' ,·..,( . . 1,., "~. • " ' ,.1~ .• . // un a &TIEDE LIIKKUMATTOMASTA LIIKKUJAKSI, MUTTA MITEN. Å Å Å Å Å !J~ .. ~ ' ' 1 ' TUTKIMUSARTIKKELIT 2013 OSA 1. ,. ; .. a. ·/ \ '. ~lmlmDI -~~-~EIII/.~ 1 PJ IKarl • ._ ' 1 } '1 \ ...
Tätä soveltaen voidaan ajatella, että meillä on ollut vaihe, JOSsa papiston p talonpoikain mallit olivat vallalla Teollistumisen myötä ajattelun valtavirta otti ideansa insinööriapttel ust a p viimeiset pari kolmekymmentä vuotta on menty ekonomien ja juristien aivoit ust cn suunnassa. Tai jos kouluissa ei uskalleta opettaa lapsia hiihtämään juridisten vastuukysymysten takia. jälkimmäisessä taas l ä t a k on viereen saapunut alkaa kädet lanteillaan ihmetellä, kenenkähän toimenkuvaa luuu uamine n kuuluisi. Olisi ymmärrettävä p hyväksyttävä, että liiketoiminnassa, julkishallinnossa, yh d ist yst o irni n nassa ja vaikkapa perheessä on kussakin omanlainen toimintalogiikkansa, eikä yhden p saman kaavan väkinäinen soveltaminen niissä kaikissa voi toimia. t i jahm eållä mcncu e lyllä. Paino: Forssa Print 2013 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 38 euroa Vuositilaus: 40 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Asetelma on tuttu niin tieteen kuin liikunnankin maailmassa. PIIMAA LATTIALLA PASI KOSKI Liikunta &Tiede 6/2013 Ien liikuntaja urjäykkiä rniu arist oja ja te h o k k uusl u k uja , heiluseuraväelle pujoita voidaan hallinnoida tietotekniikan huessani käyttänyt avulla, mutta jotka usein pian käyttöönesimerkkiä, jossa kuou onsa jälkeen ovat jo osin vanhentuvi t e l laa n , että seuraneita ja liian suppeiksi osoittautuneita väki on kokoontunut Monimutkaistumisen ongelmaa yritetään seurantalolleen p tauon aikana on yhteiratkaista Joustamattomalla ja ajallisessen tilan lattialle kaatunut litra pi imää. Käytännössä Tilanteessa on karkeasti ottaen kaksi tullaan tilanteeseen, Jossa Jäädään ihmett oi m i ru.amall ia: yhteisöllinen tai sopimukse llincn. Ensin mainitun mukaisesti toimittaessa e nsirn mäine n, Joka asian huomaa, ryhtyy snvoarnaan p muut tulevat saman tien auttamaan. Eikö silloin olla harhassa, jos päiväkodin arvioinnissa pääpaino on talousluvuissa, eikä siinä, onko lasten hyvä o l la. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Gorilla / Ester Sorri Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan Ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Ekonomip j urisuajauelussa on eittämättä paljon pii rtc itä.j ot ka yhteiskunnan toimivuuden kannalta ovat valuämäuömiä. Viimeksi mainittu on merkinnyt talousnäkökulman korostumista kaikissa asioissa p kaikilla tasoilla samalla kun asiat ovat myös ju r id iso itu ne et p yhä yksityiskohtaisempien normistojen rooli on korostunut. Naulan hakkaarnine n sahalla on vaikeaa, oli saha miten hyvä tahansa. Sosiologian kantaisänä pidetty Auguste Comle väitti aikanaan, että yhteiskunnassa on vallallaan kunakin ajankohtana tietynlainen ajattelun valtavirta, joka perustuu jokin tietyn arn m at t i k u n nan aptusmalleihin. 50. Eihän kirvesmicskaän käyu äisi vain yhtä työkalua, vaikkapa sahaa, kaikkiin työvaiheisiin. Monimutkaisessa maailmassa t a rvi tt a i s i i n k i n joustavia ja dynaamisia toimintamalleja. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Kehitys on osittain seurausta yhteiskunnan monimutkaistumisesta, pidemmälle viedystä työnjaosta ja eriytymisestä Käytännössä hankalasti hallittavia asioita varten on alettu laatia pasi.koski@utu.fi telemään, kenen toimenkuvaan piimän siivoaminen kuuluikaan. Ongelma syntyy kuitenkin siitä, jos yritetään soveltaa samaa ajau e lun työkalua kaikkiin tilanteisiin p konteksteihin
Lasse Kannas 17 LIIKUNTA & TIEDE 50 vuotta 2000-luku. Saija Karinkanta 27 Erityisliikunnan ammattilaisista on tullut konsultteja ja kehityskumppaneita eikä täysin ongelmitta. Anita SaaranenKauppinen, Esa Rovio, Liisa Parikka 47 Reipas liikunta takaa lasten motoristen perustaitojen kehityksen mutta kevyttäkin tarvitaan! Arto Laukkanen, Taija Finni, Arto Pesola ja Arja Sääks/ahti 53 Yksilöja joukkueurheilevien urheilulukiolaisten koulumenestystä selittävät tekijät. Niina Kilpelä, Aija Saari LUETTUA 88 Liikuntapedagogiikka avautuu yhteiskuntaan. Esteettömyys on laatutekijä, josta hyötyvät kaikki. Mikko Salasuo 86 Esteettömyyden edistäminen lähtee faktojen tunnistamisesta. Pirkko Numminen 83 OPISKELIJA OUNASTELEE: Keskustelukulttuuri kehittyy haaste tieteelle. .. Satu Liimakka, Piia Ja//inoja, Ne/Ii Hankonen 40 "Mähän ajattelin, että lapsen voi viedä vauvaparkkiin" Perheenäitien arjen jännitteet liikuntasuhdetta rakentamassa. Liikunta ja kaverit ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten elämänkokonaisuudessa. "Geeniteknologia tulee myös urheiluun. Aija Saari, Virpi Remah/ 30 KOLUMNI: Tutkija yhteiskunnallisena vaikuttajana oikeus, velvollisuus vai kirous. Ohjauksen tehtävä on löytää, tunnistaa ja tehdä ne näkyviksi. Liikuntatieteellinen tiedekunta juhli 50-vuotista taivaltaan. Piimää lattialla. Vesa Linnamo 72 Liikuntatieteellinen tiedekunta on ehtinyt aikuisen ikään. Kokematon opettaja tai ohjaaja voi tarvita apua, jos vammainen lapsi tai aikuinen on tulossa omaan liikuntaryhmään. Harri Sievänen 23 Vakaasti ja vammoitta monipuolinen liikuntaharjoittelu ehkäisee iäkkäiden kaatumisia ja kaatumisvammoja. Meillä kaikilla on jonkinlaisia liikuntaa tukevia tietoja, taitoja ja kokemuksia. Pauli Vuolle, Risto Telama AJASSA 76 Vankkaa näyttöä ja uusia haasteita. Pasi Koski 4 Liikkumattomasta liikkujaksi, mutta miten. Kansainvälinen urheiluyhteisö ole oikein vielä käsittänyt, mitä uusilla menetelmillä voidaan tehdä jo aivan lähitulevaisuudessa." 19 Liikkumaton liikkuja ilmi kysymällä vai mittaamalla. TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Pilvikki Absetz 8 Osallistavalla otteella nuoret kumppaneiksi terveyden edistämisen tutkimuksessa. Henrik Öhrnberg, Marja Kokkonen 59 Vapaaehtoistyöntekijöiden motiivit vuoden 2012 yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailuissa. Tiedekunta ei jatkossa ole ainoa koulutusja tutkimusyksikkö liikuntatieteiden alueella. Kaisu Aarno-Kaisti, Harri Virolainen 66 Vuoden 2014 aikataulu ja kirjoitusohjeet 68 Liikuntateknologia tukee talviurheilun valmennusta. Moni itseään riittävästi liikkuvana ja liikunnallisena pitävä voi todellisuudessa olla kaukana siitä. Mikael Fogelholm 31 TUTKIMUSARTIKKELIT 2013 OSA 1 32 Liikutaan ja/vai hengaillaan. Anna Aistrich, Pilvikki Absetz 16 POLTTOPISTEESSÄ: Juureva ja verevä liikuntatieteellinen tiedekunta. Riikka Tupala 91 Matti liitää pakoon määritelmiä. Lasse Saari POHDITTUA 84 Kestämättömän kehityksen malli. Tiina Kujala 90 Liikunnan myönteisten vaikutusten saavuttaminen mahdollista kaikille. .. Myyvätkö urheiluseurat todella sitä tuotetta, jonka vanhemmat kuvittelevat lapselleen ostavansa. Jouko Kokkonen TUTKITTUA 93 Tutkimusuutiset 97 Väitösuutiset. 79 ProfessoriTaru Lintunen LTS:n puheenjohtajaksi 80 Vuoden 2013 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun vitto Saija Karinkannalle 80 Kari Kalliokoskelle Suomen Akatemian palkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta 81 EMERIITTA IHMETTELEE: Pysähtymisen paikka
Teksti: PILVIKKI ABSET Z Liikkumattomasta liikKujaksi, mutta 4 UlKlJNTA & TIEDE 50 • f/2013
jonkinlaisia liikuntaa tukevia tietoja, taitoja ja (KokemuKsia. Jokaisen osion ..L.Jia--• käsittelyn päättää lihavoidulla tekstillä kirjoitettu kiteytys, joka tarjoaa kysymykseen motivoivan, voimaannuttavan ohjauksen näkökulman. Koulutuntien ulkopuolella vähintään neljä kertaa viikossa hikiliikuntaa harrastavien osuudet osoittavat samankaltaisia eroja näiden ikäryhmien välillä. löytää, tunnist~aitehdä ne ~ näkyviksi. · .... Viisitoistavuotiaissa heitä oli jo neljännes molemmista sukupuolista. Kevään 2012 tulosten (Helldän ym. Esimerkiksi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksessa 15-64-vuotiaiden liikuntaa on kartoitettu useista eri näkökulmista sekä työrnatkan ja työajan että vapaa-ajan osalta. Yksi kymmenestä arvioi kuntonsa melko tai erittäin huonoksi. WHO:n koululaistutkimuksen mukaan liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien määrät romahtavat pojilla ja tytöillä 11 ja 15 ikävuoden välillä (Aira ym. Kokonaisliikunta-aktiivisuudella mitattuna vähän liikkuvia (enintään kaksi kertaa viikossa vähintään 60 minuuttia) oli 11-vuotiaista pojista joka kymmenes ja tytöistä joka kahdeksas. umattomuus on yksi kansakuntaa tänä päivänä eniten puhuttavista terveysongelmista. 2013) perusteella miehistä kaksi kolmannesta ja naisista reilu puolet ei liiku työmatkoillaan. "Suomalaiset eivät liiku ainakaan tarpeeksi." Usein kuultu väite pohjaa tutkimustietoon. Reilu neljännes molemmista sukupuolista ilmoittaa, ettei liiku tai rasita itseään paljonkaan vapaaajallaan. Olisiko liikunnan lasi sittenkin puoliksi täysi. tai toisessa. Entä jos tilastoja katsoisi toisesta näkökulmasta eikä lasi olisikaan puoliksi tyhjä vaan puoliksi (tai jopa läL.lKl.t/T A& TIEDE 50 • 6/2013 5. .,, Jokaisen iuomalaiselelämäälil kuuluu Yåi on jossain vaiheessa • ~ ,. lstumatyössä on naisista lähes 60 prosenttia ja miehistäkin melkein puolet. kuulunut liikuntaa iuo4aossa. Meillälkaikill~ on. Tämä jo toimii, täm~n· , osa·an ja tiedån, tästä tyk~~ä~~ KyReneväisyyden ~nne ' kasvaa ja sen pohjalle1ån 'i helpompi rakentaa uutta .• .. . 2013). "Lapsilla liikunta vähenee dramaattisesti teini-iässä." Tämäkin väite perustuu kyselytutkimuksiin. suhdetta liikuntaaa' miten. Ohjauksen tärkeä ~tävä on .:,,,,,_ -. Tässä artikkelissa tarkastelen liikkumista ja liikuntamotivaatiota viiden kysymyksen/väittämän kautta
