Irtonumero 3,10 € Lauantai 19.9.2026 112. Sivu 12 16 15. Sivu 8 Dometal on panostanut tuotekehitykseen. 15. futsalkausi on alkanut Alastaron Urheilijoiden edustusjoukkueen Jani Luomalla, Sami Happosella ja Jesse Happosella. Pahanmakuisten pillerien ohella minun piti litkiä vatkattua raakaa kananmunaa, koska sen sanottiin pitävän vastustuskykyä yllä. Lapset olivat harjoitelleet lauluesityksen juhlavieraille. vuosikerta Nro 106 Kouluikäisenä rauhastuberkuloosiin sairastunut Jouko Tirri Sivu 7 Kaverit tulivat koputtelemaan oveen, mutta en voinut lähteä minnekään sinä kesänä. SARI HOLAPPA Sivu 6. ”” Sivu 5 Virttaan uudessa päiväkodissa pidettiin viralliset avajaiset. "Kaverit, leikki, koristeet ja jumppasali ovat parasta" Sää suosii siirtäjää Lokakuu lähenee, ja terassikalujen vedenarkoja pehmusteita saa raahata vähän väliä sisälle ja ulos ja taas sisälle. Oikealla ajoituksella juuri sinulle voi siunaantua täydellisen aurinkoinen oluthetki, jos tahdot vaikka virittäytyä tänään alkavien Oktoberfestien tunnelmaan. Tiloista tulee yhä suurempia, minkä vuoksi myös koneiden pitää olla entistä isompia
Niin Jeesus alkoi puhumaan selittäen heille mitä profeetat kirjoituksissa olivat sanoneet. 0100 4080 pvm/mpm Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Tottumuksesta ehkä menemme kirkkoonkin. 1. 2. 12.9.2026 Ypäjä Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä, jotka ovat rakastaneet meitä. Mitä erikoista löydettiin Alpeilta päivälleen 35 vuotta sitten. 0100 4070 pvm/mpm Punkalaidun, puh. KUOLLEITA Pekka Antti Vilhelm Poussa s. KBB:n svengiä ohjastaa takuuvarmaan tyyliinsä Porin oma herkkuhuuli Mikko ”Gunu” Karjalainen. He halusivat kuulla lisää ja ymmärtää tapahtuneet asiat. Kuka hiljattain 75 vuotta täyttänyt laulaja tunnetaan lempinimellä Metal God. Tilaisuuteen pyydämme ilmoittautumaan viestitse Katariinalle, 0408301552. 5. 6. Jeesus kulki heidän jäljessään samaan suuntaan saavuttaen heidät. Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@loimaanlehti.fi Käyntiosoite: Käsityöläiskatu 10, to klo 9–12 TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.12.2025 alkaen Painettu lehti ja digisisällöt alk. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole.” Joh. Kenen hitti on Menestys on paras tapa kostaa. Sähköposti: toimitus@loimaanlehti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@loimaanlehti.fi Kotisivut: www.loimaanlehti.fi ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset, puhelin: 02 269 3400, arkisin klo 8–16.30. Missä Saksan kaupungissa järjestetään alkuperäiset Oktoberfest-juhlat. 2 Lauantaina 19. 19.9.2026 Onnea Irma Jaloselle 18... Avatkaamme silmämme ja svdämemme vastaanottamaan tämä koko ihmiskunnalle julistettu ilosanoma. Montako loimaalaista nuorta osallistui kutsuntoihin tänä vuonna. syyskuuta 2026 Niin tärkeä ja rakas, oot kyl ihan paras! Tänään superreissaaja Veke viis vee! Onnea, Onnea, Onnea! t. ei kun 81vuotissyntymäpäivän johdosta rakkain onnitteluin poikasi Jari J. Kiitos osanotosta. Mikä loimaalaisyritys esitteli tällä viikolla kaksi uutta maatalouskonetta. Kuinka moni suomalaismies on heittänyt nykymallista keihästä yli 90 metriä. Luvassa on mukaansatempaava musiikillinen kattaus niin jazzin, lattarirytmien, soulin, discon kuin rehdin rock’n’rollin pyörteissä. Reija 20.9. Painopaikka: Lehtitehdas Salo, 2026. Muistotilaisuuteen toivotamme lämpimästi tervetulleeksi mamman sukulaiset, ystävät ja tuttavat. 3. Mutta kuinka moni tosiaaan osaa ottaa vastaan julistettavan, tuon niin tärkeän sanoman, jonka olemme kuulleet monta kertaa luettavan. 9. 2.9.2026 Elät muistoissamme aina Rakkaudella kaivaten Lapset ja lastenlapset Sisar perheineen Ystävät Siunaus toimitettu. Lähimmäisenrakkaus, ja kiitollisuus, olkoon meillä se voittovoima, jolla kaikkia maallisia kiusauksia vastaan taistelemme, ja arkista elämäämme jatkamme. He olivat hämmentyneitä ja järkyttyneitä keskustellen kiivaasti viimeisimmistä tapahtumista, joita pääsiäisenä oli Jerusalemissa tapahtunut. Heimolinnassa pirskahtelee ehta baijerilainen Oktoberfest-tunnelma kello 18 alkaen. Joh. Silloin heidän ymmärryksensä avautui, ja he tunsivat Hänet, mutta Hän poistui heidän näkyvistään. 0100 3355 pvm/mpm Huittinen, Säkylä, puh. 11: 25–26 21.9. klo 10. Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa kuolemaan, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Opetuslapset ihmettelivät, oliko Hän ainoa muukalainen kaupungissa, joka ei tiennyt mitä viimeksi siellä oli tapahtunut. 21 €/kk Digisisällöt alk 12 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot Tilaajamme! Sähköisten sisältöjen tunnukset saat lähettämällä pyynnön sähköpostiosoitteeseen tilaukset@loimaanlehti.fi TOIMITUS Päivystäjän puhelin arkisin kello 8–16 050 513 0344 Lehdentekijöiden henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: etunimi. Illan päätähtenä lavan ottaa haltuun Kauppala Big Band. Sehän on ilosanoma pahojen tekojemme anteeksisaamisesta ja ikuisesta taivaselämästä. 16.1.1939 Ypäjä k. Onkohan niin, että suurin osa meistä ihmisistä vaeltaa elämässään kiireisinä ja arkiasioita murehtien. 8. Hän alkoi kysellä mistä he niin kiivaasti keskustelivat. 10. Vietämme kyllä joulut ja juhannukset ja pääsiäiset ym. Aurinko laskee kello 19.38. Mervi PÄIVÄN SANA 19.9. Tutussa laulussakin saamme laulaa: Ei taivahassa kuolon vaaraa, ei kyyneleitä ei yötäkään… eikä se ole tarkoitettu vain lapsille, vaan kaikille meille on luvattu tämä taivaallinen ilo, jos vain haluamme sen vastaanottaa. Varpu, Vaula 21.9. Toimitusjohtaja: Jaakko Ketonen JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/ jakelupaivystys Humppila, Ypäjä, puh. Illan avaa Loimaan Soittokunta, jonka perinteinen oompah-poljento saattelee yleisön Münchenin oluttelttojen tunnelmaan. Aterialla ollessaan Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille. 31.1.1938 k. 86: 15 20.9. Anneli Hentula Loimaan vapaaseurakunta Oktoberfest Heimolinnassa On aika kaivaa nahkahousut ja dirndlit ullakolta, sillä lauantaina 26.9. Minkä leivonnaisen kansallista juhlapäivää vietettiin eilen ensimmäistä kertaa. Martta, vainajan sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo. NIMIPÄIVÄT 19.9. Vastaukset sivulla 11. juhlat. 11: 39–40 ONNITTELUT Kustantaja: Priimus Media Oy. OSOITA TIETOSI. Hän on siellä nyt neljättä päivää.” Jeesus vastasi: ”Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?” Joh. Kaivaten ja kiittäen Lauri, Katariina jaTuomas perheineen Veka Aunen sukulaiset ja ystävät Rakas mammamme siunataan Ypäjän kirkossa 26.9. Luuk. sukunimi@ loimaanlehti.fi ☎ @ Toimittaja Lari Kiviranta (02) 588 8035 Päätoimittaja Kati Uusitalo (02) 588 8030 050 555 7526 Tuottaja Sampsa Hakala (02) 588 8031 Toimittaja Sari Holappa (02) 588 8036 Kaupallinen johtaja Katja Hägg katja.hagg@ts.fi Myyntipäällikkö Sari Kaukoranta (02) 588 8961 Myyntineuvottelija Tiia Virtanen (02) 588 8962 MEDIAMYYNTI Toimittaja Kalle Rajala (02) 588 8037 Myyntineuvottelija Jutta Mäenpää-Makkonen (02) 588 8026 Rakkaamme Aune Kyllikki Mäki-Uutela o.s. Aleva s. Herra, sinä olet laupias Jumala ja annat anteeksi, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi ja uskollisuutesi on suuri. Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. 7. Bändin edessä mikrofoniin tarttuvat solistit Iina Wahlström, Riikka Ollila ja Iiro Alikärri. Mitkä ovat viisi alkuperäistä Nobelin palkintoa. 4. 24:30, 31. Miltä paikkakunnalta Rocketsin eilinen vastustaja KuKi tulee. Ps. Mammu ja Pappa KALENTERI AJANTIETO Aurinko nousee tänään Loimaalla kello 7.04. Nimistä ja ennätystuloksista saat lisäkunniaa. HARTAUSKIRJOITUS Emmauksen tiellä ja arkielämässä Kaksi opetuslasta oli matkalla Emmaukseen. 3:16. Opetuslapset pyysivät Häntä jäämään kanssaan illalliselle
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tarpeeseen on vastattu muun muassa juuri päättyneellä, Sitran rahoittamalla hankkeella, jossa vahvistettiin ammattilaisten osaamista luontoteemasta ja kehitettiin luonnon hyödyntämistä osana elintapaohjausta yhteistyössä alueen kuntien ja järjestöjen kanssa. HUMPPILAN, Jokioisten ja Ypäjän muodostamassa Jokiläänin seurakunnassa ei järjestetä vaaleja, koska ne pidettiin jo tammikuussa Jokiläänin seurakunnan aloitettua toimintansa. Kolminumeroisen ikäluvun kunniaksi noin 40-päinen juhlaväki osoitti kunniaa seisaaltaan. Ehdokkaista on naisia 57 prosenttia. – Luonnon terveyshyötyjen saavuttamiseksi ei tarvitse lähteä kansallispuistoon vaeltamaan. Se on kolme ehdokasta vähemmän kuin edellisissä seurakuntavaaleissa vuonna 2022. Laivaston soittokunnan trumpetisti Verneri Vihervuori puhalsi seremoniamusiikit ilmoille ja Loimaan seudun sotaveteraanien perinneyhdistyksen edustaja Olli-Pekka Rastas seisoi asennossa. Grönroosin vieressä tänä vuonna 90 täyttänyt Väinö Mattila. Luontoon ei myöskään aina tarvitse lähteä liikkumaan, vaan yhtä tärkeitä ovat luonnossa oleskelu, rentoutuminen ja erilaiset luonnossa tehtävät aistihavainnot. nuorisotyöntekijä Anu Haapanen*, perheryhmäkodinjohtaja ja yrittäjä Joni Heikkilä, puutavara-auton kuljettaja Mira Heikkilä, taiteen maisteri ja kuvataideopettaja Tanja Holmberg, optikkoyrittäjä Eliisa Jaatinen*, myyjä Laura Jokela*, K-seniorikauppias Mari Koenkytö*, sairaanhoitaja AMK ja diakonissa Pia Laaksonen, sosionomiopiskelija Sanni Lehto, floristi Petri Mäki, edunvalvontasihteeri ja oikeustradenomi Tarja Mäki-Punto-Ristanen*, toimittaja ja maanviljelijä Kari Nummila*, MMM ja maatalousyrittäjä Anne Onnela*, maatalousyrittäjä Sirpa Pietilä, yrittäjä Veli Reunanen*, arkkitehti Pertti Vesanto sekä filosofian maisteri ja myyntijohtaja Ari Vikström. Kirkosta otettiin viime viikolla näytteet, ja parhaillaan odotetaan tulosten ja lausuntojen valmistumista (LL 12.9.). Suomessa luonto on lähellä, ja meidän pitäisikin suosia lähiluontoa. Veteraanikepin ja ruusun saanut Grönroos ei ollut tilaisuuden ainoa juhlakalu, kun yhdistys jakoi tunnustuksia myös tänä vuonna 80, 85, 90 ja 95 vuotta täyttäneille jäsenilleen. Oikealla polulla ■ Ent. Kanta-Loimaan seurakuntatalossa voi äänestää yhtenä päivänä ennakkoäänestyksen aikana sekä varsinaisena vaalipäivänä. Ennakkoja kotiäänestys toimitetaan 3.–7. Se on kolme ehdokasta vähemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa. Vaalilautakunta kokoontui keskiviikkona, ja se on vahvistanut ehdokkaat. Loimaan kirkkovaltuustoon valitaan 27 jäsentä. Sattumalta juuri sotaveteraani Paavo Grönroosin 100-vuotispäivänä. Tarvitsemme kipeästi uusia näkökulmia ja menetelmiä, joilla voimme vaikuttaa tähän haasteeseen ja luonto tuokin mukanaan uudenlaista tarttumapintaa. Valtuustosta jättäytyvät Raimo Huhtala, Siiri Jumppanen, Erkki Kallio, Hannu Kauti, Marja-Liisa Laitila, Markku Rämö, Jari Schwartz, Hanna Sohlman ja Saara Tammelin. Itse elintapamuutos ja sen ylläpito on todennäköisempää, kun muutos vastaa yksilön sisäisiä motivaatiotekijöitä ja tapahtuu muutosta tukevassa ympäristössä, kuten luonnossa, hankkeesta vastannut projektityöntekijä Toni Pohjalainen Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä sanoo. Loimaalla vaalilautakunta päätti siirtää kaikki vaaleihin liittyvät tapahtumat Kaupunginkirkosta KantaLoimaan seurakuntataloon. 3 Lauantaina 19. Olennaista ei niinkään ole se, kuinka pitkään luonnossa ollaan tai mitä siellä tehdään, vaan luonnon kokeminen ja aistiminen. Uusi valtuustokausi alkaa ensi vuoden alusta. Toimintamalli tarjoaa matalan kynnyksen työkalun, jolla sosiaalija terveyspalveluissa voidaan edistää asiakkaiden luontosuhdetta ja mahdollisuuksia hyödyntää luontoa oman terveyden edistämisessä. Pöytyän seurakunnassa ehdokkaita on yhteensä 29, ja uuteen valtuustoon valitaan 17 jäsentä. ORIPÄÄN kirkkoalueelta on kolme ehdokasta Pöytyän kirkkovaltuustoon: Irmeli Isotalo (Kirkko kuuluu kaikille -ehdokaslista), Markus Ylijoki (Toivon ryhmä) ja Katri Remes (Kirkko kuuluu kaikille). Loimaan tämänhetkisen kirkkovaltuuston suurimman ryhmän eli Oikealla polulla -listan ehdokasmäärä on 17, joka on saman verran kuin neljä vuotta sitten. OSANA Varhan hanketta kehitettiin toimintamalli luonnon puheeksiottoon ja neuvontaan. Ehdokkaita on vain kolmelta listalta, sillä vielä edellisissä vaaleissa mukana ollut Vihreä kirkko ei aseta lainkaan ehdokkaita näissä vaaleissa (LL 20.8.). Eniten ehdokkaita asettaa Kirkko keskellämme -lista, yhteensä 20. LYHYTKIN hetki luonnossa tuo positiivisia terveysvaikutuksia: tutkimusten mukaan jo 5–10 minuuttia luonnossa vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa. marraskuuta. Syynä ovat Kaupunginkirkossa ilmenneet sisäilmaongelmat. Nykyisistä valtuutetuista kolmasosa ei asetu enää ehdolle vaaleissa. marraskuuta. Toimintamallia pilotoitiin kuluneena keväänä ja kesänä Varhan elintapaohjauksessa. – Pilotoinnin tulokset ovat kauttaaltaan positiivisia. VARSINAINEN vaalipäivä on 15. Luontoneuvontaa saaneet asiakkaat ovat kokeneet saaneensa uusia näkökulmia siihen, miten luontoa voi lisätä arjen rutiineihin. Isotalo ja Ylijoki ovat valtuutettuina jo nykyisessä kirkkovaltuustossa. Varhan tiedotteen mukaan luonnon potentiaalin hyödyntäminen tarjoaa uuden näkökulman varsinaissuomalaisten kipeästi tarvitsemiin elintapamuutoksiin. Pienimmällään kyse voi olla jo siitä, että avaamme verhot ja päästämme luonnonvalon sisälle, erityisasiantuntija Merja Männikkö Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä kannustaa. ENEMMÄN KUIN 2 000 SANAA: SOTAVETERAANI PAAVO GRÖNROOSIN SATAVUOTISJUHLALLISUUDET Luonnon terveyshyödyt osaksi elintapaneuvontaa VARHASSA on kehitetty toimintamalli, jossa luonnon terveysvaikutukset huomioidaan osana elintapaneuvontaa. ■ FAKTA Seurakuntavaaliehdokkaat Loimaalla Kirkko keskellämme ■ Sairaanhoitaja AMK Tuija-Maija Arvola, kuljetusyrittäjä Juho Erelä, yrittäjä Hannes Huhtala, ammatillinen opettaja Jaana Kallio, toiminnanjohtaja Katariina Kojo*, lähihoitaja Jukka Laaksonen*, pankkitoimihenkilö ja eläkeläinen Marita Lahtonen*, maanviljelijä ja yrittäjä Unto Marjamäki, agrologi AMK ja yhteisöpedagogi AMK Marjaleena Mäkelä, suntio ja eläkeläinen Eija Pajula*, opiskelija Pulmu Peuralahti, huoltopäällikkö Juhani Raikkonen, omaishoitaja ja eläkeläinen Paula Ristimäki*, puutarhuri ja metsäasiantuntija Marge Robam, KTK ja opiskelija Lauri Salo, maanviljelijä Paavo Sätilä*, emerituslehtori ja KT Ilkka Uusitalo*, opetusneuvos Heikki Vainio*, agrologi YAMK ja opettaja Iris Valtonen sekä koulunkäynninohjaaja Annareeta Vuorinen. KONSTA KANGASSALO Loimaan seudun sotaveteraanien perinneyhdistyksen vuosittainen juhla järjestettiin keskiviikkona veteraanituvalla. * -merkintä ehdokkaan nimen lopussa viittaa siihen, että hän on valtuutettuna nykyisessä kirkkovaltuustossa. Yhteensä juhlittavana oli 26 henkilöä. Kaikki ryhmien asettamat ehdokkaat olivat vaalikelpoisia. – Varsinaissuomalaisten työikäisten, eritoten miesten, elintavat ovat Suomen heikoimpia. Ehdokasmääräänsä onnistui kasvattamaan Sosialidemokraatit ja sitoutumaton seurakuntaväki, jonka listalla on kolme ehdokasta enemmän kuin vuoden 2022 vaaleissa. KALLE RAJALA. syyskuuta 2026 Loimaalla 44 ehdokasta seurakuntavaaleissa ■ Oripäästä on kolme ehdokasta ■ Kaupunginkirkossa ei äänestetä LOIMAA, ORIPÄÄ Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi tällä viikolla. Sotaveteraani Paavo Grönroosin 100-vuotispäivän juhlallisuudet alkoivat keskiviikkoaamulla Attendo Mariianpuistossa lipunnostolla. Sosialidemokraattien ja sitoutumattoman seurakuntaväen lista ■ Vartija Timo Tamminen*, opettaja ja opas Aino Suominen*, eläkeläinen Jouni Ojala, kodinhoitaja Hans-Veli Huhtala, juristi Laura Lähteenmäki-Ojala, eläkeasiantuntija ja VTM Noora Lähteenmäki sekä pääluottamusmiesedustaja ja bioanalyytikko Sanna Virtala. Sotaveteraanin vierellä oli hänen tyttärensä Aila Grönroos. Lisäksi luontoa on tuotu osaksi digitaalisia hoitopolkuja. Loimaan kirkkovaltuustoon tavoittelee paikkaa yhteensä 44 ehdokasta
Keskeisempänä asiana on varmistaa hyvä elämä meille kaikille ikään katsomatta. Minä ■ En anna ääntäni, liikaa samoja nimiä pyrkimässä. Pyydän, että huomioitte asiat koko hyvinvointialueen kattavana kokonaisuutena. Uskoisin, että mielipiteen takana ei lopulta kuitenkaan ole muuta kuin vihaa, jolle ei keksitä muuta perustelua kuin “uskonnollisuus”. “Jumalan sanaa” ei voida todistaa olemassa olevaksi, mutta sitä ei silti voi sanoa valheelliseksi, koska uskonto on “niin henkilökohtainen” asia. 4 Lauantaina 19. Paljon on herättänyt keskustelua ikäihmisten ruokahuolto. Entä jos Turun alue joudutaan sulkemaan, kuten Uudenmaan alue vuonna 2020. Mona Lehto Huoli hyvinvointialueen tulevaisuudesta Haluan tuoda esille muutamia asiakokonaisuuksia liittyen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) jo tehtyihin – sekä mahdollisiin tuleviin päätöksiin. Ruoka tuodaan pakastettuna palvelutalolle, ja sitä lämmitetään parhaan kyvyn mukaisesti. 2000 merkkiä) ja napakasti kirjoitetut ja kirjoittajan nimellä varustetut jutut päätyvät varmimmin ja nopeimmin lehden sivuille. Investointiodotukset olivat muuhun maakuntaan verrattuna reilusti pakkasella – saldoluku oli Loimaalla -19, kun Varsinais-Suomen ja koko maan vastaava luku oli -11. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työja elinkeinoministeriö julkaiseman Pk-barometrin mukaan viimeisen vuoden aikana runsas puolet Varsinais-Suomen yrityksistä oli investoinut koneisiin tai laitteisiin ja lähes puolet digitalisaatioon, tietojärjestelmiin, ohjelmistoihin tai tekoälyyn. syyskuuta 2026 Protopajoihin terveisiä! Loimaalaisen Dometalin protopajalla palaa kuulemma valot välillä myöhään illalla, kun tuotekehitystä, koekappaleita ja tuoteversioita tehdään antaumuksella (s. Kun joku perustelee sitä, miksi saa vihata jotakin ihmistä “Jumalan sanalla”, hänen ei tarvitse mukamas perustella enempää. Tarkoituksena keskittää palvelut Turun alueelle. Avoinna vain kerran viikossa. Esimerkiksi Oripään terveysaseman ”sotepiste” sulkemisessa käytetään samaa argumenttia. Esimerkiksi eheytyshoidot ovat edelleen ongelma Suomessa, mutta juuri nyt etenkin sosiaalisen median häirintä ja poliittisten oikeuksien vastustus ovat lisääntyneet. Myös kuvia esimerkiksi seudulla tavatuista luonnon ihmeistä voi lähettää toimitukseen. Hoivapalveluita säädetään lailla ja eri viranomaisten laatusuosituksella. Tietenkin kävijämäärä on tällöin vähäinen. OHJE Kirjoittajille ja kuvaajille LOIMAAN LEHDEN Lukijoilta -palstalla julkaistaan ensisijaisesti lehden lukijoiden omalla nimellä varustettuja kirjoituksia. Outoa, jos palvelut keskitetään yhdelle alueelle, koska henkilöstö ei suostu menemään pienemmille paikkakunnille. Homous mainitaan Raamatussa vain noin seitsemän kertaa, eikä näissäkään kohdissa suoranaisesti sanota sen olevan väärin. Jos Jeesus eläisi nykypäivän Suomessa, “hartaat” kristityt eivät varmastikaan tukisi häntä näissä aatteissaan. Loimaan Lehden osoite on Käsityöläiskatu 10, 32200 Loimaa. Lisäksi jonotusajat tulevat olemaan kohtuuttomat. Niin kuntaliitokset, seurakuntien yhdistymiset kuin hyvinvointialue ovat osoittaneet sen, että pienempien kuntien edustajien mielipiteet ja niiden perustelut jäävät ”isojen” jalkoihin. En silti ole nähnyt homofobisia kristittyjä protestoimassa ihmisten orjuuttamisen puolesta. Vakkatien matkaaja kirkonmettällä Onko vielä lähimmäisenrakkautta. Heistä vain 16 prosenttia ilmoitti yrityksessään olevan tutkimusja kehitystoimintaa. Perusteena vähäinen kävijämäärä. USKOISIN, että uskontoa käytetään esimerkiksi homofobian perusteluna siksi, että sen ajatellaan olevan henkilökohtainen ja herkkä aihe, johon kukaan ei saisi puuttua. PAIKALLISISTA AIHEISTA lyhyesti (n. Vaisu taloustilanne ymmärrettävästi saa yritykset harkitsemaan tavallistakin tiukemmin panostuksia tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, vaikka kyky vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin on monesti yritysten elinehto. Kiitos ja onnea uudelle yrittäjälle! Santsikuppi ■ Työmatkan jännittävin osuus: joko tänä aamuna saapas olisi löytänyt omistajansa. Tästä on myös omakohtaista kokemusta Tyksin lasten poliklinikalta. En tiedä, mihin laskennat perustuvat, mutta vaikea käydä pyytämässä palveluita yksiköstä, joka on kiinni. Kaikkiin näihin valitaan päättäjät vaalimenetelmällä, mutta valitettavan usein pienten paikkakuntien edustajamäärät jäävät vähäisiksi. Matti Kulmanen Oripään kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kok./sit.) Luulisi, että julkisin rahoin koulutettua väkeä voidaan siirtää sinne, missä on yhteiskunnallinen tarve. Maatalouden koneiden valmistajan pitää pohtia esimerkiksi sitä, mitä tilakokojen kasvu vaatii konekannalta ja miten viljelijä viljelee maitaan muuttuvassa ilmastossa. Hyvinvointialueella sijaitsevien kuntien vetovoimaisuus häviää ja sen asukkaat eivät saa tasapuolista kohtelua vrt. Sähköposti tulee perille osoitteella toimitus@loimaanlehti.fi.. Viime aikoina yhteiskunnalta on edellytetty sietokyvyn siirtämistä maailmalla tapahtuvien asioiden vuoksi. Lisäksi ovat Ukrainan sodan tuomat esimerkit kaupunkialueiden haavoittuneisuudesta. Henry David Thoreau Päätoimittaja Kati Uusitalo kati.uusitalo@loimaanlehti.fi LL KOPIT ■ Paljonko tulee säästöä päivystyksen neljästä tunnista. ■ Kuin kiva, ettei tartte juoda kahvia enää marketin nurkasa vaan saa nauttia sen rauhasa Vihannonkulmasa. Ikäihmiset ovat osuutensa tehneet ja ansaitsevat parhaan mahdollisen hoidon 24/7. Näin se menee ainakin ammattisotilailla. KU PÄÄKIRJOITUS LUKIJOILTA MIELIPIDE PÄIVÄN MIETE Elämme vain murto-osan elämästämme. Taksitkin maksavat ja Tyks on täynnä. SEKSUAALIja sukupuolivähemmistöt ovatkin joutuneet kohtaamaan tässä konservatismin nousukaudessa lisääntynyttä vihaa, valitettavan usein uskonnon takia. Viimeisin uutinen oli, että Loimaan sekä Uudenkaupungin iltapäivystykset suljetaan. Ruuan laatu on saanut kritiikkiä, ja se ei ole hyvän elämän arvoista. Kristinuskon kai edelleen kuitenkin pitäisi perustua lähimmäisenrakkauteen, jos minulta ei ole mennyt jotakin ohitse. Kantakaamme oma vastuumme tässä asiassa pitämällä palvelut lähellä ja kaikkien saatavilla. Barometriin vastasi VarsinaisSuomessa 382 yritystä, Loimaalta vastaajia oli 28. Palveluiden saatavuus heikkenee merkittävästi. Emme silti osaa tunnistaa näitä samoja piirteitä omassa poliittisessa käyttäytymisessämme. Pidän tämän lyhyenä ja painokkaana kannanottona. Raamatussa kuitenkin hyväksytään orjuuttaminen noin 100 kertaa. Palveluiden keskittäminen kaupunkialueille on jo riski itsessään. Jos ei nyt ihan yöhön asti venyvää kehittämistä, niin ainakin protopajojen kovaa käyttöä voisi toivoa kaikkiin yrityksiin. NYT kun etenkin nuoret miehet ja pojat ovat lähivuosina joutuneet konservatismin uhreiksi sosiaalisen median kuplissa, konservatiivinen uskonnollisuus on tullut näkyvämmäksi kommenttikentissä. Luulisi, että julkisin rahoin koulutettua väkeä voidaan siirtää sinne, missä on yhteiskunnallinen tarve. Perustelu, että hoitohenkilökuntaa ei saada pienemmille paikkakunnille, on perin outoa. Entä palveluiden laadun takaaminen ikäihmisten hoivaan liittyen. En halua takertua päätöksenteon tai suunnittelun prosesseihin. 5). Ironista tästä ilmiöstä tekee se, että kristinuskon tärkeimmiksi periaatteiksi on aina tulkittu esimerkiksi lähimmäisenrakkaus sekä eläinten ja luonnon varjelu. Turun alueella asuvat. Kommentin, jossa loukataan esimerkiksi seksuaalivähemmistön edustajaa tai kasvisruokavaliota noudattavaa ihmistä, takana on usein profiili, jossa on heti näkyvillä risti tai jokin Raamatun sitaatti. Polttoaineen kallistuminen, turvallisuuden tunne ja pelko palveluiden katoamisesta uhkaavat kansalaisten ”liikkumavaraa” merkittävästi. Pitää muistaa, että päätöksistä kannetaan vastuu, ja ne pitää olla perusteltavissa. Siellä kävijämäärä on varmaan valtaisa, koska palveluihin hakeutumisen kynnys on paljon matalampi kuin maaseutukunnissa. Kristinuskossa Jeesuksen oppien noudattaminen on keskeistä, mutta suurin osa ei tunnu muistavan, että Jeesus oli Länsi-Aasiasta (eli Lähi-idästä) kotoisin oleva sosialisti, joka vastusti rikasta valtiovaltaa ja epätasaarvoista yhteiskuntajärjestystä. HYVÄT YSTÄVÄT. VARHA on lakkauttanut ja suunnittelee lisää lakkautuksia hyvinvointialueen ”ulkokehän” kuntiin. TOIMITTAJALTA Monet suomalaiset nauravat yhdysvaltalaisille republikaaneille, jotka puhuvat kristinuskosta ja samalla kirjoittavat somessa kannanottoja, jotka ovat täysin vastoin kristinuskon periaatteita ja äänestävät presidenttiä, joka on päinvastainen minkäänlaisesta hyvyydestä. Kuitenkin ollaan perustumassa soteasemaa Varissuolle. Tässäkin voi havaita ristiriitoja. Luulisi, että olisimme ottaneet oppia koronaviruksen tuomista haasteista. Demokratian toimivuus on kyseenalaista, kun puhutaan erinäisistä liitoksista. JOS kristinusko kuitenkin tukisi ennemmin vihaa kuin lähimmäisenrakkautta, miksi kukaan haluaisi uskoa kristinuskoon. Muissakin tapauksissa on viitattu kävijämäärän vähyyteen. Nimimerkin käyttökin on mahdollista, mutta kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina saatettava toimituksen tietoon. Velvollisuuteni on kertoa, miten asiat nähdään pienemmissä kunnissa tällä hetkellä
Dometalilla on tehty ohjelmistokehitystä kymmenisen vuotta, ja esimerkiksi uuden kylvökoneen ohjausjärjestelmä on yrityksen itse kehittämä. Tällä viikolla esitelty suorakylvökone toteuttaa monipuolisuuden ja monikäyttöisyyden periaatetta, millä haetaan erikoistumista ja etua kilpailijoihin nähden. Dometalin kotimaan myyntipäällikkö Juha Erkkilä esitteli uutta kylvökonetta. Mäkelä kertoo, että osa koneista on jo saatu tyyppihyväksyttyä, mutta projekti jatkuu. Tänä syksynä yrityksellä on esiteltävänä myös kolmas uutuus, peltojyrä. Laakso luonnehtii kokemuksiaan uudesta koneesta myönteisiksi. Dometal aikoo jatkaa myös perävaunujen valmistamista (LL 11.4.). – Valot palavat pitkään protohallissa, Mäkelä luonnehtii ja sanoo, että siitäkin huolimatta aina jää jotain parantamisenvaraa. Yhtiö ehti lopettaa niiden tuotannon runsaat nelisen vuotta sitten, mutta tälle kesälle se valmisti noin 50 uutta perävaunua pääasiassa kotimaan markkinoille. Päisteet jäävät aiempaa leveämmiksi. – Voidaan näitä kylvökoneita toki testata jäisellä kyntöpellollakin, yrityksen tuotekehitysjohtaja Vesa Mäkelä naurahtaa ja huomauttaa, että koneen on tehtävä hyvää jälkeä muuhunkin kuin kukkamultaan. Hän viittaa maatalouden rakennemuutokseen, joka etenee hitaasti, mutta varmasti. Hän osti koneen tälle kasvukaudelle, ja tähän mennessä hän on ehtinyt kylvää uudella koneellaan noin 400 hehtaaria. – Tuotanto siirtyy ammattimaisille tiloille, ja perheviljelmät vähenevät. Uuden suorakylvökoneen ja kultivaattorin varsinainen ensi-esittely on Helsingin maatalouskonemessuilla lokakuun alussa. Täsmäviljelyautomaatio korostuu. LARI KIVIRANTA. DOMETAL täyttää ensi vuonna 30 vuotta, ja Mäkelä kertoo, että uutuuksia tullaan esittelemään myös juhlavuonna. Dometalilla vienti muodostaa yli puolet liikevaihdosta, ja sen koneita myydään ennen kaikkea Eurooppaan. Valot palavat protohallissa myöhään illalla Loimaa Lari Kiviranta Suomen lyhyt kesä aiheuttaa hankaluuksia maatalouskoneiden testaamiselle, joten Dometalin tapauksessa niitä testataan paljon myös yhtiön kumppaneilla Euroopassa, erityisesti