Kehitys yhteis työ muuttuu nyt vauhdilla KUVAREPORTAASI Brasilialainen taide koulu uskoo ekologiaan Moe Mustafa oppi luottamaan omaan ääneensä KATSAUS Mitä kuuluu ulko maan journalismille. Tutut toimittajat kertovat TARVITSEMME TOISIAMME TEEMA: KEHITYS 01 • 25 12,90 €. ANALYYSI Me ensin, muut sitten
42 BRASILIA Sertão Negro on afrobrasilialainen taidekoulu, joka yhdistää ekologian ja taiteen tekemisen.
PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa Antirasismi kouluissa edellyttää rasismin tunnistamista 16 Maailmankansalainen Mohammed Moe Mustafa 22 Lukujuttu Mustavalkoinen maailma 30 Me ensin – tuliko kehitys yhteis työstä oman navan tuijottelua. Kansikuva: Ella Kiviniemi. Edellisen sivun kuva: Kristin Bethge. 34 Essee Maailma on auki vain harvoille 36 Iran, muistutus ihmisoikeuksien hauraudesta 40 Kuvareportaasi Taiteen ja luonnon laboratorio 52 Suhteita Mekö naiiveja optimisteja. IHMISET JA ILMIÖT 61 Gallup Mikä on tärkein tulevai suuden kehityskulku tai keksintö. 72 MAAILMA Maailman Kuvalehti on jo 40-vuotias. TÄSSÄ NUMEROSSA KEHITYS. Oi, kyllä! 58 10 kysymystä Ihmisoikeuksien käännekohta. MAAILMA LYHYESTI 4 Energiateollisuuden terveiset: Ilmastonmuutos on sinun syytäsi 5 Useimmat meistä luottavat tutkijoihin 6 Haitin kriisi syvenee 7 Mehiläiset voivat edesauttaa ihmisten ja norsujen yhteiseloa 8 Oasiksen paluu oli kuivuus tragediaa tärkeämpi uutinen 9 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 10 Maailmanennätys Maailman kehittynein maa 12 Kysymyksiä maailmasta Mitä sanaa ”kehitysmaista” pitäisi käyttää. 36 IRAN Atefeh Sebdani sanoo iranilaisten olevan väsyneitä väkivaltaan. Tämän sivun kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alaspäin: Tuomas Kärkkäinen, Mili Malinovic ja Maailman Kuvalehden arkisto. 62 Välähdys Intia, Mumbai 64 Kolumni Kummilapsi maksaa yksityisyydellään ja elämäntarinallaan 65 Ilmiö Nostalgia houkuttelee epävarmoina aikoina 66 Arviot ja vinkit 68 Matkamuisto Luontosuhde koetuksella Thaimaassa 69 Ruohonjuurella ”Journalismin tehtävä ei ole tuottaa viihdettä” 70 Ruoka Lämpöä talvi päiviin 71 Katso, järjestö Suomen Somalia verkosto 72 Katsaus menneisyyteen 40 vuotta sitten 22 MAAILMA Minne menet, ulkomaanjournalismi
5 PÄÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Vuonna 1985 järjestölehtenä syntynyt lehti on vuonna 2025 globaaleihin aiheisiin keskittynyt erikoisaikakauslehti, jolla on vahva oma paikkansa suomalaisessa mediakentässä. Olemme aktiivisia myös sosiaalisen median alustoilla ja tuotamme omia podcastejamme. ANNI VALTONEN Aiomme jatkossakin käyttää aikaa sen pohtimiseen, mikä maailmassa on tärkeää ja olennaista. Yhdistymisemme Maailma.net-verkkosivuston kanssa antaa meille enemmän lihaksia tuottaa ajankohtaissisältöä. Juhlan kunniaksi pienen kasvojenkohotuksen saanut printtilehti kukoistaa rinnallaan uudistunut verkkosivusto. Joskus pahastikin. Omat kirjeenvaihtajamme tuottavat maailmalta videotarinoita Instagramiin. TAHDON kiittää kaikkia lehden tilaajia ja lukijoita tuestanne. Ainut todellinen kremppa on ahtaaksi ja ankeaksi käynyt maailmantilanne, joka uhkaa ja raskauttaa myös omaa tekemistämme. Ollaan yhteyksissä ja ennen kaikkea – pidetään yhtä! Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. TOIVON, että lehti antaisi lukijalleen edes ajoittain yhä sen saman tunteen kuin parikymppiselle itselleni aikoinaan: maailma on avara ja ihmeellinen! Haluan olla osa tätä kaikkea – nähdä, tehdä, kokea ja vaikuttaa! Enpä osannut nuorena opiskelijana aavistaa, että tulisin itse myöhemmin työskentelemään lehdessä – varsinkaan näin pitkään. Samaan aikaan se antaa meille myös motiivin tehdä entistä parempaa ja monipuolisempaa lehteä. Yhdessä olemme vahvempia. Polarisoitunut yhteiskunnallinen ilmapiiri ja yhä yksipuolisempi uutisointi maailmasta velvoittaa meitä etsimään entistä pontevammin niitä ääniä, alueita ja näkökulmia, jotka uupuvat päivittäismedioiden ulkomaanjournalismista. Teemme lehteä teille – lukijoillemme, jotka uskovat siihen, että kaaoksenkin keskellä maailmasta voi löytää toivoa ja ratkaisuja. Pääpainomme on kuitenkin yhä hitaammassa, taustoittavassa journalismissa. Olen tehnyt lehteä nyt viisitoista vuotta, päätoimittajanakin jo kymmenen vuotta. Tietää ainakin jo, kuka on, miten hommat hoidetaan ja mitä itse osaa. Avara ja ihmeellinen! TERVETULOA juhlavuoteen! Kädessäsi oleva Maailman Kuvalehti täyttää tänä vuonna 40 vuotta eli on ylivoimaisesti parhaassa iässä, kypsä ja elinvoimainen. Tulemme tänä vuonna lisäämään ajankohtaisten juttujen osuutta tekemisessämme. Sisällöissämme tulemme käsittelemään enemmän myös kehityspoliittisia aiheita ja kehitysyhteistyön muutoksia – teemoja, joita muissa medioissa ei liikaa näe. Jotain pieniä kolotuksia toki pukkaa, mutta suurempia kremppoja ei ole vaivana. Näinä vuosina lehti on muuttunut paljon. Toivo syntyy siitä, että teemme asioita yhdessä, ajattelemme yhdessä, kysymme yhdessä. Nuoruuden kasvukivut ovat ohi. Aiomme jatkossakin käyttää aikaa sen pohtimiseen, mikä maailmassa on tärkeää ja olennaista
Sitä pohtii moni tavallinen kansalainen – ja se on myös energiasektorin tavoite, selviää australialaistutkimuksesta. Tutkimuksessa analysoitiin australialaisten energiasektorin toimijoiden, järjestöjen ja päättäjien raportteja ja mediajulkaisuja vuosilta 2015–2022. ”Se on kiva tarina mutta jättää huomiotta isomman kuvan yritysten ja sääntelyn muutoksista, jotka ovat välttämättömiä ongelman ratkaisemiseksi”, van Laer toteaa. Australia on yksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä henkeä kohti tuottavista maista. Hän ostaa vähäpäästöisen auton, sulkee sähkölaitteensa ja käyttää lämmintä vettä kulutushuippujen ulkopuolella. Sen lisäksi, että vastuun sysääminen kuluttajille vie painetta merkittävämmiltä saastuttajilta, se voi myös johtaa kuluttajien avuttomuuden tunteisiin voimaantumisen sijasta, hän varoittaa. Ne luovat van Laerin mukaan kuvaa eräänlaisesta sankarikuluttajasta, joka tekee ilmaston kannalta oikeita valintoja harkitusti. Sydneyn yliopiston apulaisprofessorin Tom van Laerin mukaan energiasektorin toimijat rakentavat myyttiä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseen riittää kuluttajien aktiivisuus. Suurin päästäjä maassa on energiasektori. Näin vähennetään energiateollisuuteen ja valtioon kohdistuvaa painetta. RA FA EL BE N AR I Dawsonin hiilikaivos lähellä Mouraa Queenslandissa, Australiassa Energiateollisuuden terveiset: Ilmastonmuutos on sinun syytäsi MAAILMA PALOINA KOONNUT TEIJA LAAKSO. MITÄ juuri minä voin tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi
(IPS) Lähde: Nature Human Behaviour VAALIVAIKUTTAMISEN, populismin ja disinformaation aikakaudella on helppo sanoa, että elämme totuuden jälkeistä aikaa. 78 prosenttia ihmisistä esimerkiksi uskoi, että tutkijat ovat päteviä. Protestit laajenivat, ja Hasina joutui pakenemaan maasta. Se ei välttämättä pidä paikkaansa, osoittaa Nature Human Behaviour lehdessä julkaistu tutkimus. Hasina oli isänsä tavoin autoritaarinen ja ihmisoikeusloukkauksia kaihtamaton hallitsija. Vastausten perusteella luottamusta arvioitiin asteikolla 1–5. Suomi oli sijalla 28. Ihmiset tuntuvat luottavan mieluummin someen kuin tutkittuun tietoon. Se tarkastelee hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. 