Talouden tikkailla. Kuka talous kasvusta oikeasti hyötyy. HENKILÖKUVASSA Akrobaatti Ashnafi Dejene taiteilee perheelleen vihanneskauppaa Talouden näkymät Kuubassa, Kiinassa ja Brasiliassa TEEMA: TALOUSK ASVU Kuka auttaa ja ketä. 1 2023 1 0,90 € ESSEE Johtuuko takertumisemme talous järjestelmään mielikuvituksen puutteesta
isonumero.fi. Nyt voit maksaa Ison Numeron myös MobilePaylla. OSTA KADULTA JA TUE MYYJÄÄ! Iso Numero tarjoaa mahdollisuuden toimeentuloon ihmisille, joiden on vaikea tai mahdoton saada sitä muualta
42 BR ASILIA Favela Xpress Favela Xpressin työn tekijä Douglas Santos jakaa paketteja eri puolille slummia tuk tukilla.
IHMISET JA ILMIÖT 55 Ruohonjuurella Efektiivinen altruismi järjestön Karla Still 56 Suhteita Supersiskot 60 Sarjakuva Kaiken maailman hommia 61 Jännä paikka Majakka seikkailu kutsuu! 62 10 kysymystä Eeva Hellström 64 Kysymyksiä maailmasta Mitä Iranissa tapahtuu. M AR KU S SO M M ER S. Edellisen sivun kuva: Kristin Bethge. 20 MAAILMA Kun laskee kansain välisiä rahavirtoja, eteen nousee kysymys: kuka oikeasti rahoittaa ja kenen kehitystä. 60 MAAILMA Uusi palsta! Sarja kuva taiteilija Antti Kyrö kuvittaa maailman menoa. 34 SUOMI Feministinen talous kysyy, voisiko maailma olla erilainen. Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Levi Vepsä, Siru Tirronen, Eeva Anundi ja Antti Kyrö. 66 Arviot ja vinkit 68 Ilmiö Elefanttishortseja, snorkkeleita ja puolimetrisiä dildoja 69 Kumma kolkka Rakkaus löytyi Siperian junasta 70 Ruoka Rapeaa dipattavaa 71 Matkamuisto Rinkan täydeltä matkamuistoa 72 Katso, järjestö Creatura Think & Do Tank 56 SUOMI Siskokset Julia Thurén ja Sofia Tawast ovat molemmat toimittajia ja aktivisteja. ”Kun on kerran laittanut rahasilmälasit nenälle, rahan näkee kaikkialla.” TÄSSÄ NUMEROSSA Kansikuva: Joona Pettersson. 14 Maailmankansalainen Tikapuita pitkin unelmiin 20 Lukujuttu Kehitysapua köyhiltä rikkaille 28 Välähdys Kreikkalainen kauppahalli – aikaikkuna menneeseen 30 Luonto kukoistaa Kuuban talouden raunioilla 34 "Uusi aika on alkamassa" 38 Ikääntyvä jättiläinen tarvitsee uudet lääkkeet 42 Kuvareportaasi Favela Xpress 52 Essee Naurammeko mekin tulevaisuuden tiedolle. MAAILMA PALOINA 4 Kadun koivusta kodin kaapiksi 5 Luottamus omaan tulevaan talouteen romahti 6 Sambiassa ei tuomita enää kuolemaan 7 Intiansarvikuonot saivat pitää sarvensa – ja henkensä 8 Kryptokriisi sai vaatimaan sääntelyä 9 Kolumni Mikko Kurenlahti 10 Maailmanennätys Maailman köyhin valtio TEEMA: TALOUSKASVU 12 Kaksi kulmaa Onko talouskasvu mahdollista vihreästi
Globaaliin etelään antamamme kehitysapu on pelkkiä hiluja verrattuna nykyisestä maailmanjärjestyksestä saamaamme hyötyyn. Se ei pidä paikkaansa. Myös me suomalaiset olemme kertoneet itsestämme tarinaa, jonka mukaan olemme nousseet köyhyydestä yksin. Samalla uskomme, että teemme kehitysyhteistyötä hyvää hyvyyttämme, koska jostain meistä riippumattomasta syystä toiset ovat paljon köyhempiä kuin me. 1980-LUVUN nousukausi opetti suomalaiset hamuamaan tavaraa ja kaikkea turhaa. Reilumpaa olisi, että me opettelisimme pois tästä kaiken omistamisesta. Nämä Hymyile Miss Universum -kappaleen säkeet ovat runoilija Jarkko Laineen kynästä, ja ne lauloi levylle Rauli Badding Somer joki vuonna 1970. Maailman mittakaavassa se tarkoittaa: liikaa. PÄ ÄKIRJOITUS M AR KU S SO M M ER S. Tässä lehdessä esittelemme monta ajattelijaa, jotka viitoittavat tietä. Samana vuonna synnyin. Juuri kukaan ei matkan varrella pysähtynyt miettimään, onko tässä yltiöpäisessä omistamisessa kenties hitusen liikaa. Olimme ja olemme osa köyhdyttävää koneistoa. Tulimmeko ajatelleeksi, että vaurastumisemme voisi olla pois jonkun toisen hyvinvoinnista. ”Tulisiko kaikilla maailman ihmisillä olla oikeus vastaavaan kasvu tarinaan, jonka me olemme saaneet elää?” Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Sivulta 20 alkavassa lukujutussa kysymme, miksi meillä on niin paljon ja köyhät pysyvät köyhinä. Nyt etenevä ilmastonmuutos tekee tästä railosta aiempaa syvemmän, sillä se nostaa eteemme kysymyksen: tulisiko kaikilla maailman ihmisillä olla oikeus vastaavaan kasvutarinaan, jonka me olemme saaneet elää. Minulla, tavallisella keskiluokkaisella suomalaisella, on ollut aina kaikkea. Rikkaimmat totesivat: kai sitä ihminen voi itse tienaamillaan rahoilla tehdä mitä vaan. Vai aiommeko toimia muiden kasvun portinvartioina ja jaella niukkuutta ennen muuta muille. Tämä tarkoittaa, että ainakin koko minun elinaikani ajan maailma on ollut hukkumassa paskaan. Vanhemmillani ei vielä ollut: he syntyivät sodan jalkoihin ja elivät lapsuutensa pula vuosina. Se on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi minulle, monelle. S illä maailma hukkuu paskaan/ Me vain luemme lehtiä./ Pitäis nopsaan laulaa rastaan,/jos se meinaa ehtiä. Leipäkonetta meillä ei onneksi ollut, vaan kotitalousopettajaäitini teki leivät perinteiseen tapaan. Keskiluokka määritti noihin aikoihin sen, mistä tuli yhä tänä päivänä vallitseva yhteiskunnallinen normi: omakotitalo, kesämökki, purjevene, lemmikkieläin, kaksi työssäkäyvää aikuista, pari lasta, pari autoa. Mikä meille riittää. Sillä on ollut ja on yhä kova hinta. Kaikki jutun antamat vastaukset eivät lainkaan imartele meitä. Harva mietti, mitä kulutusjuhla ympäristölle aiheuttaa. Vanhempani rakensivat omakotitalon ja hankkivat lapsilleen slalomvehkeet. Harva miettii vieläkään, miten on mahdollista, että ketjuliikkeen t-paita tai Ikean sänky voi maksaa niin vähän. Anni Valtonen LUETTUASI tämän lehden myös sinun näkökulmasi suureen kertomukseen vauraudestamme saattaa olla hiukan erilainen kuin tähän asti. Myös minulle on ollut kipeä paikka ymmärtää, että vaurastumisemme ei olekaan pelkästään hieno uutteran kansakunnan kasvutarina
VOISIVATKO kaupungissa kaadettavat puut olla hyödyksi. Kierrätettävät kaupunkipuut ovat sel laisia, että ne kaadettaisiin muutenkin, esimerkiksi sairauksien, myrskytuhojen tai kaupungin kehityksen takia. 2023 MA AILMA PALOINA Koonnut Riina Rastas. Michiganin lisäksi esimerkik si Virginian ja Oregonin osavaltioilla on omat kaupunkipuuohjelmansa. Yhdysvalloissa kasvava joukko tahoja haluaa muuttaa kaadettavat kaupunki puut luonnonvaraksi, sen sijaan, että ne olisivat kaatopaikalle kipattava jätetuo te, kerrotaan The Pew Charitable Trusts järjestön artikkelissa. Joukko yhdysvalta laisia uskoo niin. Kaupunkipuista tehdään esimerkiksi huonekaluja. Yritysten lisäksi mukaan on tullut viran omaisia. Urban Ashes on Michiganin osaval tiossa toimiva yritys, joka auttaa kaupun keja luomaan puun kierrätysohjelmia. LE H TI KU VA Kaupungeista kaadetuista puista on Yhdysvalloissa tehty muuan muassa huonekaluja, Kadun koivusta kodin kaapiksi 6 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . ”Kaupungit ovat alkaneet kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä, että tämä on ar vokasta”, Hickman toteaa. ”10–15 vuotta sitten kukaan ei tien nyt mitä kaupunkipuu on”, sanoi järjes tön haastattelema Paul Hickman, Urban Ashesin perustaja ja toimitusjohtaja. Kaupunkipuiden järjestelmällinen käyttö alkoikin, kun saarnen jalo soukko– kova kuoriaiset päästivät päiviltä miljoo nia saarnipuita Keskilännessä 2000 luvun alussa. Tällöin joukko ihmisiä otti yhteyt tä sahoihin ja pyysi ne ottamaan puut vastaan
Päätös on jatkoa naisten oikeuksia rajoittaville toimille. Olen akateemikko ja ainoa tapa ilmaista vastalause oli jättää järjestelmä, joka syrjii naisia”, sanoi Amini The Guardianin haastattelussa. Toiseksi pessimistisimpiä oltiin Ranskas sa, jossa sama prosenttiluku oli 12. 2023 7 MA AILMA PALOINA. Ainakin 60 miestä on lähtenyt yli opistoista, uutisoi The Guardian. Kaikista vähiten tulevaan rahatilan teeseensa uskoivat japanilaiset, joista vain 9 prosenttia luotti taloutensa kohe nevan seuraavan viiden vuoden aikana. Taliban kielsi naisilta korkeakoulut joulukuun lopussa. VAIN kaksi viidesosaa ihmisistä uskoo, et tä heidän perheensä tulee taloudellises ti paremmin toimeen seuraavan viiden vuoden aikana, selviää maailmanlaajui sesta The Edelman Trust Barometeristä. ”Sinä yönä, jona Taliban sulki yliopis tojen ovet afganistanilaisilta naisilta, sain paljon viestejä ja puheluita opiskeli joiltani. MAAILMAN SANA ??????. (lausutaan kohannia) Ukrainan kielen sana, joka tarkoittaa vahvaa kiintymyksen ja rakkauden tunnetta. Toisek si toiveikkaampia olivat indonesialaiset 73 prosentilla. Erilaisia versioita sanasta löytyy muistakin slaavilaisista kielistä. kertaa ja siihen osallistui yli 36 000 ihmistä 28 eri maasta. Akateemikot sanovat itsensä irti Afganistanissa JOUKKO miesopettajia ja opiskelijoi ta on jättänyt yliopiston Afganistanissa vastatakseen maata hallitsevan Taliba nin päätökseen sulkea