Kontulalainen Tawab Qaderzada, 19, raivaa tietä uudelle suomalaisuudelle. Teiniunelmia Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt Maailma myllerryksessä: Miten koulu valmistaa nuoria pärjäämään. "Viihdyn hyvin myös kotimetsässä" Instagramin supertähti Konsta Punkka 1 2 / 2016 | 6,9 0?€ Teema: Nuoret
KAAPELITEHDAS, HELSINKI, TALLBERGINKATU 1 | WWW.KAAPELINJOULU.FI Pe klo 12-20, La-su klo 10-18, Vapaa pääsy! Kotimaisia designtuotteita, käsitöitä ja ohjelmaa kaikenikäisille. Perustehtävänämme on toteuttaa vapaata ja demokraattista ammattiyhdistysliikettä tukevia hankkeita kehittyvissä maissa sekä toimia jäsenjärjestöjensä välineenä kotimaan ja kansainvälisessä kehityspoliittisessa vaikuttamisessa. Pienelläkin summalla autat yllättävän paljon. Capp uccin o ja kakk upala 8,90€ Samia hille oikeu s kuulu a amma ttiliit toon 10 € /kk. Onneksi me kaikki voimme auttaa oikeudenmukaisemman maailman toteutumista – ja yllättävän pienellä summalla. Helsingin hauskin joulutapahtuma Kestävin tapa vähentää köyhyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa. Lähde mukaan, sinulle sopivalla summalla: www.sask.fi/lahjoita Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on suomalaisen ay-liikkeen oma kehitysyhteistyöja solidaarisuusjärjestö
Helsingin hauskin joulutapahtuma Maailman Kuvalehti 12 / 2016 3. ”Kaikilla pitäisi olla täällä yhtä hyvä olla”, Tawab sanoo. He raivaavat tietä uuteen, kansainvälisempään Suomeen. Jutun päähenkilöön Tawab Qaderzadaan, 19, Räty tutustui viet täessään aikaa itäisessä Helsingissä, esimerkiksi Vuosaaren Viikinkien jalka palloharjoituksissa. Nyt sanon itseäni maahanmuut tajaksi, joka on kansalai suudeltaan suomalainen. He kuu luvat tänne, ovat osa Suomea, ja on sie tämätöntä, millaista kohtelua moni saa osakseen. AV Reetta Räty ”Vasta sitten, kun ihmiset hyväksyvät, että olen osa Suomea, voin sanoa olevani suo malainen. Olen siltä väliltä”, sanoo helsinkiläinen Tawab Qa derzada. Kun puhutaan nuorista, helsinkiläi sistä tai maahanmuuttajista, ei pidä ajatella, että kyseessä olisi mikään yhtenäinen ryhmä, Räty muistuttaa. Suomi 20–27 ”Mä olen siltä väliltä” A LE KS I PO U TA N EN Toimittaja Reetta Räty kirjoitti tähän lehteen jutun ”Mä olen siltä väliltä” helsinkiläisen maahanmuuttajanuoren elämästä. Kysynkin jutussa, miksi ylipäätään puhutaan erikseen val taväestöstä ja maahanmuuttajista.” Räty pohti juttua tehdessään, millai sessa roolissa ensimmäisen polven suo malaiset ovat. ”Jo sana maahanmuuttaja on han Tarinan takaa kala, kun puhutaan ihmisistä, jotka elä vät ja asuvat täällä. KAAPELITEHDAS, HELSINKI, TALLBERGINKATU 1 | WWW.KAAPELINJOULU.FI Pe klo 12-20, La-su klo 10-18, Vapaa pääsy! Kotimaisia designtuotteita, käsitöitä ja ohjelmaa kaikenikäisille
Maailma paloina 6 Satojen vuosien taisto 7 72?% maapallosta hymyili eilen 8 Komorien kohtalonhetki 9 Kaukainen serkku syö vain lihaa 10 Lätkäkaverit Migrin pelinappuloina 11 Kolumni Marianne Heikkilä 12 Maailma nyt Rajoja rikkomassa Lukujutut . 20 ”Mä oon siltä väliltä” 28 Meidän perheen salaisuus 32 Maailma koulussa 34 Voiko liftaamalla parantaa maailmaa. 4 12/ 2016 Maailman Kuvalehti. Argentiina 28 Argentiinalainen kirjailija Isol arvos taa lapsessa olevaa kesyttö myyttä. Maailma 44 ”Nyt on tärkeää roh kaista nuo ria toimimaan merkityksel lisen elämän puolesta”, kir joittaa nuo risotutkija Sofia Laine. ”Haluan viestiä, että kaikki on mahdollista.” Mongolia 36 Ulan Batorin nuoriso kurkot taa länteen, mutta ei halua hylätä vanhoja mongolialaisia perin teitä. 14 Välähdys Kuivuus koettelee Keniaa 16 Henkilökuva Luontokuvaaja Konsta Punkka. Tšingis-kaanista ollaan ylpeitä. 36 Kuvareportaasi Tšingis-kaanista punkin räminään 44 Essee Unelmia ja uhrauksia Ihmiset ja ilmiöt 47 Katso, järjestö! Luonto-Liitto 48 Matkalla Kullekin pyhänsä mukaan 49 Kolumni Reeta Paakkinen 50 Arviot 51 Ilmiö Kanija käärmekahvilat 52 Kulttuuri Teheranin kodeissa, Kairon kaduilla 53 Kohtaamisia Poika, joka ei muistele pahalla 54 10 kysymystä Kai Mykkänen 56 Kentältä 58 Absurdistan Tässä numerossa Kannen kuva: Aleksi Poutanen Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Marika Dee, Eeva Anundi, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö
Maailmassa on nyt enemmän nuoria kuin koskaan aiemmin. Moni on työttömänä: ILO:n mukaan nuorten työttömien määrä nousee tänä vuonna 13,1 prosenttiin. Laura Häkli Jos nuorilla ei ole unelmia... Toivoa on tutkinut muun muassa Katja Tikkanen väitöskirjassaan, jonka mukaan toivo on nuorelle jokapäiväisen elämän peruselementti, tieto pysyvyydestä, uskoa ja luottamusta tulevaan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Käytössä kulunutta latinaa, johon on mukava turvautua turbulentteina aikoina. Kehitysmaissa työssäkäyvistä nuorista noin 156 miljoonaa elää köyhyysrajan alapuolella. Nuoret itse kuvasivat toivoa elämään kuuluvana perusasiana, joka on kaikki. Juuri nyt maailman nuorista kouluun ja yliopistoon pääsee suurempi osuus kuin koskaan aiemmin. YK:n väestörahasto UNFPA:n mukaan 10–24-vuotiaita on 1,8 miljardia, ja heistä noin 85 prosenttia asuu kehitysmaissa. Itse asiassa työttömyys ei ole edes pahinta. Merkkejä paremmasta kuitenkin on. Maissa, joissa ei ole sosiaaliturvaa, nuoren on otettava vastaan mikä tahansa työ mitättömästä palkasta ja karmivista työoloista huolimatta. Jos nuoret olisivat saaneet päättää, Iso-Britannia ei eroaisi Euroopan unionista ja Hillary Clintonista olisi tullut Yhdysvaltain presidentti. TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 12 / 2016 5 Pää kirjoitus. Pian nämä nuoret ovat vallassa. Toivottomat maat, joissa on paljon nuoria, ovat alttiita konflikteille. Nuoret. Tässä numerossa nuorisotutkija Sofia Laine kirjoittaa siitä, miten yksinkertaisesti tulevaisuuden ja nuorten hyväksi voi toimia: saamalla nuoret taas unelmoimaan. S pes patriae . Jos tulevaisuus näyttää pelkästään ankealta, köyhältä tai suorastaan epätoivoiselta. Isänmaan toivo. Vaikein tilanne on Arabimaissa ja Pohjois-Afrikassa, jossa nuorista noin joka kolmas on vailla töitä. Tämä Maailman Kuvalehden numero on omistettu nuorille. Toivon merkitys on tunnistettu esimerkiksi sairauksien hoidossa, ihmisen kehityksessä, mielenterveyden edistämisessä ja asenteissa. Toivo kehittyy jo alle kaksivuotiaassa lapsessa, jos hänen tarpeisiinsa vastataan. Kukoistukseensa toivo puhkeaa nuoressa ihmisessä, jolla on edessään valtava määrä mahdollisuuksia, valintoja, haaveita ja suunnitelmia. Toivottomat nuoret lähtevät liikkeelle, pyrkivät muuttamaan pois maasta. Mutta mitä jos toivoa ei ole. Koulutuksen on todettu kiistattomasti vähentävän lapsikuolleisuutta, nälkää, köyhyyttä ja yhteiskunnan alttiutta selkkauksiin ja sotiin. Sanonta kuvaa meidän ja koko yhteiskunnan odotuksia nuoria kohtaan, mutta toivo liittyy nuoriin myös toisin: nuoret ovat täynnä toivoa – tai heidän ainakin pitäisi olla. Toivoa pidetään nykytieteessä niin merkittävänä, että sitä tutkitaan yhä enemmän. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Toivo on nuorelle jokapäiväisen elämän perus elementti. Nuorten epätoivo leviää yhteiskuntaan
Mutta mitä Standing Rockissa oikein puolus tetaan. Luulta vasti alkuperäiskansa saa siis jat kaa taistoaan vielä kauan. Presidentti Donald Trump ei lehden painoon mennessä ole ottanut kantaa Standing Rockin putkeen, mutta lokakuussa Greenpeace paljasti, että hän on sijoittanut reippaasti öljyputken takana oleviin yrityksiin. Lyhyesti: pyhiä maita ja juo mavettä. Väite oli luultavasti palturia, mutta ainakin pinnallinen tieto protesteista levisi. Lokakuussa kymmenet tuhannet ihmiset kirjautuivat Facebookissa Standing Rockin intiaanireser vaattiin kuka mistäkin. Putken on määrä kulkea Mis sourijoen alta, ja alkuperäiskan san mukaan pienikin vuoto olisi katastrofaalinen heimon juomave sille. Standing Rockin siouxheimo vastustaa liuske kaasuputkea, joka on suunni teltu reservaatin pohjoispuolelle. Ajatus oli hämätä poliisia, joka nettihuhun mukaan piti Facebookin avulla kirjaa mielenosoitukseen osallis tuneista. Esa Salminen Satojen vuosien taisto JO E B R U SK Y / FL IC KR Koonnut Esa Salminen 6 12/ 2016 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Jos öljyputki rakennetaan, sen läpi on määrä kuljettaa ainakin 470 000 barrelia raakaöljyä päi vässä. Kaavaillun putken mailta on äskettäin löytynyt myös vanhoja pyhiä paikkoja ja hautoja. Protestoijien mielestä kyseessä on suurin vääntö sitten Wounded Kneen veri löylyn vuonna 1890 – kiis tassa, jota Yhdysvaltain asevoimat ja alkuperäis kansa ovat käyneet satoja vuosia
