Jani Toivola: ”Ohikatsominen on rankkaa vallankäyttöä” Miksi kehitysapurahoja annetaan yhä enemmän yrityksille. Good Hair Day Luonnollinen afrotukka saapui Suomeen Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad yhdistivät voimansa ihmisyyden puolesta. Taistelupari Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt 1 / 2016 | 6,9 0?€. Tuloksena on kirja, tv-sarja ja näyttely Kiasmassa
Maksa neljästä numerosta, saat kaksi numeroa kaupan päälle 50 vuotta 29,90 €. se tarkoittaa Ydinasiaa ja Ydinaseista vapaata maailmaa. www.Ydinlehti.fi/tilaa väkivallattomuus + vastuu maailmasta = Ydin-intohimo Olemme ilmestyneet 50 vuotta. Tarabband (IQ/SE) mm. Tilaa nyt Ydin erikoistarjouksena! Tämä on Sinulta se teko, joka turvaa mielipidelehtien ilmestymisen. Tarabband (IQ/SE) Mizgin (KUR/TR/DK) Jyotsna Srikanth (IN/UK) Ulla Pirttijärvi & Ulda Nefes Joonas Widenius Trio Ural Pop (NO/FI) etnosoi.fi Ydin on oikeastaan sanaleikki
Samanniminen sarja käynnistyy televisiossa. Seitsemisen vuotta sitten nuori kuvajournalisti Meeri Koutaniemi otti yheyttä Maailman Kuvalehteen ja tarjosi juttuaan Burman kareninaisista, jotka taistelivat maansa sotilasjunttaa vastaan. Ensimmäisestä jutusta lähtien Koutaniemen tarinoissa oli näkökulma, jossa juttujen kohteita ei nähty uhreina, vaan ihmisinä, jotka haluavat parantaa omaa ja yhteisöjensä elämää. Koutaniemen kyky ja halu mennä ihmistä lähelle huokuivat lopputuloksesta. Siitä alkoi tiivis yhteistyömme. Me kaikki olemme vastuussa siitä, mitä maailmassa tapahtuu”, he sanovat. Maailman Kuvalehti 10 / 2016 3. Anni Valtonen SA M I TU U N A N EN Tällä thaimaalaisella kaatopaikalla Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi kuvasivat yhden jakson tv-sarjaansa Pahan jälkeen, joka nähdään tänä syksynä Nelosen Livillä. Oli vain Suomi 16–19 Kaukomaiden kiertäjät Tarinan takaa ajan kysymys, koska muutkin huomaisivat hänen lahjakkuutensa. “Toivomme ihmisten tajuavan oman vahvan roolinsa maailmassa. Tässä lehdessä kaksikko kertoo, millaista on työskennellä yhdessä. Näinä päivinä Kiasmassa avautuu näyttely, jossa Koutaniemi ja Arman Alizad esittelevät yhteistä projektiaan Pahan jälkeen
Sisällys Maailma paloina 6 Tansania kieltää seksuaali vähemmistöjä tukevat järjestöt 7 Alle puolet pitää Obamaa hyvänä johtajana 8 Machoilu tuhoaa maapalloa 9 Cityleijonat vaeltavat Nairobin lähiöissä 10 Karkotus johtaa kierteeseen 11 Kolumni Ozan Yanar 12 Maailma nyt Nigeriaan venäläistä ydinvoimaa Lukujutut 14 Välähdys Manilan hautausmaalla 16 Henkilökuva Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad 20 Kehityspankkien hetki parrasvaloissa 28 Haluatko presidentiksi. Suomi 50 Jani Toivola kirjoittaa kipeitä kokemuksiaan jaettavaksi, jotta kenellekään ei jäisi liian painavia salaisuuksia yksin kannettavaksi. Suomi 30 Aktivismi luonnollisen afro tukan puolesta on uusi ilmiö Suomessa. Suomi ja maailma 20 Kehitysyhteistyön uusia johtotähtiä ovat yritykset ja kehitysrahoituslaitokset. 30 Jää hyvästi, suora tukka! 38 Täältä pesee! 40 Savumuikkuja ja kikherneitä Ihmiset ja ilmiöt 43 Katso, järjestö! Suomen Partiolaiset 44 Matkalla Myrskyn jälkeen 45 Kolumni Reeta Paakkinen 46 Arviot 47 Ilmiö Hipsteri juo nyt käsityökaakaota 48 Kulttuuri Ramy Essam 49 Kohtaamisia Joogalla työtä Afrikkaan 50 10 kysymystä Jani Toivola 52 Kentältä 53 Mistä tämäkin on. 4 10/ 2016 Maailman Kuvalehti. 54 Absurdistan Kannen kuva: Sakari Piippo Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Eeva Anundi, Saara Mansikkamäki, Outi Kainiemi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kuvassa Good Hair Day -tapahtuman Maija Kalikwela Baijukya. Mitä tämä kertoo kehitysyhteistyön nykytilasta ja tulevaisuudesta
Sen jälkeinen toiminta on jäänyt arkkitehtuurin historiaan. lokakuuta vietetään kansainvälistä epäonnistumisen päivää – ja sitä olisi varmasti syytä juhlia kunnolla myös Suomessa. Pahaksi onneksi melkein aina kun joki tulvi, silta romahti. Tällaista menestystä ei varmasti olisi ikinä uskonut epäonninen hollantilainen maahanmuuttaja, laivanrakentaja Arendt Hybertsson, joka katastrofin jälkeen palasi Ruotsista kiireesti kotimaahansa. Ja kenties Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakentamisessakin kannattaisi pitää parin sadan vuoden tuumaustauko. Painavat kirkonkellot asennettiin kallistuman vastakkaiselle puolelle, jotta torni pysyi tasapainossa. Kun huomattiin, että maaperä antaa periksi ja rakennus kallistuu, rakentaminen lopetettiin, mutta noin sadan vuoden päästä urakointia päätettiin jatkaa ja torniin tehtiin neljä uutta kerrosta. Mutta ehkä Länsimetrosotkukin saa uudet mittasuhteet, kun sitä tarkastelee historiallisesta näkökulmasta. TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 10 / 2016 5 Pää kirjoitus. Kuka tietäisi mitään italialaisesta pikkukaupungista, ellei 1100-luvulla rakennetun kellotornin perustuksia olisi tehty niin huonosti, että rakennelma olisi alkanut upota maaperään jo kolmannen kerroksen kohdalla. Ruotsalaisen Vasa-laivaparan epäonnistumisen tarina on vielä lyhyempi: kallis ja hartaasti rakenettu laiva upposi neitsytmatkallaan. Ja nyt Pisan kalteva torni on yksi maailman kuuluisimmista rakennuksista. Nykyään laivaa käy kuitenkin katsomassa yli miljoona matkailijaa vuodessa. Jatkuva korjaaminen tuli kalliiksi ja lopulta romahtanut silta jäi törröttämään joen puoliväliin. Mutta mitä tapahtuikaan: ei-minnekään-johtavasta sillasta tuli nähtävyys, siitä tehtiin maailmankuulu lastenlaulu ja nykyään silta on Unescon maailmanperintökohde. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Avignonin sillan tarina on myös tarina epäonnistumisesta. Laura Häkli Länsimetrosta Avignonin sillalle Epäonnistuminenkin voi kääntyä onneksi, ainakin tulevien sukupolvien silmissä. On lohdullista ajatella, että jokaisessa epäonnistumisessa on jotain hyvää ja täydellinen epäonnistuminen voi kääntyä onneksi – ainakin tulevien sukupolvien silmissä. Sitten pidettiin taas lähes sadan vuoden tauko ja kahdeksankerroksinen torni valmistui suunnilleen 1370. Ja toivoa parasta. E päonnistuminen on kiinnostavaa – erityisesti muiden epäonnistuminen. Reilun viikon päästä 13. Miljoonat matkailijat joka vuosi käyvät katsomassa epäonnistumisen muistomerkkejä ympäri maailmaa. Kaukana historiassa sattuneet epäonnistumiset on toki helpompi sijoittaa historian tapahtumien helminauhaan kuin niellä oman aikamme mokailua, verorahojen tuhlausta ja epäonnistuneita projekteja
Uusimman iskun antoi terveyskysymyksistä vastaava apulaisministeri Hamisi Kwingala, joka ilmoitti syyskuussa, että hallitus aikoo kieltää järjestöt, jotka tukevat sukupuolija seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Heinäkuussa hallitus kielsi kaikista maailman asioista liukuvoiteet aidsin leviämisen estämiseksi. Erityisesti äänekkäimpiä ihmisoikeuksien puolustajia kohdellaan häiriköinä, jotka saattavat karkottaa sijoittajat maasta, kertoo uutistoimisto Reuters. Afrikan maissa konservatiivit tapaavat sanoa, että homous on tuontitavaraa eikä sovi afrikkalaiseen kulttuuriin. Tansaniaa on pidetty Ugandaa suopeampana maana seksuaalivähemmistöjä kohtaan, mutta asenteet ja puheet ovat viime aikoina koventuneet. Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen kumppanimaa Tansania on viime aikoina kiristänyt otettaan kansalaisyhteiskunnasta. Todellisuudessa homojen vastaiset lait ja asenteet periytyvät yleensä siirtomaaisänniltä, jotka ovat sittemmin hylänneet ne omissa maissaan. Muutamat rohkeat tansanialaisjärjestöt kampanjoivat aktiivisesti vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Presidentti aloittikin korruption ja kerskakulutuksen kitkemisellä, mutta pian leikkauspöydälle joutuivat myös demokratia ja ihmisoikeudet. Loppuvuodesta 2015 valtaan nousseelta John Magufulilta odotettiin paljon. Esa Salminen Tansania kieltää seksuaalivähemmistöjä tukevat järjestöt LG B T V O IC E Maailma paloina 6 10/ 2016 Maailman Kuvalehti
Vasta 1990-luvulla intensiivinen kamppailu loistautia vastaan alkoi tuoda tuloksia. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama nautti vuonna 2015 noin 45 prosentin luottamusta Yhdysvaltain ulkopuolella. Obaman aloittaessa luvut olivat korkealla, sitten seurasi pettymys. Vuonna 2006 havaittiin enää tuhat uutta tartuntaa, ja viimeiseen kolmeen vuoteen ei yhtään. ES Alle puolet pitää Obamaa hyvänä johtajana Suomalaistenkin matkailijoiden suosima Sri Lanka julistettiin syyskuussa kokonaan malariasta vapaaksi maaksi. Yhdysvaltain seuraavalla presidentillä on edessään suuremmat haasteet. Harmoniaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 1900-luvun puolivälissä saarivaltio oli yksi pahiten malarian piinaamista maista maailmassa. Yhdysvallat. WHO:n mukaan Sri Lankan taktiikka oli tavallisuudesta poikkeava: siinä kun malariaa yleensä estetään hyttysiä tuhoamalla ja esimerkiksi hyttysverkoin, keskityttiin Sri Lankassa näiden lisäksi myös potilaiden hyvään hoitoon, jotta tauti ei leviäisi heistä eteenpäin. Eteläja Kaakkois-Aasiassa vain Malediivit on ennen Sri Lankaa nujertanut malarian. Se tekee diplomatiasta ja hyvistä kansainvälisistä suhteista entistä tärkeämpiä, varoittaa Gallup. Gallupin tutkimuksessa oli mukana 132 maata. Liikkuvat klinikat kiersivät malaria-alueita maaseudulla, ja vähitellen tartunnat hiipuivat. ES Sri Lanka kukisti malarian Maailman sana mitakuye oyasin Lakotankielinen sanapari tarkoittaa, että kaikki on yhtä, tai että me kaikki olemme sukulaisia. Miinusta kuitenkin tulee Isisin jatkuvasta uhasta, Syyrian ja Jemenin konflikteista ja terrorismi-iskuista Pariisissa ja Kaliforniassa. Jatkossa on tärkeämpää kuin koskaan, mitä muu maailma ajattelee Yhdysvalloista. Gallupin mukaan maailman väestön silmissä arvostusta nostavat