VUOSIKERTA | HÄMMÄSTYTTÄVÄT MUODONVAIHDOKSET N · V L · K S K / 462424-2503 PAL.VKO: 2025-31. Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 3/ 20 25 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI | . 2025 V L K G V L 2025 2023 2024 2020 2021 2022 . . S L SLV VUODEN LUONTOKUVA H E L S I N G I N L A S I P A L A T S I , B I O R E X , M A N N E R H E I M I N T I E 2 2 – 2 4 FESTIVAALI
Verkkokurssit, Luontokuvauksen ammatilliset perusteet koulutus ja huippuna Luontokuvaajan Master class -jatkokoulutus antavat sinulle varmuuden kameran käytöstä, luontokuvauksen kaikista aihealueista, tiedostojen parissa toimimisesta, sekä omien tiedostomateriaalien hyödyntämisestä kirjoina, esityksinä, kuvakilpailussa ja kaikessa muussa julkaisutoiminnassa. Kolmitasoinen opintopolku ratkaisee kaikki kuvauspulmasi. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . L . Pääset heti alkuun, vaikka kamerasi olisi kännykkä. susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. L L : . pirjo.h.lindfors@gmail.com B E Kirkkonummi J E Espoo K J Karjalohja L O Espoo L J Turku, varapuheenjohtaja M H Rovaniemi S H Vantaa S M Tampere K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. TUTUSTU KOULUTUKSIIN OTAVAN OPISTON SIVUILLA! JOKAISESSA MEISSÄ ASUU PIENI LUONTOKUVAAJA NYT SE PITÄÄ VAIN LÖYTÄÄ! Valitse kolmesta koulutuspolusta omasi -perusteista mestaritasoon saakka! Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) L P puheenjohtaja Helsinki puh. • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. Tai alla olevalla kupongilla. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. • Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. Liity mukaan. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. Katso ja täytä jäsenhakemus netissä. • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa. . Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä. Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena
Saadun tiedoston voi sitten normaalilla kuvankäsittelyohjelmalla pienentää haluamaansa kokoon. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. Ongelma antoi hyvän perusteen kokeilla tositoimissa uusinta versiota Topaz Gigapixel AI -ohjelmasta (hintaluokka 200 €). | 9.4. Sittemmin olen kokeillut eri kuviin ja hämmästynyt, kuinka hyvin kuvatiedostoja voi interpoloida. Perinteisesti lintuja nisäkäskuvaajien ongelma on ollut päästä tarpeeksi lähelle kohdetta, ja välillä lähestymisyrityksissä ajautuu niin liki, että eläin pelästyy. Kuvakilpailuissa on vielä usein tiettyjä minimivaatimuksia originaalin pikselimäärästä. Mutta omissa kokeiluissani Gigapixel tuntuu tämän hetken parhaalta. Gigapixel ei ole ainoa lajiaan. 045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2025 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2025 Kuusi numeroa: 12.2. Huonosta tulee vain lisää huonoa. Pikkutiedostosta olisimme saaneet painomme käyttämällä laadulla (300 pistettä tuumalla) vain noin 5 cm leveän kuvan. Kun kroppausmahdollisuudet ovat kasvaneet nykyinterpolointien myötä huimasti, se on luonnon kannalta hyvä asia. Kun softaa on opetettu ehkä miljoonilla kuvilla, tekoäly näyttää todellakin oppivan. Hallussamme oli kuitenkin vain pieni 640 pikselin versio. Ensin hitusen kuvan siistimistä ja sitten kuvatiedoston suurentaminen eli interpolointi nelinkertaiseksi (2560 pikseliin). Vuoden alussa meillä oli lehdessä ongelma, halusimme julkaista erään kanahaukkakuvan. Vanhalla koneella tekoälysuurennus voi olla tuskastuttavan hidasta. Nykytekniikan valossa voi esimerkiksi eräiden ulkolaisten kisojen vaatimusta originaalikropin 3000 pikselistä pitää aikansa eläneenä, jo meidän VLK :n 1920 on kaiken mahdollistava. | 17.12. Kannattaa kuitenkin kokeiluversiolla selvittää, riittääkö oman tietokoneen teho interpolointiin. Hyvä interpolointisofta ei kuitenkaan tarkoita, että minkä tahansa kuvan voi menestyksellisesti kaksinkertaistaa tai nelinkertaistaa. Poiketen tavallisesta kuvankäsittelyn suurentamisesta tekoälypohjainen suurennos tapahtuu yleensä joko kaksinkertaiseksi tai nelinkertaiseksi (tai jopa kuusinkertaiseksi). Kyllä se aina vaatii, että lähtötiedosto on laadukas. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 79 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva sami KA rjalainen, isohangokkaan toukka luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 ES A H A N N U M . Lopputulos oli liki virheetön, ja kuva painettiin menestyksellä 15 cm levyisenä (Luontokuva 1/2025, sivu 36). Nyt tekoälytuplaaminen löytyy esimerkiksi Photoshopissa (Neural Filters – Superzoom) ja Lightroomssa (Enhance Super Resolution). | 4.6. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. Interpoloinnista hyötyy niin julkaisuissa, kuvaesityksissä kuin isoissa printeissä. Esa Mälkönen, päätoimittaja LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 3. Kuvaaja oli ulkomailla, eikä ollut mahdollisuutta saada häneltä siihen hätään isokokoista tiedostoa. | 27.8. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Matti Alasaarela, Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, Emilia Milonoff, V-P Peräkylä, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Nyt se tarve on selvästi pienempi, kun softalla voi kuvaresoluution ainakin kaksinkertaistaa. | 30.10. V -P EM IL IA M ER JA M AT TI PE RT TI TI M O -H EI K K I O SS I R A IJ A JU K K A 4041 1029 K uv a: Es a M äl kö n en , n o ki ka n at Pienestä iso N ykyajan kuvankäsittelyohjelmat hämmästyttävät
