassa kaikkien vanhemmat menevät teatteriin, kun lapset tulevat tarhaan. On olettanut, että muilla on näkemys, miten mun kuuluu menestyä taidealalla. O LGA: Kun Amanda oli parivuotias, se oli musta sikaouto. Ehkä se on se sukupuoleton trolli. Meillä on neljän vuoden ikäero. Tausta on aiheuttanut myös tuskailua oman paikan löytämisestä. Ihan kuin se olisi lähetetty vieraalta planeetalta, hellyttävä erikoinen hahmo. O: Yritin olla yliopistolla ja tehdä jotain muuta, mutta ajauduin tekeOIKEUDENMUKAISUUDEN PALO Siskokset Amanda ja Olga Palo ovat myös ystäviä ja työtovereita. Mä olin viistoista. Yhteisissä taideprojekteissaan he käsittelevät esimerkiksi raiskauskulttuuria ja feminismin roolia. Mutta mulle se on yhä se trollihahmo
”Lapsena vanhemmat ihmiset tunnistivat perhetaustamme sukunimestämme, mutta ainoa millä pystyin ylpeilemään omanikäisille oli se, että meidän isi oli Leijonakuningas-piirretyn Scar”, Amanda (oik.) sanoo.
Pu. O: Muistan sanoneeni Amandalle, että meidän ei tarvitse enää koskaan puhua asiasta, mutta nyt sä tulet autoon. Sitä ei olisi pystynyt tekemään kukaan muu. Tässä pikku-Olga (vas.) ja Amanda-vauva ”varmaankin vuonna 1990 meidän kotona Hämeentiellä”. Silloin tuntui, että perhetausta on ohjannut väärällä tavalla. Ainoa tapa jatkaa oli puhua ja kirjoittaa. Sisaruksilla on neljän vuoden ikäero. . Minulla on humanistisen alan koulutus ilman alan kokemusta ja teatterialan työkokemus ilman koulutusta. A: Olga sai olla mukana kuulusteluissa ja lääkärintarkastuksessa. Olgan (oik.) ja Amandan mielestä taidetta pitää saada tehdä, vaikka aihe tulisi tekijää lähelle. Moni ei tiedä, että Olga rakastaa Nacho Cheese Ballseja. Olin kamppaillut vuosia monien ongelmien kanssa ja ymmärtänyt, että alkusyy niihin oli raiskauksen trauma. A: Tuo on Olgan hienoimpia piirteitä: hän toimii eikä pelkää soittaa puheluita tai kohdata ihmisiä. 2021. A: En halunnut puhua raiskauksesta pitkään kenellekään. Alkuun olin sellaisessa toimintamoodissa ja menin vähän jopa tunnottomaksi. A: On ihan sairaan vaikeaa kuvitella, että olisin vieraamman ihmisen kanssa uskaltanut sitä käydä läpi. uponnut muhun vuosien aikana. A MANDA: Vuonna 2010 mut raiskattiin. Se soitti, että missä mä olen ja haki mut taksilla Pasilaan. Jotkut teatteriohjaajat sanoivat, että älä missään nimessä ota omaa siskoa siihen, hän on liian lähellä. Tuli olo, että olen ymmärtänyt väärin ja kaikki on omaa syytäni. AMANDA PALO, 31 Teatterintekijä, näyttelijä Ihailen Olgassa sitä, että hän vilpittömästi ja oikeasti haluaa parantaa maailmaa. mään kaikki työt teatterissa. Meille määrättiin mieskuulustelija, joka kyseli olinko ollut kännissä, koska ”joskus, kun naiset on humalassa, ne saattaa haluta tehdä kaikkea sellaista.” Se oli ahdistavaa. Ärsyttävintä Olgassa on, kun se pakottaa puhumaan asioista, joista en halua puhua. O: Amandan raiskaus on asia, joka on OLGA PALO, 35 Käsikirjoittaja, teatterintekijä ja kirjailija Ihailen Amandassa sitä, että hän on niin hyvä kehumaan, nostamaan ja tukemaan muita ihmisiä. Hän auttoi myös konkreettisesti: Se ajanjakso on mielessäni yhtä mössöä. Olga auttoi muistamaan asioita, joita en itse muistanut. Sain siitä lisäbuustia vaatia Amandalle toista kuulustelijaa. Yhteistyöstä syntyi raiskauskokemukseeni perustuva monologinäytelmä Kilari, jossa minä esitin pääroolia ja jonka Olga ohjasi. Se sanoi, että tuo ei käy päinsä. Mutta Suomi on niin pieni maa, etten usko, että jengi olisi kiinnostunut meidän