VUOSIKERTA | L · M · O / J L 462424-2602 PAL.VKO: 2026-24 KEVÄÄN TULO TUNTURIIN. VUODEN LUONTOKUVAT Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 2/ 20 26 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI | . S L SLV · · · K O L S € · S K V , R M R ”L I ” T · K 45
• Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. Liity mukaan. Tai alla olevalla kupongilla. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. RAJALA.FI C M Y CM MY CY CMY K Rajala_Luontokuva_PRINT.pdf 1 23/03/2026 09.25 Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) M H puheenjohtaja Rovaniemi puh. – Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Luontokuva-lehti, Vuoden Luontokuvat -kirja, Vuoden Luontokuva festivaali Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena . L L : . hannu.mallinen@live. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä. . • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa. L . B E Kirkkonummi K J Karjalohja L O Espoo S -L P Turku S H Vantaa S M Tampere (varapuheenjohtaja) K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo . Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. Yli vuoden Luontokuva-lehdet digitaalisesti. • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. Katso ja täytä jäsenhakemus netissä
Otin kaapista, luiskahti lattialle. Esa Mälkönen, päätoimittaja LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 3. Lie vain ajan kysymys, kun Adobe nostaa myös vanhojen sopimukset sfääreihin. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. No tutkimaan mitä on muilta valmistajilta saatavissa. Se siitä lämpökameramerkistä. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, V-P Peräkylä, Lassi Rautiainen, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Vaan jos nyt ostat, joudut maksamaan joka vuosi käytöstä. Hankin viitisen vuotta sitten laatumerkin lämpökameran. Monipuolistuneen Topaz Photon sai aiemmin ”ikuiseksi ajaksi” parilla sadalla, nyt uuden käyttäjän on maksettava sen verran joka ikinen vuosi. 045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2026 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2026 Kuusi numeroa: 18.2. Eivät saa osia. Nykyversio lopettaa toimintansa kolmen vuoden jälkeen. Diopteri pamahti ääriasentoon, kuvanäkymä sumeaksi. Kun aikoinaan ostit, sait käyttää softaa vaikka vuosikymmenen ilman lisämaksuja (jos/kun et tarvinnut päivityksiä). Ilmeni että nykyään saa lähemmäs puoleen hintaan kaksi kertaa paremman, ainakin speksien valossa (esim. Myös loistavasta kohinanpoisto-ohjelmastaan tunnettu Topaz on softa, jota on saanut käyttää kertamaksulla vaikka kuinka monta vuotta. Ensi alkuun erityisesti uusien ostajien. Myös kevyempi, satasen Photoshop Elements sai vuosi pari sitten ”kieron” hinnoittelun. Ja hurjasti. Kehitys on kehittynyt. Toki softa saa ajan myötä lisäominaisuuksia, mutta ainakaan luontokuvauksessa kaikki eivät tarvitse uusia erikoisominaisuuksia. Pärjäilin sillä hämärähommissa, öisissä supikoirien tarkkailuissakin. | 10.6. | 15.4. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. lämpökennon sensori 640 × 480 vs 384 × 288). Vaikka Adoben ja Topazin ohjelmat ovat kehittyneet teknisesti, rahanmenon suhteen niiden kehitys on kyllä mennyt hämmästyttävän huonoon suuntaan. Parin käyttösession jälkeen voi todeta, myös käytännössä uusi päihittää mennen tullen entisen. Kolmella tonnilla hankittu lämpökamera osoittautui olevan eri maata. Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 75 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva Jetro Luhtaa, suokukko luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 ES A H A N N U M ER JA PE RT TI V -P LA SS I TI M O -H EI K K I O SS I R A IJ A JU K K A 4041 1029 K uv a: Es a M äl kö n en , te lk kä Hyvää ja huonoa hinnoittelua M iltä tuntuisi saada puoleen hintaan kaksi kertaa parempi laite. | 29.10. Jouduin lähettämään valmistajan huoltoon Saksan maalle. | 26.8. Selvisi että eräät heidän käyttämänsä lämpökameranosat ovat joutuneet jenkkien boikottilistalle. Esimerkiksi softatalot Adobe ja Topaz koettelevat kuvaajien hermoja ja kukkaroa. Kunnes tuli stoppi. | 16.12. Kun monet vanhat saavat pitää vielä Adoben Photoshop+Lightroom pakettia 120 eurolla/vuosi, uudet softan ostajat maksavat samasta noin 300 euroa/vuosi. Tuli vastaus. Kaikki kehitys ei mene kuitenkaan näin hyvin. Niin on käynyt monesti kännykälle, ongelmitta. On sitten pulitettava taas satanen. Ei voi korjata
Katso valtakirjaohjeet: nnfoto.. HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi luontokuvaajan uusi luottokamera! HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi 33 Mpx Täyden koon kenno Pre-capture ja 30fps sarjakuvaus Pimentymätön etsinkuva (Black-out free) 4k60p video ilman croppia ja 4k120p cropilla Paranneltu kohteentunnistus ja paljon muuta! Kysy vaihtotarjous jo tänään – swapit@rajalacamera.fi Alkuvuoden 2026 myyntihitti! Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026_v1.indd 1 Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026_v1.indd 1 26/03/2026 15.08.14 26/03/2026 15.08.14 ANNA KOPIOSTO-VALTAKIRJA! Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on Finnfoto ry:n jäsenjärjestö ja Finnfoto puolestaan on tekijänoikeusjärjestö Kopioston jäsen. valokuvia voidaan käyttää joustavasti ja valokuvaaja saa tästä myös korvauksen. Finnfoton apurahoja jäsenistölle rahoitetaan Kopioston tilittämillä kopiointikorvauksilla. Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto mahdollistaa sen, että mm. Siksi on tärkeää, että annat Kopiosto-valtakirjan, jos kuviasi (tai tekstejäsi) julkaistaan painettuna tai internetissä. Valokuva on tekijänoikeuden alainen teos, jonka tekijä on aina luonnollinen henkilö, ei yhteisö tai yritys
