Liikunnan vapaaehtoistyössä väheneminen näkyy erityisesti ikäluokassa 15-44-vuotiaat. 48. Yleisesti seuratoimintaan suhtaudutaan kansamme keskuudessa erittäin myönteisesti, mutta todelliset toimet sen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi eri tahojen toimesta ovat sittenkin viime vuosikymmeninä jääneet kovin vähäisiksi. Esimerkiksi se, että Pohjoismaat menestyvät toistuvasti erilaisissa onnellisuusmiuauksissa, voi nirniuäin selittyä osittain sillä, että näissä maissa on valinnut suhteellisen hyvä tasapaino organisoituneen toiminnan kolmen eri logiikan kesken. Toisin sanoen sekä julkisen sektorin logiikalla, bisneslogiikalla p myös kansalaistoiminnalla on ollut elintilansa ja käytännön kentillä ruutunsa. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Mikko Salasuo Arja Sääkslahti Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Humun väliraportti julkistettiin ja järjestökenttä hyväksyi Seinäjoella yhteisiä askelmerkkejä. Suomea on oman väen keskuudessa jo usean sukupolven ajan pidetty yhdistysten luvattuna maana. Liikunnan ja urheilun saralla meillä on myös pidetty yllä käsitystä, että kansainvälisesti seuratoimintamme olisi jotenkin ainutlaatuista. Lisäksi tiedetään, että parissa vuosikymmenessä yli 60-vuotiaiden seurapuheenjohtajien osuus on seitsenkertaistunut. Paino: Forssa Print 2011 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 33 euroa Vuositilaus: 37 euroa Lukunt« & Tiede -lehdessä J..äytetyissä kuvituskuviss« esiintvvut« henk1löillä ei henkilöinä ole yhteyttä as1antunti1aart1kkele1ssa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin art1kkehssa emy1sest1 viitata. Tuoreet eurooppalaiset vertailut kertovat kuitenkin karua kieltään, ettei ainakaan osallistumislukujen perustella ole syytä olkaimien paukuueluun. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 pasi.koski@utu.fi. Näihin prosesseihin liittyen voisi kohdistaa huomiota moneenkin kohtaan. Tällaiselle ajatukselle on ollut löydettävissä jonkin verran perusteita. Kärkipään maina paistattelevat Alankomaat, Tanska ja Ranska. Useankin eri aineiston perustella sijoituksemme jää pistesijojen ulkopuolelle. KANSALAISTOIMINTAA TALVENTUMMUESSA Kuva: MJJMäkinen Liikunta &Tiede 6/2011 PASI KOSKI alven iummuessa on liikuntakulttuurimme kannalta keskeisiä prosesseja viety eteenpäin. Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Pasi Koski (vast.) Kari L. Tällä foorumilla voi tarttua kuitenkin vain yhteen kerrallaan. Tilastokeskuksen vasiajulkaistu raportti ajankäyttötutkimuksesta kertoo vapaaehtoistoiminnan innon kaiken kaikkiaan pysyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin piirtein entisellä tasollaan, mutta etenkin alle 25-vuotiaiden keskuudessa sen yleisyys on selvästi laskenut. Ihmisillä on ollut energiaa ja mahdollisuuksia toimia myös omaehtoisesti yhdessä toisten kanssa ja pitää kansalaisyhteiskunta elävänä. Monia enteitä kolmion tasapainon horjumisesta erityisesti kansalaistoiminnan kustannuksella on kuitenkin ollut tunnistettavissa jo pitkään. Tämän tosiasian ja yllä kuvattujen havaintojen valossa ei järjestökentån st rategiaprosessissa keskeisten valintojen joukkoon päässyt seuratoiminnan kehittäminen tule aktiivisten toimien kohteeksi ainakaan yhtään liian aikaisin. Millä mittareilla liikkuvinta urheilukansaa vuonna 2020 ikinä mitataankaan, on ainakin seuratoiminnan saralla vielä tekemistä. Kevään valoa odotellessa voi kuitenkin onneksi rakennella toivorik kauua, johon myös liikunnan käynnissä olevat projektit meitä pyrkivät innoittamaan. Valitsin tällä kertaa sellaisen, joka sivuaa kahta ensin mainittua prosessia ja jossa on myös kansainvälisen vertailun ulottuvuus. Samaan aikaan toisaalla esiteltiin ennakkotietoja liikuntatieteen Pohjoismaisesta arviosta
Eija Pöllänen POHDITTUA 85 Onko suunta selvillä. Rasittavaa liikuntaa kuten hölkkää tai juoksua harrastavilla keski-ikäisillä on hyvä fyysinen toimintakyky sekä vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä kuin vähemmän liikkuvilla. Katri Takala, Arja Oikarinen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen 46 Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan Neljä kilpaurheilijamiestä liikuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopettajaopintojensa alussa. Jouni Lahti 80 POLmOPISTEESSÄ: Muutoksen tuulet. Osaamisen kehittäminen Ja jakaminen varmistetaan huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja palvelutoiminnalla, valmennusosaamisella ja valmentajakoulutuksella. Anu Kangasniemi 101 Liikunnan biotieteiden maailmasta. .. Leena Paavolainen 11 Tehokas liikkuja sairastaa vähemmän. Henna Mikkola, Henna Koivikko, Anna-Emilia Peltoperä, Ari Rahikkala, Kari Kumpulainen, Jukka Riekki 40 Sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention ilmapiiri päiväkodeissa. Maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa. Arja Sääkslahti 100 Liikuntapsykologian maailmasta. Kari L. Arto Tiihonen 96 Kolme kruunua, kiekko ja kansankoti. Pasi Koski 4 Vahva osaaminen on huippu-urheilun kilpailuetu. SVU 40-juhlakirja. Kari Kalliokoski 102 Väitösuutiset. .. Johanna Forsström AJASSA 81 Pohjoismaisen liikuntatieteen arviointi suosittaa: Monitieteistä, innovatiivista, yhteistyössä. 82 Vuoden 2011 Liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Katja Pahkalalle 84 EU-projekti MYOAGE selvittää miksi ikääntyvä lihas heikkenee. Erkki Vettenniemi 97 Tätä on odotettu! Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen. Arja Sääkslahti TUTKIMUSUUTISIA 98 Liikuntapedagogiikan maailmasta. Tuomas Zacheus, Suvi Mäkinen, Pasi Koski 71 Telinevoimistelun varhaisvaiheet suomalaisissa voimisteluohjeistoissa. Uudistuva huippu-urheilu Suomessa 2010-luvulla. Anita Saaranen-Kauppinen, Esa Rovio, Anna Wallin, Jari Eskola 24 Ei VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista. Aino Sarje 78 Kirjoituskutsu ja aikataulu 2012 78 Kirjoitusohjeet 2012 Kuva: HUMU 80 OPISKELIJA OUNASTELEE: Miesvalmentajatko vastuussa Suomen arvokisamenestyksestä. Keskinen 17 TUTKIMUSARTIKKELIT 2011 OSA 1 18 "Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen" Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktiivisuus. Heikki Tikkanen 89 "Urheilu-utopia". TASSA NUMEROSSA 2 PÄÄKIRJOITUS. Mikko Salasuo, Tommi Hoikkala LUETTUA 91 !kääntyä, mutta ei vanheta. Mikä on liikuntalääketieteen ja liikuntalääketieteen päivien merkitys tulevaisuudessa. Kari Kalliokoski 87 Liikuntalääketieteen suunta on selvillä. Jeja-Pekka Roos 94 Punapaidat lahtelainen mäkilegenda. Seppo Pulkkinen 63 Naiset paitsiossa. Mari Lehmuskallio 32 ActiveAquarium -virtuaaliakvaarion vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen, motivaatioon ja tavoiteorientaatioon. Jaana Kari 55 Johtajuuden siirtovaikutus urheiluja koulumaailman välillä
I i 'i·f. , ; ' "; / ,.\. 48,6.12011 4 LIIKUNTA & TIEDE. !tt·'' .:.. ,-\·.• •. !c;., 1·:, ~ ,.... ,1 :--1;; 1 • • • ' • ~ , . i' i . j:".'l·i··.'./ ·c, ~. TUTKIMUKSESTA KÄYTÄNTÖÖN JA PÄINVASTOIN: Vahva osaaminen on huippu-urheilun --·~ . . ·. • . . 1 • " I "'4. ·. W_I --~
uomi on kansakunnan kokoon nähden menestynyt huippu-urheilussa hyvin, mutta 2000-luvulla on tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan. ( f: 1 Huippu-urheilun muutoksessa tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja koulutustoiminnan laatu ja sen vieminen käytännön valmennukseen. Osaamistarpeet nousevat urheilijan polun eri vaiheista lapsuudessa, nuoruudessa ja huipulla. Teksti: LEENA PAAVOLAINEN kilpailuetu Osaamisen määrätietoinen kehittäminen ja suunnitelmallinen jakaminen on keskeinen yhteinen valinta suomalaisen huippu-urheilumenestyksen varmistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Osaamisen kehittäminen ja jakaminen varmistetaan huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja palvelutoiminnalla, valmennusosaamisella ja valmentajakoulutuksella. On syntynyt liikunnan ja urheilun yhteinen visio tehdä Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa. Tässä yhteisessä visiossa huippu-urheilu ja sen arvostuksen lisääminen on yksi keskeinen valinta. Muutostyö jatkuu toiUIKUNTA & TIEDE 48 • 612011 5. Tämä on käynnistänyt muutoksen ja halun saada aikaan parempia tuloksia. Samanaikaisesti puhaltavat urheiluliikkeessä muutoksen tuulet. Huippu-urheilun muutosryhrnä HUMU on jättänyt runsaan vuoden työskentelyn jälkeen väliraportin, jonka linjaukset hyväksyttiin Olympiakomitean valtuuskunnassa 17.11.2011
