Tämän vuoden viimeisessä numerossa ilmestyy yhdeksännen kerran tutkimusartikkeleita. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. TEKSTEISTATEKOIHIN KATRIINA KUKKONEN-HARJULA Liikunta &Tiede 6/2008 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki nsi vuoden suuri haaste on useamman liikuntaa sisältävän valtakunnallisen ohjelman jalkauttaminen. Liikkumisreseptissä on haluttu saada liikuntatottumukset osaksi terveydenhuollon potilastietojen ydintietoja. vuosikerta ISSN 0358-7010. Vaikka tarjottujen käsikirjoitusten määrä on vaihdellut hieman vuosittain, näyttää siltä, että Liikunta&: Tiede -lehti on suomenkielisenä julkaisuareenana vakiinnuttanut paikkansa erityisesti liikuntapedagogiikan alueella. Keskinen 1 1 Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Mikko Julin Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Sanna Palomäki Eila Ruuskanen-Himma Arja Sääkslahti Kansi: Gorilla/ Jukka Rapo Kuvat: Antero Aaltonen, Gorilla/Jukka Rapo Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan Ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Ne ovat tutkimusartikkelitoimitusryhmän yhdessä vertaisarvioijien kanssa hyväksymiä julkaisuja alkuperäistutkimuksien tuloksista. Kyseessä ovat kansallinen liikuntastrategia, sosiaalija terveysministeriön terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislin joista. Toivotan seuraajalleni Pasi Koskelle inspiroivaa kautta ja lehden lukijoille rentouttavaa vuodenvaihdetta. Liikkumisreseptistä voisi tulla esimerkki siitä, miten sähköistä tietojärjestelmää voidaan käyttää potilaiden elintapaseurannassa. Yhtenä yksityiskohtana näissä kaikissa on mainittu liikkumisresepti, joka on lääkärin tai muun terveyden alan ammattilaisen potilaalle laatima yksilöllinen ohje. Resepti on oiva apu myös terveysneuvonnassa, jota useat eri ammattilaiset tekevät yhteistyössä ja palvelut ketjuttaen liikunta-alan ammattilaisten kanssa. Näin järjestelmävoi reagoida liian vähäiseen liikuntaan ja lähettää muistutteen liikkumisreseptin laatimisesta. Oma nelivuotinen olympiadini lehden päätoimittajana on päättymässä on ollut mielenkiintoista hypätä tutkijan roolista sivutoimisesti lehden tekemiseen. Artikkeleita ilmestyy myös vuoden 2009 ensimmäisessä numerossa. Liikkumisreseptillä ei ole tarkoitus 'medikalisoida' liikuntaa, vaan kannustaa liikkeelle terveytensä kannalta liian vähän liikkuvaa. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 45. Vuoden 2009 tutkimusjulkaisuun tarjottavien käsikirjoitusten määräaika on 17.4.2009 ja tarkemmat kirjoitusohjeet löytyvät lehden nettisivuilta ( www.lts.fi)
Hyvääkään koulupihaa ei arvosteta, jos sen mahdollisuuksia ei ole opittu tuntemaan. Usein sanotaan, ettei terveyttä voi mitata rahassa. Liikkumattomuuden syitä on useita. Tiina Karvonen, Armi Rahkola, Heimo Nupponen 13 Koulut liikkeelle: Lisää liikuntaa koulupäivään yhdessä tekemällä. 72 Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien 2009 kirjoitusohjeet.. Päivi Mäkilä, Mirja Hirvensalo ja Terttu Parkatti 55 ltsepuolustusharjoittelun soveltuvuus ikääntyville ihmisille. .. Heikki Roiko-Jokela 77 LTS 75 vuotta:Tiedon voimalla vaikuttavasti. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen näkökulma tutkimusta arvioitaessa. Fyysinen kunto on yhteydessä työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta harvat fyysisen kunnon testausmenetelmät näyttävät soveltuvan työkyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen. .. TASSA NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus. Erkki Vettenniemi TUTKITTUA 88 Tutkimusuutisia liikuntapedagogiikan maailmasta. Kouluikäisiä motivoi liikkumaan se, että liikunta on kivaa ja terveellistä. Liikuntatieteellisen Seuran tavoitteissa ja toimintastrategiossa vaikuttavuudenarvioinnin tulee olla itsestään selvä, sisäänrakennettu ominaisuus. Kari Kalliokoski TUTKIMUSARTIKKELIT 2008/OSA 1 24 Opettajan pedagogisen ajattelun kehittyminen liikunnanopettajakoulutuksen aikana. Aino Sarje 72 Tutkimusartikkelit 2009 Käsikirjoitukset toimitukseen 17.4.2009 mennessä. LUETTUA 87 Vammaisurheilun kehitys kulttuurisena ilmiönä. Arja Sääkslahti, Pertti Huotari, Eeva Luukkonen, Kati Huotari ja Unto Luukkonen 44 Suomalaisnuorten ravintolisien käyttö suorituskyvyn parantamiseksi vuosina 1995 ja 2005 sekä käytön yhteys liikuntaharrastukseen. Pasi Koski, Riitta Asanti, Leena Koivusilta, Olli J.Heinonen, Sanna Salanterä, Minna Aromaa, Sakari Suominen, Anu Oittinen 20 Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti: Koulupihan remontti yksin ei riitä. Lasten liikunnallisuus vaikuttaa heidän arvioonsa pihan liikuntamahdollisuuksista. Katriina Kukkonen-Harjula 4 Keski-ikäisten miesten työkyky ja elämänlaatu kulkevat käsi kädessä. Sanna Palomäki, Pilvikki Heikinaro-Johansson 31 Yläkoululaisten kiinnostus koululiikuntaan ja kiinnostuksen yhteydet vapaa-ajan liikunnan harrastamiseen. Poliitikot ja media kyllä voivat. Ulla Järvi ~ ) ,I' \ 'l. Pilvikki Heikinaro-Johansson, Väinö Varstala ja Mikko Lyyra 38 Kuudennen luokan oppilaiden itsearvioidun ja mitatun fyysisen kunnon yhteydet. Kyse on kansantaloudellisesta hyveestä. Koulupäivään mahtuu lisää liikuntaa, kun opettajat ja lapset saadaan ideoimaan asiaa yhdessä. Turun Koulut liikkeelle -hankkeen myötä etenkin välitunnit vilkastuivat. Hannu Itkonen 66 Elin Kallion voimistelujärjestelmä suomalaisen naisvoimistelun perusta. 80 Anu Valtonen ja Tuomas Kilpeläinen jakoivat Vuoden nuori liikuntalääketieteen tutkija 2008 -palkinnon. Keskinen 74 LTS 75 vuotta: Aktiivisena ajassa vaikuttajana yhteiskunnassa. Myös ulkomuodon kohentaminen on noussut merkittäväksi liikunnan motiiviksi. Mikael Fogelholm 22 POLTTOPISTEESSÄ: Muutos on tullut Kari L. Lars Sörensen 8 "En ole liikunnallinen tyyppi" sanoo aiempaa useampi kouluikäinen. Joonas Soila, Rauno Pietiläinen, Mirja Hirvensalo 60 Vanhaa ja uutta Venäjän Karjalan urheilu ja liikunta muutoksessa. Pauli Vuolle AJASSA 80 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2008 -kilpailun voitto Kati Pasaselle. Terveys ei enää olekaan tärkeää vain ihmisarvoisen elämän vuoksi. Arja Sääkslahti 89 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta. POHDITTUA 82 Liikunta, terveys ja media. Lauri Laakso, Arja Rimpelä, Lasse Pere, Heimo Nupponen & Risto Telama 50 Iäkkäiden jyväskyläläisten liikuntaharrastus ja sen muutokset 16 vuoden seuruututkimuksessa
Keski-ikäisten miesten ja elämänlaatu kulkevat käsi 4 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008
Liikunnan ohjauksessa ja liikkumisessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota myönteisten elämyksien . saamiseen. Fyysistä aktiivisuutta ja fyysistä kuntoa koskevat seurantatutkimukset ovat kohdistuneet pääosin varsin heterogeenisiin ryhmiin, jossa ikä, sukupuoli, fyysisen aktiivisuuden taso, ammatti ja sosiaalinen ~ asema ovat vaihdelleen laajasti. Näin ollen fokusoi~ tua tietoa em. Työterveyshuollon kannattaa ohjata fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan jo työuransa alussa olevia; aktiivisuus varhaisessa keski-iässä ennustaa vapaa-ajan liikuntaaktiivisuutta myöhemminkin. muuttujien suhteen identtisistä ryh~ mistä on vähän. T yöterveyshuollon ja kuntoutuksen näkökulmasta on tärkeätä tietää, miten yksittäisen ammattiryhmän fyysinen aktiivisuus ja fyysinen kunto muuttuvat työuran aikana ja mitkä tekijät vaikuttavat erityisesti vapaaajan fyysiseen akliivisuuteen. Teksti: LARS SÖRENSEN työkyky kädessä Fyysinen kunto on yhteydessä työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta harvat fyysisen kunnon testausmenetelmät näyttävät soveltuvan työkyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen. ~ Painavaa Lieteellistä näyttöä on varsin paljon lii:::: kunnan ja terveyden välisistä yhteyksistä, mutta ~ tietoa siitä, mitkä asiat saavat meidät liikkuman, on <..'.l vähän. Keskeinen syy tiedon vähyyteen on sama kuin ~ edellä; pääosa hankkeista.joissa on tutkittu fyysiseen ""' LIIKUNTA & TIEDE 45 • 612008 5
