Säpikkään sisko Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt Te em a: Mu ot i Vaatevallankumous haastaa muodin tekijät Kun vaate on toinen iho Lukujuttu. 4 /2 016 | 6, 90?€ Isosisko ohjasi dokumentin Kaisa Westin saamelaisuudesta ja lesboudesta
HUILI ON RAUHALLINEN PRINTTILEHTI KESTÄVÄN ELÄMÄN YSTÄVILLE. Tee tilaus: www.huililehti.fi Irtonumero 8,50 + postikulut Osta verkkokaupas ta: w w w.hui lil e ht i.fi KO KEI LE H UI L I A!. Olet Huilisi ansainnut. Kestotilaus 39 e/vuosi. 4 tukevaa numeroa vuodessa. Kevään ensimmäisessä numerossa pelastetaan vanha tekstiiliitehdas ekovaatetuotantoon, mietitään miten hyödyntä roskakalaa, saadaan vinkkejä kesän kasvimaille ja mennään metsään kirjailija Anni Kytömäen kanssa
Sodan varjossa kasvaneet nuoret katsovat menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Asia on paljon monimutkaisempi. Valokuvaaja Laurent Hazgui kuvasi huhtikuun numeroon reportaasin Mostarin kaupungin nuorista Bosnia ja Herzegovinassa. Siksi tahdoin kuvillani kertoa tarinan, jossa näkyy myös tulevaisuus”, Hazgui sanoo. ”Isoin haaste oli olla käsittelemättä aihetta siten, kuin kansallismieliset toivovat aiheeseen tartuttavan: me vastaan he. Balkanilla kymmenen vuoden ajan työskennellyt valokuvaaja tahtoi nähdä, mitä ihmisille kuuluu nyt, kun Bosnian sodan (1992-1995) päättäneestä rauhansopimuksesta on kulunut 20 vuotta. ”Vaikuttavinta Mostarissa oli kulkea miinanraivaajana työskentelevän Milan Radojevicin mukana. On ihan hullua miettiä, että sodassa maastoon jääneiden miinojen vuoksi kuluu vielä vuosikymmeniä, ennen kuin alue on taas turvallinen”, Hazgui sanoo. Veri vetää häntä alueelle jatkossakin. Monet ihmiset – erityisesti nuoret – haluavat ajatella mieluummin tulevaisuutta kuin menBosnia ja Hertzegovina 28–35 Siltojen ja kuilujen Mostar Tarinan takaa neisyyttä. Maailman Kuvalehti 4 / 2016 3. Ku va : La ur en t H az gu i Laurent Hazgui Toni Cvitanovic, 17, kuuluu mostarilaiseen B-dance -breikkiryhmään. Valokuvaaja sanoo tällä matkallaan nähneensä nyt tärkeän ja itselleen uuden puolen Balkanin todellisuudesta
38 Omantunnon kysymys Tapasimme kolme ihmistä, joille vaatteet ovat iso osa identiteettiä. Maailma paloina 6 Bogotán katutaide vaakalaudalla 7 Afrikan hyvät herra presidentit 8 Naiset onnellisimpia työelämässä 10 Turvapaikkoja sarvikuonoille 12 Sotapakolaisia ilman sotaa 13 Kolumni Laura Lodenius 14 Maailma nyt Miljoona työpaikkaa ilmaston puolesta Keskellä 16 Vastuuta vaatealalle 18 Parempia paitoja, please! 22 Henkilökuva Kaisa West 27 Katso, järjestö! Unicef 28 Kuvareportaasi Siltojen ja kuilujen Mostar 36 Muodikkaasti muslimina 38 Lukujuttu Ihmisen toinen iho Lopuksi 46 Matkalla Jumalat norsujen selässä 47 Kolumni Reeta Paakkinen 48 Arviot 49 Ilmiö Kanga kertoo kuulumiset 51 Kohtaamisia 52 Sandhja – Voittajan asenteella 53 Ristikko 36 Muotia muslimeille Vaatesuunnittelija Sabah Abdulkadir haluaa Queens-mallistollaan tarjota asiakkailleen kauniita, kestävästi tuotettuja vaatteita. Nouseva artisti luonnehtii omaa tyyliään skandinaavis-etniseksi. Laura Gustafssonille vegaanius sanelee sen, mitä hänellä on vaatekaapissaan. Teema: muoti 4 4/ 2016 Maailman Kuvalehti. 52 Luonnonlapsi Sandhja Kuivalainen edustaa Suomea Eurovision-laulukilpailuissa Tukholmassa toukokuussa. Sisällys 4/2016 Tilaajakannen kuva: Trond H. Trosdahl Irtonumerokannen kuva: Anni Koponen Tämän sivun kuvat: Anni Koponen, Petri Vanhanen Maailman Kuvalehteä julkaisee Kepa, joka on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö
Mitä on arvostettu. Käyn kirpputoreilla usein siksi, että käytettyihin vaatteiisin liittyy tarina. Ne myös innostavat tarinoimaan. Niin kävi nytkin. Vaikka paluuta entiseen ei enää ole – eikä tarvitsekaan olla – on hyvä muistaa, että vain muutama vuosikymmen sitten Suomi oli kehitysmaa, jossa vaatteet tehtiin pääosin itse. Noiden vaatteiden myötä tunsin kuuluvani isompaan porukkaan. Rekillä roikkuvat vintagemekot toivat muistoja eläväksi. Tunsin ihollani suvun rakkauden. Ihmisen toinen iho -jutussa kirjailija Laura Gustafsson paljastaa, kuinka veganismi näkyy hänen vaatekaapissaan. Kenen selkänahasta halpisketjun neljän euron farkut on revitty. Ne kertovat aina kantajastaan ja ajasta, jona niitä on käytetty. Vaatemerkit eivät voi jättää asiakkailta tulevaa palautetta huomiotta”, sanoo vaatevallankumouksen brittiläinen perustaja Orsola de Castro tässä lehdessä. Uusi mottomme kuuluu: vähemmän on enemmän. Ei ole enää yhdentekevää, miten ja missä oloissa vaatteemme on valmistettu. Pinja-Liisa Jalkaselle naisen vaatteet ovat erottamaton osa hänen uutta identiteettiään transnaisena. Massatuotannon vastavoimaksi syntynyt trendi ohjaa kulutustottumuksiamme niukkuuden suuntaan, joka vallitsi Suomessakin vielä pari sukupolvea sitten. Identiteetin lisäksi vaatteet ovat yhä useammalle myös omantunnon kysymys. “Kannustamme tällä kuluttajia olemaan uteliaita, aktiivisia ja vaatimaan muutosta. Bangladeshilaisen Rana Plaza -vaatetehtaan tulipalossa menehtyneiden muistoa kunnioittava vaatevallankumous kehottaa meitä kaikkia pukemaan huhtikuun 24. Millaisessa maailmassa on eletty. Mikä on ollut muodikasta. Tämän hetken yksi isoimmista muotitrendeistä liittyy ekologisuuteen ja eettisyyteen. Vaatteet kertovat meistä paljon. Itsekin sain 1970-luvulla kerran vuodessa laatikollisen serkkutyttöjeni vaatteita, joista suurin osa oli tätieni ompelemia. Kuusikymppinen nainen näki äitinsä valmistautumassa vapunviettoon, vetämässä Palmrothin korkkareita jalkaan, sivelemässä huulipunaa huuliinsa. Vaatteet kantavat muistoja ja niihin liittyy tunteita. Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden toimituspäällikkö. Maailman Kuvalehti 4 / 2016 5. Olin köijännyt kirppikselle muutaman säkillisen vanhoja vaatteitani siinä toivossa, että niistä olisi vielä jollekin iloa. Tekee mieli taputtaa. Joukossamme kulkee lukuisia ihmisiä, joille muoti ei merkitse mitään, mutta vaatteet paljonkin. Ja olihan niistä: on palkitsevaa, kun käytetty vaate löytää juuri oikean ihmisen kantajakseen. Anni Valtonen Iso osa itseä Pää kirjoitus Ku va : M ilk a A la ne n Kenen selkä nahasta halpis ketjun neljän euron farkut on revitty. päivä paitamme nurinperin, ottamaan tuotelapusta kuvan ja kysymään valmistajalta, kuka valmisti vaatteeni. V ietin aurinkoisen palmusunnuntain kirpputorilla. Upseeri James Mashiri kokee univormuun pukeutuessaan astuvansa identitettiin, jossa häntä ajaa kutsumus. Uutta ei tarvita, tämä pelittää vielä! Vanha vaate jatkaa elämäänsä uuden ihmisen päällä
Kolumbian pääkaupunki Bogotá on saanut nauttia viiden vuoden ajan poikkeuksellisesta katutaiteen kukoistuskaudesta. Uusi oikeistolainen pormestari Enrique Peñalosa on kuitenkin uhannut puuttua katutaiteeseen kovalla kädellä. Aiheet ovat usein yhteiskunnallisia, poliittisia ja kärkkäästi kantaaottavia. Paikalliset taiteilijat pelkäävät nyt, että tiukemmilla otteilla ei poisteta graffiteja, vaan tehdään niiden laadusta jälleen kerran höttöistä. Maailma paloina Kolumbia. Nyt kuka tahansa saa maalata talojen seiniin kiinteistön omistajan luvalla, mutta myös luvattomat teokset jätetään paikoilleen, jos ne ovat riittävän hienoja. Janne Hukka Ku va : Ra ul A rb ol ed a / A FP Ph ot o / Le ht ik uv a Bogotán katutaide vaakalaudalla 6 4/ 2016 Maailman Kuvalehti. Kun katutaiteilijat saavat tehdä työtään ilman suurempaa kiinnijäämisen pelkoa, on työn jälki myös sen näköistä. Kaupunki teki graffitien maalaamisesta luvallista sen jälkeen, kun 16-vuotias teinipoika ammuttiin seinien tägäämisestä. Bogotássa on nykyisin noin 8000 aktiivista seinätaiteilijaa, jotka ovat tehneet pääkaupungin urbaanista ilmeestä kansainvälisesti poikkeuksellisen kulttuurikohteen, jonka aarteista tullaan nauttimaan Latinalaista Amerikkaa kauempaakin
Afrikan hyvät herra presidentit Ilmastonmuutos uhkaa Afrikan banaaneja Ruanda 15 vuotta Seychellit 11 vuotta Kamerun 33 vuotta Kongon tasavalta 18 vuotta Päiväntas. Mantereella on yhteensä 21 presidenttiä, jotka ovat pitäneet kiinni vallankahvasta yli 10 vuotta. JH Lähde: Bistansaktuelt & Svenska Dagbladet. tasav. JH Afrikka. Ilmastonmuutos on muuttamassa jättimäisiä Saharan eteläpuolisen Afrikan osia viljelykelvottomaksi mantereen nykyväestön nyt suosimille viljakasveille, sanotaan Nature Climate Change -tiedejulkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa. kokasvit eivät enää menesty monissa osissa Afrikkaa. Vaarassa on satojen miljoonien ihmisten ruokaturva. 15 vuotta Zimbabwe 35 vuotta Swazimaa 29 vuotta Angola 36 vuotta Maailman Kuvalehti 4/ 2016 7. Yhteensä nämä miehet – ja kyseessä on todellakin joukko miehiä – edustavat 468 vuotta kumulatiivista valtionpäämieskokemusta. Raportin mukaan vuonna 2100 muun muassa maissi, banaani ja erilaiset palYhdeksi vaihtoehdoksi tutkijat ehdottavat siirtymistä kameleiden kasvattamiseen, sillä aavikon kuivuuteen tottuneet eläimet kuluttavat paljon vähemmän maatalouteen tarvittavaa vettä ja tuottavat jopa kuusi kertaa enemmän maitoa kuin mantereen omat maatiaislehmät. Kukkulan kuninkaita ovat Länsi-Saharan, Angolan ja Päiväntasaajan Guinean presidentit, joilla on kullakin takanaan ainakin 36 vuotta valtakuntiensa vastuuvirkaa. Alueen valtioiden tulisikin nyt etsiä vaihtoehtoisia viljakasveja, parantaa kastelujärjestelmiä tai jopa luopua kokonaan ajatuksesta, että alueen väestöjä voidaan ruokkia lähialueilla tuotetulla ruoalla. Guinea 36 vuotta Kap Verde 18 vuotta Gambia 21 vuotta Länsi-Sahara 39 vuotta Togo 10 vuotta Algeria 16 vuotta Tšad 25 vuotta Sudan 26 vuotta Etelä-Sudan 10 vuotta Eritrea 24 vuotta Uganda 29 vuotta Djibouti 16 vuotta Burundi 10 vuotta Kongon demokr. Afrikka. Presidentti Urho Kekkosen pitkä putki Suomen johdossa jää kyllä kakkoseksi, kun katselee Afrikan suuntaan. Afrikassa on yhteensä 55 valtiota, jos mukaan luetaan kiistelty Länsi-Saharan alue