Nämä ohjelmat ovat Osaamis-, Urheiluakaterniaja Huippuvaiheen ohjelma. Yhteistyötä on vahvistettava. Tavoitteena on, että itse urheilua arvostetaan, ei ainoastaan saavutuksia ja mitaleja. Yksin yrittämisestä päästään yhdessä tekemisen kulttuuriin. Toimintatavan muutos kiteytyy kolmeen osaan: 1. Muutosryhmän väliraportissa esitetään, että Suomeen perustetaan Huippu-urheiluyksikkö johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua (sisältäen vammaishuippu-urheilun) ohjelmaja resurssiohjauksen keinoin. Osaamisen vahvistamisessa muita avaintekijöitä ovat lajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö, valmentajuuden ja valmennusosaamisen vahvistaminen, valmentajien ja muiden asiantuntijoiden määrän lisääminen urheilijan polun kaikissa eri vaiheissa ja yhteinen johtamisjärjestelmä. Yksikkö toimii päätöksenteoltaan itsenäisenä osana ja on uudistuvan Olympiakomitean keskeinen osa. Kansainvälinen benchmarking osoittaa, että suomalaisen huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan taso on monilta osin korkea, mutta verrattuna kilpailijamaihin se on vielä liian kaukana urheilijan ja valmentajan arjesta. Kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. 2. Huippu-urheilun muutostyössä osaamisen kehittäminen ja jakaminen on nostettu keskeiseksi valinnaksi. 3. Myös eri toimijoiden työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Huippu-urheilulla on yhteinen johto ja resursointi. Muutoksen tulee tapahtua ajattelussa ja toimint atavoissa. 3. Huippu-urheiluyksikkö vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. Se vaatii onnistuakseen osaavaa strategista johtamista ja tukipalveluja. 6 l KUNTA& TIEDE 48 • 6 1 2011. Osaaminen on suomalaisen huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä tulevaisuudessa sen kohdistuessa urheilijan polulla käytännön tekemiseen. Urheilijan polun vahvistaminen on peru sta kaikelle rakent eiden ja toimintatapojen muuto kselle. Ilo, intohim o, yhdessä tekem inen, osaam isen kehiu äm inen ja pyrkimys erinomaisuuteen luovat edellytykset suomalaisen huippu-urheilijan ja joukkueen onnistumiselle, menestykselle ja huippuurheilun arvostukselle. Tämä on paras tapa parantaa osaamisen laatua ja jakamista. Tämä edellyttää lajien ja muiden asiantuntijoiden jatkuvaa yhteistyötä. Urheilija on lähipiireineen keskiössä. Nykyinen siiloutunut yksinyrittäminen korvataan yhteistyön vahvistamisella kaikkien toimijoiden kesken. 2. Yksikkö on tiiviissä yhteistyössä lajien ja muiden urheilutoimijoiden kanssa. Huippu-urheiluyksikkö sisältää kolme ohjelmaa, jotka tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä keskenään. Tässä kirjoituksessa keskitytään Osaamisohjelmaan ja siinä erityisesti huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoimintaan. Osaam ista on kehitettävä ja vietävä käytännön valm ennukseen. meenpanovaiheella vuoden 2012 loppuun asti. Urheilu nähdään perheissä haluttuna harrastuksena ja yhä useam pi lapsi ja nuori tulee mukaan ur heiluun. Näiden tekijöiden tu lee yltää urheilijoiden, valmentajien, seuro jen, laji liittojen ja muiden toimijoiden arkeen. Meidän tulee vahvistaa huippu-urheilun perusja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan osaamista ja viedä se kiinteästi osaksi palvelutoimintaa ja valmennusta. Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippu-urheilun tutkimus-, kehittämisja koulutustoimintaa Edellisissä Liikunta & Tiedelehden numeroissa sekä erikoistutkija Pasi Koski ( 4/2011) että Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen (5/2011) peräänkuuluttivat varsin aiheellisesti tutkimustiedon parempaa hyödyntämistä käytännön toiminnassa. llmm1 Arvostus ~ Onnlstuninen Menes&ya 1~ 2 la, ilon, innostuksen ja intohimon ilmapiirissä. Huippu-urheilun muutostyö kiteytyy kolm een asiaan: 1. Valmentajilla ja muilla urheilutoimijoilla ei ole riittävästi osaamista hyödyntää tutkimusja kehittämistoimintaa ja toisaalta tutkijat ja asiantuntijat toimivat liian kaukana huippu-urheilun toimintaympäristöstä
Tavoitteena on entistä parempi yhteistyö eri toimijoiden välillä ja toisaalta selkeämmät vastuut ja roolit osaamisen vahvistamiseksi Urheilijan polun eri vaiheissa. On koettu myös tärkeäksi löytää yhteinen näkemys ja ymmärrys huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnasta ja sen merkityksestä Urheilijan polun vahvistamisessa. Osaamisohjelmalla tehoa tiedon tuottamiseen ja jalkauttamiseen Osaamisohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2020 mennessä maailman paras huippu-urheilun tutkimus-, kehiuärnisja koulutustoiminta vietynä käytännön valmennukseen. KIHU on tulevaisuudessa entistä vahvemmin myös kansainvälisesti arvostettu huippuurheilun tutkirnus-, kehittämisja palvelutoiminnan edelläkävijä. • Yhtenäinen valmentajakoulutus. Osaamisohjelman tehtävänä on varmistaa, että Jyväskylän yliopisto ja Liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta yhdessä muun tutkimusverkoston kanssa ottaa entistä vahvempaa roolia huippu-urheilun osaamisen kehittämisessä perusja soveltavan tutkimustoiminnan sekä koulutuksen avulla. Huippu-urheilun muutostyössä osaamisen kehittäminen ja jakaminen on nostettu keskeiseksi valinnaksi. Huippu-urheilun perustutkimuksella tarkoitetaan uutta tietoa tuottavaa tutkimustoimintaa, joka antaa perustan tiedon laaja-alaiseen ymmärtämiseen LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 7. Osaamisohjelma johtaa ja koordinoi huippuurheilun tutkimus-, kehittämisja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä. • Mahdollistaa pitkäjänteinen huippu-urheilun tarpeen huomioiva, mutta tarvittaessa myös nopeasti reagoiva huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminta. Uudistuva Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toimii jatkossa kiinteänä osana Huippu-urheiluyksikköä. Osaaminen on suomalaisen huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä tulevaisuudessa. On siirrytty jo sanoista tekoihin! Osana huippu-urheilun muutostyötä laaditaan huippu-urheilun valtakunnallinen tutkimusja kehittämisohjelma 2010-luvulle. Tavoitteena on, että huippu-urheilun valtakunnallinen tutkimusja kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2012 aikana ja integroituu myös osaksi tulevaa Opetusja kulttuuriministeriön Liikuntatieteellisen jaoston laatimaa tutkimuksen suuntaasiakirjaa. Ohjelmassa määritellään 2010-luvun huippu-urheilun keskeisiä osaamistarpeita ja painopistealueita. • Kehittää huippu-urheilun asiantuntijuutta. Tutkimusja kehittämistoimintaa suunniteltaessa ja osaamisverkoston yhteistyön lisäämisessä on myös pyritty selkiyttämään huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan määrittelyjä. Näin vahvistetaan KIHUn roolia ja sitä kautta tutkimusja kehittämistoimintaa konkreettisena osana huippu-urheiluvalmennusta ja Urheilijan polkua. Lisäksi on käynnistetty selvitys rakenteesta ja resursseista sekä eri toimijoiden rooleista ja vastuista urheilijan polulla. Osaamisverkosto vahvistamaan urheilijan polkua Huippu-urheilun muutostyössä ja tutkimusja kehittämistoiminnan uudistamisessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut saada osaamisverkoston toimijat mukaan ja yhteistyöhön sekä saavuttaa yhteinen ajattelu Urheilijan polun kautta. Tiedon hyödyntäminen ja välittyminen urheilijoille ja muille huippu-urheilutoimijoille paranee. Valmentajan työhön tulee olla sekä ammatillinen koulutuspolku että oto-valmentaj ien koulutusjärjestelmä. Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan arvostus kasvaa, sitä resurssoidaan lisää ja kehittyy kilpailukykyisiä ja innovatiivisia toimintaympäristöjä. • Huippu-urheilututkimuksen tarpeen ja roolin tunnustaminen osaksi liikuntatieteellistä ja muuta tutkimustoimintaa. Huippu-urheilutoiminta myös näiden toimijoiden osalta ohjautuu jatkossa tiiviissä yhteistyössä Huippu-urheiluyksikön kanssa. Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan nykyinen toimintaympäristö ja osaaminen on kartoitettu ja ohjelmatyön tavoitteet, vastuutahot, toteutus ja aikataulu laadittu. Niiden kehittäminen ja jakaminen varmistetaan tutkimusja kehittämistoiminnalla, valmennusja johtamisosaamisella sekä valmentajakoulutuksella. Tavoitteina ovat myös: • Valmentajuuden kehittäminen ja valmennusosaamisen lisääminen. Eri toimijoiden yhteistyö lisääntyy ja työnjako, vastuut ja roolit selkiintyvät. Osaaminen kehittyy huippu-urheilun toimintaympäristössä. Toimenpiteinä ovat suomalaisen urheiluvalmennuksen linjaukset, valmennusjärjestelmän johtaminen sekä yhteistyöhön ohjaava toiminta. Muiden osaamisverkoston toimijoiden, kuten valmennuskeskukset, liikuntalääkelieteen keskukset jne., yhteistyö ja toiminta osana kokonaisuutta Urheilijan polun eri vaiheissa on ensiarvoisen tärkeää. Urheilijan polku määrittelee osaamistarpeet. Tutkimus-, kehittämisja koulutustoiminta linkittyvät paremmin toisiinsa. On ollut hienoa kokea innostunut, mahdollistava, asiantunteva ja vuorovaikutteinen ilmapiiri sekä eri toimijoiden vahva tahtotila, sitoutuminen ja usko huippu-urheiluosaamisen kehittämiseen
