VUODEN LUONTOKUVAT Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 2/ 20 25 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI | . VUOSIKERTA | TAKATALVI O · K · A M V / 462424-2502 PAL.VKO: 2025-23. S L SLV · · · K O L S € · S K V , R K H W ”Y ” 44
S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. S L SLV VUODEN LUONTOKUVA H E L S I N G I N L A S I P A L A T S I , B I O R E X , M A N N E R H E I M I N T I E 2 2 – 2 4 FESTIVAALI . Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. • Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa. Liity mukaan. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. pirjo.h.lindfors@gmail.com B E Kirkkonummi J E Espoo K J Karjalohja L O Espoo L J Turku, varapuheenjohtaja M H Rovaniemi S H Vantaa S M Tampere K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. . Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) L P puheenjohtaja Helsinki puh. Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. 2025 V L K G V L 2025 2023 2024 2020 2021 2022 . • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. . L L : . L . Tai alla olevalla kupongilla. Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena . Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). Katso ja täytä jäsenhakemus netissä. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä
Tämä avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia niin kuvaesityksiin kuin kilpailuihin. | 30.10. 34). Kuvan sommittelu on erinomainen – lokki on ilmassa siivet levällään, kun taas nokikana näyttää pyrkivän pois veden roiskahtaessa. Oheisesta kuvastani tekoäly kertoi selvällä suomen kielellä: ”Tämä on upea ja dynaaminen kuva! Se tallentaa harvinaisen ja dramaattisen hetken luonnossa, jossa naurulokki ja nokikana näyttävät olevan konfliktissa. | 27.8. Jos haluaa voimakkaan liikekuvan veden dynamiikalla, ensimmäinen kuva (telkkä) voi olla voittaja. Esa Mälkönen, päätoimittaja K uv a: Es a M äl kö n en , n au ru lo kk i vs . ”Paras kuva. Mutta molemmat ovat upeita otoksia!” Aivan kuin olisi viestitellyt ihmisen kanssa. nokikana) voittaa hieman, koska siinä on enemmän tarinaa ja jännitystä. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. Pyysin tekoälyohjelmaa vertaamaan ko. Vastaukset eri kuviin olivat hyvin positiivisia, mutta hämmästyttävän analyyttisiä. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. | 17.12. Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 79 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva Markus Varesvuo, punarinta luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 O N N I ES A H A N N U M . n o ki ka n a LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 3. 045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2025 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2025 Kuusi numeroa: 12.2. | 9.4. Ohjelman ”äly” toki perustuu vain siihen, mitä sille on opetettu maailman kuvapaljoudessa, mutta juuri siksi tekoälyn arviot voivat hyvinkin osua normimakuun. TI M O -H EI K K I V -P EM IL IA M ER JA M AT TI PE RT TI O SS I R A IJ A JU K K A 4041 0955 Tekoäly häikäisee kuvatuomarina A sensin ilmaisen tekoälyohjelma Chat GPT :n tietokoneelleni ja innostuin kyselemään sen mielipiteitä muutamista kuvista. Nämä erikoistoimet aina kerrotaan kuvateksteissä. Se riippuu siitä, mitä arvostaa enemmän. | 4.6. Osaisiko tekoäly esimerkiksi ennakoida kuvaajaa paremmin, mitkä kuvat kannattaa kisoihin valita. kuvaa erääseen itselleni mieluisaan pärskyvän veden telkkäkuvaani, kumpi on parempi. Taustan pehmeä bokeh korostaa hienosti pääkohteita, ja valaistus tuo esiin lintujen yksityiskohdat upeasti. Jos minun (Chat GPT :n) pitäisi valita, toinen kuva (naurulokki vs. Loistava tilannekuva täynnä liikettä ja energiaa!” Kyllä sitä hämmästyi, miten kohteliaasti, ihmismäisesti ja perustellusti tekoäly kirjoitti. On meillä lehdessä poikkeuksellisesti myös yksi tekoälyllä tehty kuva, orava (s. Lintulajitkin olivat oikein. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Matti Alasaarela, Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, Emilia Milonoff, V-P Peräkylä, Onni Rantanen, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Tässä lehdessä laitoimme tekoälyn analysoimaan pohjoismaisen NNPC -kuvakilpailun voittoisan sisiliskokuvan (s. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. Jos taas arvostaa vuorovaikutusta ja dramaattista kohtausta, toinen kuva on paras. 12)
52 ABSTRAKTIO JA MINIMALISMI Jaana Kotamäki luovan kuvailmauksen ytimessä 56 RYHÄVALAITA KUVAAMASSA Alwin Hardenbol Jäämeren äärellä 59 NOKIKANA ITKEE Hannu Eskonen seurasi nokikanojen yhteenottoja. SISÄLLYS NUMERO 2 / 2025 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Tekoäly häikäisee kuvatuomarina 6 AJANKOHTAISTA Uutisia ja huomioita. 72 OLEN MIETTINYT Emilia Milonoff: Identiteettikriisi 74 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Suurpetokuvia ilman kaupallisia piilokojuja. 40 METSÄ SOI Mia Surakka metsomailla 60 SAIMAANNORPPA HAASTAA KUVAAJAN Anssi Vainikka avaa vastuullisen kuvaamisen keinoja. 35 OULANGAN KOTKAKOJUILLA Lassi Rautiainen muistelee kotkakuvauksen kehittymistä. päävoitto ja nuorten sarjan voitto 13 UUDET KIRJAT Kirja-arvosteluissa Retki Ikimetsään ja Perhosmaailma 14 VÄLINEUUTUUDET Tekniikkaa ja tarvikkeita 15 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 24 TAKATALVEN VOIMA Markus Varesvuo ja linnut lumimyräkässä 30 ORAVAPROJEKTI PUUN LATVASSA Tuomas Heinonen viritti korkealle kamera-ansan. Kolumnit 62 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Lajituntemus auttaa pöllöjen kuvaamisessa. 64 RUUDUN TAKAA Matti Alasaarela: Kurkiparvet 66 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Röysiä ja jääpalloja 68 AMMATTILAISTEN MATKASSA Makku Saiha: Arkistojen kätköillä 70 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Merkitty – haittaako. 16 V NIIN KUIN VARANGIN VETOVOIMA Minna Lindrothin sarjan ”Luontokuvausta norjalaisittain” osa 2/4: Knut-Sverre Horn K uv a: K n u tSv er re H o rn K uv a: M ia Su ra kk a K uv a: Ja an a K o ta m äk i LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 5. 76 SLV ry:n jäsenetuyritykset 78 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 79 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot 44 KÄÄRMEITÄ, KONNIA, KORENTOJA Jukka-Pekka Tikkanen, VLK-voittaja 2013, innostuu yhä matelijoista. Puheenvuoro eläinten kotirauhasta. 9 SLV Pirjo Lindfors: Meitä pitäisi olla enemmän! 10 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 11 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Murrosikäiset 12 SUOMALAISMENESTYSTÄ NORJASSA NNPC-kilpailusta mm. 8 EETTINEN TOIMIKUNTA Tiina Kauppinen: Eläinten ruokinta kuvauspaikoilla – Mitä sen vaikutuksista tiedetään. 48 TOISENLAISIA KUVIA Hannu Ahonen, VLK-voittaja 2002, pyrkii dokumentaarisuudesta mielikuvitusmaailmoihin