Unkarissa, jossa sillä on tytäryhtiö. Hän arvelee, että perävaunuille oli ehtinyt muodostua patoutunutta kysyntää vuosien varrella. UUDEN kylvökoneen kehityskaari on pitkä, eikä sitä tehdä ihan vuodessa valmiiksi. – Väsyneenäkin homma toimii. syyskuuta 2026 Dometal kehittää hankalista ajoista huolimatta ■ Uusia koneita lanseerannut yhtiö jatkaa myös perävaunujen valmistamista Loimaa/Karsola Lari Kiviranta Loimaalainen maatalouskonevalmistaja Dometal esitteli tällä viikolla kaksi uutta konetta: suorakylvökoneen ja kultivaattorin. Lantmännen Agro myy Dometalin valmistamia Multiva-tuotteita Suomessa. – Yksin kun tekee, yhdellä koneellisella haluaa päästä mahdollisimman pitkälle. – Yhteistyömme on jatkunut 21 vuotta. Samaan aikaan yrityksessä arvioidaan maatilojen investointivelan kasvavan kaiken aikaa. – Lisäksi me olemme tehneet aina kestäviä koneita. Multiva on keihäänkärkenä valikoimassamme, hän luonnehtii. Mäkelän mukaan oman ohjelmiston etuna on se, että se antaa yritykselle vapauden tehdä ja kehittää uusia juttuja. – Kone on tarkoitettu vaihteleviin olosuhteisiin. – Mutta nämä ovat ominaisuuksia, joille ei voi mitään, hän huomauttaa ja arvioi tehokkuuden kuitenkin kokonaisuutena kasvaneen uuden koneen myötä. Esimerkiksi kylvökoneen ohjaimen kylvöikkunasta löytyvät kaikki toiminnot, joita tarvitaan peruskylvössä. Uusia vientimarkkinoita silmällä pitäen yrityksessä aloitettiin viime syksynä hinattavia koneita koskeva tyyppihyväksyntäprojekti. Säkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Huitu Alasatakunnassa KERRO UUTISVINKKI Soita: 02 588 8032 Sähköpostiosoite: toimitus@loimaanlehti.fi Lauantaina 19. Hän kehui sen sopivan muun muassa urakoitsijoille, sillä kone ei liiemmin välitä siitä, mitä peltolohkolle on tehty. Suuret tilat vaativat suurempia koneita. YKSI ASIAKAS, jolta Dometal on saanut käyttäjäkokemuksia uudesta kylvökoneesta, on loimaalaisviljelijä Ari Laakso, joka viljelee peltoa Raikkolassa. Keski-Eurooppaa on vaivannut myös kuivuus. Yhtiö julkisti koneet tilanteessa, jossa maatalouskonemarkkinoita voi parhaimmillaankin luonnehtia vaisuiksi. – Kone on suunniteltu pohjoismaisiin olosuhteisiin, joissa käytetään enemmän siementä ja lannoitetta. 5 Lauantaina 19. – Yrityksen ensimmäinen tilikausi oli miljoona markkaa, joten pienestä on lähdetty kansainvälisesti tunnustetuksi konevalmistajaksi. Erityisen mieltynyt hän on koneen isoon säiliökapasiteettiin. Mäkelä pitää uuden koneen yhtenä tärkeänä johtoajatuksena myös huoltovapautta, eli ettei koneeseen tarvitsisi tehdä isoja huoltoja kasvukauden aikana, vaan vasta sen jälkeen. Mäkelän mukaan kaikki tälle kesälle valmistetut vaunut on saatu myytyä. Vanhaan kylvökoneeseen verratessa Laakso yllättyi hieman siitä, kuinka suuri uusi kone on, mikä hankaloittaa työskentelyä peltojen päisteissä. Testausta tehdään sekä talon omin voimin että ulkopuolisilla, joilta kerätään asiakaspalautetta. Tällä voi kylvää niin sänkeen kuin muokattuun maahan. Yrityksessä katsotaan, että uusilta koneilta vaaditaan ennen kaikkea tehokuutta ja tuottavuutta. Kansainvälistymisen ennakoidaan korostuvan tulevaisuudessa. syyskuuta 2026 UUTISET LAINA Kunnanjohtajan valintaprosessit ovat olleet aika valitusherkkiä, ja mitä pidempiä nämä kelpoisuusehtoluettelot ovat, niin sitä enemmän tarjoutuu mahdollisuuksia valittaa prosessista. – Markkinat ovat vaimeat täällä ja koko Euroopassa. – Minä olen silti se ensimmäinen testaaja, jolloin kone saadaan raakileenakin pellolle. Niillä on saatava enemmän aikaiseksi kuin vanhoilla. Ohjausjärjestelmässä on pyritty helppokäyttöisyyteen, jolloin viljelijä voisi keskittyä lähinnä työnjälkeen. MÄKELÄN mukaan Dometalilla on panostettu isosti tuotekehitykseen vaikeinakin vuosina. – Tuotantopanosten hinnat ovat kovat, tuottajahinnat vaihtelevat ja rahoitus on tiukentunut, Dometalin toimitusjohtaja Pasi Mäkelä summaa syitä ja sanoo maatilojen kannattavuusongelmien vaivaavan niin kotimaassa kuin Euroopassa. Viljelijä Ari Laakso on ehtinyt käyttää uutta kylvökonetta niin suorakylvöön kuin kynnettyyn, kultivoituun ja lautasmuokattuun maahan. PAIKALLA Hirvikoskella oli myös Lantmännen Agron edustaja, markkinointija viestintäpäällikkö Marjo Keskikastari
LOIMAAN ja Uudenkaupungin sairaaloiden päivystyksen supistaminen on ollut tapetilla aiemminkin, viimeksi vuoden 2025 syyskuun aluehallituksen kokouksessa. Emeritusprofessori Jukka Lehto Urjalan Sanomissa 6 Lauantaina 19. Viran on tarkoitus alkaa helmikuun alussa 2027 tai sopimuksen mukaan. Myös lapset ovat päässeet vaikuttamaan uuden päiväkodin ympäristöön. LOIMAALAINEN aluehallituksen jäsen Tarja MäkiPunto-Ristanen (kok.) sanoo virkamiesesityksen olevan järjetön. Varhan tiedotteen mukaan pilotin jatkosta päätetään saatujen kokemusten perusteella tämän vuoden joulukuussa. Esityksessä kuitenkin todetaan, ettei säästöä tule todennäköisesti syntymään niin paljon, sillä ensihoidon kuljetukset Turkuun tulevat lisääntymään ja kapasiteetin lisäystarve vie osan säästöistä. Hän oppii liikkumaan, tutkimaan, ihmettelemään ja kysymään. Kutsuvieraiden joukossa oli kaupungin luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. syyskuuta 2026 Timo Tolppanen hakee Ruskolle ORIPÄÄN kunnanjohtaja Timo Tolppanen hakee Ruskon kunnanjohtajan paikkaa. Siinä on hänen mukaansa nimenomaan päiväkodin työntekijöillä valtavan tärkeä rooli. Ja ennen kaikkea hän oppii, että maailma voi olla turvallinen paikka. Päivystysaikojen kahden tunnin supistaminen tuo laskennallisesti säästöä arvioilta puoli miljoonaa euroa, kun vuokralääkäreiden osto lopetetaan ja omaa henkilöstöä vähennetään. Hän piti hienona asiana myös sitä, että päiväkodin monitoimitilat palvelevat lapsien lisäksi iltaisin kyläläisiä. – Molemmissa tapauksissa saavutettavat säästöt ovat vähäisiä, eivätkä ne ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Ruskon kunnanjohtajan viran hakuaika päättyi keskiviikkona, ja virkaan haki yhteensä 22 henkilöä. syyskuuta. Toivetaksin kautta asiakas voi sopia sopimuksen kuljetuspalvelua tuottavan paikallisen kuljettajan kanssa kyydin aikataulusta ja käyttää kyseistä kuljettajaa palvelun toteutumiseen. JUHLAPUHEEN pitänyt sivistyslautakunnan puheenjohtaja Heikki Vainio totesi puheessaan, että päiväkodissa ei kasvateta lapsista vain tulevia koululaisia vaan pieniä ihmisiä. Päätoimittaja Rami Nieminen kolumnissaan Turun Sanomissa LAINA Lapuan liike ei ollut vain kommunismin vastainen järjestö, vaan se pyrki sosialidemokraattien toiminnan lakkauttamiseen, parlamentaarisen demokratian kaventamiseen ja johtajavaltaisen autoritäärisen hallinnon pystyttämiseen. Hän sanoi myös, että päiväkodin arkiset ja tavalliset hetket leikkien ja muiden toimien lomassa opettavat lapsia tulemaan toimeen toisten kanssa. Kaupunkiporvaristo on iät ja ajat kärrännyt kamppeensa kesäksi maalle. Hän sanookin poliittisten ryhmien yhteisenä mielipiteenä olevan, ettei supistusta tulla hyväksymään. Loimaa Sari Holappa Varhan aluehallitus käsittelee ensi maanantaina kokouksessaan Loimaan ja Uudenkaupungin sairaaloiden päivystysten aukioloaikojen lyhentämistä siten, että päivystysajat olisivat jatkossa kello 8–16, kun nyt ne ovat kello 10–22. Kaikilta puolueilta on tulossa hänen mukaansa yhteinen vastaesitys siitä, että päivystys jatkuu ennallaan toistaiseksi. Juhlavieraille taas haluttiin sanoa hyvää juhlapäivää, mitä kuuluu, moi, kiitos ja tervetuloa. Vainio muistutti puheessaan myös siitä, että päiväkoti on pienelle kylälle paljon enemmän kuin paikka, johon lapset aamulla tuodaan ja iltapäivällä haetaan. Se kertoo hänen mukaansa siitä, että kylällä on tulevaisuutta. Lasten takana oli lastenhoitaja Mira Iisakkala. Jari Välimäki on aluevaltuuston 2. Lyhentämiset liittyvät Varhan 40 miljoonan euron säästötavoitteisiin, joilla pyritään kattamaan aiempina vuosina kertynyt alijäämä vuoden 2027 loppuun mennessä. Laskennallinen säästövaikutus olisi 50 000 euroa. Ruskolle valitaan uusi kunnanjohtaja syksyn aikana. – Täällä asuu lapsia, täällä asuu perheitä ja tänne halutaan rakentaa hyvää arkea. Pienemmille ja isommille lapsille on omat leikkialueensa, ja pihalle on rakennettu myös monitoimikenttä. Lapset olivat valmistelleet juhlapäivää huolella yhdessä henkilökunnan kanssa. – Näin päiväkodista tulee osa koko kylän elämää. Siksi hyvin järjestetty varhaiskasvatus on niin tärkeää. Silloin aluehallitus päätti, ettei päivystysaikoja supisteta. Tämä ei muuta sitä, että kaupungistumiseen liittyvien haasteiden ratkaisu on Suomen kehityksen ratkaiseva kysymys. – Kaverit, leikki, koristeet, että pääsee sateensuojaan, jumppasali, ei mikään, Loimaan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti kertasi vastauksia avajaissanojensa yhteydessä. Poliitikot eivät usko sairaalan päivystysaikojen supistuvan ■ Aluehallituksen päätettäväksi tuleva virkamiesesitys muuttaisi Loimaan sairaalan päivystyksen virka-aikaan tapahtuvaksi Virttaan uusi päiväkoti sai lasten näköiset avajaiset Loimaa/Virttaa Sari Holappa Kesällä avatun Virttaan päiväkodin virallisia avajaisia vietettiin torstaina. SARI HOLAPPA Päiväkodin entinen johtaja Marja Toropainen esitti avajaisjuhlassa runon.. Kesäkuussa 2025 käynnistyneessä pilotissa toivetaksin käyttöoikeus laajeni ympärivuorokautiseksi ja palvelun käyttörajoitukset poistuivat. Pihalle on suunniteltu muun muassa hedelmäpuita, marjapensaita, kasvatuslaatikoita ja lasten suunnittelema leikkimökki. Toivetaksi on osa liikkumisen tuen palvelua eli vammaispalvelulain sekä sosiaalihuoltolain mukaan järjestettäviä asiointija vapaa-ajan matkojen kuljetuspalveluja. VIRTTAAN uudessa päiväkodissa on tilat kahdelle ryhmälle sekä yhteinen pienryhmätila. Myös sitä oli pohdittu yhdessä, mitä silloin sanotaan, kun kohotetaan juhlamaljoja. Hän ei usko, että virkamiesten esitys menee läpi aluehallituksessa. Näistä päivystys on yksi. Lapsilta oli kyselty myös etukäteen, mikä on parasta uudessa päiväkodissa. PAIKALLISIA LAINA Monipaikkaisuus ei ole uusi ilmiö. Jari Välimäki (kesk.) sanoo päivystysajan supistamisen tarkoittavan sitä, ettei päivystystä käytännössä enää olisi. Kuultiin myös puheita sekä lauluja runoesityksiä. varapuheenjohtaja ja hänellä on puheja läsnäolo-oikeus aluehallituksen kokouksissa. – Kyllä Loimaan seudun asukkailla pitää olla palvelut kohtuullisen matkan päässä. Vieraat toivotettiin kädestä pitäen tervetulleeksi ja lasten suunnittelemia alkumaljoja kohoteltiin. ALUEHALLITUKSEN esityslistalla on myös Loimaan ja Uudenkaupungin sairaaloissa tapahtuvan tähystyksen ja urologian toimenpiteiden siirto Saloon tai Turkuun. Hän korostaa vielä, että kyseessä on vasta virkamiesesitys ja että poliittinen päätöksenteko on vielä kesken. Ne voidaan löytää mieluummin esimerkiksi poistamalla päällekkäisiä töitä kuin vähentää lähipalveluita. Tähystyksen ja urologian toimenpiteiden siirrosta hän toteaa samaa, että myös siihen on keskustelujen perusteella tulossa yksimielinen muutosehdotus poliittisilta ryhmiltä. Rakennuksessa on myös liikuntasali eli monitoimitila sekä neuvottelutila, jotka ovat kyläläisten käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin. Vaarana on lisäksi Turun Akuutin kuormittuminen sekä tilojen ja kuljetuskapasiteetin riittämättömyys. Lasten tekemiä värikkäitä lippusiimoja ja paperilenkeistä tehtyjä köynnöksiä oli ripusteltu pitkin päiväkotia. Uusi kunnanjohtaja seuraa tehtävässä Kari Lehtistä, joka jää eläkkeelle tammikuun lopussa 2027. Toivetaksipalvelu jatkuu vuoden loppuun VARHA jatkaa Toivetaksi-pilottia tämän vuoden loppuun, koska sen kustannusvaikutukset, kuljetusten määrät ja matkojen pituudet ovat edelleen tarkastelun kohteena. Lopullisesti sopeutustoimista päättää aluevaltuusto, joka kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 30. – Lapsi oppii kuuntelemaan, odottamaan vuoroaan, ilmaisemaan itseään ja ratkaisemaan pieniä ristiriitoja. Hänen mielestään se ei palvele asukkaita eikä siitä synny säästöjä. Oliver Melolinna ja Enni Aaltonen toivottivat kiinteistöpäällikön Harri Laaksosen ja teknisen johtajan Antti Kortteen tervetulleiksi juhlaan. Ole hyvä, hyvää ruokahalua kaikille, uusi päiväkoti rakas, kippis ja ai että, lapset tiesivät kertoa
