Kylässä Karjalassa Mennyt elää Viipurissa 17 visiota parempaan maailmaan Te em a: Ka rja la. Ihmiset • Kulttuuri • Ympäristö • Ilmiöt Kun pakolaisesta tulee perheenjäsen 3 /2 016 | 6 , 90?€ Ekaluokkalainen Galina asuu rajantakaisessa Hiidenselässä, jossa vesi kannetaan yhä kaivosta
”Edes armeijassa en joutunut 'perunateatteriin', mutta Marian mökissä kyllä”, Kokkonen nauraa. Ku va : Pe tte ri Ko kk on en Petteri Kokkonen Teema: Karjala. Maria kutsuukin minua vunukakseen, lapsenlapsekseen.” Kokkonen on reissuillaan tehnyt paljon muutakin kuin kuvannut: luonut lunta, soutanut verkkoja, niittänyt heinää, hakannut halkoja, kitkenyt kasvimaata. Soittorumban jälkeen Kokkonen sai Tohmajärven SPR:n silloiselta puheenjohtajalta vihiä Hiidenselässä asuvasta Maria Belozerovasta. Maailman Kuvalehti 3 / 2016 3 Valokuvaaja Petteri Kokkonen on kolunnut Laatokan Karjalassa sijaitsevassa Hiidenselän kylässä vuosia, vaikkei hänellä itsellään olekaan perhesiteitä rajan taakse. Hän lupasi kysyä Belozerovalta, josko suomalaiskuvaaja olisi tervetullut heidän luokseen. ”Ilman Marian apua projekti olisi loppunut jo aikoja sitten. Vastaus Venäjä 28–37 Vuosi Karjalassa Tarinan takaa oli: tervetuloa. ”Hotellissa asumalla ja laitoksissa vierailemalla ei pääse kiinni paikalliseen elämänmenoon”, Kokkonen sanoo. Ensimmäisen Karjalan-reissunsa Kokkonen teki pienen järjestön mukana, mutta sitä kautta matkan anti oli heikko. ”Yhteisen kielen puute on joskus hankaloittanut ymmärrystä ja kyläläisten luottamuksen saamista, mutta huumori on auttanut monessa tilanteessa”, Kokkonen summaa
Kuusi viipurilaista kertoo, miten he ovat kotiutuneet historialliseen kaupunkiin. 4 3/ 2016 Maailman Kuvalehti Maailma paloina 7 Digitalisaatio kompuroi kehitysmaissa 8 Imetys on yhteisön asia 10 Kärsäkkäät kiittävät 12 Viimeisiä viedään 13 Kolumni Jouni Hemberg 14 Maailma nyt 17 visiota parempaan maailmaan 16 Välähdys Hevosen kesyttämistä Tuvassa Keskellä 18 Paikkansa löytäneet 22 Henkilökuva Hossein Alizadeh 27 Katso, järjestö! Pelastakaa lapset ry Pitkät 28 Kuvareportaasi Koko vuosi Karjalaa 38 Lukujuttu Kun meille tuli pakolainen Lopuksi 46 Matkalla Vuodet viidakossa eivät unohdu 47 Kolumni Elina Hirvonen 48 Arviot • Baaba Maal: The Traveller • Marjut Helminen: Appelsiinilehto 49 Ilmiö Ratikassa raikuu 50 Kulttuuripalat Naisääniä Savoyssa 51 Kohtaamisia Kong Saoum, Kambodzha 52 Mikä maa, mikä kieli 54 Ristikko Suomi 52 Mikä maa, mikä kieli. Suomi 38 Kun meille tuli pakolainen Kävimme tutustumassa kolmeen perheeseen, jotka ovat avanneet ovensa evakoille ja pakolaisille. Valokuvaaja Tanja Konstenius on miettinyt lukemattomia kertoja kuka hän on, suomalainen vai suomenchileläinen, geeniensä vai elämänkokemustensa tulos. Kuuntele Karjala-aiheinen soittolista Spotifyssä! Skannaa koodi tai mene osoitteeseen: maailmankuvalehti.fi/ musiikki Teema: Karjala. Sisällys 3/2016 Ka nn en ku va : Pe tte ri Ko kk on en Tä m ä si vu yl hä äl tä m yö tä pä iv ää n: Sa ar a M an si kk am äk i, A nn i Ko po ne n, O ks an a D an ilo va Venäjä 18 Paikkansa löytäneet Nykypäivän viipurilaiset ovat syntyneet eri puolilla entistä Neuvostoliittoa
Köyhyyttä ja rikkautta on kaikkialla ja samat köyhtymisen ja rikastumisen mekanismit toimivat joka puolella. Ensimmäistä kertaa YK:n isot kehitystavoitteet eivät koske vain vanhoja kehitysmaita, vaan kaikkia. Alkuvuonna Davosissa maailman johtajat listasivat tuloerojen kasvun yhdeksi tulevaisuuden suurista haasteista. Suomen itärajalla kulkee yksi maailman isoista elintasorailoista. Kiinan ja Intian syke ovat pitkään määritelleet maailmantalouden kasvuvauhtia, ja nopeimmin talous kasvoi viime vuonna Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Yksi äärimmäisyys ei kuitenkaan löydy ennätystenkirjasta vaan kehitysjärjestö Oxfamin tuoreesta raportista. Suuret tuloerot ovat pitkään olleet kehitysmaiden ongelma, mutta nyt ne ovat entistä selkeämmin globaali riesa. Vertaus on muuten hyvä, paitsi että noiden 62 onnekkaan ei tarvitse koskaan ahtautua yhteenkään ruuhkabussiin, toisin kuin meidän muiden – ja mekin olemme onnekkaita. Katsomme tässä lehdessä Karjalaa eri suunnista ja kerromme muun muassa Karjalan evakoista ja ihmisistä, jotka nyt majoittavat muita – ja kokevat olevansa etuoikeutettuja ja onnekkaita. Näkökulman muutos on saanut meidätkin Maailman Kuvalehdessä katsomaan vaihteeksi lähelle. Sen mukaan prosentti maapallon väestöstä omistaa enemmän kuin loput 99 prosenttia. Vielä selvemmin epätasaisesti jakautuvaa vaurautta