KOLUMNI Ystävyys on tärkein kotivara TEEMA: ILMASTO 1 2024 ————— 1 0,90 € HENKILÖKUVASSA Kolme erilaista ilmastoaktivistia ANALYYSI Keitä ovat ilmastokriisin voittajat?. KUVAREPORTAASI Minne katoavat maailman merien kalat
Jos myyjää ei löydy, lehden voi myös tilata: www.isonumero.fi/tilaa isonumero.fi. OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄN TYÖTÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta. Voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla
Kasvoillaan lapsella on naamari, jota käytetään paikallisessa Homowokarnevaalissa.. 44 GHANA, TUNISIA, SISILIA Rukous kalamiesten puolesta Lapsi poseeraa Ghanan pääkaupungin Accran kadulla Teshien kaupungin osassa, jonne kaupungin kalanmyynti keskittyy
16 MAAILMANKANSALAISIA Ilmastoaktivismin monet kasvot. TÄSSÄ NUMEROSSA M AR KU S SO M M ER S. ILMASTO Kansikuva: Tuomas Kärkkäinen. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Eija Vehviläinen, Levi Vepsä, Tuomas Kärkkäinen ja Anna Kuokkanen. Edellisen sivun kuva: Francesco Bellini. 65 Ilmiö Kestotuotteet kunniaan! 66 Arviot ja vinkit 68 Kumma kolkka Norjalainen nakusafari 69 Ruohonjuurella Ilmastonmuutos ja luonto kato kulkevat käsi kädessä 70 Ruoka Hujauksessa Italiaan 71 Katso, järjestö Reilun matkailun yhdistys 72 Matkamuisto Bikiniasuinen enkeli vai trooppinen pääsiäis noita. MAAILMA LYHYESTI 4 Poissa ennen löytämistä 5 Jääpeite hupenee ja nuortuu 6 Kenian poliisit haitilaisten turvaksi. 22 MAAILMA Kun ilmastonmuutos etenee, moni häviää. Kuka voittaa. 32 TANSANIA Ilmastonmuutos vaarantaa cashewn kasvuolosuhteet. 36 ESSEE Vanhempien on tärkeä ylläpitää toivoa – kunhan se yhdistyy tekoihin, Julia Thurén kirjoittaa. 16 Maailmankansalainen Jokainen teko lasketaan 22 Lukujuttu Voittajat 30 Välähdys Kosovo, Ade 32 Suosikki vaarassa 36 Essee Vanhemmaksi ilmasto kriisin aika kaudella 38 Vihreä kolonialismi valtaa alaa 44 Kuvareportaasi Rukous kalamiesten puolesta 56 Suhteita Lasten kielellä 60 10 kysymystä Lumen puolella IHMISET JA ILMIÖT 63 Jännä paikka Hiljaisuus koukuttaa 64 Kolumni Koska on vammaisten oikeuksien vuoro. 10 Maailmanennätys Maailman suurimmat kasvihuonekaasupäästöt 12 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 13 Kolumni Kaverit ovat hyvä kotivara PINTAA SYVEMMÄLTÄ 14 Kaksi kulmaa Ratkaiseeko teknologia ilmastonmuutoksen. 7 Jyrkkä "ei" dinoparkille 8 Israelin ja Hamasin sota jakoi maailman 9 Kysymyksiä maailmasta Millaista valtaa Suomen presidentti käyttää
MEILLE on jo vuosia kerrottu, että ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Pitkästä aikaa on ollut niin kylmä, että ulkona on joinakin päivänä voinut ainoastaan käväistä. Toimittaja-tietokirjailija Julia Thurén perusti pienten lasten vanhemmille keskusteluryhmän, jossa huoli tulevaisuudesta jalostetaan yhteiseksi toiminnaksi. Hän asuu nyt Bogotáa ympäröivien vuorien kupeessa ja ahmii elämää sisäänsä, vaikka ympärillä leijailee savu. Kun ilmastonmuutos etenee, maailma ajautuu monenlaisiin myllerryksiin. Siitä on pikemminkin tullut jonkinlainen elämän pohjavire, ja meihin jokaiseen se vaikuttaa vähän eri tavalla. Kun puhumme videopuheluita, olen viime viikkoina kuullut hänen kattonsa yli lentävien helikoptereiden putputuksen. Nyt me elämme todeksi sitä. Mieli on kuitenkin ollut usein heidän luonaan, joilla ei ole sodan keskellä suojaa sen koommin kylmältä kuin kuolemalta. Kolumbiassa on kuumempaa kuin koskaan viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. 44–53). Ja tätä tapahtuu nyt joka puolella palloa: metsäpaloja, tulvia, kuivuutta, hirveitä pakkasia, epäinhimillisiä helteitä. Kuivuus on totaalista, sade ei vain tule, kymmenet tuhannet hehtaarit palavat. Tiedämme senkin, ettei ilmastokriisi kohtele maailman ihmisiä tasavertaisesti. Talvi on ollut erilainen myös siksi, että esikoiseni muutti syksyllä Kolumbiaan. Ne suuntaavat kohti palavia vuoria vettä ympärilleen ruiskuttaen. Lunta ja pakkasta on Suomessa ollut välillä niin paljon, että se on kirvoittanut muistoja omasta lapsuudesta 1980-luvun itäisessä Suomessa. Mutta kuka tässä tilanteessa voittaa, kysyy Karoliina Knuuti jutussaan s. Lopulta kaikki häviävät, mutta jotkut hävivät ehkä nopeammin ja enemmän. TÄMÄ talvi on ollut monella tapaa erityinen. Sotauutisten keskellä huoli ilmastosta on ollut vähän syrjässä, vaikka eihän se huoli minnekään ole kadonnut. Kirjoittaja on Maailman Kuva lehden päätoimittaja. Pääasia, että jokainen tekee Anni Valtonen Sotauutisten keskellä huoli ilmastosta on ollut vähän syrjässä, vaikka eihän se huoli minnekään ole kadonnut. Luontokato laajenee, kalat katoavat merestä. Paniikissa olevat eläimet pakenevat alas vuoren rinnettä. TÄSSÄ ilmastoaiheisessa numerossa tahdoimme tuoreiden näkökulmien rinnalla tarjota ennen kaikkea rohkaisevia esimerkkejä siitä, mitä voimme yksilöin tehdä toisin, jotta ympäristö ja me itse voisimme paremmin. 