jutuista niin paljon ilman meidän taustaa. O: Minäkin mietin läheisyys-etäisyysaspektia. Kun erosin 2017 kyllästyin olemaan masentunut. Hahmottui, että haluan tehdä tekstin jonkun kanssa näyttämölle. Mutta vierastan ajatusta, että taidetta pitäisi tehdä vain kaukaa. Olga vaati kuulustelijan vaihtamista. Olga pakotti mut poliisin puheille. Ärsyttävintä Amandassa on, kun se on mulle vihainen, mutta ei sano sitä. Ilman Olgaa olisin luovuttanut. Mutta musta Olga oli just oikean verran lähellä. Se on etuoikeus. O: Mä kävin soittamassa meidän perhetutulle, joka on juristi. Moni ei tiedä, että Amanda rakastaa juustonaksuja. Olgan kanssa oli turvallinen olo. 50 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Tai ehkä pelkää, mutta tekee asiat silti. O: Läheisyyden avulla tavoitimme sekä aiheen yhteiskunnallisen merkityksen että terapeuttisen tason: mitä Amanda kaipaa esitykseltä päästäkseen trauman kanssa eteenpäin
O: Niinpä. A: Että voi kyl muuttaa Suomen lakiakin, ku tekee teatterii ja silleen! O: Toki siinä oli myös se aika, mihin esitys osui. Sitten me mentiin syömään. A: Se oli käsitelty puolessa tunnissa. Että tuntee toisen koko elämältä eikä kaikkea tarvitse selittää. O: Multa on myös tulossa proosateos, jota tähtään ulos ensi vuoden keväällä. O: Niin, siinä rakkaudessa on joku ehdottomuus. O: Esityksen jälkeen kuulimme, että yksi Kilarin nähneistä oli kutsunut koolle Naisten Linjan ja Amnestyn edustajia. Se on taidekollektiivi. 2021 51. ” Yritin olla yliopistolla ja tehdä jotain muuta, mutta ajauduin tekemään kaikki työt teatterissa. A MANDA: Seuraavaksi meidän pitäisi luetuttaa toisillamme tekstejämme. Se käsittelee salaisuuksia, sanomatta jätettyä ja kohtaamisen vaikeutta. Tästä syntyi Suostumus 2018 -kampanja, joka on vaikuttanut raiskauslainsäädännön kiristämiseen. Meidän teokset ovat meidän teoksia, kun ne ovat yhteisiä, ja meidän omia kun ne ovat meidän omia. Kuukausi ennen meidän ensi-iltaa oli alkanut Me too. Toivot aina, että onnistun ja haluat saada musta esiin parhaat puolet. Kohtauksessa hänelle sanotaan, että ”se ei ollut sun syy”. A: Olgan mielestä mulla oli liian pienet rintsikat. A: Meillä on myös paljon yhteisiä ystäviä, kuten Feministisen salaseuran muijat. O: Amanda osoitti ensin mieltään hiljaa, mutta sitten ihan syystä sanoi, että mulla ei pitäisi olla oikeutta puuttua hänen alusvaatteisiinsa. O: Me perustettiin se 2014 ja saatiin MAAILMAN KUVALEHTI 2 . A: Meillä on ollut eri vaiheita: pikkusisko-isosisko, ystäviä, työtovereita. O LGA: Sisaruuden merkitys näkyy siinä, että halusin toisen lapsen, koska mulle sisaruus on tosi tärkeää. Mun esikoiskirja, Outoja kaloja, tulee ulos syksyllä. Pyysin Amandaa kirjoittamaan yhden tietyn kohtauksen uusiksi niin kuin hän olisi halunnut, että tilanne olisi mennyt. Mä katson sua edelleen ylöspäin. A: Mulle sisaruus on sitä, että sä oot aina mun tukena. Koneen säätiöltä iso apuraha, jolla tehtiin useita teoksia. O: Ja kyllä me tapellaan yhä. • huin ohjausprosessin aikana kollegani ja ystäväni Sonja Lindforsin kanssa ja hän tuki ajatusta, että näyttämöllä voi kuvitella toisenlaisia lopputulemia. Ymmärtää mielenmaiseman, joka tulee samoista kasvuolosuhteista. Ihmiset yrittävät syöttää meille sitä, että ”kilpailetteks te?” A: Ärsyttävää! Mä vältän viimeiseen asti sitä, että meidän esikoisteokset tungetaan johonkin lehtijuttuun rinnakkain ja sitten niitä vertaillaan. Kun oltiin esittämässä Kilaria Venäjällä Kazanissa, tuli riita rintsikoista
