Lola Odusoga: Missilläkin oikeus muuttua teema: Liikunta & lihavuus Lihavuus vaikea aihe liikuntaihmisille Syöpäsairas saa liikkua 62 (5 ) 5/ 25 • 10 eu ro a
Hyvä on ihmiskunnan ymmärtää lajikato ja maapallon lämpeneminen. Kun elämme aikaa, jossa kaikkea silti lähestytään mittarin kanssa, myös hyvinvointia yritetään mitata. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Hän kokee, että hyvä elämä ja hyvinvointi tarkoittavat samaa kuin hyvät mittarilukemat – ja jokainen ei-toivottu tulos romuttaa hyvän elämän perusteet. Ei ihme, että niin monella on niin raskasta, vaikka moni mittari kertoisi huippulukemia. Aihe on pilkottu palasiksi, joista hyvinvoinnin ja hyvän elämän uskotaan koostuvan. Samalla kun kaikelle on mittarinsa, me myös arvotamme asioita mittareilla. Niinpä mittari-ihmisellä on taipumus hätkähtää yksittäisten mittausten mukaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Mittareiden lukijoilla sen sijaan on taipumus arvottaa tuloksia. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Olemme kaikki altistuneet tähän. Olipa kyse hengitysilmasta tai mistä tahansa luonnon detaljista, kansantaloudesta tai mistä tahansa yhteiskunnan ilmiöstä – tai yksilön oman fysiologian yksityiskohdista. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Olemme tietoisia pituudesta, painosta ja painoindeksistä, verenpaineesta ja kolesterolista, askelmääristä. On etunsa siinä, että meillä on yhteinen käsitys kellosta ja ajankulusta. ?. Mittarit kun ovat hyviä renkejä, mutta saatanallisia isäntiä. Samalla jokainen ei niin täydellinen mittaustulos tuhoaa edellytykset hyvään elämään, kertoo oman ainutkertaisen elämän luisusta epätäydellisyyteen – eli huonoksi. 62. Kuka tai mikä vapauttaisi meidät tästä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Olemme synkkiä, jos kolesteroli ei laskekaan tai päivän askelmäärä jää tavoitteesta. Yhteiskuntana ahdistumme, jos Pisa-tutkimuksen sijaluku putoaa pari pykälää. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Lähestymme kaikkea mittarin kanssa. Hyvä on tiedostaa terveytensä tila. Mittariajan ihminen vetää helposti yhtäläisyysmerkit onnellisuuden ja täydellisyyden välille. Ei ole laitetta, joka kertoisi onnellisuutemme ja hyvinvointimme tason. Olemme tietoisia siitä, mitkä mittaustulokset ovat suotavia ja tavoiteltavia, ja mitkä eivät. Mittayksiköt ovat samalla ohjaava tekijä, kun pohdimme mihin meidän pitäisi yhteisöinä ja yksilöinä koittaa suunnata. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Ne eivät ota kantaa onko jokin tulos hyvä tai huono. Käsityksemme siitä, mistä todellisuus koostuu, perustuu mittauksiin. Se saa meidät reagoimaan vahvasti mihin tahansa huonoksi kokemaamme tulokseen. Puhumattakaan siitä, miten mieli mustuu, kun vaaka ei tottele tahtoamme lauantaisaunan jälkeen! M onia asioita voi mitata, mutta yhtä ei voi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 5 Mittari-ihmisten aika M odernin ihmiskunnan tunnusmerkki on mittaamisen yleistyminen. Mittarit ovat sinänsä neutraaleja ja puolueettomia. Sitä voisi kuitenkin pohtia kriittisemmin, mitä me mittari-ihmiset oikein mittaustuloksillamme teemme. Hahmotamme ympäröivää maailmaa, mutta myös itseämme, mittareilla. Ei voi olla onnellinen, ei voi voida hyvin, jos KAIKKI ei ole hyvin. Todellisuuskuvamme on eri mittareilla muotoutunut synteesi. Elämme mittari-ihmisten aikaa. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. Huono tulos kertoo asiasta, joka on huono ja ei-toivottu, josta pitää päästä eroon. Asiat, joista tulee hyviä tuloksia, ovat hyviä. Kun samaan aikaan julkinen keskustelu ulvoo asenteita, joissa ”ihmisen tulee pyrkiä kohti täydellisyyttään” ja ”elää 100-prosenttisesti potentiaalinsa mukaisesti”, on kasassa uuvuttava keitos. E rilaiset laitteet kertovat pulssimme, verenpaineemme ja yöunen laadun
Askelia kertyy päivän mittaan paljon. Aino Suhola 96 Paradoksaalisia paradigmoja Alpo Suhonen 98 EMERITUS IHMETTELEE Leikki liikunnanlehtorin työssäni Mauri Pietilä 100 ARVIOITUA 105 STADION 50 VUOTTA SITTEN. Dahl on Hiushuone Hyggen perustaja ja toinen omistaja. Yrittäjän päivätyö kampaamossa on melko raskasta. Kuva: Juha Laitalainen 2 PÄÄKIRJOITUS Mittari-ihmisten aika Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Nolla askelta Jouko Kokkonen 5 AJASSA 11 VÄITÖSUUTISET 12 POLTTOPISTEESSÄ Fat but fit Arto Hautala 46 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Terveystieto: Kristiina Ojala Pedagogiikka: Arto Laukkanen Yhteiskuntatieteet: Jouko Kokkonen POHDITTUA 93 Liikkuminen on pilalla – ja se on meidän ammattilaisten syytä Heli Männistö 94 Kuka potkaisi ilon innostuksen suksilta. Dahl pitää huolta kehostaan myös avantouinnilla ja käymällä osteopaatilla. Liikunnan ilon ja tavoitteellisen harjoittelun Dahl löysi viitisen vuotta sitten. Jari Kupila 20 Tekoäly liikunnan opetuksen tukena Hannu Moilanen & Mira Moilanen 23 Orkestrointi urheiluvalmennuksessa: ”Tämä rata on varattu kunnon asiakkaille!” Marko Malvela, Anna Saarela, Jari Lämsä & Jarkko Hyytiä 27 Tiedustelijat kenttien liepeillä Sari Lappalainen 29 Kohtaamisen kautta liikkeelle Anu Kangasniemi & Viivi Ahvo 33 Harrastuspolulle johdattajille on tarvetta Jouko Kokkonen 40 Monipuolisia yhteistyöpolkuja harrastamiseen ja toimivampi pelitapa hyvinvointiyhteiskuntaan Arto Tiihonen 43 LÄHIKUVASSA – Michaela Moua: Pelinrakentaja Brysselissä Jouko Vuolle TEEMA: Liikunta & lihavuus 52 Kun painosta tuli ihmisen mitta Jouko Kokkonen 56 Läskifobian paluu ja liikunnan rooli Susanna Luikku 59 ”En jaksa, en ehdi” – ohjausta vanhemmuuden ja liikkumisen ristiaallokossa Terhi Koivumäki 62 Suolistomikrobisto voi hyötyä liikunnasta Jukka Hintikka 65 Lihavuus ja liikunta Hannele Harjunen 68 Olen lihava, olen ongelma Katja Kosonen 70 Painon mittaaminen ja kehon koostumuksen arviointi aikuisten kuntotestauksessa LTS:n Kuntotestauksen asiantuntijaryhmä 72 Vuoden 2025 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 75 Elämäntavat keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä Mari Kuutti 78 Hikoilusta toivoa: Liikunta syöpäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa Titta Kontro 81 Positiivisesta pedagogiikasta uutta imua liikunnanopetukseen Pauliina Heiska & Marika Udelius 83 Eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten harrastamisessa Turussa Roosa Latvaniemi 86 Liikkuva opiskelu -hankkeet vauhdittavat toimintakulttuurin kehitystä korkeakouluissa Marianne Turunen, Katariina Kämppi & Katja Rajala 89 Liikunta hyväksi muistille monin tavoin Tanja Kulmala VERTAISARVIOITUA 106 Liikuntapalvelujen asiakaskokemus Paula Harmokivi-Saloranta & Tuulia Stellberg Kansi: Pirkkalassa asuva Minna Dahl on Tampereen värikkäin kampaaja. Kuntosaliharjoittelu niin sisällä kuin ulkona auttaa häntä pysymään kunnossa, jotta seisomatyö onnistuu. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 3 LIIKUNTA & TIEDE 5/2025 13 Lola Odusoga: "En olisi minä ilman kilpatanssia" Jouko Kokkonen 17 Ihmepilleri tekee tuloaan – mutta mitä me sillä lopulta korjaamme
Ennen ajattelin korskeasti, että ainakaan minä en liho. Vaan ei kun ei. Lihava olen ollut kymmenen vuotta, lihavuusaste vain on vaihdellut. Roskapussin vieminen ja kaupassakäynti ovat kovempia ponnistuksia kuin reipas lenkki aikoinaan. Aikaisemmin melkein viimeiseen asti välttämäni autokyydin vetovoima asiointimatkojen taittamiseen kasvaa, peltilehmää pystyn paimentamaan normaalisti. Istuvat verkkarit vaihtuivat löysiin, kun kaloreita kertyi entiseen malliin. Kesällä loukkaantunut nilkka vaatii leikkauksen, jossa olen käynyt lehden ilmestyessä. Olen pitänyt näihin asti itseäni ripeäliikkeisenä. KONTULASTA 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Ku va : Ju ha La ita la in en Nolla askelta P uhelin on monena päivänä kertonut, että en ollut ottanut askeltakaan. Kuntopyörän annoin pojilleni lainaan, kun ennen leikkausta ei ole suotavaa polkea ja sen jälkeenkään ei pitkään pysty ajamaan olohuonemankelilla. Ainakin se on erikoinen ongelma, kun jo 43 prosenttia koko maailman väestöstä, 60 prosenttia suomalaisista ja 74 prosenttia yhdysvaltalaisista on ylipainoisia. Ja että jotain hengen heikkoutta lihominen on. Ne siirtyvät hitaasti ja lyhyin nytkähdyksin eteenpäin. L ähes liikkumattomaksi pakottava tilanne on silmiä avaava. Jotenkin olen alkanut ymmärtää uudella tavalla liikkumista syövää kierrettä. Ja siihen se sitten jäi. Ja sekin täsmää, että painonpudotus on kerta kerralta hankalampaa. Emme enää juokse pysyäksemme paikallamme, vaan syömme kestääksemme sijoillamme. Totta on, että vähiin on käynyt liike viime aikoina. Kahvakuula killottaa käyttämättömänä lattialla, vaikka voisihan sitä nostella tuolilla istuen. Aihepiiriä lähestytään ongelmakeskeisesti. Kun onnistuin 2010-luvun alkupuolella pudottamaan painoani reippaasti, niin minulta kyseltiin varovasti, josko syynä on jokin sairaus. Pienestäkin liikkeestä voi vierottua. Vanttera olen ollut liki koko aikuisikäni. Silloin on vaivattominta heivata vastuu yksittäiselle ihmiselle: alapas parantaa elintapojasi. Tämäkin on muuttunut. Vaan onko tuo ongelma oikeastaan ongelma. Lihavuuspuhe kuvaa kaoottista maailmamme. On hätkähdyttävää huomata, että bussiin ei todellakaan voi kiirehtiä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kotiaskareitakaan en pysty tekemään entiseen malliin. . Suunta on ollut päinvastainen kuin pörssikursseihin usein liitetyssä sanonnassa: se mikä menee alas, tulee myös ylös – ja korkojen kera. Painoindeksini oli 26,5 juostessani maratonin ihan kelpo aikaan 3.36. Meillä on kuulemma lihavuusongelma, Suomen kokoinen ja maapallon mittainen. Tilanne tulee todettua, mutta ratkaisuja ei ole tarjota. Isävainajani tapasi työlästyessään tuiskaista, että ”ee tästä tule kerrassa mittää”. Laite ei ollut rekisteröinyt lainkaan töpöttelyäni kyynärsauvojen varassa. Tilanteeni on toivottavasti ja todennäköisesti ohimenevä. Korkeintaan kyseessä oli viidenkympin