Iranin ydinasesopu, vapaakauppasopimuksen solmiminen Aasiassa ja suhteiden lämmitteleminen Kuuban kanssa. AFRIKKA POHJOISJA ETELÄAMERIKKA EUROOPPA AASIA & OSEANIA 59% 47% 46% 38% Congo-Brazzaville .......80% Senegal ..........................76% Kenia ...............................73% Etelä-Afrikka ..................71% Madagascar ..................50% Mosambik ......................30% Somalia ..........................25% Marokko .........................16% Egypti ..............................10% Kanada ...........60% Honduras .......56% Haiti .................54% Brasilia ............53% Meksiko ..........48% Venezuela......39% Argentiina ......33% Kosovo ..........85% Britannia ........65% Ranska ...........58% Espanja ..........51% Suomi .............50% Puola ..............46% Saksa .............44% Kreikka ..........28% Venäjä............1% Kambodža ....74% Australia ........52% Israel ..............50% Japani ............41% Bangladesh ..36% Irak..................30% Intia .................25% Indonesia ......22% Syyria .............20% Jemen ............15% Kazakstan .....8% Maailman Kuvalehti 10 / 2016 7 MAAILMA PALOINA. Afrikka on hyvä esimerkki: siellä kannatus on suurempaa kuin missään muualla, mutta silti pienempää kuin koskaan ennen. Esimerkiksi Kiinasta ja Kuubasta tietoja ei ole saatu. Nyt malarian vastainen työ keskittyy siihen, ettei tauti pääsisi uudelleen maahan. Obaman suosio on laskenut joka vuosi hänen ollessaan vallassa
Foria aikoo kansainvälistyä sitä mukaa, kun yhä useammat maat laillistavat kannabiksen lääkekäytön. Esimerkiksi näyttelijä Whoopi Gol d berg myy yrityksensä kautta kylpy suolaa ja Foria-niminen yritys tamponin tapaan käytettäviä kipujen ja kramppien lievittäjiä. Vuonna 1820 vain 12 prosenttia maailman ihmisistä osasi lukea ja kirjoittaa. Tutkijat havaitsivat, että koehenkilöt — niin miehet kuin naisetkin — mielsivät ympäristöystävälliset tuotteet naisellisiksi. Kannabiksen laillistaminen muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa on alkanut muuttaa ihmisten mielikuvia pitkään parjatusta kasvista. Muotoilussa ei korosteta perinteistä kannabiskuvastoa, vaan tyylikkyyttä ja terveyttä. Tutkijoiden mukaan monet miehet saattavat välttää vihreiksi mieltämiään tuotteita korostaakseen miehisyyttään. Nyt osuus on 83 prosenttia. Ohjeen mukaan käytettyinä tuotteet eivät vie käyttäjäänsä niin sanotusti pilveen. Kannabista kuukautiskipuihin Kohti parempaa Lukeminen on yksi aikamme suurista trendeistä. Tutkijat kuitenkin sanovat, että ympäristöystävällisyyden brändääminen miehekkäämmäksi voisi olla maapallolle hyödyllistä. Enää hamppu ei ole hampuusien ja hippien tuote, vaan yhä useammin lääkeaine, joka lievittää kuukautiskipuja, hoitaa ihoa tai voimistaa laimentunutta seksuaalisuutta. vihreiksi mieltämiään tuotteita . Machoilu tuhoaa maapalloa Mielikuvat ohjaavat etenkin miesten kulutuskäyttäytymistä ympäristölle haitalliseen suuntaan. Lähde: ourworldindata.org IS TO C K B R IO N V / FL IC KE R 8 10/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Näin selvisi markkinointitieteen tohtorin Aaron Broughin johtamassa yhdysvaltaistutkimuksessa, joka julkaistiin Oxfordin yliopiston Journal of Consumer Research -julkaisussa elokuussa. ES Miehet saattavat välttää . Koetilanteissa miehet olivat myös halukkaampia lahjoittamaan rahaa ilmastotyöhön, jos lahjoituskohteella oli ”miehinen” logo: tummat värit ja jykevät fontit. Voi tietenkin olla montaa mieltä siitä, kuuluisiko stereotypioiden näin ohjailla ihmisten kulutusta. Tutkijat vertaavat valintoja drinkkien ostamiseen: jos nainen tilaa ”miehisen” drinkin kuten viskin jäillä, häntä saatetaan arvostaa, mutta jos mies tilaa värikkään cocktailin sateenvarjolla, saattaa joutua pilkan kohteeksi. ES Teksasissa miehet saatiin käännytettyä roskaamista vastaan oikeanlaisella iskulauseella. Good.is-uutisportaalin mukaan useat yritykset markkinoivat nykyään tuotteitaan nimenomaan naisille. . korostaakseen miehisyyttään
ES Cityleijonat vaeltavat Nairobin lähiöissä Sata vuotta sitten Afrikassa oli 200 000 leijonaa – tänä päivänä vain vajaa kuudesosa siitä. Puistolla on alaa alle puolet siitä. Luonnonsuojelijat ovat huomauttaneet, että eivät leijonat karkaile puistosta, vaan ne vaeltavat niin kuin niiden kuuluu. Koska kansallispuisto on turistien suosiossa, leijonat ovat tottuneet autoihin ja ihmisiin kuin Helsingin huuhkajat ikään. Tämän Nairobin kansallispuistossa elävän leijonan elinpiiri on yhä ahtaampi. Puiston etelälaita on aitaamaton, koska esimerkiksi leijonien reviiri ulottuu yli 400 neliökilometriin. Et sentään asu Nairobissa, jonka kaduilla vaeltavat cityleijonat. Etenkin nuoret urokset etsivät vaellusreittejä ja ruokaa lähiöistä. Leijonat syövät lampaita ja vuohia, ja välillä haavoittavat ihmisiäkin, mutta ihmisen ja eläimen välisen riidan häviää yleensä lopulta eläin. Kenia. Meteli häiritsee eläimiä, eivätkä perinteiset vaellusreitit olekaan enää savannia. TO N Y KA R U M B A / A FP / LE H TI KU V A Maailman Kuvalehti 10 / 2016 9 MAAILMA PALOINA. Kolmemiljoonaisen pääkaupungin lähellä on Nairobin kansallispuisto, jonka leijonapopulaatio on alkanut etsiä uutta elintilaa ihmisten mailta National Geographicin mukaan. Luonnonsuojelijoiden mielestä ratkaisun ei tulisi olla parempi leijonien hallinta vaan ihmisten kouluttaminen. Oikeasti pitäisi kai sanoa, että ihmiset ovat levittäytyneet leijonien maille: kaupunki on kasvanut kohti puistoa, ja lähistölle rakennetaan niin maantietä kuin rautatietä. Harmittaako, kun citykani syö kaupunkiviljelmän
