VUOSIKERTA | MUSTAA JA VALKOISTA M E · J · S S / J L 462424-2506 PAL.VKO: 2026-07. SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJIEN TALVIPÄIVIÄ vietetään 14.–15.3.2026 Tuusulassa Hotelli Gustavelundissa Laita päivämäärä kalenteriisi ja tule mukaan katsomaan mikä puhuttaa luontokuvauksessa juuri nyt! Lisätiedot päivittyvät SLV:n sivuille luontokuva.org Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 6/ 20 25 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI |
Löydä luontokuvauksen uudet ulottuvuudet. Avaa QR-koodi ja sukella kuvaan! Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) M H puheenjohtaja Rovaniemi puh. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. hannu.mallinen@live. • Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. B E Kirkkonummi K J Karjalohja L O Espoo S -L P Turku S H Vantaa S M Tampere (varapuheenjohtaja) K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo . Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. Kun kuva on tärkeä, tulostimellakin on merkitystä. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . . Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. L L : . Tai alla olevalla kupongilla. Siihen voi palata, katsoa syvemmälle, löytää uutta”, hän kertoo. – Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena . S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. “Tulostettu kuva saa pysähtymään. Katso ja täytä jäsenhakemus netissä. • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. KUVA HERÄÄ ELOON PAPERILLA Tutustu tarinoihin kuvien takana. MIA SURAKKA , Finnish Photo Awards 2024 voittaja, on kymmenen vuoden ajan vanginnut luonnon yllättäviä hetkiä. susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Luontokuva-lehti, Vuoden Luontokuvat -kirja, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. Canonin ohjelmistot tukevat tarkkaa sommittelua ja värinhallintaa, ja tulostin mukautuu moniin kokoja materiaalitarpeisiin. ”Ihastun kuvaan uudelleen, kun näen sen tulostettuna.” CANON IMAGEPROGRAF PRO -sarjan 12-väriset suurkuvatulostimet toistavat valokuvan jokaisen yksityiskohdan – juuri niin kuin kuvaaja on sen tarkoittanut. Mian teoksessa sukeltavasta linnusta Chroma Optimizer tuo pintaan syvyyttä ja valoa. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä. Liity mukaan. L . Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa
| 15.4. Kuva on saatu liiketunnistimella, kamera-ansalla, eli kuvaaja ei ole ollut itse painamassa laukaisinta. Monista muista kilpailuista poiketen pesäkuvia ei saa vapaasti ottaa, vaan ainoastaan teleobjektiivilla. Halutaan että kuvat on otettu eläimistä luonnollisissa oloissa. Jos kuvaa ruokinta-automaattiseudulla jolkottavaa naalia, onko se luvallinen kisakuva. Minkä matkan päässä naalin on pitänyt olla ruokinta-automaatista, ettei sitä tulkita ruokinnan avulla otetuksi. Liekö käynyt jo niin, että kun on valtavasti vaikeissakin luonnonvaloolosuhteissa otettuja hienoja kuvia, niin silloin harvinaisemmat keinovalaistustoteutukset vangitsevat tuomarien huomion. | 26.8. Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 79 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva Jorma luhta, Suo, Pudasjärvi 2023 luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 ES A H A N N U M . Eikä kannata ruokkia nälkiintyneitä pöllöjä kuvanottomielessä. V -P EM IL IA M ER JA M AT TI PE RT TI TI M O -H EI K K I O SS I R A IJ A JU K K A 4041 1029 K uv a: Es a M äl kö n en , su pi ko ir a le d -v al o ss a Maailman parhaat -kisa T ässä lehdessä on katsaus maapallomme suurimpaan luontokuvakilpailuun nimeltä Wildlife Photographer of the Year ( WPY ). Esa Mälkönen, päätoimittaja LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 3. Säännön tarkoitus on tietysti hyvä, sillä useimmat lajit häiriintyvät lähelle viedystä kamerasta. WPY -kilpailun säännöt ovat oma lukunsa. Mutta mikä kilpailussa tällä kertaa yllättää on se, kuinka moni sarjavoittajista on otettu salamavaloilla tai muulla keinovalolla: enemmistö eli peräti 8 normaalisarjojen 12 voittajakuvasta! Tämä on täysin epäloogista kamerakehityksen valossa, sillä kennojen herkkyydethän ovat aivan valtavasti kehittyneet. Yksi heikkous on, kuinka sääntöä voi valvoa, ja miten tulkita. | 16.12. Millainen poru syntyisi, jos omaan Vuoden Luontokuva -kisaamme tulisi sama ruokintakuvakielto. 045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2025 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2026 Kuusi numeroa: 18.2. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. Lähes kaikki karhu-, susi-, ahmaja kotkakuvat ovat jatkossa pannassa, sillä ani harvoin niitä pääsee ilman ruokintaa kuvaamaan. 2026 osalta vielä pitemmälle säännöissään. Usein monet pienemmät kilpailut seuraavat jollain viiveellä suurimman sääntöjä. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. Kilpailu on mennyt v. Esimerkiksi ruokinnan avulla ei saa ottaa kilpailukuvia. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Matti Alasaarela, Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, Emilia Milonoff, V-P Peräkylä, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Kilpailuissa on vaikea pärjätä kuvilla, joiden kaltaisia on jo paljon. | 29.10. Aikoinaan maineikas kilpailu tunnettiin nimellä BBC . | 10.6. Kymmenet tuhannet pikkulintujen talviruokintapaikat joutuvat kilpailumielessä pannaan. Tämä on sääntöjen mukaista, ja kamera-ansalla on voitettu WPY ennenkin, joku vuosi sitten siperiantiikerillä ja sitä ennen lumileopardilla. Tästä säännöstä voi olla montaa mieltä. Tämän vuoden voittajakuva ei varsinaisesti yllätä, se on taitavasti salamavaloilla toteutettu kuva yöllisestä ruskohyeenasta
