Liikunta & Tiede 6/2006 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Open access puhuttaa. julkaisumaksun. Käsikirjoitusten tieteellisestä vertaisarvioinnista ja hyväksymisestä vastaa oma toimitusryhmä. Asiantuntijana teksteihin paneu tuneet arvioitsijat ovat tehneet perusteellista ja arvokasta työtä. Open access -julkaisemisen kustannuksia puolestaan ehdotetaan katettavaksi niin, että artikkelia julkaistavaksi tarjoava joutuisi maksamaan ns. Avoin julkaiseminen on tärkeää myös tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tehokkaan tiedonvälityksen kannalta. Keskinen Toimituspäällikkö: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Terhi Huovinen Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat: Antero Aaltonen Kansi: Gorilla/ 0ystein S0bye Ulkoasu: Jonna HautamäkiNKP Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Ryhmän jäsenet ovat nimenneet käsikirjoituksille arvioijat sekä käyneet tekstejä ja niistä annettuja lausuntoja läpi useaan kertaan noin puolen vuoden arviointiprosessin eri vaiheissa. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 6/2006 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina_ Kukkonen-Harjula (vast.) Kari L. tulostaa artikkelit kokonaisuudessaan. vuosikerta ISSN 0358-7010. 2 OPEN ACCESS TUTKITTUA TIETOA KAIKKIEN SAATAVILLE KATRIINA KUKKONEN-HARJULA "' a: r2 2 s2 :, "' iikunta & Tiede -lehden vuoden viimeisessä numerossa julkaistaan vankka annos tieteellisen _.•--• vertaisarvioinnin perusteella hyväksyttyjä tutkimusraportteja liikuntatieteen eri alueilta. Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 43. Liikunta & Tiede -lehden tutkimusartikkelien verkkomuoto ovat esimerkki uudesta open access -julkaisemisesta. Tämä mullistaa nykyistä tieteellisten lehtien käytäntöä. Opetusministeriö suosittaa tutkimuksen avointa julkaisua, josta on povattu myös erästä yliopistojen menestystekijää kilvassa paikasta tiedeyhteisössä ja kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa. Tämä taas edellyttää sitä, että maksut sisällytetään tutkimuksen rahoitussuunnitelmaan ja että tutkimusrahoittaja hyväksyy ne uudenlaisina kustannuksina. Tavoitteena on, että internetin kautta voisi maksuttomasti LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 seurata tieteellisiä julkaisuja ja mm. Osa artikkeleista julkaistaan siksi vuoden 2007 ensimmäisessä numerossa. Maahamme on perustettu Suomen open access -työryhmä FinnOA (www.openaccess.fi/info). Toimintatavoista on keskusteltu myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Tieteessä tapahtuu -nettilehden numeroissa (www.tieteessatapahtuu.fi). Tutkimusartikkelit ilmestyvät myös sähköisesti lehden verkkosivuilla (www.lts.fi, > Liikunta & Tiede, > tutkimusartikkelit 2006). Tähän asti tiedelehtien julkaisemista on rahoitettu tilausmaksuilla. Se tuo kaikkien ulottuville laadukkaita tutkimuksia, joiden ratkaisuja voidaan soveltaa arkielämässä. Seuraava kierros eli vuoden 2007 tutkimusartikkelijulkaisuun tarjottavat käsikirjoitukset tulee lähettää toimitukseen 2.5.2007 mennessä. Käsikirjoitusten tarjonta on jälleen ollut suurempi kuin edellisenä vuonna. Tämä termi ja toimintatapa suomeksi 'avoin saatavuus' ja kansainvälisesti lyhennettynä OA on viime vuosien aikana vyörynyt suomalaiseenkin tieteen julkaisumaailmaan. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa on käsitellyt opetusministeriön työryhmä, jonka muistio ilmestyi viime vuonna. Tämä toimitusprosessiin sisältyvä asiantuntija työ voidaan katsoa osaksi tutkijakoulutusta. Se tukee myös tutkimustyön ohjaajia suomalainen kenttämmehän on aika pieni. Tutkimuslaitoksille OA tarkoittaa myös sitä, että ne voivat perustaa omia avoimia julkaisuarkistojaan, joihin ne tarvitsevat julkaisuluvat artikkelien kustantajilta
Pekka Aaltonen TAPAHTUNUTTA 87 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -palkinto Kai Savosen tutkimusryhmälle 88 WHO palkitsi KKl-ohjelman 88 Liiku Terveemmäksi 2007: Teemana aktiiviset työpaikat 89 Pauli Vuolle jatkaa LTS:n puheenjohtajana 89 Kari Keskiselle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi 91 Tieteen päivät fyysisen suorituskyvyn rajoilla 97 Väitösuutiset LUETTUA 92 Catwalk sauva kävellen! Sirpa Arvonen 92 Vettä ja vähän muutakin Arto Nevala 93 Geeneistä, dopingista ja keskustelun vaikeudesta Erkki Vettenniemi 95 Uimisesta pintaa syvemmältä Tero Matkaniemi TUTKIMUSARTIKKELIT 2006 OSA 1 18 Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon kannustin vai lannistaja Ttmo Jaakkola, Markus Soini, Jarmo Liukkonen 26 "Kun oppilasta potuttaa, kuuntelen" Sosioemotionaalisten taitojen käyttö liikunnan opetusharjoittelussa Ulla Klemola, Pilvikki Heikinaro-Johansso 33 Liikunnanopetuksen yksilöllistäminen esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä Terhi Huovinen, Pilvikki Heikinaro-Johansson 40 Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukeminen Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia Kirsi Kauko, Ulla Klemola 47 Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinta: testiosioiden yhteys valintakoemenestykseen Teppo Kalaja 52 12-16-vuotiaiden kilpatanssijoiden viihtyminen yhden harjoituskauden aikana Sami Yli-Piipari, Ttmo Jaakkola 57 Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa 7 Katsaus Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen 63 Vuoropuhelu paikallisen liikuntakulttuurin vahvistajana Ari Karimäki 69 Suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja urheilukulttuurin muutos Hannu Itkonen, Arto Nevala 76 Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939 Antti Syrjäläinen 81 Vuoden 2007 käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä 81 Kirjoitusohjeet 2007. MM-tapahtuma näyttäytyi pätkävapaaehtoisuuden areenana . Satu Pajala 14 Tanssikurssilla tehdään matkaa kokemuksiin Koulussa ei yleensä arvioida matkaa, vaan keskitytään lopputuloksen arviointiin. Heistä vajaa puolet oli jollakin tapaa mukana yleisurheilun seuratyössä. 2 Pääkirjoitus Katriina Kukkonen-Harjula 4 Seuratoiminnasta pätkävapaaehtoisuuteen Helsingin yleisurheilun MM-kisojen järjestelyihin osallistui vajaa 3000 vapaaehtoistyöntekijää. Perimä selittää noin kolmanneksen tasapainokyvyn vaihtelusta iäkkäänäkin . Outi Metsäranta 9 Lapsen harrastus tuo vanhemmat vapaaehtoistyöhön Kansallisen liikuntatutkimuksen 2005-2006 mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista aikuista on mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Esa Rovio 10 Vapaaehtoisturisti haluaa elämyksiä Olympiakisojen vapaaehtoisturistit ovat valmiita kustantamaan itse matkansa ja antamaan jopa kuukauden ilmaisen työpanoksen kisojen onnistumiseksi . Liikkeen tai tanssikurssin aikaiset kokemukset ovat oppilaille kuitenkin usein merkityksellisempiä kuin itse taidokas suoritus. Jaana Välimäki 16 POLTTOPISTEESSÄ: Opiskelijan liikunta on resurssikysymys Kari Keskinen 84 Tutkimusuutisia liikunnan biotieteiden maailmasta Kari Kalliokoski 85 Optinen mittausmenetelmä kertoo hapenkulutuksen reaaliajassa Toni Laurila ja Rolf Hernberg 90 Rehtori siirtyy reserviin Tapani likka on monelle tv-tuttu urheilujohtajavuosiltaan. Jari Kanerva 11 Perimä selittää tasapainokyvyn eroja vielä iäkkäänäkin Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen ja toimintakyvyn perusedellytys. Vierumäellä likka on "Rehtori" lopun ikäänsä, vaikka virka siirtyi marraskuun alussa Erkka Westerlundille. Tuntemattomampi on rehtori likka, joka on rakentanut 30 vuoden aikana Suomen urheiluopistosta komean liikunta-alan oppilaitoksen
Toisaalta tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, onko kiinnostus lisääntynyt itse kisatapahtuman vai suomalaisen urheilumenestyksen myötä. Tätä pidettiinkin yhtenä kisojen tavoitteena kansalaistoiminnan kannalta. Noin kolmasosa seuroista näki seurojen jäsenmäärän tai seurojen toimintaryhmien määrän lisääntyneen kisojen jälkeen. Arvokisojen yhteydessä onkin luonnollista, että lajin harrastajat saavat uutta intoa huipulle tähtäävään harjoitteluun. Lisäksi yli puolet seuroista raportoi kilpaurheilusta kiinnostuneiden harrastajien lisääntyneen. MM-tapahtuma näyttäytyi pätkävapaaehtoisuuden areenana. Osa seuroista raportoi uusien valmentamisesta tai talkootyöstä kiinnostuneiden määrän lisääntyneen sekä myös seuran vanhojen vapaaehtoisten toiminnallisuuden lisääntyneen. Arvostus on motivoiva tekijä työssä, josta harvoin saa konkreettisia etuja. Avainhenkilöiden haastatteluissa julkisuuskuvan kohentuminen koettiin merkittäväksi lajin kehityksen kannalta. Yleisurheiluseuran jäseniä heistä oli vain noin viidennes. Seuroissa tehtävään vapaaehtoistyöhön MM-kisoilla vähäistä myönteistä vaikutusta. Heistä vajaa puolet oli jollakin tapaa mukana yleisurheilun seuratyössä. Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta -tutkimus tehtiin yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen kanssa. Pitkän valmistautumisen kisaurakkaan tekivät urheilijoiden ohella media ja julkishallinto. Millainen olisi vaikutus lopulta ollut ilman Tommi Evilän yllätyspronssia. Lajin kehityksen ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on olennaista, että vapaaehtoistyöntekijät saavat kokeLIIKUNTA & TIEDE 43. 6/ 2006 5. Suuri ponnistus kisojen onnistumiseksi tehtiin myös kansalaistoiminnassa. Koettiin myös, että koko urheiluelämän julkisuuskuva sai myönteistä nostetta. Yleisurheilun julkisuuskuva koheni Urheiluliiton seuroille, piireille ja yksittäisille seuratyöhön osallistujille tehdyn kyselyn mukaan kisojen myönteisin vaikutus oli yleisurheilun julkisuuskuvan kohentuminen. Arveltiin, että tätä kautta yleisurheilu saisi pontta taistella harrastajista ja pääsisi maaseutumaisesta imagostaan eroon. Kisojen konkreettiset vaikutukset olivat julkisuuskuvavaikutuksia vähäisemmät. Samaan tapaan kuin huippu-urheilu on eriytynyt muusta urheilusta ja liikunnan harrastamisesta, myös suurtapahtumat erkanevat seurojen kansalaistoiminnasta. Kisojen vapaaehtoistyö poikkesi näin koko liikuntakentän vapaaehtoistyöstä, jonka moottorina on omien lasten harrastus. Lähes kaikki vastaajat olivat tätä mieltä. Vapaaehtoistyö kisoissa kiinnosti erityisesti nuoria. MM-kisojen vaikutuksia kansalaistoimintaan tutkittiin osana MM-kisojen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittänyttä kokonaisuutta. Julkisuuskuvavaikutus on tärkeää yleisurheilun parissa toimivien vapaaehtoisten kannalta. Kun oma laji nousee yhteiskunnallisen huomion keskiöön, voivat vapaaehtoiset tuntea toimensa arvostetummaksi kuin ennen. Suurin osa MM-kisoissa vapaaehtoisena olleista seuratoimijoista koki oman seuran vapaaehtoistyöntekijöiden taitotiedon lisääntyneen kisojen myötä. H elsingissä elokuussa 2005 järjestetyt yleisurheilun MM-kisat olivat eittämättä yksi Suomen suurimmista urheiluponnistuksista. Teksti: Outi Metsäranta MM2005-kisat ja vapaaehtoistyö: Seura toiminnasta pätkävapaaehtoisuuteen Helsingin yleisurheilun MM-kisojen järjestelyihin osallistui vajaa 3000 vapaaehtoistyöntekijää
