Liikunta-alan koulutus liikunta-opistoissa, ammattikorkeakQuluissa ja yliopistoissa elää muutosten aikaa. Montako yliopistoa ja ammattikorkeakoulua tällä alalla Suomessa tarvitaan. Keskinen Vastaava toimittaja: Leena Nieminen Toimituskunta: Sirkka Aunola Pilvikki Heikinaro-Johansson Alexander Holthoer Kirsi Hämäläinen Pasi Koski Lauri Laakso Raija Laukkanen Markku Ojanen Susanna Rahkamo Eila Ruuskanen-Himma Kuvat, Acteco Aaltooen 1 Ulkoasu: Jonna JunttilaNKP. POLTTOPISTEESSATUTKIMUS JA KOULUTUS KATRIINA KUKKONEN-HARJULA T ässä numerossa julkaistaan tutkimusartikkeleita nyt kuudetta kertaa. Näille molemmille ryhmille kiitos työstä, joka kuuluu tutkijakoulutukseen, mutta josta saa vähemmän materiaalista kunniaa. Bolognan prosessi työllistää yliopistoja. vuosikerta ISSN 0358-7010. Tässä numerossa ilmestyy ensi kertaa myös lehden uusi vakiopalsta POLTTOPISTEESSÄ, jolla Liikuntatieteellinen Seura osallistuu liikuntaja liikuntatiedepoliittiseen keskusteluun liikuntakulttuurin ja -tieteen ajankohtaisista aiheista. Nämä kysymykset nostaa polttopisteeseen Liikuntatieteellisen Seuran pääsihteeri Kari Keskinen. katriina.kukkonen-harjula@uta.fi Liikunta &Tiede 6/2005 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Stadion, eteläkaarre 00250 Helsinki puh: (09) 4542 720 fax: (09) 4542 7222 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Katriina Kukkonen-Harjula (vas Kari L. Myös toisen asteen liikunnan alan koulutus on uudistunut, ja se on hyvin monimuotoista. Tutkimusartikkeleiden toimittamisesta vastaa oma toimitusryhmänsä, joka on nimennyt käsikirjoituksille arvioijat, pitänyt yhteyttä heihin ja kirjoittajiin sekä lukenut käsikirjoitukset useaan kertaan arviointiprosessin eri vaiheissa. Jul2 LIIKUNTA & TIEDE 42 • 612005 kisuudessa käyty keskustelu yliopistojen yhdistämisestä ei ole erikseen maininnut liikuntatieteitä ja siihen lähialueena kuuluvia terveystieteitä. Nykytilanne ja lähitulevaisuuden haasteiden tarkastelu on toinen tämän numeron teema. Vuodesta 2000 alkaen on julkaistu yhteensä 55 artikkelia, jotka ovat käyneet läpi asiantuntijaeli vertaisarviointiprosessin. Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehtr Paino: Vammalan Kirjapaino Oy Tilaukset: puh: (09) 4542 720 fax: (09) 4542 7222 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 32 euroa Vuositilaus: 36 euroa 42. Lunta vielä Etelä-Suomeen odotellessa toivotan rentouttavaa jouluaikaa ja puhtia uuden vuoden toimintoihin. Liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen ja sen rahoitukseen ottaa puolestaan kantaa Opetusministeriön ylijohtaja Sakari Karjalainen puheenvuorossaan lokakuisilta liikuntalääketieteen päiviltä. Tänä vuonna hyväksyttiin seitsemän käsikirjoitusta, jotka käsittelevät liikuntakasvatusta, liikuntalääketiedettä, liikuntahistoriaa sekä liikunnan sosiaalitieteitä. Artikkelit ilmestyvät myös sähköisesti lehden internetsivuilla ( www.lts.fi, > Liikunta & Tiede, > tutkimusartikkelit)
f ! 1 ! 2 Pääkirjoitus Katriina Kukkonen-Harjula 4 Koululiikuntaa vain osan vuotta. Keskinen 12 Bolognan prosessi yhtenäistää korkeakoulututkintoja Eurooppalaisten yliopistoja korkeakoulututkintojen yhtenäistämiseen tähtäävä prosessi otetaan Suomessa vakavasti. Petri Turunen TUTKITTUA: 79 Liikuntapaikkarakentaminen ja maankäytön suunnittelu TUTKIMUSARTIKKELIT 2005 22 liikunnanopettajaksi opiskelevien kokemuksia kouluharjoitteluviikosta ja koulujen liikunnan opetuksesta Sanna Palomäki, Pilvikki Heikinaro-Johansson, Mirja Hirvensalo 30 Reasons for exercise inventory koulukyselyssä: mittarin reliabiliteettija rakennevaliditeettitarkastelua Kristiina Ojala, Mika Vuori, Raili Välimaa, Jari Villberg, Jorma Tynjälä, Lasse Kannas 39 liikunta-aktiivisuutta koskevien kysymysten stabiliteetti WHO-Koululaistutkimuksessa Mika Vuori, Kristiina Ojala, Jorma Tynjälä, Jari Villberg, Raili Välimaa, Lasse Kannas 47 Lääkäreiden toteuttama liikuntaneuvonta erikoissairaanhoidossa Heli Starck, Harri Selänne, Satu Raiski-Ahola, Timo Ståhl 51 Amatööristä ammattilaiseksi. Alexander Holthoer TAPAHTUNUTTA 75 Panostus lasten liikuntaan on sijoitus huomiseen Antti Uutela 76 Liikuntalääketieteen johtotähtenä terveempi ja onnellisempi elämä Sakari Karjalainen 78 Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus 2005: Liikuntaharjoittelu vähentää merkittävästi ikääntyneiden naisten lonkkamurtumien riskitekijöitä. Matti Kauppinen 18 Ammattitutkintoon avautuu uusia väyliä Liikunnanojauksen perustutkintoa suorittamaan pääsee vuosittain vain noin joka kymmenes hakijoista. Vanhusten liikuntaneuvonta saattaa olla kestävän kehityksen keino, jonka avulla toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa, toteaa gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen. Kävelyn terveysvaikutukset puhuttivat ACSM:n kongressia Katriina Kukkonen-Harjula, Raija Laukkanen 84 Tuija Brax: Rakenteet kuntoon arjen liikunnalle Asuntopolitiikka ja työelämän käytännöt nakertavat perheitten mahdollisuuksia arkiliikuntaan. Eeva Tulisalo 15 Ammattikorkeakoulut: Haasteena tulevan tunnistaminen uudistuvissa rakenteissa Liikuntaja vapaa-aika-ala on kasvussa. Leena Nieminen 85 Liikkeessä -projekti avasi ulko-ovia Eeva Tulisalo POHDITTUA 85 Liikkuminen on jatkuvaa oppimista Kotimaisessa lihavuuskeskustelussa on pidetty ruumis ja mieli liiaksi erillään toisistaan. Leena Kaivola 74 Onko brändi kunnossa. Valmisteilla oleva laki aikuiskoulutuksesta korostaa joustavia koulutusmuotoja. Suuri osa lukioiden ja ammatillista perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaista jää nykyisin ilman säännöllistä koululiikuntaa. Erotuomari osana jalkapallon kulttuurimuutosta Arto Nevala 58 lmpivaarojensa etsijät Tulkinta luontokokemuksen rakentumisesta Mikko Simula 65 Urheilun ja julkisen suomalaisuuskäsityksen suhde 1900-luvun alussa Jouko Kokkonen 72 Käsikirjoitukset toimitukseen 28.4.2006 mennessä 72 Kirjoitusohjeet 2006. 79 Pauli Vuolle jatkaa LTS:n puheenjohtajana 2006 80 Markkinatalouden pelisäännöt huono kumppani eettisesti kestävälle urheilulle Taloudelliset menestysodotukset ovat johtaneet monien urheilun parissa toimivien ihmisten aseman täydelliseen muutokseen. Tiinu Wuolio 11 Polttopisteessä: Liikuntaja terveystieteiden superkorkeakoulu Kari L. Entistä paremmassa taloudellisessa asemassa oleva eläkeläisten joukko luo alalle uutta kysyntää, johon markkinoiden on reagoitava. Pauli Vuolle 83 Montako askelta päivässä. Lauri Laakso, Heimo Nupponen, Lea Saarni, Lasse Pere, Arja Rimpelä 9 Tutkimusta tosi elämää varten Yhä useampi elää vanhaksi
Teksti: Lauri Laakso, Heimo Nupponen, Lea Saarni, Lasse Pere, Arja Rimpelä Koululiikuntaa vain osan vuotta . Koululiikunta osalle ainoaa liikuntaa Koululaisen fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä voi koostua monista eri osatekijöistä: harrastuksista, arkiaktiivisuudesta, liikuntatunneista, koulumatkoista, taukoja välituntiliikunnasta, kerhoja iltapäivätoiminnasta. Fyysisen aktiivisuuden korostaminen, myös liikuntatunneilla, on kuitenkin perusteltua nykytilanteessa, jossa nuorison fyysisen kunnon on osoitettu heikentyneen ainakin tietyillä osa-alueilla ja fyysiseen inaktiivisuuteen kytkeytyvät kansanterveysongelmat, kuten lihavuus ja 2-tyypin diabetes lisääntyvät paitsi aikuisilla myös kouluikäisillä. Eduskunnan vahvistamassa tuntijakopäätöksessä määritellään kunkin oppiaineen minimituntimäärät, mikä liikunnassa samalla tarkoittaa inaktiivisen oppilaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Lukioiden omien arvioiden perusteella liikunta nähtiin oppiaineena, joka soveltuu huonosti luokattomasti toimivaan lukioon (Luokattoman lukion toimivuus 2000). K oulujen liikuntatuntien merkitys oppilaiden fyysiselle aktiivisuudelle on monitahoinen kysymys. Pedagogisesta näkökulmasta liikuntatunneilla on keskeistä taitojen oppiminen ja sitä kautta liikehallinnan kehittyminen. Huolestuttavin tilanne on niiden oppilaiden kohdalla, joiden fyysinen aktiivisuus rajoittuu lähes kokonaan koulun liikuntatunteihin. Tuntijakopäätöksessä ei kuitenkaan määritellä sitä, miten tunnit tulee sijoittaa koulun vuositai jakso-ohjelmaan. Liikuntatunnit eivät kuitenkaan voi olla pelkästään "treenitunteja", joilla ainoana tavoitteena on parantaa fyysistä kuntoa. Liikunnanopetuksen, kuten kaiken muunkin kouluopetuksen, päätehtävä on oppimisen edistäminen asetettujen tavoitteiden suunnassa. Suuri osa lukioiden ja ammatillista perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaista jää nykyisin ilman säännöllistä koululiikuntaa. Ajoittain nousee esiin näkemys siitä, että koulujen liikuntatunneilla voitaisiin myös taata mahdollisuus liikunnan "harrastamiseen", jopa kompensoida oppilaiden vapaa-ajan inaktiivisuutta. Opetussuunnitelmissa selvästi korostetaan liikunnan oppimiseen ja opettamiseen liittyviä tavoitteita sekä kasvatusta liikuntaan ja liikunnan avulla. Terveysnäkökulmasta