Liikunta & Tiede 5/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lola Odusoga: Missilläkin oikeus muuttua teema: Liikunta & lihavuus Lihavuus vaikea aihe liikuntaihmisille Syöpäsairas saa liikkua 62 (5 ) 5/ 25 • 10 eu ro a
Hyvä on ihmiskunnan ymmärtää lajikato ja maapallon lämpeneminen. Kun elämme aikaa, jossa kaikkea silti lähestytään mittarin kanssa, myös hyvinvointia yritetään mitata. Paino: Grano Oy, Vaasa Tilaukset: puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Hän kokee, että hyvä elämä ja hyvinvointi tarkoittavat samaa kuin hyvät mittarilukemat – ja jokainen ei-toivottu tulos romuttaa hyvän elämän perusteet. Ei ihme, että niin monella on niin raskasta, vaikka moni mittari kertoisi huippulukemia. Aihe on pilkottu palasiksi, joista hyvinvoinnin ja hyvän elämän uskotaan koostuvan. Samalla kun kaikelle on mittarinsa, me myös arvotamme asioita mittareilla. Niinpä mittari-ihmisellä on taipumus hätkähtää yksittäisten mittausten mukaan. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Mittareiden lukijoilla sen sijaan on taipumus arvottaa tuloksia. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Olemme kaikki altistuneet tähän. Olipa kyse hengitysilmasta tai mistä tahansa luonnon detaljista, kansantaloudesta tai mistä tahansa yhteiskunnan ilmiöstä – tai yksilön oman fysiologian yksityiskohdista. PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Olemme tietoisia pituudesta, painosta ja painoindeksistä, verenpaineesta ja kolesterolista, askelmääristä. On etunsa siinä, että meillä on yhteinen käsitys kellosta ja ajankulusta. ?. Mittarit kun ovat hyviä renkejä, mutta saatanallisia isäntiä. Samalla jokainen ei niin täydellinen mittaustulos tuhoaa edellytykset hyvään elämään, kertoo oman ainutkertaisen elämän luisusta epätäydellisyyteen – eli huonoksi. 62. Kuka tai mikä vapauttaisi meidät tästä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. Olemme synkkiä, jos kolesteroli ei laskekaan tai päivän askelmäärä jää tavoitteesta. Yhteiskuntana ahdistumme, jos Pisa-tutkimuksen sijaluku putoaa pari pykälää. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Lähestymme kaikkea mittarin kanssa. Hyvä on tiedostaa terveytensä tila. Mittariajan ihminen vetää helposti yhtäläisyysmerkit onnellisuuden ja täydellisyyden välille. Ei ole laitetta, joka kertoisi onnellisuutemme ja hyvinvointimme tason. Olemme tietoisia siitä, mitkä mittaustulokset ovat suotavia ja tavoiteltavia, ja mitkä eivät. Mittayksiköt ovat samalla ohjaava tekijä, kun pohdimme mihin meidän pitäisi yhteisöinä ja yksilöinä koittaa suunnata. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Ne eivät ota kantaa onko jokin tulos hyvä tai huono. Käsityksemme siitä, mistä todellisuus koostuu, perustuu mittauksiin. Se saa meidät reagoimaan vahvasti mihin tahansa huonoksi kokemaamme tulokseen. Puhumattakaan siitä, miten mieli mustuu, kun vaaka ei tottele tahtoamme lauantaisaunan jälkeen! M onia asioita voi mitata, mutta yhtä ei voi. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: Ku va : Ju ha La ita la in en 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 5 Mittari-ihmisten aika M odernin ihmiskunnan tunnusmerkki on mittaamisen yleistyminen. Mittarit ovat sinänsä neutraaleja ja puolueettomia. Sitä voisi kuitenkin pohtia kriittisemmin, mitä me mittari-ihmiset oikein mittaustuloksillamme teemme. Hahmotamme ympäröivää maailmaa, mutta myös itseämme, mittareilla. Ei voi olla onnellinen, ei voi voida hyvin, jos KAIKKI ei ole hyvin. Todellisuuskuvamme on eri mittareilla muotoutunut synteesi. Elämme mittari-ihmisten aikaa. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään uutiskirje noin kerran kuukaudessa. Huono tulos kertoo asiasta, joka on huono ja ei-toivottu, josta pitää päästä eroon. Asiat, joista tulee hyviä tuloksia, ovat hyviä. Kun samaan aikaan julkinen keskustelu ulvoo asenteita, joissa ”ihmisen tulee pyrkiä kohti täydellisyyttään” ja ”elää 100-prosenttisesti potentiaalinsa mukaisesti”, on kasassa uuvuttava keitos. E rilaiset laitteet kertovat pulssimme, verenpaineemme ja yöunen laadun
Askelia kertyy päivän mittaan paljon. Aino Suhola 96 Paradoksaalisia paradigmoja Alpo Suhonen 98 EMERITUS IHMETTELEE Leikki liikunnanlehtorin työssäni Mauri Pietilä 100 ARVIOITUA 105 STADION 50 VUOTTA SITTEN. Dahl on Hiushuone Hyggen perustaja ja toinen omistaja. Yrittäjän päivätyö kampaamossa on melko raskasta. Kuva: Juha Laitalainen 2 PÄÄKIRJOITUS Mittari-ihmisten aika Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Nolla askelta Jouko Kokkonen 5 AJASSA 11 VÄITÖSUUTISET 12 POLTTOPISTEESSÄ Fat but fit Arto Hautala 46 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Terveystieto: Kristiina Ojala Pedagogiikka: Arto Laukkanen Yhteiskuntatieteet: Jouko Kokkonen POHDITTUA 93 Liikkuminen on pilalla – ja se on meidän ammattilaisten syytä Heli Männistö 94 Kuka potkaisi ilon innostuksen suksilta. Dahl pitää huolta kehostaan myös avantouinnilla ja käymällä osteopaatilla. Liikunnan ilon ja tavoitteellisen harjoittelun Dahl löysi viitisen vuotta sitten. Jari Kupila 20 Tekoäly liikunnan opetuksen tukena Hannu Moilanen & Mira Moilanen 23 Orkestrointi urheiluvalmennuksessa: ”Tämä rata on varattu kunnon asiakkaille!” Marko Malvela, Anna Saarela, Jari Lämsä & Jarkko Hyytiä 27 Tiedustelijat kenttien liepeillä Sari Lappalainen 29 Kohtaamisen kautta liikkeelle Anu Kangasniemi & Viivi Ahvo 33 Harrastuspolulle johdattajille on tarvetta Jouko Kokkonen 40 Monipuolisia yhteistyöpolkuja harrastamiseen ja toimivampi pelitapa hyvinvointiyhteiskuntaan Arto Tiihonen 43 LÄHIKUVASSA – Michaela Moua: Pelinrakentaja Brysselissä Jouko Vuolle TEEMA: Liikunta & lihavuus 52 Kun painosta tuli ihmisen mitta Jouko Kokkonen 56 Läskifobian paluu ja liikunnan rooli Susanna Luikku 59 ”En jaksa, en ehdi” – ohjausta vanhemmuuden ja liikkumisen ristiaallokossa Terhi Koivumäki 62 Suolistomikrobisto voi hyötyä liikunnasta Jukka Hintikka 65 Lihavuus ja liikunta Hannele Harjunen 68 Olen lihava, olen ongelma Katja Kosonen 70 Painon mittaaminen ja kehon koostumuksen arviointi aikuisten kuntotestauksessa LTS:n Kuntotestauksen asiantuntijaryhmä 72 Vuoden 2025 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 75 Elämäntavat keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä Mari Kuutti 78 Hikoilusta toivoa: Liikunta syöpäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa Titta Kontro 81 Positiivisesta pedagogiikasta uutta imua liikunnanopetukseen Pauliina Heiska & Marika Udelius 83 Eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten harrastamisessa Turussa Roosa Latvaniemi 86 Liikkuva opiskelu -hankkeet vauhdittavat toimintakulttuurin kehitystä korkeakouluissa Marianne Turunen, Katariina Kämppi & Katja Rajala 89 Liikunta hyväksi muistille monin tavoin Tanja Kulmala VERTAISARVIOITUA 106 Liikuntapalvelujen asiakaskokemus Paula Harmokivi-Saloranta & Tuulia Stellberg Kansi: Pirkkalassa asuva Minna Dahl on Tampereen värikkäin kampaaja. Kuntosaliharjoittelu niin sisällä kuin ulkona auttaa häntä pysymään kunnossa, jotta seisomatyö onnistuu. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 3 LIIKUNTA & TIEDE 5/2025 13 Lola Odusoga: "En olisi minä ilman kilpatanssia" Jouko Kokkonen 17 Ihmepilleri tekee tuloaan – mutta mitä me sillä lopulta korjaamme