2025 MAAILMA PALOINA. Naiset ja esimerkiksi kaupunkialueiden asukkaat luottivat tutkijoihin muita enemmän. Tutkimuksessa selvitettiin lähes 72 000 ihmisen näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka osaavia, rehellisiä tai avoimia tutkijat heidän mielestään ovat. Osalle bangladeshilaisista setelimuutos symboloi uutta itsenäistymistä. Maan ensimmäisellä presidentillä on kuitenkin myös ihailijansa, joille tämän hävittäminen seteleistä on yritys muuttaa historiaa ja häivyttää tämän koko henkinen perintö. Eniten tutkijoihin luotettiin Egyptissä, Intiassa, Nigeriassa ja Keniassa. Sen mukaan pääosin ihmiset luottavat yhä tutkijoihin. Tutkimuksen tekijöiden mukaan tutkijoiden pitää ottaa tulokset vakavasti, sillä tutkimus osoitti myös huolta siitä, etteivät tutkijat huomioi muiden näkemyksiä. Tulos antaa aihetta optimismiin: keskimääräinen pistemäärä oli 3,62. Pienikin vähemmistö voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, otetaanko päätöksenteossa tutkittu tieto huomioon, tutkimus muistuttaa. Hän erosi sen jälkeen, kun opiskelijat olivat ryhtyneet heinäkuussa protestoimaan julkisen sektorin työntekijöiden kiintiöjärjestelmää vastaan. Useimmat meistä luottavat tutkijoihin Luottamus tutkijoihin asteikoilla 1–5 Egypti 4,3 Albania 3,05 Kenia 3,95 Intia 4,26 Suomi 3,68 Nigeria 3,98 3,26 3,47 3,68 3,88 4,09 7 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Bangladesh pyyhkii seteleistä maan perustajaisän kuvan BANGLADESHIN väliaikaishallitus ja keskuspankki aikovat poistaa maan setelirahoista entisen presidentti Sheikh Mujibur Rahmanin kuvan. Hänen tyttärensä Sheikh Hasina toimi maan pääministerinä viime elokuuhun saakka, jolloin hänet syöstiin vallasta. Mukana oli 68 maan asukkaita kaikilta mantereilta. Useimmissa maissa poliittisella suuntautumisella ei ollut vaikutusta luottamukseen, mutta länsimaissa konservatiivien luottamus oli liberaaleja vähäisempää. MAAILMAN SANA GNH Bhutanissa keksitty GNH eli Gross National Happiness mittaa ”bruttokansanonnellisuutta”. Mujibur Rahman johti Bangladeshia 1971–1975, kunnes hänet salamurhattiin 1975
Moni väkivaltaa paennut etsii turvaa tuttavien ja sukulaisten luota naapurimaakunnista. Toistaiseksi vasta Kenia ja Guatemala ovat lähettäneet maahan joitakin satoja poliiseja. 2025 MAAILMA PALOINA. Viimeisin väkivallan kierre alkoi kesällä 2021, kun maan presidentti Jovenel Moïse murhattiin. Indonesia otti käyttöön suuryritysveron INDONESIAN valtiovarainministeriö kertoo ottaneensa käyttöön monikansallisia suuryrityksiä koskevan 15 prosentin veron. Vero ei koske pieniä eikä keskisuuria yrityksiä eikä yksittäisiä kuluttajia, kertoi ministeriön edustaja Febrio Kacaribu. Jengit ovat toimineet maassa pitkään, mutta valtatyhjiö on vahvistanut niiden asemaa. Lisäksi maahan on syntynyt epävirallisia leirejä, joilta puuttuvat peruspalvelut. Sopimus tuli voimaan viime vuonna, mutta vasta noin 35 maan arvioidaan soveltavan sitä käytännössä tai suunnittelevan sen käyttöönottoa. Tarkoituksena on torjua verovälttelyä ja luoda reilumpi globaali verojärjestelmä. Haitin kriisi syvenee KOHTI PAREMPAA 8 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . AF P / LE H TI KU VA / C LA RE N S SI FF RO Y RI FQ I TA U FI Q Ihmisiä evakuoitiin PortauPrincessä joulukuussa jengiväkivallan vuoksi. Sen jälkeen maassa ei ole ollut vaaleilla valittua hallitusta. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2023 kansainvälisten joukkojen lähettämisen Haitiin. Joidenkin arvioiden mukaan jo 85 prosenttia Port-au-Princestä on jengien vallassa. Lähde: WHO JO yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Haitissa maassa toimivia väkivaltaisia jengejä. Indonesia on yksi niistä 140 maasta, jotka ovat mukana vuonna 2021 hyväksytyssä teollisuusmaiden yhteisöjärjestö OECD:n sopimuksessa. YK:n mukaan jengiväkivallan takia kuoli viime vuonna yli 5 600 ihmistä, yli tuhat enemmän kuin edellisvuonna. Määrä kolminkertaistui vuoden 2024 aikana. 