Näin saatua tietoa on vaikea hyödyntää yksilöllisessä neuvonnassa. Vatsalihastestin tulos vuonna 1981 ennusti poliiseilla myös koettua työkykyä vuonna 1996. Tämä selittyi mm. Tietomme fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin puutteellista. aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, keskittyy varsin heterogeenisiin populaatioihin. Näyttää siltä, että fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttaa merkittävästi perimä ja jo varhaislapsuudessa omaksutut tottumukset ja ajatusmallit, joten tutkimustyötä tällä suunnalla tulee jatkaa. Työterveyshuollossa ja kuntoutuksessa vaikuttavuutta on kyllä mitattu, mutta laaja-alaisia elärnånlaatumiuareita on käytetty vähän. 6 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana otettu terveydenhuollossa tärkeäksi vaikuttavuuden mittariksi. Sekä työterveyshuollossa että kuntoutuksessa tulee vakavasti harkita, mihin rajalliset resurssit käytetään. Poliisien fyysinen aktiivisuus ja fyysinen kunto varhaisessa keski-iässä ennustivat fyysinen aktiivisuuden Ja kunnon tasoa myöhäisessä keski-iässä. Yllättävää on myös se, että fyysisen aktiivisuden yhteyttä työkykyyn ei ole pystytty osoittamaan kovin vakuuttavasti. Samoin erilaisten kuntotestien ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä työ kykyyn ja elämänlaatuun on tutkittu niukasti, vaikka yksittäisiä kuntotestejä tehdään pelkästään Suomessa satojatuhansia, todennäköisesti yli miljoona kappaletta vuosittain. Ei riitä että verenpaine laskee lääkkeellä, jos sivuvaikutukset ovat hankalat ja elämänlaatu kärsii. Fyysisen kunnon testaamiseen vai neuvontaan. fyysisen kunnon testaamiseen vai neuvontaan. painon lisääntymisellä. Tutkimuksessa todettiin selkeä yhteys koetun työkyvyn ja elämänlaadun välillä, mutta ne eivät ole tietenkään sama asia. Uskon kuitenkin, että yksittäiset henkilöt hyötyvät testauksesta ja neuvonnasta, mutta näinä niukkenevien resurssien aikoina lienee melkoista tuhlausta tehdä kaikille kaikkea. Liikuntaan liittyviä myönteisiä tunteita tulisi korostaa, kun työkykyä, terveyttä ja elämänlaatua halutaan edistää. Koetun työkyvyn ja terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä näytti olevan selkeä tilastollinen yhteys. Paino nousi keskimäärin 7.2 kg, mikä selitti merkittävällä tavalla hengitysJa verenkiertoelimistön kunnon heikkenemistä. Tutkimusten mukaan fyysinen aktiivisuus ei näytä lisääntyvän kuntotestien avulla, joskin tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Tutkimillamme henkilöillä työkyvyn ja terveyteen liittyvän elämänlaadun fyysisillä dimensioilla oli enemmän yhteyttä kuin työkyvyllä ja elämänlaadun Sekä työterveyshuollossa että kuntoutuksessa tulee vakavasti harkita, mihin rajalliset resurssit käytetään. Teemmekö oikeita asioita. Tämä tutkimuksessa ei myöskään pystytty osoittamaan yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja työkyvyn välillä. Elämänlaatumittarit mittaavat erityisesti asiakasnäkökulmaa; kokeeko terveydenhuollon asiakas hyötyneensä erilaisista toimenpiteistä ja interventioista. Tämän tutkimuksen perusteella erityisesti liikuntaan liittyviä myönteisiä tunteita tulisi korostaa neuvonnassa, kun työkykyä, terveyttä ja elämänlaatua halutaan edistää. Fyysisen kunnon mittareista kahden kilometrin kävelytestin ja yläraajojen dynaamisen toisto testin tuloksella oli selkein yhteys koettuun työ kykyyn ja elämänlaatuun lievästi ylipainoisilla miehillä. Ehkä hieman yllättäen ergometritestillä suoraan tai epäsuorasti mitatulla hapenottokyvyllä ei ollut yhteyttä työkykyyn tai elämänlaatuun tässä tutkimuksessa. Liikuntaan liittyvällä ilolla oli merkittävä yhteys tutkittujen poliisien liikunnan harrastukseen ja fyysiseen kuntoon. Kustannustehokkainta lienee antaa lyhyttä neuvontaa niin terveyden hoitajien, lääkärien, f ysioterapeuitien, psykologien, liikunnan ohjaajien, liikunnan opettajien ja muiden ammattihenkilöiden tapaamisissa integroituna muuhun terveyden edistämiseen. Tuoreessa UKK-instituutin tutkijan Minna Aillasal.on väitöskirjassa työterveyshuollossa toteutetulla interventiolla ei saavutettu lisäarvoa kuntotesteillä, kun haluttiin edistää fyysistä aktiivisuutta. Aktiivisuus nuorena ennustaa kuntoa keski-iässä Poliiseilla toteutetun seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että keski-ikäisten alipäällystössä tai päållystössä toimivien poliisien vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus lisääntyi 15 vuoden seuranta-aikana, mutta fyysinen suorituskyky huononi. Käytetäänkö resurssit esim. Aktiiviliikkujaksi jo työuran alussa Koska poliiseilla varhaisessa keski-iässä omaksutut liikuntatottumukset näyttivät ennustavan vapaaajan fyysistä aktiivisuutta myöhäisessä keski-iässä, työntekijöitä tulisi ehkä kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen jo työuran alussa. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on huomattavasti laajempi käsite kuin työkyky
Onhan neljännesmiljoonasta työkyvyttömyyseläkkeen saajasta noin puolet työkyvyttömiä nimenomaan heikentyneen mielenterveyden vuoksi. Fyysistä kuntoa mitattiin kumpanakin vuonna mm. Tutkimuksen keskeiseksi tavoitteeksi nousi työkyvyn ja elämänlaadun välisten yhteyksien selvittäminen. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on tärkeää, mutta sitä ei pidä sekoittaa todelliseen vaikuttavuuteen. LARS SÖRENSEN, Laukaan Terveyspalvelut Oy Sähköposti: lars.sorensen@fimnet.fi NÄIN TUTKITTIIN: T ämä artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Work ability and health-related quality of life in middle-aged men: the role of physical activity and fitness (Työkyky ja elämänlaatu keski-ikäisillä miehillä; fyysisen aktiivisuuden ja kunnon merkitys), jonka kahden ensimmäisen osatyön kohteena olivat poliisiopistossa vuonna 1981 alipäällystöja päällystö kurssilla olleet miehet, joilta oli mitattu fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta kyseisenä vuonna. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin kyselytutkimuksella. Työkykyä mitattiin Työterveyslaitoksen kehittämällä työkyky-indeksillä. Seurantatutkimus tehtiin 1996, eli saatiin yhtä ammattiryhmää koskeva 15-vuotisseuranta. Kumpaakin kyselyä on käytetty tutkimustarkoituksessa useissa maissa. Poliiseja oli kaiken kaikkiaan 94, ja heidän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta mitattiin samalla kyselylomakkeella vuosina 1981 ja 1996. Sama koskee luonnollisesti yksittäisiä terveysja kuntotestipalveluita tuottavia yksiköitä. Kolmannen ja neljännen osatyön kohteeksi tuli otos Kelan varhaiskuntoutukseen osallistuneita keski-ikäisiä miehiä. Erilaiset laatujärjestelmät korostavat aivan liikaa ulkoisia muotoseikkoja; teemmekö asioita oikein. Fyysistä kuntoa mitattiin kolmannessa osatyössä submaksimaalisella ergometritestillä ja neljännessä osatyössä lisäksi maksimaalisella suoralla ergometritestillä, UKK-instituutin 2-km kävelytestillä, sekä ns. RAND-36 sisältää kahdeksan eri dirnensioita; neljä fyysistä ja neljä psykososiaalista dimensio ta. Neljänteen osatyöhön valikoitiin hieman ylipainoisia fyysisesti kuormittavissa ammateissa (rakennusala, raskas teollisuus) työskenteleviä miehiä. lääketiede, ISBN 978-951-27-09588. http://www. Vaikuttavuuden näkökulmasta tulisi mitata sisältöä; teemmekö ylipäätänsä oikeita asioita. Väitöskirja Work ability and health-related quality of life in middle-aged men: the role of physical activity and fitness (Työkyky ja elämänlaatu keski-ikäisillä miehillä; fyysisen aktiivisuuden ja kunnon merkityson julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. u ku. fi/kirjasto/julkaisu toimi n ta/jul kmyyn.sh tmi LIIKUNTA & TIEDE 45 • 612008 7. psykososiaalisilla dimensioilla. Samalla selvitettiin fyysisen kunnon ja fyysisen aktiivisuuden yhteyttä työ kykyyn ja elämänlaatuun. submaksimaalisella ergometritestillä ja lihaskuntotesteillä. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä kyseltiin Greenin PRECEDE-PROCEED-mallin mukaisilla kysymyksillä vuonna 1996. Nähdäkseni tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuksessa käytetty työkyvyn mittari työkyky-indeksi ei ehkä mittaa kovin hyvin elämänlaadun psykososiaalista puolta, joka kuitenkin tämän päivän työelämässä tulee korostetusti esiin. Kalmannessa osatyössä tutkittiin 194 kuntoutujaa, ja neljännessä osatyossä 104 kuntoutujaa. Yllättävää on, että fyysisen aktiivisuden yhteyttä työkykyyn ei ole pystytty osoittamaan kovin vakuuttavasti. Toisaalta tämän tutkimukset kuntoutujat olivat fyysisesti raskaassa työssä, jossa työkyvyn ja elämänlaadun fyysisten osa-alueiden yhteys voi tulla korostetusti esiin.Joka tapauksessa niin työterveyshuollossa kuin kuntoutuksessakin pitää systemaattisemmin mitata toiminnan vaikuttavuutta asiakasnäkökulmasta. Soukan lihaskuntotesteillä sisältäen yläraajojen, vartalo lihasten ja alaraajojen testauksen. Heidän työkykyään mitattiin työkyky-indeksillä ja terveyteen liittyvää elämänlaatuaan RAND-36 kyselyllä
8 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6/2008
2004; Zacheus ym. Liikunta on kivaa, terveellistä, virkistävää ja rentouttavaa Liikuntaharrastuksen motiiveja selvitettiin väittämillä: Harrastan liikuntaa sen vuoksi, että.. 2003). Motivaation laaja tarkastelu on jäänyt vähemmälle. Yhteiskunnan tulisi erityisesti kiinnittää huomiota lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen liittyviin motiiveihin, jotta he omaksuisivat liikunnallisen ja terveellisen elämäntavan (Vuori & Miettinen 2000, 110). Noin 95 % oppilaista painotti näitä motiiveja. Vaikka on tärkeää tietää, mitkä ovat liikuntaharrastuksen motiivit, kenties vielä tärkeämpää on tuntea ne syyt, jotka estävät tai haittaavat liikuntaharrastuksen syntymistä tai säilymistä. Motiiveihin ulkoilu ja luonnossa liikkuminen, ystävien ja kavereiden tapaaminen, kunnon hoitamisen velvollisuus sekä vartalon ulkomuodon parantaminen vastasi noin 10 prosenttia vähemmän kuin kolmeen yleisimpään motiiviin. Kehhosen kuuluisimpia lausumia oli: Kaikki syyt, jotka estävät meitä harrastamasta liikuntaa, ovat tekosyitä. Kyseessä on samoissa kouluissa samoilla kysymyksillä tehty kysely vuosina 1985, 1988 ja 2003. Varsinaisia aikavertai lututkimuksia on niiden tyoläyden ja pitkäkestoisuuden vuoksi vähemmän. Tutkimukseen osallistui Lapista ja LounaisSuomesta kaikkina kolmena vuotena yhteensä 1294 oppilasta. Tämän valitsi 40 % oppilaista. Tutkimuksen otanta tehtiin 1980-luvulla valitsemalla kahdeksan peruskoulun yläastetta Lounais-Suomesta ja Lapista maaseudulta ja kaupungeista. sanoo aiempaa useampi kouluikäinen Kouluikäisiä motivoi liikkumaan se, että liikunta on kivaa ja terveellistä. Motivaatiovertailuja aikaväleittäin ei ole juuri tehty. Tai miksi nuoria ei innosta liikkuminen. P residentti. Vaikka lausuman "kaikki" sanasta voidaan olla eri mieltä, siinä on tärkeä viesti myös nykypäivänä. Kun kriteerinä pidettiin sitä, että vastaaja oli yhtä mieltä väittämän kanssa suuressa määrin tai jossain määrin, kolme yleisintä liikunnan harrastamisen motiivia vuoden 2003 aineistossa olivat terveyden säilyttäminen, liikunnan kokeminen kivaksi sekä virkistyminen ja rentoutuminen. Kysely liittyy osana 1980-luvulla aloitettuun Tehostetun koululiikunnan tutkimukseen (Nupponen ym. En ole liikunnallinen kokee jostain syystä aiempaa useampi kouluikäinen. 2000; Kannas & Tynjälä 1998; Laakso ym. Kun kriteerinä on väittämien vaihtoehto: Pitää LIIKUNTA & TIEDE 45, 6/2008 9. Vastausvaihtoehdot olivat: Pitää paikkansa kohdallani suuressa määrin, jossain määrin, ei lainkaan, en osaa sanoa. Jälkimmäinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella syksyllä 2003 samoilla mittareilla ja samoissa kouluissa kuin vertailuaineistot syksyllä 1985 ja keväällä 1988. 1991) ja sen jatkotutkimukseen nimeltään Koululiikunnan vaikuttavuus (KOVA). Tässä artikkelissa selvitetään liikunnan harrastamisen ja liikuntaa harrastamattomuuden syitä aikavertailuna 1980ja 2000-luvuilla. Hämäläinen ym. 2006, 4; Metsämuuronen 1995; Nupponen 1997, 190; Nupponen & Telama 1998, 119; Stakes 2005; Telama 1986; Telama & Laakso 1983; Vuori ym. Liikuntaa harrastamattomuuden syistä huomiota herättää liikunnallisuuden puute. Vähiten merkitystä oli opettajan suositus -motiivilla. Väittämiä esitettiin 12 aikaisempien tutkimusten (mm. Mikä innostaa nuoria nykypäivänä liikkumiseen. Telaman (1972) koululaisten liikuntaharrastuksia ja Silvennoisen (1987) liikuntamotiiveja koskevien klassikkoturkirnusten jälkeen Suomessa on tehty runsaasti näihin teemoihin liittyvää tutkimusta, jotka kuitenkin ovat koskeneet ensisijaisesti liikuntaharrastusta (mm. Parin viime vuosikymmenen aikana myös ulkomuodon kohentaminen on noussut merkittäväksi liikunnan motiiviksi niin pojilla kuin tytöillä. Silvennoinen 1987) mallin mukaisesti. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on paljolti keskitytty motivaatiotutkimuksessa tavoiteorientaation ja motivaatioilmaston tarkasteluun, myös koululaisilla (laakkola 2002; Kokkonen 2003; Liukkonen 1998)
Opettajan suositus oli voimakas motiivi alle 10 %:lie liikuntaa harrastaneista (kuvio 1). Pojat taas painottivat tyttöjä yleisemmin kavereiden harrastamista, kilpailuissa 100 menestymistä sekä sitä, että liikunta on vanhempien mielestä hyödyllistä liikuntansa motiiveina. Mistä nuorelle on syntynyt tällainen käsitys itsestään. "suuressa määrin" 1 Kuvio 2. Liikuntaa harrastamattomuuden motiivien painotuksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä keskiarvoeroja poikien ja tyttöjen välillä. Väittämä kuitenkin kuului: En yleensä harasta liikuntaa sen vuoksi, että ... Tämän motiivivaihtoehdon valitsi lähes puolet vastanneista. Heitä oli aineistossa 72. Liikuntaharrastuksen motiivien yleisyys vuoden 2003 aineistossa paikkansa suuressa määrin, kaksi yleisintä liikunnan harrastamisen motiivia olivat "se on kivaa" (74 %) ja "kykenen säilyttämään terveyteni" (67 %). liikunnallisuuden puute muut harrastukset väsyminen kilpailu hyödyn vähäisyys vie liiaksi aikaa ikävä kaverit eivät harrasta 1 1 1 1 1 1 ~ 1 10 20 30 40 % . Tytöt painottivat poikia enemmän notkeuden ja joustavuuden lisäämisen sekä virkistymisen ja rentoutumisen motiiveja. 10 L!IKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. 50 Vastaavasti noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän oli niitä, jotka pitivät harrastamauornuutensa syynä ajan kulumista muissa harrastuksissa. Liikuntaa harrastamattomuuden motiivien yleisyys vuoden 2003 aineistossa En ole liikunnallinen, aika menee muissa harrastuksissa, liikunta väsyttää Liikuntaa harrastamattomuuden motiiveja arvioitiin samalla asteikolla kuin liikuntaharrastuksen motiiveja. Tällöinkin ylivoimaisesti yleisin liikuntaa harrastamattomuuden motiivi oli "en ole liikunnallinen tyyppi" (liikunnallisuuden puute). Liikuntaa harrastamattomuuden motiivikysymykseen oli vastannut 16 % oppilaista. Väsymistä piti yhtenä syynä 60 % vastanneista. Ystävien ja kavereiden tapaamismotiivin valitsi noin 50 % oppilaista. Kotona, koulussa, kaveripiirissä vai onko se sisäsyntyinen. Näitä väittämiä oli 8 kappaletta. Virkistysja rentousmotiiviin sekä vartalon ulkomuodon parantamisen motiivin valitsi noin 45 % vastanneista. Yleisin liikuntaa harrastamattomuuden motiivi (kriteerinä "Pitää paikkansa kohdallani suuressa määrin tai jossain määrin") oli liikunnallisuuden puute, jota syynä liikkumattomuuteen piti 79 % harrastamattomuuskysymykseen vastanneista. Hieman yllättävää oli, että yhdeksännen luokan oppilaille kavereiden "En ole liikunnallinen tyyppi". Kaksi seuraavaksi yleisintä motiivia tälläkin kriteerillä olivat "aikani kuluu muissa harrastuksissa" ja "väsyn helposti", joita valittiin noin puolet vähemmän kuin yleisintä liikuntaa harrastamattomuuden motiivia (kuvio 2). kiva terveys ys tävät ja kaverit virki stym inen vartalo n ulkom uoto notkeus ja joustavuus ulko ilu kunnon hoitam inen kilpailu hyödyllisyys kavereiden harra stam inen opettajan suositus 1 1 1 1 1 l=J 20 40 60 80 % 1 CJ"suuressa määrin"! KUVIO 1. Lisäksi käytettiin kriteeriä "Pitää paikkansa kohdallani suuressa määrin". Vähiten eroja tyttöjen ja poikien välillä oli, kun liikunnan motiiveina olivat ystävien ja kavereiden tapaaminen sekä velvollisuus hoitaa kuntoaan. Kolme seuraavaksi yleisintä motiivia olivat "voin tavata ystäviäni ja kavereitani", "koen virkistyväni ja rentoutuvani" sekä "voin parantaa vartaloni ulkomuotoa"