VUODEN LUONTOKUVAT HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi luontokuvaajan uusi luottokamera! HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi 33 Mpx Täyden koon kenno Pre-capture ja 30fps sarjakuvaus Pimentymätön etsinkuva (Black-out free) 4k60p video ilman croppia ja 4k120p cropilla Paranneltu kohteentunnistus ja paljon muuta! Kysy vaihtotarjous jo tänään – swapit@rajalacamera.fi Toimitukset alkavat Joulukuussa 2025 Kauan odotettu on vihdoin julkaistu Ad_222x140mm_4mm_bleed.indd 1 Ad_222x140mm_4mm_bleed.indd 1 02/12/2025 15.22.40 02/12/2025 15.22.40. S L SLV · · S € · K O L S K V , R M R ”L I ” T · K 45
Kolumnit 62 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Eläin on aina viaton 64 RUUDUN TAKAA Matti Alasaarela: Nuori ilves ja vanha uros 66 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Vaiveron lumoissa 38 SAFARILLA SUOMESSA Jonna Wood etsimässä eläimiä omin avuin 43 VEDEN MUODOT Jari Lindeman abstraktissa kuvamaailmassa 68 AMMATTILAISTEN MATKASSA Elina Nuortie: Ammattiluontokuvaajat 20 vuotta 70 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Matkatoverini Musca Domestica 72 OLEN MIETTINYT Emilia Milonoff: Näkyvä kuva 74 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Liiturin liito 78 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 79 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot K uv a: K ar i A uv in en K uv a: Ja ri Li n de m an K uv a: Jo n n a W o o d K uv a: R ai ja V äy ry n en 46 TANSSI Mia Surakka silkkiuikkujen soitimilla 50 LINTUJA LUOVILLA KUVAUSTEKNIIKOILLA Jaana Kotamäki luo ICM:llä ja monivalotuksella. SISÄLLYS NUMERO 6 / 2025 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Maailman parhaat -kisa 6 AJANKOHTAISTA 7 VÄLINEUUTUUDET JA UUDET KIRJAT 8 EETTINEN TOIMIKUNTA Susanna Seitakallio: Ei sen kamerankaan aina iholla tarvitse olla. LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 5. Petteri Hautamaan puheenvuoro Vuoden Luontokuva -kilpailusta 56 LUMITYKKI TALVIKUVAAJAN APUNA Markku Filatov hyödyntää laskettelukeskusten lunta. Paul Stevens pohtii kuvaamisen ulottuvuuksia. 60 MILLOIN LUOVUUS ON LUOVAA. 9 SLV Hannu Mällinen: Vierivä kivi ei sammaloidu 10 VÄLINEKOKEILUT Hannu Mällisen kokeiltavana Canon R6 Mk III 11 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 12 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 13 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Suomalainen 14 MAAIMAN PARHAAT 2025 Wildlife Photographer of the Year (WPY) 18 EUROOPAN PARHAAT 2025 European Wildlife Photographer of the Year (GDT) 22 VUODEN LUONTOKUVA 2026 -KILPAILU Kilpailukuvien lataus avautuu 15.1.2026 24 MUSTAA JA VALKOISTA – JA HIUKAN VÄRIÄ Jorma Luhta pohtii mustavalkoisen valokuvauksen olemusta S L SLV · · S € · K O L S K V , R M R ”L I ” T · K 45. 58 NÄRHI VARASTOI ITSELLEEN – JA MUILLE Tuomo Hurme avaa närhien talveen sopeutumista. VUODEN LUONTOKUVAT HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi luontokuvaajan uusi luottokamera! HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi 33 Mpx Täyden koon kenno Pre-capture ja 30fps sarjakuvaus Pimentymätön etsinkuva (Black-out free) 4k60p video ilman croppia ja 4k120p cropilla Paranneltu kohteentunnistus ja paljon muuta! Kysy vaihtotarjous jo tänään – swapit@rajalacamera.fi Toimitukset alkavat Joulukuussa 2025 Kauan odotettu on vihdoin julkaistu Ad_222x140mm_4mm_bleed.indd 1 Ad_222x140mm_4mm_bleed.indd 1 02/12/2025 15.22.40 02/12/2025 15.22.40 32 JURMON JÄNÖT Kari Auvinen lumettomassa saaressa 54 MIKSEI PALKITA LUONNONSUOJELULLISIA KUVIA
päälaen takaosasta niskaan kulkevista mustavalkeista juovista. Talven yli hengissä säilyminen tärkeämpää kuin lisääntymismenestys Väitöskirjatutkija Inari Nousiaisen mukaan sekä hengissä säilyminen että menestys pesimäseudulla vaikuttavat positiivisesti varpuslintujen kannanvaihteluihin, mutta ensin mainitulla on suurempi rooli. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että kaukomuuttavia lintuja tulee suojella muuallakin kuin niiden pesimäalueilla. Lajin tunnistaa kaakkuriksi mm. Samalla moderniin elämänmenoon viittaavat yksityiskohdat rajataan kuvien ulkopuolelle. Tutkimusaineisto koostuu muun muassa somevaikuttajien haastatteluista, tekoälyn analysoimista luontokuvista sekä kansallispuistoissa tehdyistä havainnoista. Kuikalla juovitus on kaulan sivulla. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen K uv a: Se pp o K er än en , va ri ks en m ar ja ja so pu li K uv a: M eh m et C ad ir o gl u, Si n it ia in en K uv a: Se pp o K er än en , K uu ta m o ll a Tuntureilla variksenmarja leviää ja mustikka taantuu Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että puuttomien tunturikankaiden yleisimmät kasvillisuustyypit, kuten mustikka-, variksenmarja-, vaivaiskoivuja kanervatyyppi, ovat alkaneet muistuttaa toisiaan eli homogenisoitua. Syy tähän lienee, että kaukomuuttajat viipyvät vähemmän aikaa lisääntymisalueillaan ja pesivät usein vain kerran kesän aikana. Sitä vastoin Lapissa ja Koillismaalla esiintyy pikkujyrsijöitä vain niukasti. Luontokuvat eivät kerro todellisuudesta vaan toiveistamme Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. 3) oli virheellisesti työnimi kuikka. Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa tilanne kuitenkin poikkeaa tästä trendistä. Esimerkiksi pihapiirin tuttujen lintujen, kuten kirjosiepon ja sinitiaisen, yksilömääriin vaikuttaa enemmän se, miten aikuiset linnut selviävät talvesta kuin edelliskesän poikasten määrä. Sen sijaan abstraktit ympäristöuhat, kuten ilmastonmuutos tai luontokato, ovat sosiaalisen median luontokeskusteluissa lähes näkymättömiä. Moni Euroopassa talvehtiva laji taas voi pesiä kahdesti. Lämpenemisen yhteydessä arktinen alue myös vihertyy ja pensastuu. Hengissä säilymisen vaikutus vuosittaiseen kannanvaihteluun oli suurinta kirjosiepon kaltaisten tropiikissa talvehtivien kaukomuuttajien parissa. Keskeinen havainto on, että sosiaalisessa mediassa kuva suomalaisesta luonnosta on voimakkaasti idealisoitu ja siinä toistuu yhä 1800-luvun karelianismista periytyvä kansallismaiseman kuvasto. Myyriä runsaasti etelässä, niukasti pohjoisessa Myyrien kannanvaihteluissa on ollut pitkästä aikaa havaittavissa laaja-alaista säännöllisyyttä myös eteläisessä Suomessa. Porot pitävät kasvillisuuden matalana, joten arktinen pensastuminen näkyy Suomen Lapissa varpujen, etenkin variksenmarjan, leviämisenä. Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen. Sinitiaisella ja muilla Euroopassa talvehtivilla lajeilla vaikutus ei ollut yhtä suuri. Erityisesti metsämyyrien kannat ovat nousseet merkittävästi kesän aikana, paikoin jopa ennätykselliselle tasolle. Joillain alueilla, esimerkiksi Käsivarressa, kannat ovat kasvaneet hieman syklin aallonpohjasta, mutta näilläkin alueilla seuraava huippu ajoittuu aikaisintaan syksylle 2027. Meilläkin tunturit pensastuvat, mutta tunturikoivujen ja pensaiden runsastumista täällä hidastaa laaja porolaidunnus. Myös peltomyyriä tavattiin Luken seurantapyynneissä enemmän kuin viime vuosina. Hannu Mällinen SLV:n puheenjohtajaksi Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n puheenjohtajaksi on valittu rovaniemeläinen Hannu Mällinen. Kuvassa kuitenkin on kaakkuri. Se linkittyy variksenmarjan voimakkaaseen lisääntymiseen etenkin mustikkavaltaisella kasvillisuustyypillä, jossa mustikka taantuu. Se voi aiheuttaa luonnon kulumista ohjaamalla ihmismassoja ”instagrammattaviin” kohteisiin, mutta toisaalta se voi levittää tietoisuutta ja suojella herkkiä paikkoja. 6 · LUONTOKUVA · 6 / 2025 6 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. Hänen ajatuksiinsa voi tutustua lehtemme sivulla 9. Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka ympäristönsuojelulle. Oikaisu Luontokuva-lehden 5/2025 kansikuvan kuvatekstinä (s
Kirjan runomitta on vapaamuotoinen, ja se elää säkeiden ryhmittelyllä, rivien vaihdoilla, rytmin rakenteella ja päätyy usein viimeisen rivin yllätyksellisyyteen. Paino on 330 g. Hintaluokka 3130 €. Painoa on n. Lähin tarkennus on 16 cm ja paino 220 g. Lumi juoksi, juoksi ja rullasi kieppui kinokseksi ja valo piirsi muodon. Paino on kiinnityksestä riippuen 1 , 6 – 1 , 7 kg. Hintaluokka 2300 €. Kirjan painojäljessä on jonkin verran toivomisen varaa, talven hohde ei pääse parhaimpaansa. Se on vuosikymmenien kooste heidän luontoja valokuvausharrastuksestaan. LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 7. Hintaluokka 600 € Nikkor Z DX 16 – 50 mm f 2 . Ennakkokuvauksen eli purskekuvaustilan käyttöä on kehitetty ja yksinkertaistettu. Lähin tarkennus on 150 cm. RUNGOT Canon EOS R 6 Mark III -version pikselimäärä on noussut edeltäjänsä 24 :stä 32 MP :hen. Mutta kirjasta olisi saanut jättää pois pari arveluttavaa temppua, erityisesti kuvatarinan, jossa sinitiaiselle yritetään laittaa päähän pieni neulottu myssy. 5 1 . Reilut 60 talvista valokuvaa, useimmiten yksi aukeamalla. 7 on kevyt APS-C objektiivi. Hintaluokka 930 €. Lähin tarkennusetäisyys on 45 cm. Runojen pituus vaihtelee paljonkin, mutta useimmissa on 7–10 riviä. Canon RFja Lkiinnityksillä tarkennus tehdään aina käsin. Lähempänä tarkennus on hoidettava käsin (lähimmillään 30 cm). Tyypillisesti kukin sadasta tarinasta on puolen sivun tai kokosivun mittainen ja sitä tukee 2–10 kuvaa. Tarinoihin on hyvin sisällytetty omien luontohavaintojen ja kuvauskokemusten lisäksi tutkittua tietoa eläimistä. Koko perheen kirja, jossa muun muassa lapsia on ilahdutettu ottamalla ruokahoukuttimien avulla kuvia linnuista, jotka ”lukevat” omaa sivua lintukirjasta. Tässä yksi esimerkki: Tuuli puhui, puhui ja puhkui pyöritti penkan. Paino on 346 g. 2 STM on valovoimainen ja luokassaan edullinen kinokoon normaaliobjektiivi. Hintaluokka 450 €. Hintaluokka 550 €. Kuvat kertovat hangen erilaisista muodoista ja varjojen leikeistä. Nikkor Z DX Micro 35 mm f 1 . 500 g. Teksti: Esa Mälkönen UUDET KIRJAT HANKI – THE SNOW Mika Honkalinna Sivukoko 18,5 × 27 cm, 120 s, Lumimuutos 2025 M onia luontokirjoja tehnyt Mika Honkalinna yllättää runokirjan ja valokuvateoksen yhdistelmällä. SATA TARINAA LUONNOSTA Matti & Erkki Alasaarela 24 × 20 cm, 280 s, Aviodor 2025 A lasaarelan veljesten teos on sivuja kuvamäärältään tuhti, noin 450 luontokuvan kirja. VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä OBJEKTIIVIT Canon RF 45 mm f 1 . 8 VR on Nikonin ensimmäinen valovoimainen APS-C zoom Zkiinnityksellä. Muistikorttipaikkana on SD :n lisäksi nyt myös nopea CF express B. 5 X Ultra Macro APO on kinokoon objektiivi Sony E, Nikon Z ja Canon EF -kiinnityksiin. Kirja on lintupainotteinen, mutta esillä on myös nisäkkäitä ja hyönteisiä sekä muutamia maisemia. Kaikkiaan 30 runoa suomeksi ja englanniksi. Lähin tarkennusetäisyys 15 – 25 cm. Näissä autofokus toimii 1 , 5 m lähtien. Laowa 180 mm f 4 . Kuvat ovat ensisijaisesti muototai tilannekuvia eläimistä, ja vaikka suuri osa kuvista on pienikokoisia, homma toimii, koska ’eläin maisemassa’ -tyylisiä kuvia ei ole. Kirjan teksti on monipuolinen. Eläimiä edustavat vain niiden hankijäljet. Laowa 200 mm F 2 on saatavilla Sony E, Nikon Z ja Canon EF -kiinnityksillä
