Mitä maailma opettaa. Tee ma : Kou lutu s Ma ailm an Ku vale hti 1/2 020 Koulun tulevaisuus: Tavoitteena hyvä ihminen Kun nuoret halutaan pitää erossa Rio de Janeiron väkivaltaisesta arjesta, balettikoulun kuri on siihen hyvä keino. Favelan joutsenet TEEMA: KOULUTUS 1 2020 6,90?€
HELSINKICINEAASIA Haaveena turkistarhaton Suomi. Tule mukaan rakentamaan eläimille parempaa maailmaa. animalia.fi/kuukausilahjoitus. 12.–15.3.2020 AASIALAISEN ELOKUVAN FESTIVAALI ASIAN FILM FESTIVAL KORJAAMO KINO / KINO REGINA / ORION HELSINKICINEAASIA.fi . / . Ryhdy Animalian kuukausilahjoittajaksi
Heidän sanailuaan oli hauska seurata. Minulle näytettiin kuvaa Santerin tanssiliikkeistä Lean häissä, ja he vitsailivat tekevänsä seuraavaksi yhdessä kalastusdokumentin.” Anni Valtonen Sinimaria Halonen Lea ja Santeri Pakkanen kalaretkellä Uukuniemen kesämökillä Pyhäjärvellä noin vuonna 1995. Suomi-Venäjä 50-53 Tiimeistä paras Sinimaria Halonen kirjoitti tähän lehteen inkerinsuomalaisen isän ja tyttären, Lea ja Santeri Pakkasen suhteesta. Kohtaaminen muistutti myös, miten tärkeää menneisyyden kipukohtien avaaminen on ihmisen identiteetille. ”Isän ja tyttären suhde on lämmin. ”Iskä taitaa juuri opettaa mulle perämoottorin käyttöä.” Maailman Kuvalehti 1/?2020 3. Koska inkerinsuomalaisten vaiheet ovat monille melko tuntemattomia, oli jutusta käytävä ilmi, keitä he ylipäätään ovat, vaikka pääpaino olikin Lean ja Santerin tarinassa. ”Ei inkeriläisistä koulussa puhuttu. Yllätyin, miten suuresta joukosta oli kyse: vainot kohdistuivat käytännössä jollain tavalla jokaiseen Inkerinmaan lähes 140 000 inkerinsuomalaiseen.” Tarinan takaa Jutunteko vahvisti Haloselle sitä, miten välttämätöntä on, että kaikki ihmisryhmät tulevat hyväksytyiksi ja kuulluiksi samanarvoisina
Tässä numerossa Suomi 16 Opintoohjaaja Liisa Huhta haluaa innostaa paineidensa kanssa painivia lukiolaisia leikkimielisyyteen. Mikä on koulutuksen tärkein päämäärä. Kolumbia 26 Psykologi Luz Rodríguez kiertää kolumbialaissa kylissä puhumassa nuorille itsensä ja perheen arvostamisesta. Suomi 20 Ilmasto lämpenee, työpaikat katoavat ja viheliäiset ongelmat odottavat ratkaisijaansa. 4 1/?2020 Maailman Kuvalehti. Teemme töitä, jotta elämä olisi reilumpaa. Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Kirkon Ulkomaanavun Carita Cruz 50 Suhteita Lea ja Santeri Pakkanen 54 10 kysymystä Nura Farah 56 Arviot ja vinkit 58 Ilmiö Australiaan jättilahjoitus Facebookissa 59 Kolumni Elina Hirvonen 60 Kumma kolkka Pappilassa Lontoon liepeillä 61 Mistä tämäkin on. 62 Katso, järjestö Kansan Sivistystyön Liitto Kannen kuva: Evgeny Makarov Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Laura Oja, David Estrada Larrañeta, Marjaana Malkamäki Maailman Kuvalehteä julkaisee Fingo, joka on 300 kansalaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Ihan kaikkialla. Maailma paloina 6 Tulipalot kuriin tulen avulla 7 Maatalous vie puolet maasta 8 Afrikassa on yhä pimeää 9 Muurahaiskäpyjä uhkaa salametsästys 10 Syvästi kahtiajakautunut Iran 11 Kolumni Kaari Mattila 12 Maailmanennätys Ahkerat pikku aussit 14 Välähdys Leijafestivaalilla Intiassa Pitkät jutut Teema: Koulutus 16 Henkilökuva Opinto-ohjaaja Liisa Huhta 20 Tavoitteena hyvä ihminen 26 ”Kehosi on temppelisi” 30 Opin uutta! 38 Balettia favelassa 46 Essee Voiko koulutuksen vielä pelastaa
Tiesin vain yhden asian: osaan kirjoittaa. Äidinkielen opettaja. Tämän lehden jutussa Tavoitteena hyvä ihminen (s. Sanon toki muutakin: jos löydät jutun, josta nautit ja sytyt, keskity siihen. Siellä muistan selailleeni korkeakoulujen opinto-oppaita tämän yhden ainoan tiedon valossa. Nuoruus on itsensä luomisen aikaa, mullistuksessa on ihmisen koko identiteetti. Koulutus ylläpitää myös vallitsevia, kestämättömiä rakenteita.” Kun ohjaamme lapsiamme ja nuoriamme, takerrummeko liiaksi tämän hetken todellisuuteen. Mieti, mikä sinulle on tärkeää. Luota omiin kykyihisi. Kukaan nuori ei haluaisi tärkeiden ovien sulkeutuvan tässä kohtaa elämäänsä. 20–25) Itä-Helsingin kielilukion ykköset pähkäilevät valintojensa edessä. 16–19) nuoria leikkimielisyyteen. Mutkien kautta saan tänä päivänä elantoni pääasiassa kirjoittamalla. Lukiolaisten uupumuksesta kirjaa kirjoittava opinto-ohjaaja Liisa Huhta kannustaa (s. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden vastaava päätoimittaja. Elämän merkityksellisyyden mittari ei ole vain ura tai menestys. Vahvuuteni on johdattanut minut tähän, missä olen nyt. Nuoruudessa tärkeää on löytää joku suunta, jo se on riittävä: ankkuroituminen johonkin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin lapsenlikaksi Lontooseen. Siksi jatko-opintoihin ja työelämään valmistamisen ohella koululla on mahdollisuus muuttaa kokonaisten sukupolvien ajatusmaailmaa ja toimintaa: millaisia ihmisiä kasvatamme, miten ja millaiseen maailmaan. “Suorittajat voisivat seikkailla, ja seikkailijat vähän myös suorittaa”, hän sanoo. Mutta niihin ei pidä jäädä kiinni. ”Koululla on mahdollisuus muuttaa kokonaisten sukupolvien ajatusmaailmaa.” Anni Valtonen Tulevaisuutta luodaan vahvuuksilla TE EM U U LL G RÉ N Maailman Kuvalehti 1/?2020 5 Pää kirjoitus. Uuteen opetusohjelmaan tuotu matematiikan korostaminen muiden aineiden kustannuksella hämmentää monia. Toimittaja. Älä tee elämäsi suuria valintoja pelkästään työmarkkinoiden tarpeita ajatellen. Mihin ammattiin hän on tähtäämässä, tarvitseeko hän siihen pitkää matematiikkaa. Äitinä rauhoittelen häntä, ei mitään hätää. Kirjallisuudentutkija. Kun käyn puhumassa nuorille kouluissa, sanon heille aina saman asian: elämässä mennään eteenpäin vahvuuksilla, ei heikkouksilla. L ukion ensimmäistä luokkaa käyvä esikoiseni tuskailee tulevaisuutensa kanssa. Heidän huolensa ovat pitkälti samoja kuin kodissani kasvavan nuoren. Itse en tiennyt vielä lukion lopussakaan, mitä haluaisin isona tehdä. Totta kai täytyy. Osaammeko ottaa huomioon, että kestävän tulevaisuuden pitäisi rakentua kokonaan toisenlaisen maailmankuvan varaan. Tämä ei tarkoita sitä, ettei heikkouksiaan kannattaisi tiedostaa. Se ei liene pitkällä tähtäimellä kovin kestävää. Kukaan ei osaa kaikkea eikä kenenkään tarvitse olla hyvä kaikessa. Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää pohtii jutussa koulun roolia ekologisen kriisin ratkaisemisessa: ”Onko koulu osa ratkaisua vai ongelmaa
6 1/?2020 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Ainakin 28 ihmistä menetti henkensä. Tulella on raivattu vaikeakulkuista pensaikkoa ja tehty tilaa ruohokasvillisuudelle, joka houkuttelee riistaa. Seurauksena on ollut monimuotoinen poltetun ja polttamattoman maan mosaiikki. Myös Australian viranomaiset käyttävät ennakoivia polttoja hillitäkseen tuhoisia maastopaloja, mutta tutkijoiden mukaan aboriginaalien tulenkäyttö johti usein parempiin tuloksiin. Maata paloi yli kuusi miljoonaa hehtaaria – noin Latvian kokoinen alue – ja yli tuhat kotia tuhoutui. Aboriginaalit ovat tuhansien vuosien ajan polttaneet maastoa tarkoituksella. Tuhoisia paloja voitaisiin hillitä ottamalla oppia Australian alkuperäiskansojen eli aboriginaalien tulenkäytöstä, kirjoittaa professori David Bowman Tasmanian yliopistosta. Tulipalot kuriin tulen avulla IS TO C K Koonnut Juha Mäkinen Noin Latvian kokoinen alue tuhoutui Australian maastopaloissa. Tammikuun puolivälin sateiden myötä palot on saatu toistaiseksi hallintaan. Samalla suurten ja tuhoisien palojen riski pienenee, kun maastoon jää vähemmän rutikuivaa kasvillisuutta. Bowman on erikoistunut pyrogeografiaan eli tulen rooliin maantieteessä. Australiassa vuodenvaihteessa raivonneet maastopalot olivat kuin pahimmasta ilmastonmuutospainajaisesta. Nykyään palot sytytetään usein lentokoneista käsin, kun taas aboriginaalit ovat olleet asuinalueillaan jatkuvasti läsnä ja polttaneet pieniä alueita kerrallaan