Hilpeyttä herättänyt teema on ollut huippusuosittu, joten se päätettiin taas kymmenen vuoden jälkeen ottaa takaisin. Samanlaista riippuvuutta lintujen runsauden ja yöperhosten runsauden välillä ei kuitenkaan havaittu Eteläja Keski-Suomessa eikä niiden yöperhosten osalta, joiden toukkia on lintujen saatavilla vasta myöhemmin kesällä. Munina tai aikuisina talvehtivien yöperhosten määrä keväällä ja alkukesällä selittää merkitsevästi lintujen runsautta erityisesti havumetsävyöhykkeen pohjoisosassa. Kaupunkiluonto voi kuitenkin olla jopa monimuotoisempaa kuin maaseudun tehokkaasti hoidettu maaja metsätalousmaisema. Kanta on tiheimmillään (yli 30 yksilöä/1000 ha) Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, Satakunnan eteläosien ja Länsi-Uudenmaan alueella. Yöperhosten runsaus vaikuttaa pohjoisten metsien lintujen määrään Tutkimuksessa selvitettiin, miten muutokset yöperhosten määrässä vaikuttavat hyönteisiä syövien lintujen pesimäkantoihin Suomessa. Heidän lähiluontonsa on kaupunkiluontoa: villin luonnon saarekkeita rakennusten, teiden ja parkkipaikkojen puristuksessa. Urbaani kevät on ollut Kevätseurannan teemana kahdesti aiemminkin, vuosina 2015 ja 2005. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen A n tt i Le in o n en , su si Se pp o K er än en , va lk o h än tä ka ur is Es a M äl kö se n , ke ih äs m it ta ri A n tt i Le in o n en , la ul uj o u ts en et Luontoliiton Kevätseuranta: Teemana urbaani kevät Luontoliiton jo 49 vuotta jatkuneen Kevätseuranta-kampanjan teemana on tänä vuonna urbaani kevät. Suomen väestöstä noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa. Kyse on myös poliittisesta vastuusta: kun susia käytetään poliittisena keppihevosena, tilanne voi näyttäytyä susialueilla sellaisena, jota ei ole pakko hyväksyä, jolloin motivaatio sopeutua susien kanssa e lämiseen saattaa laskea entisestään. Valkohäntäkannassa pientä laskua Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuden kanta-arvion mukaan Suomessa oli talvella 2024–2025 noin 107 000 valkohäntäpeuraa (-kaurista). Yhteiskunnallinen muutos tapporahoista suojeluun on ollut verrattain tuore prosessi. Vaikka kaupunkilainen saattaa suunnata retkelle kaupungin ulkopuolelle halutessaan päästä luontoon, hän viettää kuitenkin arjessaan enemmän aikaa lähiluonnossa jopa huomaamattaan. Tutkimus perustuu Lieksassa 2019–2020 tehtyihin haastatteluihin ja havainnointiin sekä dokumentaarisiin lähteisiin ja sosiaalisen median keskusteluihin. Tämä korostaa, kuinka lajien välinen vuorovaikutus on sidoksissa ympäristöön, ja viittaa siihen, että hyönteiskantojen taantuminen voi johtaa niitä syövien lintujen vähenemiseen. Väitös: Sudet kuuluvat Suomen luontoon Sanna Komin väitöstutkimuksessa analysoidaan, miksi susiensuojelu herättää niin kiivasta keskustelua Suomessa. Usein sanotaan, että negatiiviset asenteet susia kohtaan olisivat automaattinen osa ihmisten ja susien yhteistä historiaa, mutta väitöstutkimus esittää etenkin eliittiin kuuluvien metsästäjien aktiivisesti luoneen negatiivista kuvaa susista 1900-luvun vaihteessa. Pohjoista vaikutusta selittää, että siellä lintujen pesimäkaudet ovat lyhyitä, ravintoverkot yksinkertaisia ja yöperhosten määrän vaihtelu eri vuosina on luonnostaan voimakasta. Kanta on pienentynyt viime vuodesta noin 5 %. Kanta-arvio sovittaa yhteen eri aineistoissa nähtävän kehityksen. Saalis ja metsästäjien arviot viittaavat kannan pienenemiseen, mutta peurakolareiden määrä on pysynyt ennallaan. 6 · LUONTOKUVA · 2 / 2025 6 · LUONTOKUVA · 2 / 2025
Älä siis jaa pesivien eläinten paikkatietoja kenellekään. Muuttolinnut palaavat takaisin pitkän talven jälkeen, aloittavat kiihkeät soidinmenonsa ja lopulta hiljentyvät pesimään. Kukapa ei ihastuisi söpöihin ketun pentuihin tai pöllön poikasiin sosiaalisen median kanavissa. Eläinten poikaset vetävät valokuvaajia puoleensa magneetin lailla. Seurattujen puiden lehtien puhkeamisen ajankohdassa havaittiin jopa 12 päivän ero. Se lisää myös muiden kuvaajien innostusta lähteä etsimään samoja eläimiä ja pesiä, mikä altistaa eläimet häiriöille. LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 7. Suomalaiset saivat neljä kunniamainintaa: lintusarjassa Stefan Gerrits lokeilla utuisessa jyrkänteessä, ilmakuvasarjassa Elmeri Juuti dronekuvalla kuikkalinnuista tunnelmallisessa valossa, taidekuvasarjassa Tom Nickels lähikuvalla pelikaanin nokasta ja Ilkka Niskanen Hetkiä luonnossa -sarjassa jänissiluetilla revontulinäkymässä. Lintujen ja muiden eläinten pesimärauhan rikkominen on kielletty myös luonnonsuojelulailla. Älä jaa paikkatietoja edes parhaalle kaverillesi Vastuullinen valokuvaaja ymmärtää, että paikkatietojen jakaminen muille luonnossa liikkujille lisää häiriöitä pesän läheisyydessä. Kymenlaakson Sippolasta löytyi erittäin uhanalainen röyhelökääpä, joka on vähitellen levinnyt eteläiseen Suomeen. Tunne vastuusi, äläkä kuvaa pesintää. Jos jokainen kuvaaja kertoo paikan, vaikka vain yhdelle, niin se on nopeasti kymmenien ihmisten tiedossa, ja riski pesinnän epäonnistumiseen kasvaa. Tutkimus osoittaa, että yksittäisten puiden kasvukauden ajoitus ja kesto eroavat paikallisten kasvuolosuhteiden vuoksi jopa suhteellisen pienessä ja yhtenäisessä metsäalueessa. Suojelualueilta merkittäviä kasvija kääpähavaintoja 2024 Metsähallituksen kartoituksissa löydettiin viime vuonna useita uusia esiintymiä putkilokasveista, kuten lettorikkoja ja tundrasaroja. Muista, että olet sosiaalisessa mediassa usein esikuva omille seuraajillesi. Se lisää painetta reaaliaikaiseen kuvien ja videoiden julkaisuun. Jos sattumalta törmäät lintujen maastopoikasiin, poistu paikalta mahdollisimman nopeasti. Oulangan kansallispuistolle löytyi uusi laji, erittäin uhanalainen kanadankääpä. Tunne vastuusi Oleellista on, että valokuvaaja tuntee kohteensa tarpeet ja käyttäytymisen tarkasti sekä huomioi oman toimintansa vaikutukset. Suomen Luonnonvalokuvaajien eettiset periaatteet: https://luontokuva.org/eettiset-saannot PUHEENVUORO Luonnon eläimet ansaitsevat kotirauhan! b Sääksi voi lähteä pesältään jopa satojen metrien päästä ihmisen lähestyessä pesää ja näin munat tai poikaset voivat jäädä ilman emon suojaa. Aina luonnossa liikkuessa on muistettava, että se on eläinten koti. Finnfoto ry Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Suomen