Kokokasvisruoka vähentää jopa viikossa sydäntautiriskejä . liikunta . terapiat . ?. ?. ?. lääketiede . ravinto . kauneus . ?. terveys Lumoudu Lumoudu luomusta! luomusta! SAHRAMI Tuo tasapainoa ORAPIHLAJA Sydämen tueksi LAITEPILATES Sisäelimille happea SILMÄHARJOITUS Rentouttaa VYÖHYKETERAPIA Raskausaikanakin Salli itsellesi lupa levätä! MUISTA: Ihanuus on asenne! TERVEY 8/2025 9,90€ Metsässä hermosto rauhoittuu Kardiologi Outi Haggren Pienet teot, suuret muutokset ÖLJYHAMPPU ja CAMELINA verisuonten ystävät AVAIMET ahdistuksen purkamiseen * Tunnista * Hyväksy * Kannattele Laulaminen avaa mieltä ja kehoa. mielenterveys . ?. ?
MARKETTA PÄÄSEE TAAS KYYKKYYN JA YLÖS! ”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua mukavimmilta ja joustavimmilta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. curaMIN ON VALITTU USA:N PARHAAKSI NIVELTUOTTEEKSI NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN. Kankeuden, raskauden ja epämukavuuden tunteet olivat tiessään. *M ole cu lar M ed ici ne Re po rts 8: 15 42 -1 53 8/ 20 13 OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ SEKÄ MUISTA TERVEYSJA VERKKOKAUPOISTA KAUTTA MAAN: curaMINILLA ON MAAILMANLAAJUISESTI MILJOONIA TYYTYVÄISIÄ KÄYTTÄJIÄ – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! BEST OF THE YEAR 2020 BEST OF THE YEAR 2021 BEST OF THE YEAR 2022 BEST OF THE YEAR 2023. Ilahduin kovasti, kun pääsen taas ketterästi kyykkyyn ja kyykystä ylös.” TUTKIMUS* TODISTAA: 101 KLIINISTÄ TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON Marketan nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta
I 4 6 KASVIT TUTUIKSI Camelinasta kolesterolin alentajana on runsaasti tutkimustuloksia. Se avaa kehoa ja mieltä. Laitteiden vastus tehostaa liikkeitä. I 30 SYDÄMELLE Kasvitieteilijä Sinikka Piippo kannustaa suosimaan mausteista ceyloninkanelia ja inkivääriä. Kasvit Sahramin istutus ja sadonkorjuu tapahtuvat vielä nykypäivänäkin käsityönä. I 50 LIIKUNTA Kehonhuollon ei tulisikaan olla venyttelyä ja hierontaa. Asiakastyössään Saara Saturo kohtaa jatkuvan stressin ylikuormittamia. I 64 KAUNEUS Päivi Mustajärvi kehottaa opettelemaan havaitsemaan kauniita ja hyviä asioita niin itsessä kuin muissa. I 2 6 LUONTO Luontoja eräopas Marja-Leena Liipo rohkaisee myöhäissyksylläkin ulos. I 20 HERMOSTO Meillä on koko ajan mukanamme paras stressinhallintajärjestelmä, Airikka Nurmela muistuttaa. I 74 TERVEY TERVEY SISÄLTÖ 8/2025 SISÄLTÖ 8/2025 Stressi haltuun Metsässä hermosto rauhoittuu. I 54 ÄÄNI Oopperalaulaja Reetta Haavisto kannustaa laulamaan. 6 22 34 42 70 76. I 65 LUONTAISHOITAJALLA Vyöhyketerapiassa saa raskausaikana kehollisen hoidon lisäksi tukea tulevaan muutokseen. Ainoa, mikä estää sinua elämästä unelmiesi elämää, olet sinä itse, muistuttaa Sohvi Nyman. I 12 KOHTASIMME Tuulia Marjanen iloitsee, kun hän saa kuvapakinoidensa kautta tarjota iloa pilkahduksia. Luomu Lumoudun luomusta! Sari Orrensalo laatii sydänterveellisiä kasvisruokareseptejä luomutuotteista. Liike Laitepilates kehittää voimaa, liikkuvuutta ja motorisia taitoja. I 5 6 KOLUMNI Hydroterapia toimii samalla tavalla kuin perinteiset vesihoidot aikoinaan Luonnonmaan parantolassa. I 48 KANSANTERVEYS Prosessoimaton kokokasvisruoka voi vaikuttaa sydänja verisuonisairauksien riskitekijöihin jopa viikossa. Hyvä mieli Psykiatrisen sairaanhoitajan Riina Järvisen mielestä turvaa voi rakentaa kehollisuuden kautta. Rohkaisu Ihanuus on asenne. Luontaisterveys 3 Pääkirjoitus I 4 TARINANI Nina Mikkonen kannustaa kirjoittamaan ylös yhden asian, jonka haluaa jättää taakseen sekä yhden, jonka haluaa kutsua elämäänsä
Tämä edistää sekä fyysistä että psyykkistä palautumista ja näyttäisi tutkimustulosten mukaan suojaavan myös muistisairauksilta. Lämmin läheisyys tukee osaltaan palautumista. Uni paras lääke on, myös stressiin Ku va : M ari ka Kiv iha rju PÄÄKIRJOITUS TE RV EY TE RV EY. Yhteys itseen vahvistuu, kun hidastamme vireystilaamme tietoisesti. Hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että elimistöön vauhtia laittavan kortisolin erittyminen ajoittuisi aamuun. HYVÄ UNI pedataan jo päivällä. Ilman unta ihminen ei selviä pitkään. Palauttavista tekijöistä unen on todettu olevan yksi tärkeimmistä, koska ylivoimaisesti suurin osa palautumisesta – solutasolla rakentavista prosesseista – tapahtuu nukkuessa. Kiireisen päivän päätteeksi moni kaipaa hiljaisuutta, mutta miten ihana onkaan silloin tällöin avata sydäntä hyvien ystävien kesken. Ne on syytä pitää pois nukkujan läheisyydestä. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 89 euroa/vuosi Määräaikainen 97 euroa/vuosi Digilehti: Kestotilaus 71 euroa/vuosi Määräaikainen 78 euroa/vuosi Ilmestyy: 10 numeroa vuodessa Painopaikka: Printall AS Seuraava numero 9-2025 ilmestyy marraskuun alkupuolella. Unen aikana aivojen oma puhdistusjärjestelmä eli glymfaattinen järjestelmä poistaa haitallisia aineenvaihduntatuotteita, kuten kuormittumisen aikana aivoihin kertyneitä proteiineja. Toisten seuraan ei jaksaisi hakeutua. YHTEYS TOISEEN ihmiseen syntyy läsnäolosta. Yömyssyä ei ole syytä ottaa tavaksi. Pienikin määrä alkoholia muuttaa aivojen toimintaa unen aikana ja unen palauttava vaikutus heikkenee merkittävästi. Kannen kuvassa: Kardiologi Outi Haggren. 