kuvaa tieto, että noin bussilastillinen ihmisiä omistaa enemmän kuin puolet koko maailman väestöstä. Maailman suurin yhteinen päätöstentekoelin YK ei ole jäänyt katsomaan kehitystä vierestä. Sekä OECD että IMF ovat tutkimuksissaan havainneet räikeiden tuloerojen olevan haitaksi paitsi kehitykselle myös talouskasvulle. Eurooppa tai Yhdysvallat eivät enää aikoihin ole olleet maailmantalouden vetureita, korkeintaan perässä kolkuttavia matkustajavaunuja. Kirjoittaja on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry:n viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja. Laura Häkli Ennätysten huikea maailma Pää kirjoitus Ku va : Te em u U llg re n Suomen itärajalla kulkee yksi maailman isoista elintasorailoista.. Viime aikoina Karjala on noussut julkiseen keskusteluun monesta syystä, eikä vähiten siksi, että Suomi on pitkästä aikaa joutunut miettimään, miten huolehditaan isosta määrästä ihmisiä, jotka tulevat hakemaan täältä turvaa. Isolla osalla maailman ihmisistä ei ole varaa edes bussiin. Niin sanottu Agenda 2030 määrittää kaikille samat kestävän kehityksen tavoitteet, joiden joukossa on sellaisia suuria asioita kuin köyhyyden ja nälän poistaminen, tasa-arvon takaaminen ja puhdas vesi. Maailman Kuvalehti 3 / 2016 5 L apseni ovat tulleet siihen ikään, että he rakastavat Guinnessin ennätystenkirjaa: Arvaa, äiti, missä on maailman pisin silta! Katso, miten korkea talo! Yök, miten pitkät kynnet! Maailman ihmettely on loputonta, äärimmäisyydet kiehtovat mielikuvitusta. Enää ei ole helppoa jakaa maailmaa teollisuusja kehitysmaihin. Viime vuonna maailman suurimmat tuloerot löytyivät Turkista, Yhdysvalloista, Chilestä, Meksikosta ja Israelista
Jos kuivuus jatkuu ja tulipalot yleistyvät, paras vaihtoehto metsien pelastamiselle saattaa olla niiden uudelleenistutus esimerkiksi jollekin Etelämeren saarelle, Tasmanian yliopiston ekologi David Bowman kertoi lehdelle. Maailma paloina Tasmania. Ennätysmäisestä kuivuudesta kärsineillä Tasmanian ylämailla on nimittäin hävinnyt tuhkana tuuleen 105 000 hehtaaria maapallon vanhimpien ekosysteemien joukkoon luokiteltuja metsämaita. Tulipaloissa on palanut yhteensä kaksi prosenttia luonnonsuojelualueesta, jonka YK on luokitellut maailmanperint ökohteeksi. Siksi nyt riehuneet liekit polttivat poroksi yli tuhat vuotta vanhojen puuvanhuksien lisäksi niiden arat siemenet ja paahtoivat samalla karstalle puiden juurille välttämättömän turveperäisen maan. Metsien ensimmäiset puunversot siis kurkottelivat kohti aurinkoa aikana, jolloin dinosaurukset vaelsivat maan päällä ja Australia oli osa Gondwanan suurmannerta. Pahiten paloista kärsineillä alueilla metsien uudelleenkasvu on siksi käytänn össä mahdotonta, arvioi Nature-tiedelehti. Toisin kuin eukalyptus ja muut australialaiset puulajit, Tasmanian athrotaxis-heimon männyt eivät ole vuosimiljoonien aikana lainkaan sopeutuneet metsäpaloihin. Osasyy metsäpaloihin on ilmastonmuutos, joka on tehnyt tavallisesti sateisista Tasmanian yläng öistä rutikuivia. Niillä on ikää arvioiden mukaan 180 miljoonaa vuotta. Ennätysmäisestä kuivuudesta kärsineillä Tasmanian ylämailla on palanut 105 000 hehtaaria ikivanhojen ekosysteemien joukkoon luokiteltuja metsämaita. Janne Hukka Ku va : M ar y Ev an s Pi ct ur e Li br ar y / Le ht ik uv a Dinosaurusten metsät vaarassa 6 3/ 2016 Maailman Kuvalehti. Luoteis-Tasmaniassa on palanut tämän vuoden alussa metsää – eikä vain sitä tavallisinta talousmetsää
Virallisiin ruotsalaisiin tilastoihin heiRuotsi. Viime vuosikymmeninä yhteiskuntien digitalisaatiolle on asetettu valtavia odotuksia, mutta ihmiskunnan enemmistö odottaa edelleen siitä kumpuavia uusia työpaikkoja, parempia julkisia palveluita ja talouskasvua, raportista selviää. Kiinassa päättynyt, mutta vuosikymmeniä kestänyt yhden lapsen politiikka ja perinteinen kulttuuri aiheuttivat tyttödän lukumääränsä alkaa päivittyä vasta seuraavan vuoden kuluessa, kun turvapaikkahakemusjonoja saadaan purettua. Maailmanpankin mukaan internetin käyttäjien määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2005, mutta tällä hetkellä ryhmä kattaa vain neljä ihmistä kymmenestä. Yliopiston tuloksia selittää se, että tytt öja poikaluvuissa ovat mukana tällä hetkellä my ös turvapaikkaa hakevat teinit. Ruotsi vastaanotti viime vuonna 163 000 turvapaikanhakijaa, mikä on suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Euroopassa. 