naiset pois aka teemisesta maailmasta. Yksi lähtijöistä on Baktash Amini, jo ka toimi apulaisprofessorina Kabulin yli opiston fysiikan laitoksella. Luottamus tulevaan henkilökohtai seen talouteen oli suurimassa osas sa kyselyyn osallistuneista maista tänä vuonna kaikkien aikojen heikoin. Lisäk si sadat akateemikot ovat protestoineet kieltoa vastaan. En löydä sanoja kuvaamaan hei dän tilannettaan. Molempien maiden tu los kuitenkin laski viime vuodesta maa ilmanlaajuisen keskiarvon, kymmenisen prosentin, verran. Kyselytutkimus, jossa mitataan ihmis ten luottamusta muun muassa talouteen, mediaan, valtioon ja yrityksiin, julkaistiin tänä vuonna 22. Suomi ei ole mukana kyselytutkimuksessa. Pes simistisimpiä oltiin pohjoisella pallon puoliskolla. Luottamuksen heikentymisen voi daan esittää johtuvan muun muassa ko ronavuosista, Ukrainan sodasta ja talou den ennusteista. Positiivisimpia perheensä tule van talouden suhteen olivat puoles taan kenialaiset, joista 80 prosenttia uskoi taloutensa kohenevan. Luottamus omaan tulevaan talouteen romahti Lähde: 2023 Edelman Trust Barometer 9 12 23 26 29 43 58 64 73 80 Japa ni Rans ka UK Espa nja Ruot si Arge ntiin a Brasil ia Indo nesia Kenia Saud i Arab ia Luottamus oman talouden tulevaisuuteen maittain % *ei tulosta vuodelle 2022 2023 100% 0% 2022 -6 -6 -7 -7 -17 -15 -9 -7 -11 n/a* MAAILMAN KUVALEHTI 1
Raportin mukaan ”kotitekoisia” aseita käytettiin jo ennen vallankaap pausta ja niillä mahdollisesti surmat tiin myös rohingyoita. LE H TI KU VA LE H TI KU VA Sambian presidentti Hakainde Hichilema on vienyt Sambiaa uuteen suuntaan. Tosin luku on nykyään suurempi, sillä vuonna 2022 Sam bian lisäksi ainakin Malesia, Kazakstan ja Papua Uusi Guinea lakkauttivat sen. Maassa on Britanniasta itsenäis tymisen, vuoden 1964, jälkeen teloitettu 72 ihmistä. Samalla Hichilema poisti lain, joka mahdollisti tuomitsemisen kolmen vuoden vankeuteen, mikäli loukkasi presidentin kunniaa. Tällainen on esimerkiksi kyberturvallisuus ja tietoverkkorikollisuuslaki, jonka edellisen presidentin hallinto hyväksyi 2021 vaalien aattona. Esimerkiksi Yhdysvaltojen, Ranskan ja Japanin aseyritysten osia on löy tynyt Myanmarin armeijan tekemistä aseista siitä huolimatta, että maalle on asetettu pakotteita. 1989 tapauksia oli lähes miljoona, nyt vain päälle 10 vuodessa. 2023 MA AILMA PALOINA. Maassa on kuitenkin vielä sortavia lakeja, The Guardian kertoo. KOHTI PAREMPAA Vaarallinen dracunculiasismatotauti on melkein hävitetty maailmasta. Li säksi osassa maista, joissa kuolemanrangaistus on kirjattu lakiin, ei käytännössä sitä käytetä. Sen jälkeen armeija on tap panut tuhansia valtaa vastustavia, tai sellaiseksi väittämiään, ihmisiä. Sambiassa ei tuomita enää kuolemaan 8 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Yksi raportin tekijöistä Chris Sidoti kommentoi BBC:lle, että yritysten on suhteellisen helppo välttää nykyisiä pakotteita. Amnestyn raportin mukaan vuonna 2021 pantiin maailmassa täytäntöön aina kin 579 kuolemantuomiota. Lähde: Time SAMBIA lakkauttaa kuolemanrangaistuksen, ilmoitti maan presidentti Hakainde Hichilema viime jouluaatonaattona. Synkkä raportti: Myanmariin lähetetään aseenosia VÄHINTÄÄN 13 eri maan yritykset toimit tavat Myanmarille tarvikkeita, joilla se tekee aseita hyökätäkseen omaa kan saansa vastaan, kerrotaan Special Advi sory Council for Myanmarin raportissa. Sambian presidenttiä Hichilemaa on kehuttu kansainvälisessä yhteisössä uu distusten tekemisestä. Lähemmäs 400 ihmistä puo lestaan odottaa rangaistuksen täytäntöönpanoa. Kuolemanrangaistuksia jaettiin eniten Kiinassa, arviolta tuhansia, mutta maa pitää lukunsa salassa. Sambian presidentti ja hallitus ilmoittivat jo toukokuussa 2022 työskentelevän sä kuolemanrangaistuksen lakkauttamisen eteen. Kuolemanrangaistus on Amnesty Internationalin 2021 datan mukaan lakkautet tu kokonaan 108 maassa. Laki antaa hallinnol le mahdollisuuden takavarikoida elektronisia laitteita ja jotkut sambialaiset ovat jo saaneet syytteen lain rikkomisesta nykyisen presidentin Hichileman kaudella. Vuoden 2021 helmikuussa sotilaal liset joukot kaappasivat vallan Myan marissa. Aseenosat voidaan esimer kiksi välittää sellaisen maan yritykselle, joka ei ole asettanut pakotteita