050 472 3112 Mediamyynti: Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi puh. Monelle sopii kahvin ja teen nauttimisen välttäminen iltapäivän jälkeen; unen laatuun piristävästi vaikuttavalla kofeiinilla on pitkä puoliintumisaika. 4 Luontaisterveys Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa Toimitus: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi puh. 050 471 9780 Tilauspalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu: ma-ke klo 9-11.30 puh. Saada tuntea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Säännöllinen elämänrytmi on hyvän unen kivijalka, se resonoi parhaiten myös lisämunuaisen kuorikerroksen erittämän, stressihormoniksi kutsutun kortisolin kanssa. Älylaitteiden sininen valo virkistää. Jutellaanko valoa syksyn pimeyteen. Keho väsähtää, pinna kiristyy ja pää muuttuu sekavaksi. Matalatehoinen liikunta aktivoi elimistöä rauhoittavaa parasympaattista hermostoa ja vaikuttaa näin suotuisasti unen laatuun. Käsitys omasta osaamisesta kapenee. ISSN 1456-7792 (painettu) ISSN 2489-8619 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen. Leppoisa liikunta iltasella edesauttaa hyvää nukkumista. Kevyen liikunnan lisäksi esimerkiksi lukeminen, äänikirjojen ja musiikin kuuntelu, läsnäoloharjoitukset, käsityöt ja vaikkapa palapelin kokoaminen ovat rentouttavaa iltatekemistä. 8-2025 UNI ON olennaisen tärkeä asia niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin hyvinvoinnin näkökulmasta. Kannen kuva: Susanna Kääntä
Kyseessä on ikivanha ravintolisä, jonka ajatuksena on hyödyntää koko eläin, ei vain lihaa luiden ympäriltä. Luita haudutetaan pitkään ja lempeästi, jolloin niistä saadaan talteen luun ja luuytimen arvokkaat ravinteet. Niitä on saatavana terveyskaupoista jääpalakuutioina ja nyt uutuutena helppokäyttöisenä luuliemijauheena! Lue lisää osoitteesta www.biomed.?.. LUULIEMI Nyt myös kätevässä jauhemuodossa! Luuliemi on trendijuoma maailmalla. Keitettäessä luista irtoaa erityisesti suoliston, nivelten, luuston, ihon ja hiusten hyvinvointia lisääviä ravintoaineita kuten esimerkiksi naisten Yhdessä purkissa 30 päivän annos suosimaa kollageenia ja niveliä vahvistavaa glukosamiinia sekä runsaasti erilaisia luustoa vahvistavia mineraaleja. Biomed Oy on valmistanut laadukkaat luuliemet suomalaisen poron luita ja luuytimiä hyödyntäen
6 Luontaisterveys ’’Ihmisen on koettava turvaa voidakseen kohdata pelkonsa’’, Riina Järvinen korostaa.
Luontaisterveys 7 . Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Jouni Kallio. Turvallisuus MIELENTERVEYDEN MIELENTERVEYDEN PERUSTA PERUSTA Psykiatrisen sairaanhoitajan Riina Järvisen mielestä turvan rakentamista voi harjoitella kehollisuuden kautta
Et ole taistele-pakene -tilassa, vaan rauhan tilassa. Sen sijaan turvassa tiedät, ettei ole mitään hätää. ’’Kokonaiskuormitukseen ihmisen elämässä vaikuttavat työja kotiolosuhteet, elämäntavat, terveydentila, liikunnan ja unen määrä sekä ympäristötekijät, geenitkin.’’ Järvisen mukaan mielenterveyden keskiössä on kyky välittää ja huolehtia itsestä sekä olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista. Järvisen mukaan olennaista on keho-mieli -yhteyden luominen. Verkkovalmennuksessaan hän Riina Järvisen mielestä musiikki ulottuu ihmisessä sinne, minne sanat eivät pääse. Kuva: Riina Järvinen. Hän on myös laulaja-lauluntekijä Moria. Turvallisuuteen liittyy sekä emotionaalinen että fyysinen turva. ’’Turvattomana koet olosi uhatuksi, ja sinua ohjaa pelko. Tunnesäätely on hänen ydinosaamistaan. Kuva: Touko Hujanen Valmennustyössään Riina Järvinen tarjoaa avaimia ahdistuksen purkamiseen, jotta ihminen löytäisi oman elämänsä suunnan ja vapautuisi. Se voi olla esimerkiksi perheyhteisö, ystäväpiiri tai työyhteisö. Tähän kuuluu se, että kykenee säätelemään omia tunteita ja reaktiota. 8 Luontaisterveys T urva on mielenterveyden ja hyvinvoinnin ydin. Tunnistat rajasi. Heimossa ihminen kokee, että tämä on minun porukkani. ’’Kun sanat ja ajatukset eivät riitä, lähestytään asiaa kehollisuuden kautta, hermosto edellä. Kaikki eivät tarvitse paljoa ihmisiä ympärilleen.’’ Miten emotionaalista turvaa voisi rakentaa itselleen. Yksi tehokkaimpia keinoja on pidennetty uloshengitys. Työssään Järvinen käyttää menetelminä muun muassa traumaviitekehystä, tietoisen läsnäolon harjoituksia, skeematerapeuttisia ja DKT-menetelmiä sekä musiikkia. Uloshengitys viestii parasympaattiselle hermostolle, ettei ole mitään hätää.’’ TUNNISTA, HYVÄKSY, KANNATTELE. On monia kehollisia keinoja, joilla voi hetkellisesti vahvistaa turvaa ja rauhoittaa hermostoa. ’’Turvattomuus voi tuntua kuormituksena, ahdistuksena, pelkona ja stressinä. Voit olla paras versio itsestäsi ja potentiaalisi on käytössäsi’’, luonnehtii psykiatrinen sairaanhoitaja, nepsyja vireysvalmentaja Riina Järvinen. MINUN PORUKKANI. Järvisen käsitys on kuitenkin se, että liian moni meistä kokee enenevässä määrin turvattomuutta. Isommassa mittakaavassa turvan kokemukseen liittyy perustarpeiden täyttyminen. ’’Ihmiselle on tärkeä kuulua johonkin yhteisöön, jota itse kutsun mielelläni heimoksi. Siinä mahdollistuvat oppiminen, luovuus, sosiaalinen vuorovaikutus muihin ja yhteys itseen. Itselleen voi yrittää sanoa vaikkapa ’rauhoitu’, mutta se ei yleensä auta, sillä hermosto ei kuuntele käskyjä’’, hän toteaa. Ihmisen kehon ja mielen välillä on jatkuva vuorovaikutus, mikä on Järvisen mukaan tärkeä valjastaa käyttöön. Harva on aina täysin turvaton tai täysin turvassa. Hän on kehittänyt Tunne turvassa® -konseptin vahvistamaan perusturvaa. Kuvassa Morian Minun mustani -EP:n kansi
