VUODEN LUONTOKUVAT Su om en Lu on no nv alo ku va aja t SL V ry 1/ 20 25 , SUOMALAISEN LUONNONKUVAUKSEN ERIKOISLEHTI | . VUOSIKERTA | TORNIONLAAKSON TALVI V · P · H J S 462424-2501 PAL.VKO: 2025-15 /. S L SLV · · · K O L S € · S K V , R K H W ”Y ” 44
SWAP IT Vaihda parempaan! Kun harkitset uuden kamerakaluston hankintaa muista, että nykyiset laitteesi ovat rahanarvoisia. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki luontokuvauksesta kiinnostuneet. • Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n ajankohtaiset asiat. M Syysja Talvipäivät, jäsenhinnat jäsenetuyrityksissä, edullisempi osallistuminen Vuoden Luontokuva -kilpailuun, sähköiset jäsentiedotteet… Jäsenyydellä annat myös tukesi suomalaiselle luontokuvaukselle. Liity mukaan. Ikuista villi luonto SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry hallitus Yhteistyökumppanit (alla) L P puheenjohtaja Helsinki puh. susanne.furu@luontokuva.org Tili: Danske Bank Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu A , Hyvinkää Viestintä & kauppa, yhteistyökumppanit, Vuoden Luontokuva -tapahtumat Tili: Danske Bank Nimi Syntymäaika (nuorisojäseneksi liittyvä) Puhelin Lähiosoite Postitoimipaikka Sähköposti Liityn jäseneksi (v. L L : . Tai alla olevalla kupongilla. • Sivuston linkillä pääset helposti Vuoden Luontokuva -sivuille. ), liittymismaksu* , ja valitsen jäsenluokan: Varsinainen jäsen Nuorisojäsen (alle v.) Perhejäsen (ei lehteä) Lue lisää ja katso kesken vuotta liittyvän alennettu jäsenmaksu loppuvuodelle: www.luontokuva.org *liittymismaksua ei peritä perheja nuorisojäseniltä Tilaan vain lehden heti seuraavasta numerosta alkaen Kestotilaus Vuositilaus ( numeroa) Ulkomaille meneviin lisäpostimaksu ( numeroa) aika paikka allekirjoitus Kiinnitä postimerkki Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A Hyvinkää L Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on perustettu vuonna . Terävämpi, nopeampi ja tarkempi Sony A1 Mark II Upeita kuvia 30 kuvan sekuntinopeudella, ylitummumaton kuvaus ja täysi AF/AE-seuranta. Katso ja täytä jäsenhakemus netissä. L . pirjo.h.lindfors@gmail.com B E Kirkkonummi J E Espoo K J Karjalohja L O Espoo L J Turku, varapuheenjohtaja M H Rovaniemi S H Vantaa S M Tampere K K Degerby (varajäsen) Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Toimistoaika klo Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Uudenmaankatu A , Hyvinkää S F , järjestösihteeri Puh. S L F I • Yhdistyksen ylläpitämään, kaikille avoimeen julkiseen Facebook-ryhmään on liittynyt jo yli henkilöä. Rajala Pro Shop tarjoaa hyväkuntoisista, käytetyistä digijärjestelmäkameroista, objektiiveista ja salamalaitteista vaihtohyvitystä, jolla voit kattaa osan uuden laitteesi hankintakuluista. . Noin -sivuinen paketti luontokuvia ja luontokuvatietoutta pitää sinut ajantasalla tapahtumissa meillä ja maailmalla. Ryhmässä jäsenet jakavat ja kommentoivat luontokuvia, sekä keskustelevat luontokuvauksesta. Automaattitarkennus ja uusi ennakoiva kuvaus takaavat onnistuneet kuvat. Lue lisää: www.luontokuva.org/jasen Luontokuvauksen erikoislehti ilmestyy kuutena täysin nelivärisenä numerona vuodessa. Euroopan suurimpaan luontokuvajärjestöön kuuluu noin jäsentä. Lehti on myynnissä myös Lehtipisteissä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista luontokuvausta ja toimia kuvaajien yhdyssiteenä. Tiedotamme yhdistyksen uutisista myös näissä kanavissa. Jäsenmaksut • Liittymismaksu (ei peritä nuorisoeikä perhejäseniltä) • Varsinainen jäsen (sisältää lehden) • Nuorisojäsen (alle vuotta, sisältää lehden) • Perhejäsen (ei lehteä) Kesken vuotta liittyvän ensimmäinen jäsenmaksu on alempi, sillä se suhteutetaan liittymisvuoden jäsenyysaikaan (ilmestyviin lehtiin). Turku • Helsinki Tampere • Oulu • Tukholma rajala.. Vuosikerran tilaushinta on erikseen tilattuna kestotilauksena ja määräaikaisena . • Käy lisäksi seuraamassa Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n virallisia sivuja Facebookissa ja Instagramissa. Vaihtohyvityksen suuruus määritetään laitteen merkin, mallin ja kunnon mukaan
045 672 3003 / Susanne Furu info@luontokuva.org Ulkoasu Jukka Aalto · Armadillo Graphics Paino Grano Oy, Vaasa 2025 Kannet: Galerie Art 170 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art 115 g/m2 Ilmestymisaikataulu 2025 Kuusi numeroa: 12.2. Julkaisija Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Kustantaja Kustannus Oy Luonnonkuvaaja Uudenmaankatu 56 A 7 05830 Hyvinkää Toimitus päätoimittaja Esa Mälkönen esa.malkonen@luontokuva.org puh. Ensimmäiset varsinaiset värikuvajutut sisäsivuilla nähtiin viidentenä ilmestymisvuonna. Yhdeksänvuotiaalla yhdistyksellä oli jäseniä vasta kolmisensataa, eikä ollut varmuutta, onko pienestä yhdistyksestä lehteä pyörittämään. 040–5532135 Aineisto toimitus@luontokuva.org Vakituiset avustajat Matti Alasaarela, Merja Elisabeth Kiviluoma, Pertti Koskimies, Emilia Milonoff, V-P Peräkylä, Onni Rantanen, Ossi Saarinen, Timo-Heikki Varis ja Raija Väyrynen Ilmoitusaineisto ilmoitukset@luontokuva.org Ilmoitusmyynti Susanne Furu susanne.furu@luontokuva.org puh. Aluksi oli tyytyminen mustavalkoiseen asuun, sillä värisivujen painaminen oli kallista. Ihmeellisiä ovat elämän kuviot. Se mahdollisti oman jäsenlehden perustamisen vuonna 1986, alkujaan kokeeksi. Muutokset ovat kuitenkin maltillisia, pieniä ja turvallisia, sillä vanhaa sanontaa siteeraten: se mikä ei ole rikki, sitä ei pidä korjata. Vielä kuitenkin menee tovi, kunnes arkiston nettitoiminnot saadaan viimeisteltyä. Ensimmäisen vuoden päätoimittaja oli Heikki Willamo. 040–5444 372 toimittaja Hannu Mällinen hannu.mallinen@luontokuva.org puh. | 9.4. Palaute oli jäsenistöltä rohkaiseva, ja uudet hallitukset jatkoivat lehden julkaisua. | 17.12. vuosi! S uomen Luonnonvalokuvaajat vaurastui 1980-luvun alkuvuosina hyvin menneillä, jopa 1 500 henkeä vetäneillä Finlandia-talon luontokuvailloilla. Lehden historian kaikki liki 200 ilmestynyttä numeroa on nyt digitoitu. 045 672 3003 Tilausasiat ja osoitteenmuutokset puh. Vähitellen sivumäärät kasvoivat, ja alkuvuosien nimi Luonnonkuvaaja muuttui vuonna 1998 Luontokuvaksi. Luontokuva-lehden painos on nykyään noin 3 600. Tilaushinnat ja -ohjeet Katso palvelukortti sivulla 79 Tili Danske Bank FI 53 8000 1501 5809 56 Kansikuva Juhani Syväoja, Tornionlaakso luontokuva.org/luontokuva-lehti issn 1456–3592 O N N I ES A H A N N U M . Tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavat, että lehden ilmiasu on alkaneen 40. TI M O -H EI K K I V -P EM IL IA M ER JA M AT TI PE RT TI O SS I R A IJ A JU K K A 4041 0955 K uv a: Es a M äl kö n en , N aa va m et sä n h ö m ö ti ai n en Luontokuva-lehden 40. | 27.8. Elettiin sitä aikaa, kun yhdistyksen jäseneksi pääsy edellytti kymmenen kuvan työnäytettä (dioina tai printteinä) ja hakijan oli laadittava myös kuvatekstit osoittamaan, että kuvaaja tuntee kohteensa. Kun yhdistys luopui jäseneksi pääsyn työnäytteistä 2003, jäsenmäärä räjähti silloisesta noin 800:sta kaksinkertaiseksi parissa vuodessa, ja kasvu jatkui kymmenkunta vuotta. Jäsenmäärän kasvu mahdollisti julkaisukertojen ja sivumäärän lisäämisen niin, että vuodesta 2007 lehti on ilmestynyt kuudesti vuodessa, ensin 68-sivuisena, sittemmin vähintään 80-sivuisena. En silloisena nuorukaisena voinut aavistaakaan, että joskus, monta kymmentä vuotta myöhemmin, toimisin lehden kymmenentenä päätoimittajana. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti oli mustavalkoinen, 24-sivuinen. | 4.6. Jäsenkunnan ulkopuolella merkittävässä tilaaja-asemassa ovat kirjastot, sekä irtonumeromyynti isoimmissa Lehtipisteissä. Digiarkisto on oleva jäsenille ilmainen lisäetu. Lehden perustamisen aikaan olin hallituksen puheenjohtaja. Hakijoista yhdistyksen hallitus hylkäsi monesti jopa puolet. | 30.10. vuoden kunniaksi hiukan muuttunut edellisvuodesta, lähinnä kannessa. Esa Mälkönen, päätoimittaja LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 3