8 800 000 000 KATSOTTUA YOUTUBE-VIDEOTA sikiöiden abortointeja ja muuttivat tyttöjen ja poikien suhdetta monessa sukupolvessa. Ruotsissa on 16-17-vuotiaiden tytt öjen ja poikien suhde keikahtanut päälaelleen. JH. Niiden puuttuessa digimaailman edut tippuvat koulutettujen, kaupungeissa asuvien eliittiryhmien syliin. Vaikka internetistä on tullut arkipäivää teollistuneissa maissa, suuri osa ihmiskunnasta elää edelleen sen tavoittamattomissa, kirjoittaa Maailmanpankki vuodenvaihteessa julkaistussa raportissaan Digital Dividends. Valtaosa alaikäisistä turvapaikanhakijoista on Afganistanista, ja suhdeluvun ennustetaan tasaantuvan tulevaisuudessa perheenyhdistämisten kautta. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tytt öjen ja poikien luonnollinen suhde on 105 tyttöä jokaista syntynyttä sataa poikaa kohti. Toinen voittajaryhmä löytyy köyhien, totalitarististen maiden hallintokoneistoista. Jopa 400 miljoonaa ihmistä elää digitaalisten signaalien ulottumattomissa. Maailma. JH. Texas A&M -yliopiston tekemien laskelmien mukaan maassa on nyt 123 poikaa sataa tyttöä kohden, raportoi brittien yleisradio BBC. Osasyynä tähän on, että internetin ja digipalveluiden tueksi tarvitaan vahvoja julkisia instituutioita, kilpailua lisäävää sääntelyä, koulutusta (kuten lukuja kirjoitustaitoa) ja teknistä infrastruktuuria. Suhde on jopa enemmän vinksallaan kuin ruotsalaisten ikätovereilla Kiinassa. Digitalisaatio kompuroi kehitysmaissa Turvapaikanhakijat miehistävät Ruotsia Päivä internetissä vuonna 2016 Lähde: Maailmanpankki 207 000 000 000 LÄHETETTYÄ SÄHKÖPOSTIA 4 200 000 000 GOOGLETUSTA 803 000 000 TWIITTIÄ 186 000 000 INSTAGRAM-KUVAA 152 000 000 SKYPE-PUHELUA 2 30 00 00 GI GA TA VU A TI ED O NS IIR TO A 36 000 000 AMAZON-OSTOSTA Maailman Kuvalehti 3 / 2016 7
”Miksi meitä pitää nöyryyttää siksi, että pukeudumme miten tahdomme. Se riippuu hyvin paljon ympäristön ja yhteisön antamasta tuesta”, sanoo tutkimusta tehnyt Nigel Rollins maailman terveysjärjestö WHO:sta. Avuksi on tullut sosiaalinen media, jossa tämän vuoden hittituotteeksi on noussut kännykkäsovellus Gershad. Maailma paloina Noin tuhat imettävää äitiä osallistui vauvoineen kansallisen imetyspäivän tapahtumaan brasilialaisessa Belémin rantakaupungissa. Ku va : G er sh ad , iS to ck Rintaruokinnan onnistuminen riippuu hyvin paljon ympäristön ja yhteisön antamasta tuesta, sanoo Nigel Rollins WHO:sta. Se kuuluu perusoikeuksiin”, koodarit kirjoittavat. Tutkimuksen mukaan hallitukset eivät edelleenkään kannusta pienten lasten äitejä imettämään riittävästi. Anonyymien koodaajien kehittämä Gershad on Android-kännykkään ladattava sovellus, jonka avulla iranilaiset voivat jakaa tietoa moraalipoliisien liikkeistä tai tarkastuspisteistä, ja näin välttää läksytyksen – tai pahempaa. Iranissa julkista käyt östä valvoo moraalipoliisi, joka tunnetaan liian vapaamieliseksi tulkittujen kansalaisten simputtamisesta. JH. Heikkoihin imetystuloksiin vaikuttavat myös sosiaalinen paine ja korviketuotteiden aggressiivinen markkinointi. Vuosi sitten Brasilian São Paolosta tuli yksi rintaruokinnan edelläkävijäkaupungeista, kun se alkoi sakottaa kauppoja, työpaikkoja, virastoja ja yksityishenkilöitä, jotka yrittävät estää imettämistä tai julkisesti paheksuvat imettäviä äitejä. Aiheesta kertoi ensimmäisen kerran länsimaissa Britannian yleisradio BBC. Moraalipoliisi vastaan Iranin some-yhteisö Ku va : Pa ul o Sa nt os / Re ut er s / Le ht ik uv a 8 3/ 2016 Maailman Kuvalehti. JH. Niitille saattaisi olla hyväksi lukea alkuvuodesta The Lancet -tiedelehdessä julkaistu tutkimus, jonka mukaan rintaruokinnassa pitäytyminen vähintään kuuden kuukauden ajan voisi pelastaa vuodessa yli 800 000 alle viisivuotiasta lasta. Koodaajien Google Play -sivulla kerrotaan, että vuonna 2014 moraalipoliisi antoi kolme miljoonaa varoitusta, laittoi 207 000 henkeä allekirjoittamaan pakkotunnustuksia ja lähetti 18 000 ihmistä oikeuteen siveett ömästä käyt öksestä. Imetys on yhteisön asia Stylisti Teri Niitti aiheutti vuodenvaihteessa myrskyn vesilasissa, kun hän paheksui sosiaalisessa mediassa lentokoneessa lastaan ruokkinutta äitiä. Imetyksen hyödyistä on ollut jo pitkään tarjolla tutkimustietoa, jonka mukaan äidinmaidolla ruokitut lapset muun muassa elävät pidempään, kärsivät vähemmän tulehduksista ja ylipainosta sekä saavat vähemmän allergioita. Hyödyt ovat moninkertaisia etenkin alimman tuloluokan kehitysmaissa, joissa sanitaatio ja julkinen terveydenhuolto ovat heikkoja. Julkisen n öyryyttämisen kohteeksi voivat joutua erityisesti naiset, joilla on liian avonainen huntu tai meikkiä, mutta myös länsimaisesti pukeutuneet miehet. My ös nuoret parit joutuvat usein poliisin hampaisiin. ”Rintaruokinnan onnistuminen ei saa riippua yksinomaan imettävästä äidistä. Iranissa jatkuu nokkapokka konservatiivisen hallinnon ja vapaampaan elämäntyyliin haikailevien kansalaisten välillä