Isä oli käynyt katsomassa häntä joulumerkkikodissa, mutta eristämistoimenpiteistä huolehdittiin sielläkin tarkkaan. Jouko Tirri ■ Syntynyt vuonna 1949 Hämeenlinnassa. VIERAS LAINA On ilo todeta, että suurin osa oppilaista huolehtii kotitehtävänsä esimerkillisesti ja monissa kodesissa sitä pidetään tärkeänä asiana. Myöhemmin, kun äidin tuberkuloosi uusiutui, Tirri muutti isovanhempiensa luokse Kojonkulmalle Saviniityn tilalle. ■ KUKA. Tilasin arkistot Joukon täyttäessä 50 vuotta, kun olin saanut kuulla työkaverilta, että tällaisia arkistoja on olemassa, Heli Tirri kertoo. Lähde: Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö. – Myös tuberkuloosia sairastaneen äidin vastasyntynyt lapsi piti eristää, koska ei voitu olla varmoja, kantaako hän tautia. Joulumerkkikodissa jokaista lasta kohden oli oma hoitaja. Tirri muistelee, että tuberkuloosi oli tabu aihe ja siitä ei paljon puhuttu, koska se luokiteltiin myös köyhien sairaudeksi – vaikka se oli tosiasiassa todella tarttuva ja vaikeasti hoidettava sairaus ennen rokotteiden ja hoidon kehittymistä. – Olin ainut sisaruksistani, jolla oli ollut tartuntavaara. Tirri oli syntynyt Ahveniston tuberkuloosiparantolassa, ja hänet vietiin väliaikaisesti Tampereen joulumerkkikotiin hoitoon. Se kertoo, että nuoret vanhemmat jaksavat toivoa, että heidän pienokaisensa saa hyvän elämän tässä levottomassa maailmassa. – Ajattelin heti, että jos joskus ollaan tuberkuloosista selvitty, niin kyllä tällaiset koronat selätetään. – Kaverit tulivat koputtelemaan oveen ja kutsuivat, että tuu ny, tuu ny, mutta en voinut lähteä minnekään sinä kesänä. Tirri oy:ssä Alastarolla. ■ Perheeseen kuuluvat vaimo Heli Tirri ja kolme aikuista lasta sekä kaksi lastenlasta. – Isä oli miettinyt siellä lasin takaa minua katsellessa, että kyllä se lapsi aavistaa, että oma isä häntä katselee tuossa nyt, Jouko Tirri sanoo. Äidin parannuttua hän pääsi vanhempiensa luokse Kyrön Taimistoon. Jouko Tirri vietti Tampereen joulumerkkikodissa kuusi kuukautta. VUOSIA MYÖHEMMIN kouluikäisenä Tirri sairastui itsekin tuberkuloosin esiasteeseen eli rauhastuberkuloosiin. – Vaikka äiti oli palatessaan jo terve, niin silti lapsi piti saada eroon äidistä ja isovanhemmille hoitoon. Kumpikin on syntynyt Suomessa, mutta karjalaisuus on ollut tärkeä osa elämää. ■ Harrastanut aktiivisesti lentopalloa ja valmentanut Loimaan Jankossa naisten lentopallojoukkuetta. Viime elokuussa Tirri kävi perheensä kanssa katsomassa ensimmäistä kertaa elämässään Ahveniston entistä funktionalistyylistä parantolaa, jonka toiminta parantolana oli lakkautettu vuonna 1979 ja tuberkuloosipotilaita oli hoidettu vielä 1960-luvun lopulla. Vuosina 1936–1973 eristettiin yli 5 000 vauvaa Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen perustamiin joulumerkkikoteihin, joiden toimintaa tuettiin myymällä joulumerkkejä. ■ Eläkeläinen ja lähes koko työuransa aikana toimi autokorjaamoilla ja vuodesta 1989 yrittäjänä autokorjaamo J. Vuonna 1997 he rakennuttivat Kurkijoelle mökin, jotta Joukon isällä Uuno Tirrillä olisi oma paikka, jossa käydä. Äitini eli kuitenkin pitkän elämän 97-vuotiaaksi asti. SATA VUOTTA SITTEN Suomessa kuoli tuberkuloosiin yksi ihminen tunnissa, joten tiukkoihin toimenpiteisiin oli alettava. Uuno rakensi sinne kuitenkin puuvajankin heti, koska hänellä oli uskoa tulevasta, Heli Tirri kertoo. Vaikka olen loimaalainen, niin olen aina kehunut syntyneeni Hämeenlinnassa. Nyt olemme käyneet poikamme mökillä Lohjalla, Jouko Tirri toteaa. Äiti ja isä olivat lähettäneet vauva-aikana Jouko Tirrille Tampereen joulumerkkikotiin postikortteja, jotka saatiin takaisin jälkikäteen lähes 50 vuoden päästä Heli Tirrin tilaamien arkistojen mukana. Äidin tuberkuloosi uusiutui ennen parantumista, ja hän vietti aikaa myös Paimion parantolassa. ■ Asunut Kojonkulmalla vuodesta 1981. Tirri viihtyi maalla Kojonkulmalla hyvin, mutta koulun alettua hän muutti vanhempiensa ja sisarustensa luokse Loimaan keskustan Saunalahteen. ■ Toiminut pitkään aktiivisesti myös Alastaron reserviläisissä. – Karjalassa käyminen ja Karjala-tapahtumiin osallistuminen ovat olleet tapoja ylläpitää sitä karjalaisuutta. Pahanmakuisten pillerien ohella minun piti litkiä vatkattua raakaa kananmunaa, koska sen sanottiin pitävän vastustuskykyä yllä, Tirri muistelee ja kertoo oireilleensa lähinnä kuumeisena. TIRRIN VANHEMMAT ovat kotoisin Karjalan Kurkijoelta, ja hänen Heli-vaimonsa vanhemmat ovat Karjalan Kuolemanjärveltä. Kastetilaisuuteen osallistunut Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Teija Uitto kolumnissaan 7 Lauantaina 19. Sen kesän hän asui kotitalon isossa leikkimökissä, koska lääkäri oli määrännyt hänet eristäytymään tartuntariskin takia. – Isäni ehti käydä siellä kymmenisen kertaa elämänsä aikana. MARIANNE ROVIO Ahveniston parantola. Me kävimme siellä myös monta kertaa. – Oikein papereissa lukee, että en ole ollut äidin kanssa yhteydessä ja ei tullut tartuntavaaraa, hän lukee vaimonsa Heli Tirrin tilaamista joulumerkkikodin arkistoista. – Tämä aihe on meille aika kipeä, sillä rajan sulkeutuminen on vaikuttanut myös karjalaisten mahdollisuuteen vierailla juurillaan. Siihen aikaan tuberkuloosi oli vaarallinen ja hyvin pelottava, koska se tarttui helposti, eikä siihen ollut vielä silloin hoitokeinoja, Tirri kertoo. Synnytyksen jälkeen äiti oli saanut nähdä vauvansa vielä parantolan potilashuoneen lasin läpi ennen tämän lähtöä. Lauttakylän koulun rehtori Maarit Malmberg Lauttakylä-lehdessä LAINA Toivo-nimi lapselle tuntui erityisen hyvältä. Karjalaisuus on ollut voimakkaasti läsnä meidän perheessä ja iso osa meidän sukua ja suvun tarinaa, Heli Tirri kertoo. SOILE TIRRI. Kun Jouko Tirri sairastui vaimonsa kanssa koronaan, niin hän selvisi kovasta taudista nopeasti. – Olin vähän kahden vaiheilla mennäkö vai ei, mutta se olikin mielenkiintoista nähdä jälkikäteen se paikka. Joulumerkkikodin arkisto siirrettiin vuonna 2016 kansallisarkistoon. Kun ihmiset kysyivät, että menettekö mökille, niin Heli Tirri pohtii, että reissut merkitsivät Karjalaan menemistä eikä sinänsä niinkään mökkeilyä. syyskuuta 2026 Tuberkuloosi erotti vastasyntyneen äidistään ■ Kun vaarallinen tartuntatauti jylläsi Suomessa, Jouko Tirri kuljetettiin junalla vain kahdeksan tunnin ikäisenä joulumerkkikotiin Loimaa/Kojonkulma Marianne Rovio Elettiin vuoden 1949 huhtikuuta, kun Jouko Tirri matkusti jo kahdeksan tunnin kuluttua syntymästään lasikannella peitetyssä vanerilaatikossa Hämeenlinnasta Tampereelle. – Kaikista joulumerkkikodin lapsista löytyvät todella tarkat tiedot, painosta, pituudesta ja hoidosta, koska lapset olivat erityisessä tarkkailussa ja saivat hyvää hoitoa
■ Juuso Loponen / 1997 / 12. Yhteistyön tavoitteena on palvella molempien seurojen pelaajakehitystä ja kasvattaa AU:n käytettävissä olevaa pelaajarinkiä. Liigan runkosarjassa pelataan tällä kaudella 20 kierrosta. Erityisesti Gergurin kohdalla jatkohalut olivat vahvat molemmin puolin, mutta muutto pois Varsinais-Suomesta ja uuden arjen järjestyminen tekivät liigapelaamisen jatkamisesta mahdotonta. Koko kuusikko debytoi jo AU:ssa liigan avauskierroksella Valkeakoskella viikko sitten. Hän on nähnyt joukkueen yläja alamäet ja tietää, millä sydämellä AU-paidassa esiinnytään, kun kilpailullinen ottelu on käsillä. ■ Mergim Bushi / 1993 / 2. ■ Aladin Ljesnjanin / 2002 / 3. ■ Jimi Keppola / 2009 / 1. syyskuuta 2026 Alastaron Urheilijat lähtee liigakauteen nuorentuneena FUTSAL Alastaron Urheilijoiden historian neljäs kausi futsalin pääsarjatasolla alkaa kotipelien osalta sunnuntaina. AU pelasi liigassa yhtäjaksoisesti kaudet 2021–2024. Alkanut kausi on Loposelle jo kahdestoista. HENRIK SIISKONEN. Varakapteenina jatkaa Juuso Loponen, ja uutena jäsenenä kapteenistoon liittyy Riku Tamminen. Joukkue unelmoi paikasta kahdeksan parhaan joukossa ja sitä kautta kevään pudotuspeleissä. Kapteeniston yhteenlaskettu kokemus kattaa peräti 32 AU-kautta. ■ Mikke Louhela / 1997 / 10. Häntä ennen nauhaa ovat kantaneet Sami Happonen, Tuomas Happonen ja Aleksi Pekonen. Nykyisessä joukkueessa on edelleen vahva yhteys aiempiin liigakausiin. ■ Kalle Parkkari / 1976 / 1. Sen kuitenkin opetin jo nuorille, että AU:ssa shortsien roikottamisesta saa ”sakkoja”, täällä ei olla mitään yamaleita. Pekonen ei kuitenkaan katoa joukkueen ympäriltä kokonaan. ■ FAKTA Alastaron Urheilijat kaudella 2026–2027 Pelaaja / syntymävuosi / monesko kausi AU:n edustuksessa ■ Jani Luoma / 1997 / 15. Sarjakauteen lähdetään poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä alkuperäisestä 12 joukkueen sarjasta jäi sivuun viime hetkellä Tornion Palloveikot talousongelmien vuoksi. Virolle EM-kisoissa hävinneen Suomen lentopallomaajoukkueen yleispelaaja Luka Marttila Ylellä 8 Lauantaina 19. Myös RaiFun edustusjoukkueen viime kauden paras pelaaja Eetu Lehtinen teki sopimuksen AU:n kanssa. Jani on se pelaaja, joka isketään kentälle, kun pelejä ratkotaan. ■ Jesse Happonen / 1991 / 15. ■ Eeli Aaltonen / 2004 / 4. URHEILU LAINA On tämä mahtava kokemus, kun pääsimme näin suureen tapahtumaan. ■ Alex Marjamaa / 2009 / 1. Uudeksi kapteeniksi nousee viime kaudella varakapteenina toiminut Jani Luoma. ■ Petri Niinimäki / 1995 / 9. Katsotaan, onko sana mennyt perille, kun he tekevät sunnuntaina kotidebyyttinsä. UUDEN kapteeniston, tutun valmennuksen, kokeneen pelaajarungon ja farmiyhteistyön myötä AU lähtee neljännelle liigakaudelleen tilanteesta, jossa seuralla on käytössään sekä aiempien liigavuosien kokemusta että uuden sukupolven tuomaa energiaa. Valmennus ■ Sami Happonen / 1989 / 15. Valmennuksesta jäi pois Jouni Virta. ■ Rei Hoda / 2001 / 9. Seuralegenda Mikko Köönikkään jatkosopimusta ei ole vielä julkaistu, mutta se on todennäköinen. Riku on puolestaan ottanut selvästi lisää roolia johtavana pelaajana viimeisen parin kauden aikana. Sami Happonen kertoo, että yhteistyö syntyi molemminpuolisesta kiinnostuksesta. Ottelu alkaa sunnuntaina kello 14 Loimaan liikuntahallissa. Valmennusryhmä saa uuden vahvistuksen, kun Raisio Futiksen valmennuspäällikkönä toimiva Kalle Parkkari liittyy osittain mukaan. AU:n edustusjoukkueen peräsimessä. Muita uusia pelaajia joukkueeseen ei tullut. Alastarolaisille tuttu Aladin Ljesnjanin on mukana lokakuun loppuun asti ulottuvalla pätkäsopimuksella. Alkanut kausi on hänelle jo 15. – Joukkueen sisäistä perimätietoa siirtyy varmasti tätä kautta uudelle nuorisokaartille, Happonen summaa. ■ Otto Rouhiainen / 1998 / 7. Lisäksi valmennuksessa jatkaa Jesse Happonen. Luoma on AU:n seurahistorian neljäs kapteeni. Tämän seurauksena suoraa putoamista Ykköseen ei tällä kaudella ole, vaan runkosarjan viimeiseksi sijoittuva joukkue joutuu liigakarsintaan. Uudet jannut ovat olleet noin 3-vuotiaita taaperoita silloin, kun Janin ja kumppaneiden kanssa verkkoja venyteltiin edustusjoukkueen ensimmäisellä kaudella syksyllä 2012, joten pitkä päivätyö tässä ollaan jo tehty, Jesse Happonen muistuttaa. Minimitavoite on sarjapaikan säilyttäminen. – Jani on seuran oma kasvatti ja kultakimpale, joka on ollut mukana edustusjoukkueessa alusta asti sen perustamissyksystä 2012 alkaen. Pelaajista Asdren Gerguri, Niilo Harjunmaa ja Mikko Mäkelä eivät jatka viininpunaisissa. Jani Luoma on AU:n uusi kapteeni. ■ Onni Aikio / 2009 / 1. Polvioperaation jälkeen hänen on tarkoitus liittyä mukaan penkin päähän ainakin huoltajan roolissa. Viime kaudella kapteeniksi nostettu Aleksi Pekonen joutuu jättämään koko kauden väliin polvioperaation vuoksi. ■ Eemil Nieminen / 2005 / 5. ■ Henri Saarinen / 1996 / 9. Manageri Jesse Happonen pitää uutta kapteenistoa vahvana yhdistelmänä kokemusta, johtajuutta ja seuraidentiteettiä. ■ Yeesser Barbata / 2001 / 2. – Se ottaa tietysti oman aikansa, että joukkuelaiset tulevat tutuiksi toisilleen ja kemiat löytyvät kentällä. Jankko lentopallon ryhmässä pallotytöksi Tampereen EM-kisoihin päässyt loimaalainen Linda Miller Turun Sanomissa LAINA Tuntui, että pääsee torjunnan ohi ihan hyvin, mutta sieltä vain nousi kaikki. ■ Aleksi Pekonen / 1997 / 9. Kokemusta tuo merkittävästi myös liigan kovimpiin maalitykkeihin lukeutuva Mergim Bushi, jolla on takanaan noin 250 liigaottelua. Olen harjoitellut ja pelannut vasta vuoden, mutta lentopallo tuntuu jo omalta lajiltani. – Myös hänen palvelusvuotensa puhuvat puolestaan. AU saa yhteistyön myötä lisää leveyttä kokoonpanoonsa, ja samalla RaiFun pelaajille avautuu mahdollisuus hakea kokemusta korkeammalta sarjatasolta. Parkkarin rooli ulottuu molempien seurojen toimintaan, sillä hän jatkaa tehtäviään myös RaiFun riveissä muun muassa naisten liigajoukkueen päävalmentajana. Hän myös näyttää sen, kuinka paljon AU hänelle merkitsee. ■ Eetu Lehtinen / 1995 / 1. ALASTAROLLE tuleva kausi on paluu pääsarjaan kahden vuoden tauon jälkeen. AU:n kapteenistossa tapahtui kesän aikana merkittävä muutos. – RaiFulla on muutama lupaava nuori pelaaja, ja myös heidän edustuksensa ringistä on mahdollista farmin kautta kokeilla liigassa rahkeitaan. ■ Riku Tamminen / 1998 / 8. JOUKKUEEN päävalmentajana jatkaa Sami Happonen. Yli kymmenellä tämän kauden pelaajalla on kokemusta aiemmilta liigavuosilta, ja joukkueen yhteenlaskettu liigakokemus nousee useisiin satoihin otteluihin. AU on solminut farmisopimuksen Ykkösessä pelaavan RaiFun kanssa. VIIME KAUDEN nousujoukkueeseen nähden kokoonpanossa on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Rikussa pidän kuitenkin eritoten siitä, kuinka paljon hän tuo iloa ja positiivisuutta joukkueen toimintaan. ■ Lukas Lappalainen / 2009 / 1. Kun ei yhtään pistettä saa helposti pelissä, niin on aika rankkaa pelata. Loponen osoitti viime kaudella johtajuuttaan ja kantoi vastuuta myös silloin, kun Pekonen oli loukkaantumisen vuoksi sivussa. ■ Alex Kalkas / 2009 / 1. AU kiinnitti riveihinsä seurayhteistyön myötä yhteensä viisi 17-vuotiasta raifulaista, kun Onni Aikio, Alex Kalkas, Jimi Keppola, Alex Marjamaa ja Lukas Lappalainen kuuluvat jatkossa joukkueen rinkiin. AU:n ensimmäinen haaste kotiparketilla on FC Kemi, joka on viime vuoden pronssijoukkue
