Liikunta & TIEDE 53 6/ 16 • 8 eu ro a TUTKIMUSARTIKKELIT 2016 OSA I LIIKUNTA USKOO HANKKEISIIN KOHTI TUTKIMUSPERUSTEISTA LIIKUNTAPOLITIIKKAA LIIKUNTAFYSIOLOGI HOITOTIIMIN JÄSENEKSI
kari.kalliokoski@utu.fi. Toki liikunnasta innostuneiden vanhempien lapsilla on verraton etu. KARI KALLIOKOSKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Kari Kalliokoski (vast.) Kari L. Vanhemmilla on jo nyt hankaluuksia selvitä niistä. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Arto Hautala Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Arja Sääkslahti Jukka Tiikkaja Kannen kuva: Gorilla/Carl Dahlstedt Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 6 / 2016 ALLA OMENAPUUN K irjoitan tätä pääkirjoitusta joulukuun alussa Rukan rinteillä, jossa olemme viettämässä perinteistä alku talven hiihtoviikkoa per heen kanssa. Aikoinaan urheilleet eivät ole vanhempina tässä mitenkään erityisasemassa. Eläkeläisiä laduilla näkyy, ja on paikalla muutamia muitakin perheitä. Entisten maajoukkuehiihtäjien, Elina ja Karri Hietamäen perhehän siinä sivakoi. Toivotan kaikille lukijoille liikunnallista joulun aikaa ja vauhdikasta vuotta 2017. Tämä toi mieleeni muutaman viikon takaisen Facebookin Hiihtokeskustelu-ryhmän keskustelun, jossa entisten urheilijoiden lasten katsottiin saavan epäreilua etua matkalla urheilumenestykseen, koska saavat laadukkaampaa, jopa ”ammattimaista” valmennusta kotoaan. Mahdollinen urheilumenestys, jos nuori kilpailemisesta kiinnostuu, tulee sitten aikanaan siinä sivussa. Sillä on merkitystä kansanterveyden kannalta ja samalla on mahdollista, että menetämme potentiaalisia urheilijalahjakkuuksia. Entiset urheilijat ovat usein myös seura-aktiiveja ja jakavat näin omaa tietämystään ja kokemuksiaan laajoille harrastajapiireille. Yksi yhteinen piirre ”kilpahiihtoperheiden ja amatööriperheiden”, kuten eräs kyseisen keskustelun kirjoittajista halusi polarisoida, välillä kuitenkin on. Olennaisinta lasten liikuntaan innostamisen kannalta on kuitenkin vanhempien aito innostus liikuntaan ja urheiluun, olivat he sitten taval lisia isiä ja äitejä tai lisäksi vielä entisiä kilpaurheilijoita. Kuten Jukka Tiikkaja toteaa Polttopisteessä-kirjoituksessaan (sivu 23), kustantamisen ja kuljettamisen vaatimukset ovat kasvaneet ja kasvavat koko ajan. Kovimpien kilpahiihtäjien Lapin lumileiriviikot ovat jo takana, kuntohiihtäjät vielä virittelevät suksiaan kotimaisemissaan keväthankia varten. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia panostaa lastensa liikkumiseen. Heidän perheissään liikunnan harrastamiseen innostaminen, ja sittemmin kannustus – kuuluisan kolmen koon periaatteesta ehkä se tärkein – toteutuu helposti. Hetken kesti ennen kuin tunnistin vanhemmat, mutta sitten tuli mieleen vanha sananlasku: ”ei omena kauaksi puusta putoa”. Paino: Forssa Print 2016 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 39 euroa Vuositilaus: 40 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. 53. Useinhan mihin tahansa harrastukseen, josta ollaan palavasti innostuneita, ollaan valmiita uhraa maan sivullisten mielestä tolkuttomasti aikaa ja rahaa. Kyse oli liikunnan riemusta, johon urhei lulliset vanhemmat lapsiaan ohjasivat. Lapsia näytti olevan peräti viisi ja vaikka joukossa oli pieniäkin, kaikilla näytti olevan hauskaa Rukan vaativia kisalatuja kiivetessään ja laskiessaan. Ollaan väärillä vesillä, jos urheilijoita ruvetaan tästä vanhempina syyllistämään, kuten kyseisessä keskustelussa ilmapiiri osin tuntui olevan. Kannustamalla myös vähemmän liikunnallisia perheitä liikunnan pariin päästään monin tavoin parempiin lopputuloksiin. Näkemäni oli kaukana varsinaisesta valmennuksesta. Hiihtoladuilla on hyvin tilaa. Uuden vuoden tavoitteeksi sopisi hyvin, että innostamme itse kukin ainakin yhden lapsen tai nuoren säännöllisen liikuntaharrastuksen pariin. Kaksi kolmesta koosta, siis kustantaminen ja kuljettaminen, vaativat yhtä paljon molem milta. Yksi perhe herätti erityisesti huomioni. Enemmänkin on kyse siitä, että he ovat sisäistäneet liikunnallisen elämän tuoman hyvän ja ovat siksi valmiita panostamaan ehkä muita enemmän lastensa liikkumisen ja urheilun mahdollistamiseen
Jukka Tiikkaja 24 Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua tietoa – kolmasosa suomalaislapsista ja nuorista liikkuu riittävästi. Kari Kalliokoski 4 Liikunnan kehittämisessä uskotaan hank keisiin. Fysiologiaan kuuluu kaiken sen tiedon yhdistäminen ja ymmärtäminen, mikä kuhunkin lopputulokseen johtaa. Saku Rikala 97 Opas virkamiesliikuntaan. 83 EMERITUS IHMETTELEE: Liikuntalääketiede nyt! Matti Uusitupa 84 OPISKELIJA OUNASTELEE: Liikunnanvihaa jasta liikunnan ammattilaiseksi. Susan Eriksson, Veli Liikanen, Anni Rannikko, Santeri Sihvonen, Pasi Torvinen T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 20 Ku va : O M K /V ie st in tä. Tieto kehon stressistä ja siitä palautumisesta antaa mahdollisuuden ehkäistä terveysongelmia. Teijo Pyykkönen 23 POLTTOPISTE: Onko urheilun nykyisillä toimintamalleilla realistista tavoitella laajaa harrastuspohjaa tai menestystä. Vaikka liikunnan edistäminen on kehittynyt myönteiseen suuntaan kehittämiskohteita löytyy edelleen. Annaleena Aira, Katariina Kämppi, Tuija Tammelin 91 Urheiluhistoria tarvitsee vankemman pohjan – ja professuurin. Anna Wallin, Tiina Kujala 49 3–10vuotiaiden lasten motoriset taidot. Tiina Föhr 34 Liikunnan käyttö lääkkeenä ontuu: Liikunta fysiologi hoitotiimin jäseneksi. 89 Lasten ja nuorten liikunta – Suomi kansain välistä keskiarvotasoa. Keille hankeavustukset menevät ja keiden liikuntaa niillä kehitetään. Lapset ja nuoret käyttävät noin puolet valveillaoloajastaan istuen tai makuulla. 