SISÄLLYS NUMERO 3 / 2025 K uv a: A n tt i H aa ta ja K uv a: Er kk i M ik ko la K uv a: A n n a V äl im äk i K uv a: Pe tt er i H au ta m aa 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Pienestä iso 6 AJANKOHTAISTA Uutisia ja huomioita. 9 SLV Pirjo Lindfors: Vapauksista ja vastuista 10 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 11 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Kondii 12 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 13 UUDET KIRJAT Kirja-arvosteluissa Suomen pikkunisäkkäät, Siivekkäät ystävämme ja Närä havet – Lähellä merta 14 VÄLINEKOKEILUT Hannu Mällisen kokeiltavana Canon EOS C80 ja RF 70–200 F2.8 L IS USM Z 15 VÄLINEUUTUUDET Tekniikkaa ja tarvikkeita 42 NAALIEN MAILLA Petteri Hautamaa Varangin mailla 46 KAAKKURIEN ELÄMÄÄ Elmeri Juuti etelän soilla 50 KIITÄJIÄ ITÄ-HELSINGISSÄ Antti Koli kiitäjäperhosten parissa 54 KAUNEUTTA PAHUUDESSA Stefan Gerrits ja sinilevien myrkyllinen kauneus 58 PUUT KOHTEENA Jussi Helimäki ja puiden merkitys Kolumnit 62 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Palokärkiemot 64 RUUDUN TAKAA Matti Alasaarela: Ilves ja kettu 66 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Hailuodon vanhoja tarreja 68 AMMATTILAISTEN MATKASSA Dick Forsman: Kuningaslintu 70 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Kiitos Asta! 72 OLEN MIETTINYT Emilia Milonoff: Yksilöllisyys muutoksessa 74 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Unelmana ilves 78 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 79 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot 16 VLK 2025 -KILPAILUN SEMIFINALISTEJA 22 100 VUOTTA ILMASTONMUUTOSTA Antti Haataja uudelleenkuvasi satakunta vuotta sitten taltioituja maisemia 28 MUOTOAAN MUUTTAVAT HYÖNTEISET Sami Karjalaisen kuvausprojektina hyönteisten metamorfoosi 33 SATTUMA KORJAA SADON Hannu Huovila aprikoi sattumatilanteita 34 KUTKUTTAVAN KOUKUTTAVA MAKROMAAILMA Anna Välimäki visuaalisen lähikuvauksen tunnelmissa 38 SAARISTON PUUVARTISIA Raimo Sundelin ja äärevien olosuhteiden puut LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 5. 8 EETTINEN TOIMIKUNTA Susanna Seitakallio: Millaista luontokuvaa aikamme kaipaa
Laji on palaamassa historialliselle elinalueelleen Etelä-Suomeen. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen K uv a: Se pp o K er än en , h aa h ka po ik ue K uv a A n tt i Le in o n en , ah m a K uv a: A n tt i Le in o n en , m et sä pe ur a Vesilinnut altistuvat kemikaaleille Ympäristön kemiallinen saastuminen on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, ja luonnonvaraiset eläimet altistuvat yhä useammille aineille. Tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa kohteena olivat haahka ja telkkä. Kaupallisesti saatavilla olevien kemikaalien määrä on kasvanut arviolta yli 350 000 yhdisteeseen tai niiden seokseen. Ketun ja näädän kannat ovat keskimäärin edellisvuoden tasalla, ja saukkokanta on keskimäärin kasvanut edellisvuodesta. Metsästyksen myötä laji hävisi alueelta. Haahkan plasmasta ja munista analysoitiin 58 huolta aiheuttavaa kemikaalia, joista 21:ä havaittiin vähintään yhdessä naaraassa ja 17:ää vähintään yhdessä munassa. Pohjois-Suomen tuntureilla ja metsissä tyypillisesti viihtynyt ahma on petoeläin, joka luokiteltiin Suomessa uhanalaiseksi jo 1980-luvulla. Lisäksi ahmat suosivat alueita, joilla puusto ei ollut kovin tiheää. Tiedot ahman historiallisesta levinneisyydestä ovat puutteellisia, mutta vielä 1800-luvulla ahma asutti myös Etelä-Suomea. Myös oravakanta on pienentynyt maan pohjoisosissa, jossa edellinen huippuvuosi oli 2023. Osuus oli noin 4 %, kun se normaalisti vaihtelee 10–15 % välillä. Tämä saattoi johtua talven 2023–2024 ravinnonhankintaan liittyneistä vaikeuksista. Kemikaaleja päätyy vesistöihin jäteja hulevesien mukana tai teollisuusprosesseista aiheutuvina päästöinä. 6 · LUONTOKUVA · 3 / 2025 6 · LUONTOKUVA · 3 / 2025. Metsäpeurakannan vähenemisen taustalla on ennätysheikko vasallisten naaraiden osuus syksyllä 2024. Tällaisen menetelmän käyttäminen eläinlajien tutkimuksessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. Vasojen osuus Kainuun talvehtivasta peurakannasta oli tänä vuonna ennätyksellisen heikko. Viimeaikaisesta kannankasvusta huolimatta ahman selviytymistä uhkaa yhä populaation pieni koko, heikko geneettinen elinvoimaisuus ja pirstoutunut levinneisyys. Myös suurpetojen saalistamia peuroja löydettiin tuolloin poikkeuksellisen paljon. Satelliittitiedot: ahma palaamassa Etelä-Suomeen Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ahmojen levinneisyyttä koko Suomessa satelliittikuvien, maastomittauksien ja lumijälkihavaintojen avulla. Lumijälkilaskennat kertovat nisäkäskantojen kehityksestä Kuluneen talven lumijälkilaskentojen perusteella metsänjäniksen kanta on runsastunut paikoin maan eteläja keskiosissa, mutta pienentynyt maan pohjoisosissa. Ahmoja ei juuri esiintynyt tuoreiden avohakkuiden lähistöillä, kun taas vanhemmat, kymmenisen vuotta sitten tehdyt hakkuut vetivät ahmoja puoleensa. Näitä aiheuttavat esimerkiksi ravintotilanteen äkilliset muutokset, kuten myyräkantojen vaihtelut, eri puiden ja kasvien siemensadot, taudit, pedot, sekä poikkeukselliset sääolosuhteet. Yleisimpiä havaittuja yhdisteitä olivat bisfenoli A ( BPA ), jota käytetään esimerkiksi elintarvikeja juomapakkauksissa sekä rakennusmateriaaleissa, sekä bentsofenoni-3 ja bentsofenoni-1, joita käytetään esimerkiksi UV -suojana kosmetiikassa, muoveissa, pinnoitteissa tai erilaisissa teollisuustuotteissa. Muualla maassa oravakanta romahti jo 2023 vuoden 2022 huipun jälkeen, ja nyt monilla alueilla on havaittavissa jonkin verran kannankasvua. Vuosina 2021–2023 määrä vaihteli noin 800–900 yksilön välillä. Tutkimuksessa ahmojen havaittiin suosivan laajoja metsäalueita, joissa on lehtipuustoa. Lyhyellä aikavälillä riistanisäkkäiden kannanheilahteluja on aina havaittavissa. Kainuun metsäpeurakanta vähentynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Kainuussa talvehti kuluneena talvena noin 700 metsäpeuraa
Miten muuttuva maailma vaikuttaa tapaamme kuvata ja ymmärtää ympäristöä. Tulosten mukaan kasvilajien monimuotoisuuden muutosten pääasialliset ajurit ovat kohoava lämpötila ja kasvien välinen kilpailu. Karhukannat lasketaan jatkossa populaatiomallilla Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden alkua 1 816–2 375 karhua (90 % todennäköisyysvälillä). Ennuste sisältää kaikenikäiset karhut, myös keväällä 2025 syntyneet pennut. Useita vuosikymmeniä kestäneessä tutkimuksessa havaittiin, että kasvillisuus muuttui monilla alueilla kasvillisuustyypin, lajirunsauden ja kasvien kasvun osalta vuosien 1981 ja 2022 välillä. Lintumuuttomallissa hyödynnetään numeerisia sääennustemalleja, pitkäaikaisia havaintoaineistoja ja lajien muuttokäyttäytymistä kuvaavia tietoja. Viikonlopun luvataan olevan täynnä inspiroivia esityksiä ja uutta näkökulmaa luontokuvaukseen sekä siihen, minne olemme matkalla sen kanssa. Tutkimus kattoi yli 2 000 kasviyhteisöä 45 alueella eri puolilla arktista tundraa. Pensaat ja heinät usein runsastuivat, kun taas kukkivien ruohokasvien lajimäärä väheni, koska ne joutuvat kamppailemaan