76 SLV ry:n jäsenetuyritykset 78 Seuraavassa numerossa ja Äänestä parasta juttua 79 Liity jäseneksi ja SLV:n yhteystiedot K uv a: Pa ul St ev en s K uv a: Jo h an n es ja Ta n ja V ie ru la K uv a: Ju h an i Sy vä oj a LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 5. vuosi! 6 AJANKOHTAISTA Uutisia ja huomioita 7 NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT VLK-kiertue ja muita luontokuvanäyttelyitä 8 EETTINEN TOIMIKUNTA Jonna Wood: Hyvikset eivät lennä 9 SLV Pirjo Lindfors: Talvista ja tulista 10 AJANKUVA Kuvapoimintoja ja tapahtumia luonnossa 11 KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Pertti Koskimies: Mafiat 12 VÄLINEKOKEILUT Hannu Mällisen kokeiltavana Sonyn A1 ll ja FE 300mm f/2.8 13 VÄLINEUUTUUDET Tekniikkaa ja tarvikkeita 18 LINTURETKELLÄ TURKISSA 2024 Tomi Muukkonen eksoottisella bongausretkellä 24 VIISI VILLIÄ JA PORO Paul Stevens perehtyi hirvieläimiimme 30 HYVÄSTI PALSASUOT Hannu Eskonen katoavilla suokummuilla 35 LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ JA LUONNONKUVAAJAT Näkökulmia avaamassa Pirjo Lindfors, Pertti Salolainen ja Heikki Willamo 38 ATLANTIC ODESSEY Risto Raunion ’kerran elämässä’ -matka ’kerran elämässä’ -kohteisiin 42 TORNIONLAAKSON TALVI Juhani Syväoja oikean talven maisemissa 47 HETKIÄ ERÄMAAMÖKILLÄ Veijo Kilpeläinen kaukana kaikesta 50 PÄIVÄKIRJAMERKINTÖJÄ HAILUODOSTA Jaana Kotoneva luomassa ICM-kuvia 54 OMATOIMISESTI KRUGERIN KANSALLISPUISTOSSA Johannes ja Tanja Vierula Etelä-Afrikassa 58 VALKOSELKÄTIKKA BONUKSENA Hannu Eskonen talvisen virran partaalla Kolumnit 60 LUONTOKOKEMUKSIA Merja Elisabeth: Lintujen lounasravintola 62 RUUDUN TAKAA Matti Alasaarela: Salamavalokuvauksen mahdollisuuksia 64 VUOSIEN VARRELTA Raija Väyrynen: Hiusjäätä etsimässä 66 NUORIN SILMIN Onni Rantanen: Aidon kuvan dilemma 68 AMMATTILAISTEN MATKASSA Elina Nuortie: Metsän tuntua kauppakeskuksiin 70 VARIKSENPESÄLTÄ Timo-Heikki Varis: Inhimillistä 72 OLEN MIETTINYT Emilia Milonoff: Kerro minulle tarina. SISÄLLYS NUMERO 1 / 2025 3 PÄÄKIRJOITUS Esa Mälkönen: Luontokuva-lehden 40. 74 TOIMISTONI METSÄSSÄ Ossi Saarinen: Pilasiko työ harrastuksen
Eteläisin pentue löydettiin Etelä-Norjan Hardangerviddasta ja pohjoisin Pohjois-Norjasta Varangin niemimaalta. Palkinnon arvo on 5 000€. Pentueita oli kaikkiaan 17 eri tunturialueella. Punajalkaviklojen ja isokoskeloiden määrä on kasvanut 12 viime vuoden aikana. Luontovalokuvateoksia ei tällä kertaa ollut finaalissa. Hän näkee valokuvauksen voimakkaana välineenä kertoa tarinoita, jotka ansaitsevat tulla kuulluiksi, mutta joita käsitellään yhä liian vähän. Haahka on vähentynyt jyrkästi erityisesti läntisellä Suomenlahdella ja Saaristomerellä ulkosaaristossa. Suomessa pentuja oli kesällä 2024 kolmessa pentueessa yhteensä yhdeksän. https://naturephotographeroftheyear.com/previous-editions/ npoty-2024-results/ Pohjoismaissa 139 naalipentuetta, Suomessa 3 Vuonna 2024 naalin pesintöjä löydettiin Ruotsissa 72, Norjassa 64 ja Suomessa 3. Vesilinnuista voimakkaimmin taantuneita lajeja tarkastelujaksolla 1989–2023 ovat erittäin uhanalaisiksi luokitellut haahka ja tukkasotka. Suomalaismenestystä Hollannissa Kansainvälinen Nature Photographer of the Year 2024 -kilpailu keräsi lähes 23 000 kuvaa 96 maasta. 6 · LUONTOKUVA · 1 / 2025 6 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. Myös naurulokki, kalalokki, kalatiira, räyskä, merikihu sekä kahlaajista meriharakka ja tylli ovat saaristossa runsastuneet. Pentueita oli edellisvuotta huomattavasti enemmän mutta ennätysvuotta 2022 vähemmän. Valokuvauksella on Willamolle (s.1952) erityinen merkitys myös aikana, jolloin visuaalinen kulttuuri on kaikkialla läsnä, mutta tärkeät tarinat uhkaavat kadota kuvien valtavaan massaan. Erityisesti näkyy saariston hanhien (meri-, valkoposkija kanadanhanhi) ja kyhmyjoutsenen voimakas runsastumisen 1990-luvulta lähtien. Vuoden luontokirjaksi valikoitui kerronnallinen tietoteos Tunturikettu. K uv a: Se pp o K er än en : M er ih an h i K uv a: Ja rn o A rt ik a K uv a: Se pp o K er än en , N aa li n pe n n u t WWF:n Vuoden luontokirja 2024 WWF valitsi Vuoden luontokirja -finalisteiksi tietokirjan, runoteoksen ja näytelmän käsikirjoituksen (Kimmo Ohtosen Tunturikettu, Heli Laaksosen Jatkos ja Juha Kauppisen Starman). Pentueiden määrä ja pentuekoko on voimakkaasti riippuvainen elinalueidensa myyrien ja sopulien määristä. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582. AJANKOHTAISTA Toimittaneet: Hannu Mällinen ja Esa Mälkönen Saaristolintujen kannankehitys osin hyvinkin positiivista Saaristossa pesivien lintulajien kannankehitys on kokonaisuudessaan positiivisempi kuin lintulajien kannankehitys monissa muissa elinympäristöissä, kuten sisämaan vesistöissä. Kokonaiskilpailun voiton vei italialainen Paola Della Rocca Intiassa kuvatulla otoksella kahdesta leikkisästä lumileopardisisaruksesta. Viimeisten 12 vuoden aikana näiden lajien runsastuminen on jatkunut, mutta on tasoittumassa. Heikki Willamolle Finnfoto 2024 -palkinto Finnfoto kertoo palkitsemisperusteissaan, että Heikki Willamon työ havainnollistaa, kuinka valokuvaus voi toimia taiteen, dokumentoinnin ja vaikuttamisen välineenä. Hollantilaisten organisoimassa kilpailussa suomalaismenestyksestä vastasi Jarno Artika, joka sai toisen sijan Kasvit ja sienet -sarjassa dronekuvalla mäntyvanhuksesta keskellä puupeltoa. Muita saaristossa menestyviä vesilintuja ovat sisämaassa taantunut lapasorsa sekä erittäin nopeasti ja voimakkaasti runsastunut harmaasorsa
klo 10–17. e 7.2.–6.4.2025 Museokeskus Vapriikki Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere Avoinna ti–su klo 10–18, ma suljettu. Ihantolantie 5, Jyväskylä. klo 10–18, ma 17.2. b 3.12.2024–23.2.2025 Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiontie 84, 02820 Espoo Avoinna ti–su klo 10–17; la 1.2. c 9.1.–16.3.2025 Villa Elfvikin luontotalo Elfvikintie 4, 02600 Espoo Avoinna ma–pe klo 9–15, su klo 10–16, lauantaisin suljettu. Mia Surakka: Piilotteleva Palokärki Aika: 5.12.2024–30.4.2025 Paikka: Luontomuseo. Savontie 13, Pieksämäki. VALOKUVIA ESILLÄ K uv a: M ia Su ra kk a K uv a: A n tt i V iis te en sa ar i K uv a: A n n a V äl im äk i Koonneet: Hannu Mällinen ja Kaija Keskinen LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 7. d 1.2.–30.3.2025 Finnfoto Galleria Lempäälä Ideapark Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä Avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina. Koulutie 4, Leppävirta. f 25.3.–25.5.2025 Arktikum Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi Avoinna ti–su klo 10–18, ma suljettu. Torangintaival 2, Kuusamo. Avoinna: ti-pe klo 9–17, la klo 10–15 Näyttely koostuu luontokuvatauluista sekä multivisioesityksestä, johon kuuluu luontokuvia, videoita sekä musiikkia. Antti Viisteensaari: Juuret suolla Aika: 1.2.–28.2.2025 Paikka: Leppävirran kirjasto. Avoinna: ti-pe klo 12–18, la-su klo 12–17 Näyttelyssä pääosassa ovat linnut, niiden ilmeikkyys ja käyttäytyminen. Julkaisemme näyttelyjä netissä ja Luontokuva-lehdessä VUODEN LUONTO KUVAT 2024 -NÄYTTELY VUODEN LUONTOKUVAT 2023 -NÄYTTELY Maarit Vepsäläinen: Pohjolan lumo–Magical North Aika: 10.1.–15.2.2025 Paikka: Kulttuurikeskus Poleeni. Avoinna: ma-ti ja to klo 10–18, ke ja pe klo 10–16, la klo 10–14 Valokuvat kertovat Vetelin Viisteennevan elämästä eri vuodenaikoina. Avoinna: ma-to klo 8–18, pe klo 8–17, la klo 9–14 Luontokuvia Pohjoismaista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. a 7.1.–28.2.2025 Tunturi-Lapin luontokeskus Peuratie 15, 99400 Enontekiö Avoinna ma–pe klo 10–16. Anna Välimäki: Metsistä, soilta ja vaaroilta– Oodi Koillismaan luonnolle Aika: 14.1.–31.5.2025 Paikka: Hannu Hautala luontokuvakeskus. NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT Ilmoita meille luonto kuva näyttelystäsi! Ilmoita näyttelysi tiedot osoitteeseen nayttelyt@luontokuva.org
