Liikunta & TIEDE 52 6/ 15 • 8 eu ro a LIIKUNTAAN KANNATTAA SIJOITTAA TUTKIMUSARTIKKELIT 2015 OSA I VOIMAA JA KESTÄVYYTTÄ: YHDESSÄ – VAAN EI MITEN VAAN KUNTIEN SOVELTAVAN LIIKUNNAN KEHITTÄMINEN KAIPAA UUTTA SUUNTAA
Liikuntalääketieteen päivillä saatiin täs täkin oiva esimerkki. Näistä pienistä puroista ne miljardit koos tuvat, sekä ennaltaehkäisyssä että hoidossa. Myös liikunnan yhteydessä. kari.kalliokoski@utu.fi Ku va : H A N N A O K SA N E N /T U R U N Y LI O P IS TO. Potilasta kohti säästöä kertyi tonnin luokkaa ja kun infarkti kuitenkin iskee vuosittain noin 25 000 potilaaseen, niin rohkeimmissa arvioissa puhutaan jopa 25 miljoonan euron säästöistä pelkästään näillä potilailla. Kyseistä sadetta on ollut valitettavan vähän liikkeellä. Vaikka otetaan huomioon, että reilu kolmannes tässä tutkimuksessa liikunnalliseen kuntoutukseen arvotuista ei halunnut tätä ”ihmelääkettä”, niin silti päädytään reilun 15 miljoonan säästöihin. KARI KALLIOKOSKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Kari Kalliokoski (vast.) Kari L. Tästä on hyvä jatkaa. Lainaan Harri Sieväsen kir joituksen otsikkoa (”Kaatumisten ehkäisy ei taloutta kaada”) ja lisään vettä myllyyn väittämällä, että sanan ”Kaatumisten” tilal le voisi laittaa minkä tahansa sairauden, jos ehkäisykeinona käytetään liikuntaa. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Arto Hautala Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Timo Ståhl Arja Sääkslahti Jukka Tiikkaja Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Lainaan tähän, luvan saatuani, yhden päivien vakiokävijän Kati Pasasen kommenttia Facebookissa: ”Oli muuten ehkä kaikkien aikojen parhaat liikunta lääketieteen päivät! Erittäin hyvä ja yhte näinen ohjelma kansainvälisillä puhujilla höystettynä ja jopa illanvietossa oli uutta ilmettä”. 52. Medikalisaatiosta puhutaan. Tai paremminkin liikkumatto muuden, jonka ylimääräiset kustannukset yhteiskunnalle lasketaan miljardeissa. Liikunnallistaminen pitäisi saada medikalisaation tilalle. Yhteiskunnan ainakin osittain korvaamien pillerihoitojen käytöstä sairauksien eh käisyyn ei selvitäkään niin vähillä kustan nuksilla. Päivien suunnittelussa oli otettu rohkeita uudisaskeleita ja annettu nuoremmalle kaartille mahdollisuus ohjelmantekoon. Arto Hautalan joh tamassa oululaistutkimuksessa osoitettiin kuinka paljon kustannustehokkaampaa on hoitaa sydäninfarktipotilaita liikunnalli sella kuntoutuksella kuin tavanmukaisella hoitolinjalla. Mutta ettei tämäkin kirjoitus menisi pelkästään paasauslinjalle, palaan vielä Lii kuntalääketieteen päivien jälkitunnelmiin. Lehtemme tässä numerossa on kolmen näillä päivillä esiintyneen asiantuntijan oivalliset kir joitukset. Löytyisikö tähän riittävästi yhteistä tahtoa. Siinä he olivatkin onnistuneet hienosti ja päiviltä saatu palaute oli voittopuolisesti positiivista. Eikä suotta. Paino: Forssa Print 2015 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Rahasta puhuttiin tiukasti myös Tampe reella syyskuussa pidetyillä Valtakunnal lisilla terveysliikuntapäivillä. Sen puolesta Teppo Järvinenkin jaksaa, onneksi, saarnata. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 6 / 2015 FYRKKAA ”S e ei tuo onnee, mut hel pottaa arkee” räppäi lee muuan herra Tiihonen ja jatkaa ”Jos sataa, suo sittelen ottaa tal teen”. Mutta ei liikunta ole kustannustehokasta pelkästään sairauksien ehkäisyssä, vaan se on sitä myös hoitomuotona jo sairastuneel le. Haaveissani olisi, että liikun talääketieteen päivistä voitaisiin rakentaa rapakontakaisen mallin (ACSM) mukai sesti myös liikuntabiologeja kiinnostava ja liikunnan kenttää laajemminkin yhdistävä tapahtuma. Puhe on tietysti rahasta, josta puhetta on viime aikoina riittänytkin. Aihe oli vahvasti esillä reilu kuukausi sitten Helsingissä pidetyillä liikuntalääketieteen päivillä, jossa erityisesti Teppo Järvisen ja Simo Taimelan aiheeseen pureutuneet, kriittissävyisetkin, esitykset saivat kiitosta. Aina on kuitenkin vara myös parantaa ja yksi usein keskusteluissakin esillä ollut huolenaihe näiden päivien suhteen on Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen porukan vähäinen osallistumi nen päiville
Henri Hytönen, Lasse Rautio, Juha Kokkonen, Marja Kokkonen 70 Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille – tunnettuus, toteutumisarvio ja huoli alakoululaisten vanhempien keskuudessa. Liikkumisen aloittaminen vaatii poistumista mukavuusalueelta; työtuolista, autosta, koti sohvalta. Yhdistetty vaatii sekä kestävyyttä että voimaa. Pekka Oja 16 Käyttäjänsä tunteva liikuntasovellus motivoi. Päivi Kolu 8 Kaatumisten ehkäisy ei taloutta kaada. Ritva Taipale 44 Voimaa ja kestävyyttä – hallitusti. Aino Ahtinen 21 POLTTOPISTE: Yhteiskuntasopimusta myös koulutusalalle. Liikunta on tutkitusti toimivaa ennaltaehkäisyä niihin kaikkiin. Lasse Mikkelsson 104 Konkreettisia ideoita vahvuuksilla valmentamiseen. Menestyvätkö liikkujat työ markkinoilla paremmin, kun mittarina käytetään vuotuisia ansiotuloja tai työllistymistä. Kim Forsblom, Taru Lintunen, Niilo Konttinen 86 Sukupolvikokemukset urheilun kentillä – esimerkkinä yleisurheilu. Omat kouluvuodet ovat varteenotettavia observoinnin oppivuosia opettajaksi aikovalle. Aivan näin mahtava urheilun merkitys ei ole ollut. Urheilija tarvitsee tukea vamman ja uran päättymisen psykososiaalisten seurausten kanssa pärjäämiseen. Pertti Pohjolainen, Arto Tiihonen 93 Kirjoitusohjeet ja aikataulut 2016 AJASSA 95 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus palkinto Kirsti Uusi-Rasille 95 Walk21 – askeleen edellä. Mari Lehmuskallio, Laura Konkarikoski, Tiia-Maria Tiistola 78 Tavoiteristiriita ja kiinteys – tapausja seuranta tutkimus yhdestä naisten SM-tason ringettejoukkueesta. Tukija liikuntaelin sai raudet ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yli puolet kaikista yli kymmenen päivänsairauspoissa oloista. Jaana Kari 14 HEAT on työkalu kävelyn ja pyöräilyn talou dellisten hyötyjen arvioimiseen. Kari Keskinen 22 Terveys ja hyvinvointi on liikuntaja kansanterveysjärjestöjen yhteinen maali. Riitta Asanti 103 Lasten ja nuorten hyvä harjoittelu. Haasteena on saada optimaalista hyötyä molemmista treenimuodoista, erityisesti paljon ja kovaa treenaavilla urheilijoilla. 57 Urheiltiinko Suomi itsenäiseksi. Mia Sinervä 100 NÄIN MAAILMALLA: Aussifudis on oma maailmansa. Jouko Kokkonen 61 TUTKIMUSARTIKKELIT 2015 OSA I 62 Suomen CDG-malli: Oppilaiden kokemukset oppijakeskeisestä liikunnanopetusinterventiosta. Vähintään joka kolmas kotona asuville ikä ihmisille tapahtuva kaatumisvamma voitaisiin estää helposti toteutettavalla tasapainoa ja lihasvoimaa lisäävällä liikuntaharjoittelulla. Monna Arvinen-Barrow, Anu Nässi, Montse Ruiz 50 Oppilas on opettajan itsekasvatuksen peili. Timo Rantalainen LUETTUA 102 Liikunta varhaiskasvatuksessa. Saku Rikala 38 Voimaa ja kestävyyttä: Yhdessä – vaan ei miten vaan. Lyhyissä sairauspoissaoloissa selkäkipu on toiseksi yleisin syy flunssan jälkeen. Harri Sievänen 12 Mitä tiedämme liikunnan ja työurien välisistä yhteyksistä. Kati Kauravaara, Kaisa Koivuniemi 28 Tuttu ja tuntematon valtion liikuntaneuvosto. Teijo Pyykkönen 35 Kuntien soveltavan liikunnan kehittäminen kaipaa uutta suuntaa. Kari Kalliokoski 4 Työssä käyvien liikuntaan sijoittaminen on kannattava investointi. Sanna Ojajärvi 97 Gymnaestrada 2015 Helsinki toi euroja ja lisäsi kiinnostusta voimistelua kohtaan 98 Voimaja kestävyysharjoittelun yhdistäminen aiheena Jyväskylässä 99 OPISKELIJA OUNASTELEE: Liikunnallistamista päivittämään. Risto Pakarinen TUTKITTUA 105 Tutkimusuutiset 110 Väitösuutiset 2 PÄÄKIRJOITUS: Fyrkkaa. 45 Kun vamma päättää, milloin ura loppuu. Urheilun on sanottu jopa mahdollistaneen Suomen itsenäistymisen. Seppo Penttinen T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 28 Ku va : TE IJ O P Y Y K K Ö N E N
5 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 P ääosa, eli 87 prosenttia työnantajista tukee työntekijöidensä liikunnan harrastamista esimerkiksi liikuntaseteleiden ja liikuntapäivien muodossa, koska säännöllisen liikunnan harrastamisen on todettu olevan yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen määrään ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiseen erityisesti tukija liikuntaelinsairauksissa. Työn kuormituksen vähenemisen ja arkea helpottavan teknologian yleistymisen seurauksena ongelmana on kuitenkin tällä hetkellä väestön liikkumattomuus, sillä puolet suomalaisista (46,4 prosenttia) ei liiku terveyden kannalta riittävästi (ATH-tulosraportti 2015). Määrä oli kaksinkertainen raskasta fyysistä työtä tekevillä, kuten siivoojilla ja lähihoitajilla. Sairauspoissaolot suuri kustannusten aiheuttaja Kansainvälisten väestötutkimusten mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat suorat kustannukset muodostavat teollisuusmaissa 1–4 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, mutta saiTeksti: PÄIVI KOLU Hyväkuntoinen työntekijä säästää rahaa. Kuva: LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN. Kaikki alat huomioiden jokainen työntekijä oli viime vuonna keskimäärin 17 päivää sairauslomalla. Säännöllisen liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti useimpiin sairauksiin ja elämänlaatuun (PAGAC 2008). Liikunta on tutkitusti toimivaa ennaltaehkäisyä niihin kaikkiin. Lyhyissä sairauspoissaoloissa selkäkipu on toiseksi yleisin syy flunssan jälkeen. Liikkumattomuuden yhteiskunnan kustannuksia lisäävä vaikutus perustuu sekä lisääntyneisiin suoriin kustannuksiin (terveydenhuollon käynnit, sairaalapäivät, toimenpiteet, lääkkeet, ennaltaehkäisyn kustannukset) että epäsuoriin kustannuksiin (sairauspoissaolot, tuottavuuden heikentyminen, työkyvyttömyyseläkkeet). Säännöllisesti rasittavaa liikuntaa harrastavilla on vähemmän tukija liikuntaelinsairauksista ja mielenterveysongelmista aiheutuvia yli kolmen kuukauden sairauspoissaoloja kuin liikunnallsesti passiivisilla ja kohtuutehoista liikuntaa harrastavilla (Holopainen ym 2012). Tukija liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yli puolet kaikista yli kymmenen päivän sairauspoissaoloista. Liikkumattomuuden yleistyminen lisää kroonisten sairauksien riskiä ja vähentää terveiden elinvuosien määrää. Terveysliikuntasuosituksen mukaan jokaisen tulisi liikunnan myönteisten vaikutusten saavuttamiseksi liikkua ripeää kävelyä vastaavalla teholla vähintään puoli tuntia viidesti viikossa tai vastaavasti harrastaa rasittavaa liikuntaa vähintään 75 minuuttia viikossa ja kohentaa lihaskuntoa ainakin kahdesti viikossa (Liikuntapiirakka, UKK-instituutti)