korkeampien kasvien varjostuksen alla. Todennäköisin määrä oli 2 084. Ennustetta voi tarkastella esimerkiksi lajikohtaisesti tai ryhmiteltynä muuttotavan mukaan, kuten päivällä tai yöllä muuttavat linnut. www.kuusamonaturephoto.fi. Karhujen kokonaismäärästä 88 % eli poronhoitoalueen ulkopuolella Uusin karhun kanta-arvio toteutetaan ensimmäistä kertaa ns. Verkkosivusto näyttää, kuinka linnut ja hyönteiset liikkuvat Suomen yllä Ilmatieteen laitoksen uusi verkkosivusto ilmu.fmi.fi tarjoaa reaaliaikaisia tietoja ja ennusteita lintujen ja hyönteisten liikkeistä ilmassa. Kuusamo Nature Photo -luontokuvakilpailut ovat auki latauksille 3.8.2025 asti. populaatiomallilla, koska aikaisempi menetelmä on osoittautunut herkäksi havainnointiolosuhteiden vaihtelulle. Arktiset kasvit reagoivat ilmastonmuutokseen Nopea ilmastonmuutos mullistaa kasvilajien monimuotoisuutta ja kasvudynamiikkaa arktisella alueella. Jotkin lajit menestyvät, kun taas toiset vähenevät, kertoo Nature-tiedelehti. Ilmatieteen laitoksen eläinmuuttosivustolta löytyy kaksi kokonaisuutta: säätutkatuotteet, jotka näyttävät lentävien eläinten liikkeet ilmassa tällä hetkellä, ja lintumuuttomalli, joka ennustaa muuttoa kahden vuorokauden ajalle. Uusi ennustemalli huomioi edellisen metsästyskauden tunnetun kuolleisuuden sekä arvion pentutuotosta ja tuntemattomasta kuolleisuudesta. Sivusto, joka on tässä vaiheessa prototyyppi, on tarkoitettu sekä ammattilaisille että luontoharrastajille. Uuden mallin tuottama ennuste karhujen lukumäärästä ennen metsästyskautta 2025 on 2 062–2 745 (todennäköisin 2 367) karhua, joista poronhoitoalueen ulkopuolella 1 791–2 470 (2 100). LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 7. Lintumuuttomalli puolestaan ennustaa 114 lintulajin muuttoa tunnin aikavälillä ja 10 kilometrin paikkatarkkuudella. Teemalla ”Tulevaisuuden erämaa” Kuusamo Nature Photo -festivaali kertoo sukeltavansa luontokuvauksen ja luonnon tutkimisen seuraavaan aikakauteen. Mats Andersson, Hannu Huhtamo, Samuli Junttila, Eeva Mäkinen, Marja Pirilä ja Marika Varpenius. Festivaaleilla esiintyvät mm. Tutkimuksen osoittamat kasvillisuuden muutokset ovat varhainen varoitusmerkki siitä, että kokonaiset ekosysteemit voivat muuttua. Tutkimus tuo tietoa, kuinka ilmastonmuutos muokkaa arktista tundraa, joka lämpenee neljä kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Festivaali juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Säätutkatuotteet antavat tietoa eläinten muuttoliikkeen voimakkuudesta, lentosuunnasta ja korkeudesta, ja muuttokalenterit arvioivat eri lajien osuutta muutossa. Tuotteissa hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen kehittämää menetelmää, jonka avulla linnut ja hyönteiset voidaan erottaa muista tutkakohteista, kuten sateesta. Tapahtuma on syntynyt vuonna 1995 luontokuvaajalegenda Hannu Hautalan innoittamana. Lisää esiintyjiä julkistetaan lähiaikoina. Ohjelmassa on myös kulttuurisauna, aamuretki Hannu Hautalan kuvausmaisemiin sekä useita näyttelyitä. Tapahtuma levittäytyy Kuusamotalolle, Rukalle, Hannu Hautala -luontokuvakeskukseen, Kuusamo-opistolle sekä upeisiin luontokohteisiin. K uv a: Se pp o K er än en , m er im et so t K uv a: H an n u H uh ta m o, ”f es ti va al ik uv a” K uv a: Se pp o K er än en , la pi n al pp ir uu su Kuusamo Nature Photo 11.-14.9.2025 Miltä näyttää luonto tulevaisuudessa. Muutos vaikuttaa eläimiin, ihmisiin ja planeetan hiilivarastoihin
Kuvan katsoja näki nyt vain palan kaunista lehtokielokasvustoa. Suhde omaankin valokuvaan syvenee, kun pysähtyy miettimään kohteensa nykytilaa tässä maailmassa. Tekoälyn tuottamassa luontokuvassa ei ole risuja, roskia tai epämiellyttäviä elementtejä. EETTINEN TOIMIKUNTA TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY:N EETTINEN TOIMIKUNTA PUNTAROI VALOKUVAAMISEN ARVOJA. Lopulta se on usein teksti, joka ankkuroi kuvan maailmantilanteeseen. Minulle valkeni, kuinka suuren virheen olin tehnyt jättäessäni kilpailuista pois sen toisen kuvan, jonka näppäsin vain sadan metrin päässä palkitun lehtokielokuvan kuvauspaikasta. Kuka sitten jaksaisi katsella kuvia hakkuuraiskioista, ojitetuista soista tai valosaasteen värittämistä revontulista. Ymmärrettävästi tälle kuvastolle toivottiin vastaparia. Tuskin kukaan meistä haluaa luoda mielikuvaa siitä, että todellisuus luontokuvien takana on yhtä kaunis kuin kuvissa. Pyri mahdollisuuksien mukaan julkaisuillasi edistämään luonnonsuojelua edistäviä toimia ja kerro yhteisöllesi Suomen luonnon todellisesta tilasta, toteaa tuttu lause eettisistä periaatteistamme. Lähetin kysymyksen siitä, millaista luontokuvaa tämä aika kaipaa joukolle ihmisiä, jotka toimivat aktiivisesti luonnonsuojelun Millaista luontokuvaa aikamme kaipaa. “Jos menee luontoon ilman kameraa katsomaan paikkaa, josta on nähnyt mielettömän hienon luontokuvan, on katsottava tiettyyn suuntaan ja mielessään rajattava vähän reunoilta pois nähdäkseen saman, mitä hieno kuva näyttää. Mutta eipä niitä juuri näy meidän ihmistenkään ottamissa luontokuvissa. Tilanne nyt, lienee vieläkin murheellisempi. Yleisin ilmiö reunoilla ovat avohakkuut, jotka ovat vallanneet suomalaisen maiseman. Jospa sovittaisiin yhdessä, että jatkossa ainakin me luemme. Jos sen näyttävän lintukuvan tai eteerisen kauniin kuvan yhteyteen kirjoittaisi muutaman sanan siitä, mitä kuvan kohteelle isommassa kuvassa kuuluu. Vuoden 2019 uhanalaisarvioinnissa joka yhdeksäs Suomen kaikista arvioiduista lajeista oli uhanalainen, luontotyypeistä joka toinen oli uhanalainen. Onko kauneus sitten epätoivottavaa rumassa todellisuudessa. parissa. Virtuaalieläinten joukko voi somen kuvatulvassa hyvin, uhanalaisten lintujen ja suurpetojen katkeamaton kuvavirta antaa vaikutelman, ettei mitään hätää ole. Moni nosti esille kiiltokuvamaisuuden ja myytin koskemattomasta erämaasta vahvoine eläinkantoineen vallitsevana todellisuutena luontokuvien maailmassa. Luontokuvauksen suurin showroom some, tarjoaa tähän loistavan mahdollisuuden. “Menetin joksikin aikaa yöuneni, kun kuulin lehtokielokuvani tulleen palkituksi Vuoden luontokuva kilpailussa. Toinen, paljon julmempi totuus jäi kuvaajan arkistoon.” a Lintujen pesimä aikaan tehty pääte hakkuu koitui tämän metsä viklon pesän kohtaloksi. Eivätkö nuo luontoa kuvaavat näe, mitä todellisuudessa tapahtuu?” Ehdotuksia kuinka ottaa myös vallitseva todellisuus huomioon luontokuvauksessa tuli. Surullinen loppukaneetti olkoon avautuneesta Luontokuva-lehtien digiarkistosta Luonnonkuvaaja lehden 3/87 numerosta Tuomo Hurmeen riipaisevan ajankohtaiselta tuntuva pohdinta. Häivytykset ja pehmennykset vievät väistämättä ajatukset filtteröityyn luontokuvaan. Ennen ja jälkeen kuvaparit, jopa kolmoiskuvat kertovat luonnon näkökulmasta siitä todellisuudesta, jossa kuvat otettiin ja mitä kuvaaja haluaa kuvillaan viestiä. Moni kysymykseeni vastannut nosti esille tekstin voiman ja tarpeellisuuden luontokuvan yhteydessä. Lukeeko niitä kuvatekstejä sitten kukaan. Voisiko petokuvan parina olla kuva kojusta, jopa haaskasta. Visuaalisesti näyttävä kuva vaatii entistä enemmän taitoa ja erityisesti oivaltavaa näkemystä ympäristökriisien runtelemassa maailmassa. Useamman kuvan niput kertajulkaisuna toimivat kuin kertomus syvemmälle tarinaan. 