Tarkasteltaessa ainoastaan vaihtoehtoa "pitää paikkansa kohdallani suuressa määrin" vartalon ulkomuodon parantamisen motiivin oli valinnut ensimmäisellä mittauskerralla noin 26 % ja toisella mittauskerralla 3 7 %. Yhdeksännen luokan oppilailla oli erittäin merkitsevä ero mittauskertojen välillä liikunnallisuuden puute motiivissa. Kolmessa liikunnan harrastamisen moti ivissa oli merkitseviä eroja mittauskertojen välillä. Liikuntaa harrastamattomuuden motiivien aikavertailussa erittäin merkitsevää eroa oli liikunnallisuuden puute -motiivissa. Mikäli kysymys kuuluu, LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6/2008 11. Ystävien ja kavereiden tapaamisen rnotiivissa yksilöiden välinen variaatio oli toisella mittauskerralla suurempi, kun taas motiivissa liikunnan kokeminen kivaksi se oli suurempi ensimmäisellä miuauskerralla. Seitsemännen luokan oppilaat painottivat kavereiden harrastamattomuuden motiivia yleisemmin ensimmäisellä kuin Loisella mittauskerralla, kun taas liikunnallisuuden puute -rnot iivia he painottivat enemmän toisella mittauskerralla. Tilannemotiivit liittyvät paljolti ajankäyttöön ja kaveripiirin vaikutukseen. Liikunnan kokeminen kivaksi -motiivi oli koettu jonkin verran tärkeämmäksi Loisella mittauskerralla. Vuonna 2003 tämä motiivi oli paljon merkitsevämpi kuin vuosina 1985 ja 1988. Vakavin kysymys liittyy liikunnallisuuden puulleen kokemiseen. Nämä motiivit oli valittu yleisemmin ensimmäisellä mittauskerralla 1985 ja 1988 kuin vuonna 2003. Mittauskertojen välillä merkitsevää eroa oli myös motiiveissa ulkoilu ja luonnossa liikkuminen sekä notkeuden ja joustavuuden lisääminen. Muiden yksittäisten liikuntaa harrastamattomuuden motiivien keskiarvot ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Kolmas motiiviluokka liittyy hyötyajatteluun. Poikien ja tyttöjen aikavertailuiulokset olivat monilta osin erilaisia. Tilastollisesti erittäin merkitsevää muutosta oli vartalon ulkomuodon parantamisen motiivissa. Motiiveissa virkistyminen ja rentoutuminen, ulkoilu ja luonnossa liikkuminen, terveyden säilyttäminen, notkeuden ja joustavuuden lisääminen sekä liikunnan kokeminen kivaksi tyttöjen keskiarvot nousivat ja poikien laskivat mittauskertojen välillä. Huomio liikkumattomuuden syihin Yleisin liikunnan harrastamisen motiivi oli edelleen terveyden säilyttäminen. Herää kysymys, mistä tällainen käsitys on syntynyt. Lisäksi tutk ittiin mittauskertojen välisiä eroja sukupuolittain ja luokkatasoittain. Toisella mittauskerralla tämä motiivi koettiin paljon tärkeämmäksi kuin ensimmäisellä m it tauskcrral la. Motiivien ulottuvuudet Vuoden 2003 aineistossa liikuntaharrastuksen motiivit muodostivat neljä ulottuvuutta seuraavasti: Virkistysja terveysmotiivit virkistys ja rentoutuminen ulkoilu ja luonnossa liikkuminen terveyden säilyttäminen notkeuden ja joustavuuden lisääminen liikunnan kokeminen kivaksi Velvollisuusmotiivit kunnon hoitamisen velvollisuus hyödyllisyys vanhempien mielestä opettajan suositus Sosiaalisuusmotiivit ystävien ja kavereiden tapaaminen kavereiden harrastaminen kilpailussa menestyminen Fyysisen itsetunnon motiivit vartalon ulkomuodon parantaminen Liiku n taa harrastamat tomu uden motiivien I uok itus oli seuraava: Liikunnan yksilöllisen arvon kieltävät motiivit liikunnan kokeminen ikäväksi väsyminen liikunnassa liikunnallisuuden puute Tilannemotiivit ajan kuluminen läksyjenluvussa kavereiden harrastamattomuus kilpailu ajan kuluminen muissa harrastuksissa Liikunnan välineellisen arvon kieltävät motiivit siitä ei ole mitään hyötyä Liikunnallisuuden puute ja väsyminen liikunnassa näyttävät liittyvän yhteen ja siitä saattaa seurata liikunnan kokeminen ikäväksi. Terveyden rinnalle noussut ulkomuodosta huolehtiminen Liikunnan harrastamisen ja liikuntaa harrastarnauomuuden muutoksia tutkittiin vertailemalla vuosien 1985 ja 1988 (ensimmäinen mittauskerta) aineistoja vuoden 2003 (toinen mittauskerta) aineistoon. Kolmessa motiivissa (kavereiden harrastaminen, hyödyllisyys vanhempien mielestä sekä notkeuden ja joustavuuden lisääminen) yksilöiden välinen vaihtelu oli suurempaa vuonna 2003 kuin 1980-luvun mittauksissa. Ajan kuluminen läksyjen luvussa ja muissa harrastuksissa liikuntaa harrastarnattornuuden syynä oli lisääntynyt tytöillä mutta vähentynyt pojilla mittauskertojen välillä. Liiallinen kilpailuhenkisyys näyttää myös karkouavan osaa koululaisista. Sen sijaan motiivien kavereiden kanssa harrastaminen, kilpailu ja liikunnan hyödyllisyys painoarvo oli pojilla lisääntynyt ja tytöillä vähentynyt tutkitulla aikavälillä. harrastamattomuus oli perusteena omalle harrastamattomuudelle yleisemmin kuin seitsemännen luokan oppilaille. Yhdeksännen luokan oppilaat painottivat tätä motiivia varsinkin toisella mittauskerralla. Onko käsitys syntynyt kotona, koulussa, kaveripiirissä vai onko se sisäsyntyinen. Virkistymisen ja rentoutumisen motiivissa erot yksilöiden välillä olivat täsmälleen yhtä suuria molemmilla miuauskerroilla
Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Liikuntapedagogiikan väitöskirja. 2004. Suomalaisten nuorten liikuntaaktiivisuus Katsaus nykytilaan, trendeihin ja ennusteisiin. R. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Koulun liikunnan kehittäminen saattaisi edistää mielenkiinnon lisääntymistä liikuntaa kohtaan myös liikuntaa harrastarnau ornllla, sillä koulu on ainoa instituutio ja koululiikunta ainoa liikuntakulttuurin muoto,joka tavoittaa lähes kaikki nuoret. 1986. Liikunnan Ja kansanterveyden Julkaisuja 50, 149-176. Lääkintöhallituksen julkaisuja. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: http://www.stakes.fi/Kouluterveys/taulukot/trendi/index. Liikuntakasvatuksen julkaisuja 1. Telama, R. 2000. Nupponen, H. Tämän motiivin merkitys kasvoi myös iän myötä. Telama & L. Liikuntapedagogiikan väitöskirja Metsämuuronen, J. & Heinonen, 0. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. and sport competence as a result of modifications in school phvsical education teaching practices. Research Reports on Sport and Health 114. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Changes in students' exercise motivation, goal orientation. Turun yliopisto. 1991. html (Luettu 10 112005) Telama, R. Kannas (toim.) Koululaisten terveys Ia terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Liikuntakasvatuksen tutkimusja kehittämiskeskus. Turun yliopisto. 2003. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tehostetun koululiikunnan tutkimus: Peruskoulun oppilaiden liikunnalliset, tiedolliset ja sosiaaliset toiminnat kolmen lukuvuoden aikana. Liikunta & tiede 4. & Tynjälä, J. 1987. Liikuntaa harrastamattomuuden syistä ylivoimaisesti painavin oli liikunnallisuuden puute ("en ole liikunnallinen tyyppi"). Sitoutuminen. WHO Koululaistutkimus 1986-1998 Liikunta myötätuulessa nuorten arjessa. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen Julkaisuja 142. Teoksessa P Vuolle. Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A: 201. Enjoyment in youth sports: a goal perpectives approach. Nuorten terveystapatutkimus 1977-1979. Teoreettinen tausta. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, 113-139. Tutkimuksia 146. Liukkonen, J. Research Reports on Sport and Health 131. 2002. & Telama, R. & Miettinen, M. 1998. & Tynjälä, J. Silvennoinen, M. Koululainen liikunnanharrastajana: Liikuntaharrastusten ja liikuntamotiivien sekä näiden yhteyksien muuttuminen iän mukana peruskoululaisilla Ja lukiolaisilla. Kuinka tärkeää liikunta on terveydelle Ja toimintakyvylle. Oleellisin muuto s 1980-luvulLa 2000-luvulle oli vartalon ulkomuodon parantarnismotiivin merkityksen lisääntyminen molemmilla sukupuolilla. Pojilla kavereiden harra stam inen, kilpailuissa menestym inen sekä hyödyllisyys vanhempien mielestä -m otiivien merkitykset lisääntyivät ja tytöillä vähenivät rniuauskertojen välillä. Mikä liikunnassa kiinnostaa liikuntamotivaatio. Nuorten terveystapatutkimus Nuorten liikunnan harrastaminen 1977-1999. Virkistys-ja terveysm otiivien merkitykset lisääntyivät tytöillä ja vähenivät pojilla mittauskertojen välillä. & Telama, R. Liikunta ja liikunnallisuus osana 11-16-vuotiaiden eurooppalaisten nuorten elämäntapaa. Sarja Tutkimukset 4/1983 Vuori, 1. Julkaisussa Nuorten terveystavat Suomessa. Teoksessa L. Laakso (toim.) Näin suomalaiset liikkuvat. 4-13. physical education and health 22. Research reports on sport and health 106. Julkaisuja 2. Liikunta Ia tiede 43 (11. Kokkonen, J. rakenneanalyysi Ia sitoutuminen. 12 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. 1972. mikä on todella tärkeä ("Pitää paikkansa kohdallani suuressa määrin") motiivi, ykköseksi nousi se, euä liikunta on kivaa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124. 411 Jaakkola, T. motivaatio ja coping. Liikuntakasvatuksen laitos. Julkaisusarja A: 146. Kouluterveyskysely Muutokset 1996/97, 1998/99 ja 2000/01. Liikuntaharrastus. Liikuntapedagogiikan väitöskiria. Erityishuomiota tulisikin ki innittäå liikuntaa harrastamauornien nuorten syihin olla liikkumalta, koska nuoruusiän liikunnan harrastaminen tai liikuntaa harrastamatrornuus ennustaa aikuisiän liikunnallista elämäntapaa. Research Reports on Sport and Health 138. Changes in students' perceptions of task-involving motivational climate, teacher's leadership style, and helping behaviour as a result of modifications in school physical education teaching practices. Vaitoskirja. 2006. Kannas, L. 1998. & Rimpelä, M. Sen merkitys myös lisääntyi eniten miuauskertojen välillä sukupuolesta ja luokka tasosta riippumatta. Nupponen, H., Halonen, L., Mäkinen, H. 1983. Oppikoululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntaharrastukset IV Selittävä osa ja yhteenveto. 1995. Lähtökohdat, menetelmät Ia aineiston kuvailu. TIINA KARVONEN, KM Rauman opettajankoulutuslaitos Sähköposti: tiina.karvonen@loimaa.fi ARMI RAHKOLA, KM Rauman opettajankoulutuslaitos Sähköposti: apmrah@gmail.com HEIMO NUPPONEN, LitT Rauman opettajankoulutuslaitos Sähköposti: heimo.nupponen@utu.fi LÄHTEET Hämäläinen, P., Nupponen, H., Rimpelä,A. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus, 91-121 Vuori, M., Kannas, L. & Pehkonen, M. Studies in sport. 1998. Terveyskasvatus. Zacheus, T., Tähtinen, J., Rinne, R., Koski, P. Liikunta Ia tiede 37 161. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Miettinen ltoim.) Haasteena huomisen hyvinvointi Miten liikunta lisää mahdollisuuksia. Nupponen, H. 1997.9-16 -vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Teoksessa M. J. 2000. Helsingin yliopisto. 4-10. & Laakso, L. Helsinki: Valtion painatuskeskus Telama, R. Jyväskylän yliopisto. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Laakso, L., Nupponen, H., Rimpelä, A. Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain: Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. 2003. Jyväskylän yliopisto Liikuntapedagogiikan väistöskirja Stakes. Harrastukset Ia omaehtoinen oppiminen. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002
Itse asiassa lwihlii se on sitä liihuntaa, jaha tuo hyvinvointia." (rehtori) Panostusta vähän liikkuviin Eräs muutos ajattelutavassa liittyi kohderyhmään. Hankkeen rinnalle luotiin vaikuttavuuden ja koulujen muutosten analysoimiseksi Turun yliopistossa toteutettava monitieteinen tutkimusprojekti. Kerhotoiminnan merkitys korostui myös koulujen kokemuksissa, erityisesti liikunnallisesti passiivisten lasten aktivoinnin näkökulmasta. Prosessien edetessä hahmottuivat koulujen keskeiset kehittämisalueet sekä kouluille tuotetut ja niissä käyttöön otetut käytännön työkalut ja toimintatavat. Se on meille helpotus, riidat ja lwiliki vähenee. Koulut olivat tyytyväisiä "ideapankkityyppiseen" toteutustapaan, joka antoi heille mahdollisuuden valita parhaiten sopivat työkalut, toimintaja toteutustavat. Koululähtöisessä ajattelutavassa ymmärretään, että kukin koulu, sen opettajat, henkilökunta ja oppilaat ovat parhaita oman toimintaympäristönsä tuntijoita ja siten myös sen kehittäjiä. 14 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. Uudet ideat pyrittiin "tuotteistamaan" ja saamaan nopeasti kouluille sopivaan, houkuttelevaan ja konkreettisesti käytettävään muotoon, työkaluiksi. Hankkeen eräänä tärkeänä tehtävänä olikin tukea koulujen omia kehittymisprosesseja vuorovaikutteisesti. Näin hankkeen yhden osa-alueen kautta pyrittiin oppilaiden terveysja hyvinvointierojen kaventamiseen. sen ei. Hankkeen tavoitteiden, niin liikunnallisen aktiivisuuden lisäämisen kuin oppilaiden hyvinvoinnin ja koulussa viihtymisen kehittämisen kannalta oli tärkeää ymmärtää oppilaat itsenäisinä aktiivisina toimijoina. Uusia oivalluksia voitiin näin jakaa edelleen hyödynnettäviksi ja kehitettäviksi. Larvi olla kilpailua, liikunta voi olla leihinomaista. Toimintaa nimittäin suunnattiin erityisesti vähän liikkuvien lasten aktivoimiseksi. Tarve tällaiselle, terveysja hyvinvointierojen kaventamiseen tähtäävälle toiminnalle olisi suuri jatkossakin. Tällaisen kerhon ohjaaminen antoi samalla myös opettajalle uusia ajatuksia koulun liikuntatunneille. Vaikka lähtökohta monissa kouluissa aluksi koettiinkin haastavaksi, havaitsivat kerhotoimintaan mukaan lähteneet koulut sen toiminnan tulokselliseksi ja palkitsevaksi. Käytännössä hankkeessa käytiin yhteisesti ja erikseen yksittäisten koulujen kanssa läpi suunnittelu-, keskusteluja ideointiprosesseja. Koulujen omista lähtökohdista ponnistavien ja osallistavien toimintaprosessien kautta on mahdollista muuttaa koulujen toimintakulttuuria. Tässä artikkelissa kootaan yhteen keskeiset havainnot Koulut liikkeelle -hankkeen vaikutuksista koululaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja alakoulujen toimintakulttuurin muutokseen. Tutkimus keskittyy hankearvioinnin lisäksi myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja elämäntavan monialaiseen tutkimiseen (www.med.utu.fi/koulutliikkeelle). ko u I u tl i i k keel le. Koulun tehtävänä oli löytää keinot houkutellakseen kohderyhmänsä mukaisia lapsia kerhoon ja niiden toimintaan. "Oppilaita on ohjatlu uudenlaisen liilwnnan pariin ... Tämä puolestaan edesauttoi liikuntakäsitteen uudenlaista ymmärrystä. Ajattelutavassa korostui lasten ja nuorten osallistaminen ja heidän hyvinvointinsa kehittyminen omien osallistumismahdollisuuksien lisääntyessä. Koulu määritteli tarkemmin kohderyhmän, sillä liikkumattomuuden syyt olivat monenlaisia (ylipaino, perheen tuen puute, lapsen vuorovaikutustaitojen heikkous yms.). T urussa toteutettiin vuosina 2004-2007 Koulut