Reilumpaa rokottamista ”Koska lääkeyritykset ovat saaneet mittavaa julkista rahoitusta, rokotetta tulisi myydä omakustannehintaan”, Linda Konate sanoo. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate on huolissaan ja korostaa, että rokotteiden tasapuolinen jakaminen on kaikkien etu. Korkeatuloiset maat ovat jo aloittaneet COVID-19rokotukset, mutta valtaosaan maailman maista rokotteita ei ole edes näköpiirissä. Teksti: Inka Oksanen Kuva: Eeva Anundi 10 K YSYMYSTÄ
Valtioiden pitäisi yhteisesti varmistaa, että COVAX -ohjelma saa riittävästi ja edullisesti rokotteita. Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme kesään mennessä tilanteessa, jossa rikkaat maat rokottavat jo ei-riskiryhmäläisiä, kun toiset maat eivät ole saaneet edes aloitettua rokotuksia. Näitä ihmisiä ei saisi unohtaa, koska heidän joukossaan on myös riskiryhmäläisiä. 5 Millainen pandemiatilanne on niissä maissa, jotka eivät ole vielä saaneet rokotetta. Mikään maa ei pärjää yksin. Valtiot ovat ensisijaisesti tehneet hankintasopimuksia ja ostavat rokotteet suoraan lääkeyhtiöiltä. 7 Miten rokotteita pystyttäisiin priorisoimaan niille, jotka tarvitsevat niitä eniten. Lääkkeiden saatavuus on potilaan etu. Vaikka on pandemia, perusterveydenhuolto ja pääsy sairaanhoitoon pitää varmistaa, sillä seuraukset voivat olla vakavia. Ongelman ydin on siinä, ettei rokotteiden jaosta päätetä kansainvälisesti. Olemme huolissamme myös COVID 19-pandemian yhteiskunnallisista vaikutuksista erityisesti maissa, joissa ei ole riittävää sairaanhoitokapasiteettia ja joissa on muitakin epidemioita. Esimerkiksi konfliktialueilla olevilla pakolaisilla on korkeampi riski sairastua, koska he eivät voi itse suojautua tartunnoilta, eikä heillä ei ole pääsyä sairaanhoitoon. 9 Mitä meidän kannattaisi oppia tästä pandemiasta. Rokotteiden saatavuus on lääkeyritysten käsissä. 8 Miten rokotteiden hinta pystytään pitämään kohtuullisena niin, että kaikilla olisi varaa niihin. 2021 53 1 Miten COVID -19-rokotteet ovat jakautuneet globaalisti. Vaikka nyt keskitytään tähän COVID -19-tautiin ja siihen liittyviin lääkkeisiin, on paljon muitakin tauteja, joihin ei kehitetä lääkkeitä tai lääkkeiden hinnat ovat liian korkeat. 10 Miten tuleviin maailmanlaajuisiin terveyskriiseihin kannattaisi varautua. 2 Miten rokotteiden jaosta päätetään kansainvälisesti. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Ohjelmalle ei kuitenkaan riitä rokotteita, koska ne on varattu etukäteen ja jotkut maat ovat varanneet rokotteita yli tarpeiden. 6 Miten rokotteet saisi jaettua mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Jo nyt nähdään, miten virusmuunnokset kehittyvät ja leviävät tehokkaammin. Koronapandemia voi pitkittyä, jos rokotteita ei saada kaikille. Hyvä esimerkki on HIV -lääkitys. Rokotteet ovat jakautunet hyvin epätasa-arvoisesti. Näiden maiden sairaudenhoitokapasiteetti ei ole riittävä. Lisäksi meillä humanitäärisenä järjestönä on huoli ihmisryhmistä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Sen hinta laski, kun patenteista poikettiin ja saatiin lisää tuotantoa ja rinnakkaislääkkeiden valmistusta. Koska rokotteita on rajoitetusti, tärkeimmät prioriteetit ovat terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitäminen ja vakavaan tautimuotoon sairastuvien ihmisten suojeleminen. Järjestömme mielestä on ongelmallista, ettei yrityksillä ole mitään avointa tietoa esimerkiksi rokotteen hinnan määräytymisestä. Koronapandemian