SUHTEITA Jani Toivola ja Bella Forsgrén ANALYYSI Entä jos alkaakin jääkausi. Mikael Polonuphes on viljelijä neljännessä polvessa.. TEEMA: PLANEETTA 1 • 2026 12,90 € PUUVILLAN MATKASSA Suurin osa Euroopan puuvillasta kasvaa Kreikassa. ESSEE Miksi planeetan kriisiviestit kaikuvat kuuroille korville
Pie rre Be ec ro ft VAPAA PÄÄSY! Festari uudistuu! Maailma kylässä -festivaali 16.–17.5.2026 Lasipalatsikortteli, Helsinki Tule kokemaan vaikuttava Puhelava Bio Rexissä, upeiden konserttien Musiikkilava Lasipalatsin aukiolla, terassibileet Torrefazionessa, järjestöjen ja muiden organisaatioiden ständit Narinkkatorilla ja Bio Rexin lämpiössä, työpajoja ja lastenohjelmaa Luckanissa sekä paljon muuta! Ohjelmassa mm. Jamila & the Other Heroes (kuvassa) ja Kizaba! Tapahtuman järjestää Pääpartnerit
38 GUYANA Öljylöydöt ovat tuoneet vaurautta Etelä-Amerikan Guyanaan. Kuitenkin vain pieni osa kansasta hyötyy siitä.
MAAILMA LYHYESTI 4 Eroon muoviroskasta 5 Ilmastoteoilla on eroa 6 Talouskasvu ja päästöleikkaukset voidaan ehkä yhdistää 7 Jääkarhut voivat vielä selvitä 8 Mielenosoitukset käynnistivät keskustelun Iranin tulevaisuudesta 9 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 10 Maailmanennätys Likainen ilma tappaa 12 Kysymyksiä maailmasta Tuleeko lentämisestä ikinä päästötöntä. 38 Köyhä rikas maa Guyana 44 Kuvareportaasi Euroopan puuvillan sydän 54 Suhteita Bella Forsgrén ja Jani Toivola 60 10 kysymystä Seuraavien suku polvien puolesta IHMISET JA ILMIÖT 63 Gallup Mikä on uuden vuoden lupauksesi maapallolle. 22 SUOMI-MAAILMA Entä jos alkaakin jääkausi. Tämän sivun kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alaspäin: Ville Maali, Tuomas Kärkkäinen, Gelawej Viyan. 70 SUOMI-MAAILMA Saisiko olla paistettua munakoisoa paputahnalla. Edellisen sivun kuva: Luca Zanetti. 64 Kolumni Tansaniassa ilmaston muutos on arjen selviytymistaistelu 65 Ilmiö Pikavoittoja hakemassa 66 Arviot ja vinkit 68 Matkamuisto Ruanda saunoo eukalyptuksen voimalla 69 Ruohonjuurella Lapset ja nuoret näkevät ympäristökriisin ytimen 70 Ruoka Paistettua munakoisoa papu tahnalla 71 Katso, järjestö Östersjöfonden 72 Loput uutiset Poimintoja muista medioista 54 SUOMI Jani Toivola oli Suomen ensimmäinen musta kansan edustaja, Bella Forsgrén toinen. 30 Välähdys Mehiläistarha Meksikossa 32 Tekopyhä ilmasto politiikka 36 Essee Miksi planeetan kriisiviestit kaikuvat kuuroille korville. PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa Avaruusbuumin kiihtyminen herättää eettisiä kysymyksiä 16 Maailmankansalainen Rinna Kullaa 22 Entä jos alkaakin jääkausi. TÄSSÄ NUMEROSSA PLANEETTA. Kansikuva: Johannes Roviomaa
Vaikka ymmärrän, että sähköllä kulkeva härpäke on ympäristöystäväl lisempi kuin auto, näin asiasta vain tämän kulman: teknisen edistyksen ja digitalisaation varjolla meitä invalidisoidaan alati uusilla tavoilla fyysisesti ja henkisesti. Yhtäkkiä on meidän harteillamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunta kuluttamalla. Joku osa minusta huutaa tätä vastaan. ANNI VALTONEN Yhtäkkiä on meidän harteillamme pelastaa hyvin vointi yhteiskunta kuluttamalla. ANTEEKSI robotit, mutta minua vaivaa tässä teidän mukaantulossanne myös kuluttajuusaspekti: ostamisen helpottaminen. Sitä paitsi synnyin tänne osaksi ihmis yhteisöä, en seurustelemaan koneiden ja laitteiden kanssa. En nähnyt asiassa mitään positiivista. 5 PÄÄKIRJOITUS SA BR IN A BQ AI N. 36–37) kirjoit tama ajatus: “Tällä hetkellä planeettamme ottaa vastaan kuormituksen, joka syntyy sen rajojen ylittämisestä. En syntynyt kuluttamaan yksin sohvalla JOULUN alla luin entisen kotikyläni paikallislehdestä uutisen: kunnassa oli käytetty poikkeuksellisen paljon ostosrobotteja. Miten olisi omat jalat. Samaan aikaan tiedämme, että planeettamme suojelemiseksi meidän ei pitäisi ostaa juuri mitään. En ole syntynyt tänne kuluttamaan, vaan elämään. Ei meitä ole tarkoitettu tällaiseen elämään! Seurustelemaan koneiden kanssa, olemaan tukeutumatta toisiin, olemaan pyytämättä apua, olemaan tapaamatta ihmisiä, ketään. On oltava muita tapoja pelastaa maailma kuin eristää ihmiset toisistaan ja lisätä kulutusta. (Pääkaupunkiseudulla joka toinen ihminen asuu yksin. Jos planeetta tippuu polvilleen, sen tähän saakka kannattelema taakka vyöryy ihmiskunnan niskaan.” Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. Olen ihminen. Triggeröidyin tästä. En haluaisi identifioitua kuluttajaksi. Kansanter veyt tämme. Päinvastoin. NYT kun Suomen kansantalous laahaa, poliitikkojen ja talousviisaiden puheissa korostuu kuitenkin kansalaisten näkeminen ensisijaisesti kulut tajina. Koska planeettamme ei kestä sitä. Miten tällainen elämänmuoto edistää mielenterveyttämme. Huomasin, että pystyn hyväksymään robottitouhun viimeisenä vaihtoeh tona tilanteessa, jossa ihminen on kykenemätön itse menemään kauppaan. Mutta kuinka monelle se on oikeasti viimeinen vaihtoehto. Robotti tuo ruuat ja kaljat, osta netistä, temuta henkesi edestä, maksa netissä, volttaa lounaasi ja niin edelleen. Meistä on tullut kuluttajakansalaisia, joiden ostovoima on sitä ja tätä. Fillari. Turvallisuuttamme. Tunnustan: minua pelottaa. Kenelle on hyväksi se, että kotisohvalta ei enää tarvitse nousta: ei työhön mennäkseen, ei kauppaan mennäkseen, ei pankkiin, ei mihinkään. Yksinäisyydestä aiheutuvat ongelmat ja sairaudet näkyvät jo nyt.) Ihan liikaa kysymyksiä. Koneet vievät meitä koko ajan kauemmaksi toisistamme. Eritysesti minua puhuttelee Suvi Jaakkolan esseeseensä (s. Miten pitkälle olemme valmiita menemään. Toivottavasti tästä lehdestä löytyy näkökulmia ja inspiraatiota siihenkin. En näe tälle kehitykselle päätepistettä. Me suomalaiset kulutamme yli maapallon kestokyvyn
”Hyvä uutinen on, että meillä on jo välineet ongelman korjaamiseksi”, sanoo tutkija Winnie Lau. Eroon muoviroskasta MAAILMA PALOINA KOONNUT TEIJA LAAKSO. Se on haitaksi sekä ihmiselle että luonnolle. Muovin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan leikata peräti 38 prosenttia, mikäli riittävän laajoja muutoksia tehdään. Jos nykymeno jatkuu, vuonna 2040 luontoon kaadetaan joka sekunti melkein rekkalastillinen muovia. Muovijätettä syntyy etenkin muovipakkauksista. Muovipakkausjätteen määrää voitaisiin kuitenkin vähentää jopa 97 prosenttia. IS TO C K. Yhdysvaltalaisen The Pew Charitable Trustsin ja brittiyliopistojen tutkimuksen mukaan muovintuotanto voi kasvaa vuoteen 2040 mennessä peräti 52 prosenttia tämänhetkisestä 450 miljoonasta tonnista per vuosi. MUOVIJÄTTEEN määrä paisuu valtavaa vauhtia, mutta ainakin muovipakkausjätteestä voitaisiin päästä lähes kokonaan eroon, summaa tuore tutkimus. Samalla kasvaa myös luontoon päätyvän jätteen määrä. Tärkein keino olisi muovin uudelleenkäytön tehostaminen palautusja uudelleentäyttöjärjestelmien avulla. Muovijätteen vähentämisellä olisi myös ilmastovaikutuksia. Jätettä voidaan vähentää myös pakkaamalla vähemmän, kieltämällä tietyt muovityypit, parantamalla muovinkeräystä ja käyttämällä muita pakkausmateriaaleja. C O M / AR KA D IJ SC H EL L Muovijäte on yhdis tetty monenlaisiin terveysongelmiin
Jos siihen ei pysty, suhteellisen tehokas keino on myös vaihtaminen sähköautoon, joka on sijalla neljä. Ryhmän mielestä akateemisten tutkijoiden, aktivistien ja taiteilijoiden näkökulmien ”sekoittaminen” voisi saada aikaan jotakin uutta ympäristön kannalta. Kakkosena on monelle tuttu lentämisen vähentäminen, kolmantena kodin energian vaihtaminen uusiutuvaksi. yhteis käyttö autot) Etätyön lisääminen Lähiruokaan tai kausi dieettiin siirtyminen Energia tehokkaaseen kotiin vaihtaminen Ruoka jätteen vähentäminen Lihansyönnin vähentäminen Energian käytön vähentäminen Pakatun ruuan ja ravintola ruuan