2 101 asetta on siviileillä sataa henkeä kohden Yhdysvalloissa. Alpes arvioi heidän kohtaavan fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia, kodittomuutta, taloudellisia sekä sosiaalisia vaikeuksia. Uskonnottomia on 16 prosenttia. www.GunPolicy.org. 2. Hän on haastatellut karkotettuja Kamerunissa, Kongossa ja Turkissa. Marie Kajava ”Karkotuksesta puhutaan kuin kyse olisi kotiinpaluusta – ihminen palaisi paikkaan, jossa perhe on lentokentällä häntä odottamassa”, Shahram Khosravi sanoo. pakolaista. Jill Alpes on tutkinut riskejä, joita karkotuksen jälkeiseen aikaan sisältyy. Tukholman yliopiston lehtori ja tutkija vieraili syyskuussa Helsingissä järjestetyssä Karkotetut-seminaarissa. ”Jos edustat etnistä vähemmistöä, et ehkä voi palata. M A RT TI KA IN U LA IN EN / LE H TI KU VA 10 10/ 2016 Maailman Kuvalehti. Suomessa luku on 46, Irakissa 34 ja Ruotsissa 32.3 1. Tutkijat korostavat, että karkotukset eivät ole vastaus siirtolaisuuden haasteisiin – ne johtavat yleensä siirtolaisuuden ja karkotusten kierteeseen. Kielteistä turvapaikkatai oleskelulupapäätöstä seuraa palauttaminen, käännytys tai karkotus maahan, josta ihminen on alun perin lähtenyt. Syyskuun alussa Helsingin Sanomien artikkeli paljasti, etteivät suojelua tarvitsevat aina saa sitä Suomesta, sillä Migrin virkamiehet eivät ehdi tehdä työtään kunnolla. Kyllä Anoop tietää! Karkotus johtaa kierteeseen Karkotukset eivät ole vastaus siirtolaisuuden haasteisiin, tutkijat sanovat. Siirtolaisuus on voinut kestää vuosia, vuosikymmeniä tai jopa koko elämän. International News reports, July 2016. 55 prosenttia maailman ihmisistä on joko kristittyjä tai muslimeja. Aseistautuneet ryhmät käyttävät ihmistä vastaan sitä, että hän on ollut Euroopassa”, Khosravi arvioi. Microsoft tarjosi vuonna 2008 Yahoosta 45 miljardia, eikä kauppoja syntynyt. Pew Research Centre, Washington DC. Anoop Babani, 63, on intialainen eläkkeellä oleva taloustoimittaja ja rauhanaktivisti, joka rakastaa numeroita. On kuitenkin selvää, että kyse ei usein ole miellyttävästä kotiinpaluusta: esimerkiksi Afganistanissa karkotettua odottaa maa, jossa oli UNHCR:n arvioiden mukaan vuonna 2015 lähes 1,2 miljoonaa maan sisäistä Käännytysuhan alla oleva irakilaisperhe puhutti suomalaisia kesäkuussa 2016. 3. Moni afganistanilainen on karkotettu useista valtioista. Khosravi ja seminaarin toinen tutkijavieras Jill Alpes korostivat, että Euroopasta karkotettujen elämästä tiedetään vain vähän. Kuvassa Hunter Al Muhammed (oik.), Gashaw Khaleel Hamas (vas.), Klara 3 kuukautta ja Sämä, 3. Kuten kaikkialla Euroopassa myös Suomessa aihe on ajankohtainen: Keväällä Maahanmuuttovirasto luokitteli Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilanteet sellaisiksi, että niistä pakenevien on yhä hankalampi saada kansainvälistä suojelua. ”Miten Euroopan valtiot oikeuttavat karkotusten jatkumisen, kun tiedämme, että ne eivät lopeta siirtolaisuutta?” Khosravi kysyy. Olosuhteet ja käytännöt vastaanottavissa maissa vaihtelevat. Afganistan on levoton ja pommi-iskut sekä siviilikuolemat ovat lisääntyneet viime aikoina. 1 5 miljardia dollaria oli kauppasumma, millä Verizon osti Yahoon heinäkuussa 2016. ”Kun ihminen karkotetaan maahan, jossa hän ei ole koskaan elänyt, jonka kieltä hän ei osaa, jossa hänellä ei ole työtä tai tuttavia, miten ihmeessä hän aloittaa uuden elämän. He palaavat Eurooppaan, koska heillä ei ole vaihtoehtoja”, Khosravi sanoo