5,5 miljoonaa haitilaista tarvitsi humanitaarista apua. Haiti on Latinalaisen Amerikan köyhin maa, jota piinaa poliittinen epävakaus. Tarkoituksena on suitsia veronkiertoa, joka maksaa maailmalle vuosittain satoja miljardeja dollareita. Ruanda kertoi joulu kuussa pysäyttäneensä Marburg epidemian. Pääkaupunki Port-au-Princessä peruspalvelut, etenkin terveydenhuolto, ovat romahtaneet ja ruokaturva heikkenee, varoitti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) tammikuussa. Virus tauti voi tappaa jopa 88 prosenttia potilaista. Jengit terrorisoivat paikallista väestöä muun muassa tekemällä kidnappauksia, raiskauksia ja murhia. Se on kuitenkin herättänyt myös vastustusta, sillä maalla on traumaattinen siirtomaahistoria ja ulkomaiden sotkeutumisella sen asioihin on ollut huonoja seurauksia. Sopimuksen mukaan maat voivat asettaa 15 prosentin veron monikansallisille yrityksille, joiden liikevaihto on vuosittain yli 750 miljoonaa euroa
2025 MAAILMA PALOINA. Noin 86 prosentissa tapauksista mehiläisaidat torjuivat ne, tutkimuksessa selvisi. IS TO C K Mehiläisistä voi olla luonnon mukaista apua norsujen karkot tamiseen viljelmiltä. Kuuden tärkeimmän kasvukauden aikana elefantit lähestyivät tiloja yli 3 000 kertaa. Siksi ne välttelevät mehiläisiä. Elefanttien on aiemmin myös todettu varoittavan lajitovereitaan mehiläisistä. Mehiläiset voivat edesauttaa ihmisten ja norsujen yhteiseloa 9 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 26 tilan ympärille pystytettiin mehiläispesillä varustettuja aitoja. Yksi ratkaisu ongelmaan voi olla pientilojen aitaaminen mehiläispesillä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Lähistöllä on myös pientiloja. Elefanttien paksun nahan arvellaan suojaavan niitä mehiläisten pistoilta, mutta esimerkiksi pisto silmään tuntuu niistä epämiellyttävältä. Tutkijoiden mukaan tulos on hyvä esimerkki siitä, miten ihmisten ja eläinten yhteiseloa voidaan edesauttaa luontopohjaisilla ratkaisuilla. Tutkimus tehtiin lähellä Tsavo Eastin kansallispuistoa, jossa elefantit vaeltavat vapaasti. ELEFANTTIEN ja ihmisten konfliktit ovat yleisiä Keniassa, jossa elefanttien asuinalueet ovat viime vuosina kutistuneet väestönkasvun ja infrastruktuurin lisääntymisen seurauksena. Elefantit kiinnostuvat vaelluksillaan usein myös pienviljelijöiden sadosta. ”Tulokset kuitenkin varoittavat, että lisääntynyt elinalueiden häirintä tai kuivuuden yleistyminen voivat vähentää metodin tehokkuutta”, sanoo tutkimuksen johtaja Lucy King Oxfordin yliopistosta ja Save the Elephants -järjestöstä
Tutkimus tehtiin tammija syyskuun 2024 välillä. Esimerkiksi Ben Affleckin ja Jennifer Lopezin ero sai melkein kymmenen kertaa enemmän medianäkyvyyttä kuin nämä kolme kriisiä yhteensä, raportista selviää. Care koostaa vuosittain listan kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, jotka saavat liian vähän medianäkyvyyttä. 2025 MAAILMA PALOINA. Silti se sai selvityksessä vain 1 956 mediaosumaa. Moni kotitalous sinnittelee jo aiempien kuivuuskausien vaikutusten kanssa. Öljyja timanttirikkauksista tunnettu Angola kärsii pahimmasta kuivuudesta yli 40 vuoteen. 