vähentäminen Energiatehokkaiden laitteiden käyttäminen Kompostointi MAAILMAN SANA Eli ”kokemuksellinen perspektiivimuutos”. Data on peräisin 47 akateemisesta artikkelista. Mutta jos tarkkoja ollaan, mikä sitten on yksilötasolla se kaikkein tehokkain ilmastoteko. Taiteilijat voivat vahvistaa tieteellistä viestiä ja muokata yleisön asenteita, luonnonsuojelijat taas tukea taidetta asiantuntemuksensa ja tieteellisen tiedon avulla. Se on elämys, jonka astronautit kokevat nähdessään Maan ulko avaruudesta käsin. Tosin näin ei käytännössä tapahdu, ja siksi tarvitaan muutakin kuin yksilöiden toimia. Yhteistyötä voisi lisätä esimerkiksi taiteilijaresidenssien kautta, tutkimuksessa suositellaan. Taiteilijat ja aktivistit luontokadon kimppuun Lähde: WRI: The effective impact of behavioral shifts in energy, transport, and food, 2025. TIEDÄMME, miten ilmastonmuutosta pitäisi torjua ja mitä valtioiden, yritysten ja yksilöiden pitäisi tehdä. Autosta luopuminen Lentämisen vähentäminen Uusiutuvaan energiaan siirtyminen kodeissa Sähköautoon vaihtaminen Vegaaniksi ryhtyminen Kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen lisääminen Energia tehokkuus remonttien teko Ympäristö ystävällisemmät keittiö välineet Vegetaristiksi ryhtyminen Autoilu tapojen muutos (esim. Viitosena on vegaaniksi ryhtyminen. tCO2e / hlö / v 7 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 MAAILMA PALOINA. ”Yhdessä työskentelemällä taiteilijat ja luonnonsuojelijat voivat luoda ideoita, tuoda uusia näkökulmia luonnonsuojelun haasteisiin ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja”, sanoo tutkija Ivan Jarić Pariisin-Saclayn yliopistosta ja Tšekin tiedeakatemiasta. WRI:n mukaan ihmisillä on taipumus yliarvioida helppojen ilmastotekojen vaikutuksia ja vähätellä tehokkaampia. Ilmastoteoilla on eroa Parhaat ilmastoteot The overview effect 2,1 1,27 1,13 1,12 0,91 0,88 0,67 0,55 0,52 0,45 0,44 0,42 0,40 0,33 0,33 0,18 0,1 0,08 0,03 LUONNONSUOJELIJOIDEN ja taiteilijoiden yhteistyö voisi luoda uudenlaisia ratkaisuja ympäristöongelmiin, sanoo kansainvälinen tutkijoiden ja taiteilijoiden ryhmä tuoreessa tutkimuksessa. Lista on jaettu liikenteeseen, energiaan ja ruokaan. WRI:n 19 ilmastoteon lista kertoo, kuinka paljon yksittäinen valinta pienentää hiilidioksidipäästöjä henkeä kohti vuodessa. Kaikkien muutosten yhdistäminen vähentäisi päästöjä 7,2 tonnia vuodessa henkeä kohti ja korvaisi teoreettisesti keskimäärin kaikki päästöt, WRI laskee. Se on monin verroin tehokkaampi kuin monet muut tavat, kuten vaikkapa ruokatai pakkausjätteen vähentäminen. Siksi erilaiset ilmastoteot haluttiin panna järjestykseen. Tätä tutki vuonna 2025 yhdysvaltalainen tutkimuslaitos World Resources Institute (WRI). Selkeä ykkönen on autosta luopuminen
Talouskasvu ja päästöleikkaukset voidaan ehkä yhdistää KOHTI PAREMPAA 8 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 MAAILMA PALOINA. Osassa maista irtikytkentä on vasta suhteellista: päästöt kasvavat yhä mutta hitaammin kuin talous. The Guardianin teettämän mallinnuksen mukaan öljynporauksen lisääminen Venezuelassa voisi kuluttaa 13 prosenttia hiilibudjetista, joka enää on käytettävissä, ennen kuin maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5 asteen. Venezuelan öljyvarat ovat maailman suurimmat. SI PA PR ES S / LE H TI KU VA IS TO C K. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Intia ja Kiina, josta on kuultu viime aikoina hyviä uutisia. Globaalisti hiilidioksidipäästöt kasvavat yhä, joskin hitaammin kuin kymmenen vuotta sitten. Yhdysvallat hyökkäsi tammikuun alussa Venezuelaan ja pidätti sen presidentin Nicolás Maduron. ”Se vaatii muihin öljyresursseihin verrattuna parempaa infrastruktuuria ja enemmän energiankäyttöä, ja siksi se on paljon hiili-intensiivisempää”, sanoo Columbian yliopiston tutkija Diego Rivera Rivota Euronewsille. ”Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat pysyneet ennallaan 18 kuukautta ja ovat ehkä jo saavuttaneet huippunsa”, Lang kertoo. Myös Suomi on onnistunut irtikytkennässä. Brittiläisen Energy & Climate Intelligence Unitin mukaan nyt siitä on saatu lisää todisteita. Aiemmin on havaittu, että irtikytkentä on usein tilapäistä tai vaihtelee sen mukaan, miten päästöt lasketaan. Nyt tapahtuu päinvastaista. Sen tiheä ja hapan raakaöljy on saastuttavampaa kuin monien muiden alueiden öljy. Venezuelan öljybuumi ei tiedä hyvää ilmastolle YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin suunnitelmat ryhtyä hyödyntämään Venezuelan öljyvarantoja ovat katastrofaalisia ilmaston kannalta. Tutkimuksen mukaan 43 maata on onnistunut Pariisin ilmastosopimuksen (2015) solmimisen jälkeen ”absoluuttisessa irtikytkennässä” eli päästöjen vähentämisessä samaan aikaan, kun talous on kasvanut. Saimaalla syntyi vuonna 2025 peräti 111 kuuttia. ”Meille sanotaan joskus, ettei maailma voi leikata päästöjä leikkaamatta kasvua. Saimaan norppia on nyt noin 530; edellisvuonna määrä oli 495. Irtikytkentä on sääntö eikä poikkeus”, sanoo John Lang, yksi tutkimuksen tekijöistä. C O M / M AH IR AS AD LI Kairouanin rakenteilla oleva aurinkovoimala Tunisiassa. Erityisen hyvää kehitystä on nähty LänsiEuroopassa, kuten Norjassa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Myös Lang muistuttaa, että eniten merkitsee kokonaisuus. Lähde: WWF Suomi TUTKIJAT ovat pitkään olleet skeptisiä sen suhteen, voiko talous kasvaa samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt laskevat. Määrä vastaisi koko EU:n päästöjä lähes vuosikymmenen ajalta. Tutkimustulokseen liittyy rajoituksia. Mukana tarkastelussa oli 113 maata, jotka tuottavat 93 prosenttia päästöistä. Päästöjä on leikattu talouden kasvaessa esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä suurissa EteläAmerikan ja eteläisen Afrikan talouksissa
Tämä tarjoaa jonkinlaista toivoa, mutta se ei tarkoita, että jääkarhut olisivat pienemmässä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Itä-Anglian yliopiston tutkijat ovat kuitenkin havainneet, että jääkarhut pyrkivät kenties sopeutumaan muutoksiin. TUTKIJAT ovat löytäneet toivoa siitä, että jääkarhut onnistuvat sittenkin sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Oikea nimi on Matias Marttinen. He analysoivat 17 karhun dnanäytteitä Koillisja Kaakkois-Grönlannissa tutkiakseen niin sanottuja hyppiviä geenejä. Jääkarhut voivat vielä selvitä 9 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 MAAILMA PALOINA. Meidän pitää yhä tehdä kaikkemme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja lämpötilan nousun hidastamiseksi.” IS TO C K. Tutkijat havaitsivat, että lämpimämmällä alueella, KaakkoisGrönlannissa, elävien jääkarhujen hyppivien geenien aktiivisuus on kasvanut merkittävästi. Ne tarvitsevat jäätä hylkeiden metsästämiseen, ja siksi on arvioitu, että jopa kaksi kolmasosaa jääkarhuista kuolee sukupuuttoon vuoteen 2050 mennessä. C O M / XI AO YI N G SH I Jääkarhuilla on vielä toivoa, sanovat tutkijat. Ne ovat genomin osia, jotka voivat vaikuttaa muiden geenien toimintaan. OIKAISU NUMEROON 4 ⁄ 2025 Sivulla 19 mainittiin työministerin nimeksi Matias Marttila. Jääkarhut ovat vaarassa kadota, sillä ilmastonmuutos johtaa merijään sulamiseen. ”Emme voi olla itsetyytyväisiä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jääkarhut ovat sopeutumassa kasvipohjaisempaan ruokavalioon. Niiden dna siis muokkautuu. Tutkija Alice Godden toivoo, että löydökset vaikuttavat tuleviin yrityksiin suojella jääkarhuja