liikkeelle -hanke, jonka tavoitteena oli lasten koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulun toimintakulttuuria ja -ympäristöä kehittämällä. välituntikorit leikkijulisteineen ja tempputauluineen, koulujen omat pihaprojektit, "Huiskaus!" -karnpanja, koulurnatkakartat sekä välituntileikittäjätoiminta. Ei seistä tuolla niin kuin jos/ms ennen vanhaan seisliin, niitä pahantehijöitä seisos häytävässä ocloltamassa puhuttelua, niin ei ollenkaan enää. Tällaisia olivat mm. On nämä stänclit lossa pihalla ja ne isot taulut ja tää Huislwus. Uusi näkökulma ja uudet työkalut muutoksen perustana Hankkeessa korostettiin koulukohtaisia toimintaprosesseja. Asanti & Oittinen, 2006; http:// www. Muutos on ailwmoinen." (rehtori)* "Lasten vastuu, se on uus asia, eli isol lwntaa pienistä huolta ja lei hityttää heitä." (yhclysopetlaja) Liikunta on enemmän kuin kilpailua Koska tavoitteena oli koulupäivän liikunnallistaminen, eikä esimerkiksi liikuntatuntien lisääminen, piti työkaluston olla uudenlaista ja osittain yllättävääkin. Uusien työkalujen lisäksi merkittävä osa muutosprosessia oli uudenlainen näkökulma toimintatapoihin. Lähestymistapa kirkastui hankkeen edetessä. (vrt. Kerhon ohjaaja saattoi olla muukin kuin liikuntaa opettava opettaja. (ks. Kouluhyvinvointityöryhmän muistio OPM 2005:27, Nousiainen & Piekkari, 2007.) (Artikkelissa esiintyvät suorat lainaukset ovat mukana olleiden koulujen rehtoreiden, yhdysopettajien ja terveydenhoitajien arvioita hankkeesta sen loppuvaiheissa.) "Tää on niin valtava muutos, siinä mielessä ellä opettaja ei oo sanomassa, ei käshemässä. Kyse oli myös koulun toimintakulttuurin kehittämisestä suuntaan, jossa oppilaat nähdään aktiivisina oman toimintansa suunnittelijoina ja toteuttajina. Esimerkiksi hankkeen kerhotoiminnan tuen edellytykseksi määriteltiin toiminnan kohdentaminen vähän liikkuville tai liikunnallisesti passiivisille lapsille. fi/Portals/0/Do k u men ti t/Kou1 u tli ikkeelle -valiraportti.pdl). Liikunta alettiin entistä enemmän nähdä perinteisen kilpailutai tapahtumakeskeisen toiminnan sijaan päivittäisenä hyvinvoinnin ja osallistumisen välineenä. Hankkeessa koottiin koulujen kehittämisideoita ja luotiin eri koulujen yhdysopettajille mahdollisuuksia yhteisiin tapaamisiin, kokemusten vaihtoon ja yhteiseen ideointiin
2008) ja 2006 kerättyjä aineistoja, joiden kohteena olivat vuoden 2004 neljäsluokkalaiset (v. 2·3 tuntia/pv ClYli3 tunli1/ v KUVIOT 1a ja 1b. Kerho on toimi.nut hyvin ja lapset olleet tyytyväisiä; kerranliin heikot liikkujat saavat osallistua liikuntaan ilman "huippuliihhujien" aiheuttamaa suorituspainetta. 2,3 tuntia/pv ClYlikolme tuntia/pv 100 1 90 1 80 1 70 1 60 1 50 1 40 1 30 1 20 1 10 1 ' ~ 1-Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna 04 06 04 06 (n=435) (n=420) (n=404) (n=376) Tytöt Pojat DE nintiin tunti/pv o 1-2 tunti1/pv . Sen sijaan hankekoulujen oppilaiden keskuudessa kahden tunnin rajan ylittävien osuus oli kasvanut lähes yhdeksällä prosenttiyksiköllä. Lisäksi vertailupohjana käytettiin Turun koululaisten keskuudesta aiemmin kerättyä "Liikunnan polut" -tutkirnushankkeen aineistoja. 2004 n= 1097 ja v. Onnistumisen elämyksiä." (rehtori) "He sai itse ideoida ja jokainen pääsi kokemaan onnistumista, mitä heille ei tule liihuntatunnilla lrnn siellä 011 25 jotka lwrrastaa ja pelaa heslienään ja osa seisoo siellä tumput suorina lrnn he ei uslwlla mennä tai pärjää. Tyttöjä ja poikia erikseen tutkittaessa huomattiin, että muutossuunnat olivat samansuuntaiset, mutta pojilla erot olivat selvemmät. Hankkeella pyrittiin kuitenkin ensisijaisesti vaikutVuonna 04 (n=872) Vuonna 06 (n=856) . " (yhclysopettaja) "Ne lapset, joilla 011 liihuntaharrastus, niillä on yleensä perheen tuhi talwna, niitä lapsia hushataan ympäri lwupunhia. Enintään tunti/pv O1-2 tuntia/pv . Siellä tuli jokaiselle, että hei mä sain pallon hii ja mä osaan heittää. Ne lapset, joilta se harrastus puuttuu, ei löydy perheestä sitä voimavaraa, se tarttis löytää tästä läheltä." (terveydenhoitaja) Fyysinen aktiivisuus lisääntyi pojilla Hankkeen vaikuttavuuden mittaaminen oppilaiden toteutuneiden määrällisten käyttäytyrnismuutosten perusteella ei ole helppoa eikä yksiselitteistä. Siirilä ym. Hankekoulujen tyttöjen keskuudessa vähintään kaksi tuntia liikkuvien osuus kasvoi noin 42 prosentista noin 47 prosenttiin, kun vastaava muutos pojilla oli 47 prosentista 60 prosenttiin. Kyseessä ei ole puhdas satunnaistettu koeasetelma. Äskettäin julkaistut kotimaiset kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset esittävät, että 1012-vuotiaiden tulisi liikkua päivittäin 1,5 2 tuntia (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008). Kokonaisliikuntaa koostui kouluviikon aikaisesta liikunnasta, vapaa-ajan liikunnallisesta aktiivisuudesta sekä kävelyyn ja pyöräilyyn käytetystä ajasta. Väliintulevia tekijöitä on useita ja hankkeen vaikutuksen erottaminen omakseen on vähintäänkin haastavaa. Turkulaisista vuoden 2004 neljäsluokkalaisista vähintään kaksi tuntia liikkuvia oli vuonna 2004 44,l prosenttia ja vuonna 2006 heidän ollessaan kuudesluokkalaisia 48,8 prosenttia. Analyysissä käytettiin hankkeen tutkimusosiossa samassa alakoululaiskohortissa vuosina 2004 (ks. He pääsi siellä tavallas loi.stamaan .. Koululaisten kokonaisliikunta-aktiivisuus (koulun aikainen ja vapaa-ajan liikunta sekä kävely ja pyöräily) päivässä vuosina 2004 ja 2006 LIIKUNTA & TIEDE 45, 6/2008 15. "Saavutimme juuri ne lapsetjotlw pitiliin. 2006 n=ll39, joista 986 oli sarnoja vastaajia kuin vuonna 2004). (kuviot l a ja lb) Kun verrattiin hankekoulujen oppilaiden lukuja ei-hankekoulujen oppilaiden tietoihin, huomattiin, että ei-hankekoulujen oppilaiden liikuntaan käyttämä aika oli pysynyt jokseenkin samalla tasolla tarkastelujakson aikana, ellei haluta ottaa esiin lievää vähenemistä erittäin paljon liikkuvien osuudessa. Tyttöjen fyysinen aktiivisuus oli pysynyt ennallaan (41,6 % ->42,6 %), mutta pojilla kahteen tuntiin yltävien määrä oli kasvanut (48,0 % -> 55,3 %)
Lapset liikkuivat pienryhmissä, ylempien luokkien oppilaat leikittivät pienempiään, leikkikuluuuri rikastui ja lapset loivat itse sääntöjä toiminnalleen. Tämän mahdollistaa tutkimusaineisto, joka oli kerätty eräistä hankekouluista vuonna 2003 (siis ennen kuin hanke oli käynnistynyt) ja jossa välituntiliikuntaa oli kysytty samanlaisella kysymyksellä. 100 '11 90 '11 80 '11 70 '11 60 '11 50 '11 40 '11 30 '11 20 '11 10 '11 '11 . En yhdellik lln . Se on sellanen, Johon ei ole ennen tätä projehtia mitenliään tietoisesti hiinnitetty huomiota." (yhdysopettaja) 16 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. "Ainaliin välitunti/rnlttuuri on ylis sellanen, miliä on muuuunut. Usein liikunnalfinen Ei hanke 2 004 Hanke Ei hanke 2006 Hanke Lamaan koulunkäyntiin liittyvän liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tämän vuoksi välituntien liikunnallisuuden aktivointi onkin eräänlaista passivoi turn iskehityksen hidastamistaistelua. Kaksi vuotta myöhemmin usein välitunnilla liikunnallisten osuus oli pudonnut selvästi, mutta hankekouluissa heidän osuutensa oli säilynyt suurempana kuin ei-hankekouluissa (56 % vs. Llhts k>ikill1 Kuloset 2003 Kuloset 2006 (n•223) (n•324) Liik unnall~ia leikk eji Kutosel2003 Kutos,12006 (n•231) (n•327) P1lop11tjl KUVIO 3. Hrnoill1 . Eila inka .n liik unna line n . Liikunnan lisäämisen kannalta välitunnit ovatkin otollinen kehittämiskohde ja tähän tartuttiin myös Koulut liikkeelle -hankkeessa. Hankeja ei-hankekoulujen välillä ei ollut juuri eroa tässä asiassa (kuvio 2). Rehtorien ja opettajien mukaan hankkeen aikaan saama merkittävin muutos oli nimenomaan väli tuntien aktivoituminen. Liikunnallisen välitunnin osuudet eräiden hankekoulujen kuutosluokan oppilailla vuosina 2003 ja 2006 Liikuntatunteja on suomalaisessa perusopetuksessa eurooppalaisesti vertaillen vähän. Muutoksen arvioitiin syntyneen hankkeen avulla kouluihin saaduista välituntivälineistä, koulupihojen pienimuotoisesta ja lasten ideoimasta kunnostuksesta sekä erilaisista muista aktivoi n titoimenpiteistä. Välituntiliikunta hankekouluissa ja ei-hankekouluissa samoilla oppilasryhmillä vuosina 2004 ja 2006 80 \ . Peruskoul ulaisi lla on keskimäärin vain kaksi liikunnan oppituntia viikossa (yhteensä 90 min). Nyt on välineet ja pihamaalauhset ja välituntiliihuttajat, ne on tuonut ihan hirveesti välitunneille lisää. Kymmenvuotiaina lapset vielä yleensä touhuavat pihalle päästessään aktiivisesti, mutta pari vuotta vanhempana alkaa etenkin tyttöjen passiivisempi oleilu olla yleisempää. 