22–29. Ilmastovaikuttajia esittelevässä jutussa Elokapinassa toimiva Annamaija Hakama sanoo viisaasti, että mikään keino vaikuttaa ilmastokriisin torjumiseen ei ole vääränlainen eikä liian pieni: ”Kaikki teot lasketaan, ja pääasia on, että jokainen tekee”. Ghanassa, Tunisiassa ja Sisiliassa tilanne on akuutti, kuten saamme lukea kuvareportaasista Rukous kalamiesten puolesta (s. ”Jos uskomme, että paskaksi ja palamaan, ei tässä enää mitään voi tehdä, niin eipä tässä sitten mitään tehdäkään, siksi toivon ylläpitämien on tärkeää – kunhan se yhdistyy tekoihin eikä tyytymisen”, hän kirjoittaa. PÄÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S
Raportissa tunnistettiin myös 32 kasvimonimuotoisuuden aukkoa eli aluetta, jonka kasvillisuudesta on vielä vähän tietoa. Kasveista arvioidaan katoavan ennen nimeämistä lähemmäs 80 prosenttia. Niistä on nimetty vain 155 000. Suurin uhka on muutokset maankäytössä, esimerkiksi maan muovaaminen metsätalouteen, maatalouteen tai rakentamiseen sopivaksi. Sienilajeja taas uskotaan olevan 2,5 miljoonaa. Tuhansien sienija kasvilajien uskotaan kuolevan sukupuuttoon ennen kuin ne löydetään. Poissa ennen löytämistä VIIME vuoden loppupuolella julkaistu Maailman kasvien ja sienten tila -raportti osoittaa, että monet sienija kasvilajit saattavat kuolla sukupuuttoon ennen kuin niitä on ehditty edes nimetä. Kasvilajeja tunnetaan noin 400 000. Tosin tunnetuista sienilajeista vain 0,4 prosentin elinvoimaisuus on arvioitu. Raportissa arvioidaan, että lajeja voisi löytyä ainakin 50 000 lisää. MAAILMA PALOINA Koonnut Riina Rastas. Tällaisia ovat esimerkiksi Kolumbia ja Uusi-Guinea. Brittiläisen kasvitieteellisen tutkimusja opetuslaitoksen Royal Botanic Gardens Kewin julkaisemassa raportissa tarkasteltiin kasvien ja sienten monimuotoisuutta ja niiden kohtaamia uhkia. Viimeisen kolmen vuoden aikana on nimetty 8 600 kasvi lajia ja 10 200 sieni lajia, Kewin raportti kertoo. Raportin mukaan tieteen tuntemista kasveista 45 prosenttia ja sienistä 50 prosenttia uhkaa kuolla sukupuuttoon. Sieniin ja kasveihin kohdistuvat uhat ovat pääosin samoja, raportti kertoo. Valenz”. LE H TI KU VA Tammikuussa ilmoitettiin, että Perun Yanachaga–Chemillén kansallis puistossa sijaitsevalta vuorelta oli löydetty uusi orkidea laji ”Brachionidium montieliae L
Kesän jälkeinen jääpeite mitataan syyskuussa, jolloin jäätä on vähiten. Vanha jää ylläpitää jääpeitettä ja mahdollistaa esimerkiksi jääkarhujen elinolot. Jään iällä on merkitystä, koska mitä vanhempaa se on, sitä paremmin se kestää kesän lämpötiloja. MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Terveet naiset, terve talous NAISTEN terveyden parantaminen parantaisi myös globaalia taloutta, arvioi Maailman talousfoorumi (WEF). 2023 7 MAAILMA PALOINA. 1980 Miljoonaa neliökilometriä 4 5 6 7 1990 2000 2010 2020 miehet. Se, kuinka pitkälle jääpeite ylettää, on yksi tavoista mitata Pohjoisnavan jäätilannetta. Yhdysvaltain kansallisen sääja valtamerentutkimushallituksen (NOAA) 2023 julkaistusta Pohjoisnavan tilanneraportista selviää, että yli neljä vuotta vanhan jään määrä on pysynyt vuodesta 2012 lähtien hyvin alhaisena, eli toisin kuin aikaisempina vuosikymmeninä, jää ei selviä montaa vuotta. Syitä myöhäiseen diagnoosiin on useita. WEF:n ja McKninsey Health Instituten (MHI) tekemän tutkimuksen mukaan naiset viettävät keskimäärin 25 prosenttia pidempään elämästään sairaana kuin Jääpeite hupenee ja nuortuu Pohjoisnavan jääpeitteen koko (syyskuu) Lähde: climate.nasa.gov. Kun merijää muodostuu ensimmäisen kerran, on vaarana, että se sulaa kokonaan kesäolosuhteissa, repeytyy ja ajautuu helpommin tuulen ja virtausten mukana. Sateliittihavaintojen avulla saadaan tarkka kuva siitä, mihin asti peite ylettyy. Mutta mitä tämä tarkoittaa. Jäätä on ollut yksittäisinä vuosina enemmän kuin edellisenä, mutta keskimäärin trendi on ollut laskeva. Joka kymmenes syyskuu jäätä on keskimäärin 12,2 prosenttia vähemmän. MAAILMAN SANA Deigh Gaelin kieltä ja tarkoittaa jäätä. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että keskimäärin sairaudet diagnosoidaan naisilla myöhemmin kuin miehillä. Kuva graafissa: Istock. POHJOISNAVAN kesän jälkeinen jääpeite hupenee 12,2 prosenttia vuosikymmenessä, selviää NSIDC:n ja NASA:n keräämistä tiedoista. Gaeli on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Skotlannissa, etenkin Hebridien saarilla. Toinen on jään ikä. Maailma rikastuisi miljardin dollarin verran, jos naisten terveys saataisiin samalle tasolle miesten kanssa vuoteen 2040 mennessä. Pohjoisnavan jääpeite kasvaa ja sulaa vuodenaikojen mukaan. Jos jää selviää kesästä, se voi paksuuntua ja muuttua kestävämmäksi. Lisäksi naisten seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvät sairaudet ovat vähemmän tutkittuja kuin miesten vastaavat. Esimerkiksi monia sairauksia on tutkittu miehillä niin, ettei niitä välttämättä tunnisteta naisilla, jotka voivat oireilla eri tavalla
Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin toiminnanjohtaja Tirana Hassan vetosi silloin, että kansainvälinen yhteisö lisää tukeaan Haitille ja vastaa kriisin kaikkiin puoliin. Kenian poliisit haitilaisten turvaksi. Lokakuussa 2023 turvallisuusneuvosto päätti monikansallisen operaation perustamisesta Haitiin. Dengue lisääntyi runsaiden rankkasateiden ja korkean lämpötilan seurauksena. Kenian on tarkoitus johtaa turvallisuusoperaatiota. Maan hallitus aikoo valittaa päätöksestä. Saarella on vuosia vellonut poliittinen ja humanitäärinen kriisi. 2023 MAAILMA PALOINA. Arseenia esiintyy luonnostaan Bangladeshissa. Viime vuonna maassa kuoli ennätysmäärä ihmisiä hyttysten levittämään dengueen, kertoo niin ikään Guardian. Juom aveteen arseeni päätyy esimerkiksi joen tulviessa. Se on 122 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022, kertoo YK:n uutissivusto UN News. Ilmastokriisi sairastuttaa Bangladeshissa ILMASTOKRIISI lisää kymmenien miljoonien ihmisten syöpäriskiä Bangladeshissa, uutisoi brittilehti Guardian. Ajatuksena on se, että Keniasta ja muualta lähetetään Haitiin poliiseja. Sitä on esimerkiksi maan jokien Ganges, Brahmaputra, Meghna ja Mekong maa-aineessa. LänsiAustraliassa eläviä eläimiä nähtiin 2019 vain kaksi, mutta viime vuonna niitä havaittiin 34. YK on suunnitellut uusia toimia ainakin tuvallisuusnäkökulmasta. Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut bangladeshilaisten terveyteen. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui tammikuussa arvioimaan Haitin kehitystä. Tämä johtuu siitä, että ilmaston lämpenemisen aiheuttama merenpinnan nousu sekä lisääntyneet tulvat ja äärim mäi set sääolosuhteet kiihdyttävät arseenin vapautumista maan juomaveteen, arvioivat tutkijat. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt. Haitissa ajatus joukkojen sijoittamisesta maahan on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Oikeus perusteli päätöstä sillä, ettei se ole Kenian lain mukaan mahdollista. 8 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Aika ei ole paikannut haavoja, sillä viime vuonna yli 8 400 ihmistä joutui Haitissa jengiväkivaltaisuuksien uhriksi. Tammikuun lopussa BBC uutisoi, että Kenian hallituksen ajama operaatio maan poliisien lähettämisestä Haitille hylättiin maan korkeimmassa oikeudessa. SE R H II M YK H AL C H U K H AB IB U N N AB I Haitin kriisi on moniulotteinen. Tilanne huonontui edelleen vuonna 2021, kun maan presidentti Jovenel Moïsen salamurhattiin. Arseenipitoisen veden juominen voi johtaa arseenimyrkytykseen, mikä lisää syöpäriskiä. KOHTI PAREMPAA Äärimmäisen uhanalainen harjas häntä kaniini kenguru näyttää elpymisen merkkejä. Haitin pääministeri Ariel Henry pyysi viime vuonna YK:n monikansallisten joukkojen apua. Hän sanoi, että jengit hallitsevat 80 prosenttia maan pääkaupungista Port-au-Princesta. 5,5 miljoonaa haitilaista on humanitaarisen avun tarpeessa, selviää YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA:n raportista. Lähde: ABC News (Australia) HAITIA ravisteleviin väkivaltaisuuksiin ja ruokakriisiin etsitään kuumeisesti ratkaisua