Vastaavanlaisia aloitteita on suunnitteilla myös Brittein saarilla, jossa suuret kauppaja pikaruokaketjut ja Skotlannin parlamentti ovat luvanneet vähentää hävikkiruoan määrää 20-30 prosenttia vuosikymmenen sisällä. Valtaosa hävikistä syntyy kotitalouksissa. Kotiäitiys on yleisintä Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Lähi-idässä ja entisen Neuvostoliiton satelliittimaissa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Ranskasta tuli helmikuussa ensimmäinen EU-maa, joka velvoittaa kauppoja vähentämään kaatopaikalle vietävää syömäkelpoista ruokaa sakon uhalla. Suomessa ruokahävikki on nykyisin 20–30 kiloa henkeä kohti. Ruokahävikki on noussut tänä keväävä tärkeäksi ympäristöteemaksi niin Ranskassa, Tanskassa, Italiassa kuin Brittein saarilla. Vastaavasti Tanskan kirkon ulkomaanapu on avannut kokonaisen supermarketin, jossa myydään vain hävikkiruokaa, kuten rumia omenoita tai väärän muotoisia kurkkuja. Italian parlamentti näytti maaliskuun puolivälissä seuraavan Ranskan mallia, tosin sakkojen sijaan hävikkiruokaa vähentäville kaupoille on luvassa erilaisia taloudellisia helpotuksia. JH Ku va t: iS to ck / ku va nk äs itt el y: Te em u Ku m pu la in en Naisten suuremmalla työllistymisasteella on myös kansantaloudellisia etuja, sillä se tekee työmarkkinoista laajemmat ja joustavammat. Miesten kohdalla vastaava luku on puolet pienempi. Naiset onnellisimpia työelämässä Gallupin tekemän uuden kansainvälisen selvityksen mukaan naisten hyvinvointi kasvaa sitä mukaa, mitä paremmin he ovat päässeet työelämään. Molemmissa maissa suurketjuja kannustetaan antamaan aiemmin Ku va : iS to ck Maailma paloina Naisten pääsy työmarkkinoille on yhä laajalti vaikeaa, sillä kulttuuriset normit ja sosiaalinen painostus ohjaavat naisia jäämään kotiin. Eurooppa. Tästä huolimatta naisten pääsy työmarkkinoille on yhä vaikeaa, sillä maailmanlaajuisesti kulttuuriset normit ja sosiaalinen painostus ohjaavat naisia jäämään kotiin hoitamaan lapsia, Gallup sanoo. Keskimäärin puolet maailman naisista ei ole työmarkkinoilla lainkaan. Yhtiön mukaan johtopäätös on selvä: päivätyön edut eivät näy vain palkkapussissa, vaan yleisessä hyvinvoinnissa. kansantaloudellisia etuja, sillä se tekee työmarkkinoista laajemmat ja joustavammat, Gallup toteaa. Kokopäiväisestä työelämästä poissaolevat naiset arvioivat oman elämänlaatunsa selvästi heikommaksi kuin työssäkäyvät. Naisten suuremmalla työllistymisasteella on myös Rumat vihannekset parempiin suihin kaatopaikalle kipattava ruoka hyväntekeväisyyteen. JH 8 4/ 2016 Maailman Kuvalehti
Viimeisimmän mielipidetutkimuksen mukaan valtaosa kanadalaisista pitäisi kannabiksen kasvatuksen ja myynnin jo olemassa olevien lääkekannabiksen tuottajien käsissä. JH Ku va : N at ha n D en et te / PA Ph ot os / Le ht ik uv a Kuukauden kuva Maailman Kuvalehti 4/ 2016 9. Huhtikuussa odotetaan myös isoa muutosta huumeiden vastaiseen sotaan, kun YK:n jäsenvaltiot kokoontuvat neuvottelemaan kansainvälisestä huumepolitiikasta. Kanada. Monissa Kanadan osavaltioissa marijuana on luvallinen lääke, mutta valtaan noussut liberaalihallitus on nyt laillistamassa myös sen viihdekäytön – ensimmäisenä suurena teollisuusmaana
Vaikka viime vuosikymmeninä monien sarvikuonokantojen määrät on saatu nousuun, salametsästys uhkaa edelleen Afrikan ja Intian niemimaan kantoja. Aasiassa mustassa pörssissä eläinten sarvista maksetaan reilusti kultaa korkeampaa grammaja kilohintaa. 10 4/ 2016 Maailman Kuvalehti. Maailma. Maailmanlaajuiset ponnistelut sarvikuonojen pelastamiseksi sukupuutolta ovat kiihtyneet – ja syystä. Sarvikuonojen määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut 75 prosenttia ja jo kolmena vuotena peräkkäin sarvikuonoja ei ole salametsästetty lainkaan, sanoo luonnonsuojelujärjestö WWF. Erityisen heikoilla ovat Afrikan sarvikuonokannat, joita uhkaa sukupuutto seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Sen sijaan Nepalissa aktiivinen suojelutyö on tuottanut tulosta. Järjestön niksinä on ollut eläinten siirtäminen etelä-Nepalin luonnonpuistoihin, jossa ne saavat elää rauhassa suojelluissa metsissä. JH Maailma paloina Ku va : iS to ck Turvapaikkoja sarvikuonoille Useita Afrikassa eläviä sarvikuonokantoja uhkaa sukupuutto lähitulevaisuudessa
Munkkien ongelmana on maallikkojen luostareihin lahjoittama ruoka, josta askeettilupauksen tehneet pyhät miehet eivät voi kieltäytyä uskonnollisista syistä. Erityisen haitalliseksi ne muodostuvat liian usein nautittuna, kun herkkuihin yhdistetään tuntikausia kestävää meditointia. Elsevier on jo kertaalleen voittanut Elbakyanin oikeudessa, mutta tämä ei ole hävittänyt Sci-Hubia internetistä – saati sen suosiota tiedeyhteisön keskuudessa. Thairuoka on herkullista, mutta liika on liikaa, paljastuu thaimaalaisen Chulalongkornin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. JH Tiede vapaaksi vaikka piratismilla Venäjällä käydään erikoista taistelua tieteen vapaudesta. Korkeita lisenssejä keräävät kustantamot saattavat laskuttaa jopa 30 euroa yhdestä artikkelista. Summa on iso köyhien maiden tutkijoille, mutta rahasta napisevat nykyisin jopa Harvardin kaltaiset superrikkaat yliopistot. Toisella puolella on venäläinen aivotutkija ja tiedepiraatti Alexandra Elbakyan, joka 2011 perusti Sci-Hub -sivuston vastalauseena Elsevierin kaltaisten firmojen rahastusvimmalle. Yliopisto onkin lanseerannut pilottiohjelman, jossa munkkeja on kannustettu kohtuullisuuteen ja liikuntaan. Elbakyania odottavat miljoonien dollarien korvausvaatimukset. Jackson