Eettisen toimikunnan sähköposti on eettinentoimikunta@ luontokuva.org. EETTINEN TOIMIKUNTA TÄLLÄ PALSTALLA SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY:N EETTINEN TOIMIKUNTA PUNTAROI VALOKUVAAMISEN ARVOJA. Annetaan tunteiden ja olettamusten viedä… Aihe on kuumaa kamaa, ja samalla pääsee asemoimaan itsensä hyvikseksi. Luonto ja villieläimet voivat luomassamme systeemissä olla joko arvon ja rahavirtojen tuojia (villieläinja ekoturismi) tai asioita, joiden suojelua varten tarvitsee kerätä varoja. suurpetoja. Sillä kuten Taalas totesi, asioiden innokkaimmat esilletuojat ja itsensä hyviksiksi positioijat eivät välttämättä käytännössä olekaan niitä tarinan hyviksiä. Lentolakkojen ja boikottien sijaan kannustaisinkin ympäristöstämme ja eläimistöstämme oikeasti välittäviä luontokuvaajia ja luontoihmisiä luontomatkailemaan. Kun energia Hyvikset eivät lennä on suunnattu tuosta kahdesta prosentista vääntämiseen, johtaa se helposti siihen, että todellisiin ydinkysymyksiin ilmaston muutoksen hillitsemiseksi ei puututa. Saatamme keskittyä lillukan varsiin, kun teemme oman ja toisten lentämisestä ison asian ja matkailusta pahiksen. Hyvesignalointi tulee englannin kielen termistä virtue signaling. Onko tämän kolumnin agenda nyt väittää, että lentomatkailu ja haaskakuvaustoiminta on ongelmatonta. Olemaan uteliaita ja kysymään kysymyksiä. Maailma on täynnä lajeja ja ympäristöjä, joiden suojelu on mahdollista luontomatkailun vuoksi. Vai tekeekö “hyvis” kuitenkin todellisuudessa karhunpalveluksen luonnolle isommassa kuvassa. Samoin isomman kokonaisuuden hahmottaminen tuntuu usein unohtuvan, kun noustaan barrikaadeille haaskakuvaukseen liittyen. Ja luontokuvaaja saa somessa kivasti huomiota, kun hän ottaa kantaa esimerkiksi kaupallisia luontokuvauskojuja vastaan. Luontomatkailun kehittyminen taas entistä vastuullisemmaksi riippuu siitä, onko sellaiselle kysyntää. Yleistyneen mielipiteen mukaan vastuullinen, ympäristöstä välittävä ihminen välttää muun muassa matkailua, erityisesti lentämistä. Systeemiä voi muuttaa paremmaksi vain sisältä käsin. somesta @jonnawoodwild. Vastuullisuutta arvostavien luontoihmisten vähentyessä asiakaskunnasta tämä muokkaa alaa todennäköisesti vähemmän kestävään ja luonnolle epäedullisempaan suuntaan. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerinä, toteaa, että eräs ilmastoja ympäristökysymysten erityishaaste on ollut näiden asioiden innokkaimmat esilletuojat. Sosiaalinen media ja nykymedia yleensäkin rakastavat polarisaatiota ja kaikenlaista kauhistelua, ja mitä ilmeisimmin mediaa kuluttava yleisö jakaa saman rakkauden. Ja muutos on huomattavasti kestävämpää, kun osaamme ajatella asioita globaalilla perspektiivillä ja vastustamalla asioiden polarisoimista yksinkertaisesti hyviksi tai pahoiksi. 8 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. P.S. Massat eivät kuitenkaan lopeta matkailua, eivätkä etenkään he, joita luonnon tai eläinten hyvinvointi ei niin liikuta. Agenda on kannustaa pohtimaan asioita globaalimmalla perspektiivillä. Usein jaetaan kuitenkin harhaanjohtavaa “tietoa” ja ollaan selkeästi ostettu tiettyjen eturyhmien narratiivi, sen enempää sen seurauksia pohtimatta. Teksti ja kuva: Jonna Wood N ykyään on trendikästä harjoittaa hyvesignalointia. Metsästäjät eivät lopeta haaskojen pitoa (joita suurin osa Suomen haaskoista näyttää olevan), eivätkä luovu haluistaan murhata mm. Nämä sektorit tuottavat lähes 80 % EU :n päästöistä.” Kuitenkin tikunnokkaan on nostettu lentoliikenne, joka tuottaa vain 2 % maailman hiilidioksidipäästöistä. Minut tavoittaa mm. Sillä tarkoitetaan oman hyveellisyyden itsetarkoituksellista ja mahdollisesti tekopyhää signalointia ennen kaikkea ”poliittisesti korrektien” asioiden puolesta. Mitä tapahtuu, jos ihmiset, jotka välittävät ympäristöstä ja eläimistä lopettavat luontomatkailun, koska he yllä mainittujen hyvesignaloijien ja vaikuttajien myötä kokevat sen tarpeelliseksi voidakseen kokea välittävänsä ympäristöstä ja eläimistä. Mutta onko sellaisen tukeminen ja siihen osallistuminen kuitenkaan todellisuudessa rakkautta kanssaeläimiä ja ympäristöämme kohtaan. Toki luonnolla pitäisi ideologisesti olla itseisarvo, mutta realistisesti me emme elä ideologisesti toimivassa järjestelmässä. Olen astunut sivuun SLV :n Eettisen toimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen roolista kahden vuoden vapaaehtoisrupeaman jälkeen. Ei. “ EU :n neljä suurinta päästösektoria ovat sähköntuotanto, liikenne, teollisuus ja asuminen tässä suuruusjärjestyksessä. Kunnon luontokuvaaja ei kojuja käytä… Toisten toimintaa kritisoivalla mustavalkoisella narratiivilla saa ainakin hetkellisesti kokemuksen omasta paremmuudestaan ja enemmän engagementtiä. Kirjassa Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin, Petteri Taalas, joka on toiminut mm. Yksittäisten luontoaktivistien ja tutkijoiden harkitsemattomat ulostulot ovat tehneet hallaa itse asialle. Kiinnittämään huomiota ja suosimaan vastuullisempia toimijoita ja palvelun tarjoajia. Emme näe ilmastoa lentokoneilta. Uusi Eettinen toimikunta jatkaa toimintaa normaalisti 2025. Voisi jopa kuvitella, että osalla näistä alueista ja lajeista on potentiaalia sitoa päästöjä enemmän kuin globaali lentomatkailu niitä tuottaa. On trendikästä ja “hyveellistä” olla lentolakossa tai vouhkata haaskakuvauksesta
Se ei vaadi rekisteröitymistä eikä oman tilin perustamista. Ennallistamispoltot auttavat metsiä palautumaan luonnonmukaisempaan tilaan. Yhdistyksemme tämän vuoden legenda on inarilainen, pitkän uran luontokuvaajana tehnyt Martti Rikkonen. Talvipäivien ohjelmaryhmä on rakentanut jälleen tiiviin ja monipuolisen ohjelmapaketin, josta löytyy jokaiselle jotakin. Tämä on ainutkertainen tilaisuus kuulla Martin hersyviä tarinoita sekä päästä mukaan hänen kuvausmatkoilleen metsiin ja tuntureille. Hänelle on varattu ohjelmassa aikaa 1,5 tuntia. Life2Taiga on EU -rahoitteinen projekti, jonka päätavoite on ennallistaa metsiä Suomessa ja Ruotsissa ennallistamispoltoilla. Valon voima on ihmeellinen ja luo toivoa ja uskoa siihen, että lumi ja talvi täällä etelässä säilyisi vielä ainakin hetken pitempään. Tule mukaan kokemaan ja näkemään hienoja kuvaesityksiä, inspiroidu mielenkiintoisissa koulutuksissa, verkostoidu muiden luontokuvaajien kanssa ja tapaa vanhoja ja uusia tuttuja. Siksi on koitettava nauttia jokaisesta aurinkoisesta ja talvisesta päivästä, joka täällä etelässä vastaan tulee. Hanke on käynnissä vuosina 2022–2028, ja Suomessa siitä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. SLV SUOMEN LUONNONVALOKUVAAJAT SLV RY – PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ K uv ak o ll aa si Pi rj o Li n df o rs – Tu n n el m ia Ta lv ip äi vi lt ä 20 24 Metsä palaa K ävin tutustumassa Suomen luontokeskus Haltiassa esillä olevaan, todella mielenkiintoiseen Metsä palaa -erikoisnäyttelyyn, joka kertoo miten metsäluontoa voidaan ennallistaa tulen avulla. Se on sillä selvä! Yhdistyksen Talvipäivät Yhdistyksen Talvipäivät järjestetään Hotelli Haaga Central Parkissa Helsingissä 15 – 16.3. Valoisia ja aurinkoisia talvipäiviä kaikille! Pirjo Lindfors Puheenjohtaja Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 9. Kannattaa siis ottaa tämä kanava seurantaan ja katsoa siellä olevat hienot esitykset. 2025. Siis lämpimästi tervetuloa! Talvista ja tulista Etelän talvi Ilmasto-opas kertoo, että ilmaston lämmetessä lumipeite jää ohuemmaksi ja luminen vuodenaika varsinkin Eteläja Länsi Suomessa lyhenee. Niillä lisätään metsäluonnon monimuotoisuutta, jonka avulla metsäluonto pystyy paremmin vastaamaan erilaisiin uhkiin ja muutoksiin. Yksipuolisuus tekee metsäluonnosta haavoittuvaisen ilmastonmuutokselle, hyönteisille ja myrskyille. Tälle näyttelylle vahva ja lämmin suositus! Vuoden Luontokuva 2024 -festivaalin esitykset Kuten aikaisemmin jo lupailin, kaikki Vuoden Luontokuva 2024 -festivaalin esitykset ovat nyt vapaasti kaikkien katsottavissa yhdistyksemme omalla YouTube-kanavalla. Toivottavasti näen Talvipäivillä tuttujen lisäksi myös paljon uusia, luontokuvauksesta kiinnostuneita luonnon ystäviä. Tästä kertova näyttely on esillä Haltiassa 6.4.2026 asti. Metsien hakkuut ovat yksipuolistaneet maamme metsäluontoa. Niiden avulla jäljitellään luontaisia metsäpaloja, jolloin syntyy kuollutta ja hiiltynyttä puuta, jota moni uhanalainen laji tarvitsee. Googlaa YouTube Suomen Luonnonvalokuvaajat ja katso. Kannustan mahdollisimman monia jäseniämme osallistumaan tapahtumaan, johon voit nyt ensi kertaa ottaa mukaan myös ystäväsi, joka ei ole yhdistyksen jäsen! Aktiivinen osallistuminen on ainoa tapa, jolla voimme turvata tämän yhteisöllisen tapahtuman tulevaisuuden myös jatkossa. Etelässä asuvalle talven ystävälle nämä ennusteet tuntuvat karuilta, varsinkin kun aina ei voi tai pysty matkustamaan pohjoiseen. Tästä suuri kiitos yhdistyksen aktiiviselle ja ahkeralle videoryhmälle, joka on toteuttanut tallenteet. Lumiset päivät näillä alueilla saattavat tällä vuosisadalla vähentyä jopa puoleen nykyisestä