9 SLV Hannu Mällinen: Inspiraatio 10 VÄLINEKOKEILUT Hannu Mällisen kokeiltavana Canonin ultralaajakulmat RF 14mm f1.4 ja RF 7–14mm f2.8–3.5 11 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 12 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 13 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Luontokansa 14 KEVÄÄN TULO TUNTURIIN Jetro Luhtaa telttaili viisi viikkoa Käsivarren erämaassa 20 LINNUT, VALO JA HETKI Norjalainen Terje Kolaas avaa lintukuvaajan elämää. 54 LUONTOKUVAUSTA PERINTEISELLÄ RULLAFILMIKAMERALLA Petri Peltonen ja Rolleicord 56 KEVÄÄN KELTAISET Liisa Hautamäki rentukoiden parissa 37 ILVESKUVAUSTA ESPANJASSA Terhi Paavola iberianilvesten kuvauskojuilla 40 HANHIKORPPIKOTKIA POKKARILLA Tuomas Heinonen vuorikiipeli pokkarin kanssa. HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi luontokuvaajan uusi luottokamera! HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi 33 Mpx Täyden koon kenno Pre-capture ja 30fps sarjakuvaus Pimentymätön etsinkuva (Black-out free) 4k60p video ilman croppia ja 4k120p cropilla Paranneltu kohteentunnistus ja paljon muuta! Kysy vaihtotarjous jo tänään – swapit@rajalacamera.fi Alkuvuoden 2026 myyntihitti! Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026_v1.indd 1 Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026_v1.indd 1 26/03/2026 15.08.14 26/03/2026 15.08.14 26 LAPINPÖLLÖ Benjam Pöntinen pöllön lumoissa. 44 NÄIN LÖYDÄT METSON JA TEEREN SOITIMEN Elmeri Juutin neuvot soidinpaikkojen etsintään 58 KILIMANJARO – MAVENZI Olli Marttila Afrikan korkeimmalla vuorella Kolumnit 60 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Inhimillisyyttä ja persoonallisuuksia 62 LASSIN JUTTUJA Lassi Rautiainen: Opettajaksi ei aikaa 64 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Huurretalvi 66 AMMATTILAISTEN MATKASSA Elmeri Juuti: Soiden suojelun ja ennallistamisen tärkeys 68 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Ilveksiä ja liekoja harvakseltaan 70 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Villejä kissoja Sveitsissä 74 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 75 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot K uv a: Be n ja m Pö n ti n en K uv a: K ar i A uv in en K uv a: Li is a H au ta m äk i LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 5. 32 MUOTOKUVIA SARVIJA NUTIPÄISTÄ Kari Auvinen hirvieläinten mailla 48 KEVÄÄN AIRUET Soili Stenroos valkovuokkotunnelmissa 51 LUONTOKUVASTA ON MONEKSI Pirjo Lambert ottaa kantaa kuvin ja runoin. Välineuutuudet. SISÄLLYS NUMERO 2 / 2026 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Hyvää ja huonoa hinnoittelua 6 AJANKOHTAISTA Uutisia ja huomioita
Kasvu on ollut suurinta lännessä ja etelässä (noin 25 %) ja pienintä idässä (vajaa 15 %). Paino ilman jalustakiinnikettä 998 g. 8 – 3 . Karhukanta on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella noin 16 % syksystä 2024 syksyyn 2025. Hintaluokka 900 €. Sigman APS-C laajakulma 15 mm f 1 . Poikasten koko pesäpoikasaikana ja myös selviytyminen ensi lennolle vahvistuivat, kun avohakkuun tekemisestä oli kulunut 5–10 vuotta. Lähin tarkennus laajakulmapäässä 22 cm ja telepäässä 65 cm. Lyhyt vesakoitumisen aikaansaama etu hakkuiden jälkeen ei kuitenkaan riitä kumoamaan avohakkuissa menetettyjen talvehtimisja pesimäalueiden kielteistä kokonaisvaikutusta hömötiaisten määrään. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä Metsänhakkuut heikentävät hömötiaisen pesimistulosta Oulun Yliopiston tutkimuksessa vertailtiin metsän harvennusten ja avohakkuiden vaikutuksia eri tiaislajien pesintään. Karhukanta selvässä kasvussa Karhukannan koko ennen metsästyskauden 2025 alkua oli 2181– 2790, josta poronhoitoalueella arvioitiin eläneen 243–285 yksilöä. 4 DC Contemporary (kinovast. Poronhoitoalueella kanta on edellisen vuoden tasolla. Nikon on päivittänyt Nikkor Z 70 – 200 mm f 2 . Vaikutus hömötiaisten selviytymiseen ensi lennolle kääntyi kuitenkin kielteiseksi, kun avohakkuusta oli kulunut 11–20 vuotta. Hintaluokka 3500 €. Hömötiaisen pesinnän kokonaistulos eli poikasten palaaminen lisääntymään tutkimusalueelle väheni lähistön avohakkuiden seurauksena. Hintaluokka 520 €. 4 L VCM objektiivin ja kalansilmäzoomin RF 7 – 14 mm f 2 . Myönteinen vaihe saattaa liittyä avohakkuualueen lehtipuuvaltaiseen vesakoitumiseen, mikä suosii perhostoukkien esiintymistä ja saattaa toimia poikasravinnon ruoka-aittana. K uv a: A n tt i Le in o n en , H ö m ö ti ai n en 6 · LUONTOKUVA · 2 / 2026 6 · LUONTOKUVA · 2 / 2026. Näissä äänestyksissä vahvoilla ovat usein olleet maisemalliset valokuvat. 4 DG Art -objektiivin IIversioon, nyt pienempi ja kevyempi ( 530 g). Sinitiaisella sen sijaan erityisesti harvennushakkuut heikensivät pesäpoikasten kokoa ja selviytymistä. Julkaistujen kesken Posti järjesti jälleen yleisöäänestyksen. 8 Di III VXD on Eja Zkiinnityksiin sopiva kinokoon linssi, paino noin 570 g. Sigma on päivittänyt 35 mm f 1 . Se on saatavana Eja Lkiinnityksiin. OBJEKTIIVIT Canon julkisti kaksi ultralaajakulmaa, valovoimaisen RF 14 mm f 1 . Hintaluokka 1050 €. Talvinen koski kaunein postimerkki 2025 Posti julkaisi viime vuonna yhteensä 38 hyvinkin erilaista postimerkkiä. Saimme objektiivit kokeiltavaksi Luontokuva-lehteen, artikkeli on sivulla 10 . Niin nytkin, kauneimmaksi äänestettiin talvinen koskimaisema, jonka Jukka Risikko on valokuvannut Kuusamon Kitkajoen varrella. Objektiivien hintaluokat ovat 2750 € ( 14 mm) ja 1980 € ( 7 – 14 mm). Yksilötiheys kasvoi eniten Satakunnassa, Etelä-Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla. Lähin tarkennus 18 cm. 8 VR S -objektiivin IIversoon Uusi on kevyempi ( 26 %) ja tarkentuu lähemmäksi (nyt , 38 – , 8 m). Lähin tarkennus 28 cm. 22 , 5 tai 24 mm) on tehty E, RF ja X -kiinnityksille. Kanta on tiheimmillään Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uutuus korvaa 16 millisen ja on lyhyempi ja kevyempi ( 220 g). Valkohäntäkanta pienessä kasvussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan helmikuussa 2026 Suomessa oli 120 000 valkohäntäpeuraa (-kaurista), Kanta on kasvanut viime vuodesta 3,5 %. Metsänhakkuilla ei todettu olevan merkittäviä vaikutuksia talitiaisen pesäpoikasten kokoon. Tutkituista tiaisista talitiainen vaikuttaa sopeutuvimmalta. Karhukanta on kuitenkin edelleen selvästi tihein itäisellä kannanhoitoalueella. Tamron 35 – 100 mm f 2 . 5 L Fisheye STM