63 Urheilun keskusjärjestöjen jäsenmäärissä tapahtuneet maantieteelliset ja historialliset muutokset 1951?1991. Liikuntapolitiikassa ja politiikkatoimien eri vai heissa muu tieto ohittaa tutkimusperusteisen tiedon. Pia Hakamäki, Timo Ståhl 16 Kohti tutkimusperusteista liikuntapolitiikkaa. Pauli Rintala, Arja Sääkslahti, Susanna Iivonen 56 Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Saku Rikala 10 Liikunnan edistäminen kunnissa 2016: Lasten liikuntavuorot yhä useammin maksul lisia. Terveyden huollossa on tarve liikuntafysiologian ja -harjoittelun asiantuntijoille. Jouko Kokkonen 94 Kohti terveempää ikääntymistä. Teijo Pyykkönen TUTKITTUA 99 Tutkimusuutiset 104 Väitösuutiset 2 PÄÄKIRJOITUS: Alla omenapuun. Lääketieteessä tutkimustiedon käyttö hoidon ja hoitotoimenpiteiden perusteena on välttämätöntä. Amanda Silver AJASSA 85 Liikuntalääketieteen arviointi: Yhteistyöelin kehittämään tutkimusta ja koulutusta 86 Vuoden 2016 Liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailun voitto Jaana Sunille 87 Vuoden 2016 Nuori Liikuntalääketieteen tutkija palkinto Paula IsoMarkulle 87 Pohjoismainen liikuntatieteen säätiö lakkaute taan. Juha Peltonen 41 TUTKIMUSARTIKKELIT 2016 OSA I 42 ”Et siinä ois joku pointti” – Opettajaopiske li joiden suhtautuminen teknologian käyttöön liikunnanopetuksessa. Kalle Rantala, Petteri Muukkonen 70 Jääkiekon siirtyminen ulkokentiltä sisälajiksi vuodesta 1965 alkaen. Johanna Eronen, Mikaela von Bonsdorff 96 Urheilun takapuoli. Tiina Kivisaari vaihtoi järjestöpomon hommat virkamiesjohtajan tehtäviin. Riitta-Maija Hämäläinen 20 Tiina Kivisaaren kaksi unelmaa: ”Yhdenver taisuutta liikuntaan, kannustimia hallintoon”. Valtion liikuntahallinto sijoitti 20 miljoonaa euroa liikunnan kehittämishankkeisiin vuonna 2016. Kimmo Isotalo 79 Kirjoitusohjeet, aikataulu ja kirjoittajakutsu 2017 81 LÄHIKUVASSA Heikki Kainulainen: Fysiologi tähyää näkyvissä olevan taakse. Jouko Kokkonen LUETTUA 93 Makkabin 110 vuotta. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehden julkaisemisesta vastaa edelleen nykyinen kustannusliike. Sami Kokko, Anette Mehtälä, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Jari Villberg ja Tommi Vasankari 29 Liikunta ja hyvä kunto vähentävät työstressiä
4 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Teksti: SAKU RIKALA Liikunnan kehittämisessä uskotaan hankkeisiin
20 miljoonan euron kysymys Valtion liikuntamäärärahat olivat vuonna 2016 vajaat 148 miljoonaa euroa. Ehkä viimeistään nyt olisi syytä kysellä myös liikunnan hankeavustusten perään ja pohtia hankemaailman kehittämistä. Liikunnan hankeavustusten perään ei kyselty, ei nyt eikä liiemmin aikaisemminkaan. Laskentatavasta riippuen hankkeisiin ohjat tiin yhteensä 18–20 miljoonaa euroa, jolla toteu tettiin vajaat 1 100 hanketta (Kuvio 1). Ehkä syynä on se, että hankeavustukset ovat pirstoutuneet ja koko naisuutta on ollut vaikea hahmottaa, aivan kuten huippu-urheilun rahoi tus. Kesän aikana puitiin julkisuu dessa Olympiakomitean valtion avustusten käyttöä. Hankkeisiin ohjatut resurssit ovat kasvaneet vuosikymmenen alusta noin 30 prosenttia. Yksittäisille hankkeille ja ohjelmille on löytynyt ymmärrystä ja perustelunsa. Veikkausvoittovaroihin perustuvien liikuntamäärärahojen lisäksi valtion budjettivaroista myönnettiin Liikkuva koulu-ohjelmalle seitsemän miljoonan euron siirtomääräraha lukuvuodelle 2016–2017. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti marraskuussa 2016 työryhmän, jonka tehtävänä on liikunnan ja urheilun avustusjärjestelmien sekä ohjauskeinojen kokonaisvaltainen uudistaminen ja selkiyttäminen. Keille hankeavustukset menevät ja keiden liikuntaa niillä kehitetään. Syksyllä Kilpaja huippuurheilun tutkimuskeskus esitti kolme tulkintaa valtion huippu-urheilun rahoituksesta. 5 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Valtion liikuntahallinto sijoitti 20 miljoonaa euroa liikunnan kehittämishankkeisiin vuonna 2016. V altion liikuntahallinnon rahanjako ja avustuspolitiikka ovat aiheut taneet paljon keskustelua viime aikoi na. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi määrärahoista kehittämishankkeisiin 13 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtion liikuntamäärärahat eivät ole kasvaneet lainkaan, kun huomioidaan rahan arvon kehitys. Kasvanut liikunnan hankemaailma näyttää sirpaleiselta ja vaikeasti hahmotettavalta. Kasvun taustalla ovat suurelta osin lasten ja nuorten liikun. Näitä kysymyksiä on selvitetty ensimmäistä kertaa. Hankeavustukset ovat kasvaneet koko 2010-luvun
Hankkeet kohdistuvat nykyisin arkiliikunnan, terveyttä ja hyvin vointia edistävän liikunnan sekä matalan kynnyksen harrasteja kuntoliikunnan kehittämiseen. 6 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 nan ja terveysliikunnan kasvaneet hankeavustukset sekä uudeksi avustuskohteeksi noussut maahanmuuttajien liikunnan kehittäminen. Kokeilujen ja pilottien lisäk si on rahoitettu kuitenkin vuodesta toiseen kestäviä ohjelmia. Hankemaailman peruselementit ovat säilyneet sama na koko 2010-luvun: lasten ja nuorten liikunta, terveyttä edistävä liikunta ja seuratoiminta. Ei merkittäviä muutoksia painopisteissä Vuonna 2016 rahallisesti mitattuna keskeisimmät lii kunnan kehittämishankkeiden avustuslajit olivat lii kunnallisen elämäntavan tukeminen, Liik kuvan kou lu -ohjelma, Seuratoiminnan kehittämistuki (seu ratuki), Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä maa hanmuuttajien liikunnan tukeminen (Kuvio 2). Kehittämistyön lisäksi avustuksia on käytetty perustoimintaan. Ohjelman painopisteissä on tapahtunut muutoksia, kun aikuisväestön liikunnan kehittäminen on jäänyt pois ja seuratuki on keskittynyt vain lapsiin ja nuoriin. Valtion liikuntamäärärahat ja hankkeiden osuus vuonna 2016.. Liikunnan edistämisessä keskeiset strategiset toimenpiteet suositeltiin toteutettavan ohjelmina, joissa on erillinen rahoitus toteutukseen ja ohjelma-organisaatioon. Uutena isona elementtinä liikunnan hankemaailmaan on noussut maahanmuuttajien liikunnan kehit täminen. Pilottihankemuotona käynnistynyt vähävaraisten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen on laajentunut koskemaan koko ohjelmaa. Kaikkia hankekokonaisuuksia ei toteuteta ohjelmamuotoisina eikä niillä ole koordinointivastuussa olevaa organisaatiota. Seuratoiminnan kehittämistuki nousi 2010-luvulla yhdeksi suurimmista yksittäisistä hankerahoituskokonaisuuksista ja se on säilyttänyt asemansa vuosikymmenen edetessä. Jalkauttamisessa ja juurruttamisessa on ollut paljon toivomisen varaa. Keskeisenä teemana ovat säilyneet vähän liikkuvien lasten aktivointi ja harrastustoiminnan kehittäminen, mutta mukaan on noussut yhä voimakkaammin myös harrastamisen hinta (seuratuki). Kaikilta osin VLN:n suositus ei ole toteutunut. Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen on keskittynyt Liikkuva koulu-ohjelman kasvun ja valtakunnallistumisen myötä entistä enemmän liikkeen lisäämiseen koulupäivän aikana ja osana koulujen toimintakulttuuria. Suosituksen mukaan informaatio-ohjauksen rinnalle tarvittiin ”kokeilevaa ja pilotoivaa jalkauttamismekanismia”. OKM on lisännyt viime vuosina panostuksia terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen, kun samaan aikaan sosiaalija terveysministeriön terveysliikunnan hankeavustukset ovat olleet laskusuunnassa. Hankemaailman osalta on käynyt kuten Valtion liikuntaneuvosto (VLN) suositti arvioinnissaan vuosikymmenen alussa: ”Liikunnan edistämisessä tulisi jatkossa keskittyä ohjelmamuotoiseen kehittämiseen”. Kilpaja huippu-urheilu on jäänyt 2010-luvun edetessä hyvin pieneen rooliin kehittämishankkeissa. Vuodesta 2011 lähtien OKM on myöntänyt kunnille avustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä painopiste on siirtynyt vuosikymmenen edetessä yhä enemmän opetusja kulttuuriministeriölle. Vuosina 2015–2016 on KUVIO 1. Suositus oli ymmärrettävä, sillä hankkeilla valtion liikuntahallinto pystyy parhaiten ohjaamaan liikunnan kehitystä haluamaansa suuntaan (vähän liikkuvat, terveysliikunta, harrastamisen hinta jne.) ja haluamiensa periaatteiden (poikkihallinnollisuus, yhteistyö, yhdenvertaisuus jne.) mukaisesti
KUVA 1. Määrällisesti mitattuna noin 90 prosenttia hankkeista oli toimintaorientoituja paikallishankkeita, joita toteuttivat kuntien liikuntatoimet, kunnan muut hallinnonalat tai paikalliset yhdistykset. Valtaosa paikallistason hankkeita Liikunnan hankemaailma näyttää moninaiselta ja sirpaleiselta. 7 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 tuettu myös vastaanottokeskusten liikuntamahdollisuuksien kehittämistä. Kainuu ja EteläKarjala aktiivisimmat maakunnat Maakunnittain tarkasteltuna ja asukaslukuun suhteutettuna eniten avustuksia keräsivät Kainuu ja Etelä-Karjala (4,8 euroa/asukas). Osa näistä hankkeista oli pieniä muutaman sadan tai tuhannen euron hankkeita, osa isompia useamman kymmenen tuhannen euron hankkeita. Hankkeiden kesto vaihteli 1–3 vuoteen. Alueellisten ja paikallisten hankeavustusten jakautu minen maakunnittain MannerSuomessa vuonna 2016. OKM:n avustamat hankkeet vaihtelevat 500 euron liikuntaryhmä-hankkeesta 100 000 euron valtakunnallisen kehittämishankkeeseen. Näillä alueilla toteutetaan aktiivisesti erilaisia hankkeita aina liikunnallisesta elämäntavasta Liikkuvaan kouluun ja maahanKUVIO 2. Liikunnan kehittämishankkeet osaalueittain opetus ja kulttuuriministeriössä vuonna 2016.. Paikallishankkeisiin ohjattiin reilut 13 miljoonaa euroa. Noin kymmenes hankkeista oli valtakunnallisia tai alueellisia kehittämisorientoituneita hankkeita, joi den toteuttajina olivat pääasiassa valtakunnalliset ja alueelliset toimijat, kuten lajiliitot, aluejärjestöt ja muut liikuntajärjestöt sekä oppilaitokset ja muut jul kiset toimijat. Valtakunnallisiin ja alu eel lisiin hankkeisiin ohjattiin noin 4,5 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet olivat pääasiassa usei den kymmenien tuhansien eurojen hankkeita ja kes toltaan kolmevuotisia
Nämä luvut eivät sisällä vielä mahdollisia muiden rahoituslähteiden hankkeita, kuten EU-hankkeita. Liikunnan hankeavustukset tavoittavat kattavasti koko Suomen. Osa liikuntaseuroista saa seuratukea ja muutama muu yhdistys KKI-hankeavustusta. Helsingin alueella on käynnissä noin 70 eri toimijan liikunnan kehittämishanketta. Vähiten avustuksia ohjautui Keski-Suomeen (1,6 euroa/asukas), Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon (1,8 euroa/asukas). euroa). Yritysten hyödyntäminen liikunnan kehittämisessä on vielä vähäistä. Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen toimijoittain vuonna 2016.. 8 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 kuntaa edistävät yhteisöt. Selkeästi eniten avustuksia järjestöistä keräsivät liikuntajärjestöt (aluejärjestöt, Suomen Latu, Koululiikuntaliitto jne.). Eniten kehittämisavustuksia kunnille Liikuntaa ja liikkumista kehittävät OKM:n avustuksilla pitkälti liikuntakentän tutut toimijat, kuten kunnat, liikuntaseurat ja -järjestöt sekä erilaiset liiKUVIO 3. Kaupunki on mukana liikunnallisen elämäntavan ja maahanmuuttajien liikunnan kehittämishankkeissa sekä Liikkuva koulu-ohjelmassa. Seuraavaksi eniten avustuksia ohjautui tutkimusyhteisöille (1,7 milj. Valtaosa valtakunnallisista tukea saavista toimijoista saa valtion yleisavustusta liikuntaan. Kunnat keräsivät avustuksia vajaat puolet kaikista avustuksista (8,5 milj.). Näillä alueilla osaan kunnista ei ohjautunut lainkaan hankeavustuksia (Kuva 1). Avustuksista lähes kaksi kolmasosaa (11,1 milj.) kohdentui lasten ja nuorten (lanu) liikunnan ja liikuntamahdolmuuttajien liikunnasta seuratukeen. Tutkimusyhteisöjen suuri avustusmäärää koostuu lähinnä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:n saamasta avustuksesta Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteut tamiseen. Hankemaailma keskittyy lapsiin ja nuoriin Liikunnan kehittämisavustusten selkeänä painopisteenä ovat lapset ja nuoret (Kuvio 4). Kunnan alueella käynnissä olevien hankkeiden määrä vaihtelee yhdessä hankkeesta kymmeniin hankkeisiin. Avustuksia myönnettiin vajaasta 300 Manner-Suomen kunnasta lähes 240 kunnan alueelle. Kuntien on arvioitu myöntävän vuosittain liikuntaseuroille 15–20 miljoonaa euroa toiminta-avustuksia, joten valtion myöntämät kehittämisavustukset ovat merkittävä lisäpanostus seuratoimintaan. Monessa keskisuuressa 30 000 asukkaan kunnassa on samanaikaisesti käynnissä kymmenkunta hanketta. Alueilla kaikki kunnat ovat mukana liikunnan hanketoiminnassa, ja alueilla on yksittäisiä aktiivisia hankekuntia, kuten Kajaani, Lappeenranta ja Imatra. Hankeavustukset muodostavat merkittävän lisän kuntien vuosittain saamiin reilun 19 miljoonan euron liikunnan valtion osuuksiin. Järjestöille ohjattiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa kehittämisavustuksia. Hankeavustuksien määrä kunnittain vaihtelee 600 eurosta yli miljoonaan euroon, kun tarkastellaan kaikkien kunnassa toimivien eri toimijoiden (kunnat, yhdistykset ja muut toimijat) saamia avustuksia. Reilu viidennes avustuksista (4,1 milj.) ohjautui liikuntaseuroille. Eniten kehittämisavustuksia myönnettiin kunnille (Kuvio 3)