liikuntatunnit voidaan nähdä sekä välittöminä terveyshyödyn tuottajina (fyysisen kunnon ylläpito, virkistäytyminen) että pitkällä aikavälillä terveysliikunnan tärkeyden ja merkityksen lisääjinä sekä terveysliikuntatottumusten juurruttajina. Viime aikoina on havaittu, että joidenkin oppilaiden fyysinen aktiivisuus rajoittuu lähes kokonaan liikuntatunteihin. Opetushallituksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin eri oppiaineiden sopivuutta luokattomaan työskentelyyn. Suomen koulujärjestelmässä siirryttiin lukiolain muutoksen myötä luokattomaan työn organisointiin vuonna 1994 (Takala 1994, 24). Liikuntatuntien sijoittaminen koulun jaksojärjestelmään on ongelmallista. Monissa oppiaineissa jaksoluku on tarkoituksenmukaista, mutta liikunnanopetuksen periodistaminen aiheuttaa katkoksen fyysiseen aktiivisuuteen ainakin osalla oppilaita ja on terveysnäkökulmasta erittäin huono ratkaisu. lnaktiivisilta oppiLIIKUNTA & TIEDE 42 . Mikäli liikuntatunnit sijoitetaan vain joillekin jaksoille, tulee lukujärjestykseen vastaavasti jaksoja, jolloin liikuntaa ei ole lainkaan. Ihanteellinen koulu olisi sellainen, jossa oppilaiden (ja opettajien) fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen olisi järjestetty erikseen ja liikuntatunnit voitaisiin käyttää ensisijaisesti niille asetettujen oppimistavoitteiden toteuttamiseen. Liikunnan kaltaisen oppiaineen erityisongelmaksi on tämän muutoksen myötä muodostunut luokattomissa kouluissa käyttöön otettu jaksojärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden sijoitella kurssit tietyille jaksoille, joita on yleensä viisi tai kuusi lukuvuoden aikana. Tämä on mahdotonta jo siitä syystä, että käytettävissä oleva aika ei riitä ainakaan kestävyyskunnon parantamiseen. Ammattitaitoinen liikunnanopettaja osaa toki järjestää opetuksensa niin, että tunneilla on riittävästi fyysistä aktiivisuutta samalla kun oppimistavoitteet toteutuvat. Fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä nousee tällöin merkitykselliseksi ja kaikki ne toimenpiteet, joilla aktiivisuutta voidaan lisätä, ovat arvokkaita. 6/2005 5
Harrastetut liikuntamuodot ja -lajit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, ja säännöllisen harrastuksen takaamiseksi oppilaille tulisi opettaa eri vuodenaikoihin sopivia harrastusmuotoja. Koululiikuntakysely osana Nuorten terveystapatutkimusta Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koululaisten fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaharrastuksia vuonna 2005. Fyysistä kuntoa ei voi varastoida, ja siksi oppilaita tulisi ohjata kohti säännöllisesti toistuvaa fyysistä aktiivisuutta. Tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista Nuorten terveystapatutkimusta keväällä 2005. lailta poistuu tällöin se vähäinenkin fyysinen aktiivisuus, jonka koulun liikuntatunnit voivat tarjota. Nämä toteamukset on esitetty ainoastaan Liikunta -oppiaineen kohdalla, eikä niiden tueksi ole olemassa sen paremmin lainsäätäjän kuin opetushallituksenkaan asettamia velvoitteita. Tiedetään kuitenkin, että pakollisen liikunnanopetuksen lisäksi oppilailla on mahdollisuus osallistua valinnaiseen liikunnanopetukseen, sillä Opetussuunnitelmatutkimuksen mukaan peruskoulun vuosiluokilla 7-9 järjestettiin keskimäärin 4.6 ja lukiossa 5.4 liikunnan valinnaiskurssia yhden lukuvuoden aikana (HeikinaroJohansson 2003). Maailman ihmisistä vain hyvin pieni osa elää vastaavissa ilmasto-oloissa. Suomalaiseen luontoon ja siten myös suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluu neljä vuodenaikaa. Joukosta poimittiin ja opettajien fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen olisi järjestetty erikseen ja liikuntatunnit voitaisiin käyttää taitojen ja liikehallinnan kehittämiseen. Näidenkään sijoittumisesta eri jaksoille ei ole tutkittua tietoa. 2001). Lisäksi tarkastellaan koululiikunnan määrän ja vapaa-ajan liikuntaharrastuksen yhteyttä. Uusissa opetussuunnitelmissa on asiaan kiinnitetty huomiota toteamalla, että "opetuksessa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat" (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, 246), "liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet" (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 206) tai että "keskeinen sisältö on liikunnan eri muotojen harjoittaminen erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina" (Muutos ammatillisten perustutkinIhanteellisessa koulussa oppilaiden tojen ... Tiedot kerättiin postikyselynä. Vain yhden vuodenajan liikuntaa. 6 LIIKUNTA & TIEDE 42 . Erityisen vahvasti tämä yhteys ilmastoon näkyy suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Liikunnanopetuksen periodistamiseen liittyy myös opetuksen sisällöllinen ongelma. Terveysja toimintakykyvaikutusten kannalta tärkeintä on liikunnan säännöllisyys. 6/2005 r 1.. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mikäli liikuntatunnit sijoitetaan vain tiettyyn aikaan lukuvuotta. Lomake postitettiin 12-, 14-, 16ja 18-vuotiaille nuorille ja vastausprosentiksi saatiin 66 % (N=6503). Koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin pohjautuvaa tietoa siitä, miten liikunnanopetus on sijoitettu, ei ole kattavasti olemassa. Osana tätä tehtävää kysyttiin koulun liikuntatuntien määrää sekä tunneille osallistumisen intensiteettiä, joita raportoidaan erikseen tässä artikkelissa
Ilmeisesti 18-vuotiaista suuri osa oli abiturientteja, eikä heillä enää ollut koululiikuntaa kysyttynä ajankohtana. Tuntimäärät koulumuodoittain keväällä 2005 Ei heng. Koulussa tapahtuvan liikunnan suhde vapaa-aikana tapahtuvaan liikuntaan antaa tietoa siitä, kompensoivatko oppilaat vähäistä koulussa tapahtuvaa 60 , ~ 50 +----.,-------------; 40 30 20 10 KUVIO 1. Onko liikunta oppitunneilla rasittavaa. Noin kolmasosa 16-vuotiaista lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista jäi ilman yhtäkään liikuntatuntia viikossa edeltävän periodin aikana. Ilman liikuntatunteja oli vastaavana aikana 68 % ammatillisten oppilaitosten 18-vuotiaista. Lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden jako 16ja 18-vuotiaiden ryhmiin paljasti kuitenkin niin suuria eroja, että on syytä tarkastella ryhmiä erikseen. Perusopetuksessa yli puolella oppilaista tuntimäärä oli kaksi tuntia viikossa. Vaihtoehdot olivat: ei yhtään tuntia viikossa, yksi tunti viikossa, kaksi tuntia viikossa, kolme tuntia viikossa, neljä tuntia viikossa, yli neljä tuntia viikossa, en ole koulussa tai en voi osallistua. ja hikoilua Vähän heng. Vaihtoehdot olivat: en hengästy enkä hikoile, hengästyn ja hikoilen vähän, hengästyn ja hikoilen jonkin verran, hengästyn ja hikoilen runsaasti. Heitä oli 79 %. Toiseksi kysyttiin: Mikä seuraavista vaihtoehdoista parhaiten kuvaa Sinun KOULULIIKUNTAASI. Lukion pojista 20 % ja lukion tytöistä 8 % ilmoittaa hengästyvänsä ja hikoilevansa runsaasti liikuntatunneilla. Vanhimmasta ikäryhmästä osa ei ole enää koulussa, joten he jäivät tarkastelun ulkopuolelle. Kun kysyttiin rasittavuutta hengästymisen ja hikoilun perusteella, yli puolet peruskoululaisista ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista ilmoitti, että he hengästyvät ja hikoilevat korkeintaan vähän (kuvio 1). Koululaisilta kysyttiin: Kuinka monta tuntia KOULULIIKUNTAA Sinulla on ollut keskimäärin viikossa viime jakson aikana, tai jos luokallasi ei ole jaksolukua, niin viime kuukauden aikana. 1 erikseen liikuntakysymyksiin vastanneet perusopetukseen osallistuvat (N=3197), lukiolaiset (N=l930) ja ammatillisessa peruskoulutuksessa olevat nuoret (N=1033). Vapaaajan liikunnan rasittavuutta kysyttäessä vaihtoehdot olivat samat kuin koululiikunnan rasittavuuskysymyksessä. 1 4 tuntia tai enemmän/viikko 25.3 17.9 10.2 20.0 15.8 13.6 6.3 Yhteensä 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0 LIIKUNTA & TIEDE 42 • 6/2005 7. 18 v Lukio 16 v Lukio 18 v % % % % % % % Ei liikuntatunteja 0.8 50.9 53.2 34.2 67.7 30. Puolet vailla liikuntaa Lukiolaisista 53 % ilmoitti, ettei heillä ollut kysytyn jakson aikana ollut lainkaan liikuntatunteja (taulukko 1). Tällaisia oppilaita oli ammatillisissa oppilaitoksissa enemmän kuin lukioissa. Vähintään neljä tuntia liikuntaa oli yli neljäsosalla perusopetuksen oppilaista. Lukio Amm. ja hikoilua Jonkin verran Runsaasti Peruskoulu Amm.oppi l. 1 78.7 1 tunti/viikko 1.6 4.1 2.7 5.3 3.0 4.2 1. Ammatillisten oppilaitosten oppilailla vastaava luku oli 51 %. 1 2 tuntia/viikko 56.6 214 26.6 32.7 9.9 41.9 9.9 3 tuntia/viikko 15.7 5.7 7.3 7.8 3.6 10.2 4. Poikien ryhmässä on ilmoituksensa mukaan liikuntatunnilla runsaasti hengästyviä ja hikoilevia lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tyttöjen ryhmässä. 16 v Amm. Peruskoulun ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä vastaava osuus on vielä pienempi (5 ja 6 %). Vapaa-ajan liikuntaharrastuksen (seuraliikunta, muu liikunta) määrää kysyttäessä vastausvaihtoehdot olivat: en lainkaan ( 1) , harvemmin kuin kerran kuukaudessa (2), 1-2 kertaa kuukaudessa (3) , noin kerran viikossa (4) , 2-3 kertaa viikossa (5), 4-5 kertaa viikossa (6) ja suunnilleen joka päivä (7). Hengästyminen ja hikoilu liikuntatunnilla TAULUKKO 1. Runsaasti hengästyviä ja hikoilevia oli oman ilmoituksensa mukaan joka viidestoista peruskoulun, joka kahdeksas lukion ja joka kymmenes ammatillisen oppilaitoksen oppilas