2006). Viime vuonna jokaista työikäistä kohden kertyi keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää (Työterveyslaitos 2015). Sairauspoissaolojen kokonaismäärä ja yleisimmät poissaolojen syyt ovat pysyneet lukumäärältään lähes muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden ajan, huolimatta sairauspoissaolopäivien määrässä tapahtuvasta säännöllisestä aaltomaisesta vaihtelusta. 2012). Yleisimmät sairauspoissaolojen aiheuttajat ovat tukija liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt, jotka aiheuttavat yli puolet (57,6 prosenttia) kaikista yli kymmenen päivän sairauspoissaoloista, joiden kustannuksiin Kela osallistuu maksamalla sairauspäivärahaa (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). 6 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 rauspoissaolojen kustannukset ovat huomattavasti terveyspalveluiden käyttöä ja lääkitystä suuremmat (Davis ym. Suurimman yksittäisen ryhmän muodostavat erilaiset selkäsairaudet, joista alaselkäkipu on yleisin. Sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset taas ovat huomattavasti terveyspalveluiden ja lääkityksen käyttöä suuremmat.. Helsingin kaupungin työntekijöillä toteutetun seurantatutkimuksen perusteella säännöllisesti rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli vähemmän tukija liikuntaelinsairauksista ja mielenterveysongelmista aiheutuvia yli kolmen kuukauden sairauspoissaoloja kuin liikunnallisesti passiivisilla ja kohtuutehoista liikuntaa harrastavilla (Holopainen ym. Liikunnan ja sairauspoissaolojen yhteyttä on tarkasteltu kirjallisuudessa runsaasti ja suurimmassa osassa tutkimuksista on näyttöä liikunnan hyödystä sairauspoissaolojen vähenemiseen (Amlani & Munir 2014) tai pienempään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiin (Lahti 2011). Haastetta tutkimusten vertailuun ja tulosten tulkintaan tuovat kuitenkin erot tutkimusten sisällössä, seurannan kestossa ja tulosten raportoinnin tarkkuudessa. Mielenterveysongelmien osuus sairauspoissaoloista on 24,8 prosenttia, ja masennus yhtenä mielialahäiriön muotona on yleisin sairauspoissaolon syy (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). Mielenkiintoista tutkimuksessa oli, että rasittavan liikunnan kestolla ei ollut yhteyttä sairauspoissaoloihin, ainoastaan liikunnan teholla. Samansuuntainen tulos havaittiin myös toisessa seurantatutkimuksessa, jossa säännöllinen vähintään kahdesti viikossa toteutettu vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen määrän liikkumattomiin verrattuna erityisesti tuki ja liikuntaelinongelmien osalta (Amelsvoort ym. Tehokkaan lihaskuntohar joittelun on todettu vähentävän hieman sairauspoissaolojen kestoa pitkään jatkuneessa selkäkivussa (Schaafsma ym. 2013), mutta toisaalta on myös näyttöä selän neutraaliasennon hallinnan, ergonomisten työasentojen ja työtyytyväisyyden myönteisestä vaikutuksesta selkäkipuun (Waddel & Burton 2001). Vastaavasti alankomaalaistutkimuksessa havaittiin yhteys rasittavan kolmesti viikossa tapahtuvan liikunnan ja vähäisemmän sairauspoissaolojen määrän välillä (Proper ym. Tuoreen Henkilöstöliikuntabarometrin (2015) mukaan suurimassa osassa työpaikoista (87 prosenttia) työntekijöiden liikuntaan kannustetaan esimerkiksi liikuntaseteleiden, taukoliikunnan, kuntotestien avulla tai järjestämällä suihkutilat ja pyörien säilytysmahdollisuus työmatkaliikkujien käyttöön. Miten yleisimpiä sairauspoissaoloja voisi vähentää. Selkäkivun ehkäisy vaatii yleensä heikkoon lihaskuntoon, selän keskiasennon hallintaan ja työasentoihin puuttumisen lisäksi myös muihin riskitekijöihin, kuten tupakointiin puuttumista. 2006). Rahallinen panos työntekijän liikuntaan tuo eurot moninkertaisesti takasin Liikunnan hyödyistä kertyneeseen tutkimustietoon perustuen sekä yhteiskunta että työnantajat haluavat edistää liikunnan harrastamista, sillä säännöllinen liikunnan lisääminen auttaa vähentämään sekä yleisempiä sairauspoissaoloja että vähentää riskiä sairastua sydänja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, verenpainetautiin sekä rintaja paksusuolisyöpään. Säännöllisen Pelkästään liikkumattomuuden aiheuttamat suorat kustannukset ovat 1–4 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista teollisuusmaissa. Toisaalta liikunnan lisääntymisen varjopuolena on kasvanut liikenneja liikuntatapaturmien riski. Tukija liikuntaelinongelmat muodostavat kolmanneksen (32,8 prosenttia) sairauspoissaoloista, mikä tarkoitti viime vuonna noin 4,8 miljoonaa Kelan korvaamaa sairauspoissaolopäivää (Kelan sairausvakuutustilasto 2014). Työantajat kokevatkin työntekijöiden liikuntaan panostamisen sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaolona. Lyhyissä sairauspoissaoloissa selkäkipu on toiseksi yleisin syy flunssan jälkeen. 2014)
2015). Cochrane Database Syst Rev. 2006 Leisure time physical activity and sickness absenteeism; a prospective study. 46:5, 397–411. Buchner, D. Review. Prev Med. Tämän vuoksi työnantajien tulisi panostaa työmatkaliikkujien huomioimiseen suihkutilojen, pukuhuoneiden ja pyörien asianmukaisen säilytyspaikan muodossa. Liikunta & Tiede 48:6, 11–15. Pereira, MJ. Coombes, BK. Swaen, GM. http://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-sairausvakuutustilasto Viitattu 16.11.2015. Van der Beek, AJ. Syy työpaikalla toteutettujen liikuntaohjelmien heikolle kustannusvaikuttavuudelle on tutkimusjoukon valikoituneisuus, sillä niihin osallistuvat työntekijät, jotka omaavat jo valmiiksi terveyden kannalta paremmat elintavat ja vähemmän terveysongelmia kuin työpaikan liikuntaohjelmiin osallistumattomat (Vehtari ym. Kant, I. Vartiainen, E & Koskinen, S. Kaikkonen, R. Taimela, S. 2015. Koskela, T. Tehokas liikkuja sairastaa vähemmän. Liu-Ambrose, T. Johnston, V. 51:2, 124–135. Amlani, NM & Munir,F. 2008. Occup Med (Lond). 2014. Verbeek, JH. Waddell G & Burton AK. 44:7, 887–907. Salmon, J. Davis, JC. Helsinki: Helsingin yliopisto. Macri, E. PÄIVI KOLU, TtM, fysioterapeutti Tutkija UKK-instituutti, Tampere Sähköposti: paivi.kolu@uta.fi LÄHTEET: Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Lahti, J. 2011. 2014. http://www.hel.fi/static/public/hela/ Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-0129_Kslk_1_El/20D7C1CF-C105-420E-9CFB-F39A88D58DF6/Liite. Pratt, M. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. Härkänen, T. http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTUvMDkvMTYvMDhfMzRfMjdfNTU0X1JBUE9SVFRJX0hlbmtpbF9zdF9saWlrdW50YWJhcm9tZXRyaV8yMDE1LnBkZiJdXQ/RAPORTTI%20Henkil%C3%B6st%C3 %B6liikuntabarometri%202015.pdf Viitattu 13.11.2015. Sports Med. al-Tunaiji, H. http://www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport. Spigt, MG. Hildebrandt, VH. 2013. Blair, SN. Koskenniemi, T. Review. van Mechelen, W. Occupational health guidelines for the management of low back pain at work: evidence review. Occup Med (Lond). Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2015. van der Beek, AJ. Whelan, K. Washington, DC: U.S. Schaafsma, FG. Borland, J. Ball, K. Khan, KM; EPIC Group. Ahonen, J. Br J Sports Med. Tulos kevyen liikunnan vaikuttavuudesta on rohkaiseva, sillä masentuneella kynnys liikunnan aloittamiseen on usein tavallista korkeampi. Bryan, S. 2001. Hendriks, MR. 56:3, 210–212. Dose-response relation between physical activity and sick leave. van den Heuvel, SG. Teychenne, M. 48:12, 947–951. Department of Health and Human Services. van Amelsvoort, LG. Verhagen, E. Tilastokeskuksen mukaan työmatkat etenkin kaupungeissa ovat melko lyhyitä ja runsas puolet (59 prosenttia) työmatkoista koko maassa oli alle kymmenen kilometriä (mediaanipituus 7,4 km). Murto, J. php?osoitin=ath_phexcer_guidel_not_cr&alue1=ath_626&alue2= ath_626&kuvio=age_group&vuodet=year_2015 Viitattu 9.11.2015. Arjen askareiden ja työn fyysisten vaatimusten keventymisen seurauksena kaupunkisuunnittelun merkitys esimerkiksi turvallisen työmatkaliikunnan toteutumiseksi korostuu. 