pitäisi herättää meidät vaatimaan toimivia järjestelmiä. Tämän takia rikkaat maat saavat rokotteen ensin. Koska lääkeyritykset ovat saaneet mittavaa julkista rahoitusta, rokotetta tulisi myydä omakustannehintaan. Olemme järjestönä jo vuosikymmeniä taistelleet sen puolesta, etteivät patentit olisi syy, miksi joku lääke on niin kallis. Jotta rokotteita saataisiin lisää, lääkeyritysten pitäisi mahdollistaa laajempi tuotanto. Se ei saisi olla luksusta. Tällä hetkellä olemme huolestuneita eteläisen Afrikan maista, koska niissä tartuntojen määrä nousee herkästi leviävän virusmuunnoksen takia. COVAX -ohjelman tarkoitus on varmistaa, että ainakin prioriteettiryhmät saisivat rokotteen matalanja keskitulotason maissa. 4 Miksi olisi tärkeää, että rokotteet jaettaisiin tasaisesti. Jos terveydenhuoltohenkilökunta sairastuu, eikä pysty tekemään töitään, se vaikuttaa myös muuhun sairaanhoitoon. Ei ole mekanismia, joka varmistaisi, että rokotteiden jakelu tapahtuisi käytännössä tiettyjen periaatteiden tai pandemian torjunnan kannalta hyvällä tavalla. Ne määräävät, missä ja miten paljon rokotetta valmistetaan, mihin hintaan se myydään ja kenelle. Jos jossain maissa perusrokotusohjelmat ovat nyt keskeytyneet, miten se vaikuttaa esimerkiksi lapsikuolleisuuteen parin vuoden sisällä. 3 Millainen rooli lääkeyrityksillä on rokotteiden saatavuudessa. Tämä pandemia on näyttänyt, että rokotteiden ja lääkkeiden saatavuus ei ole automaattista. Länsimaat, joilla ei ole lähihistoriassa epidemiakokemusta, ovat toivottavasti oppineet yhteistyötä. On kansainvälisesti sovittu, että nämä ovat ensimmäiset ryhmät, jotka saavat rokotteen. • ” Esimerkiksi konfliktialueilla olevilla pakolaisilla on korkeampi riski sairastua.
Eddo-Lodge ottaa kirjassaan lukijaa kädestä kiinni ja kuljettaa hänet rasismin juurisyiden äärelle. MIKA KAUHANEN Miksi valkoisen on luettava tämä kirja Sykkivää, viehkoa, lämmintä 54 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Ja miksi. Sitä jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, ja lukijat kokivat tekstin eri tavoin. 2021 ARVIOT. Tuotannolliset ja sävellykselliset ratkaisut soivat tuoreina ja nykyaikaisina, tietoisina ja ammattimaisina. The Guardian -lehdessä kerrotaan, kuinka iranilaiset muusikot lähtivät Lirazin levylle oman turvallisuutensa uhalla. Hän pakottaa valkoisen lukijan pohtimaan etuoikeutettua asemaansa ja sietämään epämukavaa oloa, jota lukija mahdollisesti kokee. Blogiteksti alkoi elää omaa elämäänsä. RENI EDDO-LODGE: MIKSI EN ENÄÄ PUHU VALKOISILLE RASISMISTA GUMMERUS KIRJA. Lirazin vanhemmat muuttivat Iranista Israeliin ennen vallankumousta. Teos sisältää hengästyttävän määrän faktoja rasismista Britanniassa: tilastoja, tutkimuksia, raportteja. LIRAZ: ZAN GLITTERBEAT Ulkomusiikillinen tarina on musiikkiakin vaikuttavampi. Kirjailija on haastanut itseään, sillä hän on myös haastatellut kirjaansa varten henkilöitä, joiden ajatusmaailma on hyvinkin rasistinen. Syntyi harvinainen israelilaisiranilainen albumi, joka parhaimmillaan voi edistää vuoropuhelua. Lirazin uusi Zan-levy valloitti maailmanmusiikkilistojen kärkipaikat helmikuussa. Suomalainen lukija jää pohtimaan Britannian jälkeen Suomen kontekstia: Millaista rakenteellista rasismia yhteiskunnassamme on. Liraz kertoo eläneensä kahden kulttuurin keskellä, ja tämä on innoittanut häntä elokuvanäyttelijänä ja musiikintekijänä. Hänen juutalaisen perheensä kotikieli farsi on myös levyn laulukieli. KAISU