,, ’’Lapsuus on ihmisen herkin vaihe. On hyödyllistä tunnistaa tunne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin siitä tulee kovin intensiivinen.’’ ’’Toinen ydinkohta on tunteen hyväksyminen, oli se sitten viha, häpeä tai syyllisyys. ,, Turvattomuus voi tuntua kuormituksena, ahdistuksena, pelkona ja stressinä. ’’Tunnesäätelyssä eli ahdistuksen hallinnassa kaikki lähtee tunnistamisesta. Moria tarkoittaa mustaa kuilua. ’’Lapsuus on ihmisen herkin vaihe, jolloin voidaan parhaiten vaikuttaa turvallisuuden tunteen syntymiseen. Silloin voidaan parhaiten vaikuttaa turvallisuuden tunteen syntymiseen’’, Riina Järvinen pohdiskelee. Luontaisterveys 9 on nimennyt tunnesäätelyyn johtavan polun otsikolla ’Avaimet ahdistuksen purkamiseen’. Mitä enemmän vanhempi itse kokee turvattomuutta, on kireä ja stressaantunut, sitä enemmän myös lapsi sitä aistii. Valmennuksen kolme ydinkohtaa ovat tunnista, hyväksy ja kannattele – tässä järjestyksessä. Saattaa auttaa, että jäljittää jostain kehon kohdasta kyseisen tunteen. Kuva: Anniina Hamunen. ’’Ruutuajan tilalle olisi hyvä saada muuta, mielekästä tekemistä.’’ Lapsi oppii vanhemmiltaan myös tunteiden sanoittamisen. Tämän tyyppistä harjoitusta käytän paljon vastaanotollani ja verkkovalmennuksessani.’’ TURVALLISUUTTA LAPSELLE. Järvisen mukaan haasteena on myös vanhemman oma ruutuaika. Tämä on monelle haastavaa, sillä esimerkiksi vihan tuntemista usein vastustetaan vääränä’’, selvittää Järvinen. Riina Järvinen on lisäksi musiikin ammattilainen, laulajalauluntekijä Moria. Järvistä kiehtoo ajatus varjon kohtaamisesta sen sijaan, että varjoa pakenisi. Sen jälkeen sen ympärille voi hengittää lisää tilaa mielikuvissa. MUSIIKILLA KOHTI SISINTÄ. Ruutuaika on nykypäivänä merkittävä teema lapsiperheissä. Järvisen mukaan lasten hyvinvoinnin kannalta keskeistä on se, miten vanhemmat pitävät huolta itsestään ja parisuhteestaan. Laatuaika lapsen kanssa lisää turvallisuutta. On mahdollista kokea turvaa, johon mahtuvat myös tunteet. ’’Kun tunne on hyväksytty ja vastaanotettu, sitä voi lähteä kannattelemaan. Silloin vanhemman hermoston tila mallintuu häneen’’, Järvinen toteaa. Tunnistaminen liittyy siihen, että tiedostat ylipäänsä, mitä sinussa tapahtuu, mihin ja miksi reagoit. Hän . ’’Lapsen tunteita voi huomioida vaikkapa sanomalla minusta vaikuttaa, että olet surullinen tai huomaan, että olet nyt aika kiukkuinen. Sitten lapselle on hyvä antaa lupa kyseisiin tunteisiin. Hyväksynnän avulla valitset ja vastaanotat tunteen ilman taistelua sitä vastaan
• Avioliitossa, kolmen lapsen äiti. ’’Lähdin 20-vuotiaana pääkaupunkiseudulle ja löysin sieltä miehen. • Elämän motto: Vain siihen, mitä tunnistetaan, voidaan vaikuttaa. Musiikki auttaa etsittäessä yhteyttä itseen.’’ ’’Kaikille ei sovi kaikki musiikki, ja eri elämänvaiheissa sopiva musiikki saattaa vaihtua. Tunne turvassa -konseptista on syntynyt myös elokuva, joka tuli elokuvateattereihin syyskuun alussa. Tällöin ihminen lähtee liikkumaan musiikin johdattamana ja tarkastelee, mitä sen aikana nousee sisimmästä esiin.’’ Järvisen mukaan musiikin avulla voidaan luoda tilaa turvan kokemuksen kautta myös hankalille tunteille. HARJOITUKSIA ELOKUVATEATTERISSA. Luonnon ja kauneuden äärellä rauhoitun parhaiten. Puolitoista tuntia kestävässä Tunne turvassa -elokuvassa hyödynnetään harjoituksia turvan vahvistamiseksi sanoin ja sävelin. Maa kantaa -harjoitus löytyy myös videona vimeo-palvelusta. Järvinen on syntynyt ja kasvanut Tampereella. • Harrastaa joogaa, juoksua, salitreeniä, lukemista ja metsässä kävelyä. Järvisen verkkokurssi toimii eräänlaisena jatkona elokuvalle – heille, jotka haluavat syventää turvan kokemusta ja viedä kehollisia keinoja konkreettisesti oman arjen keskelle. Olen ortodoksikristitty. Musiikilla on jonkinlaiset reunaehdot, mutta musiikki sinänsä koetaan yleismaailmallisesti parantavaksi.’’ ’’Käytän tekemääni musiikkia esimerkiksi terapeuttisen liikkeen yhteydessä. Luonto hoitaa Järvistä monin tavoin. ’’Kiinnostus psykologiaan johtaa osittain omaan menneisyyteeni. Aloittelijalle elokuva avaa käsityksen siitä, mitä keho-mieli -yhteys on ja miten sitä lähestytään. ’’Luonto on minulle myös esteettisyyden paratiisi. Psykologia on toki muutoinkin kiinnostava ala’’, hän toteaa. • Asuu Kouvolassa. Kouvolalaisella, 38-vuotiaalla Riina Järvisellä on yli viisitoista vuotta kokemusta päihdeja psykiatrian poliklinikoilla työskentelystä. Riinan perheeseen kuuluvat aviopuoliso sekä kaksi pientä tyttöä ja alkusyksystä syntynyt poika. Ihmisyys ja psykologia ovat aina kiinnostaneet Järvistä. Riina Järvisen käsikirjoittama terapiaelokuva Tunne turvassa sisältää katsojille suunnattuja, ohjattuja harjoituksia keho-mieliyhteyden vahvistamiseksi. ’’Musiikki auttaa virittäytymään ja tekee terapiaprosessin lähestyttävämmäksi. Musiikki ulottuu ihmisessä sinne, minne sanat eivät pääse. Keho-mieliharjoituksia tehneelle se tarjoaa mahdollisuuden syventää kokemusta’’, kertoo Järvinen. ITSEKIN EHEYTYMISPOLULLA. Minulla oli turvaton lapsuus. 