Intia. Britti-imperiumin 1861 säätämän lain mukaan ”luonnonjärjestyksen vastainen lihallinen yhteys” toisin sanottuna homoseksi on rangaistavaa. JH. Konservatiivisen Intian asennemuutos on ollut hidasta. Jo pelkkä lain olemassaolo tarkoittaa, että seksuaalivähemmistöjen edustajat ovat yhteiskunnassa useimmiten altavastaajan asemassa. Mumbain Gay Pride -marssilla oli helmikuussa poikkeuksellisen paljon juhlittavaa, sillä vain paria päivää aiemmin maan korkein oikeus otti uudelleen arvioitavaksi Intian rikoslain pykälän 377. Ku va : A P / Le ht ik uv a Kuukauden kuva Maailman Kuvalehti 3 / 2016 9. Päätöksen homoseksin laillistamisesta tekee viisihenkinen tuomarikomitea tulkitsemalla maan perustuslakia
Norsujen salametsästys on kiihtynyt viime vuosina huippulukemiin ja afrikkalaiset norsut ovat käytännössä matkalla kohti sukupuuttoa. 10 3/ 2016 Maailman Kuvalehti. Hongkong. Maailma paloina Ku va : iS to ck Kärsäkkäät kiittävät Muutoksen tuulet puhaltavat norsuille, kun norsunluukaupasta tehdään laitonta Hongkongissa ja Keniassa järjestetään norsujen suojelukonferenssi. Valitettavasti, sanovat norsujen ystävät. Isoimpana ilouutisena on se, että Hongkongin kaupunginjohtaja Leung Chun-ying ilmoitti tekevänsä norsunluukaupasta laitonta kaupungin alueella. Lakipykälä on nimittäin mahdollistanut porsaanreiän, jonka kautta hongkongilaiset kauppiaat ovat myyneet Afrikassa ja Aasiassa tapettujen norsujen syöksyhampaita ja niistä tehtyjä tuotteita tiskin alta. JH. Luonnosuojelujärjestöjen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana noin 100 000 eläintä kuoli salametsästäjien luoteihin. Esimerkiksi Kenia on järjestämässä huhtikuussa kansainvälisen norsujen suojelukonferenssin, jonka yhteydessä poltetaan 120 tonnia – yhteensä 240 miljoonan euron arvosta – norsunluuta. Vaikka ollaan vasta maaliskuussa, näyttää siltä, että vuodesta 2016 on tulossa hyvä norsuille. ”Hongkong on ollut jo pitkään maailmanlaajuisen norsunluukaupan pimeä sydän”, WildAid Hong Kong -järjestön Alex Hofford kertoi CNN-kanavan haastattelussa. Norsunluun tuonti ja vienti on jo nyt kiellettyä Hongkongissa, mutta kielto ei ole koskenut ennen vuotta 1989 valmistettuja norsunluuesineitä. Onneksi muutokset tuulet puhaltavat myös Afrikassa
Toivotaan, että Koreat pääsisivät pian törkypostin lähettämisestä aitoon dialogiin. ”Lopettakaa pohjoisenvastainen psykologinen sodankäyntinne, joka leikkii aseellisen sodan sytytyslangalla!” pohjoiskorealaisissa viesteissä uhottiin. The Economist, Lontoo, marraskuu 2015. Maailman Kuvalehti 3 / 2016 11. Korean niemimaan naapurit eivät ole vieläkään solmineet todellista rauhansopimusta 1953 päättyneiden sotilaallisuuksien jälkeen, vaan maiden välillä vallitsee virallisesti tulitauko. Kakkapommeja Etelä-Koreaan Pohjoisja Etelä-Korea. Maton hinnaksi arvioitiin 181 000 euroa. Koolla on väliä, kuuluu sanonta. ”Olisi ollut parempi, jos köyhille olisi hankittu huopia talven kylmiä iltoja varten, kuin haaskata rahaa mattoon, jolla presidentti ei loppujen lopuksi edes itse kävellyt”, sanoi egyptiläinen uutisankkuri Yousef Husseini tv-showssaan The Independent-lehden mukaan. Jos kalkkunoiden paino jatkaa kehitystä samaa tahtia, saavuttavat ne keskivertoihmisen pai non vuonna 2166. 1929 sama luku oli vain 5,9 kiloa. Egyptin presidentinkanslian olisi tosin toivonut miettivän aforismin ydinsanomaa uudelleen, ennen kuin se tilasi neljä kilometriä pitkän punaisen maton juhlistamaan presidentti Abdel-Fattah al-Sisiä Kairon eteläpuolella järjestetyssä konferenssissa. JH. Ja että tilaisuus pidetiin uudessa, varta vasten köyhille rakennetussa kaupunginosassa. JH. Koska matto oli kahdeksan metriä leveä, se tarkoitti, että presidentin autokulkueen alustaksi oli varattu 32 000 neliömetriä punaista mattokangasta. Symbolisia yhteenottoja kinastelevien naapureiden välillä tapahtuu tuon tuosta, vaikka nykyisin verenvuodatukseen päädytään hyvin harvoin. Niinpä kenellekään ei tullut yllätyksenä, kun Soulin hallitus reagoi Pjongjangin tammikuiseen vetypommikokeeseen lähettämällä rajan yli kommunisminvastaisia propagandailmapalloja. Maton koko olisi huvittava, mutta suolaa haavoihin lisää se seikka, että al-Sisi oli kutsuvieraana valtion tiukkaa talouskuripolitiikkaa esittelevässä konferenssissa. Kylmän sodan viimeiseltä rintamalta kuului helmikuussa uutta ja kummaa. Suurempana yllätyksenä tuli, että perästä kuului. 