Kehittämistyö toteutuu usein soveltavan tutkimuksen osana tai jatkona; esimerkiksi mittausjärjestelmien kehittäminen urheilijan fyysisten ominaisuuksien tai suoritustekniikan analysoimiseksi, harjoituslaitteiden ja kilpailuvälineiden kehitystyö, tiedonvälitysja palautteenantomenetelmien kehittäminen, arviointimenetelmien kehittäminen, järjestelmien ja toimintatapojen benchmarking, tietokantojen suunnittelu jne. 8 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Hyödyntämällä olemassa olevaa tutkimustietoa ja -menetelmiä kehitetään ja tuotetaan uusia menetelmiä, laineita, välineitä, materiaalia ynnä muuta urheilijan/joukkueen, valmentajan ja muiden huippu-urheilutoimijoiden päivittäistoimintaan. Soveltavan tutkimuksen tavoitteena on tiedon nopea tuottaminen havainnollisella, pelkistetyllä ja käytäntöön sovellettavalla tavalla. Huippu-urheilun soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan uutta tietoa tuottavaa tutkimustoimintaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on tulosten soveltaminen käytäntöön. Tavoitteena on myös olemassa olevan tiedon ja toimintatapojen kerääminen, jäsentäminen, analysointi ja arviointi toiminnan kehittämiseksi ja huippuurheilun päätöksenteon pohjaksi. Tavoitteena on, että huippu-urheilun perustutkimus on tunnistettu tutkimusalue valtakunnallisessa OKM:n liikuntatutkimusstrategiassa. ja soveltamiseen. J ulkaisukielinä ovat suomi, englanti ja ruotsi. Tieteellisten kriteereiden täyttyminen ja korkea laatu mahdollistavat laajan tutkimusrahoi tuspohjan: Suomen Akatemia, OKM (tiederahat), säätiöt, laitosten oma perusrahoitus, kansainvälinen rahoitus. Huippu-urheilun perustutkimuksen tavoitteena on myös tutkijoiden/asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen. Se on pitkäjänteistä, väitöskirjoja tuottavaa ja oppikirjojen tms. Tavoitteena on myös asiantuntijoiden, valmentajien ja muiden huippu-urheilutoimijoiden osaamisen kehittyminen. Kehittämistoiminnan potentiaalisena rahoittajina nähdään OKM (sektoritutkimusrahat, kehittämisrahat), TEKES, huippu-urheilutoimijat, säätiöt, liikeelämä jne. Kehittämisja palvelutoiminta hyödyntää tutkimustietoa Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat urheilijan polun eri vaiheiden (lapsuus, nuoruus ja huippu) ja huippu-urheilun tarpeet ja toiminta perustuu valtakunnalliseen huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan ohjelmaan. Raportointimuotoina käyuöraportu, julkaisusarjat, koosteet, audiovisuaalinen materiaalit, koulutusmateriaalit, valmennuskirjallisuus, luennot, asiantuntijapalvelut ja joskus myös tieteelliset julkaisut ja opinnäytetyöt. Sen avulla luodaan uusia tai kehitetään nykyisiä käytäntöjä ja toimintamalleja. Lähtökohtana on urheilijan polun eri vaiheiden (lapsuus, nuoruus ja huippu) ja huippu-urheilun tarpeet. Se perustuu valtakunnalliseen huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan ohjelmaan ja on tunnistettu tutkimusalue valtakunnallisessa OKM:n liikuntatutki 111 usstrategiassa. Sen lähtökohtana ovat urheilijan polun eri vaiheiden (lapsuus, nuoruus ja huippu) ja huippu-urheilun tarpeet. Pyrkimyksenä on yhdistää perustutkimusta soveltavaan tutkimustoimintaan, jolloin myös mahdollistetaan käytäntöön sovellettavuus. Huippu-urheilun soveltava tutkimus täyttää tieteelliset ja korkean laadun kriteerit, jolla varmistetaan osaamisen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden jatkuva kehittyminen. Suomalainen huippu-urheilun tutkimus on monilta osin korkeatasoista, mutta verrattuna kilpailijamaihin se on vielä liian kaukana urheilijan ja valmentajan arjesta. Tieteellisten kriteereiden täyttyminen ja korkea laatu mahdollistavat tutkimusrahoituksen: OKM (tiedeja sektoritutkimusrahoitus). kautta pitkällä aikajänteellä koulutustoiminnan kautta välittyvää. Tutkimustoimintaa johtaa tutkijakoulutuksen saanut henkilö. Raportointimuotoja ovat käyttöraportit, julkaisusarjat, koosteet, audiovisuaalinen materiaali, koulutusmateriaali, valmennuskirjallisuus, urheiluasiakkaan omat julkaisut, sähköiset julkaisukanavat, luennot, asiantuntijapalvelut, jne. Muina rahoittajina tulevat kyseeseen TEKES, huippu-urheilutoimijat, säätiöt, liike-elämä jne. Palvelutoiminnalla asiantuntijatukea reaaliajassa Huippu-urheilun palvelutoiminnan tehtävänä on tuottaa reaaliaikaisesti (joskus pienellä viiveellä) urheilijalle/joukkueelle ja valmentajalle päivittäistoiminnan tueksi asiantuntijapalveluita harjoittelu-, kilpailuja laboratorio-olosuhteissa. Sitä toteutetaan lähinnä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa ja se täyttää tieteelliset ja korkean laadun kriteerit, jolla varmistetaan osaamisen jatkuva kehittyminen ja julkaisutoiminta korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedejulkaisuissa (peer review) ja tieteellisissä kongresseissa
Huippu-urheilu on osa tätä osaamista antamassa ja saamassa. LEENA PAAVOLAINEN, LitT Huippu-urheilun muutosryhmä, HUMU Sähköposti: leena.paavolainen@noc.fi www.huippu-urheilunmuutos.fi Huippu-urheilun muutostyössä tutkimusja kehittämistoimintaa uudistetaan yhteistyössä urheilijoiden, valmentajien, lajien ja osaamisverkoston toimijoiden sekä asiantuntijaryhmän kanssa. KIHUn ja muutostyön selvityksen perusteella nykytilanne voidaan kiteyttää seuraavasti: Vahvuudet ja mahdollisuudet; • Liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa paljon • Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) ja osaaminen • Jyväskylän yliopisto ja liikuntaja terveystieteellinen tiedekunta ja osaaminen • Muun tutkimusverkoston osaaminen Urheilijan polun ja huippu-urheilun käyttöön • Huippu-urheilun tutkimustoiminta on moneen muuhun maahan verrattuna korkeatasoista ja laadukasta • Tutkimusja kehittämistahojen olemassa oleva verkosto ja osaajat pääosin tuntevat toisensa • Huippu-urheilututkimuksen perinteet ja osaaminen • Hyvät ja toimivat olemassa olevat mallit ja esimerkit • Huippu-urheilun muutostyö • Toimijoiden yhteistyö • OKM:n tahtotila huippu-urheilututkimuksen kehittämiseksi ja tulevat strategialinjaukset Heikkoudet ja haasteet • Liikuntatieteellistä tutkimusta on paljon, mutta huippu-urheilun osuus on siitä pieni • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan valtakunnallinen strategia puuttuu ja määritelmät ovat epäselviä • Huippu-urheilun tutkimustoimintaa ei tunnisteta ja tunnusteta riittävällä tavalla osaksi liikuntatieteellistä tutkimusta, mistä seurauksena on osaltaan ollut huippu-urheilun tarpeista lähtevän tutkimustoiminnan rahoituksen vähäisyys ja puute • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan kokonaisresurssit ovat liian pienet ja olemassa olevat resurssit ovat pirstaloituneet • Tutkimustiedon kenttä on pirstaleinen ja kokonaiskuva puuttuu siitä, mitä ja miksi tutkitaan • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan kokonaisjohto puuttuu, vastuunottorakenne on määrittelemättä ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on puutteellista • Huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminta on liian hajanaista, lyhytjänteistä ja projektit liian pieniä • Tutkimusja kehittämistoiminnalla ei pystytä vastaamaan huippu-urheilun tarpeisiin riittävän nopeasti ja reaaliaikaisesti • Tutkimusja kehittämistoiminta ei ole osa valmennuksen ja toimijoiden arkea • Olemassa oleva tutkimustieto ei kohtaa riittävän hyvin käyttäjiä • Tutkimusja kehittämistoimijoiclen ja asiantuntijoiden osaaminen ei kehity riittävällä tavalla huippu-urheilun toimintaympäristössä • Lajeissa ei ole riittävästi huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminnan osaamista ja ymmärrystä Huippu-urheilua tarvitaan osaamisen vuoksi: Osaamisen kasvattaminen on jokaiselle ihmiselle elämänmittainen oppimisen paikka. Huippu-urheilun palvelutuotannon rahoittajina ovat OKM (sektoritutkimusrahat, kehittämisrahat, tuki tapahtumien järjestämiselle), huippu-urheilutoimijat, liike-elämä jne.) Haasteena tutkimuksen pirstaloituminen ja tiedon heikko jalkautuminen Vuonna 2010 julkaistu KlHUn tekemä Kilpaja huippu-urheilun tutkimusja kehittämistoiminta Suomessa selvitys loi hyvän lähtökohdan nykytilan arvioinnille. Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen on ollut tiiviisti työssä mukana. Asiantuntijaryhmässä ovat toimineet: • Keijo Häkkinen, Professori, Liikuntabiologian laitoksen johtaja, Jyväskylän yliopisto • Kirsi Hämäläinen, LitT, Yliopettaja, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, Vierumäki • Lauri Kettunen, Professori, Tampereen teknillinen yliopisto • Mikko Levola, LitM, Valmennuskeskuksen johtaja, Pajulahti • Taru Lintunen, Professori, Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto • Kari Niemi-Nikkola, LitM, Valmennuksen johtaja, Olympiakomitea • Ari Nummela, LitT, Biotieteiden johtaja, KIHU • HeikkiTikkanen, LT, ylilääkäri, Helsingin Urheilulääkäriasema • Tommi Vasan kari, LT, UKK-instituutin johtaja, Olympiakomitea • Jukka Viitasalo, Professori, KIHUn johtaja • Leena Paavolainen, LitT, Huippu-urheilun muutosryhmä LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011 9. Palvelutoimintoihin lukeutuu myös muun muassa tietokantojen ylläpito, koulutusmateriaalin tuotanto, toiminnan arviointi, auditointi, kongressien ja seminaarien järjestäminen jne