Ammattiluontokuvaajat SAL ry K uv a: M ik ko O iv uk ka Il kk a N is ka n en , G la n zl ic h te r 20 25 , ku n n ia m ai n in ta Suomalaismenestystä Glanzlichter-kilpailussa Saksan Glanzlichter 2025 -kilpailu saavutti oman ennätyksenä 22 700 kuvalla 949 kuvaajalta 35 maasta. Vilkkaan polun varteen tai mökkipihan pönttöihin asettuneet linnut voivat olla tottuneita ihmisiin. Kuvat: glantzlichter.com Saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Pääpalkinnon otti norjalainen Pål Hermansen dronekuvalla jääkarhusta mursusaaliin kanssa. Ehdoton rauha haudonta-aikana Sosiaalinen media on monelle valokuvaajalle tärkeä paikka esitellä omia luontokuvia. Julkaise kuvat vasta, kun poikaset ovat varmasti lähteneet pesästä, ja niin että tarkan paikan tunnistaminen on mahdotonta. Erittäin uhanalaisista sammalista löytyi nallikkasammal Kuusiston linnanraunioista ja piirtosammaleelle uusi esiintymä Kittilän Taljavaarasta. Tutkimus keskittyi rauduskoivuihin ja havaitsi, että lähialueen lajikirjo ja kilpailu valosta vaikuttivat keväisen lehtien puhkeamisen ajoitukseen, kun taas veden saatavuus muokkasi syksyisen lehtien varisemisen ajoitusta. Aseta silti kuvatessa aina luonnon eläinten hyvinvointi etusijalle ja varmista emoille ruokintarauha. Lisäksi kasvukauden ajoituksella havaittiin olevan suuri merkitys; esimerkiksi aikainen lehtien puhkeaminen oli yhteydessä latvuksen pinta-alan kasvuun myöhemmin kaudella. Kevät ja kesä ovat valokuvaajalle kiireistä aikaa. Lapissa erittäin uhanalainen tunturitöppösammal löytyi Käsivarresta. Oikean tiedon jakaminen julkaisujen yhteydessä lisää tietoisuutta ja ymmärrystä myös muiden keskuudessa. Useat muutkin eläimet lisääntyvät keväällä. Kertomalla paikkatiedot muille vierailut pesän läheisyydessä lisääntyvät
Ruokinta voi vaikuttaa eläinpopulaation perimään, jos se toimii luonnonvalintaa vastaan auttamalla heikkoja yksilöitä selviytymään ja lisääntymään, ja lisätä populaatioiden sisäsiittoisuutta useiden toisilleen sukua olevien eläinten kerääntyessä samoille alueille. Konfliktit saattavat lisääntyä ruokinnan lopettamisen jälkeen, jos ruokintaan tottuneet eläimet etsiytyvät ihmisten lähelle. Miten suurpetojen kuvausja katseluturismi vaikuttaa petojen ja saaliseläinten dynamiikkaan, ei vielä tarkkaan tiedetä. Houkutteleva ruokintapaikka voi pienentää ruokinnalla käyvien eläinten elinpiiriä ja koota paikalle suuria määriä eläimiä, jotka muuten viihtyisivät kauempana toisistaan. Mitä pidempään karhuja on ruokittu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne vierailevat ruokinnalla. Ulkomaisten tutkimusten mukaan turismia varten järjestetty ruokinta voi muuttaa eläinten käyttäytymistä ja vaikuttaa negatiivisesti niiden terveyteen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan karhujen elinpiiri voi pienentyä ruokintapaikkojen läheisyydessä, koska ravinnon hankkimiseksi ei tarvitse tehdä pitkiä saalistusmatkoja. Haaskaruokinnalla tiedetään olevan vaikutusta karhujen liikkumiseen, kannan paikalliseen tiheyteen, vuorokausiaktiivisuuteen ja jopa talviuneen. S uomessa eläimiä saa ruokkia ja haaskoja pitää muun muassa eläinten valokuvausta ja katselua varten, kunhan huolehtii ilmoitusvelvollisuudesta ja noudattaa haaskanpidosta annettuja määräyksiä. Ruokinta voi vähentää haaskalla käyvien eläinten ihmispelkoa, mikä ei ole villieläinten selviytymisen kannalta toivottavaa. Ruokintapaikan pitäminen siistinä, ajoittainen vaihtaminen ja vanhan paikan siivoaminen auttavat vähentämään tautipainetta. Huomionarvoista on, että karhua ei saa ampua haaskalta, mutta kun haaskat metsästyskauden alkaessa poistetaan, haaskalla käymään tottunut karhu voi olla helppo saalis metsästäjille. Rajoittamalla käytettyjen ravintohoukuttimien määrää, kuvaajien ja katselijoiden määrää ruokintapaikalla, ohjeistamalla käyttäytymistä sekä rajaamalla selkeät kuvausja katseluaikataulut voidaan tarjota eläimille turvallinen ruokailumahdollisuus. Karhujen haaskaruokintaan tiedetään liittyvän riskejä ihmisen turvallisuuden näkökulmasta, mutta ruokinnan ei ole havaittu olevan suoraan yhteydessä niin sanottuihin ongelmakarhutapauksiin tai aiheuttaneen Suomessa konflikteja ihmisten ja karhujen välille. Katsaus tutkimusartikkeleihin kertoo, että haaskaruokinnan vaikutuksista eläimiin on vain vähän tietoa. Suomen Riista 66: 7–20 (2020) 8 · LUONTOKUVA · 2 / 2025. Tarjotun ruoan hyvä laatu ja sopivuus kohdelajille edistävät eläinten kykyä vastustaa tauteja. Syrjäseuduilla tapahtuvan ruokinnan ei ole havaittu muuttavan karhujen käyttäytymistä muualla kuin ruokinnan suorassa vaikutuspiirissä. Tarjoamalla vain luontaista ravintoa varmistetaan, ettei ruokinta vaikuta negatiivisesti eläinten terveyteen. Suurpetojen kaupallinen kuvausja katselutoiminta keskittyy Kainuun ja Koillismaan itäosiin. Ennen haaskaruokintaan ryhtymistä on hyvä punnita ruokinnan hyötyjä ja haittoja, sillä yhdenkin lajin ruokinta vaikuttaa laajasti koko eliöyhteisöön, tutkijat muistuttavat. Kaikkiaan haaskaruokinnan vaikutukset ovat tutkimuksen valossa paikallisia, ja niitä voidaan asianmukaisella toiminnalla pienentää. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, mikä osuus kaupallisella kuvaustoiminnalla on porojen paikalliseen vähenemiseen. Ruokinta voi hyödyttää niin turismia kuin ruokinnalla käyviä eläimiä, mutta sillä voi olla myös yllättäviä haittoja. Vaikka valtaosa haaskoista on metsästäjien pitämiä, myös moni luontokuvaaja ja luontomatkailuyrittäjä hyödyntää eläinperäisiä syöttejä ja haaskoja. Viitteitä on siitä, että saaliseläinten, kuten hirven ja metsäpeuran kannat ovat paikallisesti pienentyneet ja vasatuotto heikentynyt Kainuussa alueilla, joilla haaskaruokinta on tiheintä ja petokannat vahvoja. EETTINEN TOIMIKUNTA TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY:N EETTINEN TOIMIKUNTA PUNTAROI VALOKUVAAMISEN ARVOJA. On arvioitu, että petoeläinten pennut eivät ehkä opi saalistamaan kunnolla, jos ne vierailevat tiheästi ruokintapaikoilla. Tutkijoiden mukaan ruokintapaikkojen olisi hyvä olla riittävän kaukana paikoista, joissa petojen ja ihmisten väliset konfliktit ovat mahdollisia. Lisätietoa: Kaarina Kauhala ja Marja Isomursu: Riistaruokinnan ekologiset vaikutukset – kirjallisuuskatsaus. Yhden pedon ruokinta voi vaikuttaa toisen pedon kantaan: Sloveniassa karhut varastivat ilvesten tappamia metsäkaurishaaskoja erityisesti viljaruokintojen läheisyydessä. Samalla kuvaajan on hyväksyttävä suurpetojen kuvaamiseen epävarmuus: eettisesti ei voida taata 100 % todennäköisyyttä tietyn lajin näkemiseen. Myös poron tiedetään