. Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 4/ 20 25 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI | . 2025 V L K G V L 2025 2023 2024 2020 2021 2022 . S L SLV VUODEN LUONTOKUVA H E L S I N G I N L A S I P A L A T S I , B I O R E X , M A N N E R H E I M I N T I E 2 2 – 2 4 FESTIVAALI . VUOSIKERTA | PINGVIINIEN VALTAKUNTA VLK · S · P R R / 462424-2504 PAL.VKO: 2025-43
MIA SURAKKA , Finnish Photo Awards 2024 voittaja, on kymmenen vuoden ajan vanginnut luonnon yllättäviä hetkiä. Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. Mian teoksessa sukeltavasta linnusta Chroma Optimizer tuo pintaan syvyyttä ja valoa. . • Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. Katso ja täytä jäsenhakemus netissä. Löydä luontokuvauksen uudet ulottuvuudet. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. Siihen voi palata, katsoa syvemmälle, löytää uutta”, hän kertoo. “Tulostettu kuva saa pysähtymään. pirjo.h.lindfors@gmail.com B E Kirkkonummi J E Espoo K J Karjalohja L O Espoo L J Turku, varapuheenjohtaja M H Rovaniemi S H Vantaa S M Tampere K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä. ”Ihastun kuvaan uudelleen, kun näen sen tulostettuna.” CANON IMAGEPROGRAF PRO -sarjan 12-väriset suurkuvatulostimet toistavat valokuvan jokaisen yksityiskohdan – juuri niin kuin kuvaaja on sen tarkoittanut. KUVA HERÄÄ ELOON PAPERILLA Tutustu tarinoihin kuvien takana. Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. Canonin ohjelmistot tukevat tarkkaa sommittelua ja värinhallintaa, ja tulostin mukautuu moniin kokoja materiaalitarpeisiin. L L : . S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa. Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. Avaa QR-koodi ja sukella kuvaan! Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) L P puheenjohtaja Helsinki puh. Tai alla olevalla kupongilla. Kun kuva on tärkeä, tulostimellakin on merkitystä. Liity mukaan. Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. L . Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena . M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle
Tämä on tyypillinen esimerkki, miten voi käydä, kun viestinnästä vastaava hankkii kuvan jostain puoli-ilmaisesta ulkolaisesta kuvapankista, ja ehkä itse lisää vielä väärän tieteellisen nimen. 045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2025 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2025 Kuusi numeroa: 12.2. Ei löytynyt tunnistuskuvaa Lintuoppaasta (Euroopan ja Välimeren alueen linnut). Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 79 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva Risto Raunio, keisaripingviinit luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 ES A H A N N U M . Osoittautui että kuvan linnut olivat naamiokuhankeittäjiä (Oriolus chinensis ), kaukana Aasiassa eläviä, ei koskaan Suomessa nähtyjä. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. Kurjet tuntuvat myös tietävän, missä saa oivan kaikupohjan. Sitten huomio kiintyi lintujen päässä olevaan paksuun mustaan silmäjuovaan, ei suomalaisella sellaista ole. Sitten riemastutti kurkien ilmaantuminen. Sellainen on muutaman sadan metrin päässä mökistä oleva pieni luoto. Eräskin kurkipari pesi lammen reunassa vain muutama kymmenen metriä mökille tulevasta hiekkatiestä. Mökin äänimaailman huikein taso on kurkien huudot. Siellä oli kuva kahdesta keltamustasta linnusta pesällä, ja tekstinä kuhankeittäjä, Oriolus oriolus , Etelä-Savon maakuntalintu. | 4.6. Varmaa syytä vähenemiseen ei tiedetä, eniten lie vaikuttanut, että kuhankeittäjän suosimat vesistöjen reunamien lehtimetsät, erityisesti kookkaat koivikot, ovat mökkirakentamisten ja hakkuiden myötä vähentyneet. | 30.10. Ensin iski tajuntaan, miksi kaksi kirkkaankeltaista pesällä, kun suomalaisen kuhankeittäjän naaras on vaatimattoman värinen. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. Ehkä muutama muukin lintuharrastaja, sillä lehden nettipainokseen on sittemmin vaihdettu oikean kuhankeittäjän kuva. Joku ehkä voisi valittaa, ettei sellaisessa saa nukuttua, mutta oma sydämeni huutaa riemusta. Kun hankin mökin nelisenkymmentä vuotta sitten, alkuaikoina kuulin kuhankeittäjiä joka kesä, nyt en enää yhtään viimeiseen kymmeneen vuoteen. Hieman selailin, kunnes verenpaineet nousivat sivulla 14. Ensimmäinen yllätys oli, kun reilut parikymmentä vuotta sitten siihen asti arkana pysytelleet laulujoutsenet alkoivat pesiä mökkivesillä. Oheinen riistakamerakuva kertoo, että kurjet pistäytyvät jopa mökkipihalla. Mutta ovat vuosikymmenet tuoneet mökkilinnustoon hyviäkin piirteitä, erityisesti kaksi suurta lajia. Hyvä niin. No tietokoneella tutkimaan. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. | 27.8. Laitoin palautetta kyseiselle asiakaslehdelle. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Matti Alasaarela, Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, Emilia Milonoff, V-P Peräkylä, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Parhaiden aikojen kannasta on Suomessa jäljellä ehkä neljännes, alle pari tuhatta paria. Esa Mälkönen, päätoimittaja LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 3. | 9.4. V -P EM IL IA M ER JA M AT TI PE RT TI TI M O -H EI K K I O SS I R A IJ A JU K K A 4041 1029 K uv a: Es a M äl kö n en , R iis ta ka m er ak uv a m ö kk ip ih al ta Mökkilintuja K esän kynnyksellä kolahti postilaatikkoon mökkipaikkakuntani sähköverkkoyhtiön Järvi-Suomen Energian asiakaslehti (Verkossa 1/2025). Kun siellä kaksi kurkea huutaa aamuvarhaisella, se kaikuu yli vesien hurjalla alkukantaisella voimalla. | 17.12
1 § Kokouksen avaus 2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. pykälän mukaisesti. Vapaa pääsy SLV:n jäsenille. Luoviin seikkailuihin suunnitellussa kevyessä ?6700-kamerassa on tekoälypohjainen parannettu automaattitarkennus, 26mpx kenno, 5-akselin runkovakaaja ja paljon muuta! Täydellinen valinta luontoja lintukuvaukseen!. 17 § Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 3 § Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 18 § Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset. 11 § Valitaan hallituksen puheenjohtaja. pykälän mukaisesti. 9 § Päätetään seuraavana vuonna liittyviltä varsinaisilta jäseniltä, perhejäseniltä, nuorisojäseniltä ja jäsenyhdistyksiltä perittävän liittymismaksun suuruus. 8 § Käsitellään hallituksen esittelemä talousarvio seuraavalle vuodelle. 16 § Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. 12 § Päätetään kuinka monta jäsentä hallitukseen valitaan erovuoroisten tilalle sääntöjen 24. 5 § Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 15 § Valitaan seuraavaksi kalenterivuodeksi tilintarkastaja tai tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sääntöjen 28. 13 § Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle 14 § Valitaan hallituksen varajäsen. 6 § Käsitellään hallituksen esittelemä toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle. H M Kuvia Pohjoiskalotilta , M S Itämeren rannalla ja M K Puu, joka nielaisi naisen . Kts. 7 § Päätetään ulkomailla asuvilta jäseniltä korkeampien postituskustannusten vuoksi perittävästä mahdollisesta palvelumaksusta. ESITYSLISTA SYYSKOKOUSKUTSU S L SLV Perjantai 25.10.2025 · klo 17.00 · Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n jäsenten SYYSKOKOUS JA VLK-FESTIVAALIEN ETKOT pidetään perjantaina 25.10.2025 Helsingissä Hotelli Arthurissa alkaen klo 17.00. luontokuva.org. 4 § Todetaan osanottajat ja hyväksytään mahdolliset valtakirjat. H HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi Uuden sukupolven luovuutta on kompakti APS-C-kamera, jossa uusin tekoälytekniikka yhdistyy Sonyn ?-sarjan erinomaiseen kuvanlaatuun. 10 § Päätetään varsinaisten jäsenten, perhejäsenten, nuorisojäsenten, jäsenyhdistysten ja kannatusjäsenten jäsenmaksu seuraavalle vuodelle. Virallisen kokousohjelman jälkeen tilaisuus jatkuu Etkoilla klo 18.00, jossa kuvaesityksiä pitävät mm