Ympäristön näkökulmasta ongelmallista onkin nimenomaan lihan ja maidon tuotanto. Tulokset ovat olleet lupaavia, ja menestyneimmistä lajikkeista on saatu selvästi suurempaa satoa kuin tavallisesta riisistä. Sadan viime vuoden aikana maatalouskäyttöön on otettu kaksi miljardia hehtaaria lisää. Kiinan Qingdaossa sijaitseva suolaisuutta ja emäksisyyttä kestävän riisin tutkimuskeskus on jalostanut useita lajikkeita, joita on testattu kahden viime vuoden aikana koeviljelmillä Dubaissa ja Kiinassa. Lähde: Our World in Data Maatalous vie puolet maasta Suolaa sietävät riisilajikkeet voivat tarjota osaratkaisun kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseen tulevaisuudessa. ”Suolariisiä” voidaan viljellä esimerkiksi vuorovesimatalikoilla merten rannoilla sekä alueilla, joissa maaperä on liian suolapitoinen perinteisille viljelykasveille. Ihmeriisi sietää suolaa Maailman sana karó tarkoittaa unkariksi viljelyksillä käytettävää tukikeppiä ja huonointa kouluarvosanaa, ykköstä. Yksin Kiinassa on keskuksen tietojen mukaan jopa sata miljoonaa hehtaaria suolaista maata, jota voitaisiin hyödyntää uuden suolariisin viljelyssä. Metsien raivaaminen maatalouden tieltä on ollut globaalisti yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuutta heikentäneitä tekijöitä. Maapallon pinta-ala 71 % viljelykelpoista maata (josta 50% maatalouskäytössä) 19 % aavikoita ja joutomaita 10 % jäätiköitä 23 % ruokakasvien viljelyyn 77 % eläintuotannon käytössä Maatalouskäytössä oleva maa Maailman Kuvalehti 1/?2020 7 MAAILMA PALOINA. Eläinkunnan tuotteilla katetaan vain vähemmistö – vajaa viidesosa kaloreista ja 37 prosenttia proteiineista – ihmiskunnan ravinnontarpeesta, mutta niitä varten on varattu jopa 77 prosenttia, lähes neljä viidesosaa, maatalousmaasta. Toiseen puoliskoon mahtuvat esimerkiksi kaikki maailman jäljellä olevat metsät (37 %) ja pensaikot (11 %). Jos avaruusoliot laskeutuisivat sattumanvaraiseen paikkaan maapallolla, olisi varsin todennäköistä, että he saapuisivat pellolle tai laidunmaalle. Maatalous on tietysti välttämätontä, sillä ilman ruokaa on paha tehdä mitään muutakaan. Ihmiskunta on näet valjastanut puolet maapallon viljelykelpoisista maa-alueista maatalouden käyttöön
Vaikka sähköistäminen on selvästi edennyt vuosituhannen vaihteesta, 2010-luvulla kehitys on polkenut paikallaan tai mennyt jopa takapakkia. Modernia elämää on vaikea kuvitella ilman sähköä. Vaikka sähköjohto kotiin tulisikin, se ei vielä takaa sähkönjakelun toimivuutta. Kuudella KeskiAfrikan maalla on oma CFA-franginsa, ja näissä maissa pohditaan nyt, pitäisikö niiden seurata Länsi-Afrikan esimerkkiä. Eurosidoksesta ei uudistuksessa luovuta, mutta symbolisen nimenmuutoksen lisäksi tehdään kaksi teknistä muutosta: Länsi-Afrikan keskuspankin johtokuntaan ei enää jatkossa nimetä Ranskan edustajaa, eikä rahaliiton maiden tarvitse tallettaa osuutta valuuttareserveistään Ranskaan. Vaikka sähköjohto kotiin tulisikin, se ei vielä takaa sähkönjakelun toimivuutta. Lähde: WHO A P / LE H TI KU VA 8 1/?2020 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Monet Zimbabwelaiset valaisevat aurinkoenergialla, mutta polttavat edelleen puita ruoanvalmistuksessa. Valuutta perustettiin vuonna 1945, jolloin sitä käyttävät maat olivat vielä Ranskan siirtomaita. Kahdeksan LänsiAfrikan maan yhteinen valuutta, Länsi-Afrikan CFA-frangi, aiotaan nimetä uudelleen ecoksi ja taloudellisia siteitä Ranskaan höllentää. oli saatavilla suurimman osan aikaa. Koko mantereen osalta luotettava yhteys oli tarjolla 43 prosentilla. Esimerkiksi Mauritiuksella ja Marokossa sähköt on vedetty lähes joka kotiin, mutta Burkina Fasossa ja Ugandassa vain joka viidenteen. A LL O V ER PR ES S Kolonialismin kahleita riittää vielä katkottavaksi. Tutkimuksessa vertailtiin 34 Afrikan maata, joiden välillä on isoja eroja. Afrikassa on yhä pimeää Alle puolella afrikkalaisista on kodissaan luotettava yhteys sähköverkkoon, käy ilmi vuoden 2019 lopulla julkaistusta Afrobarometrin tutkimuksesta. Esimerkiksi Nigeriassa 84 prosenttia kodeista on sähköverkon piirissä, mutta vain 21 prosentilla yhteys oli luotettava eli sähköä Itsenäisempää rahaa Kohti parempaa Tupakkaa polttaa nyt 60 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Heikoin tilanne oli Malawissa, jossa sähköt pelaavat luotettavasti vain viidellä prosentilla kotitalouksista. Tutkimuksessa haastatelluille ihmisille sähkönsaanti ei silti ollut tärkein yhteiskunnallinen ongelma. Merkittävin asia oli työllisyyen ratkaiseminen. CFA-frangin arvo sidottiin Ranskan frangiin, ja sen peruina se on yhä sidottu euroon