Vain yhdestä kamerasta kerrottiin kyltillä, kuten laki vaatii. Teksti ja kuva: Susanna Seitakallio Ei sen kamerankaan aina iholla tarvitse olla V alvontakamerat, kamera-ansat tai riistakamerat, millä nimellä näitä ilman ihmisen läsnäoloa kuvaavia kameroita nyt halutaankin kutsua, ovat jo osa monen luontokuvaajankin arkipäivää. Mielenkiintoinen vaihtoehto luontokuvaajalle niin kamera-ansaharrastuksen mahdollistamiseksi kuin muutenkin oman luontokuvaamisen kannalta on oman metsätilan osto. Metsähallitus tai kaupungit eivät mailleen lupia ole kuitenkaan antaneet, jos jostain lupa on herunut, voidaan puhua jo lähes ihmeestä. Eipä siinä, iloisesti heiluttelin sitten kameralle pissaamisen lomassa. Huonommallakin kuvanlaadulla pystyy kätevästi selvittämään vaikkapa soitimen keskuksen tai seuraamaan mitä eläimiä lähimetsissä viilettää ja minne kannattaa suunnata kuvaamaan. Hyvä meidän kaikkien muistaa, että muitakin motiiveja ihmisillä on, kuin se luontokuva. 8 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. Upeaa olisi, jos sen kuvausmetsän vielä lopuksi testamenttaisi esimerkiksi Luonnonperintösäätiölle, vaikkapa kiitoksena luonnolle ikimuistoisista luontokuvista. “Nykyisen käytännön mukaan riistakameran pito on maanomistajan suostumusta edellyttävää toimintaa ja siksi luvanvaraista. Riistakameran käyttö vaatii kuitenkin aina maanomistajan luvan. Rikosnimike on hallinnan loukkaus.” Tämä selkeää, ikävämpää oli kuulla, että valtionmailta luvattomia riistakameroita otetaan talteen useita joka vuosi. EETTINEN TOIMIKUNTA TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY:N EETTINEN TOIMIKUNTA PUNTAROI VALOKUVAAMISEN ARVOJA. On laitonta ja saattaa jopa aiheuttaa kuolemanvaaran metsän asukeille ja kuvan kohteelle etenkin, jos valvontakamerat pitkin metsiä yleistyvät ja niistä aletaan ajatella, että jonkun mukavan luontokuvaajan kamera se tuossa puussa vain raksuttaa. Kysyin Metsähallituksen erävalvontapäälliköltä, miten hän riistakamerat työssään näkee. Oikein hyödyllisiä apuvälineitä siis. a Pientä hajurakoa kameraan. Vuoden 2025 elokuussa Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastojen mukaan metsätilojen keskihinta oli valtakunnallisesti 5 036,96 €/ha. Puhumattakaan itse tehdyistä kamera-ansoista ja niillä otetuista kuvista, joissa vain mielikuvitus rajoittaa kameran sijoittelun mahdollisuuksia, ja kuvanlaatu on juuri niin hyvä kuin haluat. Ajatuksia isosti herätti tieto siitä, että luvaton valvontakamera voi olla myös vakavienkin luontoja erärikosten tekovälineenä. Kaikilla ei omaa metsää ole, eikä maanomistajan selvittäminen saatikka luvan hankkiminen ole mielessä käynyt, kun kameralle on mieleinen paikka löytynyt. Mikäli et omista omaa metsää, kannattaa kilauttaa kaverille, moni omistaa. Suosittelen solmimaan kirjallisen sopimuksen. Naaraskädelliset pissaavat yleisimmin kyykyssä, ja ainakin minulla katse silloin harhailee kyykkyni tasalla, jossa onkin paras korkeus pienten eläinten kuvaamiseen. Toivon jatkossa myös soittoa erävalvontaan tai poliisille, mikäli maastossa, etenkin metsähallituksen tai kaupungin mailla, riistakameraan törmäät. Etenkin, kun nyt tiedämme näiden kohteiden lupapolitiikan. Se viattomalta tuntuva ajatus kamera-ansan viemisestä metsään ilman maanomistajan lupaa aiheuttaa turhaa työtä viranomaisille. Jos vielä olet valmis pieneen korvaukseen, varmasti lupa jollekin metsätilkulle lailliseenkin kuvaukseen lohkeaa. Jostain syystä olin kaikissa tilanteissa pissalla, kun kameran huomasin, ja toki kamera sattui aina suoraan minuun osoittamaan. Kamera voi olla keino ja alusta seurata esimerkiksi suurpetojen liikkeitä ja pyytää niitä varsin tehokkaasti myös luvatta. On siis katsottu, että riistakameran pitäminen toisen maalla (valtionkaan) ei ole jokaisenoikeus. Kannattaa tarjontaan tutustua, esimerkiksi metsälailla suojattu ojittamaton suo voi olla huomattavasti edullisempi kuin talousmetsänä myytävä kohde. Istuskelin leppoisasti ystävän sohvalla, ja kamera laukoi takapihalla. Itse muistan muutaman tilanteen, kun olen metsässä riistakameraan törmännyt. Luonnon näkökulmasta turvallisinta on varmistaa, että lupa-asiat ovat kunnossa. Luontokuvaaja voi olla myös maanomistaja, ja moni onkin. Kaikille osapuolille reilumpaa, eikä väärinkäsityksiä pääse syntymään. Helpottaa huomattavasti, kun voi oman metsän kätköihin kameroita ripustella
Hannu Mällinen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 9. Seniorina ja eläkeläisenä taas aikaa riittää, ja sitten voidaan päivitellä, että mitenkähän niitä nuoria saataisiin yhdistystoimintaan mukaan. Omassa pienessä somekuplassani näen paljon esimerkiksi tekoälyllä tehtyjä revontulija maisemakuvia. AI . Nuoret viihtyvät paljolti kokonaan omissa sosiaalisen median formaateissa ja piireissä, joissa ry-muotoinen toiminta kalskahtaa vieraalta ja ehkä ysärin tai kasarin kankealta. Yhdistyksemme keskeinen elinehto on jäsenistö. Tekeekö tekoäly valokuvaajista tarpeettomia. Tehdään yhdessä Suomen Luonnonvalokuvaajille tarkoitus kohti 2030-lukua. Vierivä kivi ei sammaloidu, sanotaan. Jatkan samalla tematiikalla, hieman eri näkökulmista. Tekoälykuvien ekspansio on saanut myös somen käyttäjät epäilemään jokaista vähänkään ihmeellisemmän näköistä valokuvaa tekoälyllä tehdyksi, vaikka kyseessä olisi perehtyneemmälle katsojalle normaalista valokuvausteknisestä tuotoksesta. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Vierivä kivi ei sammaloidu Edeltäjäni, Pirjo Lindfors kirjoitti edellisen Luontokuva-lehden kolumnissaan muutoksen vääjäämättömyydestä ja sen näkemisestä mahdollisuutena. Lopputulos oli vaikuttava, mutta taustalle jäi kummittelemaan häiritsevä tunne. Mennyt hetki on iäksi kadonnut, se jää elämään näkijänsä ja kokijansa usein myöhemmin värittyviin muistoihin. Muutoksen väistämättömyys koskee myös Suomen Luonnonvalokuvaajia yhdistyksenä. Tulemme suuntaamaan rohkeasti kohti tulevaisuutta, emme pelkää muutosta, mutta pyrimme pitämään kiinni parhaista perinteistä. E lämme, teemme ratkaisuja ja vaikutamme aina omassa ajassamme. Emme silti voi haikailla menneeseen, vaan meidän pitää pyrkiä muuttumaan maailman mukana – pitämällä samalla kiinni keskeisistä arvoistamme. Ilman jäseniä meillä ei ole yhteistä tarkoitusta. Kamera ei ole ihmissilmä, eikä se näe todellisuutta samoin kuin ihminen. Jokainen aikakausi on omansa näköinen, eikä mennyttä pystytä sellaisenaan elämään uudelleen. Hetki voidaan tallentaa myös valokuvaksi, jota me luonnonvalokuvaajat melko usein harrastamme. Tietysti näitä eivät levitä vakavasti otettavat tahot ainakaan ilman asianmukaisia merkintöjä siitä, että