SOFIA KINNUNEN LEVY. Valkoisen etuoikeuden ohella teoksessa käsitellään Britannian rasismin historiaa, rakenteita, feminismiä, rodullisuutta, luokkaa. Myöhemmin Eddo-Lodgen pohdinnat rasismista laajenivat kirjaksi. Kirjailija näyttää, että Britannian historian vaiheet ovat hyvin likaiset, suorastaan saastaiset. Sykkivää elektropoppia, viehkoa eksotiikkaa, lämmintä nostalgiaa. ERITYISENÄ ansiona voidaan pitää Britannian historian avaamista. Sieltä alkavat löytyä vastaukset rakenteelliseen rasismiin. Vaikuttaa siltä, että jokainen raita on muotoiltu eri kuuntelijakunnalle. Helmikuussa 2014 brittiläinen toimittaja Reni Eddo-Lodge oli sanoittanut turhautumistaan rasismiin ja siitä käytävään keskusteluun. On vyöryttävää teknosynaa, hip hop -flirttailua, turkkilaista iskelmää ja jopa intialaistyyppinen raga-hetki. Monien ruskeiden ja mustien ihmisten kokemuksia oli tekstissä osattu sanoittaa – vihdoinkin. Teosta voi pitää esseekokoelmana tai narratiivisena tietokirjana – tai rakenteellisen rasismin käsikirjana valkoiselle. Teos opettaa lukijaa, että katse kannattaisi kääntää myös Suomen historiaan. Kerrontaa rytmittävät arkiset esimerkit maailmasta, havainnot kirjailijan henkilökohtaisesta elämästä tai katkelmat haastatteluista eri henkilöiden kanssa. 70-lukulainen Lähi-idän pop virtaa läpi albumin, mutta pelkästä retroilusta ei ole kyse. 2017 ilmestynyt Miksi en enää puhu valkoisille rasismista on nyt ilmestynyt myös Saana Rusin ansiokkaana suomennoksena. Ja mikä parasta, hän etsii myös vastausta siihen, miksi rakenteellista rasismia on. Miksi en enää puhu valkoisille rasismista oli aluksi blogitekstin otsikko. Eddo-Lodge on kirjassa ikään kuin tutkivan toimittajan roolissa etsien vastausta kysymykseen: mitä on rakenteellinen rasismi. Tämä saasta on valunut yhteiskunnan rakenteisiin – ja lemuaa niissä
Autenttinen katusoitto luo edelleen pohjan kaksikon mukaansatempaavalle tyylille. Festivaalille tuotettu keikka kuvataan Malawin kaduilla, missä duon rytmit ja iloinen tunnelma pääsevät oikeuksiinsa. Keynote Maina Kiai – Onko ihmisoikeuksien aika ohi. Festivaalin teemana on tulevaisuus. Neljä tärppiä kevään Maailma kylässä -festivaalille Madalitso Band (MWI) MADALITSO Bandin tarina alkoi katusoitosta ja jatkuu maailman suurimmilla festivaaleilla. Powered by PechaKucha: Kestävä tulevaisuus ja aktivismin tulevaisuus PECHAKUCHA on puheformaatti, jossa puhujalla on 20 kuvaa ja 20 sekuntia per kuva aikaa vakuuttaa kuulija ja tiivistää näkemyksensä aiheesta. Mukana on 12 valovoimaista puhujaa ja juontajana toimittaja Ina Mikkola. Maailma Kylässä -festivaalin järjestää Fingo, joka on Maailman Kuvalehden kustantaja. Luvassa on kaksi Powered by PechaKucha -kokonaisuutta: Kestävä tulevaisuus ja Aktivismin tulevaisuus. Mikä on muuttumassa ja miten voimme tässä ajassa puolustaa kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia. Maailma kylässä -festivaali toteutuu tänä vuonna virtuaalifestivaalina. Tyhmiä kysymyksiä maailmasta TYHMÄT kysymykset kunniaan! Tule kuulemaan, kuinka asiantuntijat vastaavat yleisöltä kerättyihin tyhmiin kysymyksiin. 2021 55 VINKIT. Kaikkiin ohjelmiin on vapaa pääsy. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Olimmeko liian optimistisia ihmisoikeuksien kehityssuunnasta. Verkkotapahtumassa nähdään lukuisia konsertteja, ajankohtaisia dokumenttielokuvia, kymmeniä kantaaottavia puheenvuoroja, lastenohjelmaa ja messutapahtuma. (KEN) VUOSINA 2011–2017 YK:n erityisraportoija toiminut kenialainen Maina Kiai puhuu ihmisoikeuksien tulevaisuudesta pandemian jälkeen. Pysähdytään yhdessä miettimään, miten paljon tärkeitä asioita jää käsittelemättä ja ymmärtämättä, jos emme uskalla esittää oikeita – tyhmiksi väitettyjä – kysymyksiä