Se vaikeuttaa myös tavoit.,;:14 .... 1994. Näin saadussa vapaa-ajan liikunnan summamuuttujassa ( vaihteluväli 2-14) laskettiin varianssianalyysit käyttämällä luokittelijana koululiikuntamuuttujaa. Kummankin asteikko oli 1-7. Sekä koko ryhmässä että poikien ja tyttöjen ryhmissä varianssianalyysin perusteella erot koululiikuntaryhmien välillä ovat erittäin merkitsevät. Takala, P. LÄHTEET Heikinaro-Johansson, P. 8 liikuntaa vapaa-ajan liikunnalla vai onko koulussa tapahtuva liikunta virikkeenä myös vapaa-ajan liikunnalle. Helsinki: Opetushallitus, D Enintään 1 t/vko "' 12 -+-----------------------! LIIKUNTA & TIEDE 42 . Liikunta ja tiede 40 (2), 7-8. Blom (toim.) Lukion tila 1994. Opetushallituksen määräys 1.8.2001. Vertailua varten koululiikunnan tuntimäärät luokiteltiin kolmeen luokkaan: enintään yksi tunti koululiikuntaa, kaksi tuntia koululiikuntaa ja vähintään kolme tuntia koululiikuntaa. Lukion kehitys 1970-1994. 6/2005 E 11 E :::1 10 1/1 "' 9 1: 8 :::1 2 t/vko Vähintään 3 t/vko -+---~K=o..Y..h.aliiku ta 7 C: 6 "' 5 ·qr 4 "' "' 3 C. Mikäli liikuntatunnit sijoitetaan vain joillekin jaksoille, tulee lukujärjestykseen vastaavasti jaksoja, jolloin liikuntaa ei ole lainkaan. Teoksessa , R. Opettajien ja opettajankouluttajien tulisi ottaa tämä huomioon liikunnanopetuksen sisältöjä ja menetelmiä suunnitellessaan. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Vaikka tiettyihin jaksoihin sijoitettu liikunnanopetus täyttäisikin muuten sille asetut tavoitteet, antaa tuntien epäsäännöllinen sijoittelu virheellisen kuvan tavoitteena olevasta elinikäisestä liikuntaharrastuksesta. Vapaa-ajan liikunnasta muodostettiin summamuuttuja laskemalla yhteen urheiluseurassa tapahtuva liikunta ja muu vapaa-ajan liikunta. Helsinki: Opetushallitus. 2003. Kun tänä päivänä osalla oppilaista vapaaajan fyysinen aktiivisuus jää varsin vähäiseksi, voisi säännöllisesti toteutettu koululiikunta taata edes minimiaktiivisuuden. 13 teeksi asetettua monipuolisten, eri vuodenaikoihin sijoittuvien liikuntamuotojen opettelua. Kun ryhmiä verrataan koulumuodoittain, säilyvät ryhmien väliset erot erittäin merkitsevinä ammatillisia oppilaitoksia lukuun ottamatta. Vastaavasti ne oppilaat, joilla koululiikuntaa on vähiten, korkeintaan tunti viikossa, osallistuvat myös vapaaaikanaan vähiten liikuntaharrastuksiin. Luokattoman lukion toimivuus 2000. lnaktiivisilta oppilailta poistuu tällöin se vähäinenkin fyysinen aktiivisuus, jonka koulun liikuntatunnit voivat tarjota. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004. Liikuntatuntien sijoittaminen koulun jaksojärjestelmään vaikuttaa ongelmalliselta, sillä varsin suuri osa lukioiden ja ammatillista perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaista jää ilman säännöllistä koululiikuntaa. Niissä koululiikuntaryhmien väliset erot ovat merkitseviä. Vapaa-ajan liikunnan määrä (liikuntasumma) koululiikunnan tuntimäärien mukaan. JakkuSihvonen& H. "' 2 > Kaikki Pojat Tytöt KUVIO 2. Tämä pitää paikkansa varsinkin poikien ryhmässä. Opetushallituksen moniste 6/2000. Liikunnanopetuksen jaksottaminen aiheuttaa ongelmia myös koululaisten kokonaisaktiivisuuden kannalta. Tulokset osoittivat myös itse arvioidun intensiteetin olevan koululiikunnassa varsin alhaista. Helsinki: Opetushallitus. Itse tehty innostaa: liikunta suosittu va linnaisaine. Helsinki: Opetushallitus. Kuvio 2 osoittaa, että vähintään kolme viikkotuntia koululiikunnassa mukana olevat oppilaat harrastavat vapaa-aikanaan selkeästi enemmän liikuntaa kuin ne oppilaat, joilla on vähemmän koululiikuntaa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin, että koululiikunnan määrä on yhteydessä vapaa-ajan liikuntaan, joten koululiikunnan puuttuminen merkitsee joidenkin oppilaiden fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärän romahdusmaista laskua. Muutos ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa annettuihin liikunnan ja terveystiedon määräyksiin 2001
Lisäksi meillä on käynnissä merkittävä valtakunnallinen kampanja Voimaa vuosiin, jolla pyritään levittämään voimaharjoittelupainotteista liikuntaa vanhusväestön keskuuteen" , Rantanen mainitsee. Elinikää ei voi tutkia kokeellisesti Taina Rantasen oma tutkijantyö on keskittynyt lihaksen ja toimintakyvyn ja terveyden yhteyksiin. Kahdeksankymmentävuotiaiden osuus väestöstä on jatkuvasti kasvamassa. Hän on mm. "Meillä on esimerkiksi valtioneuvoston periaatepäätös, jossa ehdotetaan terveysliikuntaan laatusuosituksia, ja ne on myös toteutettu. Kun tieto kulkee puolin ja toisin, uusia asioita voidaan viedä käytäntöön nopeastikin. Kahdessa vuosikymmenessä siitä tuli vanhenemistutkimusta. Nykyisin heitä on 3,4 prosenttia ja vuonna 2030 heitä ennakoidaan olevan 8 prosenttia. Tästä aineistosta on peräisin myös havainto, jonka mukaan käden puristusvoima ennustaa elämän pituutta ja toiminnanvajauksien riskiä. Rantasta hymyilyttää, kun hän muistaa, miten kyseisen tutkimusartikkelin julkaissut tieteellinen julkaisu torjui ensin havainnoivaan menetelmään perustuvan tutkimuksen ja olisi halunnut saman tiedon kokeellisin menetelmin.. T oimintakyvyltään heikentyneiden vanhusten liikuntaan aktivoiminen ja ulkoilumahdollisuuksien tukeminen ovat hyvinvoinnin ja inhimillisyyden kannalta asioita, joihin tarvitaan uusia toimivia ratkaisuja, toteaa Rantanen. Teksti:Tiinu Wuolio Tutkimusta tosi elämää varten Yhä useampi elää vanhaksi. Myös yliopistolta edellytetään, että se vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan kehittymiseen ja hyvinvointiin. Hyvinvoinnin lisäämisessä sosiaaliset innovaatiot ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin teknologiset, eikä jälkimmäisiä voi irrottaa ensimmäisistä. ollut mukana raportoimassa tuloksia Honolulu Heart Program -tutkimuksesta, joka on käynnistynyt 1965 ja jossa on seurattu yli 8000 keski-ikäistä miestä ja selvitetty sydäntaudin riskitekijöitä. Meidän on tehtävä tutkimuksia, jotka liittyvät tosielämään, eikä ainoastaan sellaisia, joita tehdään kontrolloiduissa oloissa." Rantanen muistuttaa, ettei tieto siirry käytäntöön itsestään. "Kaiken tämäntyyppisen tutkimuksen tulee perustua ihmisen toimintalogiikan ymmärrykseen", Rantanen sanoo. Professori Rantasen mukaan Suomessa on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen intensiivinen keskustelusuhde tutkijoiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja virkamiesten kesken. Tarvitaan niin sanottua translational research -tutkimusta, jonka tuloksia voidaan soveltaa suoraan palvelujärjestelmään. "Ollakseen eettistä, ihmistieteellisen tutkimuksen on tähdättävä ihmisten hyvään. "Vanhenemisen tutkimisen kannalta on hienoa, että tämä kohortti on pysynyt niin hyvin koossa Hawaijilla. 40 vuoden aikana aineistosta on kertynyt tiedon aarreaitta ihmisen eliniästä kiinnostuneelle tutkimukselle", Rantanen toteaa. Tutkijat tekivät muuttujia pois sulkemalla kaikkensa kyseenalaistaakseen liian ilmeiseltä vaikuttaneen tuloksensa, mutta efektistä ei päästy eroon. Vanhusten liikuntaneuvonta saattaa olla kestävän kehityksen keino, jonka avulla toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa, toteaa gerontologian ja kansanterveyden professoriTaina Rantanen. Vuonna 1970 Suomen väestöstä noin yksi prosentti oli yli 80-vuotiaita