Ilveksen asento on arvokas ja rauhallinen, katse sivulle tuo kuvaan tarinallisuutta. Portfolio-sarjassa Markus Varesvuo otti toisen sijan kuuden kuvan kokonaisuudella teerinaaraista. Taustan bokeh-efekti on pehmeä ja miellyttävä, mikä korostaa kohdetta entisestään. il ve s K uv a: Se pp o Pö ll än en , N N PC 20 26 Sa rj av o it to , su si K uv a: Il kk a, N is ka n en , N N PC 20 26 Sa rj av o it to , ah m a Suomalaisista sarjavoittoon ylsivät myös Ilkka Niskanen lähikuvalla ahmasta luovassa sarjassa ja Seppo Pöllänen talvisella susikuvalla uhanalaisten sarjassa. Terävyys osuu hyvin eläimen kasvoihin ja turkkiin, mikä on onnistuneen luontokuvan ydin.” K uv a: O ss i Sa ar in en , N N PC 20 26 pä äv o it to . Lämmin, kultainen taustavalo (todennäköisesti auringonlasku) luo voimakkaan kontrastin ilveksen turkin kanssa. Eläin (ilves) on sijoitettu hieman sivuun, mikä tekee kuvasta dynaamisen eikä liian keskitetyn. Kuvamäärä on kuitenkin vain noin kolmasosa omasta Vuoden Luontokuva -kilpailustamme. Teksti: Esa Mälkönen SUOMALAISMENESTYSTÄ NORJASSA Tekoälyohjelma Chat GPT :n arvio kuvasta (lyhennetty): ”Kuva on erittäin vaikuttava ja tunnelmallinen. Kunniamainintoja suomalaisista saivat Ari-Matti Nikula ja Markus Varesvuo lintusarjassa, Saku Aalto-Setälä nisäkässarjassa, Juhani Laaksonen maisemakuvien sarjassa, Seppo Lindfors, Tuulikki Korhonen ja Seppo Kauppinen lähikuvien sarjassa, Jussi Ahokas reissusarjassa sekä Kirsi Koivisto luovassa sarjassa. N ordic Nature Photo Competition ( NNPC ) on norjalaisten järjestämä kilpailu, joka kerää tyypillisesti nelisentuhatta kuvaa. Ossi Saarisen ilveskuvaukset toivat jälleen huipputuloksen, ja hän otti tyylikkään tunnelmallisella ilveskissakuvalla NNPC 2026 -kilpailun pääpalkinnon ja nisäkässarjan voiton. Etualan oksat kehystävät kohdetta hienovaraisesti ja lisäävät syvyyttä. Kilpailun palkitut kuvat: www.nnpc.no LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 7. NNPC pitää itseään Pohjoismaiden mestaruuskilpailuna, sillä kuvien tulee olla otettu Pohjoismaissa
, SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI | VUOSIKERRAT | / JÄSENETUNA! S L SLV YLI VUODEN LUONTOKUVA LEHDET ▪ Luontokuva-lehti on ilmestynyt vuodesta ja nyt on meneillään . vuosikerta. ▪ Jos et ole vielä jäsen, harkitse liittymistä (sivu ). Näet sen esimerkiksi jäsenkirjeistä (yleensä sen alareunasta). ▪ Lukuoikeus on yksi Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n tärkeistä jäseneduista ja sitä varten saat vuosittain vaihtuvan salasanan. ▪ Kaikki noin ilmestynyttä numeroa on luettavissa digitaalisesti nettiosoitteessa luontokuva.org/lehtiarkisto. / / / /
Uskallan väittää, että jokaiselle luontokuvaajalle oli ohjelmassa vähintään jotain kiinnostavaa. Olemme pyrkineet kehittämään yhdistyksemme perinteistä jäsentapahtumaa myös ulkopuolisille avoimeksi. Tämä on ajatus, jonka varassa uskon, että yhdistyksemme ja järjestämiemme tapahtumien kantava voima paljon on. Toisaalta samalla miljöö pitäisi kuitenkin olla viihtyisä, sillä moni toivoo sijaintia ennemmin jollakin tapaa luonnon helmassa kuin kaupungin keskustassa – ja usein myös toivotaan tapahtumia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Itse ajattelen, että tapahtumiemme pitää olla tulevaisuudessa entistä enemmän molempia: meidän on kyettävä tekemään tapahtumista sellaisia, että te jäsenet olette niistä kiinnostuneita. Mutta pitkä viikonloppu luontokuvaesitysten parissa on lähes väkisin ainakin vähän puuduttava, vaikka esitykset yksittäin olisivat miten mielenkiintoisia. Vain palaute ja siihen reagointi auttavat meitä tekemään sellaista toimintaa, jota jäsenet meiltä odottavat. Harri käsitteli valokuvaajan inspiraatiota eri näkökulmista, joista usea yleisöstä varmasti löysi samaistumisen kohtia. Talvipäivien yksi hienoimmista esityksistä ja taatusti rohkein oli Niko Aarnion ”Luokkahuoneesta lintutorniin”. Hallituksen tapahtumatyöryhmä, Mia, Erkko ja Heidi, olivat luonnostelleet Talvipäiville teeman, ”luontokuvauksen monet kasvot”, sekä suunnitelleet teeman alle monipuolisen ohjelman. –15.3.2026. Muutos, sen kummemmin konkreettinen kuin kulttuurinenkaan, ei tapahdu hetkessä. Eräs Talvipäivien kiinnostava esitys oli Harri Tarvaisen, jolta poimin tämän kolumnin otsikon. Aika oli ennen monella tapaa eri, sen myös moni tunnistaa. Talvipäivien tulevaisuus riippuu siitä, miten pystymme hallituksessa suunnittelemaan tapahtumasta riittävän kiinnostavan riittävän monelle. Järjestöihmisenä hieman eri näkökulmasta inspiroivaa ovat ne hetket, kun voidaan havaita, että olemme onnistuneet. Kaikki eivät pidä tai ole kiinnostuneita kaikista esiintyjistä tai aiheista, eikä järjestäjilläkään kaikki aina mene nappiin. Majoitustiloilta odotetaan tasoa, samoin ruoalta, mutta toisaalta viikonloppupaketin hinta ei saisi karata liian korkeaksi. Hannu Mällinen hallituksen puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 9. Samalla meidän on pyrittävä törmäyttämään uusia ihmisiä mukaan – innostuneita, kiinnostuneita ja päteviä luontokuvaajia erilaisilla taustoilla ja harrastuneisuuden asteella on Suomessa valtavasti enemmän kuin yhdistyksessämme on jäseniä. Se, mikä kaikesta tästä puuttuu, on vuorovaikutus ja sosiaalisuus. Toinen toistaan komeampia kuvia kotimaasta ja maailmalta on internet ja sosiaalinen media tulvillaan. Miten voimme tasapainoilla sen kanssa, että jäsentapahtumillamme on pitkät perinteet ja ehkä toisinaan aika suljetutkin piirit, mutta samalla meidän pitäisi pystyä houkuttelemaan uusia ihmisiä mukaan yhdistyksemme toimintaan. Paikka pitäisi siis olla mielellään julkisilla kulkuvälineillä helposti saavutettavissa. Omasta roolistani käsin pidän suuressa arvossa palautetta ja kaikenlaisia taustakeskusteluja. On varsin tyypillistä, että samasta aiheesta, on se sitten yksittäinen esiintyjä, aihe tai vaikkapa tapahtuman aikatauluun liittyvä seikka, tulee vastaan täsmälleen päinvastaisia näkemyksiä. Hallituksen pähkäiltäväksi jää tällöin, että mihin suuntaan reagoimme. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Inspiraatio S uomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäiviä vietettiin hotelli Gustavelundissa, Tuusulassa 13. Kameratekniikasta kiinnostuneille on tarjolla laidasta laitaan tekniikka-arvosteluja, ja valokuvauksen itseopiskeluun YouTubekanavia. Nykyaika on luontokuvaajille ja luontokuvista kiinnostuneille täynnä informaatioähkyä. Palaute on toisaalta kaksiteräinen miekka, sillä kaikkia emme aina voi miellyttää samaan aikaan. Esityksen jälkeen yleisöstä kysyttiin osuvasti, että moniko on ollut 17-vuotiaana samassa tilanteessa esiintymässä Suomen Luonnonvalokuvaajien Talvipäivillä. Me emme tee tätä itsellemme, vaan teemme tätä teille. Samoin, toinen toistaan kiehtovampia tarinoita kuvauskohteista – ovat ne sitten harvinaisia lintuja tai eksoottisia maisemia, on helppoa ahmia itsensä kylläiseksi. Mutta useammankin ohjelmanumeron jälkeen auditoriossa oli aistittavissa sähköistynyt ja inspiroitunut tunnelma. Luontokuvaus on toisaalta hienoimmillaan siinä, miten yhteinen aihepiiri yhdistää hyvin eri ikäpolvien ihmisiä. Introverteinkin luontokuvaaja haluaa luultavasti joskus päästä kasvotusten keskustelemaan toisten samanhenkisten luontokuvaajien kanssa, hankkimaan uusia tuttavuuksia ja kokemuksia. Sen tunnelman aistiminen, kun yleisö on pitänyt juuri päättyneestä esityksestä ja käy esiintyjän kanssa vuoropuhelua, on järjestävälle taholle yksi palkitsevimmista hetkistä. Yhtälö ei ole helppo: tapahtuman tulisi olla mahdollisimman hyvin saavutettava mahdollisimman monelle. Siksi hallituksen oli aikanaan helppoa hyväksyä työryhmän valmistelema teema ja esiintyjät. Tapahtuman ohjelmarunko pitää olla tarpeeksi kunnianhimoinen, jotta sinne kannattaa tulla paikalle. Vanhempi kaarti, jota edelleen ilahduttavasti yhdistyksemme tapahtumissa ja toiminnassa on paljon mukana, muistelee ehkä välillä kaihollakin aikoja, jolloin yhdistyksen tapahtumat keräsivät paljon nykyistä enemmän osanottajia
Luontokuvauksessa kuvaalan keskeltä rajautuvalle ultralaajakulmaiselle ympyrälle voi olla vaikeampaa keksiä pysyvämmin toimivia käyttötarkoituksia. Kun RF 7– 14 mm objektiivia zoomataan polttovälialueen telepäähän, katoaa musta täysvinjetti kuva-alalta pikkuhiljaa ja n. Objektiivin erittäin laaja kuvakulma huomioiden on erityisen kätevää, että linssiheijastumia on kyetty minimoimaan. Ultralaajakulmien kookas ja kupera etulinssi estää tavanomaisten kierresuodinten käytön. coma ja astigmaattiset vääristymät ovat hyvin korjattuja – joskaan eivät kummassakaan aivan täydellisiä. 10 · LUONTOKUVA · 2 / 2026. Canonin DPPohjelmaan sekä Adobeen on nyttemmin saatavilla automaattinen korjausprofiili, jolloin kuvat näyttävät suoraan konvertterissa huomattavasti paremmilta. 14 mm polttovälillä Canonin kalansilmäzoom tarjoaa 180 ˚ diagonaalisen kuvakulman, jolle voidaan helpomminkin löytää luontokuvauksen sisältä yleiskäyttöä – Etenkin kun objektiivin kalansilmäprojektio (equidistant) tuottaa maltillisen kalansilmäefektin, joka telepäässä ei vaikuta liikaa ”erikoisefektiltä”. Sigman versio on ollut Luontokuva-lehden kokeiltavanakin (nro 6/ 2023 ). Kalansilmäzoomin laajassa päässä kuva-alalle piirtyy täysi ympyrä 190 ˚kuvakulmalla ja kuva-alan reunat siis jäävät mustiksi. Vinjetti voidaan korjata myös manuaalisesti, mutta on vaativaa. On toisaalta huomionarvoista, että vinjetointi on täyden aukon ongelma: se vähenee ja lopulta poistuu himmennettäessä. Canon RF 14 mm -objektiivin kompaktius tuo mukanaan yhden selkeän kompromissin: suoraan kamerasta, ilman korjauksia, optiikka vinjetoi eli tummentaa kuva-alan reunoja täydellä F1.4aukolla merkittävästi. RF 7– 14 mm:n käytettävyyttä lisää sen takaosassa oleva suodinjärjestelmä: objektiivissa voidaan käyttää Canonin Atyypin drop-in suotimia, eli samoja, jotka ovat käytössä Canon EF – EOS R -objektiivisovittimessa (pyöröpolarisaatiosuodin ja vaihtuvavoimakkuuksinen harmaasuodin). Sigmalla on ollut olemassa vuodesta 2023 lähtien niin ikään 14 mm F1.4 ultralaajakulma, toki vain Sonyn Eja Leican Lbajoneteille. 13 mm kohdalla jäljellä on koko kuva-alan kattava kalansilmäkuva. 14 mm:n objektiivin yleiskäyttöä rajoittaa erittäin laaja ja kiinteä kuvakulma, sekä mahdollisesti rajallisiin käyttöskenaarioihin suhteutuva korkea hinta ( 2749 €). Itselleni tulee mieleen lähinnä koko taivaankannen kattavat revontulet tai muut taivaanilmiöt. Uusi kalansilmäzoom pohjaa samalle idealle kuin reilut 15 vuotta sitten julkaistu EF 8– 15 mm f/ 4L Fisheye USM. Saimme Canonin uutuusobjektiivit tuoreeltaan Luontokuva-lehden kokeiltavaksi ennen kuin objektiivien myynti oli varsinaisesti alkanut. Optisesti molemmat soveltuvat mainiosti tähtitaivaalle ja revontulikuvaukseen: tähdet piirtyvät kokeilemissani objektiiveissa varsin pistemäisinä kuva-alan reunoja myöten, eli ns. Canonin Lsarjan objektiivina RF 7– 14 mm F2.8 – 3.5 L Fisheye STM on hintava ( 1979 €), jolloin se soveltuu yleiskäyttöön rajatusti, mutta on toisaalta erikoisobjektiivina laadukas työkalu tarkkarajaisiin käyttökohteisiin. Jos RF 14 mm F1.4 L VCM on jokseenkin niche-tuote, on RF 7– 14 mm F2.8 – 3.5 L Fisheye STM sitä vielä korostetummin. Canon on pystynyt puristamaan ultralaajakulman samaan muotoon kuin valmistajan muut hybridikäyttöön tarkoitetut F1.4 VCMobjektiivit. Oli myös mielenkiintoista havaita, kun RF 14 mm F1.4 L tarkentuu varsin lähelle ( 24 cm), niin ultralaajakulmaisuudestaan huolimatta se tuottaa tyylikästä bokehia suuren aukon lähikuvissa. Canon on korostetun kompakti ja painaa vain 578 g, kun taas Sigma on kaksi kertaa painavampi. Luontokuva-lehden kokeilussa objektiivi oli niin tuore, ettei sille ollut saatavilla objektiivikohtaista korjausprofiilia. RF 14 mm F1.4L VCM :n rakenne on monimutkainen, ja poikkileikkauskuva optiikan sisältä on vaikuttava. Kuvanlaadullisesti RF 7– 14 mm on loistava ja erilaiset aberraatiot ovat hyvin korjattuja. Kiitokset Canon Suomelle objektiivikokeilun mahdollistamisesta. Eräissä valokuvauksen genreissä pallomainen kuva voi olla pätevä tehokeino. Päivänvalossa noin F8arvoilla objektiivia testatessani ei vinjetointi ollut minkäänlainen ongelma, päinvastoin objektiivi tuottaa tasaista, kaunista ja terävää jälkeä reunoja myöten. VÄLINEKOKEILUT Teksti: Hannu Mällinen CANON RF 14MM F1.4 L JA RF 7–14MM F2.8–3.5 L FISHEYE Kokeilussa Canonin uudet ultralaajakulmat C anon julkaisi helmikuussa kaksi ultralaajakulmaista erikoisobjektiivia, kompaktin ja erittäin valovoimaisen 14 mm -kiinteäpolttovälisen ja 7– 14 mm -kalansilmäzoomin. Mutta jos ultralaajakulmaisuuden ohella on tarvetta erittäin suurelle valovoimalle – kuten korostetusti yötaivaan ja sen ilmiöiden kuvaamisessa – on RF 14 mm F1.4L paras ja samalla ainoa EOS R -kameroihin saatavilla oleva 14 mm:n F1.4vaihtoehto