villitykseni: hinku päästä hyvään kuntoon ja hoitaa verenpainetta liikkumalla, kumpikin onnistui. Ainakin itselläni liikkumisen ja kaiken fyysisen tekemisen määrä on romahtanut. Kovin montaa kiloa en olisi voinut millään ilveellä tikistää silloisesta elopainostani. Viime viikkoina olen liikkunut oikeastaan vain sen verran, kun on ollut ihan välttämätöntä. Olen aikaisemmin liikuskellut etäpäivinä aika paljon ihan neljän seinän sisällä. Sittemmin ymmärrys on kasvanut. Kun liike on vähentynyt ja melkein loppunut, niin mieli on herkistynyt miettimään liikkumisen mahdollisuuksia ja merkityksiä. Pää yrittää kiirehtiä, jalat eivät edes sudi. HSL-sovelluksen vaihtoajat eivät pidä kutiaan, ja kaikki asiointireissut kestävät entiseen verrattuna tolkuttoman kauan. Omasta mielestäni olen sentään jonkin verran liikuskellut kotona. L oppukevennystä näin raskaaseen tilitykseen on vaikea keksiä. Olen alkanut ymmärtää tokaisun sisältämää viisautta. Elämäkin murjoi eri tavoin ja vaatekoko kasvoi. Vesijuoksu on tauolla tartuntariskin minimoimiseksi. Tuumin, että viekööt lapset käydessään roskat. Paino alkoi nousta ja jotkut ihmettelivät, olenko lopettanut lenkkeilyn. Juoksutreeniäkin kertyi kuntoilijalle ihan riittävät 70–80 kilometriä viikossa. Tai ylettömän elämäntapamme ilmentymä. Liikunta tuntuu lääkkeeltä, joka ei maistu. Jatkan taivallustani raamatullisessa hengessä: ”Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.” (Sananlaskut, 11. luku, vuoden 1938 käännös) Pätee painopuheeseenkin, sanansa kannattaa valita huolella. Kun liikkuminen muuttuu hankalaksi, niin vähäisetkin liikahdukset jäävät pois. Yhtään reippaammin ei pääse eteenpäin, vaikka haluaisi. J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. K ertyneet kilot ovat alkaneet tuntua kotona möllöttäessä entistä raskaammilta, vaikka yhtä painaviahan ne ovat kuin ennenkin. JOUKO KOKKONEN. Sen päälle tuli liikuskeltua muutenkin. Olen itsekin kirjoittanut kävelemisen ja askelten keräämisen helppoudesta – sen suoranaisesta ihanuudesta. Painoni muutokset ovat herättäneet jonkin verran uteliaisuutta. Tai, että enpä lähdekään lähikauppaan, vaan laitan heille ostolistan tekstiviestillä. Hojo, hojo, se on jojo! Tutuksi on tullut jojoilukin. K okemusasiantuntijuus, kuten on muotia sanoa, on muovannut suhdettani lihavuuskeskusteluun. Nilkka jäykistetään, muuten minusta ei ole enää minkäänlaiseksi kävelijäksi. Täytyy tunnustaa, että ”liikuntamoti” on mennyt. Lihavuus on muutakin kuin tahdon asia. Omalla kohdallani tämä pitää täysin paikkansa. Toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee. Käy jo mielessä, ovatko vaatekaapin ekstraällät vieneet ällin. Kun pikkuhomma tuntuu työläältä, niin se jää tekemättä. Onko kyseessä pikemminkin järjestelmävika. Mutta entä jos ei pysty kunnolla kävelemään. Järki sanoo, että tee nyt edes jotain. En ollut kokonaan liikuntaa hylännyt, mutta määrät tipahtivat murto-osaan aiemmista
Tutkimukset arvioinut toimikunta palkitsi neljä tutkijaa 500 euron stipendeillä. Aiheena oli Kestävä liikuntakulttuuri. Palkinnot rahoittivat LTS ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Poutala nosti paneelissa esille urheilija-apurahat hyvänä keinona tukea urheilijoita. Professori Louise Mansfield (Professor of Sport, Health and Social Sciences, Brunel University of London) ruoti otsikolla The (Un)Level Playing Field: Sport, Inequality and the Myth of Inclusivity liikunnan ja urheilun tasa-arvon ja inkluusion tilaa muun muassa tokenismin käsitteen avulla. Ympäristön ja ekologisuuden näkökulmasta kestävää liikuntakulttuuria avasi LTS:n kestävyystieteiden asiantuntija Seriina Posio otsikolla Planetaarisesti kestävä liikuntakulttuuri. Aihetta lähestyttiin kolmesta näkökulmasta. Uusia ajatuksia ja ideoita heräsi varmasti jokaisella osallistujalla. Kuva: Hanna Vehviläinen liikuntatieteellinen tiedekunta) ja Simo Siltanen (JY, liikuntatieteellinen tiedekunta). Johtamisesta ja hyvästä hallinnosta puhuivat Tampereen yliopiston professorin Jari Stenvall otsikolla Rohkea johtaminen urheilussa ja Jyväskylän yliopiston asiantuntija Outi Aarresola Kestävyysjohtaminen urheiluorganisaatioissa: tutkimuskatsauksen tuloksia. Stipendit saivat Suvi Lamberg (Active Life Lab, XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu), Veera Puumalainen (Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta), Maija Siltala (JY, Tutkimuskilpailussa palkittiin (vas.) Veera Puumalainen, Maija Siltanen, Suvi Lamberg ja Simo Siltala. Etualalla Vilja Prinkey, Outi Aarresola ja Jari Stenvall. HANNA VEHVILÄINEN LYHTY-ryhmän syyskoululaisia. Päivän lopuksi tutkija Jyväskylän yliopiston tutkija Henriikka Koivukoski avasi Diginatiivit-tutkimusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 5 ajassa Liikunnan esteet ja mahdollisuudet esillä Liikuntatieteen päivillä Jyväskylässä Liikuntatieteen päivät pidettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tiloissa syyskuun alussa teemanaan Samalla viivalla liikunnassa. Kuva: Hanna Vehviläinen. Tutkimuskilpailuun osallistui 22 tutkimusta. Keskustelu päivän aikana kävi vilkkaana. elokuuta. Pääpuhujista professori Simon Chadwick (Professor of Eurasian Sport Industry, Emlyon Business School) käsitteli esityksessään Europe and the New Geopolitical Economy of Sport huippu-urheilun globalisoitumista. Tokenismi tarkoittaa käytäntöä, jossa organisaatio tai yhteisö tekee vain pinnallisia tai symbolisia toimia monimuotoisuuden edistämiseksi, eikä sitoudu todelliseen muutokseen. LUT-yliopiston nuorempi tutkija Elisa Kareinen jatkoi aihepiiristä otsikonaan Matkojen vaikutukset lajien hiilijalanjälkeen. Tavoitteena on tuoda yhteen eri puolella Suomea toimivia tutkijoita, jotka lähestyvät liikuntaa yhteiskuntatieteellisellä otteella. Kilpailu oli tarkoitettu perustutkinnon suorittaneille tutkijoille, jotka eivät ole vielä väitelleet. Liikuntatieteellisen Seuran järjestämät päivät avasi liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Mika Poutala, joka osallistui myös huippu-urheilupaneeliin. LTS ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta järjestivät päivillä uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille tarkoitetun tutkimuskilpailun. Chadwick toi esiin myös Euroopan taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan vähenemisen urheilussa. Liikuntatieteen päivien 2025 aineistopaketti https://www.lts.fi/ tapahtumat/ltp25/materiaalit.html Lyhdyn syyskoulussa keskusteltiin kestävästä liikuntakulttuurista Liikunnan yhteiskuntatieteiden LYHTY-asiantuntijaryhmän Syyskoulu kokoontui Jyväskylässä 21. Kolmannen kerran järjestetyn Syyskoulun tarkoituksena on edistää tutkijoiden vuoropuhelua ja osaamista. Liikuntatieteiden erityisasiantuntijan Vilja Prinkeyn (LTS) vetämään paneeliin osallistuivat myös johtava asiantuntija Jari Lämsä (Huippu-urheilun instituutti KIHU) ja urheilujohtaja Katja Saarinen (Suomen Paralympiakomitea). Sosiaalisesta kestävyydestä puhui Jyväskylän yliopiston tutkija Joakim Särkivuori otsikolla Sosiaalinen kestävyys ja epälogiikat huippu-urheilussa
Ajatuksena on muuttaa koulujen toimintakulttuuria ja opettajankoulutusta, mikä vaikuttaa aikanaan lasten liikkumiseen kouluissa ympäri Suomen. Selvityksen mukaan kuntien liikuntatoimien rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä on muuttunut yhä enemmän resurssien ja olosuhteiden tarjoajasta kohti liikunnan ja hyvinvoinnin kokonaisuuksien organisointia. Tavoitteena on poistaa erilaisia liikkumisen esteitä. Kuntien liikuttavat käytännöt ja verkostot. Siirtymää kohti planetaariset rajat huomioivaa ja ekologisesti kestävämpää liikuntapaikkarakentamista voidaan vauhdittaa OKM:n talousja informaatio-ohjauksella. Tutkimus pureutuu koululaisten liikkumisen lisäämiseen kokonaisvaltaisesti koulupäivän aikana. Posio, S. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ajassa Kuva: Antero Aaltonen Selvitys Suomen liikkuvin kunta -kilpailun aineistosta valmistunut Yli miljoona euroa koulujen liikkumisen lisäämiskeinojen tutkimukseen Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonaa euroa professori Timo Jaakkolan ja apulaisprofessori Mikko Huhtiniemen hankkeeseen, jossa etsitään keinoja lisätä lasten ja nuorten liikkumista kouluissa. Tavoitteena on tarjota tutkimukseen perustuvia ratkaisuja koulujen arkeen ja hyödyntää tuloksia liikunnanja luokanopettajakoulutuksessa. Selvitys Suomen liikkuvin kunta -kilpailun aineistosta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Kuntaliitto on julkaissut Kuntien liikuttavat käytännöt ja verkostot -selvityksen. Tutkimus toteutetaan interventiona keskisuomalaisissa kouluissa. Kohteena ovat myös liikkumisen vaikutukset hyvinvointiin – esimerkiksi uneen ja palautumiseen. https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2025/2335-kuntien-liikuttavat-kaytannotja-verkostot Politiikka-analyysi liikuntapaikkarakentamisen ekologisesta kestävyydestä Liikuntapaikkarakentamisen avustuspäätöksissä painotetaan laajoille käyttäjäryhmille suunnattuja liikuntapaikkoja sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, esteettömyyden, saavutettavuuden ja kestävän kehityksen edistämistä. Julkistamistilaisuudessa kuultiin myös kuntaesimerkkejä liikuttavista käytännöistä Ylöjärveltä, Hankasalmelta ja Keravalta. Empiirisen tarkastelun sekä aikaisempien arvioiden mukaan ekologinen kestävyys ei ole vielä noussut läpileikkaavasti esiin OKM:n liikuntapaikkarakentamisen talousohjauksessa, sillä nykyisillä avustuskriteereillä vaikutetaan ensisijaisesti rakennusten käyttösidonnaisiin päästöihin. Erityiskohteena ovat lapset, joilla on yksilöllisiä tarpeita liikkumisen tukemisessa. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisut: https://okm.fi/julkaisut. Työ liikunnan olosuhteiden ekologisen kestävyyden parissa jatkuu Liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja ohjausmateriaalien päivitys -hankkeessa. Tuoreessa politiikka-analyysissä Liikuntatieteellisen Seuran kestävyystieteiden asiantuntija Seriina Posio tarkastelee, miten liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksissa on huomioitu ekologinen kestävyys. Yhteistyötä tehdään myös poikkihallinnollisesti muiden julkisten toimijoiden, kolmannen, neljännen ja yksityisen sektorin kanssa. Jo liikuntapaikkojen suunnitteluvaiheessa voidaan arvioida systemaattisesti kaavoituksen, rakennuksen elinkaaren ja elinkaaren ulkopuoliset ympäristöja ilmastovaikutukset kokonaisuutena. Alakouluihin kohdistuva nelivuotinen tutkimus aloitetaan vuoden 2026 aikana. Liikuntatoimien työ kohdistuu erityisesti vähän liikkuviin kuntalaisiin. Keinovalikoimaan kuuluu muun muassa edullisten tai maksuttomien liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen erityistä tukea tarvitseville. Valtakunnalliset ohjelmat ja hankkeet ovat tukeneet tätä kehitystä ja yhtenäistäneet kuntien toimintaa liikkeen lisäämiseksi. Lisäksi käytössä on monipuolisia osallistamisen ja yhteiskehittämisen toimintatapoja. Lokakuussa pidetyssä julkistamistilaisuudessa lokakuussa selvityksen laatija Seriina Posio esitteli Suomen liikkuvin kunta -kilpailun aineistoon pohjautuvan työn päätuloksia