Muurahaiskäpyjen ja niiden osien kauppa on kielletty kansainvälisessä CITES-sopimuksessa, johon Kiinakin kuuluu. Eksoottisen näköisiä muurahaiskäpyjä on kaikkiaan kahdeksan lajia, joista neljä elää Afrikassa ja neljä Aasiassa. Sen suomut ovat kysytty uskomuslääkkeiden raaka-aine Kiinassa ja Vietnamissa. Maailman Kuvalehti 1/?2020 9 MAAILMA PALOINA. Mitään tieteellistä näyttöä suomujen hoitavista ominaisuuksista ei ole. Mutta niin kauan kuin tuotteille löytyy ostajia, salakuljettajilla ja salametsästäjillä on motiivi jatkaa toimiaan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kertoi viime vuoden lopulla ikäviä uutisia: kolmen muurahaiskäpylajin uhanalaisuusluokitusta oli päivitettävä huonompaan suuntaan. Lajeista kaksi on IUCN:n mukaan vaarantuneita, kolme erittäin uhanalaisia ja kolme äärimmäisen uhanalaisia. Muurahaiskäpyjen uhkana on salametsästys ja salakuljetus. Muurahaiskäpyjä uhkaa salametsästys IS TO C K Uhanalainen muurahaiskäpy saattaa olla maailman salakuljetetuin eläin. Salakuljetuksen taustalla on ennen kaikkea Kiinassa ja Vietnamissa harjoitettu puoskarointi. Eläinten suomuja käytetään raaka-aineina erilaisissa uskomuslääkkeissä, joita tarjotaan hoitokeinoksi moninaisiin vaivoihin. Rahtusen toivoa paremmasta antavat suuret takavarikot, joita kiinalaisviranomaiset ovat viime vuoden aikana tehneet. Sitä on kutsuttu maailman salakuljetetuimmaksi eläimeksi
Iran kosti ohjusiskuilla kahteen Yhdysvaltojen liittouman tukikohtaan. päivä, kun Yhdysvallat surmasi vaikutusvaltaisen iranilaiskomentajan Qassim Suleimanin. Tilanteen kehitystä on vaikea ennustaa. RE X FE AT U RE S / A LL O V ER PR ES S Maailman lukuja Koulutuksessa on viime vuosikymmeninä otettu suuria edistysaskelia. Teheranin kadut täyttyivät maan omaa hallintoa vastustavista mielenosoittajista. Karoliina Knuuti Viime kuukausina Iran on ollut poikkeuksellisen usein kansainvälisen uutisoinnin keskiössä. Juusola näkee, että tärkein taustatekijä on talouden nopea kurjistuminen Yhdysvaltojen uusien pakotteiden vuoksi. Aluksi Iran kiisti syyllisyytensä jyrkästi. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö kriittisiä ääniä olisi. Tämän jälkeen tapahtui kohtalokas virhe, kun Iran ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen. Jopa 300 ihmistä kuoli, kun mielenilmaukset tukahdutettiin väkivaltaisesti. Mitä viime kuukausien tapahtuvat Naiset huusivat iskulauseita Qassim Suleimanin surman jälkeisissä mielenosoituksissa. Pohjimmiltaan kysymys on myös epädemokraattisen hallinnon oikeutuksesta. Sunnuntaina 12.1. Siksi sitä vastaan käytettiin niin kovia otteita”, Juusola sanoo. (9.1.2020) Syvästi kahtiajakautunut Iran Iranilaiskenraalin murha ja sitä seurannut matkustajakoneen alasampuminen nostivat pintaan kansaa jakavat kysymykset. Ensin marraskuussa 2019 kansa raivostui bensiinin hinnankorotuksista. Juusolan mukaan lyhyellä tähtäimellä todennäköisin seuraus on, että liikehdintä tukahdutetaan. Iskulause ’kuolema Amerikalle’ oli vaihtunut viikossa muotoon ’kuolema diktaattorille’, eli maan korkeimmalla johtajalle, ajatollah Ali Khameinille. Kuohunta alkoi uudestaan tammikuun 3. ”Iran ei ole yhteiskunta, joka helposti sallisi kritiikkiä, sillä sitä pidetään uhkana”, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Mukana oli keskiluokan lisäksi köyhiä, jotka normaalisti tukevat hallintoa. ”Lisäksi kansaa jakavat yksilönvapauksiin, kuten naisten oikeuksiin liittyvät kysymykset, sillä niitä kontrolloidaan tiukasti”, Juusola sanoo. Koko maailman väestöstä lukutaitoisia on 86,3 % Tekemistä on silti paljon, sillä peruskouluikäisistä lapsista koulussa ei käy 121 MILJOONAA Kaikista maailman lapsista peruskoulun käy loppuun asti 71 % Heikoin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa peruskoulun käy loppuun vain 39 % Lähde: Unesco Institute for Statistics 10 1/?2020 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Tunnustus ja anteeksipyyntö tulivat monille liian myöhään. Turmassa menehtyi 176 ihmistä, suurin osa iranilaisia ja kanadalaisia. kertovat Iranin kansalaisyhteiskunnan tilasta. Vasta päiviä myöhemmin Iran myönsi ohjusiskun tapahtuneen ’vahingossa’, pyysi anteeksi ja lupasi rankaista syyllisiä. Sadat tuhannet kokoontuivat kaduille suremaan, Yhdysvaltojen ja Israelin lippuja poltettiin. ”Esimerkiksi syksyllä 2019 liikehdintä oli sosiaalisesti laajaa. ”Valtiojohto on huomattavan epävarma asemastaa. Vallankumouksissa lähdetään usein liikkeelle taloudellisista huolista,” Juusola sanoo