Joillekin seuroille harrastajamäärien lisääntymisestä koitui jopa ongelmia, koska yleisurheilukoulujen lisääntyneeseen suosioon ei pystytty vastaamaan. Kisahumua koettiin paikalla osallistumisen sijaan median välityksellä. (ks. Osa Urheiluliiton piiriorganisaatioista jopa raportoi kisoilla olleen pääasiassa negatiiviisia vaikutuksia piirin talouteen. Suurimmassa osassa seuroja MM-kisat eivät näkyneet millään tavalla, ja niissä elettiin kisavuonnakin toiminnan kannalta tavanomaista vuotta. Kisojen hyödyntäminen markkinointimielessä vaatisi myös erityisosaamista seura ihmisiltä. Myönteisten talousvaikutusten vähäisyys koettiin ongelmallisena toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kuitenkin jo vuoden 1994 EM-kisoissa seurojen osuus lipunmyynnistä oli vähäinen. Tämän vuoksi juuri julkisuuskuvavaikutukset painottuivat. Yhtenä tekijänä MM-kisojen paikoin vähäisille vaikutuksille nähtiin se, ettei kisatapahtumaa osattu hyödyntää tarpeeksi. Tutkimuksessa vaikutukset näyttäytyivät todennäköisesti positiivisempina kuin miltä ne vaikuttavaisivat myöhempinä vuosina. Kisojen vapaaehtoisista yleisurheiluseuroissa toimi selvästi alle puolet. Toisaalta on huomionarvoista, että myönteisiä vaikutuksia koettiin vaikkakin vähäisissä määrin myös kaukana kisapaikasta. Näin ollen kisatapahtumaa ei voida pitää koko seurakenttää yhtäläisesti koskettavana tapahtumana. On kuitenkin syytä pohtia kriittisesti, kuinka pysyvää kisojen aiheuttama vaikutus ylipäätään voi olla. Ensimmäisiin Helsingissä vuonna 1983 järjestettyihin yleisurheilun MM-kisoihin verrattuna muutosta on tapahtunut, koska tuolloin seurat osallistuivat ja hyötyivät merkittävästi lipunmyynnistä. Talousvaikutukset vähäisiä Seurojen yhteistyömahdollisuuksiin tai talouteen MM-kisoilla oli vain vähäistä vaikutusta. Nyt yleisurheilun parissa toimijoille riitti, että oma laji sai yhteiskunnallista huomiota. Heijastusvaikutukset painottuivat pääkaupunkiseudulle Alueellisesti tarkasteltuna MM-kisoilla oli sitä enemmän vaikuttavuutta, mitä lähempänä Helsinkiä seura oli (kuvio 1). Osa tutkittavista halusi myös nähdä MM-kisat eräänlaisena yleisurheilun juhlana, jonka saaminen Suomeen palkitsi vapaaehtoistyöntekijät arkisesta puurtamisesta. 6 LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 J 1 , ·. Suurista ponnistuksista kansalaistoiminnan kentällä toivottiin taloudellista pesämunaa tuleville vuosille. Tutkimuksessa tuli ilmi, ettei kisatapahtumassa läsnäoloa pidetty enää samaan tapaan merkittävänä kuin aikaisemmin. Mahdollisuuksia pohdittiin ennen kisoja, mutta konkreettiset toimet kisojen hyödyntämiseksi eivät näkyneet seuratasolla. MM2005kisojen nuoret lähetit tulivat pääkapunkiseudun yleisurheiluseuroista, mutta erityistä nuoriso-ohjelmaa kisoilla ei ollut, kuten oli MM83ja EM94kisoissa (SUL 1983; SUL 1994). 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% musta vaativien arvokisojen järjestämisestä. Seurojen mielipiteet MM-kisojen myönteisistä vaikutuksista alueellisesti tarkasteltuna {N:151). Seurajäseniä vain viidesosa vapaaehtoisista Kisojen konkreettisia vaikutuksia seurakentällä laimensi myös se, ettei yleisurheiluväki ollut vahvasti sidoksissa kisatapahtuman järjestämiseen. Hoikkala & Roos 2000, 18) Pätkävapaaehtoisuus kiinnostaa MM2005-kisojen järjestelyihin osallistui vajaa 3000 vapaaehtoistyöntekijää. Seurojen vapaaehtoistyöntekijöiden voimin ei tällaiseen kehitystyöhön ole mahdollisuuksia, koska voimavarat kuluvat perustoiminnan pyörittämiseen. Toisaalta kisojen katsottiin myös tyhjentävän sponsorointimarkkinat. Kuten sanottu, myöskään lipunmyynti ei ollut seurojen työsarkana vanhaan malliin. Tämä tarkoitti mahdollisuutta olla osa eräänlaista globaalia tunneyhteisöä. Harjoitusaikoja ja ohjaajia ei ollut tarpeeksi suhteessa kasvaneeseen kysyntään, ja tällöin toiminnan laatu kärsi. Yksittäiselle toimijalle MM-kisat saattoivat olla vapaaehtoistyöuran huipentuva. Vain julkisuuskuvavaikutukset koettiin yhtä merkittävinä koko maassa. Uudenmaan vastaukset sisältävät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan piiriorganisaatioiden seurat, Pohjois-Suomen vastaukset Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan piirien seurat ja Väli-Suomen vastaukset muiden piirien seurat. Työrupeama kesti useimmilla pari viikkoa. MM2005-kisojen vapaaehtoiset olivatkin mielenkiintoinen kansalaistoimijajoukko, joka ilmensi kansalaistoiminnan suuntaviivoja ylei-+Uusimaa Väli-5 uomi ...,.._ p ohjois-5 uomi julkisuus kuva s euratoiminnot vapaaehtoistyö yhteistyö talous KUVIO 1. (SUL 1981; SUL 1994) Joissakin seuroissa MM2005-kisat paransivat yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi yritysten suuntaan
Kuitenkin seuratyöhön, lajiin ja kisojen katsomiseen liittyvät motiivit olivat tärkeämpiä yleisurheiluseuran jäsenille kuin muille. Koskinen 2005; Mäenpää & Saaristo 2005). Pätkävapaaehtoisuuteen liittyy motiivien uudelleensuuntautuminen, kun ihmiset keskittyvät aiempaa enemmän henkilökohtaisiin projekteihin. Sosiaalisen jäsentäjiksi ovat nousseet posttraditionaaliset, löyhät yhteisöt. Tätä selittää osaltaan sukupolvien erilaiset valmiudet: nuorten vuorovaikutusja kielitaito sekä vanhempien kokemus itse yleisurheilutoiminnasta. Pätkävapaaehtoisuus on erityisen suosittua nuorten keskuudessa. Yhteisön yksilöt ovat vain vähän konkreettisesti sidoksissa toisiinsa. Kuva: Helsingin kaupungin tietokeskus/ Olga R,patti semminkin. Vanhemmalle väelle perinteinen kansalaistoimintakulttuuri oli yhä tärkeää. Vapaaehtoistyö kiinnosti erityisesti nuoria, koska yli puolet vapaaehtoisista oli alle 30-vuotiaita. Tapahtumassa ilmenevää kulttuurista eriytymistä kuvastaa myös nuorten vapaaehtoisten hakeutuminen erilaisiin tehtäviin kuin vanhempien. Kisaorganisaatio teki eri opinnäytetyöntekijöiden kanssa yhteistyötä, jonka puitteissa vapaaehtoisille tehtiin kaksi kyselyä. Vähiten tärkeitä motiiveja sen sijaan olivat perinteeseen ja lähipiirin osallistumiseen liittyvät motiivit. Valinnanvapaus on synnyttänyt elämysyhteiskunnan. Vapaaehtoisista alle puolet oli jollakin tapaa mukana yleisurheilun seuratyössä. Vapaaehtoisten tärkeimmät ja vähiten tärkeät osallistumismotiivit, vastausten keskiarvo (kai: 1= ei lainkaan tärkeää, 4= erittäin tärkeää (N:1199-1216) Tärkeimmät osallistumismotiivit ka Vähiten tärkeät osallistumismotiivit ka Tämä on ainutkertainen tilaisuus 3,66 Haluan jatkaa perheeni perinnettä osallistumalla 1,67 vapaaehtoistyöhön Haluan olla osa kisojen yhteisöä 3,62 Useat lähipiiristäni osallistuvat vapaaehtoistoimin1,71 taa n Haluan auttaa tapahtumaa menestymään 3,60 Minun odotetaan osallistuvan vapaaehtoistyöhön 1,73 Voin saada kasvattavan kokemuksen 3,58 Vapaaehtoiset saavat kisa-asun 1,87 Yhteiskunta tarvitsee vapaaehtoistyöntekijöitä 3,33 Osallistun, koska lajina on yleisurheilu 2,40 UIKUNTA & TIEDE 43 , 612006 7. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä motiiveja osallistua MM-kisojen vapaaehtoistyöhön olivat tilaisuuden ainutkertaisuus ja halu olla osa kisojen yhteisöä (taulukko 1) . Tutkimuskirjallisuudessa on ryhdytty puhumaan episodisen eli lyhytaikaisen tai pätkävapaaehtoisuuden noususta. Kansalaistoimijoiden uusia intressejä kuvaa myös Schulzen elämysrationaalinen yhteiskunta, jossa yksilöt tekevät valintoja omien halujensa ja päämääriensä mukaan. Suurin osa oli mukana suurtapahtumassa ensimmäistä kertaa. MM-vapaaehtoisten tutkimustulokset perustuvat näihin kyselyihin ja kisaorganisaatiolta saatuihin tietoihin (ks. Kokemuksen saamiseen liittyvät motiivit olivat erityisen tärkeitä nuorille vapaaehtoisille, kun taas vanhemmat vapaaehtoiset painottivat nuoria enemmän seuratyöhön liittyviä motiiveja. Nuorille on myös tyypillistä kuulua erilaisiin ryhmiin ja sukkuloida niiden välillä. Yleisurheiluseuran jäseniä oli vastaajista vain noin viidennes. Pätkävapaaehtoisuus kiinnittyy samoihin kulttuurisiin muutoksiin, joista puhutaan jälkimodernin sosiologisissa tulkinnoissa. (Noro 1991, 238242) Maffesolilaisittain kyse on "yhteisöllisyyden halusta, yhteisestä mielenliikutuksesta ja eräänlaisesta samalla aaltopituudella olemisesta" (Maffesoli 1995, 18). (Schulze 1992, 34-52) Elämysrationaalisuus ja uusi yhteisöllisyys selittävät osuvasti MM-vapaaehtoisten osallistumismotiiveja. Suurtapahtuma erillinen kansalaistoiminnan areena MM2005-tapahtuman tutkimustulokset osoittavat, että tapahtuma oli etäällä monista yleisurheilun paTaulukko 1. On ilmeistä, että MM-kisojen kaltainen tapahtuma tarvitsee sekä pitkän linjan seuraihmisiä että pätkävapaaehtoisuutta suosivia ja kokemuksia etsiviä nuoria avukseen. Kisojen vapaaehtoistyö poikkesi koko liikuntakentän vapaaehtoistyöstä, joka usein kiinnittyy omien lasten harrastuksiin (Yeung 2002, 30). Nuoria kiinnostivat erityisesti kutsuvieraspalveluiden ja markkinoinnin tehtävät, kun taas vanhemmat huolehtivat kilpailu tuomareiden ja kuljettajien tehtävistä. Tärkeimmät motiivit olivat samankaltaisia kaikilla vapaaehtoisilla riippumatta seurataustasta. (Nylund & Yeung 2005, 27; Yeung 2002, 37; Yeung & Grönlund 2005, 169, 174) MM-tapahtuma näyttäytyi juuri pätkävapaaehtoisuuden areenana, ei niinkään perinteisen liikunnan kansalaistoiminnan jatkumona