Taiteilijoiden, tieteilijöiden ja urheilijoiden pyrkimyksiä korkeimpaan virtuositeettiin ja huippusuorituksiin tulee arvostaa, edistää ja tukea. Metafora sisältää tärkeän näkemyksellisen viestin huippu-urheilu on yksi keskeisiä kulttuurimme rakennusaineita, ydinpilareita. Huippu-urheilun arvostusta tulee vahvistaa tutkimuksen kohteena, osaarnisena, ammattina, nuoren kansalaisen ja heidän perheensä elämänpoliittisena valintana, järjestelmänä ja globaalisten yhteisten kokemusten tuottajana. Keskeistä huippuurheiluosaamisen jalostamisessa ja hyödyntämisessä on KIHU:n ja Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan entistä aktiivisempi yhteistyö. Tätä tiedekunnan strategiat yötä viritti ja edesauttoi useat yhteiset keskustelutilaisuudet Huippu-urheilun muutosryhmän ja KIHU:n kanssa. Tiedekunnan ja KlHU:n kumppanuus on tänä päivänä vahvempi kuin koskaan. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta huomioi toiminnassaan laaja-alaisesti liikuntakulttuurin eri osa-alueet ja niihin liittyvän korkeatasoisen tutkimusperustaisen osaamisen edistämisen. Yhdessä tekemisen näkymät ovat varsin valoisat. Jos huippu-urheilun kulttuurisessa hapessa on päästöjä ja kuona-aineita, arvostukseen tulee säröjä. Tiedekunta laati tänä syksynä talousja toimintasuunnitelmaansa liittyen oman huippu-urheiluosaamisen edistämisen toimenpidesuunnitelman. LASSE KANNAS Dekaani Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sähköposti: lasse.kannas@jyu.fi 10 LIIKUNTA & TIEDE 4<1•612011. Näin tutkimusyhteistyötä vahvistaa myös koulutuyhteistyö. Tämän huippuurheilun hyvän puolesta kannattaa ponnistella, myös tiedeyhteisön. Toisaalta huippu-urheilun itsensä on teoissaan ja toiminnassaan huolehdittava arvostuksensa edellytyksistä. Teksti: LA SSE KANNAS Liikuntatieteellinen tiedeyhteisö on mukana huippu-urheilun edistämistalkoissa H uippu-urheilu on happea, jota kansakunta hengittää. Huippu-urheilun arvostusta tulee vahvistaa. Huippu-urheiluosaarnista edistävän koulutuksen kehittämistoimenpiteistä kuvaavat seuraavat esimerkit: • maisterija tohtori tutkintoon johtavaa koulutusta liikuntabiologian laitoksella kehitetään edelleen • tarjotaan opiskelijoille aikaisempaa laajempi kurssi valikoima valmennuksen liikuntapedagogisia ja terveystieteellisiä opintoja • vahvistetaan urheilupsykologista koulutusta • luodaan aikaisempaa laajempi huippu-urheiluosaamisen kurssitarjotin liikunnan aineenopettajakoulutuksessa olevien valittavaksi • tarjotaan tiedekunnan Viveca-yksikön puitteissa valmentajien täydennyskoulutusmoduuleja • suunnitellaan urheilu-uransa päättäneille räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia • huippu-urheiluun liittyviä opintoruoduuleja toteutetaan yhteistyössä muun muassa KlHU:n kanssa. Toisaalta tiedekunnan tehtäviin kuuluu seurata kriittisesti huippu-urheilun kehitystä ja reagoida huippu-urheilun lieveilmiöihin. Kun huippu-urheilu on terveellä tavalla elinvoimainen ja kiehtova kulttuurimme osa, sen arvostus vahvistuu. Haluamme tuottaa lisäarvoa suomalaiselle huippu-urheilulle edistämällä ja kehittämällä siihen liittyvää yliopistokoulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja koulutus vahvistavat osaltaan tätä arvostusta
6 /20 11 11. LI IK U NT A & TI E DE 48
Liikunta-aktiivisuuden ja tukija liikuntaelinten sairauksien välinen yhteys on monimutkainen. 2006). Muut liikuntaluokat verrattuna liikunnallisesti passiivisiin. Näiden aikaisempien tutkimusten aikaan Suomessa sydänja verisuonisairaudet olivat keskeisin diagnoosiryhmä työkyvyttömyyseläkkeissä ja liikunnan hyödyt tässä suhteessa ovat hyvin tunnettuja (Kohl 2001). Myös niillä miehillä, jotka harrastivat kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa, oli pienempi riski työkyvyttömyyteen kuin liikunnallisesti passiivi.silla. Liikunta-aktiivisuuden yhteys oli samansuuntainen niin tukija liikuntaelinten sairauksista kuin mielenterveyssyistä johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. 2008), mikä tukee tämän tutkimuksen tuloksia rasittavan liikunnan hyödyistä. Aiemmat tutkimustulokset ovat havainneet rasittavan liikunnan (Kaprio & Sama 1994) ja hyvän kestävyyskunnon (Karpansalo ym. Seurannan aikana liikuntaluokkien väliset erot fyysisen toimintakyvyn keskiarvossa eivät kuitenkaan merkittävästi kasvaneet. Esimerkiksi liian rasittava liikunta altistaa loukkaantumisille ja nivelongelmille kun taas kohtuullisesti rasittavat liikuntamuodot ovat turvallisia (Vuori TAULUKKO 1. Aikaisemmat seurantatutkimukset vertailukelpoisella aineistolla ovat raportoineet samansuuntaisia tuloksia (Hillsdon ym. Hyvän toimintakyvyn omaavissa kuitenkin oli nähtävissä suuremmat erot liikuntaryhmien välillä mikä tarkoittaa, että liikunta auttaa ylläpitämään hyvää fyysistä toimintakykyä. Liikunnallisesti passiivisilla oli heikoin ja kuntoilijoilla paras itse raportoitu fyysinen toimintakyky sekä naisilla että miehillä. 2005). Tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimusten kanssa, joissa liikunnan rasittavuus on huomioitu (Proper ym. Verrattain suuri määrä kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa ei laskenut myöhempien sairauspoissaolojen riskiä liikunnallisesti passiivisiin verrattuna etenkin naisten keskuudessa. Liikunta-aktiivisuus n= 5090 Malli 1 Malli 2 Malli3 Malli4 Liikunnallisesti passiiviset 1200 1.00 1.00 1.00 1.00 (< 14 MET) Kohtuullisesti rasittavaa 1472 1.01 1.00 1.07 1.07 (14-30 MET) (087-1.17) (0 87-1.15) (0 93-1 24) (0 94-1 23) Rasittavaa liikuntaa 477 0.81 0.86 0.91 0.94 (14-30 MET) (O 64-1.02) (0.69-1 07) (0.72-1.14) (0.76-1.17) Kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa 842 1.07 1.00 1.18 1.17 (30-50 MET) (0 90-1.27) (085-1.18) (1.00-140) (1 01-1.37) Rasittavaa liikuntaa 560 0.74 0.77 0.87 0.88 (30-50 MET) (0.60-0 92) (0.63-0.95) (0.70-1.08) (072-108) Aktiiviset kuntoilijat 539 0.74 0.73 0.88 0.94 (> 50 MET) (0.59-0 92) (0 59-0.91) (0.71-1.11) (0 77-116) Malli 1 Ikä ja tupakointi vskioitu Malli 2 Malli 1 + sosioekonominen asema Malli 3 Malli 1 + BMI Malli 4 Malli 1 + fyysinen toimintakyky 12 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 /2011. Liikunta on hyödyksi painonhallinnassa, mikä voi myös osaltaan vähentää sairauspoissaoloja. Poissonin regressioanalyysi. Lisäksi rasittavaa liikuntaa kuten hölkkää tai juoksua harrastavilla oli parempi fyysinen toimintakyky kuin kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa harrastavilla. Aktiiviliikkuja muita harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle Rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli myös selvästi pienempi riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle seurannan aikana. toteutetusta seurantakyselystä sekä rekisteritiedoista. Hyvä kestävyy skunto on lisäksi yhdistetty pienentyneeseen sairauspoissaolojen riskiin (Kyröläinen ym. Rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli myös vähemmän myöhempiä sairauspoissaoloja, jotka kuvastavat väliaikaista työkyvyn menetystä (Taulukko 1). Eli rasittavaa liikuntaa harrastavilla oli parempi fyysinen toimintakyky ja osittain siitä johtuen vähemmän sairauspoissaoloja kuin liikunnallisesti passiivisilla. Peruskyselyn fyysisen toimintakyvyn vakiointi selitti liikunnan ja myöhempien sairauspoissaolojen yhteyttä huomattavasti. Naisilla myös BMl:n vakiointi selitti yhteyttä huomattavasti. Nykyään noin kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tukija liikuntaelinten sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä ja pienemmässä määrin sydänja verisuonisairauksista. 2003) suojaavan työkyvyttömyydeltä. Pitkät sairauspoissaolojaksot (>14 päivää) naisilla. lkävakioitu riskisuhde ja muiden vakiointien vaikutus riskisuhteeseen (RR and 95 % CI)
Onhan rasittava liikunta tosin mukana nykyisissäkin liikuntasuosituksissa, mutta usein korostetaan ehkä turhankin voimakkaasti sitä, että liikunnan ei välttämättä tarvitse olla rasittavaa terveyshyötyjen saamiseksi. Rasittavan liikunnan harrastaminen kuvastanee osittain myös hyvää fyysistä kuntoa. 2001). Rasittavaa liikuntaa 11 16 30-50 Kyllä 6. Noin kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu tukija liikuntaelinten sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä. Lisäksi rasittavan liikunnan puolesta on näyttöä siinäkin mielessä, että fyysisen kunto (etenkin kestävyyskunto) on vahvemmin yhteydessä toimintakykyyn kuin liikunta-aktiivisuus (Huang ym. Kohtuullisesti rasittavaa 29 19 14-30 Ei liikuntaa 3. 2000), kuten tässäkin tutkimuksessa. 2006, Samitz et al. LIIKUNTA & TIEDE 48, 6/2011 13. Liikuntakysymyksissä (esim. Tämän tutkimuksen tulokset kuitenkin painottavat rasittavan liikunnan tärkeyttä terveyteen liittyvän toimintakyvyn kannalta. Aktiiviset kuntoilijat 10 19 50+ Kyllä mitattuna itse raportoituna fyysisenä ioirnintakykynä tai rekistereistä saaduilla tiedoilla sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. 1998). Miesten ja naisten osuudet (%), MET-tuntia viikossa (vaihtelualue) ja osallistuminen rasittavaan liikuntaan. 