”Tämä uskomaton saavutus on esi merkki siitä, kuinka voimme muuttaa nar ratiivia ja parantaa lajin tulevaisuutta", sanoi paikallisen järjestön Wildlife Trust of Indian aluejohtaja Rahtin Barman. Lisäksi populaatioita löy tyy jälleen muistakin Intian pohjoisosien osavaltioista ja Nepalista. LUONNONSUOJELU tuotti hedelmää In tiassa, kun vuonna 2022 Assamin osa valtiossa ei salametsästetty yhtään intiansarvikuonoa, kertoo järjestö Inter national Fund for Animal Welfare. Sarvien polton oli tarkoitus viestittää salametsästäjille, että heidän toimiaan ei hyväksytä. Sarvia käytetään statussymbolina ja niitä myydään ”lääkeaineeksi” Aasian markkinoille. Lisäksi huomatta van suuri osa maailman intiansarvikuo noista elää Assamin osavaltiossa. Intiansarvikuonoa on salametsästet ty suurimmaksi osaksi juuri sarven ta kia. Intiansarvikuono on laajalti Intian pohjoisosassa elänyt laji, joka metsäs tettiin lähes sukupuuttoon 1800luvulla. Edellisvuonna Assamin osavaltiossa poltettiin julkisesti valtion lähes 2 500 salametsästäjiltä takavarikoimaa intian sarvi kuonon sarvea. Nyt Assamin osavaltiossa elelee arviolta lähemmäs 2 900 intian sarvikuonoa. Arvioiden mukaan yksilöitä oli 1908 jäl jellä enää 12. Intiansarvikuonot saivat pitää sarvensa – ja henkensä MAAILMAN KUVALEHTI 1 . IS TO C K Intiansarvikuono on suurin viidestä maailman sarvikuonolajeista. Tapaus oli historiallinen, sillä sarvikuo nojen salametsästystä ei ole onnistuttu estämään 45 vuoteen. 2023 9 MA AILMA PALOINA. Lajin status on yhä vaarantunut
Tunnetuin ja arvokkain kryptoista on Bitcoin. Professori kir joitti, että kryptokriisi pakottaa valtiot aloittamaan sääntelyn ennemmin tai myöhemmin. Ti lanne oli hankala varsinkin niille, jotka olivat laittaneet suuren osan omaisuu destaan kryptoihin. 10 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Kryptovaluuttojen romahdus sai kansainväliset tahot kehottamaan kehittyviä maita kryptojen sääntelyyn. Sittemmin myös EU on edistänyt kryptoja sääntelevää MiCAasetusta. 2023 MA AILMA PALOINA. 1980luvulle mennessä verot olivat kaikkialla noin tuplaantuneet. Myös Kansainvälinen valuuttara hasto nosti esiin sääntelyn tärkeyden. Viime vuoden lopus sa tapahtui odotettu ja pelätty krypto valuuttojen totaalinen romahdus, jota edelsi yksittäisten kryptovaluuttojen kurssien putoamiset ja hakkerointiko hut. Henkilökohtaisia syitä kryptoihin si joittamiselle voi olla monia, esimerkiksi toiveet rikastua, tai etenkin kehittyvis sä maissa, turvata varat maan oman va luutan inflaation varalta. Harvardin yliopis ton taloustieteen professori Kenneth Rogoff kirjoitti viime kesäkuussa The Guardianissa, että suurista talouksista vain Kiina olisi ottanut sääntelyn tosis saan. Lähde: Our World in Data, Taxation, 2020 IS TO C K Afrikka on yksi nopeimmin kasvavista kryptomarkkinaalueista. Viimeinen naula arkkuun oli maail man toiseksi suurimman kryptovaluut tapörssi FTX:n ajautuminen konkurssiin marraskuussa. M AR KU S SO M M ER S Kaikkein rikkaimpien verotus on pienentynyt 80luvulta lähtien kaikkialla maailmassa. UNCTAD ehdotti muun muassa, että maiden viranomaiset säätelisivät kryp topörssiä sekä kieltäisivät rahoituslai toksilta kryptovaluuttojen omistamisen. Lähes kaikissa maailman maissa vuoden jälkeen verojen osuus valtioiden tuloista kasvoi merkittävästi. Lisäksi kehittyvät valtiot itsessään ovat olleet kiinnostuneita kryptoista. Kryptovaluuttojen romahdus tar koitti monelle rahojen menetystä. Ylipäätään kryptoja ei ole säännel ty vielä kovin paljoa. Viime elokuussa UNCTAD varoitti, että kryptovaluutat ovat epävakaita ja tuovat mukanaan sosiaalisia riskejä, ku ten uudenlaisen mahdollisuuden kier tää veroja. Virasto esitti, että kryptoja säänneltäisiin kehittyvissä maissa, jotta ne eivät vahingoittaisi valtioiden talo utta. Kuitenkin YK:n kauppa ja kehitysjärjestö UNCTAD:n mukaan 20 valtiosta, jonka asukkaat omistavat eniten kryptoja, 15 on kehit tyviä maita. Pisimmälle ovat menneet El Salvador ja KeskiAfrikan tasavalta, jotka ovat ot taneet Bitcoinin käyttöön virallisena maksuvälineenä. Kryptovaluutat eivät ole kuitenkaan osoittautuneet varmaksi rahansäily tyksen välineeksi. Rikkaita verottaa eniten Tanska, jossa korkeimman veroluokan tulovero on KEHITTYVÄT maat ja kryptovaluu tat eivät välttämättä kuulosta toden näköiseltä parilta. Kryptot, tai kryptovaluutat, ovat salauskirjoitustekniikkaan perustu via digitaalisessa muodossa olevia va luuttoja, jotka ovat perinteisen talous järjestelmän ulkopuolella. Rogoffin kesäkuinen kommentti en nusti hyytävästi tulevaa. MAAILMAN LUKUJA Kryptokriisi sai vaatimaan sääntelyä 1?3 yli 1?2 1920 59 % Verot ja tulonsiirrot kavensivat 35:ssä OECDmaassa tuloeroja 2016 keskimäärin noin valtion kokonaistuloista tulee veroista