2012). Paananen, M. 7 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 liikunnan merkitystä masennuksen hoidossa ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tulisi korostaa aikaisempaa voimakkaammin, sillä suomalaiseen aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan liikunnallisesti passiivisilla oli lähes kolminkertainen määrä mielenterveysongelmista johtuvia sairauspoissaoloja verrattuna hyvin aktiivisiin liikkujiin (Holopainen ym. The impact of onsite workplace health-enhancing physical activity interventions on worker productivity: a systematic review. van der Es-Lambeek ,LC. Toisaalta kansainvälisten tutkimusten mukaan masennusoireiden hoidossa vaikuttavan viikoittaisen liikunta-annoksen määrä vaihtelee terveysliikuntasuosituksen täyttävästä lii kunnasta lyhytkestoiseen liikuntaan, sillä hyviä tuloksia on saatu myös terveysliikuntasuositusta lyhyemmillä liikunta-annoksilla (20–60 minuuttia/ viikko) ja teholtaan kevyellä liikunnalla (Teychenne ym. 2014. Weiler, R. 2015. Holopainen, E., Lahti, J., Rahkonen, O., Lahelma, E., & Laaksonen, M. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Pentala, O. Proper, KI. 30;8:CD001822. The influence of selective participation in a physical activity intervention on the generalizability of findings. 2015. Reijonsaari, K. Comans, TA. Occup Environ Med. Kahilakoski, OP. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kevyen liikenteen väylien rakentaminen on todettu erityisen kustannusvaikuttavaksi ja esimerkiksi tuoreen helsinkiläisselvityksen mukaan pyörätieinvestoinnit pääkaupunkiseudulla tuovat hyödyn kahdeksankertaisena takaisin muun muassa terveyshyötyinä (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013). Virtala, E. 2015. J Occup Environ Med. Viitattu 12.11.2015. Suomen Lääkärilehti, 67:14–15, 1155–1159. 2012. Does physical activity have an impact on sickness absence. Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia. http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Sairauspoissaolojen_lasku_kunnissa_on_pysahtynyt.aspx Viitattu 16.11.2015. 2014). 2008. Vehtari, A. pdf Viitattu 14.11.2015. Physical conditioning as part of a return to work strategy to reduce sickness absence for workers with back pain. Kelan sairausvakuutustilasto. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report. 2015. Windt, J. Morrow, JR Jr, van Mechelen, W. 40:2, 173–178. 56:3, 291–297.. Ojajärvi, A. A1 – A10. http://www.terveytemme.fi/ath/2015/graph/select. Liikuntapiirakka. Br J Sports Med. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Huolimatta säännöllisen liikunnan terveysvaikutuksista työpaikalla toteutetuilla liikuntainterventioilla ei ole useimmissa tutkimuksissa todettu olevan hyötyä tuottavuuden näkökulmasta, kun mittarina käytetään sairauspoissaolojen vähenemistä ja työtehon lisääntymistä (Pereira ym. 2013. A review. 2006. 72:6, 401–412. pdf Viitattu 9.11.2015. 2014. Työterveyslaitos. Tämä siitäkin huolimatta, että interventioista on hyötyä työntekijän kunnon ja terveyden kannalta. 2008). Henkilöstöliikuntabarometri. Consensus statement from the first Economics of Physical Inactivity Consensus (EPIC) conference (Vancouver). De Vroome, EM. http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka
Epidemiologisten tutkimusten mukaan lonkkamurtumien vuosittainen lukumäärä näyttää tasaantuneen noin 7000 murtuman tasolle vuodesta 1997 lähtien. Yli 80-vuotiaista ja laitoshoidossa olevista jo puolet kaatuu vuosittain. Joka vuosi noin joka seitsemäs ikäihminen kaatuu vähintään kaksi kertaa, monet useammin. Melkein kaikki lonkkamurtumat (> 90 prosenttia) ovat kaatumisten aiheuttamia. Kaatumisten seurauksena kuolee vuosittain neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa. Kaatumisongelma ei ole siis häviämässä mihinkään, vaan tehokkaita ja laajasti sovellettavia keinoja kaatumisvammojen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt ja lähiHeikentynyt fyysinen toimintakyky, ei ikä sinänsä, on useimmissa tapauksissa kohonneen kaatumisriskin taustalla. Myös elämänlaatu voi heiketä hyvin paljon. Joka viides sisällä tapahtunut yli 75-vuotiaan kaatuminen aiheuttaa sairaalassa hoidettavan vamman. Ikään ei voi vaikuttaa, mutta toimintakykyyn voi.. Kaatumiset ovat kolmanneksi suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maassamme (Murray ym 2015). K aatumiset ovat hyvin yleisiä ikääntyvässä väestössä. Kaatumisten aiheuttamien vakavien päävammojen lukumäärä kasvaa kuitenkin edelleen voimakkaasti. Kaatumisia ja varsinkin niiden aiheuttamia vammoja voidaan kuitenkin vähentää merkittävästi yksinkertaisin keinoin – liikunnalla. Lonkkamurtumien aiheuttamat kustannukset vastaavat yli puolta kaikkien murtumien aiheuttamista kustannuksista. Yksi lonkkamurtuma voi pahimmillaan aiheuttaa useiden kymmenien tuhansien eurojen laskun ensimmäisen vuoden aikana ja aiIkäihmisten kaatumiset aiheuttavat Suomessa useiden satojen miljoonien vuosittaiset sairaalapäiväkustannukset, muista kustannuksista ja inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Lonkkamurtuma on vakavin ja eniten kustannuksia aiheuttava kaatumisvamma, joista enin osa sattuu yli 80-vuotiaille. 9 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 Teksti: HARRI SIEVÄNEN Kaatumisten ehkäisy ei taloutta kaada tulevaisuudessa entistä enemmän. Luu (esimerkiksi ranne, olkaluu tai nikama) murtuu 5–10 prosentissa kaatumistapauksista ja 1–2 prosenttia kaatumisista aiheuttaa lonkkamurtuman. Vuonna 2040 heitä on jo noin miljoona, mikä tarkoittaa sitä, että paljon kaatuilevien ikäihmisten osuus vain kasvaa ja mitä ilmeisimmin myös kaatumisvammoja tapahtuu entistä enemmän. Lisäksi noin joka kymmenes aiemmin kotona asuneesta ikäihmisestä joutuu pysyvästi laitoshoitoon ja vain harva lonkkamurtuman kärsineistä kuntoutuu murtumaa edeltävälle tasolle. On ehkä yllättävää, että sisällä tapahtunut kaatuminen edellyttää sairaalatasoista hoitoa kaksi kertaa useammin kuin ulkona tapahtunut kaatuminen. Sisätiloissa kaatumiset vaativat enemmän hoitoa – lonkkamurtumat vakavimpia Mitä vanhempi henkilö on kyseessä, sitä todennäköisempää on hoidon tarve. Joka vuosi joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu ja puolet heistä toistamiseen. Kaatumiset ovat kolmanneksi suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maassamme. Sisällä tapahtuu noin 40 prosenttia kaikista iäkkäiden kaatumisista ja ne synnyttävät enemmän pelkoa kuin ulkona tapahtuneet kaatumiset. Joka toinen iäkkään kaatuminen aiheuttaa jonkinasteisen vamman, mutta onneksi iso osa näistä on itse hoidettavissa olevia kolhuja ja kipuja. Kuitenkin 20–50 prosenttia ikäihmisten kaatumisista edellyttää terveydenhuollon kontaktia ja mahdollista hoitoa. Suomalaisen väestö ikääntyy siten, että seuraavien 30 vuoden aikana yli 75-vuotiaiden lukumäärä kaksinkertaistuu. Vakavuutta korostaa se, että kolmannes lonkkamurtumapotilaista kuolee vuoden sisällä murtumasta
Vastaus ei ole aivan yksinkertainen. On huomattava, että vammoja ehkäisevä vaikutus oli havaittavissa jo kahden vuoden kestoisen liikuntaintervention aikana. Niin ikään kaatumisen pelko – oli sitten varsinainen kaatuilija tai ei – voi rajoittaa liikkumista ja kaventaa elinpiiriä sekä lisätä sisällä oleilua, mikä taas johtaa vähitellen toimintakyvyn heikkenemiseen. Viiden vuoden seurannassa havaittiin noin puolet vähemmän hoitoa vaativia kaatumisvammoja ja vain neljäsosa murtumista niillä kotona-asuvilla 70–80 -vuotiailla naisilla, jotka olivat tutkimuksen alussa osallistuneet vuoden kestoiseen yhdistettyyn tasapaino-, hyppelyja voimaharjoitteluun (Karinkanta ym 2015). Toisaalta on hyvä muistaa, että aina kun liikumme, altistamme itsemme kaatumiselle – sattumalta kun ei voi suojautua. Liikunnasta saatavat hyödyt ovat paljon suuremmat kuin mahdolliset haitat. Kaatuminenhan on tunnetusti monen syyn summa, johon vaikuttavat yhdessä niin henkilön sisäiset tekijät (ikä, sukupuoli, fyysinen toimintakyky, tasapaino, sairaudet ja lääkitykset) sekä ulkoiset tekijät (valaistus, liukkaus). Näin ollen vähenevien taloudellisten resurssien maailmassa on hyvä kysyä, mikä on paras keino vähentää kaatumisten aiheuttamia vammoja ja mihin kohderyhmään toimet tulisi ensisijaisesti kohdistaa. Mitä enemmän toimintakyvyssä ja tasapainossa on ongelmia, sitä todennäköisempää kaatuminen on. Yhdistetty tasapainoja voimaharjoittelu ehkäisee vammoja aiheuttavia kaatumisia tehokkaasti ja hyödyt ovat todennettavissa käytännössä välittömästi. Tuoreiden meta-analyysien mukaan tasapainoa ja lihasvoimaa lisäävällä liikuntaharjoittelulla niin ryhmässä kuin kotona voidaan kaatumisia vähentää noin kolmanneksella, kodin vaaratekijöiden poistamisella voidaan korkeassa kaatumisriskissä olevilta henkilöiltä (ei siis kaikilta!) estää kaatumisia niin ikään kolmanneksella, näkökykyä parantavalla kaihileikkauksella kaatumisista estetään myös kolmannes, moniin tekijöihin samanaikaisesti vaikuttavilla interventioilla noin neljännes ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden poistamisella jopa kaksi kolmannesta kaatumisista (Gillespie ym 2012). Jostain syystä liikuntaa harrastavat kaatuvat vain turvallisemmin. Epidemiologinen näyttö liikunnan lonkkamurtumia vähentävästä vaikutuksesta on myös varsin vakuuttavaa. Vuonna 2030, jos lonkkamurtumien esiintyvyyttä ei