2008), mutta toisaalta on myös viitteitä rasittavamman liikunnan hyödyistä (Lampinen ym. JOUNI LAHTITtM (väit.) Tutkija Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Sähköposti: jouni.mm.lahti@helsinki.fi Kirjoittajan kansanterveystieteen väitöshirja "Leisuretime physical activity, health relatedfunctioning and retirement: a prospective cohort study among middleaged employees" tarlwstettiin Helsingin yliopistossa 4.11.2011. Rasittavuus määrää vahvemmin yhteydessä myöhempään terveyteen Kohtuullisesti rasittavan liikunnan hyödyt terveydelle ovat ennestään tunnettuja (Physical Activity Guidelines Advisory Cornmiuee 2008). Säännöllinen ja riittävän usein toistuva kohtuullisesti rasittava liikunta on terveellistä ja suositeltavaa etenkin aiemmin passiivisille, mutta toimintakyvyn ja työkyvyn säilymisen kannalta rasittavampi fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävä liikunta voi olla tarpeellista. Näinhän asia tietysti onkin, mutta ainakin terveille keski-ikäisille edes jonkun verran liikuntaa harrastaville rasittavaa liikuntaa voitaneen turvallisesti suositella terveyshyötyjen lisäämiseksi. Liikunnan ja mielenterveyden osalta aiemmat tutkimukset osoittavat jo vähäisenkin liikunnan suojaavan esimerkiksi masennukselta (Teychenne ym. 2011). Proper et al. 2006) ei aina ole varsinaisesti kysytty liikunnan määrää vaan kysymys on muotoiltu niin, että liikkuuko suositusten mukaisesti kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa tai vaihtoehtoisesti rasittavaa liikuntaa. Liikunnallisesti 24 25 0-14 Kyllä/ei passiiviset 2. Monessa tutkimuksessa,joissa rasittava liikunta on havaittu kohtuullisesti rasittavaa hyödyllisemmäksi, on herännyt kysymys siitä, että ero voi johtua liikunnan kokonaismäärästä. 2001). Miesten ja naisten MET-tuntia Rasittavaa osuudet(%) viikossa liikuntaa Naiset Miehet 1. Kohtuullisesti rasittavaa 17 9 30-50 Ei liikuntaa 5. Eli näin ollen liikunnan kokonaismäärää ei ole voitu huomioida. Tämän tutkimuksen perusteella liikunnan rasittavuus on liikunnan määrää vahvemmin yhteydessä myöhempään terveyteen liittyvään toimintakykyyn TAULUKKO 2. Proper et al. Toisaalta on myös niin, liikunnalla ja fyysisellä kunnolla on itsenäisiä yhteyksiä terveyteen (Blair ym. Lisäksi kun huomioidaan se, että aiemmat tutkimukset tukevat tämän tutkimuksen tuloksia herää kysymys, että pitäisikö liikuntasuosituksia jossain määrin miettiä uudelleen. Myös aiemmissa tutkimuksissa on viitteitä siihen suuntaan, että rasittava liikunta olisi terveyden kannalta hyödyllisempää kuin kohtuullisesti rasittava liikunta (katso esim. Tässä tutkimuksessa liikunnan kokonaismäärä huomioitiin muodostamalla liikuntaluokat siten, että liikunnan kokonaismäärä on vertailtavissa, mutta luokat eroavat sen mukaan harrastaako rasittavaa liikuntaa vai ei. Liikunta-aktiivisuuden luokitus. Rasittavaa liikuntaa 9 12 14-30 Kyllä 4
lisäksi tutkittiin, muuttuuko kohtuullisesti rasittavan ja rasittavan liikunnan harrastaminen eläkkeelle siirtymisen myötä. liikunnan muutoksesta eläkkeelle siirryttäessä on julkaistu artikkeli liikunta & Tiede -lehdessä 6/2010. liikunnan harrastamiseen viikossa keskimäärin käytettyä aikaa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana kysyttiin neljässä rasitusasteessa. Karpansalo M, Lakka TA, Manninen P, Kauhanen J, Rauramaa R and Salonen JT. NÄIN TUTKITTIIN T utkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikuttaako vapaa-ajan liikunnan määrä ja rasittavuus myöhempään fyysiseen toimintakykyyn, sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Am J Prev Med 2005; 28: 245-250. Physical activity and cardiovascular disease: evidence for a dose response. Sairauspoissaolotiedot perustuvat työnantajan rekisteriin ja tiedot työkyvyttömyyseläkkeistä Eläketurvakeskuksen rekisteriin. tation in adults aged 40 and older. Jokaiselle rasitusasteelle annettiin MET-arvo ja näihin tietoihin perustuen laskettiin viikoittaisen liikunnan kokonaismäärä MET-tunteina viikossa. Cardiorespiratory fitness and nsk of disability pension: a prospective population based study in Finnish men. Physical fitness, physical activity, and functional limiSairauspoissaolot kuvaa tilapäistä työkyvyn menetystä ja siten terveyteen liittyvän toimintakyvyn alenemista työssä. LÄHTEITÄ Blair SN, Cheng V and Holder JS. Terveyteen liittyvän toimintakyvyn mittareina käytettiin sekä kyselyettä rekisteriaineistoa. Tilastomenetelminä käytettiin kovarianssianalyysiä, Coxin suhteellisten riskien mallia sekä Poissonin regressio analyysiä. Med Sci Sports Exerc 2001; 33: S379-99; discussion S419-20. Vastaava määrä sisältäen rasittavaa liikuntaa on esimerkiksi 60 minuuttia hölkkää/juoksua ja 45 minuuttia reipasta kävelyä. Prospective study of physical activity and physical function in early old age. 1s physical activity or physical fitness more important in defining health benefits. Tässä artikkelissa käsitellään väitöskirjatutkimusta muilta osin liittyen liikunta-aktiivisuuteen ja myöhempään terveyteen liittyvään toimintakykyyn. Kaprio J and Sama S. Aineisto muodostuu vuosina 2000, 2001 ja 2002 toteutetuista peruskyselyistä (n=8960), vuonna 2007 toteutetusta seurantakyselystä (vastausprosentti 83%) sekä rekisteritiedoista. lisäksi muodostettiin vastaavat luokat suuremmalle liikunnan kokonaismäärälle (30-50 MET-tuntia viikossa) sekä erikseen aktiivisten kuntoilijoiden luokka, jossa liikunnan määrä ylittää 50 MET-tuntia viikossa. Fyysisen toimintakyvyn mittarina käytettiin Short-Form 36 kyselypatteriston fyysistä komponenttisummaa joka kuvastaa yleistä fyysistä terveyttä ja toimintakykyä. Med Sci Sports Exerc 2001; 33: S472-483. Decreased risk of occupational disability among former elite male athletes. Lisäksi vertailtiin liikunnan rasittavuuden mukaan niitä jotka liikkuivat liikuntasuositusten mukaisesti ja samalla kontrolloitiin liikunnan kokonaismäärä. Kohl HW,Jrd. Occup Environ Med 2003; 60: 765-769. Med Sci Sports Exerc 1998; 30: 1430-1435. Eri pituiset sairauspoissaolojaksot heijastavat terveyteen liittyvän toimintakyvyn alenemisen astetta. Peruskyselylomake lähetettiin kyseisinä vuosina 40, 45, 50, 55, ja 60 vuotta täyttäneille Helsingin kaupungin työntekijöille ja seurantalomake peruskyselyyn vastanneille. JAPA 1994; 2: 115-126. 14-30 MET-tuntia viikossa jaettiin kahteen ryhmään: kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa (14-30 MET-tuntia viikossa) ja sisältäen rasittavaa liikuntaa (14-30 MET-tuntia viikossa). liikuntaaktiivisuus luokiteltiin terveysliikuntasuosituksen mukaan ja siinä huomioitiin sekä liikunnan määrä että sen rasittavuus (Taulukko 2). 14 LIIKUNTA& TIEDE 48• 6/2011. Esimerkiksi 150 minuuttia reipasta kävelyä on 15 MET-tuntia viikossa kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa. Huang V, Macera CA, Blair SN, Brill PA, Kohl HW,Jrd and Kronenfeld JJ. Hillsdon MM, Brunner EJ, Guralnik JM and Marmot MG. Työkyvyttömyyseläkkeet puolestaan kuvaavat vakavaa terveyteen liittyvän toimintakyvyn alenemista, koska työkyky on laskenut huomattavasti. Tutkimuksen aineistona on käytetty Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusta (Helsinki Health Study), jossa tarkastellaan työntekijöiden terveydentilaa, toimintakykyä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä (Lahelma ym. Liikunnallisen passiivisuuden rajana käytettiin 14 MET-tuntia viikossa joka vastaa keskimäärin noin tuhannen kilokalorin viikoittaista energiankulutusta liikunnassa. 2005)
(Epub ahead of print). Eur J Public Health 2005; 15: 504-510. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2011; 8: 36. Occup Med (Lond) 2008; 58: 251-256. Dose-response relation between physical activity and sick leave. Med Sci Sports Exerc 2001, 33: S551-5586. Preventive Medicine 2010; 50: 246-250. Washington, DC: U.S. The irnpact of physical activity on sickness absence. ntatietee/linen Seu /1\ INyofS • 1 ·• ~,.., LIIKUNTA & TIEDE 48, 6 /2011 15. Proper KI, van den Heuvel SG, De Vroome EM, Hildebrandt VH and Van der Beek AJ. Teychenne M, Bali K and Salmon J. lnt J Epidemiol 2011 Sep 5. Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen 0. Prev Med 2008; 46: 397-411 Vuori IM. Department of Health and Human Services, 2008. Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen 0, Roos E and Saastamoinen P. VÄITÖSKIRJAAN SISÄLTYVÄT ARTIKKELIT: Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen 0. Changes in leisure-time physical activrtv after transition to retirement: a followup study. Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen 0. Occupational class inequalities across key domains of health: results from the Helsinki Health Study. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Changes in intensity of physical exercise as predictors of depressive symptoms among older adults: an eight-year followup. Lampinen P, Heikkinen RL and Ruoppila 1. Lahti J, Rahkonen 0, Lahelma E, Laaksonen M. The impact of physical activity on physical health functioning A prospective study among m,ddle-aged employees. Prev Med 2000; 30: 371-380. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2010; 20: 191-199. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. BMI and sickness absence ,n male military personnel. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Br J Sports Med 2006; 40: 173-178. Domains of physical activity and all-cause mortality: systematic review and doseresponse meta-analysis of cohort studies. Physical ntness. Leisure-time physical activity and disability retirement: A prospective cohort study (submitted March 2011 ). Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Kyröläinen H, Häkkinen K, Kautiainen H, Santt ila M , Pihlainen K and Häkkinen A. Samitz G, Egger M and Zwahlen M