Välineuutuudet. 10 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 11 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Holokausti 12 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 14 VÄLINEKOKEILUT Hannu Mällisen kokeiltavana Sony FE 400–800mm 16 UUDET KIRJAT Kirja-arvosteluissa Suomen kolopesijät, Panoraamojen Lappi, Muodonvaihdoksia ihmettelemässä ja Rantojen hiljaiset 18 VLK 2025 -KILPAILUN FINALISTEJA 26 PINGVINIEN VALTAKUNTA Risto Raunion kuvissa kaikki 19 pingviinilajia 32 KERROKSIIN KÄTKETTY Minna Lindrothin norjalaiskuvaajasarjan osa 3/4: Wenche Dahle 38 PAANAJÄRVEN SEIKKAILUT Lassi Rautiainen venäläisyyttä oppimassa 44 JOKILAAKSOJA JA TUNTUREITA SUOMEN PÄÄLAELLA Hannu Mällinen Utsjoen Lapissa 49 ITÄMEREN HELMET Markku Könkkölän kasvikuvausta Gotlannissa, Öölannissa ja Saarenmaalla 54 METSÄLUONNON AHDINKO KASVAA Heikki Willamo tarkastelee metsien tilaa 58 AMIRAALIT 31.8. 8 EETTINEN TOIMIKUNTA Anssi Vainikka: Väärin kuvattu 9 SLV Pirjo Lindfors: Mitä luontokuvaus minulle merkitsee. Seppo Keränen ja vaeltajaperhoset 60 SILKKIUIKKUJEN PERHE-ELÄMÄÄ Kirsi Kostamo pääkaupungin rantamilla Kolumnit 62 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Liito-oravan jäljillä 64 RUUDUN TAKAA Matti Alasaarela: Pensastasku ja haapaperhonen 66 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Perhosia lennossa 68 AMMATTILAISTEN MATKASSA Jaana Kotamäki: Hiljainen virta 70 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Selvisin keväästä 72 OLEN MIETTINYT Emilia Milonoff: Liikaa millejä, liian vähän aikaa 74 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Ikimuistoisin kohtaaminen 78 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 79 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot K uv a: M ar kk u K ö n kk ö lä K uv a: M er ja El is ab et h K uv a: R is to R au n io LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 5. SISÄLLYS NUMERO 4 / 2025 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Mökkilintuja 6 AJANKOHTAISTA Uutisia ja huomioita
Niiden määrä on nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla. Maanomistajalla on hallintaoikeus omaan maahansa, minkä lisäksi kamera-ansoihin liittyy tietosuojakysymyksiä, jos kuviin päätyy ihmisiä. Jos kamera kuvaa automaattisesti ja pysyvästi ilman valvontaa, kyse on kamera-ansasta. Runsastuvat eteläiset lajit ovat tyypillisesti generalisteja eli ne eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, vaan menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Jokaisenoikeudet eivät kata kamera-ansoja toisen maalla Erilaiset kamera-ansat ja riistakamerat ovat lisänneet suosiotaan luontokuvaajien keskuudessa. Keväisissä lentolaskennoissa havaitut itämerennorppamäärät ovat vaihdelleet paljon viime vuosina. Pajulintujen pesimäkannasta on kadonnut 2000-luvun aikana kolmannes, noin kolme miljoonaa pesivää paria. Arvion mukaan kanta kasvaisi ilman metsästystä noin seitsemän prosentin vuosivauhtia. Kamera-ansan ja tavanomaisen kuvaamisen ero ei riipu etäisyydestä, vaan siitä onko kameraa ohjaamassa ihminen vai toimiiko se automaattisesti ilman läsnäoloa. SLV :n Eettinen toimikunta suosittelee solmimaan kirjallisen luvan maanomistajan kanssa aina, kun kamera-ansoja käytetään, sekä huolehtimaan tarvittavista kylteistä, mikäli kuviin voi päätyä ihmisiä. Jään määrä vaikuttaa siihen, miten suuri osa hylkeistä on laskentojen aikaan jäällä laskijoiden nähtävillä. Muutoksen syyt eivät ole selvillä, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvija muutonaikaisia levähdyskohteita. Jokaisenoikeudet eivät kuitenkaan anna lupaa kamera-ansan tai riistakameran käyttöön ilman maanomistajan lupaa, riippumatta siitä, onko maanomistaja yksityinen, kunta tai Metsähallitus. Kulttuuriympäristöissä pesivien lajien kannanmuutokset liittynevät maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen. Metsästys on kuitenkin painanut kasvuvauhdin noin viiden prosentin tienoille. Erityisen runsaasti havaittiin esimerkiksi naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja. Perinteisten maatalousympäristöjen lajeista esimerkiksi kuoveja ja varpusia havaittiin vähemmän kuin koskaan ennen. Mallinnuksen perusteella ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat jääolot selittävät muutosta varsin hyvin, minkä epäillään johtuvan muutoksesta hylkeiden käyttäytymisessä. Mallinnusten perusteella myös vuonna 2015 uudelleen aloitetulla hylkeiden metsästyksellä on merkittävä vaikutus populaation kokoon ja kasvuun. Kasvun taustalla ovat metsästyskiellot sekä ympäristölle vaarallisten aineiden, kuten PCB :n ja DDT :n, käytön lopettaminen. Ympäristömyrkkyjen vähentämisen ansiosta norppien lisääntymiskyky on palautunut normaalille tasolle. Koko maassa erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat Alkukesän pesimälintulaskennoissa korostui monen tutun linnun ennätyksellinen vähyys kautta laskentojen historian. Sen sijaan eteläisten lajien voittokulku jatkuu. 6 · LUONTOKUVA · 4 / 2025 6 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. Hyvin vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen K uv a Se pp o K er än en , It äm er en n o rp pa K uv a: A n tt i Le in o n en , Pe uk al o in en K uv a: Es a M äl kö n en , ri is ta ka m er a Itämerennorppakanta kasvanut 25 000:een Itämerennorppien määrä on kasvanut noin 5 000 yksilöstä 25 000 yksilöön 1970-luvun aallonpohjan jälkeen