050 595 7738 tai Jutta p. He kaikki ovat ensimmäistä kertaa mukana liigatähdistössä. Äänestyksessä sijoittuivat seuraaviksi AC Oulu Volleyn Matthew Gentry, Hurrikaanin Joel Laakso ja Akaa-Volleyn Antti Ropponen. 0400 327 566 ■ AUTOKORJAAMOT Alastaron Autopalvelu Loimijoentie 99, Alastaro www.alastaronautopalvelu.fi • Määräaikaishuollot • BE-, DSLja OBD-mittaukset • Katsastuspalvelu • Ilmastointihuollot • Renkaat ja rengastyöt • Kolarikorjaukset • Hinauspalvelut P. 050 533 6313 Hurrikaanin Takumi Kameyama liigan kauden pelaaja LENTOPALLO Hurrikaani-Loimaan Takumi Kameyama ja Puijo Wolleyn Ada Aronen on valittu kauden 2025–2026 Mestaruusliigan parhaiksi pelaajiksi. f i TILAA KARTOITUS: Pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM) Jarmo Helenius, 0400 932 453 jarmo@kosteuskartoitus.fi Kosteuskartoitus. Maasto ja matkan pituus sopivat esimerkiksi lastenrattaiden kanssa taitettavaksi. Miesten kauden liigapelaaja on valittu vuodesta 1989. Tapahtuman lyhin matka, 1,2 kilometriä, on suunnattu varsinkin lapsille ja nuorille. 0500 822 386 HINAUSPALVELU 24H 0100 2424 w w w .a ut oh uo lto m au nu .fi • huollot • korjaukset • kolarikorjaukset • maalaukset • tuulilasin vaihdot/korjaukset • muovikorjaukset • rengasmyynti Huolto 040 521 55 80 Vauriokorjaus 0500 815 086 HUITTISTEN ALUSTASUOJAUS p. 040 752 7353 •• www.ryotintila.fi www.ryotintila.fi Loimaantie 272, Alastaro ■ LVI-LIIKKEET ■ TALOUSHALLINNON PALVELUT 0400 732 302 tilikoti@tilikoti.fi www.tilikoti.fi Taloushallintopalvelut YRITTÄJÄ, ILMOITA TÄSSÄ! Tämä koko: 30,30 € + ALV /ilmoitus OTA YHTEYTTÄ MYYNTIIMME: Tiia p. La 9-13 www.loimaanlukko.fi Loimaan Lukko Oy info@lvi-optimus.fi 0400 482 796 LVI-töistä MAALÄMPÖÖN! Voimakatu 1,LOIMAA ■ LVI-LIIKKEET ■ SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelumme ja kodinhoi tomme avulla voit käyttää aikaasi ja energiaasi Sinulle miellyttävimpiin toimiin! Turuntie 61, 32200 Loimaa Puh. 0500 606 074 Jokilevonkatu 3, Huittinen ■ VALOKUVAUS ■ JUHLAJA PITOPALVELUT P. Hurrikaanista miesten liigatähdistöön valittiin passari Joel Laakso, yleispelaaja Viktor Viljamaa ja keskipelaaja Nuutti Niinivaara. Rakennuskuivaukset & kosteusmittaukset Luotettavaa tehokkuutta • Kosteusmittaukset • Vesivahinkokuivaus • Otsonointi-Hajunpoisto • Lämpökuvaus • Tila-alipaineistus /Pölynhallinta • Asbestikartoitukset Olemme sertifioitu yritys, keskitymme vahinkopalveluiden tuottamiseen. Molemmat pelaajat ovat jo seurajoukkueiden mukana harjoittelemassa maailmalla. Reitit juostaan Loimijoen rantaa mukailevilla asfalttiteillä. Läpimurtopelaajan valinta tapahtui yleisöäänestyksellä. LL ARKISTO / JUUSO RIPONIEMI. Liigavalmentajat valitsivat tähdistöt äänestyksellä. klo 9-17. – Odotamme tapahtumaan jälleen iloista, rentoa ja kannustavaa tunnelmaa. Anita Koivisto • Osteopatia • lymfaterapia • hieronta P. Seuraaviksi äänestyksessä sijoittuivat (ei järjestyksessä) AC Oulu Volleyn Eeli Kuukasjärvi, Hurrikaanin Viktor Viljamaa ja Akaa-Volleyn Oskari Sarajärvi. Loimaan Lenkki tekee kaupungin viihtyisät maisemat tutuiksi liikunnallisen yhdessä tekemisen kautta. Valinta miesten kauden liigapelaajaksi on Takumi Kameyamalle ensimmäinen. Lähtöja maalialue Viljavarastontie 4, 32200 Loimaa. Naisissa mestarijoukkue Pölkky Kuusamo sai seitsikkoon peräti viisi pelaajaa. Takumi Kameyama cupfinaalissa tammikuun lopussa. Reitin varrella ja maalissa nähdään varmasti paljon hymyjä, yhteishenkeä ja onnistumisen kokemuksia, Kiuru uskoo. ■ KOSTEUSKARTOITUKSET ■ LUKKOLIIKKEET JA KAIHTIMET Turuntie 7, Loimaa, Puh. Asiasta tiedottaa Lentopalloliitto. 044-7442 300 SIISTIÄ PALVELUA MONIIN ERI TARPEISIIN Lisätietoja: www.pihaportti.fi KAIKENLA ISET SIIVOUKS ET! www.loimaantaksi.fi JARKKO AAKIO 1+6 hlö / INVA 0500 530 807 LUOTETTAVAA PALVELUA LÄHIALUEELLASI TAKSI Sopimusja toivetaksikyydit, kysy suoraan numerosta ■ TAKSIJA TILAUSAJOPALVELUT Huhtalan Taksit Oy Leikkaa talteen! Tilauksen välittää Taksi Helsinki ✁ TILAUKSET VOIT SOPIA ETUKÄTEEN KANSSANI P. Salmijärvi sai 21 mainintaa, seuraaviksi sijoittuivat Kokkolan Tiikereiden Teemu Lahti ja Akaa-Volleyn Kandai Goto 18 maininnalla. Tätä lyhyempi, kuntoliikkujille erinomaisesti sopiva 5,2 kilometriä tarjoaa sopivan haasteen niin kävelijöille, hölkkääjille kuin juoksijoille. Olipa tavoitteena oma ennätys, syksyinen ulkoilupäivä tai yhteinen hetki perheen kanssa, Loimaan Lenkillä on tilaa jokaiselle. 9 Lauantaina 19. Hurrikaanin Panu Salmijärvi valittiin miesten kauden läpimurtopelaajaksi. Varastohotelli VARASTOTILAA Vesikoskitalo/Nahkalinna Juvantie 11, Loimaa p. Matkat 1,2 km ja 2,4 km (lähtöaika klo 12:30) sekä 5,2 km ja 10,4 km (lähtöaika 13.00). Valinnan suorittivat liigapelaajat, ja se julkaistiin torstaina Nokia Arenassa miesten EM-kisojen yhteydessä järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa. Kävijät kiittelivät tapahtuman tunnelmaa ja järjestelyjä. Miehissä mestarijoukkue Hurrikaani miehitti seitsikon kolmella pelaajalla. Aikaa voi lähteä mittauttamaan peräti neljällä taipaleella, joista pisin on 10,4 kilometriä. Mestaruusliigan kauden 2025– 2026 tähdistöseitsikot julkaistiin myös torstaina miesten EMkisojen tilaisuudessa Tampereella. Panu Salmijärvi valittiin myös miesten kauden pro liberoksi. 045 6340 144 Myös ilman ajanvarausta Annina Haltsonen-Mäkelä Ma-Pe 9-17 • La sopimuksen mukaan ■ PARTURIT HiusStudio Waurionkatu 6, Loimaa AVOINNA ma-pe 9-17, la 9-14, myös sop. Loimaan Lenkillä monta tapaa liikkua ja onnistua Loimaan Lenkki -tapahtuma tarjoaa alkusyksyn kiinnostavimmat kilometrit kaiken kuntoisille liikkujille. Tässä tapahtumassa jokainen voi haastaa itseään omalla tavallaan ja nauttia liikkumisen ilosta kannustavassa ympäristössä. 0400 536 088 Kela-auto inva nro 8421 Kela-sähköauto nro 8460 ■ VARASTOTILAT Onko talli täysi. Pro libero -kisa käytiin seitsemännen kerran. Haluamme tarjota mukavan elämyksen niin aktiivijuoksijoille, perheille kuin myös lasten ensimmäisiä juoksukokemuksia varten, projektipäällikkö Anniina Kiuru Loimaan seudun Nuorkauppakamarista kertoo. – Loimaan Lenkille kannattaa lähteä mukaan, koska tärkeintä ei ole vauhti vaan osallistuminen. 050 5292 439, Käsityöläiskatu 9, Loimaa juhlat, kokoukset, saunaja virkistysillat, majoitustilat, ruokapalvelut WWW.PATRUUNAN.FI P. Loimaan Lenkki la 3.10. TAPAHTUMAN ennakkoilmoittautuminen käy kuumana, ja jälki-ilmoittautuminen on mahdollista tapahtumapäivänä. mukaan AJANVARAUS: 045 874 6600 www.hiusstudiounica.fi ■ PAINOPALVELUT ■ HYVINVOINTIPALVELUT Loimaan Lääkintävoimistelu OSTEOPAATTI D.O. Tapahtumaan osallistui viime vuonna kuutisenkymmentä liikkujaa, joista moni tuli Loimaan ulkopuolelta. – Projektipäällikkönä toivon, että mahdollisimman moni löytää Loimaan Lenkistä itselleen sopivan tavan osallistua. Rakennuskuivaukset & kosteusmittaukset ■ JUHLAJA PITOPALVELUT LOIMAAN RAKENNEKUIVAUS OY Rakennuskuivaukset & kosteusmittaukset Ko s t e u s k a r t o i t u s. Voittaja sai 1 500 euron stipendin, josta puolet pelaaja lahjoittaa haluamalleen seuralle tai hyväntekeväisyyskohteeseen. 040 5843971 KURPANTIE 41, LOIMAA artoitus. 040 752 7353 P. VARSINAISEN ajanottolähdön jälkeen 1,2 kilometrin reitille voi lähteä koko perheen tehtäväradan suorittamisen merkeissä. syyskuuta 2026 PALVELUHAKEMISTO Paikallista osaamista parhaasta päästä PALVELUHAKEMISTO PARTURI-KAMPAAMO Turuntie 13 • LOIMAA P. Tämän vuoden uutuus on 2,4 kilometrin matka, jonka voivat taittaa niin nuoret kuin kisakuntonsa kanssa aremmat aikuiset. 02 769 2200 Avoinna ark
02 763 7700 /info, 02 7637 7020 /ravintola MAANANTAI 21.9. Jauhelihapihvit tomaattikastikkeessa Hawaijinleike Jauhelihakeitto Lounas klo 10.30-14.00 Noutopöytälounas hintaan 11 € Keittolounas keskiviikkoisin ja perjantaisin 9,50 € sis. 0500 535 890 MAANANTAI 21.9. Kuljetamme annoksia myös kotiin, soita ja kysy lisää. syyskuuta 2026 Sinun ravintolasi lounaslista tähän. Satakunnantie 14, Loimaa p. juomat, jälkkäri ja kahvi/tee, G leipää saatavilla pyydettäessä. 02 7636 5100 www.loimaanseurahuone.fi MAANANTAI 21.9. Salaattija leipäpöytä 12 € Take away lounas 2,40 € /100 g. leivät ja kahvi/tee.. Herkulliset lihapyörykät Kalaa talon tapaan TIISTAI 22.9. 10 Lauantaina 19. Kokonaisena paistettua possun ulkofileetä ja BBQ kastiketta L/G Pinaattilettuja ja kananmunakastiketta L/G Kanan wingsit & Maukkaan siipikastiketta L/G Keitettyjä perunoita L/G Lohkoperunoita Cobb-salaattia L/G (broileri, pekoni, kananmuna, Aurajuusto) Omena-suklaamoussea L/G KESKIVIIKKO 23.9. Kievin kanaa & sienikastike L (tilauksesta G) Maukkaan muusi L/G Koskenlaskijan juustokeitto L/G Appelsiini-suklaakuivakakku L (tilauksesta G) KESKIVIIKKO 23.9. Pankopaneroitua broilerinfileetä ja Koskenlaskijakastiketta L (tilauksesta G) Ryynimakkaraa ja timjamikastiketta L (tilauksesta G) Maukkaan perunamuusia L/G Vihannesriisiä L/G Burgersalaattia L (tilauksesta G) TIISTAI 22.9. Kalaa kananmunakastikkeella Emännän lihapata PERJANTAI 25.9. Lohikeitto L,G (M) Burgundinpata L,G Broilerileike L,G,M ja yrttinen tomaattikastike L,G Kermaperunat L,G (M,V) Raikas vihersalaatti L,G,M,V Cheddarjuustosalaatti L,G Marjamousse L,G Lounas klo 11-14 Arkilounas 11,90 € Sunnuntailounas 15 € sis. Ota yhteyttä: Ota yhteyttä: Tiia 050 595 7738 Jutta 050 533 6313 MAANANTAI 21.9. Raikas salaattipöytä ja talon leipävalikoima Kanttarellikeitto L, G ja talon krutongit L, G Murea naudan paisti L, G Lempeä rosepippurikastike L, G Muusi G Sitruunakala L & Tillidippi L, G Kesäkurpitsapasta L & parmesan Mokkapalat L TIISTAI 22.9. salaattipöydän, leivät, ruokajuomat sekä jälkiruokakaffet. 044 763 7012 Tuulensuun Maukas Tuulensuun Maukas Vanhankirkontie 383, Loimaa p. Salaattipöytä ja uunituoreet kaurasämpylät Bataattikeitto L, G & saaristolaisleipä L Uunilohifilee tillikermakastikkeessa L, G Pankopaneroitu broileri L Curry dippi L, G Paahdetut perunat L, G Dirty fries L, G Kaalilaatikko L, G Paahdetut kasvikset L, G Jäädyke L, G KESKIVIIKKO 23.9. 050 520 5939 www.lannenmaukas.fi Satakunnantie 26, Loimaa p. Raikas salaattipöytä & leipävalikoima Kermainen lohikeitto L,G & saaristolaisleipä L Suositut porsaan lehtipihvit L,G Bearnaisekastike L,G Rapeat ranskanperunat L,G Miniburgerit L (jauheliha-juusto) Aioli L, G Nyhtökana-pekonipasta L Grillitomaatit L, G Mansikkatuorejuustokakku VL TORSTAI 24.9. pähkinä) & kasvisriisiä L/G Kanasalaattia valkosipulisella kastikeella L/G Päivän annos 11,80 € Sveitsinleike, kermaista pippurikastiketta ja lankkuperunoita L (tilauksesta G) TORSTAI 24.9. Salaattipöytä ja itse leivotut leivät Päivän keitto L,G & saaristolaisleipä L Juustotäytteiset possun lehtipihvit L, G Bearnaisekastike L, G Poimuranskalaiset L, G Hodarit nakilla L, G Talon lihapullat kermakastikkeessa L Muusi G Rucolamajoneesi L, G Unelmakääretorttu L, G SUNNUNTAI 27.9. Juustokuorrutetut jauhelihapihvit Bbq-broileri Kermainen kesäkeitto TORSTAI 24.9. Hernekeitto L,G,M (myös kasvis) Kinkku-pekonipasta L,G Porsaanleike L (G,M) ja choronkastike L,G Lohkoperunat L,G,M,V Aurinkosalaatti L,G,M,V Juustoinen rypälesalaatti L,G Pannukakku L,G (M) PERJANTAI 25.9. Juustoinen sienikeitto L,G Jauhelihamureke L,G,M Smetanabroileri L,G (M) Basmatiriisi L,G,M,V Keitetyt perunat L,G,M,V Raikas vihersalaatti L,G,M,V Tacosalaatti L,G,M Omena-kanelikiisseli L,G,M,V ja kermavaahto L,G (M,V) SUNNUNTAI 27.9. Broileri-kookoskeitto L,G Makkarakastike L,G (M) Porsaan palapaisti L,G,M Keitetyt perunat L,G,M,V Muusi L,G (M,V) Raikas vihersalaatti L,G,M,V Lohisalaatti L,G,M Appelsiinirahka L,G (M,V) TIISTAI 22.9. Possun pikkupihvit & sinappinen kastike L/G Keitinperunat M/G Kaali-jauhelihakeitto M/G Vispipuuro L (tilauksesta G) PERJANTAI 25.9. Kysy myös kotiinkuljetusta. Hyvän mielen aamiaisbrunssi klo 7.30–10.30 20 € Arkisin klo 10.45-14.00, la 12.00-15.00. Huvilakatu 32, Loimaa p. Talon pinaattiletut L,G (M) Makaronilaatikko L (G) Karjalanpaisti L,G,M Keitetyt perunat L,G,M,V Raikas vihersalaatti L,G,M,V Fetasalaatti L,G Talon makea L,G (M) TORSTAI 24.9. Burgundinpata Paistettua makkaraa KESKIVIIKKO 23.9. Jauhelihapihvit pippurikastikkeessa L/G Keitinperunat M/G Rakuunaporkkanat M/G Parsakaali-perunasosekeitto & kananmuna L/G Omena-kaurapaistos & vaniljavaahto L (tilauksesta G) TORSTAI 24.9. Jauhemaksapihvejä & paistettua sipulia L/G Maukkaan muusi L/G Kana-kookoskeitto M/G Hunajapiirakka L (tilauksesta G vaihtoehto) Lounas ma-pe klo 10.45-13.00 Lounas 10 €, keittolounas 9 €, salaattilounas 8 €. Lounas sisältää monipuolisen salaattipöydän. Lounasbuffet 14 €, eläkeläiset/opiskelijat 13,50 € Sis. Kanahampurilaisbuffet L (tilauksesta G) Jauhemaksapihvit, sipulikastike, puolukkahilloa L/G Maukkaan perunamuusia L/G Tikkuperunoita L/G Maukkaan kana-pastasalaattia L (tilauksesta G) Lännen tiramisua L/G PERJANTAI 25.9. Salaattipöytä ja talon leipävalikoima Kasvissosekeitto L, G & talon krutongit L Talon jauhelihapihvit L & puolukkahillo L, G Kermakastike L, G Lähitilan rapeat broilerin koivet L, G Muusi G Maalaislohkoperunat L, G Tilsiterkasvisgratiini L, G Pannukakku VL, marjahillo L, G, kermavaahto L, G PERJANTAI 25.9. Lauantailounas: aikuiset 15,50 €, lapset 1,50 €/vuosi MAANANTAI 21.9. Possunleike ja rosepippurikastiketta L (tilauksesta G) Lohimureketta ja sitrus-hollandaisekastiketta VL/G Keitettyjä perunoita L/G Kana-tacosalaattia L (tilauksesta G) Lounas arkisin klo 10.45-13.00 Lämmin ruoka 10,30 €, salaattipöytä 7,20 €. Kahden kalan keitto L,G (M) Kaalikääryleet L,G,M Lindströminpihvit L,G,M Keitetyt perunat L,G,M,V Coleslaw L,G,M Ceasarsalaatti L,G Suklaakiisseli L,G (M,V) KESKIVIIKKO 23.9. Paahdettua broilerin paistileikettä paprika-smetanakastikkeessa L/G Keitinperunat M/G Riisi M/G Lihakeitto M/G Mustikka-valkosuklaarahka G TIISTAI 22.9. Uuniperunaa lohitäytteellä L/G Broileiria kermaisessa pesto rosso-kastikkeessa L/G (sis. Kaikki lounaat sisältävät salaattipöydän, kahvin ja jälkiruoan. Myös á la cartea lounaalla. Salaattipöytä ja uunituoreet kaurasämpylät Aurajuustokeitto L, G & saaristolaisleipä L Pippuripihvit L & hunajapippurikastike L, G Kermaperunat L, G Pizzauuni kuumana: kinkku-ananas Jauhelihalasagne L Rakuunaporkkanat L, G Omenakiisseli L, ja kanelivaahto L, G LAUANTAI 26.9. Hirvikoskentie 242, Loimaa p