KA RI L. Virkistävät arjen keitaat eivät enää tunnu virkistäviltä vaan lisäävät ahdistavaa tunnelmaa. Toistuvat doping-tapaukset ovat olleet arkipäivää nyt jo vuosikymmenten ajan eikä helpotusta ole näköpiirissä. Kriisien keskellä ihmiset suojautuvat pakenemalla vaihtoehtoiseen todellisuuteen ja itselle mieluisten asioiden pariin. Jokapäiväisissä kriisi tunnelmissa eläminen ja taukoamaton rummutus talouskriisin ympärillä alkavat vaikuttaa ihmisten mielialaan myös Suomessa. POLTTOPISTEESSÄ Muutoksen tuulet S äätila on syksyn myötä muuttunut pimeäksi, tuuliseksi ja viimaiseksi samalla kun ihmisten arkea leimaa huoli maailmantaloudesta ja sen kestävyydestä. Vastaavasti kansainvälinen ja kotimainen media pitävät tehokkaasti huolen siitä, että urheilua vaivaavat ongelmat tunkevat sisään ovista ja ikkunoista säännöllisin väliajoin. Urheiluun eivät kuulu liittojohtajien jatkuvat nahistelut sen enempää kuin jengi tappelut pelikentillä. Urheilu onkin tarjonnut viime aikoina runsaasti huonoja uutisia ja uutisvirrassa huono uutinen erottuu ja kerrotaan helpommin kuin hyvä uutinen. Lätkä saa paljon anteeksi, mutta rajansa se on rakkaimmankin kauhukakaran kasvatuksessa." Urheiluviihde näyttää siirtyvän pelikentältä raastupaan ja urheilun elämykset muuttuvat mustan puhuviksi. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@lts.fi 16 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6 -'2011. Jos ja kun esimerkillä on voimaa, niin kuin urheilun toimijat usein itse esittävät, alkaa urheilua seuraava suuri yleisö vähitellen kyllästyä urheilun ympärillä tapahtuvaan jatkuvaan kiistelyyn. Jari Kupila kirjoitti Urheilulehden pääkirjoituksessaan osuvasti: "Jääkiekko on Suomessa suurta viihdettä, mutta yhteisönä vain noin 100000 ihmisen vähemmistö. Vaikka kulttuuri peilaakin maailman tapahtumia usein kepeän huumorin avulla, muistuttavat ne samalla vakavien ongelmien läsnäolosta. Muutoksen tuulet puhaltavat. Erityisen suuri merkitys on omakohtaisella liikunnalla, jonka avulla ehkäistään huonoa kuntoa ja jopa parannetaan sairauksia. Viihde ja muu kulttuuritarjonta lohduttavat ja virkistävät masentavan uutisvirran keskellä. Usko tulevaisuuteen on koetuksella kun uusi päivä tuntuu aina edellistä huonommalta. Mitä raikuvampi nauru teatterin katsomosta kuuluu sitä vakavammaksi saattaa maailman tilanne kehittyä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että jääkiekon ohella Suomen muukin urheilu kaipaa kurinpalautusta. Euroopan vahvat talousmaat antavat kurinpalautusta asiansa huonommin hoitaneille, ja näiden kansalaiset puolestaan hangoittelevat vastaan kukin omalla tyylillään. On turha luulla, että pari maailmanmestaruutta ja ilmaveivi riittävät siihen, että näin pieni porukka saa loputtoman erivapauden mihin tahansa. Mutta mitä urheilussa ja muilla kulttuurin aloilla tänä päivänä tapahtuukaan. Kilpaurheilun seuraaminen tarjoaa parhaimmillaan myönteisiä kokemuksia ja voimaannuttavia elämyksiä sekä mukavia keskustelun aiheita. Kupilan kirjoitus sopii mainiosti koko suomalaiseen urheiluun. Urheilutoimijoiden on itse selvitettävä onko urheilun polku kulkemassa parrasvalojen loisteeseen vai marginaalikulttuurin varjoisille kujille
32 Henna Mikkola, Henna Koivikko, Anna-Emilia Peltoperä, Ari Rahikkala, Kari Kumpulainen, Jukka Riekki Sosioemotionaalisia taitoja kehittävän liikuntaintervention ilmapiiri päiväkodeissa ... .. Jaana Kari .. Keskinen Urho Kujala Pirkko Numminen Risto Rinne Tutkimusartikkelit 2011 osa 1 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. 18 Anita Saaranen-Kauppinen, Esa Rovio, Anna Wallin, Jari Eskola Ei VilleGalle vaan vertaiset, valmentajat ja vanhemmat lasten ja nuorten näkemyksiä liikuntakiinnostukseensa vaikuttajista 24 Mari Lehmuskallio ActiveAquarium -virtuaaliakvaarion vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen, motivaatioon ja tavoiteorientaatioon . 46 Johtajuuden siirtovaikutus urheiluja koulumaailman välillä 55 Seppo Pulkkinen Naiset paitsiossa. 40 Katri Takala, Arja Oikarinen, Marja Kokkonen, Jarmo Liukkonen Urheilu-uralta opettajaksi opiskelemaan Neljä kilpaurheilijamiestä liikuntakokemustensa tulkitsijoina luokanopettajaopintojensa alussa ........ TUTKIMUSARTIKKELIT 2011 OSA 1 www.lts.fi Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktiivisuus............... ······························· 78 Kirjoitusohjeet 2012 78 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Pasi Koski päätoimittaja Jouko Kokkonen toimittaja Päivi Atjonen Hannu Itkonen Kari L. Maahanmuuttajanaisten liikunnan tunnuspiirteitä Suomessa 63 Tuomas Zacheus, Suvi Mäkinen, Pasi Koski Telinevoimistelun varhaisvaiheet suomalaisissa voimisteluohjeistoissa 71 Aino Sarje Kirjoituskutsu: tutkimusartikkelit 2012 .
The research materia! was Iirst analysed by studying it as a whole and looking into general Ieatures. Especially different kinds of changes and crises in peoples' lives affected their physical activity levels. Research then focused on the specific features rclared io the rescarch qucstions. The research materia! (n=57) was collected by the method of empathy-based stories Irorn 57 subjecis in t wo different Finnish universities during winter 2011. "KAINO LÖYSI PARIN, MUTTA JATKAA LIIKUNNAN HARRASTAMISTA EDELLEEN" SOSIAALISET SUHTEET JA LIIKUNTA-AKTIIVISUUS ANITA SAARANEN-KAUPPINEN, ESA ROVIO, ANNA WALLIN, JARI ESKOLA Yhteystiedot: Anita Saaranen-Kauppinen, Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, 70211 Kuopio. The solution to increasing physical activity does not solely originate from an individual internally but rather betwcen individuals. We examined what k ind of images physical activity initiation and termi nation are associated with , and what kind of role and meaning relationships have on physical activity levels. eläytynusrnenetelmällä kahdessa suomalaisessa yliopistossa talvella 2011. "Tony found a partner, but still continued to be physically active" Social relationships and physical activity levels. Asiasanat: liikunta-aktiivisuus, sosiaaliset suhteet, eläytymismenetelmä . Keywords: physical activit.y, social relationships, 111et/10d of empathybased stories. Liikunta-aktiivisuuden edistämistavoitteissa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota yksilön arkeen ja elämäntilanteeseen ja näihin liittyviin merkityksellisiksi koettuihin ihmissuhteisiin tai niiden puutteisiin. Tarkastelemme, millaisia mielikuvia sekä liikunnan aloittamiseen että lopettamiseen liitetään sekä millainen rooli ja merkitys ihmissuhteille annetaan. Tutkimuksemme perusteella voidaan todeta, että ratkaisu liikuntaaktiivisuuden lisäämiseen ei löydy yksilön sisältä vaan pikemminkin se on ihmisten välissä. Puh. 2011. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka liikuntaaktiivisuuden mielletään kytkeytyvän sosiaalisiin suhteisiin. "Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen" Sosiaaliset suhteet ja liikuntaaktiivisuus. Based on the current research, it can be concluded that more attention should be placed on individual's everyday life and phase of life as well as to relationships or to thc Jack of them, when promoting physical activity More imponantly we should consider how different kinds of relationships limit or enable physical activity; the kinds of choices people make, and how other people react to them. ln most of the answers, physical activity initiation and termination seerned to be somehow interacting wit h the everyday life. When the social surroundings or relationships changed or were doubtful, also peoples' physical activity levels changed. Tarkensimme analyysia havainnoiden yksityiskohtia siitä, mitä ja kuinka aineistossa kerrottiin sosiaalisista suhteista ja liikunta-aktiivisuudesta millaisia sosiaalisia suhteita tarinoissa kuvattiin ja millainen merkitys niille annettiin liikunnan aloittamisessa ja lopettamisessa. Liikunta & Tiede 48 (6), 18-23. Tut kimusaineistomrne (n=57) on kerätty nk. lt is a well-known fact that thc Fin ns are not enough physically active, even though physical activity has bcen proven in several studies to have positive effects on health, well-being, and national economy. The next step was to observe the details of how and what people told about social relationships and physical activity the kinds of social relationships pcoplc described in their stories and what the relauonships meant for physical activity initiation and termi nation. 