Yritämme jatkuvasti liittää omaa elämäämme osaksi Miksi olemme niin kiinni kuluttamisessa. Mikko Kurenlahti itseä suurempaa kokonaisuutta, ymmärtää itseämme, maailmaa ja toisiamme sekä suunnata kohti parempaa ja merkityksellisempää elämää. Syyt kulutusjuhlaan eivät siis olekaan niin pinnallisia kuin ajattelemme. Aineellisen maailman sijaan kuluttajuuden ydin on niissä lukuisissa aineettomissa merkityksissä, joita olemme oppineet lataamaan kulutuskohteisiin. Materiaalisen vaurauden tavoittelun taas on kerrottu johtavan yksilökeskeisyyteen ja vievän kulutusyhteiskuntien asukkaita yhä kauemmas toisistaan. Ystävyys ja rakkaus saattavatkin tarkoittaa vaikkapa loma matkoja. Nyt pikapikaa siis eroon tällaisesta pinnallisesta sinnittelystä – lopettakaa kuluttaminen – eikö vain. ”Vallitsevana sosiaalisena liimana kuluttaminen on kuin symbolinen kieli.” M AR KU S SO M M ER S NÄKÖKULMA Kirjoittaja on tutkija, toimittaja ja tieto kirjailija.. Kuluttajuus on totuttu ymmärtämään materialismin synonyymina. Voidaan väittää, että maailman ja itsen välisenä ”käyttöjärjestelmänä” kuluttajuus toteuttaa jopa uskonnon tehtävää. Vallitsevana sosiaalisena liimana kuluttaminen on kuin symbolinen kieli, jonka avulla jaamme käsityksiä itsen, toisen ja maailman välisistä suhteista. Kulutuskulttuurille selkänsä kääntävä taas suuntaa retein askelin retkikauppaan päivittämään vaellus varusteita. Ongelmien ratkaisemisen ensiaskel onkin ymmärtää, miksi toimimme kuten toimimme. Paljon puhutaan myös merkityksettömyyden kasvusta: poloinen kuluttaja menettää otteensa elämän tärkeistä merkityssisällöistä, kulttuuri köyhtyy ja ihmisyys taantuu. Vaatekaupassa pohdin identiteettiä: onko enemmän ”minua” pukeutua farkkuihin, chinoihin vai reisitaskuhousuihin – vai osoitanko tukeni hankkimalla laukkuun kansalaisjärjestön pinssin tai bändin logon. KULUTTAMINEN ei suinkaan ole sisäisesti tyhjää, vaan hyvin merkityksellistä sosiaalista toimintaa. Kyse on esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja dramaattisesti etenevän lajikadon taustalla vaikuttavasta juurisyystä. YHTEISKUNNASSA on totuttu puhumaan tilanteen kielteisistä seurauksista, mutta vähemmän itse syistä. Vallitsevat tavat tavoitella inhimillistä hyvinvointia eivät yksinkertaisesti mahdu yhden rajallisen planeetan asettamiin reunaehtoihin. Miksi me yksilöinä ja yhteisöinä olemme niin kiinni kuluttamisessa. K ulutuskeskeiset elämäntavat edustavat aikamme suurinta ympäristöja kestävyysongelmaa. Sosiologi-teologi Peter L. Mutta jo arjen syöminen on arvovalintoja: ostanko tehotuotettua vai luomua, eläinvai kasviperäistä, paikallista vai globaalia – olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Tämä tekee ilmiön haastamisesta hankalaa. Berger on nimittäin määritellyt tämän tehtävän olevan ”yhteisen maailman rakentamista, jonka piirissä kaikki sosiaalinen elämä saa perimmäisen kaikille sitovan merkityksensä”
Burundilla on myös maantieteelliset haasteensa. Vaikka kansantalouden kakku on kasvanut 2000-luvun alusta kohtalaisella vauhdilla, samalla aikavälillä Burundin väkimäärä on kaksinkertaistunut. Burundin tärkeimmät vientituotteet ovat kulta, kahvi ja tee. 2000-luvulla olot ovat olleet rauhallisemmat. Sähköttömyys on yksi konkreettinen esimerkki siitä, millaista on elää maailman köyhimmässä valtiossa. Viime vuosina myös talouskasvu on hidastunut. Jos sähköt ovat edes muutaman tunnin poikki, se on meillä iso uutinen. Burundin historia on karua luettavaa. Maailman köyhin valtio: BURUNDI Jaossa niukkuutta Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF * henkeä kohden laskettu ja osto voima korjattu BKT, dollareissa IS TO C K SUOMESSA varaudutaan siihen, että sähkönjakeluun saattaa talvella tulla ajoittaisia häiriöitä. Kullasta maa saa lähes puolet vientituloistaan, mutta ylivoimaisesti suurin osa väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Burundi 865 2. Kongon demokraattinen tasavalta 1 328 172. Vuonna 1962 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen maassa on koettu useampi