Hankkeita toteuttivat kunnat ja muut järjestöt (esim. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikäihmiset ovat jääneet hankemaailmassa marginaaliin. SPR) sekä yritykset. Reilu kymmenes avustuksista (1,9 milj.) kohdentui maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Avustus koostui KKI-ohjelmasta ja sen hanketuista sekä liikunnallisen elämäntavan hankkeista. Ei tietoa vaikuttavuudesta ja satunnaista tulosten levittämistä Neljä viidestä liikuntahankkeesta on mukana seurannassa ja arvioinnissa, vähintään osana ohjelman tai laajemman hankekokonaisuuden seurantaa. Ikäihmisten liikuntaa kehitettiin lähinnä kahdella Ikäinstituutin koordinoimalla valtakunnallisella ohjelmalla sekä muutamilla yksittäisillä liikunnallisen elämäntavan hankkeilla. Luonnollisesti kun hankkeiden kirjo on laaja, myös hankkeiden tuottamissa selvityksissä ja arvioin neissa on suurta vaihtelua niin arvioinnin laajuudessa, laadussa kuin toteutustavassa. Vajaa viidennes (3,1 milj.) kehittämisavustuksista myönnettiin kantaväestöön kuuluvien työikäisten ja aikuisväestön liikunnan kehittämiseen. Arviointi ja seuranta on ulkoistettu pääosin LIKES-tutkimuskeskukselle. Erityisryhmien liikunnan mahdollisuuksia kehitettiin muutamissa liikunnallisen elämäntavan hankkeissa, KKI-hanketuella pienissä paikallishankkeissa sekä OKM:n myöntämillä yleisillä projekteilla. Vuonna 2016 avustettiin yhteensä 700 lanu-hankketta, joita toteuttivat lähinnä kunnat (koulut ja liikuntatoimi) sekä liikuntaseurat. Toki erityisryhmien ja ikäihmisten liikuntaa kehitettiin osana muita hankkeita, kuten koko elämänkaarta koskevissa hankkeissa. Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen kohderyhmittäin vuonna 2016.. Yksittäisten hankkeiden arvioinnit ovat lähinnä itsearviointeja tai sidosryhmien arviointeja. Työikäisten liikunnan kehittämisestä vastasivat pääasiassa eri järjestöt ja yhdistykset sekä kunnat ja muut julkiset yhteisöt. Osassa on tutkimusnäyttöä hankkeen tuloksista ja vaikutuksista. Osassa raportoidaan vain, mihin saatu avustus on käytetty. Pääasiassa parhaiten on seurattu ja arvioitu hankkeita, jotka ovat osa ohjelmaa ja joille on varattu seurannalle sekä arvioinnille omat erilliset resurssit, kuten Liikkuva koulu -ohjelma. Kehittämistyöstä vastasivat lähinnä kolmannen sektorin toimijat. Summa pitää sisällään Liikkuva koulu -avustuksen, liikunnallisten elämäntavan lanu-hankkeet sekä seuratuen, joka kohdistuu nykyisin vain lapsiin ja nuoriin. Myös liikuntaneuvontaja palveluketjuhankkeet hyödyttävät erityisryhmiä ja ikäihmisiä. 9 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 lisuuksien kehittämiseen. Valtaosa liikuntahankkeista on resursseiltaan sen verran pieniä, että yksittäisiin hankkeisiin ei ole järkevää sisällyttää ulkopuolista arviointia. Hankkeiden seuranta ja arviointi kohdistuu lähinKUVIO 4. Vain noin kolme prosenttia (0,6 milj.) avustuksista kohdentui suoraan erityisryhmien (vammaiset ja pitkäaikaissairaat) sekä ikäihmisten liikunnan kehittämiseen
Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:3. Syntyneet tulokset jäävät monesti hankkeen toteuttaneen organisaation ja hankkeen sidosryhmien osaamispääomaksi sen sijaan, että tuloksia levitettäisiin muille toimijoille, mikä syö hankemaailman vaikuttavuutta. 10 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 nä siihen, mitä on tehty yksittäisessä hankkeessa. Artikkeli perustuu selvitystyöhön, jossa on hyödynnetty opetusja kulttuuriministeriöltä, aluehallintovirastoilta, LIKES-tutkimuskeskukselta, Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta ja Liikkuva koulu -ohjelmalta saatuja aineistoja. Kohti liikunnan pysyviä käytäntöjä. Liikunnan hyvät käytännöt hankkeen loppuraportti. Opetusja kulttuuriministeriö 2011. Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso – lapset ja nuoret. Valtion liikuntaneuvosto. Liikkuva kouluohjelman internetsivut www.liikkuvakoulu.fi LIKEStutkimuskeskuksen internetsivut www.likes.fi Kunnossa kaiken ikääohjelman internetsivut www.kkiohjelma.fi Opetus ja kulttuuriministeriön internetsivut www.minedu.fi/ OPM/Avustukset/Liikunta Rikala, S. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 6. 2013. Parhaimmillaan pystytään esittämään saavutettuja tuloksia, kuten kuinka monta liikuntaryhmää on perustettu tai kuinka montaa henkilöä on liikutettu. Valtion liikuntaneuvoston arvioinnit 2010: Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi (2003–2009), Liikunnan edistämisen linjoista joulukuussa 2008 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sen toteutuksen arviointi. Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:7. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4. Edelleenkään ei ole riittävästi tietoa hankkeiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, kuten lisäsikö toiminta liikkumista ja jos lisäsi, mikä vaikutus lisääntyneellä liikkumisella oli esimerkiksi terveyteen tai elämänhallintaan. Urheiluseurat kunniaan. 2013. LÄHTEET: Aluehallintoviraston internetsivut www.avi.fi Hossain, T., Suortti, K., Kallio, M. 2012. Liikunnan hanketoiminta – Ruusut, risut ja suositukset. SAKU RIKALA Liikuntatieteen erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: saku.rikala@lts.fi Näkemyksiä liikunnan hankemaailman kehittämiseksi on luettavissa Liikuntatieteellisen Seuran internetsivuilta (www.lts.fi): Liikunnan ohjaus yskii – pelastus hankkeissa. Valtiovarainministeriö.. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2016. ”Liikunnan hyvät käytännöt”-hankkeen väliraportti. (Teijo Pyykkönen ja Saku Rikala). Rikala, S. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 4. Hankkeiden tulosten levittäminen on monesti sattumanvaraista
Esimerkiksi liikuntavuorot ovat seuroille maksullisia yhä useammassa kunnassa. Kehittämiskohteita löytyy edelleen. Valtaosassa kunnista on sovittu terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan koordinointivastuusta ja kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta on edistynyt. 10 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Teksti: PIA HAKAMÄKI, TIMO STÅHL LIIKUNNAN EDISTÄMINEN KUNNISSA 2016: Liikunnan edistäminen kunnissa on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Kuva: GORILLA/HERO
Liikuntalaki (390/2015) on vahvistanut kunnan liikuntapalveluiden peruspalveluluonnetta täsmentämällä kunnan tehtäviä liikunnassa. Tehtävien toteuttaminen tapahtuu parhaimmillaan eri toimialojen yhteistyönä ja kehittämällä sekä paikallista että alueellista yhteistyötä. 11 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Lasten liikuntavuorot yhä useammin maksullisia K unnat ja järjestöt ovat avainasemassa kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden edistämisessä ja liikunnan edellytysten luomisessa. Järjestelmä tukee kuntia niiden oman toiminnan johtamisessa, kehittämisessä, arvioinnissa ja toimeenpanossa.. Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä (TEAviisari) tarjoaa kunnille ajankohtaisen tilannekuvan kunnan liikunnan edistämisen tilanteesta koko maan tilanteeseen verrattuna