Yksi suunnitelmista on tehdä Komodo -saaresta kaupallinen turistinähtävyys. Maan viranomaiset vastasivat kritiikkiin, ettei hanke uhkaa eläintä ja se toteutettaisiin. Indonesian hallitus on etsinyt tapoja tehdä maasta turisteille houkuttavampi. Niin voisi kuvailla komodonvaraaneja, maailman suurimpia liskoja, jotka asuvat luonnonvaraisena muutamalla Indonesian saarella. Niitä pääsee katsomaan Komodo National Parkissa, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde. Suurin osa eläimistä elää Komodo -saarella. Somekansan lisäksi huolestui myös UNESCO, uutisoi Business Insider 2021. Viime marraskuussa aktivistit Indonesiassa ja Saksassa keräsivät yli 100 000 allekirjoitusta vetoomukseen ” EI ”Jurassic Park” -puistoa komodonvaraaneille”. Vaikka komodonvaraanit saisivat elää rauhassa sopivassa ympäristössä, niitä uhkaa ilmastonmuutos, kertoo muun muassa brittilehti Independent. Meren pinnan nousu hukuttaa alleen saaria, eläimen luonnollista elintilaa. Jyrkkä ”ei” dino parkille! MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Silloin Indonesian sosiaalisessa mediassa jaettiin kuva, jossa komodonvaraani tallustaa autojen myllertämällä maalla, uutisoi BBC. Ympäristöjärjestö Rainforest Rescue kertoo sivuillaan, että aktivistit jatkavat työtä Jurrassic park -projektin pysäyttämiseksi. VIIMEINEN dinosaurus. 2023 9 MAAILMA PALOINA. Komodonvaraanit luetaan uhanalaisiin lajeihin. ”Jurassic parkiksi” kutsuttu hanke herätti kohun lokakuussa 2020. LE V I V EP SÄ Komodonvaraanit eivät ole dinosaurusten lähisukulaisia, vaikka ne näyttävät niiltä. Kuva herätti huolen siitä, miten hanke vaikuttaa komodovaraaniin. Luonnossa niitä elää arviolta 3 400
2023 MAAILMA PALOINA. Tammikuun loppuun mennessä Israelin iskuissa Gazassa oli kuollut 25 000 ihmistä. Reaktiot voivat selittyä muun muassa maiden välisillä poliittisilla suhteilla, kaupankäynnillä tai historialla. Maailman maat ovat reagoineet eri tavoin. Lähde: OECD Global Plastics Outlook (julkaistu 2022) LE H TI KU VA HAMASIN 7. Afrikan maista myös Algeria, Tšad, Djibouti, Egypti, Sudan ja Tunisia olivat asettuneet palestiinalaisten puolelle, kertoo ranskalaistaustainen media The Africa Report. Israelin puolesta ovat puhuneet ainakin Intia ja Filippiinit. Niissä kaikissa islam on isoin uskonto. Sen sijaan Kamerun, Kongon demokraattinen tasavalta, Ghana, Ruanda ja Sambia asettuivat julkisesti tukemaan Israelia. Helsingin yliopiston alueja kulttuurin tutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta sanoo, että Latinalaisessa Amerikassa palestiinalaisten puolella ovat pääosin maat, joilla on vasemmistohallitus ja toisinpäin. V EI KK O SO M ER PU R O 10 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . lokakuuta tekemien tuhoisien terrori-iskujen jälkeen Israel aloitti Gazassa sotaoperaation. Aasiassa reaktioihin vaikuttaa uskonto ja se, ovatko maat ylipäätään tekemisissä, esimerkiksi siirtolaisuuden tai kaupan kautta, kertoo puolestaan Ulko poliittisen instituutin vieraileva asiantuntija Olli Ruohomäki. Palestiinalaisten puolta ovat Aasiassa pitäneet lähinnä muslimimaat, kuten Pakistan, Malesia ja Indonesia. 9 % muovia päätyy vesistöihin (joet, meret ja järvet) vuosittain. tonnia 20 353 milj. tonnia. Etelä-Afrikka on puhunut palestiinalaisten tilanteesta apartheidina ja verrannut sitä 1990luvulle saakka Etelä-Afrikassa harjoitettuun rotu oppiin perustuneeseen ihmisryhmien erottamiseen. muovijätteestä kierrätetään, 19 % poltetaan, 49 % päätyy kaatopaikalle ja 22 % ympäristöön. Israel on houkutteleva kumppani monille Afrikan hallituksille edistyneen puolustusteknologian ja maatalouden takia. Sen sijaan ainakin Argentiina ja Guatemala ovat tukeneet Israelia. Palestiinalaisia on tuettu vahvasti monissa Latinalaisen Amerikan maissa. ”On olemassa ajatus siitä, että palestiinalaiset ovat kolonialismin kohteena”, Pakkasvirta avaa. Myös Brasilia ja Meksiko ovat ottaneet kantaa palestiinalaisten puolesta. Muitakin syitä on. Marraskuun alussa Rio de Janeirossa, Brasiliassa, järjestettiin mielenilmaus Gazassa henkensä menettäneiden lasten muistoksi. Esimerkiksi Etelä-Afrikka nosti kanteen Kansainvälisessä tuomioistuimessa Israelia vastaan ja sanoi maan tekevän Gazassa kansanmurhaa. Brasilia on tukenut sekä Israelia että Palestiinaa hallituksesta riippuen. MAAILMAN LUKUJA Israelin ja Hamasin sota jakoi maailman Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Amerikan suhtautuminen Israelin ja Hamasin sotaan on monelle jo tuttua, mutta miten mielipiteet ovat jakautuneet muualla maailmassa. maailmankuvalehti.fi. Lue pidempi juttu verkossa www. Ainakin Kolumbia ja Chile olivat kutsuneet diplomaattejansa takaisin Israelista ja Bolivia katkaissut suhteet kokonaan. 6 milj. Maailman muovijätteen määrä on yli kaksinkertaistunut Maailmassa syntyy vuosittain muovijätettä noin vuodessa. Niistä lähes 2 miljoonaa tonnia päätyy mereen