Suomessa keskilämpötila oli vuonna 2025 pitkän ajan keskiarvoon verrattuna Lähteet: WMO, Ilmatieteen laitos SI PA PR ES S / LE H TI KU VA IRANISSA nähtiin vuodenvaihteessa maan historian suurimmat mielenosoitukset, kun korruptioon ja talousongelmiin kyllästynyt kansa lähti kaduille vaatimaan maan autoritaarisen hallinnon eroa. Ylipäätäänkään iranilaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Mutta ratkaiseva kysymys kuuluu: mitä sen jälkeen. Hallinto katkaisi myös nettiyhteydet. Tuhansia on kuollut. Mozaffari pakeni Suomeen parikymmentä vuotta sitten ja on sen jälkeen edistänyt etenkin naisten oikeuksia. Tästä ei voi vaieta, ja meillä ulkomailla olevilla on paremmat mahdollisuudet käydä keskustelua”, sanoo iranilais-suomalainen kansalaisaktivisti Bahar Mozaffari. Maapallon keskilämpötila oli vuosien 1850–1900 keskiarvoon verrattuna Kaikkein lämpimin vuosi on ollut vuosi Viimeiset ovat olleet historian lämpimimmät. ”Meillä on erilaisia identiteettejä, erilaisia elämäntapoja ja poliittisia käsityksiä. korkeampi. ”On väärin nähdä vain yksi henkilö Iranin pelastajana tai siirtymäkauden johtajana.” Hän ei usko, että ristiriitoja herättävästä Pahlavista on yhdistämään kansaa. Iranilaiset eivät ole yksimielisiä: osa kannattaa paluuta monarkiaan, osa haluaa liberaalia järjestelmää, osa sosialismia. Mozaffari kritisoi sitä, että mediahuomiota on saanut etenkin vuonna 1979 syrjäytetyn shaahin Yhdysvalloissa asuva poika Reza Pahlavi. Kun kansa typistetään yhdeksi, välitetään epäsuorasti sellainen kuva, että vain yksi määritelmä iranilaisuudesta on hyväksyttävä.” Mozaffarin mukaansa riskinä on, että uusikin johto soveltaisi poissulkevaa poliittista ajattelutapaa, jossa erimielisyydet nähdään uhkana eikä osana yhteisiä pelisääntöjä. Vaikka tiedän, että sen perustaminen Iranissa on tosi vaikea ja monivaiheinen prosessi, haaveilen siitä silti.” MAAILMAN LUKUJA 10 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 MAAILMA PALOINA. Hän itse toivoo näkevänsä demokraattisen Iranin. Iranissa koettiin vuodenvaihteessa rajuja mielenosoituksia, jotka hallinto tukahdutti väkivaltaisesti. Hän kuuluu myös ulkovaltojen sotilaallista väliintuloa vastustavaan No War on Iran -ryhmään. korkeampi. Mielenosoituksissa kuoli arvioiden mukaan tuhansia ihmisiä ja kymmeniä tuhansia pidätettiin. ”Haluan toki islamilaisen hallinnon kaatuvan. ”Demokratia perustuu moninaisuuteen, erilaisuuden ja erimielisyyden sallimiseen. Vaikka mielenosoitukset ainakin toistaiseksi näyttävät päättyneen, ne ovat käynnistäneet keskustelun siitä, millaisen maan iranilaiset haluavat tulevaisuudessa rakentaa. Mielenosoitukset käynnistivät keskustelun Iranin tulevaisuudesta 11 vuotta 1,44 ˚C 1,6 ˚C 2024 Vuosi 2025 oli tilastohistorian kolmanneksi lämpimin vuosi
11 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026
Chicagon yliopiston ylläpitämän Air Quality Life indeksin mukaan Intian ja Bangladeshin suurkaupun geissa ilmansaasteet voivat lyhentää ihmisten keskimää räistä elinikää jopa 5–6 vuodella. Lähteet: IQAir / World Air Quality Report 2024, Air Quality Life Index Lähes kaikki maailman ihmiset joutuvat hengittämään saastunutta ilmaa. Kittilässä on mittausten mu kaan peräti koko Euroopan puhtain ilma. Puhtaimmasta ilmasta nautitaan kaukana suurkaupun geista ja teollisuudesta, esimerkiksi Tyynenmeren saarilla. Maailman terveysjärjestön WHO :n mukaan jopa 99 prosenttia maail man ihmisistä asuu alueilla, joilla ilman pienhiukkaspitoi suudet ylittävät suositellut rajaarvot. Joissakin EteläAasian suurkaupungeissa ilmansaastepitoisuudet ylittävät rajaarvot yli 20kertaisesti. WHO :n suositusten mukaan hengitysilman pienhiukkas pitoisuus saisi olla korkeintaan viisi mikrogrammaa kuutio metriä kohden. Maailman saastuneimmat kaupungit (pienhiukkasten määrä µg / m³)* Maailman saastunein ilma DELHI, INTIA Delhi, Intia Lahore, Pakistan Faridabad, Intia N’Djamena, Tšad Helsinki, Suomi Karaganda, Kazakstan 108,3 104,8 102,1 101,2 91,8 5,5 12 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 MAAILMANENNÄTYS. Kaikkein