onkin maailman eniten tienaava kuollut. Absurdistan Ku va t: iS to ck / ku va nk äs itt el y Te em u Ku m pu la in en 115 miljoonaa euroa tienasi Michael Jackson viime vuonna. Yliopiston mukaan noin puolet Thaimaan luostareiden buddhalaisista munkeista on ylipainoisia ja iso osa kärsii korkeasta kolesterolista, verenpaineesta ja diabeteksesta. Maaliskuussa oikeusjuttu avattiin uudelleen. JH Maailman Kuvalehti 4/ 2016 11. Parhaimmillaan osallistujat tiputtivat kymmenen kiloa ohjelman kahdeksan viikon aikana, kirjoittaa Bangkok Post -lehti. Luostareiden terveyskuluista vastaavalle valtiolle yksin munkkien ylipainon aiheuttamista ongelmista syntyy vuosittain miljoonien eurojen kuluerä. Forbes magazine, New York, January 2016. Rintamalinjan toisella puolella on kansainvälinen kustantamo Elsevier, joka on kasvattanut rahakkaan bisnesmallin tiedejulkaisujen myynnistä. Elbakyanin Sci-Hub on tiedemaailman PirateBay, jossa tutkijat pääsevät ilmaiseksi käsiksi yli 48 miljoonaan piratoituun tiedeartikkeliin. Perinteiset thaiannokset, kuten kookosmaidossa haudutetut curryt, uppopaistetut kalapihvit ja riisijälkiruoat ovat kaloripommeja. Överit askeettilupauksesta Thaimaa. Hänen jälkeen kymmenen kärjessä ovat muun muassa Elvis Presley, Marilyn Monroe ja Albert Einstein
Väkivalta on ilmeisesti hyvinkin laajalle levinnyttä, mutta kukaan osapuolista ei mielellään jaa tietoa medialle. Helmikuun lopulla Teten maakunnan kuvernööri jopa kielsi kokonaan mosambikilaispakolaisten olemassaolon. Epätietoisuus Mosambikin todellisesta tilanteesta on suuri. Samalla valtion tiedotusvälineet ovat väittäneet pitkään, että väkivaltaisuuksien taustalla ovat Renamon asemiehet. Tällä hetkellä maan päätietä voi matkustaa pitkiä matkoja ainoastaan sotilassaattueessa. 1 14 prosenttia maailman kaupatuista aseista päätyy Intiaan. Mosambikilaisten pakolaisten määrät ovat kasvaneet naapurimaassa kuluneen vuoden aikana. International News Reports. Tästä huolimatta Mosambikin hallituksen virallinen kanta ei ole muuttunut. Mosambikin kaksikymmenvuotinen rauha on rakoillut vuoden 2013 alusta lähtien, mutta etenkin vuoden 2014 vilpilliseksi epäillyt parlamenttija presidentinvaalit ovat ajaneet maata kohti avointa konfliktia. Janne Juhana Rantala Maputo. kansainvälinen media pääsivät paikalle haastattelemaan pakolaisia kasvokkain. 3. Taustalla on pääoppositiopuolue Renamon syytös vaalivilpistä, epäonnistuminen rauhan täytäntöönpanossa ja molempien osapuolten välinen syvä epäluottamus. Anoop Babani, 63, on intialainen eläkkeellä oleva taloustoimittaja ja rauhanaktivisti, joka rakastaa numeroita. Maa on maailman suurin aseiden maahantuoja ja sen osuus on isompi kuin Kiinan ja Pakistanin yhteensä. Maaliskuun puolivälissä leirille saapuneiden asukkaiden määrä oli kasvanut jo yli 11 000 henkeen. Junnaavat rauhanneuvottelut ovat olleet katkolla jo kuukausia. Kyllä Anoop tietää! Ku va : El ds on C ha ga ra / A FP / Le ht ik uv a Sotapakolaisia ilman sotaa Mosambikin hallitus ei edelleenkään myönnä, että maa olisi sodassa. Naapurimaan Malawin puolella sijaitsevassa leirissä on kuitenkin yli 11 000 sotapakolaista Mosambikista ja määrä kasvaa. Kansainvälisen asekaupan trendit 2015, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti, helmikuu 2016. 2. Pakolaisten mukaan sotilaat syyttivät asukkaita oppositiopuolue Renamon sissien ruokkimisesta ja tukemisesta. Korkeimmillaan sama hinta on ollut 1005 euroa.3 1. Väitteet ovat kuohuttaneet Mosambikin sosiaalista mediaa sen jälkeen, kun portugalilainen Lusa-verkkolehti ja Malawin Mwanzassa sijaitsevalle Kapisen pakolaisleirille saapuneet ihmiset odottivat rekisteröintiä Mosambikin rajalla tammikuussa 2015. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) raportoi helmikuussa, että Malawissa sijaitsevaan Kapisen pakolaisleiriin on viime kuukausien aikana saapunut tuhansia mosambikilaisia, jotka pakenevat Mosambikin armeijan harjoittamia julmuuksia. 2 92 euroa oli yhden Volkswagenin osakkeen hinta lokakuussa 2015, kun yhtiön päästöskandaali tuli julki. Muun muassa saniteettitilat ovat riittämättömiä eikä leirillä ole koulua. Pakolaisten määrän kasvu on yllättänyt järjestöt. 12 4/ 2016 Maailman Kuvalehti. 2 maata koko maailmassa ei tällä hetkellä myy Coca-Colaa: ilman kokista pärjäävät Kuuba ja Pohjois-Korea. Etupäässä rajantakaisen Moatizen piirikunnasta paenneet ihmiset kertoivat armeijan tekevän rynnäkköjä kyliin, polttavan taloja ja viljaa, kidnappaavan ja tappavan siviilejä sekä harjoittavan seksuaalista väkivaltaa. Fortune magazine, New York