saada edelleen pienennettyä, niiden määrä ja niistä syntyvät kustannukset kaksinkertaistuvat. Nykyisin lonkkamurtumista aiheutuu vuosittain arviolta noin 150 miljoonan euron kustannukset eli noin 400 000 euroa joka ikinen päivä. Jos liikunnan harrastaminen väheni pysyvästi, riski. Suomalaisen väestön yleinen vanheneminen ja heikentyminen ovat kiistattomia tosiasioita, joista jälkimmäiseen voi vaikuttaa. Liikkuva kaatuu turvallisemmin Kaatumisten ehkäisyssä keskeinen kysymys on, pitääkö yrittää vaikuttaa moniin tekijöihin samanaikaisesti vai riittäisikö yhteen tekijään vaikuttaminen. Nämä tulokset ovat täysin linjassa omien tuoreiden tutkimustemme kanssa. Omaishoitaja puolestaan voi ajan puutteen vuoksi vähentää omaa liikuntaansa ja kunnostaan huolehtimista ja siten menettää pikkuhiljaa myös omaa toimintakykyään. Voi väittää, että kaatuminenhan ei itsessään ole ongelma – ellei se aiheuta hoitoa vaativaa vammaa (tai aiheuta pelkoa, joka johtaa liikkumisen vähenemiseen). Ikään ei voi vaikuttaa – toimintakykyyn voi Syystä tai toisesta heikentynyt fyysinen toimintakyky, ei ikä sinänsä, on useimmissa tapauksissa kohonneen kaatumisriskin taustalla. Kaatumisten ehkäisyä on tähän mennessä tutkittu useissa pätevissä asetelmissa monesta näkökulmasta. Useista erilaisista tutkimuksista tehdyn meta-analyysin mukaan murtumariski vähenee naisilla keskimäärin 38 prosenttia ja miehillä 45 prosenttia (Moayeeri 2008) Amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin 61 200 iältään 40–77 -vuotiasta naista 12 vuoden ajan, oli lonkkamurtuma riski 40 prosenttia pienempi niillä, jotka liikkuivat reippaasti vähintään neljä tuntia alle tunnin liikkuviin verrattuna (Feskanich ym 2002). Kuitenkin riski kannattaa ottaa, kunhan tietää mitä tekee. Vakuuttavaa tieteellistä näyttöä on saatu muun muas sa siitä, mikä vaikuttaa ja mikä ei, ja missä kohderyhmässä. Esimerkiksi akuutin sairauden aiheuttama useamman päivän kestoinen vuodelepo johtaa nopeasti voimien hiipumiseen, jotka eivät itsestään välttämättä palaudu. Kaikkiin tekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta selvät yksilölliset vaaratekijät on syytä aina poistaa tai korjata mahdollisuuksien mukaan. Kaikissa näissä tilanteissa riski kaatua ja vammautua kasvaa. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että kaatumisten vähentäminen ei liikuntaharjoittelun avulla välttämättä onnistu, mutta vammojen vähentäminen näyttää onnistuvan. 10 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 heuttaa kuluja useille seuraaville vuosille. Parempi kehon hallinta tasapainon menettämistilanteessa on todennäköisesti tämän taustalla. Ruotsalaisessa yli 2000 49–51 -vuotiaan miehen 35 vuoden kestoisessa seurannassa lonkkamurtumia oli 60 prosenttia vähemmän niillä miehillä, jotka harrastivat reipasta kuntotai hyötyliikuntaa vähintään kolme tuntia viikossa liikuntaa harrastamattomiin verrattuna (Michaelsson ym 2007). Kummassakin seurantatutkimuksessa liikuntakäyttäytymisen muutos näkyi lonkkamurtumariskissä. Tuore meta-analyysi osoittavat, että liikuntaharjoittelu yksittäisenä ehkäisytoimenpiteenä vähentää hoitoa vaativia vammakaatumisia noin 30–40 prosenttia ja murtumia jopa yli 60 prosenttia (El-Khoury ym 2013). Niin ikään havaittiin puolet vähemmän hoitoa vaativia kaatumisvammoja niillä kotona asuvilla 70–80 –vuotiailla naisilla, jotka osallistuivat yhdistettyyn tasapainoja voimaharjoitteluun D-vitamiinilisästä riippumatta (Uusi-Rasi ym 2015). Ikäihmisen toimintakyky voi heiketä nopeasti ja sen taustalla on usein monia syitä. Ja jos niin mihin
Larsson, S. Vessby, B. A cost-benefit analysis of three older adult fall prevention interventions. 11 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 kasvoi. Stevens, J.A. Cochrane Database Systematic Reviews 9, CD007146. & Sievänen, H. Interventions for preventing falls in older people living in the community. The association between physical activity and osteoporotic fractures: a review of the evidence and implications for future research. 2008. Kannus, P. Tässä ryhmässä vaikutukset olisivat todennäköisesti optimaalisimmat. Uusi-Rasi, K. Yli 75-vuotiailla suomalaisilla kestävyysliikuntasuositus toteutuu reilulla kymmenellä prosentilla miehistä ja vajaalla kymmenellä prosentilla naisista, lihaskuntoharjoittelusuositus vain kuudella prosentilla. 2012. Berglund, L. Yhteiskunnan säästöt voisivat olla valtavat – kolmanneksen säästö kaatumisvammojen kuluista tarkoittaa vähintään yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaiset ikäihmiset liikkuvat keskimäärin vähän. Combined resistance and balance-jumping exercise reduces older women’s injurious falls and fractures: a 5-year followup study. Gates, S., Clemson, L.M.& Lamb, S.E. Sherrington, C. Liikuntaharjoittelun tulisi siis olla pysyvää ja säännöllistä, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Barber, R.M. & Dargent-Molina, P. Heinonen, A. Gillespie, W.J. Mitä enemmän liikkui, sitä pienempi oli lonkkamurtumariski. Foreman, K.J. 2013 The effect of fall prevention exercise programmes on fall induced injuries in community dwelling older adults: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patil, R. 2015. Olofsson, H. PLoS Medicine 4(6), e199. Tehokkaita ja laajasti sovellettavia liikunnallisia keinoja on tarjolla runsaasti ja ne ovat helposti yhdis tettävissä jokapäiväiseen elämään. Yli 100 miljoonan säästöt. JAMA Internal Medicine 175(5), 703–711. Tärkeä kohderyhmä on vielä kotona asuvat ikäihmiset, joilla on alkavia merkkejä toimintakyvyn vajauksesta. Jos taas säännöllinen liikunta lisääntyi, riski pieneni. Moayyeri, A. Tilaa parannukselle on todella paljon ja eri toimijoiden tulisikin miettiä houkuttelevia keinoja, joilla mahdollisimman moni ikäihminen saataisiin mukaan liikunnalliseen toimintaan. Tässä yhteydessä on hyvä myös miettiä, onko omaehtoinen turvallinen liikuntaharrastus ylipäätänsä todellinen kustannus. ym 2015. Varsin vahvan ja johdonmukaisen tieteellisen näytön perusteella voi liioittelematta todeta, että vähintään joka kolmas kotona asuville ikäihmisille tapahtuva kaatumisvamma voitaisiin estää helposti toteutettavalla tasapainoa ja lihasvoimaa lisäävällä liikuntaharjoittelulla. Kannus, P. & Arias, I. 2002. Sen mukaan tällaiset ohjatut liikuntaohjelmat olisivat kustannustehokkaita, mikäli kaatumisriskiä kyetään alentamaan 10–20 prosenttia, mikä ei ole lainkaan mahdoton tavoite edellä esitetyn tutkimusnäytön valossa. Charles, M.A. BMJ 347, f6234 Feskanich, D. Uusi-Rasi, K. 2015. Cassou, B. www.kaatumisseula.fi Liikuntaharjoittelun tulee olla pysyvää ja säännöllistä. Age & Ageing 44(5), 784–789 Michaelsson, K. Tuoreessa analyysissä arvioitiin kolmen erilaisen kaatumisten vähentämiseen tähtäävän liikuntaohjelman (muun muassa OTAGO) kustannusvaikuttavuutta (Carande-Kulis ym 2015). Annals of Epidemiology 18(11), 827–835. Karinkanta, S. Näin ollen sijoitettu raha voisi ”palautua” jopa moninkertaisesti alentuneiden terveydenhoitokustannusten muodossa. Niin ikään havaittiin selvä annosvaste. Willett, W & Colditz, G. Robertson, M.C. Mallmin, H. El-Khoury, F. Exercise and vitamin D in fall prevention among older wome: a randomized clinical trial. Gillespie, L.D. Global, regional, and national disability-adjusted life years (DALYs) for 306 diseases and injuries and healthy life expectancy (HALE) for 188 countries, 1990-2013: quantifying the epidemiological transition. Jensevik, K. 2015. Lamberg-Allardt, C. Positiiviset vaikutukset ovat varsin ilmeiset. 2007. Tokola, K. Karinkanta, S. Murray, C.J. Liikuntaharjoittelun kustannusvaikuttavuutta on toistaiseksi tutkittu vähän. & Sievänen, H. JAMA 288(18), 2300–2306. Journal of Safety Research 52, 65–70. HARRI SIEVÄNEN, TkT, dosentti Tutkimusjohtaja UKK-instituutti, Tampere Sähköposti: harri.sievanen@uta.fi LÄHTEET: Carande-Kulis, V. Beattie, B.L. & Melhus, H. Florence, C.S. Walking and leisure time activity and risk of hip fracture in postmenopausal women. Tärkeä kohderyhmä on vielä kotona asuvat ikäihmiset, joilla on alkavia merkkejä toimintakyvyn vajauksesta.. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Lancet S0140-6736(15)61340-X. Leisure physical activity and the risk of fracture in men