Löyhästä arvopuheesta huolimatta ihmisoikeudet ovat melko tarkkapiirtoinen asia. Miten tässä näin kävi. Lisäksi ihmisoikeudet kirjattiin muun muassa historian, yhteiskuntaopin, maantiedon ja terveystiedon opetukseen. V uonna 2016 Suomen peruskouluissa tapahtui jotain mullistavaa. Jotta demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet selviävät vyörytyksestä voittajina, tarvitaan monia toimia. Viranhaltijoilla on velvollisuus edistää perusja ihmisoikeuksia. Perusopetuksen tehtäväksi kirjattiin oppilaiden kasvattaminen ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen. Jos tähän ei nyt satsata kunnolla, milloin sitten. Mutta useat aineet tarjoavat hyviä paikkoja avata, miten oikeudet liittyvät arkeen vaikkapa henkilökohtainen koskemattomuus, oikeus riittävään toimentuloon tai terveelliseen ympäristöön. Kaari Mattila Ymmärrystä ihmisoikeuksista tarvitaan – ja nyt sillä on kiire TE EM U U LL G RÉ N Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri. Maailman Kuvalehti 1/?2020 11 Näkökulma. Ehdotan yhtä edullista keinoa: ihmisoikeuksiin liittyvän ymmärryksen nopeaa ja laajaa lisäämistä. Silti koulutusta aiheesta on ollut heille vain vähän tarjolla. Ihmisoikeusopetus ei siis enää ole vapaaehtoista tai opettajan oman kiinnostuksen varassa. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu lainvalmistelun perusja ihmisoikeusosaamisen vahvistaminen. Vähemmälle huomiolle opetuksessa on ehkä jäänyt oleellinen asia: ihmisoikeuksien turvaaminen on valtion velvollisuus. Uudistus osuu aikaan, jossa populistiset johtajat ympäri maailmaa kyseenalaistavat avoimesti kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää ja lietsovat vihamielisyyttä vähemmistöjä kohtaan. Ihmisoikeuksien opetus on saattanut myös sekoittua terminä lähtökohtaisesti ongelmalliseen suvaitsevaisuuskasvatukseen. Ihmisoikeustietoisuuden lisääminen ei voi olla yksin koulujen ja opettajien harteilla. Ehdotan suunnitelman moninkertaistamista. Euroopan sydämessä, Puolassa ja Unkarissa oikeusvaltion periaatteita on nakerrettu. Vaativan tehtävän toteuttaminen on vasta aluillaan. Opettajien kertoman perusteella muutos etenee, mutta yskähdellen. Tulevia opettajia täytyy tukea. Myöskään uudet kansanedustajat eivät saa koulutusta ihmisoikeusjärjestelmään. On silti vallankumouksellista, että jatkossa koululaiset oppivat mitä oikeuksia jokaisella on ja miten niitä voi puolustaa. Viime vuosien julkinen keskustelu ja poliitikkojen puheet ovat näyttäneet, että niitä tunnetaan Suomessa heikosti. Haasteena on muun muassa, että ihmisoikeudet eivät sisälly systemaattisesti opettajaopintoihin, vaikka Suomi on saanut asiasta kritiikkiä YK:n ihmisoikeusneuvostoa myöten. Tahallistakin hämärtämistä on, mutta myös aitoa sekaannusta siitä, mitä ihmisoikeudet ovat ja eivät ole. Ne ovat valmistaneet kouluille oivia paketteja eri teemoista, mutta kokonaiskuva on voinut jäädä puuttumaan. Ihmisoikeuksien turvaaminen on valtion velvollisuus. Peruskoulu tarjoaa nyt yhden erinomaisen areenan tiedon vahvistamiseen. Ihmisoikeuskasvatus oli pitkään liikaa järjestöjen varassa. Koulujen tehtävä ei ole opettaa kansainvälisten sopimusten tai lakien yksityiskohtia. Miten vahvistaa suojamuuria ihmisoikeusjärjestelmän ympärillä
MAAILMAN PISIN OPPIVELVOLLISUUS: Australia MAAILMANENNÄTYS Globaaleja äärimmäisyyksiä. Australialaiskoululaiset käyttävät myös kotiläksyihin kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin suomalaiset