10 Luontaisterveys on tehnyt myös tunnetyöskentelyyn tarkoitettua musiikkia. • Psykiatrinen sairaanhoitaja, nepsyja vireysvalmentaja, kognitiivinen lyhytterapeutti. Päivittäinen liikkuminen on tärkeä osa hyvinvointiani. Kevyemmin koettavana elokuva sopii kenelle tahansa: kokeneelle tai aloittelijalle. ,,. Riina Järvisen lisäksi työskentelyssä on mukana kakkoslaulaja Katri Kaul. Olen elänyt pitkän eheytymispolun. Tulimme Porvoon kautta Kouvolaan, josta mieheni on alun perin kotoisin’’, hän taustoittaa. Ruuhkavuosien keskellä saan voimaa ja juurevuutta omasta perheestäni sekä turvallisista, inspiroivista ja tasaveroisista ihmissuhteista. Hän on valmistumassa kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Elokuvan aikana tehdään harjoituksia, joita ovat esimerkiksi perhoshalaus, tietoinen läsnäolo, liike, kosketus ja pidennetty uloshengitys. ,, Musiikki auttaa löytämään yhteyden itseen. • Kotoisin Tampereelta. Minulle yhteys korkeimpaan tuo turvaa, tarkoituksellisuutta ja mielekkyyttä.’’ LT Kuka Riina Järvinen • 38-vuotias. ’’Toisin kuin valmennuksessani Tunne turvassa -elokuvaan ei sisälly ahdistavan tunteen esille tuomista. Isä on kotoisin Fidziltä, äiti on suomalainen
Jokainen tarvitsee D-vitamiinia – erityisesti pimeään vuodenaikaan, vastustuskyvyn ja luuston hyvinvoinnin tueksi. www.terveyskaista.fi sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. Kotimaiset ja laadukkaat Aurinko D -vitamiinit tarjoavat jokaiselle sopivan vaihtoehdon! Turvaa riittävä D-vitamiinin saanti ja ota laadukas kotimainen Aurinko D-vitamiini hyvin imeytyvässä öljykapselissa. v Muista Aurinko D syksystä kevääseen!. T uott ee n käy tt ö ä s u o sitella a n ainoa s t a an henk i löill e, j otk a t iet ä v ä t oma n D -vit am i nn itas on s a o levan alha ine n. Täs t ä t uo t te es ta s a at ava n D-vit ami in i n vuoroka u si ann os (1 50 µg) yl ittä ä t ämän m ä ärän. tai Aurinko D 150 µg 150 kaps.* Turvalliset D-vitamiinin saannin ylärajat ovat 1-11 vuotiailla 50 µg ja yli 11vuotiailla 100 µg päivässä. VASTUSTUSKYKY KOETUKSELLA. Valitse itsellesi sopiva vahvuus! Aurinko D 50 µg 300 kaps. OSTA NYT: www.terveyskaista.fi tai sekä muista terveyskaupoista ja verkkokaupoista. 150 µg:n vahvuutta suositellaan henkilöille, jotka tietävät D-vitamiinitasonsa olevan alhainen. Valitse luotettava ja tehokas Aurinko D-vitamiini suomalaiseen arkeen. * Dv ita mi i nin hy vä k s y tt ä v ä n pä ivä sa a nn in yl är a ja EU:ssa on 1 00µ g . tai Aurinko D 100 µg 200 kaps
Joskus se on vain hiljainen nyökkäys itselle.’’ Pienet rituaalit voivat saada suuria aikaan. ’’Kun kirjoitat ylös yhden asian, jonka haluat jättää taaksesi ja yhden, jonka haluat kutsua elämääsi, olet jo ottanut askeleen kohti uutta’’, vinkkaa Nina. A. ’’Omaishoitotilanteet ovat aina erilaisia; toisilla vastuu on niin sitova, ettei omaa aikaa juuri jää. Lisähöystettä tilanteeseen loi julkisuuden varjo. 12 Luontaisterveys Jos elämä junnaa ja uusi suunta askarruttaa, Nina Mikkonen kannustaa kirjoittamaan ylös yhden asian, jonka haluaa jättää taakseen sekä yhden, jonka haluaa kutsua elämäänsä. Menin kuin sumussa. Mikkonen sai aivoinfarktin vuonna 2011. Ei ollut aikaa pysähtyä kysymään itseltäni, miten voin. Nina ryhtyi miehensä omaishoitajaksi. Hetkinen oman itseni kuulumisten kysymiseen olisi ollut ylellisyyttä, mutta siinä elämäntilanteessa itselleni ei ollut sijaa.’’ Omaishoitajien hyvinvoinniksi Ninalla ei ole ladella yksityiskohtaisia neuvoja. Paperipinot sen kun kasvoivat. ’’Huomaan vältteleväni ihmisten tapaamisia. ’’Uusi alku ei suinkaan aina ala suuresta päätöksestä. Stressihormoni kortisoli virtasi ja sydän hakkasi. Huono stressi vie minulta voimia ja heikentää toimintakykyäni. Keskittyminen pirstaloituu. Kun oma jaksamiseni on äärirajoilla, niin koen, etten jaksa tai pysty olemaan oma itseni. Myös he tarvitsivat monin tavoin hoivaa, huomiota ja tukea’’, Nina muistelee. Pienetkin asiat saattavat laukaista riitoja ja turhautumista.’’ Hetkinen itselle Ninan puoliso, 70-vuotiaana vuonna 2017 menehtynyt toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Timo T. Oli suuri talo ja tontti. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Nina Mikkonen Ä rtyneisyyttä, muistiongelmia, univaikeuksia. Mikäli stressi jatkuu pitkään ja kuluttavana, niin hyvinvointija viestintäalan yrittäjä Nina Mikkonen huomaa sekä kehossaan että mielessään stressin moninaiset seurannaisvaikutukset. Nina kuvaa, että heidän elämästään tuli yhtä aikaa näyttämö ja taistelukenttä. Myös palvelut vaihtelevat paljon paikkakunnittain. Poikamme olivat tuolloin vielä pieniä, alakouluikäisiä. Kannustan kuitenkin jokaista omaishoitajaa yrittää löytämään joka päivä edes pienen hetken omalle itselleen. Perheen elämä muuttui kertaheitolla. Se voi olla kävelylenkki, kutomista, kirjan tai lehden lukemista, podcastin kuuntelua – mitä tahansa, joka auttaa jaksamaan.’’ Hiljainen nyökkäys Nina tsemppaa Elämänvoimaa-nettivalmennuksessaan ihmisiä saamaan junnaavissa elämäntilanteissa kiinni uusista aluista. ’’Mieheni sairastuessa hän halvaantui, menetti näkönsä ja kadotti muistinsa. Pienet teot, suuret muutokset. Jatkuva paine, jolle ei näy loppua, saa hallinnan tunteen katoamaan, ja stressi muuttuu taakaksi.’’ Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa Ninaan myös sosiaalisesti. ’’Kehoni reagoi kuin hälytyskello, joka ei lakannut soimasta. Se tekee omaishoitajien asemasta eriarvoisen. Virheet lisääntyvät. Ninan mielestä muutosvastarinta ei ole vihollinen, vaan pikemminkin peili. Muutokset monesti pelottavat ja askarruttavat ihmisiä, uskallanko ottaa uuden askeleen. Toimeentulo pohditutti. ’’Hyvä, väliaikainen ja lyhytkestoinen stressi virittää kehon ja mielen, jolloin sopiva jännitys voi auttaa ylittämään itsensä ja saada siten onnistumisen kokemuksia