8 · LUONTOKUVA · 3 / 2025. Siinäkin kuvassa näkyy lehtokieloja, mutta ympärillä on parin hehtaarin hakkuuaukko, hienointa Satakunnan rannikon tervaleppälehtoa rääseiköksi runneltuna. Punainen kirja 2019 on Suomessa järjestyksessään kolmas lajien uhanalaisuusarviointi, joka noudattaa kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN :n ohjeita. Kuvaparit, jopa useamman kuvan kokonaisuudet tilanteista nousivat useissa vastauksissa esille. Entäpä upea auringonlasku järvellä, mahtuisivatko rakennettu rantaviiva ja moottoriveneet kuvaparin kuvaan. Ihmisen haavoittama ja saastuttama luonto ei taivu postikorttiin. Tiukasti rajatun kuvan rinnalle toivottiin esimerkiksi väljästi rajattua kuvaa. Onko luontokuvaajan viesti ristiriidassa todellisuuden kanssa. Jos avaamme ajatusta, sehän tarkoittaa, että kameralla ihminen rajaa, mitä hän maisemasta taltioi, mihin kiinnittää huomionsa ja ennen kaikkea mitä jättää näyttämättä ja mille kääntää selkänsä. ”Kamera on vaarallinen matkatoveri, kiikariakin pahempi tyrannisoimaan käyttäjäänsä.” Totesi Sakari Pälsi aikoinaan. Sisältö on verkossa vapaasti kaikkien saatavilla. Teksti ja kuva: Susanna Seitakallio L uontoa kuvaava sukkuloi melkoisessa ristipaineessa, söpö tai näyttävä kuva olisi enemmän kanssaihmisille mieleen, mutta toisaalta luonnolla ei mene hyvin ja saattaa jopa hävettää julkaista kuva, joka muuta väittää
Ajan kulumisesta Mietin aikaa, sen kulumista ja sitä, miksi vanhempana tuntuu siltä, että aika kuluu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Aika on fysiikan perussuure, jonka yksikkö on sekunti. Näitä tehtäviä päätoimittaja ei voi luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Lisäksi kolumneissa voidaan käyttää uutista laajemmin eri tyylikeinoja, kuten ironiaa tai huumoria. Kirjoittajan ei tarvitse välttämättä esittää kolumnissa yhtä selkeää mielipidettä, vaan hän voi tarkastella aihetta useista eri näkökulmista ja tuoda esiin aiheeseen liittyviä ristiriitoja. Wikipedia E ri yhteyksissä ja eri alustoilla on viime aikoina käyty kiivastakin keskustelua muutamista lehtemme kolumneista ja niiden kirjoittajista. Hiekka valuu tiimalasin kupista toiseen aina samassa ajassa maapallon pinnalla. Itselleni näitä parhaita ajattomia hetkiä ovat usvaiset aamut metsissä, soilla tai järvien rannoilla. Päätoimittajan työnantaja, tiedotusvälinettä kustantava yhtiö voi puolestaan vaikuttaa päätoimittajaan ainoastaan nimittämällä tämän tehtäväänsä ja tarvittaessa erottamalla. Haastetaan aikaa ja hidastetaan tunnetta ajankulusta. Kolumni tyylilajina eroaa esimerkiksi uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta. Päätoimittajien yhdistyksen PTY :n mukaan päätoimittaja puolestaan vastaa lehden sisällöstä. Mielipiteet heilahtelevat laidasta laitaan. Suomen Journalistiliiton mukaan sananvapauteen kuuluu mielipiteiden ilmaisu, vastaanottaminen ja jakaminen ilman ennakollista puuttumista. Vallalla on käsitys, että kolumnien kirjoittajat edustaisivat yhdistystä ja heidän kirjoituksensa yhdistyksen linjauksia ja arvoja. Vaikka kolumni onkin mielipiteellinen teksti, on siinä myös lupa pohdiskella. Silloin todellakin tuntuu siltä, että aika pysähtyy. Tunnetta ajankulusta voi psykoterapeutti Marja Saarenheimon mukaan kuitenkin halutessaan hidastaa ( HS 15.4.2024). Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Parhaimmillaan kuvaaja voi tavoittaa flow-tilan, jossa hän on niin täysin uppoutunut tekemiseensä, että menettää ajan tajun kokonaan. Oikein mukavaa ja kuvauksellista kesää kaikille. Hänen yksiselitteinen velvollisuutensa on johtaa tiedotusvälineensä toimitusta, päättää ja olla vastuussa sen julkaisemasta sisällöstä. Toiset tykkäävät ja toiset vihaavat. Ja missäpä muualla ajatukset voisivat paremmin keskittyä olemassa olevaan hetkeen ja ympäröivään tilaan kuin juuri luontoa valokuvatessa. Pirjo Lindfors Hallituksen puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 9. Siihen kuluu kärjekkäiden, provosoivien ja jopa loukkaavien ilmaisujen esittäminen, kunhan ei ylitetä sitä, mitä voidaan pitää yleisesti hyväksyttävänä. Nämä perusperiaatteet ovat suomalaisen sananvapauden toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Se on tässä iässä kovin lohdullinen, jopa huvittavakin kokemus. Se on myös varmaa, että näillä kilometreillä aikaa on vähemmän edessä kuin takanapäin. Päätoimittaja käyttää tiedotusvälineensä sananvapautta. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Vapauksista ja vastuista K uv a: Pi rj o Li n df o rs Vapauksista ja vastuista Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa, ilmeisen peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. Tämän huomaa, vaikka metsälenkillä, jos kiinnittää huomionsa ympärillä oleviin havaintoihin, eikä mieti tulevia tai menneitä.” Saarenheimo kannustaakin antamaan arvoa sellaisille vapaa-ajan toiminnoille, jotka hiljentävät laukkaavaa mieltä, ja tuntuvat saavan kellonkin käymään hitaammin. ”Aika tuntuu kuluvan hitaammin erityisesti silloin, kun on hetkessä täysillä läsnä. Toiset kannattavat ja toiset uhkailevat erolla
