VUOSIKERTA | on kauneuden liittolainen M · O · K / M R 462424-2601 PAL.VKO: 2026-16 KYLMÄ. S L SLV · · · K O L S € · S K V , R M R ”L I ” T · K 45. VUODEN LUONTOKUVAT Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 1/ 20 26 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI |
• Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Luontokuva-lehti, Vuoden Luontokuvat -kirja, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. B E Kirkkonummi K J Karjalohja L O Espoo S -L P Turku S H Vantaa S M Tampere (varapuheenjohtaja) K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo . Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena . Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . . • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. hannu.mallinen@live. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. L . Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. S L SLV · · · K O L S € · S K V , R M R ”L I ” T · K 45. • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa. S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. Liity mukaan. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä. Tai alla olevalla kupongilla. Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. VUODEN LUONTOKUVAT Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) M H puheenjohtaja Rovaniemi puh. Katso ja täytä jäsenhakemus netissä. – Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. L L :
Lehtemme panostaa juttuja kuvapalkkioihin enemmän kuin mihinkään muuhun kuluerään. Päätoimittajan työtunnit ovat neljänneksen kokoaikaisen tunneista ja toimittajamme vielä paljon vähäisemmät. Jos käytämme pelkkiä kuvia, normaalipalkkio on 40 euroa/kuva. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. Esimerkiksi tarjota talvijuttuja jo elokuussa (vinkki: talvijutuista meillä on pulaa). Esimerkiksi nelisivuinen on siten 350 euroa. 045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2026 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2026 Kuusi numeroa: 18.2. Unohtamatta myöskään esimerkiksi taidekuvausmuotoja. Perusperiaate on, että lehti koostuu valtaosin kotimaisista luontokuvausaiheista, ulkomaisten aiheiden osuus on vain kymmenys, joskus harvoin viidesosa. Ja joka vuosi mukana on yli kymmenen ensikertalaista. | 16.12. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, Emilia Milonoff, V-P Peräkylä, Lassi Rautiainen, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Toiseksi suurin erä on lehden postijakelukulut ja kolmanneksi suurin lehden painamisen kulut. | 10.6. Lehti on hyvällä mallilla, ja useimmiten meillä on suunniteltuna ja sovittuna jo parin seuraavan lehden aineisto. L ehtemme joka numerossa on parikymmentä juttua pikku-uutisten ja muun perusaineiston lisäksi. Toki hieman saa näkyä se, että lintukuvaus on aktiiviluontokuvaajien suosituin kuvausmuoto, mutta tarkkaan katsomme, että myös muut eläinlajit, kasvit ja maisemat saavat reilun osansa. Liki kaikki ulkolaisetkin jutut ovat suomalaisten kuvaajien ja/tai kirjoittajien tekemiä. Valtaosassa jutuistamme kuvaaja on kirjoittanut tekstinkin, mutta myös muut toteutustavat ovat mahdollisia. Ehdoton lähtökohta on, että lehti on aihealueiltaan monipuolinen. Pääsääntöisesti yhden aukeaman jutusta kuvineen 200 euroa ja lisäsivuista á 75 euroa. On selvä, että tarvitsemme ulkopuolisten juttuja. Osa juttutarjouksista tulee taas aivan oma-aloitteisesti kuvaajilta, joista toimituksessa ei ole ollut mitään tietoa. Osan teemme toimituksessa omin avuin, tai saamme vakituisilta avustajiltamme, mutta suurimmassa roolissa ovat yksittäiset, silloin tällöin juttuja kirjoittavat luontokuvaajat. | 26.8. Ulkoalueista tärkein on pohjoinen Eurooppa. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. Helppo keino on laittaa aluksi sähköpostilla pienikokoisia kuvia ja kertoa juttuidea. Jos siis sinulla on jokin mielenkiintoinen, harvemmin julkaistu juttuaihe kelpo kuvineen, harkitse yhteydenottoa. | 29.10. Esa Mälkönen, päätoimittaja LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 3. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. Julkaistuista jutuista toki maksetaankin. Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 79 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva Mikael Rantalainen, Kuurankukat luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 ES A H A N N U V -P EM IL IA M ER JA PE RT TI LA SS I TI M O -H EI K K I O SS I R A IJ A JU K K A 4041 1029 K uv a: Es a M äl kö n en , ri ek ko Kirjoittaisitko Luontokuva-lehteen. Toimituksemme on pienlehdelle tyypillinen eli osa-aikainen. Ensikertalaisten jutuista osa saadaan esimerkiksi siten, että päätoimittaja näkee jossain mielenkiintoisen kuvakoosteen, ja ottaa yhteyttä kuvaajaan. Joten kannattaa ajatella julkaisua puolen vuoden perspektiivillä. | 15.4
H Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula ESITYSLISTA HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi luontokuvaajan uusi luottokamera! HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi 33 Mpx Täyden koon kenno Pre-capture ja 30fps sarjakuvaus Pimentymätön etsinkuva (Black-out free) 4k60p video ilman croppia ja 4k120p cropilla Paranneltu kohteentunnistus ja paljon muuta! Kysy vaihtotarjous jo tänään – swapit@rajalacamera.fi Toimi nopeasti mikäli haluat kameran jo kevääksi! *koskee valikoituja kampanjaobjektiiveja, voimassa 31.3.2026 asti Säästä 200€ kun ostat samalla Sony objektiivin* Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026.indd 1 Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026.indd 1 27/01/2026 14.20.33 27/01/2026 14.20.33. Käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen sääntöjen muutoksista. KEVÄTKOKOUSKUTSU S L S L V Lauantai 14.3.2026 klo 10.00 Jäsenellä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus yhdistyksen kokouksessa, mikäli hänellä ei ole maksamattomia, erääntyneitä jäsenmaksuja yhdistykselle yli 30 päivän ajalta. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä. pykälän määräykset. Kokouksen avaus 2. 3. 6. Käsitellään hallituksen antama ja esittelemä edellisen vuoden tilikertomus sekä tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Käsitellään hallituksen antama ja esittelemä edellisen vuoden toimintakertomus. 1. 4. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi vähintään 3/4 määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen kuitenkin huomioon yhdistyslain 24. 5. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. Todetaan osanottajat ja hyväksytään mahdolliset valtakirjat. 10. 11. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 9. 7. 8. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 12