• Asuu Helsingissä. • Harrastaa liikuntaa. Kuka Nina Mikkonen • 61-vuotias. • Elämän motto: Mene eteenpäin, vaikka askel olisi pieni. • Syntynyt Espoossa. • Yrittäjä, kuolindoula ja luennoitsija. Luontaisterveys 13 . Nina Mikkosen mielestä muutosvastarinta ei ole vihollinen, vaan pikemminkin peili, joka näyttää, mitä pidämme arvokkaana.. • Perheessä kaksi aikuista poikaa
Hänen mielestään kyyneleillä on aina viesti. Raitis ilma ja eri vuodenaikojen ihasteleminen aktivoivat parasympaattista hermostoa: mieli lepää ja rauhoittuu.’’ Myös aika yhdessä luottoystävien kanssa on arjen luxusta. ’’Kuolindoula tukee sekä kuolevaa, että hänen läheisiään sekä auttaa valmistautumaan kuolemaan, niin käytännön järjestelyissä kuin myös henkisessä prosessissa’’, hän kertoo. ’’Luonnossa liikkuminen ympäri vuoden on terveysteko parhaasta päästä. Nina on tyytyväinen, että kaiken kokemansa jälkeen hänessä elää edelleen se pieni ja rohkea tyttö, joka halusi aina kokeilla kaikkea, vaikka joskus pelottikin. ’Nyt tuo pieni tyttö on kävellyt läpi helvetin tulen. Nauti. ’’Se näyttää, mitä pidämme arvokkaana ja mitä pelkäämme menettävämme.’’ Nina kannustaa kuuntelemaan muutosvastarinnan kertomaa viestiä ja pysähtymään sen äärelle. ’’Äitinä pääsen ” kuntoilemaan” osana muuttojoukkoa’’, toteaa Nina ja näkee jokaisessa asiassa aina monia mahdollisuuksia. Hän painottaa, että muutos ei ole pakko, vaan mahdollisuus. ’’Todellinen viisaus löytyy, kun astut pelon kynnyksen yli.’’ Kyyneleet kertovat Nina haluaa olla kanssaihmisilleen lämmin lähimmäinen. Antaessaan saa. Lisäksi kortensa kantaminen yhteisen hyvän eteen kehittää empatiaa, yhteistyötaitoja sekä ymmärrystä erilaisista ihmisistä ja elämäntilanteista.’’ Nina on kouluttautunut myös sertifioiduksi kuolindoulaksi. Ninan mielestä kanssaihmisten kannustaminen ja yhteisen hyvän eteen ponnisteleminen ovat samalla merkittäviä terveystekoja omalle itselleen. Kuolema on iso mysteeri ja suomalaisessa kulttuurissa edelleen myös suuri tabu. ’’Kun huomaan, että voin omilla teoillani parantaa muiden elämää, syntyy kokemus, että minun tekemisilläni on todella vaikutusta tässä maailmassa. Näin toimien hänen mukaansa hiljalleen avautuu ovi uuteen. LT Raittiissa ulkoilmassa keho virkistyy ja mieli lepää – jokaisena vuodenaikana, myöhäissyksylläkin, toteaa Nina Mikkonen sauvakävelylenkillään.. ’’Puhumattomuus ylläpitää pelkoa. Syksyssä on haikeuttakin. Myös perheen nuorempi poika muuttaa omilleen. Sekoita tasaiseksi. Millainen sellainen ihminen on. ’’Jokainen kyynel kertoo jotain: kaipuuta, menetystä, kiintymystä. Kokemukseni ovat myös vahvistaneet kykyäni myötäelää muiden kärsimyksiä sekä arvostaa yhteisiä hetkiä kanssaihmisten kanssa. Mitä vähemmän puhumme kuolemasta, sitä salaperäisemmältä ja pelottavammalta se tuntuu.’’ Hänelle kuolema on myös suuri opettaja. Kuolemasta keskusteleminen herättää usein ahdistusta, syyllisyyttä ja surua – siksi aihetta vältellään. Hän tietää, että hän pärjää – ja silti tuo tyttö edelleen katsoo maailmaa uteliain silmin ja hämmästelee sen pieniä ihmeitä.’’ Epäoikeudenmukaisuutta ja epäreiluutta Nina ja hänen sisäinen lapsi – se pieni, rohkea tyttö – eivät siedä. 14 Luontaisterveys Ninan syksyinen chia-smoothie 1 omena tai päärynä 1/2 banaania 1 dl marjoja (mustikkaa/puolukkaa tai mitä marjoja haluat) 2 dl maitoa tai kasvismaitoa 1 rlk chiansiemeniä 1/2 tl kanelia pieni pala tuoretta inkivääriä tai 1/4 tl inkiväärijauhetta vähän hunajaa tai vaahterasiirappia Laita kaikki ainekset blenderiin. ’’Lämmin lähimmäinen on läsnä oleva, myötätuntoinen ja välittävä. ’’Läheisteni kuolemien myötä minusta on tullut rohkeampi tavoittelemaan unelmiani. Kun tunnistaa ja sanoittaa tunteensa, ne eivät enää huku epämääräiseksi tuskaksi, vaan muuttuvat ymmärrykseksi itsestä ja suhteista muihin’’, hän lohduttaa. ’Missään nimessä kuolindoulan tehtävä ei ole korvata hoitohenkilökuntaa, vaan tuoda rauhaa, lohtua ja selkeyttä tilanteeseen, jossa voimakkaat tunteet ja käytännön asiat kietoutuvat monin tavoin toisiinsa’’, Nina toteaa. Ihminen, joka kuuntelee, tukee ja luo turvallisen tunteen, jossa toinen voi olla oma itsensä. Tämä on rakentanut ihmissuhteistani syvempiä ja merkityksellisempiä.’’ Pieni, rohkea tyttö Nina rakastaa luontoa, myöhäissyksylläkin. Lämmin läheinen ei ratkaise kaikkea toisen puolesta, mutta jakaa kuormaa ja tuo kohtaamisiin lämpöä’’, hän määrittelee. ’’Kuolemaan on varmasti siksi niin vaikea suhtautua, että se muistuttaa meitä omasta haavoittuvuudestamme ja elämän rajallisuudesta’’, Nina pohtii
vastustuskyvyn, nivelten, luuston, lihasten, muistin, kauneuden tai vireyden tueksi. Nopeat toimitukset joka arkipäivä . Syötä alennuskoodi TERVEYS15 kassalla! . www.terveyskaista.fi Ravintolisä Voidaan hyvin YHDESSÄ! Valitse Terveyskaistan laadukkaat kotimaiset ravintolisät, vitamiinit ja hoitovoiteet mm. 15% alennus koodilla: TERVEYS15 Syötä koodi kassalla www.terveyskaista.fi Osoita puhelimesi kameralla kuvaa, niin pääset suoraan ostoksille. Edulliset säästöpakkaukset. Avainlippu-tuotteet . Ilmainen toimitus yli 59 € tilauksiin