hes) täysi. Ulkoinen säätely pyrkii motivoimaan rangaistuksen ("Jos jäät harkoista pois, et pääse pelaamaan"), palkkioiden C'Voittaja saa suurimman pokaalin") ja sosiaalisen hyväksynnän kautta ("Valmentaja tai vanhemmat odottavat, että toimit näin"). Puutenäkökulma lähtee liikkeelle toivotun tulevaisuuden ja nykytilan välisen kuilun tunnistamisesta. "Tästä heikkoudesta pitäisi päästä eroon" tai "tänne saakka pitäisi yltää, mutta vielä puuttuu" ovat puutenäkökulrnan lähtökohtia. (Elliot & Sheldon 1997). 2013 ) perusteella näyttää siltä, että suurin väheneminen suomalaisnuorten liikunnassa on tapahtunut erityisesti ohjatussa liikunnassa ja koulu matkoissa, ei niinkään omaehtoisessa liikunnan harrastamisessa. 2013). lisäksi eri tutkimuksista koottujen tulosten (Aira ym. "No en mä nyt ihan passiivinen ollutkaan onhan mullajo taitoja ja jotain hyviä totturnuksiakin". Masennuksesta tai masennusoireista kärsivillä ihmisillä puutenäkökulma on yleensä jo valmiiksi olemassa tai käynnistyy helposti itsestään. "Joka päivä pitäisi pystyä tunti liikkumaan ... Puutenäkökulrna kaventaa ihmisen ajattelua ja tarkkaavaisuutta. Vahvuusnäkökulm asta katsottuna kaikkien suomalaisten elämään kuuluu liikuntaa ainakin jossain muodossa tai on ainakin kuulunut jossain vaiheessa. Kolme neljästä urheiluseurassa lopettaneesta mainitsi merkittäväksi lopettamisen syyksi kiinnostumisen muista asioista ja joka kolmas liian kilpailullisuuden; joka neljäs oli kokenut, ettei ollut riittävän hyvä tai että kaverit olivat lo6 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 6/2013. Sisäistetty säätely perustelee toimintaa sen välinearvolla ("Treenaamalla saan hyvän kropan ja ihailua") tai samastumisen kautta ("Fiksut ja menestyvät treenaa, luuserit ei liiku. Amerikkalaisilla yliopistojoukkueeseen kuuluvilla urheilijoilla liikuntamotivaatio perustui useammin ulkoisiin palkkioihin ja harvemmin sisäiseen motivaatioon verrattuna opiskelijoihin, jotka harrastivat liikuntaa vapaa-ajallaan omaehtoisesti tai harrasiajakerhon jäsenenä. Muutoksen tekemisessä puuienäkökulman on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään tyytyväisyyteen, ja tämä koskee sekä tavoitteissa etenemistä että elämää yleensä. Hikiliikkujien osuus 11-15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen keskuudessa on vaihdellut eri tutkimusvuosina vuoden 1986 ja 2010 välillä, mutta se on sekä 11-, 13että 15-vuotiailla edelleen huomattavasti suurempi kuin 1980ja 1990-lukujen vaihteessa. Miksi kilpaileminen ei välttämättä kanna voittoa pitemmälle. Tulevaisuutta tarkastellessaan se näkee vajavuuden. En halua olla luuseri, joten mun on pakko liikkua"). Sisäiseen motivaatioon perustuva ja keskeisiä psykologisia tarpeita palveleva urheileminen näyttää myös suojaavan nuorta urheilijaa loppuunpalamiselta (Li ym. Siksi negatiiviset tunteet, pettymykset ja epäonnistuminen sekä alentunut pystyvyyden tunne ovat puutenäkökulrnan yleisiä sivutuotteita. Miksi puutenäkökulma häviää vahvuusnäkökulmalle. Hyvän tunnistamisen avulla ohjaus lisää ohjattavan pystyvyyden tunnetta ja valmiutta vahvistaa vanhaa hyvää ja kokeilla uutta. "Menestynyt urheilija lopettaa uransa päätyttyä lajinsa harrastamisen ja joskus ikävä kyllä myös muun urheilun." Tämä ei ole aivan tavatonta, mutta miksi näin tapahtuu. Teiniikäisillä espanjalaisilla jalkapalloilijoilla harrastuksen lopettaneiden motivaatio oli useammin ulkoinen tai sisäistetty ja he olivat myös tyytymättömämpiä yhteenkuuluvuuden ja autonomian tarpeiden toteutumiseen kuin harrastusta jatkaneet ( Calvo ym. Aikuisista lähes kolme neljästä liikkuu vapaa-ajallaan vähintään neljä tuntia viikossa, yli puolet arvioi kuntonsa melko tai erittäin hyväksi. Se voi myös vaikuttaa heihin vielä muita vahvemmin, kun negatiivisten ajatusten, epäonnistumisissa märehtimisen, jaksamattomuuden ja syyllisyyden kehä pyörii heillä muutenkin. Sisäinen säätely ja motivaatio lähtee sekä arvoista ("Hyvä kunto ja kyky liikkua on mulle arvokasta sinänsä") että nautinnosta ("liikkuminen tuntuu hyvältä, en osaa olla ilman"). ltsemääräytymisen teorian avulla on tutkittu muun muassa nuorten l iikuruaharrastusta. Kun huomio keskittyy tavoitteen ja toiminnan väliseen kuiluun, etenemiseen liittyviä positiivisia tunteita on vähemmän. Urheilijan autonomiaa tukeva valmennustapa ennusti samastumisja sisäistä motivaatiota sekä positiivista kokemusta joukkueesta, ja erityisen merkittävä tämä yhteys oli yliopistojoukkueen urheilijoilla (Sheldon & Watson 2011). mutta en mä millään pysty. Kun liikunnanohjauksessa pohditaan ja muistellaan asiakkaan eri elämänvaiheiden liikuntamuotoja, löytyy jokaisesta ihmisestä hyvää liikuntaa tukevia tietoja, taitoja ja positiivisia kokemuksia. Löydetyn hyvän päälle on helppo yhdessä rakentaa lisää hyvää. Vahvuusnäkökulrna kasvattaa jo lähtökohtaisesti pystyvyyden tunnetta tekemallä näkyväksi olemassa olevia vahvuuksia. Eilenkin ehdin vain vartin." Epäonnistumisesta seuraa syyllisyyden tunne ja jatkuvista epäonnistumisista toivottomuus. Sen mukaan ihminen toimii kolmenlaisten psykologisten tarpeiden pohjalta: 1) tarve kokea yhteenkuuluvuutta toisten kanssa, 2) tarve kokea olevansa omaehtoinen, autonominen toimija sekä 3) tarve kokea olevansa kykenevä ja pystyvä. Sama teoria määrittelee ihmisen motivaation sen kautta, mikä säätelee hänen toimintaansa. Nykytilaa tarkastellessaan se tarttuu helposti siihen, mikä on huonosti ja välteuävää. 2010). ltsernääräytymisen teoria antaa kysymykseen vastauksia. Lasissa näyttäisi siis olevan vahvasti sisältöä. Myös suomalaiset tutkimukset tukevat itsernääråytymisteorian oletuksia. Vahvuusnäkökulma lähtee liikkeelle vahvuuksien tunnustamisesta: tämä jo toimii hyvin, tämän osaan ja tiedän, tästä tykkään. Muutoshalu lisääntyy ja hyvä lähtee leviämään. Ohjauksen tärkeä tehtävä on löytää ja auttaa tunnistamaan jokaisessa ihmisessä olevaa hyvää
2013). Milloin "tiedosta asenteiden kautta toimintaan" kulkeva ketju ei toimi. Toiminnan omaehtoisuus on näille nuorille keskeistä. Joskus ihminen toimii ensin, toiminnasta syntyy kokemus, ja jos kokemus on jollain tavalla positiivinen ja olosuhteet suotuisat, toiminta saattaa vakiintua tavaksi. Vaikutusten ketju ei välttämättä kulje tiedosta toimintaan. Kokemuksen pohdinta johtaa oppimiseen ja opitun suunnitelmalliseen ja aktiiviseen uudelleen kokeiluun. Tai niin paljon ennen, että olet jo ehtinyt unohtaa muistutuksen ja siirtyä automaattiohjaukselle. Mitä yksinkertaisemmasta toiminnasta on kysymys, sitä varmemmin tieto voi olla toiminnan laukaisija näin toimivat esimerkiksi portaiden ja hissin väliin sijoitetut portaiden kävelyn terveyshyödyistä kertovat muistutukset. Ulkoinen säätely ja siihen perustuvat motivoinnin keinot eivät tue elämänmittaista harrastusta tai tuota pysyvää elämäntapaa. Jos muistutus näkyy vasta kun olet automaattisesti ehtinyt painaa hissin nappia, siitä ei ehkä ole yhtä paljon hyötyä. Elämän suolat tekevät elämästä mielekästä." (ernt., s. Kilpailu motivoi parhaiten voittajia ja huonommin pärjääviltä se voi viedä motivaation kokonaan. Ensimmäinen kokeilukerta voi olla puhdas vahinko, sosiaalisten tai muiden tilannetekijöiden tulos. "Se lauta nyt vaan oli siinä lojumassa, joku oli sen siihen unohtanut ja kaverit sanoi että mitä jos lainataan ja kokeillaan". Masentuneella aikuisella, jolle liikkeelle lähteminen on muutenkin vaikeaa, tiedon kautta toimintaan johtava polku saattaa olla kokonaan epäonnistumisten, toivottomuuden ja syyllisyyden sulkema. Lisäksi meidän tulee uskaltaa lopettaa turha ja usein myös haitallinen kontrollointi. Samansuuntaiset ajatukset tulevat monessa kohdassa vastaan myös suomalaisnuorten liikuntaa ja liikkumattomuutta pohtivassa Nuorisotutkimusverkoston paml1etissa (Harinen & Rannikko toim. Piispa kirjoittaa sosiaalisuutta ja elämyksellisyyttä korostavasta uudesta urheilukulttuurista nuorille tarjoutuvana vaihtoehtona. Tämä ei välttämättä tarkoita lasten ja nuorten jättämistä yksin liikuntaharrastuksen kanssa vaan omaehtoisuutta tukeva valmentaja (Sheldon & Watson 2011) ja toimiva kaksisuuntainen vuorovaikutus nuoren ja valmentajan välillä (Tiirikainen & Konu 2013) on merkittävässä asemassa keskeisten psykologisten tarpeiden toteutumiselle. lajien piirissä kannustetaan oman luovuuden ja nokkeluuden käyttämiseen sekä oman tyylin löytämiseen. Kuinka säilyttää Go hard and rebel -meininki ja samalla tukea