Kokeellisin menetelmin voidaan tutkia esimerkiksi sairauksien tai vammautumisen riskitekijöitä, mutta väestön tasolla elämän pituus on kuitenkin paras indikaattori, eikä elinikään liittyvää tutkimusta voi tehdä kokeellisesti." Vaikuttavuus vielä arvoitus Lihasvoiman merkitystä korostavat terveysliikuntasuositukset perustuvat sekä pitkän aikavälin havainnoivaan että kokeelliseen tutkimukseen. "Yritämme tehdä todelliseen maailmaan suhteellisen low tech -neuvontamallin, jolla pystyttäisiin vaikuttamaan vanhusten käyttäytymiseen, kuntoon ja itsenäiseen toimintakykyyn pitkällä aikavälillä." Liikuntatieteiden tohtori Taina Rantanen nimitettiin gerontologian ja kansanterveyden professoriksi 1.8.2005 alkaen liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaan. Tätä varten hänen on täytynyt perehtyä käyttäytymisgenetiikan tutkimukseen. Rantanen on toiminut eri tehtävissä Jyväskylän yliopistossa 1980-luvulta lähtien viimeisimmäksi Suomen Akatemian akatemiatutkijana vuodesta 2001 lähtien. Tosin liikunnan kipinän sytyttyä myös vanhat ihmiset pystyvät melkein mihin vain ja heistä saattaa tulla ennennäkemättömän ahkeria kuntosalin käyttäjiä. Lisätietoja: Professori Taina Rantanen, puh. Ohje monta kertaa viikossa tapahtuvan intensiivisen liikunnan harrastamisesta saattaa tuntua niin ylivoimaiselta, että jos se on ainoa tarjottu malli, niin sitten ei tehdä mitään", Rantanen toteaa. Vertaamalla toisiinsa geneettisesti toistensa kaltaisia kaksossiskoja, joista toinen harrastaa liikuntaa ja toinen ei, saadaan uutta tietoa liikunnan terveysmerkityksestä. Näen mahdollisena synnyttää uusia sovelluksia levittämällä yhden alueen tietämystä ja sovelluksia toiselle tieteenalalle", Rantanen sanoo. Toinen meneillään oleva tutkimus liittyy asiakaslähtöiseen liikuntaneuvontaan. "Liikunnan alallakin voi olla ihmisille lempeä, koska on todettu, että vaikkapa vain kerran viikossa tapahtuva voimaharjoittelu tuottaa tulosta. Tutkimme, onko eri piirteiden takana yhteisiä vai eri geenejä. "Luulen että tiede kehittyäkseen tarvitsee myös minun kaltaisiani integroivan tutkimuksen edustajia. Hän on vastikään ollut tutkijana USA:ssa Women's Health and Aging Study -tutkimuksessa, jossa on seurattu yli tuhatta kotona asuvaa iäkästä naista, joilla on kohonnut riski toiminnanvajaukseen. Siinä ei rekrytoida tutkittavia varta vasten järjestettäviin palveluihin vaan ohjataan heitä olemassa oleviin Jyväskylän kaupungin sosiaalija terveystoimen sekä liikuntatoimen järj estämiin palveluihin. Rantanen on työskennellyt tutkijana Yhdysvalloissa National Institute on Aging -tutkimuslaitoksessa sekä Sveitsissä WHO:n päämajassa. "Kun puhutaan yli 75-vuotiaista, ikäluokan terveydessä alkaa joka tapauksessa ilmetä yhtä ja toista. Rantanen ei pidä itseisarvona ohjeiden antamista optimaalisista harjoitteista parhaan mahdollisen harjoitusvasteen aikaan saamiseksi, jos niistä seuraa se, että vanhat ihmiset toteavat suositusten mukaisen liikunnan olevan heidän mahdollisuuksiensa ta voittama ttomissa. " "Lisäksi etsitään pareja, jotka poikkeavat toisistaan terveyden jonkin riskitekijän osalta. Silti tietoa on jo niin paljon, että parhaan saatavilla olevan tiedon pohjalta suosituksia terveyttä edistävään voimaharjoitteluun voidaan hyvin antaa", Rantanen vakuuttaa. Lihasvoimaharjoittelun tiedetään vähentävän vanhenemiseen liittyviä terveyden riskitekijöitä. Ikuista nuoruutta tai viehätysvoimaa korostava Anti aging -hype ei ole löytänyt täältä kovin vahvaa jalansijaa, mikä Taina Rantasen mielestä johtuu ehkä perinteistämme ja esimerkiksi naisten suhteellisen vahvasta asemasta. Liikuntatutkimuksia kritisoidaan juuri siitä, että ei tiedetä, poikkeavatko liikunnan harrastajat muusta väestöstä esimerkiksi juuri perimänsä suhteen. Hän on Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja. " Ulos lähteminen tärkeää Rantanen tähdentää, että oikean tiedon lisäksi on pystyttävä vaikuttamaan myös siihen, että ihmisillä olisi liikuntaan ja erityisesti voimaharjoitteluun mahdollisimman matala kynnys. "Toimintakyvyn ja elämänlaadun kannalta on ratkaisevan tärkeää, pääseekö ihminen itse kävelemään ja lähtemään ulos asunnostaan tapaamaan muita ihmisiä", Rantanen sanoo. "Täytyy ottaa huomioon se, että ihmiset ovat valmiita käyttämään harjoitteluun esimerkiksi vain tietyn ajan viikossa. "Tässä on paljon alueita, joita ei vielä tarkkaan tunneta, ja uusia tutkimusmenetelmiä ja tuloksiakin tulee jatkuvasti. "Yritämme selvittää, kuinka suuri osuus tietyistä fysiologisista asioista, kuten esimerkiksi voima, tasapaino tai kuulo, määräytyy geneettisesti ja kuinka paljon ympäristötekijöistä. Miten paljon jää kokematta ja näkemättä, jos kaiken pitää olla ehdottoman riskitöntä?" Voimaharjoittelun ja fyysisen aktiivisuuden edistämisessä tärkeintä on löytää keinoja, joilla liikunnan kipinä saadaan viritettyä vanhallakin iällä. (014) 260 4592, taina@sport.jyu.fi 10 LIIKUNTA & TIEDE 42 • 6/2005 "Terveyteen liittyvissä tutkimuksissa elämän ehdotonta päätepistettä kun ei voi tutkia mitenkään muuten kuin havainnoimalla. Häntä kuitenkin askarruttaa, kuinka varmaa ja turvallista liikunnan ja elämän yleensä pitäisi olla. Kaksostutkimuksissa tätä pulmaa ei ole." Rantanen kertoo, että tilanteesta riippuen hän esittelee itsensä joskus liikuntatieteilijänä ja toisinaan taas epidemiologina tai gerontologina. "Jos esimerkiksi liikkui ulkona edes yhden korttelinvälin päivässä, se ennusti tässä toiminnanvajauksesta kärsivässä ryh. VANHENEMISEN TUTKIMUSTA TIETEENALOJEN RISTEYKSESSÄ Professori Taina Rantanen johtaa parhaillaan meneillään olevaa Finnish Twin Study on Aging -tutkimusta, jonka osanottajat ovat kaksosia. Monotsygoottisten sisarusten suurempi samankaltaisuus osoittaa, että ilmiöllä on geneettinen tausta. Suomessa kiinnostus ikääntyvien liikuntaan yleensä tähtää elämän laadun parantamiseen ja ihmisten itsenäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Rantasen mukaan on hämmästyttävää, miten suuri merkitys pelkästään ulkona liikkumisella on ihmisen toimintakyvylle
Vain vahdi low-tech voi taata siellä näiden asioiden eteenpäin menemisen." Millaisia ovat uudet vanhenevat ikäluokat, on vielä vaikea sanoa. Taina Rantanen on kiinnostunut sekä high-techettä low-tech -suuntauksesta. Jyväskylän yliopiston Liikuntaja terveystieteiden tiedekuntaa täydentää viisi liikunta-alan ja 19 terveydenhoitoalan ammattikorkeakoulua. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnan historia on jo ehtinyt osoittaa, että liikunnan ja terveydenhuollon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhdistäminen on hedelmällistä. Kansakuntamme tulevaisuuden kannalta tärkeät tieteenalat pitäisi kuitenkin nostaa samalle viivalle. Tieteellinen tutkimus osoittaa, että riittävä liikunta on edellytys terveenä pysymiselle. Toistaiseksi kaikki viittaa siihen, että ne ovat entisiä terveempiä ja hyväkuntoisempia. mässä parempaa toimintakykyä ja pitempää elinikää." Sekä high-tech että low-tech tarpeen Voimaharjoittelua voidaan edistää tehokkaasti sekä korkean teknologian avulla että ilman kalliita tai vaikeasti saavutettavia teknisiä laitteita tai tiloja. Siellä on saatava käyttöön tehokkaita mutta yksinkertaisia mittausmenetelmiä esimerkiksi kuntoutuksen vaikutusten seurantaan, jotta he voivat tehdä omaa tutkimusta. Erityisesti hoitotieteeseen nojaava hoitoala saattaisi vierastaa liikuntatieteitä. HS:n artikkelissa hahmotus alalle puuttuu. Liikunta-alan koulutuksesta ei artikkelissa puhuttu, vaikka kantaa otettiin mm. Liikuntapolitiikka Liikuntaja terveystieteiden superkorkeakoulu S uomalainen korkeakoulutuspolitiikka oli esillä Helsingin Sanomien 17.11.2005 julkaisemassa artikkelissa "Korkeakoulujen karsinta lisäisi tehoa". Koulutus ja erityisesti korkeakoulutus on elintärkeää Suomen tulevaisuudelle. Toivottavasti liikuntaja terveystieteellinen ala löytää uudessa järjestyksessä luontevan paikkansa. Kari L. Liikunta tuntuu unohtuvan kaavailuista, vaikka se on ihmisen perustarve. Jos ajatusta jatkaa, tuntuisi loogiselta, että Suomeen luotaisiin yksi koko Suomen käsittävä liikuntaja terveystieteiden tutkimusja korkeakoulutuskokonaisuus. Uusia uhkia voidaan pelätä, kun elämä käy niin helpoksi, ettei päivittäin tarvita enää fyysisiä ponnistuksia. Suomella on yksi kansainväliset mitat täyttävä liikuntaja terveystieteiden tutkimusja korkeakoulutusyksikkö. Silti hän ymmärtää, etteivät kaikki ole orientoituneet samalla tavalla, vaan ihmisten itselleen kehittelemät ratkaisumallit ovat esimerkiksi hyvinvoinnin ja kansanterveyden näkökulmasta yhtä tärkeitä. Pelkästään liikuntaan keskittyvä koulutus taas jäisi vaille luonnollista yhteyttään terveydenhuoltoon. 6/2005 11. taidealaan ja korkeakoulutuksen kielikysymyksiin. "Kehittyvissä maissa väestö ikääntyy samalla tavalla. Väestöltään vanhenevassa Suomessa, jossa arkiliikunnan määrä vähenee ja lihavuus lisääntyy, liikunnan ja terveyden välisen yhteyden ilmentymismuotoihin sekä niiden tutkimukseen ja koulutukseen pitää kiinnittää kasvavaa huomiota. Näin liikuntaja terveystieteisiin syntyisi alan todellinen superkorkeakoulu, jolle tulisi ohjata tieteenalan kehittymisen kannalta olennaiset resurssit. Aktiivinen odotettavissa olevan elinikä esimerkiksi Suomessa on noussut. Keskinen, LitT, ft Pääsihteeri Liikuntatieteellinen Seura ry LIIKUNTA & TIEDE 42 . Fysioterapiaja toimintaterapiakoulutus voisivat tuntea olonsa kotoisaksi liikuntaja terveystieteiden superyksikössä. Artikkeli hahmotteli Suomeen seitsemää monitieteistä superyliopistoa ja kuutta alueellisesti vahvaa keskusammattikorkeakoulua. Entisenä kuulantyöntäjänä hän on aktiiviurheilijavuosistaan lähtien ollut kiinnostunut harjoittelun optimoinnista. Hahmotus painii samassa sarjassa kuntauudistuksen ja Suomen terveydenhuollon miljoonapiirien kanssa. HS:n keskustelunavaus on tervetullut. He eivät jää neuvottomiksi, vaikkei kaikki viimeisin teknologia olisikaan käytettävissä", Rantanen huomauttaa ja kertoo näkemästään vallan toimivasta reisilihaksen kuntoutuslaitteesta, joka oli tehty omin neuvoin kankaasta ja kivistä. Käynnissä olevassa suuressa muutoshuumassa korkeakoulujen menestyksen eväitä on syytä pohtia myös liikuntaja terveysalalla. Rantanen viittaa heikkoihin signaaleihin vastaiskusta istuvalle elämäntavalle ja liian helpolle elämälle. Superkorkeakoulun keskuspaikka ja sen toimipisteet voitaisiin sijoittaa kustannustehokkaasti sopiviksi katsottaville paikkakunnille Suomen maantiede huomioiden. "Jotkut haluavat asua vanhassa hirsitalossa, pilkkoa puita ja lämmitellä uuneja" , hän sanoo viitaten itseensä ja niihin satoihin tuhansiin suomalaisiin, jotka haluavat viettää vapaa-aikansa kesämökeillään. "Nykyvanhukset ovat urheilleet nuoruudessaan, jolloin ei juuri ollut saatavilla välineitä. Hahmotelman toteutuminen on kuitenkin haasteellinen, sillä terveydenhuollon laitokset ovat kantavia voimia monista toisilleen vieraista erikoisaloista kirjaville keskusammattikorkeakouluille