Ennen ajattelin korskeasti, että ainakaan minä en liho. Vaan ei kun ei. Lihava olen ollut kymmenen vuotta, lihavuusaste vain on vaihdellut. Roskapussin vieminen ja kaupassakäynti ovat kovempia ponnistuksia kuin reipas lenkki aikoinaan. Aikaisemmin melkein viimeiseen asti välttämäni autokyydin vetovoima asiointimatkojen taittamiseen kasvaa, peltilehmää pystyn paimentamaan normaalisti. Istuvat verkkarit vaihtuivat löysiin, kun kaloreita kertyi entiseen malliin. Kesällä loukkaantunut nilkka vaatii leikkauksen, jossa olen käynyt lehden ilmestyessä. Olen pitänyt näihin asti itseäni ripeäliikkeisenä. KONTULASTA 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Ku va : Ju ha La ita la in en Nolla askelta P uhelin on monena päivänä kertonut, että en ollut ottanut askeltakaan. Kuntopyörän annoin pojilleni lainaan, kun ennen leikkausta ei ole suotavaa polkea ja sen jälkeenkään ei pitkään pysty ajamaan olohuonemankelilla. Ainakin se on erikoinen ongelma, kun jo 43 prosenttia koko maailman väestöstä, 60 prosenttia suomalaisista ja 74 prosenttia yhdysvaltalaisista on ylipainoisia. Ja että jotain hengen heikkoutta lihominen on. Ne siirtyvät hitaasti ja lyhyin nytkähdyksin eteenpäin. L ähes liikkumattomaksi pakottava tilanne on silmiä avaava. Jotenkin olen alkanut ymmärtää uudella tavalla liikkumista syövää kierrettä. Ja siihen se sitten jäi. Ja sekin täsmää, että painonpudotus on kerta kerralta hankalampaa. Emme enää juokse pysyäksemme paikallamme, vaan syömme kestääksemme sijoillamme. Totta on, että vähiin on käynyt liike viime aikoina. Kahvakuula killottaa käyttämättömänä lattialla, vaikka voisihan sitä nostella tuolilla istuen. Aihepiiriä lähestytään ongelmakeskeisesti. Kun onnistuin 2010-luvun alkupuolella pudottamaan painoani reippaasti, niin minulta kyseltiin varovasti, josko syynä on jokin sairaus. Pienestäkin liikkeestä voi vierottua. Vanttera olen ollut liki koko aikuisikäni. Silloin on vaivattominta heivata vastuu yksittäiselle ihmiselle: alapas parantaa elintapojasi. Tämäkin on muuttunut. Vaan onko tuo ongelma oikeastaan ongelma. Lihavuuspuhe kuvaa kaoottista maailmamme. On hätkähdyttävää huomata, että bussiin ei todellakaan voi kiirehtiä. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kotiaskareitakaan en pysty tekemään entiseen malliin. . Suunta on ollut päinvastainen kuin pörssikursseihin usein liitetyssä sanonnassa: se mikä menee alas, tulee myös ylös – ja korkojen kera. Painoindeksini oli 26,5 juostessani maratonin ihan kelpo aikaan 3.36. Meillä on kuulemma lihavuusongelma, Suomen kokoinen ja maapallon mittainen. Tilanne tulee todettua, mutta ratkaisuja ei ole tarjota. Isävainajani tapasi työlästyessään tuiskaista, että ”ee tästä tule kerrassa mittää”. Laite ei ollut rekisteröinyt lainkaan töpöttelyäni kyynärsauvojen varassa. Tilanteeni on toivottavasti ja todennäköisesti ohimenevä. Korkeintaan kyseessä oli viidenkympin villitykseni: hinku päästä hyvään kuntoon ja hoitaa verenpainetta liikkumalla, kumpikin onnistui. Ainakin itselläni liikkumisen ja kaiken fyysisen tekemisen määrä on romahtanut. Kovin montaa kiloa en olisi voinut millään ilveellä tikistää silloisesta elopainostani. Viime