nuorten mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen?" Ainakin osittainen vastaus nuorten osalta voisi olla: Meidän aikuisten tulee luoda mahdollisuuksia monipuolisiin liikuntakokemuksiin, jotka vastaavat lasten ja nuorten yhteenkuuluvuuden, omaehtoisuuden ja pystyvyyden tunteen tarpeisiin. Yksinkertaisimmillaan siihen tarvitaan kuuntelua, hyväksynnän ilmaisemista ja kykyjen huomioimista jokaisen lapsen kohdalla sekä yhteisiä pelisääntöjä, joiden avulla kukaan ei jää ulkopuolelle. Tähän suuntaan kulkevaa vaikutusten ketjua hyödyntää muun muassa kokemuksellisen oppimisen menetelmä (Kolb ym. Edellytyksenä on myös, että toiminta on rationaalisen päätöksenteon alaista, ei automaattista. Samalla tavalla myöskään muiden arvostelua ja heidän yksilöllisyytensä ja ilmaisunvapautensa kahlitsemista tai rajoittamista ei nähdä lajien luonteeseen kuuluvina." On selvää, että monet nuoret eivät kaipaa ulkoista motivointia ja kontrollia, vaan ne saattavat jopa ajaa heidät pois liikuntaharrastusten parista. LIIKUNTA & TIEDE 50, 6/2013 7. Muun muassa Mikko Piispa pohtii näin (emt., s. Kun tarjotaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia monipuolisiin liikuntakokemuksiin, jotka vastaavat yhteenkuuluvuuden, omaehtoisuuden ja pystyvyyden tunteen tarpeisiin, luodaan parhaat edellytykset sisäisen motivaation synnylle ja pysyvien liikuntatottumusten muodostumiselle. 48): " ... Liikanen ja Rannikko kuvaavat vaihtoehtolajien harrastajien maailmaa näin (emt., s. pettaneet samaan aikaan (Myllyniemi & Berg 2013). Kaikki nuoret eivät nauti kilpailua ja paremmuutta korostavasta urheilusta, eikä useista lajeista edes löydy kilpailemattomuuteen perustuvia vaihtoehtoja." Kati Kauravaara jatkaa samaa teemaa kuvatessaan nuorten, vähän liikkuvien miesten valintoja, joita "ohjaa viisi elämän suolaa: hetkessä eläminen, kiireettömyys, vapaa-ajan runsaus, mahdollisimman vähällä pääseminen ja kaverit. Itsensä muihin vertaamista ja kilpailua muiden kuin itsensä kanssa pidetään yleensä lajeihin kuulumattomina ja suorastaan niille haitallisina. Liikanen ja Rannikko kysyvät Nuorisotutkimusverokoston paml1etissa (emt., s. 15): "Voikin olla, että urheilun sisäisessä logiikassa on jotain sellaista, joka työntää tämän päivän nuoria pois sen parista. Asenteiden muutos voi tapahtua pikku hiljaa jälkijunassa. 21). Joskus on tärkeää sanomisen sijasta ottaa mukaan ja tehdä yhdessä. Terveyskasvatuksessa oletetaan tavallisesti, että kun ihminen saa uutta tietoa, hän muuttaa asenteitaan ja pikku hiljaa myös toimintaansa. 51): ". Jos vahinkolautailusta tulee hyvä kokemus eli jos se täyttää kokeilijan psykologisia perustarpeita "yhtäkkiä osasinkin jotain", "oli kivaa kavereiden kanssa", "tuli vapauden tunne" ja tuntuu vielä fyysisestikin hyvältä, siitä saattaa kehittyä sisäisen motivaation varassa elävä tapa. Näyttää siltä, että nuoret hakevat myös liikunnassa enenevässä määrin sellaisia tekemisen muotoja.jotka perustuvat sisäiseen motivaatioon ja onnistuvat täyttämään psykologisia perustarpeita omaehtoisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kykenevyyden tunnetta. 2000). Päiväkodissa, koulussa ja liikunnanohjauksessa on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa liikkumiseen suoraan myönteisten kokemusten kautta. kuinka tukea nuorista itsestään lähteviä intentioita pilaamatta niitä liialla kontrollilla ja laimealla kunnollisuuden leimalla. Mistä löytyy sisäinen motivaatio
T ämän katsauksen tarkoituksena on kuvata lyhyesti, mitä osallistavalla tutkimusotteella tarkoitetaan, kuvata osallistavan tutkimuksen eri vaiheita ja niitä hyötyjä, joita sillä voidaan saavuttaa nuorten parissa ja kuvata keskeisiä menetelmiä, joita nuorten osallistamiseksi voidaan käyttää tutkimuksen eri vaiheissa. Mainemelis, C. Teoksessa: Päivi Harinen & Anni Rannikko (toirn.). Sheldon, K.M. DOI: 10.1016/j.psychsport.2013.04.009 Liikanen, V. 2013. 2011. Ss. Miksi lapset ja nuoret katoavat liikuntaja urheiluseuroista rnurrosiässäv Teoksessa: Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. PILVIKKI ABSETZ, PsT Terveyden edistämisen dosentti Tampereen yliopisto Sähköposti: pilvikki.absetz@gmail.com LÄHTEET: Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Uutela, A. V. Huipulle vai huvin vuoksi mikä 2000-luvun suomalaisnuoria liikuttaa. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu). OT perustuu tutkijoiden ja yhteisön panokseen tutki8 LIIKUNTA& TIEDESO • 612013. Nuorten vaihtoehtoliikunnan viehätys. Lisäämällä nuorten mahdollisuuksia osallistua liikuntainterventioiden suunnitteluun ja toteutukseen voitaisiin luoda tehokkaampia ja kestävämpiä toimintatapoja. Kolb, D.A., Boyatzis, R.E. Relationships between self-determined motivation and burnout among athletes: A systematic review and meta-analysis. & Berg, P. Me puhumme osallistavasta tutkirnusotteeesta (OT) tai osallistumisesta, riippuen siitä onko näkökulma tutkijan vai nuoren ja käytämme sanaa yhteisö kuvaamaan tutkittavien edustamaa yhteisöä. F Zhang (Toim.). OT sen sijaan lähtee siitä, että tutkimus ja toimeenpano on yhteistyötä tutkittavien ja heidän yhteisönsä kanssa. 2013. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 65. 2013. 1997. käyttämällä useita eri menetelmiä osallistamiseen ja varmistamalla, että käytetyt menetelmät mahdollistavat osallistumisen erilaisilla sitoutumisen asteilla. J., Pyun, D. Myllyniemi, S. Teoksessa: Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.). Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 65. & Rannikko, A. Coacb's Autonomy Support is Especially lmportant for Varsity Compared to Club and Recreational Athletes. Using Self-Determination Theory to Explain Sport Persistence and Dropout in Adolescent Athletes. Jotkut tarvitsevat kaivon kaivamisessa enemmän apua kuin toiset. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3 Calvo, T.G., Cervell6, E., .Iirnenez, R., lglesias, 0., Moreno & Murcia, J.A. & Konu,A. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raport1i 15/2013 Kauravaara, K. H. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. 2000. Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.) 2013. Li, C., Wang, C. 2013. Kadonnut motivaatio lähtee parhaiten löytymään, kun ihmistä ohjataan tunnistamaan hänellä jo olemassa olevaa hyvää ja keskitytään ensin sen vahvistamiseen. Mutta kun kaivoa kaivaa tarpeeksi syvältä, alkaa vettä löytyä: aiempia hyviä kokemuksia hetkistä, joissa liikunnan iloa on ollut, sekä liikkumista tukevaa tietoa ja taitoja. Teoksessa: Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta. Tutkimus ja toimeenpano yhteistyössä tutkittavien kanssa Osallisuudesta ja osallistamisesta puhutaan enenevässä määrin niin hallinnon kuin palvelujärjestelmän piirissä. NJ: Lawrence Erlbaum, 2000. & Kokko, S. Avoidance achievement motivation: A persona! goals analysis. Tässä seison enkä muuta voi. J. Elliot, A. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 65. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. & Kee, V. Ikävä kyllä, epäonnistumiset ja porukan ulkopuolelle jääminen sekä ulkoinen kontrolli voivat kuivata kaivon. Teksti: ANNA AISTRICH, PILVIKKI ABSETZ Teini-iässä vähenevä fyysinen aktiivisuus on kasvava kansanterveysongelma, johon ei ole toistaiseksi löytynyt tehokkaita ratkaisuja. Tässä seison enkä muuta voi. 2013. Samalla ohjattavalle herää tunne, että hän on oman elämänsä asiantuntija, ja halu uuden kokeiluun kasvaa. Sternberg & L. Kun lapsi syntyy, hänellä ei vielä ole juuri kykyä liikkumiseen, mutta halu ja tarve on. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 65. 13-16. nro 49. & Sheldon, K. M. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässa. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2012. Helldån, A., Helakorpi, S., Virtanen, S. Tuloksissamme korostuu sekä tutkimuksen että nuorten hyötyminen osallistavasta tutkimusotteesta, mikäli se mahdollistaa osallistumisen nuorille sopivilla tavoilla ja sitoutumisen tasolla. LearningTheory: Previous Research and New Directions. & Watson, A. Perspectives on Thinking, Learning, and Cognitive Styles Ss. Tässä seison enkä muuta voi. Löysimme näyttöä siitä, että osallistaminen vaikuttaa myönteisesti interventioiden tuloksiin ja että laaja osallistuminen on mahdollista saavuttaa, kun nuorille on tarjolla riittävästi eri tasoisia ja heidän tarpeisiinsa sopivia osallistumismahdollisuuksia. Kun valitaan kokeiluja, jotka vanhan hyvän vahvistamisen lisäksi täyttävät ihmisen tarpeita tuntea yhteenkuuluvuutta, omaehtoisuutta ja pystyvyyttä, löytyy sisäinen motivaatio ja tie kestävään muutokseen aukeaa. Osallistumismahdollisuuksien määrän ja kirjon voi maksimoida ottamalla nuoria mukaan mahdollisimman moneen tutkimusvaiheeseen. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. 2013. Vähäinen liikunta nuoren miehen mielekkäänä valintana. K. 20-24. & Experiential. Tiirikainen, M. 227-248. Ss. International Journal of Sports Science & Coaching, 6, 1. Psychology of Sport and Exercise. 47-52. Tässä seison enkä muuta voi. Journal of Personality and Social Psychology, 73, 171-185. Motivaatio on kuin vesi kaivossa. Perinteisessä tutkimusouccssa tutkijat/asiantuntijat kehittävät hypoteeseja aiemman tutkimuksen perusteella ja testaavat niitä tulkittavilla joko laboratoriossa tai luonnollisissa ympäristöissä. J. Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. 2010. Teoksessa: R. Teoksessa: Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.). 2013. Myös tutkirnusrahoittajat alkavat edellyttää osallistavaa tutkimusotetta, joka huomioi sen yhteisön tarpeet ja olosuhteet, jossa tutkimus toteutetaan. Ss. Englanninkiclessä eri tieteenalat saattavat käyttää osallistavasta tutkimusotteesta eri termejä Imuun muassa "Parucipaiory Action Research (PAR)" ja "Cornmunity-Based Pariicipatory Research (CBPR)") kuitenkin samaa ilmiötä tarkoittaen. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. The Spanish Journal of Psychology, 13(21, 677-684. Piispa, M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3. Silloin kaivo ei täyty vettä kantamalla