13,6 kiloa painoi kiitospäivän kalkkuna keskimäärin viime vuonna. Ikivihreässä, virallisesti yli 60 vuotta jatkuneessa Pohjoisja Etelä-Korean sodassa, otettiin käyttöön aivan uuden kaliiberin aseita. YK:n tilastojen mukaan neljäsosa egyptiläisistä elää vi ral lisen köyhyysrajan alapuolella. Paluupostissa pohjoisesta lähetettiin ilmapalloja ja propagandaa – tosin Juche-filosofialla terästetyt pallot sisälsivät käytettyä vessapaperia, tupakantumppeja ja aatteen paloa. Absurdistan Ku vi tu ks et : Te em u Ku m pu la in en Neljä kilometriä punaista mattoa Egypti
2. Ja olihan sillä”, Leino hymähtää. Työpaikan hakemisessa oli alun perin pientä sattumaa mukana. 6,4 prosenttia vuoden 2014 Hollywood-elokuvista on naisten ohjaamia. Kun tässä on aina mukana se maailman muuttaminen.” Janne Hukka Suomi. Niin myös Leinolta. Yksi asia on kuitenkin pysynyt samana: kehitysmaaliike on ollut jatkuvassa muutoksen tilassa. ”On ollut kiva tehdä töitä järjestöpuolella. Leino on Kepan pitkäaikaisin työntekijä, ja hän on myös viimeinen yt-neuvottelujen kautta talosta lähtevä irtisanottu. Hänellä on takanaan 27 vuotta Kepan leivissä, mutta parin viikon päästä kellokortti piippaa viimeisen kerran. Kepasta jää jäljelle hyviä muistoja. Juustohöylän myötä Kepalta päättyi pitkäaikainen Etelän vapaaehtoisohjelma, kaksi ulkomaantoimistoa ja työtehtävät 22 hengeltä. Toimisto oli siihen aikaan niin pieni, että melkein kaikki kepalaiset olivat pöydän toisella puolella minua haastattelemassa.” Vuosien aikana hän on kiertänyt taloa taloudenhoitajana, talouspäällikkönä, henkilöstösuunnittelijana ja hallintoSisko Leinon työuraan tiivistyy lähes koko nykyaikaisen suomalaisen kehityskentän kaari: hänellä on ollut näppinsä pelissä niin 1980-90-lukujen kehitysjoukkolaisten kouluttamisessa kuin ensimmäisen laman jälkeisen kumppanuusajattelun synnyttämisessä. 12 3/ 2016 Maailman Kuvalehti. 9 maailman 62:sta rikkaimmasta ihmisestä on naisia. Etenkin alkuvuosina, kun väkeä oli vähän, koko Kepa tuntui yhdeltä isolta perheeltä. Hän on ollut mukana neljällä vuosikymmenellä tekemässä Kepasta, Fredrikinkadulla sijainneesta pikkujärjestöstä, suomalaisen kehityskentän isoa toimijaa. Nyt hän koki vielä Kepan ensimmäiset yt-neuvottelut. 3 hautausmaata Moskovassa tarjoaa ilmaisen wifin kävijöille. koordinaattorina, viimeisinä vuosina vastuullaan etelän toimistot. 1. Sisko Leinolla alkavat olla työpäivät laskettavissa kahden käden sormilla. Amerikan ohjaajien killan tutkimus, Los Angeles, 2016. Muistot niistä ajoista ovat erityisen kultaisia, vaikka monia hyviä hetkiä on kertynytkin matkan varrelta. ”Kyllä minä jo eduskuntavaalien gallupeja katsellessa vähän mietin, onkohan persujen menestyksellä jotain henkilökohtaista vaikutusta. ”Siinä minä sitten istuin työhaastattelussa. Parhaan ohjauksen Oscar on myönnetty naiselle vain kerran: palkinnon vei Kathryn Bigelow vuonna 2009 sotaelokuvalla The Hurt Locker. . The Guardian, Lontoo, joulukuu 2015. An Economy for the 1 per cent -tutkimus, Oxfam, Lontoo 2016. Tuttava Pakolaisavusta osasi kannustaa hakemaan vasta muutamaa vuotta aiemmin perustettua ja vähän tunnettua työpaikkaa. ”Olen tässä viimeistellyt etelän toimistojen töitä. Nyt hän koki vielä Kepan ensimmäiset yt-neuvottelut. Sipilän hallitus vei kehitysyhteistyöstä 40 prosenttia. Suurkaupungissa haudataan vuosittain 120 000 ihmistä ja hautoja on nyt yli 8 miljoonaa. Se työlista ei kasva enää.» Seuraavaksi on luvassa eläkeläisriennot ja kesämökin kunnostus. Kyllä Anoop tietää! Ku va : Ja nn e H uk ka Viimeisiä viedään Kepassa neljällä vuosikymmenellä työskennellyt Sisko Leino on nähnyt läheltä järjestökentän muutoksen. 3. Yhdessä nuo 62 omistavat yhtä paljon varallisuutta kuin ihmiskunnan köyhempi puolikas. Leinon uraan tiivistyykin lähes koko nykyaikaisen suomalaisen kehityskentän kaari: hänellä on ollut näppinsä pelissä 1980-90-lukujen kehitysjoukkolaisten kouluttamisessa ja ensimmäisen laman jälkeisen kumppanuusajattelun synnyttämisessä