Välineuutuudet. 50 RIISTAKAMERA PALJASTAA METSÄN SALAISUUDET Terhi Paavolan haastattelussa Arvi Tyni avaa riistakamerakuvauksen mahdollisuuksia. 60 MIHIN TALVILAITUMEMME HÄVISI. 34 PIHAPUPUJA Antti Leinonen kuvasi pihajäniksiä mukavasti ikkunan läpi. Kolumnit 64 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Vuosi alkoi suden teurastuksella. 8 EETTINEN TOIMIKUNTA Anssi Vainikka: Kuvituskuvia 9 SLV Hannu Mällinen: Pitäisikö luontoa olla kokonaan kuvaamatta. 6 AJANKOHTAISTA Uutisia ja huomioita. 28 LUONTOKUVAUS YHDISTÄÄ Minna Lindrothin norjalaiskuvaajasarjan osa 4/4: Arnfinn Johansen 68 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Kasvit valopöydällä 70 AMMATTILAISTEN MATKASSA Merja Paakkanen: Hiljaisuudessa 72 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Meinasivat lutrata saukon pesuveden mukana. 10 VÄLINEKOKEILUT Hannu Mällisen kokeiltavana Sony A7 V 11 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 12 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 13 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Puudelit 14 LUONNONVALOKUVAAJIEN TALVIPÄIVÄT 16 KYLMÄ ON KAUNEUDEN LIITTOLAINEN Terhi Paavolan haastattelema Mikael Rantalainen kertoo ja näyttää, mikä talvikuvauksessa kiehtoo. 66 LASSIN JUTTUJA Lassi Rautiainen: Kesätoimittajaksi 22 LINTUVUOTENI 2025 Tomi Muukkonen koki hyvän lintukuvausvuoden. SISÄLLYS NUMERO 1 / 2026 K uv a: Ja an a K o to n ev a K uv a: A n tt i Le in o n en K uv a: La ss i R au ti ai n en K uv a: M ik ae l R an ta la in en 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Kirjoittaisitko Luontokuva-lehteen. Paul Stevens yhdisti rujon maiseman ja metsäpeurat samaksi kuvaksi. 56 OPPIA TULOSTAMISESTA Antti Koli kokee tulostamisessa käsityön iloa. 62 SUSI VAI ILVES… Tuomas Heinosen suunnitelmat menivät haaskalöydön vuoksi uusiksi. 58 KIEPISTÄ KEVÄÄSEEN Taina Mäntyranta avaa metsäkanalintujen talvista selviytymiskeinoa. 53 HAASTEELLISTEN KUVIEN VIIKONLOPPU Jaana Kotoneva kertoo, mitä löysi epäonnistumisen pelon alta. 38 LÄMPÖKAMERAOPPEJA Petteri Hautamaan kokemuksia ja esimerkkejä 42 MAAKOTKA ELINPIIRINSÄ RAJALLA Minna Surakka pohtii kotkien selviytymismahdollisuuksia tuulivoimaloiden paineessa. 46 LINTURETKILLÄ JAPANISSA Pekka Lehtonen ihastui Japanin lintumaailmaan. 74 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Puuduttavaa pohdiskelua kalustosta 78 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 79 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi luontokuvaajan uusi luottokamera! HELSINKI | TAMPERE | OULU | TURKU | WWW.RAJALACAMERA.FI Kysy myös vaihtotarjousta swapit@rajalacamera.fi 33 Mpx Täyden koon kenno Pre-capture ja 30fps sarjakuvaus Pimentymätön etsinkuva (Black-out free) 4k60p video ilman croppia ja 4k120p cropilla Paranneltu kohteentunnistus ja paljon muuta! Kysy vaihtotarjous jo tänään – swapit@rajalacamera.fi Toimi nopeasti mikäli haluat kameran jo kevääksi! *koskee valikoituja kampanjaobjektiiveja, voimassa 31.3.2026 asti Säästä 200€ kun ostat samalla Sony objektiivin* Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026.indd 1 Ad_222x140mm_4mm_bleed_adjusted_Feb2026.indd 1 27/01/2026 14.20.33 27/01/2026 14.20.33 LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 5
Talvella 2024–2025 Kainuun kannan kooksi arvioitiin 700 yksilöä. Laaja havaintodata yhdistettynä pitkäaikaiseen lintujenseurantaan sekä maankäytön ja metsänrakenteen aineistoihin muodostavat tietovarannon, jota CSC :n supertietokoneet käsittelevät päivittäin. Viiden viime vuoden aikana on löydetty yhteensä noin 600 pentuetta, mikä osoittaa, että naalikanta on toipunut merkittävästi 2000-luvun alun kriittisestä tilanteesta, jolloin Fennoskandiassa eli vain 40–60 yksilöä. Suomenselän koko kannaksi arvioitiin vuosi sitten 2 000 yksilöä. Pohjois-Pohjanmaalla vasallisten vaadinten osuus on edelleen alhainen, noin 11 %, mutta Suomenselän eteläisimmässä osassa vaadinten osuus oli terve 31 %. Aiemmin ennusteet lintujen esiintymisestä nojautuivat pitkälti lintujen tunnistuksen taitaviin harrastajiin ja tiedot päivittyivät melko hitaasti. Tutkimusryhmän kertoo kehittäneensä siitä maailman tarkimman lintujen ennustemallin, joka pystyy ennustamaan lintujen esiintymisen pienetkin muutokset lähes reaaliajassa. Pentueista oli 56 Ruotsissa, 38 Norjassa ja kolme Suomessa. Naalikanta kärsi pikkujyrsijäkadosta Vuonna 2025 Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueilla todettiin yhteensä 97 naalipentuetta. Sarja peilaa historiaan, mutta samalla kurottaa kohti tulevaisuutta, uusia sukupolvia ja vauhdilla kasvavaa säätiön suojelutoimintaa. Humisevat hehtaarit kuljettaa katsojan suomalaisen luonnonsuojelun sydämeen ja Luonnonperintösäätiön tarinaan. Malli tuo lintujen liikkeistä ja lauluaktiivisuudesta tarkempia ennusteita kuin koskaan ennen. Jaksoissa kohdataan luonnonsuojelun tienraivaajia ja uusia ääniä, kuullaan asiantuntijoita, tukijoita ja lahjoittajia – sekä arkistomateriaalin kautta myös säätiön perustajaa Pentti Linkolaa. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen K uv a: A n tt i Le in o n en , m et sä pe ur at K uv a: Se pp o K er än en : Pe n sa st as ku Luonnonperintösäätiön dokumenttisarja Humisevat hehtaarit Luonnonperintösäätiö juhlistaa 30-vuotista taivaltaan julkaisemalla verkossa neliosaisen dokumenttisarjan Humisevat hehtaarit, joka kertoo suomalaisen metsäluonnon suojelusta – yksilöiden teoista, yhteisestä perinnöstä ja metsien hiljaisesta voimasta. Naalin lisääntymismenestys riippuu myyrien ja sopulien määrästä. Mallinnuksen perusteella arvioitu populaatiokoko vuonna 2025 on 526 aikuista yksilöä, mikä on hieman pienempi kuin vuoden 2024 arvio (582 yksilöä). Suomenselän kannan alueella havaittiin 51 laumaa, joissa oli 272 vaadinta. Naalit ovat pesineet Suomessa vähälukuisina mutta onnistuneesti nyt neljänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2025 pikkujyrsijöitä oli monin paikoin vähän. Humisevat hehtaarit on maksutta katsottavissa säätiön verkkosivuilla osoitteessa www.luonnonperintosaatio.fi/ humisevat-hehtaarit. Poikkeuksellisen sateinen talvi haittasi pikkujyrsijöiden ravinnonsaantia ja vähensi niiden lisääntymismenestystä erityisesti Keski-Norjassa. Edellisenä syksynä osuus oli noin 11 %. Metsäpeurakannan heikko vasatuotto jatkuu Syksyn laskennoissa havaittiin Kainuussa 47 laumaa, joissa oli yhteensä 211 vaadinta. Vasallisten vaadinten osuudet vaihtelivat alueittain. Viiden sitä edeltävän vuoden (2019–2023) keskiarvo on noin 33 %, joten nykyinen taso on poikkeuksellisen alhainen. 6 · LUONTOKUVA · 1 / 2026 6 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. Vaatimista noin 13 %:lla oli vasa mukana. Pikkujyrsijöiden vähäinen määrä oli suurin syy sille, että naalipentueiden määrä laski viime vuoden 139 pentueesta. Älypuhelinhavainnoista tarkka lintujen ennustemalli Suomessa kerätään Muuttolintujen Kevät -mobiilisovelluksella 300 000 käyttäjän voimin vuosittain noin 7 miljoonaa lintuhavaintoa. Muuttolintujen Kevät -sovelluksen tekoälymalli antaa kaikille mahdollisuuden osallistua tutkimukseen lintutuntemuksesta riippumatta