Hintaluokka 500 €. Yhtenä tärkeänä tekijänä pidetään kuitenkin kiihtyvää umpeenkasvua, koska kirjokerttu ei viihdy metsissä. Ohjeluku on ISO 100 herkkyydellä 14 mm polttovälillä 14 m ja 200 mm:llä 58 m. Lähin tarkennus 28 cm. Apukinoksista suurin osa, yli 70 prosenttia, oli käytössä norppien pesänä eli joko emon ja kuutin yhteisenä poikaspesänä tai muiden norppien lepopesänä. Lajin kannantaantumisen syitä ei tunneta kovin hyvin. LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 7. Suomen kirjokerttukanta on tällä hetkellä pitkälti Turun saariston varassa. Aikuisia saimaannorppia on nykyään noin 500. Hinta luokka 1700 €. Vaivannäkö palkittiin: noin 80 prosenttia eli valtaosa kuuteista syntyi luonnonkinosten vähyyden vuoksi apukinokseen tai keinopesään. OBJEKTIIVIT Fujifilm XF 23 mm f 2 . VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä Saimaannorpan kuutteja syntyi ennätysmäärä Saimaannorpan pesälaskennoissa havaittiin viime keväänä yhteensä ennätykselliset 111 syntynyttä kuuttia. Apukinoksia kolattiin Saimaalle yli 330 ja kelluvia keinopesiä asennettiin noin 40 kappaletta. 90 g painolla ja 23 mm pituudella se on erityisen pienikokoinen. Polttovälisäätö toimii sisäisesti vaikuttamatta pituuteen. 8 R WR on pannukakkuobjektiivi valmistajan omiin runkoihin. Suomen viimeisiä kirjokerttuja etsitään Saaristomerellä Lounais-Suomen erikoisuus, varpuslintujen heimoon kuuluva kirjokerttu, on hälyttävästi häviämässä Suomen pesimälajistosta. Paino on 525 – 560 g bajonetista riippuen. Hintaluokka 1050 €. Mahdollisesti myös olosuhteet talvehtimisalueilla tai muuttoreiteillä ovat heikentyneet. Lähin tarkennus on polttovälistä riippuen 19 – 30 cm. SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA, NUUKSIONTIE 84, ESPOO | HALTIA.COM METSÄ PALAA! ELDEN GER SKOGEN LIV BURN TO BE WILD 4.5.2024–6.4.2026 MUUT Canon on julkaissut kevyen päivityksen salamaan Speedlite EL1 V 2 . Lähin tarkennus 20 cm. Koska talvi oli lauha ja vähäluminen, apukinoskolaukset ja kelluvat keinopesät olivat merkittävässä roolissa saimaannorpan pesinnän onnistumisen kannalta. Tamron 16 – 30 mm f 2 . Hintaluokka 990 €. Ahvenanmaan puolella Kökarissa ja Brändössä esiintyy enää pieni kanta. Tänä ja ensi vuoden aikana kirjokerttuja kartoitetaan yli 110 saarella Turun saaristossa. Sigma 17 – 40 mm f 1 . Varautumisaika on , 1 – , 9 sekuntia. 8 DC Art on valovoimainen normaalizoom APS-Crunkoihin. Suomessa kirjokerttu runsastui 1940-luvun jälkeen, mutta nyt huippuvuosista kanta on laskenut yli 90 %. Se tulee sataville L-, E-, Xja RFbajonetteihin. Keskiössä ovat erityisesti kyläsaaret, joilta löytyy niittyjä, ketoja, metsänreunoja ja vanhoja umpeenkasvaneita laidunmaita. 8 Di III VXD G 2 on kinokoon superlaajakulma Sony Eja Nikon Zkiinnityksiin. Akun riittoisuus on hieman kasvanut ollen 340 täyttä välähdystä, mutta teho on hitusen pienempi
miten voi aidosti tuntea iloa enää pienten suojelukulissien lomasta löydetyistä pohjantikoista tai kelosuonreunoista, kun selän takana lymyilevät metrin syvyiset metsäkoneurat. Elämys on edelleen myös tuote, josta ollaan valmiita maksamaan. Lintusaaren oppaan ja valvojan Boris Belchevin mukaan suomalaiset lintukuvaajat toimivat saarella kiitettävän asiallisesti. Tuttuja mustikkametsiä ei enää ole, kanttarellipaikat kasvavat horsmaa, kuvausympäristöt on hajotettu, maisemat viety. Täytyy muistaa, että kuvien tilanteet on koettu ja eletty, ja itsenäisiksi kuvateoksikseen kuvat muuttuvat, kun alkuperäinen tilanne, tunne ja kokemus unohtuvat. Kiitos historialle ja menneille polville elämme demokraattisessa maassa. Luonnonaitouden katoaminen vie pohjaa kuvaamiselta . a Hornøyan lunnit. Jos joku onnistuu saamaan upean kuvan harvinaisesta lintuvieraasta, ei syöksytä perään etsimään samaa kuvaa uudestaan vaan nautitaan alkuperäisestä. Kun laji on kuvattu, se ei vielä ole tunnettu. Se mikä on väärin kuvattu tänään, voi olla juuri oikein toimittu huomenna. Mikä siis lopulta on luontokuvan arvo. Kuvia, joita me pidempään ja paremmin kuvanneet voimme pitää varsin merkityksettöminä, huonoina tai suorastaan ärsyttävinä. Ilves ei vielä ole tullut luonnossa vastaan, mutta mitä sitten, kun sekin on kuvattu. 2022) julkaiseman Luonnon virkistyskäyttö 2020-raportin mukaan luontovalokuvausta tai -maalausta harrasti vuonna 2020 yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Olemme taipuvaisia tuomitsemaan, koska itse osaamme paremmin. EETTINEN TOIMIKUNTA TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY:N EETTINEN TOIMIKUNTA PUNTAROI VALOKUVAAMISEN ARVOJA. Ei vain vaaliuurnilla vaan mielipiteillä, somessa ja lehdissä. Luontokuvauksessa onni seuraa ahkeraa, ja hyviin kuviin ainut tilastotieteellisesti pätevä keino on viettää maastoissa aikaa niin paljon kuin koskaan voi. Harvinainen laji, erikoinen tilanne, jotain uutta eläinten käyttäytymisestä; uusi tieto on ainakin omissa arviointiperusteissani korkealla. Voimme ohjeistaa eettisen kuvauksen sääntöihin ja tehdä teknisiä listauksia eri tilanteisiin soveltuvista käyttäytymissäännöistä. Avointen kuvatoimistojen kautta harrastajatkin saavat kuviaan kaupaksi, mutta rikastumaan niillä ei pääse. Mitä paremmin luonnon tuntee, sitä enemmän sen tuhoaminen myös sattuu. 8 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. Luonnonvarakeskuksen (Neuvonen ym. Kannustetaan joka ikistä talitinttien ja auringonlaskujen kuvaajaa jatkamaan, perehtymään, opettelemaan, tuntemaan ja äänestämään. Vaikka vain pieni osa harrastajista julkaisee kuviaan kaikkien nähtäville, on sosiaalinen media täynnä luontokuvia yhdistykseemme kuulumattomilta kuvaajilta. Kun toiminta perustuu tietoon, osaamiseen ja kohteiden tuntemukseen, pystyy kuvalla välittämään edustavaa informaatiota ja välttämään kohteelle aiheutetut haitat. Yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen voi lakonisesti todeta, että lähes kaikki on jo koettu. Kun elämykset on jo koettu, jää luontokuvalle arvo valokuvana. Suomen uhanalaiset eivät kestä, että kaikki 1,5 miljoonaa kuvaajaa haluaisivat niistä oman kuvan. Keskitytään eettisiä sääntöjä ja lainsäädäntöä rikkovan väärinkuvaamisen kritisoimiseen, ja kunnioitetaan toisia kuvaajia. Kuvausharrastuksen alkutaipaleella jokainen uusi laji, uusi kohtaaminen, ensimmäinen karhuyö, kaikki olivat valtavia tapauksia. Karhu lohenpää suussa, hirvi pellolla, kettu kaupungissa – väärin kuvattu. Kuinka paljon suuren yleisön luonnontuntemus onkaan parantunut kuvauksen myötä, kun nykyään tekoälysovelluksetkin osaavat auttaa lajintunnistuksessa. Kuvana luontokuvaan pätevät samat arviointiperusteet kuin muihinkin valokuviin. Teksti ja kuva: Anssi Vainikka Väärin kuvattu S uttuinen kuva oravasta, auringonlaskussa horisontti kallellaan, talitintti lintulaudalla keskellä ruutua – väärin kuvattu. Ja joita olemme myös kärkkäästi tuomitsemassa, kaupallinen elämys on väärin koettu. Tohdin väittää, että useimmiten ja myös aidoimmillaan luontokuvauksen arvo on se elämys, joka kuvan ottamiseen liittyy. Tämä tarjonta ei tottele kuvaajaa eikä sen pidäkään totella. Kamerat naulaan vai myyntiin. Kuva on myös dokumentti, jonka avulla lajintunnistus on helppoa jälkikäteen. Opetellaan kokemaan luontoa myös muiden kuvien ja kokemusten kautta. Kaikessa biologiassa ja luonnontuntemuksessa voi mennä syvemmälle ja syvemmälle tulematta koskaan valmiiksi. Kuvan ohessa voi aina olla tarina. Pyritään siis kannustamaan, auttamaan ja neuvomaan – ei tuomitsemaan. Luonnonvalokuvaajista vallan pieni jouk ko, jos juuri kukaan, elää varsinaisesti myymällä kuvia. Vau-efektejä kuviin saa viimeisimmän teknisen kaluston tai luovien tekniikoiden avulla, ja joskus yleisö näyttää pitävän myös vahvasta kuvankäsittelystä, mutta osaammeko arvostaa luontokuvia myös teknisen laadun ohi. Luontokuvauksen tärkein sääntö on kuitenkin tuntea kuvaamansa kohteet. Ankea metsätalousmaisema esitetty merkityksellisenä, padottu joki upeana vesiluontona – väärin kuvattu. Kaupallista kysyntää aidosti laadukkaille luontokuville on vähän, sanomalehdet tuntuvat tyytyvän jopa eläintarhoissa otettuihin kuviin tai mihin vaan arkistoista löytyvään lehden oman kuvaajan otokseen. On hallittava valo, sommittelu, rakennettava luontaisesta tilanteesta teos rakentamatta sitä, luottamalla luonnon omaan tarjontaan. Olkoon kuvan arvo suurimmalle osalle kuvaajista hyväksytysti elämyksessä, jonka kuvan ottaminen ja kuvaustilanne tuovat