Hänen mukaansa esimerkiksi irti päästämisen tai antautumisen kehotus ei useinkaan toimi – jos se auttaisi, kaikkihan olisimme jo päästäneet kaikesta irti. ’’Aikuisina emme useinkaan osaa kehollisesti antautua painovoimalle. 16 Luontaisterveys MIELI P orilainen fysioterapeutti, kehoterapeutti ja somaattisen liiketerapian opiskelija Maija Levonen rohkaisee ihmisiä itsen äärelle. ’’Lasten kohdalla kehohoitojen vasteet ovat nopeita, kun hidasteena eivät ole mielen suojamuurit. Tällöin aikuisen kehon liikkuminen kumpuaa hierarkisesti ylemmistä liikemalleista, joilla on yhteys muun muassa suorittamiseen ja jatkuvaan pinnistelyyn. ’’Sisäinen turva luo tilaa sisäiselle dialogille, jossa sisäinen lapsi ja sisäistetty aikuinen tekevät rauhan, ja oma itse löytyy vakaammasta keskilinjasta’’, Levonen sanoo.. ’’Itseä kohti lähteminen ei ole aina helppoa, mutta vastuun ottaminen itsestä voi avata uudenlaisen mahdollisuuden hyvinvointiin. Yliajattelu ja erilaiset suojamekanismit ovat aina syntyneet syystä. Kivut alkavat vähentyä ja stressi helpottaa, kun lopettaa taistelun itseänsä vastaan’’, hän toteaa. Levosen mukaan hedelmällisin matka itseen alkaa siitä, kun ihminen on heittänyt hanskat tiskiin ja todennut, ettei enää jaksa. Tästä lähtökohdasta palaaminen kohti omaa itseä voi olla nopeaakin. Kehoturvan syntyminen on reitti todelliseen levollisuuteen’’, selvittää Levonen. Syvin tarve aivojen luomilla rakenteilla on pitää meidät turvassa. Keho on valmis vaihtamaan suuntaa heti, kun mieli antaa luvan. ’’Helpoin kohta alkaa tehdä esimerkiksi kehoterapiaa on se, kun mieli ei enää jaksa kontrolloida. Ehkä se voi avata reitin kohti uudenlaista levollisuutta’’, hän ehdottaa. Ne ylläpitävät alitajuisia selviytymiskeinoja.’’ Työssään Levonen rakastaakin tutkia somaattisen liiketerapian ehdotuksia rakentaa ehjää kehollista kokemusta itsestä, jolloin sisäinen turva voi vahvistua. Siksi jokaisen prosessi kestää oman aikansa. Aikuisen keho ei ole nähdäkseni yhtään sen monimutkaisempi kuin lapsenkaan – ainoastaan mieli hidastaa yhteyden kokemista itseen. ’’Antautuminen on ihmisen varhaisin kehityksellinen liikemalli’’, hän sanoo ja viittaa syntyneen lapsen antautumiseen painovoimalle
Monet ihmiset pinnistelevät loppuunpalamisen kanssa. Sen jälkeen voimme havainnoida, mikä hengityksen laadussa muuttuu. ’’Vaatii omien rajojen tunnistamista, jotta pystyy antamaan itselleen luvan levätä, vastoin kaikkia käytäntöjä. Siinä joutuu jumppaamaan opittuja tapoja ja kysymään itseltä, mitä oikeasti haluan ja tarvitsen.’’ Kehon kuuntelemisesta puhutaan paljon. Kehotietoinen, somaattinen työskentely onkin eräällä tavalla anarkistista, sillä se sotii suorittamisen vaatimuksia vastaan. Itseäni kiinnostaa lähestymistapa, jossa syvä tieto saapuu kehon kerroksista. Levosen mukaan siihenkin mieli usein huomaamatta puuttuu. Mitä enemmän ihminen havahtuu itsensä äärelle, sitä paremmin hän alkaa ymmärtää, ettei pysty vastaamaan enää kohtuuttomiin vaatimuksiin’’. Uskomus ylläpitää sympaattista tonusta, eikä tuo levollisuutta. Luontaisterveys 17 . Silloin tunnustellaan, miltä keho ja hengitys tuntuvat ilman ennalta muodostettua mielipidettä. Hengitys ei rauhoita, mikäli alitajunnassa on ajatus, että ei osaa hengittää tai rentoutua. ’’Laiska töitään luettelee, kuuluu vanha sanonta. Näin voimme antautua kohAnna itsellesi lupa levätä Keho on valmis elpymään, kun mieli antaa siihen luvan. Näitä alitajuisia viestejä on vaikea ohittaa mielen tasolla. He ovat ehkä jo vuosia yrittäneet ratkaista uupumisen ongelmaa eri tavoin. Levonen sanoo suorittamisen taustalla olevan muun muassa tekijäkulttuurimme taakkasiirtymiä, perhemalleja ja kasvuympäristöjä. ’’Tietämisen ja ajattelemisen kautta kehon kuunteleminen saattaa värittyä uskomusten ja mielipiteiden mukaan. Moni ajattelee hengittävänsä väärin, huonosti tai pinnallisesti. Entä jos näkisimme kehomme olevan meidän puolellamme, eikä meitä vastaan’’, haastaa Maija Levonen.. ’’ Luonnollista hengitystä Hengitykseenkin liittyy Levosen mukaan usein mielen tason uskomuksia. ’’Jos teemme hengitysharjoituksia tiedollisen informaation kautta, ne voivat pahimmillaan lisätä hermoston ylivireystilaa. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Jenna Peltonen ja Anni Levonen ’’Nykyisin helposti oletetaan, että oireilevassa kehossa on jotakin vikaa. Tyypillinen hengitysharjoitus alkaa sanoilla vedä keuhkot täyteen ilmaa... Matka itseen ei ole aina kevyttä ja kivaa. Syvempi kokemuksellisuus avautuu vasta, kun asettuu kehon neutraaliksi havaitsijaksi. ’’Rohkaisen asiakasta löytämään mahdollisimman painavan asennon, jossa on mukava olla. Siksi hengitysharjoitukset eivät aina toimi.’’ Levonen lähestyy hengitystäkin neutraalin tilan kautta