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastojen mukaan viime vuonna maailmassa oli yli 60 miljoonaa pakolaista. Sampo Terho väitti tammikuun lopulla A-talk -ohjelmassa, että Suomen kehitysyhteistyörahojen leikkauksilla ei ole vaikutusta Eurooppaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrään. Olimme Malawissa ottaneet edellisenä päivänä vastaan noin 10 000 turvapaikanhakijaa, ja sama oli odotettavissa tänään ja tulevinakin päivinä. Itse kohta 30 vuotta kehitysyhteistyön ja pakolaisuuden parissa työtä tehneenä rohkenen olla eri mieltä. Arvioiden mukaan noin puolet Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista ei tule saamaan pysyvää oleskelulupaa, vaan heidät palautetaan lähtömaihinsa. Kiitos Malawin hallitukselle ja malawilaisille, koska juuri he pitivät pakolaisista huolta kaikki nuo vuodet. Loppujen lopuksi 16 vuoden pakolaisuus päättyi monella onnellisesti. En malttanut olla kysymättä, mitä Suomessa oikein tapahtuu. Jouni Hemberg Onko kaikki edes suhteellista. Itse tekisin samoin. Ku va : Te em u U llg re n Suomeen saapunut joukko on kuin nuppineula heinäsuovassa. Esimerkiksi Syyrian pakolaisten avustamiseksi tehty YK-vetoomus ei ole saanut puoltakaan tarvittavasta rahoituksesta. Jäin puhelimen ääreen miettimään. Vastuullamme oli 1,1 miljoonaa mosambikilaista pakolaista. Kaikkihan on suhteellista vai onko. Keskuksenhoitaja totesi koko toimiston olevan liikkeellä. Kaikkia miinoituksia ei ehditty purkaa ennen asukkaiden paluuta, mutta edes onnettomuuksien uhka ei hillinnyt valtavaa paluuintoa. Mosambikin konfliktin osapuolet allekirjoittivat rauhansopimuksen Maputossa keväällä 1993. Rauhan solmimisen jälkeen 900 000 ihmistä lähti Malawista kohti kotikontujaan. Näkökulma ” T äällä on melkoinen katastrofi menossa. Suomeen saapunut joukko on siis kuin nuppineula heinäsuovassa, mutta tämä nuppineula on tuonut pakolaiskysymyksen omakohtaisemmaksi meille suomalaisille. Ehdotan, että soitat uudelleen huomenna.” Näin vastasi puhelimeen Suomen Punaisen Ristin keskus, kun soitin sinne Malawin Blanturesta vuonna 1992. En usko, että kukaan voi ottaa puheluasi vastaan. Vuonna 2015 Suomeen saapui olympiastadionillinen turvapakanhakijoita, eli noin 35 000 henkilöä, ja Eurooppaan kokonaisuudessaan noin miljoona. Tallinnasta on saapumassa todellinen pakolaistulva eli 116 somalialaista turvapaikanhakijaa. Olin siellä johtamassa pakolaisoperaatiota Yhdessä Malawin Punaisen Ristin kanssa. Suomen YK:n ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen tekemät leikkaukset vaikuttavat takuuvarmasti järjestöjen työhön ja ihmisten elämään. Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja.. Jos elämisen edellytykset kotona, naapurimaissa ja leireillä ovat huonot, ihmiset etsivät itselleen ja perheilleen tulevaisuutta jossain muualla. Leikkausten kohteena olevan toiminnan painopiste on lisäksi juuri Lähi-idässä ja Afrikassa, siis pakolaisten lähtöalueella
Tällä hetkellä 97 prosenttia maan sähköstä on tuontitavaraa. 17 visiota parempaan maailmaan Kehityskentällä suuren painoarvon saaneet vuosituhattavoitteet päättyivät viime vuonna ilman sen suurempia fanfaareita. Marokossa avattiin helmikuussa jättimäinen aurinkoenergiavoimala. Maailma nyt Kestävän kehityksen tavoitteista seitsemäs käsittelee kestävän ja edullisen energian saatavuutta. Teksti: Janne Hukka Kuva: Fadel Senna / AFP / Lehtikuva 14 3/ 2016 Maailman Kuvalehti. Kuningaskunnan suunnitelmissa on tuottaa 42 prosenttia sähköstään uusiutuvilla vuoteen 2030 mennessä. Nyt maailma tähtää yhä korkeammalle, köyhyyden ja nälän poistamiseen kaikkialta
Kansalaisyhteiskunnan keskeisin reitti Agendan toimeenpanoon Suomessa on kestävän kehityksen toimikunta, jonka puheenjohtaja on pääministeri Juha Sipilä. Ohjelma on myös sisällytetty hallitusohjelmaan. Agenda 2030 on vuonna 2015 sovittu YK-ohjelma, jonka keskeistä sisältöä ovat 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals). Niiden tehtävä on esittää malleja kestävän yhteiskuntarakenteen, ympäristöpolitiikan ja kehitysyhteistyön pohjaksi. Tällaiset tavoitteet vievät sitä pari piirua oikeaan suuntaan”, Koponen sanoo. Kyseessä on foorumi, jolla ei ole valtaa tehdä päätöksiä. Työtä kuitenkin riittää sukupuolten välisen tasa-arvon, taloudellisen eriarvoisuuden ja ympäristön kestävän käytön saralla. Etenkin Saharan eteläpuolinen Afrikka kuuluu ohjelman voittajiin: alueen lapsikuolleisuus ja köyhyys laskivat selvästi. Kyseessä on loppujen lopuksi tekninen kehitysinstrumentti. Tätä ongelmaa ei ole Agenda 2030:n kanssa, sillä kehittyvien maiden tavoin se velvoittaa myös Suomea tarkistamaan omaa kansallista politiikkaansa. Suomessa Agenda 2030 -ohjelman toteutusta koordinoi valtionneuvoston kanslia, suunnittelutyöhön osallistuu Juha Sipilän johtama kestävän kehityksen toimikunta sekä kehityspoliittinen toimikunta. Mitä vaikkapa