Konferenssia on läpi sen historian leimannut vahva yhteisöllisyys ja välittömyys. PWP:n historiasta löytyy suuri määrä merkittävien tieteentekijöitä, joita yhdistää kiinnostus tutkia lasten ja nuorten liikkumista sekä vahva yhteys eurooppalaisten tutkijoiden perustamaan Paediatric Work Physiology (PWP) -yhteisöön: Josef Rutenfranz, Per-Olaf Åstrand, Oded Bar-Or, Roy Shephard, Robert Malina, Juhani Ilmarinen, Gaston Beunen, Han Kemper, Thomas McKenzie, Willem van Mechelen, Neil Armstrong, Bareket Falk, Mark Tremblay ja Ulf Ekelund. Perinteikkään PWP-konferenssin saaminen Suomeen oli huomattava kunnianosoitus täällä tehdylle lasten ja nuorten liikunnan tutkimuksen pitkälle perinteelle ja laadulle. Kuva: Inna Syrykh. Konferenssi oli järjestyksessään 34. ja toinen Suomessa kokoontunut. PWP-konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran Dortmundissa vuonna 1968. Tilaisuudessa esitelmöivät professorit Stuart Biddle, Tiina Ikäheimo, Arja Sääkslahti ja Kevin Till sekä apulaisprofessorit Joe Eisenmann ja Tim Takken. Kymmenes PWP pidettiin Juhani Ilmarisen johdolla Joutsassa vuonna 1981. Konferenssin pääpuhujat avasivat liikunnan merkitystä lasten ja nuorten mielenterveydessä, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja motoristen taitojen kehityksessä. Konferenssin järjestelytoimikunta koostui Eero Haapalan kokoamasta tehotiimistä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun LIKESistä ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä. Laukaan PWP-konferenssin kaksi, toisiinsa liitoksissa olevaa teemaa olivat lapset, liikunta ja ilmastonmuutos sekä urheilullisuuden kehitys muuttuvassa maailmassa. Arvostetut alan pioneeritutkijat ja oppikirjoista tutut nimet tapaavat ja ohjaavat jatko-opiskelijoita ja alan nuoria tutkijoita. Myös monet lasten liikkumisen fysiologiaan, biologiaan ja evoluutioon liittyvät klassikko-oppikirjat ovat saaneet lisäinnoitusta PWP-konferensseista. Kuva: Inna Syrykh PWP-konferenssin iloisia osallistujia tauolla. Lisäksi he käsittelivät urheilullisuuden kehittymiseen liittyviä näkökulmia. Se vakiintui pian joka toinen vuosi järjestettäväksi tapaamiseksi. Lasten ja nuorten liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin parissa tehtävä tutkimus on tärkeämpää kuin koskaan. Voimakkaan kilpailullisessa tiedemaailmassa tällainen ilmapiiri on ollut erittäin poikkeuksellinen ja eittämättä ryhmän vahvuus. Harvassa konferenssissa pääsee aamiaisella tai lounaalla samaan pöytään alan legendojen kanssa. Konferenssin pääpuhujat olivat kansainvälisiä ja kotimaisia alan huippunimiä. EERO HAAPALA ARJA SÄÄKSLAHTI PWP-konferenssin ohjelmaan kuului myös kirkkovenesoutu. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 7 Perinteikäs PWP-konferenssi järjestettiin Laukaassa PWP-konferenssi (European group of Pediatric Work Physiology) järjestettiin syyskuussa 2025 Laukaassa. Kokeneiden pääpuhujien lisäksi konferenssissa kuultiin lukuisia erinomaisia nuorten tutkijoiden esityksiä. Toivottavasti konferenssi sytytti myös nuorten tutkijoiden kipinän jatkaa tätä pitkää ja kunniakasta perinnettä. Liikuntafysiologiaa, liikuntalääketiedettä tai niiden lähitieteenaloja lasten ja nuorten näkökulmasta opiskelleet tunnistavat nämä nimet välittömästi. Kanadalainen Lidia Barbera McMaster-yliopistosta ja Tia Viskari Tampereen yliopistosta saivat palkinnon parhaista nuorten tutkijoiden esityksistä
VLN:n tilastoja ennustekatsaus https://www.liikuntaneuvosto.fi/ tilasto-ja-ennustekatsaus/ Kuva: Antero Aaltonen – YK:ssa johtajat pitävät puheensa, jotka ovat ristiriitaisia keskenään, ja toimittajat analysoivat sanottua. Sitä on valmisteltu yhteistyössä liikuntaneuvoston jaostojen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Julkaisuun sisältyy tietoa myös liikunnan kansalaistoiminnasta, kuntien liikuntapalveluista, liikunnan yritystoiminnasta, liikunta-alan koulutuksesta, työvoimasta, osaamisesta ja tutkimuksesta sekä huippuja ammattiurheilusta. Katsaukseen sisältyy liikkumisen ja liikunnan olosuhteet käsittelevä osuus, joka koostuu rakentamisesta ja ylläpidosta sekä liikuntapaikkarakentamisesta, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista sekä luontoliikunnan olosuhteista. Sitä voivat hyödyntää myös muut toimijat ja esimerkiksi opiskelijat opintojensa tukena. Vuosina 2016–2021 Viron presidenttinä toiminut Kaljulaid peilasi kokemuksiaan kansainvälisen urheilujohtamisen parissa val tioiden väliseen toimintaan esimerkiksi Yhdistyneissä kansakunnissa. – FIFA on niin huonosti hallittu ja muutosvastainen, että voimme vain jatkaa sen mädännäisyyden korostamista, tiivisti McGeehan. Johtopäätöksistä vastaa VLN:n sihteeristö. Mutta kansainvälisen urheilujärjestön kokoukset ovat hyvin orkestroituja, pitkiä puheita ei ole, ja kun ihmiset alkavat esittää kysymyksiä, niin johto hermostuu, kuvasi Kaljulaid. Järjestön MM-kisojen tuotoista jäsenliitoille jakama 1,6 miljardia dollaria takaa sen, että köyhissä ja korruptoineissa maissa toimivat liitot eivät kyseenalaista Infantinon tekemisiä. Viron olympiakomitean puheenjohtaja Kersti Kaljulaid totesi, että urheilussa ei ole demokratiaa. Havainnot kokoavat yhteen mittarija muuta tietoa. Se käsittelee myös väestön liikkumista, liikunnan harrastamista ja ulkoilua sekä toimintakykyä. Katsauksen on toteuttanut VLN:n sihteeristö. Tavoitteena on pitää jäsenet tyytyväisinä rahan voimalla ja Infantino vallassa. McGeehanin mukaan FIFA ei ole muuttanut toimintatapojaan Gianni Infantinon pääsihteerikaudella, vaan on vahvistanut liiketoimintayhteyksiään kyseenalaisten hallintojen kanssa. Tapahtuman suomalaisina järjestäjinä toimivat Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ja Tampereen kaupunki. Katsaus toimii VLN:n toimikauden 2023–2027 ennakointija tulevaisuustyön tietoperustana. Tietopaketti käsittelee liikkumisen, liikunnan ja urheilun nykytilaa ja niiden tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä teemakohtaisesti eri näkökulmista. Play the Game 2025 https://www.playthegame.org/ news/?keyword=27663 Kuva: Thomas Søndergaard/Play the Game. Katsaus lähestyy kutakin aihekokonaisuutta ensin mittaritiedon pohjalta. Infantinon harjoittama Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin klovnimainen liehittely on McGeehanin mukaan vain FIFA:n rappion ilmentymä ja oire. Johtopäätökset sisältävät näkemyksiä kunkin teeman kehityksen vaikutuksista liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun. Neljän päivän aikana esityksen piti tai paneeleihin osallistui noin 300 henkilöä. Katsauksen osa-alueita ovat ensinnäkin alueja yhdyskuntarakenne, demografia, elinolot, ajankäyttö, arvot ja asenteet, ilmasto sekä talous ja rahoitus. FairGame-painostusryhmän toinen johtaja Nick McGeehan käsitteli esityksessään Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n tilannetta. Vankka tietopaketti liikunnan tilasta Valtion liikuntaneuvosto (VLN) on julkaissut kattavan liikuntakulttuuriin vaikuttavia tekijöitä esittelevän tilastoja ennustekatsauksen. Tanskalaisvetoinen Play the Game julistaa tavoitteenaan olevan demokraattisten arvojen edistämisen maailman urheilussa sananvapautta, avoimuutta ja avointa vuoropuhelua painottaen. Konferenssiin tuli väkeä kaikista maanosista. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ajassa Play the Game valotti Tampereella urheilun pimeitä puolia Urheilua kriittisesti ruotinut Play the Game 2025 -konferenssi keräsi lokakuun alussa Tampereelle yli 500 osallistujaa. Se kokoaa yhteen urheiluelämää kriittisesti tarkastelevia toimittajia, tutkijoita, urheilijoita, epäkohtien julkituojia ja päätöksentekijöitä