saastuneinta ilmaa hengitellään Intian pää kaupungissa Delhissä. Likainen ilma tappaa * Listauksessa on huomioitu vain vähintään 100 000 asukkaan kaupungit. Se ei nimittäin ole mikään itsestäänselvyys. Pienhiukkaset ovat alle 2,5 mikrometrin kokoisia, ja juuri niiden pieni koko tekee niistä erityisen haitallisia. TEKSTI Juha Mäkinen IHMISEN kannattaa nauttia ihan jokaisesta hengenvedostaan. Esimerkiksi Kiina aloitti vuonna 2014 ”sodan saasteita vastaan” ja on on nistunut merkittävästi vähentämään ilmansaasteita, vaikka rajaarvot ylittyvät Kiinassakin edelleen selvästi. Suomessakin saadaan hengittää verrattain hyvälaatuista ilmaa; Helsingissä keskimääräinen ilmanlaatu ylittää WHO :n suositukset niukasti, mutta globaalissa katsannossa Helsin gin ilma on huomattavan puhdasta, puhumattakaan Suomen harvaan asutuista seuduista. Pienhiukkasia syntyy erityisesti palamisen seurauk sena: polttomoottorit, voimalaitokset ja metsäpalot tuotta vat kaikki näitä näkymättömiä tappajia. Suomessa kuivina kevätpäivinä piinaava katupöly koostuu enimmäkseen suuremmista hiukkasista, mutta siihen voi myös olla se koittuneena pienhiukkasia. Positiivistakin kehitystä on tapahtunut. Ilmansaasteet eivät ole mikään pikkuriesa. Suurimmassa osassa maailman kaupunkeja tämä rajaarvo ylittyy selvästi. Siellä pienhiukkasten määrä ylittää WHO :n suosituksen yli 20kertaisesti. WHO :n mu kaan ilmansaasteiden terveysvaikutukset ovat yhtä pahoja kuin tupakoinnin tai epäterveellisen ruokavalion, ja ne tap pavat noin seitsemän miljoonaa ihmistä vuosittain. Suurem mat hiukkaset, kuten siitepöly, jäävät ylähengitysteihin tai keuhkoihin, mutta pienhiukkaset tunkeutuvat aina keuh korakkuloihin asti. Muutenkin EteläAasia erottuu maailmankartalla erityisen huonolaatuisen ilman vyöhykkeenä. Ainakin jos sattuu asumaan paikassa, jossa saa vetää keuh koihinsa puhdasta ilmaa
C O M / U RB AN C O W. Delhissä ilman pien hiukkasten määrä ylittää WHO:n suosituksen yli 20kertaisesti. IS TO C K
Vedyn nesteyttäminen vaatii kuitenkin paljon energiaa, nestemäinen vety vie paljon tilaa ja vaatii täysin uudenlaiset, lämpöeristetyt polttoainetankit ja koneen rungot. Lentämisestä on silti mahdollista tehdä varsin kestävää käyttämällä sähköä lyhyillä reiteillä, vetyä keskipitkillä matkoilla ja synteettisiä sähköpolttoaineita pitkillä reiteillä. Lentoyhtiöt ovat tottuneet verottomaan fossiiliseen polttoaineeseen. AA RO PY RH Ö N EN 14 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026. Myös akkujen paloturvallisuuden varmistaminen on toistaiseksi haaste. KYSY MAAILMASTA Kysymykseen vastaa LUTyliopiston sähkön käyttö tekniikan emeritusprofessori Juha Pyrhönen. Ja tietenkin myös koneeseen ladattavan sähkön pitäisi olla päästöttömästi tuotettua. Sähköinen lentäminen näyttää olevan paras ratkaisu korkeintaan tuhannen kilometrin matkoille ja pienille konetyypeille. Valtameren ylittävillä lennoilla tarvittavat akut painaisivat niin paljon, ettei kone pystyisi edes nousemaan ilmaan. Vetyä voidaan käyttää sellaisenaan opettelemalla polttamaan sitä suihkuturbiinissa tai käyttämällä sitä polttokennossa sähkön tuottamiseen. Ne ovat nopein tapa vähentää päästöjä juuri nyt, mutta hinta on korkea ja raaka-aineiden saatavuus rajallista. Ihmisten pitää opetella maksamaan enemmän lentämisestä, jotta ilmastorasitusta saadaan alas. Entä sitten vetyja biopolttoaineet. Akun ja sähkönkäytön hyötysuhde, eli se, kuinka suuri osuus akun sisältämästä energiasta voidaan muuntaa mekaaniseksi energiaksi, on ylivertainen verrattuna polttomoottoriin. Sähköinen lentäminen on periaatteessa päästötöntä, mutta akkujen valmistamisesta syntyy ainakin toistaiseksi erittäin paljon päästöjä. Pitkillä matkoilla sähkö häviää perinteiselle tekniikalle. Biopolttoaineiden suurin etu on, että ne käyvät suoraan nykyisiin suihkutai