vallankaappaus, kaksi kansanmurhaa, yli kymmenen vuotta kestänyt sisällissota ja muuta poliittista väki valtaa. Burundissa taas yksi viime aikojen tärkeistä uutisista oli Ruzibazin vesivoimalaitoksen avaaminen syyskuussa 2022. Afrikan kehityspankin mukaan Burundin ja naapurimaa Ruandan vientija tuontikustannukset ovat nelinkertaiset Keniaan ja Tansaniaan verrattuna. Suomi 58 659 12 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 2023 MA AILMANENNÄT YS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Vuonna 2021 Burundin hallitus määräsi seitsemän kaivosyhtiön kaivokset suljettaviksi, kunnes sopimukset neuvoteltaisiin uusiksi. Maailman köyhin maa * Burundissa hidas talouskasvu jää nopean väestönkasvun jalkoihin. Maatalous puolestaan on erittäin altis sään ääriilmiöille, joita ilmastonmuutoksen pelätään entisestään pahentavan. Kiinalaisvoimin rakennettu 15 megawatin voimala tuli tarpeeseen, sillä Maailmanpankin mukaan vain noin 12 prosenttia Burundin väestöstä on sähkönjakelun piirissä. Somalia 1 322 5. Teksti: Juha Mäkinen 1. Etelä-Sudan 934 3. Kaivosteollisuuden tuotot ovat kuitenkin valuneet enimmäkseen ulkomaille. Se on pieni sisämaavaltio syvällä Afrikan ytimessä, ja liikenneinfrastruktuuri on puutteellista, joten ulkomaankaupan käyminen on vaivalloista ja kallista. Burundia ovat vuosien varrella koetelleet sekä pahat kuivuudet että tuhoisat tulvat. Burundilla on merkittävät mineraalivarannot, joissa olisi potentiaalia vaurastumiselle. Keski-Afrikan tasavalta 1 088 4. Nähtäväksi jää, missä määrin burundilaiset hyötyvät maaperänsä rikkauksista. Joka neljäs lapsi on alipainoinen, aikuisväestöstä lähes joka kolmas on lukutaidoton ja yli 70 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Ongelmia Burundilla silti riittää. Yksi taustatekijä Burundin köyhyydessä on nopea väestönkasvu, jonka jalkoihin talouskasvu jää. Lopputuloksena henkeä kohden laskettu BKT on nyt selvästi alemmalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä
Ilmaston muutoksen pelätään pahentavan jo esiintyviä sään ääriilmiöitä.. Suurin osa Burundin väestöstä saa elantonsa maataloudesta
Tällainen arvottaminen vie meitä myös poispäin entisestä kasvustrategiastamme. Toisia toimintoja ajetaan alas ja toisia ylös. EU -valtiot olisivat ehkä velkaantuneempia, mutta olemme onnistuneet siirtymässä. On tehtävä konkreettisia muutoksia eri sektoreilla. Toki pitää miettiä myös globaalia kokonaisuutta. BIOS :ssa olemme kuvanneet urakkaa ekologiseksi jälleenrakennukseksi. Jos emme mitään muita syitä keksi miksi, niin on aina itsekkyysargumentti; jos muualla maailmassa asiat menevät huonosti, se satuttaa meitäkin. Sitä ennen voi ihmetellä, miten taloudella onkin totuttu tarkoittamaan pikemminkin raha virtoja kuin sosiaalisia ja materiaalisia resursseja ja niiden riittävyyksiä.. Suomessa ajatellaan, että olemme onnistuneet hienosti vähentämään hiilipäästöjä, vaikka taloutemme on kasvanut. Silloin se, kasvaako talous vai ei, ei ole talouspolitiikan fokuksessa. Onko talouskasvu mahdollista vihreästi. Aivan viime vuosina on rakennettu tuulivoimaa. Aika vähän on siis tehty sitä yhteiskunnan muutosta, jonka on pitänyt olla käynnissä jo pitkään. Jos olemme pelanneet korttimme hyvin, olemme velkaa omille keskuspankeillemme. Saamme vastauksen kysymykseen, toteutuiko vihreä talous kasvu, mahdollisesti vasta vuosikymmenten päästä. Kun olemme velkaa lähinnä itsellemme, on vaikea nähdä ongelmaa. Jos vihreällä kasvulla tarkoitetaan rajatusti esimerkiksi lisätuulivoimaa, voidaan sanoa, että vihreä kasvu on mahdollista. Se on konkreettinen toimenpide, joka syrjäyttäessään muuta sähköntuotantoa vähentää päästöjä. Määrällisestä BKT -tavoitteesta siirrytään sisältöön, siihen että toimeliaisuus ohjautuu oikeisiin kohteisiin. Tähän mennessä tiedämme, että talouskasvu on ollut massiivisen tuhoisaa luonnolle ja lajistolle. Tutkimuksessa ja muualla puhutaan nyt yhteiskunnan kestävyyssiirtymästä. Todellisuudessa Suomessa ei ole vähennetty nettopäästöjä yhtään 30 vuodessa. Emme voi eristää itseämme, joten on oleellista, että kaikkialla tehdään muutoksia. Luonnonvarojen käyttö on kestävää ja ihmisten hyvinvointi on parantunut. 14 K AKSI KULMA A PAAVO JÄRVENSIVU TUTKIJA, BIOS-TUTKIMUSYKSIKKÖ Jos talous ei kasvakaan, mitä sitten. Siis siitä, että yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on kasvattaa BKT :tä, sisälsi se mitä tahansa. Se voi olla myös ihan ok tapa katsoa asiaa, sillä silloin aletaan arvottaa toimintoja, joita halutaan lisätä tai vähentää. Globaalin pohjoisen pitää tukea etelää investoinneilla. Jos oletetaan, että EU -alue tekee tällaista talouspolitiikkaa 2050 asti ja päädymme tilanteeseen, että talous ei kasvanutkaan, mitä sitten