kyseessä on tekoälyn rakentama kuva. Valokuvan kiehtovuus on nimenomaan pysähtyneessä hetkessä. Emme voi haikailla menneeseen, vaan meidän on pyrittävä tekemään yhdistyksessä sellaista toimintaa, joka toimii tässä ajassa. Yhdistyksen on elettävä ajassa, pyrittävä sopeutumaan kulloisenkin ajan mukanaan tuomiin haasteisiin unohtamatta kuitenkaan juuriaan. Tai kameraan määritetty pitkä suljinaika voi maalata virtaavan veden samettiseksi massaksi, tai tuulen mukana liikkuvat taivaan pilvet viuhkoiksi – joita myöskään emme paljailla silmillä sellaisenaan pysty näkemään. Ruuhkavuosiaan elävät perheelliset ja uraohjukset taas ovat aivan liian kiireisiä sitoutuakseen mihinkään. Testasin itsekin Photoshopin Generative Fill -ominaisuutta eräässä maisemakuvassa, jossa laiturin reunat jäivät panoraamakuvan reunoille häiritsevästi, eikä jalustan kanssa päässyt kauemmaksi jokeen, jotta kuvaustilanteessa olisi voinut häiriön välttää. Yhdistys tulee jatkamaan aiemmin viitoitetulla tiellä. Tekoäly haastaa meitä usealla tavalla. Mutta kuvien levikki on valtavaa, ja kuvat parhaimmillaan tai pahimmillaan jopa varsin aidon näköisiä. Ne asiat, jotka olivat 20 vuotta saati vielä kauemmin sitten, eivät sellaisenaan usein toimi tänä päivänä. Miksi kuulua yhdistykseen, on tänä päivänä yleinen haaste, joka ei koske yksin Suomen Luonnonvalokuvaajia, vaan yhdistystoimintaa ylipäätään. Tekoälyä on myös mukana kuvankäsittelyohjelmistojen uusimmissa toiminnoissa. Valokuvan luonne ja vaalittu eetos on olla dokumentaarinen, mutta se on uskollinen todellisuudelle vain suhteessa valokuvan lainalaisuuksiin. Uusin villitys ja samalla haaste ajassamme valokuvauksen rajapinnoilla on tekoäly. Valokuvaus ja kaikki siihen kytkeytyvä tekniikka – kamerat ja kuvankäsittelyohjelmat etupäässä – kehittyvät valtavilla harppauksilla koko ajan. Ilman jäseniä, ei ole yhdistystä. Kamerassa määrittämämme lyhyt suljinaika voi tallentaa taianomaisen kuukkelin siipien väläyksen vastavalossa – jotain, jota paljailla silmillä emme sellaisenaan koskaan näe. Mitä tapahtuu, jos valokuvassa vaalimamme dokumentaarisuuden eetos ja kytkös todellisuudessa tapahtuneeseen katkeavat. Kaikesta huolimatta katson itse tulevaisuuteen toiveikkaana. Kutsun sinut, hyvä lukija ja yhdistyksen jäsen, mukaan
Lukunopeuden kasvu ei siis ole tullut ilmaiseksi, mikä tuntuma muistuttaa paljon EOS R5:n ja R5 Mark II :n väliä. Canonin tuoteportfoliossa EOS R6-sarja on monitoimikamera: esimerkiksi luontokuvaajille kameroiden ominaisuudet ovat olleet yhdistelmä lintuja eläinkuvaukseen tarvittavaa nopeutta ja täyden kennokoon kuvanlaatua ja dynamiikkaa. Alkuperäinen EOS R6 julkaistiin vuonna 2020 ja R6 Mark II vuonna 2022, joten EOS R6-kameroiden päivityssykli on ollut 2-3 vuotta. Ilman R6 Mark II ja III -versioiden rinnakkain vertailua on hankalaa käytännössä todentaa suuria muutoksia tarkennusnopeudessa, tarkkuudessa tai kohteen silmänseurannassa. Kakkosversion kaksi SD -korttipaikkaa on myös vaihtunut kolmosversioon SD ja CF express B -korttipaikaksi, joka jälkimmäinen muistikortti on kirjoitusnopeudeltaan parempi, ja johon kameran välimuisti tyhjenee selkeästi nopeammin. 10 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. Suorituskyky on kuitenkin harpannut eteenpäin, sillä kamera pystyy puskuroimaan tuplasti enemmän ruutuja kameran välimuistiin (150 raw-ruutua vs. Runko on sääsuojattu ja magnesiumvahvistettu. Kennon lukunopeus on parantunut. Still-kuvissa ja luontokuvapuolella kennon lukunopeudella on merkitystä esimerkiksi lintuja kuvatessa, jotta lentävän linnun siivet toistuvat kuvassa suorina eivätkä vääntyneinä. Merkittävä parannus EOS R6 Mark III :ssa on, että ennakkokuvaus on nyt valittavissa pikapainikkeen takana – aiemmissa Canonin kameramalleissa se on pitänyt valikosta käydä säätämässä, mikä on ollut naputuksen aihe niin EOS R5 Mark II :n kuin EOS R1:n kohdallakin. Kiinnostavasti CF express-muistikortit ovat nykyisin per gigatavu jopa halvempia kuin SD UHS II muistikortit. Elektroninen suljin toisaalta tiputtaa kuvien bittisyvyyttä 14:sta 12:een, mikä käytännössä tarkoittaa matalampaa dynamiikkaa. Selkeä käyttökokemusta parantava muutos on, että laukaisin puoliväliin painamalla käynnistyvä ennakkokuvaus tallentaa kameran välimuistiin nyt itsenäisiä kuvatiedostoja R6 Mark II :n kuvarullan sijaan. Kääntöpuolena kennon lukunopeuden kasvusta on, että dynamiikka on hieman heikentynyt ja kaikista korkeimmilla ISO illa kuvat ovat myös hieman kohinaisempia. Samalla ero isomman sisaruksen, EOS R5-sarjan 45 megapikselin kennoon pienenee. Canon EOS R6 Mark III on kelpo päivitys kilpailtuun kamerasegmenttiin ja tuo parannuksia kamerasarjan edellisversioon nähden. Kameran välimuistiin tallentuu puolen sekunnin ajalta kuvia, mikä tarkoittaa maksiminopeudella 20 kuvan puskuria ennen laukaisimen painamista pohjaan. Tällä on tavoiteltu videokäytössä pienempää ns. R6 Mark III pohjaa etukäteen otaksutusti aiemmin syksyllä julkaistun EOS C50-elokuvakameran kanssa samaan 7K-resoluution kennoon. VÄLINEKOKEILUT Teksti: Hannu Mällinen CANON EOS R6 MARK III Kokeilussa Canonin täysikennoisen keskisarjalaisen uusin versio C anon julkaisi 6.11. Ulkoisesti EOS R6 Mark III on keskeisiltä osin identtinen R6 Mark II :n kanssa. Canonin mukaan R6 Mark III :n automaattitarkennusta on viilattu Mark II :a paremmaksi, ja että se on samaa tasoa EOS R5 Mark II :n tarkennusjärjestelmän kanssa. 