Tämän kehoterapeutti saattaa ns. ’’Teen keholähtöistä, kivutonta manuaalista terapiaa. ’’Pikku hiljaa ihminen tulee tietoisemmaksi. tulkin roolissaan sanoittaa asiakkaalle: Huomaatko, että jokin kehossa jännittyy ja huomaatko, mitä tapahtuu silloin hengityksessä. ’’Pehmeä kudoksen laatu ilmenee kokemukseni mukaan niin, että kaikki reagointi on herkempää – niin hermoston kuin mielenkin osalta. Uni ja syöminen luovat arjen perustan. 18 Luontaisterveys ’’Kehoturvan syntyminen on reitti todelliseen levollisuuteen’’, Maija Levonen korostaa. ’’ Vastaanotolla asiakas oppii pikku hiljaa tunnistamaan, mitä hänessä elää juuri nyt, ja mitä hän havaitsee kehossaan. ’’Luokseni hakeutuvat edelleen ne, joiden kehot kuormittuvat keskivertoa enemmän. Herkkyydestä tulee voimavara kuormituksen sijaan. Toisilla paraneminen alkaa heti, kun parasympaattinen hermosto saa tilan nousta esiin. Hän ei varsinaisesti hiero asiakkaitaan, vaan käyttää erilaisia manuaalisen terapian tekniikoita, faskiatekniikoita ja somaattisen liiketerapian kuuntelevia tekniikoita. ’’ Elävyyden palatessa elämään myös maut ja värit palaavat takaisin arkeen symbolisesti ja konkreettisestikin. • Harrastaa nykytanssia, metsässä kävelyä ja lukemista. Hän on ollut pioneerina luomassa Suomeen äitiysfysioterapian kenttää, mukana perustamassa Suomen äitiysfysioterapeuttien yhdistystä ja tehnyt äitiysajan hyvinvoinnin parissa töitä vuosien ajan. • Syntynyt ja asuu Porissa. Matka kohti itseä ja kehollista tasapainoa alkaa lempeästi. ’’Viivymme hetken epämukavan ja vaikean olon kanssa, jos se on mahdollista. Uupuneelle en koskaan anna kotona tehtäviä harjoitteita, sillä hän ei tarvitse lisää vaatimuksia. 37-vuotias Maija Levonen valmistui fysioterapeutiksi ensimmäisen lapsensa ollessa kuukauden ikäinen. ,,. ,, Prosessiin liittyy usein myös tietoisuus siitä, miten ihminen on sabotoinut itseään. Tämä voi olla ajoittain kipeääkin, mutta silloin ollaan jo pitkällä, rehellisyyden äärellä’’, Levonen kiteyttää. ’’Monilla on tutkittu eri sairauksien mahdollisuuksia, mutta mitään ei ole löytynyt. • Elämän motto: Kokemuksellisuus näyttää reitin siihen, mikä on oleellista. Mielen taso liikkuu kiinteästi mukana prosessissa. Levosen mukaan kehoturvaan ja rentoutumiseen tähtäävä hengitys liikkuu kudoksissa lantionpohjaan ja raajoihin asti vaivattomasti. ’’ Hypermobiliteettiin liittyy Levosen mukaan toisinaan myös neurokirjon haasteet. Nykyisin vastaanottotyöni ei painotu enää äitiysaikaan, vaan kohtaan kaikenikäisiä kaikenlaisten haasteiden kanssa.’’ Levonen määrittelee työnsä yksinkertaisesti: kosketan ja katson, mitä tapahtuu. ’’ ’’Harjoitteita voidaan käyttää sitten, kun ne antavat enemmän kuin ottavat. Pyrin olemaan avoimesti ’valkoisena paperina’ hoitotilanteessa niin, että asiakkaan kehosta saa nousta se, mitä sieltä kulloinkin on valmis nousemaan. ti sallivampaa tilaa, jossa havainto aukeaa kohti sitä, mikä on mahdollista’’, hän selvittää. Moni hämmentyy siitä, että vastaanotolla voi tulla itku.’’ Lempeässä prosessissa ei kuitenkaan Levosen mukaan tapahdu liiallista hyökyaaltoa, vaikka ollaankin kuormittavien tilanteiden äärellä. Ahdistuksen tai kivun tilassa hengitys on usein jännittynyt. ’’Kun ihminen ymmärtää herkän kehonsa reagointia, kääntyy kuormitukseen pyörivä pyörä vähitellen toiseen suuntaan. Se lisää vakautta.’’ Herkkyydestä voimavara Maija Levonen työskentelee usein ihmisten kanssa, joilla on ollut vuosia kestäviä kehollisia oireita. Hän saattaa alkaa huomata, että tiettyihin oireisiin liittyy yleensä jokin tunne, tai hän havaitsee, että stressi lisää jotain tiettyä oiretta.’’ LT Tutustu lisää: maijalevonen.com Kuka Maija Levonen • 37-vuotias. Toki vuorokausirytmi on tärkeää. Usein vastaanotolleni tulevia ihmisiä yhdistää hypermobiliteetti eli yliliikkuvuus. • Neljän lapsen äiti. Pyrkimys on lisätä kykyä olla vaikean tunteen kanssa turvallisesti, jolloin ihminen kokee, ettei ole mitään hätää. Prosessiin liittyy usein myös tietoisuus siitä, miten ihminen on sabotoinut itseään ja ylläpitänyt omaa kärsimystään. Se merkitsee kehon kudosten pehmeää laatua. • Fysioterapeutti, somaattisen liiketerapian opiskelija, joogaja pilatesohjaaja, herkkien kehojen tulkki, kirjailija. Hänen työtään ohjaavat psykofyysisen terapian ja ratkaisukeskeisen valmennuksen viitekehykset. Erilaiset somaattiset harjoitukset tai esimerkiksi refleksityöskentely avaavat ovia kohti itseä. ’’Kehosta tulee turvallinen kokemus, ja ihminen voi tehdä itselleen hyviä valintoja. Aluksi opetellaan olemaan kannatellussa tilassa
Aikaa myöden sinnikkyys palkitaan ja rauhoittumisesta tulee helpompaa. MITKÄ ASIAT OVAT SINULLE sellaisia, jotka tukevat palautumistasi. tottuu erilaisiin tiloihin, ja yhtäkkiä monenlaista oirekirjoa voi alkaa pitämään normaalina, kun ei enää muista, millaista hyvinvoiva arki olikaan. Keho on kuitenkin oppivainen, kuten myös hermosto. Kirjoita paperille, mitä askeleita sinun olisi tärkeä nyt ottaa, jotta pääset tavoitetilaasi. Esimerkiksi lapsuuden traumat voivat vaikuttaa siihen, että on pakko suorittaa koko ajan. Traumatausta heijastuu vireystilaan. Kovan stressin keskellä ei välttämättä huomaa pysähtyä, kun hermosto käy ylikierroksilla. uusi normaali. Siksi on hyvä kokeilla eri aikoina samaa palauttavaa toimintaa, eikä hylätä jotakin keinoa heti, jos se ei tunnu hyvälle. Pitkäaikaista stressiä ei välttämättä aina edes huomaa, sillä se kehittyy hiljalleen. VIREYSTILA VOI VAIHDELLA päivän mittaan paljonkin. Hermosto voi olla jatkuvassa ylivireystilassa vuosikausia. Kovassa ylivireessä harjoitus voi tuntua jopa epämiellyttävältä, koska pysähtyminen