(2000) Onko 2000-luku elämänpolitiikan vuosituhat. NAIN TUTKITTIIN Tutkimusaineisto: Yleisurheilutoimijat Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta -tutkimuksessa tarkastelussa olivat mukana niin yleisurheiluväki kuin kisojen vapaaehtoiset. Samaan tapaan kuin huippu-urheilu on eriytynyt muusta urheilusta ja liikunnan harrastamisesta, myös suurtapahtumat erkanevat seurojen kansalaistoiminnasta. 6/2006 • Postikyselyt loka-joulukuussa 2005 (otos/vastanneet) 1. Ahdasta perinteisyyttä ylläpitävä kansalaissektorin toiminta jopa heikentää yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. Helsinki: Gaudeamus, 9-31 . Toisaalta on pantava merkille, että tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden kansalaisaktiivisuuteen niillekin, jotka eivät ole kiinnostuneita pitkäjänteisestä seuratyöstä. Roos (toim.) 2000-luvun elämä sosiologisia teorioita vuosituhannen vaihteesta. Julkisuusmarkkinallinen huippu-urheilu ja sen suurtapahtumat eivät mahdu enää "vanhan" urheiluliikkeen raameihin. Urheiluelämän kannalta on nurinkurista, että lajin suurtapahtuma loittonee lajin arkitoiminnasta. Näin myös tapahtumien vaikutukset ruohonjuuritason toimintaan vähentyvät. Lisäksi tunneyhteisöt ovat nousussa. Tällöin seurakentän konreettinen rooli tapahtumassa kutistuu. Jälkimodernissa kulttuurisessa ilmapiirissä symbolisesta yhteisyydestä on tullut jopa tärkeämpää kuin konkreettisista yhteisöistä (Lehtonen 1990, 24). 2700/1218) • Tyytyväisyyskysely kisojen viimeisinä päivinä (500/361). Tampere: Vastapaino, 58-80. Helsinki: Gaudeamus/Helsingin kaupungin tietokeskus. (ks. Tutkimuksia vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoista. Tämä edesauttaa tapahtuman vapaaehtoistyön suunnittelua ja sen ymmärtämistä urheiluelämän laajassa kansalaistoiminnan kontekstissa. Helsinki 2005, 1 o th IAAF World Championships in Athletics. Vapaaehtoisten osallistumismotiivitkin saattavat olla samankaltaisia eri lajien tapahtumissa (ks. 8 LIIKUNTA & TIEDE 43 . Suomi muutosten edellä . Teoksessa Mats Nylund, Seppo Laakso & Sanna Ojajärvi (toim.) Urheilu, maine ja raha. Tapahtumat ja pätkävapaaehtoisuus laajentavat osallistumisen mahdollisuuksia. .. Elämyksiä ja yhteisöllisyyttä etsimässä: MM-kisojen vaikutus liikunnan kansalaistoimintaan. Metsäranta, Outi (2006). Teoksessa Tommi Hoikkala & J.P. Sen sijaan pienempi joukko, 38 % vastaajista, ilmoitti halukkuutensa säännölliseen seuratyöhön lisääntyneen. Pöyhiä 2004) . Samalla kun suurtapahtumat eriytyvät seura toimijoista, myös toimijat ottavat etäisyyttä tapahtumiin. Teoksessa Marianne Nylund & Anne Birgitta Yeung (toim .) Vapaaehtoistoiminta anti, arvot ja osallisuus. Hoikkala, Tommi & Roos, J.P. Monet vapaaehtoisten tehtävät ovat samoja kuin aiemmin ja myös aikasempiin yleisurheilun suurtapahtumiin on osallistunut yleisurheilun "ulkopiiriläisiä". Urheiluliiton jäsenseurat (300/157) 3. Raportti Suomen haasteista. Helsinki: Suomen Urheiluliiton julkaisut Oy. Näin ollen tulevien suurtapahtumien järjestäjille on varmasti hyödyllistä tutustua vanhojen tapahtumien tietoantiin. Tapahtuma myös innoitti vapaaehtoisia osallistumaan jatkossakin: 76 % vapaaehtoisista katsoi MM-tapahtuman lisänneen heidän halukkuuttaan suurtapahtumien vapaaehtoistyöhön tulevaisuudessa. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU.n julkaisusarja nro 4/Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos, Tutkimuksia 1/2006. Tämä on tärkeää dynaamisen kansalaisyhteiskunnan kehityksen kannalta. Hautamäki, Antti (2001 ). (Hautamäki 2001, 48-49) MM-tapahtumassa yhteisöllisyyden kokeminen oli yksi tärkeä syy osallistua vapaaehtoistyöhön. Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta. Yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä tuli ilmi, ettei konkreettista osallistumista tapahtumaan pidetty enää niin tärkeänä kuin aiemmin. Lähteet: Harju, Aaro (2005) Kansalaisyhteiskunta vapaaehtoistoiminnan innoittajana. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU :n ja Jyväskylän yliopiston liikunta tieteiden laitoksen kanssa. Tämä johtunee osin siitä, että talkootyön merkitys on vähentynyt (Harju 2005, 7375). Helsinki: Sitran raportteja 6. Tutkimus oli osa yleisurheilun MM-kisojen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittänyttä kokonaisuutta. Itkonen 1996) Suurtapahtumia ei voida järjestää perinteisen kansalaistoiminnan keinoin, koska tapahtumia leimaavat ammattimaistuminen ja liike-elämän toimintamallit. Vapaaehtoissektorin tehtävänä on tarjota kansalaisille mahdollisuus kuulua yhteisöihin. rissa ahertavista kansalaistoimijoista. Outi Metsäranta tutkija Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus Sähköposti: outi.metsaranta@kihu.fi Artikkeli perustuu Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta tutkimuksen julkaisuihin: Itkonen, Hannu; 1/manen, Kalervo; Lämsä, Jari; Matilainen, Pertti & Metsäranta, Outi (2006). Tapahtumaan voi sitoa yhteyden myös median välityksellä. Seuratoimijat: kisojen vapaaehtoisia, jotka olivat mukana yleisurheilun seuratoiminnassa (580/303) • Avainhenkilöhaastattelut marraskuussa 2005, yhteensä neljä henkilöä Urheiluliitosta ja MM-kisaorganisaatiosta • Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä MM-kisojen odotukset ennen kisoja ja vaikutukset kisojen jälkeen MM-kisojen vapaaehtoistyöntekijät (otos/vastanneet) • Sähköinen kyselyn vapaaehtoisten osallistumismotiiveista ennen kisoja (n. Vaikka suurtapahtumat ovat eläneet ammattimaistumisen ja eriytyvän liikuntakulttuurin muutoksessa, on niissä silti monia säilyneitä elementtejä. Urheiluliiton piiriorganisaatiot (18/13) 2
MM2005: Volunteer programme -yleistä, haasteet, tehtävät. Vuonna 1997-1998 miehiä oli vapaaehtoistyössä 265 000 (17%), kun tällä hetkellä vapaaehtoistyöhön osallistuu 311 000 miestä. Case: Tapauksena yleisurheilun MM-kisat 2005, Helsinki. Vapaaehtoisten määrä liikunnassa ja urheilussa on lisääntynyt noin 100 000:lla vuodesta 1997-98. SUL (1983). Schulze, Gerhard (1992). Maffesoli, Michel (1995). Suomen Urheiluarkisto. Yeung, Anne Birgitta (2002) Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa ihanteita vai todellisuutta. Yleisurheilun MM-kilpailut 1983, Loppuraportti. Noro, Arto (1991 ). Touhu on nykyään projektiluonteista. Aikuisväestöstä ( 19-65-vuotiaat) kaikkiaan 16% on jollakin tavalla mukana liikunnan vapaaehtoistoiminnassa. Miesten suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosikymmenen puolesta välistä. Tulokset kertovat siitä, että vapaaehtoistyö houkuttelee ja että sillä on kaikesta asiakkuusajattelusta huolimatta imua. Tampere: Vastapaino, 167-191. Miehet (19%) tekevät vapaaehtoistyötä naisia (13%) enemmän. Suomen Urheiluarkisto. VAPAAEHTOISTVOHON Kansallisen liikuntatutkimuksen 2005-2006 mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista aikuista on palkatta ja omalla vapaa-ajallaan mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä. Seuraavaksi eniten vapaaehtoisia on yleisurheilussa (48 000) ja hiihdossa (47 000) . Yleisimpiä vapaaehtoistyön kohteita ovat nuoriso(32%), harrastusja kuntoliikunta(26%) sekä kilpailutoiminta (25%). Läpivirtaus on suuri. Die Erlebnisgesellschaft. Muita yli 25 000 vapaaehtoisen työntekijän lajeja ovat voimistelu, salibandy ja suunnistus. Mäenpää, Pasi & Saaristo, Marianne (2005). Vapaaehtoistyö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, Anttila toteaa. Helsinki: Tutkijaliitto. Mika Määttänen. Tutkimus suomalaisten asennoitumisesta ja osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan. Kultursoziologie der Gegenwart. Jyväskylän yliopisto. Koskinen, Anne-Mari (2005) Miksi osallistua vapaaehtoistyöhön. Nylund, Marianne & Yeung, Anne Birgitta (2005). Järjestelytoimikunnan pöytäkirja 23.10.1981. Toinen vapaaehtoisten määrää nostanut laji on jääkiekko (59 000). Suom. Pöyhiä, Tuire (2004) . Helsinki: Gaudeamus. Itkonen, Hannu (1996). Muoto, modemiteetti ja 'kolmas'. SUL (1981). Helsingin kaupungin tieto· keskuksen verkkojulkaisuja 35/2005. Yleisurheilun MM-kilpailut. Alkuperäisteos 1993. Helsinki: Gaudeamus. Tutkimuksen on toteuttanut TNS Gallup /8 rahoittanut opetusministeriö. Yhteisö. Urheilutapahtuman vapaaehtoistyö uuden yhteisöllisyyden ilmentäjänä. Julkaisematon. Kansalaistoimintaan mennään mukaan omien urheilevien lapsien myötä. Vapaaehtoisuuden anti, arvot ja osallisuus murroksessa. Maailman mieli Yhteisöllisen tyylin muodoista. Vastaava tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 1995, 1997-1998 ja 2001-2002. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Teoksessa Marianne Nylund & Anne Birgitta Yeung (toim) Vapaaehtoistoiminta anti, arvot ja osallisuus. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) erityisasiantuntija Rainer Anttila näkee trendin myönteisenä asiana suomalaisen liikuntakulttuurin kannalta. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/05_ 10_03_Nylund_vj35.pdf. Tampere: Vastapaino, 13-38. Nuorten aikuisten arvot, asenteet ja osallisuus. Liikuntasosiologian pro gradu -tutkielma. .. Liikuntasosiologi Pasi Koskea kasvuluvut eivät yllätä. Suomen Urheiluarkisto. Yeung, Anne Birgitta & Grönlund, Henrietta (2005). 19.6.2006 Lehtonen, Heikki (1990). 6/2006 9. Suomen Liikunnan Ja Urheilun, Nuoren Suomen, Suomen Kunto· liikuntaliiton, Suomen Olympiakomitean sekä Helsingin kaupungin teettämässä Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2005-2006 on haastateltu yhteensä yli 11 000 suomalaista, joista 5 500 on 3-18· vuotiaita ja 5 500 19-65-vuotiaita. Teksti: Esa Rovio LAPSEN HARRASTUS TUO VANHEMMAT .. Final Report. Seuran toimintaan sitoudutaan siksi aikaa, kun oma lapsi on mukana toiminnassa, sanoo Koski. LIIKUNTA & TIEDE 43. Frankfurt: Campus Verlag. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. SUL (1994). Teoksessa Marianne Nylund & Anne Birgitta Yeung (toim.) Vapaaehtoistoiminta anti, arvot ja osallisuus. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 10 tuntia kuukaudessa. Helsinki: Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. The European Championships in Athlet· ies in Helsinki 1994. Tämä suomalaisten tapa luo myös sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Tampere: Vastapaino. Tutkielma Georg Simmelin sosiologiasta. Kuokkanen, Anna & Nylund Mats (2005) Suomalaisten suhtautuminen yleisurheilun MM-kilpailuihin. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään laajasti nuorison suosimissa joukkuelajeissa. Nuorisotoiminnan osuus on hieman vähentynyt ja kilpailutoiminnan lisääntynyt. Kenttien kutsu. Tämä on ainoa merkittävä mahdollisuus pyörittää näin laajaa toimintaa. Tapauksena vuoden 2003 jääkiekon MM-kisat. Jalkapallossa työskentelee lähes viidennes kaikista eli yli 90 000 vapaaehtoista