. . AJANKUVA AJANKOHTAISIA POIMINTOJA VUODEN LUONTOKUVA 2024 -KILPAILUN SEMIFINALISTISADOSTA Teksti ja kuvavalinnat: Pertti Koskimies Auringon nousu ja lasku sekä kuun vaiheet 12.2.–13.4.2025 Päivä 12.2. . Näiden lajien elinpaikoilla on liikuttava varoen, sillä emolinnut häiriintyvät erityisen herkästi juuri pesimäkauden alkuvaiheessa. Näätä on hyötynyt pöllönpöntöistä, jotka ovat korvanneet lepopaikoiksi ja ruokavarastoiksi tarvittavien kolopuiden hupenemista. ROHKEASTI PIHAPIIREIHIN Kuva: Esko Pitkänen, Puppeli pihavaloissa Kauriit, rusakot ja metsäjänikset ruokailevat pihapiireissä talvihämärässä ja -öisin. Emot keräävät muutamassa viikossa pesäpoikasille jopa yli satatuhatta siementä, mikä onnistuu vain aukinaisista kävyistä ennen siementen varisemista. Näädät käyvät usein lintujen ruokintapaikoilla, koska saaliseläimistä etenkin oravia on metsissä vähemmän kuin ennen. . Onnistuminen nopeissa tilanteissa vaatii hyviä hoksottimia ja rivakoita kuvausrutiineja – ja silloinkin saaliina saattaa olla muu kuin toivottu kuva. Näätä on runsastunut moninkertaisesti viime vuosikymmeninä lajin metsästyksen liki loputtua, kun luonnoneläinten turkiskauppa päättyi. . . LISÄÄ HUUMORIA ELÄINKUVIIN Kuva: Pinja Sarkkinen, Salakakkija Arkoja eläimiä etsittäessä on tärkeintä tuntea niiden ympäristövaatimuksia ja käyttäytymistä sekä väijyä pitkiä aikoja hiljaa. . . Käpylinnut vaeltavat syksyyn mennessä jopa 1 000–3 000 kilometrin matkoja etsiessään seuraavaa antoisan käpysadon seutua. . . Eläimiä eivät enää pelota kirkkaat valot eivätkä äänet entiseen tapaan. KÄPYLINNUT KIIREISINÄ Kuva: Pyry Kortelainen, Ihastuneet Pikkukäpylinnut munivat jo maaliskuussa, jotta poikaset ovat pesässä juuri niinä viikkoina, jolloin kuusen käpysuomut avautuvat. . 29.3. Ihmisasumusten liepeillä eläimet ovat paremmassa turvassa petoeläimiltä, mikä on merkittävimpiä syitä niiden siirtymisessä maaseudulta taajamiin. NYT LUONNOSSA Pöllöt, korpit, tunturihaukat ja maaja merikotkat alkavat pesiä jo lopputalvella, jotta poikaset ehtivät itsenäistyä ennen seuraavaa talvea. Helsinki 8:07 17:03 7:21 17:45 6:40 18:20 5:54 18:57 6:09 20:34 Oulu 8:28 16:38 7:31 17:31 6:40 18:16 5:45 19:02 5:50 20:50 Utsjoki 8:58 15:56 7:43 17:08 6:38 18:06 5:29 19:07 5:18 21:10 Kuu . . . Jos humoristinen, sitä parempi. 13.4.* Aurinko . 28.2. * K es äa ik a 10 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. 14.3. Pöllöistä, haukoista ja kotkista kuitenkin vain osa naaraista pystyy tuottamaan munapesyeen siitä riippuen, tuoko koiras munintaa edeltävinä viikkoina tarpeeksi ruokaa
Metsästäjä kuulemma kunnioittaa saalistaan – mutta miksi itketään, kun vähintään kerran vuodessa pyssytohinassa kuolee ihminen. Hän oli oikeassa. Presidentti tarjosi itsenäisyyspäivän juhlissa uhanalaisia riekkoja, mikä todisti oikeaksi suuren Ilkka Hanskin tokaisun, että päättäjien luontosuhde on riekonrinta lautasella. Meillä pyssyja poromafiat sortavat lajeja ja ravintoverkkoja, mutta metsätalous on kuin Sisilian Cosa nostra , mafioiden mafia ja valtio valtiossa. Pienet ja isot. Valehtelusta ja tyhjistä lupauksista tuli valtavirtaa kaikessa, kun ”köyhät ja luonto hautaan” -hallitus epäpätevine ministereineen aloitti kesällä 2023. Nykyisin kaikki uutiset masentavat. Syynä tappolupiin on poronhoito, jonka vuoksi jokainen suurpeto on jo henkipatto kolmasosalla Suomesta uhanalaisuuksista, kansallisista laeista ja EU -direktiiveistä piittaamatta. RKP :lle käy kaikki, kunhan turkiseläimiä saa kiduttaa ja merimetsoja tappaa ruotsiksi. Persujen talutusnuorassa Orpo puhuu tiedolla johtamisesta, mutta Suomen ympäristökeskus totesi esimerkiksi vanhojen metsien suojelukriteerien olevan ”tieteellisen tiedon tarkoitushakuista vääristelyä”. Markkinauskon lipunkantajassa Helsingin Sanomissa raharikas sijoittaja Inka Mero lahtasi kuusikkoon kasapäin häkistä viskattuja fasaaneja ja neuvoi pyssy ojossa, miten köyhiä kyykytetään (26.12.2024). Poliitikot pakotettiin puhumaan ympäristönsuojelusta. Ainakin lantalaisilta se pitäisi kieltää kokonaan. KIRJEITÄ ROSVOHODUSTA Tällä palstalla biologi ja tietokirjailija Pertti Koskimies ruotii maailman menoa. Los Angelesissa paloivat myös ökyrikkaiden talot ja tavarat, heidän joiden vuotuinen ekojalanjälki tulee minuutissa täyteen. Pedot painukoot erämaihin, kiljuvat petovihaajat, mutta nyt ne tapetaan viimeiselläkin promillella maatamme. Se on hävittämässä tuhat lajia sukupuuttoon ja Ilkka Hanskin pätevän arvion mukaan kohta toisen tuhannen. Pyssymiehet inttävät, että 300 sutta on kuolemaksi Suomen melkein miljoonalle koiralle, joita autoilla notkuvat rapakuntoiset möhömahat päästävät holtittomasti metsiin ja teille ja tappavat itse kelvottomina riistanajajina. BirdLifen suojelujohtaja Lehtiniemi hyssytteli presidentin törppöilyä sillä, että riekot oli tapettu talvella. Kyllähän vihreillä, vasemmistoja keskustapuolueilla on omat surkeutensa, mutta nykymeno on kuolettavinta koskaan. DDT kiellettiin petolintututkijoiden ja vesakkomyrkyt Hattuvaara-liikkeen ansiosta, Koijärvi ja Siikalahti suojeltiin linnuille, Suomen luonto Teuvo Suomisen johdolla puolusti ärhäkästi ikimetsiä ja lintusoita, petoeläimiä ja kukkaniittyjä. Eikö hän tiedä, että kanalintujen tappaminen syksyllä ja talvella kasvattaa populaation kokonaiskuolevuutta. Teksti ja kuva: Pertti Koskimies I lkka Stén, lintututkija ja rengastustoimiston johtaja Helsingin yliopiston eläinmuseossa, tokaisi Suomen luonnossa 1970-luvulla luonnonsuojelijoiden haikailevan 50-lukua takaisin, mutta tulisi aika, jolloin toivomme 70-luvun palaavan. Mutta 70-luvulla oli jotain, mitä ei enää ole. Pöyhkeä yläluokka lobbaa villieläinten hupitappamista. Ilveksiä saatiin siis lisää tappamalla entiset! Pyssyuskovaisten mukaanhan eläinten elämä on yhtä nälkää ja pelkoa, kunnes luoti armollisesti lopettaa kärsimykset. Ryöstöporotalous on ylisuurin verovaroin ylläpidetty himmeli, jonka jäljiltä maankamara jäkälineen ja hyönteisineen autioituu, jonka vuoksi kotoperäisen metsäpeuran pakeneminen raiskatusta Kainuusta estyy, joka on heinäruokintoineen ja moottorinpärinöineen irvikuva luontaiselinkeinosta. Apuliassa on Sacra corona unita , Napolissa Camorra ja Calabriassa ´Ndrangheta . Yksi uutinen sentään ilahdutti. Purra on päällikkönä ja kuin perussuomalaisten haarakonttorin käskyläisinä kokoomuslaiset. Oli aikaa torjua ilmastokaaos ja luontokato. Toivoa. Salatappajien suojeluspyhimys Essayahin muka-kristilliset saarnaavat Jeesuksen oppeja muille, mutta noudattavat niitä huonommin kuin pahimmat pakanat, hyysäävät Israelin kansanmurhaja terrorivaltiota, jonka aiheuttamaan holokaustiin syyllistyy myös vaikeneva Suomi. MAFIAT LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 11. Ympäristöministeri Mykkänen itki aiheesta saamaansa arvostelua, ja seuraajansa Multala laukoi jo ekapäivänään metsäteollisuuden mantroja. Rauhanliike marssitti nuorisojoukkoja. Takavuosina Hämeen ilvekset pelastettiin nälkäkuolemalta ampumalla. Raakkutuhot ja päästötaseet ovat vain jäävuoren huippu tämän maailmanlopun elinkeinon tekopyhistä muka-kestävyyspuheista. Tammikuussa 2024 Malinen sepitteli, että ”Ansio ilveksen menestyksestä kuuluu kiistatta metsästäjille ja metsästysviranomaisille, jotka osasivat aloittaa ajoissa ilveskannan kestävän pyynnin”. Minulla on tutkijana tiukoin kriteerein myönnetty kulkulupa Utsjoen Kevon ja Ilomantsin Koivusuon luonnonpuistoissa, mutta neulastakaan en saa männystä nyppäistä. Metsästäjien etujärjestö Suomen riistakeskus, valtion suojelualueita hallinnoiva Metsähallitus ja luonnontuhonnan päämaja maaja metsätalousministeriö nostivat häikäilemättömyyden uudelle tasolle salliessaan suurpetojen tappamisen luonnonpuistoissa. Kyllähän 70-luvulla suurpetoja vihattiin vielä silmittömämmin kuin nykyään, soita ojitettiin raivopäisesti ja pohjoisen metsiä raiskattiin jääkauden jälkitilaan, nokkamiehenä Metsähallituksen pääjohtaja Osaran käsikassara Aarne Erkko Järvinen, joka ylisti ikimetsiä kirjoissaan mutta tuhosi niitä maailmanennätystahdilla. Metsästys ja kalastus -lehdessä erätoimittaja Jere Malinen riemuitsi syyskuussa 2023 siitä, että metsoja sai taas tappaa talvellakin, kun niitä on ”niin paljon” – oikeasti viidesosa 50 vuoden takaisesta. Palaisipa koko Kalifornia, Florida, koko tuo hullu Trumpin typeryyden tyrannia, joka joutaisi lentää Muskin raketilla Marsia mylläämään