Metsiä on joillakin paikoin alettu kulottaa näiden lajien elinolojen elvyttämiseksi. 9.8. Sinipunertavin kukin kukkiva vieraslaji, luontoon puutarhoista karannut ja tienpenkoille kylvetty lupiini, on valitettavasti vallannut valtavasti elintilaa alkuperäisiltä niittykukilta. Helsinki 3:57 22:44 3:56 22:50 4:13 22:37 4:42 22:10 5:19 21:30 Oulu 2:29 0:06 2:21 0:20 2:59 23:45 3:48 22:59 4:43 22:01 Utsjoki – – – – – – – – 3:38 22:52 Kuu . Kuun alussa nämä paikat ovat keltaisinaan voikukkia, niittyja rönsyleinikkejä. Elinpiirin koko vaihtelee alle puolesta puoleentoista neliökilometriin. Kuivilla ja paahteisilla paikoilla helottavat punaiset mäkitervakot ja varjoisemmissa paikoissa puna-ailakit. Mäyrä kaivaa pesäja suojapaikoikseen tunneliverkostoja hiekkamaahan, mutta asustaa usein autiotalojenkin alla. Mäyrät viihtyvät parhaiten reheväkasvuisissa metsänreunoissa sekä viljelymaiden, laidunten ja kosteikkojen laitamilla. NYT LUONNOSSA Lintuja muuttaa Suomessa ympäri vuoden. . Kihokki pärjää ilman liharavintoakin, mutta kasvaa silloin kituliaammin. . . Kerttujen, punavarpusten, lapinuunilintujen ja muiden myöhäisimpien saapujien kevätmuutto jatkuu heinäkuun alkuun. Kesäkuun alussa mustavikloja kuovinaaraat ja joidenkin muidenkin kahlaajien naaraat alkavat lähteä etelään koiraiden jäädessä hautomaan ja vahtimaan poikasia. – 9.8.2025 Päivä 11.6. Kihokin lehdellä on nystykarvoja, joiden tahmeaan nesteeseen hyönteinen takertuu, minkä jälkeen karvat alkavat erittää nisäkkään ruoansulatusentsyymejä muistuttavia yhdisteitä. . MÄYRÄ KESÄYÖSSÄ Kuva: Eero Vaija, Yön kulkija Keskimäärin reilu kymmenkiloinen mäyrä on ahman jälkeen maamme suurikokoisin näätäeläin. Aurinko . Mäyrä etsii ruoakseen niin kasvikuin eläinravintoa ja liikkuu hämärissä ja öisin. . AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies AURINGON NOUSU JA LASKU SEKÄ KUUN VAIHEET 11.6. Kesäkuussa kukkien väriloisto on huipussaan niityillä, tienvarsilla ja pellonpientareilla. . . Kihokin kasvualustassa, rahkasammalessa, on niukasti typpiyhdisteitä, joita saadakseen kasvi pyydystää hyönteisiä, tyypillisesti sääsken tai kärpäsen usean viikon välein. . 25.6. . 10.7. . Maaperätutkimukset todistavat, että huomattava osa etenkin vesistöjen ja soiden ympäröimistä metsistä välttyi tulipaloilta useiden vuosisatojenkin ajan. . . Koska metsäpalot sammutetaan nykyään heti alkuunsa, palanutta puuta tarvitsevat eliölajit kuuluvat kaikkein uhanalaisimpaan lajistoomme. 24.7. 10 · LUONTOKUVA · 3 / 2025. LIHANSYÖJÄKASVI Kuva: Oula Piilovaara, Kimallus Kolme kihokkilajiamme ovat tunnetuimpia lihansyöjäkasvejamme. PALOALUEIDEN LAJISTO KATOAMASSA Kuva: Lassi Ritamäki, Kulotus Metsät uudistuvat luonnonoloissa salaman sytyttämien metsäpalojen tai myrskyjen vuoksi. Kesäkuun lopulla päivänkakkara ja koiranputki värjäävät avomaita valkoisiksi. . Syysmuutto alkaa ennen toukokuun puoliväliä, kun haahka -, telkkäja isokoskelokoiraita lähtee sulkasatoalueilleen Itämeren eteläisempiin osiin
Kun karhu eteni puolen kilometrin päähän hanhista, nousi koko lauma ääneti siivilleen, lensi karhun tykö ja laskeutui viereiselle lampareelle ääntä päästämättä ja pelkoa näyttämättä. KONDII Hanhien lento havahdutti suolla pesivän joutsenparin ja kauempana ruokailleet joutojoutsenet, joka ikinen nosti kaulansa pystyyn kuin periskoopin ja alkoi toitottaa levottomana niillä sijoillaan, nauliintuneina paikoilleen kuin Sodoman tuhoa tuijottanut Lootin vaimo. Karhu on kiivennyt yli tusinalle ja ahmakin joillekin itärajan tutkimusalueeni vuosittain tarkastamistani sääksenpesistä, joita on 55 vuodessa ollut noin 300 paikassa. Kuin etsisi ilotalosta henkiystävyyttä ja syvintä elämänrakkautta. Karhu kierteli päämäärättä rimpiä toisenkin tunnin, kulki aikansa kohti kalasääsken valtavaa risulinnaa jylhän kelomännyn harteilla. Teksti ja kuva: Pertti Koskimies O dotin yli 40 vuotta, että jonain päivänä karhu ilmaantuisi tutun satahehtaarisen metsäsaarekkeen reunaan ja seuraisin sen kulkua villisuon poikki. Pian reunimmaisten käkkärämäntyjen varjoissa vilahti jotain vaaleaa, epäilin sutta. Kerran se kohahti joutuisin loikin allikon laitaan, mutta hanhet kohosivat ajoissa lentimilleen vesi pärskyen. LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 11. Eläinkohtaamisen voi kaiken kuoliaaksi syleilevässä kapitalismissa ostaa nykyisin rahallakin, mutta se on kuin keräisi eläinpostimerkkejä, kuolleita paperilappusia elävän luontoyhteyden sijaan. Kun olin kaksi tuntia kaksistaan karhun kanssa, kondiin omassa kodossa, tunsin taas kerran olevani etuoikeutettu, kokevani sellaista ykseyttä eläinten ja koko elonkirjon kanssa, jota ei voi ostaa edes kaikella maailman rahalla. Eihän se ole maasyntyä ollenkaan vaan sai alkunsa ”luona kuun, malossa päivän, otavaisen olkapäillä, ilman impien tykönä, luona luonnon tyttärien”, kuten esi-isämme Väinämöinen tiesi. Aikansa emmittyään se päätti sittenkin suunnata suolle, löntysti kapeilla ja vetelillä jänteillä ja nuuhki ilmaa syötävän toivossa. Laitarämeellä oli piipahtanut talviuniltaan herännyt karhu, joka oli edelleen saaressa, lähtöjälkiä ei ympärihiihdossa löytynyt. Suon pa riskunta pysyi pesässään, mutta toinen keskeytti kalan ahmimisen siksi aikaa, kun vihulainen viipyi parin sadan metrin säteellä pesästä. Sinne oli juuri jolkotellut neljä sutta ja ahma, joiden jäljet jatkuivat vastapuolen nevalla kohti Ilomantsin isojärven satasaarista selkää. Kahden tunnin kuluttua kahdeksannen onnenkarhuni takapuoli katosi laitarämeen petäjänväleihin. Kolmekymmentä huhtikuuta sitten hiihtelin hankikannoilla saman tutun saaren ympäri. Harppoi sitten keskisuota kohti mutta kääntyi takaisin kohti metsänturvaa. Mutta luonnonrakastajan korkeimmaksi ikimuistoksi se huipentuu vain, jos eläin tulee ja menee omilla ehdoillaan eikä ihmisen ohjaamana, luonnon luomassa eikä ihmisen muuttamassa maisemassa. Ne siirtyivät monet kerrat karhun tahdissa lähilampareelta seuraavalle. Ihmisaran villieläimen kohtaaminen katoavilla salomailla ja syrjäperillä on luonnonystävälle hieno hetki, on sillä koukkunokka ja käyrät kynnet tai ei, samantekevää. Lähelläni rahkarimmillä lepäili yli kaksisataa metsähanhea, seassa pari tusinaa tundrahanheakin. KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa. Metsänväestä karhu on meille karjalaisille erityisin, metsän kuningas kondii. Se oli tämän täydeksi kohta kypsyvän elämän suurta ilonjuhlaa, kuin katsellessa kotkanpojan kesyttömiä silmiä, kuunnellessa tunturihaukan taipumatonta huutoa kalliotemppelissä, keinuessa korkeimman petäjän latvassa sähisevien sääksenpoikien kanssa. Nyt toukokuun alun keskiviikkona kiikaroin metsäsaaren reunaa ties kuinka monetta tuhannetta kertaa sitten 1980-luvun alun. Eläisin ykköspaikallani edes hetken Karjalan salomaiden kuninkaan kanssa. Karhu katseli hanhia kaihoisasti. Mutta siinä oli karhuni, jota olin odottanut! Vartin verran karhu kauhoi paria mätästä metsäsaaren ja suon saranassa, riipi varpujen juurakoita leukaperiinsä. Vajaan puolen vuosisadan patikoilla ja umpihangilla myös kolme sutta, neljä ilvestä ja kuusi ahmaa on osunut näköpiiriini, mutta ne ovat jatkaneet taivaltaan tahoilleen ja minäkin omaani pikaisemmin kuin nyt