Laura Lodenius Sodan ja väkivallan lietsontaa ”. Huomio on kiinnitetty pois oikeista ongelmista ja väärintekijöistä. Näkökulma T ällaisessa tilanteessa ja tällaisessa maailmassa, jossa ihmisten lisääntyvä pahoinvointi ja pelko ovat käsin kosketeltavia, pyrkivät vallassa olevat keksimään olkiukkoja ja uusia vihollisia”, totesi Erkki Tuomioja puheessaan Senaatintorilla, kun tuhannet suomalaiset kerääntyivät osoittamaan mieltään hallituksen taloudellista leikkauspolitiikkaa vastaan. Vastakkainasettelu ja uhkakuvapolitikka ovat myös itseään ruokkivia ja itsensä toteuttavia. Näin huomio ei kiinnittyisi siihen, että työllä rakennetut hyvinvointiyhteiskunnan tukija turvaverkot ollaan tietoisesti ja järjestelmällisesti purkamassa. Silloin on enää turha miettiä, kenen syy oli se, että alussa oli kytevä hiili. Elämme totisesti synkkiä aikoja. Suomessa pakolaisten ja maahanmuuttajien lisäksi ulkoinen uhka on Venäjä, Venäjä, Venäjä. Sillä perustellaan miljardien investointeja sotilaalliseen turvallisuuteen, samaan aikaan kun leikataan kaikesta, mikä liittyy ihmisten perusturvallisuuteen tavallisessa arjessa. Kun seuraa kampanjaa järjestelmällisemmin, näkee sen, kuinka Trump itse on rakentanut vastakkainasettelua kannustamalla kannattajiaan väkivaltaan erimielisiä – usein latinoja afroamerikkalaisesta väestöstä tulevia ”protestoijia” vastaan. Jos niille ei tietoisesti ja järjestelmällisesti pane vastaan, synnyttää aidon yhteenoton. Vastakkainasettelu ja uhkakuvat ovat monelle poliitikolle – ja hallitukselle – voimavara, josta ammentaa tukea muuten höttöiselle ja sisällöttömälle poliittiselle ohjelmalle. Viholliskuvien ja olkiukkojen varaan rakentamista on ilmassa joka puolella maailmaa. Ainut asia, jossa Putinin hallinto edelleen saa kansan tuen, on se, että Venäjän pitää säilyttää voimansa ja ”suuruutensa” ulkoista uhkaa vastaan. Kun tarpeeksi puhaltaa kytevään hiileen, saa aikaiseksi tulen. Varustelu ja voimanäyttöön ja -käyttöön perustuva linja Ukrainan suhteen nähdään oikeutettuna politiikkana. Ku va : Te em u U llg ré n Ajatus Donald Trumpista ydinase käytössään on karmaiseva tulevaisuuden näkymä. Kansa on valmis uhrauksiin. Tuomioja viittasi keskusteluun pakolaisista ja maahanmuuttajista ja siitä vastakkainasettelusta, jossa Suomen köyhdytetyt ja epävarmoja aikoja pelkäävät on usutettu maailmalta ahdingossa tulevia vastaan. Kirjoittaja on Rauhanliiton toiminnanjohtaja. Tarvitsisimme nyt kipeästi rauhanlietsojia – niin Suomessa kuin maailmalla. Chicagon tilaisuus jouduttiin perumaan, kun vastakkainasettelu oli kärjistymässä joukkoyhteenotoksi. Tätä mantraa toistetaan yhä uudestaan. Uhkakuvat ja olkiukot, Venäjän tapauksessa ”länsi ja Nato”, toimivat. Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Donald Trumpin kampanjan ympärillä ilmapiiri tiivistyy. Samaan aikaan ihmiset eivät saa eläkkeitään ajoissa, keskiluokka kärvistelee ja orastava demokratiakehitys kuristuu kehtoonsa. Naapurissa Venäjällä uhkakuva on puolestaan ”länsi” ja Nato, Nato, Nato
Teksti: Taina Tervonen Kuva: Laurent Hazgui 14 4/ 2016 Maailman Kuvalehti. Miljoona työpaikkaa ilmaston puolesta Miten yhdistää kestävä kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Maailma nyt Englantilainen Clara Paillard ja hänen edustamansa ammattilitto tavoittelevat uusia ilmastotyöpaikkja ja sen myötä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Britanniasta alkanut kampanja ajaa parempaa työllisyyttä ratkaisuna ilmastokysymyksiin
Toisaalta työpaikat voivat vähentyä joiltakin aloilta: turve, ja muut fossiilienergian muodot, lihan, maidon ja juustontuotanto.” Näille työntekijöille tarvitaan oikeudenmukaisia siirtymän malleja, sanoo Biström. Parannettavaa siis on. Yhteinen tavoite: ilmasto voi lämmetä korkeintaan puolitoista astetta. Maailman Kuvalehti 4/ 2016 15. Jokainen maa ilmoittaa omat päästövähennystavoitteensa. ”Kyse on valtavista summista rahaa. Markkinat eivät ratkaise kaikkea.” ”Ilmasto ja talouskasvu nähdään usein toistensa vastakohtina. ”Energian säästö ja uusiutuva energia, sekä ratkaisut asumisessa, liikkumisessa ja syömisessä lisäävät työllisyyttä. Vuonna 2025 päätetään uudesta summasta. Myös ratkaisut ovat siksi erilaisia.” Mitä enemmän fossiilienergiaa maa käyttää, sitä suuremmaksi ongelmaksi muodostuu myös sen parissa työskentelevien ihmisten kohtalo. Esimerkiksi Manchesterin alueen eläkerahastolla on 1,6 miljardia euroa fossiilisijoituksia.” Paillard muistuttaa, että esimerkiksi luottoluokittaja Standard & Poor’s ottaa nykyisin ilmastoriskitekijät huomioon luokituksissaan, sillä investoiminen fossiilisiin polttoaineisiin on nykyisin hyvin riskialtista. Pariisissa oli paikalla ammattiyhdistysaktiivi Ken Smith, joka edustaa 3500 Albertan öljyhiekkatyöntekijää. Kun siihen lisätään kansallistetusta sähköja joukkoliikenneverkostosta saadut tulot, lasku uusista työpaikoista olisi vain 24 miljardia.” Se rahoitettaisiin estämällä veronkiertoa ja verottamalla rahaliikennettä. ”Ilmastoja ympäristökysymyksissä puhutaan säästöistä ja kulutuksen vähentämisestä. PCS-ammattiliitto on ollut mukana myös 350.org-järjestön Rahat pois fossiilista -kampanjassa, joka ajaa sijoitusvarallisuuden siirtämistä fossiilista kestävään energiaan. ”Suomen hallituksen ohjelmassa, linjataan, että Suomi siirtyy kohti uusiutuvan energian aikaa ja luopuu kivihiilestä 2030 mennessä.” Pantsar sanoo, että työpaikkoja voi syntyä jopa kymmeniä tuhansia lähinnä vientiin menevien uusiutuvan energian ratkaisujen pohjalta. Mutta miten voidaan vaatia säästöjä ihmiseltä, joka elää köyhyysrajan alapuolella?” Paillard kysyy. ”Viime kädessä kyse on siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää.” Mitä