Itse näkisin, että kaupankäynti antaa tilaisuuden keskustella myös vaikeammista aiheista. Valtaosa maailman talouskasvusta tapahtuu kehittyvissä maissa. Joskus kaupalle voidaan asettaa jopa ehtoja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi. Että he eivät tarvitse ihmisoikeuksia, vaan parempi elintaso riittää. Emme voi olla hiljaa, kun näemme vääryyden. Tekemännä niin, pettäisimme paitsi omat periaatteemme myös näiden ihmisoikeusloukkausten uhrit. Siellä ovat myös markkinat, ja länsimaat yrittävät luonnollisesti edistää vientiään noihin maihin. He sanovat, että jokainen maa on uniikki ja demokratia kaikkialla erilaista. Kiinan keskiluokan uskotaan kasvavan 300 miljoonalla ihmisellä vuoteen 2025 mennessä. Ajatuksen mukaan joillekin riittävät hienommat kodit, autot ja kännykät. Niiden toteuttaminen olisi kuitenkin paljon helpompaa, jos puheemme ja tekomme kohtaisivat useammin. Suomella on velvollisuus opettaa Venäjän, Kiinan ja Turkin kaltaisia maita. Länsimaat syyllistyvät myös itse ihmisoikeuksien vähättelyyn ja polkemiseen. EU on ulkoistanut julmalla tavalla Lähi-idän pakolaisten vastaanoton Turkille, jossa tehdään suuria ihmisoikeusloukkauksia. Kun kiinalaisiin törmää suurten ostoskeskusten ravintoloissa, heillä kaikilla on älypuhelin, jolla he ottavat kuvia toisistaan ja ruoastaan – ilmaisevat itseään. Hän pohtii paljon talousasioita inhimillisestä ja eettisestä näkökulmasta. I tsevaltaisten ja ihmisoikeuksia polkevien maiden kansalaiset ovat viime vuosikymmeninä vaurastuneet. Valitettavan monet ovat sitä mieltä, että keskustelun ihmisoikeuksista on hiljennyttävä heti, kun pöydällä on kolikko tai pari. Oppien perille menoon vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti se, harrastammeko vain retoriikkaa vai kunnioitammeko ihmisoikeuksia myös itse. Suomella on velvollisuus opettaa Venäjän, Kiinan ja Turkin kaltaisia maita. Että he eivät ole kiinnostuneita esimerkiksi sananvapaudesta. Tosiasia on, että päättäjien on otettava kansalaistensa tahto huomioon kaikkialla maailmassa. Olen jopa kuullut sanottavan, ettei meidän pitäisi pyrkiä muuttamaan toisten yhteiskuntia, vaan pikemminkin uida heidän vesissään. Raha ei enää riitä. Nykyään itsevaltaisten maiden johtajat puhuvat mielellään ihmisoikeuksista ja demokratiasta. On vaikea törmätä karumpaan länsimaiseen ylimielisyyteen kuin tämä. Ihmisoikeuksia voi ja pitää kuitenkin peräänkuuluttaa, vaikka oma pesä ei olisikaan täysin puhdas. Siksi emme saa vaieta, kun esimerkiksi käymme kauppaa maiden kanssa, jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Ozan Yanar Kauppaa ihmisoikeuksien ehdoilla TE EM U U LL G R ÉN Maailman Kuvalehti 10 / 2016 11 Näkökulma. Ihmiset nousevat barrikadeille. Toinen usein kuultu argumentti on, että ihmiset kehittyvissä maissa kaipaavat kovaa johtajaa. On vain ajan kysymys, milloin Kiinan nuoriso alkaa rikkoa niitä rajoja, joita heidän vapaudelleen on valtion taholta asetettu. Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja, joka ei kestä epäoikeudenmukaisuutta. Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja niiden mittarit ovat selvät. Tämä on harhautuskeino, jolla halutaan peittää puutteita
Teksti: Timo Sipola Kuva: Mikhail Kuhtarev/Sputnik/Lehtikuva 12 10/ 2016 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Nigeriaan venäläistä ydinvoimaa Nigeriassa ollaan huolissaan samasta asiasta kuin Suomessa: Rosatomin ydinvoimaloiden ostaminen lisäisi riippuvuutta Venäjästä. Rosatom levittäytyy maailmalle. Kuvassa Novovoronezhskayan voimalaitos Venäjällä
Ninh Thuan, Vietnam 7. Raahe, Suomi 10. Mochovce, Slovakia 6. Se on lähes kolminkertaisesti Pyhäjoen voimalaan verrattuna, mikä selittyy sillä, että Nigerian tapaisille kolmannen maailman maille tarjotaan täyden palvelun pakettia, johon kuuluu kaikki lainsäädännön luomisesta ja rahoituksesta ydinjätteistä huolehtimiseen ja voimalan purkuun. Rosatom vahvistaa, että yhtiö on sitoutumassa Nigeriaan päätoimijan rooliin pitkäksi aikaa. Paks, Unkari 12. El Dabaa, Egypti 14. siitä, että Pyhäjoen voimalan toimintaikä on 80 vuotta. Lähde: Rosatom Rakenteilla Toiminnassa Suunnitteilla Neuvotteluvaiheessa 4 6 10 11 12 14 15 7 1 13 3 5 2 9 8 TI M O SI PO LA Maailman Kuvalehti 10 / 2016 13. Astravyets, Valko-Venäjä 3. Emme halua Nigerian lähtevän radioaktiiviseen seikkailuun, jollaisesta monet uusiutuvaan tuotantoon panostavat länsimaat pyrkivät jo pois”, linjasi järjestön toiminnanjohtaja Godwin Ojo. Kudankulam, Intia 5. ”Kun hallitus ei kykene suojelemaan öljyja kaasuputkistoja Nigerin suiston öljyntuotantoalueen militanttien sabotaasilta eikä väestöä Boko Haramin terrorismilta, miten se kykenisi vastaamaan ydinvoiman turvallisuudesta?” ihmetteli Environmental Rights Action (Era) -ympäristöjärjestön viestintäpäällikkö Philip Jakpor (kuvassa) vieraillessaan Suomessa elokuussa. Bushehr, Iran 4. Tianwan, Kiina 8. Se tarkoittaa 80 vuotta polttoaineen toimitusta, huoltoa ja korjausta. Lämpötila ja merenpinta nousevat ilmastonmuutoksen myötä. Ruppur, Bangladesh 11. Jordania 13. Jakpor vieraili Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla, ja valitsi sanansa kohteliaasti. Tšernobylin ja Fukushiman ydinonnettomuudet osoittivat, että ihmisen luoma teknologia voi käydä avuttomaksi.” Nigeria aikoo yli kaksinkertaistaa nykyisen sähköntuotantonsa neljällä venäläisvalmisteisella 1 200 megawatin ydin voimalalla. Akkuyu, Turkki 2. ”Nigeriassa paistaa aurinko lähes ympäri vuoden ja aurinkoenergian hyödyntämiseen on varsinkin maan pohjoisosissa loistavat edellytykset. ”Jätteen käsittely on polttava