Lähes yhtä yleistä on varhaiskasvatuksen liikuntaolosuhteiden esimerkiksi piha-alueiden kehittäminen. Tilastokatsaus 9/2016) Soveltuvin osin raportoidaan myös tuloksia peruskoulujen tiedonkeruusta vuodelta 2015 (THL. Vastaukset pyydettiin 2.5.2016 mennessä, jonka jälkeen vastausaikaa jatkettiin toukokuun loppuun saakka. (THL. Tulos ten mukaan lasten liikunnallisuutta edistävät toimintatavat on kirjattu valtaosassa kunnista (85 %) kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuus liikuntaseuroille vuosina 2010–2016, kuntien prosenttiosuudet. Myös aikuisten harjoitusvuoromaksut ovat yleistyneet (Kuvio 2). Vuonna 2010 vastausaktiivisuus oli 79 % (N=268), vuonna 2012: 68 % (N=230) ja vuonna 2014: 78 % (N=249). KUVIO 1. Kolmessa neljästä (76 %) peruskoulusta koulun piha on liikkumiseen innostava lähiliikuntapaikka, jota hyödynnetään myös koulupäivän ulkopuolella. (THL. Pääsääntöisesti maksut ovat edelleen pieniä, mutta aiempaa harvemmassa kunnassa lasten ja nuorten harjoitusvuorot ovat liikuntaja urheiluseuroille täysin maksuttomia (Kuvio 1). Liikunnan lisääminen oppilaiden koulupäivään oli vuonna 2015 selkeästi yleisempää kuin kaksi vuotta aiemmin. Tulokset raportoidaan terveydenedistämisaktiivisuuden (TEA) viitekehyksen mukaisesti. Tiedonkeruulomake lähetettiin huhtikuussa 2016 kuntien liikuntatoimen johtaville viranhaltijoille sähköpostilla ja paperilla. Reilussa puolessa kouluista (55 %) järjestettiin pitkiä liikuntavälitunteja. Maksupolitiikka kuitenkin vaihtelee kunnan eri liikuntapaikoilla. Vastausprosentti oli 91 (yhteensä 271 kuntaa toimitti tietonsa, N=271). Erityisesti lasten ja nuorten. Tiedonkeruu kuntien liikuntatoimille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuodesta 2010 alkaen kerännyt kahden vuoden välein tietoa liikunnan edistämisestä ja sen muutoksista kunnissa. Vastaava luku kahta vuotta aiemmin oli 70 prosenttia. 12 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Tässä artikkelissa raportoidaan keväällä 2016 kerätyn aineiston keskeisiä tuloksia ja nostetaan esiin muutoksia aiempiin vuosiin 2010–2014 verrattuna. Vuonna 2016 kunnista 61 prosenttia ilmoitti, että koulujen liikuntasalit ovat maksutta seuratoiminnan käytössä. Vastanneet kunnat kattoivat 97 prosenttia koko maan väestöstä. Vastaava luku kahta vuotta aiemmin oli 65 prosenttia. Liikuntavuorojen maksuttomuus on vähenemässä Seurojen lasten ja nuorten harjoitusvuorot koulujen liikuntasaleissa sekä urheiluja pallokentillä ovat suuressa osassa kunnista maksuttomia. Tilastokatsaus 2/2016). Vastaamattomia muistutettiin sekä yhteisesti että kohdennetusti. Kesäkuussa kaikille vastaamattomille myös soitettiin henkilökohtaisesti. Oppilaita oli aktivoitu koulumatkaliikuntaan 65 prosentissa ja koulutettu liikunnan vertaisohjaajiksi 54 prosentissa kouluista. Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo varhaiskasvatuksessa ja kouluissa Varhaiskasvatuksen henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen liikunnallisen arjen luomiseen edellyttää johtajuutta ja koko yhteisön yhdessä tekemistä. Tilastokatsaus 2/2016). Viitekehyksen ulottuvuudet kuvaavat organisaation mitattavia ominaisuuksia, jotka kaikki on huomioitava, jotta organisaatio voi toiminnallaan edistää kuntalaisten liikkumista ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Hieman harvemmin (76 %) kunnissa on järjestetty täydennyskoulutusta liikkumisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Liikunta-aktiivisuuden säännöllinen seuranta yleistynyt Eri-ikäryhmien liikunta-aktiivisuuden seuranta on yleistynyt (Kuvio 3). Aikuisten vuoroissa harjoitusvuorojen maksuttomuus toteutui harvemmin kuin lasten vuoroissa
Kunnissa, joissa oli liikuntasuunnitelma tai kehittämisohjelma, runsaassa kolmanneksessa (38 %) oli huomioitu sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon näkökulma suunnittelussa ja seurannassa on vielä suhteellisen harvinaista. 13 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 liikunta-aktiivisuuden seurannassa oli myönteistä kehitystä vuodesta 2010. Hieman harvinaisempaa oli ikääntyneiden (20 %) ja työikäisten (17 %) liikunta-aktiivisuuden seuranta sukupuolittain. hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa. KUVIO 3. Kansallinen informaatio-ohjaus ei tavoita viranhaltijoita Joka kuudennen kunnan (17 %) liikunnan edistämisestä vastaavassa työryhmässä esimerkiksi johtoryhmässä oli keskusteltu ja päätetty toimenpiteistä liiKUVIO 2. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuustietoja seurattiin sukupuolittain joka neljännessä (25 %) kunnassa. Yli puolet (52 %) kunnista seurasi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vuosittain tai jatkuvasti. Kunnista 35 prosenttia raportoi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuustiedoista myös vuosittaisen yhteenvedon esim. Aikuisten harjoitusvuorojen maksuttomuus liikuntaseuroille vuosina 2010–2016, kuntien prosenttiosuudet. Liikunta-aktiivisuuden seuranta vähintään kahden vuoden välein vuosina 2010–2016, kuntien prosenttiosuudet. Yhdenvertaisuus integroitava laajasti liikuntapalveluiden kehittämiseen Vuoden 2016 tiedonkeruussa selvitettiin ensimmäistä kertaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen toteutumista. (n=226–268 )