alustavien tutkimusten perusteella välttävän paikallisesti karhujen haaskaruokinta-alueita. Teksti: Tiina Kauppinen · Kuva: Olli Leino Eläinten ruokinta kuvauspaikoilla – mitä sen vaikutuksista tiedetään. Useiden yksilöiden ja eri lajien kohtaaminen ruokintapaikoilla voi kasvattaa tautien ja loisten tarttumisen riskiä. Eläinten katselua ja kuvausta tarjoavia toimijoita on kymmeniä, ja ne vetävät vuosittain tuhansia turisteja. Eräässä tutkimuksessa ruokintapaikkoja hyödyntävien petojen ja sekasyöjien havaittiin ryöstävän tavanomaista enemmän ruokintojen läheisyydessä olevia lintujen maapesiä. Ruokinnan riskit on hyvä tunnistaa, mutta hyvin toteutetulla ja rajoitetulla riistaruokinnalla negatiivisilta vaikutuksilta voidaan pitkälti välttyä. Eläinten välinen kilpailu ruokintapaikoilla (myös luontaisilla haaskoilla) voi aiheuttaa aggressioita. Suurpedoistamme talviunta nukkuvat karhut käyvät ruokinnoilla ja hyötyvät niistä eniten, mutta myös ahma ja susi vierailevat ihmisen tarjoamilla haaskoilla. Pieniä määriä eläimille sopivaa ruokaa eri paikoissa vaihtelevina aikoina pitää huolen, ettei ravintohoukuttelu lisää petojen paikallista tiheyttä. Toisaalta pienissä populaatioissa yhdenkin yksilön selviytyminen lisääntymisikään asti, vaikka ruokittuna, on voitto
Voin todeta, että tämän vuoden ohjelma oli erittäin onnistunut, siitä kiitos Talvipäivien työryhmälle. Oma sisareni liittyi mukaan, vaikka ei ole luontokuvaaja. Myös nuorien saaminen mukaan on vaikeaa, emmekä ole ainoa yhdistys, joka kamppailee näiden samojen ongelmien kanssa. Tässäpä oiva haaste teille kaikille! Luonnon eläimet ansaitsevat kotirauhan On jälleen tullut aika muistuttaa kaikkia luonnossa kulkijoita vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta. Näkisin kuitenkin, että jäsenhankinta on meidän kaikkien yhteinen asia. Yli 55-vuotiaiden osuus jäsenistöstämme on n. Pirjo Lindfors Puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry K uv a: O ll i Le in o – Ta lv ip äi vi en tu n n el m aa LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 9. Jäsenmäärän kehitys herättää myös suurta huolta. Luontoa kuvaavia naisia on kuitenkin paljon enemmän. Annetaan kaikille pesimärauha! Muista asettaa luonnon ja eläinten hyvinvointi itsesi ja somepeukkujen edelle ja noudata luonnonsuojelulakia. Jokainen jäsen voi vaikuttaa ja osallistua, vaikkapa houkuttelemalla yhden ystävänsä mukaan yhdistykseen. Trendi on ollut jo usean vuoden ajan laskeva. Muuttolinnut palaavat pesimään pitkän talven jälkeen, ja myös muut metsän eläimet aktivoituvat kevään aikana lisääntymään. Suurimpana ryhmänä 65–69 -vuotiaat noin 18 % osuudella. Siitä on mahdollista saada erilaista dataa ja graafisia esityksiä meidän jäsenistömme rakenteesta. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja monipuolinen, näimme paljon upeita kuvia, ja etenkin lahjakkaat naiskuvaajat toivat viikonlopun ohjelmaan uusia syvempiä, myös tunteisiin vetoavia sävyjä ja kerroksia. Olisi todella hienoa, jos naiset liittyisivät aktiivisemmin mukaan yhdistykseemme. Menetämme joka vuosi enemmän jäseniä kuin uusia tulee tilalle. En ole aikaisemmin nähnyt tapahtumassa näin paljon ensikertalaisia, ja se ilahdutti suuresti. Tulemme järjestämään erilaisia jäsenhankintakampanjoita somessa, ja hallituksen jäsenet jalkautuvat erilaisiin tapahtumiin tekemään jäsenhankintaa. Luonto kiittää! Lue lisätietoja kampanjasta lehden sivulta 7. Hän teki sen kannatuksen vuoksi ja rakkaudesta luontoon ja luontokuviin. Heidi Suomi, Heli Nukki, Kerttu Kotakorpi ja Tanja Vierula olivat näiden Talvipäivien todellinen supernelikko! Tapahtuma avattiin tänä vuonna ensi kertaa myös ei-jäsenille. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Meitä pitäisi olla enemmän! Talvipäivät Yhdistyksen Talvipäivät vietettiin tänä vuonna Hotelli Haagassa, Helsingissä. Se oli yksi syy, miksi Talvipäivät päätettiin järjestää Helsingissä, jossa uteliaita luontokuvauksen ystäviä on enemmän kuin muualla. Älä jaa pesivien lintujen ja eläimien paikkatietoja kenellekään ja julkaise mahdolliset kuvat mielellään vasta pesinnän päätyttyä. Vastuullista ja kaunista kevättä kaikille luonnossa kulkijoille. Se on ainoa keino tasapainottaa tätä yhdistyksessä vallalla olevaa ja monien mielestä jopa hiukan pelottavaltakin tuntuvaa ”miehistä ylivaltaa”. Naisten osuus jäsenistöstä on vain hiukan yli 23 %. Tänä vuonna hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on jäsenhankinta. Samoin sukupuolijakaumassa on suuri epätasapaino. Painavaa jäsenasiaa Otimme viime vuoden loppupuolella käyttöön uuden jäsenrekisterijärjestelmän. Jotta pystymme jatkossakin julkaisemaan tätä hienoa lehteä ja jotta yhdistyksemme säilyisi vireänä ja toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa, tarvitsemme siihen taustalle riittävän suuren jäsenistön ja sen tuen. 75 %
. 10 · LUONTOKUVA · 2 / 2025. METSÄSEIKKAILU JÄÄ MIELEEN Kuva: Joni Valkila: Kappale kauneinta Helsinkiä Lapsuus on tärkein vaihe ihmisyksilön luontosuhteen kehitykselle. Luonnonmetsien säästämistä vastustetaan usein siksi, että ihmisen on niissä muka vaikea kulkea. 4 . Ennakkoluulottomalle lapselle lahoavat liekopuut, vastakaatuneet rungot, tiheiköt, suoputamat, rahkareunaiset pikku lammikot, kaikki luonnonmetsän piirteet ovat yhtä suurta, mieleen jäävää seikkailua. . Yhtä lailla lounaanlauhojen lennättämiä rastaita, punarintoja ja muita ensimuuttajia menehtyy kylmänpurkausten vielä palatessa. VALOSTA KUVAKSI Kuva: Erkki Tanskanen: Myrsky saapuu Valo luo valokuvan – ja vuodenja vuorokaudenaika, sääolot, ilmansuunta ja monet muut paikalliset ympäristöolot luovat valon. . . AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies AURINGON NOUSU JA LASKU SEKÄ KUUN VAIHEET 13.4. Valokuvaajalle piisaa esimerkkejä valon vaikutuksista kuvaan pelkästään kotinurkilla. . 11.6. ). Suven sanottiin alkavan kolmen suviyön jälkeisenä ensimmäisenä suvipäivänä ( 14 . . . 27.4. Helsinki 6:09 20:34 5:28 21:09 4:48 21:47 4:16 22:20 3:57 22:44 Oulu 5:50 20:50 4:58 21:36 4:03 22:28 3:11 23:22 2:29 0:06 Utsjoki 5:18 21:10 4:07 22:17 2:29 23:55 – – – – Kuu . 27.5. Kuukausia sinnitelleitä talitiaisiakin kuolee suhteellisesti enemmän loppukuin keskitalvella, koska nyt on vallattava myös reviiri ja kilpailtava pesäkoloista. . Vaan huhtikuussa kaikki muuttuu – vaikka kuvaisi kuin päiväkirjaksi saman oksan, pensaan, tienpenkan tai rapunpielen monta kertaa viikossa, aina näkee uutta ja oppii katsomaan tarkemmin. 12.5. . . Maisemat, kasvit, värit, koko arkiympäristö on pysynyt talvikuukaudet varsinkin lumettomassa etelässä tylsän yksitotisena. . Aurinko . . ILMASTA UUTTAA SUUNTAA Kuva: Petri Puurunen: Mennäänpäs mokoman tien yli että heilahtaa Tavanomainenkin maisema ja retkitilanne herättää uusia ajatuksia, kun sen kuvaa epätavallisesta suunnasta. Ruokavarojen huvettua voimat olivat loppu ja ilmeet apeat. – 11.6.2025 Päivä 13.4. NYT LUONNOSSA Kevät keikkuen tulevi, suvi suuta vääristääpi, sanoi vanha kansa. . Ilmakuvaus tarjoaa kekseliäälle kuvaajalle uusia mahdollisuuksia uraauurtavaan ilmaisuun ja ympäristömuutosten tallentamiseen. Sama maisema näyttää aivan erilaiselta eri valo-oloissa