Se on ollut oman kuvaamisen kannalta yksi tärkeimmistä päätöksistäni, ellei sitten ihan se tärkein. ”Luontokuvaus merkitsee minulle läsnä oloa ja mahdollisuuksia katsoa ympä rillä olevaa maailmaa uudella tavalla. Minulla ei ole koskaan ollut erityisen suurta intoa kilpailemiseen, mutta sitäkin enemmän omien taitojen ja näkemysten kehittämiseen. Säätiöllä on festivaalin ajan myös oma messupöytä tapahtuman näyttelyalueella. Siihen kuuluu mielestäni myös avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus toisia kuvaajia kohtaan. jälleen Lasipalatsin BioRexissä. Meitä kaikkia luontokuvaajia yhdistää varmasti rakkaus luontoon sekä halu kehittää itseämme luontokuvaajina. Kameran kautta pystyn syventämään omaa havainnointia ja saavuttamaan läheisemmän yhteyden luontoon.” A loitin luonnon kuvaamisen joskus 2000-kuvun loppupuolella lahjaksi saadulla käytetyllä Nikon D50 -kameralla. Erilaisista näkemyksistä huolimatta yhdistyksemme haluaa olla kaikkia luontokuvaajia yhdistävä toimija, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle luontokuvauksesta kiinnostuneelle tietoja ja taitoja onnistuneeseen ja vastuulliseen kuvaamiseen. Yhdistyksen eettisiin periaatteisiin kannattaa myös tutustua. Aloitin maisemakuvaajana. Nähdään Vuoden Luontokuva -festivaaleilla BioRexissä! Pirjo Lindfors Hallituksen puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry K uv ak o ll aa si : Pi rj o Li n df o rs LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 9. Ne löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta www. Muistelemme Hautalaa festivaaleilla, kun säätiön asiamies Ari-Matti Nikula tulee kertomaan yleisölle Hannun elämästä ja kuvista. Sen jälkeen syttyi uteliaisuus kokea ja kokeilla myös jotain muuta. Olen harmikseni huomannut, että toisiin kuvaajiin kohdistuvaa kritiikkiä syntyy etenkin silloin, kun arvomaailma ja ajattelutapa eivät kohtaa. ”Luonnonkuvaaja kunnioittaa toisen luontokuvaajan työrauhaa, ilmaisunvapautta ja tekijänoikeuksia niin maastossa kuin digitaalisissa kanavissa. Hannu Hautalan positiivisuus sekä avoin ja innostava elämänasenne ovat edelleen hyvänä esimerkkinä ihan meille kaikille. Muistelemme Hannu Hautalaa Tämän vuoden Luontokuvafestivaali järjeste tään 25.10. Kun innostus kasvoi, myös kamerakalusto alkoi päivittyä uudempiin ja parempiin malleihin. Minulle se on antanut paljon hienoja kokemuksia ja vienyt uskomattoman upeisiin paikkoihin, jotka muuten olisivat ehkä jääneet näkemättä. Kaikenlaisen eripuran ja kinastelun sijaan olisi hyvä pitää mielessä, mitä yhdistyksen eettisissä periaatteissa sanotaan. Tämän jälkeen kuvaaminen muuttui tavoitteellisemmaksi ja kunnianhimoisemmaksi. Osallistuin erilaisille kursseille ja liityin myös Kameraseuraan. Olen kuvannut suurpetoja ja petolintuja piilokojuista ja vesilintuja kelluvasta piilokojusta, opetellut luovia kuvaustekniikoita, matkustanut kauas ja katsonut lähelle. Paikka on osoittautunut tilojensa ja sijaintinsa puolesta erittäin sopivaksi tähän vuoden merkittävimpään luontokuvatapahtumaan. luontokuva.org/eettiset-saannot. Säätiö perustettiin vuonna 2007, ja Hautala lahjoitti säätiölle kaikki kuvansa. Liityin Suomen Luonnonvalokuvaajiin vuonna 2012. Myös meidän yhdistyksemme haluaa kunnioittaa Hannu Hautalan elämäntyötä ja vaalia hänen jättämäänsä perintöä. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Mitä luontokuvaus minulle merkitsee. Kaikilla kiinnostuneilla on nyt mahdollisuus saada lisätietoja niin Hannusta kuin Hannu Hautala -säätiöstä ja sen tekemästä arvokkaasta työstä. Omien rajojen ja oman näkemyksen etsiminen on tuntunut tärkeältä, ja on sitä edelleen, samoin ilo pienistä ja välillä isommistakin onnistumisista. Olemme tänä vuonna aloittaneet yhteistyön Hannu Hautala -säätiön kanssa. Luontokuvaus on hieno harrastus, toisille jopa ammatti
Suurimman heinäkasvimme latvaröyhyssä kehittyy valtava määrä pikkuisia siemeniä, joita talvella levittää tuuli ja keväällä sulamisvedet. . . Helsinki 6:29 20:06 7:02 19:23 7:41 18:34 8:15 17:53 7:54 16:13 Oulu 6:16 20:14 6:58 19:22 7:46 18:24 8:30 17:33 8:21 15:42 Utsjoki 5:53 20:24 6:49 19:19 7:52 18:06 8:51 17:01 9:02 14:48 Kuu . *T al vi ai ka 10 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. . Nykyisin kauriita on Eteläja LänsiSuomessa yli 100 000 yksilöä – niin paljon, että eläimet vähentävät paikoin merkittävästi nuoria lehtipuita ja mustikanvarvikkoa ja ylläpitävät ylitiheitä punkkikantoja. Naakka kuuluu niihin harvoihin varpuslintuihin, jolla koiras ja naaras elävät yhdessä koko ikänsä. Järviruo´on siemenet maistuvat talvella sinitiaisille ja viiksitimaleille. . Niistä näkyvimpiä ovat kovakuoriaisiin kuuluvat ja jopa kolmisenttisiksi kasvavat, monivuotiset maakiitäjät, lyhyiden peitinsiipien luonnehtima lyhytsiipiset, joka on hyvin monimuotoinen eli satojen lajien kovakuoriaisheimo, sekä juoksujalkaiset, joiden etummainen raajapari on kehittynyt leuoiksi. . 5.11.* Aurinko . NYT LUONNOSSA Järviruoko kukkii elo–syyskuussa. . KANSALLISKALA Kuva: Mikko Saareila, Ahvenparvi Ahven on Suomen kansalliskala ja yleisin kalalaji, joka elää kaikissa vesistöissä lukuun ottamatta Käsivarren tunturiylänköjen järviä. Järviruovikot laajenivat monisatakertaisiksi 1900 luvulla vesien rehevöitymisen ja karjan rantalaidunnuksen loppumisen myötä, mistä syntyi uusi pesimäympäristö monille tulokaslinnuille. AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies AURINGON NOUSU JA LASKU SEKÄ KUUN VAIHEET 7.9. Naakka pesi aiemmin tyypillisimmin keskiaikaisissa kivikirkoissa, mistä se sai ”kirkollisia” lempinimiä, kuten kirkkoherra ja kirkhakkinen. 21.9. . 21.10. Ahven kasvaa yleensä 15–30-senttiseksi ja 50–350-grammaiseksi. KIRKKOHERRASTA MAALLISEKSI Kuva: Hannu Kytö, Mie romahan Naakat ovat peltolakeuksien näkyvimpiä ja kuuluvimpia lintuja Etelä-Suomessa ympäri vuoden. Ahven tulee toimeen monissa happamavetisissä suolammissakin, joissa muut kalalajit eivät pärjää. . . – 5.11.2025 Päivä 7.9. . Maaperässä elää eloperäistä ainesta syöviä ja multaa tuottavia hajottajia, kuten lieroja, siiroja, änkyrimatoja ja punkkeja, mutta myös valtava joukko petoja. VOITTAJA AMERIKASTA Kuva: Luukas Rautavuori, Valkohäntäpeura Valkohäntäkaurista sanotaan peuraksi, vaikka peuroja on vain yksi, kaukaisempaa sukua kaurislajeille oleva laji (alalajeina tunturipeura (puolikesynä muotona poro), metsäpeura ja karibu). . Nykyään yhdyskuntia pesii tehdas-, varasto-, asuinja muissa isoissa rakennuksissa sekä peltometsiköiden puunkoloissa ja pöntöissä. 7.10. Makro-objektiiville löytyy loputtomasti kohteita loppukesälläkin. . Valkohäntäkauris on amerikkalainen laji, jonka ensimmäiset yksilöt amerikansuomalaiset lahjoittivat synnyinmaahansa 90 vuotta sitten.