viikkoina olen liikkunut oikeastaan vain sen verran, kun on ollut ihan välttämätöntä. Olen aikaisemmin liikuskellut etäpäivinä aika paljon ihan neljän seinän sisällä. Sittemmin ymmärrys on kasvanut. Kun liike on vähentynyt ja melkein loppunut, niin mieli on herkistynyt miettimään liikkumisen mahdollisuuksia ja merkityksiä. Pää yrittää kiirehtiä, jalat eivät edes sudi. HSL-sovelluksen vaihtoajat eivät pidä kutiaan, ja kaikki asiointireissut kestävät entiseen verrattuna tolkuttoman kauan. Omasta mielestäni olen sentään jonkin verran liikuskellut kotona. L oppukevennystä näin raskaaseen tilitykseen on vaikea keksiä. Olen alkanut ymmärtää tokaisun sisältämää viisautta. Elämäkin murjoi eri tavoin ja vaatekoko kasvoi. Vesijuoksu on tauolla tartuntariskin minimoimiseksi. Tuumin, että viekööt lapset käydessään roskat. Paino alkoi nousta ja jotkut ihmettelivät, olenko lopettanut lenkkeilyn. Juoksutreeniäkin kertyi kuntoilijalle ihan riittävät 70–80 kilometriä viikossa. Tai ylettömän elämäntapamme ilmentymä. Liikunta tuntuu lääkkeeltä, joka ei maistu. Jatkan taivallustani raamatullisessa hengessä: ”Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.” (Sananlaskut, 11. luku, vuoden 1938 käännös) Pätee painopuheeseenkin, sanansa kannattaa valita huolella. Kun liikkuminen muuttuu hankalaksi, niin vähäisetkin liikahdukset jäävät pois. Yhtään reippaammin ei pääse eteenpäin, vaikka haluaisi. J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. K ertyneet kilot ovat alkaneet tuntua kotona möllöttäessä entistä raskaammilta, vaikka yhtä painaviahan ne ovat kuin ennenkin. JOUKO KOKKONEN. Sen päälle tuli liikuskeltua muutenkin. Olen itsekin kirjoittanut kävelemisen ja askelten keräämisen helppoudesta – sen suoranaisesta ihanuudesta. Painoni muutokset ovat herättäneet jonkin verran uteliaisuutta. Tai, että enpä lähdekään lähikauppaan, vaan laitan heille ostolistan tekstiviestillä. Hojo, hojo, se on jojo! Tutuksi on tullut jojoilukin. K okemusasiantuntijuus, kuten on muotia sanoa, on muovannut suhdettani lihavuuskeskusteluun. Nilkka jäykistetään, muuten minusta ei ole enää minkäänlaiseksi kävelijäksi. Täytyy tunnustaa, että ”liikuntamoti” on mennyt. Lihavuus on muutakin kuin tahdon asia. Omalla kohdallani tämä pitää täysin paikkansa. Toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee. Käy jo mielessä, ovatko vaatekaapin ekstraällät vieneet ällin. Kun pikkuhomma tuntuu työläältä, niin se jää tekemättä. Onko kyseessä pikemminkin järjestelmävika. Mutta entä jos ei pysty kunnolla kävelemään. Järki sanoo, että tee nyt edes jotain. En ollut kokonaan liikuntaa hylännyt, mutta määrät tipahtivat murto-osaan aiemmista
Tutkimukset arvioinut toimikunta palkitsi neljä tutkijaa 500 euron stipendeillä. Aiheena oli Kestävä liikuntakulttuuri. Palkinnot rahoittivat LTS ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta. Poutala nosti paneelissa esille urheilija-apurahat hyvänä keinona tukea urheilijoita. Professori Louise Mansfield (Professor of Sport, Health and Social Sciences, Brunel University of London) ruoti otsikolla The (Un)Level Playing Field: Sport, Inequality and the Myth of Inclusivity liikunnan ja urheilun tasa-arvon ja inkluusion tilaa muun muassa tokenismin käsitteen avulla. Ympäristön ja ekologisuuden näkökulmasta kestävää liikuntakulttuuria avasi LTS:n kestävyystieteiden asiantuntija Seriina Posio otsikolla Planetaarisesti kestävä liikuntakulttuuri. Aihetta lähestyttiin kolmesta näkökulmasta. Uusia