sallista oret ku }t yden e tutK1 uksess ao ella a iksi tämisen
2012). 4) Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä auttaa varmistamaan, että tutkimuksen asetelma sekä aineiston keruun ja intervention menetelmät soveltuvat ympäristöönsä. 2008, Jacquez ym. OT painottaa yhteistyötahojen moninaisuutta ja pyrkii tasavertaiseen osallistumiseen ja omistajuuteen, vastavuoroisuuteen, yhdessä oppimiseen ja muutokseen (Israel ym. Heillä on myös omat sosiaaliset verkostonsa, joista voi löytyä yllättäviä uusia yhteistyökumppaneita. Nuorten osallistumisesta tutkimusprosessin eri vaiheisiin on hyötyä Yhteistyö nuorten kanssa OT:n keinoin voi olla ratkaiseva apu terveyttä edistävien ohjelmien ja poliriikkatoimenpiteiden kehittämisessä (Soleimanpour ym. Nuorten on aikuisia helpompi saavuttaa toisten nuorten luottamus, joten heidän roolinsa voi olla merkittävä tutkittavien valinnassa, rekrytoinnissa ja sitouttamisessa niin tutkimukseen kuin sen tulosten käytäntöön viemiseen. Osallistava tutkimus on käyttökelpoinen yhteistoiminnan malli Nuorten ja aikuisten välinen vallanjako on tyypillisesti epätasa-arvoinen. Tasapuolisen vallan ja vaikutusmahdollisuuksien jakautumisen kautta OT huomioi perinteisesti syrjään jäävät yksilöt sekä heidän mielipiteensä ja tarpeensa. mutta informoitu E1 osallistumista 3 Osanottajat nienni1sutf mukana 2 Osanottajat "koristeena" 1 Osanottajat manipuloinnln kohteena KUVIO 1. Yhteinen päätöksenteko voimaannuttaa nuoria kehittämään ratkaisuja, joiden toimeenpanoon he voivat itse osallistua. Suomessa nuorten kuulemisen velvoite on kirjattu Nuorisolakiin (2006). Kun nuorille taataan sananvalta tutkimuskysymysten asettamisessa, on todennäköisempää, että he myös pitävät tuloksia merkityksellisinä ja omaksuvat niitä käyttöönsä (Powers & Tiffany 2006). Nuoret hyväksyvät helpommin toisten nuorten tekemän tutkimuksen ja sillä on myös paremmat mahdollisuudet saada aikaan muutoksia nuorten käyttäytymisessä (Powers & Tiffany 2006). 1 8 Aloite os,noru1ilta, jadtu joht11uus asiantuntijoiden kanssa j 1 Alolte J• johto osanott111ll1 6 Asiantunu,allhtolnen, mutta ieettu 1oht;,juus os,nottajlen kanssa 5 Osanottaji1 konsultoitu JI info,mcutu 4 Osanott111t valittu. 2012) pystyi luokittelemaan OT:n toteutuneen aidosti vain 15 prosenttia nuorten parissa tehdyistä tutkimuksista. Useissa tutkimuksista nuoret ovat mukana vain muodon vuoksi tai parhaimmillaankin vain konsultoitavina tai tiedotuksen kohteina (lacquezm ym. Monet nuorten asioita tarkastelevista tutkimuksista oli tehty nuorisotyötä tekevien organisaatioiden tai nuoria edustavien aikuisten kanssa, eivätkä ne ottaneet nuoria itseään mukaan tutkimusprosessiin. 2) Yhteisön vahvuuksien tunnistus ja dynamiikan kartoitus tukee ratkaisujen löytymistä yhteisöstä. Paljon on siis vielä tehtävissä nuorten ottamiseksi mukaan heitä itseään koskeviin tutkimuksiin ja kehittämishankkeisiin. 3) Tärkeimpien terveyteen liittyvien tarpeiden tunnistaminen ja tutkimuskysymysten asettaminen sitouttaa yhteistyökumppanit ratkaisukeinojen etsimiseen. Erilaisten menetelmien käyttö tuottaa laajemman ja syvemmän perspektiivin ja antaa nuorille mahdollisuuden valita heille sopivat osallistumisen muodot. Mukaan pääsy alusta saakka synnyttää sitoutumisen ja tuen hankkeelle. 10 LIIKUNTA & TIEDE 50 , 612013. Nuorilla saattaa olla aikuisista poikkeava perspektiivi yhteisön vahvuuksiin ja siihen, millä organisaatioilla on valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia muutokseen. musprosessin joka vaiheessa (Minkler & Wallerstein 2008). 2005). Yhteinen toimintatapojen ja OT:n periaatteiden määrittely takaa tasavertaisuuden ja vallan jakautumisen kaikkien sidosryhmien kesken. Kuviosta 1 ilmenevät osallistamisen eri tasot. Äskettäin ilmestynyt katsaus (lacquez ym. Kun nuorten on mahdollista arvioida ja reflektoida omia terveyteen liittyviä tarpeitaan, heille syntyy parempi ymmärrys siitä, mitkä tekijät heidän elämässään vaikuttavat niihin keskeisimmin ja mitä he itse pitävät tärkeimpinä. Osallistumisen tasot (Hart 1992) Osallistumisen tasot 2012). OT:n tuottamat tulokset ovat merkityksellisiä yhteisön omassa kulttuurissa ja nivoutuvat tutkittavien arkeen. 2005): 1) OT:n kumppanuuksien luominen muodostaa pohjan ja rakenteen kaikille muille tutkimusvaiheille. Siksi ne ovat helpommin käänneuåvissä toiminnaksi kuin tieto, joka kumpuaa pelkästään akateemisista teorioista tai ulkopuolisen perspektiivistä (lacquez ym. Kuviossa 1 esitettyjen aidon kumppanuuden sisältävien osallistumisen tasojen (6-8) varmistamiseksi on tärkeää tarkastella eri tutkimusvaiheiden tarkoitusta ja osallistamisen mahdollisuuksia sekä hyötyjä niiden kuluessa (Israel ym. 2012 ). Yhteistyö nuorten, yhteisön johdon sekä muiden sidosryhmien edustajien kanssa synnyttää luottamusta ja ihmisten välisen suhdeverkoston, jota ilman prosessi ei toimi. Vaikka OT nuorten parissa ei ole uutta, vaan koko ajan yleistymässä, nuorten osallistumisen ja yhteistyön aste vaihtelee käytännössä paljon. Siksi OT tarjoaa erityisen käyttökelpoisen yhteistoiminnan mallin nuorten terveyden edistämiseen. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään pitänyt nuorten osallistamista sekä suunnitteluun että toteutukseen yhtenä edellytyksenä tehokkaiden terveysohjelmien kehittämiselle (WHO 1993)
Nuorten esittäminä tulokset myös saavat aitoutta ja arvovaltaa, joka kiinnittää aikuisten huomion. Hamptonin mallissa (kuvio 2) on eroteltu kolme osallistumispolkua, joita kolmion eri kerrokset kuvaavat. Nuorten tulkinnat saattavat poiketa merkittävästi aikuisten tulkinnoista, joten heidän apunsa tulosten todenmukaisuuden ja aitouden arvioinnissa on tärkeä (Powers & Tiffany 2006). Nuoret pystyvät usein paremmin arvioimaan, mitä tietoa toiset nuoret pitävät tärkeimpänä ja minkä tuloksen tulisi johtaa lisätutkimukseen tai politiikkatoimenpiteisiin. Nuorten osallistumisen vaaliminen voi vaatia enemmän panoksia, sillä heillä ei välttämättä ole kokemusta tällaisesta työskentelystä ja lisäksi heidän ajankäytöstään kilpailevat monet asiat. Yksi mallikelpoinen lähestymistapa sopivan osallistumisen tason ja muotojen löytämiseksi on antaa kaikkien osanottajien valita, missä vaiheissa he haluavat olla mukana (Wang ym. Näin voidaan lisätä halukkuutta sitoutua hankkeeseen laajemminkin. Osallisuus päätöksentekoon voimaannuttaa ja kasvattaa tunnetta hankkeen omistajuudesta (Soleimanpour ym. Malli järjestää osallistumisen eri tasoille, mutta kyseessä on mahdollisuuksien hierarkia pikemminkin kuin yksilöiden hierarkia (Carlson 2006) Kolmion perustalla osallistumismahdollisuuksia tarjoavat toimet ovat konkreettisia, yleensä lyhytkestoisia, ja ne vaativat vain vähän opastusta tai erityisLIIKUNTA & TIEDE 50 • 6/2013 11. 5) Tuloksia koskeva palaute ja tulkinta kaikkia yhteistyökumppaneita kuullen vahvistaa osallistumista ja tuo vaikutusvaltaa. Tulokset voivat levitä nuorten toimesta toisten nuorten keskuuteen laajemmin, tehokkaammin ja uskottavammin. 2008). Esittelemme seuraavassa osallistamiseen soveltuvan viitekehyksen sekä siihen istutettavia menetelmiä, joita voi käyttää edellä esitetyissä OT:n eri vaiheissa. Sen sijaan jokaisen pitäisi voida valita osallistumisensa taso, riippuen omasta kiinnostuksesta, tarpeista, taidoista ja käytännön mahdollisuuksista osallistua. Tutkimusprosessiin osallistumisesta voi olla nuorille myös henkilökohtaista hyötyä. 1998). Vallan antaminen tutkittaville voi tuntua riskialttiilta ilman tarkempaa käsitystä siitä, miten ja millä menetelmillä osallistumista voi tukea järjestelmällisesti. 6) Tulosten levittäminen ja siirtäminen käytäntöön vahvistaa yhteistyökumppaneiden sitoutumista ja tukee heidän halukkuuttaan olla mukana kehittämisessä myös jatkossa. Yhteiskuntaan osallistamisen prosessi Hamptonissa Yhdysvalloissa osoitti, että luomalla erilaisia nuorten kannalta merkityksellisiä tilaisuuksia osallistumiseen, nuoria saatiin mukaan paljon ja he osallistuivat laaja-alaisesti erilaisiin toimintoihin (Carlson 2006). 