Liikuntaneuvoksen arvonimen Juppi sai vuonna 1999 ja liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin kultaisena vuonna 2008. Hän osasi edistää asioita kabineteissa, pelikentillä, puhelinsoitoilla ja saunanlauteilla. Hän toimi Valtion liikuntatieteellisen toimikunnan valtakunnallista tutkimusohjelmaa laativan jaoksen sihteeri vuosina 1970–1971. JOUKO KOKKONEN Kirjoittaja työskenteli Jupin pääsihteerikaudella LTS:ssa eri projekteissa vuodesta 1994 alkaen. Liikunta & Tiede -lehden toisena päätoimittajana Juppi toimi vuosina 1983– 2001 ja Stadion-lehden toimitussihteerinä 1967–1970. Viime ponnistuksen jälkeen alkoivat eläkepäivät vuonna 2002. Jupista tuli Liikuntatieteellisen Seuran ensimmäinen päätoiminen työntekijä, kun opetusministeriö myönsi kesäkuussa 1967 varat pääsihteerin palkkaamiseen. Saman vuoden alusta hän oli hoitanut tehtävää oman työnsä ohessa. Kajaani ja Kainuu säilyivät Jupille läheisinä koko elämän ajan ja näkyivät LTS:n Kainuuseen suuntautuneina hankkeina. Juppi onnistui saamaan LTS:n puheenjohtajaksi muun muassa Juhani Perttusen, Heikki Ylikankaan, Lauri Tarastin ja Raimo Väyrysen. Juppi pelasi squashia, sulkapalloa, tennistä ja golfia. Opetusministeriön ohjauksessa kuntotestaus siirtyi LTS:n yhteyteen, mihin johtaneet vaiheet eivät olleet kivuttomia. Teoksessa hän käsittelee etenkin liikuntatieteellisen tutkimuksen ja LTS:n vaiheita työvuosiensa puheenjohtajien ja liikuntapoliittisten vaikuttajien kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta. Kuva: LTS:n arkisto Liikuntatieteellisen Seuran pitkäaikainen pääsihteeri Joel Juppi kuoli 21.8.2025 Keravalla. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 9 IN MEMORIAM JOEL JUPPI 1936–2025 Pääsihteeri ehti moneen mukaan Juppi osallistui liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoituksen painopisteiden suuntaviivojen määrittelyyn. Juppi hallitsi 1960–1990-luvun toimintatavat ja pelisäännöt. Opetusministeriön liikunta-asioiden hoitoa neljännesvuosisadan johtanut Heikki Klemola oli tullut tutuksi opiskeluvuosina. Tätä ennen hän oli toiminut järjestön Sport and Leisure -työryhmän hallituksen jäsenenä vuodesta 1977. Hänen kurssikavereitaan olivat UKK-instituutin ensimmäinen johtaja Pekka Oja ja Suomen Valtakunnan Urheiluliiton pitkäaikainen pääsihteeri Mauri Oksanen. LTS:n opetusministeriöltä saama rahoitus alkoi nousta ja henkilökunnan pääluku kasvaa. Pauli Vuolteen ja Risto Telaman kanssa Juppi ideoi LTS:n toimintaa muun muassa Lapin-matkoilla. Seuran toimistolla työskenteli Jupin alaisuudessa enimmillään pitkälti toistakymmentä työntekijää. Valtion liikuntatieteelliseen toimikuntaan Juppi kuului vuosina 1974–1991. Puoluekannaltaan keskustalaiseksi tiedetty Juppi pystyi pitämään yhteyttä liikuntapolitiikan toimijoihin myös 1970-luvulla, jolloin kaikilla puolueilla oli liikuntapoliittinen ohjelma.. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston jäsen hän oli 1991–1995. Juppi oli syntynyt 9.6.1936 Suojärvellä luovutetussa Karjalassa. Juppi piti erityisen tärkeänä, että LTS:n suhteet olivat kunnossa opetusministeriöön ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Kymmenennet Liikuntatieteen päivät pidettiin eläkepäivien häämöttäessä Kajaanin Kaukametsä-talossa 2001. Näyttävimpiä niistä oli Helsingissä Finlandia-talolla kesällä 1982 järjestetty Sport and International Understanding -konferenssi ja Tampereella kesällä 1990 toteutunut Kuntoliikunnan maailmankongressi. Juppi oli kiinnostunut myös 1990-luvulla virinneestä lähialueyhteistyöstä Venäjän Karjalaan ja Viroon. LTS:lla oli 1970–1980-luvuilla vähän kilpailijoita liikuntatieteen tiedonvälityksen, koulutustapahtumien ja kansainvälisen yhteistyön kentillä. Juppi piti tilaisuudessa Studia Generalia -luennon, jossa hän hahmotteli liikuntatieteiden suurta kaarta. Hän osallistui muun LTS:n vuonna 1962 julkaiseman Tahkon latu -teoksen toimitustyöhön. Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) toimintaan hän tuli mukaan opiskellessaan voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksella. Juppi valmistui ”Jumpalta” samana vuonna ja sai pysyvän työpaikan voimistelunopettajana Vartiokylän yhteiskoulussa. Hän kävi Kajaanin lyseota, josta kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1957. Lapsuutensa ja nuoruutensa Juppi vietti tuolloin Kajaanin maalaiskuntaan kuuluneella maatilalla. LTS järjesti lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä tieteellisiä tapahtumia. Suomen Urheilulehden mukaan LTS:n toiminta vilkastui pääsihteerin palkkaamisen jälkeen kovin, mikä piti paikkansa. Hän opiskeli työn ohessa sosiologiaa Helsingin yliopistossa, josta valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1969. Jupin johdolla järjestö käytti avautuneet mahdollisuudet hyväkseen. Juppi väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1995 tutkimuksella Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina 1917–1994. Muistelmateos Pääsihteerin päällimmäiset ilmestyi vuonna 2004. International Council of Sport and Physical Education -järjestön (ICSSPE) hallituksen jäsen Jupista tuli Soulissa vuonna 1988 pidetyssä kokouksessa. Pääsihteerikautensa lopulla Juppi joutui kiperään paikkaan, kun Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen suomalaisten dopingrikkomusten jälkiselvittelyjen yhteydessä antidopingtoiminta eriytettiin kuntotestaustyöstä. Uraauurtavaa työtä LTS alkoi tehdä 1970-luvulla erityisliikunnan edellytysten parantamiseksi. Toimintaa helpotti epäilemättä se, että monet suomalaisen liikuntatieteen ensimmäisen polven tutkijat ja liikuntakulttuurin vaikuttajat olivat opiskelleet samaan aikaan Jupin kanssa. Jupin kainuulais-karjalaisen maalaismiehen olemus saattoi antaa hämäävän ensivaikutelman, mutta hänet tavannut sai pian huomata olevansa tekemisissä taitavan junailijan ja neuvottelijan kanssa
Vähintään selvästi ylipainoinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei halua hävitä golf-kierroksiaan. Mökkikesän jälkeen elokuussa on ihan eri fiilis kuin mihin toukokuussa lopettaa. Liikunnassa ja urheilussa esiintyy eriasteisia kepposia ja vilunkipeliä. Ennätys on 17 yhden päivän aikana. Uskoo, ken tahtoo. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun aamulla menee keittiöön, laittaa lautaselleen omenan valmiiksi.” Terveyspsykologi Anne Tevanlinna, Diabetes 4/2025 ”Kun liikunta on riittävällä rasitustasolla, tekee jotain hikeen asti, niin huomaa, että ajatukset ovat muualla. Painoni on ailahdellut. Pohjois-Korean edellinen diktaattori Kim Jong-Il oli kuvien perusteella lihava ja koki 160-senttisenä olevansa liian lyhyt. Onneksi tarjous on päättynyt. Vanha sanonta ei pidä lyhyesti sanottuna paikkaansa. Liikunta & Tiede kysyy lukijoiltaan näkemyksiä vuoden 2025 lehdistä. Leppoisuuskin on Maosta kaukana: Jangtsessa pulikoituaan hän sysäsi vauhtiin Kiinan kaaokseen ajaneen kulttuurivallankumouksen. Kaikki eivät ole leppoisia ja osa tekee myös kepposia. Kaipaan työvuoden jälkeen taukoa työasioista ja seuraavasta tarinasta. Vuonna 1966 Maon väitettiin uineen liki 15 kilometriä hiukan yli tunnissa Jangtse-joessa. Syy on ehkäpä eräässä maukkaassa jäätelössä, jota löytyy lähes kymmenen eri makua. Aika täyttä. Tyydyn vähempään.” Runoilija ja jalkapalloilija Atik Ismail, Facebook 4.10.2025 Mitä mieltä olet Liikunta & Tieteestä. Jotain positiivista on tapahtunut.” Kirjailija Timo Parvela, Hyvä Selkä 3/2025 ”Aamujunassa. Asiaan kuuluu, että ei ole täyttä varmuutta siitä, onko Trump painoindeksin perusteella ylipainoinen vai lihava. Hänen avustajansa on myös nähty tipauttavan uuden pallon huonoon paikkaan päätyneen tilalle. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ajassa Tyhmät tiedekysymykset Ovatko lihavat leppoisia, eivätkä tee kepposia. Tai muuttaa kehopositiivisuuden merkitys: sillä tarkoitettaisiin urheilijan lihaksikasta ja solakkaa vartaloa! Nythän olemme menossa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta, jossa suurin osa ikäihmisistä kärsii lihavuudestaan monin eri tavoin. Liikuntaan liittyvinä valtionjohtajatason kepposina voi pitää kuvien perusteella lihavan Kiinan johtajan Mao Zedongin uintiretkiä 1950–1960-luvuilla. JOUKO KOKKONEN Liikkumisen, liikunnan ja urheilun dosentti Jyväskylän yliopisto Muualla sanottua ”Minusta meidän pitäisi tehdä lihavuudesta samanlainen asia kuin tupakoinnista: kieltää kaikenlainen herkkujen mainostaminen ja myyminen ja tehdä lihavuudesta samoin kuin tupakoinnista noloa. Hinta on ollut sillä Plussakortilla jo kuukausia 1.83 €. Samalla voi tehdä kehittämisehdotuksia, jotka auttavat tekemään entistä paremmin lukijoiden tarpeita vastaavaa lehteä. Leppoisuus ja kepposalttius näyttävät huipputasollakin olevan yksilöllistä. En syytä itseäni, enkä ketään ihmistä. Moiseen suoritukseen ei kykene kukaan muutoin kuin propagandassa. Elämme pitempään, mutta olemme paljon sairaampia.” Sosiaalipolitiikan professori (emeritus) JP Roos, Facebook 19.9.2025 ”Tutkimusten mukaan uudet toimintamallit on helpompi muistaa, jos ne sitoo olemassa oleviin rutiineihin. Hänen väitettiin lyöneen viisi hole-in-onelyöntiä ja keilanneen täyden 300 pisteen sarjan. Erilaisia ruumiin rakenteita. Eri ikäisiä ihmisiä. Juna kulkee aikataulussa. Julkisten esiintymistensä perusteella häntä ei voi pitää leppoisana. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme 100 euron lahjakorttia vapaavalintaiseen urheiluliikkeeseen.. Lihavia on luonteeltaan erilaisia. Eli kehopositiivisuudesta takaisin normaalipainon suosimiseen. En ole kevyemmästä päästä. Minä olen ihastunut Tuplasuklaaseen
Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_105441. Esimerkiksi useita kertoja viikossa energiajuomia käyttävien 15-vuotiaiden tyttöjen määrä kuusinkertaistui vuosina 2014–2022. Arvostavan ystävyyden pohjalta yhteistoiminta koettiin merkityksellisenä ja molemminpuolisesti arvostettuna. Hienovaraisen avun tarpeeseen vastaamisen tuloksena auttaminen tapahtui tasavertaisesti, kuunnellen ja yhdessä toimien. Kotikankaan tutkimustulosten mukaan eri tasoisia ja erilaisen harjoitustaustan omaavia henkilöitä valmennettaessa tulee huomioida yksilölliset erot. Kotikankaan valmennustieteen väitöskirja ”Neuromuscular fatigue and hormonal responses during and after power, maximal strength, and hypertrophic resistance training loadings: Effect of training background” tarkastettiin lauantaina 6.9.2025 Jyväskylän yliopistossa. Vanhenemiseen oppimisessa osallistujat kokivat antavansa esimerkkiä vanhenemisesta, ja vapaaehtoiset saivat virikkeitä oman ikääntymisensä pohtimiseen. Puupponen havaitsi, että viikoittainen energiajuomien käyttö oli yhteydessä muuhun epäsuotuisaan terveyskäyttäytymiseen, kuten aamiaisen väliin jättämiseen, riittämättömään hampaiden harjaamiseen, lyhyeen unen pituuteen, ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön ja päihteiden käyttöön. Käyttö kasvoi kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti tyttöjen energiajuomien käyttö kasvoi voimakkaasti. LitM Essi Ahokkaan liikuntafysiologian väitöskirjan ”Post-Exercise Infrared Sauna as a Recovery Modality for Team-Sport Athletes” tarkastettiin perjantaina 17.10.2025 Jyväskylän yliopistossa. Ulkoliikuntaohjelman iäkkäiden osallistujien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kokemana” tarkastustilaisuus pidettiin 3.10.2025 Jyväskylässä. Tutkimukseen osallistui koripalloilijoita, futsalin pelaajia, jääkiekkoilijoita ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajia. Vapaaehtoiset ulkoilivat iäkkäiden kanssa kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Tulokset osoittavat, että suhde koettiin vastavuoroisena vertaissuhteena, ei yksipuolisena auttamisena. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_105546 Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla TtM Mari Kuutti tutki gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassaan fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Äyräväinen tunnisti neljä keskeistä ulottuvuutta, jotka rakentavat vastavuoroista vertaissuhdetta. Äyräväisen väitöskirjan ”Vastavuoroinen vertaissuhde vapaaehtoistyössä. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ jyx/Record/jyx_123456789_105545 Lupaavia tutkimustuloksia infrapunasaunan hyödyistä urheilijoille LitM Essi Ahokas tutki infrapunasaunan hyötyjä urheilijoille. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0962-9 Harjoitustausta vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen LitM Johanna Kotikangas selvitti tutkimuksessaan, miten harjoitustausta vaikuttaa erilaisten voimaharjoituksien aiheuttamiin ärsykkeisiin sekä voimaharjoituksista palautumiseen 48 tunnin aikana. Kuutin tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensivät riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita. Ahokas havaitsi, että infrapunasauna hillitsi hyppysuoritusten heikkenemistä, vähensi lihaskivun tunnetta, lisäsi urheilijoiden kokemaa palautumista, paransi hyppysuorituksia lisäpainoilla ja nopeutti ensimmäisiä juoksumetrejä enemmän kuin pelkkä harjoittelu. Voimaharjoitusten vaatimukset ja niiden välinen palautumisaika voidaan tällöin suhteuttaa paremmin kunkin harjoitustaustaan. Harjoituksen jälkeinen infrapunasaunan käyttö voi nopeuttaa palautumista ja auttaa urheilijoita ylläpitämään suorituskykyä erityisesti tiiviiden ottelukausien aikana. Kuutin väitöskirjan ”Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women” tarkastustilaisuus pidettiin perjantaina 17.10.2025 Jyväskylän yliopistossa. Energiajuomien käyttivät yleisemmin nuoret, jotka kokivat terveytensä heikommaksi ja raportoivat erilaista oireilua. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 11 Väitösuutiset Nuorten energiajuomien käyttö yleistynyt – käyttö säännöllistä jo 11-vuotiailla TtM Maija Puupponen tarkasteli väitöskirjassaan nuorten energiajuomien käyttöä vuosina 2014, 2018 ja 2022. Vastavuoroisen arjen avartumisen ansiosta osallistujat kokivat elämänpiirinsä laajenevan ja mielialansa kohenevan, vapaaehtoiset puolestaan saivat uutta sisältöä arkeensa. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0959-9 Vapaaehtoistyössä syntyvä vertaissuhde hyödyttää molempia osapuolia TtM Irma Äyräväinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kotona asuvien iäkkäiden ja heitä auttavien eläkeikäisten vapaaehtoisten välistä suhdetta. Energiajuomien käyttö kasvoi ajanjaksolla tasaisesti: osuudet nuorista olivat tutkimusajanjaksolla 35,7 (2014), 40,2 (2018) ja 48,6 prosenttia (2022). Puupposen terveyden edistämisen väitöskirja ”Energy Drink Consumption Among Finnish Adolescents: A Situational Picture of Prevalence, Associated Individual and Socio-Environmental Factors, and Health Indicators in 2014, 2018, and 2022” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 29.8.2025
kompensoida ylipainon negatiivisia terveysvaikutuksia ainakin jossain määrin. Toisin sanoen liikunnan puute on suurempi terveysriski kuin ylipaino. Mustavalkoinen vastakkainasettelu ei muutenkaan ole tätä päivää eli painonhallinta ja hyvä kunto eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Ja sepä ei ole ollenkaan huono viesti jalkautettavaksi arkeen. Tulkitsen, että kyllä voi. Lihavuuden stigmaan liittyvää ennakkoluuloa ja syrjintää voidaan toivottavasti myös purkaa, jolloin ihmiset nähtäisiin enemmän kokonaisvaltaisesti eikä niinkään painon kautta. Sitten Steven totesi nauraen ja vatsaansa taputellen: ”Arto, I’m fat but fit.” Pioneerina ja yhtenä liikuntaepidemiologian merkittävimmistä vaikuttajista Steven tunnetaan ja muistetaan ehkä parhaiten Fat but Fit -paradoksista, joka perustuu hänen ja tutkimusryhmän laajoihin tutkimuksiin, jotka alkoivat 1980ja 1990-luvuilla. Paradoksi osoittaa, että terveys ei ole yksiselitteisesti sidoksissa kehon kokoon. Professori Blair haastoi perinteisen käsityksen, jonka mukaan ylipaino on automaattisesti epäterveellistä. Tärkeää ajankohtaista pohdintaa käydään kehorauhasta, joka korostaa jokaisen oikeutta elää omassa kehossaan ilman ulkopuolista arvostelua, painetta tai häpeää. Jäin pohtimaan voisiko Fat but fit -paradoksi tukea tätä ajatusta. Koko yhteisön hyvinvoinnin perustana on jokaisen yksilön arvostaminen ainutlaatuisena omana itsenään riippumatta kehon koosta, fyysisestä kunnosta tai henkilökohtaisista arvoista. Tällä voi hyvinkin olla annettavaa 2020-luvun puolivalissä keskusteluun kehon painosta. 12 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto LTS:n puheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Fat but fit M inulla oli suurenmoinen ilo ja kunnia tavata professori Steven Blair muutaman kerran hänen elinaikanaan. Jokainen on yksilö ja liikuntavasteetkin ovat yksilöllisiä. Tämä huomioiden on varsin todennäköistä, että liikunta voi Fyysinen kunto on jopa tärkeämpi kuolleisuuden ennustaja kuin kehon painoindeksi. Erityisesti mieleen jäi kohtaaminen Kuopion Puijo Symposiumissa seminaariohjelman tauolla miestenhuoneessa. Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Seuraavan numeron aineistopäivä on 7.1.2026.. Haluatko täydentää. On tietysti selvää, että aivan yksioikoisesti sanomaa ei voi tulkita. Oletko eri mieltä. Jotta asian käsittely ei olisi turhan yksinkertaista, niin on huomattava, että uudenlaista painettakin voi syntyä. . Paradoksin kansanterveydellinen viesti vapaasti tulkiten on, että liikuntaa tulisi edistää riippumatta siitä minkä painoinen kukin on. Ymmärrämme, että säännöllinen liikunta ja hyvä kestävyysja lihaskunto voivat rakentaa suojaa sydänja verisuonitaudeilta myös silloin kun henkilö on ylipainoinen. Tai kirjoittaa artikkelin. Lisäksi tilaa syntyy monimuotoiselle kehokäsitykselle, jossa eri kokoiset kehot voivat olla terveitä ja toimintakykyisiä. Paradoksin keskeinen väite on, että hyvä kestävyyskunto voi vähentää ylipainon terveyshaittoja, ja että fyysinen kunto on jopa tärkeämpi kuolleisuuden ennustaja kuin kehon painoindeksi. Vasta-argumenttejakin on perustellusti esitetty, kuten ylipainon merkitys itsenäisenä terveyden vaaratekijänä, jonka haittoja hyvä kunto ei kumoa. Ajatusmaailman kääntyminen siihen suuntaan, että lihavan henkilön tulisi olla hyväkuntoinen, ei sekään kuulosta hyvältä. Vaihdoimme nopeasti muutaman sanan hyvän kunnon merkityksestä terveydelle
Toden teolla harrastus alkoi vuoden kuluttua ja jatkui 16 vuotta. – Ihmettelin sitä, että jotkut tulivat farkuissa, kun olin aina liikuntavarusteissa. Koululiikunnasta hänelle on jäänyt pääosin hyvin muistoja. Odusoga muistelee pärjänneensä hyvin pesäpallossa. Jos ei ollut lajissa tosi hyvä, niin se tuntui kiusalliselta, kun tiesi ettei voita tai ole parhaita. Hän harrasti vähän aikaa taitoluistelua, mutta siirtyi nopeasti tanssin pariin. Kilpatanssi vei mukanaan Liikuntaharrastukset tulivat Odusogan elämään jo ennen kouluikää. Liikuntatuntien ohella mieleen jäivät Turun koulujen väliset kilpailut Paavo Nurmen stadionilla. Häntä kummastuttivat tunneilta lintsanneet. Misseys teki Odusogasta koko kansan Lolan, jonka painosta ja ulkonäöstä hyvin moni on halunnut sanoa mielipiteensä. Odusoga kaipasi enemmän toimintaa. Tykkäsin liikuntatunneista, vaikka moni laji tuntui itselle haastavalta, koska olen ollut pienestä asti kilpailunhaluinen. Minusta oli hienoa päästä liikkumaan ja tekemään jotain muuta kuin opiskelua ja istumista. Osasin olla osa joukkuetta, jos olin tosi hyvä. Odusoga kilpaili SM-tasolla vuoteen 2000 saakka.. – Minulla oli koko ajan syyllisyys siitä, että takiani oltiin huonoja. Hän aloitti satubaletissa, joka tuntui kuitenkin energisestä tytöstä liian yksitoikkoiselta jalannostoineen ja venyttelyineen. L iikunta on kuulunut Odusogan elämään aina. Joukkuepelit eivät tosin kuuluneet suosikkeihin, koska niissä hän ei kokenut olevansa riittävän hyvä. Jännityksen täyteiset hetket ennen pikajuoksun tai viestin lähtöä ovat jättäneet muistijäljen. Hän sattui näkemään kilpatanssiesityksen kuusivuotiaana ja innostui lajista. Liikuntatunneille Odusoga sanoo menneensä innostuneena, vaikka niiden sisältö ei aina ollutkaan mieleen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 13 TEKSTI: JOUKO KOKKONEN KUVAT: HANNES PENTTILÄ Lola Odusoga: ”En olisi minä ilman kilpatanssia” Lola Odusoga ponnisti Miss Suomeksi kilpatanssipohjalta