72 prosenttia sanoi hymyilleensä ja nauraneensa pal jon edellisenä päivänä, 51 prosent tia sanoi tehneensä tai oppineensa jotain mielenkiintoista. 84 Guatemala .............83 Honduras ...............83 Uzbekistan ............83 Ecuador ..................83 El Salvador ........... Niitä ei kehitetty Afrikassa, mutta kun ne ran tautuivat sinne, avautuivat mahdollisuu det digitaalisille teollisuudenaloille, joita kännyköiden kehittäjät eivät olleet tul leet ajatelleeksikaan. Turvallisissa ja vauraissa maissa ollaan vakaasti onnellisia, mutta ehkä kikatellaan vähemmän. Kännykät ovat Juman mielestä hyvä esimerkki teknologian voimasta. Maailman Kuvalehti 12 / 2016 7 MAAILMA PALOINA. Yli 70 prosent tia ihmisistä koki olevansa onnellisia ja hyvin levänneitä, ja että heitä oli kohdeltu hyvin. ES Professori: Maailmanrauha tarvitsee insinöörejä Maailman sana raha Sana raha on swahilia ja tarkoittaa iloa. Onnellisuusindeksi, iloisimmat maat: Paraguay ............... Mistä ero johtuu. Valtaosa maailman ihmisistä kokee iloa ja nautintoa elämässään, sel viää Gallupin tunneraportista, jota varten haastateltiin lähes 147 000 ihmistä 140 maassa. Ihminen voi siis olla yleisesti ottaen onnelli nen ja silti jättää naureskelut muille. 82 Costa Rica ..............81 Uruguay ..................81 Kolumbia .................81 Sveitsi ......................81 Vain 36% syyrialaisista nauroi edellisenä päivänä. Vastaavia yllättäviä kehitysaskeleita insinöörit voivat löytää tulevaisuudessa esimerkiksi synteettisen biologian, keino älyn, miehittämättömien lennok kien ja 3Dtulostuksen aloilla, Juma maalailee. Irakilaisista 64% oli huolissaan, 61% surullisia ja stressaantuneita ja 57% sanoi kokeneensa fyysistä kipua. Global South lehteen kirjoittanut tut kija liputtaa teknologian ja tieteen puo lesta, ja erityisesti maailma tarvitsee hänestä insinöörejä. Puolet irakilaisista oli vihaisia. Gallupin analyysiyksikön johtajan Jon Cliftonin mukaan yleensä tutki taan kahdenlaista onnellisuutta. ES 72?% maa pallosta hymyili eilen Ihmiskunnalla on mahdollisuus elää rauhassa ja vauraudessa, jos me panos tamme kyvykkyyteen kilpailun sijaan, vetoaa Harvardin yliopiston kehitysmaa tutkimuksen professori Calestous Juma. Toi sissa onnellisuustutkimuksissa taas Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin. Gal lup tutki nyt, millaisin tuntein ihmiset elävät arkeaan. Toinen mahdollisuus on kysyä, elävätkö ihmiset mieles tään parasta mahdollista elämää. Gallupin tutkimuksen mukaan onnellisimpia tunteita ihmiset koke vat Latinalaisessa Amerikassa. Yleensäkin sotaa käyvissä maissa ei paljon naureskella. Näitä ovat esimer kiksi rahansiirtopalvelut ja mobiilipankit. 82 Indonesia .............
Se tarkoittaa 19 000 pelastunutta lasta joka päivä. Mohamed tutkii Komorien mangrovemetsiä ja vetää ympäristökasvatuskursseja pienille lapsille. Nämä pienenpienet saaret. Lähde: WHO SA N N A A U TE R E 8 12/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. On aika toimia. Tarvitaan myös politiikkaa.?. Suomi aloitti Nepalin vesi sektorin tukemisen jo vuonna 1988. Siinä on Komorit, pieni saariryhmä Mosambikin ja Madagaskarin välissä. Sanna Autere Komorien yliopiston opiskelijat istuttavat ??. Komorien kohtalonhetki ”Katso, kotini on täällä. IS TO C K Erittäin vaikeat olosuhteet, ei sähköä eikä puhelinta, suuret kulttuurierot ja monta kokkia samassa sopassa – ja silti tulokset ylittivät odotukset. ”Kilpailuun osallistuu useita hyvin erilaisia pro jekteja: rakennusprojekteja, ITprojekteja, kehitysprojek teja, ja niin edelleen”, sanoo Projektiyhdistyksen toimitus johtaja Timo Saros. ”Jos ensi vuoden ilmastoneuvotteluista ei saada ratkaisuja, niin c’est fini , peli on menetetty”, Andilyat sanoo. Tulevaisuus pelottaa. Voittaja sai maineen ja kun nian lisäksi 2000 euron raha palkinnon. Mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada pian kuriin, on todennäköistä että Komorit huuhtoutuu mereen heidän elinaikanaan. Siksi voittajan valinta on aina ollut tuomaristolla iso haaste.” Voittoisa vesihanke on osa Suo men kahdenvälistä kehitysyhteis työtä Nepalin kanssa, ja sen toteutti Kuntaliiton omistama konsulttiyritys FCG Internatio nal. Siinä resepti, jolla kehitysyhteistyöhanke ”Puhdasta vettä Nepaliin” pokkasi Vuoden projekti palkinnon, jonka Pro jektiyhdistys jakaa vuosittain. Kohta niitä ei enää ole”, sanoo Andilyat Mohamed ja osoittaa karttaa Intian valtamerellä. vät riitä yksin pelastamaan Komoreita. ”Ilmeisesti kynnys hake muksen lähettämiselle on korkea, sillä kaikki hakijat ovat olleet onnistuneita projekteja ja merkittäviä niiden toteut tajalle. mangroveja, mutta se ei yksin riitä.?. ES Andilyat Mohamed oli Marrakechin ilmastoko kouksessa marraskuussa esittelemässä työnsä tulok sia. Maa on yksi niistä, joita uhkaa merenpinnan nousu ja muut sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, tulvat ja kuivuus. Andilyatilla on 4ja 2-vuotiaat lapset, tyttö ja poika. Nouseva merivesi syö saaria pala palalta. Se on hänen viestinsä maailman päättäjille. Mangrovet suojelevat rannikkoa eroosiolta, mutta eiVuoden projekti tuo vettä Nepaliin Kohti parempaa Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on vähentynyt puoleen 15 vuodessa