Mutta mitä on saatu aikaan puolessa vuosisadassa. Mutta se, että nykyäänkin päättäjistä, puolueista, virkamiehistä, yritysjohtajista, piirimyyjistä, järjestöistä, kansalaisista, kaikista kaksijalkaisista 99,99 prosenttia ajaa vain ihmisen asiaa luonnon ja lastensakin kustannuksella, on käsittämätöntä luontotuhosta kertovassa tietotulvassa. Yhdestä kymmentuntisesta lennosta kertyy neljäsosa keskivertosuomalaisen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä. Woodin ”paremmat tiedot” lentomatkailun ilmastopäästöistä perustuvat Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen kirjaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin . Vaikka Rooman Klubin laskelmat luonnonvarojen riittävyydestä eivät toteutuneet vuoden tarkkuudella, ovat niiden lähtökohdat ja johtopäätökset kristallinkirkkaita. Minä, minun, minulle. Ekoja ilmastokatastrofi kiihtyy kiihtymistään. Wood luulee, että ”on trendikästä ja ’hyveellistä’ olla lentolakossa tai vouhkata haaskakuvauksesta… Mitä tapahtuu, jos ihmiset, jotka välittävät ympäristöstä ja eläimistä lopettavat luontomatkailun, koska he yllä mainittujen hyvesignaloijien ja vaikuttajien myötä kokevat sen tarpeelliseksi voidakseen kokea välittävänsä ympäristöstä ja eläimistä?” Wood kysyy, osoittaako kauhistelu lentomatkailusta ”rakkautta kanssaeläimiä ja ympäristöämme kohtaan”. Vain prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet lentomatkailun päästöistä – kuolevan maapallon ja lastemme kustannuksella! Harhoissa on helppo elää, sillä tieto lisää tuskaa. Tuotteiden ja toimien koko elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten kiistaton huippuasiantuntija Suomessa, Aaltoja Helsingin yliopiston tutkija Michael Lettenmeier on laskenut, että lentoliikenteen ilmastovaikutus on jopa 11–12 prosenttia kaikista päästöistä eikä ikinä ainoastaan kaksi prosenttia toisin kuin Taalas väittää ottaessaan huomioon vain polttoaineen palamisessa syntyneen hiilidioksidin ja unohtaessaan vesihöyryn, aerosolit ja typen oksidit. Noihin aikoihin julkaistiin kymmeniä muitakin kirjoja ja tuhansia artikkeleita siitä, kuinka jokaisen pitää kulutusvalinnoissaan ja tekemisissään tinkiä mielihaluistaan eläinten, kasvien ja lastemme hyväksi. Kuten oli hänen ajamansa vahvan markan politiikka, balttien itsenäisyystaistelun toppuuttelu ja monet muut löperöt fundeeraukset. Hänen mukaansa ”hyvikset” jakavat ”harhaanjohtavaa ´tietoa´”. Koivisto ei juuri puhunut luonnosta eikä luonnonsuojelusta, mutta olihan hänkin aikansa lapsi. Minäkin kirjoitin parikymppisenä, että ”olisi hyvä, jos ihminen suojelisi luontoa”. Tuolla tyylillä alentuu matelemaan edelleenkin 99 prosenttia luontokirjoittajista. Luonnonsuojeluvuoden kes keisimpiä tavoitteita oli jakaa tietoa ympäristöteemoista ja herättää yksilöissä vastuuntuntoa elinympäristöään kohtaan. Jo luonnonsuojeluvuodeksi julistettuna vuonna 1970 minulle kertyi mapillinen pelkästään maakuntalehti Etelä-Saimaasta leikattuja lehtijuttuja luonnonja ympäristönsuojelusta. Meille ei todellakaan käy hyvin! LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 11. Sen todistavat tilastot ekosysteemien, ravintoverkkojen ja eliöyhteisöjen globaaleista romahduksista, ja niitä tilastoja minäkin tutkin niin yliopistossa 1970–1990-luvuilla kuin riippumattomana tutkijana joka jumalan päivä sen jälkeen. Eipä juuri mitään. Kun lukee lehtiä, kuuntelee uutisia ja ihmisten puheita, vyöryy teiniasenne päälle kuin kaiken nielevä musta aukko – niilläkin, joiden uskoisi tuntevan maailmantoden tavankansalaista tarkemmin. Tiivistän tässä vain sen, miksi lentoja ylipäänsä kaukomatkailun kritisointi ei ole ”hyvesignalointia” toisin kuin Wood inttää vaan faktaa. Lukutaitoiset kerratkoot Luontokuva-lehden 1/2023 kirjoituksestani, miten paljon pätevämmät elonkehän asiantuntijat teilaavat Taalaksen väitteet ja väärinymmärrykset. Joskus prosentin tuskanhuudot yltävät minunkin korviini. Ällistyttävä esimerkki ymmärrysvajeesta oli tämän lehden viime numeron kirjoitus Hyvikset eivät lennä , jonka kirjoitti luonnonkuvaajien eettisen toimikunnan ex-puheenjohtaja Jonna Wood. Ei lentely maailman ääriin ole ihmisoikeus eikä perustarpeiden tyydyttämistä planeetalla, jolla ei muuhun ole enää resursseja, vaikka minustakin tuntuisi tosi kivalta tähtäillä kameralla leijonia tai pingviinejä tai lillua lämpimässä laguunissa kaukomailla. Melkein kaikki ihmiset vauvoista vaareihin, pariskunnista perheisiin, päiväkotilapsista poliitikkoihin käyttäytyvät kuin murrosikäiset teinit. Ei tule kuulemma uni, kun kuulee elämänverkon romahtavan murrosikämäisten mielihalujen tähden, kun lukee taloudellisestikin konkurssikypsän maailmanlopun pikkuelinkeinon tuhoavan rajusti paitsi luontoa myös oman perustansa, kun kuulee äänestävänsä tolloja ja valehtelijoita valtaan, kun on uskossaan niin sokea ja sydämessään kalmankylmä, että puolustelee lasten, vanhusten, kymmenien tuhansien ilmiselvästi hyttysen arvoisina pitämiensä ihmisten teurastamista muka-valitun kansan jumalallisella oikeudella, alueen historiaa tuntematta, Harmageddonin hurmahengessä. Juurisyyn siihen, että meidät hukuttavasta luontotuhotiedosta huolimatta mitään merkittävää käännettä ei tapahdu, tiivisti vuosia sitten radiossa filosofian professori Timo Airaksinen. Suomen ympäristökeskuksen laskelmat tukevat Lettenmeierin johtopäätöksiä. Teksti ja kuva: Pertti Koskimies MURROSIKÄISET ” E llemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Presidentti Mauno Koiviston kuolinilmoituksessakin toistettu elämänohje on naiivi ja kestämätön, vastuuton ja vaarallinen. KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa. Minusta tuli sen vuoden tammikuussa, 13-vuotiaana, luonnonsuojelija, kun LuontoLiiton talvipäivillä Hämeenlinnassa kuuntelin Pentti Linkolan palavasieluista puhetta metsien hädästä, ja kun me keskikoululaiset marssimme mielenosoituksessa kaduilla, huudoistamme ärsyyntyneiden poliisien töniessä