Vuosikymmeniä sitten isketty leima on haalistunut hitaasti. Ensimmäisenä tummaihoisena missinä Odusogasta tuli tietynlainen tienraivaaja. Tuolloin kilpailijoiden paino ja pituus kerrottiin. Oletko harmaantunut. Missikisoissa nuoret naiset joutuivat 1990-luvulla sekä tuomariston että suuren televisioyleisön arvioitavaksi. Onko tullut painoa. Hän sanoo miettineensä pitkään osallistumista, sillä ihonvärin nousemisen puheenaiheeksi saattoi ennakoida. Menestys ulkonäköön ja persoonaan pohjautuvissa kisoissa vaikuttaa kuitenkin koko loppuelämään. Ihmiset ovat kommentoineet Odusogan ulkonäköä ja ihmetelleet, miksi hän ei muistuta missivuosien Lolaa. Odusoga korostaa pintarusketusaineiden ja tekoripsien olevan lajille ominaista estetiikkaa, joilla luotu illuusio on osa esitystä. Siinä kohtaa vasta tajusi, kuinka hiton hyvässä kunnossa olin ollut jaksamisen puolesta, vaikka en mennyt lenkille ja kuntosalille, vaan harjoittelin kilpatanssia. Olet itse mennyt sinne, tiedät pelin ja otat vastaan sen mitä ihmiset sinusta sanovat. Kilpatanssin Odusoga sanoo antaneen paljon. Halu päästä kilpailemaan ja julkisuuteen sai hänet lähtemään. Se miltä näytin, oli vain ja ainoastaan tanssin ansiota. Nämä luvut julkistettiin vielä vuonna 2019. 14 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Tanssin ohella Odusoga ratsasti pitkään ja kilpaili seuran sisäisissä estekisoissa. Vaikka tanssivuosista on kulunut yli 20 vuotta, niin Odusoga kokee niiden aikana kertyneen opin, ryhdikkyyden sekä tavan liikkua ja käyttää lihaksistoa vaikuttavan edelleen. Kaikki mitä olin johtui siitä, että elin kuin huippu-urheilija. Käsityksiin kilpatanssista on vaikuttanut myös moraalinen ulottuvuus ja lajiin liitetty synnillisyys. Odusoga muistelee hyvällä vuosiaan tavoitteellisen urheilun parissa. Oman ulottuvuutensa toi kiinteä yhteistyö tanssiparin kanssa. Harmittamaan jäi se, että paikka Suomen maajoukkueessa jäi saavuttamatta. Ja kuinka pitkään tämä tienraivausprosessi ja rasismista jatkuvasti puhuminen jatkuu. Hevoset eivät mahtuneet siihen yhtälöön taloudellisesti ja ajallisesti. Lajin ulkoisen kuvan vuoksi monet suomalaiset eivät ole kuitenkaan pitäneet kilpatanssia oikeana urheiluna. Uran varrella opitut meikkausja tukanlaittotaidot ovat olleet tarpeen, samoin vaatteiden suunnitteluosaaminen. Tanssii tähtien kanssa -kilpailu on Odusogan mukaan muuttanut ihmisten käsityksiä kilpatanssista. Pitkään ajattelin, että tämä on vuoden pesti ja sitten teen muita duuneja. – Ratsastus piti jättää, kun oli kilpatanssi ja koulu. Ihmiset ovat katsoneet ikuiseksi oikeudekseen kommentoida Odusoga ulkonäön muuttumista ja kilojen kertymistä. – Ymmärretään, että se on todellakin urheilua isolla uulla, vaikka ei olla urheiluvetimissä. En olisi ollut minä ilman kilpaurheilua. Odusoga sanoo lähes päivittäisten harjoitusten ja kilpailuiden avanneen mahdollisuuden tutustua pojan ja miehen kasvamiseen. Ja auta armias, jos tekee jotain pyhälle keholleen, menee pilaamaan sen vaikka tatuoinneilla, niin se on syntiä syvintä. On hullua, että missin ei anneta muuttua ollenkaan. – Ajat olivat niin erilaiset. Myös ”strategiset mitat” – rinnan, vyötärön ja lantion ympärys – esiteltiin kaikelle kansalle. – Tiesin, että erilaisuusaspekti tulee olemaan isosti läsnä. Miss Suomi -kilpailun merkitys oli 1990-luvulla paljon suurempi kuin 2020-luvulla. Liimataan jotain tekokynsiä, miten se on urheilua. Hän muistuttaa, ettei ole enää kilpaurheilija tai missi, jonka kehon ihmiset muistavat. Pysyväksi jäi myös kiinnostus eri rytmeihin ja tapoihin ilmentää musiikkia. Kun sinut tunnettiin jostain, niin olit televisiossa, radiossa, lehdissä ja kaikissa markkina. Missikisat ovat Odusogan mielestä erityistapaus samaan tapaan kuin fitnesslajit, joiden alhaisen rasvaprosentin tavoittelussa ollaan kaukana normaalielämästä. Kansainvälisiltä parketeilta mieleen jäivät voitot Suomen silloisista huippupareista. Kerran missi, aina missi Odusogasta tuli Miss Suomi vuonna 1996. He peilaavat käsityksiään missivuosina otettuihin kuviin. Ovatko lihakset kasvaneet tai pienentyneet. Oletko rupsahtanut. Kisa tuo kilpatanssin pariin ihmisiä, jotka yllättyvät paitsi lajin taidollisesta vaativuudesta myös fyysisestä kovuudesta. MTV3 televisioima kilpailu keräsi miljoonayleisön ja siitä kirjoitettiin laajasti sanomaja aikakauslehdissä. Odusoga sanoo eläneensä urheilijan elämää, joka loi pohjan myös valinnalle Miss Suomeksi. – Kilpatanssista muistan ikuiset keskustelut siitä, että voisiko siitä tulla olympialaji, onko se edes urheilua. Odusogan näkyvyyttä lisäsi kansainvälinen menestys. Hän sanoo tanssin muovanneen persoonaansa, ulkoista olemustaan, liikkumistaan ja tapaa esiintyä. – Kun tanssiurheilu loppui, niin kehohan alkoi tietenkin muuttua. – Kehoni oli täysin kilpatanssin määrittelemä. Julkisuuden luonne muuttunut Missiksi tullessaan 18-vuotiaalta Odusogalta jäi kokematta tavallinen aikuistuminen. En kuitenkaan tajunnut, kuinka iso juttu se kuitenkin tulisi olemaan. Tanssit, joihin kuuluu viettely, ovat olleet lajia kritisoiville todiste sen moraalittomuudesta. – Kävin kuitenkin maailman suurimmissa kisoissa Blackpoolissa kaksi kertaa ja muissakin kansainvälisissä kisoissa. Laji itsessään on henkisesti ja fyysisesti vaativa. Kokonaan toinen asia on arvostella aikoinaan missikisoissa menestynyttä vuosien ja vuosikymmenien jälkeen. – Koitan muistuttaa ihmisille, että missikilpailussa ihmisen arvosteleminen ulkonäön perusteella on sallittua. Pitäisi aina näyttää samalta, painaa saman verran, olla samankokoinen joka kohdasta. Se kuuluu siihen pakettiin. Hän myöntää valinnan määrittävän edelleen elämäänsä. Misseys oli 1990-luvulla samanlainen ponnahduslauta julkisuuteen kuin näkyvyys poliitikkona, näyttelijänä, muusikkona tai urheilijana. – Koko ajan verrataan siihen mitä olit silloin. Tanssivuodet tekivät Lolan Kilpatanssiin kuuluu vahvasti myös estetiikka, jonka tuntemuksesta on ollut Odusogalle hyötyä. Vuonna 1996 hän sijoittui Miss Universum -kilpailussa kolmanneksi ja hänet valittiin syksyllä seuraavaksi vuodeksi Miss Skandinaviaksi. Ihmisten on ollut vaikea käsittää, että esteettinen laji oikeasti on samanlaista kovaa urheilua kuin räkä poskella hiihto, vertaa Odusoga
Jääkiekko oli Odusogalle kokemuksena täysin toisenlainen. Siellä oli hyvä henki pelaajien kanssa. Hyviä ja huonoja kokemuksia Tepsistä Turkulaisena Odusoga solahti mukaan myös joukkuelajien maailmaan. Osa yrityksistä on oivaltanut, että jos vaatteita aikoo myydä, niin niitä kannattaa esitellä ostajien kaltaisten ihmisten päällä. Joku on hyvin tunnettu Tiktokissa, mutta sitä käyttämätön ihminen ei tiedä hänestä mitään. Kauneusstandardit ovat Odusogan mukaan laajentuneet 1990-lukuun verrattuna. Lola Odusoga • Juontaja, malli, yrittäjä • Miss Skandinavia 1997 • Miss Universum, II perintöprinsessa • Miss Suomi 1996 • Mallitöitä vuodesta 1989 lähtien • Vuoden turkulainen 1996 • Peruskoulun päästötodistus 1993 • Lolan suuri salaisuus kuvittanut Saara Obele "Jos kokee olevansa erilainen ja poikkeava, niin voi löytää somen ja netin kautta toisia samankaltaisia.". Odusoga sanoo, ettei hän tietoisesti pyrkinyt pysymään julkisuudessa. Odusogan voi sanoa kuuluvan Suomen kestojulkkiksiin. Tämä on tietenkin positiivinen asia. Jalkapallosta hänelle jäivät hyvät muistot. 1977) • Juontaja, malli, yrittäjä • Miss Skandinavia 1997 • Miss Universum, II perintöprinsessa 1996 • Miss Suomi 1996 • Mallitöitä vuodesta 1989 lähtien • Vuoden turkulainen 1996 • Peruskoulun päästötodistus 1993 • Lolan suuri salaisuus -lastenkirja 2023, kuvittanut Saara Obele tapahtumissa. – On alettu sallia eripainoisia, eri pituisia, eri väripigmenttejä ja muutenkin erinäköisiä. Siitä tulee aina paljon lokaa niskaan etenkin näinä aikoina. Hän haluaa puhua erityisesti itsensä, erilaisuuden ja ulkonäön hyväksymisestä. Ja kiusaamisesta ja syrjinnästä, heikompien ihmisten ja mielen asioista. Kuka tahansa voi saada itsensä esiin jotakin väylää pitkin. – Haluan puhua edelleenkin rasismista, vaikka paljon aikaisempaa harvemmin, koska se on hemmetin raskasta. Kaikkien ei tarvitse olla samasta muotista. Julkisuus on toisaalta pirstoutunut ja medioiden luonne muuttunut. Sieltä löytää yhteisöllisyyttä, tukea ja turvaa, mitä ei ollut 1990-luvulla, kun oli vain televisio, radio ja pari lehteä – ja kaikki niissä näyttivät samalta eli täysin erilaiselta kuin sinä. Jääkiekon parissa Odusoga näki, mitä äijämenon kyllästämää lätkämaailma on. L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 1 5 Lola Odusoga (s. Tänä päivänä on netti, youtube, some ja tositeeveet. Odusoga haluaa itsestään otettujen kuvien olevan sosiaalisessa mediassa käsittelemättömiä. Toisaalta uudet kanavat tuovat moninaisuuden laajasti esiin ja tarjoavat vertaistukea. Some-maailman varjopuoliin kuuluvat käsitellyt kuvat ja niiden avulla luodut virheelliset illuusiot. Näkyvyyden perustana ovat ensimmäisen erilaisen missin status ja valmius esittää mielipiteitä. En kokenut ollenkaan, että tämä on pelkkää bisnestä. Hänet on jopa valittu vuonna 2000 Suomen turhimmaksi julkkikseksi Radio Mafian äänestyksessä. Julkisuudessa näkyi vain tietynnäköisiä malleja. Vaikka molemmat lajit kuuluvat TPS:n kolmen kirjaimen alle, niin hän huomasi omina organisaatioinaan toimivia lajeja yhdistävän vain kirjainyhdistelmän. Muodin kautta ja pukeutumisella ei ole helppo ilmentää itseään, kun tarjolla on vain yhdellä tavalla leikattuja tunikoita. Ulkonäköpaineet ovat korostuneet somen myötä ja ulottuvat yhä nuorempiin. Odusoga kokee olevansa etenkin Suomessa asuvien afrikkalaistaustaisten esikuva. Internet ja some ovat tuoneet mukanaan huonoja lieveilmiöitä ja paljon ulkonäköpaineita. Valinnanvaran laajentuminen kertoo Odusogan mielestä monenlaisten ihmisten hyväksynnästä. – Jos kokee olevansa erilainen ja poikkeava, niin voi löytää somen ja netin kautta toisia samankaltaisia. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole näin hyvä. Kokonaisuudessaan futiskulttuuri ja ilmapiiri oli tosi positiivinen ja miellyttävä kokemus. Odusoga kokee, että julkisuuden kautta hän on voinut pitää esillä tärkeitä teemoja. Hän toimi Turun Palloseurassa jalkapallon parissa 13 vuotta ja jääkiekossa 5 vuotta pääosin erilaisissa tapahtumissa. Odusogan lapsuusvuosina käsityksiin ulkonäöstä vaikuttivat televisio ja muutamat muotilehdet. – Tunnelma futiksen ympärillä oli hyvä koko ajan. Laajan yleisön huomion saavuttaminen on 2020-luvulla vaikeaa