ajatuksia ja ideoita heräsi varmasti jokaisella osallistujalla. Kuva: Hanna Vehviläinen liikuntatieteellinen tiedekunta) ja Simo Siltanen (JY, liikuntatieteellinen tiedekunta). Johtamisesta ja hyvästä hallinnosta puhuivat Tampereen yliopiston professorin Jari Stenvall otsikolla Rohkea johtaminen urheilussa ja Jyväskylän yliopiston asiantuntija Outi Aarresola Kestävyysjohtaminen urheiluorganisaatioissa: tutkimuskatsauksen tuloksia. Stipendit saivat Suvi Lamberg (Active Life Lab, XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu), Veera Puumalainen (Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta), Maija Siltala (JY, Tutkimuskilpailussa palkittiin (vas.) Veera Puumalainen, Maija Siltanen, Suvi Lamberg ja Simo Siltala. Etualalla Vilja Prinkey, Outi Aarresola ja Jari Stenvall. HANNA VEHVILÄINEN LYHTY-ryhmän syyskoululaisia. Päivän lopuksi tutkija Jyväskylän yliopiston tutkija Henriikka Koivukoski avasi Diginatiivit-tutkimusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 5 ajassa Liikunnan esteet ja mahdollisuudet esillä Liikuntatieteen päivillä Jyväskylässä Liikuntatieteen päivät pidettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tiloissa syyskuun alussa teemanaan Samalla viivalla liikunnassa. Kuva: Hanna Vehviläinen. Tutkimuskilpailuun osallistui 22 tutkimusta. Keskustelu päivän aikana kävi vilkkaana. elokuuta. Pääpuhujista professori Simon Chadwick (Professor of Eurasian Sport Industry, Emlyon Business School) käsitteli esityksessään Europe and the New Geopolitical Economy of Sport huippu-urheilun globalisoitumista. Tokenismi tarkoittaa käytäntöä, jossa organisaatio tai yhteisö tekee vain pinnallisia tai symbolisia toimia monimuotoisuuden edistämiseksi, eikä sitoudu todelliseen muutokseen. LUT-yliopiston nuorempi tutkija Elisa Kareinen jatkoi aihepiiristä otsikonaan Matkojen vaikutukset lajien hiilijalanjälkeen. Tavoitteena on tuoda yhteen eri puolella Suomea toimivia tutkijoita, jotka lähestyvät liikuntaa yhteiskuntatieteellisellä otteella. Kilpailu oli tarkoitettu perustutkinnon suorittaneille tutkijoille, jotka eivät ole vielä väitelleet. Liikuntatieteellisen Seuran järjestämät päivät avasi liikunta-, urheiluja nuorisoministeri Mika Poutala, joka osallistui myös huippu-urheilupaneeliin. LTS ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta järjestivät päivillä uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille tarkoitetun tutkimuskilpailun. Chadwick toi esiin myös Euroopan taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan vähenemisen urheilussa. Liikuntatieteen päivien 2025 aineistopaketti https://www.lts.fi/ tapahtumat/ltp25/materiaalit.html Lyhdyn syyskoulussa keskusteltiin kestävästä liikuntakulttuurista Liikunnan yhteiskuntatieteiden LYHTY-asiantuntijaryhmän Syyskoulu kokoontui Jyväskylässä 21. Kolmannen kerran järjestetyn Syyskoulun tarkoituksena on edistää tutkijoiden vuoropuhelua ja osaamista. Liikuntatieteiden erityisasiantuntijan Vilja Prinkeyn (LTS) vetämään paneeliin osallistuivat myös johtava asiantuntija Jari Lämsä (Huippu-urheilun instituutti KIHU) ja urheilujohtaja Katja Saarinen (Suomen Paralympiakomitea). Sosiaalisesta kestävyydestä puhui Jyväskylän yliopiston tutkija Joakim Särkivuori otsikolla Sosiaalinen kestävyys ja epälogiikat huippu-urheilussa