ES Kaukainen serkku syö vain lihaa Kummituseläin ten kanta on laskussa elinympäristön tuhoutumisen ja lemmikkieläin kaupan tähden. Tutkimus auttaa suojelemaan serkkujamme. Saksalaisen Münsterin yliopiston tut kijat selvittivät kummituseläimen gee nejä, ja lukitsivat sen tiukasti apinoiden kanssa samaan sukupuuhun. Kummituseläimet eivät ole hypän neet muodikkaaseen veganismiin mukaan: ne ovat ainoa kädellinen laji, joka syö pelkästään lihaa. Kum mituseläinten hampaat ja leuat muis tuttavat enemmän puoliapinoita, mutta silmät ja nenät apinoita. Tutkijoiden mukaan ihmisen kau kaisten sukulaislajien tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten lajit ovat erottu neet toisistaan miljoonia vuosia sitten. Niiden silmät ovat kaksi kertaa niiden aivojen kokoiset, nii den pää kääntyy 180 astetta molempiin suuntiin, ja ne osaavat metsästää ultra äänen avulla kuin lepakot. Lokakuussa Nature Communications journaalissa julkaistujen tieto jen mukaan pitkäaikainen tieteellinen kiista kummituseläinten perimästä on ratkaistu. IS TO C K Maailman Kuvalehti 12 / 2016 9 MAAILMA PALOINA. Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, ovatko suurisilmäiset ja kämmenelle mahtuvat kummituseläimet läheisempää sukua ihmisille vai puoliapinoille. Kummituseläin kuuluu sittenkin samaan sukupuuhun ihmisten, ihmisapinoiden ja muiden apinoiden kanssa. Kummituseläimet kiehtovat tieteen tekijöitä, koska ne ovat perin eriskum mallisia kädelliseksi
Abessinialaisten kotikissojen kanssa yhteisiä geenejä meillä on 90 ja rottien 85. Kesäkuussa pää töksistä jo 77 prosenttia oli kielteisiä. 10 12/ 2016 Maailman Kuvalehti. Janne Flinkkilä Huhtikuussa Maailman Kuvalehti vei kolme Metsälän vastaanottokeskuk sen asukasta lätkämatsiin. ”Perustelu oli, että uhka kohdistuu vain isääni. Safaan perheeseen kohdistunutta väki vallan uhkaa ei uskottu, koska he eivät osanneet yksilöidä vainoajiaan. Vuonna 2012 ilmansaasteisiin kuoli seitsemän miljoonaa ihmistä, joista 600 000 oli lapsia. Marwan haki heti per heenyhdistämistä saatuaan turvapaikan. Nyt oleskelulupaan vaaditaan yksilölli nen syy joutua vainon kohteeksi. Viimeinen erä on vielä pelaamatta. 1. Niin myös Nour ja hänen 19vuotias siskonsa. Toukokuussa Maahanmuuttovirasto luokitteli Irakin turvalliseksi valtioksi. Aiemmin runsas neljännes irakilai sista turvapaikanhakijoista oli saanut kielteisen päätöksen. Unicef, 2016 3. Jokainen päivä, jonka hake muksen käsittely kestää, voi olla liikaa.” Marraskuussa lehden painoon menon aikoihin Yle uutisoi, että Ruotsin maa hanmuuttoviraston mukaan Irakin tur vallisuustilanne on heikentynyt. 104 minuuttia on aika, jonka äidit viettivät lastensa kanssa päivittäin vuonna 2012. Safaa, hänen vai monsa ja puolitoistavuotias poikansa saivat kielteisen päätöksen. Suomi päivittää tammikuussa oman turvallisuus arvionsa. Vuonna 1965 minuutit olivat 54 ja 16. Muu perhe, vanhemmat ja viisi alaikäistä sisarusta, saavat jäädä Suomeen. En ole kuullut vaimostani ja lapsestani kuu kauteen, koska viestiyhteydet Mosu liin ovat poikki. Nour ja Safaa aikovat valittaa hallin tooikeuteen. 96 prosenttia ihmisen ja simpanssin geeneistä on samoja. Migri sanoi, että olen voinut kaatua pyörällä”, Nour sanoo. Kyllä Anoop tietää! Lätkäkaverit Migrin pelinappuloina Kesäkuussa tehdyistä Maahanmuuttoviraston turvapaikka päätöksistä jo 77 prosenttia oli irakilaisille kielteisiä. ”Jouduimme jättämään kaiken ja pakenemaan vauvan kanssa. Judith Treas: Time to Spare, Kalifornian yliopisto, 2016 2. Marwan on saanut ainoana turvapai kan ja oleskeluluvan. Lähteenä turvallisuustilanteesta Migri käytti BBCkanavaa”, Safaa sanoo. Genome Research and the National Human Genome Research Institute Anoop Babani, 63, on intialainen eläkkeellä oleva taloustoimittaja ja rauhanaktivisti, joka rakastaa numeroita. Jos se vastaa