On ainakin periaatteessa merkittävää, että presidentti voisi kieltäytyä vahvistamasta lakiesitystä. Myös Ranskan järjestelmä on presidenttivaltainen. SANNA RA MILLAISTA VALTAA SUOMEN PRESIDENTTI KÄYTTÄÄ. Myös armahdusoikeus on hyvä olla poliittisesti sitoutumattomalla ja neutraalilla presidentillä. Yhdysvaltain järjestelmä on kaikkein presidentt ivaltaisiin, siellä presidentti nimittää alaisuudessaan toimivan hallituksen. EU:n korkeimmissa päätöksentekoelimissä edustaa pääministeri. Tätä pidetään tällä hetkellä tärkeimpänä valtaoikeutena. Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema. Ulkopolitiikan johtaminen kuuluu presidentille yhdessä valtioneuvoston kanssa. Edelleen on sellainen mahdollisuus, että presidentti voi hajottaa eduskunnan ja määrätä uudet vaalit toimitettavaksi, jos pääministeri tekee perustellun aloitteen. KYSY MAAILMASTA! Lähetä kysymyksesi maailmankuvalehti@fingo.fi, me etsimme siihen vastauksen.. Mutta niin kuin näkyy, meillä on kovan tason ehdokkaita presidentinvaaleissa. Muista Pohjoismaista Islannissa on edustuksellinen presidentti, samoin esimerkiksi Saksassa ja Italiassa. Nato-jäsenyys lisäsi maailmanlaajuisesti presidentin valtaa. PRESIDENTIN valta on perustuslaissa säänneltyä. MILLAISIA EROJA ERI MAISSA ON PRESIDENTIN VALLASSA. Sisäpolitiikassa presidentillä on lainsäädäntövaltaan liittyvää valtaa, johon kuuluu esimerkiksi lakien vahvistaminen. TULISIKO SUOMEN PRESIDENTIN VALTA OIKEUKSIA RAJATA VAI LISÄTÄ. Myös armahdusoikeus kuuluu presidentille. Nyt kun Suomi on Naton jäsen, presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksessa sekä YK:ssa. Hänelle kuuluvat joidenkin korkeiden virkojen nimitykset, kuten tuomarit ja oikeuskansleri. V EI KK O SO M ER PU R O KYSYMYKSIÄ MAAILMASTA Vastaamassa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiede kunnan vanhempi yliopiston lehtori Liisa Nieminen. Kun uusi perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000 ja presidentin valtaa merkittävästi vähennettiin, ajateltiin, ettei ehdokkaita enää saada. Vanhan perustuslain mukaan presidentti saattoi hajottaa eduskunnan, eikä sitä tarvinnut perustella. Oikeuksia ei oikeastaan enää voi rajata
Qatar on ykkössijalla myös henkeä kohden lasketussa energiankulutuksessa. Maan julkilausuttuna tavoitteena on saavuttaa 25 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Se on yhteismitta, joka huomioi eri kasvihuonekaasujen päästöjen yhteisvaikutuksen. Suunta on hyvä, mutta ei meilläkään ole aihetta suureen tyytyväisyyteen. Se on lähes kymmenen kertaa enemmän kuin globaali keskiarvo. Suunnitteilla on lisätä aurinkovoiman osuutta, mutta vielä toistaiseksi yli 99 prosenttia Qatarin energiasta tulee maakaasusta ja öljystä. Niiden kaikkien taloudet perustuvat hyvin pitkälti öljyn ja maakaasun tuotantoon. Ilmaston kannalta kohtalonkysymys on, millä tavoin käyttämämme energia tuotetaan. Yhdysvaltalaiset eivät silti ole läheskään pahimpia ilmaston lämmittäjiä. Suomi 9,76 12 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Qatarin kasvihuonekaasupäästöt ovat liki kymmenkertaiset globaaliin keskiarvoon verrattuna. Teksti: Juha Mäkinen Maailman isoimmat kasvi huone kaasu päästöt henkeä kohden (tonnia vuodessa, hiilidioksidiekvivalentteina mitattuna) Qatar 67,38 Palau 61,65 Bahrain 39,29 Kuwait 37,96 Trinidad ja Tobago 33,27 ... Vuonna 2022 valmistui valtava Al Kharsaahin aurinkovoimala, joka on teholtaan puolet Olkiluoto 3:n ydinvoimalasta. Olennaisempaa on tarkastella päästöjä henkeä kohden laskettuna. Päästömme ovat edelleen selvästi globaalin keski arvon yläpuolella – ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta se globaali keskiarvokin on aivan liian korkealla. Jos vastaus on kyllä, elät varsin energiaintensiivistä elämää. Suomen