potkuriturbiineihin. Hän vaikuttaa tutkimusryhmässä, joka kehittää ratkaisuja muun muassa liikenteen sähköistämiseen. Sähkölentokoneissa on jo edistytty kohti kaupallisia sovelluksia. PITKÄN matkan lentämisestä voi tulla hiilineutraalia, mutta täysin päästöttömäksi sitä on vaikea saada. Pikalataus on tunnetusti tehotonta. Mitä etuja ja haasteita on sähköisissä lentokoneissa. Sähköakku varastoi vain vähän energiaa massaansa nähden. Lähetä kysymyksesi meille maailmankuvalehti@fingo.fi, etsimme siihen vastauksen. Jotkut yritykset kehittävät 30-paikkaisia hybridisähkökoneita, joiden tavoitteena on kaupallinen käyttö jo vuoden 2028 paikkeilla. ONKO SINULLA KYSYTTÄVÄÄ MAAILMASTA. Vedystä ja biohiilidioksidista tai suoraan ilman hiilidioksidista tuotettava e-kerosiini olisi nykyisen lentokonetekniikan kannalta kätevä ratkaisu. Lentokentille tarvittaisiin valtavat sähköliittymät ja pikalatausjärjestelmät. Vaikka polttoaine olisi hiilineutraalia, lentämisestä syntyy silti tiivistymisvanoja, jotka vaikuttavat ilmakehän lämpenemiseen yläilmakehässä. E poltto aineet katsotaan kuitenkin vielä liian kalliiksi. TEIJA LAAKSO Tuleeko lentämisestä ikinä päästötöntä
– Mira Hulkkonen, Ilmastotieteilijä LIITY MUKAAN TALVIEN SUOJELIJOIDEN JOUKKOON. Lumisten talvien tulevaisuutta ei suojele enää pohjoinen leveyspiiri. VALINTAMME SUOJELEVAT. Ilmoita työpaikasta tai löydä unelmatyösi: maailmankuvalehti.fi ⁄ tyopaikat. Järjestökentän työpaikat kootusti yhdessä paikassa
Myös geopoliittiset jän nitteet ja kultakuumeen tapainen holtiton resurssibuumi ovat riskejä. Niillä ei ole juurikaan ilmakehää, siellä on säteilyä, kylmää ja kaikin puolin kurjaa Maahan verrattuna. Ei siis kannata elätellä toivoa siitä, että jos asiat täällä menevät huonosti, voimme aina muuttaa Marsiin. Avaruustoiminta on muuttunut kaupallisemmaksi, teknologia on kehittynyt ja laukaisujen hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Riskinä on, että kiertoradoille laukaistaan niin paljon tavaraa, että tuloksena on törmäyksiä. Ratkaisu on, että teemme kaikkemme, jotta tämä planeetta pysyisi elinkelpoisena ja kukoistavana. Sen jälkeen elämän merkkien etsintä voi vaikeutua merkittävästi. Jos esimer kiksi lähdemme tutkimaan Marsia, tutkijoiden mukana tuleva mikrobi populaatio voi levitä ympäristöön. Vastaus kysymykseen siitä, pitäisikö meidän yrittää etsiä avaruu desta toista asuinpaikkaa siltä varalta, että maapallo muuttuu elin kelvottomaksi, on selkeä ei. Toiveet liittyvät etenkin laukaisupal veluihin ja satelliittiteknologiaan, mutta pidemmällä tulevaisuudessa on visioita esimerkiksi resursseista, joita voi löytyä Kuusta tai asteroideilta. Toki teoriassa voisi olla järkevää, että jossakin muualla olisi siirto kunta siltä varalta, että maapallolla tapahtuu jokin katastrofi. Samalla myös eettiset kysymykset ovat nousseet esiin. Avaruusbuumin kiihtyminen herättää eettisiä kysymyksiä OSKARI SIVULA AVARUUSETIIKAN TUTKIJA, FILOSOFI, HELSINGIN YLIOPISTO ”Ei kannata elätellä toivoa siitä, että voimme muuttaa Marsiin” AVARUUS oli pitkään isojen avaruusvaltioiden pelikenttää, mutta 2010 luvulta alkaen mukaan on tullut yhä enemmän yksityisiä toimi joita. Asioita on tärkeä pohtia etukäteen, sillä teknologia voi aikanaan kehittyä nopeastikin, kuten nähtiin tekoälyn kohdalla. Se voisi pitää ihmiskunnan hengissä. Avaruuteen liittyy usein ajatus äärettömästä, mutta on tärkeää tunnistaa, että lähitulevaisuudessa sieltä saavutettavissa olevien resurssien määrä on rajallinen. On vaikea kuvitella, mitä kaikkea meidän pitäisi tehdä planeetalle, jotta Kuu tai Mars alkaisi näyttää houkuttele valta paikalta elää. Tämänhetkisiin ongelmiin se ei kuiten kaan ole vastaus. Tämä kaikki on tuonut paljon hypeä ja uusia odotuksia sen suhteen, mitä avaruudessa tullaan tekemään. Pelisäännöt ovat tärkeitä, jotta ei synny konflikteja. Myös kasvava satelliittien määrä on eettinen kysymys. Puhutaan New Space ajasta. Onko ok, että me käytämme re surssit loppuun ja muille ei jää mitään. Avaruusetiikassa keskustellaan myös siitä, voisimmeko levittää elämää toisille planeetoille ja miten toimimme, jos kohtaamme Maan ulkopuolista elämää. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 KAKSI KULMAA