Loimaan Eläkeläiset maanantaikerhossa 21.9. Pula-ajan keittiössä -näyttely esillä Ruokakulmassa 25.9.2026 – 4.4.2027. ti 29.9. Autoista romutustodistus. Teemaviikko näkyy Loimaalla tiistaina 22.9: Muistiluotsin infopiste on Alastaron apteekin edessä (Loimijoentie 84) kello 10–11.30 sekä Hirvikoskella K-Market Hirvikosken edessä (Hirvikoskentie 213) kello 13–14.30. Vuosittain muistisairausdiagnoosin saa jo 23 000 henkilöä. klo 17.30 Loimaan pääkirjastossa (Kauppalankatu 17). Loimaan Taideseura vuosinäyttely 9.-16.10. Sarka-museon näyttelyissä luontoa ja pulaaikaa keittiöissä Sarka-maatalousmuseon syyskauden näyttelyt johdattavat kävijän ihailemaan suomaisemia, näkemään vedenalainen maailma syanotypioiden kautta ja tutustumaan toisen maailmansodan aikaisiin elintarvikkeiden vastikkeisiin, korvikkeisiin sekä luonnon antimiin. Dometal. Oripään Vesa maastojuoksukilpailut vapaa-ajankeskuksessa ti 22.9. To 24.9. klo 12 Ballot byörii Olohuoneella. Skibbo ti 22.9. Japanilaisen ruoan salaisuuksiin johdattelee Merja Karppinen. SUOMAA on ympäristöaiheiden käsittelystä tunnetun valokuvataiteilijan Lauri Lähteenmäen kiertävä yksityisnäyttely. Eläkeliiton Mellilän seudun yhdistys ma 21.9. Eläkeliitto Loimaan kaupungin yhdistys linja-auto Huittisiin Tapani Kansa -laulaja musiikkinäytelmään pe 25.9. Myös elintarviketehtaat joutuivat luomaan nahkansa uudelleen ja kriisiaikana kehitettiin monia uusia tuotteita, joista jotkut unohtuivat olojen parantuessa ja toiset vakiinnuttivat paikkansa kuluttajien lautasella. Keskiviikkoisin pelataan mölkkyä Ostarin pihalla klo 13-15, säävaraus. 6. Tarjoamme myös tukea ja toimintaa, josta saa voimaa arkeen, yhdistyksen järjestöjohtaja Hanne Mansala sanoo. Loimaan seudun kuulo kuulokerho ti 29.9. 1. Näyttelyn teokset on kuvattu enimmäkseen 1950-luvun filmikameraa käyttäen. Ohjelmana Jaana Boström kertoo kokemuksia omasta sisäkorvaistutteestaan. Lähteenmäki on liikkunut eri tyyppisillä soilla pääosin Kanta-Hämeen alueella, mutta myös esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Las Seniorit/eläkeläiset Toiminnanjohtaja Tiina Haapanen pitää luennon edunvalvontavaltuutuksesta to 24.9. klo 12-15. Muistiviikkoa vietetään vuosittain kansainvälisen Maailman Alzheimer-päivän (21.9.) ympärillä, tänä vuonna viikolla 39. – Sittemmin olen siirtynyt tutkimaan järviä lähiseudullani sekä hieman kauempana Suomessa ja lisäksi olen tehnyt tutkimusmatkoja Itämeren rannikolle. Münchenissä. klo 13-14 Keilaus, Keilahalli, lisät. mennessä: Tiia 050 595 7738 tiia.virtanen@loimaanlehti.fi Jutta 050 533 6313 jutta.maenpaa-makkonen@loimaanlehti.fi to 24.9. Jäämies Ötzin jäänteet. KAUPPATIETEIDEN tohtori, Ypäjällä nykyään asuva Merja Karppinen asui ja työskenteli Japanissa useita jaksoja 30 vuoden aikana. Tekniikka on myrkytön ja ekologinen. syyskuuta 2026 PALVELUJA TARJOLLA RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Mukana loimaalaiset eläkeläisjärjestöt, kaupungin liikuntapalvelu ja VARHA. Loimaan Jaakola-seura Galleria Taidekulma avoinna su 20.9. TAPAHTUMIA Varaukset aineistoineen ma 21.9. Kouvola luopui turnauksesta. klo 15-18 Karaokeharjoitukset Kanta-Loimaan srk-talolla. Eläkeliitto Alastaron Yhdistys laulajat jatkavat Tuttujen Tuvalla 23.9. Studia Generalia -luento: Japanilaisen ruoan salaisuudet to 24.9. klo 12 Pekka tenttaa tietojamme menneistä ja nykyisistä asioista ja tapahtumista. URHEILU Loimaan Palloilijat C-pojat kilpasarjan lopputurnaus la 19.9. Ke 23.9. Piispanmunkin eli piispiksen. Syksyn ensimmäisellä Studia Generalia -luennolla saadaan selville, mitä on japanilainen ruokakulttuuri, miksi japanilainen ruoka on terveellistä ja miten ruokaan Japanissa suhtaudutaan. klo 17 koulun vanhassa liikuntatilassa. ”Kellahtamisesta Jaloilleen” Vanhustenviikon päätapahtuma Loimaan Työväentalolla 7.10. Harjavallasta (Kuparikiekko). LP-Lahti klo 11, Lahti -Hyvinkää klo 13, LP-hyvinkää klo 15. Se koostuu syanotypioista, jotka taiteilija on vedostanut vesistöistä löytämistään objekteista. Mustavalkoiset maisemavalokuvat esittävät suon herkän ja sitkeän pohjoisen luonnon ilmentymänä. Kriisiaikoja, jolloin elintarvikkeiden saanti on ollut niukkaa, on Suomessa ollut muitakin, mutta 1940-luvun puute on niin lähellä, että vielä löytyy ihmisiä, joilla on omakohtaisia muistoja ostokorteista, hedelmävoista, voikukkakahvista sekä sakariinivedellä makeutetuista porkkanakaramelleista. klo 14 Salmen iltapäiväkahvilassa mukana YkkösApteekista Hannele Tanhu. Tavallisesti japanilainen ateria koostuu useista ruokalajeista, jotka tarjoillaan pienistä kupeista. Sanomalehdet ovat Suomessa ylivoimaisesti luotetuin media . klo 13-15 Olohuoneella tietoa perhehoidosta, mukana Varhan edustaja. klo 13.30 omaishoitajien olohuoneella, Heimolinnankatu 3. Vierailijana kirkkovaltuuston pj Heikki Vainio. 5. Koivurova sai inspiraation näyttelyynsä snorklatessaan Jäämerellä vuonna 2024. 10. Keskeisiä ruoka-aineita oli saatavilla vain ostokorttia vastaan, hyvin pieniä määriä kerrallaan. Vanhankirkontie 383, LOIMAA sarka.fi Ravintolassa lounas klo 11–14 Pääsyliput museoon puoleen hintaan! Kolme esitelmää ruokaturvan historiasta sekä paneelikeskustelu seminaaritila Riihessä klo 13 alkaen. 91 (LL 17.8.). – Suomaa-näyttely kyseenalaistaa käsityksen suosta vihamielisenä ympäristönä, jonne eksymisestä lapsia varoitellaan, jossa suonsilmään voi hukkua ja johon Jussin kuokka iskee. ulkoilupäivä Hevonlinnalla. Mukana muistelemassa Eila Vuolle. Maailman soisimmassa maassa soita on onneksi vielä jäljellä. SYYSKUUN LAAJAJAKELU SEURATOIMINTA Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset to 24.9. Puh. Virttaan Nousu maastojuoksut Eräveikkojen majalla ke 23.9. 4. Suomal. Näkövammaiset ma 28.9. Tämän näyttelyn teokset on luotu näiden reissujen ja vedenalaisten kohtaamisten pohjalta, taiteilija kertoo tiedotteessa. 7. Kojonkulman perinnepiiri kokoontuu 24.9. Kolme. – Meiltä löytyy myös mielekästä tekemistä vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille. klo 18. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. 9. Peltoisten alueen kyläyhdistys käsityökerho aloittaa syyskauden ma 21.9. klo 12 Erkin ja Heikin johdolla. Kappale oli Suomen Spotifyn vuoden 2025 kuunnelluin. toimija. klo 18. Vuonna 1939 talvisodan laukaisema poikkeustila johti kulutushyödykkeiden ja elintarvikkeiden säännöstelyyn. Lähde: Tuhat suomalaista 8/2024, IRO Research Oy. lähtee Loimaan Työväentalon pihasta klo 16.30 siitä edelleen OP:n pankinpuolen pysäkki. Kotitarveviljely yleistyi kaupungeissakin, luonnonkasvien käyttöä opeteltiin uudelleen, ja isoäitien niksejä alettiin taas arvostaa uudella tavalla. Mukaan ovat tervetulleita eri-ikäiset, eikä tulijalla tarvitse olla ennakkotietoa muistisairauksista. klo 14 Tuulensuun palvelukeskuksessa. Perinteinen japanilainen ruoka on terveellistä, vähärasvaista, yksinkertaista ja selkeää. 11 Lauantaina 19. Luento perehdyttää japanilaiseen ruokaan Japanilainen keittiö tunnetaan tuoreista ja laadukkaista raaka-aineistaan. pe 25.9. RAVINTOLASALISSA nähdään Jenni Koivurovan Vedenalainen-taidenäyttely. VASTAUKSET Teemaviikolla kannustetaan kysymään muistisairauksista Muistisairaat ihmiset ja heidän läheisensä tarvitsevat tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Niitä on säilynyt pellonja metsänraivauksesta, turpeenpoltosta ja valtion rahoittamista ojituksista huolimatta ja siten ne ansaitsevat maineenkohotuksen, Lähteenmäki kertoo Saran tiedotteessa. Jenni Koivurova – Vedenalainen esillä Ravintolasalissa 18.10. 0400 329 168 OSTETAAN VUOKRATTAVANA Ruokaturva ja historiantutkimus Sarka-sunnuntai 27.9. – Tiedontarve on valtava. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys painottaa valtakunnallisella Muistiviikolla, että kannattaa olla yhteydessä yhdistykseen mieltä askarruttavissa kysymyksissä. kotisivuilla. klo 10 kylätalolla, Jauhokuja 6. MUSEON Ruokakulma-näyttelytilassa avautuu näyttely pula-ajan ruokataloudesta vuosina 1939–1954. Judas Priestin solisti Rob Halford. klo 14 Silmäkerho Tuulensuun Maukkaassa. 8. Ripustusvalmiiden töiden tuonti 1.10. Ares. Näyttely avoinna ma-pe 17-19, su 12-15. Syanotypia on 1840-luvulla kehitetty valokuvapainotekniikka, joka tuottaa sinisävyisiä kuvia. Ruoka asetellaan esille kauniisti ja selkeästi. Fysiikka, kemia, lääketiede, kirjallisuus ja rauhantyö. Suomessa on yli 150 000 muistisairasta ihmistä. Yhä useampi ihminen tarvitsee Muistiliiton ja Muistiyhdistysten palveluita. Se perustuu rautasuoloihin, jotka muuttuvat uv-valon vaikutuksesta preussinsinisiksi. Aki Parviainen 93,09, Tero Pitkämäki 91,53 ja Seppo Räty 90,60. to 24.9. Jatkuva pula ruokki kansalaisten luovuutta keittiössä ja synnytti lukuisan määrän vastikkeita ja korvikkeita tutuille tuotteille. 045 678 7936 www.romukuljetus.fi Loimaan keskustan tuntumassa lämmintä ja kuivaa VARASTOTILAA kymmeniä neliöitä sekä erillisiä koppeja. pe 2.10. klo 12 alk. klo 13 Lamminkadun kerhohuoneella. 2. Lauri Lähteenmäki – Suomaa esillä Aulagalleriassa 18.10. klo 17-18. klo 13 Yhteislaulua Olohuoneella. Loimaan pääkirjaston ja työväenopiston yhdessä järjestämä Studia Generalia -luento on kaikille avoin ja maksuton. Eläkeliiton Loimaan Eloisat ti 22.9. klo 14-16, Turuntie 4, Loimaa. asti. Sodan päättyminen ei lopettanut kansanhuoltoministeriön hallinnoimaa säännöstelyä, joka jatkui lähes 15 vuotta jättäen jälkensä kokonaisen sukupolven kulutustottumuksiin. asti. klo 15 Boccia -kerho Hirvihovin ylätasanteella. 3
– En itse asiassa ollut ikinä käynyt täällä. – Kun olin Alastaro Golfissa, niin pian hän oli siellä kanssani keittiöhommissa. Vakiokasvojakin on jo monia, ja niitä yrittäjä toivoo näkevänsä vielä lisää, jotta aukioloaikojen laajentaminen olisi mahdollista. Sielläkin toki visioita pyörii päässä koko ajan. Kun tulin tänne katsomaan, niin eihän tätä voinut vastustaa, Ketokoski kertoo. Pidän kahvilaa myös tilauksesta auki aina, kun se on mahdollista. Seuraako tytär äitiä myös kahvilaja hotelliyrittäjänä. Kotona olen yleensä viideltä tai kuudelta, joten päivät ovat aika pitkiä. Sitten kun olin kaupan alan esimieshommissa, niin hän tuli sinnekin. – Painun sitten metsään neljän koirani kanssa moneksi tunniksi. Aina ovien koodaamisesta huoneiden siivoamiseen. – Kyllä sitäkin ajatusta tässä on pyöritelty, Ketokoski nauraa. Ketokosken tavallinen työpäivä alkaa aamuviideltä puuronkeitolla sekä vitriinin täyttämisellä ja kahvilanpidon jälkeen hän tekee kaikki hotellin työt. Vampula Ypäjä Tulevien päivien sääennuste ORIPÄÄ LOIMAA YPÄJÄ HUMPPILA PUNKALAIDUN VAMPULA +12 +15 +12 +16 +12 +15 +12 +16 Su +16 / +15 / +16 / +15 / +15 / +15 / Ma +14 / +13 / +14 / +13 / +14 / +13 / Ti +13 / +12 / +13 / +12 / +13 / +13 / +12 +12 +12 +12 +12 +12 +7 +8 +7 +8 +7 +7 +7 +7 +7 +6 +6 +7 12 Lauantaina 19. Sunnuntait Ketokoski pyhittää levolle. syyskuuta 2026 Kahvilayrittäjän visiot syntyvät metsälenkeillä ja asiakkaiden toiveista Loimaa/Turuntie Kalle Rajala Kun Markku Mäkitalo vinkkasi Nina Ketokoskelle mahdollisuudesta ryhtyä Vihannonkulman yrittäjäksi, ei idean myyminen ollut lainkaan vaikeaa. Tehdyistä kokeiluista pariin otteeseen järjestetty keittolounas on ollut suosittu ja harkinnassa on lauantain aamupalabuffet. Juttuvinkit: toimitus@loimaanlehti.fi tai 02 588 8032. KALLE RAJALA Keskiviikkoillan sateenkaari. – Vähän pienissä toiveissa on sellainen, että yksi tuttavani pääsisi tänne työkokeiluun. Sitten ei tarvitsisi itse painaa ihan niin 110 prosenttia lasissa ja saisi pidennettyä kahvilan aukioloaikaa. SÄÄ TÄNÄÄN Lämpötila iltapäivällä ja edellisenä yönä Loimaa Humppila Oripää Punk. Ketokoski on aloittanut työuransa kahvilatyöntekijänä, joten tavallaan ympyrä sulkeutuu oman kahvilan myötä. Neuvotteluja kuitenkin vaadittiin. ENSIMMÄISEN kuukauden aikana väkeä on Ketokosken mielestä käynyt mukavasti, vaikka vaihtelua onkin paljon ja kävijämäärää on mahdoton ennustaa. Etenkin, kun oma kahvila on ollut suuri haave jo nuoruudessa. VISIOITA riittää niin yrittäjällä kuin hänen hoitoalalla työskentelevällä tyttärelläänkin, joka aiemminkin on usein löytänyt itsensä samasta työpaikasta äitinsä kanssa. Alkuun työkone tahtoi aueta lepopäivänäkin, mutta sittemmin se on pysynyt visusti kiinni. Ketokoski haluaa kuulla ihmisten toiveita ja lupaa niihin mahdollisuuksien mukaan myös vastata. Hankittiin esimerkiksi vohvelirauta, ja on tarkoitus pitää vohvelipäiviä, jolloin valittavissa olisi yksi suolainen ja yksi makea vohveli. – Mutta en valita. UUTTA KEHIIN LUKIJAN KUVAT Vihannonkulman uusi yrittäjä Nina Ketokoski uskoo iloisen palveluasenteen ja asiakkaiden aktiivisen kuuntelemisen kantavan pitkälle. Kahvilan hän kertoo aina purkavansa viimeisenä, joten vaikka ovet olisivatkin lukossa, kannattaa kahvimahdollisuutta tiedustella sulkemisajan jälkeenkin. Aikainen sulkemisaika on synnyttänyt ihmettelyjä, mutta hotellin työt eivät toistaiseksi mahdollista aukiolon pidentämistä. Hotellia hän on hoitanut elokuun alusta ja pari viikkoa myöhemmin Café Vihannonkulma avasi jälleen ovensa. Arkisin tarjolla on puuroa ja vitriinituotteita. – Yllättävän paljon yhdeksässä huoneessa riittää hommia. – Myös teemapäiviä tullaan järjestämään. Nautin työstäni ja tykkään nähdä ihmisiä. KAARINA ELOMAA Torstain värikkäät vaahterat.. Eli ei mitään överiä kuitenkaan. Pelkästään hotelli aamupalapaketteineen ei takaisi yrittäjän elantoa, joten kahvilan pitäminen oli Ketokoskelle selviö. TÄLLÄ HETKELLÄ kahvila on avoinna arkisin kello 7–12 ja lauantaisin kello 8–12. Kerromme uutta kehiin -juttusarjassa Loimaan seudulla aloittaneista uusista yrityksistä ja merkittävistä muutoksista paikkansa jo vakiinnuttaneiden yritysten toiminnassa. AINA kannattaa kysyä -motto pätee myös kahvilan tarjontaan. – Aina kannattaa kysyä
3 Tulevaisuutta rakentamassa Keski-Pohjanmaalla kaasuverkko nähdään uusien työpaikkojen ja verotulojen mahdollistajana. Kannuksessa tulevaisuutta rakennetaan jo täyttä vauhtia. GASGRIDIN JULKAISU UUSIUTUVASTA ENERGIASTA 2026 Aarno Lindforsin mailla kaasuputki on jo tuttu s. 4 Näin putki rakennetaan metsään ja pellolle s. Mikä on Gasgrid. Lue sivulta 8.