18 LIIKUNTA & TIEDE 48 • 6/2011 • TUTKIMUSAATIKKEU • Sosiaahset suhteet Ja l11kunta-aktHvisuus. 2011. Vastaajat ovat sekä tavallisia liikkujia että liikuntaa opiskelevia. Liikunta & Tiede 48 (6), 18-23. Sosiaalisen ympäristön ja sosiaalisten suhteiden muuttuessa tai kyseenalaistuessa myös liikuntasuhde muuttui. . Saaranen-Kauppinen A., Rovio E., Wallin A., Eskola J. The purpose of the current research is to study how physical activity is considered to be a part of social relationships. Suurimmassa osassa vastauksia niin liikunnan lopettaminen kuin aloiuarninenkin nähtiin kietoutuvan jollakin tavalla elämän ja arjen kokonaisuuteen, ja erityisesti erilaisiin muutosja murroskohtiin. Tunnetusti suomalaisten liikunta-aktiivisuus voisi olla suurempikin, onhan liikkumisen todettu lukuisissa tutkimuksissa tuovan myönteisiä seuraamuksia terveydelle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle. Analyysi eteni aineiston kokonaisuuden ja yleispiirteiden tarkastelusta tutkimuskysymystcmme kannalta keskeisiin seikkoihin fokusoimiseen. 040-3552774.Sähköposti:anita.saaranen-kauppinen@uef.fi TIIVISTELMÄ ABSTRACT Saaranen-Kauppinen A., Rovio E., Wallin A., Eskola J. The subjects were both regular exercisers as well as people who take physical activity more professionally
(Agoustinos, Walker & Donaghue 2006; Valsiner & van der Veer 2000.) Varsinkin yksilön läheisillä ja läheisiksi kokemilla ihmisillä George Herbert Meadin 1930-luvulla esittämiä ideoita ja käsitteitä lainaten nk. Eläytymismenetelmän tavoitteena on selvittää esimerkiksi ihmisten ajattelun logiikkaa, asenteita, mielikuvia tai asioille annettavia merkityksiä. Tiedon ja käsitysten voidaankin nähdä rakentuvan spiraalimaisesti ja vuorovaikutteisesti, ja nämä sosiaalisesti rakennetut ja jaetut käsitykset vaikuttavat sosiaalisen identiteetin muodostumiseen ja ovat yhteydessä sosiaaliseen toimijuuteen (Wagner ym. Eläydy Kain on tilanteeseen ja kerro miksi näin 011 liäynyt. Eläydy Kai11011 tilanteeseen ja lierro miksi näin 011 käynyt. merkityksellisillä toisilla (Burr 2004) on tärkeä rooli minuuden ja identiteetin rakentamisessa. Yksilö on aina osa erilaisia sosiaalisia ryhmiä ja suhteita, joten varsinkin sosiaalinen ympäristö vaikuttaa keskeisesti yksilön käsityksiin, valintoihin ja toimintaan. Etenkin erilaisissa elämän muutosja murroskohdissa yksilön roolit ja viiteryhmät muuttuvat elämäntilanteiden ja niihin liittyvien kehysten ja käsikirjoitusten (Goffman 1975) muuttuessa. Esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista ja liikunnasta on olemassa runsaasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa eri tavoin rakennettua ja myös laajalti yhteisesti jaettua tietoa. 2002; Trost ym. Näin ollen myös yksilön liikuntasuhteen (Koski 2004; Uusi suunta liikuntatutkimukseen 2009) voidaan ajatella syntyvän ja muuttuvan sosiaalisessa kontekstissa, yksilön ja muiden ihmisten vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen vuorovaikutus on esimerkiksi median, tieteellisten tutkimusten, kokousten, kahvipöytäkeskustelujen ja saunailtojen muodossa alati läsnä ihmisten arjessa, ja siinä rakennetaan jatkuvasti käsitystä itsestä suhteessa toisiin. Analysoimme aineistoamme aluksi aineiston kokonaisuutta ja sen yleispiirteitä havainnoiden, jonka jälkeen fokusoimme tutkimuskysymysternme kannalta keskeisiin seikkoihin. Eläytymismenetelmässä (Eskola 1997; 1998; 2001) vastaajat kirjoittavat lyhyehköjä tarinoita nk. Menetelmän vahvuutena on, että se tarjoaa mahdollisuuden uusiin avauksiin esimerkiksi vähän tutkittujen aiheiden parissa ja herättää tutkijan pohtimaan tutkimaansa ilmiötä. Itseen ja omaan toimintaan liittyvien käsitysten lisäksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muotoutuu myös yleisempiä jaeuuja käsityksiä, sosiaalisia representaatioita (ks. Tällä valinnalla pyrittiin edistämään vastaajien äänen esille saamista: Kukin kirjoittaja pystyi tuottamaan tarinan anonyymisti toisen henkilön roolinoton kautta ja sai itse valita, eläytyykö hän miehen vai naisen asemaan. kehyskertomusten antamien mielikuvien pohjalta. myös Janz & Becker 1984). Samaten esimerkiksi työhön, perheeseen ja sukupuoleen rooleineen kytkeytyy sosiaalis-kulttuurisia käsityksiä ja asenteita, joihin liitytään jo varhain sosiaalistumisen kautta, ja joita myöhemmin nuoruudessa ja aikuisuudessa ollaan mukana tuottamassa ja uusintamassa (LorenziCioldi & Clernence 2004). Yksilö ja hänen ympäristönsä ovat kaiken aikaa dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Liikkumiseen yhteydessä olevat tekijät voidaan aiempien tutkimusten pohjalta kategorisoida esimerkiksi biologisiin (kuten ikä, sukupuoli, painoindeksi), demografisiin (sosioekonominen ja koulutuksellinen tausta), fyysiseen ympäristöön liittyviin (asuinpaikka, liikkumismahdollisuudet), psykologisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin (pystyvyyden tunne, minäkäsitys, motiivit, liikunnan tuottama mielihyvän tunne) sekä sosiaalisiin ja kulttuurisiin (tottumukset ja tavat, sosiaalinen tuki, sosiaalisiin ryhmiin kuuluminen) (Bauman ym. Nykyään lii/1unnan /1arrastami11e11 ei kuitenlwan kuulu enää osaksi Kai11011 elämää. Tutkimukseen osallistuneita suunnattiin kehyskertomuksessa kertomaan liikunnan aloittamisesta tai lopettamisesta kolmannessa persoonassa, jolle oli valittu sukupuolineutraali nimi. Elämänkulussa tai -kaaressa on useita erilaisia episodeja eli vaiheita ja tapahtumia, jotka muovaavat yksilön elämäntilannetta, nk. Liikkumisen ja vähäisen liikunta-aktiivisuuden tarkasteluissa olisi tilaa tarkastelunäkökulmien laventamiseen ja syventämiseen: ihmisen elämää ja arkea olisi hyvä tutkia kokonaisvaltaisemmin. 2007, 438). elämänkenttää (Lewin 1951). (2) Kaino ei ole aiemmin harrastanut aktiivisesti liikuntaa. Koodaamalla haimme LIIKUNTA & TIEDE 48 , 6/2011 · MKJMUSARTIKKELI · Sosiaaliset suhteet ia liikunta-aktiMsuus 19. Samaten vastaajat pystyivät itse rakentamaan tekstissään Kainon taustaa haluamassaan määrin. esteettisyys, esteettömyys, kulkuyhteydet, turvallisuus, sää tai maantieteelliset ominaisuudet) on havaittu olevan yhteydessä vapaa-aikaja työmatkaliikuntaan niin monimutkaisella tavalla, etteivät tutkijat ole pystyneet esiuärnään selkeitä todisteita sen yhteydestä liikunta-aktiivisuuteen (WendelVos ym. esim. Kahden ryhmän vastauksissa (n=57) on sekä tavallisia liikkujia että liikuntaa opiskelevia. (Eskola 1997, 16-18.) Tässä tutkimuksessa käytimme kahta kehyskertomusta: (1) Kaino on aiemmin harrastanut alitiivisesti liikuntaa. 1999; Bauer & Gaskell 2008). eläytymismenetelmällä kahdessa suomalaisessa yliopistossa talvella 2011. Aiempien tutkimusten perusteella rakentuu kyllä kuva liikunta-aktiivisuuden moniselitteisyydestä, mutta tutkimusten ongelmana on, että erilaiset tunnistetut tekijät jäävät usein toisistaan irrallisiksi muuttujiksi, ja liikunnan harrastaminen tai harrastamauornuus saattaa näin ollen vaikuttaa varsinaiselta sattumien summalla. 2002; ks. Vastaajat ovat pääosin nuoria aikuisia, mutta sen enempää emme vastaajien taustoista tiedä, koska eläytymismenetelmän perinteiden (Eskola 1997) mukaisesti menetelmää käytettäessä ei taustatietoja yleensä ole kerätty eikä siten tehty vaikkapa vastausten ikätai sukupuolivertailuja. Kehyskertomusten varioinnin avulla saadaan perinteistä koeasetelmaa muistuttava tilanne, jossa ainoastaan yhtä tekijää muuttamalla voidaan tutkia, mikä vaikutus kyseisen tekijän varioinnilla on kertomuksiin. Tarinoissa vastaajat vievät tarinaa joko eteenpäin tai kuvaavat mitä on tapahtunut ennen kehyskertomuksessa kuvattua tilannetta. (Eskola 1997, 5-6, 27-31; Eskola & Saaranen 2003, 54.) Kehyskertomuksia on eläytymismenetelmää käytettäessä tapana rakentaa vähintään kaksi, ja niiden tulee poiketa toisistaan yhden tekijän suhteen muiden kertomusten osien pysyessä samana. MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimusaineistomme on kerätty nk. Voidaan siis olettaa, että sosiaalisesti jaetuilla liikuntaan ja ihmissuhteisiin liittyvillä käsityksillä on keskeinen merkitys ihmisten liikunta-aktiivisuudelle ja sille, kuinka suhde liikuntaan rakentuu. JOHDANTO Kuten jo hyvin tiedetään, suomalaisten liikunta-aktiivisuus voisi olla suurempi onhan liikkumisen todettu lukuisissa tutkimuksissa tuovan myönteisiä seuraamuksia terveydelle, hyvinvoinnille ja kansantaloudelle (Fogelholm 2007). Tutkimuskysymyksiämme ovat: Millainen rooli ja merkitys ihmissuhteille annetaan liikunnan aloittamiseen ja lopettamiseen liittyvissä mielikuvissa. Eläytymismenetelmän avulla tuotettuja tarinoita voidaankin pitää mahdollisina tarinoina siitä, mitä on voinut tapahtua ja mitä eri asiat merkitsevät. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, kuinka liikuntaaktiivisuuden mielletään kytkeytyvän sosiaalisiin suhteisiin. Moscovici 2001; Pirtulä-Backman & Helkama 2001). Vastaavasti on vahvaa näyttöä perheen ja ystävien sosiaalisen tuen myönteisestä yhteydestä liikunta-aktiivisuuteen (esim. Sosiaalisilla suhteilla on siis keskeinen merkitys elämänkentän rakentumisessa minä syntyy ja uusintuu meistä. Vaihtelemalla varioitavaa tekijää saadaan siis erilaisia tarinoita ja voidaan tutkia, miten tarinat eroavat toisistaan ja etsiä tarinoista tiettyä rakennetta tai logiikkaa. Esimerkiksi ympäristön (esim. Kuinka yhteneviä ja jaettu ja käsitykset liikunta-aktiivisuudesta ja erilaisten ihmissuhteiden yhteydestä ovat. Trost ym. Nykyään liikunnan harrastaminen lwuluu lwitenkin osa/1si Kai11011 elämää. 2002), multa sitä, millä tavalla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa rakennetaan suhdetta liikuntaan, ei vielä tiedetä