75 raw-ruutua). Kameran kennoresoluutio 32,5 megapikseliä siis hyppää selkeästi ylöspäin Mark II :n 24,2 megapikselistä. Tuosta kuvarullastahan yksittäiset kuvat piti erikseen irrottaa joko kamerassa tai tietokoneella Canonin DPP -ohjelmistolla. Hintalappu puolestaan on ollut selkeästi kevyempi verrattuna R5-sarjaan. Kameran hallintapainikkeiden sijainti on ennallaan, takanäytön koko ja resoluutio ennallaan ja etsimen resoluutiokin ennallaan. Korkeilla ISO -arvoilla (1600-) erot 14ja 12-bittisten kuvatiedostojen dynamiikassa pienenevät ja lopulta käytännössä häviävät. Suurin sarjakuvausnopeus 40 k/s saavutetaan elektronista suljinta käyttämällä, mekaanisella suurin nopeus rajoittuu 12 kuvaan sekunnissa. Tämä on merkitsevintä matalilla ISO illa, jolloin 2 bitin ero bittisyvyydessä voi tuottaa jopa parikin valotusaskelta eroa dynamiikassa. kameravalmistajalle tärkeän keskisarjan, eli EOS R6 -järjestelmäkameran uusimman version. Toisaalta kamerasarjojen kennoteknologiassa on selkeitäkin eroja, sillä R5 Mark II :ssa käytetään pinottua ja taustavalaistua kennoa, siinä missä R6 Mark III :n kenno on tavanomainen. Kiitokset Canon Suomelle kamerakokeilun mahdollistamisesta. rolling shutter efektiä, joka vääntää kuvaalalla näkyviä pystylinjoja panoroidessa. Suurin sarjakuvausnopeus on ennallaan 40 ruutua sekunnissa. Hintaluokka on 3130 euroa
Auli Leivonen Metsän sylissä Aika: 1.12. Kellosilta 9, Helsinki Avoinna: ma-to klo 8–20, pe klo 8–18 Näyttely kertoo luonnosta Helsingissä ja Espoossa. Raimo Sundelin Metsä peittää saaret Aika: 21.8. – 31.12.2025 Paikka: Viking Grace d 28.10.2025–8.2.2026 Suomen luontokeskus Haltia Haltia Sali, Nuuksiontie 84, Espoo Avoinna ti–su klo 10–17 e 1.11.–31.12.2025 Joroisten kirjasto Mutalantie 3 A, Joroinen Avoinna ma–su klo 7–22 LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 11. Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki Avoinna: ti-pe klo 10–17, la klo 10–18, su klo 10–16 (juhlapyhinä poikkeuksia) Näyttely esittelee Käsivarren erämaan luontoa yhdistämällä fantasiamaailman tunnelmia sekä dokumentaarisen luontokuvauksen realismia. f 1.11.–7.12.2025 ja 26.12.2025–1.2.2026 Maretarium Sapokankatu 2, Kotka Avoinna ma klo 10–17, ti klo 12–19, ke–su klo 10–17 g 28.1.–22.3.2026 Villa Elfvikin luontotalo Elfvikintie 4, Espoo Avoinna ma–pe klo 9–15, su klo 10–16, la suljettu h 13.2.–12.4.2026 Museokeskus Vapriikki Kanavagalleria Alaverstaanraitti 5, Tampere Avoinna ti–su klo 10–18, ma suljettu i 18.2.–22.3.2026 Kulttuurikeskus Vanha Paukku Patruunagalleria Vanhan Paukuntie 1, Lapua Avoinna ma–to klo 11–19, pe klo 11–17, la klo 11–15, su suljettu Jetro Luhtaa Käsivarren lumo Aika: 12.11.2025 – 15.2.2026 Paikka: Helsingin luonnontieteellinen museo. – 29.12.2025 Paikka: Pasilan kirjasto. a 1.11.2025–4.1.2026 Kolin luontokeskus Ukko Yläkolintie 39, Koli Avoinna ti–la klo 10–17, su klo 10–15 b 4.11.2025–4.1.2026 Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, Riihimäki Avoinna ti–su klo 10–16 c 8.12.2025–25.2.2026 Tunturi-Lapin luontokeskus Peuratie 15, Enontekiö Avoinna ma–ke klo 10–16, 24.–26.12. – 29.12.2025 Paikka: Etelä-Haagan kirjasto. suljettu NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuvanäyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Isonnevantie 16 B, Helsinki Avoinna: ma-to klo 8–20, pe klo 8–16, la klo 10–16 Valokuvatauluja Suomen luonnon eläimistä. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen K uv a: V ei kk o Su ve la K uv a: M ar ku s Va re sv uo VUODEN LUONTO KUVAT 2024 -NÄYTTELY VUODEN LUONTO KUVAT 2025 -NÄYTTELY Markus Varesvuo Linnun lailla – valokuvia linnuista Aika: 22.11 – 31.12.2025 Paikka: ARS Longa Galleria, Annankatu 12, Helsinki Avoinna: ti-pe klo 12–17, la-su klo 12–16 Markus Varesvuon 20-vuotisjuhlanäyttely Janne Salomeri Luonnon kehä – Valokuvia luonnosta Kehä ykkösen sisäpuolella Aika: 2.12
Kaloilla ruumiin lämpötila vaihtelee veden lämpötilan mukaan. 12 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. – 2.2.2025 Päivä 20.12. Helsinki 9:23 15:12 9:22 15:28 9:04 15:58 8:33 16:36 Oulu 10:28 14:03 10:20 14:26 9:48 15:09 9:02 16:02 Utsjoki 11:31 13:15 9:50 15:02 Kuu . . Perinteiset kulkureitit yhdistävät parhaita ruokailuja suojapaikkoja, ja eläimet pysyvät poluillaan pääasiassa hajuaistin avulla. . . . Päästäiset pysyttelevät talvella pääosaksi maaonkaloissa ja liikkuvat kesää harvemmin vesien äärellä. Aurinko . Talvella kala tarvitsee hyvin vähän energiaa, vaikka se ei esimerkiksi lepakoista, siilistä ja selkärangattomista poiketen horrokseen vaivukaan AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies Auringon nousu ja lasku sekä kuun vaiheet 20.12. 4.1. Päästäisten kallo ja aivot kutistuvat ja ruumis lyhenee talvella, mikä säästää energiaa. Lumikiepissä lämmittelevä kanalintu kuluttaa niin vähän energiaa, että se ei kylmimpinä päivinä nouse ulkoilmaan ollenkaan eikä syö seuraavanakaan päivänä usein tuntia pitempään. 2.2. Niukkalumisista ja jäisistä talvista kärsivät esimerkiksi myyrät, mikä tietää nälänhätää niitä syöville pedoillekin. 18.1. . NYT LUONNOSSA Hirvet, valkohäntäja metsäkauriit ylittävät tien usein samoilta kohdilta. Yhä suurempi osa kasvaneesta sademäärästä tulee talvellakin vetenä. . . . Se saalistaa selkärangattomien lisäksi pikkukaloja ja sammakoita, jotka kuolevat nopeasti syljen myrkkyihin. Hirvieläimillä on päässään ja varpaidensa väleissä hajurauhasia, joista erittyvät yhdisteet jäävät kulkuväylien merkeiksi. Kalat aistivat veden lämpötilan tarkasti ja sopeuttavat liikkumisensa, elintoimintansa ja ravinnonkäyttönsä sen mukaan. Lumen puute ja jääkerrokset maanpinnassa ja lumipatjassa vaikeuttavat pohjoisten kasvien ja eläinten selviytymistä. LUMEN AIKA LYHENEE Kuva: Mia Honkanen, Ensituisku Lumipeitteen kesto on lyhentynyt Etelä-Suomessa 1960-luvulta keskimäärin kuutisen viikkoa. KESKITALVI KULUU NUKKUEN Kuva: Taneli Moilanen: Yöpuulle Tarkkasilmäiset korpit seuraavat toistensa mutta myös petoeläinten ja ihmisten touhuja löytääkseen ruokaa. . MYRKYLLINEN NISÄKÄS Kuva: Kai Hypén, Kivellä taas Alle kymmensenttinen ja 10–20-grammainen vesipäästäinen on suurin päästäisemme ja ainoa myrkyllinen nisäkkäämme. Pimeimpinä talviviikkoina päivälinnuilla on aikaa syödä vain muutama tunti vuorokaudessa.