Uusiutuville kaasuille on kysyntää, kun Suomen vihreän siirtymän tavoitteita edistetään teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Me tarvitsemme Suomessa sekä sähköistymistä että joustavia ja monikäyttöisiä ratkaisuja sähkön rinnalle. Missä aikataulussa hankkeet etenevät. Verkkoa rakennetaan maanomistajia kuunnellen Gasgrid aloitti kansallisen vedyn siirtoverkon ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) vuonna 2025. Epävarmoina aikoina energiajärjestelmän kehittäminen on entistäkin tärkeämpää. YVA:n lisäksi Gasgrid järjesti 2025–2026 maanomistajatilaisuuksia, joissa kerättiin palautetta suunnitellusta reitistä maanomistajilta. Syksyn 2026 aikana järjestetään uusia tilaisuuksia sekä verkossa että paikallisesti reitin päivityttyä. Kaasunsiirtoverkon laajentamisen valtakunnallisia ja paikallisia tarpeita selvitettiin markkinakyselyllä, jonka pohjalta Gasgrid tarkentaa suunnitelmiaan. KASVUSANOMAT PORI KEMI OULU KOKKOLA VAASA RAUMA HANKO RAAHE TAMPERE NOKIA TOIJALA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KOUVOLA HAMINA IMATRA VALKEAKOSKI LAHTI HÄMEENLINNA TURKU KOTKA ESPOO PORVOO VANTAA INKOO LNG-TERMINAALI HELSINKI LAPPEENRANTA → → TEKSTI SAMI ANTEROINEN GRAFIIKKA ESSI KUULA gasgrid.fi/ rakennushankkeet Olemassa oleva metaaniputkiverkosto Suunnitteilla oleva Tampere-Kangasala-metaaniputki Selvityksessä olevat metaaniputkireitit Balticconnector-meriputki Alustava vetyputken linjaus → → Miksi kaasunsiirtoverkkoa kehitetään. Elinvoimainen vetyja kaasumarkkina luo lisäksi uusia investointikohteita ja työpaikkoja sekä houkuttelee pääomaa Suomeen. Vetyverkon päivitettyyn reittisuunnitelmaan voit tutustua osoitteessa gasgrid.fi/karttapalaute. Kun kykenemme tuottamaan, varastoimaan ja siirtämään kaasua kotimaassa, olemme vähemmän riippuvaisia tuonnista. Kun kehitämme energiajärjestelmästämme monipuolisen, investoimme samalla maamme huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Teollisuus, liikenne ja lämmitys voivat toimia myös poikkeusoloissa, koska energiaturvallinen arkemme ei ole kiinni yhdestä tuontireitistä, energialähteestä tai toimijasta. Näitä kaasuja ovat esimerkiksi biometaani, synteettinen metaani ja vety. Vetyputkiston rakentaminen metsäja peltoalueille TEKSTI GASGRID GRAFIIKKA ESSI KUULA METSÄALUE RAKENNUSTYÖN AIKANA PELTOALUE RAKENNUSTYÖN AIKANA Rakennettava putki Rakennettava putki Kaivuumaa Kaivuumaa Ruokamulta Työalue, leveys 37 metriä Työalue, leveys noin 40 metriä Minimipeitesyvyys 1 metri Minimipeitesyvyys 1,2 metriä Metsäalueille pitää jättää kymmenen metriä leveä käyttöoikeusalue, joka on turvallisuussyistä pidettävä puuttomana rakennustöiden jälkeen. Kaasunsiirtoverkolla energiaomavaraisuutta ja kasvua Suomeen 2 Pääkirjoitus Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea S uomen metaanikaasuja vetyverkkojen kehittäminen on kauaskantoinen hanke. Huoltovarmuudessa energiaomavaraisuudella ja kaasuilla on aivan keskeinen rooli. Keskustelutilaisuuksia järjestettiin 41 ja niihin osallistui yhteensä yli 6 000 henkilöä. Gasgridin tavoitteena on, että vetyputkiston ensimmäiset osat sekä maakaasunsiirtoverkon laajennus ovat käytössä 2030-luvun alkupuolella. Hyvä esimerkki kehityksen mahdollisuuksista löytyy läheltä, Norjasta. Kaasuinvestoinnit vahvistavat jatkossa sähkö järjestelmän säätökykyä, tukevat teollisuuden kilpailukykyä ja pitävät myös energian hinnat tasaisempina. 3 KASVUSANOMAT. Olli Sipilä Toimitusjohtaja Gasgrid Gasgrid Kasvusanomat JULKAISIJA Gasgrid I YHTEYSTIEDOT viestinta@gasgrid.fi I TOIMITUS Otavamedia Sisältömarkkinointi I REPRO Aste Helsinki Vetyputkiston rakentaminen alkaa linjan raivauksella, jolloin rakentamisalueelta poistetaan puut ja kasvillisuus. Suomella on erinomaiset edellytykset vedyn tuottamiseen, sillä maassamme tuotetaan runsaasti uusiutuvaa energiaa sen valmistamiseen. Meille on myös tärkeää, että kehitys tapahtuu laajaa luottamusta herättäen. Meillä on yhteistyöllä eväät samanlaiseen kehitykseen. Gasgrid suunnittelee valtion mandaatilla uutta kansallista energiainfrastruktuuria – vedyn siirtoverkkoa, joka tuo kilpailukykyä kunnille, yrityksille ja koko Suomelle. Kaasunsiirtoverkkoaan kehittämällä Gasgrid mahdollistaa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirron osana Suomen kokonaisenergiajärjestelmää. Linjaussuunnittelun periaatteet Suunnittelussa haetaan maakaasuja vetyputkelle paras mahdollinen linjaus ottaen huomioon muun muassa • luontokohteet • asutus • voimalinjat • maaperä • arkeologiset kohteet • kaavoitus • tuotantoja kulutuspisteet Linjauksessa suositaan mahdollisuuksien mukaan peltoalueita. Kaasunsiirtoverkko tukee energiajärjestelmän tasapainoa ja huoltovarmuutta. Gasgrid selvittää maakaasunsiirtoverkon laajentamistarpeita sekä vetyverkon rakentamista länsirannikolle paikallisten tarpeiden pohjalta. Metsäalueilla työkoneet liikkuvat ennalta määritellyillä työalueilla ja asennusteillä, jotka voidaan jättää maastoon maanomistajan toiveesta. Kerromme maakaasunsiirtoverkon kehittämisen suunnitelmista verkkosivuillamme suunnitelmien edetessä. Maakaasuala on siellä kehittynyt 50 vuodessa nollatasolta laajaksi talouden sektoriksi, joka tuo Norjalle vahvan omavaraisuuden ja kilpailukyvyn sekä todella suuret vientitulot. Miksi kansallinen vetyverkko. Reittisuunnitelma voi tarkentua Gasgridin saaman palautteen sekä tekemien selvitysten perusteella myöhemmissä hankevaiheissa. Pellolla ruokamulta ja perusmaa kasataan erilleen. Peltoviljely voi jatkua normaaliin tapaan rakennustöiden jälkeen. Kaasuverkko tukee Suomen energiaomavaraisuutta, teollisuuden kasvua ja vihreää siirtymää
Hyvä esimerkki kehityksen mahdollisuuksista löytyy läheltä, Norjasta. Huoltovarmuudessa energiaomavaraisuudella ja kaasuilla on aivan keskeinen rooli. Kun kykenemme tuottamaan, varastoimaan ja siirtämään kaasua kotimaassa, olemme vähemmän riippuvaisia tuonnista. Gasgrid selvittää maakaasunsiirtoverkon laajentamistarpeita sekä vetyverkon rakentamista länsirannikolle paikallisten tarpeiden pohjalta. Verkkoa rakennetaan maanomistajia kuunnellen Gasgrid aloitti kansallisen vedyn siirtoverkon ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) vuonna 2025. Kaasunsiirtoverkolla energiaomavaraisuutta ja kasvua Suomeen 2 Pääkirjoitus Kaasuverkon kehittäminen vahvistaa koko Suomea S uomen metaanikaasuja vetyverkkojen kehittäminen on kauaskantoinen hanke. Näitä kaasuja ovat esimerkiksi biometaani, synteettinen metaani ja vety. Kerromme maakaasunsiirtoverkon kehittämisen suunnitelmista verkkosivuillamme suunnitelmien edetessä. Vetyverkon päivitettyyn reittisuunnitelmaan voit tutustua osoitteessa gasgrid.fi/karttapalaute. Kaasuverkko tukee Suomen energiaomavaraisuutta, teollisuuden kasvua ja vihreää siirtymää. Vetyputkiston rakentaminen metsäja peltoalueille TEKSTI GASGRID GRAFIIKKA ESSI KUULA METSÄALUE RAKENNUSTYÖN AIKANA PELTOALUE RAKENNUSTYÖN AIKANA Rakennettava putki Rakennettava putki Kaivuumaa Kaivuumaa Ruokamulta Työalue, leveys 37 metriä Työalue, leveys noin 40 metriä Minimipeitesyvyys 1 metri Minimipeitesyvyys 1,2 metriä Metsäalueille pitää jättää kymmenen metriä leveä käyttöoikeusalue, joka on turvallisuussyistä pidettävä puuttomana rakennustöiden jälkeen. Me tarvitsemme Suomessa sekä sähköistymistä että joustavia ja monikäyttöisiä ratkaisuja sähkön rinnalle. Meille on myös tärkeää, että kehitys tapahtuu laajaa luottamusta herättäen. Gasgrid suunnittelee valtion mandaatilla uutta kansallista energiainfrastruktuuria – vedyn siirtoverkkoa, joka tuo kilpailukykyä kunnille, yrityksille ja koko Suomelle. Elinvoimainen vetyja kaasumarkkina luo lisäksi uusia investointikohteita ja työpaikkoja sekä houkuttelee pääomaa Suomeen. Epävarmoina aikoina energiajärjestelmän kehittäminen on entistäkin tärkeämpää. Kaasunsiirtoverkon laajentamisen valtakunnallisia ja paikallisia tarpeita selvitettiin markkinakyselyllä, jonka pohjalta Gasgrid tarkentaa suunnitelmiaan. Kaasunsiirtoverkko tukee energiajärjestelmän tasapainoa ja huoltovarmuutta. Miksi kansallinen vetyverkko. Kaasunsiirtoverkkoaan kehittämällä Gasgrid mahdollistaa uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen siirron osana Suomen kokonaisenergiajärjestelmää. Linjaussuunnittelun periaatteet Suunnittelussa haetaan maakaasuja vetyputkelle paras mahdollinen linjaus ottaen huomioon muun muassa • luontokohteet • asutus • voimalinjat • maaperä • arkeologiset kohteet • kaavoitus • tuotantoja kulutuspisteet Linjauksessa suositaan mahdollisuuksien mukaan peltoalueita. Pellolla ruokamulta ja perusmaa kasataan erilleen. Meillä on yhteistyöllä eväät samanlaiseen kehitykseen. Suomella on erinomaiset edellytykset vedyn tuottamiseen, sillä maassamme tuotetaan runsaasti uusiutuvaa energiaa sen valmistamiseen. 3 KASVUSANOMAT. KASVUSANOMAT PORI KEMI OULU KOKKOLA VAASA RAUMA HANKO RAAHE TAMPERE NOKIA TOIJALA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KOUVOLA HAMINA IMATRA VALKEAKOSKI LAHTI HÄMEENLINNA TURKU KOTKA ESPOO PORVOO VANTAA INKOO LNG-TERMINAALI HELSINKI LAPPEENRANTA → → TEKSTI SAMI ANTEROINEN GRAFIIKKA ESSI KUULA gasgrid.fi/ rakennushankkeet Olemassa oleva metaaniputkiverkosto Suunnitteilla oleva Tampere-Kangasala-metaaniputki Selvityksessä olevat metaaniputkireitit Balticconnector-meriputki Alustava vetyputken linjaus → → Miksi kaasunsiirtoverkkoa kehitetään. YVA:n lisäksi Gasgrid järjesti 2025–2026 maanomistajatilaisuuksia, joissa kerättiin palautetta suunnitellusta reitistä maanomistajilta. Uusiutuville kaasuille on kysyntää, kun Suomen vihreän siirtymän tavoitteita edistetään teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteessä. Olli Sipilä Toimitusjohtaja Gasgrid Gasgrid Kasvusanomat JULKAISIJA Gasgrid I YHTEYSTIEDOT viestinta@gasgrid.fi I TOIMITUS Otavamedia Sisältömarkkinointi I REPRO Aste Helsinki Vetyputkiston rakentaminen alkaa linjan raivauksella, jolloin rakentamisalueelta poistetaan puut ja kasvillisuus. Keskustelutilaisuuksia järjestettiin 41 ja niihin osallistui yhteensä yli 6 000 henkilöä. Reittisuunnitelma voi tarkentua Gasgridin saaman palautteen sekä tekemien selvitysten perusteella myöhemmissä hankevaiheissa. Kaasuinvestoinnit vahvistavat jatkossa sähkö järjestelmän säätökykyä, tukevat teollisuuden kilpailukykyä ja pitävät myös energian hinnat tasaisempina. Missä aikataulussa hankkeet etenevät. Teollisuus, liikenne ja lämmitys voivat toimia myös poikkeusoloissa, koska energiaturvallinen arkemme ei ole kiinni yhdestä tuontireitistä, energialähteestä tai toimijasta. Syksyn 2026 aikana järjestetään uusia tilaisuuksia sekä verkossa että paikallisesti reitin päivityttyä. Maakaasuala on siellä kehittynyt 50 vuodessa nollatasolta laajaksi talouden sektoriksi, joka tuo Norjalle vahvan omavaraisuuden ja kilpailukyvyn sekä todella suuret vientitulot. Kun kehitämme energiajärjestelmästämme monipuolisen, investoimme samalla maamme huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen. Peltoviljely voi jatkua normaaliin tapaan rakennustöiden jälkeen. Gasgridin tavoitteena on, että vetyputkiston ensimmäiset osat sekä maakaasunsiirtoverkon laajennus ovat käytössä 2030-luvun alkupuolella. Metsäalueilla työkoneet liikkuvat ennalta määritellyillä työalueilla ja asennusteillä, jotka voidaan jättää maastoon maanomistajan toiveesta
Pienet projektit hoidetaan siinä missä isommatkin ja maanomistajia todella kuunnellaan. Se sana on pitänyt, Lindfors kiittää. Ohkolalainen maanviljelijä Aarno Lindfors tietää, mitä kaasuputken kulkeminen omilla mailla käytännössä merkitsee. Hyvät henkilökohtaiset suhteet korostuvat Lindforsin luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi, jolle Lindfors voi soittaa aina tarvittaessa. Lindforsin mailla kaasuputki kulkee lyhyen matkan, vain 150 metriä, osana Mäntsälä-Siuntio-linjan putki-infraa. Pari kertaa on pitänyt korjata esimerkiksi tienpainaumaa. Maanomistaja aanomistaja Aarno Lind forsille on jo ehtinyt kertyä kokemusta yhteistyöstä kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kanssa. Putken asennuksen jälkeen on tehty erilaisia huoltotoimenpiteitä. TEKSTI SAMI ANTEROINEN KUVAT TOMMI MATTILA Maanviljelijä Aarno Lindforsin (oik.) luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi (vas.) Gasgridilta. 4 KASVUSANOMAT. Kaasuputki sopeutuu maanviljelyn arkeen Suunnitelmissa oleva vetykaasuputki kulkee tuhansien suomalaisten maanomistajien peltojen ja metsien halki, ja myös maakaasun siirtoverkon laajentamista selvitetään. Hänen maillaan maakaasuputki on kulkenut vuodesta 2011. Hänen mielestään Gasgridin työntekokulttuurista kertoo hyvää se, että pienet projektit hoidetaan kuntoon siinä missä isommatkin ja että maanomistajia todella kuunnellaan. – Mikko sanoi heti ensi tapaamisella, että jos tulee mitään ongelmia, häneen vain yhteys ja hoidetaan asia kuntoon. – Viisi vuotta sitten salaoja meni kaasuputkeen liittyvien toimien vuoksi poikki, ja kerroin siitä Gasgridille. – On riittänyt, että tarvittaessa kerron, mistä kiikastaa. Se toimi hyvin, Lindfors muistelee. Sovittiin, että toimin itse kaivurimiehenä ja laitan laskun yhtiölle. Ratkaisu on löytynyt joka kerta, Lindfors sanoo
Puhelinpäivystys on auki 24 tuntia vuorokaudessa, Kaarlampi kertoo. Mikko Kaarlampi on ollut ”putkimiehenä” 16 vuotta ja oppinut tuntemaan kentän varsin hyvin. Pitkät juuret alueella Aarno Lindfors on isäntä sukutilalla, jolla todella on historiaa. Kaasuputken rakentaminen Ohkolanjoen alitse toteutettiin ympäristön kannalta hienosti, Lindfors toteaa. Osa luontotiedoista saadaan rekistereistä ja muista lähteistä, osa taas havainnoidaan luonnossa. Sekin on hyvä, että maanomistaja saa itse päättää, mitä tehdään rakennusaikaisille teille. Pari kertaa on pitänyt korjata esimerkiksi tienpainaumaa. Yksi maanomistajien mieliharmi on rakennusaikainen työmaaliikenne, josta maanviljelijä Lindforskin mainitsee. Kaarlammin mukaan Gasgridin toimintatapa on selkeä: maanomistajia kuunnellaan ja ongelmiin reagoidaan viipymättä. Se vastaa sataa miljoonaa litraa dieseliä. Suomen Lantakaasu Oy kehittää lantapohjaisen nesteytetyn biokaasun tuotantoa teollisessa mittakaavassa. – Tavoitteemme on tuottaa yksi terawattitunti nestey tettyä biokaasua vuodessa. – Työmaaliikennettä tässä on kyllä ollut, mutta parempaan suuntaan ollaan jo menossa, Lindfors sanoo. 5 KASVUSANOMAT. – Olen viljellyt näitä peltoja 40 vuotta, Lindfors kertoo. Huolto tehdään yleensä talvella Entä kuinka paljon putkien huolto häiritsee maankäyttöä vuosien varrella. Ympäristövaikutusten arvioinnista säädetään jo laissa, Kaarlampi muistuttaa. Aikanaan Ruotsin kuninkaan lahjoittamalla tilalla on hehtaareita 130 ja peltojen lisäksi myös tuntuvasti metsää. Tarvittaessa käytämme ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta juurisyy saadaan selville ja ongelmat ratkaistua, Kaarlampi kertoo. Kaarlampi kertoo, että huolto on paljolti ennaltaehkäisevää ja putkilinjojen kunnon tarkastukset tehdään kaasuputken sisäpuolisen tarkastuslaitteen avulla, joka kulkee putken sisällä kaasuvirran mukana. Jäljelle jäävä kiintoaines on ravinnepitoista lannoitetta, joka kierrätetään takaisin pelloille. Ensimmäiset laitokset käynnistyvät vuonna 2026 Nurmossa ja Kiuruvedellä. KU V A JU H A SY V Ä RA N TA / A LL EC O O Y Lannasta raskaan liikenteen biopolttoainetta Suojellut simpukat kartoitetaan huolellisesti MAATALOUDESSA SYNTYY PALJON SIVUVIRTOJA, kuten lantaa ja kasvijätteitä, joista on mahdollista jalostaa uusiutuvia polttoaineita. Syntyvä biometaani otetaan talteen ja nesteytetään. Rakennustyö tehdään luontoa kunnioittaen Kaasuverkkoa rakennettaessa erilaiset luonto arvot otetaan huomioon mahdollisimman kattavasti. Gasgridiin saa aina yhteyden Yhteydenotto Gasgridin tiimiin ei ole koskaan kovin hankalaa. Se toimi hyvin, Lindfors muistelee. – Selvitys keskittyy kahteen Suomessa rauhoitettuun suursimpukkalajiin, joita ovat vuollejokisimpukka ja jokihelmisimpukka eli raakku. 