ei ole silloin helppoa. Hallitsetko stressiä vai stressi sinua?. Esimerkiksi metsäkävely, pitkä suihku, hidas venyttely, yin jooga tai vaikkapa sängyllä makaaminen ja musiikin kuuntelu voivat olla palauttavaa toimintaa. Tämän jälkeen rauhoittavat kehoharjoitteet alkavatkin tuntua miellyttäviltä epämiellyttävän sijaan. J os mietit omaa stressitasoasi asteikolla 1-10, kymmenen ollessa todella kova stressi, missä kohtaa koet itsesi olevan. Lyhytaikainen stressi ei ole haitallista, esimerkiksi tenttiin lukeminen voi stressata ja auttaa pinnistelemään. Sitä kannattaa kuitenkin harjoitella. Tätä ihminen ei edes pidä epänormaalina, koska siitä on tullut ns. Siksi olisi hyvä olla valmis palautumislista helposti esillä, vaikkapa jääkaapin ovessa. Missä sinun tulisi olla kuuden kuukauden päästä, jotta voisit hyvin. Hermoston tueksi kannattaa ottaa sinua tukevia ravintolisiä, kuten B-vitamiineja, D-vitamiinia, sinkkiä, magnesiumia, omega-3 -rasvahappoja ja kasvikunnan tuotteita, kuten ashwagandhaa ja ruusujuurta. Vireystila vaikuttaa siihen, millainen toiminta tuntuu hyvälle ja palauttavalle. LT Ku va : Pin ja B ru un EMILI OSARA ON MUUTOSVALMENTAJA. Olisikin tärkeää tasaisin väliajoin pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle ja miettiä, miten keho ja mieli oikeasti voivat juuri nyt. Yksi hyvä keino ylivireeseen on myös sellainen, että istuu tuolilla jalat tukevasti maassa, ja kääntää päätään oikealta vasemmalle niin hitaasti kuin mahdollista katseen kohdistuessa vaikkapa kodin seinään ja havainnoi samalla rauhallisesti, mitä näkökentässä on. Luontaisterveys 19 KOLUMNI Lapsuuden traumat voivat vaikuttaa siihen, että on pakko suorittaa koko ajan. Siitä on kätevä ottaa vinkkejä käytäntöön, jotka juuri sinulla toimivat parhaiten. Keho ns. Stressi vaikuttaa niin ravintoaineiden imeytymiseen, uneen, jaksamiseen, työtehoon, mielialaan kuin sosiaalisiin suhteisiin. Tällaisessa tilassa saa paljon aikaiseksi, ja esimerkiksi hitaat joogaharjoitukset voivat tuntua todella epämiellyttävältä ja hidastaminen hankalalta. Tärkeää on, ettei luovuta, vaan opettelee hidastamaan, vaikka se ei olisikaan helppoa. Pitkäaikainen stressi sen sijaan voi kroonistua ja aiheuttaa monenlaisia oireita jatkuessaan pitkään, vaikkapa monia kuukausia
Sitten sen ympärille alkaa syntyä tarina. Hän on pitänyt taidenäyttelyn piirtämistään kuvapakinoiden kuvista. ’’Mustikkasato oli tänä kesänä meillä Nivalassa valtaisa. Tässä maalataan yhdessä kuvaa pakinaan.. ’’Yleensä minulla on ensin mielessäni kuvan aihe, jonka piirrän. Tätä nykyä he asuvat miehen kanssa kahdestaan. Heidän ilonaan haukahtelee seurallinen, 7-vuotias chihuahua Milo. 20 Luontaisterveys KÄDEN TAIDOT Hyvää mieltä Hyvää mieltä Tuulia Marjanen iloitsee, kun hän saa kuvapakinoidensa kautta tarjota ilon pilkahduksia niin lukijoille kuin itselleenkin. Silloin tällöin hän ehtii auttaa puolisonsa yrityksessä. Moni lukija kertoo nauttivansa näistä ilon pilkahduksista tämän ajan monesti hyvin synkeän uutistarjonnan keskellä’’, iloitsee Tuulia saamastaan positiivisesta palautteesta. Sanelma tarvitsi romanttisten tunteiden kohteen. Satumainen innostaa Tuulia lukee paljon ja laaja-alaisesti faktaa, fiktiota ja lasten kirjallisuuttakin. Kuvia maalaan akryylija akvarelliväreillä sekä tusseilla. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Tuulia Marjanen N ivalassa Pohjois-Pohjanmaalla asuva Tuulia Marjanen, 47, alkoi kymmenisen vuotta sitten kehitellä piirrokseksi ja tarinaksi ihannenaishahmoaan. Jännitettä Sanelman ja Elmerin vispilänkauppoihin tuo Rannan Maija. Hänelle kuvapakinoiden kirjoittaminen on iso ilo. Tykkään kirkkaista ja iloisista väreistä myös pakinoideni kuvien väreinä’’, Tuulia kertoo. Tusinassa paikallislehtiä Pari vuotta sitten Tuulian Kettulan kylän sijoittuvat hyvän mielen tarinat alkoivat kiinnostaa paikallislehtiä. Tätä nykyä Tuulian kirjoittamia ja kuvittamia Kettulan kylän tapahtumia seurataan jo kahdessatoista paikallislehdessä eri puolella Suomea. ’’Hymyn huulille nostaville, piristäville, hyvän mielen tarinoille on selvästi tilausta. Kirjallisuuden ohella myös muita taiteen lajeja hän seuraa kaiken aikaa. Monesti jokin yksittäinen sana sysää Tuulia luovuuden liikkeelle, ja kuvapakina alkaa syntyä sen ympärille. Ensin niitä alkoi julkaista Petäjävesi-lehti. Luonnossa liikkuminen pitää Tuulian hyvässä kunnossa. ’’Siinä missä Sanelma on punakka, tanakka ja rivakka, Rannan Maija on siro ja hentoinen, ehkä enemmän miesten mieleinen’’, Tuulia luonnehtii hahmojaan. LT Chihuahua Milo on innokkaasti mukana Tuulia Marjasen työprojekteissa. Söimme mustikoita runsaasti tuoreena, mutta pakastimeenkin niitä riitti.’’ Tuulian syksy hurahtaa kuvapakinoita piirtäessä ja kirjoittaessa. Aiheita hänellä riittää. Kirppareilta kotimme sisustukseen päätyy söpöjä koriste-esineitä, nalleja ja nukkeja.’’ Tuulian uusperheessä on aviomiehen lisäksi viisi lasta. Syntyi fiktiivisessä Kettulan kylässä elävä rivakka ja elämäniloinen, 40 ikävuoden ylittänyt Sanelma. ’’Kaikki satumainen innostaa minua. Tänä kesänä Kettulan kylään ja aivan Sanelman naapuriin muutti Ruotsista keski-ikäinen Sven. Tuulia kehitteli Elmerin, joka palasi merimiesuransa jälkeen viettämään eläkepäiviään Kettulan kylään. ’’Pääni on täynnä tarinoita’’, hän naurahtaa