Kyselyyn vastasi 1 72 kisaorganisaatioon kuuluvaa. He haluavat osallistua suurtapahtumaan, ovat valmiita kustantamaan itse matkansa ja antamaan jopa kuukauden ilmaisen työpanoksen kisojen onnistumiseksi. Molempia ryhmiä tarvitaan urheilun suurtapahtumissa. Jari Kanerva Koulutusja viestintäpäällikkö Sähköposti: jari.kanerva@lts.fi Artikkeli perustuu European Sport Management Association (EASM) syyskuussa 2006 järjestetyssä 14. Kisaorganisaatiossa tehdään työtä vuodesta toiseen. Kanadalainen tutkimus taas kuvaa vapaaehtoistoiminnan eliittijoukkoa, joka viihtyy vain huipputapahtumissa, kuten olympiakisoissa. Barcelonan kisoissa otettiin käyttöön käsite olympiavapaaehtoinen. Tänä vuonna 66. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli miehiä ja vastanneiden keski-ikä oli noin 40 vuotta. Vapaaehtoisten ensimmäinen luokka Ottawan yliopiston professori George Karlisin mukaan vapaaehtoistoiminta on melko uutta olympiatasolla. Siellä luotiin puitteet 6000 vapaaehtoisen valmistautumiselle ja koulutukselle. Kasvava uusi ryhmä on urheilun vapaaehtoisturistit, jotka tulevat isäntäkaupungin ulkopuolelta. Sittemmin olymLIIKUNTA & TIEDE 43 . Vasta vuonna 1980 Lake Placidin kisajärjestäjät loivat konseptin olympiakisojen vapaaehtoisille. Karlis, G. The Motivation of Short Term Employees at Annually Staged mega Sport Events -A case Stydy of Staff att the 66th Hahnenkamm race in Kitzbuhel 2006. Työtä tehtiin keskimäärin 7 päivää, ja työpäivän pituudeksi tuli 8,5 tuntia. Kansainvälinen vapaaehtoistoiminta on kasvanut urheilussa nopeasti. Holger Preussin Qohannes Guttenberg-University Mainz) johtamassa tutkimuksessa selvitettiin kilpailun järjestelyihin osallistuneiden motivaatiotekijöitä. Vain noin 20 % kaikista vuosittain kisajärjestelyihin osallistuvista vapaaehtoisista on mukana ensi kertaa. I tävallassa tehty tutkimus alppihiihdon klassikkokilpailusta vahvistaa kuvaa paikallisesta ja vuosittaisesta suurtapahtumasta, jossa lähes samat vapaaehtoiset tulevat apuun vuodesta toiseen. Sen sijaan vapaaehtoisille maksetulla pienellä korvauksella ei ollut merkitystä kisaorganisaatioon osallistumiselle. Tämä on henkilö, "joka itsenäisesti, epäitsekkäästi sitoutuu yhteistyöhön parhaan kykynsä mukaan olympiakisojen organisaatiossa, huolehtii annetuista tehtävistä ilman korvausta tai muita etuisuuksia." Nykyisin olympiakisojen vapaaehtoiset voidaan jaotella kahteen ryhmään: lähialueelta tulevat vapaaehtoiset, jotka tuntevat paikallisen kulttuurin ja toimintamallit. kerran järjestetyn kilpailun onnistumisesta vastasi 500 vapaaehtoistyöntekijää. Motivaatio tekijöitä tutkittaessa mer ki ty ksellis tä oli työstä saatu tyydytyksen sekä turvallisuuden tunne, hyvä ryhmähenki ja auttamisen halu. Paikallista kisatunnelmaa hakemassa Hahnenkamm Race Kitzbiihelissä on yksi alppihiih1 10 don maailman cupin arvostetuimmista kilpailuista. Assessing the Needs of " Sport Volunteer Tourist" at the Olympic Games: lmplications for administrators of Mega Sport Events. kongressissa pidettyihin luentoihin: Preuss, H. 6/2006 piakisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrät ovat kasvaneet huimasti. Motivaatio löytyi yhteisöllisyydestä ja mahdollisuudesta osallistua oman paikkakunnan suurtapahtumaan. Urheileva maailma on saanut myös uuden käsitteen: urheilun vapaaehtoisturisti (Sport Volunteer Tourist"). Kiinnostaako seikkailu vai houkuttaako yhteinen aikaa tutun kaveripiirin kanssa. Ateenassa vuonna 2004 tarvittiin jo 60 000 vapaaehtoista. & Eisermann, U. Merkittävä osa kisaorganisaation työntekijöistä oli Kizbiihelin alueelta ja vain muutamia tuli Itävallan ulkopuolelta. Lake Placidissa valtaosa vapaaehtoisista oli amerikkalaisia. Teksti: Jari Kanerva Paikallista_ apu~ ja_ vapaaehto1stunsm1a Mikä motivoi vapaaehtoistyöhön
Lisäksi tutkittiin voimalevytekniikalla mitattujen tasapainotestien validiteettia kaatumisriskin ennustajana. 2000, American Geriatrics Society (AGS) guideline 2001, Gillespie ym. Projektin aineistona on laaja suomalaisilta naiskaksosilta kerätty aineisto. Iäkkäiden henkilöiden tasapainokyvyssä esiintyy suurta vaihtelua. Perimä selittää noin kolmanneksen Tutkimus osoitti, että geneettiset tekijät selittävät 14-35% kehon huojuntana mitatun tasapainokyvyn LIIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 11. Prosenttiosuudet, jotka kertovat perimän, yhteisten ympäristötekijöiden ja yksilölliset ympäristötekijöiden selitysosuudet määritetään ns. I kääntymisen myötä tapahtuvat ja sairauksista johtuvat muutokset asennon säätelyyn osallistuvissa järjestelmissä johtavat usein tasapainokyvyn heikkenemiseen. Hyvät tai huonot geenit eivät kuitenkaan ole pätevä syy olla harrastamatta toimintakyvyn säilymistä edistävää liikuntaa. Jyväskylän yliopiston Suomen Gerontologian tutkimuskeskuksessa käynnissä olevan Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -projektin tavoitteena on tutkia perimän sekä ympäristöja käyttäytymistekijöiden osuutta yksilöiden välisen vaihtelun selittäjänä iäkkäiden henkilöiden fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Tutkimuksessa selvitettiin perimän osuutta tasapainokyvyn ja kaatumisriskin vaihtelun selittäjänä. Perimä selittää noin kolmanneksen tasapainokyvyn yksilöiden välisestä vaihtelusta iäkkäänäkin. Teksti: Satu Pajala Perimä selittää tasapainokyvyn eroja vielä iäkkäänäkin Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen ja toimintakyvyn perusedellytys. Kaksosilta kerätty tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden määrittää miten suurelta osin perimä sekä ympäristöja käyttäytymistekijöihin liittyvät kaksosten samankaltaisuutta tai erilaisuutta lisäävät tekijät määrittävät yksilöiden eroja tutkittavassa ominaisuudessa. Heikentynyt tasapaino on iäkkäiden ihmisten kaatumisten yksi tärkeimmistä riskitekijöistä. Feder ym. Vuonna 2000-2001 Jyväskylän Yliopiston liikuntaja terveyslaboratoriossa järjestettyihin toimintakyvyn mittauksiin osallistui 103 monotsygoottista (ns. Tutkittavat palauttivat kuukausittain kalenterin, johon he olivat merkinneet tapahtuneet kaatumiset. Sitä, missä määrin perimä selittää iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden vaihtelua eri yksilöiden välillä, on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Testit tehtiin ilman toista tehtävää, sekä siten, että testin aikana henkilö suoritti toista tehtävää (dual-tasking) . Tutkittavien kaatumisia seurattiin laboratorio käynnin jälkeen vuoden ajan. Kaikki kaatumisen ilmoittaneet haastateltiin puhelimitse. Tutkimustuloksia perimän osuudesta tasapainokyvyn ja kaatumisriskin vaihtelun selittäjänä iäkkäillä naisilla ei ole ennen tätä tutkimusta raportoitu. 2003, Moreland ym. 2003, The National Institute for Clinical Excellence (NICE) 2004, Skelton & Todd 2004, Close ym 2005). ei-identtistä, DZ) naiskaksosparia jotka olivat tutkimusajankohtana 63-76-vuotiaita. Yksinkertaisimmillaan perimän merkitystä voidaan tarkastella vertaamalla identtisten ja ei-identtisten kaksossisarusten samankaltaisuutta tutkittavan ominaisuuden suhteen: Suurempi identtisten kaksossisarusten korrelaatio verrattuna ei-identtisten sisarusten korrelaatioon on osoitus siitä, että perimällä on merkitystä ominaisuuden yksilöiden välisen vaihtelun määrittäjänä. identtistä, MZ) ja 114 ditsygoottista (ns. Voimalevytekniikalla mitattu kehon huojunta antaa luotettavaa tietoa iäkkäiden henkilöiden tasapainosta ja kaatumisriskistä. rakenneyhtälömallinnuksella. Iäkkäiden tasapainokykyä ja kaatumisia on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon ja esimerkiksi liikuntaharjoittelun positiivisista vaikutuksista tasapainokyvyn säilyttämisessä ja kaatumisten ehkäisyssä iäkkäillä on jo näyttöä (esim. Tässä raportoitavat tulokset ovat yksi projektin osatutkimuksista. Tähän osa tutkimukseen käytettiin laboratoriomittauksista voimalevytekniikalla mitattuja kehon huojuntatestien ja maksimaalisella nopeudella mitattujen kävelynopeustestien tuloksia
Keskushermoston merkitys korostuu iäkkäillä Arkielämässä tasapainoinen asento on edellytys monen muut toiminnan suorittamiselle. lisäksi havaittiin, että geneettisten tekijöiden osuus oli suurempi tällaista toista toimintoa suorittaen mitatun tasapainokyvyn erojen selittäjänä kuin ilman toista toimintoa mitatun tasapainokyvyn selittäjänä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keskushermoston rakenne ja kognitiiviset toiminnot ovat vielä iäkkäänäkin vahvasti geneettisten tekijöiden määrittämiä. Perhetausta huomioon iäkkään henkilön kaatumisriskin arvioinnissa Tutkittavista noin puolet kaatui vähintään kerran seurannan aikana, 91 kaatui kahdesti tai useammin. Jatkossa onkin kiinnostavaa selvittää missä määrin eri säätelyjärjestelmillä ja tasapainokyvyllä on yhteistä geneettistä taustaa, koska se tuo merkittävää lisävalaistusta eri järjestelmien roolista tasapainon säätelyssä. Hyväkuntoisillakin iäkkäillä kaatumisriskiä lisäävää tasapainon heikkenemistä Niillä naisilla, jotka suoriutuivat heikommin voimalevymenetelmällä suoritetuissa tasapainotesteissä eli jotka huojuivat runsaasti, havaittiin lisääntynyt ris. yksilöiden välisestä vaihtelusta ja 1722% maksimaalisen kävelynopeuden vaihtelusta tutkituilla iäkkäillä naisilla. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty osoittamaan, että vammaan johtavien kaatumisten riski olisi ollut perheittäistä. Siten perimän suurempi selitysosuus dual-task toiminnoissa, joissa keskushermostollinen säätely korostuu, on ilmeinen. Tasapainon säätely on monen elinjärjestelmän, kuten näön, tuntoaistin, lihasjärjestelmän ja keskushermoston yhteistoimintaa. Iäkkäillä heikentynyt kyky suoriutua dual-task tilanteissa lisää myös kaatumisriskiä. Kun keskushermoston suorituskyky ikääntyessä yleensä heikkenee, tasapainon säätely ja samanaikaisesti suoritettava toinen toiminta voivat ylittää keskushermoston kapasiteetin ja asennon hallinta vaarantuu. Jatkossa on kiinnostavaa selvittää millainen osuus perimällä on iäkkäämpien ja huonokuntoisempien vammakaatumisten riskiin. Suurin osa kaatumisista tapahtui päiväsaikaan ja kotiympäristössä. Kaatumisen seurauksena 118 henkilölle aiheutui jokin vamma. Geneettisillä tekijöillä on osuutta näiden järjestelmien rakenteen tai toiminnan määrittäjinä. Saattaa olla, että vaikka kyseessä on huomattavan suuri kaksosaineisto, otoskoko rajoitti tilastollisten menetelmien kykyä tuoda perimän osuus esille. Vaikka tasapainokyky on toiminta johon ei yleensä tarvitse aktiivisesti kiinnittää huomiota dual-tasking tutkimusten havainnot viittaavat vahvasti siihen, että tasapainon säätely edellyttää kuitenkin jatkuvaa keskushermostollista ohjausta. Alttiudesta 12 LIIKUNTA & TIEDE 43, 612006 kaatua toistuvasti perhetekijät selittivät 45 %. Dual-task tilanteissa suoriutuminen heikkenee iäkkäillä enemmän kuin nuorilla. Tämän tutkimuksen tulos tukee aikaisempia havaintoja. Viimeaikoina onkin alettu yhä enemmän mitata tasapainokykyä testeillä, joissa tasapainosuorituksen aikana samanaikaisesti suoritetaan toista motorista tai kognitiivista toimintoa (dual-tasking). Iäkkäillä kaksosnaisilla suoriutuminen huojuntaja kävelytestistä huonontui dual-task -tilanteessa: kognitiivista kapasiteettia kuormittava puhetai laskutehtävä heikensi suoritusta enemmän kuin motorinen tehtävä. Toisaalta, koska tutkittavat olivat suhteellisen nuoria ja vielä hyväkuntoisia aktiivisia naisia, vammaan johtavat kaatumiset tapahtuivat useimmiten tilanteissa ja olosuhteissa, joissa ympäristön olosuhteet ja vaatimukset altistivat kaatumiselle. Tämän tutkimuksen iäkkäillä naisilla perhetekijät, jotka voivat olla geneettisiä tekijöitä tai samalla tavoin perheenjäseniin vaikuttavia ympäristöja elintapatekijöitä, selittivät 35 % kaatumisalttiuden vaihtelusta. Tasapainokyvyn vaihtelua määrittävät geneettiset tekijät ovat siten ainakin osin samoja, jotka määrittävät tasapainon säätelyjärjestelmiä