Ruotsin linjaa, tu hansia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä voidaan käsitellä uudelleen. ”Siskoani neuvottiin muuttamaan Bagdadiin. Irakilaiset Marwan, 30, Safaa, 40, ja Nour, 22, odottivat tuolloin turvapaikkapäätöksiä. Isät viettivät laatuaikaa 59 minuuttia. He voivat kuolla milloin hyvänsä. Olisiko täytynyt kysyä, että näytättekö henkilöl lisyyspaperit ennen kuin hakkaatte mei dät. ”Vaikka pitäisi iloit, olen sokissa. Näytin, miten minut oli yri tetty kidnapata. Yksin, 19vuotiaana naisena, ilman kotia, työtä ja perhettä! Migri luu lee, että Irak on kuin Eurooppa.” Toukokuun Maailman Kuvalehdessä julkaistiin juttu, jossa suomalaiset fudisharrastajat veivät kolme irakilaista turvapaikanhakija, Marwanin, Safaan ja Nourin, HIFK:n lätkämatsiin. 300 000 000 lasta hengittää erittäin saastunutta ilmaa
Otin kuvan ja toin sen tyttärelleni muistoksi. Lähdimme perheeni kanssa vapaaehtoisiksi, ja pian saimmekin kutsun lajittelemaan vaatteita sadalle turvapaikanhakijalle. Löysin periltä perheen, jonka nuorimmalle tyttärelle annoin nuket. Vuosi on muuttanut asennoitumistamme yhteiskuntaan ja ihmisiin. Olemme käyneet nyt 15ja 19-vuotiaiden lasteni kanssa ruokapöytäkeskusteluja siitä, mitä jokainen voi tehdä maailmassa, jossa on yli 60 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Olen halunnut jättää lapsilleni aineettoman perinnön, joka kantaa sukupolvelta toiselle. Olemme pohtineet, kuinka voisimme ottaa turvapaikanhakijat paremmin osaksi yhteiskuntaa. Marianne Heikkilä Miten minä voin auttaa maailmassa. E lämäni ensimmäinen kehitysyhteistyömatka Ugandaan ja Etelä-Sudaniin yli kymmenen vuotta sitten muutti kaiken. Ennen muuta olen halunnut välittää lapsilleni ymmärryksen siitä, että olemme kaikki sidoksissa toisiimme. On tapahtunut paljon hyvää: demokratia on edistynyt ja rikkaiden ja köyhien ihmisten välinen kuilu on kaventunut. Äärimmäinen köyhyys puolittui vuosina 1990–2010. Vuosi vapaaehtoistyötä on muuttanut perhettämme. Emme ole sinisilmäisiä ja hyväksy kaikkea. Odotuksemme ja toiveemme ovat samanlaisia. Olemme työllistäneet ja hoitaneet vuokrasopimuksia, verokortteja, hygieniapasseja ja antaneet arjen neuvontaa. On tunnettava itsensä ja juurensa, jotta voi katsoa kauemmaksi. Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, muukalaisvastaisuus, rasismi, poliittinen väkivalta ja nationalistiset ääriliikkeet lisääntyvät. Olemme majoittaneet turvapaikanhakijoita, opettaneet suomalaisia tapoja, kieltä, kulttuuria ja arvoja, järjestäneet yhteisiä ruokailuja ja kulttuurija taidetapahtumia. M A RT TA LI IT TO Maailman Kuvalehti 12 / 2016 11 Näkökulma. Vastasin Kirkon Ulkomaanavun kotimaantyöstä, ja lähtöä edeltävänä iltana viisivuotias tyttäreni halusi antaa minulle mukaan rakkaimmat tavaransa, kaksi kankaista unilelunukkea. Kerroin, kuinka perhe oli osallistunut viljelykoulutukseen, jossa jaettiin puutarhaja viljakasvien siemeniä ja työkaluja. Tästä huolimatta absoluuttisesta köyhyydestä kärsii edelleen noin 800 miljoonaa ihmistä. Jokainen voi toimia paremman maailman puolesta. Empatia, erilaisuuden ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus syntyvät kansalaiskasvatuksesta, joka alkaa kotoa. Tyttäreni ehdotti, että roudaisin sinne seuraavaksi jääkaappimme. Realistinen ja tosiasioihin perustuva käsitys maailman tilanteesta auttaa ymmärtämään todellisuutta. Päätin vuosi sitten, ettemme voi jäädä katsomaan sivusta kärjistyvää tilannetta Suomessa. Perheellä oli ollut ruokaa, mutta riivaavan kuivuuden vuoksi sato jäi usein pieneksi. Kaiken lähtökohta on kuitenkin oman kulttuurin ja identiteetin ymmärrys ja sisäistäminen. Kirjoittaja on Marttaliiton toiminnanjohtaja, Martat-lehden päätoimittaja ja kahden teini-ikäisen helsinkiläinen äiti
Teksti: Milja Rämö Kuvat: Mesut Turan Teema: Nuoret 12 12/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Rajoja rikkomassa Libanonilaisten nuorten kesäleirillä ei haittaa, vaikka kaveri uskookin eri tavalla. Ohjelman alkaessa leiri läiset kokoon tuvat jonoihin keskuksen sisäpihalle. Juoksukilpai lussa parista ei saa päästää irti