Akkoniementie 25, Sotkamo. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen VUODEN LUONTOKUVAT 2025 Hannu Hautala: Poika, joka rakasti lintuja Aika: 24.1. Esko Rantanen Kuvia koivupuulla Aika: 3.2. NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuva näyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. – 30.5.2026 Paikka: Ideapark, Finnfoto Galleria. Avoinna: ma-su klo 8–21 Erkko Badermann ja Mia Surakka tuovat esiin kohteidensa ilmeikästä käyttäytymistä ja soidinrituaaleja ja täydentävät niitä kuunneltavilla tarinoilla. Kuonomäentie 2, Klaukkala. Paloheinäntie 22, Helsinki. Näyttely on tuotettu Hannu Hautala -säätiön kanssa. – 5.6.2026 Paikka: Sotkamon kirjasto, Kahvila Sallinkulma. Ideaparkinkatu 4, Lempäälä. Pääosassa lintumaailma. Susanna Mansner Hetkiä ajassa Aika: 1.4. Aiheina on luonto, lähinnä eläimet ja linnut. Yhteisnäyttely Heijastuksia – tarinoita kuikan, kaakkurin ja silkkiuikun elämästä Aika: 1.4. Veijo Kilpeläinen Luontokuvia matkan varrelta Aika: 4.5. a 31.3.-31.5.2026 Arktikum Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi Avoinna ma-su klo 10–18 b 1.4.-31.5.2026 Liminganlahden luontokeskus Rantakurvi 6, 91900 Liminka Huhtikuu ma-su klo 10–16, toukokuu klo 8–18 c 5.5.-31.5.2026 Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215, 20100 Turku Avoinna ma-ti klo 11–17, ke klo 11–19, to-su klo 11–17 d 8.6.-19.7.2026 Missio galleria Kainuuntie 22, 88600 Sotkamo Avoinna ti ja to klo 12–16 sekä la klo 10–14 e 8.6.-31.7.2026 Kolin luonto keskus Ukko Yläkolintie 39, 83960 Koli Aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin Janne Salomeri Luonnon kehä, valokuvia luonnosta Kehä ykkösen sisäpuolella Aika: 3.4. Kuvia linnuista, nisäkkäistä ja maisemista etupäässä talvisessa ympäristössä. Avoinna: kirjaston aukioloaikoina Näyttely tarjoaa tietoa kaupunkiluonnosta ja sen asukkaista. Avoinna: ti-pe 10–18, la-su 11–16 Yli sadan kuvan suurnäyttely rakentuu suomalaisen vuodenkierron ihmeen ympärille. – 29.4.2026 Paikka: Paloheinän kirjasto. – 24.5.2026 Paikka: Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, Riihimäki. Avoinna: helmi-huhtikuu ti-su klo 10–16, toukokuu ti-su klo 10–17 25 suurikokoista teosta, jotka kuvaaja on käsityönä siirtänyt koivuvanerille. Avoinna: ma-to klo 9–20, pe klo 9–18, la klo 10–16 Mustavalkokuvien sarja kuljettaa katsojan auringonkukan elämänkaaren läpi – nupusta hiipumiseen. Avoinna: Kahvilan aukioloaikojen mukaan. – 3.5.2026 Paikka: Salon taidemuseo Veturitalli, Mariankatu 14, Salo. – 30.4.2026 Paikka: Klaukkalan kirjasto. K uv a: H an n u H au ta la K uv a: Su sa n n a M an sn er K uv a: Ti m o V es te ri n en LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 11
Aurinko ▲ ▼ ▲ ▼ ▲ ▼ ▲ ▼ Helsinki 5:58 20:44 5:18 21:19 4:39 21:55 4:10 22:27 Oulu 5:36 21:02 4:44 21:49 3:50 22:41 2:59 23:35 Utsjoki 4:59 21:27 3:46 22:37 1:47 0:29 – – Kuu ● ● ● ● KALLONPOTKUTTAJA Kuva: Pertti Turunen, Lähdön jäljet Länsi-Lapissa kallo on jää ja kallonpotkuttaja västäräkki. 12 · LUONTOKUVA · 2 / 2026. Riekot ovat huhtikuun alkuun asti vielä kokovalkoisessa talvipuvussaan, mutta pariskunnat ovat jo eronneet talviparvista ja puolustavat päkättävin äänin pesimäreviiriään. Heleänkeltainen leskenlehti on kevään ensimmäisiä kukkia. AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies Auringon nousu ja lasku sekä kuun vaiheet 17.4. PIKARUOKAA Kuva: Vesa Greis, Jokaiselle jotakin Nauruja muut lokit ovat sopeutuneet mainiosti käyttämään hyväkseen ihmiseltä liikeneviä ravinnonlähteitä. 1.5. Myös kolmas hyljelajimme saimaannorppa synnyttää lumikinoksen sisään. Se imettää poikastaan hyvin rasvaisella maidollaan kuukauden verran, mutta halliemo vain pari viikkoa. Jäiden heikkenemisestä varoiteltiin muidenkin lintujen avulla: kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle. Leskenlehti kuuluu voikukan lailla mykerökukkaisiin, joiden keltaiset kukat ovat itse asiassa kymmenistä pikkuisista kukista koostuvia tiivisrakenteisia kukintoja. Jäät mustuvat västäräkkien saapuessa muuttomatkoiltaan ja heikkenevät ihmisen kantamattomiksi. – 31.5.2026 Päivä 17.4. SUOMI ON PITKÄ MAA Kuva: Pyry Kortelainen, Pariskunta Muuttolintujen paluu on maalis-huhtikuun vaihteessa Etelä-Suomessa jo vauhdissa, kun taas Lapissa tunturikoivikot ovat paksujen nietosten peitossa. Toisaalta päättäjät kehottavat ihmisiä läpi elämän etsimään uusia elannonlähteitä vanhojen tyrehtyessä – juuri niin lokit tekevätkin. 16.5. Kukinnon aiheet ovat kehittyneet jo syksyllä, jolloin kasvi on koonnut vararavintoa maanalaiseen päävarteensa. Norppaemo kulkee poikasen luo jään läpi kaivamansa avannon kautta. Vanha kansa tiesi, että västäräkki potkii pienillä jaloillaan jäätä rikki enemmän kuin tuhannen tuuramiestä. 31.5. Auringon lämmittäessä avointa kasvupaikkaa ehtivät leskenlehdet kukkia ennen muita kukkakasveja, jolloin niiden ei tarvitse kilpailla pölyttäjistä. NYT LUONNOSSA Itämeren hylkeet synnyttävät kuuttinsa lopputalvella, norppa lumikinokseen ja harmaahylje eli halli jäälautalle tai ulkoluodolle. Molemmilla lajeilla poikaset itsenäistyvät yleensä huhtikuun alkuun mennessä. Sopeutumiskyvyltään ne muistuttavatkin ihmisiä – ja sekös meitä riepoo, sillä koemme tällaiset lajit kilpailijoinamme ja nimittelemme niitä häiriköiksi