Ja siis puhun neulomisesta, koska olen itäsuomalainen. Suomalaiset ovat neuloneet niin paljon, että islantilaisia lankoja tuottavan Istexin langat ovat loppuneet. Jotkut maalaavat vaatteisiin kuvia. Meillä kudotaan ainoastaan mattoja, kangaspuilla. Suomessa kaikkien on nyt neulottava islantilainen tai norjalainen kirjoneulepusero. Monet tekevät vaatteensa ihan alusta asti itse: suunnittelevat kaavat, ostavat kankaat ja ommella surauttavat. IS TO C K EN ihan heti keksi parempaa koronapandemian laukaisemaa oireyhtymää kuin neuloosi. Yhä useampi ostaa vaatteensa käytettynä ja tuunaa sen mieleisekseen, istuvammaksi tai tyylikkäämmäksi. Hekin, jotka eivät ole aiemmin neuloneet edes kaulaliinaa, ovat nyt perinteisten kirjoneulekuvioiden kimpussa. 2021 ILMIÖ. Youtubessa ja Tiktokissa jaetaan ompeluvinkkejä. ANNI VALTONEN Jengi neuloo ja postaa kuvan tekeleestään, kaikki hurraavat ja huokailevat ihastuksesta. Jengi neuloo ja postaa kuvan tekeleestään, kaikki hurraavat ja huokailevat ihastuksesta. Olen itsekin paatunut ranteensa aikoinaan neulomuksilla rikkonut neuloja, ja liityin talven aikana hurmoksellisesti useampaan Facebookin neulomusryhmään: islantilaisneuleet (24 500 jäsentä), islantilaisten neuleiden ystävät (13 000 jäsentä) norjalaisneuleet (9 800 jäsentä). Ei mitään rajaa hulluudella 56 MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Nuoriso puolestaan on alkanut tuunata vaatteitaan. Erityisesti juuri keski-ikäiset ovat neuloosin vallassa. Nyt yhtäkkiä feedini on miltei yksinomaan näitä postauksia. Koteihinsa sulkeutuneet ihmiset kaivelemassa kädet syyhyten käsityökorejaan: tänne lankaa nyt ja äkkiä! Kansalaiset yli maiden ja maanosien rajojen ovat alkaneet kalisutella puikkojaan
Kun matkustaa ghanalaisella tro trolla, pitää varautua yllätyksiin. Vuohen kohdatessani vieressäni istuva mies ja moni muukin kyytiläinen huomasi, että olin säikähtänyt. En saa puhelinta taskustani, koska olen puristuksissa vierustoverini hartioiden ja reppuni alla. Jos en tiennyt, minne mennä, joku ACCRA, GHANA aina huolehti, että jäin pois oikealla pysäkillä. En tiedä, kumpi meistä on järkyttyneempi – minä vai tuo vuohiparka. Aivan tavallinen julkinen liikenne MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Lattian rajasta minua tuijottaa vuohen pää. Äitinsä sylissä istuva lapsikin nauroi: ”Äiti, äiti, obruni (ulkomaalainen) säikähti vuohta.” INKA OKSANEN IS TO C K Kun matkustaa ghanalaisella paikallisbussilla, pitää varautua yllätyksiin. ISTUN täpötäydessä tro trossa matkalla kotiin. Tyydyn katsomaan maisemia ja nauttimaan kevyestä viimasta, joka puhaltaa raollaan olevasta ikkunasta. Vierustoverini selitti minulle empaattisesti, että joku oli ostanut vuohen torilta ja vei sen nyt kotiinsa. Pidin kuitenkin tro troilla matkustamisesta. Tyypillistä on, että tro tro alkaa savuttaa ja hyytyy tienposkeen. Siirrän reppuani ja katsoin alas. PUOLEN vuoden tro tro -matkoihin mahtui muun muassa pari kolaria sekä tapaus, jossa pääsin todistamaan ghanalaisilla opetusluvilla harjoittelua. Tilanne oli siis mitä normaalein – kaikille muille paitsi minulle. Näin tapahtuessa matkustajat hyppäävät toisen pakettiauton kyytiin samalla, kun kuski jää turhautuneena potkimaan autonsa kylkeä. Jos istuin ikkunapaikalla, vierustoveri saattoi vain ojentaa minulla rahaa ja pyytää ostamaan jotain katukauppiaalta seuraavissa liikennevaloissa. Kuskin teini-ikäinen poika hyppäsi rattiin kesken matkan samalla, kun isä opasti häntä pelkääjän paikalta. Autoissa mittaristo ja muut sähkölaitteet ovat lähinnä koristeita. 