2,1 tonnia 1 022 Jos lämpötilan nousu halutaan pitää alle 1,5 asteessa, Oxfamin mukaan päästöjä voidaan tuottaa vuosittain henkeä kohti mennessä. Mukana ovat kriisit. MAAILMAN LUKUJA 10 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . jotka vaikuttavat vähintään miljoonaan ihmiseen. Kolmannella sijalla puolestaan on Madagaskar, jossa yli 80 prosenttia maan asukkaista elää köyhyydessä ja kokee jatkuvasti ilmastokriisiin liittyviä luonnonkatastrofeja. Selvitys perää muun muassa satsauksia laatujournalismiin, paikallisten ihmisten kuulemista sekä sen varmistamista, että journalistit saavat kriiseistä riittävästi tietoa. Raporttia varten analysoitiin 5,6:ta miljoonaa arabian-, saksan-, englannin-, ranskanja espanjankielistä verkkoartikkelia, jotka käsittelivät 43:a eri kriisiä. Angola kärsii vakavasta kuivuudesta. Oasiksen paluu oli kuivuus tragediaa tärkeämpi uutinen 97 % 10.1. Rikkain 1 % maailman väestöstä käytti tämänvuotisen hiilibudjettinsa Alle 1,5 asteen lämpenemisessä pysymiseksi rikkaimman prosentin pitää leikata päästöjään vuoteen 2030 mennessä Maailman köyhimmällä 50 %:lla kuluu saman hiilidioksidi määrän tuottamiseen päivää. Lähde: Oxfam DA VE PR IM O V ANGOLAN kriisi on jo kolmatta vuotta putkeen maailman unohdetuin kriisi, sanoo avustusjärjestö Care International selvityksessään. Noin 2,2 miljoonaa angolalaista tarvitsee humanitaarista apua. Se on katastrofi maassa, jossa 85 prosenttia ihmisistä työllistyy maatalouteen, usein pienviljelijöinä. Angola sai vain noin 1,6 prosenttia siitä medianäkyvyydestä, minkä esimerkiksi uutinen brittipopyhtye Oasiksen paluusta viime vuonna sai. Toisella sijalla olevassa Keski-Afrikan tasavallassa 2,5 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa, mikä johtuu etenkin pitkään jatkuneesta sisällissodasta. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota unohdettuihin kriiseihin. Barbie-elokuva sai mediahuomiota yli 20 kertaa enemmän. Kuivuuden takia etenkin papu-, maniokkija maissisato on kärsinyt. Lähes puolessa artikkeleista aiheena oli Gaza
2025. 11 MAAILMAN KUVALEHTI 1
Tämä ei tuota valtavan suuria muutoksia listan ylätai alapäähän. Ajatuksena oli luoda mittari, joka huomioisi pelkän talouden lisäksi myös inhimillistä hyvinvointia. Pakistanilainen taloustieteilijä Mahbub ul-Haq kehitti HDI :n työskennellessään YK :n kehitysjärjestö UNDP :ssä 1980-luvun lopulla. Sveitsi putoaa muutaman pykälän alaspäin, Islanti puolestaan nousee kolmannelta sijalta ykköseksi. Ero kakkossijalla olevaan Norjaan on tosin äärimmäisen pieni. 2025 MAAILMANENNÄTYS. Yksi niistä on epätasaarvon huomioiva inhimillisen kehityksen indeksi ( IHDI ), jossa pisteytykseen tulee sitä enemmän miinusta, mitä epätasa-arvoisempia maat ovat HDI :n perinteisillä mittareilla. Tämän vertailun ykköseksi nousi uusimassa raportissa Britannia. Pohjoismaista Suomi nousee useamman sijan, Ruotsi sen sijaan putoaa. Vaikka HDI luotiin bruttokansantuloa täydentäväksi hyvinvoinnin mittariksi, myös sitä itseään on sittemmin tarkasteltu kriittisin silmin. Maailman korkein inhimillinen kehitys (HDI-arvo) Maailman kehittynein maa: SVEITSI Suomi, Belgia ja Liechtenstein 0,942 12 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Niinpä uusimpiin HDI -raportteihin on laskettu myös pla netaariset paineet huomioiva inhimillisen kehityksen indeksi ( PHDI ). Sveitsi on kuitenkin kaikilla mittareilla niin lähellä kärkeä, että HDI :n laskukaavalla se nousee kokonaisuutena arvioiden ykköseksi. Vuodesta 2010 lähtien inhimillisen kehityksen raporteissa on esitelty muutamia vaihtoehtoisia tapoja laskea maailman maiden kehittyneisyyttä. Niinpä HDI :n kolme osatekijää ovat elinikä, koulutukseen käytetyt vuodet sekä henkeä kohden laskettu bruttokansantulo. IHDI huomioi ihmisten välisen tasa-arvon, mutta se tarkastelee edelleen vain ihmisen hyvinvointia eikä kiinnitä mitään huomiota siihen, millaisia ympäristövaikutuksia tuon hyvinvoinnin tuottamisella on. Siinä rokotetaan pisteitä hiilijalanjäljen ja luonnonvarojen kulutuksen perusteella. Viime vuosina indeksistä on julkaistu myös versioita, jotka huomioivat tasaarvon ja ympäristökuormituksen. TEKSTI Juha Mäkinen TERVEYTTÄ, koulutusta ja