Ajatuksena on muuttaa koulujen toimintakulttuuria ja opettajankoulutusta, mikä vaikuttaa aikanaan lasten liikkumiseen kouluissa ympäri Suomen. Selvityksen mukaan kuntien liikuntatoimien rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä on muuttunut yhä enemmän resurssien ja olosuhteiden tarjoajasta kohti liikunnan ja hyvinvoinnin kokonaisuuksien organisointia. Tavoitteena on poistaa erilaisia liikkumisen esteitä. Kuntien liikuttavat käytännöt ja verkostot. Siirtymää kohti planetaariset rajat huomioivaa ja ekologisesti kestävämpää liikuntapaikkarakentamista voidaan vauhdittaa OKM:n talousja informaatio-ohjauksella. Tutkimus pureutuu koululaisten liikkumisen lisäämiseen kokonaisvaltaisesti koulupäivän aikana. Posio, S. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ajassa Kuva: Antero Aaltonen Selvitys Suomen liikkuvin kunta -kilpailun aineistosta valmistunut Yli miljoona euroa koulujen liikkumisen lisäämiskeinojen tutkimukseen Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonaa euroa professori Timo Jaakkolan ja apulaisprofessori Mikko Huhtiniemen hankkeeseen, jossa etsitään keinoja lisätä lasten ja nuorten liikkumista kouluissa. Tavoitteena on tarjota tutkimukseen perustuvia ratkaisuja koulujen arkeen ja hyödyntää tuloksia liikunnanja luokanopettajakoulutuksessa. Selvitys Suomen liikkuvin kunta -kilpailun aineistosta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Kuntaliitto on julkaissut Kuntien liikuttavat käytännöt ja verkostot -selvityksen. Tutkimus toteutetaan interventiona keskisuomalaisissa kouluissa. Kohteena ovat myös liikkumisen vaikutukset hyvinvointiin – esimerkiksi uneen ja palautumiseen. https://www.kuntaliitto.fi/ julkaisut/2025/2335-kuntien-liikuttavat-kaytannotja-verkostot Politiikka-analyysi liikuntapaikkarakentamisen ekologisesta kestävyydestä Liikuntapaikkarakentamisen avustuspäätöksissä painotetaan laajoille käyttäjäryhmille suunnattuja liikuntapaikkoja sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, esteettömyyden, saavutettavuuden ja kestävän kehityksen edistämistä. Julkistamistilaisuudessa kuultiin myös kuntaesimerkkejä liikuttavista käytännöistä Ylöjärveltä, Hankasalmelta ja Keravalta. Empiirisen tarkastelun sekä aikaisempien arvioiden mukaan ekologinen kestävyys ei ole vielä noussut läpileikkaavasti esiin OKM:n liikuntapaikkarakentamisen talousohjauksessa, sillä nykyisillä avustuskriteereillä vaikutetaan ensisijaisesti rakennusten käyttösidonnaisiin päästöihin. Erityiskohteena ovat lapset, joilla on yksilöllisiä tarpeita liikkumisen tukemisessa. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisut: https://okm.fi/julkaisut. Työ liikunnan olosuhteiden ekologisen kestävyyden parissa jatkuu Liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja ohjausmateriaalien päivitys -hankkeessa. Tuoreessa politiikka-analyysissä Liikuntatieteellisen Seuran kestävyystieteiden asiantuntija Seriina Posio tarkastelee, miten liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksissa on huomioitu ekologinen kestävyys. Yhteistyötä tehdään myös poikkihallinnollisesti muiden julkisten toimijoiden, kolmannen, neljännen ja yksityisen sektorin kanssa. Jo liikuntapaikkojen suunnitteluvaiheessa voidaan arvioida systemaattisesti kaavoituksen, rakennuksen elinkaaren ja elinkaaren ulkopuoliset ympäristöja ilmastovaikutukset kokonaisuutena. Alakouluihin kohdistuva nelivuotinen tutkimus aloitetaan vuoden 2026 aikana. Liikuntatoimien työ kohdistuu erityisesti vähän liikkuviin kuntalaisiin. Keinovalikoimaan kuuluu muun muassa edullisten tai maksuttomien liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen erityistä tukea tarvitseville. Valtakunnalliset ohjelmat ja hankkeet ovat tukeneet tätä kehitystä ja yhtenäistäneet kuntien toimintaa liikkeen lisäämiseksi. Lisäksi käytössä on monipuolisia osallistamisen ja yhteiskehittämisen toimintatapoja. Lokakuussa pidetyssä julkistamistilaisuudessa lokakuussa selvityksen laatija Seriina Posio esitteli Suomen liikkuvin kunta -kilpailun aineistoon pohjautuvan työn päätuloksia