7) Kumppanuuksien vaaliminen ja arviointi on kaikkien tutkimusvaiheiden läpi kulkeva prosessi. Vaikka päämääränä nuoria koskettavissa hankkeissa on mahdollistaa tasavertainen osallistuminen kuvion 1 ylimmän tason mukaisesti, kaikkien tutkimuskohteena olevan yhteisön jäsenten osallistuminen kaikissa vaiheissa ei yleensä ole mahdollista eikä välttämättä edes toivottavaa. OT:n yhteistoiminnan (muun muassa yhteinen päätöksenteko, kaksisuuntainen vuorovaikutus, konfliktien rakenTeksti: ANNA AISTRICH, PILVIKKI ABSETZ tava ratkaisu) prosessin ja vaikutusten arviointi auttaa ylläpitämään kumppanuuksia. Tasavertaisen osallistumisen toteutumiseksi on tärkeää, että nuoret arvioivat yhteistyön toteutumista omasta perspektiivistään. ANNA AISTRICH, MPH (Master's of Public Heath) Projektikoordinaattori Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian yksikkö, Helsingin yliopisto Sähköposti: anna.aistrich@helsinki.fi PILVIKKI ABSETZ, PsT Terveyden edistämisen dosentti Tampereen yliopisto Sähköposti: pilvikki.absetz@gmail.com Sopiva viitekehys ja monet menetelmät avain osallistamiseen Monien menetelmien yhdistäminen ja yhtäaikainen käyttö vahvistaa nuorten osallistumista mutta lisää myös tutkimuksen luotettavuutta, tuottaa syvällisempää tietoa ja auttaa todentamaan tutkimuksen tuloksia V aikka useimmat terveystutkijat varmasti näkevät osallistavan tutkimusotteen (OT) hyödyt, monilla ei ole kokemusta tämän tyyppisestä lähestymistavasta. Aktiivinen osallistuminen opettaa uusia taitoja, tuo kokemuksen yhteenkuuluvuudesta niin nuorten kuin aikuisten kanssa ja kasvattaa valmiuksia ongelmien ratkaisuun
Lisäksi käytiin läpi näiden artikkelien lähdeluettelot sekä haettiin elektronisista tietokannoista vastaavia tutkimuksia C'related-article searches"), Mukaan otettiin vain elektronisessa muodossa saatavilla olevat artikkelit. Hamptonin malli: osallistumisen polut ja mahdollisuuksien hierarkia (Carlson 2006 taitoja. Menetelmien kirjo (taulukko 1) kattaa laadulliset ja määrälliset, sanalliset, kuvalliset ja toiminnalliset sekä yksilöja ryhmärnuotoiset. Osallistuminen vastaa kuvion 1 tasoja 4-5. Kun osallistumisen kynnys ja vaatimukset ovat alhaiset, useammat nuoret voivat löytää itseään kiinnostavia toimintoja hankkeen piiristä ja tulla mukaan itselleen sopivalla osallistumisen tasolla. Menetelmiä valitessa kannattaa maksimoida nuorten valinnan mahdollisuudet ja antaa heidän valita omalle sitoutumisen asteelle soveltuvat osallistumisen muodot. 2005). Mitä enemmän tarjolla on merkityksellisiä yhteistoiminnan mahdollisuuksia eri osallistumisen tasoilla, sitä laaja-alaisemmin ja enemmän nuoret osallistuvat. Hakusanoina käytettiin "community based participatory research" tai "participatory research" ja "physical activity" tai "exercise" ja "youth" tai "adolescents." Mukaan otettiin artikkelit, jotka kattoivat kaikki kolme aluetta. Monien menetelmien yhdistäminen ja yhtäaikainen käyttö vahvistaa nuorten osallistumista mutta lisää myös tutkimuksen luotettavuutta, tuottaa syvällisempää tietoa ja auttaa todentamaan llltkimuksen tuloksia (Israel ym. p1lvelukset KUVIO 2. 2012; Darbyshire ym. Nevalottavat osanottajien kokemuksia eri näkökulmista ja lisäävät siten niiden merkitystä ja painoarvoa eri sidosryhmien keskuudessa (Darbyshire ym. Mitä syvemmälle he pääsevät mukaan yhdellä polulla ja näkevät uusia toimintamahdollisuuksia, sitä enemmän heitä voi alkaa kiinnostaa osallistuminen myös seuraavalla polulla (Carlson 2006). Haku tuotti 15 kriteerit täyttänyttä artikkelia (merkitty *:llä lähdeluetteloon), joista yksi systemaattinen ja yksi narratiivinen katsaus ja 13 alkuperäistutkimusta. Aineisto on kerätty kirjallisuushaulla PubMed -tietokannasta. Samalla nuoret näkevät, että aikuiset tunnustuvat heidät aktiivisina toimijoina ja oman maailmansa kehittäjinä (Darbyshire ym. 2005) ja olla hyödyllisiä kun lisätään yleistä tietoisuutta fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä (Findholt ym. kuvion 1 tasot 5-6). Jokainen kuvion 2 poluista on merkittävä nuorten osallistarnisprosessissa, siksi niiden tulisi tarjota nuorten kannalta merkityksellisiä toimintamahdollisuuksia. tehtint. Eri lähestymistavat ovat pikemminkin täydentäviä kuin päällekkäisiä. svött, ld•n ontami n•n jO konsultolnj Projektit. Jokaiseen menetelmään voi sisältyä vaihtelevasti osallistumisen tasoja ja ne soveltuvat useaan eri llltkimusvaiheeseen. Kun nuorille annetaan ainakin osittainen kontrolli osallistumisen muotojen määrittämisessä, heidän sitoutumisensa ja kiinnostuksensa vahvistuu. 2005). 2005). Esimerkiksi visuaaliset menetelmät voivat välittää katsojalle monipuolisen käsityksen liikuntaa tukevista tai haittaavista ympäristöistä (Darbyshire ym. 2005; Morrow 2001; Powers & Tiffany 2006; Suleiman ym. Tuloksissamme korostuu sekä llltkimuksen että nuorten hyötyminen osallistavasta tutkimusotteesta, mikäli se mahdollistaa osallistumisen nuorille sopivilla tavoilla ja sitoutumisen tasolla. Toimet edellyttävät enemmän laitoja ja sitoutumista ja kohdentuvat yleensä järjestelrnätason muutoksiin. Keskimmäinen polku mahdollistaa nuorille neuvoaantavan roolin kehittämisprosessissa. Taulukkoon 1 on koottu menetelmiä nuorten osallistamiseksi OT:n eri vaiheisiin liikunnan edistämishankkeissa kuvion 2 polkujen mukaan. Vallan ja vastuiden jaosta riippuen liikutaan osallistumisen tasoilla 6-8 (kuvio 1). Osallisturnismahdolhsuuksien määrän ja kirjon voi maksimoida ottamalla nuoria mukaan mahdollisimman moneen tutkimusvaiheeseen, käyttämällä useita eri menetelmiä osallistamiseen ja varmistamalla, että käytetyt menetelmät mahdollistavat osallistumisen sitoutumisen eri asteilla. Vaikka heillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, aikuiset yleensä tekevät lopulliset päätökset (vrt. Systemaattinen katsaus osoitti, että osallistaminen on yhteydessä parempiin ja kestävämpiin tuloksiin (Krishnaswami ym. Ylimmällä polulla nuoret pääsevät johtamaan, jakavat vastuun työn etenemisestä ja voivat merkittävästi vaikuttaa hankkeen lopputuloksiin. 2011). 2012). ANNA AISTRICH, MPH (Master's of Public Heath) Projektikoordinaattori Sosiaalipsykologian yksikkö, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Sähköposti: anna.aistrich@helsinki.fi PILVIKKI ABSETZ, PsT, dosentti Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sähköposti: pilvikki.absetz@gmail.com 12 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 612013. 2006) tulokset tukivat ajatusta siitä, että nuorille on tarjottava kaikissa OT:n vaiheissa mahdollisimman monipuolisesti eri tasoilla ja eri menetelmillä toteutettuja osallistumisen mahdollisuuksia. Narratiivisen katsauksen ja useiden alkuperäistutkimusten (Iaquez ym
palvelukset keskustelujen fasilitointiin kouluNuoret ovat ryhmissä keskustelijoina auttamassa Kohtalainen: tetut nuoret/ tutkijakehittämään tutkimuskysymyksiä, suunnittelemaan Syötteiden fasilitoijat, kokoonmittausmenetelmiä ja mittareita, kehittämään ja antaminen & tumistila arvioimaan interventiomenetelmiä ja keskeisiä viestejä, konsultointi pilotoimaan materiaaleja ja tulkitsemaan ja todentamaan tutkimustuloksia. palvelukset Vertaisten Nuoret kehittävät luovia tapoja saavuttaa toisia Matala: ProjekVaiheet 1-3; Nuoret, ohjaaja, rekrytointi nuoria (erityisesti vaikeasti tavoitettavia) ja/tai tit, tehtävät, kokoontumistila tai tavoiltarekrytoivat osanottajia suoraan omista verkostoistaan. Aineiston Projektit, 2,3,4 tai tietokoneet, voi yhdistää voimavarojen kartoitukseen saatavuutta tehtävät, nuoret, ohjaaja koskevien alueellisten erojen selvittämiseksi. palvelukset minen Nuoret kehittävät nuoria puhuttelevia yhteenvetoja ja Kohtalainen: Vaiheet esityksiä tutkimustulosten levittämiseksi heidän Syötteiden 5&6 verkostoihinsa. Vaihe 7 haastattelujen tekesyvähaasmiseen ohjeistetut tattelut Nuoret auttavat kehittämään haastattelu kysymyksiä. Nuoret toimivat ryhmissä haastatteli joina. antaminen & telutila konsultointi FokusNuoret toimivat ryhmien kirjureina. Matala: Vaiheet Paperia ja väri kyniä kyselyt Projektit, 3 &4; tai tietokoneet, Nuoret ovat mukana toteuttamassa kyselyjä: tehtävät, Vaihe 7 kyselyjen toteutuk1) vastaajia rekrytoimalla palvelukset seen ohjeistetut ja 2) valvomalla ja ohjaamalla kyselyn täyttää opastetut nuoret, ohjaaja, kokoonNuoret auttavat kyselyjen suunnittelussa ja tulosten Kohtalainen: tumistila analyysissa: Syötteiden 1) tunnistamalla nykytiedon keskeiset puutteet ja antaminen & alueet, joilla uutta tietoa tarvitaan konsultointi 2) muokkaammalla kyselyjen kieltä ja aineiston keruun tapoja kulttuuriinsa sopiviksi 3) kehittämällä lomakkeelle kysymyksiä 4) tunnistamalla kerätystä aineistosta yhteisiä teemoja ja arvioimalla jatkotutkimuksen/interventioiden tarvetta StruktuNuoret toimivat kirjureina haastatteluissa. TAULUKKO 1. Matala: Vaiheet Muistiinpa novä Ii neet ryhmät tai Projektit, 2-5; 7 (paperi tai tietokone), keskusteluNuoret ovat ryhmissä keskustelijoina antamassa tietoa tehtävät, äänityslaite, nuoret/ ryhmät itsestään ja yhteisöstään. Kohtalainen: nuoret/ tutkimusSyötteiden haastattelijat, haastatNuoret toimivat haastattelijoina. LIIKUNTA & TIEDE 50, 6/2013 13. antaminen & konsultointi LomakeNuoret tuottavat tietoa vastaamalla kyselyihin. Nuoret konsultoivat fokustai keskustelu ryhmässä käytettävien kysymysten suunnittelua ja/tai fasilitoivat ryhmäkeskusteluja. Nuorten osallistamisen menetelmiä Menetelmä Menetelmän kuvaus ja nuorten rooli siinä Osallistumisen Soveltamisen Tarvittavat resurssit taso vaihe VoimaNuoret piirtävät kartan (tai käyttävät oikeaa esim. palvelukset kokoontumistila HavainNuoret havainnoivat ja dokumentoivat yhteisön Matala: Vaiheet Paperia ja värikyniä nointi tarjoamia liikuntamahdollisuuksia ja paikkoja. Matala: ProVaiheet Muistiinpa novä Ii neet roidut, jektit, tehtävät, 3 & 4; (paperi tai tietokone), puolistrukNuoret ovat haastateltavina antamassa tietoa itsestään palvelukset äänityslaite, nuoret/ turoidut tai ja yhteisöstään. sähMatala: Vaihe 2 Paperia ja väri kyniä varojen köistä karttaa pohjana) naapurustosta, koulusta tai Projektit, tai tietokoneet, kartoitus muusta kohdealueesta ja merkitsevät kartalle alueella tehtävät, nuoret, ohjaaja, olevat liikuntaa tukevat asiat