Mitä tiedämme tähän mennessä. Sen sijaan, että keskittyisin liian vähäisestä liikunnasta yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin tai ylipäätään puhuisin euroista, pohdin kysymystä työn taloustieteen ja yksilön työurien näkökulmasta. Roothin (2011) tutkimuksessa puolestaan tarkasteltiin kestävyyskunnon (mittarina VO 2max ) ja ansiotulojen välisiä yhteyksiä ruotsalaisilla miehillä (N = 446 930). Tällä hetkellä huoltosuhde on noin 58. Tätä kautta he voivat myös olla tuottavampia työntekijöitä, heidän koettu työkykynsä on parempi ja sairauspoissaoloja kertyy vuositasolla vähemmän (Lahti 2010; Lahti 2013). Esimerkiksi Lechnerin (2009) mukaan liikunnallisesti aktiiviset työntekijät ansaitsivat keskimäärin noin 1 200 euroa enemmän vuodessa, 16 vuoden ajan, verrattuna vähän liikkuviin. Onko liikunnalla merkitystä työurien kehityksessä. Liikunnallisesti aktiiviset työikäiset ovat keskimäärin terveempiä kuin heidän vähemmän liikkuvat kollegansa (Lee ym. On myös osoitettu, Menestyvätkö liikkujat työmarkkinoilla paremmin, kun mittarina käytetään vuotuisia ansiotuloja tai työllistymistä. 2012). Julkiseen keskusteluun onkin noussut niin sanottu hintalappukeskustelu liian vähäisen liikunnan kansantaloudelle aiheuttamista kustannuksista. M iltä työurat näyttävät 30 vuoden päästä, kun tämän hetken alakouluikäiset ovat parhaassa työiässä. Menestyvätkö liikkujat vähän liikkuvia paremmin työmarkkinoilla, kun mittarina käytetään esimerkiksi vuotuisia ansiotuloja tai työllistymistä. Vuonna 2045 sen arvioidaan olevan jo 70. Laskun jyrkin vaihe näyttäisi olevan takana, mutta väestöllisen huoltosuhteen (lasten ja eläkeläisten määrä sataa työikäistä kohden) ennustetaan yhä heikkenevän. Eniten työikäisiä oli vuonna 2009: 3,55 miljoonaa henkilöä. Tulosten mukaan kestävyyskunnon merkitys tuloihin olisi verrattain yhtä suuri kuin yksi lisävuosi koulutusta tai reilu vuosi lisää työkokemusta. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan (Suomen virallinen tilasto [SVT]) työikäisen väestön määrä Suomessa laskee nykyisestä 3,48 miljoonasta 3,46 miljoonaan vuoteen 2045 mennessä. 2000; Ewing 1998; Ewing 2007; Hyytinen & Lahtonen 2013; Kosteas 2012; Lechner 2009; Long & Caudill 1991) tai työllistymistä (Cabane 2014; Kavetsos 2011; Rooth 2011; Stevenson 2010). Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Samansuuntaisia tuloksia saivat myös Hyytinen ja Lahtonen (2013) tutkiessaan suomalaisia kaksosmiehiä (N = 5042), heidän liikuntataustaansa ja pitkän aikavälin (15 vuotta) ansiotuloja. Esille nousseita termejä ovat muun muassa terveydenhuoltomenot, kustannusvaikuttavuus, sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, ennenaikainen eläköityminen ja kestävyysvaje. Aktiiviseen ryhmään luokiteltujen (liikuntaa vähintään kuusi kertaa kuukaudessa, vähintään 30 minuutin jaksoissa) ansiotulot olivat noin 14–17 prosenttia korkeammat verrattuna vähemmän liikkuvien ryhmään. Näyttäisi myös siltä, että liikunta toimii yhtenä indikaattorina työmarkkinoilla menestymiselle, erityisesti silloin, kun mittarina käytetään vuotuisia ansiotuloja (Barron ym. En toki kokonaan sivuuta euroja, sillä eurot ja dollarit pyörivät laskuissa mukana, mutta tilipussin haltijana on yhteiskunnan sijasta työtä tekevä henkilö. 12 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 Teksti: JAANA KARI Mitä tiedämme liikunnan ja työurien välisistä yhteyksistä. miettiä myös yhteiskunnan näkövinkkelistä, kunhan vain ensin tiedämme, onko liikunnan ja työurien välillä yhteys. Ajattelu ei poissulje sitä, etteikö hintalappuja voisi jälkeenpäin Työnhakijan liikunnallisuudella on merkitystä työnhakuprosessissa.. Koko yhteiskuntaa koskeva keskustelu on tärkeää, mutta näen, että on hyvä pohtia myös sitä, miten liikunta mahdollisesti näyttäytyy työtä tekevän henkilön omassa arjessa ja omassa taloudessa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kääntää paletti toisinpäin
The effect of exercise on earnings: evidence from the NLSY. Labour Economics 18, 399–409. Lisääkö liikunta lapsuudessa terveyttämme tai muokkaako käyttäytymistämme niin, että meistä voisi kasvaa tuottavampia, tehokkaampia tai kyvykkäämpiä työntekijöitä. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 20 (2), 191–199. Lee, I. The impact of participation in intercollegiate athletics on income and graduation. Yhtenä reittinä voivat olla liikunnan terveysvaikutukset eli se, että liikunnallisesti aktiivisemmat henkilöt ovat terveempiä, mikä lisää heidän tuottavuuttaan vähentämällä esimerkiksi sairauspoissaoloja tai parantamalla työssä suoriutumista. 2014. Raitakari, OT. The labor market effects of high school athletic participation: evidence from wage and fridge benefit differentials. Income and Physical Activity among Adults: Evidence from Self-Reported and Pedometer-Based Physical Activity Measurements. Lahti, J. 2009. 1991. & Tammelin, TH. Liikunta lapsuudessa – työmarkkinatulemat Aiemmat tutkimukset tukevat näkemystä, että liikunnalla ja erityisesti aikuisiän liikunnalla olisi myönteinen merkitys työmarkkinatulemiin. Journal of Health Economics 28, 839–854. 2010. & Katzmarzyk, P. Terveys, sosiaaliset suhteet vai positiivinen syrjintä. International Journal of Sport Finance 9 (3), 261–280. Lahti, J. & Rahkonen, O. 2012. Lobelo, F. Beyond the classroom: using Title IX to measure the return to high school sports. & Laaksonen, M. Hutri-Kähönen, N. Sen sijaan tietoa lapsuudessa harrastetun liikunnan ja työmuuttujien välisistä yhteyksistä ei ole. Lechner, M. Lahelma, E. Lancet 380 (9838), 219–229. ISSN=1798-5137. The impact of physical activity on employment. The effect of physical activity on long-term income. Leisure-time physical activity and disability retirement: a prospective cohort study. 2011. Sports, exercise, and labor market outcomes. Entä onko harrastetun liikunnan laadulla merkitystä, eli onko yhteyksissä eroa riippuen siitä, käytetäänkö mittarina liikuntakertojen määrää viikossa, urheiluseuratoimintaan osallistumista vai kenties kilpaurheilua. & Caudill, S. Kavetsos, G. http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_ fi.html. Pehkonen, J. Stevenson, B. Kosteas, V. Shiroma, E. Eroavatko tulokset naisten ja miesten välillä. 2010. Ewing, B. Helsinki: Tilastokeskus. Journal of Socio Economics 40, 775-779. 2015. Long-run labour market and health effects of individual sports activities. Ei myöskään ole selvää, mikä mekanismi liikunnan ja työmuuttujien välillä on. 2013. The impact of physical activity on sickness absences. 2011. Toisin sanoen jos liikunnan määrää on mitattu samanaikaisesti kun henkilö on työmarkkinoilla, ei voida poissulkea työmarkkinoiden merkitystä liikunnan harrastamiselle. Siksi emme voi kokonaan unohtaa mahdollista käänteisen kausaliteetin ongelmaa. Review of Economic Statistics 82 (3), 409–421. Laaksonen, M. Unemployment duration and sport participation. 1998. PLoS ONE 10 (8), e0135651. Rooth, DO. & Waddel, G. Kyse voi olla myös positiivisesta syrjinnästä. Sosiaaliset suhteet ovat toinen mahdollinen mekanismi. LÄHTEET Barron, J. Rahkonen, O. Long, J. & Lahtonen, J. Voittajina ovat niin yhteiskunta, työnantajat kuin työtä tekevä väestö. Ewing, B. 13 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 että työnhakijan liikunnallisuudella olisi merkitystä työnhakuprosessissa (Rooth 2011; Cabane 2014). Tarkemmin sanottuna lähetettäessä fiktiivisiä työhakemuksia (8 466 työhakemusta, 3 821 työnantajaa) ne työnhakijat, jotka ilmoittivat harrastavansa liikuntaa vapaa-ajallaan, saivat todennäköisemmin kutsun työhaastatteluun (Rooth 2011). Jos liikunta (esimerkiksi kilpaurheilu tai urhei luseuratoiminta) auttaa laajentamaan henkilön sosiaalisia verkostoja, tämä voi toimia moottorina työurien kehittymiselle. Journal of Physical Activity and Health 10, 669–675. Journal of Labor Research 33, 225–250. IZA World of Labor 126. Athletes and work. (Viitattu 2.11.2015).. Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta jos liikunnalla elämänkaaren eri vaiheissa voidaan osoittaa olevan merkitystä yksilön työurien kehittymisessä, sanoisin, että olemme winwin-win -tilanteessa. 2015. The effects of high school athletic participation on education and labor market outcomes. Onhan muun muassa todettu, että enemmän ansaitsevat raportoivat myös harrastavansa enemmän liikuntaa (Kari ym. Hyytinen, A. Voisiko lapsuuden liikunnalla olla kauaskantoisia seurauksia aikuisuuden työmarkkinatulemiin. Tällä tarkoitan sitä, että työnantajat näkevät liikunnan niin kutsuttuna positiivisena signaalina ja palkkaavat ennemmin henkilön, joka ilmoittaa harrastavansa liikuntaa. Work out or out of work – the labor market return to physical fitness and leisure sports activities. Puska, P. Hirvensalo, M. Cabanen (2014) tutkimus puolestaan osoitti, että liikunnan harrastaminen työttömyysjaksolla oli myönteisesti yhteydessä uudelleen työllistymiseen. 2015. 2012. Kari, JT. Economics Letters 59, 113–117. Review of Economic Statistics 73, 525–531. Journal of Sports Economics 8, 255–265. Lechner, M. Yang, X. 2013. Review of Economic Statistics 92, 284–301. Ewing, B. JAANA KARI, KTM Tutkija LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: jaana.kari@likes.fi Kirjoittaja työskentelee tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa ja valmistelee väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa aiheenaan liikunta ja työurat. Blair, S. 2007. Tuottava työväestö on yksi talouskasvun perusta. 2015). Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. On hyvä huomioida, että aiemmissa tutkimuksissa liikunnan harrastamista on usein mitattu aikuisuudessa ja ainoastaan yhtenä ajanhetkenä. Lahelma, E. Social Science & Medicine 96, 129–137. 2000. Siksi on hyvä pohtia, miltä tulevaisuuden työvoimamme näyttää ja onko liikunnalla mahdollisesti rooli työuriemme määräytymisessä, kun työikäisen väestön osuus pienenee suhteessa työvoiman ulkopuolella olevaan väestöön. Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Lopputuloksena liikkujien työmarkkina-asema on parempi ja vuotuiset ansiotulot ovat korkeammat vähemmän liikkuviin verrattuna. Cabane, C