46 %). Syksyllä 2004, kun analyysin kohteena olleet oppilaat olivat neljäsluokkalaisia, lähes yhdeksän kymmenestä liikkui useimmilla tai kaikilla välitunneilla leikkien liikunnallisia leikkejä tai pelaten pallopelejä. Kun vuonna 2003 näissä kouluissa liikunnallisten leikkien parissa vietti aikaa kuutosluokkalaisista lähes kaikilla tai useimmilla välitunneilla noin joka viides oli osuus vuoden 2006 kuutosluokkalaisten keskuudessa lähes kolminkertainen (kuvio 3). Useimm ill1 . Välitunneilla oppilas on peruskoulun aikana lähes 2000 tuntia. Harvoin li~unnallinen . Hankkeen ansio välitunuliikunnan aktivoimisessa tulee selvemmin esille, kun verrataan tiettyjen samojen koulujen kuutosluokkalaisia aikaisemmalta vuodelta vuoden 2006 kuutosluokkalaisiin. Pallopelien osalta kehityssuunta oli sama, mutta nousu ei ollut aivan yhtä suuri. Perusopetuksen ajanjaksolla tämä merkitsee kaikkiaan noin 600 tuntia. Välituntiliikkuminen lisääntyi KUVIO 2
"Pihamaalauliset ja -välineet ovat käytössä ihan koko ajan välitunnit ovat paljon rauhallisempia (siis kai hilla tehemistäja turhat nahistelut ja lwhistelut ovat jääneet pois)." (yhdysopellaja) "Pihaleikit ovat nyhyään liiinteä osa liihuntatunteja. Välineistä huolehtiminen on myös pääosin ollut oppilaiden vastuulla,ja näin opettajat eivät "työllistyneet" asiasta hyvä asia. Peruskoulun aikana tämä merkitsee kaikkiaan noin 600 tuntia. Opettajat myös näkivät omin silmin välineiden konkreettisen ja välittömän vaikutuksen niin lasten akuvoiturnisena kuin kiusaamisen ja nahistelun vähenemisenäkin. osallistua toimintaa." (yhdysopettaja) Myös välituntiliikuttajatoiminnasta saatiin rohkaisevia arvioita. Itse tehtyinä maalaukset ja välineet olivat ehkä vielä houkuttelevampia kuin ne valmiina saatuina olisivat olleet. Isommat saivat ottaa vastuuta toiminnan järjestämisestä ja pienemmät saivat nauttia isompien huomiosta ja ohjauksesta. Joissakin kouluissa leikkikulttuurin vahvistamisen nähtiin vaikuttavan myös liikuntatuntien sisältöihin siten, että suorituspaineettomampi tekeminen lisääntyi. Kyseessä oli näkyvä kaikille kohdennettu toiminta, joka oli helppo toteuttaa kouluissa ilman suurta opettajien työpanosta. Välitunnit ovatkin otollinen kohde liikunnan lisäämisen kannalta. "(yhdysopettaja) Miltei yhtä toimiviksi arvioitiin koulujen omat pihaprojektit (yhdessä tehdyt pihamaalaukset ja pienimuotoiset leikkija liikuntavälineet) yhdistettynä "Huiskaus!" -kampanjaan. Lopulliset vaikutukset ovat nähtävissä usein vasta vuosien kuluttua ja todentaminen silloinkin hankalaa. Kulttuuriset ja toiminnalliset muutokset tapahtuvat hitaasti. Kauaskantoiseen muutokseen tarvitaan koulujen lisäksi muita toimijoita. Oleellista on se, ettei kouluissa tarvitse keksiä kaikkea itse, vaan jokainen saattaa hyötyä pitkäjänteisestä yhteisestä ideoinnista ja tuotteistamisesta. Koulut arvioivat välituntikorit hankkeen aikana tuotetuista "työkaluista" toimivimmiksi. Muut opettajathin huomasivat nonureettisesti, että liihunta voi olla holw Jwulua yhdistävä asia. Liiuuntatuntien rakenteeseen on tullut muutosta pihkuhiljaa." (yhdysopettaja) "Monille maahanmuuttajaoppilaille Huishaus -välineet tarjosivat ensimmäistä liertaa mahdollisuuden konhreettisesti havaita ja hohea, mitä haravalla tai lapiolla tehdään." (yhdysopettaja) "Myös ne opettajat,jotlrn eivät ole itse hovin lii/wnnallisia, ovat voineet Huiskauhsen hautta luontevasti. Myös niiden vaikutus näkyi sekä aktiivisuuden lisääntymisenä että nahistelun ja kiusaamisen vähentymisenä. Lapset leililiivät mielellään ja vähän liikkuvat lapset osallistuvat ahtiivisesti leihkeihin, ilman painetta. VälituntileikiLtäjätoiminnasta onkin muotoutunut vuosittain toistuva yhteistyömuoto kaupungin opetustoimen ja Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslaitoksen välille. "Vaihlw oppilasaktivaattoritoiminta ehhä oliliin ailw pieni osa hokonaisuudesta, minusta tuntuu että juuri se vailiutti koho koulun toimintahulttuuriin lwihhein eniten. Välitunneilla oppilas on lähes 2000 tuntia. Välituntikorien käyttöön ottoon liittyvät käytännöt olivat tärkeä osa onnistumisessa: miten käytön tasa-puolisuus varmistettiin, miten lapset osallistettiin ja innostettiin, miten korien ylläpito varmistettiin. Kouluissa pidettiin erityisen myönteisenä sitä, että uudenlaisten välineiden ja pihamaalausten myötä lapset loivat luontevasti keskenään niihin liittyvät säännöt ja tavat ilman, että aikuisten tarvitsi puuttua asiaan. Sen koettiin luoneen uutta sisältöä koulun arkeen ja antaneen onnistumisen elämyksiä niin isommille kuin pienemmillekin oppilaille. Nämä tosiasiat asettavat haasteen LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6/2008 17. Sen onnistumisesta puhuttiinhin monet herrat." (yhdysopettaja) Tämä ei jää tähän Koulujen välinen vuorovaikutus ja yhteisen kehittämisprosessin jatkuminen sekä sen koordinointi kaupunkitasoisesti todettiin hankkeen edetessä tärkeäksi. Se hoshetti ihan jolwista lasta pienimmästä suurimpaan. Niiden koettiin tukeneen niin liikkumaan aktivointia, yhdessä tekemisen kulttuurin syntymistä kuin liikunnallisesti passiivisten aktivoimistakin. Liikuntatunteja on vähän. Peruskoululaisilla on keskimäärin kaksi liikunnan oppituntia viikossa. "Oppilaiden liikkumisen tehostaminen vaatii aina myös välineitä, ja näin luokkalwhtaisten liikuntavälineiden saaminen oli kaikille luokille hieno asia
Helsinki: Opetusministeriö. Turun yliopisto, Kasvatus-tieteiden laitoksen julkaisut A:201. Opetusministeriö 2005 27 Nousiainen, L. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18-vuotiaille. Siirilä,J., Koski, P., Suominen, S., Heinonen,0.J., Salanterä,S., Asanti, R. Koulun toimintakulttuuria kehittämässä. Turun koulut liikkeelle -hankkeen väliraportti. 2008. 2004. Vuori, M., Kannas, L. (20031 Kaupunkilaisten liikunta ikäpolvittain: Turkulaisten liikuntatottumukset 2000-luvun alussa. HEINONEN, LT Professori Terveysliikunnan yksikkö sekä Paavo Nurmi -keskus Turun yliopisto Sähköposti: olli.heinonen@utu.fi SANNA SALANTERÄ, TtT Professori Hoitotieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: sanna.salantera@utu.fi MINNA AROMAA, LT Ylilääkäri Turun terveystoimi Lasten ja nuorten poliklinikka Turun kaupunki Sähköposti: minna.aromaa@turku.fi SAKARI SUOMINEN, LT Professori (mvs) Kliininen laitos Turun yliopisto Sähköposti: sakari.suominen@utu.fi ANU OITTINEN, LitL Koulut liikkeelle -hankkeen projektipäällikkö Kehityspäällikkö Turun kaupunki Sähköposti: anu.oittinen@turku.fi LÄHTEET Asanti, R. Kirjapaino Uusi Aura Oy Raisio. Sen verran uskoa Turusta on löytynyt, että toimintaa on päätetty jatkaa ja laajentaa. & Heinonen, 0. & Piekkari, U. & Tynjälä, J. Liikkuuko kymmenvuotias riittävästi. Helsinki OPM ja Nuori Suomi. 2007 Osallistuva oppilas-yhteisöllinen koulu: koulun kehittämisen kansio. Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986-2002. Näihin panostetaan tulevina vuosina kaikissa perusopetuksen kouluissa "Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä" -teemalla laajan toimijajoukon vuorovaikutuksella. 