konsultointi lua fa silitoiva henkilö päiväkirjat) AsiantuntiNuorista koottu asiantuntijaryhm ä antaa syötteitä Kohtalainen: Vaiheet 1-7 Vahva tuki ryhm än ja ryhm ä hankesuunnitteluun ja päätöksentekoon pro sessin joka Tiedon toim innan käytännön vaiheessa. Valokuvia käytetään keskustelun antam inen & kam erapuhelim ia, virikkeinä, keskeisten vaikuttavien tekijöiden ja teem okonsultointi arviointia ja keskusjen tunnistam isessa sekä intervention kohteiden ja telua fasilitoiva keinojen valinnassa. kehittämässä ja arvioimassa interventiokeinoja Syötteiden tai fasilitoijat, 2. OhjausNuoret jakavat vastuuta kaikista hankkeen toimista ja Korkea: Jaettu Vaiheet 1-7 Järjestämisen tuki, ryhmä/ tuloksista ja/tai johtavat keskeisiä toimintoja kuten johtajuus jos nuoria kokoontumistila, tiimityö vertaisten koulutus tai vertaisille kohdistuvat asian on hankmahdolliset korvaukpuolesta puhumisen toimenpiteet tai ympäristötai keen set tai palkkiot. antam inen & ja keskustelua ym päristön konsultointi fa silitoiva henkilö kartoitus Kirjalliset Nuoret kuvaavat liikuntaan liittyviä kokem uksiaan tai Kohtalainen: Vaiheet Paperia/vihkoja tai selvitykset ym päristöjään, tuottavat ja argum entoivat erilaisia Syötteiden 2& 3 kartt oja ja värikyniä, tai kuvaukratkaisuja ja/tai kuvaavat om aa tulevaisuuden visiotaan. kehittämässä strategiaa hankkeen tai sen tulosten ylläpitämiseksi. ja tuloksia Korkea: Jaettu 4. VertaisNuoret osallistuvat ja sitoutuvat vahvasti ja vastaavat Korkea: Jaettu Vaihe 4 Järjestämisen tuki ja/ koulutus ja itse interventiosta tai asian puolesta puhumisesta. suunnittelemassa politiikkatoimenpiteitä tai keinoja, johtajuus joilla asiaa voidaan ajaa 5. antam inen & järjestelyille, ainakin konsultointi yhden nuoren tulisi olla yhteisössään avainhenkilö, kokoontum istila, m ahdolliset korvaukset tai palkkiot Valokuvat Nuoret dokum entoivat sosiaalisia ja fyysisiä toim inKohtalainen: Vaiheet Kertakäyttökam ero ita taym päristöjään valokuvaam alla liikuntaa tukevia ja Syötteiden 2-4, 6 /digikam eroita/ haittaavia tekijöitä. antam inen & arviointia ja keskusteset (esim . johdossa Vaiheet 4&6 VertaisNuoret opastavat vertaisiaan esimerkiksi aineiston Korkea: Jaettu Vaihe 3 Järjestämisen tuki, opastus keruuseen (haastattelijoiksi, keskustelujen fasilitoijiksi, johtajuus kokoontumistila, kirjureiksi) ja arviointiin, mentorointiin tai asian Vaihe 4 mahdolliset korvaukpuolestapuhumiseen. Työpajat Nuoret toim ivat osanottajina tai työpajojen vetäjinä: Kohtalainen: Vaiheet 4-7 Järjestäm isen tuki ja/ 1. henkilö Nuoret käyttävät valokuvia ajaessaan asiaansa ja Korkea: Jaettu pyrkiessään saam aan aikaan politiikkatai toim intajohtajuus tapam uutoksia. politiikkamuutosten ajaminen. tulkitsemassa ja validoimassa kerättyä aineistoa set tai palkkiot. Kokem ukNuoret johtavat kävelyitä tai tekevät kartt oja osoittaakKohtalainen: Vaiheet Paperia tai kartt oja ja selliset seen liikuntaa tukevia tai haittaavia tekijöitä sosiaaliSyötteiden 2& 3 värikyniä, arviointia kävelyt tai sissa ja fyysisissä toim intaym päristöistään. johtajuus tai aikuiset fasilitoijat puolesta Vaihe 6 tai mentorit, kokoonpuhuminen tumistila, mahdolliset korvaukset tai palkkiot. opastamassa/ kouluttamassa nuoria projektin eri antaminen & kokoontumistila, toimintojen edellyttämissä taidoissa konsultointi mahdolliset korvauk3. 14 LIIKUNTA & TIEDE 50 • 612013. set tai palkkiot
Getting to social action: The youth empowerment strategies (YES'I project. American Journal of Preventive Medicine 44131, S215-S224. Public Health Nursing 2812), 186-192. 2012. 2010. Progress in Community Health Partnerships: Research, Education, and Action 5(1), 19-25. 2006. 2005. LÄ HTEET *Bogart, L. Photovoice engages rural youth in childhood obesitv prevention. *Uyeda, K., Bogart, L. American Journal of Community Psychology 41 (3-4), 278-289. A. Using community-based participatory research to identify potential interventions to overcome barriers to adolescents' healthy eating and physical activitv. Public Health Reports 123(6), 709. D., Harris, K. San Francisco: JosseyBass, 3-26. Texting for Health: The Use of Participatory Methods to Develop Healthy Lifestyle Messages for Teens. Perceived facilitators and barriers to physical activitv for rural youth: an exploratory study using photovoice. World Health Organization. Translating the diabetes prevention program for Northern Plains lndian youth through community-based participatory research methods. Darbyshire, P., MacDougall, C., & Schiller, W. 2010. M. Youth action for health through youth-led research. P., Cruz, G. 2012. J., Harris, J. *Perry, C., & Hoffman, B. *Goh, V. Public Health Nursing 27(21. The health of young people: A challenge and a promise. McDonagh, J. Preliminary healthy eating outcomes of SNaX, a pilot community-based intervention for adolescents. 2010. M., &Wagner, E. Assessing Tribal Youth Physical Activity and Programming Using a Community Based Participatory Research Approach. 2009. lntroduction to methods in CBPR for health. M., Sipple-Asher, B. P., Wiersma, L., Briand, G., Faletau, V., Lepule, J., Nacpil, L., & Eichenauer, J. Journal of Community Practice 1411/2), 89-106. K., Uyeda, K., HawesDawson, J., Olarita-Dhungana, J., Ryan, G.W. lncorporating youth-led community participatory research into school health center programs and policies. 2011. E., & Bateman, B. The Diabetes Educator 36161, 924-935. 2011. 2008. Carlson, C. K. American Journal of Preventive Medicine 43(1 ), 81-91. N., Uyeda, K., Hawes-Dawson, J., Klein, D. W., Fox, B., Hubbard, E., & Moret, L. Combining photovoice and focus groups: engaging Latina teens in community assessment. M., Elliott, M. Ozer, E. *Hannay, J., Dudley, R., Milan, S., & Leibovitz, P. Archives of disease in childhood-Education & practice edition 97(2), 55-60. A. Rural and Remote Health, 12(1842). Journal of Public Health Management and Practice, 12, S79-S87 *Soleimanpour, S., Brindis, C., Geierstanger, S., Kandawalla, S., & Kurlaender, T. Suleiman, A. Progress in Community Health Partnerships 3(3), 249-255. S. 2005. Engaging youth in participatory research and evaluation. 2011. 125-145. Journal of Adolescent Health 48(2), 196-202. *Brown, B. Morrow, V. Powers, J. Community-engaged interventions on diet, activity, and weight outcomes in US schools: A systematic review. BMC Public Health 11(1), 658. Hart R. 2008. Children's participation from Tokenism to Citizenship. England: Macmillan/Clays. J., Cantor, J. & Schuster, M. UIKUNTA& TIEDE 50, 6/2013 15. Health Education Research 16(3) 255-268. L., & Davis, M. 2012. Consultation and participation with children in healthy schools: Choice, conflict and context. American journal of community psychology 1-14. L., Parker, M., Ricci, C., & Noonan, C. A. *Krishnaswami, J., Martinson, M., Wakimoto, P., & Anglemeyer, A. Journal of Community Practice 14(1-2). 2008. V., Bogart, L. Development and implementation of a school-based obesity prevenuon intervention: lessons learned from community-based participatory research. J., & Schuster, M. Teoksessa: Methods in communitybased participatory research for health. C. 2001. *Findholt, N. Journal of Behavioral Medicine 32151, 491-502. 2012. E., Michael, V. Wilson, N., Minkler, M., Dasho, S., Wallerstein, N., & Martin, A. *Tanjasiri, S. L., & Tiffany, J. 1993. Israel, B., Eng, E., Schulz, A., & Parker, E. Journal of Nutrition Education and Behavior 4511 ), 12-19. 167-178. 2006. The dittusion of youth-led participatory research in urban schools: The role of the prevention support system in implementation and sustainability. & Perry, J. 2011. 2006. 104-114. *Walia, S., & Liepert, B. B., Soleimanpour, S., & London, J. 2009. 'Nothing about us without us': considerations for research involving young people. *Okely, A., Cotton, W., Lubans, D., Morgan, P., Puglisi, L., Miller, J., Wright, J., Batterham, M.J., Peralta, L.R. 1992. Balancing community and university aims in community-based participatory research: a Pacific lslander youth study. 2013. Youth as partners, participants or passive recipients: A review of children and adolescents in community-based participatory research (CBPR). The Hampton Experience as a New Model for Youth Civic Engagement. Using qualitative methods to elicit young people's perspectives on their environments: some ideas for community health initiatives. Multiple methods in qualitative research with children: more insight or iust more 7 Oualitative Research 5(4), 417-436. *Jacquez, F., Vaughn, L. Health Promotion Practice 9(4), 395-403. A school-based intervention to promote physical activity among adolescent girls: Rationale, design, and baseline data from the Girls in Sport group randomised controlled trial. M., Hawes-Dawson, J., & Schuster, M. *Duckett, P., Kagan, C., & Sixsmith, J. Florence: UNICEF lnnocenti Research Centre *Hingle, M., Nichter, M., Medeiros, M., & Grace, S. American Journal of Community Psychology 4611-2). 2012