sija SUOMALAISMENESTYSTÄ NORJASSA 12 · LUONTOKUVA · 2 / 2025. Kuvan mustavalkoisuus tuo esiin hienovaraisia yksityiskohtia ja tekstuureja tehden siitä lähes unenomaisen.” d Nooa Mikkola, Nuorten 1.sija, Metsähanhi, osa 6 kuvan portfoliota c Henrik Sell, NNPC 2025, Linnut 2. Se näyttää röntgenkuvamaiselta ja antaa vaikutelman keveydestä ja läpinäkyvyydestä. Teksti: Esa Mälkönen c Sfefan Gerrits, NNPC 2025 päävoitto Tekoälyohjelma Chat GPT :n arvio kuvasta: ”Kuva on hieno mustavalkoinen taideteos, jossa näkyy läpikuultavia kukkia ja lisko. sija d Mikael Koskinen, NNPC 2025, Nisäkkäät 2. Teoksen esteettinen sommittelu on hyvin tasapainoinen – lisko on kuvassa dynaamisessa asennossa, mikä luo kontrastin herkkien kukkien kanssa
Nisäkkäät-sarjassa kakkossijan otti Mikael Koskinen ilveksellä ja kolmossijan Seppo Pöllänen susilla. em d Tommy Vikars, NNPC 2025, Luova-sarja 2. Nämä perhoset on esitelty useimmiten niin, että aukeaman oikeanpuoleisella sivulla on kokosivun valokuva ja vasemmalla reilunmittainen lajiteksti ja kaksi pikkukuvaa, joskus useampikin. N ordic Nature Photo Competition ( NNPC 2025) on norjalaisten järjestämä kilpailu, joka kerää yleensä nelisentuhatta kuvaa. Linnut-sarjassa Henrik Sell ylsi kakkossijalle kuvallaan veden pinnan tuntumassa korentoa saalistavasta nuolihaukasta ja luovassa sarjassa Tommy Vikars sai kakkossijan öisellä helmipöllö-puunrunko-toteutuksella. Kunniamainintoja suomalaisista saivat lintusarjassa Stefan Gerrits, Jari Kostet, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo, nisäkässarjassa Jarmo Manninen, Risto Raunio ja Tom Nickels, luovat-sarjassa Ari-Matti Nikula, Roberto Barilani, Tuomo Vilkkilä ja Tuulikki Korhonen, maisemat-sarjassa Kirsi Koivisto. Yöperhosista kirjaan on päässyt vähän päälle kolmesataa ilmeisen oleellista lajia. Moniin kuviin on tallentunut mainiosti metsänkävijöille tuttuja tunnelmia, mutta mukana on joukko valotuksiltaan ja sommitelmiltaan näppäilijätasoisia otoksia, ihmisiäkin liikaa. Kirja on kuuden perhosharrastajan kirjoittama ja pääosin kuvaamakin. SKS Kirjat 2025. pk PERHOSMAAILMA H.Diekmann, R.Flyktman, O.Pihlajamaa, T.Salmela, M.Selänne, H.Tabell Sivukoko 21 × 21 cm, 528 sivua, Readme.fi, 2025 S uomessa on havaittu lähes 2 700 perhoslajia. Perhosmaailm a on paljon enemmän kuin tavallinen perhoskirja, se avaa kunnon näkymän myös yöperhosten maailmaan. R etki ikimetsään on Mattilan kirjoittama ja Saloriutan pääosaksi kuvittama puolustuspuhe luonnonmetsille, eläinten, kasvien ja sienten oikeille kodeille, joita Suomessa on jäljellä viimeisinä sirpaleina vain muutama prosentti metsäalasta, yli kolmesta neljäsosasta maastamme. Kuvamäärä on kuitenkin vain noin kolmasosa omasta Vuoden Luontokuva -kilpailustamme. KOHTEET JA VINKIT LUONTOON LÄHTIJÄLLE Päivi Mattila & Teemu Saloriutta Sivukoko 17 × 21 cm, 240 s. Päiväperhoset ovat tavalliselle luonnontarkkailijalle näkyvin perhosryhmä, ja ne oikeutetusti saavat 230 sivua tuhdista yli viisisataasivuisesta kirjasta. Suosittelen. NNPC pitää itseään Pohjoismaiden mestaruuskilpailuna, sillä kuvien tulee olla otettu Pohjoismaissa. Kilpailun palkitut kuvat: www.nnpc.no UUDET KIRJAT Teksti: Pertti Koskimies ( PK ) ja Esa Mälkönen ( EM ) RETKI IKIMETSÄÄN. Kirjaan on haastateltu metsissä viihtyviä kulkijoita, joiden luontosuhteesta sopii omaksua oivaltavia näkökohtia. Ne kattavat mainiosti erilaisia metsätyyppejä rannikkoseutujen jalopuulehdoista itärajan ikikuusikoihin ja lännen maankohoamisrannikon sekametsistä Utsjoen tunturikoivikoihin. Näistä reilu 120 on päiväperhosia, mutta valtaosa ns. Tämän vuoden kilpailun päävoittoon ja lähikuvasarjan ykköseksi ylsi graafinen liskokuva, kuvaajana Suomessa jo pitkään asunut, alkujaan Hollannista kotoisin oleva Stefan Gerrits. Alkupuoliskossa kerrotaan selkeästi mutta tietomäärästä tinkimättä luonnonmetsien synnystä ja monimuotoisuudesta, metsien vuosisataisista käyttötavoista, suojelun historiasta ja nykyisyydestä sekä metsäretkeilystä. sija LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 13. yöperhosia (joista osa tosin lentää päivälläkin). Katsojaa säväyttävät myös monet laajakulmaobjektiivilla otetut perhoskuvat, joissa näkyy kauniisti perhosen elinympäristö. Tekstistä siis kiitettävä, kuvituksesta tyydyttävä arvosana. Nuorten sarjassa kilpailtiin portfolioilla ja siinä voiton otti Nooa Mikkola viiden lintukuvan ja yhden hirvikuvan kokonaisuudella. Jälkipuoliskossa esitellään liki 30 esimerkkikohdetta etelärannikolta Utsjoelle luonnonpiirteineen, retkireitteineen ja palveluvarustuksineen. Kuvat esittävät luonnonmetsiä joka puolella Suomea ja joitakin eliölajeja. Kukin laji on esitelty pääosin yhdellä kokosivulla, osa puolikkaalla sivulla. Kuvat näyttävät, että monet yöperhosista, esimerkiksi eräät yökköset ja kiitäjät, ovat hämmästyttävän kauniita tai vähintäänkin erikoisia olemukseltaan. Teoksessa on miellyttävän rauhallinen taitto, jouheva teksti ja selkeät lajikuvat
Video 4 K 60 p. Paino 1210 g. Canon RF-S 14 – 30 f 4 – 6 . Zoomaukseen voi käyttää kierrettävää rengasta tai zoomauskytkintä. Etuhalkaisija on 167 mm. Hinta-arvio noin 400 € OBJEKTIIVIT Canon RF 20 mm f 1 . Kenno on ns. zoomin APS-C -runkoihin L-, E-, Xja RFbajoneteilla. 22 – 48 mm) objektiivia voi zoomata sisäisellä moottorilla, myös etänä. 3 – 8 G. 8 – 4 . Lähin tarkennusetäisyys 15 cm. Lähin tarkennus 1 , 7 – 3 , 5 m. 5 aukon vakaaja. Kinovast. Mm. 3 kanssa 1080 €. Hintaluokka 7300 €. Hintaluokka 1080 €. keskikokoa ( 44 × 33 mm). akun). Takakannessa on kosketusnäyttö. Etsin 5 , 76 MP. Painoa 181 g. Lähin tarkennus 1 , 3 m. Lähin tarkennus 5 cm. Hintaluokka 2800 €. Hintaluokka 1430 €. Hintaluokka 820 €, kittiobjektiivin RF-S 14 – 30 mm f 4 – 6 . 13 cm), objektiivin pituus 75 mm ja paino 304 g. 4 valovoimaisten VCMsarjaa ( 24 mm, 35 mm ja 50 mm). Sisäinen 4 EV harmaasuodin. Painoa 3980 g. Video 4 K / 30 p. Objektiivin kanssa voi käyttää Sonyn telejatkeita. Pituus 468 mm ei muutu zoomatessa. 200 – 800 mm) on saanut IIversion. OM Systemsin uusi OM3 käyttää samaa 20 MP Four Thirds kokoista pinottua CMOS kennoa kuin OM1 Mk II. 5 . 8 IS STM on kompakti kohtuuvalovoimainen sisar vastaavalle 28 – 70 mm f 2 . OM3 lainaa useita ominaisuuksia kalliimmasta veljestään, mm. 3 IS (kinovast . Canon RF 16 – 28 mm f 2 . 14 · LUONTOKUVA · 2 / 2025 14 · LUONTOKUVA · 2 / 2025. 8 objektiiville. Canon EOS R 50 V on 24 MPkennoinen pienikokoinen APS-C järjestelmäkamerarunko, jonka tavoittelee erityisesti videoinnista kiinnostuneita. Hintaluokka 2200 € Sigman 300 – 600 mm f 4 DG OS Sports on valovoimainen telezoom FEja Lbajonetteihin. Pituus 346 mm ei muutu zoomatessa. Sonyn uusin telezoom on FE 400 – 800 mm f 6 . Paino ilman akkua 374 g. 3 IS STM PZ (kinovast. Lähin tarkennus on 20 – 25 cm. Lukittavan aukkorenkaan pykäläisyys on poiskytkettävissä. 