Ihmisoikeuksista teoriassa paasaava maailma hokee kuin horkassa, että Israelilla on oikeus puolustautua – ampumalla vauvoja, viimeisille ruoanjakopaikoille tähtäimiin houkuteltuja nälkäisiä äitejä lapsineen, mummoja, raajarikkoja, lääkäreitä, sairaanhoitajia, toimittajia! Holokaustille hurraavat täällä kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, perusteena paimentolaisheimojen parituhatvuotiset tarinat mielikuvitusolennon valitsemasta kansasta. Järkyttävin esimerkki on Israel, joka on laittomilla siirtokunnillaan ja tykeillään vallannut ja terrorisoinut Palestiinan maata ja kansaa liki 80 vuotta. Teksti ja kuva: Pertti Koskimies HOLOKAUSTI ” R aja kävi vispiläjeepillä. Yhteistyö, heikomman puolustaminen, luonnon suojeleminen, moraali, luottamus, ihmisarvo, rauha, huolenpito – ihanteita eilen, halveksittua tänään. Kangasniemen Jallu, Lemmenjoen eläinten ykkösturva, talutti tuomiolle monet salatappajat. Heistä yksi luopio ihannoikin poromafiaa niin sokeasti, että paljasti sille salattavia petolinnunpesiä ja hyväksyi kotkakorvausperusteeksi tekaistuja reviirejä. Keinuin kymmenien sääksipetäjien latvoissa. Viimeisen lohen nostaminen Tenosta ja viimeisen jäkälän syöttäminen porodivisioonalle johtaa tuhoon riippumatta siitä, puhutaanko touhussa saamea vai suomea. Ilman kotkia, haukkoja, perhettä, luottoystävää en jaksaisi elää. Pysyäkseni järjissäni järjettömien terrorisoimassa maailmassa elin taas seitsemän kuukautta metsissä ja kosteikoilla koukkunokkien ja laululintujen kanssa, hiihdin ja patikoin viidettä viikkoa haukkatunturissa kuningatar mukanani, haukat pesivät jo kahdessa pöntössä. Moraalikato, väkivalta, aseet, sotahulluus ovat ajan henki, luontoa ja ihmistä vastaan. Kaikkia näitä moraalittomia odottaa historian ankara tuomio. Se oli suuri hetki, kuten ne monet kerrat, kun olen seurannut kallion varjoista poikasiaan ruokkivaa tunturihaukkaa. YK , Kansainvälinen rikostuomioistuin, Lääkärit ilman rajoja ja muut ihmisoikeusjärjestöt, israelilaiset muiden mukana, riippumattomat tutkijat ja asiantuntijat todistavat Israelin terrorismin kansanmurhaksi, etniseksi puhdistukseksi, rikokseksi ihmisyyttä vastaan. LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 11. Suomessa presidentti Stubb, ministerit Valtonen, Orpo, Purra, Häkkänen lässyttävät somessa mutta tekemättömyydessä he ja heidän äänestäjänsä tukevat kansanmurhaa. Heidän kanssaan tiedän mihin kuulun, mikä on arvokasta ja oikein. Se on kuukausia estänyt veden, ruoan, lääkkeiden ja välttämättömän humanitaarisen avun pääsyn Gazaan. ”Mut sus ei käytä muovii!” En yllättynyt alkukesällä, kun Keskusrikospoliisin ja Lapin rajavartioston kaksivuotisten tutkimusten perusteella joukko inarilaisia poromiehiä pidätettiin epäiltyinä muun muassa melkein 10 vuotta jatkuneesta törkeästä metsästysrikoksesta, törkeästä varkaudesta ja törkeästä rahanpesusta. Muistan ensimmäisen kotkanpesinnän yli 30 vuotta sitten rakentamallani tekopesällä, jossa naaras nyt varttui, kuinka hiivin viereiseen kuusenpersukseen ja minusta tietämättä emo ruokki poikastaan. Israel on tappanut jo yli 60 000 palestiinalaista ja vammauttanut moninkertaisen määrän. ”Sus!”, tokaisi toverini. Rajavartiosto kävi luonnonpuistossa valvontalennolla, eikä tutkimusaseman talonmiehellä ollut kalareissulla kelkkakypärää. Paasataan turvallisuudesta, vaikka väkivalta johtaa kaikkien turvattomuuteen. Hamasin helppo hyökkäys lokakuussa 2023 panee epäilemään, että Israel tapatti kansalaisiaan verukkeeksi holokaustiin, jossa kaksimiljoonaisen Gazan kansan asuintalot, sairaalat, koulut ja kaupat on jyrätty soraläjiksi. Karvalakista tuli moitteita.” Kuusi sanaa Fiellun kodan vieraskirjassa kertoi, mitä takaviikolla tapahtui. Stubb sai kakaistua, että Gazan ”nälänhätä on ihmisen aiheuttama”. Petovihasta, laiduntuhosta ja rikoksista piittaamatta urbaaniunelmahötössä hoetaan mantraa alkuperäiskansan ”kestävästä luontaiselinkeinosta”. Yhtä raukkamainen media, YLE ja Helsingin Sanomat etunenässä, on tukenut kansanmurhaa kopioimalla Israelin valhevuoret. Heidän jäljiltään löysin heinähirven jätteet muovinriekaleiden ja metristen narunpätkien seasta, niitä kylvävät poromiehet kaikkialle. Esimerkiksi kuolleita poroja lavastetaan yleisesti petojen tappamiksi, Hammastunturissa tarkistetussa tapauksessa vaikkapa pirskottamalla metson verta todisteeksi muka ahmasta. Mikään ei voisi olla suuremmassa ristiriidassa kristinuskon kanssa kuin tämä antikristusten hoosianna. Onneksi viranomaiset valvovat, minultakin on Kevolla kysytty kulkulupaa. Oikeasti kaikki kansat ottavat käyttöönsä aikakautensa tehokkaimman tekniikan luonnon riistämiseksi, ruutiaseet, myrkyt, räjähdysaineet, moottorikelkat, katerpillarit. Touhutakseen rauhassa poromiehet vaativat tietää etukäteen, missä Metsähallituksen valvojat liikkuvat. Oikein vai väärin – mitä väliä. Istuin kahdessa kotkanpesässä Ilomantsin salasopukoissa, rengastin kohta lentävät liki viisikiloisen naaraan ja kolmeja puolikiloisen koiraan ja ihailin niiden tuttujen äitien liitoa pilvissä. Ammattihavainnoijille on selvää, että ilmitullut mafiamainen rikoskokonaisuus ei ole ainoa veronmaksajien ylläpitämässä elinkeinossa. Loputtomasta lässytyksestä huolimatta lohella, sudella, kotkalla, aihkilla, ikiraakulla ei ole sitäkään itseisarvoa, joka niillä hetken oli. Samalla häpeällisellä arvottomuudella norpan tappaa nailon, suden nikkeli, vanhat metsät monitoimikone. Hitlerin ja Putinin veroinen pösilö pitäisi pysäyttää, mutta pelkuripäättäjät mielistelevät tuota uhmaikäistä taaperoa, eturivissä suomalaiset. Ymmärrysrajoitteisten yhdysvaltalaisten messiaana Trump on antanut Israelille valtuudet pakkosiirtää palestiinalaiset rikkaiden Rivieran tieltä. On enää entistä itsekkäämpiä ihmisiä ja kansakuntia, pöljempiä päättäjiä ja puolueita, rikollisempia rahaeliittejä ja rivikansalaisia. KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa
– 9.9.2025 Paikka: Hannu Hautala Luontokuvakeskus. – 28.9.2025 Paikka: Suomen Luontokeskus Haltia. Outi Pihlajoki Kansallispuiston suojassa Aika: 2.6. – 28.9.2025 Paikka: Hangon kaupungintalo. – 30.9.2025 Paikka: Karviatalo. Suomen Ammattiluontokuvaajat ry:n Metsän tuntu -valokuvanäyttely; Millainen suomalainen metsä on ollut ja millainen se voisi taas olla. – 29.8.2025 Paikka: Pikku-Finlandia. Tyyni Tuulionkatu 12, 39930 Karvia Avoinna: ma-pe klo 15–21.00, la klo 10–17, su klo 12–21 Aika: 1.10. – 29.9.2025 Paikka: Goodman, Hämeenlinna Galleria on auki kauppakeskuksen aukioloaikoina. – 29.8.2025 Paikka: Liminganlahden luontokeskus. Kaarlo Hännisentie 2, 93600 Kuusamo Avoinna: ma-to klo 11–16, pe 11–14, sekä tapahtumien yhteydessä. Museotie 1, 31500 Koski Tl Avoinna: su klo 12–15 Risto Raunion ja kirjailija Reetta Niemelän kokonaisuus pingviineistä ja arktisesta maailmasta. Parkanontie 57, 39700 Parkano Avoinna: ma klo 12–19, ti-to klo 11–17, pe klo 11–15 Mia Surakka Tanssi Aika: 11.9. Raimo Sundelin Metsä peittää saaret Aika: 21.8. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen K uv a: M ia Su ra kk a K uv a: Ja ri Pe lt o m äk i VUODEN LUONTO KUVAT 2024 -NÄYTTELY Susanna Alava Valoa kohti Aika: 2.8. Bulevardi 6, 10900 Hanko Avoinna: ma-pe klo 8–16 Yhteisnäyttely Eläimillä on Asiaa! Aika: 8.7. NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuva näyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Toringantaival 2, Kuusamo Avoinna: ti-pe klo 10–18, la klo 10–15 Näyttelyssä kasviluonto puhkeaa visuaaliseen runouteen. Rantakurvi 6, 91900 Liminka Avoinna: ma-su klo 9–16 Näytteillä on 12 teosta kaakkureista ja kuikista. Erkko Badermann Kuiskauksia siiviltä Aika: 2.8. Taru Rantala Luonnon Runoutta Aika: 10.6. – 31.10.2025 Paikka: Parkanon kirjasto. – 28.9.2025 Paikka: Yrjö Liipolan taidemuseo. Karamzininranta 4, 00100 Helsinki Avoinna: ma-ti klo 11–21, ke-la klo 11–22 Luovasti toteutettuja omakuvia ja luontokuvia. – 31.10.2025 Paikka: Kuusamotalo, Ylälämpiö. – 31.12.2025 Paikka: Viking Grace 12 · LUONTOKUVA · 4 / 2025 12 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. Raimo Sundelin Rantojen hiljaiset Aika: 10.9. Mia Surakka Maakotka elinpiirinsä rajalla Aika: 1.9. Yhteisnäyttely Metsän tuntu Aika: 1.8. a 11.–30.9.2025 Kuusamotalo Kaarlo Hännisentie 2, 93600 Kuusamo Avoinna ma–to klo 11–16, pe klo 11–14, Kuusamo Nature Photo -festivaalin aikana 11.–14.9. sekä muiden tapahtumien yhteydessä. Nuuksiontie 84, 02820 Espoo Avoinna: ma-su klo 10–18 Kunnianosoitus kymmenen vuotta täyttävälle Teijon kansallispuistolle. b 3.10.–30.11.2025 Keski-Suomen luontomuseo Ihantolantie 5, 40720 Jyväskylä Avoinna ti–pe klo 12–18, la–su klo 12–17 Vapaa pääsy
Kolmitasoinen opintopolku ratkaisee kaikki kuvauspulmasi. 044 7943 565 JOKAISESSA MEISSÄ ASUU PIENI LUONTOKUVAAJA NYT SE PITÄÄ VAIN LÖYTÄÄ! Valitse kolmesta koulutuspolusta omasi -perusteista mestaritasoon saakka!. Verkkokurssit, Luontokuvauksen ammatilliset perusteet koulutus ja huippuna Luontokuvaajan Master class -jatkokoulutus antavat sinulle varmuuden kameran käytöstä, luontokuvauksen kaikista aihealueista, tiedostojen parissa toimimisesta, sekä omien tiedostomateriaalien hyödyntämisestä kirjoina, esityksinä, kuvakilpailussa ja kaikessa muussa julkaisutoiminnassa. TUTUSTU KOULUTUKSIIN OTAVAN OPISTON SIVUILLA! Lisätietoja: kurssit@otavanopisto.fi p. Pääset heti alkuun, vaikka kamerasi olisi kännykkä
VÄLINEKOKEILUT Teksti: Hannu Mällinen ULOTTUVIN SONYN SUPERTELE Kokeilussa Sony FE 400–800mm F6.3–8 G OSS S ony julkaisi helmikuun lopulla uuden supertelezoomin, FE 400–800mm F6.3–8 G OSS , joka on telepäässä toistaiseksi ulottuvin Sonyn objektiivi. Polttovälin vaihtaminen on FE 400–800 millisellä nopeaa ja laajasta telepäähän päästään yhdellä peukaloliikkeellä: zoom-kehä pyörii alle neljänneskierroksen. Muototekijältään uutuuszoomi on selkeää sukua suositulle Sony FE 200–600mm F5.6–6.3 G OSS -objektiiville, mutta on sitä hieman pidempi (346mm vs. Sony ei ole kokeilemistani kaikkein terävin 800 milliin ulottuva objektiivi, mutta ei mainittavan pehmeäkään. Kehän tuntuma on hieman mekaaninen, mutta sujuva. 800mm voi olla suuri, jopa ratkaiseva merkitys – puhumattakaan siitä edusta, että kohde saadaan riittävän suureksi kuva-alalle riittävän kaukaa, jolloin kuvat voidaan saada talteen kuvauskohdetta häiritsemättä. Objektiivin etuna on monikäyttöinen ja segmentissä totuttua pitemmälle ulottuva telepää: 600mm vs. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että nopeissa tilanteissa villiä luontoa kuvattaessa – johon Sonyn tuore supertelezoom on kuitenkin suorastaan tehty – joudutaan kameran ISO arvoa useissa tilanteissa ruuvaamaan suuremmalle, jotta saadaan liikkeen pysäyttämiseksi tarpeeksi lyhyitä suljinaikoja. Lähimmät tarkennusetäisyydet toimivat joka tapauksessa hyvin esimerkiksi lintujen ruokinnalla ja vastaavissa aiheissa. Eikä se toisaalta ole nopein tarkentaja, vaikka siinä onkin kaksin kappalein Sonyn lineearitarkennusmoottoreita, mutta ei käyttökokemus toisaalta ole missään tilanteessa kangerteleva tarkennus. Tämä ei ole alati someistuvassa ja popularisoituvassa villin luonnon kuvaamisessa lainkaan vähäpätöinen seikka: aloittelijankin on mahdollista saada komeita lähikuvia villistä luonnosta ilman, että luonnolle aiheutuu haittaa kuvaajan pyrkiessä liian lähelle kohdetta lähikuvien saamiseksi. Sonyn koko ei muutu zoomattaessa, Canonin muuttuu. Suotimet tässä koossa ovat kalliita, mikä on hyvä tiedostaa. 95mm). Optiikan suorituskykyä voisikin luonnehtia eleettömän varmaksi. Kiitokset Sony Nordicille objektiivikokeilun mahdollistamisesta. Vaikka Sony FE 400–800 ei ylpeilekään valtavalla valovoimalla, niin sillä pystyy irrottamaan kohteen hienosti taustastaan ja 11-lehtinen himmennin tuottaa varsin nättiä bokehia. Objektiivi myös tarkentuu varsin lähelle etenkin 400mm päädyssä (1,7m), mutta 800mm:llä keskitasoisesti (3,5m). Canon on Sonya keveämpi ja kompaktimpi, mutta valovoimaltaan pykälän pimeämpi. Objektiivin etulinssi on kookas ja suodinkierre 105 mm. Sonyn versio 800 milliin ulottuvasta supertelezoomista eroaa oleellisesti Canonin RF 200–800mm F6.3–9 IS USM -objektiivista. Noin 600:sta 800 mm:iin objektiivin valovoima on F8, ja 400:sta noin 500 mm:iin F6.3. 2120g) sekä varustettu suuremmalla etulinssillä (105mm vs. Supertelejen maailmassa keskihintaiselta objektiivilta ei voida odottaa samaa terävyyttä ja aberraatioiden vähyyttä kuin +10 t€ hintaluokan huippuputkilta. Suurempi valovoima olisi tietenkin vaatinut kookkaampaa ja painavampaa objektiivia, sekä samalla suurempaa hintalappua; mikään ei tule ilmaiseksi. 2400€), mutta Sony toisaalta on hieman terävämpi. 318mm) ja painavampi (2475g vs. Sony FE 200–600mm ei ollut aivan kevyt maastossa käsivaralta käytettäessä, ja FE 400–800mm hieman painavampana antaa samankaltaisen käyttökokemuksen: Objektiivi toimii hyvin käsivaralta hieman pitempiäkin jaksoja, mutta ei kuitenkaan edusta samaa kevennystrendiä kuin esimerkiksi Sonyn uusin 300-millinen F2.8 valovoimainen tai vaikkapa Sigman 500-millinen F5.6-valovoimainen objektiivi, jotka saivat maastossa aikaan spontaanin ”vau, miten kevyt” -reaktion. Sonyn 200–600-millinen tarjoaa suhteessa hintalappuunsa hyvää optista suorituskykyä, ja sama pätee pitkälti tuoreeseen 400–800-milliseen. 14 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. Sony on Canonia kalliimpi (3100€ vs