Sony A1 II :ssa on valmistajan A7R V ja A9 III -kameroista tuttu tekoälyä hyödyntävä AI -yksikkö tarkennusjärjestelmän tukena. Erityyppisten RAW -tiedostojen suhteen ero puskurointikyvyssä on kuitenkin suuri: häviöttömästi pakattua RAW ia mahtuu välimuistiin vain 100 ruutua ja pakkaamatonta 84 ruutua. Toisaalta vaikka häviöllinen pakkaus kadottaa osan alkuperäisen raakakuvatiedoston datasta, niin sillä ei välttämättä ole suurta käytännön merkitystä. Alkuperäinen A1 julkaistiin tammikuussa 2021, joten päivityssykli on valmistajalle varsin tyypillinen kolme-neljä vuotta. Samoin kamerarungon etupuolella objektiivikiinnityksen vieressä oleva C5 -painike on ahtaassa paikassa – osin Sonyn kameroiden mitoituksestakin johtuen, eli tilaa ei ole enempää. Nopeutta tarvitsevien kannattaa pysytellä CF express-muistikorteissa, sillä nopeallakin SD -kortilla käytännön suorituskyky tippuu selkeästi. Valintakiekkojen pientä lukitusnuppia täytyy kuitenkin pitää pohjassa, jotta valintakiekko toimii, mikä on hanskat kädessä hankalaa. Käytännössä A1 II :n kohteenja silmäntunnistus toimii vakuuttavasti, mutta vaikutelmaksi jää, että verrattuna Canonin uusimpiin ( EOS R5 Mark II ja EOS R1) kohteen pitää olla kuva-alalla suurempi, jotta Sony tarraa siihen. A-tyypin CF express-kortille puskurimuisti onneksi tyhjenee vikkelästi, mutta siitä huolimatta käytännön suorituskyky pysyy lippulaivamaisella tasolla oikeastaan vain tallennusmuodon ollessa jpg tai häviöllisesti pakattu RAW . C5 voisi kuitenkin X 12 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. Sarjakuvausnopeus on ennallaan, 10 k/s mekaanisella ja 30 k/s elektronisella sulkimella (häviöllisesti pakattu 30 k/s; häviöttömästi pakattu RAW 20 k/s). Pääosin kaikki painikkeet ovat mukautettavissa ja onnistuneesti sijoiteltuja. VÄLINEKOKEILUT Teksti ja kuva: Hannu Mällinen SONYN YKKÖSLUOKAN SYÖMÄHAMPAAT Kokeilussa Sony A1 II ja FE 300mm f/2.8 GM OSS S ony julkaisi viime vuoden marraskuussa sen järjestelmäkameroiden lippulaivaa edustavan Alpha 1 -sarjan II version. Toisaalta A1 II suoriutuu läpi ISO -skaalan hieman paremmin dynamiikassa kuin alkuperäinen A1 (esim. Kameran takanäyttö on kasvanut hieman ollen nyt 3,2 tuumaa. Alkuperäisen A1:n tavoin, myös A1 II perustuu 50,1 megapikselin pinottuun kennoon. Kuvaussuureiden (suljinaika, aukko, ISO , valotuskompensaatio) säätämiseksi peukalorullia on kaksi, etusormirullia yksi. Takanäyttö on neliakselisesti taittuva, mikä on selkeä kehitysaskel alkuperäistä A1:stä. Kameran päällä olevien valintakiekkojen keskellä olevat lukitusnupit tulisi mielestäni olla samalla käyttölogiikalla kuin uloin peukalorulla: napin painaminen pohjaan lukitsee rullan, sen ollessa ylhäällä rulla toimii vapaasti. Niin tai näin, Sonyn lippulaiva hyötyisi nopeammasta CF express 4.0 arkkitehtuurista – tai kilpailevien valmistajien käyttämistä B-tyypin CF express-korteista, joiden kirjoitusnopeudet ovat A-tyypin kortteihin verrattuna kaksinkertaisia. Kohteen tunnistettuaan järjestelmä kykenee seuraamaan sitä moitteettomasti, ja muistikortille tallentuu silmäteräviä ruutuja korkealla prosentilla. ISO 100 Photographic Dynamic Range; A1 11,34 EV vs. Uutena ominaisuutena kohteentunnistuksessa on automaattitoiminto, jolla kamera pyrkii tunnistamaan tarkennuskohteen ilman, että kuvaajan itse täytyy se erikseen määrittää. Sen seurauksena A1 II :n tarkennus kykenee tunnistamaan laajan skaalan erilaisia kohteita (ihmiset, eläimet, linnut, hyönteiset, autot ja junat sekä lentokoneet). Kuvausmoodien valintakiekko on kameran päällä etsimen oikealla puolen, tarkennusnopeuksien ja tarkennustapojen valintakiekko etsimen vasemmalla puolen. A1 II :ssa on myös ennakkokuvaustoiminto, jolla laukaisimen etuvedolla voidaan tallentaa mukautettavasti kameran välimuistiin 0,03–1 sekunnin ajalta kuvia, eli maksimissaan 30 kuvaa ennen laukaisimen painamista pohjaan. Tarkennus osaa tunnistaa kohteen osia, kuten esimerkiksi silmät, ja Sonyn mukaan A1 II tarjoaa ihmisten ja eläinten silmien tunnistuksessa 30 %:n parannuksen ja lintujen silmiin 50 %:n parannuksen. Etsimen resoluutio on ennallaan 9,44 miljoonalla kuvapisteellä, mutta sen virkistystaajuutta voidaan resoluutiosta tinkimällä nostaa 60 ruudusta 120 ruutuun tai jopa 240 ruutuun sekunnissa. Kenno on pohjimmiltaan täysin sama, eli mitään mullistavaa uutta kennoteknologiaa Sony ei tuoreeseen lippulaivaansa ole rakentanut. Laukaisimen takana kameran päällä on kookkaat ja reilusti rungosta ulkonevat kustomoitavat C1 ja C2 -painikkeet – näitä käyttää mielellään talvipakkasilla hanskat kädessä. A1 II 11,61 EV ). Kameran kennovakaajan ( IBIS ) teho on päivittynyt 5,5 valotusaskeleesta II -version 8,5 askeleeseen kuva-alan keskellä ja 7 askeleeseen kuva-alan reunoilla. Sony A1 II :n välimuistiin mahtuu 400 jpg-kuvaa tai 240 häviöllisesti pakattua RAW -tiedostoa, mitkä ovat vakuuttavia lukuja etenkin, kun huomioidaan kameran 50 megapikselin resoluutio. A1 II jakaa saman nappien sijoittelun ja käyttöergonomian A9 III :n kanssa
Muista merkeistä tai Sonyn alemmista malleista siirtyessä A1 II on varteenotettava investointi, sillä vaikka sen keskeiset ominaisuudet osin perustuvatkin 4 vuoden takaiseen A1:een, niin ovat edelleen täysin kurantteja – mutta toisaalta ja juuri siksi A1:n omistajalla päivitystarvetta ei välttämättä ole. LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 13. 8 ja 100 mm f 2 . Suurin nopeus on 30 k/s. Hintaluokka 5400 €. Vastavalosuoja tuntuu jämäkältä, ja se pyörähtää kiinni objektiivin etupuolelle napakasti. Laowalta on tullut käsitarkenteiset 55 mm f 2 . Hintaluokka 420 € Tamron on julkaissut ensimmäisen Canon RF-S bajonetin objektiivinsa 11 – 20 mm f 2 . Lähin tarkennus 15 cm. Sony A1 II on uudistuksena maltillinen. vaikkapa miten Sonyn A9 III ja sen globaali suljin teki). 300mm f/2.8 Sony FE 300mm f/2.8 GM OSS julkaistiin marraskuussa 2023, ja se oli lanseeraushetkellä kevyin f/2.8-valovoimainen 300-millinen tele kuunaan tehty: se painaa ilman jalustakiinnitystä vain 1 470 g, mikä on noin puolet siitä, mitä vastaavat objektiivit ovat painaneet. Niukassa valossa ja matalakontrastisissa kohteissa kuitenkin havaitsin hieman tarkennuksen hakemista. Painoa on 1 , 2 – 1 , 3 kg. Hintaluokka 400 €. Pystykahvalla varustettuun A1 II -runkoon kiinnitettynä objektiivi tasapainottuu mukavasti jalustapannan tuntumasta kiinni pitäessä. olla C1 ja C2 -painikkeiden tapaan reilummin rungosta kohoava, jolloin sen tavoittaisi paremmin. 11-lehtinen himmennin yhdessä suuren valovoiman kanssa mahdollistavat kuviin pehmeän bokehin. Kokonaisuudessa A1 II :n ergonomia on kunnossa ja sen arviointi ylipäätään pitkälti makuasioita. Objektiivi painaa 340 g ja on 84 mm pitkä. Kilpailu kameramallien ylemmissä segmenteissä on tiukkaa, ja riippuen mitä mittareita painotetaan, ykköseksi voi päätyä useakin vaihtoehto – tai samalta valmistajalta toinen malli. Tarkennuksesta huolehtii kaksi Sonyn XD -lineaarimoottoria. Objektiivissa on tavanomaiset kytkimet automaattitarkennukselle, tarkennusalueen rajoitukselle ja kuvanvakaajan toiminnalle, sekä ulompana tarkennuskehän takana kustomoitavat painikkeet ja säätökehä. Tarjolla on E, Z, RF, L ja GFX – bajonetit. 96 MP monivalotus ja 6 K / 30 Pvideokuvaus onnistuvat. Se tuo valmistajan lippulaivakameraan muutaman oleellisesti suorituskykyä parantavan päivityksen, mutta ei mullista segmentin tai ylipäätään kameratekniikan tilannetta (vrt. Kiitokset Sony Nordicille välinekokeilun mahdollistamisesta. speed boosttoiminto, jolla matalammalta sarjakuvausnopeudelta voidaan siirtyä maksiminopeuteen napin painalluksella. 