Työkalun laskentamalli perustuu kävelyn tai pyöräilyn määrään, altistuvan väestön määrään, kävelyn tai pyöräilyn kokonaiskuolleisuutta vähentävään vaikutukseen ja ihmishengen tilastolliseen arvoon. Tämän terveysvaikutuksen kautta on mahdollista arvioida niiden tuottamaa taloudellista hyötyä. Kuinka paljon kävely ja pyöräily vähentävät kuolleisuuden riskiä. Maailman Ter veysjärjestön Euroopan toimisto on kehittänyt tä hän tarkoitukseen työkalun ”Health Economic Asses sment Tool (HEAT) for Walking and Cycling”. S äännöllinen kävely ja pyöräily ehkäisevät ennenaikaisia kuolemia. Kuva: ANTERO AALTONEN 14 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 Teksti: PEKKA OJA HEAT on työkalu kävelyn ja pyöräilyn taloudellisten hyötyjen arvioimiseen Pelkästään pyöräilyn osuuden lisääminen 10–20 prosentilla aikuisten arkikulkemisessa seuraavien 5–10 vuoden aikana tuottaisi useiden miljoonien eurojen vuosittaisen hyödyn. HEAT vastaa kysymykseen: Jos x ihmistä kävelee tai pyöräilee y kilometrin matkan säännöllisesti, mikä on siitä johtuvan kuolleisuuden vähenemisen taloudellinen arvo. Työkalua varten tehdyt ajantasaiset systemaattiset kirjallisuuskatsaukset epidemiologisista kohorttitutkimuksista osoittivat seuraavaa: Kävely • 14 tutkimusta • 280 000 koehenkilöä • keskimääräinen seuranta-aika 10,1 vuotta • 2,6 miljoonaa henkilövuotta • henkilöiden keski-ikä 56 vuotta • kävelyaltistus 11,25 MET-tuntia viikossa (vakioitu mukaan otetuissa tutkimuksissa, vastaa WHO:n terveysliikuntasuositusta 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa) • suhteellinen riski 0.89 (luottamusväli 0.83–0.96)
vuosittainen maksimaalinen taloudellinen hyöty c. HEAT-työkalu on tarkoitettu monien eri alojen asiantuntijoille. hyötyvän väestön määrä 2. ihmishengen tilastollinen arvo* b. HEAT:n suomenkielinen käyttäjäopas on saatavana vapaasti KKI:n verkkosivuilta kohdasta <maksuton KKI-materiaali>. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi aikuisväestössä; kävelymenetelmä 20–74-vuotiaille ja pyöräilymenetelmä 20–64-vuotiaille. Helsingin pyöräilyn kehittämisohjelmassa (2013–2024) on laskettu, että yhden euron investointi pyöräteihin tuottaisi lähes kahdeksan euron hyödyt. • kuolleisuuden vähenemisen taloudellisen arvo aiemmilla ja/tai nykyisillä pyöräilytai kävelymäärillä • uuden pyöräilytai kävelyinfrastruktuurin suunnittelu tai perustelu • hyöty-kustannussuhteen laskemiseen • lähtötiedon tuottaminen laajempia taloudellisia laskelmia tai mahdollisten terveysvaikutusten arviointia varten HEAT-menetelmä on tarkoitettu säännöllisen kävelyn ja pyöräilyn taloudellisen hyödyn arvioimiseen väestötasolla. Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia (2011) tähtää vuoteen 2020. Suomessa HEAT-työkalua on käytetty sekä koko maata koskien että monissa kaupungeissa paikallisesti. Tutkimusjohtaja (eläkkeellä) UKK-instituutti Sähköposti: pekka.oja@uta.fi Kirjoittaja on Maailman Terveysjärjestön Euroopan toimiston HEAT-projektiryhmän ja käyttäjäoppaan kirjoittajaryhmän jäsen.. Sitä voivat käyttää muun muassa liikenne-insinöörit ja -suunnittelijat, liikenteen ja erityisesti kevyen liikenteen infrastruktuurin kehittämisen parissa työskentelevät, liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijat ja terveystaloustieteilijät. kävelyn tai pyöräilyn nykytilan arvo tai lisääntymisen arvo ajan mittaan 3. vuosittainen keskimääräinen taloudellinen hyöty b. HEAT ei sovellu yksittäisten tapahtumien tai kilpailujen vaikutusten arvioimiseen. laskentatilanteen valinta a. Tuoreita esimerkkejä valtakunnallisten tai paikallisten kävelynja/tai pyöräilyn kehittämisohjelmien taloudellisesta hyödystä on muun muassa Itävallasta, Tsekistä, Virosta, Italiasta, Ruotsista, Britanniasta ja USA:sta. Sivustolla on yksityiskohtainen menetelmän kuvaus ja käyttäjän opas. kävelyn tai pyöräilyn määrä (vaihtoehtoina keskimääräinen matkan kesto tai pituus tai matkojen määrä) b. vuosittaisen hyödyn nettoarvo *Ihmishengen tilastollinen arvo kattaa talousteorian mukaan maksuhalukkuuden elämästä, menetetyn kulutuksen, aineettomat kustannukset (esimerkiksi kärsimyksen) ja sellaiset terveyskustannukset, jotka uhri välittömästi maksaa. lopputulos = taloudelliset säästöt a. Suomessa HEAT-menetelmän asiantuntijatahoina ovat Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, Liikenneministeriön liikennevirasto ja Pyöräilykuntien verkosto. Muiden kaupunkien kohdalla pelkästään pyöräilyn kulkumuoto-osuuden lisääminen 10–20 prosentilla seuraavien 5–10 vuoden aikana tuottaisi useiden miljoonien eurojen vuosihyödyn. HEAT-menetelmää voidaan käyttää moneen tarkoitukseen. Toimisto järjestää myös ilmaista käyttäjäkoulutusta verkossa. yleiset muuttujat (oletusarvot tai omat) a. kustannukset (jos halutaan hyöty-kustannus suhde) 4. PEKKA OJA, Ph.D. erityisen toimenpiteen vaikutus (ennen-jälkeen tilanne) b. 15 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 Pyöräily • 7 tutkimusta • 187 000 henkilöä • keskimääräinen seuranta-aika 14,2 vuotta • 2,1 miljoonaa henkilövuotta • henkilöiden keski-ikä 56 vuotta • pyöräilyaltistusaltistus 11,25 MET-tuntia viikossa (vakioitu mukaan otetuissa tutkimuksissa, vastaa WHO:n terveysliikuntasuositusta 150 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa) • suhteellinen riski 0.90 (vaihteluväli 0.87– 0.94) HEAT-työkalu on web-pohjainen käytännöllinen laskentamalli, joka sisältää neljä päävaihetta: 1. Maailman Terveysjärjestön Euroopan toimisto ylläpitää ja kehittää HEAT-menetelmää. Kaupunkikohtaisia laskelmia on tehty ainakin Helsingissä, Espoossa, Kokkolassa, Tampereella ja Joensuussa. Työkalun verkkosivu on osoitteessa http://www.heatwalkingcycling.org/. Kävelyn osalta se soveltuu vähintään kohtalaiseen kävelyvauhtiin, noin 4,8 km/t, ja pyöräilyn osalta noin 14 km/t vauhtiin. Se ei myöskään sovellu lasten ja nuorten kävelyyn tai pyöräilyyn, eikä erittäin paljon käveleviin tai pyöräileviin väestöryhmiin. HEAT-menetelmällä on arvioitu, että strategian mukainen 20 prosentin lisäys vuodesta 2005 vuoteen 2020 merkitsisi keskimääräisenä vuosittaisena hyötynä (nykyarvo) noin 250 miljoonaa euroa pyöräilystä ja noin 80 miljoonaa euroa kävelystä. HEAT-menetelmää käytetään lisääntyvästi myös muissa maissa. kävelytietojen syöttäminen a. vuosittainen kuolleisuusaste kohdeväestössä c
16 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 Teksti ja kuva: AINO AHTINEN Käyttäjänsä tunteva liikuntasovellus motivoi istumatyötä tekevää Istuminen ja liikkumattomuus eivät tee hyvää keholle eivätkä mielelle. Kulttuurierot näkyvät. Liikkumisen aloittaminen vaatii poistumista mukavuusalueelta; työtuolistaan, autostaan, kotisohvaltaan. Intialainen käyttäjä taas arvostaa henkilökohtaiselta ja ymmärtäväiseltä tuntuvaa ohjausta, tulkintaa ja kannustusta.. Ihannesovellus olisi kuin henkilökohtainen valmentaja kännykässä. Millainen liikuntasovellus motivoi liikkumaan. Suomalaista kiinnostavat selkeät numeeriset tavoitteet ja edistymisen seuraaminen
Nimekkäimpiä palveluita niihin liittyvine laitteineen lienevät ainakin Fitbit, Jawbone Up, Sports Tracker, Endomondo, Nike+ ja Runkeeper. Lisäksi kännyköillä ja niihin liittyvällä teknologialla voidaan kerätä reaaliaikaisesti tietoa liikkumisesta useilla eri tavoilla sekä tehdä analyysia suorituksista ja antaa käyttäjälle motivoivaa, oikeaaikaista palautetta. Pilvipalvelut mahdollistavat pitkäaikaisen tiedon tallentamisen huolimatta siitä, että käyttäjä välillä vaihtaisikin kännykkänsä uuteen. Laadullisissa tutkimuksissa oli yhteensä 152 osallistujaa ja määrällisissä noin tuIhannesovellus toimii inhimillisenä kumppanina matkalla, jossa liikunnasta tulee osa ihmisen elämää.. Ikuisuuskysymys kuitenkin on, miten ihmisiä voidaan motivoida liikkumaan. Tulosten pohjalta suunniteltiin useampia erilaisia liikuntasovelluskonsepteja ja yksi toimiva prototyyppi, joita evaluoitiin käyttäjillä. Motivaatio nähtiin tässä tutkimuksessa kompleksisena yhdistelmänä sovelluksen käyttömotivaatioita sekä motivaatiota liikkumista kohtaan. Tutkimusprosessi, joka tehtiin ollessani silloisen Nokia Research Centerin palveluksessa, lähti liikkeelle olemassa olevien liikuntasovellusten käytön tutkimuksella ja analyysilla. Liikkumisella voidaan parantaa hyvinvointia ja vastata moniin modernin elämäntavan mukanaan tuomiin hyvinvoinnin haasteisiin. Uudenlaiset kulttuuriset näkökulmat kasvattavat erilaisten käyttäjätarpeiden ymmärrystä ja toivottavasti myös huomioonottamista jatkossa. Väitöstutkimuksessani pyrin löytämään vastauksia tarkastelemalla kännykässä aina käyttäjän mukana kulkevia liikuntasovelluksia sekä niiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Sen jälkeen pereh dyttiin kenttätutkimuksissa Suomessa ja Inti assa liikuntasovelluksiin liittyviin motivaatioihin. Tulosten pohjalta koottiin suunnitteluohjeisto motivoiville liikuntasovelluksille. Siksi sovelluksen suunnittelun tulee rakentua ihmiskeskeiseen lähestymistapaan ja käyttäjätarpeiden tunnistamiseen. Kotimaallamme on vahva jalansija liikuntalaitteiden, -sovellusten ja palveluiden kehittäjänä muun muassa Suunnon ja Polarin tuotteiden sekä useiden kasvuyritysten myötä. Lähtökohtana oli, että ellei sovellus ole jatkuvasti motivoiva ja kiinnostava, se ei myöskään saa käyttäjäänsä liikkumaan. Konstruktiivinen suunnittelututkimus sopii tutkimuksiin, joissa ”rakennetaan” eli suunnitellaan esimerkiksi sovelluskonsepteja tai prototyyppejä, ja joissa suunnitteluprosessi