kysymys ydinvoiman vastustajien keskuudessa Suomessa. Nigeria 15. Rosatom on ilmoittanut lähtevänsä Ydinvoimaohjelma ajaisi maan sadan vuoden riippuvuuteen Venäjästä. Heitä epäilyttää niin ydinvoiman turvallisuus yleensä kuin Nigerian hallituksen kyky taata reaktorien turvallisuus. Tavallaan Pyhäjoen tapauksessakin on kyse samasta konseptista, vaikka laskutapa on eri. Surkeasta sähköverkosta ja olemattomasta sähköntuotantokapasiteetista kärsivä Afrikan jättiläisvaltio Nigeria hakee ratkaisua energiaongelmaansa venäläisestä ydinvoimasta. Jakporin järjestö Era arvosteli syyskuun alussa Nigerian mediassa hallituksen yhteistyötä Rosatomin kanssa. ”Tällaisen voimalan koko elinkaari on noin sata vuotta. Rannikolla taas olisi paljon mahdollisuuksia tuulivoiman hyödyntämiseen”, sanoo Jakpor. Era haluaisikin, että koko Nigerian sähköverkko ja energiasektori uudistettaisiin, ja pohjana siinä käytettäisiin uusiutuvia energianlähteitä. Nigerialaisilta ympäristöaktiiveilta ei ajatukselle kannatusta löydy. Khmelnytskyi, Ukraina 9. Maan hallituksen näkökulmasta venäläisyhtiö Rosatomin toimittama täyden palvelun ydinvoimalapaketti tuntuu turvallisemmalta ratkaisulta kuin Nigerin suiston ja merialueen öljykenttien oheiskaasun hyödyntäminen sähköntuotantoon. Rakentamisen lisäksi on kyse myös suunnittelusta, infrastruktuurista, koulutuksesta, lainsäädännön luomisesta, polttoaineen toimittamisesta, voimalan käytöstä ja aikanaan sen purkamisesta”, kertoo Anna Kasimovskaya Rosatom International Networkin viestintäosastolta. Kaksi niistä on tulossa aseellisten ryhmien terrorisoimalle öljyntuotantoalueelle Akwa Ibomin osavaltioon ja kaksi maan keskiosassa sijaitsevaan Kogin osavaltioon, missä islamistiterroristijärjestö Boko Haram on aktiivinen. Etelä-Afrikka Lisäksi kuusi voimalaa suunnitt eilla Argentiinaan. Ensimmäisen voimalan on tarkoitus käynnistyä 2025 eli samoihin aikoihin Pyhäjoen voimalan kanssa. ”Niin hyvältä kuin kaikki teknologisesti täällä näyttääkin, elämme maailmassa, missä mitä tahansa voi tapahtua. Yhden voimalan hinta on nigerialaistietojen mukaan noin 18 miljardia euroa. Lisähuolta tuo se, että ydinvoimaohjelma ajaisi maan sadan vuoden riippuvuuteen Venäjästä. Se piti hanketta kalliina ja ydinjätteen käsittelyä Nigeriassa riskialttiina. ”Tämä merkitsee kaksi kertaa laitoksen hintaa 80 vuoden aikana”, toteaa Rosatomin johtaja Sergey Kirienko yhtiön omilla nettisivuilla. Rosatomin kansainväliset ydinvoimalahankkeet 1
Kuva on osa Hietasen 16th Street -kuvasarjaa. Kuva: Heidi Hietanen. Manila, Filippiinit. Pieni tyttö seuraa hautojen katveessa muiden lasten allaskylpyä. Manilan pohjoisella hautausmaalla asuu noin 10 000 ihmistä, joiden elämä on alkeellista. 14 10?/?2016 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. VÄLÄHDYS. Viemäröintiä ei ole ja käyttövesi kuljetetaan kanistereissa. Vaikka toukokuinen aurinko on polttavan kuuma, vilvoittavat vesileikit ovat näille lapsille harvinaisia
Maailman Kuvalehti 10/?2016 15
Repuissa oli kameroita, mikkejä, akkuja ja piuhoja. Siellä suomalaisvieraita odotti Stop Acid Attacks -järjestön vetäjä, joka esitteli heidät kahvilan työntekijöille. Emme olleet koskaan tehneet töitä yhdessä ja lähdimme suin päin Intiaan”, Koutaniemi sanoo. Mies oli tullut tunnetuksi Moon-tv:n Dresscode -ohjelmasta ja haaveillut lapsesta asti kamppailuja itsepuolustuslajeista kertovasta tv-sarjasta. Aamuyöllä taksissa istui kaksi journalistia. ”Siitä tuli elämäni merkityksillisin työmatka”, Alizad sanoo. Alizad on siitä varma. Unelma toteutui, kun Kill Arman -sarja muutamaa vuotta myöhemmin vei miehen eri puolille maailmaa tapaamaan lajien mestareita, harjoittelemaan heidän opissaan ja koettamaan voittaa heidät. Nyt he lanseeraavat oman tv-sarjansa. Teksti: Kaisa Viitanen Kuvat: Sakari Piippo Kymmenen vuotta sitten Alizad oli Suomen kuuluisin räätäli. Hän viihtyi seurapiireissä ja skoolaili avajaisissa. Kaukomaiden kiertäjät. Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin ystävyys alkoi espoolaisella kaatopaikalla. ”Jos minulla olisi kaverina 90-lukulainen itseni, läpsisin sitä joka päivä, että ole hiljaa, nolaat meidät ”, Alizad sanoo. Taksi pysähtyi Sheroes-nimiseen kahvilaan. ”Nyt jälkeenpäin ajatellen se oli vähän hullua. Koutaniemi pitää epätodennäköisenä, että kymmenen vuotta sitten heistä olisi tullut työpari. Ohjelmasta tuli kansainvälinen hitti, jonperheen selviytyminen siitä. Heillä oli mukanaan suunnitelma 44-minuuttiseen jaksoon. Kaksikko oli kuitenkin varma aikeistaan. Sen aiheena oli naisiin kohdistuvat happoiskut ja yhden 16 10?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad olivat laskeutuneet Delhin kentälle ja ajoivat kohti Agran kaupunkia
Meeri Koutaniemi arvostaa Arman Alizadia ihmisenä, joka on uskaltanut hylätä ennakkoluulonsa. ”Tästä kuvasta puuttuuvat vain sikarit”, Alizad lisää.