14 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 kuntalain (390/2015) perusteella (Kuvio 4). Koordinointi oli 61 prosentissa kuntia kunnan liikuntatoimen vastuulla. Noin puolessa kunnista luottamushenkilöille oli esitelty lasten, nuorten (53 %) tai ikääntyneiden (50 %) liikuntaaktii visuutta. Yleisin esitelty asia oli vuonna 2016 edelleen liikuntapaikkojen käyntitiedot (67 %). Koko kunnan tasolla terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan koordinointivastuusta on sovittu valtaosassa kunnista ja kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seurannasta on tullut yleinen käytäntö. Näyttää siltä, että esim. Jonkin muun toimialan vetämänä poikkihallinnollinen työryhmä, esimerkiksi hyvinvointiryhmä, oli hieman yli puolessa kunnista (52 %). Perusterveydenhuolto koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa vain kolmessa prosentissa ja jokin muu taho 10 prosentissa kaikista kunnista. Päätöksiä käyttövuoroista ja niiden subventiosta ei tule tehdä kuntatalouden kovissa paineissa hätiköiden vaan harkiten ja tietopohjaan perustaen. Valtion informaatio-ohjaus ei selvästikään toimi (n=262–265 ) KUVIO 4. Reilu kolmannes (37 %) kunnista ilmoitti, että työikäisten liikunta-aktiivisuutta oli esitelty vuoden 2015 aikana. Tällä hetkellä valtaosa kuntastrategioista nostaa esiin liikuntakysymykset ja liikunnan edistämiseen liittyvät toimenpiteet näkyvät entistä vahvemmin eri toimialojen esimerkiksi perus koulujen arjessa. Myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta liikunnan edistämisestä löytyy myös useita kehittämiskohteita. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus liikuntaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Valtaosassa (74 %) kunnista oli sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa. Joka viidennessä (20 %) kunnassa koordinaatiokysymystä ei ole ratkaistu. Lasten ja nuorten seuratoimintaan osallistumisen suhteellisen osuuden esittely (37 %) oli harvinaisempaa kuin aiemmin. Vaikka liikuntavuorot eivät näyttele ratkaisevaa osaa lasten ja nuorten harrastamisen kustannuksissa, on maksuttomuus selkeä viesti kunnalta. Poikkihallinnolliset työryhmät olivat yleistyneet kuuden vuoden aikana. Yli puolessa (50–54 %) kunnista kysyttyjä uusia kansallisia ohjelmia tai suosituksia ei ollut käsitelty lainkaan. Kiristyvä talous haasteena Liikunnan edistäminen on kehittynyt kunnissa myönteiseen suuntaan. Liikuntalain, kansallisten ohjelmien ja suositusten käsittely liikunnasta vastaavissa johtoryhmissä kuluneella valtuustokaudella, kuntien prosenttiosuudet.. Luottamushenkilöiden informoinnissa edelleen tekemistä Eri-ikäisten asukkaiden liikunta-aktiivisuustietojen esittelyssä luottamushenkilöhallinnolle ei ollut tapah tunut muutoksia (Kuvio 5). liikuntavuorot ovat liikuntaja urheiluseuroille maksullisia yhä useammassa kunnassa. Poikkihallinnollinen työ on vahvistunut Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan korostavat kuntatason poikkihallinnollisen, -ammatillisen ja -sektoraalisen työn merkitystä väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kokonaisuudessa (Muutosta liikkeellä! 2013). Noin kolmannes (36 %) ilmoitti, että kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä liikunnan edistämisestä vastaavan toimialan vetämänä
Vai pitääkö työpanos ostaa maakunnalta. Sote-uudistuksen myötä kuntaorganisaatioista on katoamassa sosiaalija terveydenhuolto ja sen alan osaajat. Liikunta-aktiivisuuden ja muiden liikuntaan liittyvien tietojen esittely luottamushenkilöille vuosina 2012–2016, kuntien prosenttiosuudet. Tilastokatsaus 9/2016. THL. Järjestelmä tukee kuntia niiden oman toiminnan johtamisessa, kehittämisessä, arvioinnissa ja toimeenpanossa. http://urn.fi/URN:NBN:fife2016051111637 Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2016. Löytyisikö liikunta-alan osaajista resursseja ja osaamista tämän työn koordinoimiseen. Työkalu auttaa saamaan tilanne kuvaa kunnan liikunnan edistämistoiminnan vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. TEAviisari – näyttää kehityksen ja antaa vertailutietoa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä (TEAviisari) tarjoaa kunnille ajankohtaisen tilanne kuvan kunnan liikunnan edistämisen tilanteesta koko maan tilanteeseen verrattuna. Nämä koordinaattorit ovat keskeisessä asemassa kunnan poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinoinnissa. Kuntakohtaiset ja alueelliset ratkaisut toivottavasti tulevat tukemaan ja vahvistamaan koko kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. (www.teaviisari.fi) LÄHTEET: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2015. Kuka jatkossa ottaa vastuun tämän työn koordinoinnista. Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. http://urn.fi/ URN:NBN:fife2016092924505 Liikuntalaki 390/2015 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. 15 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 toivotulla tavalla. Kunnilla on monia muitakin merkittäviä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tehtäviä, kuten muun muassa varhaiskasvatus ja opetus, työllistämistä tukeva toiminta, nuorisotyö, kulttuuri, kaavoitus, asuminen ja liikenne ja maahanmuuttajien kotouttamistoiminta. Sekä opetusja kulttuuriministeriön että kuntien olisi yhdessä pohdittava, miten laajalla asiantuntemuksella valmistellut oppaat, ohjeet ja ohjausdokumentit tavoittaisivat nykyistä paremmin kunnan johdon ja luottamushenkilöt. Keskeisten kansallisten ohjausasiakirjojen käsittely johtoryhmässä tai luottamushenkilöhallinnossa (TEAviisari 2016) ei ole yleistynyt vuosien varrella. PIA HAKAMÄKI, sairaanhoitaja, TtM Erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: pia.hakamaki@thl.fi TIMO STÅHL, LitM, TtT, dosentti Johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: timo.stahl@thl.fi (n=222–266) KUVIO 5. THL. (päivitetty 21.9.2016) www.teaviisari.fi/liikunta. Esimerkiksi kuntien hyvinvointikoordinaattoreista on tällä hetkellä 60 prosenttia sijoitettu sosiaalija terveystoimeen. www.teaviisari.fi Kysymyskohtaiset perustaulukot maakuntien aluejaon ja tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaisesti. http://urn.fi/ URN: ISBN: 978 9520034122 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on myös jatkossa kuntien tehtävä. Tilastokatsaus 2/2016. Näihin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia
Interventiot eli liikunnan lisäämiseen tähtäävien toimien on huomioitava väestön kulttuuriset, maantieteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet. Politiikkatoimet erityisesti terveydenhuollon ulkopuolella (muun muassa kulttuuri-, koulutus-, vapaa-aika-, Lääketieteessä tutkimustiedon käyttö hoidon ja hoitotoimenpiteiden perusteena on välttämätöntä. Kuva: ANTERO AALTONEN 16 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Teksti: RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN Kohti tutkimusperusteista liikuntapolitiikkaa. L iikkumattomuus ja liikunnan vähäisyys vaikuttavat väestön terveyteen ja jotta trendiä voidaan muuttaa, tarvitaan sektorien välistä ja monen tutkimusalan yhteistyötä. Liikuntapolitiikassa ja politiikkatoimien eri vaiheissa muu tieto ohittaa tutkimusperusteisen tiedon.