Konferenssia on läpi sen historian leimannut vahva yhteisöllisyys ja välittömyys. PWP:n historiasta löytyy suuri määrä merkittävien tieteentekijöitä, joita yhdistää kiinnostus tutkia lasten ja nuorten liikkumista sekä vahva yhteys eurooppalaisten tutkijoiden perustamaan Paediatric Work Physiology (PWP) -yhteisöön: Josef Rutenfranz, Per-Olaf Åstrand, Oded Bar-Or, Roy Shephard, Robert Malina, Juhani Ilmarinen, Gaston Beunen, Han Kemper, Thomas McKenzie, Willem van Mechelen, Neil Armstrong, Bareket Falk, Mark Tremblay ja Ulf Ekelund. Perinteikkään PWP-konferenssin saaminen Suomeen oli huomattava kunnianosoitus täällä tehdylle lasten ja nuorten liikunnan tutkimuksen pitkälle perinteelle ja laadulle. Kuva: Inna Syrykh. Konferenssi oli järjestyksessään 34. ja toinen Suomessa kokoontunut. PWP-konferenssi järjestettiin ensimmäisen kerran Dortmundissa vuonna 1968. Tilaisuudessa esitelmöivät professorit Stuart Biddle, Tiina Ikäheimo, Arja Sääkslahti ja Kevin Till sekä apulaisprofessorit Joe Eisenmann ja Tim Takken. Kymmenes PWP pidettiin Juhani Ilmarisen johdolla Joutsassa vuonna 1981. Konferenssin pääpuhujat avasivat liikunnan merkitystä lasten ja nuorten mielenterveydessä, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja motoristen taitojen kehityksessä. Konferenssin järjestelytoimikunta koostui Eero Haapalan kokoamasta tehotiimistä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, Jyväskylän ammattikorkeakoulun LIKESistä ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä. Laukaan PWP-konferenssin kaksi, toisiinsa liitoksissa olevaa teemaa olivat lapset, liikunta ja ilmastonmuutos sekä urheilullisuuden kehitys muuttuvassa maailmassa. Arvostetut alan pioneeritutkijat ja oppikirjoista tutut nimet tapaavat ja ohjaavat jatko-opiskelijoita ja alan nuoria tutkijoita. Myös monet lasten liikkumisen fysiologiaan, biologiaan ja evoluutioon liittyvät klassikko-oppikirjat ovat saaneet lisäinnoitusta PWP-konferensseista. Kuva: Inna Syrykh PWP-konferenssin iloisia osallistujia tauolla. Lisäksi he käsittelivät urheilullisuuden kehittymiseen liittyviä näkökulmia. Se vakiintui pian joka toinen vuosi järjestettäväksi tapaamiseksi. Lasten ja nuorten liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin parissa tehtävä tutkimus on tärkeämpää kuin koskaan. Voimakkaan kilpailullisessa tiedemaailmassa tällainen ilmapiiri on ollut erittäin poikkeuksellinen ja eittämättä ryhmän vahvuus. Harvassa konferenssissa pääsee aamiaisella tai lounaalla samaan pöytään alan legendojen kanssa. Konferenssin pääpuhujat olivat kansainvälisiä ja kotimaisia alan huippunimiä. EERO HAAPALA ARJA SÄÄKSLAHTI PWP-konferenssin ohjelmaan kuului myös kirkkovenesoutu. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 7 Perinteikäs PWP-konferenssi järjestettiin Laukaassa PWP-konferenssi (European group of Pediatric Work Physiology) järjestettiin syyskuussa 2025 Laukaassa. Kokeneiden pääpuhujien lisäksi konferenssissa kuultiin lukuisia erinomaisia nuorten tutkijoiden esityksiä. Toivottavasti konferenssi sytytti myös nuorten tutkijoiden kipinän jatkaa tätä pitkää ja kunniakasta perinnettä. Liikuntafysiologiaa, liikuntalääketiedettä tai niiden lähitieteenaloja lasten ja nuorten näkökulmasta opiskelleet tunnistavat nämä nimet välittömästi. Kanadalainen Lidia Barbera McMaster-yliopistosta ja Tia Viskari Tampereen yliopistosta saivat palkinnon parhaista nuorten tutkijoiden esityksistä