vaurautta. UNDP on julkaissut inhimillisen kehityksen raporttia vuodesta 1990 lähtien. Näitä kolmea osatekijää punnitaan inhimillisen kehityksen indeksissä (human devel opment index, HDI ), joka on yksi tunnetuimmista ihmisten hyvinvointia eri valtioissa tarkastelevista mittareista. Eniten sijoitustaan petraavat Kirgisia ja Azerbaidžan. Erikseen tarkasteltuna Sveitsi ei ole ykkössijalla yhdessäkään HDI :n osatekijässä: japanilaiset elävät pidempään, saksalaiset kouluttautuvat enemmän ja muutamassakin maassa on suurempi henkeä kohden laskettu bruttokansantuote. Sveitsi 0,967 Norja 0,966 Islanti 0,959 Hongkong 0,956 Tanska ja Ruotsi 0,952 Rikkaat, koulutetut ja pitkäikäiset Lähde: UNDP 0,94 0,93 0,95 0,96 0,97 Sveitsi on kirinyt inhimillisen kehityksen indeksin kärkeen. Parissa viimeisimmässä raportissa HDI :n ykkössijalle on noussut Sveitsi
Sveitsi on kehi tyksen kärkimaa monella mittarilla tarkasteltuna. M EL IS SA KO PK A
Monet globaalin etelän maat, kuten G77-maat, käyttävät sitä keskinäisissä solidaarisuuden ilmauksissaan ja tavoitellessaan esimerkiksi ilmasto-oikeudenmukaisuutta tai velkahelpotuksia. Siksi kehitysmaista puhuttaessa pitää mennä syvemmälle ja tarkastella termiä historiallisesta ja globaalista näkökulmasta, kolonialismin yhä jatkuvana perintönä. EM M I VI RT AN EN / JY VÄ SK YL ÄN YL IO PI ST O N KU VA PA N KK I 14 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Käsityksemme ”kehitysmaista” on peräisin noin 80 vuoden takaa, ja se on upotettu tietoisuuteemme. Voiko kehitysmaa-sanaa käyttää lainkaan myönteisessä mielessä. Se voi olla voimaannuttavaa. Ajattelutavan ongelmana oli se, että kehityksen ajateltiin olevan suoraviivainen prosessi: ainoa tapa kehittyä olisi muuttua kapitalistiseksi teollisuusmaaksi. Kehitysmaista alkoivat puhua alun perin 1940–1960-luvun modernisaatioekonomistit ja Yhdysvaltain hallitus. Se ilmaisee entisten siirtomaiden yhteistä identiteettiä ja keskinäistä solidaarisuutta. Se on käytännöllinen termi, ja sitä käytetään niin mediassa, järjestöissä kuin kansainvälisissä sopimuksissakin. Joillekin kehittyville maille kehitysmaa-termin käytössä on kyse niiden yhteisestä itsemäärittelystä. 2025. Kehitys ja hyvä elämä nähtiin vain aineellisena vaurautena. TEIJA LAAKSO Mitä sanaa ”kehitysmaista” pitäisi käyttää. Halusimmepa tai emme, sillä on yhä merkitystä. Se on ulkoapäin annettu nimilappu. Termiin ”kehitysmaat” on sisäänrakennettu ajatus ylemmyydestä ja alemmuudesta. ONKO SINULLA KYSYTTÄVÄÄ MAAILMASTA. Meillä on oltava yhteistä sanastoa, jolla kuvailla kehittyviä ja kehittyneitä maita. KYSY MAAILMASTA Vastaamassa kansainvälisen kehitystutkimuksen yli opiston lehtori ja Kehitys tutkimuksen seuran puheenjohtaja Bonn Juego Jyväskylän yliopistosta. Se keksittiin osana kapitalistista kehitysideologiaa, ja se kuvaa ei-länsimaisia yhteiskuntia kehittymättöminä, sivistymättöminä ja takapajuisina. Lähetä kysymyksesi meille maailmankuvalehti@fingo.fi, etsimme siihen vastauksen. Omasta mielestäni globaali etelä (global south) on kuitenkin relevantti ja poliittisesti korrekti termi. OSA tutkijoista vastustaa sanaa ”kehitysmaat”, mutta minusta sitä tarvitaan yhä. Tavoitteena oli ”länsimaistaa” kehitysmaiden talous, politiikka ja kulttuuri. Miksi osa tutkijoista sitten vastustaa kehitysmaa-sanan käyttöä ja mistä termi oikein on peräisin