Totta kai luonnonvarojen käytön tulee samalla olla kestävällä pohjalla. Uskon markkinatalouden kykyyn ohjata, sillä vielä ei maailmasta ole mikään raakaaine loppunut. Meillä on nyt tämä talousjärjestelmä, joten näillä pelimerkeillä muutokset on tehtävä. Paine vihreään siirtymään on suuri niin rahoittajien kuin kuluttajienkin puolelta. Kun näytetään, että vihreä siirtymä on kannattavaa, markkinat lähtevät mukaan.. Siirtymä tarkoittaa laajaa toiminnanmuutosta kaikilla toimialoilla ja vaatii investointeja. Energiateollisuudessa pitää varmistaa kohtuuhintainen ja toimitusvarma puhdas energia. Uskon, että suomalaiset yritykset ovat vahvasti sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Myös teollisuudessa pitää löytää vihreitä ratkaisuja. Kiertoa varten tarvitsemme sen mahdollistavia palveluita. Siinä missä Paavo Järvensivu puhuu ekologisesta jälleenrakennuksesta, Ulla Heinonen kannattaa yritysten tukemista. Sen saavuttamiseksi meidän täytyy tehdä vihreä siirtymä. Tässä vaiheessa meillä ei ole varaa jäädä pohtimaan, millaisen talousjärjestelmän haluaisimme, vaan meidän pitää tehdä konkreettisia muutoksia. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa voidaan miettiä, miten purkumateriaaleja käytetään uudelleen. Yrityksiä pitäisi nyt tukea esimerkiksi TKI eli Tutkimusja kehityshankkeet -rahoituksilla. Nyt tuotteiden käyttöaste on matala. Esimerkiksi korjaajan ei tarvitse tulla käymään fyysisesti, vaan asian voi hoitaa virtuaalisesti. Kun tietyn raaka-aineen käyttö on suurta, sen hinta nousee ja käyttö sitä kautta vähenee. Osalle on selkeää, miten vihreä siirtymä tehdään, toiset vielä miettivät omaa kulmaansa. Teksti: Riina Rastas Kuvat: Eeva Anundi ja Helena Heiskanen ULLA HEINONEN VIHREÄN KASVUN JOHTAJA, ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Markkinat seuraavat tuotteliasta esimerkkiä EK :n tavoitteena on kestävä talous, jossa luonto, hyvinvointi ja talous ovat tasapainossa. Tulemme tulevaisuudessakin tarvitsemaan fyysisiä tavaroita, mutta meidän tulisi löytää tapa hyödyntää niitä mahdollisimman pitkälle. Näen, että tulevaisuudessa Suomi voisi olla esimerkkinä muille valtioille siinä, että päästöjä voidaan vähentää samalla, kun tehdään talouskasvua ja kädenjälkeä maailmalla. Data ja digitalisaatio tulevat olemaan tärkeässä asemassa. Vihreä siirtymä on yrityksille myös mahdollisuus. Yritykset ovat kuitenkin eri lähtöasetelmissa. Markkinat alkavat etsiä uusia raakaaineita tilalle. Meillä ei ole enää varaa perustaa talouskasvua uusien luonnonvarojen kuluttamiseen. Pitäisi ratkaista, miten saamme olemassa olevat resurssit kiertämään ja miten luoda arvoa immateriaalisesti. Vihreän kasvun suhteen meillä on hyviä avauksia, mutta vielä on paljon tehtävää
MA AILMANK ANSAL AINEN. Suomessa esiintynyt Ashu toivoo jatkoa kansainväliselle sirkusuralleen
Kotona iso perhe odottaa häneltä rahaa. Tikapuita pitkin unelmiin Etiopialainen sirkustaiteilija Asnafi "Ashu" Dejene on ensimmäistä kertaa elämässään ulkomailla. Esiintymiset Tanssin talon 700-henkisen yleisön edessä olivat hänestä uskomattomia, mutta tulevaisuus jännittää. Teksti: Kaisa Viitanen Teksti: Joona Pettersson MAAILMAN KUVALEHTI 1 . 2023 17
Tuossa vaiheessa teatterinjohtajalla alkoi olla ehdokaslistallaan jo 80 kansainvälistä sirkustaiteilijaa, mutta sirkuksessa pestejä oli vain 15. Viisi vuotta myöhemmin seitsenminuuttinen sirkusnumero oli valmis. Monista nuorista oli tullut niin taitavia, että heitä palkattiin Espanjaan ja Britanniaan. Viestissä Tuominen kehui 21-vuotiasta Ashjene Dejeneä näin: ”Kova treenaamaan, osaa englantia, kaksi kovaa numeroa ja Etiopian gymnastic champion vuodelta 2018.” Korpiniitty klikkasi auki Tuomisen kuvaaman videon. Usein opettajatkaan eivät osaa kovin hyvin englantia, joten sen käyttäminen opetuksessa on vaikeaa. K atunäkymä Helsingin Ruoholahdessa on loskaisen harmaa. Kolme kuukautta myöhemmin hän oli valmis siirtymään keski lattialle. Sen oli lähettänyt sirkustaiteilija Petri Tuominen, joka kertoi olleensa tekemässä itäisessä Afrikassa etiopialaisten sirkustaiteilijoiden kanssa uutta teosta. 