FRAME ON KUVAAJIEN UUSI KLUBI LIITY NYT rajalacamera.fi/rajala-frame LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 15
Pursiainen, K. Kirjan sopivan tiiviit tekstit mahtuvat neljällä kielellä hyvin aukeamille, joita seuraa kuvajakso. Kirja antaakin eniten lintukuvien katselijoille sekä heille, jotka kaipaavat kevytlukuista perustietoa kolojen linnuista ja nisäkkäistä. Ne ovat kauniita, näyttäviä ja kertovia, ja esittelevät monipuolisesti ja elävästi saaristorantojen kasvilajeja, kasvillisuutta, saaristoympäristöjä, eri vuodenaikoja saaristossa sekä ihmisen osallisuutta tuossa kokonaisuudessa. Tekijät ovat Oulun seudulta, ja kirjan esikuvana on Hautalan valokuvaama ja Erkki Kellomäen ja Asko Kaikusalon kirjoittama Kololinnut ja muut pökkelöpesijät (Suomen Luonnonsuojelun Tuki 1977). Kirjan kuvat ovat pitkän linjan luontokuvaajan Raimo Sundelinin käsialaa. ar RANTOJEN HILJAISET Raimo Sundelin (kuvat) & Janne Lampolahti (teksti) Tekstit suomeksi sekä ruotsiksi Sivukoko 26.5 × 23 cm, 223 s, John Nurmisen Säätiö 2025 S aariston sileäksi hioutuneet kalliot ja tuulenpieksämät männynkäkkärät ovat ainutlaatuisia ja kauniita. Tekstiin on pujahtanut jonkin verran pikku asiavirheitä; esimerkiksi tervapääsky ei pesi yksivuotiaana, ja käki munii yli 10 munaa. Kokonaiskuvaa kololajistosta ja lajien esiintymisestä ja lukusuhteista ei synny, koska levinneisyys ja runsaus mainitaan suurpiirteisesti, jos ollenkaan, ja mukana on yhtäläisellä tilankäytöllä tiaisten ja kaikkien muidenkin kanssa esimerkiksi kuningaskalastaja, sininärhi, harjalintu ja punajalkahaukka sekä suuri joukko hyvinkin avoimissa paikoissa pesiviä lajeja. Ratkaisu on kuitenkin tekijän idea, ja lähtökohtana hänellä on ollut nimenomaan panoraamakirja. Alkuluvuissa tarkastellaan lyhyesti kolopesinnän kehittymistä, kolopesijöiden asemaa lintuyhteisöissä, ympäristömuutosten vaikutusta sekä nisäkkäitä ja hyönteisiä kolopesijöinä. Jostakin syystä kuvasivuilla ei ole sivunumeroita, ja näin lukija joutuu lehteilemään tekstisivujen ja kirjan lopussa olevien kuvauspaikkatietojen välillä päästäkseen selville, mistä päin mikin kuva on otettu. Tiedoiltaan Hautalan kirja on edelleenkin yliveto. Lampolahden tekstit ovat lämpimän yleistajuisia, monipuolisia, persoonallisia ja eläviä, ja niissä on kätkettynä paljon kiinnostavaa asiaa. Panoraamakuvia tehdään paljolti yhdistämällä kokonaisuuksia useista eri kuvista. Tekstit ovat hyvin lyhyitä, pintapuolisia ja eri lajeista eri teemoista, eikä niissä ole juurikaan uutta tutkimustai muista kirjoista löytymätöntä sisältöä. Hohtola, J. Ratkaisu tekee kirjasta ulkoasultaan melko yksitoikkoisen, kun taittoa ei ole voitu rytmittää kuvien koon vaihtelulla, mutta kyllähän isot kuvat voivat toisaalta myös ihastuttaa Lapin maisemissa viihtyviä ihmisiä. Esimerkiksi syksyn revontulista ja talven kuutamoöistä olisi riittänyt pienempikin kuvamäärä. Kuvat ovat tutusti laadukkaita kaikin tavoin. Kirjan lopussa on kuusamolaisen Hannu Hautala -säätiön asiamiehen Kari Kantolan kirjoittama henkilökuva luontokuvauksen uranuurtajasta Hannu Hautalasta. rottelun taso vai painovärin säästäminen. Kuvien takaa kuultaa vuosikymmenten sinnikäs työ. Kun avaa kirjan, pääsee aitiopaikalle katselemaan rikasta ja värikästä kasvimaailmaa, joka täyttää jopa karujen kallioidenkin pienimmät kolot. Lajunen, J. UUDET KIRJAT Teksti: Pertti Koskimies ( PK ), Arno Rautavaara ( AR ), Soili Stenroos ( SS ) SUOMEN KOLOPESIJÄT L. Nyt paikkatiedot on annettu vaillinaisesti. Yleisesti käytetty tapa olisi ollut mainita paikan nimi, kunta ja kuvausajankohta tyyliin Pakasaivo, Kolari, 9/ 2020 pelkän Pakasaivon nimen asemesta, kaikki kun eivät, varsinkaan ulkomaalaiset, tunne Lappia yhtä hyvin kuin kirjan tekijä. Näin kuva voi esittää jopa 180 asteen levyistä näkymää, minkä hahmottaminen voi vaatia katsojalta pään kääntelyä. Lisäksi esitellään avoimissakin onkaloissa pesiviä lajeja sekä nisäkkäistä lepakot, orava, liito-orava ja näätä. Moni tämän kirjan kuvista olisi ollut luontevampi perinteisemmin rajattuna; nyt tuntuu siltä, että joidenkin kuvien laidoilla on ylimääräistä tavaraa, kun kuvat on pakotettu koko aukeaman levyisiksi. Mällinen tuntee kotimaakuntansa hyvin ja on näin päässyt valitsemaan kirjaan mielimaisemiaan eri puolilta Lappia. Kuvitus kattaa Lapin erilaiset maisemat ja vuodenaikojen vaihtelut hyvin, mutta sata näin suurikokoista kuvaa samaan kirjaan sullottuna johtaa helposti kuvien samankaltaisuuteen. Parempi ratkaisu olisi ollut varustaa kuvasivutkin numeroilla ja latoa kuvauspaikkatiedot vaikka kuvien alareunan päälle. Ruotsin kieltä en valitettavasti kykene Kirjan parasta antia ovat valokuvat, joskin suuri osa niistä on tavanomaisia potretteja, yhdestä muutamaan lajia kohti. Lieneekö tähän syynä kuvaajan mieltymys varovaiseen sävyasteikkoon, värie16 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. Kirjan painojälki on paikoin yllättävän samea. Tekstistä vastaavat lintufysiologi Esa Hohtola ja kemian professori Jouni Pursiainen ja kuvista luontokuvaaja Jari Peltomäki ja emeritusrehtori Lauri Lajunen. Peltomäki, E. Kantola Sivukoko 21 × 27 cm, 151 s, Reuna Publishing 2024 S uomen kolopesijät esittelee koloissa tai puoliavoimissakin onkaloissa pesivät lintuja nisäkäslajit. pk PANORAAMOJEN LAPPI Hannu Mällinen Sivukoko 28 × 24 cm, 240 s Tekstit suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi Omakustanne (8 Seasons of Lapland Oy) L appilainen Hannu Mällinen on julkaissut isokokoisen kirjan, jossa Lapin maisemia esitellään sadan täyden aukeaman, siis pöydälle avattuna 56 cm leveinä ja 24 cm korkeina, kuvina. Lapin luontoa esittelevältä kirjalta olisi odottanut raikkaampaa ja kontrastisempaa värimaailmaa. Pääosa kirjasta esittelee kololintuja ryhmittäin ja lajeittain: tikat, tiaiset, pöllöt, vesilinnut, petolinnut (kirjassa vanhentuneesti päiväpetolinnut), muut kolopesijälajit, muurarit ja hiekkakolojen kaivajat