tavalliset suomalaiset tietävät näistä suunnitelmista. Ohjelman konkreettista etenemistä seuraavien indikaattoreiden tarkkaa määrää ei ole vielä sovittu, ja niistä vain kaksi kolmasosaa on mitattavissa tilastotieteellisesti. Toimikunnassa ensimmäistä kauttaan varajäsenenä aloittava Turun yliopiston tutkijan Maria Höyssän mukaan tunnelma ainakin uuden kauden alussa on positiivinen. Myös monella muulla tavoiteohjelman alueella nykytilanne on merkittävästi 1990-luvun loppua parempi. Vuosituhattavoitteita oli vain kahdeksan. Toisaalta lukuihin keskittyminen voi ohjata työtä väärille raiteille. Vuosituhattavoitteiden aika päättyi vuoteen 2015 ja YK:n kehitysja ympäristöpolitiikan manttelinperijäksi nousi viime syyskuussa lukkoon lyöty Agenda 2030 – niin kutsuttujen kestävän kehityksen tavoitteiden kunnianhimoinen ja laaja-alainen kansainvälinen ohjelma. ”Huolimatta toimikunnan koosta, järjestöjen ääni on päässyt esille ja sitä kuunnellaan”, Nissinen sanoo. tamiselle voi nousta sen universaalien visioiden ja toteutuksen välinen kuilu. ”Vuosituhattavoitteiden pieni näkyvyys on ymmärrettävää, sillä ne koskivat vain kehitysmaita. Tällä viestitään siitä, että on olemassa yhteisymmärrys laivan suunnan kääntämisestä. “Tavoitteet toimivat osittain erittäin hyvin ja osittain ei niin hyvin”, arvioi Helsingin yliopiston emeritusprofessori Juhani Koponen MDG-ohjelman nimellä kulkenutta vuosituhattavoiteohjelmaa. Samalla laadun valvonta ja opettajien kouluttaminen jäi toissijaiseksi”, Koponen kuvaa. 17 tavoitetta verkossa: yk.fi/node/479 Maailman Kuvalehti 3 / 2016 15. ”Kun puhutaan isoista tavoiteohjelmista, puhutaan myös signaaleista. Vuosituhattavoitteiden tussahtanut loppu on siinä mielessä erikoinen, että kehityspolitiikan johtotähtenä pidetyn ohjelman myötä saatiin paljon aikaan muun muassa lapsikuolleisuuden, äitien terveyden ja sanitaation saralla. Vaikka Agendan ohjelmatyö on Suomessa vasta suunnitteluvaiheessa, pohjan sen toteuttamiselle luo jo pari vuotta sitten sovittu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Se työskentelee kehityspoliittisen toimikunnan rinnalla. Toimikuntiin kuuluu useita kymmeniä edustajia valtionhallinnosta, yrityssektorilta, yliopistoista ja kansalaisjärjestöistä. Maailman Kuvalehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että yhdeksi suurimmista haasteista Agenda 2030:n toteutLapsikuolleisuus ja köyhyys ovat vähentyneet selvästi. Jouni Nissinen uskoo, että myös poliittiset realiteetit vaikuttavat Agendan julkisuuskuvaan. Mikä Agenda 2030. Esimerkiksi vuosituhattavoitteiden kohdalla koulutuksen kehittämiseksi rakennettiin kouluhuoneita, kun tärkein mitattava indikaattori oli koulua käyvien lasten määrä. Ongelmana on sisällön toimeenpano, joka perustuu lopulta vapaaehtoisuuteen. Toisaalta haasteiden ylitsepääsemättömyys ei ole este, vaan tärkeämpää on globaalin yhteisymmärryksen luominen ja yrittämisen halu, sanoo Koponen. Vaikka vuosituhattavoitteiden tavoitetaso oli jo alun perin korkea, kestävän kehityksen kohdalla se on toisissa sfääreissä. ”Indikaattorit itsessään voivat olla hankalia ja niillä voi olla yllättäviä vaikutuksia. Maailmanjohtajien syyskuussa allekirjoittamaan sopimukseen kun kuuluu 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta. Ohjelman tärkeydestä kansallisella tasolla kertoo, että vastuu toteuttamisesta on siirretty ympäristöministeriöstä valtioneuvoston kansliaan, Pirkkala sanoo. ”Nyt yksi keskeinen tavoite onkin yhteiskuntasitoumuksen jalkauttaminen yritysten, hallinnon ja kansalaisjärjestöjen keskuuteen”, Pirkkala sanoo. Tavoitteisiin kuuluu muun muassa köyhyyden ja nälän poistaminen, ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu ja kaupunkien yhteiskuntarakenteen uusiminen. Suurpiirteiselle listalle on päässyt muun muassa köyhyyden lopettaminen, nälän poistaminen, kestävä energiantuotanto ja ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu – ihmiskunnan vieminen kestävän kehityksen tielle 15 vuodessa. Osallistuminen on kuitenkin kansalaisjärjestöille mielekästä. Toimikunnan työhön pitkään tutustunut, ja muun muassa Kepaa siellä edustanut, Suomen luonnonsuojeluliitossa Jouni Nissinen tunnistaa myös toimikunnan rajat. Monella suomalaisella ei ollut edes tarvetta tietää niistä”, sanoo ulkoministeriön lähetysneuvos Sami Pirkkala
Paimen yrittää saada villin varsan köyden avulla hallintaansa talvisessa Chumur-Oy:n kylässä, Tes-Khemin alueella Tuvan tasavallassa. Kuva: Alexandr Kryazhev / Sputnik / Lehtikuva. Keskiaasialaisessa Tuvassa keskilämpötila on tammikuussa -32°C, heinäkuussa +18 °C. Välähdys 16 3 / 2016 Maailman Kuvalehti Tuva