Kiirehtivät luontomuseot kin liki 200 vuotta sitten kilpaa viimeisille siivettömän ruokin pesille, kasvoi munakokoelman arvo, kun kaikki eivät ehtineet. Olenhan suomalainen. Hurrasi haastattelija Pirjon saavutukselle niin sanottujen lintusuojelijoiden lehdessä, oli hänkin huolenilmaisuvelvoitteensa jo väitöskirjassaan hupenevista haukoista täyttänyt. Tee-se-itse-asiantuntijana hän luulee luontoa netissä, kirjoissa, lehdissä ja radiossa. Metsästäjäliitto ja pelkoa ykköstuotteenaan myyvä media soittaa tuomion pasuunaa kuin Niilo Yli-Vainio, yksi Seppokaan ei erällä uskalla enää nojata taunuksen oveen, sivuikkunasta torrakolla huiskii. Herralle kiitos hyvyydestään ja luonnonvarjeluministeristä, joka jumalallisesta ilmoituksesta todistaa todeksi Punahilkan ja luoma kunnan kruunuksi suomalaisen. Suomalaisen ylikulutuspäivä on EU -ennätys, 6.4., planeetan keskivertoihmisellä 24.7. Jo singahtaa talouskasvu ja työllisyys taivaisiin, voitamme pesäpallon maailmanmestaruuden ja mamut lennätetään Liberiaan esi-isäinsä viidakoihin. Muitakin alueita arvotti kahlaajasun muilla määrillä, jotka ovat mielikuvitusta eivätkä tiedettä. SUOMALAINEN LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 13. Nettisuomalainen sisältöteollisuustyöläinen vaeltelee viittapoluilla, meloo, maastopyöräilee, alamäkijuoksee, kiipeilee, hiihtelee, lumirämpii, pulkkailee, pussaa kymmentä koiraansa, kekkaloi rinkan, päivärepun, juomarepun, cityrepun, läskipyörän, maantiepyörän, hiekkatiepyörän, hybridipyörän, retkipyörän, kaupunkipyörän, fitnesspyörän ja cyclocrosspyörän mainospylväänä. Suomalainen äänesti hyvän hallitusohjelman. Rotta, sokeritoukka ja syys lomalla Thaimaasta tuotu torakka. Nettisuomalainen on niin täynnä itseään, että siihen ei mahdu ekologian, eläineikä kasviopin alkeitakaan. Suomalainen kyntää metsän muutaman vuosikymmenen välein kuun kamaraksi, missä mustikat, metsätähdet, änkyrimadot, siirat, sienirihmastot, kaikki elävä murskataan telaketjuilla, yli puoli miljoonaa linnunmunaa ja -poikasta joka kesä. Lapinlahtelaiset yhteystiedot helpottavat kodinturvajoukkojen kokoamista, jotka pyssytyöläisten ammattijärjestön, Riistakeskuksen, tunnetun luovalla laintulkinnalla hävittävät sudet Skandinaviasta Samarkandiin. Kiikarisuomalaisen maailma on tungos lintutornissa, kiire pellonkulmalle puoliväliin Suomea, ankaraa kilvoittelua ja mielenhallintaa, kun tänä vuonna jäi toiseksi Töölön tiistaipinnoissa ja 2003 myöhästyi minuutin gobintyllistä. Niinpä hän etsii itseään ja uutta taustaa naamalle ja navalle Borneosta Kookossaarille. Kamerasuomalainen sanoo kuviensa havahduttavan kansakunnan alkuluonnon palvontaan, joku kuulemma jo myy Portugalin-bungalowia ja toinen peruu Tongan-matkaa. Iloitsi yksi Heikkikin 50 vuotta sitten muuttohaukan häviämisestä, hänellä oli se jo. Nettisuomalainen tiedostaa, että tiedostamisen lisäksi pitää tehdä. Tekemistä vaille on enää pelsepuupia pelottavamman sielunvihollisen surma. Teksti ja kuva: Pertti Koskimies ” Y lipäätään ilmasto ja luonnon monimuotoisuus ovat meille suomalaisille hyvin tärkeitä kysymyksiä.” Siksipä suomalainen kuumentaa ilmastoa nelinkertaisesti kestävään päästötasoon verrattuna, eikä kylmyys sitä selitä. Ison pahan suden. Suomalainen viihtyy asfalttikentän ympäröimässä betonikolossissa, tavaratalossa ja pysäköintiluolassa, jossa luonto on käsityskyvyn kokoinen. Prosentti suomalaisista empii onnentiellä. Ynnää ainoana ulkopäivänä laskentalinjalla joka vinkaisun ja vilahduksen, kun ei hallitse lajikohtaista havaittavuutta, elintapoja, etologian alkeita. Suomalainen on saattohoitanut luontotyypeistä 48 ja metsätyypeistä 77 prosenttia uhan alaisiksi, puolet lintulajeista punaiselle listalle, metsot, hömötiaiset, helmipöllöt, kuuk kelit, jänikset, oravat, ketut, kärpät sun muut pohjoisen parhaat sopeutujat syöksykierteeseen. Kamerakauppiaat, kuvamatkajärjestäjät, piilokojukeisarit ja muut piirimyyjät toki tekevät tiliä. Ei elä akatemiaornitologikaan enää lintujen kanssa, välissä on lähetin, kamera ja ruutu, teoreetikkona mallintaa yhä enemmän yhä vähemmästä, kohta kaiken ei mistään merkityksellisestä. Toistaiseksi alan luontotase on pahasti miinuksella, mutta huomiotaloudessa hyvä tarina on ainoa mikä merkitsee. Somesta ja linssiväen jonotuspaikoilta hän löytää viimeiset aikuiset petäjät, amerikanhaapanat ja lennätyskuviin lapinpöllöt, rahalla saa kirjolohikarhut, pelkosilmäkaakkurit, kotkankynnet, jäälokit ja jalopeurat raamatullisissa kehyksissä. Hän ei erota peippoa pajulinnusta, aikahan kuluu vempeleiden, maskien ja tasojen tekniikoissa. Nettisuomalaiselle rakkain asia on oma naama taustana luontosuoritusareenat ja kamppeet kauden väreissä. Vai kevätlomalta Gambiasta. Suomalainen himoitsee hilavitkuttimia kuin siirtomaan alkuasukas lasihelmiä. KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa. Mökkislummissa suomalainen ylistää luontoa muskeliveneellä niin, että hauki harkitsee puuhun nousemista. Kamerasuomalainen toteuttaa itseään tunkemalla tietokoneen täyteen karhu-, susi-, virtahepo-, norsu-, pingviinija jääkarhukuvia. Eipä minunkaan tekemiset täytä toiveita. Parille pataljoonalle on Wolt-miljonääreillä vielä käyttöä, kansallissankarit monistavat orjatyöideansa soteen, kun me muut löhötään Stubbin peesissä Isä Aurinkoisen Amerikanlahdella. Suomalainen elää itsepetoksessa, sitä lietsoo lässytyksessään Toivo on tekoja (2025) myös kultainen vasikkamme Sanna Marin. Valtakunnan lintujärjestökin julistaa epäsopivan metodin mekaanisella aritmetiikalla, että Kaldoaivin puolikkaassa ykkösluokan lintualueen kriteerinä pesisi 351–492 paria piekanoja, kymmenkertaisella tiheydellä todellisesta. Aikamme Astrid Lindgren. Heimon kantaäiti on Pirjo, joka vaaroja uhmaten ja ilmastoja luontovastuunsa ulkoistaen lensi 60 maahan ruksatakseen 8 020 MM -pinnaa, jää monta a-nelosta perintönä ihmiskunnalle