Siitä ei ole helppo päästä yli. Yhtenä leiripäivistä nuoret hakevat kylän moskeijasta Koraanin ja kirkosta Raamatun . Ennakkoluulot opitaan aikuisilta kodeissa, naapurustoissa ja kouluissa. Nuoret ovat matkalla Offre Joie -järjestön kesäleirille Kfifanin kylään, joka on muutaman kymmenen kilometrin päässä Syyrian rajalta. Muslimin voi erottaa kristitystä ajoittain huivista tai kaulassa roikkuvasta rististä. ”Sodimme Libanonissa vuosikymmeniä. Kunkin ajoneuvon nokassa on ase. ”Meidän ei tarvitse ajatella eri uskontojen erityistarpeita. Oppikirjat päättyvätkin yhä aikaan ennen sisällissotaa. Ujo keskustelu uusien tuttavuuksien kanssa jatkuu taukoamatta. Sodan jälkeen valta jaettiin maassa uskontojen kesken. Kunkin on aika kiittää päivästä omalla tavallaan, mutta yhdessä. ”Se, että on kavereita muista ihmisryhmistä, ehkäisee väkivaltaa.” Iltapesun ja -leikkien jälkeen leiri kokoontuu rinkiin leirikeskuksen sisäpihalle. Maailman Kuvalehti 12 / 2016 13. Beirutista startannutta kesäleiribussia vastaan ajaa viisi armeijan kulkuneuvoa. ”Ei meitä kavereiden uskonto niinkään kiinnosta. Leirillä ei kärhämiä näy. Nuoret huomaavat, että kertomukset Aatamista ja Eevasta sekä Nooasta ja vedenpaisumuksesta ovat samankaltaiset. rauhaan ja yhteiseloon uskoviin nuoriin. Yksi ateisti kiittää uusista kavereista. Offre Joien leirien tarkoitus on lujittaa käsitystä siitä, että on erilaisia tapoja elää, ajatella ja uskoa. Välillä bussin takaosasta kuuluu naurua, ja etuosan paikkoja pitävät leiriläiset kääntyvät uteliaina kuikuilemaan sen syytä. ”Sen tällä leirillä oppii, että toisesta ryhmästä tulevat eivät ole pahoja tyyppejä”, Chris Gerges lisää. Sodan aikana maa jakautui ja ihmisiä muutti omalle uskonnol leen turvallisimmille alueille. Heidän tehtävänsä on etsiä kirjoista yhtäläisyyksiä. Tarvitaan aitoja kohtaamisia”, pohtii Assaf. Kaunoista huolimatta Libanonissa osataan elää toiset uskonnot huomioon ottaen. Kiistelemme edelleen vallasta ja siitä, miten kakku jaetaan eri uskontokuntien kesken”, sanoo Offre Joien leirikeskusta johtava Nicolas Assaf. Kun kaikki ovat sanoneet haluamansa, leiriläiset hiljentyvät vielä hetken yhdessä, ennen unta. Molemmista kirjoista löytyy myös Jeesus ja Maria. Keskuksessa asuva pappi kiittää Taivaanisää siitä, että on saanut tutustua upeisiin Fakta Pirstottu Libanon Libanonin 15 vuotta kestäneessä sisällissodassa (19751990) toi siaan vastaan taistelivat maan eri uskonnot ja poliittiset ryhmittyvät. Muslimipoika aloittaa: ”Ylistys Jumalalle, maailmojen valtiaalle.” Koraanin ensimmäisen suuran tuntevat liittyvät rukoukseen. ”Vaikka sisällissodasta on kulunut yli 20 vuotta, sodan jännitteet ovat yhä läsnä. Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähi-idän instituutissa. Maassa ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten historiaa tulisi kouluissa opettaa. Maan presidentin tulee aina olla maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi ja parlamentin puhe miehen shiiamuslimi. Ennen sisällissotaa eri uskonto kuntia edustavat ihmiset elivät naapureina jännitteistä huoli matta. Assafin mukaan nuorten arkeen vaikuttavat erityisesti kahden suurimman islaminsuuntauksen, sunnien ja shiiojen, väliset selkkaukset. Rim Mahmoudin ja Rabich Masrin mielestä leirillä parasta ovat juurikin laulaminen ja kilpailut. Kussakin koulussa sota kerrotaan omalla tavallaan. Ne tulevat automaattisesti. Taikataiki nasta syntyy erilaisia muotoiluja. Libanonissa eri uskontoja edustavat ihmiset ovat eläneet vuosisatoja yhdessä”, Assaf kuvailee. Lähi-idän sodat luovat vastakkainasetteluja nuorten yhteisöissä. Leirin erityisyys on se, että sinne on tulossa nuoria eri uskontokunnista: shiiaja sunnimuslimeja, maroniittikristittyjä – nuoria kaikkiaan kahdeksastatoista eri uskonnosta. Pihalla raikaa laulu: ”Olemme veljiä ja siskoja, tulimme tänne kaikkialta Libanonista, olemme täällä rakentamassa siltoja.” Laulun jälkeen alkaa joukkueiden välinen kilpailu, jossa syynissä ovat muun muassa nopeus, luovuus ja tiimityöskentely. Bussissa kukaan ei ole moksiskaan, sillä Libanonissa armeijan läsnäolo on ollut osa arkea jo vuosikymmeniä. Olemme kaikki libanonilaisia”, molemmat miettivät. Sodassa olivat mukana myös muun muassa Israelin ja Syyrian armeijat. Muutamat leiriläiset myöntävät olleensa ennakkoluuloisia
Kenia. Kajiado. Ilmastonmuutoksen vuoksi myös tomaateille ja meloneille on kaivettava vettä entistä syvempää maan sisältä. VÄLÄHDYS. Maasai-heimoon kuuluva Konglu Ezekiel Odupol ei valinnut elinkeinokseen perinteistä karjapaimenen työtä, vaan ryhtyi puutarhuriksi. Kuva: Miikka Pirinen 14 12?/?2016 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Eteläisessä Keniassa on rutikuivaa ennen sadekauden alkua