Tieteenalojensa kehittämisvastuussa olevia professoreita on lähes 30. Sopii kysyä, omaako tiedekunnassa 2010-luvulla valmistunut maisteri ja tohtori sellaiset osaarnisvalmiudet, että hän pystyy menestyksellisesti ja kehittävällä otteella työskentelemään seuraavat 30-40 vuotta alati muuttuvassa yhteiskunnallisessa ympäristössä ja onko hän motivoitunut päivittämään osaamisensa vähintään kerran vuosikymmenessä. Juurevat ja verevät onnittelut Teille juhlavuotenanne. Tällainen tiedekumppanuus on ilahduttavasti lisääntynyt maassamme. Tänä päivänä tiedekunnassa työskentelee noin 200 tutkijaa ja opettajaa ja muuta henkilökuntaa. Liiku n ta & Tiede POLTTOPISTEESSÄ Juureva ja verevä liikuntatieteellinen tiedekunta nko siitä todella jo viisikymmentä vuotta. Monikulttuurinen opiskelija joukko on rikkaus. Toisaalta koulutusvienti on keskeisiä kansainvälistymisen haasteita tulevaisuudessa. 50 vuoden aikana on valmistunut noin 230 väitöskirjaa. Viisikymmentä vuotta sitten aloitti opintonsa yhteensä 60 naisja miesopiskelijaa. Yksi merkittävimmistä saavutuksista kuluneen 50 vuoden aikana on ollut voimakas kansainvälistyminen. Tässä elinikäinen koulutus on taikasana. Yhteiskunnalliset ja globaalit muutosturbulenssit heijastuvat yhä nopeutuvina muutoksina liikuntaja terveysalojen ammattitehtävien sisällöissä ja osaamisen tarpeissa. Liikuntatieteen juhlavuonna 2013 LASSE KANNAS Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto 16 UIKUmA & TIEDE 50 • 612013. Porstuat ovat kuitenkin ahtaita ja eri maiden vientiosaajilla kova kilpailu. Olemme kolkutelleet ovia Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Vuosittain Liikunnalla ahertaa runsas sata ulkolaista opiskelijaa 1300 suomalaisen opiskelijan lisäksi. Tiedekunnassamme on mahdollista opiskella useassa englanninkielisessä maisteriohjelmassa. Liikuntatieteellisen tiedekunnan tarina on eittämättä akateemisen koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen menestystarina. Tiedekunnasta valmistuneita alumneja on lähes 4000. Tämä liikunta-alan tutkimusosaajien rekrytointi on lisännyt tervettä kilpailua liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Kuinka nopeasti vuosikymmenet vierivätkään. Tiedekunnan historiatarinalle on ollut tunnusomaista monitieteisyyden lisääntyminen ja terveystieteiden aseman vahvistuminen vuosikymmenien saatossa. Monitieteisyys on suuri mahdollisuus ja kilpailuetu. Henkilökuntaa oli vain kourallinen. Verratonta ajan lukutaitoa osoittaisi sellainen täydentävän rahoituksen taho, joka osoittaisi resurssit esimerkiksi määräaikaiseen liikunnan tulevaisuustutkimuksen professuuriin. Ja kuinka paljon opiskeluyhteisörnme onkaan muuttunut vuosikymmenien saatossa. Tulevaisuusskenaarioita me tarvitsemme nyt jos koskaan. Tiedekunnan tieteenalarakenne on huomattavasti monipuolisempi kuin useimmissa vastaavissa liikuntatieteellisissä tiedekunnissa, instituutioissa tai liikunta-alan yliopistoissa Euroopassa tai muualla maailmassa. Näistä merkittävä osa on tutkijakoulutettavien väitöskirjatöihin liittyviä osa-artikkeleita. Uudet tieteelliset kumppanuudet eri tiedeyhteisöjen välillä ovat tervetulleita ja kansainvälisen tieteellisen kilpailukyvyn tae. Pelkästään viiden viime vuoden aikana tutkijamme ovat julkaisseet lähes tuhat kansainvälistä ja kotimaista tieteellistä julkaisua. Parhaiden tutkijaryhmien kannattaa myös yhdistää voimansa. Eikä nykyinen suomalainen lainsäädäntö ainakaan helpota korkeakouluosaamisen vientiponnisteluja Tiedekunta on liikuntatieteellisen ja liikuntailmiöihin kohdistuvan terveystieteellisen tutkijakoulutuksen kansallinen sampo. Näin pohdiskeli tunteikkaasti moni vuonna 1963 liikunnanopettajaopiskelunsa aloittanut seniorialumni halatessaan kurssikavereitaan ja muita aikalaisia Liikunnan 50-vuotisjuhlissa. Liikuntatieteellinen Seura ja Liikunta & Tiedelehti ovat vuosikymmenet olleet keskeisiä liikuntatieteellisen tiedekunnan kumppaneita ja tukijoita. Liikuntatieteellinen tiedekunta tunnetaan erinomaisesti maailmalla. Suuri joukko tiedekunnasta valmistuneita tohtoreita ja tutkijoita edistää liikuntailmiöiden tutkimusperinnettä muissa tutkimusyhteisöissä eri puolilla maata
Liikunta & Tiede 3-4/2001 Leikkisä liikunta suojelukohteeksi Liikuntakulttuuri potee leikkisyysvajetta. Professori Bengt Saltin haastattelussa Liikunta tuo perustutkimukseen vahvan stimulanssin, Liikunta & Tiede 3/2000. Lehdistökatsauksessa Kymmenen tuhannen otsikon viikko, Liikunta & Tiede 2/2001: EU-komission tiedottaja Reijo Kemppinen Metro-lehdessä 12.3. Ohjelmajohtaja Juha Heikkala artikkelissa Liikunta laajenee hyvinvoinnin suuntaan entä rakenteet. Euroopan yhteisöjen komissio jatkaa julkaisemansa Urheilun valkoisen kirjan linjausten työstämistä ja purkamista siten, että se johtaa kansalaisten liikuntaa edistäviksi päätöksiksi Euroopan eri maissa. ~ 19il Liikunta & Tiede 50 vuotta 2000-luku Geeniteknologia tulee myös urheiluun Doping-ongelmat eivät lopu EPO-testiin. Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa ajetaan terveyden edistäminen kaikkiin politiikkoihin ja siinä liikunta saa tuntuvasti lisää tilaa terveellisen ruokavalion ohella. Se on vakava puutostauti, jonka oireita ovat tosikkornaisuus, liikunnallisen ruumiinkielen tukahduttaminen olympialajien liikestandardeihin, urheilijan ja arkiliikkujan kasvojen harras vakavuus, liikkumisen muuttuminen yhä enemmän suorittamiseksi, terveysliikunta mukaan lukien. Alkuvuodesta on valmistumassa kansallinen liikuntaohjelma, joka määrittää koko väestön liikunnan edistämisen suuntaviivat. Istuminen on todennäköisesti myös yksi lihavuusepidemian keskeinen syy. Vaihtoehtoina ovat olleet SLU, Urheilulääketieteen Säätiö ja vahvimmin Liikuntatieteellinen Seura. Ne eivät kuitenkaan välttämättä tue sellaisten ihmisten liikunnan harrastamista, joiden liikkumisen motiivina painottuu hyvinvointi. Kansainvälinen urheiluyhteisö ole oikein vielä käsittänyt, mitä uusilla menetelmillä voidaan tehdä jo aivan lähitulevaisuudessa, sanoo professori Bengt Saltin. Kymmenen tuhannen otsikon viikko ... LTS liikuntalääketieteen ja kuntotestaustoiminnan uudeksi kotipesäksi. Istumisen ja terveyden yhteyksien selvittämiselle on syitä enemmän kuin aiemmin on ymmärrettykään. Ilkka Vuori ja Raija Lauhlianen artihhelissa Mihsi istumisen tutkiminen on tärheää. Liite ry:n muut toiminnot liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koordinointi ja edistäminen puolestaan siirretään muualle. Liikunta & Tiede 112009 UIKU'ITA& TIEDE 50, 6/2013 17. Liikuntakulttuurin rakenteet toimivat hyvin perinteisen urheilun ja liikunnan alueilla. Geeniteknologiasta on hyvää vauhtia tulossa uusi dopingkeino. Liikunta & Tiede 6/2007 Liikunta laajenee hyvinvoinnin suuntaan entä rakenteet. Eräs Lauri Tarastin johtaman Lahden dopingtapauksia tutkineen työryhmän suositus koski antidopingtoimintaa. Hyvinvoinnin tie tarjoaa seuratyölle houkuttelevia uusia toimintaja resurssirnahdollisuuksia, mutta edellyttää perinteisestä poikkeavaa toimintatapaa ja identiteettiä. Urheilutoimittajat saisivat hävetä. Sitä varten on nyt rakenteilla uusi, itsenäinen toimielin WADA:n mallin mukaisesti. Istumme pääosan päivää jo lapsuudesta alkaen. Antidopingtyölle uusi järjestö: LTS liikuntalääketieteen ja lmntotestaustoiminnan uudeksi kotipesäksi. Liikunta & Tiede 3-4/2007 Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää. Katriina Kukkonen-Harjula pääliirjoituksessa Tutkimus, lieto, ohjelmat ja häytäntö. Erilaisia korkean tahon ja tavoitteiden toimenpideohjelmia valmistuu niin runsaasti, että niiden yhteen sovittamisesta on muodostumassa valtava urakka. Istuminen on lähes lepoa vastaava fyysisesti passiivinen olotila. Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen on niskaja hartiavaivojen taustalla jo nuorilla. Rakenteita tarkastellessa on syytä miettiä, kuinka laajalle liikuntakulttuurin alue halutaan ulottaa. Lasse Kannas pääkirjoituksessa Leikkisä liikunta suojelukohteeksi, Liikunta & Tiede 112004 Ohjelmien vuosi ... Jos dopingin käyttö on hiihdossa niin yleistä, kuin nyt näyttää, toimittajat ovat joko täydellisen ammattitaidottomia ( lue: eivät tienneet) tai syyllistyneet eettisesti erittäin arveluttavaan toimintaan (lue: aina on epäilty, mutta kukaan ei tehnyt mitään.) Länsimaisen journalismin eräs kivijalka; yhteiskunnallisten epäkohtien paljastaminen on loistanut poissaolollaan