Pariisissa päätettiin. ”Rakentaminen on hyvä esimerkki siitä, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastokysymykset yhdistetään. Hän oli mukana Pariisin joulukuisessa ilmastokonferenssissa puhumassa One Million Climate Jobs -kampanjasta. Asuntojen remontointi tarkoittaa siis paitsi uusia työpaikkoja myös pienempiä sähkölaskuja ja enemmän ostovoimaa.” Jonas Biström Kepasta suhtautuu myönteisesti työllisyyskysymyksiin Suomessa. Näiden muutosten toteuttamiseen tarvitaan työvoimaa. Kampanja on laajentunut Britanniasta ainakin Kanadaan, Norjaan ja Etelä-Afrikkaan. Suomessakin ilmastokysymyksillä on työllistävä vaikutus, uskoo Sitran Mari Pantsar. Vuodesta 2020 alkaen kehittyneet maat maksavat yhteensä 100 miljardia dollaria vuosittain, jotta kehittyvät maat voivat vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. ”Viime kädessä kyse on siitä, millaisessa maailmassa haluamme elää. Ilmasto on tärkeä asia, mutta miten valtio voi investoida uusiin työpaikkoihin, kun puhutaan jatkuvasti säästöistä. Noin miljoonalla britannialaisella ei ole varaa maksaa kunnon lämmityksestä. Ehkä kysymys pitääkin kääntää toisin päin: päästöjen vähentäminen vaatii toisenlaista sähköntuotantoa, parempaa joukkoliikennettä, energiatehokkaampia rakennuksia. ”Markkinat ohjaavat tuossa tilanteessa uusiutuvan energian vallankumousta ja työpaikkojen syntyä.” Paillard puolestaan peräänkuuluttaa valtion investoinneista syntyviä, julkisen sektorin työpaikkoja. Vaadimme kansallista ilmastojärjestelmää, joka vastaa ilmastonmuutoksen torjumisesta ja uusista työpaikoista.” Työpaikat luotaisiin ensisijaisesti energiantuotannossa, joukkoliikenteessä ja rakennusteollisuudessa. Mutta miten elätämme perheemme?” Paillard myöntää, että uudelleen työllistyminen on todellinen ongelma, johon kampanjassa on tartuttava. ”Uusien työpaikkojen luominen maksaisi esimeriksi Britannialle noin 84 miljardia euroa”, Paillard laskee. Valtion rooli on asettaa kunnianhimoisia tavoitteita, mutta työpaikat luodaan yrityksissä. Tavoitteet tarkistetaan joka viides vuosi. ”Mutta samalla valtionkassaan tippuisi veroja, säästettyjä sosiaaliavustuksia ja työttömyyskorvauksia. Pariisissa ilmoitettujen tavoitteiden puitteissa ilmasto lämpenee noin kolme astetta. ”Sodan jälkeen Britanniassa luotiin kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä. ”Toivomme fossiilienergian loppua. Yli kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa tutkijoiden mukaan peruuttamattomia ja arvaamattomia seurauksia. Edellytyksenä on, että muutoksia aletaan toteuttaa nopeasti, seuraavien 15 vuoden aikana. ”Kunkin maan tilanne on erilainen. Ensimmäinen tarkistus on vuonna 2018. Sen tavoite on kunnianhimoinen: miljoonan uuden ilmastotyöpaikan luominen Britanniaan ja sitä myötä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 86 prosenttia kahdessakymmenessä vuodessa. Esimerkiksi Kanadassa öljyhiekkahankkeiden työntekijät ovat hankalassa tilanteessa. Ratkaisu työttömyyteen, lamaan ja ilmastonmuutokseen on siis uusien työpaikkojen luominen. Mutta ei sen niin tarvitse mennä”, sanoo Clara Paillard, brittiläisen PCS-ammattiliiton edustaja. ”Jokainen uusi työpaikka tarkoittaa vähemmän sosiaaliavustuksia ja enemmän veroja”, Paillard luettelee
Mitä keinoja yritysvastuun edistämiseksi on käytettävissä. BSCI on laajalle levinnyt länsimaisten yritysten johtama kehitysmaiden ja muiden riskimaiden tehtaiden työoloja ja palkkoja tarkastava vastuujärjestelmä. B angladeshilaisen ompelijan palk ka on lähellä YK:n määrittelemää äärimmäisen köyhyyden ra jaa, joka on 1,25 dollaria päivässä. Yksikään tutkituista suomalaisista yrityksistä ei ole sitoutunut maksamaan elämiseen riittävää palkkaa tavarantoimittajien tehtaiden ompelijoille. Taloudellinen ja poliittinen valta ovat kietoutuneet yhteen. Sen viennistä 80 prosenttia tulee vaateteollisuudesta, josta maa on riippuvainen. Onnettomuus vaati 1 138 ihmisen hengen. Sillä ei tule toimeen, jos on elätettäviä. Kansainvälinen vaatetusalan yritysvastuuta edistävä Clean Clothes -kampanja kritisoi BSCI:tä siitä, ettei se ota mukaan kansalaisjärjestöjä ja ammattiliittoja. ”Suomalaisyritykset kokevat vastuullisuuden aiempaa tärkeämmäksi, mutta ihmisoikeusajattelu ei ole vielä lyönyt läpi”, toteaa Eettisen kaupan puolesta ry:n reilu vuosi sitten julkaistu selvitys nimeltä Vastuullisia vaatteita. Työpäivät ovat pidentyneet kappalemääriin perustuvan palkanlaskun yleistyttyä vaatetusalalla. Länsimaisen brändiyrityksen sisäänostajan näkökulmasta Bangladesh on suurista viejämaista edullisin ja työvoimaa on hyvin saatavilla. Bangladeshin ammattiliittojen johtajan Roy Ramesh Chandran mukaan 95 prosenttia tehtaista maksaa minimipalkkaa. Uutiskynnystä eivät Suomessa yleensä ylitä pienemmät onnettomuudet, joita on muutamia vuodessa. Nekin ovat vaatineet satoja kuolonuhreja. Ihmisoikeustyössä tukeudutaan liikaa vastuullisuusjärjestelmä BSCI:hin. Bangladeshin vaatetusteollisuutta leimaavat onnettomuudet, joista kuuluisin on Rana Plaza -tehtaan romahdus kolme vuotta sitten. Keskellä 16 4 / 2016 Maailman Kuvalehti Vastuuta vaatealalle! Ihmisoikeudet eivät globaalissa vaatetuotannossa useinkaan toteudu. Bangladesh on noussut nopeasti yhdeksi maailman suurimmista vaatteiden vientimaista. Maan huonoja puolia sisäänostajan näkökulmasta ovat koulutetun työvoiman ja keskijohdon vähyys, lakot ja levottomuudet sekä heikko infraTeksti: Outi Moilala Kuvitus: Outi Kainiemi struktuuri, vaatealan tutkijat Gary Gereffi ja Stacey Frederick sanovat. Teema: muoti