Prosessista on järjestetty kolme ministeritasoista seurantakokousta: Prahassa vuonna 2001, Berliinissä vuonna 2003 ja Bergenissä vuonna 2005. Suomi on prosessin läpi vieneitten maiden kärkeä. Prosessin seurantaa ja työohjelman laatimista hoitaa seurantaryhmä, Bologna Follow-up group, jossa on edustaja kustakin prosessiin osallistuvasta maasta. Kokouksissa on hyväksytty menettelytavat prosessin laajentamiselle ja keskeiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Niihin on myös lisätty mm. European Credit Transfer System (ECTS) ja tutkintotodistuksen liite (diploma supplement) on otettu käyttöön Suomessa kaikissa korkeakouluissa niin liikuntaja terveystieteiden kuin muidenkin alojen koulutuksessa. ECTS ja diploma supplement on otettu käyttöön Suomessa kaikissa korkeakouluissa niin liikuntaja terveystieteiden alan kuin muidenkin alojen koulutuksessa tämän vuoden syyskuun alusta lähtien.. Sorbonnen julistus, joka koski eurooppalaisten korkeakoulututkintojen järjestelmien harmonisointia. Seuraava seurantakokous järjestetään Lontoossa vuonna 2007. Bolognan prosessin aloitti 1998 Saksan, Ranskan, Italian ja Iso-Britannian korkeakoulutuksesta vastaavien opetusministereiden allekirjoittama ns. ECTS:n mukaan lukuvuoden työmäärä on 60 ECTS-yksikköä eli opintopistettä ja se vastaa 1600 tunnin työmäärää. opiskelijoiden LIIKUNTA & TIEDE 42. Yksi opintoviikko vastaa 1,5 opintopistettä ja yksi opintopiste keskimäärin 27 tunnin työpanosta. Yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen synnyttämiseen vuoteen 2010 mennessä pyritään kuudella osatavoitteella. P yrkimyksenä on ollut prosessin mukanaan tuomien muutosten hallinta. Liikuntaja terveystieteissä Suomessa on nyt luotu pohja tulevaisuuden eurooppalaiselle koulutuspolitiikalle. Ryhmä sopii mitä kansainvälisiä tilaisuuksia prosessin puitteissa järjestetään, mitä selvityksiä laaditaan ja miten prosessin etenemisestä raportoidaan ministereille. Selkeisiin tutkintorakenteisiin opintosuoritusten mitoituksella Ymmärrettävientutkintorakenteidenaikaansaamiseksi työkaluina käytetään ECTS (European Credit Transfer System) -opintosuoritusten siirtoja mitoitusjärjestelmää sekä tutkintotodistuksen liitettä (diploma supplement). 6/2005 osallistuminen prosessiin, elinikäinen oppiminen, yhteisten tutkintojen (joint degrees) luominen sekä uskottava ja läpinäkyvä korkeakoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä. Prosessin vaikutuksia liikuntaja terveystieteiden alan korkeakoulutukseen tarkastellaan tässä näiden osatavoitteiden toteutumisen näkökulmasta. Uudistus rakentuu kuudesta osatavoitteesta Bolognan prosessista on muodostunut tärkeä eurooppalaista korkeakoulutusta muuttava tekijä. Seuraavana vuonna 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat uuden Bolognan julistukseksi kutsutun asiakirjan. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna. Teksti: EevaTulisalo Bolognan prosessi uudistaa ja yhtenäistää tutkintoja 12 Eurooppalaisten yliopistoja korkeakoulututkintojen yhtenäistämiseen tähtäävään Bolognan prosessiin osallistuminen otetaan Suomessa vakavasti. Asiantuntijana on toiminut Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksen amanuenssi LitM Heikki Herva. Yhtenäiseen korkeakoulutukseen 2010 mennessä Bolognan prosessin perimmäinen tavoite on synnyttää yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä Bolognan prosessiin osallistuu ja seurantaryhmässä on mukana 45 maata. Diploma supplement sisältää tarkan selostuksen kunkin maan kyseessä olevan tutkinnon tutkintorakenteesta ja opintosuoritusten mitoituksesta. Siinä on myös onnistuttu. Suomi on tällä hetkellä kärkimaita prosessin läpiviemisessä
Liikun taja terveystieteiden alaan liittyvässä terveystieteiden maisteritutkinnossa puolestaan pääaineita ovat: fysioterapia, gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede, terveyskasvatus sekä toimin taterapia Jyväskylän yliopistossa ja ergonomia ja liikuntalääketiede Kuopion yliopistossa. Liikun taja terveystieteiden alaan liittyvään terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta annetaan Jyväskylän yliopiston lisäksi Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan fysiologian laitoksella. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa annettava koulutus johtaa liikuntatai terveystieteiden maisterin tutkintoon (300 op), joka koostuu kandidaattiopinnoista (180 op) ja maisteriopinnoista (120 op). Näitä kursseja suorittaneet pyrkivät yliopistokoulutukseen samassa kiintiössä ylioppilastutkinnon suorittaneiden kanssa. Suomeen muista maista tulevilta työnhakijoilta vaaditaan riittävän suomenkielen omaamisen varmistava kielitutkinto, joka on osoittautunut vaikeaksi suurelle osalle ulkomaisista työnhakijoista. Opintojen mitoituksessa vuosista ja kuukausista opintopisteisiin Useassa Euroopan maassa ei ole ollut käytössä opintojen mitoitusta, vaan tutkintojen laajuus on ilmoitettu vuosina tai lukukausina. Liikunnanohjaajan AMK tutkinnon suorittaneet pyrkivät yliopistokoulutukseen omassa kiintiössään. Liikunnan sivuainekokonaisuuden (60 op) suorittaminen oikeuttaa toimimaan liikunnan aineenopettajana peruskoulussa. Liikuntaja terveystieteiden alalla on toteutettu laaja tutkintorakenteen muutos, jossa opinnot on jaettu selkeästi kahteen sykliin.Tällä hetkellä ammattikorkeakoulut tarjoavat ensimmäisen syklin opetusta ja yliopistot ensimmäisen ja toisen syklin opetusta. Urheiluopistoissa suoritettavat neljän kuukauden liikunnanohjausopinnot katsotaan yleissivistykseksi, joilla ei voida korvata bachelor-tason opintoja. Suomessa liikunnanopettajan kelpoisuusvaatimukset ovat eurooppalaisittain korkeat, mikä on aiheuttanut jonkin verran ristiriitoja Suomen lainsäädännön ja EU:n direktiivien välillä. LIIKUNTA & TIEDE 42 , 6/2005 13. Opintokokonaisuuden tutkintovaatimuksista ja opiskelijavalinnasta vastaa Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunta. Suomessa liikuntaja terveystieteiden alan tutkinnonuudistukseen valmistauduttiin huolella. Toisen syklin muodostavat mastertason ja tohtorin tutkinnot, jotka ovat molemmat jatkotutkintoja. Samalla on luotu yhtenäinen malli opintojen korvaavuudesta ammattikorkeakouluista yliopistoihin siirryttäessä. Liikuntatieteiden maisteritutkinnossa opetusta annetaan kuudessa pääaineessa: liikuntapedagogiikka, liikuntasosiologia, liikuntasuunnittelu ja -hallinto, biomekaniikka, liikuntafysiologia sekä valmennusja testausoppi. Liikunnanohjaajan AMK -koulutusohjelma antaa opiskelij alle valmiudet työskennellä kuntien, liikuntajärjestöjen tai yksityisten liikuntaja matkailuyritysten palveluksessa. Tavoitteena on ottaa käyttöön ECTS-yhteensopivat opintojen mitoitusjärjestelmät. Ammattikorkeakouluissa annettava koulutus johtaa liikunnanohjaajan AMK tutkintoon, joka on laajuudeltaan 210 opintopistettä (op= 27 h) tai Vierumäen liikuntainstituutissa suoritettavaan kansainväliseen liikunnan ammattikorkeakoulututkin toon Bachelor of Sports and Leisure (210 op). Ammattikorkeakoulujen ja yliopiston rooleja on selkeytetty. Työnantajat niin Suomessa kuin muualla Euroopassakaan eivät vielä ole tietoisia tutkintojen kelpoisuuksista. Sitä annetaan ammattikorkeakouluissa, Jyväskylän yliopiston liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa ja Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Ensimmäisen syklin tutkinto on kolmi-nelivuotinen bachelor-tason tutkinto, jonka tulee olla relevantti myös eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Nyt koulutuksessa on siirrytty kautta linjan käyttämään eurooppalaista opintopistejärjestelmää ja todettu sen toimivuus. Joissakin tapauksissa edes yliopiston kirjoittama todistus ei ole vakuuttanut työnantajaa toisessa maassa suoritetun tutkinnon kelpoisuudesta. Tämä johtuu suureksi osaksi siitä, että asiasta ei ole tiedotettu keskitetysti. Eri ammattikorkeakouluj en tarjoamat suuntau tumisvaihtoehdot ja syventävät opinnot poikkeavat jonkin verran toisistaan. Heille on räätälöity oma, noin kahden ja puolen LIIKUNNAN TUTKINTOJA YLIOPISTOISSA JA AMMATTIKORKEAKOULUISSA Liikuntaja terveystieteiden alan korkeakoulutus on laaja-alaista. Yleisimpiä työtehtäviä ovat joh to-, hallintoja asian tuntijateh tävät, projektitehtävät tai valmentajana, kouluttajana, ohjaajana tai itsenäisenä yrittäjänä toimiminen. Suomessa suoritetun liikuntaja terveystieteiden alan bachelor-tason tutkinnon kelpoisuudesta eurooppalaisilla työmarkkinoilla on tähän mennessä saatu pääosin hyviä kokemuksia. Tähän johtavaa koulutusta annetaan Jyväskylän yliopiston lisäksi Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Yhdenmukaisuutta syklimallilla Tutkintorakennetta kehitetään pääsääntöisesti kahden syklin mallin pohjalle. Liikuntaneuvojan tutkinnon korvaaviksi opinnoiksi katsottavat opinnot on määritelty erikseen ja niiden ne tarkistetaan vuosittain