Art. LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 13. DOI: 10.1002/14651858. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Alen M, Tolvanen A, Tiainen K, Rantanen T. Journal of Applied Physiology 2004; 96: 308-315. March 2004; 1-28. Eritoten sisällä tapahtuvien kaatumisten taustalla on useimmin iän tai sairauksien seurauksista johtuva toimintaja suorituskyvyn heikentyminen, kun taas ulkona kaatumisten riskitekijät liittyvät useammin ympäristön vaaratekijöihin. M., Shanks, L. Gerontology 49, 93-116. D., Gillespie, W. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Viljanen A, Rantanen T. Satu Pajala, ft, TtM (väit.) Tutkija Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Sähköposti: satu.pajala@sport.jyu.fi Artikkeli perustuu väitöskirjaan joka on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 116, 78 s, Jyväskylä 2006, ISSN 0356-1070;116, ISBN 951-39-2516-1. 2004. Tutkimus osoitti myös, että monilla suhteellisen hyväkuntoisilla kotona asuvilla iäkkäillä on alkavia tasapaino kyvyn ongelmia, jotka lisäävät kaatumisriskiä. Perimä ja ympäristötekijät toimivat vuorovaikutuksessa. Moreland, J., Richardson, J., Chan, D. Väitöskirjan yhteenveto on saatavana sähköisenä http.//dissertations. WHO Europe, Health Evidence Network, Evidence for Decision Makers. 2005. Niin sanotut "hyvät" tai "huonot" geenit eivät ole pätevä veruke olla harrastamatta toimintakyvyn säilymistä edistävää liikuntaa. Siten myös ne henkilöt, joilla on perimästään johtuen paremmat edellytykset tasapainokyvyn säilymiseen voivat hyötyä tasapainokyvyn säilyttämiseen tähtäävästä liikuntaharjoittelusta. Contribution of genetic and environmental factors to individual differences in maximal walking speed with and without second task in older women. Siksi on epätodennäköistä, että geenikartoituksella olisi mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista paikantaa yksittäisiä geenejä, jotka määrittävät näitä ominaisuuksia. Tässä aineistossa eritoten suuri eteen-taakse -suuntainen huojunta oli yhteydessä lisääntyneeseen kaatumisriskiin. Neurobiology of Aging 2006, doi: 10.1016/j.neurobiolaging.2006.04.002 Skelton, D. 2000. Genetic factors and susceptibility to fall in older women. Tämä tieto auttaa ymmärtämään eri järjestelmien tai riskitekijöiden keskinäisiä suhteita ja merkitystä tasapainon säätelyssä. No.: CD000340. Tulokset osoittavat, että voimalevytekniikalla mitattu kehon huojunta antaa luotettavaa tietoa iäkkäiden henkilöiden tasapainosta ja kaatumisriskistä. Close, J. www euro.who.int/document/E82552.pdf. J., Robertson, M. H., O'Neill, J., Bellissimo, A., Grum, R. Exercise and injury prevention in older people . Perimä vaikuttaa myös valintoihin joita teemme elintapoihin liittyen. G., Rowe, B. The Cochrane Database of Systematic Reviews, lssue 4. 2003. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Tolvanen A, Heikkinen E, Tiainen K, Rantanen T. fi/studsport/9513925722.pdf Lähteet: American Geriatrics Society, British Geriatrics Society, and American Academy of Orthopaedic Surgeons Panel on Falls Prevention. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 13, 77-85. Genetic and environmental contribution to postural balance of older women in single and dual task situations. Guideline for the prevention of falls in older persons. Guidelines for prevention of falls in older people over 65. The contribution of genetic and environmental effects to postural balance in older female twins. Journal of the American Geriatrics Society 49, 664-672. Pajala S, Era P, Koskenvuo M, Kaprio J, Tolvanen A, Rantanen T. CD000340. Journal of the American Geriatrics Society 2006; 54: 613-618. ki erityisesti sisällä tapahtuviin kaatumisiin. Disability and Rehabilitation 27, 1061-1071 Feder, G., Colin, C., Donovan, S., Carter, V., on behalf of the guidelines' development group. E., Cumming, R. 2003. Jatkossa on tarpeen ja kiinnostavaa selvittää, missä määrin tasapainokyvyn ja kaatumisten taustalla olevat geneettiset tekijät ovat yhteisiä tasapainon säätelyjärjestelmiin ja kaatumisten riskitekijöihin vaikuttavien geneettisten tekijöiden kanssa. British Medical Journal 321, 10071011. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa on selvitetty perimän merkitystä luotettavin ja monipuolisin mittarein mitatun tasapainokyvyn ja kaatumisalttiuden vaihtelun selittäjänä iäkkäillä naisilla. Journal of Gerontology, Medical Sciences 2005; 60A: 1299-1303. C. What are the main risk factors for falls amongst older people and what are the most effective interventions to prevent these falls. 2001. Skelton, D., Todd, C. Tasapainokyky ja kaatumiset ovat monitekijäisiä ilmiöitä. Perimä ja ympäristöja käyttäytymistekijät toimivat vuorovaikutuksessa Vaikka perimä osin määrittää vielä iäkkäänäkin tasapainokykyä on ympäristöön, käyttäytymiseen ja elintapoihin liittyvien tekijöiden selitysosuus on huomattava. Kun tasapainon heikkeneminen havaitaan mahdollisimman varhain, pystytään heikkenemisen edistymistä ehkäisemään ajoissa esimerkiksi liikuntaharjoittelulla. Gillespie, L. A., Beyer, N. 2003. jyu. Erityistä hyötyä harjoittelusta on niille henkilöille, joilla perimänsä vuoksi on heikommat edellytykset tasapainokyvyn säilymiselle hyvänä tai edes kohtalaisena vielä iäkkäänäkin. Siksi tällaiset vähäiset, alkavaa heikkenemistä osoittavat muutokset tasapainokyvyssä tulisikin saada esiin riittävän herkillä mittausmenetelmillä. Siten myös mahdollisuudet vaikuttaa tasapainokyvyn säilymiseen ja kaatumisriskin pienentämiseen ovat paremmat riskiryhmiin ja -tekijöihin kohdennetuilla toimenpiteillä, kuten liikunnalla ja kuntoutuksella, kuin jos perimän selitysosuus olisi hyvin suuri. Evidence-based guidelines for the secondary prevention of falls in older adults. Prevention of falls in older people. lnterventions for preventing falls in elderly people. C., Lamb, S. T. Ympäristön olosuhteet, elin tavat ja käyttäytyminen, kuten ravinto tai liikunta, voivat toisaalta vaikuttaa siihen, miten geenit toimivat. H. How should interventions to prevent falls should be implemented
Se oli tanssimatka oppilaille yksilöinä ja ryhmänä. Kuitenkin itse tekeminen on arvokkaampaa kuin hieno lopputulos. Tällöin kokee samanaikaisesti olevansa koskettaja ja kosketettu. Merleau-Ponty 2002/1962). Myös arviointi kohdistuu ulkoiseen suoritukseen eli ruumiin pintaan. Minulla oli mahdollisuus toteuttaa tutkimus omalla työpaikallani Kauhavan lukiossa, jossa tanssikursseja on ollut jo vuodesta 1999 alkaen. Tausta voi olla mielestäni myös abstrakti: koulun toimintakulttuuri tai hallitseva käytäntö. Teksti: Jaana Välimäki •• • 1 TANSSIKURSSILLA TEHOAAN MATKAA KOKEMUKSIIN Koulussa ei yleensä arvioida matkaa, vaan keskitytään lopputuloksen arviointiin. Tämä artikkeli perustuu liikuntapedagogiikan lisensiaatintutkimukseni Tanssimatkalla Ruumiillisia kokemuksia koulun tanssikurssilla tarkastustilaisuudessa ( Turhaa: Jyväskylän yliopistossa syyskuussa 2006 ) pitämääni alustukseen. Havainnoilla on aina myös tausta. Näin tarpeelliseksi selvittää sitä, minkälaisia kokemuksia he saavat tanssista. Tämä tanssimatka kertoo tanssikokemuksista. Fenomenologiseen ruumiillisuuteen liittyy oivallus siitä, että samalla, kun olemme eläviä kehoja ja koemme ympäristössä olevat toiset ihmiset eläviksi kehoiksi, he ovat silti meille katseidemme kohteita, objekteja (Merleau-Ponty 2002/1962; Klemola 1998). Tämän oivaltaminen johti myös oman tutkimukseni intention kehittymiseen. LJIKUNTA & TIEDE 43 • 6/2006 Fenomenologiseen kokonaisvaltaiseen kehollisuuteen liittyy myös kokemuksen käännettävyys, josta käytetään nimitystä kiasma. Vaikka nykyään korostetaan oppilaan itsearviointia, niin itsearvioinnin kriteerit liittyvät usein lopputulokseen, valmiiseen taitoon. Kouluinstituutiossa opettajan katse ei ole enää äidillinen, lempeä ja hyväksyvä, vaan katse on useimmiten arvioiva. Tämä toimintatutkimus toteutettiin laadullisilla tutkimusmenetelmillä koko lukuvuoden 2003-2004 kestäneellä jazztanssikurssilla. (MerleauPonty 1987/1968) Merleau-Pontyn (2002/1962) mukaan elävän kehon yksi ominaisuus on situationaalisuus, joka tarkoittaa sitä, että oleminen on olemista jossakin paikassa. Opettajalla osaamisen valta Myös opettaja joutuu koulussa samalla tavalla katseiden kohteeksi. Ruumiillinen kokemus liittyy tässä tutkimuksessa erityisesti fenomenologiseen maailmassa olemiseen, jossa keho on kokonaisuus (Vrt. Näin heidät oppilaina tanssimassa, mutta en juurikaan tiennyt, mitä he kokevat. Se oli myös itselleni opettaja-tutkijana sekä tanssimatka että oman ammatillisen kehittymisen aika. Tutkimustehtävä liikkui tanssikokemuksien suuntaan ja tarkentui ruumiillisten kokemuksien selvittämiseen. Liikunnanopettaja on harvemmmin se, joka korostaa liikkeen kokemista eli sitä, miltä liike tuntuu. Elävällä keholla on mahdollisuus objektivoida itsensä, eli katsoa itseään pinnalta. Kurssille osallistui 27 oppilasta, jotka kaikki olivat tyttöjä. Opettajana kiinnostuin oppilaiden kokemuksista. Näin tapahtuu esimerkiksi tanssitunnilla, jossa tanssija katsoo liikkumistaan peilistä. Hän objektivoi itsensä katseensa kohteeksi ja on samalla edelleen kokeva, elävä keho. Kyseessä ei siis ollut tavanomainen koulun tanssikurssi, vaan se oli räätälöity kahden soveltavan liikuntakurssin pohjalle tätä tutkimusta varten. Kokemuksen käännettävyydestä puhutaan silloin, kun koskettaa kädellään esimerkiksi omaa kättään. Parviaisen (1997) mukaan elävä keho on tilallis-ajallinen kokonaisuus, joka sisältää yksilön menneisyyden lisäksi myös kulttuurin ja yhteisön historian. Oppilaat arvioivat opettajan taitoja. Onko tanssissa jotain erilaista kuin muissa liikuntamuodoissa. Situaation myötä havainnoille tulee suunta, eli havainnot kohdistuvat johonkin. Kuitenkin ne liikkeen tai tanssikurssin aikaiset kokemukset ovat oppilaille usein merkityksellisempiä kuin itse taidokas suoritus. Se voi olla konkreettinen tausta, esimerkiksi liikuntasalin seinäpinta tai esiintymistilanteessa tanssia seuraava yleisö. Liikkeen tai tanssikurssin aikaiset kokemukset ovat oppilaille kuitenkin usein merkityksellisempiä kuin itse taidokas suoritus. Koulussa ei yleensä arvioida matkaa, vaan keskitytään lopputuloksen arviointiin. 14 mat tanssikokemukseni ovat herättäneet kysymyksiä: Mikä tanssissa on se "juttu", joka saa minut yhä edelleen menemään tanssitunneille ja innostumaan siitä. Kurssin ohjelmaan kuului jazztanssitekniikan harjoittelua, esiintymisiä, Nuori Kulttuuri -katselmukseen osallistuminen sekä kilpaileminen Streetja showtanssin SM-kilpailuissa muodostelmashowsarjassa. Liikunnanopettaja on harvemmmin se, joka korostaa liikkeen kokemista miltä liike tuntuu. Tanssitunnilla opettaja seuraa oppilaiden liikkumista tarkasti: Meneekö liikerata oikein tai pysyykö oppilas rytmissä. Itsearvioinnissa vain valmis taito. Katsottavana olemisen halu ilmenee jo pikkulapsilla, jotka haluavat näyttää osaamistaan muille, erityisesti äidille Qulkunen 2004). Puhutaan elävästä ruumiista tai elävästä kehosta, jopa lihasta