2021 57 Matkalla maailman laidoilla KUMMA KOLKK A. Nämä tro trot odottavat matkustajia Accrassa Kaneshien asemalla. Sitten jotain karvaista osuu jalkaani. Tro trona toimii vanha pakettiauto tai minibussi, jonka kyytiin mahtuu istumaan noin 15 henkilöä
Mausta timjamilla, suolalla ja pippurilla. Pakasteherneistä valmistettu tuorehernekeitto on värikäs ja raikas vaihtoehto kevättalven ruokapöytään. Annostele keitto tarjoilukulhoihin ja koristele annokset ranskankermalla, oliiviöljyllä ja kurpitsansiemenillä. Pehmeään suutuntumaan tuo kontrastia keiton kanssa nautittava rapea, vaalea leipä. Ainekset: 2 rkl rypsiöljyä 1 pieni purjosipuli 3 valkosipulin kynttä 6 dl kasvislientä 400 g pakasteherneitä 100 g fetaa 150 g kevyt ranskankermaa 1 rkl kuivattua timjamia Suolaa ja pippuria oman maun mukaan Koristeluun: 50 g ranskankermaa kurpitsansiemeniä oliiviöljyä RUOK A. Hemmetin hyvä hernari HERNEKEITTO, hernari, rokka – rakastetulla herkulla on monta nimeä. Lisää murennettu feta ja ranskankerma. Keitä kiehuvaksi ja nosta kattila sitten liedeltä. Klassikot elävät, mutta toisinaan vaihtelu virkistää. Suutuntuma on niin samettinen, ettei keitosta meinaa saada tarpeekseen. Nauti vaalean leivän kuten ciabattan tai maalaispatongin kera. Leipäpaloista saa rapsakat, kun paistaa ne pannulla öljyssä. Keitto lämmittää ihanasti, ja korkean proteiinipitoisuutensa ansiosta jo pienikin annos riittää antamaan kylläisen olon. Lisää sekaan herneet ja kasvisliemi. Mikäli keittoa jää yli, voi jämät nautiskella seuraavana päivänä esimerkiksi ruisnappien päällä tai dippivihannesten kera. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Ranskankerma tekee koostumuksesta herkullisen täyteläisen, ja feta ja valkosipuli tuovat potkua. Hernekeitto on kuulunut suomalaisiin perinneruokiin satoja vuosia. Nosta kattila takaisin liedelle ja lämmitä miedolla lämmöllä, kunnes on tarjoilun aika. HELENA HEISKANEN FETAHERNEKEITTO (8 ANNOSTA) H EL EN A H EI SK A N EN Hienonna purjosipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota öljytilkassa. Tuorehernesoppa myös valmistuu nopsaan – herneitä ei tarvitse liottaa vedessä yön yli toisin kuin valmistettaessa perinteistä hernekeittoa
krs), 00510 Helsinki asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.fi www.maailmankuvalehti.fi Tilaukset www.maailmankuvalehti.fi tai puhelimitse 03 4246 5366 Vuositilaushinnat, 6 numeroa 42 € / Suomi 59 € / Eurooppa 72 € / muu maailma Kirjapaino PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1799-151x Ilmestymis päivä 1.4.2021 Seuraava numero ilmestyy 27.5.2021 Julkaisija: Fingo on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. Käärmeellä on valtava pää ja viekkaat silmät, keltainen omena on kookas, Eevan ja Aatamin haaroja peittävät vihreät lehdykät, Jumalalla on pinkki tunika. ELÄMÄNPUUSSA on perinteisesti kuvitettuna Raamatun luomiskertomus: Jumala, Aatami ja Eeva, paratiisin käärme, omena. ONKO SINULLA ERIKOINEN MATKA MUISTO. Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi. Näitä klassisia elämänpuita, arbol de la vida, valmistettiin alun alkaen osana alkuperäisväestön käännyttämistä kristinuskoon, tarkemmin sanottuna katoliseen uskoon. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäännistä tai julkaisussa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TUOSSA se tönöttää keskellä kirjahyllyä: elämänpuu, jonka köijäsin meksikolaiselta käsityöläistorilta mukanani lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Maailman Kuvalehti ilmestyy vuonna 2021 kuusi kertaa. MISTÄ TÄMÄKIN ON. Fingon toimintaa tuetaan julkisin varoin ulko ministeriön kehityspoliittisen osaston kansalais järjestö määrärahoista. 2021 59 Palstalla esitellään erikoisia matkamuistoja. MAAILMAN KUVALEHTI 2 . Meksikossa siirtomaa-aikana syntynyt perinnekeramiikka elää yhä, vaikka sen motiivit ovat AN N I VA LT O N EN muuttuneet. Huomautukset 14 päivän kuluessa. ANNI VALTONEN Keraaminen opetusväline Vt. Useimmiten tässä värikkäästi maalatussa puussa on myös paikat kynttilöille tai suitsukkeille – niin minunkin puussani. Maailman Kuvalehti on Aikakauslehtien liitto ry:n sekä Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. päätoimittaja Anni Valtonen, 050 317 6717 AD Nici Lönnberg, 050 317 6703 Ulkoasu Days Agency Toimitussihteeri Karoliina Knuuti, 050 317 6706 Toimitusharjoittelija Inka Oksanen, 050 317 6714 Ilmoitukset Anni Valtonen, 050 317 6717 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@fingo.fi Osoitteenmuutokset 03 4246 5366 maailmankuvalehti@kustantajapalvelut.fi www.maailmankuvalehti.fi Maailman Kuvalehti Elimäenkatu 25–27 (5
INKA OKSANEN Heikompien tukija KIOS Perustettu: 1998 Motto ”Rohkeiden tekojen tukena” Jos järjestö olisi eläin, se olisi kissan ja kamelin risteytys. Kissa taas kuvaa KIOSin ketteryyttä.. KIOS kouluttaa turvallisuus-, hallintoja sisältöasioissa sekä auttaa verkostoitumisessa. Taustalla on haavoittuvassa asemassa olevien, kuten uskonnollisten tai seksuaalivähemmistöjen, oikeuksien turvaaminen. ”Kerromme tarinoita, jotka toivottavasti inspiroivat toimimaan ahkerasti ihmisoikeuksien puolesta”, Remitz sanoo. Palaammeko koskaan vanhaan normaaliin. Mitä kestävä tulevaisuus meiltä vaatii. R IC KY KE J K ATSO, JÄRJESTÖ Palstalla esitellään Fingon jäsenjärjestöjä. KIOS haluaa lisätä suomalaisten tietoisuutta ihmisoikeustyöstä ja sen tuloksista. ”Tuemme ihmisoikeustyötä, joka pyrkii saamaan aikaan rakenteellisia muutoksia sekä kestäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia”, KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz sanoo. Tähtihaastattelussa: muusikko ja ympäristöaktivisti Ricky Kej . Rahallisen avun lisäksi säätiö neuvoo ja tukee pieniä ja vähän isompia ihmisoikeusjärjestöjä niiden tarpeiden mukaan. Kameli on sitkeä ja luotettava resurssinlähde. M A A IL M AN K U V A LEHTI 3?20 21 I LM ES T YY 27.5 KANSALAISJÄRJESTÖJEN ihmisoikeussäätiö KIOS tukee paikallisten ihmisoikeustoimijoiden hankkeita Itä-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. H O LG ER PR IE D EM U TH SEURAAVAN NUMERON TEEMA: Tulevaisuus . Säätiön toimintaa ohjaavat kolme teemaa: oikeusvaltio ja demokratia, yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä yritysvastuu. Lisäksi säätiö tekee ihmisoikeuspoliittista vaikuttamistyötä ja viestintää.
. Kiitos, että kuljet kanssamme. Sinun avullasi pystymme antamaan tarinoille muodon. Tarinat tarvitsevat kuulijan. Kiitos. Jokaisen matkan päässä on tarina. Tilaaja. Maailman Kuvalehden voit tilata itselle tai lahjaksi verkkosivuiltamme www.maailmankuvalehti.fi/tilaus