Suomessa koulupäiviä on vuodessa periaatteessa 190, arkipyhien vuoksi käytännössä yleensä yksi tai kaksi vähemmän. Huikean eron taustalla on ensinnäkin oppivelvollisuuden kesto, joka on Australiassa peräti 11 vuotta, kun se Suomessa ja useimmissa muissa teollisuusmaissa on yhdeksän vuotta. Ja loppuuhan se koulupäivä lopulta. Tapahtuu eri puolilla maailmaa juuri nyt: tylsistynyt koululainen katsoo luokkansa ikkunasta ulos ja toivoo pääsevänsä ulos skeittaamaan, shoppailemaan tai muuten vain kavereiden kanssa norkoilemaan. Eipä juuri. Australiassa lukuvuoteen mahtuu 200 koulupäivää. Ikään kuin pitkissä kouluvuosissa ei olisi tarpeeksi, australialaiskoululaiset käyttävät myös kotiläksyihin kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin suomalaiset. Australiassa alakoulu aloitetaan jo viisivuotiaana. U LL ST EI N B IL D / A LL O V ER PR ES S Australian kouluissa opetusohjelmissa on paljon joustavuutta ja valinnaisten aineiden osuus on suhteellisen suuri. Toisilla se vain loppuu aiemmin kuin toisilla, ja toisilla koulupäiviä on enemmän kuin toisilla. Eniten pulpetin äärellä aikaa viettävät australialaiset, joiden oppivelvollisuus kestää oppitunteina laskettuna 11 000 tuntia. Australiassa myös koulupäivät ovat pidempiä ja lomat lyhyempiä. Yhtä kaikki: vaikka Suomessa hallitus toteuttaisi suunnittelemansa oppivelvollisuuden pidentämisen 18-vuotiaaksi, tuntimäärissä jäisimme yhä Australiasta jälkeen. Mutta ei kerrota tätä australialaiskoululaisille, eihän. Entä tuottaako venytetty koulunkäynti hyviä tuloksia. Teksti: Juha Mäkinen Pakollisen kouluopetuksen määrä tunteina Lähde: OECD:n Education at a Glance 2019 -raportti 11 00 Australia 11 00 Tanska 10 24 Costa Rica 9 80 Kolumbia 8 88 3 Yhdysvallat 6 32 8 Suomi 12 000. Maailmanennätystasolle he eivät tässä suhteessa kuitenkaan yllä, sillä OECD:n selvityksen mukaan ylivoimaisesti eniten aikaa läksyjen tekemiseen viettävät kiinalaiset ja venäläiset. Muuten heidän opiskelumotivaationsa saattaisi kärsiä. Toivoa siis sopii, että oppilaat saavat ainakin opiskella itselleen mieluisia aiheita. Australiassa kesäloma päättyi ja uusi kouluvuosi käynnistyi tammi-helmikuun vaihteessa, joten toivokaamme sinne intoa opiskeluun – ei koulua, vaan elämää varten, kuten sanonta kuuluu. Ahkerat pikku aussit Australiassa oppivelvollisuus kestää tunteina mitattuna lähes kaksi kertaa niin kauan kuin Suomessa. Vertailu ei tosin ota huomioon sitä, että Suomessakin lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen jo ennen varsinaisen peruskoulun alkua. Ero esimerkiksi Suomeen on huomattava: meillä peruskoulusta selviää runsaalla 6 300 oppitunnilla. Oppimistuloksia vertailevissa Pisa-tutkimuksissa australialaiskoululaisten tulokset ovat heikentyneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan, ja uusimmassa tutkimuksessa ne ovat vain hitusen verran keskitason yläpuolella
Festivaali on osa hindujen Makar Sakranti -juhlintaa, joka tunnetaan myös nimellä Uttarayan. Intia. Tuolloin siirrytään talvesta kesään. Belgialainen Peter Van Eeckhout lennättää leijaa kansainvälisellä leijafestivaalilla tammikuussa. VÄLÄHDYS. Kuva: Ravikant Pandit Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Ahmedabad
“Se on ihan mielettömän kuormittavaa”, sanoo opinto-ohjaaja Liisa Huhta. Hänen mukaansa järjestelmä tuottaa ulkopuolisuutta. Viikkoa myöhemmin Yle jatkoi kouluterveyskyselyn tuloksiin työstään ihmisten auttajana. Viime syksystä alkaen Huhta ei tosin ole ollut vain opinto-ohjaaja. Vuonna 2018 Aamulehti nimesi hänet yhdeksi Pirkanmaan hyväntekijöistä Teksti: Tuukka Tuomasjukka Kuvat: Marjaana Malkamäki 16 1/?2020 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Ilmoituksessa ryhmä suunnattiin heille, joilla opinnot eivät syystä tai toisesta suju. “Sosiaalisesti pärjääville on ihan sama, mikä on systeemi. ohella esimerkiksi itsetuntemusharjoituksia ja rentoutuksia. Rauhaa työelämän paineilta. Kutakuinkin sellaista on lukiolaisilla tällä hetkellä. Mutta he, joilla on elämässä vähänkin jotain haastetta, hyötyisivät siitä, että olisi pysyvämpiä ryhmiä”. Näin opiskelijoilla on vaihtuvien kurssien ohella yksi ryhmä, joka säilyy jaksosta toiseen. Tämä on hänen mielestään lukiossa pielessä oleva asia, yksi niistä, hän nauraa ja nostaa villasukat työhuoneensa nojatuolille. Luokassa vaihdetaan kuulumisia ja tehdään koulutöiden Mitä jos työelämässä olisi kuusi kolmenkymmenen hengen kokoista ryhmää, joissa vaadittaisiin sosiaalisuutta – ja ne vaihtuisivat kuuden viikon välein. Huhta toivoo, että luokaton lukio on tulossa tiensä päähän. Lukiolaisten uupuminen nousi esille keväällä 2019, kun Helsingin Sanomat selvitti stressaantuneisuutta niissä lukioissa, joissa sisäänpääsykeskiarvo oli yli yhdeksän. Huhta on työskennellyt vuodesta 2010 alkaen ilmaisutaitopainotteisessa Tampereen yhteiskoulun lukiossa. Opintoohjaaja Liisa Huhta kritisoi kasvavaa valinnanvapautta ja innostaa lukiolaisia leikkimielisyyteen. Nyt Huhdalla on pienryhmässä kaksitoista opiskelijaa, joilla on jokaisessa jaksossa yhtenä kurssina muiden ohella pienryhmän tapaamisia – “erityisjengi”, kuten hän itse sanoo. Vuosi sitten koulu haki ja sai Opetushallitukselta hankerahaa tuetun lukio-opiskelumallin kehittämiseen