Tämä näkyy selkeästi Yle Luonnon kyselyssä, johon vastanneet ottivat kantaa esimerkiksi siihen, pitäisikö talouskasvu asettaa aina etusijalle, vaikka luonto ja ympäristö siitä kärsisivät. Metsätalous kohtelee metsiä ja niiden monimuotoisuutta vastuullisesti (65 %). Metsätalous hidastaa toiminnallaan ilmastonmuutosta (46 %). Suomen hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Luontomme suurimmat uhkat ovat suomalaisten mielestä saastuminen ja ympäristömyrkyt (53 % vastaajista), ilmastonmuutos (45 %), roskaantuminen (35 %), luonnon monimuotoisuuden häviäminen eli luontokato (33 %) ja luonnonvarojen ylikulutus (30 %). Peräti kolme neljästä eli 75 prosenttia oli sitä mieltä, että ei pitäisi.” Sitra 2021: ”Kun suomalaisilta kysyttiin tärkeimpiä luontotekemisiä, kärjen tuntumaan nousivat luonnon kohtaaminen vaikuttavien luontokuvien kautta (74 % vastaajista) ja kiinnostavan luontotiedon oppiminen tietokirjoista tai luontodokumenteista (73 % vastaajista). LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 13. Suomen metsien hiilinielulaskenta on vetelällä pohjalla.” Eduskuntavaalien tulokset 2023: Kokoomus 20,8 % äänistä, perussuomalaiset 20,1 %, RKP 4,3 %, KD 4,2 %. Maailman luonnon tilanteesta oli LUONTOKANSA huolissaan 91 prosenttia vastaajista. Metsäteollisuus ei aja omaa etuaan vaan yleistä etua (89 %). KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa. Metsäteollisuus hoitaa teollisuudenaloista parhaiten ympäristövastuun (51 %). Kyselyn mukaan 68 prosenttia vastaajista on melko tai täysin samaa mieltä hakkuukiellon kanssa.” Metsäteollisuus ry 2023: ”Metsätalous hoitaa ympäristöasioita vastuullisesti (54 % suomalaisista). Metsätalous ei aiheuta vesistöihin merkittäviä jätevesipäästöjä (33 %). 13 prosenttia vastanneista ei ollut huolissaan kummastakaan.” Biodiful-kysely 2024: ”Suomalaisista 54 % kokee suurta huolta luontokadon etenemisestä, 27 % ei lainkaan. Luonnon tärkeys motivoi 58 prosenttia toimimaan luonnon monimuotoisuuden puolesta.” Yleisradio 2022: ”Kyselyyn vastanneista noin 48 prosenttia oli yhtä huolissaan niin ilmastonmuutoksesta kuin luontokadosta. Metsäteollisuuden rooli ilmastonmuutoksen (71 %) ja luontokadon torjunnassa (73 %) on erittäin merkittävä tai merkittävä, ja se on vastuullinen sijoituskohde (64 %). Ratkaisut eivät kuitenkaan ehdi vakiintumaan ja skaalautumaan niin, että 1,5 asteen tavoitteen vaatima päästöleikkaus toteutuisi edes vuoteen 2050 mennessä. Vapauden myötä tulee vastuuta – vastuuta ympäristöstä.” Sari Essayah 2022: ”Suomesta ollaan tekemässä EU :n luontomuseota, jonka kulut maksamme.” Suomen luonto -lehden vaalikysely 2023: ” RKP :n mukaan Metsähallituksen nykyinen tuottovaatimus on ’oikealla tasolla’. Perussuomalaiset sanoo metsien lisäsuojelulle yksiselitteisesti ei, samoin MH :n tulostavoitteiden laskulle. Perussuomalaiset luottavat tieteeseen ja tutkimukseen.” ”Suomen metsien ja luonnon hoito on esimerkillistä, eikä kellään EU :ssa ole Suomelle mitään annettavaa. Perussuomalaiset eivät kannata myöskään metsälain uudistamista, metsänhakkuiden vähentämistä, vapaa-ajan kalastajien verkkokieltoa Saimaalle tai verotusja tukimuutoksia kasvisten ja marjojen menekin lisäämiseksi.” Perussuomalaisten Vihreän siirtymän ohjelma 2023: ”Ilmastopolitiikan tulee olla realistista, oikein aikataulutettua ja vaikuttavaa. Tämä on yleisesti tunnustettu fakta. Hiilineutraalin yhteiskunnan tarvitsema teknologia on hyvässä kehitysvaiheessa. Suomalaisista 56 % on huolestuneita tai erittäin huolestuneita Suomen luonnon tilasta. Syke 2024: ”Hallituksen ehdotus vanhojen metsien määritelmästä on tieteellisen tiedon tarkoitushakuista vääristelyä ja rikkoo EU :n luontostrategiaa, johon Suomi on sitoutunut.” Kokoomus 2018: ”Meille kokoomuksessa lähtökohtana on ihmisen vapaus toteuttaa itseään ilman holhoavia rajoituksia niin yksityishenkilönä kuin elinkeinonharjoittajanakin. Suomen luonnosta oli huolissaan 72 prosenttia ja neljännes ei ollut.” Greenpeace 2022: ”Kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista on melko tai täysin samaa mieltä siitä, että Suomen viimeiset luonnonmetsät täytyy suojella viipymättä. Teksti ja kuva: Pertti Koskimies Y le 2019: ”Suhtaudumme kaikkea muuta kuin välinpitämättömästi ympäristöä koskeviin päätöksiin. Lähes yhtä tärkeää on eri maiden luonnon kokeminen matkoilla (69 % vastaajista).” Valtioneuvosto 2022: ”Suomalaisista 80 % on huolestuneita tai erittäin huolestuneita maailman luonnon tilasta. Luonnonmetsien suojelun lisäksi enemmistö vastaajista kannattaa valtion omistamien vanhojen metsien asettamista välittömään hakkuukieltoon jo ennen pysyvän suojelupäätöksen tekemistä. Puolueen mukaan luontokadon tai ilmastonmuutoksen pysäyttämistä ei tule kirjata keskeisinä tulevaan hallitusohjelmaan, eikä myöskään tavoitetta vesistöjen hyvän tilan saavuttamisesta. Kansalaisista 40 % kannattaa voimakkaita hallituksen toimia luonnon köyhtymisen ratkaisemiseksi, mutta 25 % oli eri mieltä.” Sitra 2025: ”Suomalaisten tietoisuus luontokadon etenemisestä on myös noussut aiemmasta. Tulevaisuudessa metsäteollisuus kykenee vaikuttamaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen (72 %) ja huolehtimaan vesien suojelusta (64 %).” Liikenneja viestintäministeriö 2021: ”Ilman uusia toimia Suomen kotimaan ja lähtevän kansainvälisen liikenteen lentojen määrän arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä 15–20 prosenttia ja päästöjen 20–25 prosenttia verrattuna vuoteen 2018.” Ruokatieto 2026: Suomalaisista 94 prosenttia syö lihaa jossain muodossa, ja lihan määrä suomalaisten lautasilla on lähes kolminkertaistunut 60 vuodessa. Metsäteollisuusyritykset tuottavat luotettavaa metsätietoa (24 %)
14 · LUONTOKUVA · 2 / 2026
Tähän mennessä aika oli pitkälti kulunut kiskoessa ahkiota uhkaaTeksti ja kuvat: Jetro Luhtaa c Menomatkalla tunturiin. Valmistauduin viettämään koko kevään samalla seudulla tunturissa, ja palaamaan takaisin ihmisasutuksen pariin jalkapatikalla lumien sulettua. Ohuen ennakkotietämykseni mukaan kelirikon aikana sulamisvesien virrat vyöryisivät pitkin tuntureita, kantava lumi muuttuisi läpipääsemättömäksi sohjoliisteriksi ja ainoastaan tulvivat joet rikkoisivat veden eri olomuotojen muodostaman labyrintin. Pakkasin siis mukaani valtavan läjän ruokaa, varusteet, joilla pärjää niin metrisillä hangilla kuin paahtavassa helteessäkin sekä tietysti kaikki mahdolliset kuvausvälineet. Varmempaa tietoa oli se, että mikäli mielisi nähdä saatikka kuvata tuntureilla asustelevien lintujen keväisiä menoja, olisi paikalla oltava juuri oikealla hetkellä talven vaihtuessa kesään. Termisjärven heijastus muutama minuutti ennen keskiyötä. KEVÄÄN TULO TUNTURIIN H alusin päästä näkemään, mitä tapahtuu Käsivarren tuntureilla talven ja kesän välissä kevään kiivaimmassa taitekohdassa. Lähtiessäni toukokuun puolessa välissä Kilpisjärveltä hiihtokeli hipoi täydellisyyttä, ja tavarakuorma kulki kevyesti pitkin kantavia hankia. Reissua oli kulunut hieman yli viikko, kun saavuin leiripaikakseni valikoituneelle Somasjärvelle Käsivarren koillisnurkkaukseen. Tasan viiden viikon ruuat mahtuivat sopivasti ahkioon, joten siitä tuli myös aikaraja retken pituudelle. a Keväinen lumilabyrintti LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 15