2005. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.113-139. & Oittinen, A. 18 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. 2008. Teoksessa L. 2006. Kannas (toirn.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Huusko, J. WHO-Koululaistutkimus 20 vuotta. Zacheus, T., Tähtinen, J., Rinne, R., Koski, P. Liikunnasta hyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluun. Aktiivinen elämäntapa, viiteryhmät ja osallistuminen nähdään tulevaisuuden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan lähtökohtina. PASI KOSKI, FT Erikoistutkija Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Sähköposti: pasi.koski@utu.fi RIITTA ASANTI, KT Liikunnan didaktiikan lehtori Turun opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto Sähköposti: riitta.asanti@utu.fi LEENA KOIVUSILTA, FT Lehtori lnstitutions and Social Mechanisms Turun yliopisto Sähköposti: leena.koivusilta@utu.fi OLLI J. Esitys Turun koulut liikkeelle -hankkeen yhteistapaamisessa 172.2005. Kouluhyvinvointityöryhmän muistio 2005. tämän kaltaisen työn uskottavuuden luomiselle. & Aromaa, M. Duodecim 124(5):538-43
Koulumatkakartta jaetaan kaikkien Turun koulujen koulutulokkaille kotiin vietäväksi ja vanhempien kanssa tutustuttavaksi. Tällä hetkellä kaikki perusopetuksen koulut ovat toiminnan piirissä. "norsupalloja". @) "Huiskaus!" -kampanjalla pyrittiin hyötyliikunnan ja yhdessä tekemisen edistämiseen koulupäivän aikana. Viimeisimpänä uutuutena koulut saivat mm. Leikittäjiä ovat alakoulujen vanhimmat oppilaat, jotka alkavat opettajansa tukemana leikittää ja liikuttaa pienempiä lapsia välitunneilla. Lisätietoja: Asanti & Oittinen, 2006; http:llwww.kou1utliikhee11e.fi/Porta1sl0/Dokumentit/Kou1utliikkeel!e_va1iraportti.pdf LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6/2008 19. Perusopetuksen 1-6 -luokkien koulut saivat käyttöönsä pihanhoitovälineitä, kuten haravoita, harjoja, lumilapioita ja -kolia sekä puutarhamultaa, kukkasipuleita ja marjapensaita. Oleellista on toiminta tutussa ympäristössä välittömästi oppituntien jälkeen, tutun ohjaajan kanssa ja ilman liiallisia suorituspaineita. Lähtökohtana tälle toiminnalle oli se huomio, että monelle "ei liikunnalliselle" nuorelle voi "perinteinen" ryhmässä liikkuminen tuntua ikävältä tai ahdistavalta. ~ Koulumatkakarttojen tavoitteena on ollut koulumatkaliikkumisen aktivointi ja turvallisuusnäkökulmien esille tuominen samanaikaisesti. esimerkiksi kuvataiteessa omia pihamaalauksia ja niitä myös toteutettiin yhdessä. ~ Kerhotoiminnalla pyritään Turussa houkuttelemaan koulujen liikuntakerhotoimintaan vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. ~ Koulujen omat pihaprojektit osallistivat lapsia oman liikkumisympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen. ~ Välituntileikittäjätoiminta on yksi lasten ja nuorten osallistamisen muoto. Jokainen luokka sai oman korinsa ja koulu aktivointijulisteita ja julisteständit. Koulut liikkeelle -TYÖKALUPAKKI ~ Välituntikorit leikkijulisteineen ja tempputauluineen toumvat konkreettisena avauksena hankkeelle. Omiin tuotoksiin myös sitoudutaan eri tavalla kuin "ulkoa tulleisiin". Joka syksy Turun OKL:n liikuntaan erikoistuvat opiskelijat järjestävät osana opintojaan välituntiliikuttajien koulutusja aktivointi tilaisuuksia kouluissa. Vuosittain toistuvalla projektilla saadaan jatkuvasti muutosta ja elävyyttä lasten liikkumisympäristöön. Toimintaa painotetaan koulujen kerhotuntikiintiöitä jaettaessa. Yläkouluissa samantyyppiseen toimintaan on pyritty SPIN-oppilastoiminnan kautta tavoitteena niin vålituntikuin kaveriporukkatoiminnankin aktivointi. Lapset suunnittelivat. Välineistöä täydennetään säännöllisin väliajoin myös kaupungin toimesta. ~ Koulun oma "persona} trainer" on Luostarivuoren yläkoulussa kehitetty toimintamalli, jossa nuoren, vähän liikkuvan oppilaan kanssa aletaan henkilökohtaisesti keskustella ja etsiä sopivia tapoja liikkua. Monessa koulussa vanhempainyhdistykset osallistuvat korien täydentämiseen
Toisaalta hyvin toteutettu perinteinen keskustelukin toimii lnternetpohjaisen keskustelun toteuttaminen on resurssikysymys. 20 LIIKUNTA & TIEDE 45 • 6 /2008. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin antia voi tarkastella itse toteutuksen (prosessin) ja sen tulosten (vaikuttavuuden) näkökulmasta. Siksi on tärkeää, että vähemmän liikkuvia lapsia innostetaan kokeilemaan ja oppimaan oman koulupihan käytöstä. Liikuntatoimi oli mukana suunnittelussa, mutta toteutuksen päävastuu oli kaupunkitekniikalla. Hyvääkään koulupihaa ei arvosteta, jos sen mahdollisuuksia ei ole opittu tuntemaan. Jälkimmäisen etuina olivat tasapuolisuuden lisääntyminen ja varsinkin tyttöjen äänen saaminen kuuluviin. Vaikka mielipiteet tästä asiasta jakautuvat varmasti edelleenkin kahtia, onnistuttiin yhteistyössä kuitenkin hyvin. K eravan lähiliikuntapaikkaprojekti käynnistyi vuonna 2002. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin yksi erikoisuus oli yrityssponsorin vahva panos sekä suunnittelussa että rahoituksessa. Uudet liikuntapaikat muuttivat liikuntatilannetta, mutta eivät lisänneet liikuntaa. Projektissa käytettiin osallistuvaa suunnittelua sekä perinteisellä tavalla (keskustelutilaisuuksia) että käyttämällä lnternetpohjaista keskustelualustaa. • Yritysyhteistyö onnistui sekä projektin että yrityksen näkökulmasta. Keskusteluja ei Internetissä pystynyt kukaan dominoimaan. • Kaupungin hyvä ja hallinnonrajat ylittävä sisäinen yhteistyö oli tärkeää. Keskeisiä prosessista saatuja oppeja olivat seuraavat: • Ohjaavassa organisaatiossa oli hyvä yhdistelmä kaupungin virkamiehiä (kaupunkitekniikka, liikuntatoimi), asukkaita (koululaisia, heidän vanhempiaan) ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Hyvänä esimerkkinä tästä oli lähiliikuntavaunu, joka tuo liikuntavälineitä eri lähiliikuntapaikoille ja lisää näiden käyttömahdollisuuksia. Toiseksi esimerkiksi Keravalla uudet leikkivälineet ja pallokenttä innostivat monia lapsia liikkumaan, mutta samalla tämä oli poissa aiemmasta muusta liikkumisesta. Tällä on onnistuttu toteuttamaan kaupungin sisäistä alueellista tasa-arvoa. Projekti toimii erinomaisena mallina hyvästä poikkihallinnollisesta suunnitteluja toteuttamisprosessista. Keravalla otettiin tietoinen riski yrityksen valinnassa, sillä kaikkien mielestä McDonald'sin kytkeminen terveyden edistämisen hankkeeseen ei ole hyväksyttävää. Liikuntatoimen ja kaupunkitekniikan yhteistyö sujui hyvin ja työnjako oli selvä. Prosessi oli opettavaisempi kuin mitä yksinomaan saavutetut tulokset antavat ymmärtää. Tutkijoiden ja yrityssponsorien mukanaolo koko projektin ajan oli toinen merkittävä asia. • Käyttäjät saatiin mukaan ja heiltä tuli ideoita monipuolisella osallistuvalla suunnittelulla. • Lähiliikuntapaikkoja alettiin suunnitella Keravalle heti alusta lähtien verkostomaisella ajattelulla. Teksti: M IKAEL FOG ELHO LM KERAVAN LÄHILIIKUNTAPAIKKAPROJEKTI: Koulupihan remontti yksin ei riitä Lasten liikunnallisuus vaikuttaa heidän arvioonsa pihan liikuntamahdollisuuksista. Tavoitteena oli ensisijaisesti kohentaa kaupungin ala-asteiden pihoja sellaisiksi, että ne innostaisivat lapsia lisäämään liikuntaa sekä välitunneilla että koulun jälkeen. McDonald'sin markkinointiprofiili projektin osalta oli monikansalliseksi suuryritykseksi poikkeuksellisen alhainen. Toisaalta liikuntatoimi on ollut aktiivisesti suunnittelemassa lähiliikuntapaikkojen jatkokäyttöä. Liikunnan lisäämisen osalta tulokset tuottivat lievät pettymyksen: etenkään vähän liikkuvien lasten fyysistä aktiivisuutta ei tälläkään tavoin voitu lisätä. Esimerkiksi lähiliikuntapaikoille ei tullut yrityksen tunnusta. Projektin tuloksellisuus arvioitiinkin tavanomaista huolellisemmin