Työttömät toimettomia, koska eivät hae töitä, ja narkkarit voisivat lopettaa, jos vain haluaisivat.” Kill Arman -ohjelman viimeinen jakso kuvattiin Pietarissa katulasten kanssa. Paras ruokakokemus maail malla Vuoristokazakkien lammaspata Mongoliassa. Monen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Koutaniemi kaipasi synnyinseuduilleen Kuusamoon ja halusi pitkästä aikaa tutustua muuhunkin Suomeen. Hänen energiallaan on saatu mutaan juuttuneet autot irti ja kamera päälle.”. ”Olemme tällaisia uteliaita, ideoita syökseviä luonteita, joilla on tarve kokeilla koko ajan uutta”, Alizad sanoo. Syntyi kirja Riisuttu Suomi , jossa on 16 tarinaparia, kaksi näkökulmaa saMeeri Koutaniemi, 28 Kuusamossa syntynyt kuvajournalisti. Kotona hänellä itsellään oli kolme tytärtä, joista nuorin oli puolitoistavuotias. Samanlaisia perheitä Intiassa on tuhansia. Arman Alizad, 45 Iranissa syntynyt räätäli, tv-toimittaja ja tuottaja. Kun Armanin viimeinen ristiretki -ohjelma oli valmis, Työmaana maailma -lehti haastatteli häntä ja tilasi kuvaajaksi Suomessa käymässä olleen Meeri Koutaniemen. Alizad istui happoa heittäneen miehen vieressä, kuunteli tätä ja koetti ymmärtää, mikä saa miehen, isän, toimimaan niin. ”Ajattelin, että vangit ovat vankilassa, koska he ovat pahoja. Kaksikko on ylpeä viime vuonna ilmestyneestä kirjastaan. ”Emme tavanneet pitkään aikaan, mutta aloimme seurata toistemme töitä”, hän lisää. “Arman taas on Velho, minuakin sitkeämpi. Kaksikko lähti tapaamaan vankia, huumeidenkäyttäjää, satanistia, seksityöntekijää. ”Me kaikki olemme vastuussa siitä, mitä maailmassa tapahtuu.” Intiassa Koutaniemi ja Alizad tutustuivat Mahorin perheeseen. Palkittu moneen kertaan Vuoden lehtikuvaaja -kilpailussa. Hän oli turhautunut kuvajournalismiopintojen teoreettisuuteen ja kaupallisuuteen. Tänä syksynä julkaistiin yhdessä Katja Ketun ja Maria Seppälän kanssa tehty Fintiaanien mailla. Tänä syksynä LIV-kanava näyttää heidän kahdeksanosaisen sarjansa Pahan jälkeen ja Kiasman taidemuseossa avautuu lokakuun alussa näyttely ohjelman teemoista. Paras ruokakokemus maailmalla Nokkosjuusto-khachapuri pienessä georgialaiskylässä. Se oli Alizadille käännekohta. Intialaisperheen saman ikäi18 10?/?2016 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA Thaimaassa Koutaniemi sai Alizadilta lempinimen ihmiskuiskaaja, kun tämä onnistui vakuuttelemaan mediaa vihaavan miehen jakson päähenkilöksi. Yhteisiä kiinnostuksen aiheita oli paljon. Koutaniemestä oli kehittynyt yksi Suomen tunnetuimmista valokuvaajista. Koutaniemi nyökkää. Alizadia Koutaniemi ei tuntenut. ”Meistä tuli heti kaverit”, Alizad sanoo. ”Perheen isä oli pettynyt vaimoonsa, joka synnytti pelkkiä tyttöjä”, Alizad kertoo. ”Ilahduin ja kerroin ajatelleeni Armania ja ehdotin yhteistyötä”, Koutaniemi kertoo. ”Aamu saattoi alkaa ruumishuoneelta patologin luota, jatkua poliisiautoon, joka vei aseistakieltäytyjän toimistolle ja päättyä kävelylle Keskuspuistoon satanistin kanssa”, Koutaniemi kertaa. Kuvausryhmä matkusti esimerkiksi Brasilian faveloihin. Maailma houkutti enemmän. Hän päätti kuvata Alizadin espoolaisella kaatopaikalla. Kolmen lapsen isä. masta ilmiöstä. Alizad debytoi kirjoittajana, ja Koutaniemi kuvasi kirjan ihmiset. Koutaniemi tarttui vaativiin aiheisiin, kuten hiv-positiivisiin transseksuaaleihin maya-intiaaneihin Meksikossa ja naisten ympärileikkauksiin eri maissa. Tunnetaan ohjelmistaan Kill Arman, Arman ja viimeinen ristiretki sekä Dresscode. Kaksikko pääsi kysymään bussikuskilta miltä tuntuu, kun häntä ei tervehditä ja miten ihmissalakuljettaja on päätynyt pelastamaan ihmisiä. Intian materiaalista he työstävät jo pitkää elokuvaa. Muutaman ohjelman hän oli toki nähnyt ja piti miestä turhan viihteellisenä. Eräänä yönä, jo 20 vuotta sitten, mies oli yrittänyt päästä perheenjäsenistään eroon heittämällä vaimonsa ja lastensa päälle syövyttävää happoa. Seuraavassa ohjelmassa tarinat vakavoituivat. Saanut tv-tuotannoistaan neljä Venla-palkintoa. ”Olin noihin aikoihin todella mustavalkoinen. Vuoden kuluttua Alizad lähetti Koutaniemelle hyvänjouluntoivotuksen. Hänen kuviaan oli julkaistu kansainvälisissä lehdissä, kalenteri oli täynnä näyttelyitä ja kirjaprojekteja. Valmistelee kirjaa naisten ympärileikkauksista. Olin laiska ajattelija, lokeroin kaiken”, Alizad sanoo. ka esitysoikeudet on myyty 135 maahan