Liikkumattomuus ja liikunnan vähäisyys ovat globaali trendi, johon hallitukset voivat vaikuttaa strategioilla ja päättäväisillä toimilla, jotta liikunnan mahdollisuuksia voidaan lisätä päivittäisiin toimintoihin (Kohl ym. Lääketieteessä tutkimustiedon käyttö hoidon ja hoitotoimenpiteiden perusteena on välttämätöntä. Sidosryhmien osallistumista edistettiin kansalaisten kuulemisilla ja tapaamisilla kansalaisjärjestöjen ja kansalaisryhmien kanssa. Suomessa erityisesti hallinnon tuki määritteli tutkimustiedon käyttöä. Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimien sektorien välistä yhteistyötä tarkasteltiin eri maissa muun muassa terveys-, sosiaali-, liikenne-, työllisyystai asumissektorien välillä, koska nämä alat on todettu tärkeiksi liikunnan edistämiseksi väestössä. REPOPA – seitsemän maan ja viiden vuoden hanke kartoitti tutkimustiedon käyttöä Tutkimustietoa siitä, kuinka suunnitella ja toteuttaa tutkimusperusteista liikuntapolitiikkaa on vähän. Seitsemän maan (Tanska, Suomi, Italia, Englanti, Romania, Hollanti ja Kanada) yhteisessä tutkimushankkeessa (’Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa’, REPOPA) tutkittiin viiden vuoden ajan miten parhaiten saadaan tutkimustieto liikuntapolitiikkaan ja miten tehdä tutkimusperusteista liikuntapolitiikkaa (Aro ym. Tutkimus tukee vahvasti liikunnan terveysvaikutuksia ja myös asuinympäristön vaikutusta päivittäiseen liikunnan ylläpitämiseen ja terveyteen (Reis ym. Teoreettisia tutkimuksia on vaikea soveltaa politiikkatoimiin. 2012, Hallal ym.2012). Tästä huolimatta liikuntapolitiikka ja politiikkatoimet harvoin tukeutuvat tutkimustietoon ja sen käyttöön politiikkatoimien suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. 2012). Eri sidosryhmien välisessä yhteistyössä todettiin suuria eroja osallistumisen asteessa ja eri hallinnon tasoisella toimijoita huomioitiin ja kuultiin hyvin eri tavoin. Hallinnonalojen yhteistyön edistäminen edellyttää suunnitteluja arviointiresursseja, sopivia työtapoja, viestintää, ja arvostusta monialaiselle yhteistyölle (Hämäläinen ym. Yhteistyö tuo samalla uuden ulottuvuuden liikuntapolitiikkaan – tutkimusperusteisen liikunnan edistämisen kansalaisten terveyden parhaaksi (evidence-informed policy making). Lisäksi tutkimustiedon keräämiseen, kokoamiseen ja kiteyttämiseen politiikkatoimien tarpeisiin vaatii aikaa ja resursseja sekä ymmärrystä politiikkaprosessin tiedon tarpeista prosessin eri vaiheissa: suunnitteluvaiheessa tiedon tarpeet ovat erilaisia kuin politiikkatoimen arvioinnissa (Hämäläinen & Villa 2014, Van de Goor ym. Viranomaisyhteistyön rakenteet, koordinointi ja prosessit vaihtelivat maiden välillä, mutta myös paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Myös käyttäytymisen muutos liikunnan lisäämiseksi on saavutettavissa monissa erilaisissa väestöryhmissä (Heath ym. Liikuntapolitiikassa ja politiikkatoimien eri vaiheissa muu tieto usein ohittaa tutkimusperusteisen tiedon. REPOPAtutkimus osoitti myös, että hallinnolle oli merkittävää hyötyä yhteistyöstä tutkijoitten kanssa politiikkatoimien tutkimuksellisten perusteiden osalta, erityisesti yhteistyöhankkeiden ja niissä syntyneitten suorien kontaktien kautta. 2015, Hämäläinen & Villa, 2013, Hämäläinen & Villa 2014). Myös erilaiset kansalaisten ja asiantuntijoiden kuulemisja muut avoimet tilai suudet hyödyttivät politiikkatoimien valmistelua. 016). Viranomaisten tyypillisiä rakenteita ja poliittisia keskusteluja edustivat valiokunnat, työryhmät ja neuvottelut politiikkatoimien valmistelussa. 2016a). 2016). 2016). Liikuntafysiologian, kansanterveyden, epidemiologian ja käyttäytymistieteiden tutkimukset ovat jo osoittaneet liikunnan taloudelliset ja terveydelliset hyödyt tieteellisesti kontrolloiduissa olosuhteissa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää ja viranomaisten väliset yhteistoiminnan rakenteet edistävät systemaattista yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Välttämättä rahoitettu tutkimus ei vastannut hallinnon tietotarpeita tai rahoituksen teemat eivät vastanneet sen hetkiseen tiedon tarpeeseen. Muu tieto, kuten väestön rakenne, paikalliset arvot ja arvostukset, prioriteetit ja resurssit ovat usein pääosassa politiikkatoimissa (Aro ym. 17 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 suunnittelu-, ja liikennetoimissa sekä kansalaisjärjestöissä) ovat erityisen tärkeitä liikunnan lisäämiseksi. Tutkimus tarvitsee viestintäosaamista Tutkijoilla on tärkeä tiedonvälittäjän rooli. 2008). Koordinointia eri sidosryhmien (ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä yksityisten toimijoiden) välillä samoin kuin prosessien jatkuvuutta ja syvyyttä on syytä parantaa. Tutkimustiedon käyttöä liikunnan politiikkatoimissa tulee toteuttaa yhteistyössä liikuntapolitiikan laatijoiden ja tutkijoiden kanssa. Tutkimustiedon käyttöä helpottavia tekijöitä tutkituissa maissa olivat hallinnon tuki, relevantin tutkimustiedon saavutettavuus ja toimivat yhteistyösuhteet tutkijoiden ja eri sektorien kanssa. Liikunnan lisäämisen tavoitteet terveyden edistämiseksi väestötasolla ovat kiinteässä yhteydessä sosiaalisten suhteiden, ympäristön ja kestävän kehi tyksen tavoitteiden teemoihin (Reis ym. Tähän tarvitaan tutkijoiden ja viestinnän yhteistyötä.
Liikunnan politiikkatoimet eivät erityisesti esittäneet terveyserojen kaventamista kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. 18 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 Tutkimustiedon käyttöä rajoittivat tutkimukseen osallistuneissa maissa päätöksentekoprosessien luon ne, poliittinen tahtotila, tutkimusten ja päätöksen teon erilainen aikajänne, tutkimustiedon sovellettavuus, resurssipula sekä se, ettei tutkimustiedon käytölle ollut yhtenäisiä kriteereitä. Terveyttä edistävän liikunnan politiikkatoimissa on usein pääosassa muu kuin tutkimustieto – kuten väestörakenne, paikalliset arvot, prioriteetit ja resurssit. Terveyttä edistävien liikuntapolitiikan tärkeimmät toimenpiteet kohdistuivat väestön terveydentilaan yleisesti sekä väestön kykyyn kehittää itsenäisesti omaa terveyttään ja liikunnan mahdollisuuksien edistämiseen asuinympäristössä, työpaikoilla ja liikuntapaikoilla (Hämäläinen ym. Eri toimijat halusivat esittää huolensa ja aikomuksena liikunnan edistämiseksi väestötasolla, mutta toimenpiteet jäivät usein symbolisiksi. Päätöksentekijöitten kiinnostus tutkimustiedon käyttöä kohtaan ja kyky ymmärtää tieteellistä tietoa vaikuttivat myös (Hämäläinen & Villa 2014, Van de Goor ym. REPOPA hankkeessa luotiin tutkimustuloksia mukailevia indikaattoreita tutkimusperusteiselle politiikkatoimelle. Hanketta rahoitti Euroopan unionin tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma. REPOPA (RESEARCH INTO POLICY TO ENHANCE PHYSICAL ACTIVITY) – Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävässä liikuntapolitiikassa kuudessa EU:n jäsenmaassa ja Kanadassa. Tutkimustiedon käyttöön vaikuttivat organisaation painoarvo yleensä, poliittiset vaikuttimet tutkimustiedon käytölle sekä tutkimustiedon sekoittuminen poliittiseen tahtotilaan. Ensin kokeiltiin politiikkapelien soveltamista sektorien välisen yhteistyön parantamiseksi. Toisessa interventiotutkimuksessa tavoitteena oli tutkimusperusteisten politiikkatoimien toteuttaminen kuudessa, tarveja johtamisperusteisessa paikallisesti räätälöidyssä interventiossa (Bertram ym. Tähän tarvitaan tutkijoiden ja viestinnän yhteistyötä. Julkaisussa ilmaistut mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eikä Euroopan komissio tai kukaan sitä edustava henkilö vastaa julkaisun sisällön käytöstä.. 