4 KASVUSANOMAT TEKSTI MATTI REMES TEKSTI MATTI REMES Kaarlampi toteaa, että Gasgridin kannalta on hyvä, että putkilinjalla on Lindforsin kaltaisia maanomistajia. – Ideana on, että maanomistajalle tulee mahdollisimman vähän vaivaa. Huolella tehtävään työhön kuuluvat vesistöissä tehtävät selvitykset, joissa kartoitetaan muun muassa rauhoitettujen simpukoiden mahdolliset elinpaikat suunniteltujen reittien varrella. – Viisi vuotta sitten salaoja meni kaasuputkeen liittyvien toimien vuoksi poikki, ja kerroin siitä Gasgridille. – On riittänyt, että tarvittaessa kerron, mistä kiikastaa. Joissakin tapauksissa kyseeseen voi tulla simpukoiden siirtäminen toiseen paikkaan tai putken suuntaporaaminen joen tai puron alitse, kertoo Gasgridin luvituspäällikkö Jenni-Julia Saikkonen. Tyypillisesti talvisaikaan suoritettavia, tarkastuslaitteen tulosten pohjalta tehtäviä kaasuputken kunnossapitotöitä tulee vuodessa yhdestä kymmeneen kappaletta. – Putken linjauksia voi olla mahdollista muuttaa, jos selvityksissä havaitaan rauhoitettuja lajeja. Luonnon kannalta herkkä paikka oli vaikkapa paikallisen Ohkolanjoen alitus. Kun putkilinjaa vedetään metsätilan läpi, tilanne poikkeaa peltotilasta. – Olen ollut tekemisissä muutaman sadan maanomistajan kanssa, hän vahvistaa. – Tämä tarkastuslaite kulkee putkessa ja huomaa lommot, seinämän ohenemat ja muut seikat, jotka jossain vaiheessa voivat vaatia toimenpiteitä. – Läheskään joka vuosi niitä ei tehdä, ja aina ollaan maanomistajaan ensin yhteydessä. Tutkimussukeltaja vuollejokisimpukoiden siirtotöissä Keravanjoella vuonna 2025. Menetelmällä on vinkeä nimi: porsasajo. – Siellä kasvaa kurjenmiekkaa, ja toivottavasti vastakin. Ratkaisu on löytynyt joka kerta, Lindfors sanoo. Ohkolalainen maanviljelijä Aarno Lindfors tietää, mitä kaasuputken kulkeminen omilla mailla käytännössä merkitsee. Pienet projektit hoidetaan siinä missä isommatkin ja maanomistajia todella kuunnellaan. Kaasuputki sopeutuu maanviljelyn arkeen Suunnitelmissa oleva vetykaasuputki kulkee tuhansien suomalaisten maanomistajien peltojen ja metsien halki, ja myös maakaasun siirtoverkon laajentamista selvitetään. TEKSTI SAMI ANTEROINEN KUVAT TOMMI MATTILA Maanviljelijä Aarno Lindforsin (oik.) luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi (vas.) Gasgridilta. Se sana on pitänyt, Lindfors kiittää. Pelto ennallistetaan, maanviljely jatkuu Lindfors on tyytyväinen siitä, että maanviljelyä pääsee rauhassa jatkamaan, kun putki on asennettu. Kaarlampi tietää, että paikalliset isännät ja emännät ovat mieltyneet työmaateihin. KANSALLISEN VETYVERKON ympäristövaikutusten arviointi on Gasgridilla parhaillaan käynnissä. Jätetäänkö maastoon vai ennallistetaanko nekin. Hänen maillaan maakaasuputki on kulkenut vuodesta 2011. – Kyllä ne yleensä saavat jäädä, koska ne koetaan hyödyllisiksi. Putken asennuksen jälkeen on tehty erilaisia huoltotoimenpiteitä. Aarno Lindforsin sukutilalla on pitkä historia. – Jos ongelma aiheutuu meistä, se korjataan. – Meillä on 11 000 merkintäpylvästä kaasuputken reitillä ympäri Suomen, ja niissä kerrotaan pylvään numero sekä puhelinnumero, johon voi soittaa. Hänen mielestään Gasgridin työntekokulttuurista kertoo hyvää se, että pienet projektit hoidetaan kuntoon siinä missä isommatkin ja että maanomistajia todella kuunnellaan. Hyvät henkilökohtaiset suhteet korostuvat Lindforsin luottohenkilönä kaasunsiirtoyhtiössä toimii maankäyttöinsinööri Mikko Kaarlampi, jolle Lindfors voi soittaa aina tarvittaessa. Lindforsin mielestä Gasgridilla on aina suhtauduttu asiallisesti hänen yhteydenottoihinsa. Lajit elävät virtaavassa vedessä, vedenalaisiin tutkimuksiin erikoistuneen Alleco Oy:n vanhempi asiantuntija Juha Syväranta sanoo. Suomen Lantakaasun toimitusjohtaja Leena Helminen kertoo, että yritys suunnittelee rakentavansa Suomeen 5–7 biokaasulaitosta alueille, joilla on paljon kotieläintuotantoa. – Mikko sanoi heti ensi tapaamisella, että jos tulee mitään ongelmia, häneen vain yhteys ja hoidetaan asia kuntoon. Vetyverkosta työn alla on viisi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joiden yhteydessä toteutetaan luontoselvityksiä. Maanomistaja aanomistaja Aarno Lind forsille on jo ehtinyt kertyä kokemusta yhteistyöstä kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kanssa. Lindforsin mailla kaasuputki kulkee lyhyen matkan, vain 150 metriä, osana Mäntsälä-Siuntio-linjan putki-infraa. – Maanviljelyksen ja metsänhoidon rinnalle on tullut pikkuhiljaa kaikkea muutakin, kuten matkailua ja turismia. Polttoainetta voidaan käyttää esimerkiksi raskaassa liikenteessä ja korvata näin fossiilisia polttoaineita. On tärkeää pitää keskusteluyhteys auki. – Meillä on satoja maanomistajia yksin Mäntsälä-Siuntio-reitin 90 kilometrin matkalla. Sovittiin, että toimin itse kaivurimiehenä ja laitan laskun yhtiölle. Biokaasulaitoksen ydin muodostuu mädättämöistä, joissa maatiloilta kuljetettu lanta hajotetaan hapettomissa olosuhteissa mikrobien avulla. – Tarvittaessa teetämme täyden luontoselvityksen ulkopuolisen tahon kautta. – Tosin kun minun peltooni laitettiin aikanaan putkea, ei teitä tarvinnut erikseen rakentaa, koska oli talvi ja pelto roudassa. Lindfors omistaa maita molemmin puolen Ohkolanjokea ja seurasi rakennustöitä tarkalla silmällä. Maanomistajille on myös suunnattu parikin kertaa tiedotuskampanja, ja sosiaalisen median kanavat ja verkkosivut on valjastettu ajantasaisen tiedon välittämiseen. Vetyverkon noin 1 500 kilometrin pituisella reitillä on runsaat sata kohdetta, joiden simpukkakannat selvitetään esimerkiksi sukeltamalla. – Yhteistyölle on rakennettu vahva pohja, hän sanoo. Kaadetut puut myydään tuolloin tyypillisesti metsäyhtiölle, ja Gasgrid hoitaa puukaupat metsänomistajan puolesta. – Meillä on julkisesti ilmoitetut vastuuhenkilöt kullekin hankkeelle, joten keskustelukumppani löytyy varmasti, hän lupaa. Ideana on säilyttää mahdollisimman tarkka käsitys siitä, missä kunnossa putki on, Kaarlampi kuvailee. Elleivät maanomistajat anna palautetta, Gasgridin väki joutuu toimimaan ikään kuin sokkona, ilman kosketusta kentän tuntoihin. – Joen ympäristö on ollut minulle aina tärkeä paikka, ja sen ympäristö on tämän alueen silmäterä
KeskiPohjanmaalla rakennetaan jo täyttä vauhtia tulevaisuutta, joka perustuu uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön. Kaasuverkon kehittäminen luo hyvät puitteet työpaikkoja ja verotuloja synnyttävälle paikalliselle teollisuudelle. Kuvassa vasemmalta kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen, Sulonen-lehmä, Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö ja YritysKannuksen yrityskehittäjä Noora Pajala. TEKSTI MATTI REMES KUVA ELISA KARHULA Kaasuverkko vauhdittaa paikallista menestystä Kannuksessa alkutuotanto, biokaasu ja uusiutuva energiantuotanto kytkeytyvät suoraan vetytalouteen. 6 KASVUSANOMAT
• Vety on väritöntä, hajutonta ja myrkytöntä ja oikein käsiteltynä turvallista. – Kuten nykyisen maakaasuverkon, myös vetyverkon valvonta on tulevaisuudessa jatkuvaa ja ympärivuorokautista. • Putkessa sisällä oleva vety ei voi syttyä, sillä putkesta puuttuu palamiselle välttämätön happi. Tämä vahvistaa myös kuntien taloutta verotulojen kautta, Oravainen muistuttaa. Alueella kootaan nyt lisää yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ekosysteemiä yhdessä. Gasgrid on siirtoverkon haltija, joka vastaa kaasunsiirron turvallisuudesta koko verkon elinkaaren ajan. K eski-Pohjanmaalla sijaitsevassa Kannuksessa alueelle suunniteltua vetyputkea verrataan rautatien tuloon 1800-luvun lopulla. – Kannuksessa emme puhu enää vain hankesuunnitelmista, vaan jo tehdyistä investointipäätöksistä ja rakenteilla olevista hankkeista, Oravainen korostaa. Verkko voi laajentua uusille alueille Vedyn ympärille tulevaisuudessa rakentuvia teollisia kokonaisuuksia kutsutaan vetylaaksoiksi. Pelastuslaitosten kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä sekä järjestetään harjoituksia. Kaasuverkon mahdollisuudet kiinnostavat maakunnissa Gasgridin vetylaaksojen ja asiakashankkeiden kehityksestä vastaava johtaja Heli Virkki kertoo, että Gasgrid käy parhaillaan keskusteluja kaasuinfran kehittämisestä eri puolilla Suomea. Siirtoverkon toimiessa valvonta on jatkuvaa. Kaasuinfrastruktuuri tukee tätä hyvin, hän sanoo. Oravaisen mukaan alueella kootaan nyt lisää yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään ekosysteemiä yhdessä. Virkin mukaan kansallisen vetyverkon idea on se, että alueelliset vetylaaksot voidaan liittää yhteiseen verkkoon. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes toimii keskeisenä kaasunsiirron turvallisuusviranomaisena ja vastaa toiminnan aikaisesta viranomaisvalvonnasta. Molempiin sisältyy suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia. Vedyn tuotannossa syntyy myös runsaasti lämpöä, jota voidaan ottaa talteen ja hyödyntää kaukolämpöverkossa tai teollisuuden prosesseissa. Ennakoiva kunnossapito ja turvallisuus ovat keskeisiä. – Näillä alueilla olemme tunnistaneet eniten potentiaalia kehityshankkeille, jotka liittyvät vedyn tuotantoon ja käyttöön. Näin tuulija aurinkosähkön kasvu saadaan hyvin mukaan kokonaisuuteen. Se on kuitenkin helposti syttyvää, ja siksi sitä tulee käsitellä huolellisesti. Aluksi se rakennetaan vaiheittain Torniosta Porvooseen ulottuvalle reitille. Kaasunsiirto on luvanvaraista toimintaa, jota ohjaavat muun muassa lainsäädäntö ja tekniset standardit sekä kansallisten viranomaisten vaatimukset. Siirtoverkon tilaa ja kaasunsiirtoprosessia seurataan koko ajan, ja mahdolliset poikkeamat tulevat valvomossa olevan asiantuntijan tietoon reaaliajassa, Huomo kertoo. Vaihtoehtoisesti alueella valmistuvaa vetyä pystytään syöttämään valtakunnalliseen verkkoon. Yhteistyöverkosto ulottuu myös Keski-Pohjanmaan naapurimaakuntiin. Yhtä tiukat turvallisuusstandardit kohdistuvat myös nyt suunnitteilla olevaan vetykaasun siirtoverkkoon, samoin pohdinnan alla olevaan metaanin siirtoverkon laajennukseen. KAASUNSIIRRON TURVALLISUUTEEN ON SUOMESSA kiinnitetty erityistä huomiota aina siitä lähtien, kun kaasunsiirtoverkko alkoi toimia 1970-luvulla Kaakkoisja Etelä-Suomessa. – Tällaiset investoinnit säteilevät laajalle. Verkostoa voidaan laajentaa tulevaisuudessa uusille alueille. Kun putki on maassa ja käytössä, sen sijainti merkitään selvästi merkintäpaaluin, ja putken päälle tulee suojaava, tuhti maakerros. Suunnitteilla olevan vetyverkon on määrä olla toiminnassa 2030-luvun alkupuolella. – Yrityksissä, kunnissa ja maakuntaliitoissa vastaanotto on ollut todella myönteinen, sillä kaasuinfra nähdään oman seutukunnan kehitystä tukevana asiana, Virkki sanoo. Näin vetyä voidaan käyttää toimitusvarmasti yritysten raaka-aineena. Näin kuvaa kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen odotuksia, joita kunnilla, yrityksillä ja asukkailla on Gasgridin kaasuinfrastruktuurin rakentamisesta. Niissä vedyn tuotanto, varastointi, siirto ja käyttö kytkeytyvät tiiviisti yhteen. – Suurin ja pitkäaikaisin hyöty tulee kuitenkin kaasuinfran ympärille rakentuvasta ekosysteemistä, jossa on sekä energiaa tuottavia että kuluttavia yrityksiä. 6 KASVUSANOMAT Turvallisuus on kaasunsiirron perusta Kaasunsiirrossa asukkaiden ja ympäristön turvallisuus otetaan huomioon jokaisessa vaiheessa, aivan verkon suunnittelusta alkaen. Kaasuverkon valvonta on jatkuvaa Vetyverkko suunnitellaan vedyn erityisominaisuudet huomioiden. Se tarjoaa työtä myös huollon ja ylläpidon tehtävistä vastaaville kumppaneille. Toisaalta myös biokaasun tuotanto maatalouden biopohjaisista raaka-aineista kasvaa vauhdilla. Oravaisen mukaan tavoitteena on, että tuotettavaa biokaasua ja vetyä hyödyntämään syntyy monipuolista teollisuutta. TEKSTI MATTI REMES KUVA ELISA KARHULA Kaasuverkko vauhdittaa paikallista menestystä Kannuksessa alkutuotanto, biokaasu ja uusiutuva energiantuotanto kytkeytyvät suoraan vetytalouteen. Kaasulinjoilla ei saa harjoittaa toimintaa, joka voisi vahingoittaa kaasuputkistoja. Oravaisen mukaan kokonaisuutta tukee Fingridin uusi Lakeuslinja, joka parantaa alueen sähkönsiirtoja syöttökapasiteettia. Oravainen kertoo, että alueelle rakentuvassa ekosysteemissä on mukana toimijoita etenkin Kokkola–Kannus–Sievi–Nivala-akselilla. – Gasgridin, Fingridin, kuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden työ kulkee samaan suuntaan. Gasgrid tarjoaa maksuttoman palvelun varmistamaan turvallisen työskentelyn kaasuputken läheisyydessä. Pitkät perinteemme yhdessä toimimisesta helpottavat yhteistyötä. Investoinnit poikivat yritystoimintaa ja verotuloja Jukka Oravainen huomauttaa, että kaasuverkon kautta uusiutuvan energian tuottajat ja käyttäjät saadaan yhdistettyä toisiinsa. Gasgridin suunniteltu vetyputki kulkee rakentuessaan Kannuksen ekoteollisuuspuiston vierestä. Kaasuverkon rakentaminen työllistää paikallisia urakoitsijoita. – Olemme kehittäneet alueella jo pitkään kokonaisuutta, joka koostuu uusiutuvasta energiasta, energian jatkojalostuksesta ja vetytaloudesta. Näin paikalliset hankkeet pääsevät osaksi suurempaa markkinaa. Tästä käymme keskustelua alueiden ja kuntien kanssa. Putken alueelle mahdollisesti suunniteltavat rakennustai muut maanmuokkaustyöt ovat luvanvaraisia. – Alueelle rakennetaan paljon tuulivoimaa, jota voidaan hyödyntää uusiutuvan vedyn tuotannossa. Vedyn siirtoputkissa kohdistuu erityisvaatimuksia muun muassa materiaalien ominaisuuksiin, sanoo riskienhallinta ja turvallisuus -yksikön päällikkö Aki Huomo Gasgridiltä. TIESITKÖ. Ennakoinnin periaatteiden mukaisesti Gasgrid ja viranomaiset varautuvat mahdollisiin poikkeamaja vaaratilanteisiin. Mukana on sekä energian mahdollisia tuottajia että käyttäjiä. 7 KASVUSANOMAT. KeskiPohjanmaalla rakennetaan jo täyttä vauhtia tulevaisuutta, joka perustuu uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön. – Toiminnan tulee lisäksi täyttää lukuisten teknisten standardien vaateet. – Vetylaaksossa voi olla useita vetyä valmistavia tuotantolaitoksia, jotka toimittavat vetyä esimerkiksi terästä, polttoaineita tai muita kemiantuotteita valmistaville yrityksille, Heli Virkki kuvailee. Kuvassa vasemmalta kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen, Sulonen-lehmä, Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö ja YritysKannuksen yrityskehittäjä Noora Pajala. – Alueen kunnat kaavoittavat uusia teollisuus a lueita, jotka mahdollistavat tulevaisuuden investoinnit. Ne luovat työpaikkoja ja yritystoimintaa koko seutukunnalle. Vedyn ohella alueella on tulevaisuudessa tarvetta myös biokaasun siirrolle. Paikallisen jatkojalostuksen merkitys on suuri. Kaasuverkon kehittäminen luo hyvät puitteet työpaikkoja ja verotuloja synnyttävälle paikalliselle teollisuudelle. Putkien kuntoa seurataan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Samaan aikaan teemme investoijien kanssa hankeja konseptisuunnitelmia tulevista hankkeista
Reittisuunnittelussa otetaan huomioon useita eri näkökulmia, ja lopputulos on monen tekijän kompromissi. Kysymyksiä ja vastauksia vetyputkesta Kokosimme yhteen tavallisimmat kysymykset, joita maanomistajat esittävät vetyputkea koskevissa keskustelutilaisuuksissa. Karttanäkymää voi kohdistaa kiinteistöjen tarkkuudella. Vetyinfrastruktuuri luo pohjan vetytaloudelle, joka mahdollistaa merkittäviä investointeja ja vahvistaa Suomen roolia Euroopan vihreässä siirtymässä. Huomioitavia asioita ovat muun muassa kehittyvän vetymarkkinan tarpeet, kuntien omat maankäyttösuunnitelmat ja asutus sekä herkkien alueiden, kuten suojeltujen alueiden, kiertäminen. gasgrid.fi info@gasgrid.fi Q & A GASGRID KU V A G A SG RID Ennen kuin teet rakennustöitä kaasulinjan lähellä, ota yhteyttä Gasgridiin, mieluiten kolme työpäivää aiemmin. Metsäalueilla taas tulee kymmenen metriä leveä käyttöoikeusalue, joka on turvallisuussyistä pidettävä puuttomana. Kartta löytyy osoitteesta gasgrid.fi/karttapalaute. Lähivuosina uudet synteettisen metaanin tuotantolaitokset liittyvät verkkoon, jolloin uusiutuvien kaasujen osuus kasvaa entisestään. • tulevaisuuden monikaasuyhtiö, joka edistää vihreää siirtymää ja energiatehokasta yhteiskuntaa. Miksei putkea rakenneta mereen. Putkilinjan kohdalta katkaistut salaojat korjataan rakentamisen yhteydessä, ja niiden korjaussuunnitelmat ja lopulliset korjaustyöt tehdään sitten, kun vetyputken rakennustyö on alueella päättynyt. Vastaajina ovat Gasgridin luvitusja maankäyttötiimin asiantuntijat. Meressä sijaitsevaan putkeen putkiliitoksen ja yhdysputken rakentaminen olisi erittäin haastavaa. Esimerkiksi maaperätutkimukset ovat erittäin oleellinen osa suunnittelua. Vedyn siirtoverkon avulla maakunnat voivat hyödyntää uusiutuvaan energiaan liittyvät mahdollisuutensa, vähentää päästöjään ja vahvistaa energiaomavaraisuuttaan. • tarjoaa teollisuudelle ja yrityksille turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta kaasujen siirtoa. Miten saan tarkan tiedon suunnitellusta reitistä. Vedyn tuotantoja kulutuslaitokset sijaitsevat mantereella. Miksi vetyverkko rakennetaan. TEKSTI JA KUVA GASGRID • vastaa kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä Suomessa sekä kehittää kansallista vetyverkkoa. Suunnitelmana on rakentaa vedyn siirtoverkko länsirannikkoa pitkin Torniosta eteläiseen Suomeen. Tavoitteena on, että ensimmäiset verkko-osuudet ovat käytössä 2030-luvun alkupuolella. P. Vetyverkon rakentaminen on pitkäjänteinen ja vaiheittain etenevä kokonaisuus. Esimerkiksi erilaiset maaperät. Miksi suuri osa reitistä kulkee viljelyalueilla. • vahvistaa huoltovarmuutta ja energiaitsenäisyyttä keskeisenä osana energiajärjestelmää. Rakentaminen käynnistyy luvituksen jälkeen: ympäristövaikutusten arvioinnit jatkuvat vuoteen 2027, minkä jälkeen aloitetaan ensimmäiset luvitusprosessit. YVA-menettelyiden aikana laaditaan hyvin laajat selvitykset muun muassa alueen luontoarvoista, ja niitä tarkennetaan tarvittaessa edelleen luvitusvaiheissa. Toimipisteet Espoossa, Kouvolassa, Imatralla, Mäntsälässä ja Inkoossa. Linjauksessa suositaan peltoja siksi, että peltoviljely voi jatkua alueella normaaliin tapaan rakennustöiden jälkeen. Verkossa siirretään jo maakaasua, kotimaista biokaasua sekä nesteytettyä maakaasua (LNG). Markkinan kehitys määrittää, milloin ja mistä lähdetään liikkeelle. Miten korjataan putken linjalla kulkevat peltosalaojat. Miten todella monenlaiset luonto-olosuhteet otetaan rakentamisessa huomioon. Suunnittelun tavoitteena on pitää rakentamisesta ja putkesta aiheutuva haitta mahdollisimman vähäisenä. 020 447 8713 8 KASVUSANOMAT. Mitkä ovat reittisuunnittelun pääperiaatteet. Koska verkon rakentaminen alkaa. Reittisuunnitelma on nähtävissä Gasgridin verkkosivuilla karttapalautekanavassa, josta löytyy elokuussa 2026 julkaistu päivitetty reittisuunnitelma. Nykyinen kaasunsiirtoverkko sijaitsee eteläisessä Suomessa. Salaojiin erikoistuneet asiantuntijat korjaavat salaojat rakentamisen jälkeen. Minne vetyverkko rakennetaan