– 28.8.2025 Paikka: Kolin Luontokeskus Ukko, Ylä-kolintie 39, Koli Luonnon ikuisia muotoja etsimässä Taru Rantala Luonnon runoutta Aika: 10.6. – 29.6.2025 Paikka: Forssan Luontomuseo. 30.6.2025 Paikka: Luontokahvila Loppula, Sanginjoentie 1101, Oulu Avoinna: la-su 11–16 10-vuotiaan Jonnen ensimmäinen täysin oma näyttely Yhteisnäyttely Metsän tuntu Aika: 1.6. Koskenalantie 18, Seinäjoki. Avoinna: ma-su klo 11–17 Kasvikuvia meren rannoilta Pentti Katajisto Tammelan Lumo Aika: 22.5. Avoinna: ti-su klo 11–15 Kuvia Pohjois-Tammelan ylänköalueelta Torronsuon kansallispuistoon Jonne Suutari Kirkastuvaa, arvelee punajalkaviklo Aika: 24.5. – 29.6.2025 Paikka: Rauman Merimuseo. – 31.7.2025 Paikka: Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo, 2-kerros, galleria. – 10.8.2025 Paikka: Koskigalleria, Vihavuodentie 355, Sappee, Hauho Avoinna: ma-pe ja su klo 11–19, la klo 11–22 Vihavuodenkosken telkkiä, koskikaroja, arkilintuja Sirpa Kaipiainen Kukkaniityltä tähtitarhaan Aika: 3.5. 12 · LUONTOKUVA · 3 / 2025 12 · LUONTOKUVA · 3 / 2025. Kalliokatu 34, Rauma. Jouko Astor Kevätaamuja, pakkaspäiviä Aika: 22.7. NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuva näyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. – 9.9.2025 Paikka: Hannu Hautala Luontokuvakeskus, Toringintaival 2, Kuusamo Näyttelyssä kasviluonto puhkeaa visuaaliseen runouteen. Suomen Ammattiluontokuvaajat ry:n näyttely; Millainen suomalainen metsä on ollut ja millainen se voisi taas olla ilman turbo ahdettua metsätaloutta. b 1.6.–30.7.2025 Finnfoto Galleria Kauppakeskus Goodman Kaivokatu 7, Hämeenlinna Avoinna ma–pe klo 7–21, la klo 8–19, su klo 11–19. Avoinna: ma-to klo 8–20, pe klo 8–16 Kuvia jääkauden aikaansaamista luonnonmuodostumista Timo Mylläri Lintukuvaajan matkassa Aika: 2.6. – 30.7.2025 Paikka: Kaari, Helsinki Aika: 1.8. – 31.7.2025 Paikka: Rikhardinkadun kirjasto. Petri Peltonen Jään jäljet Aika: 1.7. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen K uv a: Ta ru R an ta la K uv a: Si rp a K ai pi ai n en K uv a: Jo uk o A st o r Raimo Sundelin Rantojen hiljaiset Aika: 13.5. VUODEN LUONTO KUVAT 2024 -NÄYTTELY VUODEN LUONTO KUVAT 2023 -NÄYTTELY a 13.–15.6.2025 Erätaika 2025 messut Sorsasalon Ravirata, Puikkarintie 41, Kuopio Avoinna pe klo 10–18, la klo 10–17, su klo 10–17. d 11.6.–31.7.2025 Heinolan Lintuhoitola A.F. Airon katu 3, Heinola Avoinna päivittäin klo 10 – 17, e 1.7.–31.8.2025 Yllästunturin luontokeskus Kellokas Tunturintie 54, Äkäslompolo Avoinna päivittäin klo 10–19. – 29.9.2025 Paikka: Goodman, Hämeenlinna Galleriat ovat auki kauppakeskuksen aukioloaikoina. c 6.6.–31.7.2025 Liminganlahden luontokeskus Rantakurvi 6, Liminka Avoinna päivittäin klo 10 – 17, suljettu 21.6. Wahreninkatu 4, Forssa. Rikhardinkatu 3, Helsinki. Avoinna: klo 7–19 Näyttelyn pääosassa ovat linnut
Ja oleellista on, että kuvat ovat pääosin esillä hyvin, riittävän isoina ja näkyvinä. Joidenkin kuvaajagurujen hokema ”joka sää on kuvaussää” on käytännön elämälle täysin vieras. Kirja haastaa lukijan jo alkusanoissa: esimerkiksi, tiesitkö, että lapinmyyrät osaavat laulaa tai että metsämyyrät kiipeilevät korkeallakin puissa. Lajien valikoitumiselle ei näytä olevan tarkempaa yhdistävää perustetta kuin lentotaito. Selkeitä, mielenkiintoisia huomioita ja tutkimustuloksia. Kirja aloittaa yleistiedolla pikkunisäkkäistä yli sadalla sivulla ennen kuin siirtyy lajikohtaisiin kuvauksiin. Valittuihin lienee päädyttykin sen mukaan, mistä siivekkäistä on julkaisukelpoisia kuvia tai omia mielenkiintoisia havaintoja. Kustannussäästöistähän tässä on kyse, sillä luontokuvakirjojen myynti on viime vuosina ollut alavireistä eikä kustantajia ole kovinkaan helppo saada. Kuvien ja tekstin perusteella tämä tuote olisi kuitenkin ansainnut oikean kirjan olomuodon. Vaikea edes kuvitella mitä kaipaisi lisää. Siis valtaosa, ja kuvia läpikäymällä huomaa, että monet ovat niitä kirjan oleellisimpia. Vaikka sivuja on täysiverisen kirjan määrä (168), tuntuma on laiha, kun sivut ja kansi on painettu ohuehkolle paperille. Kuvat on otettu edelliskirjojen tapaan kauniilla ilmoilla, ja sellaisena useimmat haluavatkin kokea ja muistaa meren. Tosin hepokatti on siinä suhteessa rajatapaus. Kunkin lajin elämää avataan useimmiten nelisivuisesti. Kelpo saavutus tietokirjalta. Kirjan viimeisellä sivulla kerrotaan kuvalähteet, 12 kuvaajanimeä, ja ulkolainen kuvatoimisto. Aukeamilla on yleensä kaksi kookasta kuvaa, kaikkiaan noin 130. SIIVEKKÄÄT YSTÄVÄMME Antti Koli Sivukoko 23 × 17cm, 168 s, Aviador 2025 A ntti Kolin kirja kertoo 28 lintulajista, kuudesta perhosesta ja lisäksi hepokateista. NÄRÄ HAVET – LÄHELLÄ MERTA Bo Isomaa Sivukoko 28 × 20 cm, 144 s, Scriptum 2025 B o Isomaa jatkaa Pohjanmaan saaristoa kuvaavaa kirjasarjaansa. Tämä on pienehkö, pehmeäkantinen, vihkomainen. Kaksi aiempaa osaa ovat vuosilta 2018 ja 2021. UUDET KIRJAT Teksti: Esa Mälkönen SUOMEN PIKKUNISÄKKÄÄT Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen Sivukoko 19,5 × 22,5 cm, 320 s, Tammi 2025 T ämä on topakka tietoteos 26 pikkunisäkkäästä: hiiristä, myyristä, päästäisistä ja sopuleista. Toisinaan hypätään harvojen tuntemiin tai näkemiin kuten punakuiriin tai viiksitimaliin. Linnut ja lähikuvaus kasveineen ja perhosineen saavat osansa. Sitten vasta sivulla kuin ohimennen mainitaan; muut kuvat Juha Laaksonen. Noin 240 valokuvaa (plus luurankoja nahkakuvat). Se tosin luo harhakuvaa todellisuudesta, mutta kuinka moni muukaan on halukas ottamaan kuvia sadesäällä tai huonoilla valoilla. Pienessä kokonaistekstimäärässä on se hyvä puoli, että kaksikielisyys ei häiritse, sillä kunkin kokema ”väärä” kieli menee taittopalana, koristeena, eikä synny tunnetta, että kaksikielisyys syö kirjan arvokasta sivumäärää. Esillä on tavalliselle luonnonkulkijalle tuttuja lajeja, kuten