Keholla on muisti (Vrt. Klemola, T.1998. Tampere: Vastapaino. Esiintymisiin liittyi myös ainutlaatuisia jännityksen kokemuksia. Esiintymisten aikana merkityksellistä oli katseiden kohtaamiset muiden tanssijoiden, yleisön tai tuomareiden kanssa. Muiden katseen kohteeksi kommunikoivaan opetukseen Tämän tanssimatkan keskeisimmiksi positiivisiksi kokemuksiksi nousivat oppilaiden näkökulmasta esiintymiset, joissa erityinen kokemus oli mahdollisuus olla muiden katsottavana ja näyttää osaamistaan. Kuitenkin elävä keho mukautuu, kun se tottuu uuteen kokemushorisonttiin. Julkunen. Mielestäni niin sanotun puhtaan ja alkuperäisen kokemuksen kuvaaminen on mahdotonta, koska tutkimuksessani kokemukset olivat kirjallisessa muodossa. Lisäksi ymmärsin, että opetukseni tulee olla reflektoivampaa ja kommunikoivampaa. Pyrin kuvaamaan kokemuksia fenomenologisesti. Merleau-Ponty, M. Teoksessa A. Klemola, T 2004. 6/2006 15. Koulu nuorten kokemistilana. 2004. LIIKUNTA & TIEDE 43 . Bloomington: lndiana University Press. Olin kuvitellut toimivani opetuksessa hyvinkin humanistisesti, mutta oppilaiden päiväkirjoja reflektoimalla ymmärsin, että ihmiskäsitykseni oli melko ruusuinen. Koska tutkimustehtävänä oli selvittää tanssikurssin aikaisia ruumiillisia kokemuksia, oppilaat kirjasivat ajatuksiaan päiväkirjoihin ja esseisiin. Silloin yksilön ei tarvitse ajatella liikkeen yksityiskohtia. 1987. Nuutinen, P. Sarje (toim.) Näkökulmia tanssin opettamiseen; suomalaisten tanssitaiteilijoiden ja tanssintutkijoiden kirjoituksia. Husso (toim.) Ruumis töihin ! Käsite ja käytäntö. 1997. Laineen (2000) mukaan myös oppilaat tiedostavat vallan olemassaolon. Translated by Colin Smith. Nuutisen (2003) mukaan valta on olemassa opetustilanteessa kerroksittain. Tampere: Tampere University Press. Situaatioon tulevat mukaan myös aikaisemmat kokemukset, jotka vaikuttavat uuden taidon opetteluun. Opettajan käsityksiä vallasta ja valtakumppaneista. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti sain tietoa omasta opettamisestani ja välineitä omaan ammatilliseen kehittymiseen. Perinteisesti fenomenologinen metodi tarkoittaa sitä, että pyritään kuvaamaan ilmiötä, tässä tapauksessa ruumiillisia kokemuksia, sellaisena kuin ne ovat. Casey 1987).Jos liike on aivan uusi, yksilö joutuu objektivoimaan kehonsa ja tarkkailemaan esimerkiksi plien-linjausta tai Mattox-käsien asentoja. Merleau-Ponty, M. Outinen (toim.) Kulttuurit, erilaisuus ja kohtaamiset Kasvatustieteen päivien 2003 julkaisu, osa 2/5. Jaana Välimäki, Litl Liikunnan ja terveystiedon lehtori Kauhavan yläkoulu ja lukio Sähköposti: jaanava@netikka.fi LÄHTEET: Casey, E. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos, 98-110. Mikäli kyseessä on tuttu taito, vanha kokemushorisontti avautuu ja keho osaa. Opettajalla on ensisijaisesti osaamisen valta. A phenomenological study. Parviainen, J. Evanston: Northwestern University Press. Tutkimusaineistoni oli kirjallisessa muodossa, jonka analysointiin käytin teoriaohjaavaa sisällön analyysiä. Laine, K. 2000. 2003. Jyväskylä Kopijyvä. Teoksessa E. R. Ruumis liikkuu Liikkuuko henki. Tampereen yliopisto. Tiivistin nämä merkitykset, ja keskeisiksi tulkinnoiksi nousivat seuraavat: Tanssi oli oppilaille muun koulutyön vastapainoa Tanssi tuotti iloa Tanssimalla oli mahdollisuus parantaa kuntoaan ja taitojaan Tanssi oli ilmaisullista ja vapauttavaa Tanssi oli joillekin väline saavuttaa jokin muu tavoite Omalla kohdallani uutta ymmärrystä syntyi myös ihmiskäsitykseni uudelleen määrittelyssä. Päädyinkin käyttämään fenomenologista metodia tavalla, jossa pyrin kuvamaan päiväkirjoissa olleita kokemuksia rehellisesti. Taidon filosofia Filosofin taito. Tämän lisäksi otin avukseni hermeneutiikan, jonka avulla tavoittelin kokemusten ymmärtämistä. Teoksessa R. Vähitellen uudesta liikkestä tulee erottamaton osa elävää kehoa. Mietola ja H. ja ulkoista olemusta. The visible and invisible, followed by working notes. Remembering. London: Routledge. Tranlated by A. Negatiivisimmaksi tytöt kokivat huonon ryhmähengen erityisesti keväällä 2004. 1987/1968. Taito, kehomuisti ja kehollinen tieto Miten nykytanssijan kehollista tietoa ja taitoa voi käsitteellistää . Kokija on aina yksilö, joka havainnoi ja kehittää osaamistaan omasta situaatiostaan. Kaskisaari & M. Jokinen, M. Lingis. Oppilaiden ja opettajan välillä on kuitenkin kouluinstituution tuoma valtasuhde. 2002/1962. Jo itse kirjallinen muoto tekee kokemuksesta pelkistetyn, eikä kaikkia kokemuksia pysty sanallistamaan. Oppilaat määrittelivät myös itse, mitä tanssi ja tanssiminen heille merkitsi. Fenomenologinen tutkimus liikunnan projekteista. Helsinki: Yliopistopaino, 133-1 50. Koulukuvia. Saatavissa www-muotoisena <URL: www.helsinki.fi/kt1/julkaisut/ktp2003/osa2.pdf>. Ruumiillisen kokemuksen näkökulmasta näen tanssikokemukset samankaltaisina riippumatta siitä, onko tanssimuoto baletti, kansantanssi, afrikkalainen tanssi, jazztanssi tai hip hop. Sosiaalipolitiikan ruumis. Kyseessä on silloin taidon alkuharjoitteluun liittyvä dualistinen vaihe, jossa oma ruumis objektivoidaan katseen tai liikkeen teknisten yksityiskohtien ajattelemisen kohteeksi (Klemola 2004). Itse kirjasin tuntisuunnitelmat ja omat kokemukseni työpäiväkirjaani. Phenomenology of perception. Opettajalla on myös velvollisuus seurata poissaoloja ja antaa arvosana, joka useimmiten on numeerisessa muodossa
Korkeakouluopiskelijalle opintorahaa maksetaan 259,01 €/kk ja muussa oppilaitoksessa opiskelevalle 213,60 €/kk. 16 Opiskelijan liikunta on resurssikysymys ouduin sattumalta kuulemaan kahden opiskelijanuorukaisen sananvaihtoa uimahallin pukuhuoneessa aamu-uinnin jälkeen: "Tekipäs hyvää käydä uimassa pitkästä aikaa nyt tuntuu hienolta vaikka siihen menikin yksi ruoka!" "Ei kannata opiskelijan urheilla kun liikkuu vähemmän niin ei tule niin helposti nälkä" "Jos meinais tosissaan urheilla ja treenata ni pitäs olla kroisoksen tulot et sais tarpeeks ruokaa et jaksais" Opiskelijan työ on opiskelua, jota vastaan opiskelija saa valtion rahoittamaa opintoetuutta. Tukien lisäksi opiskelijan on toki mahdollista hakea pankista valtion takaamaa opintolainaa. He haluavat välttää velaksi syömistä pätkätyötulevaisuuteen varautuessaan. Uusi tutkimustieto antaakin huolestuttavasti viitteitä nuorten miesten fyysisen kunnon rapautumisesta ja liikunnan puutteesta. Opiskelijat eivät ole halukkaita ottamaan opintolainaa. Suomen puolustusvoimat maksaa varusmiehille päivärahaa, joka on alimmillaan 3,60 € ja enimmillään 8,25 € päivässä sekä kustantaa heille lomamatkoista aiheutuneita kuluja sekä asumisen, vaatetuksen ja ruoan palvelukseen kuuluvina etuina. LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 Uimahallissa käyty kahden opiskelijapojan välinen keskustelu kuvaa kokopäiväisen opiskelijan tukalaa tilannetta. Opiskelijalle liikunta on resurssikysymys. Opiskelija tarvitsee vähintäänkin kohtalaista luovuutta, jotta saa päivittäiset menonsa katetuksi. Asumisen omavastuuksi jää tällöin 50,40 €. liikunnallista Joulua kaikille! KARI L. Asumislisä voi olla enintään 201,60 €/kk. Opiskelumahdollisuuksia vahvasti määrittäväksi tekijäksi näyttääkin muodostuvan vanhempien varallisuus ja mahdollisuus tehdä työtä opintojen ohella. Jouluna kansalaiset hiljentyvät ja palautuvat syksyn uurastuksesta. liikunta niin tarpeellista kuin se onkin hyvän kunnon ja työkyvyn ylläpitäjänä uhkaa jäädä toisarvoiseen asemaan. Opiskelijoillekin joulunalusajat ovat aivan konkreettisesti kullanarvoisia. Kaupan ja palvelujen alalle opiskelijat ovat ihanteellinen työvoimareservi ja opiskelijoille tilaisuus paikata opintobudjetin alijäämää. Niukat resurssit panevat opiskelijan tosin myös vähentämään julkisten kulkuneuvojen käyttöä ja lisäämään työmatkaliikuntaa. KESKINEN Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: kari.keskinen@ltes.fi ... Työttömyyskorvauksen 23,50 € peruspäiväraha tarkoittaa 517 € kuukausituloa. Toivottavasti ainakin osa kertyneestä varallisuudesta kohdistuisi liikkumiseen ja parempaan ravitsemukseen. Vapaaajan liikuntaa sen sijaan saatetaan jopa välttää, jotta talous pysyisi aisoissa. Korkeakouluopiskelijan tulot ovat siis 208,61 €/kk tai 6,95 € päivässä viikonloput mukaan lukien. Opiskelijajärjestöjen esitys 15 % korotukseksi opintorahaan kuulostaakin tässä vertailussa surkuhupaisalta korkeakouluopiskelijalle esityksen hyväksyminen tarkoittaisi 8 € päivärahaa
TUTKIMUSARTIKKELIT 2006OSA 1 www.lts.fi Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon kannustin vai lannistaja ........................................ 18 Timo Jaakkola, Markus Soini, Jarmo Liukkonen "Kun oppilasta potuttaa, kuuntelen" Sosioemotionaalisten taitojen käyttö liikunnan opetusharjoittelussa ......................................................... 40 Kirsi Kauko, Ulla Klemola Liikunnan aineenopettajakoulutuksen opiskelijavalinta: testiosioiden yhteys valintakoemenestykseen ............ 52 Sami Yli-Piipari, Timo Jaakkola Voidaanko liikunnalla auttaa naisia tupakoinnin lopettamisessa. 63 Ari Karimäki Suomalaisen jalkapalloilun kaudet ja urheilukulttuurin muutos .............. 69 Hannu Itkonen, Arto Nevala Huippu-urheilijoiden loikkaukset TUL:sta SVUL:oon 1919-1939 .............. Keskinen Urho Kujala Mirja Hirvensalo Heimo Nupponen Seppo Penttinen Risto Rinne Harri Suominen Tutkimusartikkelit 2006 on julkaistu myös pdf-tiedostoina osoitteessa www.lts.fi. 76 Antti Syrjäläinen Vuoden 2007 käsikirjoitukset toimitukseen 2.5.2007 mennessä .............. 86 Tutkimusartikkeliliitteen toimitusryhmä: Katriina Kukkonen-Harjula päätoimittaja Leena Nieminen toimituspäällikkö Hannu Itkonen Kari L. 47 Teppo Kalaja 12-16-vuotiaiden kilpatanssijoiden viihtyminen yhden harjoituskauden aikana ................................................................................. Katsaus .......................................................................................................... 57 Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen Vuoropuhelu paikallisen liikuntakulttuurin vahvistajana .......................... 26 Ulla Klemola, Pilvikki Heikinaro-Johansso Liikunnanopetuksen yksilöllistäminen esiopetuksen heterogeenisessa ryhmässä ......................................................................... 33 Terhi Huovinen, Pilvikki Heikinaro-Johansson Oppilaiden sosioemotionaalisen kasvun tukeminen Liikunnanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia ....................................... 86 Kirjoitusohjeet 2007 ....................................................................................