Voiton vei Paavo Teittisen ”Pitkä vuoro. Kilpailu on Nikonin vahvasti tukema, mutta siihen voi osallistua myös muilla kameramerkeillä otetuilla kuvilla/ videoilla. Saloriutan ”Retki ikimetsään” ja Jenni Räinän ”Veden ajat”. WWF :n Vuoden Luontokirjaksi 2025 valittiin Juha Kauppisen ”Kertomus Maasta”. Kilpailun pääpalkinnon voitti britti Mark Meth-Cohn Ruandassa otetulla hilpeällä gorillakuvalla ”High Five”. Hintaluokka 3150 €. Laowa 35 mm f 2 . Muita ehdokkaita olivat Antti Kolin ”Siivekkäät ystävämme”, P. Objektiivi tulee saataville useisiin bajonetteihin. 5 – 5 . Hintaluokka 600 €. kirjan haastateltavista, eikä kokenut itseään silti esteelliseksi. osittain pinottu. 44 finalistityön joukkoon ylsi kaksi suomalaiskuvaa, Erkko Badermannin kuva laskeutuvasta kaakkurista ”Landing gears down” ja Valtteri Mulkahaisen virnistävä karhu ”Smile, you’re being photographed”. 6 OSS II on kevyt päivitys edelliseen versioon. OBJEKTIIVIT Sony FE 28 – 70 mm f 3 . Optisesti sama kuin edeltäjänsä. Kuvanvakaimen teho on noussut 7 , 5 aukkoon. 5 x Macro on uusi tilt-shift objektiivi, joka mahdollistaa kinokoon rungoissa kallistuksen + 10 astetta ja siirron + 12 mm (keskikoon rungoissa siirto + 8 mm). Sarjakuvauksen suurin nopeus on 30 k/s. Paino 350 g. Mattilan ja T. Hintaluokka 500 €. Kirja ylsi Lukijoiden suosikiksi. Kuvat: www.comedywildlife photo.com Tieto-Finlandia ja WWF-kirjavalinnat Tietokirjallisuuden Finlandia 2025 -ehdokkaiden (6) joukkoon pääsi yksi luontokuvapainotteinen kirja, Sami Karjalaisen ”Muodonvaihdoksia ihmettelemässä”. Kehityksessä on keskitytty nopeuteen, tarkennukseen ja video-ominaisuuksiin. c Landing gears down, Erkko Badermann, Nikon Comedy Wildlife Awards c Smile, you’re being photo graphed, Valtteri Mulkahainen Nikon Comedy Wildlife Awards d High Five, Mark MethCohn, Nikon Comedy Wildlife Awards LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 7. VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä RUNGOT Sony a 7 V on saanut päivityksessä uuden kinokoon 33 MP kennon, joka on ns. Hinta-arvio 1100 €. 5 x suurennukseen päästään polttovälialueella 70 – 105 mm. Esitallennuksen pituuden saa säädettyä välille , 03 – 1 s ennen laukaisimen pohjaan painamista. Hauskojen kuvien kilpailu Huumori-aiheinen luontokuvakilpailu Nikon Comedy Wildlife Awards 2025 keräsi 10 000 kilpailutyötä 109 maasta. 1 . Olennaisin muutos on automaattitarkennuksessa, joka pysyy mukana myös uuden a 7 V:n nopeimmissa purskeissa 120 k/s saakka. Paino 295 g. Erikoiseksi valintaprosessin teki huomio (kylläkin avoimesti julkistettu), että voittajan valinnut Saara Kankaanrinta oli yksi ko. Nikon on julkaissut kinorunkoihin sopivan kevyen budjettizoomin Nikkor Z 24 – 105 mm f 4 – 7 . 8 Zero -D Tilt S hift . Paino 1350 g. Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen”. Lähin tarkennusetäisyys muuttuu laajakulmapään 20 sentistä telen 28 senttiin ja
EETTINEN TOIMIKUNTA TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY:N EETTINEN TOIMIKUNTA PUNTAROI VALOKUVAAMISEN ARVOJA. Saukko on saatu metsästyksellä hupenemaan niin, että se on historiassa pitänyt rauhoittaa kahdesti, ja silti sen metsästys on jälleen periaatteellisesti mahdollistettu laissa tämän vuoden alusta alkaen. Kiitos kaikille luontokuvaajille, jotka sosiaalisessa mediassa antoivat joulun alla saukolle äänen. Osansa oli varmasti myös haitallisen vieraslajin, minkin, leviämisellä vuodesta 1932 lähtien. Tarvitsemme edelleen kuvaajia, jotka istuvat piilokojussa koko tunturipöllön pesimäkauden ja tuovat julkisuuteen sen todellisuuden, jossa muuttohaukat yrittävät sinnitellä kuivuvilla soilla ja jossa valkoiset riekot ja paljaalla jäällä palelevat saimaannorpan kuutit jäävät ihmisen muuttaman luonnon armoille. Tehkääpä itse Haatajat, Leinoset, Luhdat, Taskiset, Varesvuot tai Willamot ketään mainitsematta jäänyttä väheksymättä. Olen tullut pohdinnassani nyt jo lähes kliseiseen tulokseen, että luontokuvausta on syytä laajentaa journalismin suuntaan. 1990-luvulla asiat olivat paremmin; näin kertovat myös tilastot niin vanhojen metsien määrästä kuin monista lintukannoista. Eihän Vuoden luontokuvakilpailun 2025 paras kännykkäkuva sormissa pidetystä raakusta mikään teknisesti ja taiteellisesti hengityksen pysäyttävä teos ollut, mutta ajankuvana se oli täydellinen. Osaisimmeko me kuvaajatkaan enää sietää luontoa, jos sen määrä toisi inflaatiota omaan tekemiseemme. Joululomalla koetut Kylmäluoman tuulen kaatamat kankaat ja uutiset Hannes-myrskystä taas olivat kuin otteita tutkimuksen ennustamasta tulevaisuuden arjesta. Kun jokin laji saadaan elpymään tasolle, jossa sen yksilöitä ylipäätään sattumanvaraisesti havaitaan, alkaa keskustelu kannanhoidosta tai rehellisemmin kannan rajoittamisesta. Katoaisiko siis myös ilveskuvilta niiden arvo, jos ilveskannan annettaisiin kasvaa vielä vuosikymmen ja ilveskuvista tulisi satojen tai tuhansien kuvaajien arkipäivää. Lakkauttamatta mitään hyvää on syytä hakea ylipäätään vaikuttavaa kuvaa, dokumenttikuvaa nykyisestä luontosuhteestamme ja – unohtamatta perusasioita – laadukkaita kuvituskuvia, jotka edustavat katsojille luontoa sellaisena kuin haluamme sen heille välittää. Taisipa ministeriö saada seinälleen taulun eräästä erittäin uhanalaisesta koiraeläimestäkin. Olen kuullut metsästäjien kertovan, että suuren vaivan myötä saatu harvinainen saalis tuntuu erityisen hienolta. Aloitin biologian opinnot syksyllä 1996: ilmastonmuutos, sukupuutot, luontokato, saastuminen, lajien geneettinen köyhtyminen, kaikki nyt suuren yleisön tietoisuuteen nousevat huolet ovat olleet tuttuja vähintään kolme vuosikymmentä. Missä tässä asetelmassa seisoo luonnonvalokuvaaja vuonna 2026. Yhteiskunta tarvitsee kirjoittajia ja kuvaajia, jotka tuovat 3,8 miljardin vuoden aikana kehittyneen elonkirjon käsittämättömän moninaisuuden valtavirtaan. Taistelu luonnoneläinten tai ylipäätään elonkirjon puolesta ei ole uutta, vaan se tuntuu paremminkin loputtomalta suolta. Ilmastokriisi ja luontokato eivät ole uusia asioita: susia ei ammuttu ensimmäistä kertaa tämän vuoden tammikuussa eikä edes joulu ollut ensimmäistä kertaa musta. Teksti ja kuva: Anssi Vainikka Kuvituskuvia S amaistuin taannoin kirjailija Juha Kauppisen somepäivitykseen, jossa hän pohti ympäristömuutoksista ja luontokadosta kertovien uutisten henkilökohtaista uutuusarvoa tässä ajassa, jossa luontoasioista on vihdoin tulossa valtavirtaa. Luontokuvan inflaatio olisi pienin ongelmistamme, jos naaleista tulisi jokaisen Lapin turistin kännykkäkuvauksen kohteita. Siinä missä somen kuvavirta ylläpitää yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden luontoihmisten kanssa ja antaa merkitystä omalle elämälle, ei syvällisen perehtymisen ja luontokirjallisuuden pidä antaa kuolla. Ostaisiko kukaan enää karhuyötä kojuyrittäjältä, jos karhuja voisi havainnoida kuten maailman oikeissa karhumaissa – noin vain. Italiaan uskalletaan kuitenkin matkustaa huolimatta kymmenen kertaa suuremmasta susikannasta. Miksi hyväksymme Metsähallituksen käytännön estää kaupallisen luontokuvaustoiminnan kehittämistä valtion mailla tai ylipäätään politiikan, joka maksimoi luonnosta revittävät nopeat rahalliset voitot näkemättä potentiaalia luontomatkailussa tai luonnossa hyvinvoinnin lähteenä. Näin keski-ikäisenäkin olen silti nuori havainnoimaan vuosikymmenten kehityskulkuja, vaikka luonnon köyhtymistä ei voi olla huomaamatta. Miksi yhteiskuntana toistuvasti ohitamme ekososiaalisen sivistyksen arvon. Metsäneläimistä metsäpeura onnistuttiin metsästämään Suomesta sukupuuttoon 1910 ja hirvikin pelastui ainoastaan vuosien 1868–1896 täysrauhoituksen myötä. Tiedämme mitä tapahtuu, ja luontoihminen ei voi olla itkemättä hiljaa sisällään. 8 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. Viimeinen vesikko nähtiin 1992; lajin kohtaloksi koituivat pyynnin lisäksi pienten virtavesien pilaaminen ja tärkeää ravintoa olleiden rapukantojen tuhoutuminen vierasperäisen rapuruton takia. Voimmeko pysyä neutraalin katsojan roolissa ja hiljaa todeta haluttujen kuvauskohteiden yhä vain harvinaistuvan. Tutkijana olen todennut, etteivät faktat sellaisenaan kiinnosta ihmisiä. Olen haalinut viime vuosina nettidivareista 1980–2010 -lukujen luontokirjoja ja poden surua tietokirjallisuuden alhosta. Suomalaiset eivät vaikuta sietävän eläimiä näköpiirissään ainakaan, jos ne voidaan osoittaa syötäviksi tai edes hypoteettisessa mielessä haitallisiksi