Kertomuksen päähenkilö koki liikkumisen aloiuamisen tauon jälkeen liian haastavaksi, vaikka uedosukin hyvin kuten muissakin aineiston tarinoissa Lehtiin liikunnan harrastamisen mahdollisuudet ja sen myönteiset terveysvaikutukset: Sitten Kai110 sairastui vahavasli, hän oli pitliään sairaalahoidossa. Tarinoissa, joissa Luoliin esille perheja työelämää lii kku matiornuuteen johtaneina syinä, kuvattiin toisinaan elämäntilanteen johtaneen myös painonnousuun ja siihen liiuyen erilaisiin tukija liikuntaelinten ongelmiin, kuten tyypillisimmillään polvivaivoihin. Aiemmin keskeisesti arkeen nivoutunut toiminta siirtyi ryhmän jäsenten erilleen joutumisen tai lähtemisen vuoksi menneisyyteen, ja ryhmämuotoista liikkumista ja aiempaa viiteryhmää saalelliin muistella nostalgisessa hengessä: Ei Kaino mää liililwnut. löytyvät uralla et.enemisestä. Lopulta muodostimm e koodaam isen ja kvaruifioim isen avulla aincisLOa un kim uskysyrnystcm rne näkökulm asta jäsentäviä ja kokoavia teemoja. Mikäli perheen ja työyhteisön ulkopuolellakaan ei löydeuy myönteistä sosiaalista Lukea liikkumiselle, kerrottiin tämän vaikeuttavan liikunnan harrastamista. Työ vie suuren osa päivästä ja pari pientä lasw jäljelle jäävän vapaa-ajan. Esimerkiksi aiemmin elämään kuuluneen tärkeän harrastusryhmän loppuminen ryhmän jäsenten muuttuneiden elämäntilanteiden vaikutuksesta tuotiin esiin liikkumisen lopettamiseen vaikuuanecna tekijänä perhe ja työ sitoivat ja suuntasivat voimavaroja, niin itsellä kuin muillakin: Kaino haluaisi edelleen harrastaa liikuntaa, mutta aihe, ei tahdo mää riittää. Perheja työkeskeiseen clämänvaiheeseen kehystämisen sijaan aineistossa lähestylliin liikunnan lopeuamista myös nuoremman henkilön näkökulmasta. Kuliaan heistä ei ole lwitenlrnan lwvin liilw1111alline11 ja heitä ei varmaan /1ii1111ostaisi lähteä salille hä11en lu111ssac111. Fyysisen ja psyykkisen terveyden ongelmat liitettiin myös toisiinsa jommankumman edeltäessä toista ja terveysongelmien nähtiin heijastuvan ihmissuhteisiin tuoden niihin kuormaa ja tuottaen sen myötä tyytymättörnyyuä. Itsenäistyminen uudella paikkakunnalla, opintojen aloillaminen Loisella asteella tai korkeakoulussa ja muuLOkset ihmissuhteissa (kaverit, seurustelukumppanil) sitoivat tarinoissa päähenkilön psyykkissosiaalisla energiaa. (Eskola 1998; Saara nen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Eläytyrrusrnenerelm än luonteen mukaisesti aineisto on luettavissa monesta eri näkökulmasta. Mitä nyt joskus lwil1eana muisteli haveriporuldwa ja hiliisiä i Iloja jääl1iel1011 parissa. Tappio, liikunnan harrastamisen lopettaminen, mainittiin suurimmassa osassa vastauksista kielteisiä tunteita herättävänä asiana, joka täytyi elärnänmuutosten seurauksena vain kestää, vaikkei sitä täysin hyväksyisikään. Kaino harrasti ennen lenkheilyä ja l1ävi säännöllisesti salilla, muttCI nyl ailiaa tai puhtia liilwnlaan ei tunnu löytyvä11. Osassa opiskelijanäkökulmasta lopeuamista lähestyneitä kertomuksia todelliin pitkään elämään kuuluneen harraslusryhmän päättymisen vaikuttaneen merkilläväsli liikkumista kohtaan koelluun motivaatioon. Perhe ja työ ovatkin yleisesti liikunta-aktiivisuuteen va iku n aviksi tiedettyjä tekijöitä (Liikkuva ja hyvinvoiva Suomi 2010-luvulla). Arjen velvollisuuksien ja liikunnan välille muotoutui tarinoissa kilpailullinen suhde, jossa Loisen oli kertomuksen päähenkilön jaksamisen ja selviytymisen vuoksi väistyttävä toisen tieltä. Oli se vaan eri hivaa' YapaamuoLoisempaa ryhmäliikuntaa ja sen päättymistä käsiuele20 l 'KUNTA & TIEDE 48 • 612011 • Tl.JTKlMUSARTIKKEU • Sosiaaliset suhteet Ja l11kunla-akt11V1suus. Hän tosin tietää, että liiliunla varovaisesti uudelleen aloitetluna voisi olla eritt.äin tärlieä tcliijä hänen lwilil1i11aiselle liuntoulwniselleen, seliä fyysiselle eltä psyyhliisellc. M yös sosiaaliset suhteiden merkitys ansaitsisi vielä jatkotarkastelun. Kvant ifioi mal la saim m e tukea aineiston tyypillisten ja sam alla poikkeavien elementtien hahm ottam iseen. MuuLOsten nähtiin olevan yhteydessä liikunnan lopettamiseen: Kai11011 elämässä 011 tapahtunut paljon suuria muut.olisia. Niinpä jatkotutkim uksissa fokus voisi olla vaikkapa siinä kysymyksessä, mitä oikeastaan aloitetaan kun aloitetaan liikunnan harrastam inen; entä mitä puolestaan lopetetaan kun lopetetaan liikunnan harra stam inen. J-/än oli myös lwtilwupungissaan l1äy11yt monta vuotta samalla lwntosalilla, josta tyhhäsi lwvasti ja lenhheilyliin tuntui turvalliselta t.utuissa maisemissa. Vailieudet alhoival liäydä myös psyyllcen päälle, ja avioliillo alhoi rnlwillc1. (2010) ovat tehneet. Kai110 ei ole vielä lutustunul hyvin uusiin lwululiavereihin, mutta he vaihuttavat muhavilta. Juonirakenteita, tarinatyyppcjä. Liikkuminen jäi joissakin kertomuksissa jo pelkästään työn tekemisen vaikutuksesta. Kaino masentui. /-Iän 011 muuttanut uudelle pail1halw1111alle, eronnut poilrnystävästään ja aloittanut. Kainon työliavcrit ovat lähes tullwon liililiumat.tomiaja he asettavat Kainolle paineita työpailrnlla. Alavireän mielialan myötä liikkumisen aloittarninen vaikeutui. Käsittelem me luokkien alla analyysin avulla rakentam iam me teemoja, ja havainnollistamme samalla LUtkittavien ääntä aineistolainauksin. Entä mitä lisää narratiivinen analyysi voisi tarjota. Tällöin Kaino konstruoitiin yleensä opiskelijaksi, jonka liikunnan harrastaminen jäi uuden elämäntilanteen ja siihen liittyvän sosiaalisen ympäristön muuttumisen myötä. TULOKSET Liikunnan lopettaminen Hahrnoteluinpa aineiston kertomuksissa Kainoa sitten mieheksi tai naiseksi, yhtenä keskeisimpänä liikunnan lopettamiseen liittyvänä tekijänä kuvattiin perheja työelämää. Eräässä kertomuksessa painonnousun seurauksena muodostunut kielteinen kehonkuva sai tarinan naispäähenkilön myös väluärnään aiemmin aktiivisesti harrastettua ryhmäliikuntaa ja ylipäänsä liikkumista jollain tapaa sosiaalisissa ja sosiaalisen vertailun helposti mahdollistavissa konteksteissa, kuten kuntosaleilla. Esimerkiksi eräässä tarinassa kuvatuin terveysongelmia, joiden syntyyn työja perhe-elämän ristipaineessa elämisellä saattoi olla omat vaikutuksensa ja iodeu iin niistä seuranneen vaikeuksia avioliitossa, mikä taas puolestaan oli johtanut masennukseen ja aloite kyvyttömyyteen. Nyt Kaino 011 niin väsynyt ja aloitcl1yvytö11, että ei jahsa enää l1anastCla lenlilieilyä. Tällainen rikas aineisto mahdollistaa monia vaihtoehtoista m cnctclm ällisiä, teoreettisia ja sisällöllisiä tulkintoja, joista tässä yhteydessä voidaan esitellä vain jokin osa. Fyysisen terveyden lisäksi joissakin vastauksissa nosteu iin esiin psyykkisen terveyden ongelmat liikkumista vaikeuttavana tekijänä aivan kuten esimerkiksi Buman ym. Näin tapahtui varsinkin, jos työyhteisön muut jäsenet eivät osoittautuneet hikuntaa harrastaviksi, eivätkä näin ollen tarjonneet myönteistä yhdenmukaisuuden painetta, konformismia, ja viiteryhmää (Rovio 2009) tarinan päähenkilön liikkumiselle: Kai11011 siirryllyä työelämään hänen ailrnnsa on ollut lwrtillaja tavoitteet. Kaino laitwa lrnilw, tarmonsa työntelwon ja liilwnta on jäänyt toissijaiselisi. Esittelem me tulokset jakaen ne kehyskertom uksittain kahteen pääluokkaan, lopettam iseen ja aloittam iseen. uudessa lwulussa opishelun. Hänen fyysinen lw111onsa romahti. Entisillä pelilwvereilla 011 sama tilanne,joten yhteiset treenit ovat senkin vuolisi jääneet. Arki ja sen ihmissuhteet voittivat liikunnan kustannuksella. Terveydelliset haasteet tai jo suoranaiset ongelmat esitettiin luonnollisina liikkumattomuuteen liittyvinä asioina, jotka voivat johtaa liikunnan aloiuarmsen kynnyksen nousemiseen. vastauksia siihen, mitä ja millä tavoin aineistossa kerro ttiin sosiaalisista suhteista ja liikunta-aktiivisuudesta liikunnan aloittam isen ja lopettam isen yhteydessä. Perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen nähtiin hyvin itsestään selvästi tiettyyn elämänvaiheeseen liittyviksi, sitoutumista ja aikaa vaaliviksi ja motiiveja suuntaaviksi asioiksi. Elämänkenltä siis muovautui ja muulli rooleja, liikkumista tukevia rakenteita ja sosiaalisia suhteita viileryhmineen (Vuolle 2000; Rovio 201 l)