Siinä pyritään pitkäjänteiseen ja vastavuoroiseen yhteistyöhön. 14 vuoden mittainen maisteriohjelma, joka sisältää kandidaatin tutkintoa täydentävät opinnot ja jossa edeltävät opinnot huomioidaan kattavasti. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa ymmärretään kuitenkin asian arvo yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Lahden Ammattikorkeakoulu, liikunnan laitos 03-82 819 www.lamk.fi/li Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 016-334 4256 www.ramk.fi Yrkeshögskolan Sydväst/Solvalla ldrottsinstitut 09-867 8430 www.sydvast.fi, www.solvalla-finns.fi Yliopistot Jyväskylän yliopisto, liikuntaja terveystieteiden tiedekunta 014-260 2000 www.jyu.fi/liikunta/ Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 017-162211 www.uku.fi Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankou lutusyksikkö 08-632 4611 www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta 02-333 8803 www.edu .utu.fi Muita koulutuksen järjestäjiä Norrvalla Folkhälsan Folkhögskola 06-383 1081 www.folkhalsan.fi Oulun aikuiskoulutuskeskus 08-558 47711 www.oakk.fi. Opettajavaihto ei ole vain toisen maan opetusoloihin tutustumista. Yliopistoille, joiden rahoitus perustuu suoritettujen tutkintojen määrään, tutkintojaan täydentävien opiskelijoiden opiskelemaan hyväksymistä ei ole toistaiseksi tehty houkuttelevaksi. Vuosittain tutkintoaan täydentämään tulee muutamia opiskelijoita, jotka usein ovat ulkomailla opiskelunsa aloittaneita suomalaisia. fi Varalan Urheiluopisto 03-263 1111 www.varalasport.fi Vuokatin Urheiluopisto 08-619 11 www.vuokattisport.fi Alueelliset liikunnan koulutuskeskukset Itä-Suomen Liikuntaopisto 013-267 5092 www.islo.jns.fi Virpiniemen Liikuntaopisto 08-5614 200 www.virpiniemenliikuntaopisto.com Norrvalla idrottsinstitut 06-383 1081 www.folkhalsan.fi Ammatti korkeakoulut Haaga Instituutin ammattikorkeakouluNierumäen Liikunta instituutti 03-8424 1022 www.haaga.fi, www.vierumaki.fi Kajaanin ammattikorkeakoulu/Kajaanin yliopistokeskusNuokatin Urheiluopisto 08-618 991 www.kajak.fi, www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi, www.vuokattisport.fi. Opiskelijavaihdon minimiaika on kolme kuukautta ja yleisimmin se kestää puolesta vuodesta vuoteen. Ulkomaisia opiskelijoita vierailee Jyväskylässä noin 40 vuodessa. Jatkossa opettajavaihtosopimuksiin liitetään myös tutkimusyhteistyön vaatimus. 6/2005 Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Eerikkilän Urheiluopisto 03-424 9900 www.eerikkilasport.fi Kisakallion Urheiluopisto 019-31 511 www.kisakallio.fi Kuortaneen Urheiluopisto 06-516 6111 www.kuortane.com Lapin Urheiluopisto 016-334 411 www.santasport.com Liikuntakeskus Pajulahti 03-885 511 www.pajulahti.com Solvalla ldrottsinstitut 09-867 8430 www.solvalla-finns.fi Suomen Urheiluopisto 03-842 411 www.vierumaki.fi Tanhuvaaran Urheiluopisto 015-739 000 www.tanhuvaara.fi Urheiluopisto Kisakeskus 019-223 0300 www. Opiskelijoitten ja opettajien liikkuvuus lisääntyy Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuuden esteitä pyritään poistamaan. Myös opettajavaihto on lisääntynyt. Suomesta käy ulkomailla noin kymmenen opettajaa lukukaudessa. Opiskelijaksi hyväksyminen edellyttää tällöin Bachelor-tutkintoa. Opiskelijavaihto alkoi vilkastuaJyväskylän yliopiston Liikuntaja terveystieteiden laitoksella 1990-luvun alussa. Nyt vaihdossa käy säännöllisesti 30-40 opiskelijaa vuosittain. Opettajat opettavat normaaliin lukujärjestykseen kuuluvia kursseja. Laadun arviointiin eurooppalainen ulottuvuus Laadunarviointiin liittyvää eurooppalaista yhteistyötä lisätään yhteisten menetelmien ja tasomäärittelyjen LIIKUNTA & TIEDE 42 . kisa keskus
Opiskelijoiden aktiivista osallistumista prosessiin pidetään tärkeänä ja toivottavana mutta ymmärretään myös vähentyneet, lähinnä ajalliset resurssit ajaa omia asioitaan. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet puolestaan sijoittuvat useammin asiantuntijaja esimiestehtäviin tai yrittäjiksi. Elinikäisen oppimisen tavoitteen kohdalla tiedekunta tähtää siihen, että voitaisiin luoda jatkumo edeltävistä opinnoista tutkintoon valmistavien opintojen kautta jatkokoulutukseen. ENQA-verkosto (European Network of Quality Assurance in Higher Education) on tässä keskeisessä roolissa. Jyväskylän yliopistossa on vahva itsearvioinnin perinne jo 1990-luvulta saakka. Liikunnasta haetaan myös elämyksiä, niin luonnossa rauhoittumista kuin extreme -kokemuksiakin. Liikuntaneuvojat on alalla uusi ammattikunta, mutta tulevaisuudessa heillä on varmasti suuri vastuu nimenomaan käytännön ohjaustoiminnassa. Liikunta-alan perinteiset koulutusrakenteet ovat uudistuneet voimakkaasti viime vuosina osana valtakunnallista kehitystä. Vaativampaa opiskelua Suomessa liikuntaja terveystieteiden koulutusalalla opiskelu on muuttunut tutkinnonuudistuksen myötä yhä vaativampaan suuntaan. Kuopion yliopisto on edelläkävijä laadunarvioinnissa Suomessa. Väestön ikääntyminen asettaa kasvavia haasteita toimintakyvyn ylläpitämiselle. Liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa mietitäänkin keinoja opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja lisäämiseksi. Opetuksen arviointijärjestelmän auditointi on meneillään, opetuksen laatukäsikirja on laadittu ja sisäisiä auditointeja osittain suoritettu. Myös Lahden ammattikorkeakoulun liikunnan laitos aloitti toimintansa Pajulahdessa, mutta koulutus siirrettiin kokonaisuudessaan Lahteen elokuussa 2004. Entistä paremmassa taloudellisessa asemassa oleva eläkeläisten joukko luo alalle uutta kysyntää, johon markkinoiden on reagoitava. Eeva Tulisalo Projektipäällikkö Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: eeva.tulisalo@lts.fi Teksti: Matti Kauppinen AMMATTIKORKEAKOU LUT: Haasteena tulevan tunnistaminen uudistuvissa rakenteissa Liikuntaja vapaa-aika-ala on kasvussa. N äihin haasteisiin vastaa uudistuneella koulutuksellaan viisi liikunnan ammattikorkeakouluyksikköä eri puolilla Suomea. Päämääränä on tämän koulutusjatkumon selkeä määrittely, julkisuus ja läpinäkyvyys. Urheiluopistojen rooli on muuttunut siten, että ne vastaavat nykyisin toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, liikunnanohjauksen perustutkinnosta, joka kestää kolme vuotta ja johtaa liikuntaneuvojan ammattiin. löytämiseksi. Tällä hetkellä kartoitetaan ja dokumentoidaan nykytilannetta ja kehitetään suunnittelujärjestelmiä sekä suunnitellaan sisäisen auditoinnin toteuttamista. Tämän vuoden joulukuun alussa aloitetaan myös opetuksen ulkoiset auditoinnit. Uusimpana liikunnan yksikkönä aloitti tänä syksynä Kajaani, joka tähtää tulevaisuuteen osana Kainuun ja Vuokatin kasvavaa talviliikunnan osaamiskeskittymää. Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Vierumäellä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja YH Sydväst Solvallassa ovat jatkaneet toimintaa opistoasteen liikunnanohjaajakoulutuksesta vastanneiden urheiluopistojen tiloissa. LIIKUNTA & TIEDE 42 , 6/2005 15. Henkilökohtainen hyvinvointi, terveys ja työssä jaksaminen kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän. Ammattikorkeakoulujärjestelmä vakiinnutettiin vuonna 1999