V uosi 2026 käynnistyi kylmissä merkeissä. Toiselle susi voi tarkoittaa omaan perheeseen, korostetusti lapsiin ja lemmikkieläimiin kohdistuvaa eksistentiaalista uhkaa, ja siten sutta kohtaan koettu tunnetila voi kääntyä kipunoivaksi vihaksi. Luonnolla on itseisarvo ja luontokuvaajille erityinen välinearvo – ilman luontoa ei ole mitä kuvata. Suomen Luonnonvalokuvaajien hallitus kokoontui tammikuun lopulla suunnittelemaan kuluvan vuoden toimintaa, sen painopisteitä ja käytännön toimia. Yhdistyksemme eettisissä ohjeissa 2. Olemme tahona yksi parhaista kertomaan luonnon olosuhteista suurelle yleisölle, ja siksi meillä on yhdessä suuri vastuu myös siitä, miten luontomme voi. Kovat pakkaset toisaalta koettelevat luontokappaleita, vaikka ne pohjolan olosuhteisiin ovatkin tottuneet. Asiat maalataan mustavalkoisiksi ja jakolinjat kaivetaan jyrkiksi. Hannu Mällinen, hallituksen puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 9. Mutta mikä olisi sellainen yhdistys, joka alkaisi taistella omaa osatarkoitustaan ja olemassaoloaan vastaan. Ihmiset ovat nykyisin varsin ympäristötietoisia, eikä luonnon arvostaminen ja sen suojelu ole samalla tapaa aatteellisesti rasittunutta kuin aiempina vuosikymmeninä. Luontokuvaajien on syytä olla huolissaan luonnosta. Luontokato on kiistämätön tosiasia. Luontoon menemällä aiheutetaan aina vaikutuksia, joita voidaan minimoida toimimalla eettisesti. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ Pitäisikö luontoa olla kokonaan kuvaamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yhdelle susi on harmiton, mutta komea Suomen luontoon kuuluva suurpeto, toisinaan myös ihastelun kohde. Ei ole halua yrittää ymmärtää erilaisia näkökulmia. Tiukasti tulkiten tämä kohta on vaikeaa ja jopa mahdotonta toteuttaa, sillä puhtaasti luonnon kannalta olisi parasta, jos luontokuvaaja – tai varsinkaan usea sellainen kerrallaan – ei menisi luontoon lainkaan. Tammikuun alkupuolen pakkasjakso oli harvinaisen pitkäkestoinen: esimerkiksi Lapissa oli useita mittauspisteitä, joilla lämpötila oli poikkeuksellisen pitkään alle -35˚C. Maaja metsätalousministeriö valmisteli loppuvuodesta 2025 metsästysjärjestöjen vahvalla myötävaikutuksella metsästyslain muutoksen, jolla purettiin suden suojelustatus ja mahdollistettiin suden ns. Vaikka kaikista kylmin lukema (-42,8˚C Savukos kella 9.1.) ei ollut poikkeuksellinen, niin monin paikoin voidaan puhua vuosituhannen kylmimmistä kahdesta viikosta. Huonosti ja kiireessä valmistellun lakimuutoksen älyttömyydelle vetää vertoja vain siihen kytkeytyvä keskustelu internetissä ja lehtien palstoilla. Vähemmän reaktiivisuutta, epäkorrektiutta ja tuomitsemista. Realistisesti on lähdettävä siitä, että luontoon mennään, sitä kuvataan, ja tiedostetaan luontokuvaamisen vaikutukset ja ulottuvuudet. Talvesta ja pakkasista itsekin suuresti pitävänä mietin joskus revontulipassissa palellessa, että vain nykyihmisellä on luksusta ajatella kovia pakkasia viihdyttävänä eksotiikkana; luonnossa kyse on karusta hengissä selviämisestä. Silti esimerkiksi tulehtuvat susikeskustelut, metsien hakkuut ja Elokapina jakavat ihmisiä kipunoiviin kannanottoihin sosiaalisessa mediassa. Luontoa kuvataan paitsi kuvaajan omista itsekkäistä motiiveista (ihmisen itsensä virkistäytyminen, harrastaminen, elinkeinokin), niin myös puhtaasti luonnosta välittääksemme (luonnon kauneudesta kertominen ja tietoisuuden lisääminen, käytännön luonnonsuojelu). kannanhoidollinen metsästys. Luontokuvaajille pakkaset tuovat monenlaista mukavaa: merisavuja rannikolla, huurrepuita sulien virtojen äärellä ja tykkylumia tuntureilla. Moni etelän keskimääräisiä ilmastonmuutostalvia kärvistelevä on päässyt ihastelemaan kerrankin ”oikeaa talvea”. Ajallemme tyypillisiä ovat kulttuurisodat ja performatiivinen typeryys, jotka tarkoittavat sitä, että kanssakeskustelijat leimataan ”jonkin leirin” edustajiksi, jota leiriä vastustetaan periaatteesta. Ja että toisten sanomisia ymmärretään tarkoituksella väärin – esimerkiksi vaikkapa yksi puolustaa susia, jolloin hänen väitetään vastustavan maaseudun elinoloja. Eri puolilla maata ja erilaisissa oloissa elävien kansalaisten kokema todellisuus ei ole enää yhteinen ja jaettu, vaan toisinaan vahvastikin eriytynyt. Lisää analyyttisyyttä ja korrektia keskustelukulttuuria. Luonnonsuojelua edistetään parhaiten tukeutumalla valistukseen ja korrektiin keskustelukulttuuriin. Yhdistyksenä haluamme edistää luonnonsuojelua kannustamalla ihmisiä kuvaamaan luontoa, mutta tekemään sitä eettisesti. Valistuneimman arvion maamme susikannan koosta ja sen elinvoimaan kytkeytyvistä seikoista antaa Luonnonvarakeskus, mutta sen arvioihin eivät kaikki luota: joidenkuiden mielestä Suomen susikanta olisi jopa kaksinkertainen, mitä voidaan tutkimuksellisen tiedon valossa pitää vähintään propagandistisena. Taustakeskusteluissa pohdimme myös Suomen Luonnonvalokuvaajien tulevaisuuden visioita, ja ylipäätään luontokuvauksen tilaa ja tulevaisuutta hieman korkealentoisemmin. Tämä puolestaan tapahtuu parhaiten sen kautta, että yritämme ymmärtää erilaisia näkökulmia, mutta tukeudumme samalla tutkittuun tietoon. Jotta voisimme edistää luonnonsuojelua, pitäisi meidän pystyä vaikuttamaan siihen, että entistä useampi suhtautuu siihen myönteisesti. kohdassa sanotaan, että ”Luonnonkuvaaja liikkuu luonnossa hienotunteisesti ja asettaa kuvaustilanteissa aina luonnon edun oman etunsa edelle.” Korostus sitaatissa itseni tekemä. Kannustamme luontokuvaajia perehtymään, oppimaan, ja kertomaan kuvilla ja tarinoilla luonnosta muille. Ympäristötietoisuus on Suomessa periaatteessa vahvaa, mutta totuudenjälkeiselle ajallemme tyypillisesti julkisuudessa ja ihmisten kollektiivisessa tietoisuudessa käydään kamppailua siitä, mikä asioidentila ”oikeasti” on
Kohteentunnistuksessa voidaan asettaa kamera tunnistamaan kohde automaattisesti tai valita ihminen, eläin/lintu, eläin, lintu, hyönteinen, auto/juna, lentokone. Sony A7R V:n 61 megapikseliä), mutta toisaalta mekaanisella sulkimella ja matalilla ISO -arvoilla A7 V tuottaa selkeästi parempaa dynamiikkaa. A7 V:n 33 megapikseliä ei ole ehkä riittävästi kriittisimpään, suurta resoluutiota tarvitsevaan maisemakuvauskäyttöön (vrt. Speed boosttoiminnolla matalammalta kuvausnopeudelta voidaan siirtyä maksiminopeuteen nappia painamalla. Sarjakuvausnopeuden kääntöpuolena on mainittava niukka välimuisti. dual gain output teknologia, jossa kamera valottaa yhden RAW -tiedoston lukemalla datan kennolta kahdella eri ISO -arvolla. teen suunnilleen samalla tasolla keskeisiin kilpailijoihin nähden. Tyypillisesti kennoteknologiassa pinonta (vaikka osittainenkin, kuten A7 V:n tapauksessa) kasvattaa kennon lukunopeutta, mutta kolikon kääntöpuolena on heikentynyt dynamiikka matalilla ISO illa. Kehittynyt sarjakuvausnopeus ja automaattitarkennus tekevät siitä edellistä versiota huomattavasti käyttökelpoisemman lintujen, eläinten ja muiden liikkuvien luontokappaleiden kuvaamisessa. Kiitokset Sony Nordicille kamerakokeilun mahdollistamisesta. Sony A7 V:n hintaluokka