käyttäjätarvetutkimuksineen sekä tuotoksien käyttäjäevaluoinnit toimivat oleellisina välineinä tutkimustiedon tuottamiseen. Tutkimuksen lähestymistavat olivat käyttäjälähtöinen suunnittelu sekä konstruktiivinen suunnittelututkimus (Koskinen et al., 2011). Ideaalitilanteessa liikuntasovellus antaa alkumotivaation liikkumiselle ja tarjoaa uusia motivaatiokeinoja vielä pitkänkin ajan kuluttua ja mahdollistaa siten liikunnallisen elämäntavan ja oman sisäisen motivaation syntymisen. Käyttäjälähtöisesti suunnitellen Tutkin ihmiskeskeisen teknologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessani tekijöitä, jotka motivoivat ihmisiä käyttämään liikuntasovelluksia, sekä sitä, miten motivaatiotekijät näkyvät kahdella hyvin erilaisella kulttuurisella alueella: Suomessa ja Intiassa. Empiiriseen tutkimusprosessiin sisältyi useita osatutkimuksia, joihin osallistui käyttäjiä tai potentiaalisia käyttäjiä. Suomessa ylipainoisia on noin puolet väestöstä, mutta niinkin erilaisessa maassa kuin Intiassa ylipainoisia on myös jopa noin viidennes väestöstä. luonto lähellä). yhteneväisyys, rakennettu ympäristö vs. Ihmisten elämään menevää tutkimusta kahdella kulttuurisella alueella Intia valittiin toiseksi tutkimusalueeksi maiden erilaisuuden ja vastakohtaisuuden vuoksi (suuri vs. Kehittyvissä maissa ylipaino-ongelman lisääntyminen koskee erityisesti alempia sosiaaliluokkia. Liikuntasovellusten ja -palveluiden määrä onkin viime vuosien aikana kasvanut räjähdysmäisesti, ja siitä on tullut suorastaan trendi. Suomi voidaan nähdä liikuntasovellusten luvattuna maana. väljä, hektisyys vs. rauhallisuus, kulttuurien kirjo vs. Liikuntasovellukset voivat auttaa liikuntaan motivoinnissa (Consolvo et al., 2006; Tudor-Locke, 2002) mutta niistä tulee tehdä kiinnostavia ja motivoivia, jotta käyttäjän kiinnostus pysyy yllä. Ne kulkevat osittain käsi kädessä ja ne on vaikea erottaa toisistaan. pieni, tiheä vs. Lisäksi Intia tarjosi uudenlaisen näkökulman liikuntasovellusten suunnitteluun, joka on tähän asti ollut hyvin länsimaalaispainotteista. 17 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 L iikkumattomuuteen liittyvät hyvinvointihaasteet ovat usein maailmanlaajuisia. Kännykkä on potentiaalinen väline motivointiin, koska niitä käytettävät nykyään kulttuurista riippumatta lähes kaikki, ne ovat luonteeltaan henkilökohtaisia ja luotettuja välineitä, ja ne pidetään lähes aina mukana. Tutkimuskysymykset koskivat potentiaalisen käyttäjän näkökulmaa
Analyysien tuloksena tunnistettiin laaja joukko motivaatiotekijöitä liikuntasovellusten käytölle. Jokaisen tiimin jäsenen kävely vaikutti yhteisen matkan etenemiseen. Into pistää kaveriporukat kisailemaan Toinen sovelluskonsepti oli nimeltään Into. Mitä enemmän tiimin jäsenet kävelivät, sitä nopeammin päästiin perille. Living Application eli ”Elävä Sovellus”-konsepti suunniteltiin älypuhelinsovellukseksi, joka kerää hyvin monenlaista liikuntaan liittyvää tietoa; muun muassa askelmäärää, aktiivisuustietoa, energian kulu tusta, paikkatietoa, reittiä, matkaa, nopeutta. Esimerkiksi siinä missä yhdessä sovelluksista liikuntatietoa kerättiin automaattisesti, toisessa käyttäjän tuli syöttää se manuaalisesti. Tallennetun tiedon toivottiin olevan mahdollisimman monipuolista. Lisäksi pitkäaikainen mahdollisuus seurata liikkumistaan pitkällä aikavälillä koettiin moti voivana tekijänä. Kohderyhmänä olivat molemmissa kulttuurisissa konteksteissa noin 25–55-vuotiaat työikäiset kaupunkilaiset, jotka tekivät pääasiassa istumatyötä ja olivat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan. Toisaalta kun yksi sovellus vain keräsi liikuntatietoa ja näytti tuloskäyriä, toinen pyrki tarjoamaan myös ohjausta käyttäjälle. He eivät nähneet hyötyä tavoitteen esittämisestä eksaktina numerona, Liikuntasovelluksessa tulisi olla mahdollista laittaa muistiin myös kokemuksellista tietoa liikunnasta. Erityisesti suomalaiset innostuivat numeerisesta tavoitteen asettelusta, mutta intialaiset eivät välttämättä kokeneet sitä omakseen. Olemassa olleita sovelluksia ja -laitteita, olivat sykemittarit, Sports Tracker, Wellness Diary ja Mobile Coach. Kuvailevat tiedot sekä subjektiiviset tuntemukset ja kokemukset koettiin tärkeinä.. Osallistujat olivat jossain määrin liikunnallisia, eli joukossa ei ollut himourheilijoita eikä toisaalta aivan sohvaperunoitakaan. 18 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 hat. Käyttäjä etenee eri tasoille. Lisäksi siinä on mukana inhimilliseltä näyttävä avatar, joka toimii henkilökohtaisena liikunnan ohjaajana. Seuraavalla tasolla käyttäjä saa palkkioksi uuden ominaisuuden sovellukseen. Ne valikoituivat tutkimuskohteeksi osittain Nokialla tehtävien projektien myötä, osittain siksi, että ne yhdessä muodostivat monipuolisen joukon erityyppisiä sovelluksia. Muilla laitteilla, kuten sykemittarilla ja vaa’alla kerätyt tiedot on myös mahdollista ottaa huomioon. Askeleet muunnettiin matkaksi, jonka etenemistä visualisoitiin Suomen kartalla kuljettuna matkana. Intossa yhdistyivät yhdessä tekeminen ja pelillisyys liikuntaan motivoivina tekijöinä. Tiedonkeruussa käytettiin teemahaastatteluja, ryhmähaastatteluja, pilotointia, havainnointia ja osallistavia menetelmiä. Motivaatiotekijöistä johdettiin puolestaan liikuntasovellusten suunnitteluohjeisto, joka sisältää 34 suunnitteluohjetta jaoteltuna kuuteen kategoriaan. Tutkimusprosessin aikana suunniteltiin yhteensä viisi liikuntasovelluskonseptia, joista seuraavassa on esillä kaksi. Pientä lisäleikillisyyttä liikkumiseen toi eläinhahmo, joka muutti muotoaan riippuen tiimin vauhdista. Käyttäjät pystyivät muodostamaan tiimejä ja valitsemaan yhteisen matkatavoitteen, esimerkiksi Tampereelta Rovaniemelle. Matkan eteneminen näytettiin sekä karttamuodossa että numeerisena kilometrija askeltietona. Jokainen taso tarjoaa käyttäjän kehittymiseen sopivat tavoitteet, ohjel man ja palautteen. Erityisesti tiedon automaattinen tallennus oli käyttäjien mieleen. Kun päästiin perille, kännykkään saatiin palkinnoksi postikortti kohteesta ja uusi haaste saattoi alkaa. Elävä sovellus tarjoaa mahdollisuuden edetä eri tasoille Suunnittelututkimuksen kohteena oli olemassa olleita liikuntasovelluksia sekä tutkimusprosessin aikana kehitettyjä liikuntasovelluskonsepteja. Oma kehitys kiinnostaa ja motivoi Liikuntasuorituksista tallennettava tieto ja sen tarkastelu näytti olevan yksi suurimmista motivaatiotekijöistä sovellusten käytölle. Liikunta esitetään numeerisen tiedon lisäksi maapallolla etenevänä matkana valitusta lähtöpaikasta kohti tavoitepaikkaa. Intian osalta tutkimuksessa perehdyttiin kohderyhmän elämään puolen vuoden yhtäjaksoisen Intiassa oleskelun ja useiden lyhyempien tutustumisjaksojen aikana. Sovellus tarjoaa silloin tällöin yllätyksellistä sisältöä, esimerkiksi uusia reseptejä ja venyttelyohjeita. Kännykän kiihtyvyysanturilla mitattiin käyttäjän ottamia askeleita. Sovel lus tallentaa tiedot päiväkirjaan ja analysoi tietoja monin tavoin
Intian tutkimuksissa selvisi myös, että sosiaalisilla verkostoilla on potentiaalinen rooli liikuntasovellusten ja -tavoitteiden levittämisessä. Ehkä nykyelämässä on kilpailua ihan tarpeeksi jo muutenkin. Sovelluksen tulisikin muuttua ja kehittyä käyttäjän mukana, jotta sillä voidaan tukea muutosprosessia ja vastata eri vaiheissa ilmeneviin tarpeisiin. Tämän nähtiin mahdollisuudeksi etenkin ympäristöissä, joissa ihmiset ovat jo entuudestaan puolituttuja, esimerkiksi suurissa asuinyhteisöissä. Sovelluksessa tulisi ottaa huomioon käyttäjän edistymisen eri tasot, ja mukauttaa annettu ohjeistus, suositukset ja palaute vastaavasti. Sovelluksen tulisikin tunnistaa poikkeustilanne ja tarjota erilaista tukea sekä pehmeä alku, jotta rutiiniin pääsy helpottuu elämäntilanteen palattua normaaliksi. Idolit, poliitikot, jumalat – roolimallit puhuttelevat intialaista käyttäjäkuntaa Sosiaaliset tekijät toki nousivat tärkeiksi motivaattoreiksi. Perheenjäsenillä nähtiin olevan suuri rooli hyvinvoinnin ylläpitoon motivoijina. Intiassa ennen yleisten laajojen perheiden hajaantuminen valtakunnan sisällä sekä ympäri maailmaa koettiin seikkana, joka on vähentänyt luonnollisia motivaation lähteitä myös itsestään huolehtimisen osalta. Edistymisestä haluttiin palautetta pitkin matkaa sekä rohkaisua ja palkitsemista, kun se oli tarpeen. Ihannesovellus olisi kuin henkilökohtainen valmentaja omassa taskussa. Ennemminkin koettiin, että sovelluksen tulisi tarjota mahdollisuus sekä kilpailuun että yhteistyöhön. Erityisesti Intian suurkaupunkiympäristöissä, joissa liikuntapaikat ja -mahdollisuudet olivat erittäin rajallisia, toivottiin sovelluksen osoittavan käyttäjälleen potentiaalisia liikuntapaikkoja hänen ympäristöstään. Mukautuminen käyttäjän edistymiseen, mutta myös käyttäjän elämässä esiintyviin erilaisiin tilanteisiin, nähtiin tärkeänä. Sovelluksen pitää tarjota sopivia harjoitusohjelmia, harjoituksia, muistutuksia, kannustusta ja varoituksiakin, mikäli tekee asioita väärin. Suomessa tulee harvoin ajatelleeksi, kuinka suuri rikkaus on niinkin yksinkertainen asia kuin rauhallinen kävely lähimetsässä raittiissa ilmassa. Potentiaalia nähtiin myös siinä, että sovellus voisi olla apuna osoittamassa sopivia ajankohtia ihmisille, jotka halusivat harrastaa yhdessä, mutta