van upottavan lumisoseen sekä sulien pälvipaikkojen läpi. Seuraavat kolme viikkoa saisin käyttää ainoastaan autioiden kinkamien koluamiseen kameran kanssa vailla ainuttakaan huolenhäivää tai velvoitetta. d Suokukkojen pyrähtelyä ja taisteluita oli hieman vaikea kuvata. Yön tunteja lukuun ottamatta kirkkaan auringonpaisteiset päivät eivät olleet järin tuottoisaa aikaa ainakaan kuvaamisen kannalta. Monet linnuista tuntuivat myös viettävän seesteistä siesta-aikaa keskipäivän aurinkoisimpien tuntien ajan. Voimakkaan lämpöväreilyn ansiosta sulapaikoilla tepastelevat linnut muuttuivat pitkän objektiivin läpi katsottuna epämääräiseksi puuroksi. Häikäisevän kirkkaita tunturilakeuksia kiikaroidessa suunnitelmat ja haaveet alkoivat muuttua todeksi. Kuvia ei ollut vielä juurikaan syntynyt, mutta laajakulmaobjektiivin olin onnistunut tuhoamaan kaatamalla kameran jalustoineen päivineen kivikkoon. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko vauhditti seuraavan aamun herätystä muuttamalla teltan saunaksi. Tietämykseni vakituisesti tunturissa asuvien siivekkäiden soidinmenoista tai muutolta palaavien lintujen olinpaikoista ja aikatauluista lähenteli reissun alussa nollaa. 16 · LUONTOKUVA · 2 / 2026. Päivät käytin siis kuvaamisen sijasta sopivien kuvauspaikkojen kartoittamiseen sekä helppokulkuisten kävelyreittien etsimiseen lumilaikkujen sokkeloista. Ensimmäisellä Somasjärvellä viettämälläni viikolla lumitilanne oli täydellinen leiripaikkani vierustalta levittäytyvän hiekkaharjusokkelon kuvaamiseen. Loppuyön ajan ihastelin maisemia makuupussiin kääriytyneenä. Harjujen rinteillä oli juuri sopivassa määrin lumilaikkuja, jotka loivat oman labyrinttinsä jo valmiiksi kiehtovaan maisemaan. Tiiviissä kukko porukassa linnut jäivät aina toistensa eteen. Viimeisimpinä päivinä paksut sumupilvet ja hennot lumisateet olivat peittäneet tunturit alleen, joten odottava tunnelma vallitsi pystyttäessäni telttaa valkoisessa maisemassa pienen hiekkaharjun kupeeseen. Täydellinen tietämättömyys sekä varsin rajallinen määrä sopivia kuvausvaloja oli yhdistelmä, joka tuotti runsaasti pään vaivaa. Yöllä reittien ja kuvauskohteiden piti olla tiedossa, sillä keskiyön lumoavassa valossa tunnit kuluivat salakavalan nopeasti. Myös lintukuvauksen saralla toiveet alkoivat heti toteutua. Jäistä vapautuneen suvantopaikan reunamilta löysin muiden kahlaajien ohella soidinpuvuissaan pörhisteleviä suokukkoja. Pitkällisen ryömintäoperaation seurauksena muistikortti oli täynnä suokukkokuvia ja joka ikinen vaatekappale litimärkä
Harmikseni kiirunoiden valitsemat tähystyspaikat eivät koskaan sijainneet samalla harjanteella, jolla itse katselin maisemia sekä menetettyjä kuvausmahdollisuuksia. Aamuyöllä aurinko pilkisti pilvien takaa, ja maisemakuvia en onnistunut enää tyrimään. Tämä pariskunta vietti paljon aikaa sulavien jokien penkoilla. Sadetta seuranneen aurinkoisen päivän aikana uusia jokia ja puroja tuntui ilmestyvän kuin tyhjästä lumikansien päälle virtaamaan. Ensimmäistä kertaa tajusin kuulevani sinirinnan laulua, ja huomasin allipariskunnan huutelemassa Somasjärveä reunustavalla sulakaistaleella. Koska maasto oli sulamisvesin myötä jatkuvassa muutoksessa, muuttuivat lintujen olinpaikat myös samalla rytmillä. Aamupäivällä hiihtelin tyytyväisenä tunturista laskevan joen ylitse muutamia lätäköitä väistellen. Sateiden jälkeen havaitsin myös kerralla joukon uusia muuttolintuja. Olin tyytyväinen, kun vastaan tullut kiirunaherra ei ottanut heti siipiä alleen, vaan tepasteli jopa lähemmäs tekemään tuttavuutta. Lisäksi toisen viikon aikana toukokuun vaihtuessa kesäkuuksi sää muuttui sateisemmaksi, joten sopivat hetket kuvaamiselle vähenivät entisestään. Seuraavana yönä pääsin vihdoin ihastelemaan kiirunoita kamerankantaman päästä. Synkkien ja vetisten päivien aktiviteetteihin lukeutuivat nukkuminen, syöminen, tyhjään tuijottelu sekä ruokapakettien etikettien lueskelu. Lintujen narisevat äänet kaikuivat tyynessä yössä, kun ne kaartelivat harjanteilla upealta näköalapaikalta toiselle. Onneksi järki oli sentään päivällä pelittänyt, ja olin katsellut valmiit jalansijat harjumaiseman kuvaamiselle. Muutamaan sadepäivään yllättävää jännitystä toi myös telttakaarien äkillinen katkeilu, ja siitä seurannut aivopähkinä, jossa kolme kaarta piti korjata yhdellä korjauspalalla. Laukaisinsormeni oli tilanteessa jopa ajatuksenjuoksuani hitaampi, joten muistikortti ei saanut täytettä uusista kiirunakuvista. LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 17. En kuitenkaan ollut vielä hoksannut, miten soidinkuvaus toimii. Kuvaajalle vauhdilla muuttuvat näkymät olivat unelmien täyttymys. Iltapäivällä suksenjälkien päällä oli puolisen metriä vinhasti virtaavaa vettä. a Mättään päällä päivystäneelle lirolle tuli kiire, kun kumppani alkoi alkoi kutsua sitä suvunjatkamispuuhiin. Ensimmäisen sadepäivän ja -yön jälkeen sulaminen alkoi kuitenkin saada uutta puhtia. Kirkkaat yöt hujahtivat ohi vilauksessa, ja sadepäivät kestivät ikuisuuksia. Yöauringon kultaisessa valossa en kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta lähteä harjujen huipuilla lentelevien vitivalkoisten kiirunaherrojen perään. Kuvattavaa oli jatkuvasti joka puolella, joten kiire sen kuin yltyi. Turkoosit tulvalammikot, lumen seassa reittiään puhkovat joet ja veden mukana kulkeutuvat jäälautat muodostivat maisemiin kiehtovia kerroksia. d Kiirunat eivät viihtyneet pelkästään tunturissa. Huhupuheiden mukaisesta kaiken alleen hu kut tavasta vedenpaisumuksesta ei ollut vielä näkynyt merkkiäkään, vaikka porottavaa auringonpaistetta olikin riittänyt. Pälvellä piilotteleva kesäasuun vaihtanut naaraskiiruna oli jäänyt nimittäin minulta huomaamatta, ja nyt koiras esitteli kaikki temppunsa sekä maasta että ilmasta käsin. Nopeasti paljastui, että kevätkiihkon vallassa toikkaroiva lintu piti hölmistynyttä kuvaajaa kilpakosijanaan