on 3150 €. Ensimmäinen A7 julkaistiin jo vuonna 2013. Sony A7 V pohjautuu valmistajan uuteen, osittain pinottuun (partially stacked) kennoon. Sony A7 V:n kuvaprosessori on päivittynyt Bionz XR 2 -malliksi, ja tarkennuksessa hyödynnetään tekoälyä. Ulkoisesti ja keskeisten hallintapainikkeiden sijainnin suhteen A7 V on käytännössä identtinen reilut 3 vuotta sitten julkaistun A7R V-kameran kanssa. Kameran sisäinen kuvanvakaaja on V-mallissa merkittävästi edellistä tehokkaampi (7,5 vs. Kokonaan uutta on ns. Nopeisiin muistikortteihin kannattaakin panostaa, sillä kameran välimuisti on niukahko (185 jpg-kuvaa tai 95 RAW -tiedostoa). Dynamiikkahyöty on saavutettavissa vain mekaanisella sulkimella, ja erot tavanomaisempaan kennon lukutekniikkaan supistuvat ISO -arvojen kasvaessa. Siinä, missä edellisen A7 IV -kameran suurin sarjakuvausnopeus oli elektronisella sulkimella nykystandardien mukaan vaatimaton 10 ruutua sekunnissa, pääsee uusi V-versio varsin käyttökelpoiseen 30 ruudun nopeuteen. Kamerasarja on pohjautunut koko ajan Sonyn täysikokoiseen kennoon, maltilliseen megapikselimäärään ja maltilliseen sarjakuvausnopeuteen – Sonyn A7 R -sarja on ollut vaihtoehto enemmän megapikseleitä kaipaaville ja A9ja sittemmin A1 -sarjat lisää nopeutta kaipaaville. Kameran takanäyttö kääntyy useamman akselin ympäri, näyttö on kooltaan hieman suurempi ja resoluutioltaan liki puolet suurempi. Täydellä nopeudella RAW :ta kuvatessa saadaan siis talteen noin kolmen sekunnin kuvapurskeita. Sonyn A7R V -kameralla se on 11,69. Kamerassa on Sonylle tyypillisesti kaksi UHS II muistikorttipaikkaa, joista ensimmäiseen sopii myös CFE xpress A. 10 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. Kamerassa on nyt myös Sonyn pre-burst capture , eli ennakkokuvaustoiminto, jolla kameran välimuistiin voidaan tallentaa mukautettavasti 0,03–1 sekunnin ajalta ruutuja ennen laukaisimen painamista pohjaan. 5,5 valotusaskelta). VÄLINEKOKEILUT Teksti: Hannu Mällinen SONY A7 V Kokeilussa Sonyn tärkeä keskisarjan uutuuskamera J oulukuun alussa julkaistu A7 V on Sonyn A7-kamerasarjan viides iteraatio. Megapikselimäärä on IV -malliin nähden ennallaan 33 MP . Kaipaamaan jää myös A9ja A1-kameroista tuttua valintakiekkoa kameran päällä – nyt nopeusasetuksia joutuu usein kaivamaan valikosta. Sony kertoo, että automaattiasento voi hieman hidastaa kohteentunnistuksen toimintaa, mutta luontokuvaajat luultavasti useimmiten tietävät, mitä ovat kuvaamassa, jolloin automaattitunnistus tuskin muodostaa merkittävää käyttöskenaariota. Elektronisella sulkimella Sony A7 V:n on dynamiikan suhSony A7 V on mainio uutuuskamera, jonka parannetut ja osin merkittävästi uudetkin ominaisuudet parantavat sen roolia yleistyökaluna. Sonyn mukaan tarkennusjärjestelmä on aiempaa nopeampi ja kohteentunnistus tarkempi, mutta ilman suoraa kameroiden peräkkäin vertailua, on hankalaa sanoa, miten merkittävästä loikasta käytännössä puhutaan. Dual gain -teknologia tuo merkittävän edun matalien ISO -arvojen teoreettiseen dynamiikkaan: Photographic Dynamic Range ( PDR ) -mittarilla ISO 100 -tasolla A7 V:n dynamiikka on 12,47 valotusaskelta, siinä missä esim. Sonylle tyypillisesti painikkeiden toiminnot ovat melko vapaasti mukautettavissa
Susanna Mansner Hetkiä ajassa Aika: 2.3.-30.3.2026 Paikka: Paloheinän kirjasto, monitoimitila Sysi. Ideaparkinkatu 4, Lempäälä. – 24.5.2026 Paikka: Suomen Metsästysmuseo. Annette Thomé-Marttisen, Tuomo Seppäsen ja Tarmo Syväpuron näkemyksiä suomalaisesta luonnosta ja sen ilmiöistä viime vuosilta. Mariankatu 14, Salo. Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki. Avoinna: ma-su klo 8–21 Erkko Badermann ja Mia Surakka tuovat esiin kohteidensa ilmeikästä käyttäytymistä ja soidinrituaaleja ja täydentävät niitä kuunneltavilla tarinoilla. Näyttely on tuotettu Hannu Hautala -säätiön kanssa. – 30.5.2026 Paikka: Ideapark, Finnfoto Galleria. – 30.3.2026 Paikka: Redi, Finnfoto Galleria. Pääosassa lintumaailma. Hermannin rantatie 5, Helsinki. Avoinna: kirjaston aukioloaikojen mukaan Mustavalkokuvien sarja kuljettaa katsojan auringonkukan elämänkaaren läpi – nupusta hiipumiseen. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen K uv a: H an n u H au ta la Heidi Tuulia Lähiluonnon kätköissä – kertomuksia piilottelevasta lähiluonnosta Aika: 16.12.2025–22.2.2026 Paikka: Luonnontieteellinen museo, Kahvila. Järjestäjinä Karvian ja Parkanon elinympäristön puolesta ry ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry. NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuva näyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org. Avoinna: helmi-huhtikuu ti-su klo 10–16, toukokuu ti-su klo 10–17 25 suurikokoista teosta, jotka kuvaaja on käsityönä siirtänyt koivuvanerille. Paloheinäntie 22, Helsinki. Esko Rantanen Kuvia koivupuulla Aika: 3.2. Aiheina on luonto, lähinnä eläimet ja linnut. Hannu Hautala Poika, joka rakasti lintuja Aika: 24.1.-3.5.2026 Paikka: Salon taidemuseo Veturitalli. Avoinna: Kahvila noudattaa museon aukioloaikoja Kuvaaja tuo esiin lähiluonnon monipuolisuutta aina nisäkkäistä pieniin eliöihin asti. – 28.2.2026 Paikka: Heinolan Lintuhoitolan näyttelytila. A.F.Aironkatu 3, Heinola. Tehtaankatu 23 A, Riihimäki. Avoinna: ti-pe 10–18, la-su 11–16 Yli sadan kuvan suurnäyttely rakentuu suomalaisen vuodenkierron ihmeen ympärille. Avoinna: ma-su klo 8–23 Aika: 1.4. b 28.1.–22.3.2026 Villa Elfvikin luontotalo Elfvikintie 4, 02600 Espoo Avoinna ma–pe klo 9–15, su klo 10–16, lauantaisin suljettu c 13.2.–12.4.2026 Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Avoinna ti–su klo 10–18, ma suljettu d 18.2.-22.3.2026 Kulttuurikeskus Vanha Paukku Patruunagalleria Vanhan Paukuntie 1, 62100 Lapua Avoinna ma–to klo 11–19, pe klo 11–17, la klo 11–15, su suljettu e 31.3.–31.5.2026 Arktikum Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi Avoinna ma–ti klo 10–18 f 1.4.–31.5.2026 Liminganlahden luontokeskus Rantakurvi 6, 91900 Liminka Aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin Yhteisnäyttely Luontokuvanäyttely Aika: 1.2. Mia Surakka Maakotka elinpiirinsä rajalla Aika: Helmikuu Paikka: Ylöjärven kirjasto, Koivumäentie 2, Ylöjärvi Aika: Maaliskuu Paikka: Kauppakeskus Komppi, Karhoistentie 3, Ikaalinen Tavoitteena on tuoda maakotkien ja muiden uhanalaisten lintujen tilannetta laajempaan tietoisuuteen. Yhteisnäyttely Heijastuksia – tarinoita kuikan, kaakkurin ja silkkiuikun elämästä Aika: 1.2. VUODEN LUONTO KUVAT 2024 -NÄYTTELY VUODEN LUONTO KUVAT 2025 -NÄYTTELY a 8.12.2025–25.2.2026 TunturiLapin luontokeskus Peuratie 15, 99400 Enontekiö Avoinna ma–ke klo 10–16 LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 11