”Haluan, että heidän äänensä tulee kuulluksi.”. Lukiolaisten kanssa vuosikymmenen työskennellyt Liisa Huhta työstää opiskelijoiden haastattelujen pohjalta tietokirjaa lukiolaisten uupumisesta
“Sisällöllisesti se oli kiinnostavaa, mutta kun kirjoitin tutkimusraportteja, en saanut niin nopeasti kokemusta siitä, onko tällä merkitystä. Julkisuudessa on ollut toisia äänenpainoja. Huhdan mukaan kaikki heistä toivovat, että asiasta puhuttaisiin enemmän. “Hämmästyin, kuinka vakavasti lukiolaiset suhtautuivat opiskeluun. Esimerkiksi Kokoomusnuorten ajatuspaja Linjan ex-toiminnanjohtaja Juho Mäki-Lohiluoma on nostanut lukiolaisten riittämättömän kypsyyden huonojen argumenttien listalle. pohjaavalla artikkelilla, jonka mukaan uupumus ei ole vain huippulukioiden ongelma. Hänen mukaansa se vain lisää ahdistuneisuutta. Ja miten jo kymmenen vuotta sitten iso joukko nuorista väsyi vakavahenkiseen opiskeluun.” Huhta halusi ymmärtää ilmiön syitä. Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksella opinnot viivästyivät opiskelijapolitiikan takia. Konsertoi muutaman kerran vuodessa pianistin kanssa. Erityisesti Huhta kritisoi valinnaisuuden kasvattamista, jota Suomen lukiolaisten liitto on puolustanut. Tekeillä kolmas tietokirja, jonka aiheena lukiolaisten uupumus. Opintojen loppuvaiheessa hän vaihtoi kasvatustieteiden puolelle ja päätyi tutkijaksi työelämän tutkimuskeskukseen. “Mietin miten suomalainen opettajankoulutus pitäisi uudistaa, palavasieluisena kaksikymppisenä”. Huhta kouluttautui luokanopettaNykynuoriso käyttää vähemmän päihteitä, heillä on paremmat välit vanhempiensa kanssa, mutta silti heillä on paljon enemmän ahdistuneisuuden, masennuksen ja uupumuksen oireita. Liisa Huhta Syntynyt 1975 Työskentelee opinto-ohjaajana Tampereen yhteiskoulun lukiossa. Huhta kertoo, että hänen puolisonsa on kateellinen palautteen määrästä, kun kaupungilla kulkiessa aina joku tulee moikkaamaan opinto-ohjaajaa. Ajantasaisten versioiden tekeminen on hänestä nykyisten kolmekymppisten tehtävä. Miten näin on päässyt käymään. Huhdan mukaan jaksamisen kanssa pulmaa on lähes puolella opiskelijoista. 18 1/?2020 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA Kuka. Ei ole heidän syynsä, että he väsyvät tässä systeemissä, vaan se on rakenteellisen tason ongelma. Harrastaa laulamista. Vuonna 2018 hän alkoi työstää tietokirjaa nuorten jaksamisesta. jaksi ja hankki pätevyyden ammattiin, mutta jätti viimeisen päättöharjoittelun tekemättä. “Nuoret tarvitsevat tiedon siitä, että vika ei ole heissä. Maailma ja yhteiskunnalliset kysymykset ajavat heitä siihen tilanteeseen”. Huhta työskenteli tasa-arvohankkeissa vuosikymmenen, mutta kouluttautui loppuvaiheessa työn ohella opinto-ohjaajaksi. Kesän jälkeen Huhta jää kirjoitusvapaalle. Teokseen on haastateltu noin 30 nuorta, suurelta osin hänen nykyisiä tai entisiä opiskelijoitaan. Esimerkiksi feministin käsikirjasta puuttui sukupuolen moninaisuus. Vuosikymmen sitten julkaistuja tietokirjojaan Huhta kuvaa aikansa tuotteiksi. Huhdalle kysymys tuli vastaan jo kymmenen vuotta sitten, kun hän vaihtoi lukioon edellisestä työpaikastaan tasa-arvotutkijana. Jos joku lukee sen joskus, niin kiva, mutta minulla ei ole mitään tietoa siitä.” Nyt työn merkitys näkyy päivittäin. Tietokirjailija. Liisa Huhta ensimmäisen luokan luokkakuvassa vuonna 1982. “Julkinen keskustelu aiheesta on lisääntynyt tosi paljon, mutta silti yksittäiset lukiolaiset ovat kokeneet, että tästä puhutaan liian vähän”. Uudet sukupolvet ovat monissa asioissa edeltäjiään parempia, Huhta sanoo. Koulujärjestelmän kriitikko Huhta on kokenut olleensa aina. Teoksen työnimi on Uupuneet pärjääjät ja suunnitteilla syksylle 2021. Puoliso Matti Huhta tunnetaan myös rapmuusikko Serenä.