Olympiakisoja ja eri lajien MM-kisoja Odusoga saattaa katsoa jonkin verran. Itselle mieluisen tekemisen tunnistaminen on Odusogan mielestä tärkeää. – Olen tarkka sen suhteen, mihin käytän aikani. Vaikka olen monissa työyhteisössä tehnyt elämäni aikana duunia, niin missään ei ole ollut niin karseata kuin Tepsin lätkäpuolella, never again. Siksi myös liikunnallisen nautinnon lähteet vaihtelevat. Siinä se. Pelaajia kohdeltiin hänen mukaansa huonosti. Yksi haluaa kävellä metsässä ja toinen juosta juoksumatolla kotona. Ylipäätään jääkiekkotoiminnan ilmapiiri oli Odusogan kokemana pitkälti negatiivinen. Yleisellä tasolla Odusoga muistuttaa, että jokainen ihminen on erilainen. Miehet tekevät ja tytöt vähän yrittävät, tiivistää Odusoga. Isot pamput vetelivät naruista hallituksessa ja maailmalla menestyneitä tiettyjä sukuja pokkuroitiin. Hän sanoo päättäneensä aikoja sitten, että että ei jaa liikuntaja ruokavinkkejä, koska hänen liikkumistaan ja syömistään on seurattu niin tarkasti missikisoista asti. Penkkiurheilu ei nappaa Odusoga sanoo olevansa maailman huonoin penkkiurheilija. Ei pakota itseänsä johonkin, mitä joku muu sanoo. 16 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 For more information www.eassissa2026 eassissa2026@jyu.fi Conference hosted jointly by EASS & ISSA 2026 European Association for Sociology of Sport & International Sociology of Sport Association Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Finland RESPONSIBILITIES AND RESPONSES OF SPORT IN CONTEMPORARY SOCIETY Key dates Call for Abstracts and Registration opens October 20, 2025 Abstract submission closes January 31, 2026 Early bird registration closes March 31, 2026 Faculty of Sport and Health Sciences University of Jyväskylä, Finland – Se oli asetelmaltaan hyvin sellaista miehet ja tytöt -menoa. – Jos pystyy valitsemaan, niin kannattaa tehdä asioita, jotka tuntuvat itsestä kivalta. ?. – Joka tavalla tosi myrkyllinen ilmapiiri. Joku haluaa kävellä koiran kanssa keskiyöllä pimeässä. Lätkäpuolella naisia ei kohdella naisina, vaan naiset ovat tyttöjä ja miehet miehiä. Mene mihin haluat ja liiku niin kuin haluat. Jonkun mieleen on liikkuminen ryhmässä. Liikuntavinkkejä Odusoga ei halua antaa. Pariisin olympiakisojen avajaisia hän muistaa seuranneensa. Ihmiselle on enemmän eduksi edetä kohti kivaa kuin tehdä jotakin toisen mieliksi. Liikkuminen jonkun toisen suostuttelemana tai jopa painostamana ei hänestä toimi. Jos katson urheilua, niin se ei palvele näitä. Hyvin miesvoittoista oli jalkapallopuolikin, mutta siellä naisia kohdeltiin naisina. Jos katson jotain, niin haluan sen tarjoavan mahdollisuuden päästä pois omasta roolista ja samalla ruokkivan luovuutta työn suhteen. Odusoga kertoo seuraavansa eniten hevosurheilua. Etenkin Englannissa asuvan ystävän ura ratsastuksessa kilpailijana ja valmentajana on kiinnostanut. Hän haluaa tehdä itse, eikä katsella muiden urheilemista
Ku va : Fr ee pi k. Kentälle tulee peluri, joka muuttaa koko pelin. Painonhallinnassa siintää uusi uljas maailma. Painonhallintaan liittyvä liiketoiminta on jo nyt massiivista, mutta mitä tapahtuukaan, kun markkinointikoneistot alkavat hehkuttaa ihmelääkettä, joka hoitaa ylipainon kuriin yhtä helposti kuin ibuprofeeni päänsäryn. Voi nimittäin ennakoida, että tämä alan ihmisiä jo pitkään kiehtonut aihe tulee lähiaikoina maallikoillekin tutuksi kohuotsikoista ja termiä kaupallistavista mainospätkistä. Diabetes-lääkkeenä tunnetut GLP-1-agonistit ovat tulossa yhä rajummin myös painonhallinnan työkaluksi. Saammeko esitellä, GLP-1-agonistit! T aas on aika opetella uusi termi. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 17 JARI KUPILA Ihmepilleri tekee tuloaan – mutta mitä me sillä lopulta korjaamme. Samalla liikunnan tarpeellisuuden keskeinen peruste tulee haastetuksi ja päädymme syviin pohdintoihin ihmisyyden perusteista. Samalla ovat tulossa niiden mahdollistamat yhä huimemmat kaupalliset ulottuvuudet, joille voi ennakoida jättimäisiä markkinoita
Ja toiseksi, olisiko yhteiskunnassa laajemmin nostettava keskusteluun kehityskulku, jossa ratkaisemme niin monia haasteitamme pilleripurkkiin turvautuen. Toki tutkimustuloksissa todetaan, että tehokkainta on, jos agonistilääkitykseen liittää elämäntaparemontin, mutta se ei silti haastavaa kysymystä poista. GLP-1-reseptoriagonistit ovat olleet viime vuosina laajan ja intensiivisen tutkinnan kohteena juuri tästä näkökulmasta. Myös paine ennaltaehkäisevään lääkehoitoon osana nuorten terveydenhoitoa kasvanee. Kaiken kaikkiaan on selkeä yhteys kuolleisuusriskin vähenemiseen. Näiden lääkkeiden varsinainen idea on ollut 2-tyypin diabeteksen hoidossa, mutta selkeä yhteys painonputoamiseen tekee niistä myös erittäin tehokkaan laihdutuslääkkeen ja painonhallinnan tukijan. Vaikka tuo onkin reippaasti kärjistetty kuvaus, mielikuvien tasolla näin tulee todennäköisesti tapahtumaan. On nimittäin syytä kysyä ilman tätä ihmelääkettäkin, että korostaako liikuntaporukka jo muutenkin liikaa painonpudottamisen näkökulmaa viestinnässään. Mielenkiintoista näissä hoidoissa on sekin, että vaikka niiden tuoma sydänja verisuonihyöty on ollut selvin 2-tyypin diabetesta sairastavilla, vastaavia hyötyjä tuli koetilanteissa myös täysin terveille ylipainoisille. Ne ovat lääkeaineita, joiden ideana on tukea kehon omaa GLP-1-hormonia ja edistää kehossa niitä toimintoja, joita tämän hormonin pitäisi luontaisesti kyetä hoitamaan. Eikä vastustamiseen välttämättä mitään järkiperusteita ehkä olekaan, mutta silti aihepiirin äärellä olisi kuitenkin hyvä käydä hitusen laajempi keskustelu. Kun agonistipillerillä on saatavissa luokkaa 10–15 prosentin painonpudotus ja selkeä sydänkuolleisuuden riskin väheneminen, tuo se ylipainon ja siihen liittyvien terveysriskien torjuntaan uuden välineen. Tämä kaikki avaa houkuttelevia mahdollisuuksia ylipaino-ongelmien hoitoon ja ehkäisyyn, mutta johtaa samalla asiaan, joka liikuntakulttuurissa olisi syytä havaita. Se ei sinänsä ole ollenkaan huono asia. Painonhallinnan työkalupakkiin on tulossa uusi väline, joka muuttaa koko asetelman. Samalla nousee kuitenkin vaikeita kysymyksiä, joissa riittää pohdittavaa – niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasoilla. Pilleri korvaa lenkkeilyn Tähän kaikkeen liittyvä kehitysja tutkimustyö on vielä kesken, mutta jo nyt on tiedossa varsin häkellyttävä ja toistuva perushavainto. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 On syytä kysyä ilman ihmelääkettäkin, korostaako liikuntaporukka liikaa painonpudottamista viestinnässään. Miksi kukaan päättäjä sellaista kehitystä vastustaisi. Liraglutidilla ei päästä aivan samoihin lukuihin, mutta silti keskimärin 6–8 prosentin pudotuksiin. Kuurin tehoa vahvistaa, kun samaan aikaan kiinnitetään tarkempi huomio myös yleisiin elämäntapoihin. Kun on niin, että GLP-1-agonistit tuovat nopeasti ja lääketieteellisesti uskottavasti näin merkittäviä tuloksia, miksi lähteä enää lenkille tai kuntosalille, jos ainoana motiivina on painonpudotus. Lisäbonuksena GLP-1-agonistit hidastavat mahalaukun toimintaa, mikä vähentää ruokahalun heräämistä ja nälän tunnetta. Useat kontrolloidut tutkimukset ja kohorttianalyysit kertovat samaa perusviestiä. Välineen kiehtovuutta lisännee se, että agonisteja voi käyttää myös ennaltaehkäisevästi, siis elämänvaiheessa, jossa ylipaino-ongelma on vasta kehittymässä. GLP-1-agonistit auttavat erityisesti insuliinin tuotantoa haimassa ja vastaavasti vähentävät glukagonin eritystä. Ensinnäkin, olisiko liikuntakulttuurissa opittava perustelemaan liikkumisen hyvinvointimerkityksiä aivan eri näkökulmista kuin mitä olemme tottuneet tekemään – ja siirtää kaikessa keskeisesti näkyvä painonhallintapuhe vähemmälle. Jos lääketiede voi poistaa ihmiskunnan ylipaino-ongelmat, ja etenkin niistä seuraavat välilliset ongelmat, on asiassa varmasti iso houkutus. Kun nämä uudet lääkeaineet mitä todennäköisimmin tulevat leviämään laajasti, tulee samalla haastetuksi yksi koko liikuntasektorin perinteisen yhteiskunnallisen perustelun kulmakivi. Ylipainoa poistavien ja ehkäisevien lääkinnällisten toimenpiteiden lisääminen tuleekin mitä luultavimmin keskeiseksi osaksi työterveystoimintaa. Olisiko Kysyttä. Pillerikuuri tuo 10– 15 prosentin painonpudotuksen ja vähentää sydänkuolleisuutta, eli tuo varsin nopeasti suunnilleen samat edut kuin mitä säännöllinen liikunta. Diabetes-lääkkeen sivuvaikutus Ensiksi pieni peruskurssi siitä, mitä nämä mystiset GLP-1-agonistit oikein ovatkaan. Tutkimustyö on tuonut tuloksia, joiden perusteella voidaan todeta agonistilääkkeillä olevan merkittäviä vaikutuksia painonhallinnassa. Ei uusi ihmelääke liikunnan terveysja hyvinvointietuja mihinkään poista, mutta jatkossa niistä puhumista olisi syytä sanoittaa toisin. Nämä molemmat auttavat pitämään verensokeritasot kurissa ruokailujen yhteydessä. Kun elämme aikakautta, jolloin ihmiskunta on tehnyt itsestään ylikuormaisen ja kiireisen sekä opettanut itsensä ratkomaan erilaisia muitakin hyvinvointinsa haasteita pilleripurkin avulla, asetelmaa olisi hyvä pysähtyä pohtimaan. Vielä on matkaa siihen, että tutkimusten löydöt saadaan täysillä kuluttajamarkkinoille, mutta jossakin vaiheessa se tapahtuu. Yksilöiden hyvinvointia ja kansantaloutta auttavia yhteiskunnallisia perusteita riittää päätöksenteon kannustimeksi. Esimerkiksi semagutidi voi tuottaa kohdehenkilöissään 68 viikon kuurin aikana keskimäärin noin 15 prosentin painonpudotuksen. Kyseessä on siis eräänlainen luonnollisen prosessin apulainen, joka auttaa kehoa tilanteissa, joissa oma GLP-1 ei riittävällä teholla toimi