Eri lajit ovat sopeutuneet erilaisiin lämpötiloihin. AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies Auringon nousu ja lasku sekä kuun vaiheet 3.3. Pesäpaikan valtaukseen on silti kiirehdittävä. Kettu syö monipuolisesti eläinja kasviravintoa ja se lisääntyy tehokkaasti, joten kotiutuminen epäluonnollisiin ympäristöihin nopeutunee tulevaisuudessa. Kalat eivät palele, sillä niiden ruumiin lämpötila vaihtelee veden lämpötilan mukaan. NYT LUONNOSSA Nisäkkäillä ja linnuilla on talvisin paksumpi ja tiheämpi turkki ja höyhenpuku kuin kesällä. Talvella pimeää on moninkertainen aika vuorokaudesta valoisaan verrattuna, joten aikaa ja erilaisia sääoloja täysin uusien näkymien taltioimiseen on kosolti. Kalat aistivat veden lämpötilan tarkasti ja sopeuttavat liikkumisensa, elintoimintansa ja ravinnonkäyttönsä sen mukaan. 12 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. 2.4.* 17.4.* Aurinko ▲ ▼ ▲ ▼ ▲ ▼ ▲ ▼ Helsinki 7:13 17:52 6:25 18:32 6:43 20:06 5:58 20:44 Oulu 7:21 17:40 6:23 18:30 6:31 20:14 5:36 21:02 Utsjoki 7:30 17:20 6:16 18:25 6:12 20:22 4:59 21:27 Kuu ● ● ● ● RUMPUSOOLO KEVÄÄLLE Kuva: Sulevi Tauriainen, Laskeutuminen Keväällä palaavat muuttolinnut kohtaavat toisinaan vielä talvisia olosuhteita. Se löytää sieltä enemmän ruokaa, ja toisaalta ihmisen lähinaapurilla on vähemmän vaaraa isoista petoeläimistä. Pörhistämällä karvojaan ja höyheniään eläimet säätelevät karvaja höyhenpeitteen ilmamäärää ja lämmönpitoa. – 17.4.2026 Päivä 3.3. Monilla linnuilla on talvella jopa 1 , 5 kertainen määrä höyheniä. YÖN SALAT Kuva: Markku Välitalo, Yön muodot Digikameroiden herkät kuvakennot paljastavat öiset maisemat ja valot hienosti verrattuna filmiaikaan. Lintu ei ymmärrä käyttää kovaäänistä rumpua elinpiirin kuuluttamiseen, mutta unohtunut soitin luo mukavaa huumoria lintukuvaan. Öisin linssin eteen saattaa osua myös pöllöjä, kettuja, näätiä sun muita yöaktiivisia eläimiä. Nisäkkään turkissa on tuuhea villamainen kerros ja sen päällä pitempi peitinkarva, joka on esimerkiksi porolla ontto ja siksi ilmavana hyvä lämmöneriste. Esimerkiksi made ja härkäsimpukka liikkuvat ja syövät kylmässä vedessä aktiivisemmin kuin muut kalalajit ja kutevatkin alkuvuodesta. 19.3. * ke sä ai ka KETUN UUSI KOTI Kuva: Tommi Heinonen, Pilattu elinympäristö Kettu on sopeutunut nopeasti kaupunkeihin ja muihin rakennettuihin ympäristöihin
Teksti ja kuva: Pertti Koskimies PUUDELIT Y leisradion luontotoimittajat Kerttu Kotakorpi ja Markku Sipi kehuivat viime vuoden hyviä luontouutisia. Luontoa aseenpiippua pitkin katsovien, ekologiaa osaamattomien, eläinten tappamisesta kiihottuvien kiilusilmien on annettu mellastaa vuosia valheillaan susista, kun viereisellä palstalla tuomitaan Putinin vihapuhe ukrainalaisista. Osaavalla toimittajalla pitäisi olla biologin tuhti koulutus populaatioista, eliöyhteisöistä ja ekosysteemeistä, ekologin omakohtainen asiantuntemus maastotutkimusten ja konttorisepustusten eroista, syväekologin asenne muiden lajien itseisarvosta, humanistin näkemys ihmisestä, vankka yleissivistys yhteiskunnasta, historiasta, arvofilosofiasta, logiikasta, tiedemetodista, retoriikasta. Mutta se vaatii ankaraa ahkeruutta, piinkovaa periksiantamattomuutta ja uhrautuvaa uskallusta. Syyllisiä ovat myös susivihaa ja luontokatoa ajavia edustajia kannattavat aivopestyt kansalaiset. Kauko-ohjattu kansa marssii äänestyskopille huijareiden tahdissa kuin hiiret Hamelnin pillipiiparin perässä. Susista valehtelun etulinjassa meuhkaavat metsästäjäliiton toiminnanjohtaja, jo aiemmin sadat laittomat tappoluvat myöntänyt riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö, asiantuntemattomuudessa MM -sarjan ministeri Sari Essayah, metsästäjien ja salametsästäjien järjestöt, riistalehdet ja -toimittajat, MTK sekä tietysti Purran-Orpon luontovihamielisin hallitus Suomen historiassa, lain eduskunnassa hyväksyneet Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP :n, KD :n ja Keskustan kaikki kansanedustajat, Hjallis Harkimo sekä SDP :n 24 selkärangatonta surkimusta, kunniakkaasti vastaan panivat vain Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmät ja SDP :n 14 edustajaa. Kotakorpi hihkui, kun suomalaisista 91 % kertoo olevansa ”yhä tietoisempia” luontokadosta. ”Jäätävän hyvä luontouutinen”, sopersi Sipi. Susien lahtaajat edistävät tiedon ja tieteenvastaisuutta, kansalaisten perustuslaillisen valitusmahdollisuuden ja tiedonsaannin estämistä, lainvalmistelun alennustilaa, kansainvälisten suojelusopimusten rikkomista, korruptiota ja lobbarivaltaa, virkavelvollisuuksien rikkomista, äärioikeistolaista populismia – harppauksia kohti fasismia. Tämän rinnalla hihkuminen tekopyhistä gallupeista ekoja ilmastokatastrofin syöksykierteessä on oodi ymmärrysvajeelle, kuin Titanicin viuluorkesterin soitto laivan jo törmättyä jäävuoreen. Pitää muistaa, että eniten ihmisiä metsässä tappaa metsästäjä, useitakin vuodessa. Luontoradiot, -lehdet ja -kirjat ovat täynnä muilta kuultuja ja luultuja pinnallisia, hajanaisia, sattumanvaraisia ja vääriä tietoja, kritiikitöntä sekasälää. KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa. Toinen puute ressukoilla on asiaosaamisen, luonnossa eläinten kanssa elämisen ja uskottavuuden vaje. Tulee ikävä Pentti Linkolaa, Pekka Nuortevaa, Urpo Häyristä, Teuvo Suomista, Reino Rinnettä ja muita nuoruuteni rohkeita, terävä-älyisiä ja -kynäisiä esikuvia, jotka paljastivat pahantekijät, julistivat, tekivät, olivat esimerkkeinä ja kertoivat ekokatastrofista kaunistelematta toisin kuin puudelitoimittajat. Hukkajoen raakkuja kuoli vähemmän kuin pelättiin (!), Itämeri onkin vasta toiseksi saastunein meri maailmassa, eikä saimaannieriä ole enää uhanalaisin kalamme. Poliitikot pääministereistä alkaen sepittelevät omahyväistä satua suomalaisista luontokansana – Talvivaaraa tukenut Sipilä erityisestä luontosuhteesta, metsänsuojelijat pettänyt Marin luonnon ja ilmaston tärkeydestä, rahapiirien Orpo vanhojen metsien säästämisestä. Jotta luontokadon torjunta onnistuisi oikeasti, sen syylliset, mittasuhteet, kehityskulut ja sanahelinä pitää penkoa perälautaan. Missä on ammattitaito ja -ylpeys tuottaa omannäköisiä puheita ja kirjoituksia, muutoksenhalu, syiden ja seurausten pelkäämätön analyysi, rautainen logiikka. Oikeasti keskivertokansalainen valehtelee eikä koukista sormeaan luonnon puolesta. Mukavia höpisevät hissukat toimituksissa ja studioissa kaihtavat konflikteja. Opetettu apinakin osaa toistella tutkijan teorioita, virkamiehen kapulakieltä, poliitikon mantraa, rivikansalaisen tunnehöttöä. Susien takia kohta autioituu Köyliö, Lohja ja Lappeenranta, Loimaan ja Lieksan rintama pettää. Ei toive ole teko! Yhtä lapsellisesti on riemuittu luontoja ilmastosopimuksista Riossa 1992, Pariisissa 2015 sekä YK :ssa ja EU :ssa 2024, mutta minun ikäiseni tajuaa Pontius Pilatuksen pesevän käsiään. Mikään ei muutu vain käyskentelemällä tavantallaajien jonoissa viittapoluilla, lintutorneissa ja suojelualueilla, ylistämällä luonnosta nauttimista ja alentumalla satusetien sihteeriksi. Isänmaa on vaarassa. Hyvien ihmisten ja median hiljaisuus on vaarallisempaa kuin pahojen pahuus. LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 13. Väärin! Joku on aina päättänyt tuhota luontoa, ja mediassa ja kansalaiskeskustelussa hyssyttely on valinta edistää pahojen päättäjien ja välinpitämättömien pelkurien väärintekemistä. Arkajalat vinkuvat, että ihmisiä ei saa moittia. Minunkin eräopaskurssilaiseni ammuttiin maastopyörän päältä metsona. Oikeasti hyvät uutiset loisivat toivoa paremmasta, mutta noiden kaltaiset ”saavutukset” tai paisuttelut ruokkivat valhetta luonnon säilymisestä pikku puuhastelulla. Missä esimerkiksi viipyy viiltävä syväanalyysi tammikuun suuresta surkeudesta, susilaumojen lahtaamisesta. Nämä pelkoa lietsovat peräkylien miehenkuvatukset oikeasti pelkäävät ja vihaavat sekä susia että itseään fiksumpia naisia, koska eivät saa kumpiakaan tyranniansa alle. Öyhöttäjien mukaan sudet estävät alkusuomalaiset elinkeinot, syövät koululaiset välitunnilta ja marjamummot mustikkamättäiltä, pelottavat lenkkeilijöitä, koirankusettajia, metsästäjiä, mökkiläisiä, maanmittareita, motokuskeja, postinjakajia, kyntömiehiä, kalastajia, uimareita, suunnistajia, sienenpoimijoita, rajavartijoita, turisteja, punatulkkuja, maamyyriä