Osa alkaa olla jo aika ruuhkaisia. 17 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026. Se on ihmiselle hankalaa. Ilman avaruusteknologiaa palaisimme 1950luvulle. Yritykset ja valtiot tähyävät avaruuteen yhä innokkaammin. Sääntelyä toki on, mutta iso ongelma on selkeiden laillisten säädösten puute ja se, että sääntely laahaa nopean kehityksen perässä. Mitä pidempään satelliitit avaruudessa kestävät, sitä vähemmän niitä täytyy laukaista. Tutkijat kertovat, mitä siitä seuraa ja voimmeko paeta maapallon ongelmia muille planeetoille. Tietenkin on tärkeää pohtia, miten se tehdään eettisesti ja kestävästi. Suunnitelmia siitä, voisimmeko perustaa siirtokuntia avaruuteen, voi olla hyvä tehdä jossakin vaiheessa. TEKSTI Teija Laakso KUVAT Karoliina Knuuti ja Teija Laakso EMILIA KILPUA AVARUUSFYSIIKAN PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO ”Avaruustutkimuksesta voidaan tehdä kestävämpää” MONESTI ei ajatella, miten riippuvaisia olemme avaruudesta. Kun satelliitteja on enemmän, törmäysriski kasvaa ja tietyt kiertoradat voivat muuttua käyttökelvottomiksi. Monesti meillä on tapana ajatella hyvin lyhytjänteisesti muutama vuosi eteenpäin, mutta kun on kyse avaruudesta, pitää suunnitella 50, satoja tai tuhansia vuosia eteenpäin. Vuonna 2026 aloittavassa uudessa avaruusresilienssin huippuyksikössä tutkimme alimpia kiertoratoja. Toisaalta laukaisuja ei ole tolkuttomasti verrattuna muuhun liikenteeseen. Aina jokin maailmanlopun ske naario, kuten asteroidi tai supertulivuori, voi toteutua. Satelliittien laukaisumäärissä on viime vuosina nähty jyrkkä käyrä ylöspäin, mikä johtuu etenkin pienistä kaupallisista satelliiteista. Avaruustutkimuksesta voidaan tehdä kestävämpää. Eikä maapalloa saa tuhota samalla. Kestävän avaruustieteen ja tutkimuksen huippuyksikössä keski tymme muun muassa satelliittiromun vähentämiseen. Sitä ei ole vielä testattu onnistuneesti, mutta se on suhteellisen kevyt ja halpa, ja jos se saadaan massatuotantoon, se on yksi hienoim mista suunnitelmista avaruusromun vähentämiseksi. Rakettien lau kaisuun käytettäviä polttoaineita tutkitaan parhaillaan, samoin ava ruuden olosuhteita. Huippuyksikkömme on tutkinut plasmajarrua, joka auttaa tuomaan satelliitit turvallisesti alas kiertoradoilta, minkä jälkeen ne palavat ilma kehässä. Kaukokar toituksen keinoin pystytään seuraamaan maapallon tilannetta, kuten vaikkapa jääpeitteen sulamista. Avaruustutkimus vaatii paljon resursseja, ja laukaisut sekä satel liittien palaminen ilmakehässä saastuttavat. Erilaiset kommunikaa tio ja navigaatiojärjestelmät ovat satelliiteista riippuvaisia. Meteoriittien mukana ilmakehään tulee paljon enemmän palavaa materiaalia kuin satelliit tien, vaikka se onkin kemialliselta koostumukseltaan osin erilaista. Niiltä luotaimet saadaan alas kaikkein nopeimmin, mutta alueen fysiikkaa ymmärretään vielä huonosti
Venäjän hyökättyä Ukrainaan sitä on tarvittu. TEKSTI Teija Laakso KUVAT Outi Neuvonen 18 MAAILMAN KUVALEHTI 1 • 2026 MAAILMANKANSALAINEN. Rauhattoman maailman tulkitsija Globaalihistorioitsija Rinna Kullaa yllättyy harvoin maailmanpolitiikan käänteistä. Hän suuntasi maailmalle jo nuorena, koska halusi saada parhaan mahdollisen koulutuksen
Rinna Kullaa nauttii klassisesta musiikista. Siksi flyygelin ääressä Musiikkitalolla on hyvä ottaa kuvia.
Rinna Kullaa ei yleensä ota tutkijana kantaa mutta ei myöskään ajattele, että tutkijan pitäisi olla puo lueeton. ”Jos olen jonkun puolella, niin Suomen.”