Muoviton elämä TEEMA: KULUTTAMINEN ???Kuvareportaasi??. Pian hänen jätteensä mahtuvat lasipurkkiin. Tee ma : Ku lutt am ine n Ma ailm an Ku vale hti 1/2 018 Kierrätysvaatteet uhkaavat Afrikan vaatetuotantoa Kiertotalous: scifiä vai kestävää kehitystä. Meksikon hipsterit yhdistelevät omaa ja lainattua Otso Sillanaukee, 23, päätti luopua muovisista tuotteista ja pakkauksista. 1 2018 6,90?€
Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti
”Yritin selvittää, mikä on mitumban eli länsimaista tulevien jämävaatteiden ja Kenian vaateteollisuuden Tarinan takaa suhde ja kuinka Gikomban myyjät ovat osa mutkikasta kansainvälistä koneistoa”, Kajava sanoo. Kaupungin yksi kontrasteista kiteytyy siinä, että sieltä löytyvät Itä-Afrikan upeimmat muotityypit ja toisaalta ihmiset, joilla ei ole varaa kunnolliseen vaatekertaan, Kajava sanoo. Hän halusi nähdä, mihin kierrätysvaatteemme päätyvät. Se, mikä on yhden aarre voi olla toisen roska – ja päinvastoin.” Kajava vaikuttui myös taidosta ja kekseliäisyydestä, joilla monet mitumban myyjät somistavat, värjäävät ja tuunaavat käytetystä vaatteesta uuden. Pienen ja arkisenkin kautta voi kertoa jostain suuresta, Kajava pohtii. ”Kirjoittaessani mietin, miten erilainen on yhden vaatteen merkitys ihmisille. ”Vaatteet saavat siellä ihan uuden elämän.” Anni Valtonen Marie Kajava Maailman Kuvalehti 1 / 2018 3. ”Minua ärsyttää länsimainen kertakäyttökulttuuri ja se, miten kevyesti heitämme hyvää pois”, Kajava sanoo. Kenia 40–45 Vaatteen tähteet M IIK KA PI R IN EN Toimittaja Marie Kajava vieraili Nairobin Gikombassa, joka on Itä-Afrikan suurin markkina-alue
Tässä numerossa Suomi 49 LuontoLiiton tuore toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, 42, on sitä mieltä, että täällä maailmassa on jo tarpeeksi porukkaa. Ihmiset ja ilmiöt 49 Ruohonjuurella Salla Tuomivaara 50 Matkalla Sambamaan universaali ruokajuhla 51 Kolumni Elina Hirvonen 52 Arviot 53 Ilmiö Cafe Damascus 54 Kulttuuri Helsingin Flamencofestivaali 55 Kohtaamisia Yara Raad, Libanon 56 10 kysymystä SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen 58 Ruoka Jokapäiväinen leipämme 60 Katso, järjestö Kulttuurikameleontit 61 Mistä tämäkin on. Mutta onko se scifiä vai kestävää tulevaisuutta. SUUN NITT ELU TU O TA N TO JA U U D EL LE EN VA LM IST US U L E K A J S YÄ RE K KI ER RÄ TY S KULU TUS, KÄY TTÖ , UUD ELLE ENK ÄYTT Ö, KUN NOS TUS JÄ ÄN NÖ SJÄ TE RAAKA-AINEET Maailma 32 Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä. Tutustuimme kahteen tarinaan. 4 1/ 2018 Maailman Kuvalehti. 62 Absurdistan Kannen kuva: Saara Mansikkamäki Tämän sivun kuvat: Eeva Anundi Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Suomi 20 Suomalaisten miesten ja naisten avioliitot ulkomaalaisten kanssa ovat hyvin erilaisia. Maailma paloina 6 #Valkoisetpelastajat 7 Katastrofien ja teknologian vuosi 8 Ei näin, Bono! 9 Kiina kunnostautui norsujen suojelussa 10 Haavat auki totuuskomissiossa 11 Kolumni Pauli Tapio 12 Maailma nyt Syyrian konflikti rasittaa naapureita Lukujutut 14 Välähdys Sotilaiden naurujoogaa Intiassa 16 Henkilökuva Katja Kokkoniemi 20 Rakkautta yli rajojen 28 Meksikon hipsterit vaalivat perinteitä 32 Maailmanselitys Kiertotalous: Kaikki hyötykäyttöön 36 Kauppatieteiden opsikelijan muoviton elämä 40 Kuvareportaasi Vaatteen tähteet 46 Essee Miten suojautua propagandalta
Tekisimme sellaisia valintoja ja ratkaisuja, joissa tuloksena olisi zero waste – ei lainkaan jätettä. V ietin joulun ja uuden vuoden Marokossa haahuillen. Uuden vuoden kunniaksi! Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. ”Aloin pohtia sitä, miksi käytän niin paljon aikaa lajitteluun, kun voin vaihtoehtoisesti olla tuottamatta jätettä”, Sillanaukee sanoo. Tämä on hieno symbolinen ele, joka saa kansalaisen pohtimaan muovin turhuutta ja vahingollisuutta. Mihin ihmeeseen tarvitsen niin monta mekkoa, kun juhliakin on verrattain harvoin. Maailman Kuvalehti 1 / 2018 5 Pää kirjoitus. Kiertotalouden idea on, että luonnosta otettaisiin mahdollisimman vähän, ja että myös kaatopaikalle päätyisi mahdollisimman vähän. Uudessa ympäristössä aloin miettiä, mitä kaikkea voisin elämästäni karsia. Ainaisen lajittelun ja kierrättämisen sijaan voisimme alkaa miettiä, miten toimia niin, että lajiteltavaa ja kierrätettävää syntyy mahdollisimman vähän. Omista, suurelta osin kierrätetyistä vaatteistani käytän vain murto-osaa. Olin väärässä. Marokko muistutti minua tästäkin, pienin esimerkein: berberipojan ystävälleni kutoma pieni lampaanvillamatto, jonkun kasvin kuivaneesta kukinnosta saamani luomuhammastikut, hiuksiin, kroppaan ja ruuanlaittoon soveltuva argan-puun erittämä öljy. Asiakkaalle tarjotaan ostoksien kantamiseksi kuitukangaskassi – ja sekin usein korvausta vastaan. Samaan aikaan työkaverini vietti perhelomaa Thaimaassa. Anni Valtonen Muovipussimietintöjä maailmalta PE KK A R O U SI Mitä jos tekisimme valintoja, joiden tuloksena ei syntyisi lainkaan jätettä. Tässä lehdessä pureudumme kuluttamiseen monesta eri näkökulmasta. Ympäristöjärjestö WWF:n arvion mukaan ihmiskunta käyttää kulloisenakin vuonna uusiutuvat luonnonvararesurssinsa jo elokuuhun mennessä. ”En voinut relata siinä, ennen kuin olin vähän putsannut paikkoja”, hän sanoi. Niinpä. En tuntenut maata entuudestaan, Pohjois-Afrikasta ainoastaan Egyptin, ja kuvittelin sen jokseenkin kaoottiseksi. Hän sanoo välttävänsä muovia niin pitkälti kuin mahdollista ja pyrkii muutenkin ostamaan vain kierrätettäviä asioita. Marokossa ei ollut muovipusseja, koska ne on kielletty lailla. Moni asia oli järjestetty viisaammin kuin Suomessa. Syystäkin puhumme myös kiertotaloudesta: resurssien niukemmasta käytöstä, energiansäästöstä, jakamisesta, uudelleenvalmistamisesta ja kierrättämisestä. Lapsilleni en enää osta turhaan vaatteita enkä juuri muutakaan, edes kierrätettynä. Aika rannalla kului muovipusseja keräten. Helsinkiläinen kauppatieteiden opiskelija Otso Sillanaukee, 23, kertoo tässä lehdessä, mikä sai hänet kääntämään selkänsä muoville. Päämäärä on se, että kaikki jo olemassa oleva voitaisiin käyttää hyödyksi. Muovipussista tuli ennakkoluuloni metafora. Samalla kun vaadimme entistä ponnekkaammin yrityksiltä vastuuta jätteiden käsittelystä, otamme itse tästä nyt kopin
Afrikka kuvataan yhtenä maana, ei monimuotoisena maanosana. Silti harvemmin viestiä on onnistuttu kohdistamaan tehokkaasti nuoriin ja sosiaaliseen mediaan – eli juuri sinne, missä vähemmän kokeneet matkaajat ja ensikertaa vapaaehtoistöihin lähtevät jakavat eksoottisia reissukuviaan. Samaan kategoriaan kuuluu hupaisa Instagramin parodiatili Barbie Savior, jolla on jo yli 140 000 seuraajaa. Nyrkkisääntö on selvä: mieti, ennen kuin julkaiset. #Valkoisetpelastajat Jo vuosia kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat yrittäneet taistella stereotyyppistä avunannon kuvastoa vastaan erilaisilla kampanjoilla. Kunnioita muita kulttuureja, vältä yleistyksiä ja haasta ennakkokäsityksiä. Kuvissa Afrikkaan photoshopattu Barbie jakaa stereotyyppisiä kuvia tökeröin hashtagein kuten #whitesavior, #justlikejesus ja #greatwhitehope. R U U TU KA A PP A U S / SA V IO R B A R B IE Koonnut Mimosa Hedberg Instagramin Barbie Saviour -tili alleviivaa parodian keinoin, kuinka moni vahvistaa tietämättään haitallisia stereotypioita globaalista etelästä. Kampanjat alleviivaavat parodian keinoin tärkeää viestiä: yksipuolisia ja ihmisarvoa alentavia stereotypioita ei olisi kenenkään syytä vahvistaa. Norjalainen Radi-aid on ottanut asiakseen muuttaa somekäyttäjien maailmankuvaa. Se on julkaisut tuoreessa kampanjassaan parodiavideon ohella kattavan ohjeistuksen, joka kertoo, minkälaista sisältöä ei somessa tulisi julkaista. Näitä kuvia on vaikkapa Instagram pullollaan: valkoihoinen näyttäytyy pelastajana ja tummaihoiset afrikkalaiset isona, nimettömänä massana repaleisissa vaatteissaan. 6 1/ 2018 Maailman Kuvalehti Maailma paloina
Silti koulutuksen tason todettiin laskeneen useissa maissa. Siispä on toivoa, että vuodelle 2018 on luvassa myös hyviä uutisia. Luonnonkatastrofeja on nykyisin neljä kertaa enemmän kuin vielä 1960-luvulla. Erittäin rikkaiden ja muiden välinen kuilu onkin syventynyt äärimmilleen sitten sataan vuoteen. Miten tiivistää vuosi 2017. luokan oppilaat (%) Lähde: World Development Report 2018 Maailman Kuvalehti 1 / 2018 7 MAAILMA PALOINA. Katastrofien ja teknologian vuosi Maailman 500 rikkainta ihmistä kasvatti omaisuuttaan Bloombergin mukaan 23 prosentilla vuonna 2017. Viime vuosi oli ainakin katastrofien vuosi. Hyvä koulutus on yksi parhaita sijoituksia, jonka yhteiskunta voi tehdä. Maailmalla koettiin myös valtaisia hurrikaaneja, monsuunisateita sekä historiallisia tulvia. Yhteensä 83 miljoonaa ihmistä tarvitsi hätäruoka-apua, mikä on 70 prosenttia enemmän kuin vielä kaksi vuotta takaperin. Samaten teknologia kiihdytti monien elintasoa, ja esimerkiksi yritysten perustaminen kävi helpommaksi. Hyvä uutinen oli, että äärimmäinen köyhyys jatkoi laskuaan. Nappi valinta, sillä paljastuneet vääryydet ovat sytyttäneet monissa feministisen kipinän. Superrikkaiden kokonaisomaisuuden arvioidaan yltävän nyt jo yli viiteen tuhanteen miljardiin dollariin. Megarikkaat yhä rikkaampia Maailman sana Feminismi valittiin vuoden 2017 sanaksi. Se tarkoittaa, että heidän yhteenlaskettu varallisuutensa kasvoi huimalla tuhannella miljardilla dollarilla. Samaan aikaan kun megarikkaat rikastuivat, lisääntyi eriarvoistuminen: miljardien maailman köyhimpien ihmisten tulot pysyivät samana tai jopa laskivat viime vuonna. Talous kasvoi maailmanlaajuisesti, mutta samalla monet huolestuttavat trendit nostivat päätään eikä ikävistä uutistapahtumistakaan ollut pulaa. 20 40 60 80 2018 (ennuste) 2017 2016 2015 47 69 83 76 100 200 300 400 500 600 2017 2016 2014 2012 2010 2000 1990 1980 1970 1960 20 40 60 80 Liberia Marokko Nepal Jemen Sambia Malawi Jordan Tansania Irak Ghana Uganda Intia Ruoka-apua tarvitsevien määrä maailmassa (miljoonaa) Lähde: Famine Early Warning Systems Network (FEWS) Raportoitujen luonnonkatastrofien määrä Lähde: Our World in Data Täysin lukutaidottomat 2. Maailman väestö on yhä nuorempaa, mutta töitä ei viime vuonna riittänyt kaikille, etenkään nuorille. Maailmanpankki kokosi vuoden tärkeimpiä tilastoja, jotka summaavat, mihin päin maailma on menossa. Asiantuntijat varoittavat nyt rikkaita laatulehti The Guardianin mukaan, että maapallon enemmistö tulee ”iskemään takaisin” eriarvoisuuden kasvaessa. Vaikka yhä useampi lapsi pääsee kouluun, köyhimmissä maissa lapset eivät silti opi laskemaan tai lukemaan
Pääministeri perusteli päätöstä ”demokraattisen tilan laajentumisella”. M C C O U RT IE / W O R LD B A N K FL AT IC O N 8 1/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. Amnesty International totesi tuoreeltaan, että tämä voi merkitä Etiopialle verisen sortokauden päättymistä. Nähtäväksi jää, kuinka uskottavasti hallinto toimeenpanee ilmoituksensa. Pääministeri Hailemariam Desalegn yllätti maailman ilmoittamalla, että Etiopia aikoo luopua syytteistä kaikkia poliittisia vankeja vastaan. Samalla moni sai hieraista silmiään, sillä epäiltyjen verokeplottelijoiden joukossa oli myös pitkäaikaisesta hyväntekeväisyystyöstään tunnettu U2-yhtyeen keulakuva Bono, oikealta nimeltään Paul Hewson. Ei näin, Bono! Viime vuoden lopulla uusi kansainvälinen veroparatiisivuoto eli Paratiisin paperit paljasti jälleen veronvälttelyä ympäri maailmaa. Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun Bonon veronmaksuhalut on kyseenalaistettu. Kehitysyhteistyössä on jo pitkään ymmärretty kansainvälisen vero-oikeudenmukaisuuden merkitys köyhyyden vastaisessa kamppailussa, sillä suuryritysten verovälttelyn vuoksi kehitysmaista virtaa valtavasti pääomia rikkaisiin maihin. Kaikki nämä lupaukset on toimeenpantava välittömästi.” Paratiisin paperit paljasti hämäryyksiä myös U2-yhtyeen keulakuvan liettualaisbisneksissä. Aliravittujen lasten tappajana tunnettu tauti niitti 1980-luvulla vielä vuodessa 2,6 miljoonaa. Ilmeisesti veronmaksua kierrettiin matalasta verotuksestaan tunnetun Maltan kautta. U2:n päätös siirtää yhtyeen toiminta Hollantiin veroetujen toivossa synnytti protesteja jo vuonna 2011. Lähde: WHO SI M O N E D . Pilkahdus toivoa Etiopiasta Kohti parempaa Tuhkarokkokuolemat ovat pudonneet ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa maailmanlaajuisesti alle 100 000 tapaukseen. Vuonna 2014 pidätetty ihmisoikeuspuolustaja Befeqadu Hailu kirjoittaa blogissaan: ”Kirjoitan tätä kamppaillen kyynelten kanssa. Laulajan osin omistamaa maltalaisyhtiötä tutkitaan verolainsäädännön rikkomisesta Liettuassa, kirjoittavat muun muassa brittiläinen The Guardian ja Yle . Ympäri maata on osoitettu mieltä, ja maan johto on koittanut panna kansan kuriin kovin ottein, mikä on johtanut ihmisoikeusjärjestöjen mukaan jopa tuhansien vangitsemiseen ja satojen kuolemaan. Bono on kertonut ottavansa syytökset vakavasti, onhan hän itsekin kampanjoinut samaisten aiheiden parissa. Fanien viesti kylteissä oli jo tuolloin selvä: ”U Pay Tax 2”, eli veronmaksu kuuluu teillekin! Valitettavasti ei ole ensimmäinen kerta, kun hyväntekeväisyyskampanjoistaan tunnetun Bonon veronmaksuhalut on kyseenalaistettu. Yhtiö osti maasta ostoskeskuksen vuonna 2007, mutta se ei ole maksanut voitoistaan veroja sitten vuoden 2011. Ilmoitus on tervetullut, sillä Etiopian levottomuudet ovat kärjistyneet pahasti viime vuosina
Kiina kunnostautui norsujen suojelussa PA U LI N E G U IL M O T / FL IC KR Aasian valtava norsunluun kysyntä ruokkii Afrikan synkkää salametsästysbisnestä. Yhdysvaltain entisellä presidentillä Barack Obamalla oli kätensä pelissä poliittisessa päätöksessä, jota on työstetty vuosikausia. Luonnonsuojelujärjestöt ovat ottaneet kiellon vastaan odottavin mielin. Maailman Kuvalehti 1 / 2018 9 MAAILMA PALOINA. Toivoa sopii, että uusi laki suitsii kiinalaisten ostointoa. Valtava kysyntä on ruokkinut Afrikassa jylläävää salametsästysbisnestä, joka tappaa eri arvioiden mukaan jopa 30 000 elefanttia vuodessa. Silti nähtäväksi jää, miten kuluttajat alkavat toteuttaa muutosta: Kiinassa kun sitkeää mielikuvaa norsunluusta ultimaattisena statussymbolina on ollut vaikeaa muuttaa. Nyt on viimein myös Kiinan vuoro hypätä kelkkaan. Kiina otti vuoden vaihtuessa historiallisen askeleen, kun norsunluukaupan kielto astui maassa viimein voimaan, kirjoittaa National Geographic. Muutos alkoi toden teolla vyöryä eteenpäin, kun Obama ja Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoittivat yhdessä vuonna 2015 suunnitellusta kiellosta. Kiellon voimaantulo on valtava edistysaskel norsujen suojelemisessa, sillä Kiinan arvioidaan olevan norsunluun suurin kuluttajamaa. Kansainvälinen norsunluukaupan kielto astui voimaan jo vuonna 1990, mutta Kiinan omien lakien mukaan ”valkoisen kullan” ostaminen ja myyminen on ollut senkin jälkeen täysin laillista. Myös norsunluun käsittelystä ja työstämisestä tulee laitonta. Tuolloin molemmat maat sitoutuivat lähes täydelliseen norsunluukieltoon, rajoittuen vain muutamiin poikkeusesineisiin, kuten antiikkiin. Yhdysvallat pani kiellon täytäntöön jo vuonna 2016
Tuomioistuin komission ei ollut tarkoitus olla. ”Vanhempien tarinoita oli ihan mielettömän järkyttävää lukea”, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvailee, ja herkistyy silminnähden. Mutta toimiiko menneiden vääryyksien julkinen jälkipyykki. 10 1/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. ”Totuuden selvittäminen avaa mahdollisuuden hyvittämisen ja sovittamisen mekanismeille. Tämä on herättänyt närkästystä joissain saamelaisaktivisteissa. Silti ne voivat olla tärkeä askel menneisyyden käsittelyssä. Komissioita erilaisin mandaatein on luotu Perusta Etelä-Afrikkaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä komission tarkoitus olisi tuoda historiaa näkyväksi saamelaisnäkökulmasta. Mimosa Hedberg Kanadaan perustettiin vuonna 2008 totuusja sovintokomitea selvittämään, mitä alkuperäiskansaa edustavat lapset joutuivat maan asuntolakouluissa kokemaan. Mutta jos lähdetään sovittaminen edellä, niin helposti voidaan lakaista totuus maton alle”, Teivainen varoittaa. Haavat auki totuuskomissiossa Saamelaiskysymykselle suunnitellaan omaa komissiota. 123 tilitarkastusta on edelleen meneillään yksinään Kanadassa, joten verotulot viranomaisille tulevat luultavasti kasvamaan vain entisestään Panaman papereiden ansiosta. Aiemmat komissiot eivät ole säästyneet kritiikiltä, sillä ne eivät onnistuneet tuomaan julki yhtä oikeaa totuutta tai luomaan välttämättä sovintoa. ”Saamelaiset ovat hyvin näkymätön ja marginaalinen osa virallista Suomea.” Kokemukset myös suomalaisista asuntolakouluista ovat Kanadan tapaan karuja: on koettu niin fyysistä, henkistä kuin seksuaalista väkivaltaa. Edes komission nimestä ei ole tehty päätöstä, vaikka valtioneuvosto on puhunut siitä juuri sovintokomission nimellä. Kouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön, samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kanadan komissio vastaanotti yli 6 700 lausuntoa, joissa se kuuli asianosaisten raskaita kertomuksia. Nyt Suomessa tunnustellaan, josko samankaltainen hanke toisi totuuksia tai sovinnon mahdollisuutta myös saamelaiskysymyksessä. Kanadan totuuskomissio toi ensimmäisenä esille juuri alkuperäiskansojen kokemia vääryyksiä. KA IS A SI R EN / LE H TI KU VA Maailman lukuja Kansainvälisillä asiakirjavuodoilla on todellista merkitystä, sillä kansainvälinen journalistiverkosto ICIJ arvioi, että Panaman papereiden ansiosta… yli 5 00 000 000 dollaria on saatu hankittua maailmanlaajuisesti takaisin veroviranomaisille. Suomen hallitus ilmoitti lokakuussa käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin, johon sisältyy myös erillisen komission perustaminen. ”Komissiot voivat tuoda virallisen tulkinnan vaikeisiin kysymyksiin ja historiankirjoituksiin”, Teivainen sanoo. Vuosien työn tarkoitus oli korjata edes pieni osa sitä historiallista vääryyttä, jota alkuperäiskansojen edustajat olivat kokeneet. Aiheesta keskusteltiin vastikään Helsingissä Historians without borders -järjestön seminaarissa, jossa Teivainenkin oli puhujana. Yksityiskohdat komission perustamisesta ovat vielä hämärän peitossa. 122 000 000 dollaria palautui pelkästään Espanjaan maan aloitettua tutkimukset asukkaistaan, jotka olivat piilottaneet omaisuutta veroparatiiseihin
Maailman Kuvalehti 1 / 2018 11 Näkökulma. Varmuutta on turha tavoitella ja tarpeetonta haluta, koska oikeasti sitä ei ole olemassakaan. Sillä tavalla kai epävarmuuden painopisteen voi kuvitella siirtyvän toisaalle. Hyvinvoinnilla on liian usein suora kytkös kärsimykseen. Kun ymmärrän tämän, miten voin elää itseni kanssa. Yhden asian olen peukaloidenpyörittäjänä oppinut. Olemme alituisesti paradoksin partaalla. Aina me syömme liikaa juustoa ja juomme liikaa pullovettä. Irrationaaliluvun likiarvon voi julistaa koko luvuksi. Mikään ei ole varmaa, ei vähäisimmissäkään määrin. Silti jos maailma pitäisi täyttää kaltaisillani uneliailla istuskelijoilla meitä tuskin mahtuisi tänne seitsemää ja puolta miljardia. Käytännössä ei voi tehdä muuta kuin huojua, pitää mielensä liikkeessä ja hyväksyä, että enimmäkseen tulee olleeksi väärässä. E nimmäkseen elän päänsisäistä elämää. Hänen esikoisteoksensa Varpuset ja aika voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2017. Kulutan ympäristöä kohtuullisen vähän sen yhteiskunnan mittapuulla, jossa elän. Niinpä sorrumme syyttämään maahanmuuttajia yhteiskuntamme ongelmista, uskomaan kansallisuuksien ja uskonjärjestelmien pyhyyteen ja muuttumattomuuteen. Ennen pelkäsimme lähinnä omalle kohdalle sattuvia onnettomuuksia. Tai ettei ilmastonmuutosta tapahdukaan, koska polttoaineyhtiöiden voittomarginaaleja kutistavat ilmiöt nyt eivät vain voi olla tosia, sanoohan sen järkikin. Peukaloni ovat pyörittelyä varten, muut sormet parran nykimiseen ja sormien kynnet syötäviksi. Samoin kuin hullu kaivaa veteen kuoppaa päästäkseen kuivin kutein meren pohjaan. Niin viisasta taskulaskinta ei ole, että sillä selvittäisi toimiensa seuraukset viimeistä desimaalia myöten. Yhtäkkiä tuleekin mahdolliseksi väittää, että aborttitai avioliitto-oikeuden laajentamisesta seuraa Jumalan rangaistus. Pauli Tapio On yritettävä sietää epävarmuutta PE KK A R O U SI Kirjoittaja on runoilija, kääntäjä ja tohtoriopiskelija. Silmät ovat päässä, jotta ne voitaisiin keskittyneesti sulkea. Suuta käytän kynänpäiden pureskeluun. Elämme irrationaaliluvun elämää, loputtomat hännät pimeydessä heiluen. Tähän on olemassa helppoja, näennäisiä ratkaisuja. Kenties juuri epävarmuuden hyväksynnän tuottamassa avoimuuden tilassa piilee mahdollisuus elämää ylläpitävään, suojelevaan toimintaan. Nyt osaamme ajatella ihmiskunnallisesti ja elonkehänlaajuisesti, tunnistamme globaalin ekosysteemin haurauden, patriarkaatin turmiollisuuden ja maailmantalouden tuottaman järkyttävän epätasa-arvon, vaikka nuo asiat eivät näyttäisi meidän arkielämiämme pahentavankaan (vaikka kyllä ne pahentavat). Ja niin, keinotekoiseen varmuuteen tuudittautuneet ihmiset jatkavat kärsimyksen kaupittelua, vastuun siirtämisen tuhoisaa nollasummapeliä. Viattomuus ei ole viatonta, hyvinvoinnilla on liian usein suora kytkös kärsimykseen. Epävarmuus on vakio, mutta epävarmuuden muoto on historialliselle muutokselle altis
Jo ennestään vakavista ympäristöongelmista kärsineet Jordania ja Libanon maksavat kriisistä kovan hinnan. YK:n pakolaisjärjestön tuella pikkukaupunkiin on muutama kuukausi sitten rakennettu kierrätysjärjestelmä, jota siellä ei aiemmin ollut. Alueen 70 kunnasta Roueisset El Ballout on ainoa, joka kierrättää. Teksti Aija Kuparinen Kuva Vanessa Riki Syyrialaismies lajittelee jätteitä Roueisset El Balloutin kaupungissa KaakkoisLibanonissa. Syyrian konflikti rasittaa naapureita Viisi miljoonaa syyrialaista on paennut seitsemän vuotta jatkuneen sodan jaloista maan rajojen ulkopuolelle, valtaosa naapurimaihin. 12 1/ 2018 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT
Loput maksamme valtion kirstusta. Väestönkasvu on aiheuttanut valtavan resurssipulan ja muun muassa jätehuollon ongelmia. Se merkitsee 25 prosenttia valtion budjetista.” Tilanne Libanonissa ei ole valoisampi. Vesipulasta kärsinyt Jordania pumppasi aiemmin vettä Syyrian puolelta. Vain 60 prosenttia maasta on kytketty jätevesiverkkoon, ja valtaosa jätevedestä päätyy suoraan jokiin ja mereen. ”Generaattoreita on valtavasti ja ne aiheuttavat paljon terveysongelmia. Ne tulevat maksamaan valtiolle paljon. ”Leireistä aiheutuu suuria ongelma maaperälle ja pohjavesille, sillä kaikkea jätevettä ei pystytä keräämään talteen”, Al Majzoub sanoo. Valitettavasti siitä vain 35 prosenttia on kasassa. Hoayekin mukaan ne ovat vanhoja ja haitallisia ympäristölle, eikä niiden tuottama energia riitä. Kaupunki joutuu ottamaan lainoja ja nojaamaan järjestöjen apuun ympäristökriisin hillitsemiseksi. Libanonin ympäristöä kuormittaa jätevesi. Ilmansaasteita taas synnyttävät liikenteen lisäksi muun muassa maan kahdeksan voimalaitosta, jotka käyttävät dieseliä ja öljyä sähkön tuottamiseen. Kriisin mittakaavasta löytyy selkeä esimerkki Bekaan laaksosta, Ghazehin pikkukaupungista Syyrian rajan tuntumassa. ”Eikä kyse ole pelkästään syyrialaisista. ”Kaupunkimme ei pysty palvelemaan tätä ihmismäärää.” Y K:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan Syyrian pakolaisia on siirtynyt naapurimaihin Libanoniin miljoona ja Jordaniaan yli 650 000. Maailman Kuvalehti 1 / 2018 13. Roueisset El Balloutin kaupungissa aloitetun projektin kaltaisia kestävän kehityksen hankkeita on käynnistetty molempien maiden alueella pakolaiskriisin aiheuttaman ympäristökriisin helpottamiseksi. Ympäristöongelmien lieventämiseksi Jordania suunnittelee useita mittavia hankkeita. Nyt luku on 33 000 kiloa. ”Vuosittainen tarve Syyrian kriisin aiheuttamien kustannusten kattamiseksi on 2,6 miljardia dollaria. Useat paikalliset viranomaiset uskovat määrien olevan todellisuudessa paljon suurempia. Libanonin sisällissodan ja erinäisten hallinnollisten linjausten vuoksi maan vesivaroja ei pystytä riittävästi hyödyntämään, sillä tarvittavaa infrastruktuuria ei ole saatu rakennettua. Hänen mukaansa ennen kriisiä kiinteää jätettä syntyi kaupungissa 800 kiloa päivässä. Tiedossa on vain lukuja sieltä täältä. On arvioitu, että muun muassa kiinteää jätettä syntyy nyt 30 prosenttia aiempaa enemmän. Syyrian konfliktin aiheuttama paine on valtava, etenkin maille, jotka kärsivät resurssipulasta ja heikosta infrastruktuurista jo ennen sotaa. Siksi libanonilaiset joutuvat paikkaamaan sähkövajausta yksityisillä generaattoreilla. ”Olemme hiponeet kärkisijoja aiemminkin, ja Syyrian konfliktin myötä Jordaniasta on tullut maailman kuivin maa”, kansainvälisten yhteistyöhankkeiden johtaja Mohamad Afana Jordanian ympäristöministeriöstä sanoo. Saamamme tuki ei riitä kattamaan tarpeita.” “Päinvastoin, kansainväliset organisaatiot pienentävät tukia joka vuosi”, Hoyaek lisää. Ennen Syyrian sotaa kaupungissa oli 6 500 asukasta. ympäristöongelmien ratkaisemiseksi, mutta Syyrian kriisi on hidastanut niiden toteuttamista. Kulutusta tapahtuu siis yli miljoona kertaa enemmän. Afana arvioi, että viiden vuoden kuluttua vesipula alkaa rasittaa Jordaniaa erittäin rankasti, ja kymmenen vuoden kuluttua pohjavesi loppuu kokonaan. Rahaa ei ollut riittävästi silloinkaan, ja tilanne on huonontunut merkittävästi. Työ on kuitenkin vasta alussa ja resursseista on pulaa. On kuin asuisimme suurella kaatopaikalla.” Hoyaek kertoo, että vuonna 2010 ministeriö alkoi laatia strategioita ”Kymmenen vuoden kuluttua Jordaniasta loppuu pohjavesi kokonaan.” Fakta Mikä ratkaisuksi. ”Libanonin valtio on laskenut, että rahaa kriisin vaikutusten paikkaamiseen on kulunut tähän mennessä 18 miljardia dollaria. Konflikti on katkaissut yhteydet rajan toiselle puolelle ja lisäksi sadat tuhannet syyrialaiset kuluttavat nyt resursseja, kuten vettä ja sähköä Jordanian alueella. ”On selvää, että tilanne ei voi jatkua näin.” Afanan mukaan useat tahot, kuten YK:n kehitysjärjestö UNDP, ovat yrittäneet mitata pakolaiskriisin vaikutuksia ympäristöön, mutta selkeää kokonaiskuvaa ei ole kenelläkään. Puolet tulokkaista asuu kaupungin laidalle pystytetyissä leireissä. Pormestari Mohamad Hussein Al Majzoubin mukaan heitä on nyt 33 000–35 000. Tähän kaikkeen lisätään vielä syyrialaiset, jotka kilpailevat jordanialaisten kanssa asuntojen ja työpaikkojen lisäksi muun muassa vedestä ja sähköstä. Jordanian ja Libanonin valtiot työskentelevät yhteistyössä YK:n ja lukuisten järjestöjen kanssa Syyrian pakolaisten sekä niitä vastaanottaneiden paikallisyhteisöjen auttamiseksi. Vesisektoriin erikoistunut neuvonantaja Suzy Hoayek Libanonin ympäristöministeriöstä kertoo, että maan suurimpia ympäristöongelmia ovat pohjavesien saastuminen, ilmansaasteet ja riittämättömät vedenhuollonja jakelun rakenteet. Meillä on vanhoja ja uusia tulijoita muun muassa Irakista, Palestiinasta, Jemenistä ja Libyasta.” Jordanian virallisen arvion mukaan maassa asuu 6,5 miljoonan jordanialaisen lisäksi nyt kolme miljoonaa ulkomaalaista. Kunnollista jätteenlajittelua ei maassa ole, vaan suuri osa päätyy kaatopaikoille
VÄLÄHDYS. tammikuuta. Tasavallan päivä on Intian perustuslain voimaantulon vuosipäivä, jota vietetään 26. Intialaiset sotilaat naurujoogaamassa Tasavallan päivän paraatiharjoitusten aikana. Kuva Adnan Abidi / Reuters / Lehtikuva 14 1?/?2018 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Delhi, Intia
Maailman Kuvalehti 1?/?2018 15
Naisten käsissä on syntynyt tyynyjen lisäksi torkkupeittoja, valaisimia mattoja, koreja, koruja, kenkiä ja luonnonkosmetiikkaa. Katja Kokkoniemi paloi loppuun ja vaihtoi ravintolaalan sisustussuunnitteluun. Kokkoniemen sisustusbrändi KatjaKoo on työllistänyt tansanialaisia naisia yli kahden vuoden ajan. ”Tässä se erilaisuus nyt on”, Kokkoniemi ajatteli. Äiti lupautui auttamaan alussa, mutta totesi olevansa täystyöllistetty. Messualue oli nopeasti kierretty, eikä mikään tuntunut iskevän. mielessään kankaista sisustustuotteita uudelle KatjaKoo-brändilleen. ”Miksi et itse lähtisi Afrikkaan ja etsisi sieltä kädentaitoisia ihmisiä tekijöiksi?” äiti kysyi. Nyt hän työllistää tansanialaisia. Muutaman kuukauden päästä Koktiota uutta sisustuskauppaansa varten. Hän soitti Tansaniassa toimineelle tuttavalleen ja osti lentoliput Tansaniaan kaksi viikkoa myöhemmin. Kokkoniemi alkoi heti suunnitella ”Tästä on lähdetty liikkeelle”, sisustussuunnittelija Katja Kokkoniemi sanoo ja osoittaa kirjavia sohvatyynyjä kotonaan Lempäälässä. Hän toivoi löytävänsä jotain erilaista, mutta ei tiennyt, mitä se voisi olla. Naiset olivat jo lähdössä kotiin, kun Kokkoniemen huomio kiinnittyi viimeisen käytävän päässä loistavaan värien kirjoon. Sinnikäs yrittäjä. Kaikki alkoi, kun Kokkoniemi kävi yli kaksi vuotta sitten kaverinsa kanssa Habitare-messuilla etsimässä inspiraaTeksti Sinimaria Halonen Kuvat Silja Viitala 16 1?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Hän säntäsi värikkäitä kankaita kohti. Molempia nauratti. Äiti tuskin oli tosissaan, mutta ajatus Afrikkaan matkustamisesta jäi hautumaan Kokkoniemen mieleen. Kotimatkalla hän soitti äidilleen ja pyysi tätä ompelemaan tuotteet. Osastolla myymässä ollut ghanalainen nainen ilahtui Kokkoniemen innokkuudesta ja sieppasi tämän halaukseen. Alun perin naisia oli kolmisenkymmentä, nyt lähes 500
”Omapäisyys ajoi minua myös yrittäjäksi.”. Voimakastahtoinen Kokkoniemi uhmasi jo lapsena auktoriteetteja
Kokkoniemen silmät kostuivat liikutuksesta. Se toimi hyvänä kikkana, sillä samalla sain ihailijat houkuteltua maistamaan ruokaa.” koniemi istui jo lentokoneessa. Hän varttui 13-lapsisessa lestadiolaisperheessä Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla ja huolehti vanhimpana tyttärenä pikkusisaruksistaan. Ammatiltaan kokki, toimittaja, visualisti ja sisustussuunnittelija. Kuka hullu hyppäisi uudestaan yrittäjäksi vastaavien kokemusten jälkeen. ”Minäkin haluan olla tuollainen yrittäjä kuin sinä Katja!” naiset ihailivat. Kokkoniemi palasi koulunpenkille, valmistui sisustussuunnittelijaksi ja perusti KatjaKoon vuonna 2015. ”Sain aiemmista vastoinkäymisistä lisää tarmoa. Kiire, stressi ja vastoinkäymiset veivät voimat, ja perhe oli hajoamassa. Minua ei niin vain nujerreta. Oli vain yksi vaihtoehto: Kapaksesta olisi luovuttava. Ihmiset ihmettelivät Kokkoniemen päätöstä. Murrosikäiselle sisustaminen toimi kanavana purkaa paineita ja toteuttaa itseä. Kun Kokkoniemi saapui keskukseen keväällä, naiset olivat valmiina jonossa esittelemässä tekeleitään. Hän kantoi saliin vanhan kirkonpenkin ja 1800-luvun pöydän ja pyrki luomaan tunnelmaa värikkäillä tekstiileillä ja piikkilangasta tehdyillä koristeilla. Inhoaa epäoikeudenmukaisuutta. ”Omapäisyys varmaan ajoi minua myös yrittäjäksi. ”Jos minä en jaksa, en pysty auttamaan muita. ”Tosin en tehnyt ruokaa melkein kahteen vuoteen sen jälkeen, kun olin sulkenut ravintolani.” Katjan Top 5 -kappaleet Cheek Keinu Iina Kangasharju Lintu Paula Koivuniemi ja Toni Wirtanen Oma tie Cheek Äärirajoille Mikael Gabriel Älä herätä mua unesta Kuuntele Katjan lista Spotifyssä! Mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki 18 1?/?2018 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Ensin Kokkoniemi esitteli naisille yritysideansa, sitten suunnitelmaa hiottiin yhdessä. Huhtikuussa hän palaisi ja tarkistaisi työjäljen. Jalassa todettiin veritulppa. Enää Kokkoniemi ei ole valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistaan työn takia. Sitten hän paloi loppuun. Lopuksi Kokkoniemi pyysi naisia tekemään hänelle valmiiksi kolmekymmentä torkkupeittoa ja viisikymmentä tyynyä. Kokkoniemi oli voimakastahtoinen ja vilkas lapsi, joka uhmasi auktoriteetteja ja riiteli isän kanssa. Katja Kokkoniemi Ikä 37 Perhe Aviomies ja 10ja 12-vuotiaat pojat. Eihän hän ollut edes käynyt Afrikassa. Kuka. Epävarmuus hälveni nopeasti, kun Kokkoniemi ajoi savannille Momellan naisten keskuksen pihaan suomalaisen kehitysjärjestön työntekijän kanssa. Ajattelin jo nuorena, että kukaan ei sanele minulle, miten minun tulisi elää tai, mitä voin tehdä.” Aiemmin Kokkoniemi oli kouluttautunut ensin kokiksi, sitten visualistiksi ja monimediatoimittajaksi ja päätynyt useaksi vuodeksi töihin grilliravintolaan. ”Olin mykistynyt siitä, millä tavalla naiset olivat sitoutuneet projektiin. Harrastaa lenkkeilyä ja ruoanlaittoa. Rakastaa hyviä ja pitkiä keskusteluja ja perheen kanssa oleilua. Kokkoniemi oli tottunut ottamaan vastuuta lapsesta asti. avajaisia vietettiin Nivalassa alkuvuodesta 2012. Häntä jännitti: mitä jos hän on haukannut liian suuren palan. Hyvän ruoan lisäksi Kokkoniemelle oli tärkeää ravintolan ulkonäkö. Yrittäjyys voi olla myös palkitsevaa ja hauskaa. ”Ihmiset tulivat ravintolaan ihailemaan sisustusta. Tiesin heti, että tätä minun pitää tehdä”, Kokkoniemi muistelee. Ei minusta ole apua Afrikassa, jos olen henkisesti tai fyysisesti piesty”, Kokkoniemi toteaa. Yhden käsissä valmistui kori, toinen ompeli salin perällä mekkoa. Kokkoniemen Kapas-ravintolan Yrittäjän elämä oli kiireistä, mutta Kokkoniemi tunsi olevansa elementissään. Ravintolan sulkemisesta on nyt yli kolme vuotta. Haluan kokea sen”, Kokkoniemi perustelee. Yrittäjä Kokkoniemestä tuli vasta, kun hän osallistui yrittäjyyskurssille vuonna 2011. Äiti oli sairaanhoitaja ja isä työskenteli yrittäjänä. Keskuksen salissa odotti 20 polkuompelukonetta ja sitäkin enemmän naisia
Kokkoniemeä on taputeltu selkään ja kannustettu jatkamaan hyvää työtä. ”Se oli täysin turha kuolema. Mieleen on jäänyt erityisesti eräs kohtaaminen ensimmäiseltä Tansanian matkalta. Sitten Kokkoniemi soitti poliitikko Matti Vanhaselle. Rahoituksen takaaminen on nähty kuitenkin liian suurena riskinä. Harvalla on varaa lähettää lapsensa kouluun. Suurin osa Kokkoniemen työllistämistä naisista on lukuja kirjoitustaidottomia. Kokkoniemi ja nainen olivat suunnitelleet yhdessä, mitä tuotteita nainen voisi valmistaa. ”Ajattelin, että en lähde Tansaniasta, ennen kuin työllistämieni naisten asiat ovat kunnossa.” Helppoa työ ei Tansaniassa ole. Kokkoniemi oli etsimässä uutta kotia perheelleen, kun hän päätti piipahtaa seurakunnan kahvilassa. Tähän asti koulutus on ollut Kokkoniemen harteilla. Tapahtumat vetävät puheliaan Kokkoniemen edelleen hiljaiseksi. En voi jättää heitä pulaan. ”Minulle on sanottu, etten ymmärrä bisneksestä mitään. Naisen verenpaineet olivat laskeneet rajusti, ja koska sairaalat olivat kaukana, apua ei saatu paikalle ajoissa. Maa on Aluksi tansanialaiset naiset valmistivat Kokkoniemelle torkkupeittoja ja tyynyjä. Kahden vuoden aikana Kokkoniemi on kuullut ja nähnyt työssään ikäviä asioita. Jos apua olisi ollut lähempänä, hänet olisi voitu pelastaa.” Kokkoniemi päätti, ettei kuolleen naisen kohtalo saisi enää toistua. Nainen kuoli ambulanssiin. Moni on raiskattu tai pahoinpidelty, osa ympärileikattu. Tällä hetkellä Kokkoniemi rakentaa verkkoon läpinäkyvää ja eettistä SideBySide-yritysyhteistyöverkostoa. ”Tiesin heti, että tätä minun pitää tehdä.” Maailman Kuvalehti 1/?2018 19. Jotta tilanne muuttuisi, on Kokkoniemen mielestä tärkeää tukea maan kehitystä ja ihmisten työllistymistä. ”Matti ymmärsi heti, mistä tässä projektissa on kyse. Samoja tyynyjä ja peittoja näkyy myös Kokkoniemen kotona. ”Muistan yhä, kuinka hänen silmänsä säihkyivät, kun hän tajusi voivansa tienata ompelemillaan tuotteilla.” Seuraavana päivänä Kokkoniemi kuuli, että sekä nainen että vauva olivat kuolleet. Olen antanut sanani ja sen myös pidän”, Kokkoniemi sanoo. Otan painetta siitä, että pystyn tarjoamaan naisille riittävän koulutuksen. En voinut ymmärtää, miten terve ja niin terävä nainen saattoi kuolla niin helposti. ”Huomasin esitteen seurakunnan ja Morongoron turvakodin yhteistyöstä ja kiinnostuin heti.” Turvakodin naiset ja tytöt tulevat vaikeista oloista. Kokkoniemen tavoitteena on löytää yhteistyökumppanit SideBySidelle vuoden 2018 loppuun mennessä. maailman köyhimpiä, ja yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, alle dollarilla päivässä. Naisten keskukseen oli saapunut viimeisillään raskaana ollut 20-vuotias nainen. Välillä tuntuu siltä, että joudun taistelemaan tuulimyllyjä vastaan”, Kokkoniemi sanoo. Sen sijaan, että Kokkoniemi myisi tuotteen itse, yritykset tilaavat sen Kokkoniemen kautta ja sitoutuvat kouluttamaan naiset. Sitä en kuitenkaan epäile, ettenkö kykenisi löytämään jokaiselle työtä.” Kokkoniemi on etsinyt yhteistyökumppaneita yrityksistä ja järjestöistä ja kirjoittanut kirjeitä presidentille ja ministereille. Kun Kokkoniemet muuttivat Lempäälään 2016, KatjaKoon ja tansanialaisnaisten yhteistyö oli jo täydessä vauhdissa. Siitä, että konkreettinen työ pitää tehdä jo lähtömaassa, jotta köyhyys saadaan loppumaan”, Kokkoniemi kertoo ja näyttää kuvaa, jossa Vanhanen esittelee KatjaKoon maahantuomaa taskuliinaa. Aluksi valmiit tuotteet päätyivät Kokkoniemen matkalaukuissa Suomeen ja KatjaKoon myyntipöydille. Työtä riittää vielä, mutta periksi antaminen ei ole vaihtoehto. ”Siellä odottaa 500 naista. ”En ole opettaja
Rakkautta yli rajojen Kun suomalainen mies nai ulkomaalaisen vaimon, puoliso tulee monesti Thaimaasta. Suomalaisnaisen kumppani taas on useammin korkeamman elintason maasta ja koulutetumpi. Uppouduimme kahden hyvin erilaisen parin tarinaan. Teksti Venla Pystynen Kuvat Eeva Anundi