”Kysymyksen pitäisi kuulua miten kestävät ne ihmiset, jotka elävät sitä todellisuutta joka päivä.” Koutaniemi ei väheksy Suomen kasvavia tuloeroja ja sosiaalisia ongelmia. ”Teen sen työkaluksi kaikille naisten silpomista vastustaville tahoille. Mutta koulukiusattu voi selviytyä, ja jopa Anders Breivikin luodeista eloonjääneet norjalaisnuoret ovat selvinneet ainakin ne kolMaailman Kuvalehti 10/?2016 19. ”Nämä eivät ole vain rankkoja, vaan myös kauniita ja toiveikkaita tarinoita”, Alizad sanoo. ”Mutta on täällä suhteellisuudentaju kateissa”, hän sanoo. Pahan jälkeen -tv-sarja Livillä 22.9. Kenialainen Elisabeth Nkere pakeni yhdeksänvuotiaana pakkoavioliittoa 65-vuotiaan miehen kanssa ja vältti ympärileikkauksen. ”Välillä on vaikea kertoa kuulumisia reissun jälkeen. Alizad taas on viimeiset kolme vuotta edistänyt tyttöjen oikeuksia Planin lähettiläänä ja tehnyt aiheesta kaksi dokumenttielokuvaa. Me kaikki olemme vastuussa siitä, mitä maailmassa tapahtuu”, Koutaniemi sanoo. Työn alla on jo neljä vuotta ollut naisten ympärileikkauksia vastustava kirja. ”Minua ärsyttää, että meiltä aina kysytään, miten me kestämme niin rankkoja tarinoita”, Koutaniemi puuskahtaa. Koutaniemi katsoo työkaveriaan ja jatkaa. nen oli kuollut happoon. En halua enkä jaksa töiden jälkeen lähteä ihmisten luo.” Koutaniemenkin tahti on hurja. Kaksikko haluaa kertoa, että koulukiusaaminen voi johtaa Norjan Ut?yan joukkomurhan kaltaisiin tekoihin, poliittiseen väkivaltaan. ”Päivät, jotka vietimme perheen kanssa, saivat meidät miettimään moraaliamme, anteeksiantamisen kykyä ja niitä keinoja, joilla ihminen voi selviytyä tällaisesta väkivallasta.” Kaksikko matkusti lisää. Koutaniemelle sarja on yksi työ, mutta ympärileikkauksia hän lupaa vastustaa lopun ikänsä. ”Toivon, että sarja herättää ihmiset tajuamaan omat mahdollisuutensa. me, jotka Koutaniemi ja Alizad tapasivat. Puolet sarjan tarinoista on läheltä, Suomesta ja Pohjolasta. He etsivät henkilöitä, jotka ovat vaikeuksiensa keskellä selvinneet, eivät lamaantuen, vaan vastustamalla alistavia rakenteita. Alizad tekee paljon töitä ja viettää vapaa-aikaansa kolmen tyttärensä kanssa. Koutaniemi aikoo kerätä siihen mate riaalia vielä kymmenestä maasta. Moni vain valittaa, usein pelkästä tottumuksesta. Tänä syksynä hän perustaa oman säätiön, jonka tavoitteena on tukea ruohonjuuritason aktivisteja eri maissa. ”Ensi talvena lähden taas kuvaamaan, mutta en vielä tiedä minne.” Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi: Riisuttu Suomi (Docendo, 2015). Hän on nyt 22-vuotiaana noussut mielipidevaikuttajaksi, joka kiertää kylissä puhumassa silpomista vastaan. Parhaita voimanlähteitä hänelle ovat luonto ja parisuhde. Kun kirja on valmis, lähden maailmankiertueelle. Asia askarruttaa Alizadia yhä. Valmista pitäisi olla kahden vuoden kuluttua. Samanniminen näyttely Kiasmassa 6.10.2016– 26.2.2017. ”Minusta on tullut erakko. Yhdestä sellaisesta he Alizadin kanssa kertovat uudessa sarjassaan. Järjestämme paikallistoimijoiden kanssa seminaareja ja teemme lakialoitteita silpomisen lopettamiseksi.” Journalistina Koutaniemelle vaikeinta on ollut jättää taakseen heikoissa olosuhteissa elävät ihmiset – se ettei ole voinut puuttua asioihin tai korjata mitään. He uskovat, että on helpompi katsoa televisiosarjaa kuin kuunnella heidän matkajuttujaan. Yhteisistä töistä huolimatta Koutaniemi ja Alizad elävät hyvin erilaista arkea. alkaen. Eivät kaikki pysty kuuntelemaan, mitä olen vaikka Intiassa nähnyt”, Alizad sanoo. Tänä syksynä hän viettää Suomessa kaksi kuukautta, mutta jatkaa sitten taas maailmalle. Hän miettii, miltä isästä mahtaa tuntua halata tytärtään
Teksti: Janne Hukka Kuvitus: Outi Kainiemi. Mitä tämä kertoo kehitysyhteistyön nykytilasta ja tulevaisuudesta. K E H I T Y S P A N K K I E N HETKI PARRASVALOISSA Kehitysyhteistyön uusia johtotähtiä ovat yritykset ja kehitysrahoituslaitokset