8 Tilt -S hift 1 X Macro-objektiivit perspektiivinkorjaussäädöllä. Sonyn 300-millinen tuottaa reunasta reunaan terävää kuvaa, ja valovoimaisille superteleille ominaisesti se on optisesti parhaimmillaan jo täydellä aukolla. Ulkoisen akun kanssa se kykenee 70 peräkkäiseen täyden 100 W s välähdykseen noin yhden sekunnin varautumisajalla. Yhdessä A1 II :n kanssa 300-millinen on nopea ja äänetön tarkentaja. Objektiivin optinen rakenne sisälOBJEKTIIVIT Samyang on tuonut Canon RFbajonettiin APS-C laajakulman 12 mm f 2 , kinovastaavuudeltaan 19 mm. Kinorungoilla maksimikallistus on 10 astetta ja siirto 12 mm. MUUT Godox julkaisi nopeasti varautuvan V 100 salamalaitteen. Paino on 213 g, pituus 57 mm ja lähin tarkennus 20 cm. Toisaalta kookkaammat ja helpommin lähestyttävät kohteet voi valovoimaisella 300-millisellä irrottaa näyttävästi taustastaan – ja toisaalta se on yhteensopiva valmistajan 1,4X ja 2X -telejatkeiden kanssa, jolloin saatavilla ovat 420mm ja 600mm polttovälit. Sonyn 300-millinen tuntuu todella kevyeltä käsitellä, ja sitä kantaa maastossa vaivatta mukana. Luontokuvauksessa 300 milliä on nykymittapuulla kenties vähän, eikä sillä tietysti tavoita kaukaisempia tai pienempiä kohteita samalla tapaa kuin 500–800-millisillä. Kuvaympyrä riittää kinokoon ja jopa keskikoon kennoille. tää kolme Super ED ja yhden ED -elementin ( ED , extra low dispersion), joiden ansiosta optiset vääristymät voidaan minimoida. Sisäisellä akulla aika on 1 , 7 sekuntia. Hintaluokka 770 €. Suurin suurennussuhde 1 : 1 ja lyhin tarkennus 27 cm 55 millisellä ja 32 cm 100 millisellä. VÄLINEUUTUUDET LUONTOKUVAAJAN TEKNIIKKAA JA TARVIKKEITA Toimittanut: Vesa-Pekka Peräkylä RUNGOT Leica SL 3 -S on kinokoon 24 MP runko Lbajonetilla. Hintaluokka 1250 USD. Oleellista myös on, että keskeiset kameravalmistajat ovat ominaisuuksissa niin lähellä toisiaan, että ratkaisevan kuvan saaminen on enemmän kiinni kuvaajasta kuin siitä, minkä merkkinen työkalu hänellä on. Rungossa on IP 54 suojaus. 8 Di III-A RXD ( 18 – 32 mm kinovastaavuus). Oletuksena C5-painikkeeseen on konfiguroituna ns. Mukana tulee pieni lisäsalama, joka voi toimia täytevalona. 5 akselisen kuvanvakaajan teho 5 , 5 aukkoa. Jalustapanta pyörii löysennettynä vapaasti, eikä siinä ole vaakaja pystykuvausasentojen kohdalla pysähdyslovia, mikä ei ole mielestäni paras ratkaisu. CF express Type B ja SDXC UHS ll muistikorttipaikat. Sony A1 II :n hintaluokka on 7 800 € ja FE 300mm f/2.8 GM OSS -objektiivin 7 000 €
Liiketunnistimen toimintaperiaate selviää tutkimalla. Kamerasta tulee laukaisimeen kolme johtoa. Punainen (+) ja musta (–) ovat virtajohtoja, ja kolmas valkoinen johto maadoittaa (–) vain silloin, kun tunnistin havaitsee liikettä. Liiketunnistimen näkökenttää tulee rajoittaa siten, että se vastaa kameran objektiivin näkökenttää tai on hieman kapeampi, jotta kuvattava kohde on kokonaan kuvassa kameran lauetessa. Joissakin laukaisimissa johto on liitetty 2,5 mm:n liittimellä laukaisimeen. Johtojen päät (3 kpl) paljastetaan ja liitetään releeseen kaaviokuvan mukaan. Tässä esitetyn omatekoisen kamera-ansan toiminta-aika on jopa useita viikkoja. Kamera ja liiketunnistin Menetelmä sopii järjestelmäkameroille, joissa on liitäntä langalliselle kaukolaukaisimelle. Näillä kahdella kytkimellä voidaan yhdistää kaikki kolme kaukolaukaisimen johtoa yhteen, jolloin kamera laukeaa. L uonnonvaraisten eläinten liikkumista voidaan seurata riistakameroilla. Riistakameroiden hyvä puoli on niiden pitkä toiminta-aika ja etäkäyttömahdollisuus. OMATEKOINEN KAMERA-ANSA Teksti ja kuvat: Matti Alasaarela c Ylhäällä liiketunnistin ja sen molemmin puolin levyt, jotka kaventavat tunnistimen näkökenttää. Rakennusohjeet Kaukolaukaisimen laukaisupää irrotetaan tai johto katkaistaan laukaisupään vierestä. Ennen kuin päätät kamera-ansan rakentamisesta, selvitä laukaisimen toiminta avaamalla ja tutkimalla mitkä johdot yhdistämällä kamera laukeaa. Kamera menee valmiustilaan, kun kaksi niistä yhdistetään, ja laukeaa, kun kolmaskin johto kytketään samaan nippuun. Se saattaa kuitenkin mennä rikki, jos virtajohdot kytkee väärin päin. Se vain kytkee kaukolaukaisimen johtoja yhteen samalla tavalla, kuin jos itse painaisit kaukolaukaisimen nappia. Se toimii ainakin Nikonin järjestelmäkameroissa. Releen istuttaminen piirilevylle helpottaa kytkemistä. Kuvien laatu ei kuitenkaan ole riittävän hyvä useimpien luontokuvaajien mielestä. Sen vieressä kytkin. d Kameran yläpuolella on liiketunnistin kytkentöineen ja akku. Tässä ohjeessa esitetystä tunnistimesta lähtee kolme johtoa, punainen, musta ja valkoinen. Usein akut tai patterit kestävät 2–3 kuukautta. Koska kuvauspaikoilla ei yleensä ole verkkovirtaa käytettävissä, tulee tunnistimen toimia 12 voltin tasavirralla. Riistakameroihin verrattuna kaupallisten kamera-ansojen toiminta-aika on lyhyt, pisimmillään vain muutamia päiviä. Siihen tarvitaan liiketunnistin ja rele, joka kytkee nuo johdot yhteen. Kaaviossa esitetty kytkentä toimii hyvin. Et tarvitse laukaisinta, vain johdon. Liiketunnistimen ja kamerakotelon väliin tarvitaan silloin riittävän pitkä ulkokäyttöön tarkoitettu 3-johtoinen kumikaapeli. Oikein tehtynä tämä kamera-ansa on turvallinen, sillä se ei lähetä minkäänlaista sähkövirtaa kameran suuntaan. 14 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. Asia tulee varmistaa myös kameran valmistajalta, ettei vahingossa riko kameraa väärillä kytkennöillä. Releen ohjauskärjet liitetään liiketunnistimen valkoiseen (-) ja punaiseen (+) johtoon. Vanerikotelo on vuorattu ulkopuolelta vedenpitävällä maastokuviokankaalla ja sisäpuolelta ääntä vaimentavalla solukumieristeellä. Releessä on kaksi vaihtokytkintä, jotka mo lemmat sulkeutuvat, kun ohjauskärkiin tulee jännite. Myös liiketunnistin voidaan asentaa samaan koteloon. Tarvittaessa tunnistimen voi suojata laittamalla vain yhteen suuntaan sähkövirtaa päästävän diodin plus-johtoon kytkimen jälkeen. Liiketunnistin on pitkäikäinen. Olen käyttänyt sitä D4 ja D5 kameroilla. Toiminta-alue kannattaa säätää kokeilemalla. Kameran laukaisun tulee perustua oikosulkuun laukaisimessa. Kameran aukko on lasitettu. Kamera, akku ja kytkennät on hyvä sijoittaa samaan säänkestävään koteloon. Rajaamisen voi tehdä liiketunnistimen sivuille kiinnitetyillä levyillä, jotka kaventavat tunnistimen näkökenttää. En vastaa väärien kytkentöjen aiheuttamasta kameran tai liiketunnistimen rikkoutumisesta. Liiketunnistimen voi sijoittaa myös erillisenä kuvauskohteen viereen, esimerkiksi silloin, kun haluaa kuvata kolostaan esiin ryömivää kohdetta. Se toimii myös muilla kameramerkeillä, joissa on samantyyppinen kaukolaukaisinliitäntä
Liiketunnistimen Lux-säätimellä voidaan määrittää kamera kuvaamaan vain hämärään tai pimeään aikaan. Rele 12V / 2A 2 x vaihto 2,50 € 3. Asetuksissa tulee sarjan pituus rajata. Kaukolaukaisin (langallinen, esim. Ohjauskärjet ovat releen toisessa päässä hieman erillään muista. Liiketunnistin ei reagoi lumieikä vesisateeseen, mutta edessä heiluvat oksat voivat laukaista kameran. Axxel liiketunnistin 12V 180° IP 44 15 € 2. Loppusyksyllä ja talvella kotelon suojalasi saattaa huurtua nopeiden lämpötilavaihteluiden takia. Liiketunnistimesta voidaan säätää, kuinka pitkä on toiminta-aika sen havaitessa liikettä. Jos on oletettavissa, että kohde vain juoksee kameran näkökentän läpi, voi valita esimerkiksi nopean 10 kuvan sarjan. Jos siis kamera laukeaa vaikkapa 50 kertaa vuorokaudessa, akku kestää yli 20 päivää. Huomaa, että releen vaihtokärkien (kolme kärkeä rivissä molemmilla laidoilla) keskimmäisiä kärkiä ei tarvita tässä laitteessa. c Liiketunnistimen johdot tulevat näkyviin, kun irrottaa tunnistimen alaosan. c Kamera-ansan ottama kuva ilveksestä illan jo hämärtyessä. Hähnel) tai vain laukaisimen johto 5–28 € 4. Varsinkin tilanne, jossa aurinko lämmittää tuulessa heiluvia oksia, saa kameran laulamaan jatkuvasti. Tämän Time-kytkimen säätöväli on 10 s – 15 min. Kamera-ansaa voi käyttää myös yökuvaukseen varustamalla kamera triggerillä ja asentamalla kohdealueen ympärille riittävästi radio-ohjattuja salamavaloja. Kameran asetuksista kannattaa valita sarjakuvaustila. Time-kytkimellä voi säätää, kuinka tiheään kamera ottaa valitun sarjan kuvia. Keinukytkin no:1 1 € 5. Kohteen liikkumista on myös hyvä