Maailman Kuvalehti 3/ 2016 17
Kun Neuvostoliitto sai Viipurin takaisin vuonna 1944, kaupunki asutettiin Moskovasta ja Pietarista käsin. Kuusi viipurilaista kertoo, miten he ovat kotiutuneet historialliseen kaupunkiin. Neuvostoaikana kaupungilla oli erikoisstatus, jonka mukaan sinne saattoi Teksti: Larisa Pelle Kuvat: Oksana Danilova Teema: Karjala 18 3 / 2016 Maailman Kuvalehti. Silloin Viipuriin jo kotiutuneet venäläiset joutuivat muuttamaan Pietariin. Keskellä Paikkansa löytäneet Miltä tuntuu asua kaupungissa, jossa kaikki ovat muualta muuttaneita. muuttaa vain työn tai avioliiton perässä. Historiantutkimus on viipurilaisille rakas ja yleinen harrastus. V uosina 1939-1944 Viipuri evakuoitiin ja asutettiin uudelleen useaan otteeseen. Ensimmäiset evakkoon lähteneet kaupunkilaiset palasivat vuonna 1941, kun rintamalinja siirtyi itään. Toisin kuin vanhoissa venäläisissä kaupungeissa, yhteistä kulttuuria ei näin lyhyessä ajassa ole kehittynyt. Rajan läheisyys teki Viipurista sotilaiden ja heidän perheidensä kaupungin: perheet oli komennettu muuttamaan Viipuriin milloin mistäkin. Nykypäivän viipurilaiset ovat syntyneet eri puolilla entistä Neuvostoliittoa. Moni hakeekin yhteyttä nykyiseen kotiseutuunsa historian kautta
Olen hyvin empaattinen ja annan kaikkeni muille. Ennustamisesta tuli ammattini. Työparini on kesy varis nimeltä Mara. Harva tulee luokseni tasapainoisessa tilassa. Kun tulin ensimmäistä kertaa Viipuriin, tunsin heti että kuulun tänne. Asja Volkonova Ennustaja ” M inut on kasvattanut mummoni, jonka luona asuin maaseudulla. Vaikka osaan työni hyvin, en vielä tiedä miten välttää väsymistä. Käytän riimuennustusta sekä tarot-kortteja, jotka Mara valitsee. Siksi otan ihmisiä vastaan vain yhtenä päivänä viikossa. Mutta minä unelmoin elokuvamaailmasta ja lähdin opiskelemaan näyttelijäksi. Meistä tuli niin kuuluisa parivaljakko, että nyt meidät kutsutaan jopa firmojen virkistyspäiville ennustamaan!” ”Käytän työssäni riimuennustusta sekä tarot-kortteja, jotka Mara-varis valitsee.” Norway Neth Denmark VIIPURI Maailman Kuvalehti 3/ 2016 19. Suurin osa etsii ratkaisua pulmiinsa tai kaipaa tukea. Hän halusi kovasti, että oppisin hänen taitonsa. Kaupunkihan on kuin suoraan elokuvista! Näyttelijälle täällä ei ole paljon työtä, mutta mummolta oppimista taidoista on ollut hyötyä
Sellaista ei ole täällä tehnyt kukaan ennen, eikä mikään valmistanut yleisöä sellaiseen taidemuotoon. ” tuteatteriin sopivat näytelmät, joiden aikana katsoja ei päässyt rentoutumaan, vaan oli aktiivisessa roolissa näyttelijöiden rinnalla. Keskellä Vasili Karojan Teatterituottaja, visionääri ” N äen Viipurin loistavana kulttuurinäyttämönä. Kenelläkään ei ole juuria täällä. Mikä voisi olla parempi kotipaikka taiteilijalle ja visionäärille?” 20 3 / 2016 Maailman Kuvalehti. Neuvostoliitossa ihmiset usein asettuivat asumaan uuteen paikkaan, johon heillä ei ollut mitään siteitä. Silti kaikissa kaupungissa on aina joitakin ihmisiä, joiden isät ja isoisät ovat asuneet siellä. Viipuri näytti, että se on muuntautumiskykyinen ja avoin uudelle. Toisin on Viipurissa: täällä kaikki olemme muukalaisia. Näin tänne syntyy ihmisiä, jotka kokevat juuriensa olevan täällä. Yritän kuvitella, minkälaiset ihmiset kävelivät näitä käytäviä. Sellaisina päivinä ajattelen, millaista täällä oli ennen. Kukaan ei uskonut, että näin suuri, koko kaupungin vallannut tapahtuma voidaan järjestää ilman suuria sijoituksia, merkittäviä sponsoreita tai ammattituottajien panosta. Ensimmäisen kerran se pidettiin vuonna 2011. Pian kaikki puhuivat vain festivaalistamme ja koko vanha Viipuri muuttui yhdeksi valtavaksi teatterinäyttämöksi. Aloin järjestää kulttuurifestivaalia, jota pyörittäisivät kaupunkilaiset itse ja joka kuuluisi kaikille. Viipuri on venäläisten silmissä erikoinen, maaginen kaupunki. Rakennamme jokainen omaa suhdettamme kaupunkiin ja sen historiaan, ja siirrämme kokemuksemme seuraaville sukupolville. Mietin usein, onko Viipuri meille kuvitelma, jolle keksimme merkityksiä. Harva kuitenkaan ajattelee, että kaikki kaupungin nykyiset asukkaat ovat tulleet tänne muualta. Mutta viipurilaiset tulivat mukaan täysillä! Valitsimme kaGalina Vinogradova Pyhän Olavin tornin vartija ” K esällä kävijöitä on niin paljon, ettei omia ajatuksiaan ehdi ajatella, mutta talvella voi olla hyvinkin hiljaista. Siksi halusin tuoda teatterin ja taiteen kaduille