Maailman Kuvalehti 12/?2016 15
Nuori mies kohottaa kameran kohti oksien välistä kurkistavaa taloa ja ottaa kuvan. Hän soitti lapsesta asti pianoa ja rumpuja sekä lauloi. Märät, kellastuneet lehdet kahisevat talven edeltä väistyneen ruohikon seassa. Suloiset, intiimit kuvat oravista ja ketuista sulattivat sydämet kaikkialla. Nuori valokuvaaja tuli tunnetuksi 2013, kun hänen ottamiaan taianomaisia eläinkuvia jaettiin medioissa. Talviunille käyneen metsän sylissä oleva hiekkatie johtaa punaisen puutalon pihaan. Konsta Punkka, 22, tietää mistä puhuu. Ja siihen vielä joku oksa mukaan niin ollaan ihan että vau, ja kaikki haluaa sen. ”Jostain syystä tällä hetkellä parhaiten myyvässä valokuvassa on aina punainen mökki. Suosio on kolmen vuoden ajan kasvanut entisestään. Teksti ja kuvat: Aino Haili taniemellä on Instagramissa 15 600 seuraajaa ja rap-artisti Cheekillä seuraajia kuvapalvelussa on 272 000. En tiedä, ehkä se liittyy johonkin maalaisromantiikkaan.” 16 12?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Oravakuiskaaja kameran takana. Punkka kävelee tottuneesti syvemmälle metsään. Musiikkiharrastus oli pitkään kaikki kaikessa. Esimerkiksi kuvajournalisti Meeri KouTihkusade viilentää. Työ vie häntä nyt ympäri maailmaa. Instagramissa Punkalla on yli 890 000 seuraajaa ja Snapchatissa hänen elämäänsä seuraa päivittäin noin 15 000-20 000 silmäparia. Konsta Punkka on noussut kolmessa vuodessa luontokuvauksen huipulle. Nousu valokuvauksen huipulle sen sijaan on ollut monen mutkan matka. Kosteudesta liukkaat lehdet eivät hidasta kulkua edes kalliolle kiivetessä. Valokuvaajaa Punkasta ei nuorempana pitänyt tulla. Määrä on erittäin merkittävä, varsinkin Suomessa
Teema: Nuoret Valokuvaaja Konsta Punkalla on Instagramissa yli 890 000 seuraajaa. Snapchatissa häntä seuraa päivittäin noin 15 00020 000 silmäparia.
Kun kotimaassa läsnäoloa vaativat tehtävät oli hoidettu, Punkka lensi taas Keski-Eurooppaan. Pian myös suuret mediatalot huomasivat Punkan lahjat ja toivat hänet suuren yleisön tietoisuuteen. Vapaa-aikaa on vähän, ja kavereita ja perhettä ei ole aina aikaa nähdä. Työ vie 22-vuotiasta ympäri maailmaa. Konsta Punkka Ammatti Luontovalokuvaaja Syntynyt 1994 Perhe isä, äiti, pikkusisko Kotipaikka Helsinki Harrastukset Valokuvaus, kiipeily, vaellus Esikuvat Hannu Hautala, Jari Peltomäki, Paul Nicklen Mitä muut eivät minusta tiedä Jos en valokuvaisi, olisin opettajakoulussa Sarjakuvahahmo joka muistuttaa minua Nuuskamuikkunen Instagram & Snapchat Kpunkka Eläkepäivillä voin ottaa rennommin.” Työ rytmittää nuoren yrittäjän arkea enemmän kuin monella muulla 22-vuotiaalla. Kuka. Perhe ja vanhat kaveriporukat ovat innoissaan nuoren kuvaajan menestyksestä. Uutta materiaalia on tuotettava koko ajan. ”Ei mulla ole mitään maagista viserrystä, että eläimet tulisivat mun luokse. Ei ole sellaista päivää, että työtä ei tehtäisi. Ihailua herätti Punkan kyky päästä erityisen lähelle eläimiä. Usein on vaan pakko pääs18 12?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Tiedän paikat missä ne on, ja miten ne siellä käyttäytyy ja reagoi asioihin. Sibelius-lukion aikana musiikki alkoi kuitenkin kyllästyttää ja kamera kulki mukana kavereiden kanssa skeitatessa. Hyvien kuvien salaisuus on tieto siitä, missä eläimet yleensä liikkuvat. Kolme vuotta sitten muutamat pienet suomalaiset mediat kiinnittivät huomiota tuolloin 19-vuotiaan helsinkiläisen ottamiin tunnelmallisiin lähikuviin oravista. ”Joku saattaisi ajatella, että jään jostain paitsi, koska reissaan näin paljon. Kaikki johti hiljalleen siihen, että Punkka huomasi rakastuneensa valokuvaukseen. Punkka zoomailee jatkuvasti uusia kuvakulmia ja -kohteita. Luonnon keskellä on hyvä olla. Punkalla on oma yritys Konsta Punkka Wildlife Photography, jonka pyörittäminen vaatii jatkuvaa itsensä markkinointia, kuvien myymistä, esitelmöimistä ja erilaisten valokuvaukseen liittyvien työpajojen vetämistä. Hän on hiljainen, mutta rentoutunut. Pian seuraajat antoivat hänelle lempinimen squirrel whisperer – oravakuiskaaja. Mieluummin teen juuri tätä niin pitkään kuin voin. Itse en koe asiaa niin, sillä perusarki ei ole ikinä kiinnostanut mua. Työ luontovalokuvaajana tarkoittaa paljon muutakin kuin kulkemista metsissä kamera olalla. Sieltä matka jatkui kohti uusia kuvauspaikkoja. ”Olen asunut koko ikäni Helsingissä, mutta en silti koe olevani