Patistan vain pohdiskelemaan ihmiskunnan kehityssuuntaa, joka vie koko ajan suurempaan riippuvuuteen erilaisista epätäydellisyyksiämme korjaavista lääkeaineista. On sivuseikka se, pitääkö joitakin näitä edistysaskeleita tarpeellisina vai ei, kulku on joka tapauksessa vienyt kohti täydellisyyden ja virheettömyyden illuusiota. Sillä taas on kovin monenlaisia heijastusvaikutuksia, jotka kaikki eivät ole pelkästään positiivisia. Ihmiskunnan historiassa on esimerkkinsä mitä sellaisesta tapaa seurata. Aivan samoin kuin pikavippaamme taloushaasteiden kanssa, paikkaamme myös suorituskykyämme oman itsemme ulkopuolelta tulevilla apukeinoilla. Mutta mitä tekee ihmiselle yksilönä sekä yhteiselle ihmisyydelle ja ihmiskäsityksillemme se, jos kaikki epätäydellisyytemme ovat asioita, jotka pitää lääketieteen keinon torjua – ja siis de facto luokitella sairauksiksi. Ihmiskuntaa toisaalta kannustaa ja toisaalta piinaa jatkuva tarve kehittyä kohti täydellisyyttä. Onko tervettä, jos kaikki sairaudet – tai epätäydellisyydet – poistetaan erilaisilla ihmelääkkeillä. Onko täydellisyys tervettä. Doupattua elämää Jos modernin ihmiskunnan kehitystä katselee viimeisen 150 vuoden ajalta vähän laajemmasta kulmasta, ei ylipainon korjaavan ihmepillerin ilmaantuminen sinänsä mikään ihmeellinen innovaatio ole. Kun modernin lääketieteen saavutuksia alkaa listata, sieltä löytyy monenlaista. Matkaamme kohti tieteisromaanista tuttua ideaa ihmepilleristä, joka korjaa ihmisestä kaiken. Kun on pyritty ehkäisemään ja hoitamaan erilaisia ihmiskuntaa kiusaavia sairauksia ja tauteja, on samalla muovattu ihmislajista astetta täydellisempää ja virheettömämpää oliota. Ihmistä ei rajoita eikä määritä enää ihmisen oma rajallisuus, vaan lääketieteen alati laajeneva rajallisuus. Kovin moni meistä ei selviäisi arjestaan ja vapaa-ajastaan ilman erilaisia lääkeaineita, mutta kun jaksamista auttavat lääkkeet on keksitty, on ylikierroksilla painamisesta tullut monessa kohdin uusi normi. Lääkkeet ovat tehneet meille mahdollisiksi elää elämää, joka pelkillä luonnollisilla kyvyillämme ei olisi ollut mahdollista. Antibiootit, verenpainelääkkeet, mielialalääkkeet, särkylääkkeet, erilaiset stimulantit… mitä olisikaan elämme ilman niitä! Kaikki ne ovat mahdollistaneet ihmisyksilöille kyvyn elää ja suorittaa sellaisilla tavoilla, joihin emme ilman näitä ihmisyyttämme buustaavia aineita olisi pystyneet. Yhä useammalla kierre alkaa jo koulussa. Painetaan ylikuormia ylinopeudella ylipitkinä päivinä ja poistetaan siitä aiheutuvia luontaisia fyysisiä ja psyykkisiä varoitussignaaleja farmakologian keinoin. Onko ihminen enää ihminen, jos vain täydellisyyteen voi olla tyytyväinen – ja kaikkea epätäydellinen luokitellaan vääränlaiseksi ihmisyydeksi. Lääketieteen ja farmakologian moderni historiankulku on sisältänyt olemuksessaan koko ajan kaksi rinnakkaista ulottuvuutta. Erektiolääkkeiden ilmaantuminen markkinoille lienee tästä konkreettisin esimerkki. Oikeus olla vääränlainen vaarassa En väitä, että ylipaino-ongelmien ratkaiseminen lääkehoidolla olisi mitenkään väärin. Onko epätäydellisyys sairaus. Silti, samaan aikaan on riskinä, että alamme pitää ylipainoa sinänsä jotenkin sairaana ja halveksittavana ilmiönä, jolle on suorastaan pakko tehdä jotakin jokaisen ihmisyksilön kohdalla. Niin moni suomalainen työikäinen taistelee arjessaan särky-, mielialaja jaksamislääkkeiden kanssa. Viagra ja kumppanit ovat kuitenkin vain yksi erityisen konkreettinen esimerkki ilmiöstä, jota on rakennettu jo pitkään. Olemme yhteiskuntana tilassa, jossa vallitsee kaikenpuolisen taloudellisen velkaantumisen ohella myös toisenlainen velkakierre. Napataan lääkettä, jolla ei pohjimmiltaan niinkään korjata sairautta, vaan ikääntymisen luontaista seurausta. Sellainen ajattelu johtaa helposti rotuhygienian ajatusmalleihin, yhä ahtaampiin määritelmiin oikeanja vääränlaisesta ihmisyydestä. On voitu poistaa tai ainakin siirtää vanhenemisen ja oman elinvoiman hiipumisen konkreettisen kohtaamisen hetkeä vuosikausia kauemmaksi. Oikeastaan on aivan loogista, että tämän asian äärelle on lopulta päädytty. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 19 vä mitä se kaikki tekee käsityksillemme ihmisyydestä, hyvästä elämästä sekä terveydestä ja sairaudesta. Elämme elämää, jossa suoritusja sietokykymme ei riitä kaikkeen siihen, millä arjessamme itseämme kuormitamme. On varmasti totta, että ylipainoon liittyy paljon ulottuvuuksia, joiden poistamiseksi ihmepilleri on tervetullut. ?. Yksi sen ulottuvuus on pyrkimys päästä eroon paitsi kaikista sairauksista, myös kaikista vajaavaisuuksista. Jos elämä olisi urheilulaji, jäisimmekö kaikki kiinni dopingista. Lääkkeillä on ollut paitsi parantava rooli, myös erilaisia vajavaisuuksiamme paikkaava ja poistava rooli. Modernin ajan ihminen on siis luonut elämäntavan ja yhteiskunnan, joka toimii kuin dopingilla terästetty huippu-urheilu. Asiassa on tietenkin paljon hyviäkin puolia, mutta ihan neutraalina pohdiskeluna voi kyllä heittää ilmaan sen, että mitähän tekee ihmiskunnalle ja käsityksillemme ihmisyydestä se, että yhä suurempi osa elämänmenostamme perustuu suorituskykyihin, joita meillä ei ilman lääketiedettä olisi. Siis asioista, jotka eivät ole merkkejä sairaudesta tai edes epäterveestä, mutta joiden silti koetaan rapauttavan täydellisyyttämme ja sitä kautta hyvinvointiamme. Tässä herää kuitenkin kysymys siitä, että jos terve ihminen turvautuu lääkehoitoon, voidakseen suorittaa enemmän kuin terveen ihmisen kapasiteetista irtoaa, mikä tässä kuviossa lopulta on sairasta. Ja onko lääkeaine tässä kuviossa parantamassa jotakin sairasta vai mahdollistamassa jotakin sellaista, mikä ei ole tervettä. Vai joko olemme pisteessä, jossa jokainen ikääntymisen luontainen seuraus on sairaus. Kaikessa. Tällä on ollut myös laajat vaikutuksensa koko yhteiskuntaan. On tappavia tauteja ja sairauksia torjuvia rokotteita ja antibiootteja, on botoksin ja silikonin avulla paikattuja kehollisia epätäydellisyyksiä. Olisi hyvä tiedostaa, että samalla kun poistamme näitä epätäydellisyyksiä, muokkaamme kuitenkin myös käsityksiämme suotavasta ja ei-suotavasta ihmisyydestä
Tekoälyn avulla harjoitteita voidaan mukauttaa kunkin oppilaan kiinnostuksen kohteisiin ja taitotasoon. (2025) osoittivat, että tekoäly voi toimia opettajan ideointikumppanina ja mentorina nopeuttaen sisällöntuotantoa ja vähentäen rutiinityötä kouluympäristössä. Artikkeli pyrkii herättämään ajatuksia siitä, kuinka tekoäly ja inhimillinen vuorovaikutus voivat kulkea käsi kädessä oppilaiden liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi kestävyysliikuntaan voidaan personoida jalkapalloilijalle nopeita intervalliharjoituksia, tanssijalle rytmisinä liikesarjoja ja aloittelevalle liikkujalle rauhallisia kävelyja hölkkälenkkejä. Tekoäly auttaa tekemään liikuntaharjoitteista yksilöllisiä erilaisten taustojen ja harrastusten huomioimiseksi. Käytettäessä tekoälyä on selvää, että opettaja toimii lopullisena laadunvarmistajana: hän tuntee oppilaansa ja osaa arvioida, mitkä tekoälyn ehdotuksista palvelevat parhaiten juuri oman ryhmän oppimista. Oppimisen personointi tekoälyn avulla Jokainen luokka on täynnä erilaisia yksilöitä. Tulevaisuudessa liikunnanopettaja voi halutessaan itse tekoälyn avulla luoda musiikkisisällön esimerkiksi rentoutusharjoituksiin tai hyödyntää tekoälyä kuntosaliopetusvideoiden tekoon. Lihaskuntoharjoitteet voidaan räätälöidä niin, että MIRA MOILANEN, LitM lehtori Jyväskylän yliopiston normaalikoulu mira.j.moilanen@jyu.fi Kuva: Freepik. Viisaasti käytettynä se voi olla monella tavalla hyödyksi liikunnanopetuksessa. Uusimmat tekoälymallit pystyvät generoimaan musiikkia ja videoita opettajan toiveiden mukaan. Tekoäly on tullut nopeasti osaksi koulumaailmaa – myös liikuntatunneille. Tekoälyllä on selvästi potentiaalia keventää opettajan kuormaa arviointityössä, palautteen annossa sekä tuntien ja kurssien suunnittelussa (Zhou ym. Tekoäly voi toimia tässä opettajan ideapankkina ja apurina. Opettaja voi valita sopivimmat ja muokata niitä omalle ryhmälleen tarkoituksenmukaisiksi. Tuomme lisäksi esille mahdollisuuksia ja haasteita – kuten eettisyys, tietosuoja, teknologiaresurssit – unohtamatta opettajan roolia muuttuvassa toimintaympäristössä. Parhaat tekoälymallit on koulittu valtavalla määrällä urheiluun, harjoitteluun ja liikunnan opetukseen liittyvää opetusdataa, jota opettajan on helppo hyödyntää. 2024). Myös Baena-Morales ym. G eneratiivisten tekoälymallien, kuten ChatGPT:n hyödyntäminen opetuksessa on ollut viimeaikaisessa suomalaisessa koulutuskeskustelussa ajankohtainen aihe. Fathy (2025) havaitsi, että tekoälypohjaiset mallit, kuten ChatGPT, paransivat opiskelijoiden oppimismotivaatiota ja auttoivat opettajia tuntien suunnittelussa korkeakouluympäristössä. Tarkastelemme käytännön esimerkkien ja joidenkin tutkimusten avulla, miten tekoälyä voidaan hyödyntää eri näkökulmista liikunnanopetuksessa. Useissa kouluissa pohditaan, miten tekoälyä voisi hyödyntää pedagogisesti järkevästi opetuksessa siten, että se lisäisi niin oppilaiden kuin opettajienkin hyvinvointia ja oppimista. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 HANNU MOILANEN, FT lehtori Jyväskylän yliopiston normaalikoulu hannu.moilanen@jyu.fi Tekoäly liikunnan opetuksen tukena Koulumaailmaankin tekoäly on tullut vauhdilla. Yhdistelemällä opettajan ja tekoälyn tuottamia ideoita päästään usein parhaaseen lopputulokseen. Tuntisuunnittelun apuväline Liikuntatuntien suunnittelu vaatii opettajalta luovuutta ja aikaa. Käsittelemme tekoälyn käyttöä tuntisuunnittelussa ja oppimateriaalien personoinnissa, tekoälypohjaisten chatbottien roolia oppimisen ja hyvinvoinnin tukena, tekoälyn tarjoamia yksilöllisiä liikuntaratkaisuja (esimerkiksi henkilökohtaiset harjoitussuunnitelmat) sekä hyvinvointidatan keräämistä ja oppimisanalyytiikkaa koulukontekstissa. Tekoäly voi esimerkiksi generoida valmiita ehdotuksia harjoitteiksi tiettyjen tavoitteiden tai opetussuunnitelman sisältöjen ympärille. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa samasta ilmiöstä erilaisia versioita. Usein opettaja rutinoituu käyttämään vanhoja tuttuja ja turvallisia harjoitteita. (2025) ja Tao ym. Se voi auttaa opettajaa tuntisuunnittelussa, liikuntasuoritusten analysoinnissa, harjoitteiden yksilöllistämisessä, hyvinvointidatan seurannassa ja tulkinnassa sekä arvioinnissa ja oppilaiden motivoinnissa (Zhou & Wang, 2024). Rutiinityön vähentymisen myötä opettajalla jää enemmän aikaa ja energiaa olennaiseen – vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa