Heikoilla jäillä TEEMA: YMPÄRISTÖ Essee ??. Onko arktisilla alueilla enää toivoa. Unelma puhtaasta Itämerestä Ym pär istö Ilmastonmuutos rautalangasta Sini Saarela "Ympäristönsuojelu ei ole vain aktivistien tehtävä" Kymmenen kertaa Suomen kokoinen alue sulaa Pohjoisella jäämerellä joka kesä. 1 2017 6,90?€
Myyjät saavat lehdistä kolme euroa kappaleelta. www.isonumero.fi Uusi lehti katukaupassa nyt!. Posetiivit – Kammesta iloa kaduille Anu Koivunen Aino Sutinen Teemu Keskisarja Anu Silfverberg Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy-talvi 2015 5 € Tiina Rosenberg Jari Hanska David Graeber Kirsi Salo Heidi Köngäs – ”Myötätunto vahvistaa ihmistä eniten" Konnunsuon säilö on vankila ilman rikollisia Meloninigiri ja muita sushiyllätyksiä Mercedes Bentso – Tyttö joka leikki tulella Grönlanti – Osaamisen siirtomaa Alzheimerin tauti – kun muistamattomuus iskee Minna Canth Nils Aslak Valkeapää Nura Farah Syksy Räsänen Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | syksy–talvi 2014 5 € Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kevät 2015 5 € Laura Malmivaara – ”Tärkeintä on rakkaus!” Nuorisotakuu – Ei kodittoman juttu Hector ja Olavi Uusivirta – Musiikki yhdistää Julma Henri Rosa Liksom Evelin Kask Max Ryynänen Iso Numero on kaduilla myytävä laadukas aikakauslehti, jota voi myydä kuka tahansa lisätuloja tarvitseva. Osa lehden sisällöstä tulee Kultin 200:sta jäsenlehdestä ja osa on toimituksen omaa tuotantoa. Lehteä julkaisee Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry. Ym pär istö Ma ailm an Ku vale hti 1/2 017 Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2016 5 € Leo Stranius Myry Voipio Hilja Grönfors Gianis Varoufakis Noora Dadu: ”Rakkaus ja armo mahdollistavat yhdessä touhuilun” Perheenyhdistäminen – iso ihmisoikeusongelma Värityskirja synnyttää rauhan tunteita Laatujournalismia köyhyyden vähentämiseksi | kesä 2015 5 € Ali Jahangiri – ”Hauska on pyhää” Paperittomat – Keitä he ovat. Iso Numero on monipuolinen ja puhutteleva lukupaketti, joka avaa uusia näkökulmia yhteiskuntaan
Maan eteläosissa satoi kaatamalla, ja tulvat tappoivat useita kymmeniä ihmisiä. ”Oli hienoa nähdä kaunista ja karua luontoa Arctic Sunrise -aluksen kannelta. Suomeen palatessa minut valtasi haikeus. Olemme vaarassa menettää talven ja arktiset eläimet.” Anni Valtonen Kukka Ranta Kuva: Touko Sipiläinen Maailman Kuvalehti 1 / 2017 3. Hän kirjoitti juttua Thaimaassa, jossa Tarinan takaa tutki laittoman kalastuksen ja pakkotyövoiman kytköksiä. Pelkkää ihastelua juttumatka ei ollut. ”Rakkauteni arktista luontoa kohtaan kasvoi. Arktis 20–27 Arktinen kädenvääntö KU KK A R A N TA Yksi tämän lehden teemajutuista käsittelee arktisen alueen muutoksia. Kuvajournalisti Kukka Ranta hyppäsi kyytiin Greenpeacen tutkimusmatkalle selvittääkseen, miten ilmastonmuutos näkyy Huippuvuorilla. ”Yllättävät sääilmiöt ovat yksi ilmastonmuutoksen seurauksia. Entä muuttiko retki Huippuvuorille jotain journalistin ajattelussa. Ranta kärsi merisairaudesta ”tehosekoittimelta tuntuvissa tyrskyissä”. Ja tietenkin tutustua Greenpeacen asiantuntijatiimiin”, Ranta sanoo. Koin konkreettisesti kauhukuvan maapallon voimistuvista haasteista”, Ranta sanoo
7 Aasia satsaa tutkimukseen 8 Miten maailma selviää kaupungistumisesta. Tulos: roskat mahtuivat litran lasipurkkiin. Maailma paloina 6 Perinnetieto yhtä tärkeää kuin tiede. 4 1/ 2017 Maailman Kuvalehti. 32 Maailmanselitys Ilmastonmuutos 34 Elämä ilman roskaa, kiitos 38 Kuvareportaasi Kun maa polttaa alla 46 Essee Aleksis Salusjärvi Ihmiset ja ilmiöt 43 Katso, järjestö! WWF Suomi 45 Matkalla Tonneittain muovia meressä 46 Arviot 47 Ilmiö Metsä kaupungissa 48 Kulttuuri Dame Blanche 49 Kohtaamisia Heoung Tes 50 10 kysymystä Suophanterroristi 52 Kentältä 53 Terveisiä lukijaillasta! 54 Absurdistan Kannen kuvitus: Teemu Kumpulainen Tämän sivun kuvat ylhäältä myötäpäivään: Katja Tähjä, Kari Eloranta, Emma Suominen Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Suomi 16 Julkisuutta karttelevan Sini Saarelan mielestä luonnon puolustaminen ei ole vain aktivistien, vaan meidän kaikkien tehtävä. Intia 38 Intia kasvattaa hiilivoimaa silmät kekäleinä kiiluen. Tässä numerossa Suomi 34 Toimittaja eli kahden viikon ajan mahdollisimman vähäroskaista elämää. 9 Turkkilainen villiturkis onkin hyljettä Namibiasta 10 Vastaisku Konmarille: Sotku on hyväksi 11 Kolumni Laura Lodenius 12 Maailma nyt Feminismistä vankeutta Lukujutut 14 Välähdys Lontoon valofestivaali 16 Henkilökuva Luontoaktivisti Sini Saarela 20 Arktinen kädenvääntö 28 Kenian ratahanke: ali, yli vai läpi. Sen näkökulmasta ilmastotalkoot koskevat vain länsimaita
Ilmeni muun muassa, että jää on Huippuvuorilla kutistunut kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran kesäaikaan viimeisen 35 vuoden aikana. Ja kyllä: ajatus on surullinen. Lapsena tai nuorena ei tullut mieleenkään, ettei talvea joskus enää olisi. Anni Valtonen Polttaa, polttaa M IL KA A LA N EN Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja. Tänä vuonna teemme kymmenen lehden sijasta seitsemän aiempaa paksumpaa liimaselkäistä numeroa, joissa kaikissa on teema. Joskus oli niin kylmä, että koulumatkalla oli pakko kääntyä takaisin kotiin. T alvi oli pitkä, muttei pimeä. Ympäristöaktivisti Sini Saarela sanoo haastattelussaan, ettei luonnon puolustaminen ole ainoastaan aktivistien tehtävä. Tarkistin asian: Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan erityisesti talvella 1985 ja 1987 Suomessa – ainakin Kuopion korkeudella – oli useita päiviä, jolloin pakkanen laski alle -35 asteen. Tammikuussa julkaistujen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli kuumin maapallon historiassa. Lunta oli kasoittain ja se mahdollisti paljon: lumilinnat, -lyhdyt, pulkkailun, kelkkailun, laskettelun, hiihdon. Pakolaisuutta. Ranta hyppäsi Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksen kyytiin päästäkseen selville arktisen alueen tilasta. Ja mitä sitten. Nykylapset joutuvat tiedostamaan tämän. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan tekoja, joilla hidastaa ilmastonmuutosta. ”Kuinka moni oikeasti tiedostaa esimerkiksi sen, että kasvihuonepäästöjen takia lihansyönti on huono asia ympäristölle?” Me täällä Maailman Kuvalehdessä päätimme kantaa kortemme kekoon: vähän vähemmän paperia ja jakeluautojen pakokaasua. Tämä tarkoittaa äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymistä: tulvia ja kuivuutta, konflikteja ja sotia. Sekin on selvää, että lämmön kohoaminen on seurausta ihmisen toiminnasta. Vaikka kuinka pidänkin lämpimästä, jopa helteestä, tästä kehityskulusta en pidä. Talvi kului rattoisasti ulkona. ”Lapsena ei tullut mieleenkään, ettei talvea joskus enää olisi.” Maailman Kuvalehti 1 / 2017 5 Pää kirjoitus. Jos ilmaston keskilämpötila nousee kahdella asteella nykyisestä, kyseessä on uusi ilmastotyyppi, josta ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Aina oli lapaset täynnä lumipaakkuja. Viimeiset vuodet ovat menneet tuohon ajatukseen totutellessa: voi olla, että ilmastonmuutoksen seurauksena talvea ei Suomessa kohta ole. Omistimme tämän vuoden ensimmäisen lehden ympäristölle. Lisäksi löydät verkosta entistä useammin ajankohtaista luettavaa. Pääjuttunamme on Kukka Rannan reportaasi Huippuvuorilta. Varpaita sulateltiin lämpimässä vedessä. Tai lunta. Eläinlajien häviämistä. Kasvot tunnottomina, täynnä valkoisia paleltumalänttejä. Paitsi silloin, kun kohdalle sattui pakkasöverit
Etenkin lääketieteessä perinteiselle tiedolle annetaan nykyään arvoa länsimaisen lääketieteen ohella. 6 1/ 2017 Maailman Kuvalehti Maailma paloina. Paljon oppeja olisi tarjolla myös maanviljelyksessä, Sahai sanoo, mutta harvemmin perinteistä tietotaitoa enää arvostetaan. Näin kirjoittaa intialainen tutkija ja aktivisti Suman Sahai Scidev.net-tiedesivustolla. Hänen mukaansa jopa kehitysmaissa sivuutetaan usein tieto, jota on tislattu paremmaksi sukupolvien ajan eri puolilla maailman maaseutua. Kun ihannoidaan länsimaista tiedettä, sivuutetaan valtava määrä perinteistä tieteellistä asiantuntemusta. Intiassa ja Kiinassa otetaan kuitenkin edistysaskeleita, hän kirjoittaa. KA R EL N A V A R R O / A P / LE H TI KU V A Koonnut Esa Salminen Tieteen arvostus ja rahoitus ovat olleet laskussa. Esa Salminen Perinteinen tietokin tiedettä. Kansanperinteeseen luottaneet alkuperäiskansat Andamaanien saarilla puolestaan tulkitsivat maanjäristysten merkit oikein ja onnistuivat pelastautumaan tuhoisalta tsunamilta vuonna 2004. Jää nähtäväksi, kasvaako kansanperinteen arvostus totuuden jälkeisellä ajalla. Sahai on geenitutkija ja alansa tohtori, ja johtaa luonnontieteellistä järjestöä Gene Campaignia. Esimerkiksi jopa 80 prosenttia väestöstä joissain Aasian ja Afrikan maissa turvautuu pääasiassa perinteiseen lääketieteeseen. Paikallisyhteisöt ovat aikojen saatossa tutkineet kasvien toimivuutta ja löytäneet niille paljon erilaisia käyttötarkoituksia
Yksi korealainen kehitysala, joka saattaa tulevaisuudessa näkyä meilläkin, on viihdeteollisuus. Kun katsoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n tilastoja, huomaa, ettei Suomi ole yksin: viime vuosina sijoitukset tutkimusja kehitystyöhön ovat olleet laskussa erityisesti niin sanotuissa perinteisissä teollisuusmaissa. 2 3 4 Kiina OECD EU USA Ruotsi EteläKorea Japani Saksa Suomi 20 14 20 13 20 12 20 11 20 10 20 9 20 8 20 7 Tutkimusja kehitysrahoitus 2007–2014 (% bruttokansantuotteesta. lähde: OECD) M IK R O SK O O PP IK U V A : FL AT IC O N Maailman Kuvalehti 1 / 2017 7 MAAILMA PALOINA. Toimittaja Euny Hong kertoo kirjassaan The Birth of Korean Cool , että maassa satsataan valtavat rahamäärät esimerkiksi hologrammien ja keinotekoisten ilotulitteiden kehittelyyn, samoin kuin ylipäätään pop-kulttuuriin. EteläKorea on nostanut tutkimusrahoitustaan nopeimmin maailmassa, ja sijoittaa tieteeseen nyt yli kymmenkertaisesti Suomeen nähden. Promundo on kuitenkin huolissaan, sillä tasa-arvo saattaa saada pian nenilleen: Brasilian uusi hallitus kaavailee julkisten menojen jäädytystä. ES Kotiväkivalta kuriin isyysloman avulla Maailman sana surreal MerriamWebster valitsi vuoden sanaksi surrealistisen, koska niin paljon sitä outona vuonna 2016 haettiin. Isyysloma on yksi tapa ottaa isät paremmin mukaan perheen harmoniaan. Suomessa on puhuttu paljon tieteeseen ja tutkimukseen kohdistuneista leikkauksista. Säästöt esimerkiksi koulutuksesta sattuvat järjestön mukaan usein kipeimmin naisiin. Taustalla on kansainvälisen Promundo-järjestön lobbauskampanja, jolla yritetään parantaa naisten asemaa. Poikkeuksen muodostavat nousevat taloudet Aasiassa, erityisesti Kiina, Japani ja Etelä-Korea. ES Aasia satsaa tutkimukseen, Eurooppa vähentää Brasilia pidensi viime vuonna isyyslomaa nelinkertaiseksi: viidestä päivästä kahteenkymmeneen. Järjestön verkkosivujen mukaan sitä yritettiin jo vuonna 2007, turhaan, sillä firmat vastustivat etuuksien lisäämistä – ja naisten mukaan miehet eivät olleet valmiita hoitamaan lapsia. Taustalla on ajatus, että kun ostovoima Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa kasvaa, alkavat ihmiset ostaa yhä enemmän ”siistinä” pitämänsä Etelä-Korean autoja, kännyköitä ja kodinkoneita. Etelä-Korealla on Hongin mukaan tietoinen strategia tehdä maasta cool erityisesti köyhien ja keski tuloisten maiden asukkaiden silmissä. Promundo on havainnut, että jos naisten asemaa parannetaan, se saattaa lyhyellä tähtäimellä johtaa jopa perheväkivallan kasvuun, jos miehet kokevat valtasuhteiden järkkyvän
Joulukuun lopussa joku onnellinen lauttasaarelainen taas voitti tuollaisen summan Eurojackpotissa. ???mahdollista vaikuttaa.??. Suomi tukee globaalikasvatusta samalla summalla kuin Himasen tutkimusta Kohti parempaa Öljyvuodot maailman meriin ovat romahtaneet neljässä vuosikymmenessä, vaikka öljyn merikuljetukset ovat kasvaneet huimasti. Kaupungeissa ihmiset ovat tehokkaimmillaan . Unohtamatta parempaa koulutusta ja hallintoa. Maailman väestö kasvaa vielä tovin: nykypäivän lapset tulevat vääjäämättä tekemään omat lapsensa. Mediatietojen mukaan maailman korkeimmin palkattu jalkapalloilija, argentiinalainen Carlos Tevez tienaa 700 000 euroa viikossa Shanghai Shenhuan riveissä. Viestintäja kehityskasvatustukea jaettiin vain 700 000 euroa aiemman kahden miljoonan sijaan. Joulukuussa ulkoministeriö tarjoili monelle suomalaisjärjestölle katkeran yllätyksen. Tarvitaan tukea sähköautoille ja julkiselle liikenteelle, energiatehokkaita älytaloja ja uusiutuvaa energiaa, samoin kuin kierrätystä, jätteiden muuttamista energiaksi ja polkupyöräverkostoja. 1970-luvulla öljyonnettomuuksia oli 246, 2000-luvulla enää 33. Ihmiset toimivat parhaiten kaupungeissa: kerääntyminen yhteen lisää tuottavuutta ja nostaa palkkoja. 700 000 euroa on näkökulmasta riippuen joko suuri tai pieni raha. Maailma myös kaupungistuu vauhdilla: vajaan sadan vuoden päästä kahdeksasta yhdeksään miljardiin ihmistä asuu kaupungeissa. Lähde: ourworldindata.org M AT TH IA S ZE PP ER / FL IC KR = JU SS I N U KA R I / LE H TI KU V A , IS TO C K HULLU MAAILMA 8 1/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA PALOINA. ja niissä massojen käytökseen on . Väestönkasvun odotetaan pysähtyvän niin, että maailmassa on vuoden 2050 paikkeilla 11 miljardia ihmistä. Samalla summalla Jyrki Kataisen hallitus tilasi filosofi Pekka Himaselta vuonna 2013 julkaistun Kestävän kasvun malli -raportin. Kaupungistuminen on tutkijoiden mukaan jopa mahdollisuus, sillä kaupungeissa saastuttaviin tapoihin on mahdollista puuttua. Miten maailma selviää kaupungistumisesta. ES Seuraava ilmastoaiheinen huippukokous järjestetään Bonnissa marraskuussa 2017. London School of Economics -yliopiston tutkijat Dimitri Zenghelis ja Nicholas Stern kirjoittavat The Guardianissa, että tämä kehitys vaatii varautumista. . ES . Noin 65 prosentin leikkaus on suurempi kuin kehitysavusta yleensä: koko potista Juha Sipilän hallitus on leikannut 43 prosenttia
Euroopan unioni ja Yhdysvallat on kieltänyt hyljetuotteiden maahantuonnin (paitsi alkuperäiskansojen osalta Gröönlannissa ja Kanadassa). Hänellä on niin hyvät ja syvät kontaktit Namibiaan, että hän toimii jopa maan kunniakonsulina Turkissa. Afrikanmerikarhu kasvaa parimetriseksi jötkäleeksi ja lähestyy vedessä mielellään esimerkiksi sukeltajia. Yavuz ostaa National Geographicin tietojen mukaan kaatoluvat 80 000 poikaseen ja 6 000 täysikasvuiseen urokseen vuosittain. ES Vetoomus hylkeiden metsästyksen kieltämiseksi osoitteessa www.thesealsofnam.org Turkin ”villiturkki” onkin hyljettä Namibiasta IS TO C K Maailman Kuvalehti 1 / 2017 9 MAAILMA PALOINA. Afrikanmerikarhuista tehdään öljyä, jonka väitetään sisältävän runsaasti omega-3-rasvahappoja, mutta eniten niitä tapetaan turkkien tähden. Maailmassa onkin enää kolme kolkkaa, joissa hylkeitä metsästetään kaupallisesti: Gröönlanti, Kanada ja Namibia. Australialaisen tv-yhtiön Seven Networkin mukaan 60 prosenttia maailman hyljekaupasta on turkkilaisen liike miehen Hatem Yavuzin käsissä. Poikasista tehdään turkiksia, jotka myydään etenkin Kiinaan ja Venäjälle blingbling-villiturkkeina. Aikuisista tapetaan vain urokset, koska niiden peniksiä pidetään mieskuntoa kasvattavina ihmekaluina Kiinassa. 1900luvun alussa näiden hylkeiden sukupuutto ei ollut kaukana, mutta nykyään niitä on yli 1,7 miljoonaa Etelä-Afrikassa, Angolassa ja eritoten Namibiassa
Yhdessä kortissa lukee vain: vettä. Mutta se on muutakin: Harford vastustaa kaikkea helppoa ja siistiä, etenkin ihmisten ajattelussa. Myös omiin ajatuskupliin jääminen on Harfordin mukaan turvallisuushakuisuutta ja totutun toistamista. Tämä ekonomisti Tim Harfordin esimerkki on hänen uudesta kirjastaan Messy: How to Be Creative and Resilient in a Tidy-Minded World, jossa Harford julistaa kaaoksen ilosanomaa. Siisti, vähittäinen pienten askeleiden kokeilu eli iterointi toimii jonkin verran, Harford sanoo, mutta paremmin se toimii, jos sekaan heittää jotain täysin kummallista. Sieltä saattaa löytyä ratkaisuja myös yhteiskunnallisiin ongelmiin. Capoiera-mestari Contra-Mestre Urso (oik.) ja Vado soittavat berimbau-soittimia. Harfordin kirjassa muusikko ja tuottaja Brian Eno paljastaa metodinsa hittilevyjen takana: pitää häiritä ja sotkea. Ihmiset pitää hänestä pakottaa sotkuisille vesille ja ikäviin keskusteluihin. Tai Eno saattaa osoittaa sattumanvaElämä on sekavaa, ja ihminen on ihan hyvä ratkomaan ongelmia, sanoo Tim Harford. Hänestä hämmennys on siistiä iterointia hyödyllisempää. Jos me joudumme pärjäämään hankalien tilanteiden kanssa, saavutamme lopulta parempia tuloksia. Tällä metodilla syntyivät esimerkiksi David Bowien ja Iggy Popin Berliinin-albumit. On muusikoista kiinni, miten he reagoivat. Harford ei sano sitä suoraan, mutta hänen puheenvuoronsa on tietyssä mielessä vastaisku Marie ”KonMari” Kondon suositulle järjestelyfilosofialle. Kuvassa mestari Urso. 10 1/ 2017 Maailman Kuvalehti. ”Musaa riitti rytmien ja tyylien sulatusunissa jokaiselle illalle. Saattaa tuntua julmalta, mutta se toimi: oppilaat, jotka olivat joutuneet lukemaan vaikeampaa fonttia, olivat hidastaneet tahtia ja muistivat lukemansa paremmin. Sotkuisuus ja pieni epävarmuus synnyttävät luovuutta, uusia ajatuksia ja innovaatioita. Metodi ei ole mukava, mutta sattumanvaraisuus ja pieni sekasorto auttavat ratkaisemaan ongelmakohdat ja avaamaan jumit. TE EM U U LL G R ÉN raista nuottia liitutaululla, ja soittajien pitää saada se biisiin mukaan. Silloin ihminen ei kulje jämähtäneitä uriaan vaan joutuu toimimaan luovasti. Hänen mukaansa ihmisten tulisi rakastaa sotkuisuutta. Näkymiä Rio de Janeirosta Muusikko Tuure Kilpeläinen vietti tammikuussa pari viikkoa Brasilian Riossa piirrellen. Enolla on korttipakka, josta hän tapaa vetää satunnaisen ohjekortin: Vaihtakaa soittimia: kitaristi rumpujen taakse. Vastaisku KonMarille: sotku on hyväksi Ihmiset toimivat paremmin, jos heitä ravistelee välillä tutuilta urilta erikoisemmille vesille, väittää ekonomisti Tim Harford. Laulu ja berimbau ovat keskeinen osa capoeira-rituaalia. Pää oli kuin pesukoneessa”, Kilpeläinen sanoo. EM IL Y Q U A LE Y / PO PT EC H Riosta kotoisin oleva laulajatar Liz Rosa TribOz-klubilla (asuu New Yorkissa). Esa Salminen Lukiolaisilla tehtiin koe, jossa osa oppilaista laitettiin lukemaan materiaalit tavallisen fontin sijasta kursivoidulla Comic Sansilla – kaikkien inhokkifonttien kuninkaalla
Suomi 100-hanke on urheasti yrittänyt kannustaa kansakuntaa katsomaan tulevaisuuteen ja kehittämään nuorekkaita juhlavuositapahtumia. Yksi Rauhanliiton varhaisista aktiiveista, senaattori Leo Mechelin, kävi puhumassa Suomen itsenäisyyden puolesta kansainvälisilläkin areenoilla. Hän näki, että itsenäisyys vaati onnistuakseen juuri kansainvälisen yhteisön ymmärryksen, ei niinkään asevoimaa. Kansalaisliikkeillä on tänäkin päivänä tarjottavanaan askelmerkit siihen, minne haluamme viedä Suomea seuraavan sadan vuoden ajan. Viime vuoden YK:n päivänä olin Syyrian sotaa vastustavassa mielenosoituksessa. Historian tunteminen ja varsinkin myyttien ja kansallisen tarinan erottaminen tapahtuneista asioista on tärkeää. Maailman Kuvalehti 1 / 2017 11 Näkökulma. Maassa nähtiin laajamittainen aseistakieltäytymiskampanja, kun suomalaisia poikia ei enää oltukaan valmiita lähettämään tsaarin armeijaan. Autonomian aikana syntyivät monet niistä kansalaisliikkeistä, jotka rakensivat pala palalta sitä, mistä myöhemmin tuli Suomi. S uomi juhlii 100-vuotista taivaltaan. Itsenäisyyttä ja suomalaista identiteettiä on rakennettu monilla tasoilla ja tavoilla – ja enimmäkseen muualla kuin sotarintamalla. Silti sota ja menneet taistelut näyttävät edelleen olevan mediassa keskeinen tapa kuvittaa suomalaisuus ja itsenäisyys. Monesti keinoina ovat olleet kansalaisvaikuttaminen ja kulttuuri, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Iltapäivälehden sadannetta sotaliitettä ja Kansa taisteli -muisteloa kauppajonossa katsoessa ei voi kuitenkaan olla miettimättä, olemmeko oikeasti menossa eteenvai taaksepäin. Kuva on ehkä vielä hämärä, mutta ainakaan kyseessä ei voi olla sisäänpäin käpertyvä, sinivalkoinen projekti, jossa kuvitellaan, että peruutuspeiliin katsomalla voisi selvitä nykyajan uhkakuvista. Suomalainen rauhanliike täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Että meidän suomalaisuuttamme ovat solidaarisuus, yhteisvastuullisuus ja Suomi, joka edistää teoillaan rauhaa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Ehkä ihmisten mielissä itää jonkinlainen yhteinen ajatus siitä, minkälaista Suomea haluamme rakentaa yhdessä. Monet ruotsinkieliset suvut vaihtoivat nimensä ja jopa kielensä suomeksi tukeakseen suomalaisen kulttuurin ja identiteetin vahvistamista. Rauhanliitto perustettiin ensimmäisen kerran 1907. Ilmastonmuutos, ydinaseet, äärioikeiston nousu, varustelukilpa ja sotilaallinen nokkapokka uhkaavat pahimmillaan koko ihmiskuntaa. Sen asialistalle kuului muun muassa rauhaa rakentavien kansainvälisten pelisääntöjen ja yhteistyöelinten puolesta kampanjoiminen. Menneet taistelut näyttävät edelleen olevan keskeinen tapa kuvittaa itsenäisyys. Laura Lodenius Seuraavat sata vuotta. Se ja muut suuret mielenilmaukset ovat antaneet toivoa, että monesti eri asioihin keskittyvät kansalaisliikkeet ovat löytämässä toisensa. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. TE EM U U LL G R ÉN Kirjoittaja on Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja
Feminismistä vankeutta Noin vuosi sitten Kanadassa asuvan professori Homa Hoodfarin vierailu perheensä luokse Iraniin muuttui painajaiseksi. Kansainvälinen kampanja auttoi lopulta vapauteen. Teksti ja kuva: Kirre Koivunen 12 1/ 2017 Maailman Kuvalehti MAAILMA NYT. Kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi vankilaan suljettua naista syytettiin feminismistä
Ihmisoikeusjärjestöt on käytännössä kielletty. Kun hän saapui Kanadaan, vastassa oli yli 50 mediaa. Musiikki oli löydetty takavarikoidusta iPadista. Maailman Kuvalehti 1 / 2017 13. Lähteet: Freedom House, Amnesty International ja Human Rights Watch. Kuulustelutekniikkana käytettiin henkistä murtamista esimerkiksi soittamalla Hoodfarin miehen hautajaismusiikkia. ”En tiennyt mitä vankilan ulkopuolella tapahtui. Hoodfar alistettiin kahdeksi kuukaudeksi uuvuttaviin kuulusteluihin ilman oikeutta asianajajaan. Kun puhutaan globalisaatiosta, keskitytään yleensä negatiivisiin asioihin, mutta tässä tapauksessa globalisaatiolle annettiin ihmiskasvot. Hoodfar vietiinkin lentokentälle ja yksityiskoneeseen. Hänet luvattiin lähettää Kanadaan arkussa. ”Vasta kun lentokone oli ilmassa, ymmärsin olevani vapaa.” Kansainvälinen kampanja oli saanut Iranin taipumaan. Iranin hallinto sulki myös kaksi uutistoimistoa ja esti useiden internetsivujen käytön. Myös Amnestyn Suomen osasto kampanjoi Hoodfarin puolesta. Hänellä ei ollut tietoa siitä, että hänen puolestaan oli aloitettu mittava kansainvälinen kampanja tai että kansainvälinen lehdistö piti meteliä hänen kohtelustaan. Professori on liikuttunut saamastaan tuesta. Kun loma oli ohi ja laukut pakattu kotimatkaa varten, soi ovikello. Kesäkuun 2016 lopulla Teheranin yleinen syyttäjä ilmoitti, että Hoodfaria koskeva tutkinta liittyy feminismin harjoittamiseen ja valtion turvallisuuden vaarantamiseen. Vankeja kidutetaan tunnustusten kaivamiseksi. Hiukset värjättiin ja hänelle tehtiin kasvohoito. Kuukauden vangitsemisen jälkeen sain sanomalehden, mutta siinäkään ei ollut kansainvälisiä uutisia”, Hoodfar kertoo. Sananvapaustilanne on yksi maailman vaikeimmista. Hän itse raapusteli sellin seiniin muistiinpanoja vankilan arkielämästä eikä saanut unta. Seuraavat 112 päivää Hoodfarin mieli yritettiin murtaa julmin ottein pahamaineisessa Evinin vankilassa. En saanut lupaa lukea uutisia tai tavata perhettäni. Hänen epäiltiin pyrkivän vaikuttamaan maan vaalitulokseen. Myös Italian, Sveitsin ja Irlannin suurlähetystöt edesauttoivat vapautumistani”, Hoodfar sanoo. ” Nyt jo nauraen Hoodfar toteaa, että jos olisi joutunut viettämään vankilassa lopun elämäänsä, hän ei olisi ollut huonossa seurassa intellektuellien, toimittajien ja poliittisten vankien parissa. Hoodfarin epäiltiin pyrkivän vaikuttamaan maan vaalitulokseen. ”Se oli minun aineistoani, joten se on erittäin moraalitonta ja epäeettistä”, Hoodfar sanoo. Hänelle määrättiin takuut, ja kun niihin ei ollut varaa, Hoodfar vangittiin ja kuulusteluja jatkettiin. Vain valtaapitäville suosiolliset poliittiset puolueet saavat toimia vapaasti. ”Osallistuminen feminismiin ja siitä kirjoittaminen ei ole Iranin lain mukaan rikos”, Hoodfar sanoo lokakuussa Montrealissa. He tunkeutuivat sisään ja takavarikoivat kaiken, mukaan lukien tutkimusmateriaalit, tietokoneen ja matkustusasiakirjat. ”Vastasin, että olin saavuttanut elämässäni jo aika paljon, eikä minulla ollut hirveästi menetettävää. ”Oli mielenkiintoista olla vanki vielä aamulla ja kuninkaallinen vieras iltapäivällä. Ovella seisoi nainen ja kuusi miestä Iranin turvallisuusjoukoista. Kun lentokone laskeutui Omaniin, vastassa oli iloinen yllätys: kampanjoinnisFakta: Vapauden takapajula Sananvapaus ja järjestymisoikeus ovat Iranissa hyvin rajoitettuja. Ajattelen, että meidän tulisi olla positiivisempia globalisaation suhteen eikä vain keskittyä negatiivisuuteen.” Kanadassa asuva feministi ja tutkija Homa Hoodfar, 65, lähti rentoutumaan sukulaistensa luokse Iraniin ja ajatteli työstää keskeneräiset kirjansa valmiiksi. Olen 65-vuotias, mieheni on edesmennyt, kuten myös äitini, eikä minulla ole lapsia. Selli oli pieni eikä siellä ollut tarpeeksi ilmaa. Lehdistö ei ole vapaa. Valot olivat aina päällä, luonnonvaloa ei ollut. Kello oli neljä iltapäivällä ja kotimatka edessä seuraavana päivänä. sa aktiivinen sisarentytär oli lennätetty tätiään vastaan. Yhtäkkiä professori istui suurlähettilään vieressä ja sai puhelun Kanadan pääministeriltä. Kanadan Montrealissa sijaitsevan Concordian yliopisto saisi odottaa professoriaan vielä hyvän tovin. Kansalaisjärjestöt saavat toimia suhteellisen vapaasti, jos ne ovat poliittisesti neutraaleja, esimerkiksi ympäristöjärjestöjä. ”En saanut unilääkkeitä. Hoodfarille palautettiin tietokone, mutta ei afgaanipakolaisiin liittyvää tutkimusmateriaalia. Oppositiojohtajat ovat kotiarestissa. ”Viimeiset syytteet minua kohtaan olivat, että olen tehnyt yhteistyötä Yhdysvaltain johdon kanssa.” Iranin turvallisuusjoukot eivät uskoneet, että Hoodfar oli maassa vain tutkimusten ja perhesuhteiden vuoksi. Tuli päivä, jolloin Hoodfar vietiin kauneushoitolaan. Arvostan suuresti sitä, että Omanin sulttaani auttoi vapautumisessani, koska Kanadalla ei ole suurlähetystöä Teheranissa. Vuonna 2016 Iranissa oli pidätettynä 24 toimittajaa, joka on viidenneksi eniten maailmassa. ”Akateemikot, oppilaani, kollegani, ihmisoikeusaktivistit ja musliminaiset eri maista järjestivät mielenosoituksia. Hän oli juuri siirtynyt eläkkeelle ja jäänyt leskeksi miehen menehdyttyä syöpään. Viranomaiset sanoivat, että ne oli takavarikoitu, koska he halusivat itse tutkia samaa aihetta. Fyysinen kuntoni heikkeni.” Vartijat sanoivat, että Hoodfar tulisi luultavasti kuolemaan. Hän kuvitteli, että vastassa olisi ehkä haastattelu, ja hänen haluttiin näyttävän hyvältä kameroiden edessä
Teos saavutti suuren suosion vuonna 2016 myös Jerusalemissa, jossa 38 500 ihmistä muuttui enkeleiksi yhdeksässä päivässä. Kuva: Matt Alexander / PA Photos / Lehtikuva 14 1?/?2017 Maailman Kuvalehti Palstalla julkaistaan valokuvia pysäyttävistä hetkistä. Merav Etanin, Gaston Zahrin ja Ovo Collectiven työ Angels of Freedom kannustaa ihmisiä muuttumaan enkeleiksi ja hylkäämään kaiken syrjinnän. Amy Penn, 24, astui osaksi taideteosta Lontoon Winter Lights -valokarnevaalilla tammikuussa. VÄLÄHDYS. Iso-Britannia
Maailman Kuvalehti 1/?2017 15
Etelään on saatu talven ensimmäiset pakkaset. Vaikkapa Greenpeacen Arctic Sunrise -aluksella seilannutta aktivisti Sini Saarelaa hyisellä Petsoranmerellä. Lämmin kuppi kädessä on mukavampi muistella ja kauhistella ulkomaailman tapahtumia. Ympäristön suojelu ei ole vain aktivistien asia, sanoo venäläiselle öljyn porauslautalle kiiven nyt Sini Saarela. ”Mun pää pysyy kylmänä”, Saarela saTammikuun alun keskiviikkoaamu Helsingissä on aurinkoinen, mutta hurjan kylmä. Sitä hetkeä, kun he sveitsiläisen aktivistin Marco Weberin kanssa olivat 16 1?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. Luonnon peloton puo lustaja. Kollega oli saatava nopeasti lautalta alas. Hänhän oli kokenut iskujen tekijä, ollut esimerkiksi Olkiluodossa – ja kyseisellä lautallakin vuotta aiemmin. Ensin syytettyinä merirosvouksesta, sitten huliganismista. Loppujen lopuksi Arctic 30-ryhmä, eli Saarela, Weber ja 28 muuta Arctic Sunrise -aluksella ollutta Greenpeaceaktivistia, joutuivat kahdeksi kuukaudeksi venäläiseen vankilaan. Ja olin aika ahdistunut siitä, miten syyskuussa 2013 kiivenneet Prirazlomnaja-öljynporauslautalle vastustaakseen arktista öljynporausta ja heidän päälleen ruiskutettiin jääkylmää merivettä. Teksti: Mira Selander Kuvat: Katja Tähjä noo ja hörppää kuumaa jasmiiniteetä isosta mukista, melkein kolme ja puoli vuotta tapahtumien jälkeen. Saarela pysyi rauhallisena, sillä kriisi tilanteet ovat hänen vahvuuksiaan. Weber pääsi omin voimin lautalta alas. Weber oli hypotermiassa, minkä Saarela tajusi omasta kokemuksestaan. ”Totta kai pelotti, mutta enemmän ärsytti. Kaupunkilaiset hytisevät liian kevyissä vaatteissa ja kaipaavat sisätiloihin
Ykkösasia on luonto.. Helsingin Lammassaaressa kuvattu Sini Saarela toimii yhä päivittäin itselleen tärkeiden asoiden puolesta
Se ei kuitenkaan estänyt heitä kommunikoimasta keskenään. Siinä varoitettiin jostain viallisesta ilotulitteesta, mutta itse olin ehtinyt käydä jo mielessäni läpi koko ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuuden.” Katajanokkalaisen trendikahvilan pöydässä istuva Saarela, 35, vaikuttaa ikäistään nuoremmalta. Vaikka näköyhteyttä ei ollut, he kuulivat toistensa äänet pihalla, jonne heidät vietiin päivittäin häkeissä ulkoilemaan. Olen muutakin kuin se nimenomainen tapahtuma. ”En oikein tiedä, voisiko suhde edes toimia muuten, ilman yhteistä juttua. Halusin jotenkin voida estää tuollaisen pahuuden.” Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aikaan Saarela oli viisivuotias. ”Näin kymmenvuotiaana telkkarissa videopätkän valaanpyynnistä. Nykyisin Saarela asuu Ruotsissa ja on nyt vain käymässä Suomessa. ”Koen suurta kiitollisuutta kaikesta siitä solidaarisuudesta, mikä meillä oli Arctic 30 -jäsenten kesken. Ja siinäkin olin vain yksi kolmestakymmenestä ympäristöaktivistista.” Saarelan ääni voimistuu ja siniset silmät haastavat lisää. Mukana on hollantilainen miesystävä, aktiivinen luonnonsuojelija hänkin. Julkinen asema aktivistina synnytti suitsutuksen lisäksi myös ikävää kirjoittelua, mutta siitä ei läheiset kestäisivät tämän kaiken, jonka läpi pakotan heidät menemään.” Aktivistit viettivät vankila-ajan lähes kokonaan eristyksissä muista ja toisistaan. ”Inhoan keskipisteenä olemista. ”Nyt uutena vuotena katsottiin poikaystäväni ja äitini kanssa mummon luona telkkaria. Ajatus onnettomuuden tuhoista ei jätä häntä edelleenkään rauhaan. Ujot kasvot hymyilevät usein ja nauru on herkässä. Vasta kun lähdin pois Suomesta, oli enemmän tilaa käsitellä myös vankilassa kokemiani asioita. Vartijat eivät puuttuneet asiaan. Yhtäkkiä ruudun ylälaitaan ilmestyi se palkki ja piip-ääni. ”Minulle asetettu sankarin asema on kiusallinen.” 18 1?/?2017 Maailman Kuvalehti HENKILÖKUVA. ”Totta kai arvostan kaikkea sitä tukea ja solidaarisuutta, jota olen saanut osakseni. Tämä on kuitenkin elämäntapa.” Saarelan arki Ruotsissa täyttyy pitkälti samoista asioista kuin aina ennenkin: Saarelan mukaan julkisuuden välttämisessä kuitenkaan ole ollut kysymys. Videolla kuului valaiden huuto, kun ne ammuttiin kuoliaiksi. Saarela sai palata vihdoin kotiin – täysin tietämättömänä siitä, että kahden vankilassa vietetyn kuukauden aikana hänestä oli tullut julkkis. Arctic 30 -ryhmän oikeuskäsittely lopetettiin joulukuussa 2013 osana Venäjän perustuslain 20-vuotisjuhlien yhteydessä voimaan tullutta joukkoarmahdusta. ”Se oli ahdistavaa ja pelottavaa. Kaikki voimat menivät sen ymmärtämiseen, mikä minusta oli Suomessa vankilassaoloaikanani tullut. Hänelle tärkein on luonto, mutta jos aikaa olisi enemmän, hän taistelisi aktiivisemmin myös ihmisten ja eläinten oikeuksien puolesta. työ Greenpeacella, ulkoiluja liikuntaharrastukset, parisuhde, perhe, ystävät. Silloin ajattelin, että miten kukaan voi ikinä tehdä toiselle elävälle olennolle noin. Pihalla he huutelivat kuulumisia sellistä toiseen, joskus lauloivat jonkun laulun yhdessä. Saarela ei puhu vankila-ajasta mielellään, eikä ole ylipäätään halunnut antaa enää haastatteluja. Mutta se minulle asetettu sankarin Sini Saarela rakastaa talvea, paukkupakkasia, lunta sekä villiä ja karua pohjoisen luontoa. Se koskettaa valtavasti edelleen.” Pelko ja ahdistus saavat Saarelan edelleen päivittäin liikkeelle ja toimimaan tärkeiden asioiden puolesta. Yritin paeta julkisuutta ja kieltää sen
Talouskasvu ajaa aina ympäristönsuojelun edelle. Tai onko Lappiin ihan pakko lentää, vai voisiko sinne mennä junalla. ”Kuinka moni oikeasti tiedostaa, että kasvihuonepäästöjen takia lihansyönti tai maitotuotteiden käyttäminen on todella huono asia ympäristölle. ”Jos nyt vaikka huomaa, että suosikkikävelyreitillä tai marjametsässä on hakkuusuunnitelmia, niin jokainen voi vedota maanomistajaan ja pyytää, ettei metsää hakata. Sini Saarela, 35, luontoaktivisti Asuu Tukholmassa hollantilaisen miesystävänsä kanssa. Maailman Kuvalehti 1?/?2017 19. Siihen Saarela peräänkuuluttaa kansalaisten omaa aktiivisuutta että ihmiset päästäisivät irti voimattomuuden tunteesta ja tutkailisivat, voisiko heidän passiivisuutensa perustua myös laiskuuteen. Miten voidaan esimerkiksi sopia, että säästetään vain kolmasosa Suomen jäljelläolevista luonnontilassa olevista metsistä. Ydinvoimalle ei siis ole mitään järkeviä perusteita, mutta silti sitä vain ehdoin tahdoin halutaan tänne.” Miksi Sini Saarela ei lähde itse mukaan politiikkaan. Ja hakkuita voi lähteä myös estämään. ”Meitä luonnonsuojelijoita syytetään aina siitä, että vastustamme kaikkea ihan periaatteesta. Voi yrittää vaikuttaa järjen avulla asioihin.” Saarela myös kehottaa meitä kaikkia pohtimaan valintojemme järkevyyttä. ”Kompromissit ovat ehkä välttämättömiä politiikassa, mutta itse en pysty niihin. Ei halua kuunnella surullista musiikkia tai katsoa surullisia elokuvia, koska liikuttuu niin helposti. ” Joukkovoima on tärkeää, Saarela uskoo. ”On paljon asioita, joita ihmiset voivat tehdä yhdessä. Eikä hän suostuisi laittamaan nimeään päätöksiin, jotka ovat hänen mielestään moraalisesti väärin. Ja kun riittävän moni tekee, vaikutus on iso. Kysytty varmaan jo on. Ollut kasvissyöjä lukiosta lähtien ja vegaani jo yli kymmenen vuotta. Ei niiden pysäyttäminen ole ainoastaan aktivistien tehtävä. Mielestäni arktinen öljynporaus, luonnontilaisen metsän avohakkuut tai ydinvoima ovat paljon suurempia rikkomuksia kuin se, että rikon julkista rauhaa osoittamalla mieltäni.” Saarelan mielestä Suomessa tehdään huonoa ilmastoja energiapolitiikkaa. ”Se, mitä teimme, oli yksi oman elämäni upeimmista kokemuksista, mutta ei se ole mikään maailman merkittävin ympäristötai kansalaistoiminnan teko.” Vaara, hässäkkä, poliisit, pidätys, putka ja pahimmillaan se vankila. Varsinkin nyt, kun ilmastonmuutoksen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen – ja toimittava nopeasti. Supersankareista haluaisi olla Peppi Pitkätossu, mutta on Pikku Myy. Harrastaa vaellusta, veneilyä, kiipeilyä, lenkkeilyä, hiihtoa ja kuntosalia. ta politiikkaan hän sanoo olevansa liian mustavalkoinen ja jääräpäinen. ”Minähän en uhkaa teoillani muita, toisin kuin joku, joka ajaa ylinopeutta maantiellä. Siellähän hänellä olisi mahdollisuus vaikuttaa. Ihmiset itse muokkaavat lakeja. Sehän ei ole edes taloudellisesti kannattavaa, eikä omavaraista. ”Ajattelen paljonkin lain rajaa. En tosin sitä, voinko osoittaa mieltäni jossain, vaan enemmänkin sitä, miten ihmisillä on lupa vaikkapa porata öljyä tai kaataa luonnontilaista metsää.” Saarela muistuttaa, ettei laki ole muuttumaton asia. Näin aikaansaadaan se, että kohta kaikissa Suomen kunnissa ja kaupungeissa käytetään uusiutuvaa energiaa.” asema on kiusallinen. Meillä kaikilla on myös oikeus ottaa kantaa ja ilmaista mielipiteitämme, Saarela lisää. Jos vaikkapa ilmaisee toiveen, että julkisissa paikoissa, kuten päiväkodissa tai virastossa käytettäisiin uusiutuvaa energiaa, asiasta voi tehdä ehdotuksen kuntatasolla. ”Jokainen voi tehdä esimerkiksi ympäristökasvatusta jakamalla tietoa kaikille mahdollisille tahoille. Ei se riitä pelastamaan luonnon monimuotoisuutta, mikä on välttämätöntä lajien selviämisen kannalta.” Politiikka on myös liian hidasta, Saarela ajattelee. Joo, on kyllä, Saarela myöntää. Kuinka paljon aktivisti joutuu miettimään lakia omassa työssään. Tykkää tanssia ja käydä laulamassa karaokea ystävien kanssa. Lukee tietokirjoja ja omien sanojensa mukaan “hurjia” dekkareita. Sama koskee ydinvoiman puolustajia. Monet tekevät paljon suurempia uhrauksia.” Tähän liittyy Saarelan mukaan myös jonkinlainen häpeän tunne. MutKuka