joilla se usein jäi tekemättä kiireisten elämänrytmien vuoksi. Molemmissa ympäristöissä sovellukselta haluttiin ohjeistusta siitä, miten tavoitteet voisi parhaiten saavuttaa. Nykyisin monet perheenjäsenet tapasivat toisiaan niin harvoin, etteivät oikein voineet huolehtia toistensa hyvinvoinnista. Toisaalta tiheään asutussa ympäristössä voisi olla henkilöitä, joilla olisi suurin piirtein samanlaisia liikuntatavoitteita. Herääkin kysymys, voisiko liikuntasovelluksen tai muun teknologia-avusteisen ratkaisun avulla jollain tavalla tuoda luontokokemusta sinne, missä sitä ei ole luonnostaan. Idoleiden palvonta näyttäisi olevan voimakasta Intiassa. Erityisesti intialaisten osallistujien kohdalla korostui se, että sovelluksen tulee olla inhimillinen ja ymmärtäväinen. Sovellukset voisivat saattaa yhteen samanlaisia pyrkimyksiä omaavia ihmisiä. Toisaalta seuraavassa osatutkimuksessa myös intialaiset osallistujat näkivät sopivien tavoitteiden asettamisen, ohjaamisen sekä edistymisen seuraamisen motivoivina tekijöinä sovelluksessa. Kaikkein innokkaimmillakin liikkujilla on elämässä tilanteita, jolloin normaalin liikuntarutiinin tekeminen ei onnistu – esimerkiksi matkat tai sairaudet. Oma roolimalli haluttiin mukaan sovellukseen ohjaajaksi. Tiheään rakennettujen ympäristöjen, saasteisuuden, ruuhkaisuuden sekä pitkien välimatkojen vuoksi intialaisten mahdollisuudet esimerkiksi kävelyharrastukseen, poikkesivat suuresti suomalaisten mahdollisuuksista. Pitkäaikaisen käytön myötä sovelluksen ohjaajan rooli voisi myös muuttua: alussa se voisi olla neuvova ja myöhemmin kehittyä kuin ystäväksi, joka pysyisi osana arkea. Erityisesti Intian kontekstissa korostui roolimallien käyttäminen liikunnan motivoinnissa. Ei vain numeroita – ohjausta, kannustusta, ymmärrystä Edellä esitettyjen motivoinnin perusmekanismien lisäksi sovelluksen toimiminen selkeänä ohjaajana nähtiin hyvänä asiana. Sekä Suomessa että Intiassa korostui se, että kiinnostus numerotietoa kohtaan ei jaksa kauaa kiinnostaa, vaikka suomalaiset suhtautuivatkin numeeriseen tietoon positiivisemmin kuin intialaiset osallistujat. Nähtiin, että sovelluksilla voisi olla tässäkin asiassa merkittävä rooli. Vain pieni osa tutkituista innostui mahdollisuudesta kilpailla muiden kanssa. Liikuntatiedon jakaminen, yhteistyö ja tukeminen tuttujen ihmisten kesken koettiin hyviksi asioiksi liikuntasovelluksissa. Intiassa käveleminen oli suosittu liikuntamuoto, mutta sitä harrastettiin usein todella rajatuissa tiloissa, kuten aidattujen asuinalueiden sisäpuolella ja jopa kattoterasseilla. Kiinnostava sovellus kehittyy käyttäjänsä mukana Käyttäjät eivät pitäneet tutkimuksen aikaan käytössä olleita staattisia, muuttumattomana pysyviä sovelluksia kovinkaan kiinnostavina. Kilpailu oman itsensä kanssa nähtiin tärkeämpänä tekijänä kuin kilpailu muita ihmisiä vastaan. Sovelluksen suunnittelijan täytyy tuntea käyttäjä ja sovelluksen tulee toimia inhimillisenä kumppanina matkalla kohti käyttäjän liikuntatavoitteita. Mukana tulee olla ohjausta ja tulkintaa. Intialaisten osallistujien kesken vallitsi näkemys, että heitä voisi käyttää hyvinvoinnin ja liikunnan lähettiläinä myös sovelluksissa. Nykyään moni sovellus jo tekeekin tätä ainakin jossain määrin. 19 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 jota kohti pyritään, vaan näkivät enemmän hyötyä liikunnasta terveyteen ja elämänlaatuun seuraavien vaikutusten osoittamisessa. Idoleiksi mainittiin muun muassa julkisuuden henkilöt, poliitikot ja jumalat. Saisiko tästä uuden vientituotteen Suomelle
Design requirements for technologies that encourage physical activity. Smith, I. Toisaalta virtuaalinen matka kartalla otettiin hyvin vastaan molemmissa konteksteissa. & Landay, J. 20 LIIKUNTA & TIEDE 52 • 6 / 2015 ihmisten kesken. & Wensveen, S. Käyttäjät esimerkiksi oppivat itselleen sopivan syketason ja sen jälkeen sykemittari ei enää antanut samaa lisäarvoa kuin käytön alussa. Everitt, K. Suunnitteluohjeiston kehitys jatkuu tulevissa tutkimuksissa, sillä kentällä tapahtuu koko ajan paljon teknologian tuodessa uusia mahdollisuuksia. Käyttäjälähtöinen suunnittelututkimusprosessi tarjoaa hyödyllistä tietoa tekijöistä, jotka voivat motivoida ihmisiä käyttämään liikuntasovelluksia ja sitä kautta liikkumaan. Taking steps toward increased physical activity: using pedometers to measure and motivate. San Francisco, CA, USA: Morgan Kaufmann Publishers. Erityisesti intialaiset käyttäjät kommentoivat numeroiden ja graafien olevan tylsää tietoa. Design research through practice, from the lab, field, and showroom. Pelilliset elementit, kuten avatar ohjaajana sekä virtuaalisen matkan edistyminen kartalla, jakoi mielipiteitä. Liikuntaharjoituksista haluttiin taltioida niiden kokonaisvaltainen ja henkilökohtainen kokeminen. Zimmerman, J. Sekä Suomessa että Intiassa suhtauduttiin positiivisesti visualisointiin, jossa liikunnan tekeminen vaikutti etenemiseen maapallolla lähtöpaikasta maaliin. 2002. LÄHTEET: Consolvo, S. Metafora otettiin vastaan hyvin – se koettiin motivoivana, ymmärrettävänä ja konkreettisena analogiana. Kohdejoukko ja kulttuuri on otettava huomioon. He myös kertoivat, millainen yllättävä sisältö toimisi. Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 457-466. Redström, J. Sovellus voisi vaikkapa ehdottaa hyvien suoritusten jälkeen, että nyt voisi olla sopiva aika palkita itsensä uusilla vaatteilla tai hieronnalla tai että nyt voisi käydä syömässä jäätelön. Tudor-Locke, C. Mitattavissa olevan tiedon keräämisen lisäksi käyttäjät painottivat, että liikuntasovelluksessa tulisi olla mahdollista laittaa muistiin myös kokemuksellista tietoa. Osa edellä mainituista kokemuksellisista seikoista onkin nykyteknologialla jo mahdollista kerätä automaattisesti. 2011. Pidettiin hyvänä sitä, että edettiin tuttuja välimatkoja ja tuttujen paikkojen välillä. Retrieved November 26, 2014, from http://files.eric.ed.gov/fulltext/ED4. Kuvailevat tiedot sekä subjektiiviset tuntemukset ja kokemukset koettiin tärkeinä asioina. Kaikki käyttäjät eivät tietenkään innostu kaikista motivaatiotekijöistä. Sovelluksen odotettiin olevan interaktiivinen, iloinen, elävä ja jollain tavalla jännittävä. Suomalaiset sen sijaan eivät ainakaan näissä tutkimuksissa innostuneet leikkimielisestä hahmosta. AINO AHTINEN, PsM, FT Tutkijatohtori Tietotekniikan laitos, Ihmiskeskeisen teknologian yksikkö Tampereen teknillinen yliopisto Sähköposti: aino.ahtinen@tut.fi Kirjoittajan ihmiskeskeisen teknologian alan väitöskirja “Mobile Applications to Support Physical Exercise – Motivational Factors and Design Strategies” tarkastettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 2.10.2015. Mobiili liikuntasovellus voi toimia hyvänä motivaattorina ja tsemppaajana, kunhan se suunnitellaan motivoivaksi ja kiinnostavaksi käyttää. Erityisesti intialaiset osallistujat mieltyivät ajatukseen, että sovellus yllättäisi heidät välillä tarjoa malla yllättävääkin sisältöä. Sovelluksen ei tarvitsisi olla liian vakava. Intialaiset pitivät avatarista ohjaajana ja halusivat sen esittävän heidän omaa roolimalliaan. A. 2006. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe on, kuinka viedä motivointi-aihetta liikunnan suorittamisesta työpäivän aikaiseen liikkuvuuteen, sillä kevyenkin liikuskelun integroiminen työpäivään olisi pois päivän istumisen määrästä ja toisi panoksen päivittäiseen, terveyttä edistävän liikkumisen pottiin. Se oli konkreettinen ja ymmärrettävä metafora liikunnan suorittamiselle ja toi hauskuutta ja iloa sovelluksen käyttöön. Binder, T. Nähtiin, että luotettujen lähteiden antamat suositukset vaikkapa liikuntatavoitteiksi voisivat toimia hyvin niin liikuntasovellusten kuin liikuntatietoisuudenkin levittämisessä. doi:10.1145/1124772.1124840 Koskinen, I. Toiminnallisuus, vaihtelu, yllättävyys – koukuttamisen avaimina Käyttäjät kyllästyivät melko nopeasti sovellusten toiminnallisuuteen ja niiden antamaan palautteeseen. Toisaalta matka koettiin liian pitkänä ja korostettiin lyhyempien etappien merkitystä. Suomalaisia numeerinen tieto innosti enemmän. Samantyyppistä visualisointia tutkittiin tarkemmin vielä Suomen olosuhteissa Into-sovelluksessa, jossa matka eteni liikunnan tekemisen perusteella kotimaan kartalla kaupunkien välillä. President’s Council on Physical Fitness and Sports: Research Digest, (3)17. Käyttäjät toivoivat selvästi, että sovellus tarjoaisi käytön edetessä heille uutta sisältöä ja toiminnallisuutta ja niiden mukana vaihtelua. Muistiin kirjattiin muun muassa yksityiskohtia harjoittelusta, syitä huonosti nukkumiselle tai vähäiselle harjoittelulle, keiden kanssa harjoiteltiin ja missä harjoiteltiin. Tutkimuksen tuottamia uusia suunnitteluohjeita liikuntakontekstissa ovat ainakin tulevaisuuden ennustaminen, roolimallien käyttö, sovelluksen antaminen lahjana, yllätykset, merkityksellisten metaforien hyödyntäminen ja ”luonnon kauneus”aspektin tuominen liikuntasuoritukseen. Lisäksi pienten pelillisten ominaisuuksien, palkintopostikorttien ja muuttuvan eläinhahmon, nähtiin luovan hieman lisäkiinnostusta sovellusta kohtaan. Visuaalisuudella päästään pitkälle – kokemusten kirjaaminen tärkeää Käyttäjät eivät tyytyneet pelkästään numeroiden ja graafien näkemiseen vaan halusivat monipuolisempaa esitystapaa