Vaikka yrityksille vapaaehtoisesta yritysvastuusta on ollut puhetta ja tehtaiden tarkastusbisnes on kasvanut, kehitys tehtaiden työoloissa ja palkoissa on hidasta. Kaivattua buustia antoivat osaltaan YK:n yritysten ja ihmisoikeuksien ohjaavat periaatteet, niin sanottu Ruggien prosessi. Suomessa brändiyritysten vastuullisuutta halpatuotannon eettisistä ongelmista eivät säätele mitkään lait. Ruggien periaatteiden mukaan yrityksillä on velvollisuus valvoa ja kehittää työoloja, vaikka kyseessä olisi alihankintasuhde. Sopimus velvoittaa brändiyritykset maksamaan Bangladeshin tehdasrakennusten turvallisuustarkastuksia. Professori John Ruggie sai YK:n pääsihteeriltä Kofi Annanilta 2005 toimeksiannon sääntöjen luomiseksi, joiden mukaan ihmisoikeudet huomioitaisiin paremmin yritystoiminnassa. Lopputulos sai kiitosta yrityksiltä, ammattiliitoilta ja järjestöiltä, vaikka osa toivoi sääntöjä sitovammiksi. Vapaaehtoisessa yritysvastuussa on myös se ongelma, että osa yrityksistä on vapaamatkustajia. Suomalaisyrityksissä ihmisoikeusajattelu ei ole vielä lyönyt läpi. Ihmisoikeusajattelu onkin uutta yritysmaailmassa, mutta ongelmat vanhat: ylipitkät työpäivät, riittämättömät palkat, lapsityö, pakkotyökäytännöt, puutteet työterveydessä ja -turvallisuudessa. Uutta lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole Suomeen tulossa. Samaa mallia voitaisiin brittiläisen Anna McMullenin mielestä käyttää muidenkin eettisten ongelmien ratkaisemisessa, esimerkiksi ammatillisen järjestäytymisen ja kollektiivisten työehtosopimusneuvottelujen tukemisessa. Kirjoittaja on vapaa yritysvastuun tutkija. Ay-oikeudet ovat keskeisiä voimaannuttavia oikeuksia, joiden avulla työntekijät voivat itse ottaa osaa työpaikkansa kehittämiseen. YK:n yritysten ja ihmisoikeuksien ohjaavat periaatteet johtivat maailmalla uudistuksiin yritysvastuun edistämisessä. Maailman Kuvalehti 4/ 2016 17. Toinen visio vaatetusalan yritysvastuun tulevaisuudesta olisi mallin ottaminen Bangladeshin rakennusturvallisuutta parantavasta Accord-sopimuksesta, jonka länsimaiset vaateyritykset, kansainväliset ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt solmivat. Vaatetusyrityksillä on muitakin vaihtoehtoja tehtaiden työolojen kehittämiseksi: erilaiset järjestöjohtoiset järjestelmät. ”Ay-oikeuksien kunnioittamisen myötä myös muut sosiaalisen vastuun puutteet yleensä kehittyvät: palkat ja työolot ovat paremmat ammatillisesti järjestäytyneissä tehtaissa kuin järjestäytymättömissä”, Anna McMullen sanoo. Sellaisia ovat esimerkiksi Fair Wear Foundation ja Britanniasta alkunsa saanut Ethical Trading Initiative. Clean Clothes -kampanjan piirissä ollaan toiveikkaita Accordin tehosta. Suomalaiset yritykset voitaisiin velvoittaa lailla valvomaan tavarantoimittajiensa työoloja, kuten järjestöt ja ammattiliitot ovat vaatineet
Kuvassa yllään olevaa brittiläisen Christopher Ræburnin suunnittelemaa takkia hän sanoo esittelevänsä hyvällä omallatunnolla. Keskellä L empipaidan tuotelappu ei paljon kerro. Sen takia tehtaaseen menehtyi 1134 ompelijaa, 2500 loukkaantui. “Ei, ihan oikein se on. “Sun paita on väärinpäin”, kaverini huomauttaa nähdessään paitani saumojen törröttävän ja tuotelapun paistavan niskassa. Osallistun vaatevallankumoukseen”, vastaan. Orsola de Castro on innoissaan VaateTeema: muoti Vaatevallankumouksen ideana on ottaa kuva vaatteesta nurinpäin, niin että valmistajan lappu näkyy. Ku va : Te em u Ku m pu la in en 18 4 / 2016 Maailman Kuvalehti. Onko ympäristöstä huolehdittu vai saastuttiko kankaan värjäys paikallisen joen. Orsola de Castro on eettisen muotisuunnittelun Vaatevallankumouksen toinen perustaja Orsola de Castro suosii eettisiä merkkejä. pioneeri, jonka oma merkki From Somewhere on parikymmentä vuotta hyödyntänyt kierrätysmateriaaleja ja panostanut paikalliseen brittityöhön. Somers on vetänyt erilaisia reilun kaupan projekteja. Omilla tahoillaan naiset olivat jo vuosia koettaneet kammeta muotiteollisuutta kestävämpään suuntaan. Teksti: Kaisa Viitanen Kuva: Laura Vuoma deshin pääkaupungissa Dhakassa. Siitä ilmenee ainoastaan se, että trikoopaita on puuvillaa, se pitää pestä 40 asteessa ja se on valmistettu Bangladeshissa. Entä maksoiko työnantaja ompelijalle lupaamansa palkan. M yös Carry Somers on muotisuunnittelija, joka perusti vuonna 1992 maailman ensimmäisen reilun kaupan vaatemerkin, Ecuadorissa ympäristöystävällisin menetelmin hattuja valmistavan Pachacutin. Vaikka rakennus oli jo määrätty käyttökieltoon, johto vaati töiden jatkamista. V astaavia onnettomuuksia oli tapahtunut aiemminkin, mutta monelle Rana Plaza oli viimeinen pisara. Britanniassa asuvat Orsola de Castro ja Carry Somers päättivät yhdistää voimansa, ettei sama toistuisi. päivänä. Entä oliko tehdas turvallinen. Hän on myös perustanut eettisille suunnittelijoille yhteisen nettiyhteisön Estethican ja kuratoinut Lontoon muotiviikoilla ekologista muotia. Tuotelapusta ja merkin nettisivuilta ei ilmene, millaisissa oloissa paidan lanka ja kangas on valmistettu. Vaikka virallisesti muodin vallankumouspäivä on vasta huhtikuun 24. Saiko työntekijä käydä työvuoron aikana vessassa. Silloin on kulunut kolme vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti BanglaParempia paitoja, please! Jo riittää epäreilu ja työntekijöitä alistava vaatebisnes! Vaatevallankumous vaatii rehellisempää päällepantavaa