Paneelikeskustelu on vakiinnuttanut paik kansa Talvipäivien ohjelmistossa. – sunnuntai 15.3.2026 Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, 04310 Tuusula Lauantai 14.3. S uomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n järjestämä rento viikonlopputapahtuma Talvipäivät järjestetään tänä vuonna Tuusulassa. Teemana on ”Luontokuvauksen monet kasvot”, jolla haluamme tuoda esille, miten monella tapaa luontoa voi kuvata. Lauantaina olemme varanneet myös tuttuun tapaan aikaa yhteistyökumppaneidemme työpajoihin. Tänä vuonna käsittelemme teemaamme ”Luontokuvauksen monet kasvot”. Yhteistyökumppanit sekä jäsenetuyritykset ovat myös paikalla esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Lauantain esitykset aloittavat vedenalaista maailmaa kuvaavat Emilia Milonoff sekä TALVIPÄIVÄT Pekka Tuuri. Krista Ylinen kertoo aamun merkityksellisistä hetkistä. LUONNONVALOKUVAAJIEN TALVIPÄIVÄT Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Talvipäivät Lauantai 14.3. Sunnuntaina paneudumme makrokuvaukseen Marja Heiskasen johdolla, ja taivaan ilmiöiden kuvauksesta kertoo Jari Luomanen. Graafisia maisemakuvia esittää Kirsi Koivisto, ja nuorempaa näkemystä tuo Niko Aarnio. Jos liityt jäseneksi tapahtuman yhteydessä, saat pääsylipun edullisemmin. Tervetuloa mukaan olitpa sitten jo vanha talvipäiväkonkari tai ensimmäistä kertaa miettimässä mukaan tuloa! Tapahtuma on avoin kaikille, ja voit osallistua, vaikka et olisikaan jäsen. Tämän vuoden ”Legenda muistelee” -sarjan esiintyjänä on Benjam Pöntinen. mennessä. Tule päiväksi tai kahdeksi seuraamaan ohjelmia edullisesti tai majoittaudu koko viikonlopuksi Hotelli Gustavelundiin, jonka ravintolan ruokatarjoilut ovat aina saaneet kehuja. Esiintyjissä näemme vanhoja konkareita, mutta myös uusia kasvoja. Perjantaina on vapaamuotoista ohjelmaa, mm. Ohjelmassa on myös tuttuun tapaan Talvipäivien kuvakisa sekä lauantai-illan 10 kuvaa -esitykset, jolloin lava on vapaa ihan kaikille, jotka haluavat näyttää kuviaan suurelle talvipäiväyleisölle. Kannattaa tulla katsomaan mitä tarjouksia on Talvipäiviin osallistuville. Pohjoisemmasta meitä inspiroimaan saapuu Harri Tarvainen. Muutokset mahdollisia. Iltaisin tunnelma on iloinen ja ehkäpä ne parhaat ideat syntyvätkin, kun keskustellaan nähdystä ja mietitään miten antia voisi hyödyntää omassa kuvaamisessa. 8:00–9:00 Aamiainen 9:00–9:45 Marja Heiskanen – Kun pienestä tulee pääasia 9:45–10:00 Tauko 10:00–11:00 Jari Luomanen – Ilmakehän ilmiöt ja niiden valokuvaus 11:00–11:30 Kahvitauko 11:30–12:15 Kirsi Koivisto – Maiseman henki 12:15–12:30 Tauko 12:30–13:15 Niko Aarnio – Luokkahuoneesta lintutorniin 13:15–14:15 Lounas 14:15–15:00 3 x yhden kuvan tarina 15:00–15:15 Tauko 15:15–16:15 Paneelikeskustelu 16:15–16:45 Jäsenistön kuvakisan tulokset 14 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. Tapahtuma on kaksipäiväinen la-su, mutta voit halutessasi saapua hotelli Gustavelundiin majoittumaan jo perjantai-illaksi. 14:00–14:30 Tauko 14:30–15:30 Yhteistyökumppaneiden työpajat 15:30–16:00 Kahvitauko 16:00–16:45 Krista Ylinen – Kun aamu valkenee 16:45–17:15 Tauko 17:15–17:45 Jäsenistön kuvakisa 17:45–18:45 Illallisbuffet 18:45–20:15 ”Legenda muistelee” Benjam Pöntinen – Latoja ja liito-oravia 20:15–20:45 Tauko 20:45– Jäsenistön 10 kuvaa -esitykset Sunnuntai 15.3. Canon paikalla ja ohjelmiin on vapaa pääsy. 10:00–11:00 SLV :n sääntömääräinen Kevätkokous (jäsenille, vapaa pääsy) 11:00–11:15 Tervetuloa Talvipäiville! – Pj Hannu Mällinen 11:15–12:00 Pekka Tuuri ja Emilia Milonoff Vedenalaisen luonnon matalat ihmeet 12:00–13:00 Lounas 13:00–14:00 Harri Tarvainen – Inspiraatio. Laadukkaiden ohjelmien lisäksi hyvä syy tulla mukaan tapahtumaan on toisten samanhenkisten tapaaminen, vanhojen ystävien kanssa seurustelu sekä uusien tuttavuuksien solmiminen. Lisätiedot ja ilmoittautumislomake: luontokuva.org/yhdistyksen-talvipaivat Ilmoittaudu 28.2
Talvipäivillä puhuu inspiraatiosta: miten utelias katse, pienet työkalut ja tarinat kuvien takaa auttavat löytämään uutta ja pitämään luovuuden liikkeessä. Kuvaa ja videokuvaa yrityksille ja matkailualueille, ja viettää suuren osan vuodesta retkipakussa tien päällä. Hän kertoo tarinoita kuvaushetkistä sekä esittelee tekniikoita, joilla ainutlaatuisia tilanteita voidaan tallentaa. Mukana kulkee myös lintuharrastus, joka nivoutuu luontevasti kuvaamiseen. Benjam Pöntinen Eteläpohjalainen luontokuvaaja, joka on kuvittanut lukuisia valokuvakirjoja ja pitänyt näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Uskoo, että parhaissa kuvissa on ripaus sattumaa – ja kuvaajan tehtävä on luoda sille mahdollisuus. Esitys pohjautuu kuvaajan työhön ja sen muutoksiin vuosikymmenten aikana. Niko Aarnio Nuori luontokuvaaja ja lintuharrastaja, joka kuvaa pääosin Uudellamaalla eri vuodenaikoina. Esitys ”Kun aamu valkenee” vie keväisen auringonnousun suolle ja aamun äänimaailmaan. Hän kutsuu katsojan pysähtymään ja katsomaan maailmaa tarkemmin – siihen, miten kameran kautta arkiset asiat avautuvat uudella tavalla ja muuttuvat merkityksellisiksi. Harri Tarvainen Valokuvausalan yrittäjä ja pohjoisen luonnon, liikkeen sekä ihmisten vuorovaikutuksen tallentaja. Tunnetaan mm. Luova assosiointi ja kuvien tarinallisuus ovat tekemisen ytimessä. Krista Ylinen Kotkassa asuva ammattiluontokuvaaja, jolle aikaiset aamut teerien, karhujen ja hirvieläinten parissa ovat sydämenasia. Jari Luomanen Jari on kuvannut taivaankannen ilmiöitä koko ikänsä. MacKenzie) tunnetaan unenomaisten maisemakuvien vahvasta muotokielestä. Kuvat etenevät aivan alusta tähän päivään. Esitys vie suomalaisen maiseman hiljaisuuteen ja näyttää, miten luovuus, sommittelu ja valo, sekä todellisuus ja fantasia rakentavat kuvia. Talvipäivien esiintyjät LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 15. Esityksessä hän kertoo kuvausharrastuksensa vaiheista ja siitä, miten oppivelvollisuus ja nuori ikä vaikuttavat harrastamiseen. Marja Heiskanen Keskiössä ovat lähiluonnon pienet, ohikiitävät hetket. liito-oravaja lepakkokuvistaan sekä eteläpohjalaisista maisemista, ja on menestynyt myös kansainvälisissä luontokuvakilpailuissa. Emilia on merenrantojen ja lintutornien kasvatti, jolle vedenalaiskohteet ovat nykyään tärkeitä. Nykyisin hän kuvaa ajatuksenaan juhlistaa luonnon kauneutta ja ihmeellisyyttä hyödyntäen kaikkea sitä, mitä kuvatiedostoihin saa nykyvälinein taltioitua. He näyttävät, miten vedenalaista luontoa voi kuvata, myös ilman isoja sukelluslaitteita. Kirsi Koivisto Monissa valokuvakilpailuissa palkittu luontokuvaaja (ent. Pekka Tuuri ja Emilia Milonoff Pekka on intohimoinen vedenalaisen luonnon kuvaaja, jolle jokainen retki veteen on seikkailu ja mahdollisuus vahvaan luontoelämykseen. Hän on myös julkaissut aiheeseen liittyvän kirjan "Ilmakehän ilmiöt Synty, havaitseminen ja valokuvaaminen" (Ursa ry)