Mitä ei voi mitata, sitä ei voi muuttaa Liikunnan säännöllinen harrastaminen on tunnetusti yksi kustannustehokkaimmista keinoista estää monia elintapasairauksia ja vähentää niistä aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Useiden suurien epidemiologisten tutkimusten mukaan liikkumattomuus on itsenäinen kuolleisuuden vaaratekijä, joka on riippumaton harrastetun liikunnan määrästä. Teksti: HARRI SIEVÄNEN Liikkumaton liikkuja ilmi kysymällä vai mittaamalla. Moni itseään riittävästi liikkuvana ja liikunnallisena pitävä voi todellisuudessa olla kaukana siitä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Säännöllinen, oikein annosteltu liikunta on turvallinen ja edullinen lääke moneen kansansairauteen ja niiden ennaltaehkäisyyn. Sen sijaan liikkumattomuuden (makuulla olo, istuminen, seisominen, matkustaminen) tai vain vähän kuormittavan liikkumisen (hyvin hidas liikkuminen, liikuskelu, kevyt puuhastelu työssä tai vapaaaikana) kokonaiskeston ja päivittäisen jakautumisen luotettavaksi arvioimiseksi ei ole toistaiseksi ollut analysointimenetelmiä, vaikka liikuntamittarien kolmesuuntaiset, riittävän herkät kiihtyvyysanturit ja jatkuva tiedon keräys mahdollistavat myös tämän. Mikäli työ on tämän lisäksi vähän fyysisesti kuormittavaa ja pääsääntöisesti istumista liikkumattomuuden kokoLIIKUNTA & TIEDE 50 • 6/2013 19. Toisin sanoen liikkumattomuus lisää yleisesti kuolleisuutta ja erityisesti sydänja verisuonitautien sairastavuutta, vaikka henkilö liikkuisikin liikuntasuositusten mukaisesti mitä pidempään ja yhtäjaksoisesti päivittäin istuu, sitä suurempi riski on kuolla ennenaikaisesti. Objektiivinen aktiivisuuden mittaaminen on ollut pitkään mahdollista joko askelmittareiden avulla tai kiihtyvyysantureihin perustuvien liikuntamittareiden avulla. Se on merkittävämpi tekijä kuin ylipaino, kohonnut kolesteroli tai alkoholi. Väestön fyysistä aktiivisuutta, kestoa ja tehoa sekä istumisen määrää on perinteisesti arvioitu erilaisilla kyselymenetelmillä, haastatteluilla ja päiväkirjoilla, jotka kaikki ovat lähtökohtaisesti subjektiivisia ja siten alttiita yksilölliselle tulkinnalle sekä virheille. F yysisen aktiivisuus ja liikuntaharjoiuelu edistävät tunnetusti terveyttä ja toimintakykyä. Liikuntamittareiden tuotekehitys ja niillä tehty tutkimus on ensisijaisesti kohdistunut kuitenkin kuntoiluja urheilupuolen sovelluksiin, eri liikuntamuotojen tunnistamiseen sekä niiden energiankulutuksen arviointiin. Liikkurnattornuus puolestaan on Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreen arvion mukaan neljänneksi suurin elintapasairauksiin liittyvän kuolleisuuden aiheuttaja. Mutta miten voi tietää, onko suositusten mukaisesta ja jopa ne ylittävästä liikunnan harrastamisesta huolimatta myös haitallisen paljon paikallaan terveytensä kannalta 7 Vaikka liikkuisikin suositusten mukaisesti siis vähintään kymmenen minuutin jaksoissa useampana päivänä viikossa yhteensä joko 150 minuuttia reippaalla tai 75 minuuttia rasittavalla tasolla liikkumattomuudelle jää runsaasti aikaa, jopa 80-90 prosenttia käytettävissä olevasta viikoittaisesta vapaa-ajasta. Fyysisen aktiivisuuden, liikunnan ja liikkumattomuuden suora mittaaminen liikuntamittarilla on ainoa täsmällinen tapa kun halutaan tietää liikkuuko henkilö terveytensä kannalta riittävästi ja onko hänen istumiskäyttäytymisensä samalla sellainen, että se ei todennäköisesti vaaranna terveyttä. Koska liikunta vaikuttaa suotuisasti niin verenpaineeseen, sokerija rasva-aineenvaihduntaan kuin ylipainoon, voi helposti ajatella, että liikkumattomuus on liikunnan kääntöpuoli, jolloin vain yksinkertaisesti liikuntaa lisäämällä on mahdollista vähentää liikkumattomuuden haittoja. Viime aikoina onkin alettu vakavasti pohtia haitallisen liikkumattomuuden määrän sisällyttämistä kansainvälisiin fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Haasteena tässä työssä on toistaiseksi luotettavan ja laajasti käytettävän liikkumattomuuden mittausmenetelmän ja näin saatujen väestöpohjaisten tutkimustulosten puuttuminen
::;; 200 150 100 50 1.1, .1 li1 ,, 6:00:00 8:00:00 10:00:00 12:00:00 14:00:00 16:00:00 18:00:00 20:00:00 Kellonaika KUVIO 1. Aamun ja iltapäivän työmatkapyöräilyt erottuvat selvästi kuten myös eri tilanteissa tapahtuneet kävelyt (mm. Artikkelin kirjoittajan eräs työpäivä liikuntamittarilla mitattuna. :_;;; "' 800 QJ -"" C QJ 600 -0 > ~ 400 '?:' ..c 200 ;;;; 19:00:00 19:10:00 19:20:00 19:30:00 19:40:00 19:50:00 Kellonaika naismäärä päivässä voi nousta hyvinkin suureksi. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus, varsinainen liikunnan harrastaminen (mikäli sitä on) ja liikkumattomuus muodostamat monipiirteisen jatkumon, jota kuvaavat rasittavuudeltaan eritasoisten aktiivisuuksien kestot ja niiden jakautuminen valveillaoloajalle, istumisja makaamisjaksojen kestot ja lukumäärät, ylösnousut, sekä kevyiden seisoskeluja liikkumisjaksojen kestot ja lukumäärät (kuvio 1). Kyselyt ja liikuntamittarit mittaavat eri asioita Subjektiivisten kyselytai päiväkirjatietojen sekä objektiiviset mittaustulokset tunnetusti korreloivat merkitsevästi. 250 .. Tässä vaiheessa voi olettaa, että kuormittavuudeltaan vähäisellä liikuskelulla tai puuhastelulla sekä istumisjaksojen keskeytymisten määrällä on positiivinen yhteys yksilölliseen terveyteen. .§. Jalkapallo-ottelun puoliajan fyysinen aktiivisuus liikuntamittarilla mitattuna. Subjektiivisilla menetelmillä ei saada kattavasti kiinni kaikkia liikunnan ja liikkumattomuuden erityispiirteitä. KUVIO 2. Hyväkään korrelaatio ei välttämättä takaa riittävän samanlaisia yksittäisen henkilön tuloksia ja näin ollen yhtenevää luokittelua riittävästi liikkuviin tai liian vähän liikkuviin ei voi tehdä molemmilla menetelmillä liikkumattomuuden tai istumiskäyttäytymisen luokittelusta puhumattakaan. Henkilökohtaisen palautteen antamisessa ja neuvonnassa tai terveysyhteyksien määrittämisessä mahdollisimman tarkasti mitattu yksilöllinen tieto liikkumisen ja liikkumattomuuden määrästä ja niiden erityispiirteistä on välttämätöntä. Kyselyja päiväkirjamenetelmät mittaavat henkilön käyttäytymistä ja samalla hänen omaa tulkintaansa siitä, mikä on liikunnaksi luokiteltavaa liikkumista ja kuinka rasittavaksi se koetaan. Selitys on yksinkertaisesti se, että nämä menetelmät mittaavat lähtökohtaisesti eri asioita. Nyt käynnissä olevat suomalaisten väestötutkimusten liikuntamittaritulosten analyysit antavat tähän varmasti lisävalaistusta. Valveillaoloajan täsmällinen kuvaaminen on niin monimutkaista, että siitä on täysin mahdotonta saada täsmällistä kuvaa pelkkien kyselyjen tai päiväkirjojen avulla. liikuntamittarin avulla tämä onnistuu, kunhan mittaria käytetään tarkoitetulla tavalla ja tiedetään mitä mittari oikeasti mittaa. Varsinaisen liikuntaharjoittelun kirjaaminen on vielä mahdollista suhteellisen tarkasti, mutta muu arviointi jää vääjäämättä karkealle tasolle. 1800 G' .s 1600 "' E 1400 "' QJ 1200 -"" -"" "ö 1000 a. Vielä ei tosin tiedetä, kuinka relevantteja kiihtyvyysdatasta määritetyt yksilölliset piirteet ja niistä lasketut muuttujat ovat terveyden kannalta tai kuinka hyvin ne ennustavat sairastavuutta ja kuolleisuutta aiempaan tilanteeseen verrattuna. Väitöskirjaansa UKK-instituutissa tekevän Dl Henri Vähä-Ypyän kehittämän fysiologisen mallin (vihreä käyrä) perusteella voi arvioida, että koko puoliaika on pelattu rasittavalla (> 6 MET) tasolla. Työajan liikkumattomuus on silmiinpistävää lukuun ottamatta lyhyitä siirtymiä paikasta toiseen. 20 LIIKUf/TA& TIEDE50 • 6/2013. 500 450 400 350 300 .. Pelaamiselle ominaiset lyhytkestoiset ja korkeatehoiset spurtit näkyvät selvästi. lyhyet koiranulkoilutukset). Liikuntamittari mittaa vain siihen kohdistuvaa kiihtyvyyttä. Miksi subjektiiviset ja objektiivisesti mitatut tulokset poikkeavat toisistaan. Keltainen alue vastaa karkeasti reippaan liikunnan tasoa (3 6 MET). Näin ollen myös liikuntasuositukset tulevat täsmentymään ja istumisen vähentämiselle tulevat omat suosituksensa. Kukaan ei jaksa tai viitsi kirjata tarkasti kaikkea tekemistään minuutin tai edes varttitunnin tarkkuudella ja arvioida samalla tekemisiensä rasittavuutta. Keltainen alue vastaa karkeasti reippaan liikunnan tasoa (3 6 MET). Yli kymmenen tunnin kokonaisistumisaika päivässä ei ole harvinaista