2015). 2016). Liikunnan politiikkatoimissa ei myöskään esitetty tavoitteena tasa-arvoista liikuntapolitiikkaa tai eriarvoisuuden vähentämistä yleisesti tai erityisesti liikunnan eriarvoisuuden vähen tämistä eri väestöryhmien välillä (Hämäläinen ym. Näin saatiin lisätietoa tutkimustiedon käytön vahvistamisesta politiikkatoimissa (Lau ym. Hankkeessa syntyneet indikaattorit ja lyhennelmät tutkimusperusteisuudesta päätöksenteossa tarjoavat käytännöllisiä välineitä tutkijoille ja politiikkatoimien laatijoille. Analyysit tehtiin kuudesta kansallisesta politiikkatoimesta (yksi Englannista, kolme Suomesta ja kaksi Romaniasta), kolmesta alueellisesta politiikkatoimesta (yksi Tanskasta, Suomesta ja Romaniasta) ja viidestä paikallisesta politiikkatoimesta (yksi Englannista ja Suomesta sekä kolme Tanskasta) (Hämäläinen ym. Kokeiluilla kuvaa mahdollisuuksista REPOPA hankkeessa tehtiin interventio, eli toteutettiin liikunnan edistämisen toimenpiteitä kolmessa maassa kahdella eri tavalla. 2016). 2016). Tutkimustulokset tulee rapor toida ja niistä tulee kertoa riittävän selkeästi. Lisätietoja: www.repopa.eu ja erikoistutkija Riitta-Maija Hämäläinen, sähköposti:riitta-maija.hamalainen@thl.fi. 2016b). Terveyttä edistäviä liikunnan politiikkatoimia tutkittiin REPOPAhankkeessa myös tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Rahoitus: Näihin tuloksiin johtanut tutkimus on saanut rahoitusta Euroopan yhteisön seitsemännestä puiteohjelmasta (FP7/2007– 2013) avustussopimuksen nro (281532) mukaisesti ajalla lokakuu 2011–syyskuu 2016. • Viisivuotinen hanke päättyi 30.9.2016. 2016b). Tutkimusprosessi vahvisti ja lisäsi indikaattorien sopivuutta liikunnan ja monen muunkin aihealueen politiikkatoimien tutkimusperusteiselle kehittämiselle (www.repopa.eu). Interventiot lisäsivät tutkimustiedon huomioimista, priorisointia ja politiikkatoimien tavoitteiden ja eri ihmisryhmien huomioimista toimien valmistelussa (Eklund Karlsson ym. Puute voimavaroista, ajasta ja osaamisesta tutkimustulosten hyödyntämisessä estivät tutkimusperusteista politiikkatoimien valmistelua. 2015). • Hanke tutki tutkimustiedon roolia ja käyttöä terveyttä edistävän liikuntapolitiikassa, miten tutkimustiedon käyttöä voidaan edistää ja miten arvioida indikaattorien avulla tutkimusperusteista liikunnan politiikkatoimea. Välineet luovat edellytyksiä sille, että tutkimusperusteinen politiikkatoimien valmistelu vahvistuu, edistyy ja valtavirtaistuu (Bertram ym. Indikaattorien valintaan ja vahvistamiseen käytettiin sähköistä Delfoi-haastattelumenetelmää ja konsensuskokouksia kuudessa maassa. 2016b). Teoreettisia tutkimuksia on vaikea sinällään soveltaa politiikkatoimiin
R-M., van de Goor, L., Skovgaard, T., et al. 2008. Tiedejulkaisut eivät usein huomioi tutkimusta, joka käyttää monitieteisiä menetelmiä, tutkii metodeja ja malleja tutkimustiedon käyttöönoton parantamiseksi eri sektoreilla, organisaatioissa tai politiikkatoimissa. What Hinders Integration of Evidence in Public Health Policy: Differences in the Worlds of Policymakers and Researchers. Cross-sector cooperation in health enhancing physical activity policy making: more potential than achievements. Tutkimustiedon käyttö terveyttä edistävien liikunnan politiikkatoimien valmistelussa. 2016. (tulossa). Health Promotion International 31, 1–10. 19 LIIKUNTA & TIEDE 53 • 6/ 2016 REPOPA-hankkeen terveyttä edistävien liikunnan politiikkatoimien tutkiminen eri maissa ja eri alueilla toteutettiin luonnollisessa koeasetelmassa. Päättäjien ja tutkijoiden yhteistyö tuo uuden ulottuvuuden liikuntapolitiikkaan – tutkimusperusteisen liikunnan edistämisen kansalaisten terveyden parhaaksi.. Reis, R.S., Salvo, D., Ogilvie, D.S., Lambert, E.V., Goenka, S., Brownson, R.C. An evaluation of equity and equality in physical activity policies in four European countries. Eur J Public Health (25), s3. van de Goor, IAM, Hämäläinen R-M, Syed AM, Juel Lau C, Sandu P, Spitters H, Eklund Karlsson L, Rus D, Valente A, Castellani T, Aro AR. A study in six EU countries. Hämäläinen, R-M., Aro, A.R., van de Goor, L., Juel Lau, C., Jakobsen, M.W., et al. Hämäläinen, R-M., Sandu, P., Syed, A.M., Jakobsen, M.W. Involvement of external stakeholders in local health policymaking process: a case study from Odense Municipality, Denmark. Evidence and Policy. Lancet 380, 247–257. Hämäläinen, R-M., Villa T. Interventioiden suunnittelu oli haastavaa, sillä niiden haluttiin koko ajan muuttuvassa ympäristössä toteuttavan keskeisimpiä liikunnan politiikkatoimien tavoitteita. Lancet 380, 272–281. 2014. 2016. Impact of policy game on insight and attitude to inter sectoral policy processes – EU country cases. Siksi tarvitaan lisäresursseja luonnollisessa koeympäristössä tehtävälle tutkimukselle. 2012. Global physical activity levels: surveillance progress, pitfalls, and prospects. 2016. Lau, CJ., Glümer, C., Spitters, H.P.E.M., Sandu, P., Rus, D., et al. 2013. International Journal for Equity in Health (hyväksytty julkaistavaksi). 17.4.2016. 2015. 3rd., Craig, C.L., Lambert, E.V..., and for the Lancet Physical Activity Series Working Group. (2), 14. Liikunta & Tiede 51 (1), 36–43 Kohl, H.W. Eklund Karlsson, L., Jakobsen, MW., Winblad Heiberg, M. ’Implementation science’ on joukko tutkimusmenetelmiä, jotka eivät toteuta vallalla olevaa tieteellistä paradigmaa, jossa kaikki tutkimuksen osa-alueet ovat tiukasti kontrolloituja. Integrating research evidence and physical activity policy making – REPOPA project. Liikunta & Tiede 50 (1). and Aro, AR. 2015. Bertram, M., Loncarevic, N., Castellani, T., Valente, A., Gulis, G., Aro, A.R. Health Res Policy Syst (14), 33. Bertram, M., Radl-Karimi, C., Loncarevic, N., Togersen, M., Skovgaard, T., et al. 2015. Heath, G.W., Parra, D.C., Sarmiento, O.L..., and for the Lancet Physical Activity Series Working Group. 2016b. Planning locally tailored interventions on evidence informed policymaking – needs assessment, design and methods. Eur J Public Health 18, 548–549. Exploring the use of research evidence in health enhancing physical activity policies. 2016. 2012. Hämäläinen, R-M., Aro, A.R., Juel Lau, C., Rus, D., Cori, L., et al. RIITTA-MAIJA HÄMÄLÄINEN, FT Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti:riitta-maija.hamalainen@thl.fi LÄHTEET: Aro, A.R., Bertram, M., Hämäläinen. Health Res Policy System (3), 2. Scaling up physical activity interventions worldwide: stepping up to larger and smarter approaches to get people moving. How could we start to develop indicators for evidence-informed policy making in public health and health promotion. Evidence-based intervention in physical activity: lessons from around the world. Liikunnan politiikkatoimien suunnittelu, toteutus ja arviointi ovat kontekstiriippuvaista. Hämäläinen, R-M., Villa, T. Health Res Policy (13), 43. Lancet 380, 294–305. Hallal, P.C., Andersen, L.B., Bull, F.C..., and for the Lancet Physical Activity Series Working Group. Contextual evidence in clinical medicine and health promotion. REPOPA-hanke kartoittaa tutkimustiedon käyttöä liikunnan politiikkatoimissa EU-maissa. 2015. 2012The pandemic of physical inactivity: global action for public health. 2016a. Lancet 388 (10051), 1337–1348. Aro, A.R., Smith, J., Dekker, J. Health Policy