Eliöiden evoluutio on äärimmäisen monimutkaista eikä ennustettavissa, joten hieman karsastan sen rajuhkoa suoraviivaistamista teksteissä. euroopanmerikaali ja kalliokäärmeenpistonyrtti; ks. Mutta teknisesti orientoituneelle insinöörille kaikki näyttää olevan mahdollista. Nämä vähäiset huomiot eivät häiritse kokonaisuutta mitenkään – kirja on näyttävä, taidokkaasti tehty, ilahduttava ja huolellisen lukemisen arvoinen. ar LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 17. Painojälki on hyvää ja paperi miellyttävää. Hän jopa äänitti kaikkien sirinät (joista ikääntyvä kustannustoimittaja kykeni ääniraidoilta kuulemaan vain matalataajuisimmat). Varmaan jokainen oppii teksteistä jotain uutta. Kustannuspäätöksen teko oli helppoa. Tekstikappaleet on sijoiteltu sopivan pituisina kokonaisuuksina kuvien lomaan, ja siten ne rytmittävät kirjaa luontevasti. Muutamat kuvat ovat toistuneet hiukan tummina. Samin uusin kirja käsittelee hyönteismaailman muodonvaihdoksia. Kaikki nämä teokset ovat samalla tavalla kattavia ja pieteetillä tehtyjä, suorastaan Tieto-Finlandia -tasoa jokainen. Uudistettu ja täydennetty kirjan toinen painos päästiinkin julkaisemaan vuonna 2010. Taitossa on joillain sivuilla ehkä turhan paljon tyhjää tilaa, mutta se on myös makukysymys, ja koko sivun/aukeaman kuvat sekä valkoisen ja mustan taustavärin vaihtelu tasapainottavat asiaa. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2025 M uistan hyvin, kun minulle ennestään tuntematon talonrakennusinsinööri ja intohimoinen hyönteisharrastaja Sami Karjalainen vuonna 2002 tarjosi julkaistavaksi teoksensa Suomen sudenkorennot. Tätä alkuvuodesta 2025 ilmestynyttä monipuolista kirjaa on jo ehditty kehua kaikin kuviteltavissa olevin suomen kielen ylisanoin siinä määrin, etten rupea niitä tässä kertaamaan – minulle on riittävä laadun tae, kun kirjan tekijän nimenä lukee Sami Karjalainen. Aineisto oli vain taittamista, värierottelua ja painamista vaille valmis, esikoistietokirjaksi ainutlaatuisen kypsää tavaraa. Hän oli onnistunut valokuvaamaan kaikki nuo maamme suorasiipiset. kunnolla arvioimaan (käännös Barbara Huldén). Arvostan myös erillistä kuvauspaikkaluetteloa ja -karttaa. Kirja avasi siis ihmisten silmät ennen kovin vähän esillä olleeseen maailmaan. Yksittäisiä huomioita: Dyyniketo-orvokkia ei nykynäkemyksen mukaan ole Suomessa eli kyseessä on keto-orvokki. ss MUODONVAIHDOKSIA IHMETTELEMÄSSÄ Sami Karjalainen Sivukoko 19 × 22,5 cm, 286 s. Ja lisää oli tulossa tasaiseen tahtiin: kirja neidonkorentojen elämästä 2013, Suomen leppäkertut 2020 ja Suomen hyppyhämähäkit 2022. Kaikkien edellä mainittujen pikkuisten ja vikkeläliikkeisten ötököiden valokuvaaminen ei sujuisi tavalliselta kameranulkoiluttajalta eikä edes monelta taitavimmista lintu-, nisäkäsja kasvikuvaajaltammekaan, vaan Karjalaisen on täytynyt kehittää aivan omat tekniset ratkaisunsa päästäkseen niihin lopputuloksiin, joita hänen kirjojensa kuvitus edustaa. Siinä välissä Sami Karjalainen toi julkaistavaksi kirjan Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Myös John Nurmisen Säätiön satsausta tähän tärkeään aiheeseen sopii arvostaa. Mitään yhtä valmiiksi ajateltua kokonaisuutta perusteellisine ja kiinnostavasti kirjoitettuine teksteineen sekä loisteliaine valokuvineen en ollut aikaisemmin saanut käsiini. Luomuksen laji.fi -sivusto, jota päivitetään vuosittain). Kirja sai osakseen runsaasti huomiota ja herätti aivan uuden kiinnostuksen aiheen, kun luonnonharrastajat, muutoinkin lentäviä kohteita tarkkailevat ornitologit etunenässä, rupesivat kirjaamaan muistiin korentohavaintojaan. Muutamassa vuodessa Suomen korentolajien määrä kasvoi lähes kymmenellä. Meidän suomalaisten luontokuvaajien joukossa Sami Karjalainen on oman juttunsa keksinyt ja kehittänyt kaveri, joka jaksaa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Parin kasvin nimi on muuttunut (po. Kuten taannoisen Vammalan kirjapainon ”kuvamestarilla” Seppo Mäkisellä oli tapana huomautella: voisi ehkä hiukan kirkastaa
Finalistit selvisivät tuomareiden semifinalistikuville edelleen toisistaan tietämättä antamien pisteiden perusteella. Palkitut 32 yksittäissarjojen kuvaa ja 3 portfoliota (yhteensä 16 kuvaa) valikoituivat tuomariston kokouksessa sarjansa pisteiden kärkipuoliskoon yltäneistä finalistikuvista. Semifinalistiksi pääsy edellytti, että vähintään yksi tuomari esitti kuvaa jatkoon. 18 · LUONTOKUVA · 4 / 2025. Toimittaneet: Esa Mälkönen ja Kaija Keskinen Kuvavalinta: Jukka Aalto VUODEN LUONTOKUVA 2025 finalisteja TUOMAROINNIN VAIHEET 1. Vuoden vaihtuvana sarjana oli Portfolio, ja siihen osallistuttiin 266 kuvakokonaisuudella, yhteensä 1363 kuvalla. d Saariston leppä kevätyössä · Mikko Ankelo · Maisemat V uoden Luontokuva 2025 -kilpailu keräsi 12 033 kuvaa 735 kuvaajalta. Arviointi tapahtui omissa oloissa muista tietämättä. Finaaliin päässeiltä pyydettiin originaalit kuvan sääntöjen mukaisuuden tarkistamiseksi. Uudelleen pisteytyksen jälkeen semifinalisteista nousi finalisteiksi 589 kuvaa 207 kuvaajalta (yksittäissarjoissa 381 kuvaa ja 39 portfoliossa 208 kuvaa). 3. Finalistikuvien määrä vaihteli sarjakohtaisesti. Semifinalistiksi ylsi 1510 kuvaa 426 kuvaajalta (yksittäissarjoissa 1099 kuvaa ja 78 portfoliossa 411 kuvaa). Eniten finalistikuvia oli sarjassa Linnut (91) ja vähiten sarjassa Kasvit ja sienet (32). Ensimmäisellä tuomarointikierroksella neljä tuomaria puntaroi omissa oloissaan kuvia ja äänesti kustakin sarjasta omat muutaman kymmenen suosikkiaan jatkoon. Yksittäissarjoissa niitä oli keskimäärin 48 kuvaa / sarja ja portfolioissa 5. Vuoden Luontokuva 2025 ja muut palkitut kuvat julkistetaan Vuoden Luontokuva 2025 -festivaaleilla lauantaina 25.10.2025 Helsingin Lasipalatsin Bio Rexissa (Mannerheimintie 22-24). Tähän artikkeliin on poimittu kuvia, jotka ylsivät finalistiksi, mutta eivät kuitenkaan palkituiksi. 2. Tuomaristo valitsi myös kilpailun parhaan puhelimella otetun kuvan ja tilaisuuden lopuksi sarjavoittajien joukosta Vuoden Luontokuvan 2025
VUODEN LUONTOKUVA 2025 a Kurinpito Toni Pälli · Nisäkkäät a Metsäjänis · Jarmo Manninen · Nisäkkäät d Tappajan katse · Joel Karnio · Nuoret LUONTOKUVA · 4 / 2025 · 19
finalisteja VUODEN LUONTOKUVA 2025 b Pulassa Milla Rannila · Nisäkkäät d Rakkauden raunioilla Timo Nurkka · Muut eläimet d Lumpeen tähtitarha · Riina Pippuri · Kasvit ja sienet 20 · LUONTOKUVA · 4 / 2025