7 DC OS Cont. 28 mm). Fujifilm GFX 100 RF on 102 MP :n ”kompaktikamera” kiinteällä 35 mm f 4 objektiivilla (kinovast. Lähin tarkennus 20 cm. Sonyn laajakulmauutuus on FE 16 mm f 1 . 24 / 26 – 450 / 480 mm . 4 L VCM jatkaa aiemmin ilmestyneiden samankokoisten 1 . L ähin tarkennusetäisyys 17 – 105 cm. Ei etsintä. Lähin tarkennus 20 cm. Sigma on esitellyt polttovälikertoimen 18 , 8 omaavan 16 – 300 mm f 3 . LCDtakanäyttö 7 , 5 cm, ei etsintä. Vakaajan teho 5 aukkoa. Hintaluokka 1500 €. Painoa 2475 g. Hintaluokka 3100 €. Hintaluokka 6000 €. 5 – 6 . Hintaluokka 760 €. Painoa 445 g. Hintaluokka 1100 €. Painoa 614 g. vakaimien yhteistoiminta ja sääsuojaus on parantunut. OM Systemsin M.Z uiko Digital ED 100 – 400 mm f 5 – 6 . Paino 1125 g. 8 G. Paino 735 g (sis. Nikonin Nikkor 28 – 135 mm f 4 PZ on ammattimaiseen videokuvaamiseen suunniteltu objektiivi moottoroidulla zoomilla. Etuhalkaisija on 120 mm. Pituutta on 99 mm, painoa 519 g. Hintaluokka 2000 €. VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä RUNGOT Canonin vastaus uudelleen virinneeseen kompaktikamera-kysyntään on PowerShot V 1 , jossa on 1 , 4 tuuman CMOSkenno. Video 4 K 60 p, myös 4 K 30 p 6 K :sta. Lähin tarkennusetäisyys 2 , 8 – 4 , 5 m. Lähin tarkennus on 15 cm (man . 50 k/s kuvaus automaattitarkennuksella ( 120 k/s jos lukittu), 4 K / 60 p video, 50 MP kuva pikselisiirrolla ( 80 MP jos jalustalla). Erityisen laajakulmainen zoom (kinovast.) 16 – 50 mm f 2
Torangintaival 2, Kuusamo Avoinna: ti-pe klo 9–17, la klo 10–15 Näyttely koostuu luontokuvatauluista sekä multivisioesityksestä, johon kuuluu luontokuvia, videoita sekä musiikkia. Suomen Ammattiluontokuvaajat ry:n näyttely kertoo, millainen suomalainen metsä on ollut ja millainen se voisi taas olla ilman turboahdettua metsätaloutta. a 25.3.–1.6.2025 Arktikum Pohjoisranta 4, Rovaniemi Avoinna ti–su klo 10–18, ma suljettu. Pirkankatu 2, Tampere Avoinna: ma-pe klo 9–20, la klo 10–16, su klo 10–17 Erkko Badermannin ja Mia Surakan näyttelyssä tunnelmallisia lähikuvia sekä vauhdikkaita tilannekuvia linnuista. Paikka: Osk Lumimuutoksen galleria. K uv a: M er ja Pa ak ka n en K uv a: M ia Su ra kk a K uv a: Sa n n a H il lb er g K uv a: Pe kk a Tu ur i K uv a: Ja ri Pe lt o m äk i LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 15. – 16.5.2025 Paikka: Ylöjärven pääkirjasto Leija. – 30.7.2025 Kaari, Helsinki 1.8. b 2.5.–1.6.2025 Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215, Turku Avoinna ma–ti klo 11–17, ke klo 11–20, to–su klo 11–17. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä VUODEN LUONTO KUVAT 2024 -NÄYTTELY Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen Merja Paakkanen Rakkaudella suurtuntureille Aika: 11.3 – 23.4.2025 Paikka: Tunturi-Lapin luontokeskus. Mia Surakka Piilotteleva Palokärki Aika: 5.12.2024 – 30.4.2025 Paikka: Luontomuseo. Anna Välimäki Metsistä, soilta ja vaaroilta – Oodi Koillismaan luonnolle Aika: 14.1. Sanna Hillberg Ihan tavallisena päivänä Aika: 28.4. – 29.9.2025 Goodman, Hämeenlinna Finnfoto Galleriat, avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina. c 1.4.–30.5.2025 Finnfoto Galleria Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1, 2.kerros, Helsinki Avoinna ma–pe klo 7–21, la klo 7–20, su klo 7–19. – 31.5.2025 Paikka: Hannu Hautala luontokuvakeskus. – 4.5.2025 Paikka: Pääkirjasto Metso. – 30.5.2025 Ideapark, Lempäälä 1.6. Peuratie 15, Enontekiö Avoinna: ma-ke klo 10–16, to klo 11–16, pe klo 11–17 Näyttely on rakkaudenosoitus pohjoiselle tunturiluonnolle ja vie katsojan Käsivarren alueen tuntureille eri vuodenaikoina. Markku Saiha Selkämeren rannalla Aika: Koko kevät ja kesä. Satavuotinen pienkalastajien ammattikunta on katoamassa. Ihantolantie 5, Jyväskylä Avoinna: ti-pe klo 12–18, la-su klo 12–17 Näyttelyssä pääosassa ovat linnut, niiden ilmeikkyys ja käyttäytyminen. Yhteisnäyttely Lintujen Lumo Aika: 14.4. NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuva näyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Koivumäentie 2, Ylöjärvi Avoinna: ma-ti klo 9–20, ke-pe klo 9–19, la klo 10–15, su klo 11–15 Näyttely keskittyy pieniin ohikiitäviin hetkiin luonnossa, keskellä omaa arkipäivää Yhteisnäyttely Metsän tuntu 1.4. Näyttelyn valokuvat kertovat jotain mihin emme voi enää palata. Asemantie 35 B, Tohmajärvi
16 · LUONTOKUVA · 2 / 2025
Ainut oikeasti hyvä ruutu niistä tuhansista, joita syntyi kahden peräkkäisen päivän aikana. Lähestyn asioita kuitenkin journalistisesti, en ole aktivisti. Paikallislehti käytti nuoren miehen kuvia ja viitoitti tietä toimittajan uralle. Kaikki nämä taidot ovat erittäin hyödyllisiä kuvajournalistille. Yliopistoon Knut-Sverre palasi vielä 2009 opiskellakseen lintujen tunnistamista. Varpuset saattoivat toimia porttina laajempaankin luontorakkauteen, sillä Knut-Sverre alkoi mietiskellä biologiaa tulevaisuuden urana. Journalistinen riippumattomuus on tärkein arvo.” LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 17. Näistä isovanhempien puutarhassa kylpevistä varpusista taisi lähteä kasvuun elämänikäinen kiinnostus lintuihin. LUONTOKUVAUSTA NORJALAISITTAIN MINNA LINDROTHIN JUTTUSARJAN OSA 2/4 NIIN KUIN VARANGIN VETOVOIMA Kuvat: Knut-Sverre Horn · Teksti: Minna Lindroth a Karimetso myrskyn jälkeisiä aaltoja vasten. Luontorakkauteni ohjaa varmaankin ammatillisia päätöksiäni jossain määrin, esimerkiksi sitä millaisista aiheista päätän kirjoittaa. V O slon eteläpuolelta kotoisin olevan Knut-Sverre Hornin isoäiti ohjeisti lapsenlastaan olemaan häiritsemättä varpusia. ”Luontoa kuvatessa kertyy ymmärrystä valosta ja sitä oppii paljon niin sinnikkyydestä kuin ennakoimisestakin. Mutta kymmenvuotiaana saatu kamera avasikin tien kuvien maailmaan, ja jo 12-vuotiaana käytössä oli ensimmäinen järjestelmäkamera. Käsittelen jutuissani muun muassa ilmastoaiheita ja luonnonsuojelukysymyksiä. Seurasi yhteiskuntaja aatetieteiden historian opiskelu yliopistossa ja vuonna 2002 alkanut toimittajan työ Norjan yleisradiossa ( NRK ). Luontokuvaus opettaa visualisoimaan mielessään, mitä haluaa saavuttaa ja suunnittelemaan sen toteuttamista