henkeä kohden lasketut päästöt ovat laskeneet yli 40 prosenttia vuodesta 1990 tähän päivään. Valtiotasolla tarkasteltuna Kiina, Yhdysvallat ja Intia tuottavat suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Mittayksikkönä on hiilidioksidiekvivalentti. Maailman suurimmat kasvihuonekaasupäästöt: QATAR Persianlahdella päästellään Lähteet: Emissions Database for Global Atmospheric Research; Energy Institute Statistical Review of World Energy 2023 IB R AR AH M ED ASUTKO lämmitetyssä asunnossa. Kyseenalaisen kunnian tämän vertailun kärkipaikasta saa Persianlahden talousmahti Qatar. Myös muut Persianlahden maat ovat lähellä listan kärkeä. Toki Qatarkin yrittää leikata päästöjään. Vaikka uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvussa, edelleen yli 80 prosenttia koko maailman käyttämästä energiasta on peräisin fossiilisista polttoaineista: öljystä, hiilestä ja maakaasusta. Tämä ei ole mikään ihme, sillä ne ovat maailman kolme runsasväkisintä maata, ja Yhdysvalloissa on vieläpä hyvin korkea elintaso. Liikutko paikasta toiseen muutenkin kuin lihasvoimin. Näin tarkasteltuna kiinalaisten päästöt ovat noin nelinkertaiset ja yhdysvaltalaisten yli kuusinkertaiset intialaisiin verrattuna. Qatarilaisten henkeä kohden lasketut päästöt ovat huimat 67,38 tonnia vuodessa. 2023 MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Ja kun käytännössä kaikki Qatarissa käytetty energia tulee fossiilisista polttoaineista, yhdistelmä on perin ongelmallinen
IB R AR AH M ED. Qatarin tavoitteena on saavuttaa 25 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä
2023. 14 MAAILMAN KUVALEHTI 4
Niinpä varustautumista on myös olla kiva lähimmäinen. Kysymykseni oli ollut kuitenkin pelkkä ajatusleikki. Koronaaika vielä tuoreessa muistissa tämän pystyy hahmottamaan. Varustautumista on myös olla kiva lähimmäinen. Mutta jopa Kaverit ovat hyvä kotivara Riikka Suominen tärkeämpää on huolehtia mielen kotivarasta – siitä että on henkisesti valmistautunut. Kirja on rohkaisevaa luettavaa. Niin isä oli minulle vastannut, kun joskus kysyin, mitä tekisimme, jos alkaisi sota. Moderni yhteiskunta esittää, että kaikkeen voi ostaa ratkaisun, emmekä (muka) olisi riippuvaisia toisistamme. Kuten selviytymis oppaita kirjoittanut Herman Geijer sanoo, on tärkeää hyväksyä katastrofin mahdollisuus. Katastrofielokuvat esittävät, että silloin panikoidaan ja taistellaan resursseista, mutta oikea elämä osoittaa, että ihmiset auttavat toisiaan. ONNEKSI on solidaarisempia tapoja varustautua. Että voisin hankkia aurinkopaneelit ja vanhaan autotalliin kanoja. En osaa viljellä, tuskin edes tehdä takkapuita ja ennen kaikkea mietin, mitä elämää olisi eristäytyä turvaan yksin. Katastrofit ovat normaaleita. En miettinyt katastrofia vakavissani, kunhan olin utelias, oliko isällä jokin pakosuunnitelma. Ja vaikka katastrofia ei vähään aikaan tulisikaan, tämä varautuminen ei ole turhaa. Mutta kuten lasten unilelujen maagiset ominaisuudet, minunkin kuvitelmani oli fantasiaa. Mietin, että isot puut suojaisivat mökkiä. Ratkaisevaa varautumista onkin pitää huolta ihmissuhteista. Tuoreessa kirjassa Pahan päivän varalle Mari Koistinen kertoo, miten voi varautua konkreettisesti. Katastrofissa viranomaisilla ei ole aikaa heti auttaa jokaista. Kotivaraksi kannattaa hankkia säilyvää ruokaa, jota muutenkin tykkää syödä sekä astioita veden säilyttämiseen. Koska vaikka olen irrottautunut pako fantasiasta, kaipaan edelleen tunnetta valmistautumisesta. Todennäköisimmin apua antavatkin naapurit, kollegat ja läheiset. Koistinen antaa kirjassa esimerkin, että Chicagon helleaallossa kuoli vuonna 1995 eniten yksinäisiä ihmisiä. M AR KU S SO M M ER S NÄKÖKULMA. Pakofantasia on etuoikeutetun ihmisen ultraliberaali ratkaisu. Se muistuttaa, että kriiseissä kansalaiset ovat empaattisia ja neuvokkaita. Kirjoittaja on ilmastokysymyksiin perehtynyt toimittaja. Olisin kuin miljardööri, joka ostaa Uudesta-Seelannista maailmanlopun bunkkerin. Poikkeusoloissa olemme. Koistinen muistuttaa, että pelastustoimia helpottaa ratkaisevasti yhteiskuntarauha, mahdollisimman vähäinen eriarvoisuus ja se, että ihmiset luottavat toisiinsa. VUOSIA ajattelin, että jos katastrofi uhkaisi, perheemme menisi mökille ja eläisi kalastamalla. Eivät yleisiä, mutta tietyin väliajoin niitä aina sattuu. Ja kun oli, tuli siitä turvariepuni. Kuumennettu ilmasto, kauppasodat, pandemiat ja kansainväliset konfliktit voivat jatkossakin aiheuttaa hässäkkää. Kun myöhemmin huoleni ilmastokriisistä, äärisäistä ja siitä, miten ruoka ja vesi jatkossa riittävät, kasvoi, tukeuduin turvariepuun