tarkkailla etukäteen esimerkiksi riistakameralla ennen kamera-ansan asentamista, jolloin kameran sijoittaminen ja tarkennusetäisyyden määrittäminen on helpompaa. Akku 12V 7,2 Ah 18 € 7. Jos kamera on asetettu sarjakuvaustilaan, jossa laukaisimen pitäminen alhaalla ottaa 5 kuvaa ja Time-kytkin on asetettu 30 sekuntiin, niin silloin kamera ottaa 5 kuvaa 30 sekunnin välein, jos liike jatkuu vielä silloinkin. Käyttämieni kameroiden akuilla voi ottaa yli tuhat kuvaa yhdellä latauksella. Kamera-ansan voi yleensä asettaa lähelle kohdetta ja varustaa lyhytpolttovälisellä objektiivilla, jolloin syväterävyysalue on laajempi. Huurtumista voidaan estää lasin huurteenpoistokäsittelyllä. Sen kylmempiä ilmoja en ole vielä päässyt testaamaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon kamera-ansan paikkaa valitessa. Käytännössä olen käynyt vaihtamassa muistikortit 2–3 viikon välein. Sulakepesä SUPE 1 + sulake 5 × 20/1,6A 2 € 6. Salamavalojen akut tyhjentyvät yleensä jo vuorokaudessa, joten ne täytyy vaihtaa tai ladata joka päivä. Liiketunnistimen 7Ah:n akku kestää 2–3 kuukautta. LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 15. Piirilevy DIP 20 2 € Lisäksi erivärisiä kytkentäjohtimia, juotostinaa, eristysteippiä ja pari lyhyttä kytkentäkiskon pätkää. Kamera tulee asettaa manuaalitarkennustilaan ja tarkentaa kohteen oletettuun etäisyyteen, ellei ole varma, että automaattitarkennus löytää kohteen. Kamerasta tulevien kaukolaukaisimen johtojen (3 kpl) järjestyksellä ei ole väliä, kunhan ne kytketään kaaviossa osoitettuihin kärkiin. Tätä ominaisuutta voi käyttää kuvamäärän rajoittamiseksi silloin, kun on odotettavissa, että kohde touhuaa paikalla pitkän aikaa. Kertaakaan akut eivät ole olleet tyhjiä. Laita sulake akusta lähtevään +johtoon, ennen kytkintä. Jos sen sijaan kohde jää touhuamaan näkökenttään, hyvä valinta on esimerkiksi 5 kuvaa sekunnin välein. Rele pitää kameran kuvaustilassa koko tämän ajan. Jos sitä ei rajaa, kuvaa kamera jatkuvasti koko liiketunnistimeen asetetun toiminta-ajan, ja muistikortti täyttyy nopeasti. Kamera-ansa toimii ainakin -20 asteen pakkasessa. Käyttöohjeet Miten pitkäksi aikaa kameran voi jättää kuvaamaan, riippuu siitä, kuinka paljon kameran edessä on liikettä. Tarvittavat osat (ei sisällä kamerakotelon materiaaleja) Hinta 1
Ohjelmassa on myös positiivista palautetta saanut paneelikeskustelu, jossa käsitellään tämän vuoden teemaa: ”Voiko luontokuvalla vaikuttaa?” Panelistit pääsevät käsittelemään aihetta monestakin eri näkökulmasta. Tapahtumassa pääsee jälleen nauttimaan tasokkaasta ja monipuolisesta ohjelmasta, jossa pääosassa ovat tietysti luontokuvat. Koulutuksista saat uutta osaamista ja uusia tapoja katsoa ympärille kuvatessasi. Tule päiväksi tai kahdeksi seuraamaan ohjelmia edullisesti (esim. Ilmoittaudu 27.2. Ota halutessasi oma tietokone ja pari lyhyttä videopätkää mukaan, niin pääset heti kokeilemaan Reelsin tekemistä käytännössä! Sunnuntain kuvaesityksissä näemme makrokuvia muodonvaihdoksista ja kuulemme miten safarireissun voi toteuttaa myös omatoimisesti. 8:00–9:00 Aamiainen 9:15–9:45 Sami Karjalainen: Muodonvaihdoksia ihmettelemässä 9:45–10:00 Tauko 10:00–11:00 Jukka Lämsä ja Petri Koivisto Videokoulutus: Näin syntyy Reels 11:00–11:30 Kahvitauko 11:30–12:15 3 x Yhden kuvan tarina 12:15–12:30 Tauko 12:30–13:15 Kerttu Kotakorpi: Minun luontoni muutoksessa 13:15–14:15 Lounas 14:15–15:00 Johannes ja Tanja Vierula: Omatoimisesti Krugerin kansallispuistossa 15:00–15:15 Tauko 15:15–16:15 Paneelikeskustelu: Voiko luontokuvalla vaikuttaa. Videokoulutuksessa opetellaan tekemään Reels. Toinen syy tulla mukaan tapahtumaan on lähes yhtä tärkeä, ja joillekin kenties tärkeämpikin, nimittäin toisten samanhenkisten ihmisten tapaaminen, vanhojen ystävien kanssa seurustelu sekä uusien tuttavuuksien solmiminen. Iltaisin tunnelma on iloinen, ja ehkäpä ne parhaat ideat syntyvätkin siinä vaiheessa, kun keskustellaan päivän aikana nähdyistä ohjelmista ja mietitään, miten ohjelmien antia voisi hyödyntää omassa kuvaamisessa. Hotelli Haagan sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella mahdollistaa nyt helpommin päivälippujen hyödyntämisen. koko päivän ohjelmalippu ilman ruokailua á 40 €), tai majoittaudu Hotelli Haagaan koko viikonlopuksi. mennessä. Olli Leino, Kerttu Kotakorpi, Johannes Vierula ja Emilia Milonoff 16:30 -17:00 Talvipäivien kuvakisan tulokset ja talvipäivien päätöspuhe 16 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. sunnuntai 16.3.2025 Hotel Haaga Central Park, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki Lauantai 15.3. 10:00–10:45 SLV :n sääntömääräinen Kevätkokous (jäsenille, vapaa pääsy) 11:00–11:15 Tervetuloa Talvipäiville! Pirjo Lindfors 11:15–12:00 Heidi Suomi: Lähiluonnon kätköissä – Kertomuksia piilottelevasta lähiluonnosta 12:00–13:00 Lounas 13:00–14:00 Paavo Hamunen: Luontokuvaus ilman rajoja – Mielikuvituksen ja monipuolisuuden voima 14:00–14:15 Tauko 14:15–15:15 Yhteistyökumppaneiden työpajat 15:15–15:45 Kahvitauko 15:45–16:30 Heli Nukki: Sielun heijastuksia 16:30–17:00 Talvipäivien kuvakisa 17:00–18:30 Illallinen 18:30–20:00 Martti Rikkonen ”Legenda muistelee”: Tunturista – metsään!!! 20:00–20:30 Tauko 20:30– 10 kuvaa -esitykset Sunnuntai 16.3. LUONNONVALOKUVAAJIEN TALVIPÄIVÄT Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n Talvipäivät lauantai 15.3. Lisätiedot ja ilmoittautumislomake: luontokuva.org. Lauantain kuvaesityksissä kurkistetaan lähiluonnon kiehtovaan maailmaan ja nautiTALVIPÄIVÄT taan tunnelmallisista luontokuvista. Yhteistyökumppanit sekä jäsenetuyritykset ovat myös paikalla esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Legenda Martti Rikkonen vie yleisön ”Tunturista metsään”. Tervetuloa mukaan olitpa sitten jo vanha Talvipäiväkonkari tai ensimmäistä kertaa miettimässä mukaan tuloa! Muutokset mahdollisia. Kerttu Kotakorpi kertoo esityksessään, mitä luonto hänelle merkitsee, ja miten hän toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Viikonloppuna on aikaa jutella luontokuvauksesta, tulevista suunnitelmista ja kuvausprojekteista. K evään tapahtumien ehdoton ykkönen Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n järjestämä rento viikonlopputapahtuma Talvipäivät järjestetään tänä vuonna Helsingissä. Esitykset inspiroivat kenties kokeilemaan jotain aivan uutta, mitä et ole ennen tehnyt. Kannattaa tulla katsomaan, mitä tarjouksia tänä vuonna on Talvipäiviin osallistuville
Kannattaa ottaa mukaan muutama oma lyhyt videoklippi, jolloin voit tehdä samalla oman Reelsin. Hän kertoo, että kun hän aloitti luontokuvauksen yli kymmenen vuotta sitten, kiinnostus ympäröivään luontoon ja sen piilotteleviin eläimiin kasvoi entisestään. Lapsuusajan harrastusten ja myöhemmin työn parissa vietetty aika on opettanut häntä havainnoimaan luontoa erityisellä tavalla. Ilmasto on valtavassa myllerryksessä, ja se näkyy jo Suomessa lyhenevänä talvena ja köyhtyvänä luontona. Sami Karjalainen Sami on hyönteisiin erikoistunut valokuvaaja ja tietokirjailija, jolle on myönnetty mm. tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Viime vuosina hän on keskittynyt erityisesti pääkaupunkiseudun eläinten kuvaamiseen. Heli kuvaa luontoa pääosin kotiseudullaan ja muualla läntisessä Suomessa. Hän muutti nelisenkymmentä vuotta sitten Lappiin kokeillakseen elämää siellä, mutta Lappi vei miehen kokonaan. Käydään läpi perussäätöjä ja “tulostetaan” valmis video. Hän uskoo, että kauniilla kuvilla ja luontoon tutustumalla voi innostaa muitakin puolustamaan ainutlaatuista pohjoista luontoamme isojen muutosten kourissa. Martti Rikkonen Martti on pitkän linjan inarilainen luontokuvaaja. Opitaan videoiden leikkaamista ja liimaamista sekä still-valokuvien ja musiikin lisäämistä. Tunnelmallisilla kuvillaan hän haluaa koskettaa, puhutella ja herätellä ajattelemaan, näkemään ja kokemaan luonnon kauneutta ja merkitystä. Esityksen aikana saat vinkkejä, miten löydät mielikuvituksen ja monipuolisuuden voiman unohtamatta kuvaamisen perusasioita. Talvipäivillä odottaa muistorikas esitys. Hän näyttää hyönteiskuviaan ja esittelee hyönteisten muodonvaihdoksia käsittelevän uuden kirjansa Muodonvaihdoksia