haarapääsky, kyhmyjoutsen tai sinisorsa. Teos kertoo, että Suomea voi pitää pikkunisäkästutkimuksen kärkimaana maailmassa, mikä myös näkyy tekstisivujen tietomäärissä. Konsepti on näissä sama, ja hänelle ilmeisen sopiva: näyttävästi albumimaisia kauniita kuvia, hyvin vähän tekstiä, ruotsiksi sekä suomeksi. Perhosista on pieni väläys, neljä päiväperhosta ja kaksi kiitäjää. Paljastuu monta asiaa, joita lukija ei ole todennäköisesti tiennyt. Kun kirjan saa käteensä, ongelma on, että se ei tunnu oikealta kirjalta vaan kirjaselta. Lyhyesti todettuna; tämä on hyvä tietoteos. Tämä(kin) kirja saa pohjanmaalaisen saariston näyttämään kiinnostavalta, sen verran kaunista siellä kuvista päätellen on. Entä miksi metsäsopuleista vain neljännes on uroksia. Kaikkiaan kuvia on noin 90. Kun laskee, näistä kertyy yhteensä kuitenkin vain noin 70 kuvaa. Tai että päästäiset selvitäkseen talvesta, pienenevät talven ajaksi, selkäranka lyhenee, ja kallo kutistuu. LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 13. Kirja on visuaalisesti rauhallinen, ja niin kuvankäsittely, taitto kuin painaminen ovat kunnossa. Yllättäen esitellään papukaija, häkkilintukarkuri kauluskaija. Artikkelien sekameteliin kuitenkin tottuu, ja teksteistä löytyy paljon kiinnostavaa tietoa. Toisinaan niissä on kuvatekstejä, mutta kovin usein ei. Tärkeässä roolissa ovat eri vuodenaikoina merelliset maisemat, myös talvella, mutta kirja on luontevasti kesään painottuva
Vastaavasti 50fps kuvataajuudella suljinaika on 1/100s ja niin edelleen. Eräs selkein hyöty Cinema EOS -kameroissa verrattuna EOS -hybridikameroihin on sisäänrakennetut harmaasuotimet: EOS C80:ssä on 2, 4 tai 6 aukkoa sekä laajennettuna lisäksi 8 ja 10 aukkoa himmentävä sisäinen harmaasuodin, jota voidaan hallita kätevästi kameran kyljessä olevilla painikkeilla. EOS C80:ssä on valmistajan hybridikameroista tuttu Dual Pixel CMOS II -automaattitarkennus. C anon julkaisi viime vuoden syyskuussa EOS C80 -elokuvakameran Cinema EOS -sarjan kevyempään päätyyn (6500 €:n hintaluokkaan). Näin kameralla toimiminen on joustavasti mahdollista erilaisissa valaistusoloissa ilman, että kuvaussuureita tarvitsee muuttaa tilanteeseen optimoiduista. Tämä pätee etenkin, jos käytetään logaritmisia gammaprofiileja (Canonilla Clog2 ja Clog3) tai HDR -kuvausasetuksia. EOS C80 – ja Cinema EOS -kamerat ylipäätään – erottuvat selkeimmin valmistajan still-/video-hybridikameroista muototekijältään. Niiden muoto, ominaisuudet ja hallintapainikkeet poikkeavat selkeästi peilittömistä järjestelmäkameroista, mikä vaikuttaa paitsi käytännön kuvausotteeseen – miten kameraa pidellään – mutta myös teknisiin periaatteisiin. EOS C80:n kuvaussuureet ( kuvataajuus, suljinaika ja -aukko sekä ISO -herkkyys) perustuvat oletuksena suljinkulmaan: kuvaaja säätää kuvaussuureista periaatteessa vain kuvataajuutta ja ISO -arvoa, sekä asettaa suljinaukolla aiheeseen sopivan syvyysterävyyden. Oikeiden kuvausotteiden omaksuminen ja kameran ammattimainen liikuttelu ovatkin eräs selkeimmistä tekijöistä, jolla parantaa videokuvan laatua. Vastaavasti kamera käyttää suurikokoista akkua, joka on avoimesti esillä ja siten helposti vaihdettavissa kameran takapuolella. Kamerassa on aktiivinen jäähdytys, eli puhallin ilman sisäänmenoja ulostuloaukkoineen, joiden ansiosta kamera ei lämpene liikaa pitkäkestoisemmassakaan kuvaussessiossa – ja siksi videoklipin mittaa rajoittaa lähinnä tallennusmedian koko. VÄLINEKOKEILUT Teksti ja kuva: Hannu Mällinen TÄYSIKENNOINEN ELOKUVAKAMERA JA KENTIES TERÄVIN ZOOM-OBJEKTIIVI KOSKAAN Kokeilussa Canon EOS C80 ja RF 70-200mm F2.8 L IS USM Z EOS C80:ssä on kaksi UHS II SD -muistikorttipaikkaa, jotka ovat vaihdettavissa kameran etupuolen suuntaan. EOS C80 on muototekijältään samankaltainen aiemman EOS C70 -kameran kanssa, mutta siinä missä C70:n kenno oli 4K Super 35mm -kokoinen (noin 1,5 polttovälikerroin), C80 pohjaa täyden kinokoon 6K-kennoon. Suljinkulma, joka asetus tavanomaisimmin on 180?, määrittää kuvataajuuden perusteella suljinajan: kuvataajuudella 25fps ja 180 asteen suljinkulmalla suljinaika on ”kaksinkertainen”, eli 1/50s. Siinä, missä still-maailmassa automaattitarkennuksen tulee olla mahdolX 14 · LUONTOKUVA · 3 / 2025. miten puhelinta pidetään sillä kuvatessa). Kennon erikoisuus on kolmiportainen perusISO ( ISO 800, 3200 ja 12 800), joka tarkoittaa sitä, että parasta ja kohinattominta videokuvaa voidaan saavuttaa näillä ISO -arvoilla. Hybridikamerat voivat olla suunniteltuja still tai video edellä, mikä määrittää niiden käyttölogiikkaa, mutta Cinema EOS -elokuvakamerat ovat kaikki täysiverisiä videokameroita. Kameran mukana tulee sen päälle lisävarusteluistiin kiinnittyvä lisäkahva, josta kameraa käytettäessä sen hallinta on paitsi helpompaa, mutta myös liikuttelu eli kamera-ajot sulavampia verrattuna siihen, että kameraa esimerkiksi pitelisi sen reunoista kaksin käsin (vrt. Jos valittu kuvataajuus määrittää suljinajan, valittu ISO -arvo on kuvanlaadun optimoinnin vuoksi jokin kolmiportaisista perusISO ista, ja kyseisessä kuvausaiheessa halutaan käyttää vakiona suurta suljinaukkoa lyhyen syvyysterävyyden ja pehmeän taustatoiston vuoksi, niin mitä kuvaajalle jää jäljelle erilaisissa valaistusoloissa (kirkas aurinkoinen päivä tai hämärä sisätila) toimimiseksi
Erotuksena Canonin jo useamman vuoden markkinoilla olleesta RF 70–200mm F2.8 L IS USM -objektiivista, uusi Z-malli perustuu sisäiseen zoomiin eli objektiivin fyysinen pituus ei muutu polttovälin mukana – ominaisuus on tuttu Canonin useista aiemmista 70–200-millisistä L-sarjan objektiiveista. Hintaluokka 3600 € Lumix S 1 IIEversiossa on tavanomaisempi 24 MP kinokoon BSI CMOS kenno ( S 5 ll-mallien tapaan). 15 cm. Kuvausnopeus yltää arvoon 30 k/s. Niinpä merkityksellisemmät valintaseikat objektiivien välillä ovatkin se, että Z-malli on yhteensopiva telejatkeiden kanssa, sekä se, että Z-mallissa on videokäyttöön räätälöityjä ominaisuuksia. Paino 507 g. Rungossa on 1 , 5 sekunnin esipuskurointi yllättäviä tilanteita auttamaan. sen haitan havainnointiin piti RAW -konvertterissa tutkia kuvaa reilulla suurennoksella. Lähin tarkennusetäisyys 1 , 5 m. Kyseessä on video edellä suunniteltu erittäin terävä telezoom-objektiivi, joka on Canon-erikoisuutena saatavilla mustana ja valkoisena versiona. Kokeilin RF 70–200mm F2.8 Z -objektiivia RF 2X-telejatkeen kanssa, jolloin objektiivi on tehollisesti 140–400 mm F5.6. Myös tässä rungossa on 1 , 5 s esipuskurointi. Tätä tukevat myös monet riippumattomat arviot, mutta käytännön tilanteissa objektiivit ovat kumpikin niin korkeatasoisia, että eroja on vaikea saada näkyviksi. Toinen merkittävä ero objektiivien välillä on se, että alkuperäinen RF 70–200-millinen on suunniteltu mahdollisimman kompaktiksi, josta syystä sen takalinssi on niin lähellä bajonettikiinnitystä, ettei telejatkeiden käyttö ole mahdollista. Z-malli on toisaalta myös oleellisesti kalliimpi hankintahinnaltaan (n. LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 15. 3 Di III-A VC VXD lähiaikoina RF-S ja Z bajonetin (ennestään E ja X). 3 900 €), mikä myös vaikuttaa yhtälöön objektiivien välillä. Tamron on julkistanut tuovansa APS-C koon zoomiinsa 18 – 300 mm f 3 . Hintaluokka 330 €. EOS C80:llä voidaan kuvata MP 4-formaateissa ylinäytteistettyä 10-bittistä 4K 4:2:2-videota, joka on usein hyvä kompromissi tiedostokoon, parhaan kuvanlaadun ja helpon editoitavuuden välillä. 3 100 € vs. Videopuolta on ajateltu myös muussa objektiivin hallinnassa, ja siten esimerkiksi aukkoa voidaan halutessa säätää portaattomasti ja pehmeästi iris-säätörenkaan avulla. C80:n tarkennusnopeus on mukautettava ja oletuksena verkkaisen pehmeästi liikkuva. Canonilta kerrotaan, että uusi Z-malli on vielä terävämpi ja nopeampi. Canon RF 70–200mm F2.8 L IS USM Z RF 70–200mm F2.8 L:n ” Z-malli” julkaistiin viime vuoden loppupuolella. Sonyltä on tullut uuteen polttoväliluokkaan valovoimainen telezoom 50 – 150 mm f 2 GM. Tyypillisesti etenkin 2X -telejatke vaikuttaa parhaidenkin teleobjektiivien kuvanlaatuun ja tarkennusnopeuteen selkeän laskevasti, ja sitä vasten RF 70–200mm Z suoriutui todella hyvin – tarkennusnopeus riitti mainiosti hätäisempiinkin tilanteisiin, ja kuvanlaadulliOBJEKTIIVIT Canon RF 75 – 300 mm f 4 – 5 . Myös video-ominaisuudet ovat uudistuneet. Uusi Z-versio sen sijaan on muototekijältään pitempi ja yhteensopiva Canonin RF -telejatkeiden kanssa – tämä lisää oleellisesti objektiivin monikäyttöisyyttä ja moni on ominaisuutta varmasti kaivannut. Hintaluokka 2900 €. RF 70–200mm Z tukee Canonin moottorizoomia (Power Zoom-adapterit PZ -E2 ja PZ -E2B), joka on objektiivin kylkeen liitettävä lisälaite erityisesti videokäyttöön. Lähin tarkennus laajakulmapäässä 15 cm (puolimakro 1 : 2 ). 5 – 6 . lisimman responsiivinen ja nopea, videota kuvatessa tarkennus ei useimmissa tilanteissa nimenomaan saa hypätä salamannopeasti kohteeseen, vaan tarkennuksen siirto pitää olla pehmeää, jotta se näyttää videolla miellyttävältä. Kiitokset testilaitelainasta ja kokeilun mahdollistamisesta Canon Suomelle. 6 on vastaavasta EFsarjalaisesta periytyvä edullisen luokan telezoom. Z-malli vie enemmän tilaa kameralaukussa, mutta objektiivit painavat käytännössä saman verran. Hinta-arvio 600 – 700 €. EOS C80 tallentaa sisäisesti lukuisia eri videoformaatteja, kuten 12-bittinen Cinema RAW Light (rajoittuen 6K 30p:hen) ja uudet MP 4-pohjaiset XF AVC S ja XF HEVC S. 50 mm polttovälillä lähin tarkennus on 40 cm ja telepäässä 74 cm. n. Tarkennusjärjestelmä tukee monipuolisesti kohteentunnistusta (ihmisen ja eläinten silmät, kasvot, pää ja vartalo), ja tunnistaa ja tarvittaessa seuraa esimerkiksi kohteen silmää pätevästi. Objektiivin pituus on 20 cm, ja paino 1340 g. Hintaluokka 4600 €. Kuljetusasennossa objektiivin pituus on n . VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä RUNGOT Panasonic Lumix S 1 II :ssa on 24 MP uusi osittain pinottu kinokoon kenno. Tarkennusnopeus riittää a 9 IIIrungon 120 k/s-moodiin. Alkuperäinen RF 70–200mm F2.8 L on reunasta reunaan todella terävä ja nopea tarkentaja. Kuvausnopeus on jopa 70 k/s (mekaanisena 10 k/s)
Jos kuva sai yhdenkin tuomarin puollon, siitä tuli semifinalisti. Kilpailusarjoja oli viime vuoden tapaan yhdeksän, vaihtuvana sarjana oli nyt Portfoliot (edellisvuonna Mustavalkoiset). Portfolio-sarjaan sai ladata 4–6 kuvan kokonaisuuden. Näistä yksittäiskuvia oli 1099 ja portfoliokuvia 411 (78 port foliossa) Tähän lehden galleriaan on poimittu näyte sellaisista semifinalistikuvista, jotka eivät yltäneet aivan loppusuoralle eli finalistiksi asti. Kuvia pääsi semifinaaliin 1510. Kuvaajien määrä oli 735 (edellisvuonna 774). Kilpailukuvien määrä suosituimmuusjärjestyksessä: Toimittaneet: Esa Mälkönen ja Kaija Keskinen Kuvavalinta: Jukka Aalto VUODEN LUONTOKUVA 2025 semifinalisteja Sarja 2025 2024 Linnut 3 109 3 365 Maisemat 1 720 1 677 Luonnon yksityiskohdat ja muodot 1 386 1 289 Portfoliot (266 kpl) 1 363 Muut eläimet 1 305 1 306 Kasvit ja sienet 1 131 1 165 Nisäkkäät 1 004 1 054 Ihminen ja luonto 668 757 Nuoret, alle 18v 347 360 c Verkon helminauha · Luonnon yksityiskohdat ja muodot · Reijo Helaakoski 16 · LUONTOKUVA · 3 / 2025. Linnut-sarja oli jälleen selvästi suosituin, ja Maisemat-sarja kakkonen. Edellisvuoden tapaan 58 % kuvaajista (426) onnistui saamaan kuvan (tai portfolion) semifinaaliin. Tuomarointi eteni siten, että ensin tuomarit (4) kävivät itsenäisesti omissa oloissaan muutaman viikon ajan kuvia läpi ja kukin sai puoltaa jokaisesta sarjasta useampaa kymmentä kuvaa jatkoon. V uoden Luontokuva -kilpailuun ladattiin tänä vuonna 12 033 kuvaa (edellisvuonna 12116). Vuoden Luontokuva 2025 ja muut palkitut julkistetaan Vuoden Luontokuva -gaalassa elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingin Lasipalatsissa (Mannerheimintie 22–24) lauantaina 25.10.2025
d Raate · Kasvit ja sienet · Merja Kiviluoma c Männyn oksalla · Nuoret · Joel Karnio b Usvaverkko · Maisemat · Maiju Niemelä LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 17
d Sininen uni · Maisemat · Jarno Artika b Päivälepo · Muut eläimet · Tapani Alhosaari d Sienen tatuointi · Kasvit ja sienet · Jorma Vahala semifinalisteja VUODEN LUONTOKUVA 2025 18 · LUONTOKUVA · 3 / 2025
c Kunkku päivystää · Linnut · Jarkko Lankinen c Metsäkauris · Nisäkkäät · Matti Rauvala d Kietoutuneet · Kasvit ja sienet · Juuli Salo d Sinisilmä · Nuoret · Anton Hagman a Jäälintu · Luonnon yksityiskohdat ja muodot · Henrik Schultz LUONTOKUVA · 3 / 2025 · 19
semifinalisteja VUODEN LUONTOKUVA 2024 d Ritakoski · Maisemat · Pertti Turunen c Talven tunnelma · Nuoret · Joel Karnio Hiljaisuus · Ihminen ja luonto · Vesa Greis 20 · LUONTOKUVA · 3 / 2025