Ensinnäkin sen avulla voidaan suoraan vähentää päästöjä. Fossiilittoman teräksen käyttöönotto heijastuu koko systeemiin ja muuttaa sitä. 2023 KAKSI KULMAA HELENA SOIMAKALLIO KESTÄVÄN KEHITYKSEN JOHTAJA, TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY ”Teknologia on yksi pala, mutta ei koko palapeli” OLEN valitettavasti skeptinen sen suhteen, voiko teknologia pysäyttää ilmaston muutoksen. Puhun usein siitä, että kestävän kehityksen toimintatapa on usein myös taloudellisesti parempi toimintatapa. Teräs on yksi teollisuuden tärkeimmistä raakaaineista. Toiseksi voimme kehittää teknologioita, jotka auttavat välillisesti, esimerkiksi mahdollistamalla kiertotalouden. Asiakkaiden tulee lähettää signaali, että he arvostavat ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Fossiiliton teräs otetaan käyttöön vasta nyt, koska kolme asiaa tulivat yhteen: vetypelkistys on pystytty skaalaamaan tehtaille sopivaksi, hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on tullut arvoksi ja tavoitteeksi ja fossiilittomaan teräkseen investointi on päästökaupan takia taloudellisesti kannattavaa. Kolmas ja akuutein ovat teknologiat, jotka auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Meidän pitäisi miettiä tarkkaan, mitä lähdemme toteuttamaan.. 16 MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Nyt teollisuus on ottamassa käyttöön fossiilittoman teräksen. Olen huolestunut siitä, miten meille luodaan kulutustarpeita. Kuluttamisen hillitseminen ei kuitenkaan ole niinkään teknologinen, vaan kulttuurinen asia. Päättäjien tehtävä on tehdä ilmastotavoitteet. Tässä vaiheessa mukaan tulevat myös päättäjät ja asiakkaat. Annan esimerkin. Hätkähdin positiivisesti yhdessä seminaarissa, kun yrityksen edustaja sanoi: paras hanke on ympäristön kannalta se, jota ei koskaan toteuteta. Sillä säästetään energiaa ja raaka-ainekustannuksia sekä ehkäistään jätteiden syntyä. Teknologia on yksi pala, mutta ei koko palapeli. Ratkaiseeko teknologia ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutos on niin monen tekijän summa, ettei teknologia siihen yksin kykene. Jotkut voivat hairahtua ajattelemaan, että teknologia vapauttaa vastuusta. Fossiilittoman teräksen valmistukseen ei käytetä hiiltä vaan vetyä. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo monella tavalla. Tarvitsemme esimerkiksi toimintatapojen, kulutustottumusten sekä järjestelmien, kuten talousja energia järjestelmien, muutosta. Teknologiasta voi olla kuitenkin iso apu. Vetypelkistys on tunnettu yli sata vuotta. Kuitenkin se, että kehitetään päästöjä vähentäviä teknologioita, ei oikeuta teollisuutta olemaan toimimatta nyt. Vaikka teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia, tarvitsemme myös asenteellista muutosta
2023 17 OSMA NAUKKARINEN PÄÄTOIMITTAJA, ELONKEHÄ -LEHTI ”Luontosuhteen korjaaminen ei tarkoita luopumista, vaan saamista” EI ole näyttöä siitä, että teknologia ratkaisisi ilmastokriisin. Teksti: Riina Rastas Kuvat: Emilia Anundi ja Petri Blomqvist MAAILMAN KUVALEHTI 4 . Teknologia on osaltaan vahvistanut kuvitelmaa, että ihminen on luonnosta erillinen. Näemme yhden ratkaistavan ongelman, esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden, ja unohdamme ekokriisin kokonaiskuvan, johon kuuluu muun muassa luonnon monimuotoisuuden kato. Ongelma on ennen kaikkea kulutuskulttuurissa ja luontosuhteessamme. Moraalisten periaatteidensa mukaisesti elämisestä saa voimaa. Tilanne on aika umpi solmussa. Jos joku kokee kutsua aktivismiin, se voi olla hyvä väylä. Usko teknologiaan on yksi keino ylläpitää systeemiä, jossa harvat rikastuvat monien ja ympäristön kustannuksella. Samalla se on edistänyt harhaa, että talous voi kasvaa rajattomasti rajallisella planeetalla. Tarvitsemme maailmankuvallista muutosta, joka johtaa talousjärjestelmän muutokseen. Uskomus kertoo lähinnä toiveesta, että voisimme jatkaa nykyistä elämäntapaamme. Niin kauan kuin tämä on maailmankuvamme, teknologialla voidaan enintään lievittää ilmastonmuutosta suuntaamalla ylikulutuksesta aiheutuva tuho toisaalle. Muutos vaatisi sen, että globaalisti vallassa olevat ymmärtävät, että tarvitsemme muutoksen ja alkavat systemaattisesti ajaa sitä. Vaikka ekokriisin tunnistaminen ei tuo mukanaan iloisia tunteita, suhteen muodostaminen elämän perusedellytyksiin, kuten ruokaan ja veteen, voi tuoda hyvinvointia.. Asiantuntijat vastaavat. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutuksiin sopeutumiseksi on kehitteillä monenlaisia teknologioita. Tämä tuskin vaikuttaisi laajemmin yhteiskunnassa. Luonnonvarojen käytön ja talouskasvun todellinen irtikytkentä ei ole tutkijoiden mukaan näköpiirissä. Toinen reitti on se, että ihmiset alkavat toteuttaa syväekologista elämäntapaa paikallisissa yhteisöissä. Kulutustason pienentäminen on sekin tärkeää, vaikka ei näitä ongelmia yksilötasolla ratkaistakaan. Se on antanut ihmiselle suunnattomat voimat valjastaa luonto käyttöönsä. Näemme ihmisen muusta luonnosta erillisenä, arvokkaampana. Luontosuhteen korjaaminen ei tarkoita luopumista, vaan saamista. Kun lähdemme ratkomaan ilmastonmuutosta teknisenä ongelmana, emme puutu juurisyihin. Hiilidioksidin talteenotto ilmasta, sateen luominen keinotekoisesti ja vihreän energian ratkaisut. Päinvastaista näyttöä sen sijaan on: Kaikesta uudesta teknologiasta ja uusiutuvan energian kehityksestä huolimatta hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2023 ennätykselliset. Voiko teknologia pysäyttää ilmastonmuutoksen. Ongelma on se, että he ovat ihmisiä, jotka hyötyvät riistosta. Toisaalta elämä on niin arvokasta, että kaikki mahdollinen ekokriisin hillitsemiseksi kannattaa tehdä
Jokainen teko lasketaan Ilmastokriisin torjumiseksi voi tehdä työtä monella tavalla. MAAILMANKANSALAINEN. Kaikki he uskovat esimerkin voimaan. Kolme ilmastonmuutosta vastaan taistelevaa kertoo, miten juuri he tekevät työtään. Teksti: Emma Nikander Kuvat: Levi Vepsä ”Olen hyvä esimerkki ihmisestä, jonka koko elämä voi kääntyä päälaelleen. Se, etteivät ihmiset voi muuttua, on pötypuhetta”, Monni Himari sanoo
Minun on elettävä sen kanssa, vaikka se hävettää. Olemme puolisoni kanssa tottuneet asumaan viileässä. Minulla on sellainen historia, että 10 vuotta reissasin lentäen pää kolmantena jalkana. Olen päättänyt, että oma ydinviestini on pohjoinen omavaraisuus. KIRJAILIJA-TOIMITTAJA JA KUVAAJA Monni Himari M uutin kuusi vuotta sitten PohjoisNorjaan. Kun keskustelu lentopäästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen alkoi, aloin kääntää takkiani. Meinasin lopettaa kirjoittamisen, mutta sain kollegoilta kannustavia viestejä jatkaa. Olen lentänyt niin paljon, että tuskin millään teoilla saan sitä kuitattua. Jokainen meistä on vaikuttaja ja jokainen voi näyttää muille esimerkkiä. Vaikka vaikuttajalta odotetaan paljon kannanottoja, jokaiseen keskusteluun ei voi osallistua. Niinpä aloin kirjoittamaan kotimaan ja Pohjoismaiden matkilusta. Minulla on paljon seuraajia, ja suuri vastuu siitä, mitä julkaisen ja mitä jätän julkaisematta. Lämpötila kotonamme on 16–18 astetta, eikä makuuhuoneessamme edes ole lämmitystä. Se oli vaikea tilanne, sillä kirjoitin matka blogia, joka oli vastikään palkittukin. Mitään ei tarvitse heittää pois, kun vaan soveltaa! Esimerkiksi porkkanan naateista saa tehtyä pestoa. Jokaikisen äänellä on väliä.”. Kasvatamme itse vihannekset ja säilömme sienet ja marjat. Oma pottumaa myös palkitsee. Luulin jo sitä ennen Helsingissä asuessani olevani vihreä ihminen, mutta vasta muutto pohjoiseen oikeasti avasi silmäni. Omien kirjojeni myyntivoitoista lahjoitan osan vanhojen metsien suojeluun – kuluuhan siinäkin paperia, kun kirjoja painetaan. Kirjat ostan useimmin kierrätettynä. Kun ruokakala on kiikissä, sanon kiitoksen kalajumalille ja lähden kotiin. Kumppanini metsästää, joten lihaa emme osta kaupasta. Täällä luonto on todella päässyt ihoni alle. Elämäni kääntyi päälaelleen. Ja se, mitä ostamme, saakin sitten kestää loppuiän. Meiltä on kauppaan Suomen puolelle 90 kilometriä. Teemme kauppareissun kerran kuussa. Sen lisäksi kalastamme omiin tarpeisiin. Puhun paljon siitä, miten luontoa voi hyödyntää kestävästi. Olen kuitenkin elävä esimerkki siitä, että ihminen voi muuttua. Kierrätämme kaiken mahdollisen ja ostamme vain vähän uutena
”Meidän, joilla on varaa, pitää tehdä ihan kaikkemme sen eteen, että maapallo pelastuu", Annamaija Hakama sanoo.