Elämä on taistelua, ihanaa taistelua – kiitos Minna!. globaali metsätalous, uskontokolonialismin juuret ja Sonya Lindforsin kapina rodullistamista vastaan. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio Voiman vuositilaus (9 numeroa) Maailman Kuvalehden lukijoille nyt 29 € (norm. TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST Minna Canthin päivän jatkot ja YK:n naisten oikeuksien 30vuotisjuhlistus Kuopion taidemuseossa 19.3. 39 €) Tee tilaus osoitteessa kauppa.voima.. Puhetta tasaarvosta, tutkimuksesta ja taiteesta, toivotuista tulevaisuuksista sekä arjen selviytymisestä. Koodi on voimassa 31.12.2025 asti. Uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli sata jaksoa. Aiheina mm. klo 17–19. Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia MaailmanKuvalehti
Käytän työssäni paljon aikaa oppimateriaalien valintaan ja ryhmän toiminnan suunnitteluun. Haluan puhua kasvattajista sen sijaan, että puhuisin ainoastaan opettajista, sillä antirasismi koskee koko henkilökuntaa: niin laitoshuoltajia, hoitajia kuin esihenkilöitäkin. Niiden tulisi olla pakollisia. Haluamme vakuuttaa ja näyttää muille, että olemme hyviä ihmisiä. Kun se tulee vieläpä tummaihoiselta ihmiseltä, syyllisyyden, häpeän ja riittämättömyyden tunteet ovat vahvoja. Suurin osa kasvattajista on halukkaita toimimaan antirasistisesti, mutta valkoisilla suomalaisilla on etuoikeuksia, jotka heidän täytyy tunnistaa. 2025 KAKSI KULMAA. Uskon, että jos valkoinen suomalainen opettaja olisi sanonut saman asian, tällaista kohua ei olisi syntynyt. Antirasistista toimintakulttuuria voidaan luoda varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa vain, jos ihmiset ymmärtävät, mitä rasismi on, hyväksyvät sen määritelmän eivätkä lähde itse uudelleen määrittelemään sitä. Juuri nyt antirasismi törmää valkoisten kasvattajien asemaan. Turussa on nyt järjestetty kasvatuksen ja opetuksen henkilöstölle antirasismikoulutuksia. Kasvattajana minua satuttaa nähdä tällaisia tilanteita, joissa molemmat lapset – sekä valkoiset että ei-valkoiset – kärsivät. Lukiessani lapsille päiväkodissa vaihdan hahmon nimiä vaikkapa Sallasta Fatimaksi, sillä haluan tuoda erilaisia taustoja esiin. Heidän tulee saada oikeat keinot toimimiseen rasistisessa tilanteessa lasten kanssa. Silti se on valitettavan yleinen vastaus. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Kun näkemykseni Afrikan tähti -pelin ongelmallisuudesta tuli julkisuuteen, se sai valtavasti huomiota. Minun aloitteestani koko valtuustolle järjestettiin myös THL :n pitämä antirasismikoulutus. Tuntuu varmasti pahalta kuulla ensimmäistä kertaa, että onkin saattanut toimia rasistisesti. Se on aivan mahtava askel. Jos ihminen voi itse valita, meneekö koulutukseen vai ei, hän jättää menemättä, sillä antirasismikoulutukset pelottavat. Lasta pitää pystyä tukemaan tilanteessa, jossa ylemmyysja alemmuuskompleksit ovat jo päässeet niin syvälle, että valkoinen lapsi on oppinut rakenteiden kautta ajattelemaan olevansa parempi kuin ei-valkoinen. Musta lapsi taas on tottunut siihen, ettei koskaan ole ketään parempi vaan aina se, joka joutuu sietämään asioita ja tekemään kompromisseja tullakseen hyväksytyksi. Sitten tulee se iso mutta: vapaaehtoiset koulutukset eivät riitä. Antirasismi kouluissa edellyttää rasismin tunnistamista PACO DIOP VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUKSEN ANTIRASISMIN ASIANTUNTIJA Valkoisilla suomalaisilla on etuoikeuksia, jotka heidän tulee tunnistaa KUN 6-vuotias sanoo, ettei leiki toisten kanssa, kun ne on mustia, opettaja ei voi vain todeta, että noin ei puhuta ja täällä leikitään kaikkien kanssa. Materiaalit ovat hyvin valkoisia. Uskallan sanoa, että olemme menossa parempaan suuntaan
Voidaan siis sanoa, että muutosta on tapahtumassa, mutta se varmasti vaihtelee valtakunnallisesti ja eri kouluissa. En usko, että esimerkiksi enemmistöön kuuluvat valkoiset ihmiset voivat niitä samalla tavalla tunnistaa. Olen optimisti sen suhteen, että tulevaisuudessa Suomi on oikeudenmukainen, nykyistä inhimillisempi ja hyvinvoiva. TEKSTI Annu Griñan KUVAT Mikko Waltari ja Annu Griñan PANU ARTEMJEFF HELSINGIN YLIOPISTON SOSIAALITIETEIDEN TOHTORIOHJELMAN VÄITÖSKIRJATUTKIJA, YHDENVERTAISUUSASIANTUNTIJA Lainsäädäntö ja sanktiot eivät riitä KYMMENEN vuoden aikana antirasismityössä on tapahtunut jonkin verran edistystä: Rauhankasvatusinstituutti ja monet antirasistiset järjestöt ovat kouluttaneet eri alojen ammattilaisia, aiheesta on tietoa, esimerkiksi THL :n hyvä verkkokurssi. Vaikeneminen on huonompi vaihtoehto. Vähemmistöön kuuluvien kokemukset on aina otettava keskiöön rasismin ja syrjinnän tunnistamisessa, sillä rasismi voi ilmetä toiseuttamisen ja ulossulkemisen muotoina, jotka aukeavat vain niiden kohteeksi joutuville. Ero entiseen on valtava. Tämä on kaikkien aikuisten vastuulla. En silti uskalla lähteä veikkaamaan, milloin tämä tapahtuu. Antirasismi törmää herkästi valkoisten kasvattajien asemaan, vaikka suurin osa heistä haluaakin toimia antirasistisesti. Joiltain osin ollaan vielä lähtökuopissa. Sosiaalipedagogisesta näkökulmasta katsottuna lapsilla on kaksi isoa tarvetta: tulla nähdyksi erityisenä ja ainutlaatuisena sekä kokea samuutta ja yhteisöllisyyttä osana ryhmää. 17 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Vaikka yhdenvertaisuuslaki ohjaa koulutuksen järjestäjän vastuuta esimerkiksi häirintään puuttumisessa, ajattelen, että lainsäädäntö ja mahdolliset sanktiot eivät ole riittävä ratkaisu tällaisten sosiaalisten ilmiöiden poistamiseen. Toisaalta me kaikki voimme jollain tasolla ymmärtää rasismia, koska siinä on kyse erilaisista epäoikeudenmukaisuuden muodoista tai väkivallasta ja ihmisinä meillä kaikilla on kyky empatiaan ja epäoikeudenmukaisuuden tunnistamiseen. Eniten tarvitaan koulujen arjessa tehtävää työtä. Lapset ja nuoret on myös tärkeä ottaa mukaan antirasistisen toimintakulttuurin luomiseen eli antaa heille toimijuutta. Lapset tarvitsevat tukea siinä, että he ryhmäytyvät ja luovat keskenään kaveriporukoita, jotka eivät esimerkiksi perustu vain alkuperään. Hyvä antirasistinen työ antaa avaimia erilaisten konfliktien ratkaisemiseen. On tärkeää kehittää koko kouluyhteisöä ja sen toimintakulttuuria ihan käytännössä, ei vain opettajien pedagogisia taitoja. Kun rasismista aletaan koulussa puhua enemmän, riskinä on se, että eritaustaiset lapset ja nuoret saattavat hakeutuvat enemmän kaltaistensa seuraan. Opetushallituskin perusti juuri antirasismia käsittelevän työryhmän. Esimerkiksi: Miten lapsia kohdataan. 2025. Se voi ennaltaehkäistä ulkopuolisuuden tunnetta ja rasismia. Mielestäni ongelmista kannattaa kuitenkin puhua ja tehdä ne näkyviksi silläkin uhalla, että konfliktit voivat ruokkia segregaatiota. Kun seuraan koulujen kehitystä omienkin lasteni kautta, niin oikeudenmukaisuuden teemat ovat siellä vahvasti läsnä. Nämä tarpeet ovat kouluissa koko ajan läsnä. Nähdäänkö heidät yksilöinä ja ainutkertaisina
Nykytaiteilijana Mustafa kannustaa vähemmistöihin kuuluvia samaan: ”Ääntään kannattaa käyttää.” TEKSTI Kaisa Viitanen KUVAT Ella Kiviniemi 18 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 2025 MAAILMANKANSALAINEN. MOEN MAAILMA Moe Mustafa oppi luottamaan omaan ääneensä astumalla riittävän monta kertaa kymmenen metriä kauemmas
Moe Mustafa kertoo kehittyneensä hiljaisesta ja ujosta pojasta häpeää purkamaan pyrkiväksi taiteilijaksi. Haluan tehdä taidetta, johon ihmiset voivat samaistua riippumatta siitä, ovatko he itse kokeneet juuri samoja asioita kuin minä.”. ”Olen elänyt koko elä mäni vähemmistöissä
Sen mies hahmon helakat huulet ja kynnet ovat Mustafasta ”hämmästyttävän queer”. Viimeksi Ammanista palatessaan Mustafa toi äitinsä nuorena tekemän ristipistotyön. ”Täytyy ensi kerralla kysyä äidiltä, miksi hän on valinnut noin epäta valliset sävyt.”