Ne aiheuttavat kosteutta, joka on kalustolle kirosana. Äkkilähtöjä useammin Rantalainen kuitenkin suunnittelee kuvaukset huolellisesti. ”Niiden alla on hyvää pitää kevyitä fleece-hanskoja, joiden kanssa voi vaihtaa muistikortin tai akun.” Kalusto ja pakkanen Kuvaajan lisäksi talvikuvauksessa täytyy varjella kalustoa. ”Parhaat talvikuvakulmat löytyvät usein matalalta”, Rantalainen toteaa. Kunnolla jäähtyneelle kalustolle näin ei tapahdu. Kosteus on kirosana Pakkasessa kuvaamisen sijaan kaluston kannalta vaarallisinta ovat suuret lämpötilavaihtelut. Helsingin Lauttasaaressa asuvan Rantalaisen suosimat kuvauspaikat löytyvät usein läheltä. Pakkaskelillä ilmaa lämpimämpi hengitys voi huurtua kameran pintaan. Kylmä kyykyttää Sopivia kuvauskohteita etsittäessä Rantalainen kehottaa katselemaan muuallekin kuin silmän korkeudelle. Kun lämpimän kameran vie ulos lumisateeseen, siihen osuvat lumihiutaleet sulavat. Mikrokuituliina taas voi levittää lunta tai sulattaa sitä, joten lumen poistamiseen on parempi käyttää silikonista valmistettua käsipuhallinta. Hän etsii silloin maisemia, jotka syntyvät vain pakkasen puristuksessa. Jos kuitenkin kuvaa pohjoisen yötaivasta, voi huurtumista ehkäistä kiinnittämällä objektiivin etuosaan kankaan sisään asetetut kädenlämmittimet tai virtapankilla toimivan sähköisen lämmityspannan. Pitkään pakkasessa kuvatessa kameran etulinssi voi huurtua. ”Kun jäätyneen kameran tuo kovasta pakkasesta huoneilmaan, alkaa sen pinnalle kertyä kosteut ta”, Rantalainen toteaa. Rantalaisen mukaan näin käy harvoin etelässä – etenkään päiväsaikaan. ”Pakkasmaisemien kuvaus edellyttää ennen kaikkea huolellista suunnittelua, oikeita varusteita ja sisukasta asennetta”, Rantalainen toteaa. Auringonnousun voi tallentaa kotirannoilla spontaanistikin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pukeutua lämpimästi, sillä jos palelee, ei sommittelusta ja parhaiden kuvakulmien etsimisestä tule mitään. ”Jos kosteus pääsee Teksti: Terhi Paavola · Kuvat: Mikael Rantalainen on kauneuden liittolainen J ään mielenkiintoiset muodot, puiden huurteiset oksat ja merisavun luoma mystinen tunnelma – pakkanen maalaa Mikael Rantalaisen maailman uudelleen. Hyvinkin matalalle muodostuvat jäiset taideteokset, kuten jääpuikkoluolat, voivat edellyttää polvistumista tai jopa heittäytymistä – ihan konkreettisesti. KYLMÄ ”Hestra-hansikkaat ovat lämpimät ja niin pehmeät, että niiden kanssa voi käsitellä etenkin sellaisia kameroita, joiden napit ovat riittävän isoja ja kohollaan”, Rantalainen toteaa. Tästä syystä Rantalainen vie kaluston jäähtymään jo valmiiksi, jos luvassa on lumisadetta. Käsissään hänellä on kahdet hansikkaat, joiden väliin voi tarvittaessa asetella kemialliset kädenlämmittimet. ”Omia polvia kannattaa varjella polvisuojilla, sillä talvella kylmä maa puraisee nopeasti. Kun mittari painuu lähelle miinuskahtakymmentä ja hengitys höyryää ilmassa, jää moni mieluummin sisälle. Kosteutta kestävä Gore-Tex, lämmin kerrospukeutuminen, vedenpitävät talvikumisaappaat ja kasvojen suojaaminen kommandopipolla tai vaikkapa korona-ajasta tutulla maskilla kuuluvat Rantalaisen vakiovarustukseen. Niinpä kameraa kohti hengittämistä on hyvä välttää, eikä esimerkiksi kameran pinnalle pudonneita lumihiutaleita kannata yrittää puhaltaa pois. Kaikkein vaarallisin hetki koittaa kuitenkin vasta kuvauksen päätyttyä. Rantalaisen mukaan kamerat kestävät hyvin kylmää, mutta akut sen sijaan voivat menettää pakkasessa merkittävän osan kapasiteetistaan. ”Vara-akku on hyvä pitää lämpimässä taskussa kehon lähellä”, Rantalainen toteaa. Mikael Rantalainen tekee päinvastoin. Hieman leudommassa kelissä lumi taas saattaa sulaa maassa makaavan kuvaajan lämmön alla ja kastella vaatteet.” Kenkiin kannattaa kiinnittää nastat, sillä jäisillä rannoilla liikkuminen voi muuten päättyä huonosti. 16 · LUONTOKUVA · 1 / 2026
”Kameran sisällä kosteus saattaa jäätyessään rikkoa jotakin välittömästi”, Rantalainen varoittaa. d Rantakivien päälle voi jäätyä mielenkiintoisia yksityiskohtia. kameran sisäpuolelle esimerkiksi nappien saumoista, saattaa aiheutua korroosiota.” Kameran on hyvä antaa olla tiiviisti suljetussa kameralaukussa ja antaa lämmetä huoneenlämmössä hitaasti useiden tuntien ajan. Talvikuvaus kannattaa Pakkasessa kuvaaminen ei ole aina helppoa. Jos kylmä kamera kuitenkin otetaan laukusta huoneilmaan, siihen mahdollisesti tiivistyneen kosteuden on annettava kuivua rauhassa, ennen kuin kameran vie takaisin ulos. Muistikortilta sen sijaan pääsee kuvia katsomaan heti. On kuitenkin monta hyvää syytä, miksi kuvaajan kannattaa haasteista huolimatta ottaa talvikuvaus mukaan ohjelmaansa. LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 17. Akut on syytä ladata vasta niiden lämmittyä. Jotta kamera saa varmasti lämmetä rauhassa, kannattaa laukusta ottaa kaikki tarvittava – kuten muistikortit ja akut – jo ulkona. Yksi niistä on valo, joka on c Kansikuva: Kuuran kukat syntyvät kovassa pakkasessa
Heille Rantalaisella on toinenkin vinkki. Toisaalta talvinen yötaivas tarjoaa upeita hetkiä niillekin, jotka viihtyvät valveilla. Varjoja pehmentävä lumi auttaa kuvaamaan vaikka keskellä päivää. ”Jos haluaa ikuistaa maisemaa heti lumisateen jälkeen, kun kaikki on vielä koskemattoman lumen 18 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. ”Etelä-Suomessa taivaalla voi olla hienoja värejä jopa pari tuntia auringonnousun jälkeen tai pari tuntia ennen auringonlaskua”, Rantalainen kertoo. Rantalaisen mukaan pehmeämpää kuin kesällä. ”Jyväskylän korkeudella aurinko ei nouse keskitalvella ollenkaan yli 6 asteen, ja kultainen hetki kestää koko päivän.” Talvella aurinko nousee myöhään ja laskee aikaisin, joten kuvaaja saa nauttia pidemmistä yöunista. Kultainen hetki on sydäntalvella myös pidempi kuin muina vuodenaikoina, ja loivassa kulmassa nouseva ja laskeva aurinko luo maisemaan kaunista valoa
b Lumisade on kuvauk sellinen kohde – etenkin tummaa taustaa vasten. LUONTOKUVA · 1 / 2026 · 19. a Parhaat talvikohteet – kuten upeat jääpuik koluolat – löytyvät usein läheltä maanpintaa. d Huurteiset puut muodostavat kuville upeita kehyksiä esimer kiksi Nukarinkoskella. g Rantalaisen lempiaihe on merisavu, jota noin 15 astetta avointa vettä kylmempi ilma voi nostattaa
”On hyvä muistaa, että tähän aikaan jää ei yleensä kestä yhtään askelta.” Lumisateessakin kannattaa uskaltautua ulos, sillä hiutaleet ovat erittäin kuvauksellisia – etenkin tummaa taustaa, kuten sulaa vettä tai kalliota, vasten. Talvi on upeaa aikaa myös lähikuville, joita voi ottaa lumesta, jäämuodostelmista ja jääpuikoista. peittämää, kannattaa ainakin Helsingissä olla jo aamuyöstä liikkeellä.” Parhaita kuvauskohteita Lumi ja jää muovaavat maisemista joka päivä erilaisia, ja tutuistakin sijainneista voi löytää yllätyksiä. ”Lumisade myös vähentää kaukaisten kohteiden kontrastia ja korostaa syvyysvaikutelmaa, d Hauraalle mosaiikki jäälle ei kannata astua, mutta sitä kannattaa ehdottomasti kuvata. ”Meren jäätymisajankohta on parasta aikaa kuvata mosaiikkijäätä ja jäämuodostelmia, kuten rantakivien ja -korsien päälle jäätyneitä yksityiskohtia”, kertoo Rantalainen. c Talvi tarjoaa makro kuvaajille paljon aiheita. Hieman pidempi suljinaika saa lumisateen näyttämään sakeammalta, toisaalta valtavan kokoiset räntähiutaleet näyttävät hienoilta nopealla suljinajalla pysäytettyinä. 20 · LUONTOKUVA · 1 / 2026. Huurteiset puut kaartuvat luonnon rakentamiksi kehyksiksi