Orsola de Castro ei kannata boikotteja, huutomielenosoituksia, saati turkisten vastustajien suosimaa verellä töhrimistä. Onko kansalaisten paine saanut muotimerkit nostamaan palkkoja tai rakentamaan Rana Plazaa vahvempia teh dassaleja. VaaFakta: Fashion Revolution Kansainvälinen kampanja vaatii vaateteollisuutta muuttamaan käytäntöjään työntekijöiden ja ympäristön kannalta kestävämmiksi. Mutta auttaako se bangladeshilaista ompelijaa, että virtuaalimaailma täyttyy länsimaissa tuotelapuista otetuista kuvista. Maailman Kuvalehti 4/ 2016 19. Hän kannustaa ihmisiä yksinkertaisesti kääntämään vaatteensa nurinperin, ottamaan sen tuotelapusta valokuvan ja lähettämään sen vaatteen valmistajalle mukaan liitetyllä kysymyksellä: kuka valmisti vaatteeni. Kampanja perustuu helppouteen ja myönteisyyteen. vallankumouksen (englanniksi Fashion Revolution) suosiosta. Viime vuonna 700 000 ihmistä käänsi vaatteensa nurinpäin, otti tuotelapusta kuvan jä lähetti sen valmistajalle kysyen: kuka valmisti vaatteeni. Joka vuosi laajentuvassa kampanjassa on mukana kouluja, työpaikkoja, järjestöjä ja julkisuuden henkilöitä. “Mikään muu muotialan kampanja ei ole saavuttanut tällaisia mittasuhteita”, De Castro toteaa. Sen hästägillä #whomademyclothes oli viime vuonna sosiaalisessa mediassa 16,5 miljardia näyttöä. Vaatevallankumousta vietetään 24. huhtikuuta, bangladeshilaisen vaatetehtaan romahduksen vuosipäivänä. “Kuluttajilta lähtevä paine on jo käynnistänyt liikkeen, johon kansalaisjärjestöt ja muut vaikuttajat nyt liittyvät mukaan.” M utta entä vaatevalmistajat, muotimerkit itse. “Kyllä, ennen pitkää, ehdottomasti”, de Castro vakuuttaa. Tänä vuonna mukana on 83 maata ja de Castro uskoo some-aktivismin lyövän jälleen ennätykset
“Muotiteollisuudessa muutoksesta tulee vielä kilpailutekijä. Mikäli kysyntää riittää, siitä voi tulla pysyvä osa tavaratalon valikoimaa. Suomessa Vaatevallankumous-kampanjaa vetää viestintäyrittäjä Heidi Korva. Kaikki merkin vaatteet ommellaan Suomessa. Jo nyt entistä useampi vaatevalmistaja yrittää avata tuotantoketjuaan.” Niin on käynyt ruokapuolellakin. Mitä sitten kannattaisi pukea päälleen. www.uhanadesign.fi Usva-mekko, 179 €. “Mutta olen varma, että tämän vuoden aikana merkit alkavat kiinnostua asiasta ja muutos alkaa. Jauheliha voidaan jäljittää tilalle asti ja appelsiininviljelijöitä tuodaan suomalaisiin marketteihin kertomaan, miten asiat tilalla ovat ja pääsevätkö lapset kouluun. Raakamateriaalien alkuperän pystyy nimeämään yksi kymmenestä merkistä. Hän on jo vuosia pukeutunut merkkeihin, joista useimmat ommellaan Suomessa. tietää, missä tehtaassa heidän vaatteensa on ommeltu. 20 4 / 2016 Maailman Kuvalehti. Olemme jo saaneet sellaisia viestejä muun muassa Zaralta, H&M:ltä, Marks & Spenceriltä.” Edistystä on sekin, että jo 2000 bangladeshilaista vaatetehdasta on tarkastettu. Sen, missä merkin käyttämät kankaat on tehty, tietää yksi neljästä valmistajasta. “Nykyään eettistä muotia valmistavia suomalaismerkkejä on niin paljon, että jokainen löytää ihan varmasti omanlaisiaan vaatteita”, Korva sanoo. kotimaisten pienmerkkien pop up –liikkeen. Keskellä temerkit eivät näytä nettisivuillaan videoita tuotteidensa tekopaikoista, nosta esiin työntekijöitään, eivätkä paljasta millaista palkkaa ompelija saa. “Muotiteollisuus on äärimmäisen monimutkainen alihankkijoiden ketju, jota on hidasta muuttaa.” De Castro kertoo, että viime vuonna julkaistun The Behind of Barcode Fashion -raportin mukaan edelleenkään vain joka toinen kansainvälinen vaatemerkki Tutki, tarkista ja vaadi Vaatevallankumouksen perustajat kannustavat kuluttajia suosimaan eettisesti valveutuneita merkkejä ja vaatimaan suuryrityksiä seuraamaan näiden edelläkävijöiden tietä. Second Chance Fiskarsissa toimiva Maija Nuppula hyödyntää Nanson tehtaalta ylijäämäkankaat ja luo niistä kiinnostavia vaatteita. KV J os kampanjanluojien suunnitelmat toteutuvat, pian sanasta läpinäkyvyys tulee niin seksikäs, että kuulemme sitä kaikkialla. Yhteistä eettiseksi kutsutuille merkeille on se, että ne tietävät, mistä niiden käyttämät kankaat ja muut materiaalit ovat peräisin. www.secondchance.fi Uhana Uhana Design on kahden tamperelaissuunnittelijan merkki. Korva iloitsee, että Helsingin Sokos avaa 18.4. Sillä puolella on hitaampaa, myöntää Orsola de Castro. Merkki kertoo myös kankaiden alkuperästä ja muista tuotantopaikoista. Se myy sekä naisten että miesten vaatteita kesään asti. Minttu-kietaisumekko, 140 €