Järjestöjen ja liikuntaseurojen rooli aikuisväestön terveysliikunnassa kasvaa. Sekä nuorten että aikuisten suomenkielisten liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmien ohella Vierumäellä on tarjolla myös kokonaan englanninkielinen liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon johtava ohjelma Degree Programme in Sports and Leisure Management. Liikunnanohjaajat (AMK) työskentelevät esimerkiksi matkailuja vapaa-aikakeskuksen ohjelmapalveluyrityksissä tai vastaavat suuren yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista. Nuorten koulutuksen ohella järjestetään myös aikuiskoulutusohjelmia, joissa osassa edellytetään aiempaa liikunnallista peruskoulutusta. Aluksi ammattikorkeakouluille asetettu tutkimustehtävä LIIKUNTA-ALAN AMMATTIKORKEAKOULUT SUOMESSA Haaga Instituutin amk, Vierumäki Kajaanin amk Lahden amk Rovaniemen amk YH Sydväst, Solvalla Tutkinto: Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto 210 op, Liikunnanohjaaja (AM K) Koulutusohjelmat: liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma utbildningsprogrammet för idrott och hälsopromotion ( YH Sydväst) Degree Programme in Sports and Leisure Management (HAAGA) Lisäksi 30-60 op:n laajuisia erikoistumisopintoja LIIKUNTA & TIEDE 42 , 6/2005 synnytti runsaasti kriittisiä kannanottoja, mutta nykyisin monet ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat alueellisen verkottumisen kautta löytäneet hyödyllisiä toisiaan tukevia yhteistoimintatapoja. Harjoittelujaksot ja laaja opinnäytetyö opintojen loppuvaiheessa antavat sekä näkökulman alan työelämään että vahvistavat itsenäisen työskentelyn valmiuksia. Kaikki saavat liikkeenjohdon ja yritystoiminnan perusvalmennuksen. He toimivat kilpaja huippu-urheilun parissa tai järjestöjen ja kuntien liikuntatoimen tehtävissä. Lisäksi opiskelussa painotetaan kielitaitoa ja valmiuksia kansainväliseen työskentelyyn. Sen opiskelijoista hieman yli puolet on suomalaisia ja loput tulevat eri puolilta maailmaa. Uusia haasteita työmarkkinoilla Ammattikorkeakoulujen tuottamaa korkeatasoista asiantuntijuutta yhdistettynä hyvään käytännön osaamiseen tarvitaan liikunnan työmarkkinoilla entistä enemmän. Tämän lisäksi monet ammattikorkeakoulut tarjoavat monipuolisia palveluja elinkeinoelämälle tutkimusja tuotekehitysprojekteista yrityshautomoihin. Aloituspaikkoja oli tarjolla yhteensä 170. Ulkomailta tulevien opiskelijoiden rekrytoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Kansainvälisen Jääkiekkoliiton kanssa. Yhä useammat työllistyvät yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai erilaisissa projektitehtävissä, joissa vaaditaan myös asiakaspalvelun ja liiketoiminnan hallitsemista. Usein ne ovat osa jotain laaj empaa tutkimusja kehityshanketta. Nykyinen lainsäädäntö perustuu kor. Tutkinnonsuuntautumisopinnoissa perehdytään erityisesti jääkiekon ja muiden joukkuepelien valmennukseen. Sillä on käytössään stipendijärjestelmä, jonka avulla ulkomaisten opiskelijoiden asumista ja oleskelua Suomessa voidaan tukea. Suuntautumisopinnoissa voi perusteellisemmin syventyä valitsemalleen alalle, mm. Rakennemuutoksia edelleen luvassa Keskustelu koko suomalaisen korkeakoululaitoksen kokoamisesta suurempiin yksiköihin käy parhaillaan vilkkaana. Nämä myllerrykset tulevat mitä todennäköisimmin koskettamaan myös liikunnan ammattikorkeakouluopetusta antavia yksiköitä 16 Opetusta ja aluekehitystä Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto (liikunnanohjaaja AMK) on ollut yksi suosituimmista opintolinjoista koko olemassaolonsa ajan. Alueellisina vaikuttajina ammattikorkeakoulut ovat panostaneet vahvasti yhteistyöja kehityshankkeisiin elinkeinoelämän kanssa. Koulutukseen haki viime keväänä ensisijaisesti lähes pari tuhatta nuorta. Korkeakoulutettavien nuorten ikäluokat pienevät väistämättä ja työvoimatarpeen painopisteet muuttuvat. Tutkinto perustuu monipuoliseen liikuntaosaamiseen ja ohjaustaitoihin. Aluekehitystä ja opetusta palveleva soveltava tutkimus ja muu kehitystoiminta on nykyisin ammattikorkeakoulujen lakisääteinen perustehtävä. Haaga-Vierumäki suurin kouluttaja Vierumäellä Suomen Urheiluopiston yhteydessä toimiva Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun liikuntayksikkö on alan suurin koulutuskeskittymä. Terveysliikunnan haasteet sekä työikäisten että ikääntyvien toimintakyvyn edistämisessä kasvavat. Tavoite on, että enin osa opiskelijoiden opinnäytetöistä tehdään elinkeinoelämän toimeksiannosta. valmennukseen, terveystai erityisliikuntaan, liikuntamatkailuun tai luontoliikuntaan. IIHF:n avulla myös kaikille halukkaille voidaan tarjota kansainvälisiä harjoittelutyöpaikkoja jääkiekon kehitysja tutkimustehtävissä
Ammattikorkeakoulut järjestävät nykyisin ensimmäisen syklin (Bachelor-taso) koulutusta, mutta ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus käynnistynee alalla viimeistään vuonna 2007. Asia luonnollisesti kytkeytyy laajempaan koko yhteiskuntaa koskevaan palveluja koulutusrakenteiden uudistamiskeskusteluun, jossa keskeinen kysymys on tulevaisuuden väestökehitys sekä ikärakenteen että alueellisen kehityksen näkökulmasta. Yksikköhinnan laskentamekanismi muuttuu koko sosiaali-, terveysja liikunta-alaa koskevaksi ja tämän vuoksi liikunnan koulutuksen vaatimiin erityistiloihinja liikuntapaikkoihin ei enää kohdennu samassa määrin yksikköhintarahoitusta kuin aiemmassa tutkintokohtaiseen kustannuslaskentaan perustuneessa järjestelmässä. Yhdessä kohti Bolognaa Yhtenäiseen eurooppalaiseen korkeakoulututkintojen järjestelmään tähtäävä Bolognan prosessi näkyy myös liikunta-alan koulutuksessa. Korkeakoulutettavien nuorten ikäluokat pienevät väistämättä ja työvoimatarpeen painopisteet muuttuvat. Koulutusohjelmia ja -rakenteita on arvioitu ja kehitetty yhteisvoimin. Toistaiseksi kuitenkin suurin huolenaihe on liikunnan koulutuksen rahoitus, joka vuoden 2006 alusta on heikkenemässä olennaisesti. Tulevaisuudessa Bolognan prosessin kautta myös yliopistossa kandidaatin tutkinnon suorittaneille avautuu vastaava mahdollisuus jatkaa opintoja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjelmissa. Tämä merkitsee sitä, että liikunta-alan ammattikorkeakoulujen on tavalla tai toisella löydettävä tilakustannuksiin rahoitus muiden toimintojensa kustannuksella. Parhaillaan käytävässä keskustelussa on esitetty erilaisia mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmäksi, on väläytelty jopa korkeakoululaitoksen valtiollistamista ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittämistä yhteen alueellisiksi yksiköiksi. Tämä koituu opiskelijoiden hyväksi siten, että päällekkäisyydet ja tarpeettomat opinnot on karsittu ja maisteriohjelmassa voidaan keskittyä olennaiseen. Nämä myllerrykset tulevat mitä todennäköisimmin koskettamaan myös liikunnan ammattikorkeakouluopetusta antavia yksiköitä. keakoululaitoksen duaalimalliin, jota ei ainakaan vielä olla muuttamassa. Matti Kauppinen Koulutusjohtaja Haaga Instituutin amk Vierumäen liiikuntainstituutti Sähköposti: matti.kauppinen@vierumaki.fi LIIKUNTA & TIEDE 42, 6/2005 17. Se rinnastetaan eurooppalaisessa viitekehyksessä toisen syklin eli Master-tason koulutukseen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ohjelmat eroavat yliopiston vastaavista eniten siinä, että pääsyvaatimuksena edellytetään riittävää työkokemusta ja opiskeluprosessit suunnitellaan siten, että opiskelu on mahdollista työn ohella. Talvilajien urheilijoille räätälöidyssä koulutuksessa opiskeleva tuleva liikuntaneuvoja ja JVP:n jääkiekkoilija Carlo Grunn auttaa tulevaisuuden lupausta kuperkeikan teossa. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös Jyväskylän yliopiston kanssa, joka on uraa uurtavasti käynnistänyt liikunnanopettajakoulutuksessa maisteriohjelman, johon liikunnan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea suoraan. Liikunnan ammattikorkeakouluyksiköt ovat yhdessä tehneet tutkinnoistaan ydinainesanalyysiä ja osaamiskuvauksia, jotka liittyvät meneillään olevaan ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen ECTS-projektiin
18 A mmatillista peruskoulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Esimerkiksi Suomen Urheiluopistolle haki tänä vuonna 210 nuorta, joista opiskelemaan pääsi 25, eli noin 12 prosenttia kaikista hakijoista. Hakeutuminen ja opiskelu Liikunnanohjauksen perustutkinnolle ei hakeuduta opiskelemaan yhteishakujärjestelmän kautta, vaan oppilaitoksiin hakeudutaan suoraan oppilaitoksen omilla hakulomakkeilla ja kukin oppilaitos järjestää omat pääsykokeensa. Koulutuksen aloittaneiden valmistumisluvut ovat olleet yleensä hyviä, sillä opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja vahvasti liikunta-alalle suuntautuvia. kuntien liikuntatoimien, yksityisten liikuntalaitosten, liittojen, seurojen ja SLU:n alueiden kanssa. Urheiluopistot kouluttavat Liikunta-alan peruskoulutuksen järjestäminen on rajattu tapahtuvaksi urheiluopistoissa. Liikunnanohjauksen perustutkintoon kouluttavat Kisa kallion Urheiluopisto (Lohja), KuorLIIKUNTA & TIEDE 42. Tämä koulutusmuoto edellyttää voimassa olevaa työsopimusta. Ammatillisia perustutkintoja on 52. Koulutus on ollut erittäin suosittua. Yhteensä näissä oppilaitoksissa opiskelee yli 500 opiskelijaa. Liikunta-alalla on yksi tutkinto, liikunnanohjauksen perustutkinto, jolta valmistuvan ammattinimike on liihuntaneuvoja. Suomen Urheilupisto järjestää perustutkintokoulutusta monimuoto-opetuksena urheilijoille. Työssä oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Uutena asiana ammatillisiin perustutkintoihin liitetään ensi vuodesta alkaen ammattiosaamisen näytöt, jotka suoritetaan työssä oppimisen yhteydessä ja joiden painoarvo kokonaisarvioinnista on 50 prosenttia. Uutena asiana liikunnan ammatillisiin perustutkintoihin liitetään ensi vuodesta alkaen ammattiosaamisen näytöt, jotka suoritetaan työssä oppimisen yhteydessä. Valmisteilla oleva laki aikuiskoulutuksesta korostaa joustavia koulutusmuotoja. Koulutukseen on pääsääntöisesti osallistunut jalkapalloilijoita ja jääkiekkoilijoita, mutta lisäksi myös lentopalloilijoita hiihtäjiä, mäkihyppääjiä ja. Kaikki ammatillinen perusopetus on laajennettu kolmivuotiseksi. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta ja se tuottaa kelpoisuuden kaikkeen korkeaasteen koulutukseen. Ammatillinen peruskoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle ja tarjoaa opetusta lähes kaikilla työelämän aloilla. Joustavia koulutusmuotoja Ammatillisia perustutkintoja voi opiskella valtionosuusjärjestelmän kautta rahoitetun päiväopiskelun lisäksi oppisopimusteitse ns. näyttötutkintona. Lisäksi Suomen Urheiluopistolla on näyttöjen järjestämislupa. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolista koulutusta ja tutkinnon näyttöjä järjestävät Lapin Urheiluopisto, Liikuntakeskus Pajulahti ja Varalan Urheiluopisto. Teksti: Leena Kaivola Ammattitutkintoon avautuu uusia väyliä Liikunta on suosittu ammattiala. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, mikä sisältää 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssä oppimista, 20 opintoviikkoa yhteisiä opintoja ja 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. internaattikoulutuksena, jossa opiskelijat saavat opetuksen lisäksi ilmaisen majoituksen ja ateriat. Tanhuvaaran Urheiluopisto on saanut kaksi kertaa Opetushallituksen myöntämän koulutuksen tuloksellisuuspalkinnon yksialaisten oppilaitosten sarjassa ja Liikuntakeskus Pajulahti kerran. 6/2005 taneen Urheiluopisto, Lapin Urheiluopisto (Rovaniemi), Liikuntakeskus Pajulahti (Nastola), Solvallan Urheiluopisto (Espoo, ruotsinkielinen koulutus), Suomen Urheiluopisto (Vierumäki), Tanhuvaaran Urheiluopisto (Savonlinna) ja Varalan Urheiluopisto (Tampere). Lähiopetusajat on räätälöity erikseen kesäja talvilajien urheilijoille. Suomessa on yksitoista urheiluopistoa, joista kahdeksassa voi suorittaa liikunnanohjauksen perustutkinnon. Liikunta-alalla yhteistyötä työssä oppimisessa ja tulevaisuudessa myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa työelämän kanssa tehdään monilla eri sektoreilla, kuten mm. Ammatillinen peruskoulutus on mahdollista myös ylioppilaille; heidän koulutusaikansa on 0,5-1 vuotta lyhyempi lukio-opintojen hyväksi lukemisen vuoksi. Liikunnanojauksen perustutkintoa suorittamaan pääsee vuosittain vain noin joka kymmenes hakijoista. Koulutus toteutetaan ns
Oppimista tapahtuu kaikissa elämänympäristöissä Olennaista näyttötutkinnoissa on elinikäisen oppimisen oivaltaminen koulutusjärjestelmässä ja muissa yhteyksissä tapahtuvan oppimisen kokonaisuudeksi. Osatutkinnon suorittaneita naiset suorittaneita 28144 16629 13770 32 28 19 6 5 16 2 47 2 15 30 5 9 131 42 43 den perusteella järjestetyt näytöt ja näyttöjen arviointi johdetaan työelämästä. Koulutus ja opiskelu säilyttävät aikuisillakin tärkeän asemansa. Moderni oppimiskäsitys tunnustaa, että oppimista tapahtuu kaikissa elämänympäristöissä eikä yksin kouluissa ja oppilaitoksissa. Tässäkin mielessä näyttötutkinnot ovat avanneet uusia mahdollisuuksia. Tutkintojen suorittaminen ja valmistavan koulutuksen toteuttaminen edellyttävät entistä enemmän yksilöllisiä toteutustapoja. Liikunta-alan näyttötutkintohin osallistuneet ja suorittaneet tutkinnoittain vuonna 2004 kaikilla aloilla ja liikunta-aloilla. Näytöt toteutetaan omassa työyhteisössä tai muuten työelämälähtöisesti. Näyttötutkinnot otettiin käyttöön vuonna 1994. Koulutusta on järjestetty vuodesta 2000 alkaen ja urheilijoita on tähän mennessä osallistunut koulutukseen yhteensä 87. Näytöt ja koulutus johdetaan työelämästä Tutkinnot hyväksytään, tutkintovaatimukset valmistellaan, tutkintotoimikunnat muodostetaan ja tutkintosuoritusten laatu varmistetaan aina kolmikantaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana työelämän sekä oppilaitosten edustajat. Perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot, ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä vaadittu ammattitaito ja erikoisammattitutkinnossa alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatillisen osaamisen arviointijärjestelmä ja oppilaitosten työelämäyhteydet nousevat järjestelmässä keskeiseen asemaan. (Tilastokeskus) Osallist. LIIKUNTA & TIEDE 42, 6/2005 19. Aikuiset pystyvät tutkintojen näytöillä osoittamaan eri tavoilla saavuttamansa osaamisen ja saamaan virallisen tutkinnon. Ammattija erikoisammattitutkinnot Näyttötutkinnot ovat aikuisille suunnattuja ammattitaidon hankkimistavasta ja opiskelutavasta riippumattomia perus-, ammattija erikoisammattitutkintoja. Osallistuneita naiset Kaikki tutkinnot yhteensä 51564 28823 Liikunnan at 51 36 Liikunnanohjauksen 7 5 perustutk Liikuntapaikkamestarin eat 16 2 Liikuntapaikkojenhoitajan at 62 3 Valmentajan eat 59 11 Liikunta-ala yhteensä 195 57 muita yksilölajien urheilijoita. Tutkintovaatimukset, niiKoko tutkinnon Koko tutk. Näyttötutkintojen suorittaminen pelkän työkokemuksen ja työssä oppimisen varassa on ollut vähäistä myös liikunta-alalla. Näyttötilaisuuksia ei laadita ja suunnitella olemassa olevan koulutuksen mukaan, vaan valmistavan koulutuksen järjestäjille keskeisenä ohjenuorana ovat tutkintovaatimuksissa määritelty ammattipätevyys sekä sen arviointia koskevat perusteet. Vain niiden avulla voidaan eri yhteyksissä tapahtunutta oppimista arvioida samalla mitalla
henkilökohtaistamisesta, jossa pelkkää hyväksilukua laajemmin huomioidaan yksilön aiemmat oppimiskokemukset ja hänen tilanteensa ja työnsä asettamat vaatimukset. Liikunta-alan tutkintoja on viisi: liikunnanohjauksen perustutkinto, liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto, liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto sekä uusimpana liikunnan ammattitutkinto, jossa on neljä eri suuntautumisalaa (aikuisliikunta, lasten liikunta, liikuntaja ohjelmapalvelut sekä seuratoiminta). Erityisliikunnan Päivillä tavataan kollegoita ja alan asiantuntijoita, toimijoita ja harrastajia sekä paneudutaan soveltavan liikunnan järjestöjen ja tutkijoiden töihin. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: Eeva Tulisalo, Liikuntatieteellinen Seura, eeva.tulisalo@lts.fi, (09) 4542 7215 LIIKUNTA & TIEDE 42. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Aikuiskoulutusta säätelevän lain muutos on parhaillaan Eduskunnan käsiteltävänä ja astuu näillä näkymin voimaan 1.1.2006. Lisäksi Opetuministeriön käsittelyssä on valmentajan ammattitutkinnon lisääminen tutkintojärjestelmään. Jos ammattitaitoa pitää vahvistaa, ohjataan tutkintoa suorittamaan hakeutuvat joko valmistavaan koulutukseen tai heille suunnitellaan jokin muu tapa vahvistaa osaamista. Demonstraatioissa kokeillaan soveltavan liikunnan hyviä käytäntöjä ja posteri-, järjestöja kaupallisessa näyttelyssä tutustutaan alan uusimpaan kehitykseen. Liikunta-alan tutkintoihin osallistui vuonna 2005 yhteensä 195 henkeä, joista tutkinnon suoritti 131 henkeä ja osatutkinnon 43 henkeä. Tilastokeskuksen tiedon mukaan näyttötutkintoihin osallistui vuonna 2004 yhteensä 51 564 henkeä. 2003 http://ww w.oph.fi/page.asp?path=1,438,4171,4193,4195 LIIKUNTA SOVELTUU KAIKILLE!· 20 6. Tutkintoja suoritetaan paljon Näyttötutkintoja on yhteensä 356,joista 52 on perustutkintoa ja yli 300 ammattija erikoisammattitutkintoa. Liikunta-alan tutkintojen suorittamista vuonna 2005 on kuvattu taulukossa 1. Leena Kaivola Apulaisrehtori Haaga Instituutin amk Vierumäen liiikuntainstituutti Sähköposti: leena.kaivola@vierumaki.fi LÄHTEET http://www.oph.fi/page.asp?path=1, 17629, 18771 , 18786 Risto Hakkarainen 271. Liikuntatieteellinen Seura, Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto ja Opetusministeriö. Puhutaan ns. Tutkintojen perusteisiin pohjautuvia osaamiskartoituksia voi tehdä nettiosoitteessa www.osaan.fi. 6/2005 J. Erityisliikunnan Päivät 23. Koko tutkinnon suoritti 28 144 henkilöä ja osatutkinnon 13 770 henkilöä. Tutkinnon hakeutumisvaiheessa tehdään osaamiskartoitus, jossa osaaminen tunnistetaan ja jos se vastaa tutkinnon perusteissa esitettyä ammattitaitovaatimusta ja täyttää sen arvioinnista annetut kriteerit, se voidaan myöskin tunnustaa. Lain muutoksen myötä tutkintojen yksilöllisten toteutustapojen vaatimus korostuu entisestään. 24.8.2006 Paviljonki, Jyväskylä Välitöntä tunnelmaa, tuottoisaa vuorovaikutusta ja tiiviistä yhdessä tekemistä! Teemoja: • Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn arviointi ja kehittäminen • Erityisliikunnan ja vammaisurheilun sekä muiden liikunta-alan organisaatioiden yhteistyö • Soveltavan liikunnan kansainväliset suuntaukset ja koulutusohjelmat • Erityisliikunnan kehitystavoitteet Teemaseminaareissa käsitellään ajankohtaisia erityisliikunnan osa-alueita ja läpäisyperiaatteella koulutusta, tutkimusta, rahoitusta ja tulevaisuudennäkymiä