.. Lisäksi tutkimuksiin osallistuneiden oppilaiden määrä ja sukupuolijakauma oli erilainen. Kaikki tässä artikkelissa käsitellyt aineistot ovat kerätty vuoden 1994 opetussuunnitelman ja vuoden 1999 Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteiden voimassa oloaikana. Liikunta & Tiede 43(6), 18-25. Tässä artikkelissa raportoitujen tutkimusten tulokset kannustavat harkitsemaan liikuntanumeron kriteerien kehittämistä siten, että ne painottavat normatiivisen vertailun ohella itsevertailua, yrittämistä ja oppimista. The results of this study reveal that we should consider developing the criteria of PE grade on learning, effort, and self-referenced values besides of normative comparison. Toiseksi, eri aineistoissa mitattiin osittain erilaisia motivaatiotekijöitä. Liikuntanumeron yhteys yläasteikäisten oppilaiden liikuntamotivaatioon. Koululiikunta pyrkii oppilaan liikunta tarpeen tyydyttymiseen, liikunnasta saatavaan iloon ja elämyksiin sekä mahdollisuuteen kehittää itsetuntemusta ja vahvistaa omanarvontuntoa. Key words: Physica! education, PE grade, task orientation, enjoyment 18 LIIKUNTA & TIEDE 43, 6/2006 , TVTKIMUSAATIKKELI • Uikuntanumero ja motivaatio JOHDANTO Liikuntanumeron antaminen ja sen kriteerit koululiikunnassa herättävät julkisuudessa keskustelua. Samassa dokumentissa. Osa liikuntanumeron kritisoijista on perustelut näkökulmiaan sillä, ettei numero motivoi alhaiset liikuntataidot omaavia oppilaita liikunta-aktiivisuuteen. Artikkeli koostuu kolmesta eri aineistosta, jotka ovat kerätty yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden liikuntatunneilla vuosina 1999, 2000 ja 2003. The aim of the study was to analyse the associations between physical education grade and exercise motivation in Finnish physical education. Hakusanat: koululiikunta, liikuntanumero, tehtäväorientaatio, viihtyminen ABSTRACT Jaakkola T., Soini M., Liukkonen J. Liikunta & Tiede 43(6), 18-25. Tietoomme on tullut ainoastaan kaksi tutkimusta, joissa on selvitetty liikuntanumeron ja motivaatiotekijöiden yhteyksiä (Huisman 2003; Penttinen 2003) . On myös esitetty väitteitä siitä, että liikuntanumerot annettaisiin liikaa oppilaiden fyysisten taitojen ja edellytysten mukaan. 2006 The association between PE grade and motivation within ninth grade students in Finnish physical education. Oppilasarviointi koululiikunnassa edellisen opetussuunnitelman mukaan Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (1994) mukaan koululiikunnan tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria liikunnan avulla. The analyses of this article comprises of three separate data collected in 1999, 2000 and 2003. LIIKUNTANUMERON YHTEYS YLAASTEIKAISTEN OPPILAIDEN LIIKUNTAMOTIVAATIOON TIMO JAAKKOLA, MARKUS SOINI, JARMO LIUKKONEN Yhteyshenkilö: Jaakkola Timo, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos, PL 35, 40351 Jyväskylä Puh: 014-2602139, 050-5882219, sähköposti: timo.jaakkola@sport.jyu.fi TIIVISTELMÄ Jaakkola T., Soini M., Liukkonen J. Analysed motivational variables included perceived competence, enjoyment, intrinsic motivation, and amotivation. 2006. Kolmea eri aineistoa analysoitiin ensinnäkin sen takia, että halusimme selvittää liikuntanumeron ja motivaatiotekijöiden yhteyksien samankaltaisuuksia eri aineistoissa. Liikuntanumeron nykyisten kriteerien puolustajat ovat puolestaan vedonneet siihen, että arvosana on tärkeää antaa normatiivisesti, jotta oppilaat saisivat realistisen kuvan omasta fyysisestä pätevyydestään. Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteiden (1999) mukaan liikunnan päättöarvioinnin lähtökohtana ovat liikuntakasvatuksen tavoitteet: kasvatus liikuntaan ja kasvatus liikunnan avulla (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Tässä artikkelissa raportoimme kolmen vuosina 1999, 2000 ja 2003 kerätyn aineiston tuloksia, joista olemme jo aiemmin kirjoittaneet artikkeleita motivaatiotekijöiden ja fyysisen aktiivisuuden välisten yhteyksien osalta. Tässä artikkelissa liikuntanumero on päämuuttuja, ja tarkastelemme oppilaiden motivaatiotekijöitä suhteessa liikunnasta annettuun arvosanaan. Motivaatiotekijöistä analysoitiin oppilaiden koettua pätevyyttä, viihtymistä, sisäistä motivaatiota ja amotivaatiota. Lisäksi tehtäväorientaatio oli yhteydessä oppilaiden positiivisiin motivaatiotekijöihin sekä alhaisen että korkean liikuntanumeron saaneilla oppilailla. Subsequently, task oriented students had greater motivational patterns despite of their PE grade. .. Tämän lisäksi liikuntanumeron antamista on perusteltu sillä, että näin liikunnan arvostus kouluaineena säilyisi arvosanan antamisen kautta muitten aineitten rinnalla. Opetussuunnitelman mukaan liikuntakäsite tulisi nähdä laaja-alaisesti, jolloin koululiikunta tukee liikkumista paitsi liikuntalajeissa myös koulun ulkopuolisissa toiminnoissa, kuten vapaa-ajan askareissa, luonnossa ja liikenteessä. Parempia numeroita saaneet oppilaat viihtyivät myös liikuntatunneilla paremmin verrattuina heikommat numerot saaneisiin oppilaisiin. Additionally, the students who had got better PE grades enjoyed more in physical education compared with the students with lower grades. Tulokset osoittivat, että liikuntanumero ja oppilaiden koettu fyysinen pätevyys korreloivat voimakkaasti, mikä heijastaa sitä, että fyysiset taidot ja kunto-ominaisuudet ovat merkittäviä kriteerejä liikuntanumeron antamiselle. Tämän vuoksi halusimme tarkastella liikuntanumeron yhteyttä oppilaiden liikuntamotivaatiotekij öihin. The results revealed that perceived competence and PE grade were strongly associated showing that the main criteria of giving PE grade are physical skills and abilities. Näistä pitkään jatkuneista keskusteluista huolimatta liikunnan arviointia ja sen vaikutuksia oppilaiden liikuntamotivaatioon on tutkittu niukasti. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida liikuntanumeron yhteyttä yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden liikuntamotivaatioon koulun liikuntatunneilla
• Oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikä ryhmäänsä verrattuna ja on säilyttänyt tasonsa edellisistä vuosista. 2004). Arviointikriteeristön tavoitteena on täten parantaa oppilaan hyvinvointia, jolloin liikunnallisten perusteiden ohella mukana ovat myös sosiaaliset ja eettiset näkökulmat (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Tällainen orientaatio perustuu itsearviointiin. Tutkimustuloksia arvioinnista Koululiikuntanumeron ja koululiikunnan kokemisen on havaittu olevan selkeästi yhteydessä keskenään (Huisman 2003; Penttinen 2003). Tehtäväorientaatiossa korostuvat Taulukko 1. Edelleen asiakirjassa todetaan, että päättöarvioinnin on perustuttava perusopetuksen tavoitteisiin. LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , TUTKIMUSARTIKKELJ , Liikuntanumero ja motivaatio 19. Kyseisessä aineistossa 80 % arvosanoista oli hyviä, kiitettäviä tai erinomaisia. Mallin mukaan pätevyyttä voidaan kokea joko tehtävätai minäsuuntautuneesti. • Oppilas on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä. • Oppilas suhtautuu periaatteessa myönteisesti liikuntaan terveyden edistäjänä. Koulun huono liikuntanumero oli myös yhteydessä muita alhaisempaan liikuntaharrastuneisuuteen siviilissä (Malmberg ym. Tämän arvioinnin on oltava kansallisesti vertailukelpoista ja siinä oppilaita on kohdeltava tasa-arvoisesti. todetaan, että arvioinnin tarkoituksena on kannustaa oppilaita monin tavoin tavoitteiden saavuttamiseen. Tyttöjen ja poikien arviointikriteerien on myös havaittu eroavan toisistaan. Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteiden (1999) mukaan oppilaan arvioinnilla perusopetuksessa on kaksi erilaista tehtävää. Liikuntaan suhtautuminen yläasteikäisillä oli negatiivisinta niillä oppilailla, joiden liikuntanumero oli kahdeksan tai vähemmän (Penttinen 2003). Oppilaan kannalta numeroarviointi on eri arviointimenetelmistä konkreettisin työkalu heijastaa omaa osaamistaan ja pätevyyttään. Tieto • Oppilas on selvillä opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista, harjoittelun yleisimmistä periaatteista ja turvallisuusnäkökohdista. Lisäksi on huomioitava, että todistuksissa oppilaan suorituksia voidaan arvioida joko sanallisena arviona ja numeroarvosteluna. Tytöille korkean liikuntanumeron antaneet opettajat arvostivat poikien opettajia enemmän yhteistyötaitoja ja sitoutuneisuutta opetukseen, kun taas poikien opettajat arvostivat enemmän kuntotestistön ja liikehallintatestien mukaista osaamista (Huisman 2003). Arvosanalla neljä merkitään hylättyjä tietoja ja taitoja (Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet 1999). Arvioinnin muotoja voi olla (Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet 1999) useita, kuten todistukset, vapaamuotoiset tiedotteet, suullinen arviointi sekä huoltajan, oppilaan ja opettajan yhteiset arviointikeskustelut ja ryhmätapaamiset. Tehtäväorientoitunut henkilö kokee pätevyyttä ja onnistumisia silloin, kun on kehittynyt omissa taidoissaan, on yrittänyt kovasti tai oppinut uusia asioita (Nicholls 1989; Duda 2001; Roberts 2001) . Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8, hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. • Oppilas tietää keskeiset liikenneturvallisuuteen liittyvät periaatteet. • Oppilas kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa. Huismanin (2003) tutkimuksessa yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen liikuntanumeron keskiarvo oli 8.3, kun se pojilla oli 8.2. Mitä alhaisempi oli liikuntanumero, sitä alhaisempi oli koettu fyysinen pätevyys (Penttinen 2003) sekä minäkäsitys (Huisman 2003). Toinen oppilaan arvioinnin tehtävä Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteiden (1999) mukaan on päättöarviointi, jonka perusteella oppilaat valikoituvat jatko-opintoihin. Liikunnan arvosanan hyvä (8) päättöarvioinnin kriteerit (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999, 119-120). Tämän vuoksi keskitymme tässä artikkelissa ainoastaan liikuntanumeron tutkimiseen arviointivälineenä. • Oppilas tietää keskeiset fyysisen toimintakyvyn, kunnon ja liikehallinnan osa-alueet, motoriset perustaidot sekä niiden ylläpidon ja arvioinnin keinot. Jotta peruskoulun päättötodistuksen kriteerit olisivat kansallisesti vertailukelpoisia, on opetushallitus määritellyt perusopetuksen tavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit niille tietoja taitotasoille, jotka oppilaan tulee hallita saavuttaakseen arvosanan 8 (taulukko 1). Reserviläisille tehdyllä tutkimuksella havaittiin yhteys päästötodistuksen viimeisen liikuntanumeron ja fyysisen kunnon välillä. Reserviläisistä, joiden kouluaikainen liikuntanumero oli kahdeksan tai alle, yli 80 °!o:lla oli maksimaalinen hapenottokyky korkeintaan välttävä. Kun keräsimme tämän artikkelin kolme aineistoa, perusopetuksessa vallitsi monipuolinen arviointijärjestelmä, jonka yksi osa oli numeroarviointi. Tavoiteorientaatio Tavoiteorientaatioteorian mukaan koetun pätevyyden kokeminen on liikuntamotivaation perusta (Nicholls 1989). • Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon. Perusopetuslain asetuksen 852/1998 mukaan oppilaat tulee arvioida numeerisesti asteikolla 4-10. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortille toteutetussa tutkimuksessa koulun liikuntanumero 14 vuoden iässä oli yhteydessä fyysiseen inaktiivisuuteen 31 vuoden iässä (Tammelin 2003). Ensimmäistä kutsutaan arvioinniksi opintojen aikana. Innostumisen kokemukset liikuntatunnilla olivat puolestaan sitä suuremmat, mitä korkeampi oli oppilaiden liikuntanumero. • Oppilas suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla. • Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan. Arvioinnin tulisi perustua oppilaan omaan oppimisja kasvamisprosessiin ja niihin tavoitteisiin sekä lähtökohtiin, jotka ovat opetusta ja opintoja suunniteltaessa johdettu opetussuunnitelmasta. Tahto ja tunne • Oppilas osoittaa harrastamansa lajin lisäksi kiinnostusta myös muihin lajeihin. Osaaminen ja toiminta • Oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot ja koulussa opetettujen lajitaitojen ydinkohdat. • Oppilas ymmärtää keskeiset liikunnan ja terveyden väliset yhteydet sekä kuntoja terveysliikunnan periaatteet
Data 2. Ulkoisesti motivoitunut henkilö osallistuu toimintaan palkkioitten, pakotteiden tai rangaistusten pelon takia. Pätevyyden kokemusten kontekstuaalisuus tarkoittaa sitä, että oppilas voi kokea itsensä päteväksi esimerkiksi fyysisesti, mutta ei vaikkapa akateemisesti (Fox 1997). Yleisen minäkäsityksen alla on useita alapätevyysalueita, kuten fyysinen, akateeminen, sosiaalinen ja emotionaalinen pätevyys. 1995), koettua pätevyyttä viisi-osioisella liikuntapätevyys -aladimensiolla (alfa=0.92) koetun fyysisen pätevyyden mittarista (Physical Self-Perception Profile; Fox 1990), viihtymistä sisäisen motivaatiomittarin (Intrinsic Motivation Inventory; Me Auley, Duncan & Tammen 1989) viihtymisen kuusiosioisella aladimensiolla (alfa=0.86) sekä tavoiteorientaatiota 12-osioisella tavoiteorientaatiomittarilla (tehtäväsuuntautuneisuus alfa=0.89; minäsuuntautuneisuus alfa=0.93)(Roberts, Treasure & Balaque 1998). (Vallerand 1997; Deci & Ryan 1985;1991). lisäksi omat henkilökohtaiset tavoitteet, yhteistyö sekä toimintaan osallistujien tasa-arvoinen rooli. Kolmas aineisto kerättiin vuoden 2003 syksyllä. Hän ei koe minkäänlaisia ulkoisia tai sisäisiä "pakotteita" osallistumiselleen. Viihtyminen käsitteenä on monitahoinen ja sitä voidaan määritellä monesta lähestymistavasta. Luotettavuutta tarkastelemme Cronbachin alfa -kertoimilla. Koettu pätevyys tarkoittaa kokemusta omista kyvyistään, jonka yksilö omaa toimiessaan vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa (Harter 1978). Toisen, vuonna 1999 kerätyn aineiston koehenkilöinä oli 768 keskisuomalaista yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joista 386 oli poikia ja 382 tyttöjä. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimuksessa käytettiin kolmea aineistoa. Tyttöjä heistä oli 2594 ja poikia 1803. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tytöt ovat enemmän tehtäväsuuntautuneita kuin pojat Qaakkola 2002; White & Duda 1994). Lisäksi opetussuunnitelman arviointikriteerien käyttöohjeet heijastavat sekä itsevertailua että normatiivista vertailua ("Arvioinnissa painottuvat eniten osaaminen ja toiminta, joita opettaja arvioi havainnoimalla, mittauksin ja ottamalla huomioon oppilaan tekemän itsearvioinnin"; Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Tytöt kertoivat liikuntaan osallistumisen motiiveiksi terveellisyyden, painonhallinnan, yhdessäolon, ilon ja virkistyksen kun pojille tärkeitä merkityksiä olivat kilpailu, tavoitteellisuus ja lihasten kasvattaminen. Oppilaiden koettua pätevyyttä analysoitiin liikuntapätevyys -aladimensiolla Physical Self-Perception Profile kyselystä (Fox 1990) (alfa=0.90), viihtymistä Intrinsic Motivation lnventory -kyselyn viihtymisen aladimensiolla (alfa=0.88) (McAuley, Duncan & Tammen 1989) ja tavoiteorientaatiota Perception of Success Questionnaire -kyselyllä (Roberts, Treasure & Balaque 1998) tehtäväsuuntautuneisuus alfa=0.87; minäsuuntautuneisuus alfa=0.93). Minäorientoitunut henkilö puolestaan kokee pätevyyttä silloin, kun hän on tehnyt paremman tuloksen kuin toiset, tai kun hän on menestynyt hyvin suhteessa tiettyyn normitaulukkoon. Määritelmästä riippumatta viihtyminen liitetään positiivisiin tunnereaktioihin, jotka syntyvät henkilökohtaisten tai sosiaalisten tapahtumien seurauksena (Kimiecik & Harris 1996; Wankel & Sefton 1989). Sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja amotivaatio. Amotivaatiolla tarkoitetaan motivaation täydellistä puuttumista. Tämä orientaatio perustuu normatiiviseen vertailuun. Tärkeää onkin huomata, että minäsuuntautuneisuus ei ole motivaatiota heikentävä tekijä, jos henkilö samanaikaisesti omaa vähintään yhtä paljon tehtäväsuuntautuneisuutta (Duda & Whitehead 1998;Jaakkola 2002). Poikien liikunnan kokonaismäärä sekä järjestetyn liikunnan määrä olivat myös suurempia kuin tyttöjen vastaavat. Oppilaiden kokemaa viihtymistä mitattiin neliosioisella Enjoyment in Sport -mittarilla (Scanian ym. Tutkimus on osoittanut, että tehtäväja minäsuuntautuneisuus eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä, vaan meissä kaikissa on piirteitä molemmista tavoiteperspektiiveistä (Duda & Whitehead 1998;Jaakkola 2002). 1993) (alfa=0.94 tytöt, alfa=0.91 pojat).. Kosken ja Tähtisen tutkimuksessa (2005) havaittiin, että liikunnan merkitykset omaksutaan jo hyvin pitkälti ennen kouluikää, eivätkä ne sen jälkeen merkittävästi muutu. Viihtyminen. Havainnointi ja mittaukset edustavat normatiivista vertailua, koska opettaja havainnoidessaan ja arvioidessaan mittausten tuloksia käytännössä heijastaa oppilaan suoriutumista suhteessa toisiin. Pojille kielteisimpiä seikkoja olivat epämiellyttävät tunteet, kuten loukkaantuminen, tappelut tai hikoileminen. Pätevyyden ja onnistumisten kokeminen ei näin ollen ole riippuvainen henkilön kyvyistä ja taidoista. Nupposen ja Telaman (1998) aineistossa tutkittiin kuudennen ja kahdeksannen luokan oppilaita. Esimerkiksi kriteeri "oppilas on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna ja on säilyttänyt tasonsa edellisistä vuosista" edustaa minäsuuntautunutta tapaa arvioida oppilasta kun taas kriteeri "oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon" heijastaa tehtäväsuuntautuneita arvioinnin arvoja (Perusopetuksen päättöarvioinnin perusteet 1999). Ensimmäisen vuonna 2000 kerätyn datan koehenkilöinä oli 437 keskisuomalaista yhdeksäsluokkalaista oppilasta, joista 227 oli poikia ja 210 tyttöjä. Nupposen ja Telaman (1998) tutkimuksessa havaittiin, että kolme neljäsosaa oppilaista piti koululiikuntaa miellyttävänä. Tehtävä-/ kilpailusuuntautuneisuuden seuraukset käsitteiden määrittelyä Koettu pätevyys. Data 3. Osallistujina olivat 4397 yhdeksäsluokkalaista oppilasta ympäri Suomea. Itsearviointi puolestaan paremmin kuvastaa itsevertailua, koska tällöin oppilas vertaa toimintaansa aikaisempiin omiin suorituksiin ja tekemiseen. Pätevyyden kokemusta pidetään yleisesti hierarkkisena kontekstisidonnaisena rakenteena. Huismanin (2003) tutkimuksessa molemmat sukupuolet pitivät koululiikunnan myönteisinä asioina toiminnallisuutta ja sosiaalisuutta. Poikien on taas todettu olevan tyttöjä enemmän minäsuuntautuneita Qaakkola 2002; White & Duda 1994; Walling & Duda 1995). Koska tavoiteorientaatioteoria edustaa nykyaikaisinta motivaatiotutkimusta ja koska peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden arviointisuosituksissa on sekä tehtäväettä minäsuuntautuneita kriteerejä, halusimme tarkastella liikuntanumeron ja oppilaiden motivaatiotekijöiden yhteyksiä tavoiteorientaatioteoriasta käsin. Tehtäväja minäsuuntautuneisuus voidaan nähdä myös peruskoulun opetussuunnitelman arviointikriteereissä. Niiden mittareista osa oli samoja, osa erilaisia. Tällöin pätevyyden ja onnistumisten kokeminen rajoittuvat, koska ne riippuvat myös muista viiteryhmän jäsenistä (Nicholls 1989; Duda 2001; Roberts 2001). Toisaalta pitää ottaa huomioon, että myös itsearviointi, kuten muutkin arviointimenetelmät saattavat perustua normatiivisiin kriteereihin. Oppilaiden sisäistä (alfa=0.90) , ulkoista (alfa=0.75) ja amotivaatiota (alfa=0.81) mitattiin 28-osioisella liikuntamotivaatiomittarilla (Sport Motivation Scale; Pelletier ym. Data 1. Nupposen ja Telaman (1998) tutkimustulokset tukivat Kosken ja Tähtisen vastaavia siinä, että poikien liikuntaan osallistumismotiivit olivat kilpailullisia, kun ne puolestaan tyttöjen ryhmässä 20 LIIKUNTA & TIEDE 43 , 6/2006 , TIJTKIMUSARTIKKEU , Uikuntanumem ja motivaatio olivat sosiaalisia ja terveyteen liittyviä. Sisäisesti motivoitunut henkilö osallistuu toimintaan puhtaasta ilosta. Huismanin tutkimuksessa (2003) yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen mielestä kielteisimpinä asioina koululiikunnassa ovat kilpailu, testaaminen ja epäonnistumisen tunne. Koski ja Tähtinen tutkivat (2005) liikunnan merkityksiä tytöille ja pojille. Viihtymistä voidaan tarkastella tunteena tai kokemuksena, mutta myös tilana, joka muodostuu jonkin tapahtuman seurauksena (Kimiecik & Harris 1996)