Hän otti Legends of the Falls (Putouksen legendat) kuvan myrskylinnuista sumu/vesiverhon pehmentäessä islantilaista kalliomaisemaa. Eikä tämä ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun hän toi mainetta kansainvälisestä kuvakilpailusta Suomelle. Koko kilpailun voittoon ylsi eteläafrikkalainen Wim van den Heever Namibiassa otetulla ruskohyeenakuvalla ”Ghost Town Visitor” (Aavekaupungin vierailija). 8 , ISO 3200 , 2 salamavaloa, liiketunnistin 14 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. Kilpailuun ladattiin ennätykselliset 60 636 kuvaa kaikkiaan 113 maasta/territoriosta. M aailman arvostetuimpana luontokuvauskilpailuna pidetään brittien järjestämää Wildlife Photographer of the Year ( WPY ) -kilpailua, jonka kehittäjä ja tuottaja on National History Museum, London. MAAILMAN PARHAAT 2025 Teksti: Esa Mälkönen Wildlife Photographer of the Year Suomalaismenestyksestä vastasi tänä vuonna Stefan Gerrits, Suomessa jo parikymmentä vuotta asunut ja tänne perheen perustanut hollantilainen. Kaikki palkitut kuvat: www.nhm.ac.uk/wpy/gallery Ghost Town Visitor (Aavekaupungin vierailija) Ruskohyeena Wim van den Heever, Etelä-Afrikka (kuvauspaikka Namibia) Wildlife Photographer of the Year 2025: Päävoitto (ja Urbaanin sarjan voitto) 17 35mm ( 17mm), 15s, f 2 . Alueen myrskylinnut ovat legendaarisia siitä, että ne voivat lentää 60-metrisen putouksen poikki pesimäpaikoilleen. Kuva erittäin harvinaisesta hyeenalajista on otettu liiketunnistimen avulla ja salamavaloja käyttäen taustana hylätty kaivoskaupunki
b After the Destruction (Tuhon jälkeen) Sarvijäärä Andrea Dominizi, Italia Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Nuoret 10 17mm ( 17mm), 1 / 80s, f 8 , ISO 400 , salamavalo b Pikkupuusammakot soitimella Quentin Martinez, Ranska (kuvauspaikka Ranskan Guayana) Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Sammakkoeläimet ja matelijat 17 40mm ( 24mm), 1 / 200s, f 16 , ISO 500 , 4 salamavaloa a Deadly Allure (Kuolettava lumo) Saalista pyytävä maljakasvi Chien Lee, Malesia Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Kasvit ja sienet 15mm, 30s, f 16 , ISO 100 , UVlamppu LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 15
8 , ISO 1250 a Myrskylinnut sumussa Stefan Gerrits, Suomi (kuvauspaikka Islanti) Wildlife Photographer of the Year 2025 kunniamaininta: Eläimet ympäristössään 500mm, 1 / 2500s, f 4 , ISO 250 16 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. Wildlife Photographer of the Year a Mad Hatterpillar (Hattuhullu toukka) Eukalyptustoukka päähineineen Georgina Steytler, Australia Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Selkärangattomat 90mm, 1 / 50c, f 22 , ISO 500 , salamavalo d Caught in the Headlights (Valoihin jähmettynyt) Riippuhämähäkki Simone Baumeister, Saksa Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Luonnon taidetta 50mm, 1 / 250s, f 2
6 , ISO 2500 , salamavalo LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 17. c Synchronised Fishing (Yhteiskalustusta) Hopeakylkikala ja silkkihaikara Qingrong Yang, Kiina Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Lintujen käyttäytyminen 400mm, 1 / 2500s, f 5 , ISO 110 b Like an Eel out of Water (Kuin kala kuivalla maalla) Mureeni Shane Gross, Kanada (kuvauspaikka Seychellit) Wildlife Photographer of the Year 2025 sarjavoittaja: Eläimet ympäristössään 24 70mm ( 24mm), 1 / 250s, f 5
Kilpailun päävoiton otti saksalainen, vasta 20-vuotias Luca Lorenz kuvalla ”Silent Despair ” (Hiljainen epätoivo). Kuvassa jääkiteiden ympäröimässä ikkunassa näkyy luodin jättämä reikä. Kuvassa varpuspöllökoiras yrittää tuoda myyrää poikasille, joita ei enää löydä. Kilpailun kestomenestyjä Hannu Ahonen voitti Luonnon Studio -sarjan kuvalla ”War is over” (Sota on ohi). 3 , ISO 2500 18 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. d Silent Despair (Hiljainen epätoivo) Varpuspöllö Luca Lorenz, Saksa GDT European Wildlife Photographer of the Year, kilpailun päävoitto 180 600mm ( 600mm), 1 / 125s, f 6 . Kuvat saa ottaa missä päin maailmaa tahansa. Linnut-sarjassa Mia Surakka sai kunniamaininnan soidinaikaisella silkkiuikkukuvalla ”Piercing Gaze” (Läpitunkeva katse). Lentokyvyttömät poikaset olivat lähteneet pesäkolosta, mutta katosivat, todennäköisesti petojen vieminä. Kilpailu keräsi 24 500 kuvaa 48 maan kuvaajilta. Suomalaiset saivat noin sadan parhaan kuvan joukkoon kaksi kuvaa. S aksalaisen Die Gesellschaft Deutscher Tierfotografen -luontokuvajärjestön kilpailu GDT European Wildlife Photographer of the Year mielletään usein Euroopan mestaruuskisaksi. Kilpailuun voivat osallistua kaikki eurooppalaiset kuvaajat (ja GDT yhdistykseen kuuluvat muunmaalaiset). Lorenz seurasi varpuspöllön EUROOPAN PARHAAT 2025 GDT Europäischer Naturfotograf des Jahres Teksti: Esa Mälkönen pesintää
c Metsäpalo Tobias Richter, Saksa GDT European Wildlife Photographer of the Year sarjavoittaja: Kasvit ja sienet 400mm + 2x telejatke ( 800mm), 1 / 15s, f 5 . 6 , ISO 3200 b Forensics (Forensiikka) Fluoresoivaa väriainetta merikilpikonna tutkimuksessa Brita Jaschinski, Iso-Britannia GDT European Wildlife Photographer of the Year sarjavoittaja: Ihminen ja Luonto 24 90mm ( 53mm), 1 / 20s, f 5 . 6 , ISO 1600 LUONTOKUVA · 6 / 2025 · 19
5 , ISO 5000 20 · LUONTOKUVA · 6 / 2025. 1 , ISO 100 b War is over (Sota on ohi), Luodinreikä ikkunassa Hannu Ahonen, Suomi GDT European Wildlife Photographer of the Year sarjavoittaja: Ihminen ja luonto 100mm, , 6s, f 13 , ISO 100 d Piercing Gaze (Läpitunkeva katse), Silkkiuikku Mia Surakka, Suomi GDT European Wildlife Photographer of the Year kunniamaininta: Linnut 600mm, 1 / 1600s, f 4 . GDT Europäischer Naturfotograf des Jahres b Laulujoutsenet lumisateessa Terje Kolaas, Norja GDT European Wildlife Photographer of the Year sarjavoittaja: Linnut Drone, 28mm (kinovast.), 1 / 25s, f 7