2023. Köyhän perheen on vaikea kouluttaa lapsiaan korkealle. Dejenen isosisko oli käynyt hoivapainotteisen yläkoulun, mutta lääkäriopintoihin ei ole varaa. Korpilahtea miellytti siinäkin Dejenen energisyys. Pöydällä on nyt pussillinen voisilmäpullia, suklaamuroja ja kaurakeksejä. ”Hän suunnittelee nyt perustavansa kaupan, jossa myisi maitotuotteita ja vihanneksia. Hän oli löytänyt 13vuotiaana lähi seudun sosiaalisen sirkuskoulun, jossa sai harjoitella vapaaehtoisten opettajien kanssa ilmaiseksi. Teatterinjohtaja ehdotti video haastattelua. Hänkin asetti tikkaat nojalleen seinää vasten ja alkoi harjoitella. Ostimme ulkopuolelta hyvin vähän”, Dejene kertoo. Kaupassakin Tino auttoi minua valitsemaan itselleni syötävää.” Vain puuroaineksia hän ei ole löytänyt. Lokakuussa Etiopiasta Suomeen saapuneelle Dejenelle Helsinki näyttäytyy erityisenä paikkana. V uosi sitten helmikuussa Tanssiteatteri Hurja ruuthin johtajan Liisa Korpi niityn sähköpostiin ilmestyi viesti. 18 MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Cyr-renkaan pyörittäminen omalla keholla on uudempi sirkuslaji, tuttu Talvisirkuksessa sekin. Sen perustamiseen tarvitaan vielä rahaa.” Aluksi Ashnafi Dejenelle sirkus oli hupia ja ajanvietettä. Niinpä hän katsoi myös toisen videon. Hän julkaisee sen Facebookissa saatesanoin Follow your heart but take your brain with you. K ymmenen lasta, kuusi lehmää ja tefviljaa kasvava pelto. ”Silloin ymmärsin, että tällä työllä voi päästä ulkomaille töihin. Heillä oli myös sähköä ja huonekaluja. Temppu kuuluu klassisiin sirkuslajeihin, mutta Dejenen akrobatiassa oli Korpiniityn mielestä erityistä taituruutta. ”Ilman Tinoa minulla olisi vaikeaa. Huipulla nuorukainen nousee seisomaan niiden päälle, kunnes hypähtää tikkaiden etupuolelle ja kipittää alas. Mutta kun Petri Tuominen myöhemmin tapasi Dejenen, hän ei juuri englantia osannut. Kerran Dejene näki You Tubessa tikastempun. Hän jakaa asunnon ranskalaisen sirkustaiteilija Quentin ”Tino” Dubot’in kanssa. Ashnafi Dejene ei ollut koskaan ollut ulkomailla. Ashnafi Dejene on kasvanut vaatimattomissa oloissa maaseudulla, Hawasa-kaupungin laitamilla eteläisessä Etiopiassa. Sirkusfestivaaleille Dejenen huomasi pääkaupungissa Addis Abebassa toimivan sirkuskoulu Fekatin vetäjä. Siinä Dejene nostaa tikkaat pystyyn ja astelee niitä ylöspäin. Kaikkein köyhimpiin hänen perheensä ei kuulu, sillä perheellä oli varaa maksaa lasten pakolliset koulupuvut. Etiopian peruskoulussa ensimmäiset kuusi luokkaa käydään amharaksi, siitä eteenpäin englanniksi. Ryhmän piti tulla kiertueelle Eurooppaan, mutta koronasulkujen ja Etiopian pohjoisosien sisällissodan takia hanke viivästyi ja varat loppuivat. Ashnafi Dejene ottaa puhelimen esiin ja näppää selfien. Hän kutsuivat Dejenen muuttamaan joukkoonsa. Se on Etiopiassa tavallista. Esiintymistaitoa hänellä oli, mutta olisiko hänestä sitoutumaan raskaaseen esityskauteen ja kestäisikö hänen kuntonsa kaksi näytäntöä päivässä. Tuona aikana Dejene näki useita taiteilijoita, joista oli tullut kansainvälisiä tähtiä. ”Pärjäsimme, koska kasvatimme suurimman osan ruuasta itse. Tuominen kääntyi jokavuotisesta Talvisirkus-esityksestä tunnetun teatterinjohtajan puoleen ja kertoi yrittävänsä auttaa työryhmään kuuluneita sirkusammattilaisia löytämään jotakin muuta työtä. Dejene kävi koulua kahdeksanteen luokkaan asti. Korpiniittyä pohditutti. ”Täällä on erilaista aivan kaikki”, Dejene sanoo keittiössä Kivikon kaupunginosassa Helsingissä. Koulu tarjosi punkan ilmaiseksi, korvaukseksi Dejene alkoi opettaa naapuruston lapsille sirkusta. Tikkaat tutisevat, mutta pysyvät pystyssä
MAAILMAN KUVALEHTI 1 . Banaaninlehdille oli katettu perheen omasta laumasta teurastetun naudan raakaa lihaa. Ennen Suomeen tuloaan Ashu Dejene vietti perheensä kanssa meskel juhlaa. 2023 19. ” Kova treenaamaan, osaa englantia, kaksi kovaa numeroa ja Etiopian gymnastic champion vuodelta 2018
Itse oppinut akrobaatti Ashu Dejene, 22, on taitava Cyr renkaalla ja esiintymisessä, mutta työnhaku ja työlupien järjestely kansainvälisessä sirkuspiireissä on vielä vierasta. ”Yksin en olisi päässyt näin pitkälle. Onneksi olen saanut apua”, Dejene sanoo.. Siihen hän ei ole saanut koulutusta