18 · LUONTOKUVA · 2 / 2026
Ajankäytöllisesti tällaisessa retkessä ei varsinaisesti ole järkeä, mutta siihenpä huonot puolet reissusta jäävätkin. Viritin kameran keskelle soidintannerta, ja vetäydyin tuntuvan välimatkan päähän odottelemaan. Nyt kun ymmärsin, millä tavoin kuvia pitäisi räpsiä, alkoivat linnut siirtyä pesilleen ja maisemien kiehtova vaihtelevuus tasaantui. Tiesin myös, että hyvissä kuvissa tulisi välittyä keväisen ympäristön ainutlaatuinen tunnelma. Sulamisvesien ansiosta saari jäi veden alle, ja kukkojen soidinpaikka siirtyi joen rantatörmälle. Maisemallinen kuva upealta soidinpaikalta jäi ainoastaan muistoksi omille verkkokalvoilleni vauhdittamaan uusien retkien suunnittelua seuraaville vuosille. Kokemani kevät oli kuitenkin varsin lempeä. Lintukuvaukseni kaikki pulmat kulminoituivat suokukkoihin, joita olin päässyt jo pari viikkoa sitten ensi kertaa ihastelemaan. Toki paluumatkan kävelymarssi ahkiota ja suksia mukana raahaten tuotti tuskanhikeä, mutta ehkäpä se oli vain hyvää vastapainoa kolmen viikon maassa, puskissa ja teltassa paikoillaan makoilulle. Kukot osoittautuivat kuitenkin huomattavan aroiksi soidinpaikallaan, joten jouduin käyttämään tunnelitelttaani kukkojen kuvaamiseen. Yritin vielä kuvata suokukoista maisemallisia otoksia kaukolaukaisimen avulla. Tavanomaisiinkin kuviin painautuu aivan oma merkityksellisen leimansa. Ennen kaikkea pitkä ja monipolvinen retki tuo kuvaamiseen omanlaistaan tunnelmaa. Hajonnutta laajakulmalinssiä tuli välillä ikävä. Tunsin lähiympäristön sopivat kuvauspaikat, ja tiesin jotakuinkin, mistä mitäkin lintuja voisi kameran eteen löytää. Epämääräisestä piilotelttakyhäelmästä käsin sain kukot kuvattua keskiyön valossa, mutta jokin jäi vielä puuttumaan. Kaiken kukkuraksi napakka pakkanen huurusti kameran linssin yön aikana täydellisesti. Äkkäsin vesipääskyt lammelta, jonka rannassa oli kaistale avointa vettä, ja sain mukavat kuvat. Vaikka kevään aikana kuvaamistapani järkevyys pani mietteliääksi, oli pohdintani lopputulos miltei alusta alkaen selvä. Ylempänä tunturissa keräkurmitsat tuntuivat tippuneen suoraan taivaalta pesilleen hautomaan. Vastavuoroisesti pitkällinen tunturissa lorviminen lisää todennäköisyyttä mieleenpainuville kohtaamisille. Aikataulullisten haasteiden lisäksi mukaan tuli myös uusi pulma, jonka huomasin viimeistään kuvatessani yöauringossa sädehtivien lirojen soidinmenoja. Mutta miksi ihmeessä olen raahautunut maamme kaukaisimpaan mahdolliseen kolkkaan kuvaamaan tuiki tavallisia lajeja, joita voisi muualla kuvata paljon helpomminkin. Kuvausmahdollisuuksien vähentyessä ruokakin alkoi käydä vähiin. Ennen retkeä ruokien riittävyys, lumen sulavuus ja liikkumisen vaikeus hieman huoletti. Kolmannella viikolla kesäkuun puolenvälin lähestyessä kiivain kevät alkoi kuitenkin olla ohi. Pitkä retki epätavanomaisena ajankohtana tarjoaa myös loistavan mahdollisuuden paneutua täysin häiriöttä luonnon tutkiskeluun. LUONTOKUVA · 2 / 2026 · 19. Parhaimmillaan aikaa sekä hikipisaroita uhraamalla saattaa päästä näkemään jopa jotain uutta ja erilaista. Sinirintoja en tajunnut edes kunnolla kuvata, ennen kuin niiden lauluinto hiipui. Kukkojen varsinainen soidinpaikka sijaitsi suvantopaikan keskellä pienellä veden saartamalla saarekkeella kamerani ulottumattomissa. d Kevään edetessä lintujen olinpaikat muuttuivat nopeasti. Lopulta kiinnostavin kevään taitekohta ei kestänyt kovin kauaa. Möhlittyäni ensimmäisten päivien kiirunatilanteet sain loppureissun ajan kuvata pitkälti paikallaan nököttäviä kiirunaherroja. Kameralle tallentuneissa kuvissa tuntui olevan kaikki kohdallaan. Ja mikäpä toisaalta olisikaan luontokuvaajalle mieluisampaa kuin omalla harrastuspaikallaan oleskelu aamusta iltaan viikko toisensa perään. Parin viikon aikana olin vähitellen päässyt jyvälle keväisen tunturiluonnon kuvaamisesta. Seuraavana päivänä sula alue oli jo liian iso ja kuvaaminen mahdotonta. Tältä retkeltä mainittakoon vaikkapa melkein pääni päälle istunut (rauhanomainen) tunturikihu sekä kettu, jonka sateisen päivän uintiretkiä jokisuvannon poikki sain seurata hyvän tovin. Liikkuminen sohjolumessa oli aluksi vaikeaa, mutta kevään edetessä tuntureille jäänyt lumi painui tahnaksi, joka kannatteli hiihtäjää hyvin. Onneksi myös lumi oli huvennut siihen malliin, että päätös paluumatkan tekemisestä oli helppo. aa Sulava lumi sekä jää muodostivat kiehtovia näkymiä. Kuten hieman arvelinkin, kukot vierastivat kameraa, eivätkä uskaltautuneet laskeutumaan sopivasti kuvaussektoriin
Ja mikä parasta – niillä on persoonallisuutta! Juuri se tekee lintukuvauksesta niin uskomattoman kiehtovaa, hän sanoo. Loppu on historiaa. LINNUT, VALO JA HETKI J o 12-vuotiaana Terje Kolaas tutustui lintujen tarkkailuun ja jäi heti koukkuun. Nature Photographer of the Year ( NPOTY ) -kilpailun pääpalkinnon, joka komeilee nyt hänen takan reunuksellaan. Hän pyörittää myös Northern Birding -retkitoimistoa, joka vie lintuharrastajia Norjan d Teerikoiras Canon EOS R6 Mark II , 400 mm, 1/13 s, f2.8, iso 12800 b Pikkuruokki Canon EOS R3, 400 mm, 1/1600 s, f2.8, iso 1000 20 · LUONTOKUVA · 2 / 2026. Kuvauksen lisäksi hän opettaa lintutuntemusta Nord-yliopistossa, jossa opiskelijat oppivat tunnistamaan lajeja ulkonäön ja äänten perusteella. Elinikäistä oppimista Terje on käyttänyt koko elämänsä lintujen kielen oppimiseen. Ne eivät ole vain kauniita ja monimuotoisia, vaan niillä on usein äärimmäisiä sopeumia – esimerkiksi kyky Teksti: Petter Gjelsnes Kuvat: Terje Kolaas lentää tuhansia kilometrejä muuttomatkalla, sietää arktista kylmyyttä tai sukeltaa syvälle kalan perässä. – Linnut ovat vaikuttavia olentoja. Lisäksi niiden käyttäytyminen on kiehtovaa ja vaatii aikaa ja ymmärrystä. Hän on julkaissut omia kirjoja ja voittanut mm. Levangerista kotoisin oleva kuvaaja kertoo innostuneesti, että linnut tarjoavat ihmetystä, onnistumisen tunteita ja taianomaisia hetkiä. Tänään hän on yksi Norjan arvostetuimmista lintukuvaajista, jonka kuvia on nähty lehtien kansissa ympäri maailmaa