kaupunki-ihminen. Sitä kautta ne parhaat kuvatkin tulee.” Hyvän kuvan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Metsän hiljaisuuden rikkoo vaimeasti räsähtävä kameran laukaisin. Toisinaan toivottua lopputulosta saa odottaa kuukausia. Omasta mielestään Punkka ei joudu tekemään suuria uhrauksia. Esimerkiksi lokakuussa Punkka vietti kaksi viikkoa Italian ja Sveitsin Alpeilla, minkä jälkeen hän hoiti muutaman viikon ajan yrityksensä paperitöitä kotona Helsingissä. Ne olivat alkaneet kerätä kasvavaa suosiota Instagramissa. Sade jatkuu ja pisarat putoilevat puiden oksia vasten. Hän päätti pyhittää tulevat kesälomat kuvaukselle, varsinkin luonnossa. Sosiaalinen media kiidätti Punkan nimen yhä tutummaksi ympäri maailman
Laskeutuessaan kuoppaista mäkeä alas Punkka ottaa tukea vapaalla kädellään uinuvan puun rungosta. On hyvä vaikuttaa aktiiviselta some-päivittäjältä, vaikka tosiasiassa kuvaamassa on oltava lähes koko ajan, jotta on materiaalia jaettavaksi. Yksi hänen menestyksensä salaisuuksista on oman, silmiinpistävän ja erilaisen tyylin löytäminen. ”Mieleenpainuvinta on ollut, kun sai ensimmäistä kertaa oikeasti kuvattua läheltä kettuja. Luontokuvauksessa on pitkään ollut tarkat normit siitä, miten asioita tulisi tehdä. Punkka sen sijaan on rakastunut valokuvaukseen ammattilaisuuden myötä yhä enemmän. Monet vanhan koulukunnan luontokuvaajat eivät hyväksy esimerkiksi kuvien editoimista. Vaikka seuraajia sosiaalisessa mediassa on paljon, Punkka ei koe, että hänen täytyisi olla koko ajan tavoitettavissa. Vaikka päivän tehtävälistassa on pitkälti yrityksen toimintaan liittyviä asioita, luonnolle Punkka löytää aina aikaa. Se on koko ajan muuttuva alusta ja sen mukana on myös itse muututtava, jotta pärjää.” Punkka kokee olevansa ennemmin taidevalokuvaaja kuin dokumentaristi. Vaikka hän matkustelee paljon, into kuvata esimerkiksi Helsingin ympäristössä on kova. Kamera lepää toisessa kädessä. Jos on esimerkiksi pari vuotta miettinyt, että haluaa tietynlaisen kuvan niistä ja sitten sen vihdoin saa, niin se onnistumisen tunne on upea.” Usein sanotaan, että rakkaasta harrastuksesta tai intohimosta ei kannata tehdä ammattia. Punkan mukaan muiden juttuja kopioimalla ei pääse ikinä kovinkaan pitkälle. Kirjoittaja on Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toimittajaopiskelija. Konsta Punkka on rikkonut näitä rajoja erityisesti siinä, että hän muokkaa kuviensa värimaailmaa enemmän kuin monet muut.. On vähän mietinnän alla, että mitä unelmoisin seuraavaksi, kun tämä homma on saatu tässä nyt jo ihan hyvin käyntiin.” Metsä harvenee ja puiden välistä avautuu tuulessa aaltoileva pelto. ”Sosiaalinen media on avannut mulle uran. Askeleet ovat varmat eikä jokaista jalansijaa tarvitse tunnustella erikseen. Jotta voi oikeasti menestyä, tulla tunnetuksi ja työllistyä ammattikuvaajana, on pakko olla jotain, millä erottua joukosta ja lyödä läpi. Muutaman vuoden aikana nousuun lähtenyt ura on vienyt Punkan suomalaisten oravien luota entistä suurempiin projekteihin. Punkka astuu tielle ja jättää kylmänkostean metsän taakseen. Jos haluaa pärjätä kuvaajana, pitää osata hyödyntää sosiaalista mediaa, muttei olla pelkästään siellä. Yrittäjän arki on hektistä ja suunnaksi on otettava jo seuraava tapaaminen. Yksityishenkilönä hän ei julkisuudessa halua olla. Monet vanhan koulukunnan luontokuvaajat eivät hyväksy esimerkiksi kuvien ”Ei mulla ole mitään maagista viserrystä, että eläimet tulisivat mun luokse.” Maailman Kuvalehti 12/?2016 19 Luontokuvauksessa on pitkään ollut tarkat normit. Helikopterin kyydissä kuvaaminen Kanadan vuoristossa jää kuitenkin toiseksi kuvausuran alun ensimmäisille onnistumisille. editoimista. ”Haluan kasvaa nimenä ja yrityksenä mahdollisimman isoksi. Punkka on rikkonut näitä rajoja erityisesti siinä, että hän muokkaa kuviensa värimaailmaa enemmän kuin monet muut. tä luontoon rauhoittumaan. Vaikka tämä on nykyään mun työ, rakastan sitä yhtä intohimoisesti edelleen.” Julkisuuteen Punkka suhtautuu myönteisesti, niin kauan kun se koskee hänen työtään
Afganistanilaistaustainen Tawab haaveilee autosta ja jatko-opinnoista. Teema: Nuoret ”Mä oon siltä väliltä” Lukiota käyvän Tawab Qaderzadan ikäisistä helsinkiläisistä noin 16 prosenttia on vieras kielisiä. Teksti: Reetta Räty Kuvat: Aleksi Poutanen 20 12?/?2016 Maailman Kuvalehti. Hänen kaltaisensa nuoret ovat kansainvälistyvän Suomen tienraivaajia