Täällä keskitytään heidän elämäänsä”. taa siihen, koska osa aikuisistakin on mennyt siihen lankaan, että pitää tehdä varhain rationaalisia valintoja ja ajatella työmarkkinoita”. Kirkko ja kaupunki -lehdelle hän kertoi lapsuudestaan körttiperheessä. ”Opiskelijat ovat kasvattaneet minua hirveästi. Hän kävi Sibelius-lukion, jonka yhteishengessä hän näkee yhteneväisyyksiä nykyiseen työpaikkaansa. Puolisonsa ja kahden tyttärensä kanssa hän on muun muassa interrailannut Euroopassa muutamana kesänä. “Kouluksi”, hän lisää. “Se on niin värittynyttä jo. Siitä on pitkä aika.” Peruskoulussa Huhta kertoo suorittaneensa, lukiolaisena enää vähemmän. ”Näin jälkikäteen ajateltuna sieltä kodin traditiosta tulee paljon. Seikkailuun ja leikkimielisyyteen hän haluaa kannustaa myös opiskelijoitaan. Tsiisus!” Samalla kun Huhta haluaa korostaa nuorille keveyden tärkeyttä, hän tulee muistuttaneeksi siitä myös itseään. Olen kiitollinen siitä”. Mutta tänä päivänä lukiolaisten on paljon vaikeampi luot”Ei ole nuorten syy, että he väsyvät tässä systeemissä.” Maailman Kuvalehti 1/?2020 19. Huhta otti välillä vanhempiensa kanssa yhteen, kun he olivat kiinnostuneita tietämään, oliko läksyt tehty, ja asia ei hänen mielestään kuulunut heille. Opinto-ohjaajana hän ei ole maininnut kirjoistaankaan opiskelijoilleen. ”Koulun aikuisten menneisyys ei ole oleellista, kun puhutaan nuorten kanssa tässä hetkessä olemisesta. Ilman työtäni ja opiskelijoitani olisin luultavasti vaatinut omilta lapsiltani ihan kohtuuttomasti. Mutta koska omat opiskelijani ovat viisaita, he ovat näyttäneet minulle, että ei näin. Huhdan mukaan näkökulma ei kuitenkaan ota huomioon lähtöolosuhteita. “Jos on koko elämänsä tehnyt kovaa töitä koulun penkillä ja siten saanut ikätovereitaan paremmat lähtövalmiudet korkeakouluopintoihin, hakijaa ei silti saisi suosia opiskelijavalinnoissa, vaan kaikki pitäisi jälleen tasapäistää samalle viivalle korkeakoulujen porteilla”, Mäki-Lohiluoma on kirjoittanut. ”Kaiken ei pitäisi olla niin vakavaa. Samalla hän antoi myös henkilöhaastatteluja. Nyt hän ei ota itse esille omaa taustaansa. Tärkeää on kuitenkin se, että hänen työpaikallaan on “hyvä meininki”. Koulujärjestelmän kriitikkonakin Huhta uskoo, että hänen on helpompi vaikuttaa systeemistä käsin kuin sen ulkopuolelta. Kun Huhdalta kysyy häntä muovanneista tekijöistä, esille nousee perhe. 2000-luvun lopulla Huhta kirjoitti Rosa Meriläisen kanssa tietokirjat Feministin käsikirja ja Kilttien kapina. Ja saattoivat ne olla tekemättäkin. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, heikomman ja pienemmän puolella oleminen.” Työelämän sosiaalisessa mediassa LinkedInissä Huhta esittäytyy seikkailijaksi. Suorittajat voisivat seikkailla, ja seikkailijat vähän myös suorittaa. “Sukunsa ensimmäisellä ylioppilaalla, jolla ei ole sosiaalista tukea kouluun, on eri lähtötilanne kuin jos tulee kolmannen polven lääkäriperheestä.” Huhta suhtautuu varovasti omien lukioaikojensa muisteluun. “Siihen aikaan oli helpompi mennä sillä, mikä tuntuu itselle mielekkäältä ja kiinnostavalta. Äidillä ja isällä oli pappisvihkimys, molemmat isoisät olivat pappeja, myös äidin ja isän veljet. “Selvisin lukion läpi ihan hyvin leikkien ja laulaen.” Huhta väittää, että 90-luvulla opiskeluun pystyi suhtautumaan kevyemmin kuin nykyään. Musiikin kurssien ohella opiskelu oli huoletonta hengailua, eikä suhtautuminen ollut järin vakavaa. “Pappissuvun feministi”, otsikoi lehti
Hemmetin hyvä kysymys, sanovat tutkijat. Teksti: Enni Saikkonen Kuvat: Laura Oja TEEMA: KOULUTUS. TAVOITTEENA HYVÄ IHMINEN Ilmasto lämpenee, työpaikat katoavat ja uudenlaiset, viheliäiset ongelmat odottavat ratkaisijaansa. Mikä on koulutuksen tärkein päämäärä, kun tulevaisuus on tuntematon