ihmettelemässä. Esitys tarjoaa katsauksen omatoimisafarin arkeen: miten kuvausmatka onnistuu omatoimisesti, miten tarkkailla luontoa ja millaisia tilanteita on hyvä välttää. Esityksessään hän painottaa luonnontuntemuksen, oman luovuuden, kamerakalustojen ja tiedostojen moninaisen käytön merkitystä. Camera Borealiksen puuhamiehenä ja taiteellisena johtajana. Hänen teoksiinsa kuuluvat Suomen sudenkorennot, Suomen heinäsirkat ja hepokatit, Rantojen hyönteiset, Suomen leppäkertut ja Suomen hyppyhämähäkit. Paavo Hamunen Paavolla on pitkä kokemus valoja videokuvaajana, mikä on tehnyt hänestä yhden Suomen arvostetuimmista luontokuvauksen kouluttajista. Heidi Suomi Vantaalaiselle Heidille luontokuvaus on intohimo ja tapa ilmaista itseään. Talvipäivien esiintyjät LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 17. Johannes ja Tanja Vierula Johanneksen kiinnostuksen kohteena ovat ennen kaikkea suurpedot. Pohjana käytetään ilmaista Davinci Resolve -ohjelmaa, jonka voi ladata valmiiksi omalle koneelleen. Hän on voittanut Vuoden Luontokuva -kilpailun kahdesti, revontulilla 1995 ja korpeilla 1997. Jukka Lämsä ja Petri Koivisto Videokouluttajat Jukka ja Petri opastavat, miten helposti voi tehdä Reelsin. Pitkä ura TV -uutisten meteorologina on vaihtunut luonto-ohjelmien toimittamiseen. ”Erityisiä mielenkiinnon kohteitani ovat olleet yölliset kohtaamiset mäyrien ja pöllöjen kanssa.” Heli Nukki Porilainen ammattivalokuvaaja ja luonnon monimuotoisuuden asiantuntija. Tanja puolestaan löysi eläinten kuvauksen Etelä-Afrikan matkallaan vuonna 2019. Esityksessään he jakavat kokemuksiaan siitä, millaista on viettää viikkoja Afrikan luonnon keskellä ilman opasta. Martti on tunnettu hersyvästä tyylistään ja toiminut mm. Kerttu Kotakorpi Kerttu on meteorologi ja ilmastovaikuttaja
18 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. Syksyllä 1988 olin ollut kahden viikon ryhmämatkalla Kaakkois-Turkissa. Marokosta ja Turkista. Lempiharrastukseni kävely oli montaa päivää vaivalloista. Pitkä odotus kohdistui ainoaan ulkomaanmatkaani, ryhmämatka Turkkiin oli vuoden kohokohta. Ne olen kuvannut, mutten läheskään kaikkia Euroopan kuudestasadasta pesimälinnusta. c Ruostepyrstö 3.5. Kuvia piti työstää toistasataa. Istuin koneen ääressä ja samalla löysin kovalevyiltä sinne jääneitä helmiä, joita lisäsin kotisivuilleni. Vaimo varoitteli liiasta istumisesta, ja niinhän siinä kävi, että pakara ja selkä jämähtivät. Toukokuussa 2024 tarjoutui taas mahdollisuus lähteä Turkkiin pienellä porukalla. Euroopan äärilaidat ovat olleet niitä antoisimpia kuvauspaikkoja, Pohjois-Norja, Islanti, Espanja, LINTURETKELLÄ TURKISSA 2024 Teksti ja kuvat: Tomi Muukkonen Kreikka, Unkari ja Bulgaria. Paljon helpompaa, kuin yrittää metsästää kuvia harvinaisuuksista Suomessa, on lähteä ulkomaille. Länsi-Palearktisen alueen lajeja on pitänyt hakea Euroopan ulkopuolelta mm. Lintukirjoja siis tehdään vielä, osa niistä myös nettiversioina. Loppuvuodesta työstin kuvatilausta kolmen kirjan sarjan viimeiseen osaan. Sattui monta pimeää päivää peräkkäin. S uomessa pesii vuosittain noin 235 lintulajia. h Palmukyyhkyjen taistelu 4.5. Minulle tuotti suurta nautintoa nähdä ensimmäisessä osassa kuvani brittiläisestä peruslajista, pikkuliitäjästä; minä kun olin käynyt Atlantilla vain yhdellä ainoalla veneretkellä Irlannissa. Kun linnun kuvaa pesimäpaikalla, se on omassa ympäristössään. Keväällä 2012 vedin matkan parille kaverille samoille seuduille, ja keväällä 2013 olin erään lintumiehen mukana jälleen Turkissa, nyt legendaarisella Van-järvellä saakka. d Harmaakultainta laulaa 5.5
Tässä tapauksessa kirjaimellisesti vanhaan, sillä jälleen kerran siirryimme menneeseen aikaan, jolloin kulkuneuvoihin kuuluivat autojen lisäksi aasit, muulit ja hevosrattaat. Yöllä saavuimme vanhaan tuttuun Birecikin kaupunkiin. Nyt vieressä oli pukumies, joka luuli minua britiksi. Ympäristö on aika karua, jokivarressa rehevämpää. Matkatavarat olivat löytäneet kohteeseemme ilmeisesti jo aiemmalla lennolla, vaikkei sen pitänyt olla mahdollista! Laukut olivat eri salissa kuin muiden matkalaisten. Kuvankaunis tyttö pyöritti vanhempiaan miten halusi. d Kivikkokiuru 4.5. Mittarissa oli 30 000 km, mutta yhdet jarrupalat olivat loppuneet aikoja sitten; jarru lukittui pitkäksi aikaa jarrutuksien jäla Kivikkosatakieli laululennossa 5.5. Alue on kurdien asuttamaa aina Iranin ja Armenian rajalle saakka. Pikkubussi rämisi ja paukahteli töyssyissä saatanallisesti. Muutos entiseen olivat kalanviljelylaitokset. Vieressä istui hyvin suomea puhuva isä, oli terveydenhoitoalalla Suomessa. Turkkilainen perhe kävi kerran vuodessa kotimaassaan. Oppaanamme toimi ystäväni Petro Pynnönen, jonka kanssa olin ollut ulkomailla kaksi kertaa aiemmin. Hän kyseli Suomen koulujärjestelmästä, näytti ylpeänä pientä rintamerkkiä, hän työskenteli Unicefille, neljä lasta, eronnut. LUONTOKUVA · 1 / 2025 · 19. Ensimmäinen retkipäivä oli suomalaisittain helteinen. Nyt ei sentään enää ollut kaloja hotellin ravintolan portailla auringonpaahteessa. Pääosa kohteistamme oli Kaakkoisja Itä-Turkissa Eufrat-joesta itään. Birecik sijaitsee Eufrat-joen varrella. Emme millään ehtineet jatkolennolle Gazianstepiin, mutta illalla meni vielä toinen lento. d Lammaspaimen 5.5. Meillä oli lento ensin Istanbuliin. Petro on aivan uskomattoman tarkka havaitsemaan lintuja, häneltä eivät jää lintujen inahduksetkaan tunnistamatta
Kirjoitin havaintovihkoa, kello 5 lähdettiin kauemmas aromaille, jossa pääkohteena kenttähyyppä. Opas oli täällä ensi kertaa, mutta tuntui tietävän alueen lintupaikat paremmin kuin minä, sillä päivän aikana kaikki olennaiset lajit yhtä lukuun ottamatta olivat jo hoidossa. Petro sanoi, ettei jalkaa kannata jättää oven väliin. Peltoja halkova oja toimi viemärinä. Hollantilainen kertoi kuvanneensa aasiansulttaanikanaa lähietäisyydeltä. Onneksi nyt ei tarvinnut juoda teetä. d Vihertikka 6.5. Takapenkkiläinen otti kuvan sotilaasta. b Punarintanakkeli 6.5. Hyvää viiniäkin saatiin, oli täydellinen lomafiilis. Nytkin siellä oli tarhavarpusia, puuttuva laji löytyi. 3:30 piti avata ikkuna, oli kuuma. keen. Olisin halunnut kuvan isosta panssariajoneuvosta, mutta pidin tietenkin kamerani poissa. Matka meinasi tyssätä, kun sotilaat pysäyttivät automme. Olimme jo kerran etsineet persianpöllösiä teepuistosta, mutta nyt ne löytyivät hollantilaisilta saamamme tarkan vinkin perusteella, kaksi lintua oksalla kiinni toisissaan. Hotellisiestan jälkeen kohteemme oli tuulinen ylänköaro, jossa pesälle menevä ylänkökiuru antoi kuvauttaa itsensä. No koska se ei sit mee kiinni. Kaupunki valoineen heijastui joen pintaan. Pistoolimies huomasi sen ja käski b Arohiirihaukka 7.5. 20 · LUONTOKUVA · 1 / 2025. Iltapäivällä balkanintiaisen kuvaaminen keskeytyi rankkaan raekuuroon. Auringon laskiessa olimme pari kilometriä Syyrian rajasta. Sittemmin ateriat olivatkin paljon vaatimattomampia. Löyhkä ei nyt innostanut kuvaamaan, mutta hajukylässä kävi kuitenkin tuuri. Sittemmin kuvani osoittautui varsinaiseksi helmeksi, sillä se oli lajista ensimmäinen lentokuva, jonka kuvatoimisto löysi kirjaan. Pikkukylään oli unohtunut rakentaa vedenpuhdistamo. Seitsemän tarjoilijaa ja lopulta itse ravintolapäällikkö tuli palvelemaan meitä. Jarmo pääsi kävelemään yhden aavikkopyyn viereen, minä sain vain lentokuvan. Istuin väärällä puolella autoa, mutta onnistuin kuvaamaan toisten takaa palmukyyhkyjen taistelua. Kallioalueella neljä lajia kiuruja oli äänessä ja sain ensimmäiset kuvani idänpikkukiurusta. Miksi. Opastin porukan illalliselle valkoisten pöytäliinojen ravintolaan. Siitä tuli paha olo, koska se oli vahvempaa kuin kahvi. Osasin neuvoa pistaasipuutarhan, jonka löysin 12 vuotta aiemmin. Sitä ei löytynyt, piti tyytyä liitohaukkaan ja tamariskivarpuseen. Olin kuvannut persiantimalin, siropriinian, idänorfeuskertun ja kaspiankertun jo aiemmin, joten minulla ei ollut paineita niiden suhteen. Löysimme kaksi kenttähyyppää. Lähtiessämme pomo kiirehti perääni, antoi paperilapulla puhelinnumeronsa ja pyysi minua lähettämään WhatsAppilla kaikki kuvani hänelle, heh! Hotellilla kaikilla omat huoneet, nukuin pelkkä lakana päällä. 320 kuvasta oli mistä valita