Oma tyyli, onko sellaista. 18 · LUONTOKUVA · 2 / 2025. Kuvilla pikkukajavista ikkunassa on ollut menestystä eurooppalaisissa luontokuvakilpailuissa: sarjavoitot italialaisen Asferico-kilpailun Ihminen ja luonto -sarjassa, brittiläisen Wildlife Photographer of the Year -kilpailun Kaupunkien villieläimet -sarjassa, Nature Photographer of the Year -kilpailun Linnut-sarjassa ja kunniamaininta saksalaisessa European Wildlife Photographer of the Year -kilpailussa. Olin ylettömän onnellinen tämän epätavallisen pikkukajavakuvan yltämisestä palkintosijoille WPY -kilpailussa. Knut-Sverre vähän kiemurtelee, kun puhumme tunnistettavuudesta. Pikkukajavia riittää Varanginvuonon rannoilla, ja niitä Knut-Sverre on projektoinut kattavasti tutkien kamerallaan niiden elämää ja välillä tuntuu kuin myös niiden sielunmaisemaa. Sillivalaat ovat viime vuosina löytäneet tiensä takaisin. c Toimittajana pyrin välittämään tietoa selkeästi ja yksiselitteisesti, mutta kuvaajaminäni haluaa jättää asioita katsojan mielikuvituksen varaan, vaikka vaarana olisikin karkoittaa yleisö tykkänään. Lienee paikallaan sanoa, että keikun aidalla mitä tulee oman tyylini määrittelyyn.” Knut-Sverrellä on kuitenkin laaja-alaisuutensa sisällä myös oma, tunnusmerkillinen tapa kuvata, ja sillä hän on menestynyt valokuvakilpailuissa. b Isot valaat metsästettiin sukupuuttoon Varangin niemimaalla lähes 150 vuotta sitten. Koen yhtäältä kiehtovana, että alkaisin kultivoida jotain tiettyä tyyliä, joka olisi jotenkin juuri Knut-Sverre Hornia, ja toisaalta nautin siitä vapaudesta, että voin heittäytyä mitä erilaisimpiin projekteihin, jotka syystä tai toisesta kiinnittävät huomioni.” ”Minua miellyttää hienovaraiset kuvat, joilla ei alleviivata tai julisteta mitään suureellista, mutta toisaalta en voi vastustaa jännittävää toimintakuvaa upeasta linnusta, kukkivien niittyjen hehkuvia värejä, revontulia tai vaikkapa keskiyön aurinkoa. Esimerkkinä toimikoon kuva, jossa linnun nokka ja jalat kohtaavat toisensa – kuvaa katsoessa on vaikea muistaa, etteivät ne kuulu samalle linnulle. ”En koe voivani sanoa, että kuvani olisivat minun kuvikseni tunnistettavissa. Valitettavasti kohdalle on osunut myös traaginen kesä vuonna 2023, jolloin lintuinfluenssa teki tuhoa Manner-Norjan suurimmassa pikkukajavayhdyskunnassa Ekkerøyan niemellä
Kuvaajan oli menestyttävä jokaisella kuvallaan, jos mieli tavoitella päävoittoa.” (Sääntöjä on sittemmin muutettu, mutta tämä tapahtui vain muutama vuosi sitten.) ”Yksilötasolla väitän, että kilpailut voivat harhauttaa kuvaajan hakemaan menestystä samantyyppisillä kuvilla kuin aiemman vuoden voittajat sen sijaan, että kuvaaja toteuttaisi omia ideoitaan. Jokusen kilpailun tuomaristossakin hän on istunut, ja ottanut osaa kilpailuihin. Mutta se voi olla tuhoisaa, jos perimmäinen tavoite on luoda jotain ainutlaatuista ja jalostaa oma sanomaa.” Knut-Sverre näkee kuitenkin myös kolikon etupuolen, varsinkin vakavammin otettavissa kilpailuissa, niissä, joissa on vuosien varrella arvosc Maisemakuvaus kiehtoo – erityisesti sellaiset, joissa ei ole horisonttia – mutta usein linnut vetävät huomioni puoleensa. Kysyin mitä hän ajattelee luontokuvakilpailuista; vastaus oli, että ne ovat vaarallisia! ”Yleisellä tasolla ne voivat johdattaa luontokuvausta ihan hakoteille tai tukahduttaa luovan yhteisön vapautta. Kilpailemisesta Knut-Sverre on juontanut kaikki Norsk Naturfotofestivaalit tähän mennessä – on muuten Pohjoismaiden suurin luontokuvatapahtuma tällä hetkellä – ja muutaman edeltäjänkin, eli tänä keväänä tulee täyteen kaikkiaan 12 juontoa Skin festivaaleilla Oslon liepeillä. Hyvä esimerkki Norjasta on tapaus, joka liittyi metsästys-, kalastusja ulkoilulehti Villmarkslivin valokuvakilpailuun Fotojakta, sittemmin Norges mesterskapet i naturfoto, jonka tuomaristo oli sovinnainen, jopa vanhoillinen. Knut-Sverreltä on hauska kysellä mielipidettä asioista, sillä miehellä on mielipiteitä. LUONTOKUVA · 2 / 2025 · 19. Jos tavoittelee juuri tietynlaista kuvaa puhtaasti kilpailuvoitto mielessä, silloin on vaarassa menettää se jokin itselle omintakeinen, leimallisesti juuri omaan luovaan näkemykseen perustuva ydin. Kilpailun säännöt käytännössä kurittivat rohkeudesta ja kekseliäisyydestä. Tai mikäpä siinä, jos tavoitteena on sulka hattuun ja mahdollisesti kaupallisen menestyksen kasvattaminen. Tätä kuvaa kehittelin mielessäni vuosikausia kunnes vihdoin löysin paikalle oikeaan aikaan kevättulvien pauhatessa
a Keväällä ja alkukesästä juuri suokukot ovat todennäköisesti Varangin suurin vetonaula kuvaajien keskuudessa. ”Siitä on jo yhdeksän vuotta, kun viimeksi olin ulkomailla kuvaamassa. Soidinpaikoilla on harvoin kovin kuvauksellista; maastoa rumentaa talven jäljiltä paljastuneet lakastuneet heinät ja muutenkin sotkuinen näky, mikäli paikoille ylipäätään pystyy kulkemaan. Tähän voi kulua vuosia.” Siinä missä aloitteleva kuvaaja näkee hyvän kuvan menestyksenä, kokeneempi ja kunnianhimoisempi kuvaaja näkee loistavan kuvan aihion, luonnosvaiheen. ”Kannattaa opiskella kohdetta riittävästi, raapaista sitä pintaa syvemmältä; työstää uusia ideoita; ennakoida jotain oikeaa aikaa ja paikkaa, jossa on poikkeuksellisen valokuvan mahdollisuus; ja herpaantumatta jaksaa yrittää ja yrittää, kunnes vihdoin palaset loksahtavat paikalleen ja käsissä on jotain ylitse muiden. Niissä on inspiraation mahdollisuus ja mahdollinen oivallus miettiessä, miten parantaa omia kuvia. Valokuvausta Varangin niemimaalla – entä muualla. Oma polku voi olla jossain ihan muualla. ”Parhaimmillaan kilpailumenestys voi vahvistaa luottamusta omaan työhön ja luoda uskoa siihen, että omilla kuvilla on paikkansa muiden joukossa ja että ne puhuttelevat laajempaakin yleisöä. Hienovaraiset kuvat, jotka puhuttelevat katsojaa ilman suuria elkeitä ja joiden sanoma avautuu hitaasti, useammalla katsannolla, sellaiset ehkä harvemmin nousevat palkintosijoille ja saattavat kuitenkin olla kuvaajan paras työ. Knut-Sverren näkemys on, että parhaimpien valokuvaajien työt voivat innoittaa ja kirittää omaa tekemistä. 20 · LUONTOKUVA · 2 / 2025. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei niillä ole väliä.” Kilpailuista saatavaa palautetta ei kannata haikailla turhan vakavasti. c Ketulla on suussaan punakylkirastaan poikanen. Kaukokaipuusta tuli häiriötekijä. Alkoi tuntua siltä, että matkustelu niinkin mahtaviin kohteisiin kuin Galapagos-saaret, Etelänapa ja muut syystäkin kuuluisat paikat, olivat pois siitä ajasta ja energiasta, jota tarvitsin panostaakseni päällimmäisiin päämääriini. Jos kilpailu ei sovi omaan toimintaan, jos omat kuvat eivät tunnu kilpailuareenoille sopivilta, on turha tuhlata aikaa saatikka energiaa. Haluan uppoutua syvemmälle toistuviin teemoihin ja vuosittaisiin ilmiöihin. Olen saanut maistaa sarjavoittajan onnea ja iloa useammassakin isossa kansainvälisessä kilpailussa. tettu uudistumista ja henkilökohtaista otetta