VLN:n tilastoja ennustekatsaus https://www.liikuntaneuvosto.fi/ tilasto-ja-ennustekatsaus/ Kuva: Antero Aaltonen – YK:ssa johtajat pitävät puheensa, jotka ovat ristiriitaisia keskenään, ja toimittajat analysoivat sanottua. Sitä on valmisteltu yhteistyössä liikuntaneuvoston jaostojen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Julkaisuun sisältyy tietoa myös liikunnan kansalaistoiminnasta, kuntien liikuntapalveluista, liikunnan yritystoiminnasta, liikunta-alan koulutuksesta, työvoimasta, osaamisesta ja tutkimuksesta sekä huippuja ammattiurheilusta. Katsaukseen sisältyy liikkumisen ja liikunnan olosuhteet käsittelevä osuus, joka koostuu rakentamisesta ja ylläpidosta sekä liikuntapaikkarakentamisesta, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista sekä luontoliikunnan olosuhteista. Sitä voivat hyödyntää myös muut toimijat ja esimerkiksi opiskelijat opintojensa tukena. Vuosina 2016–2021 Viron presidenttinä toiminut Kaljulaid peilasi kokemuksiaan kansainvälisen urheilujohtamisen parissa val tioiden väliseen toimintaan esimerkiksi Yhdistyneissä kansakunnissa. – FIFA on niin huonosti hallittu ja muutosvastainen, että voimme vain jatkaa sen mädännäisyyden korostamista, tiivisti McGeehan. Johtopäätöksistä vastaa VLN:n sihteeristö. Mutta kansainvälisen urheilujärjestön kokoukset ovat hyvin orkestroituja, pitkiä puheita ei ole, ja kun ihmiset alkavat esittää kysymyksiä, niin johto hermostuu, kuvasi Kaljulaid. Järjestön MM-kisojen tuotoista jäsenliitoille jakama 1,6 miljardia dollaria takaa sen, että köyhissä ja korruptoineissa maissa toimivat liitot eivät kyseenalaista Infantinon tekemisiä. Viron olympiakomitean puheenjohtaja Kersti Kaljulaid totesi, että urheilussa ei ole demokratiaa. Havainnot kokoavat yhteen mittarija muuta tietoa. Se käsittelee myös väestön liikkumista, liikunnan harrastamista ja ulkoilua sekä toimintakykyä. Katsauksen on toteuttanut VLN:n sihteeristö. Tavoitteena on pitää jäsenet tyytyväisinä rahan voimalla ja Infantino vallassa. McGeehanin mukaan FIFA ei ole muuttanut toimintatapojaan Gianni Infantinon pääsihteerikaudella, vaan on vahvistanut liiketoimintayhteyksiään kyseenalaisten hallintojen kanssa. Tapahtuman suomalaisina järjestäjinä toimivat Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ja Tampereen kaupunki. Katsaus toimii VLN:n toimikauden 2023–2027 ennakointija tulevaisuustyön tietoperustana. Tietopaketti käsittelee liikkumisen, liikunnan ja urheilun nykytilaa ja niiden tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä teemakohtaisesti eri näkökulmista. Play the Game 2025 https://www.playthegame.org/ news/?keyword=27663 Kuva: Thomas Søndergaard/Play the Game. Katsaus lähestyy kutakin aihekokonaisuutta ensin mittaritiedon pohjalta. Infantinon harjoittama Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin klovnimainen liehittely on McGeehanin mukaan vain FIFA:n rappion ilmentymä ja oire. Johtopäätökset sisältävät näkemyksiä kunkin teeman kehityksen vaikutuksista liikkumiseen, liikuntaan ja urheiluun. Neljän päivän aikana esityksen piti tai paneeleihin osallistui noin 300 henkilöä. Katsauksen osa-alueita ovat ensinnäkin alueja yhdyskuntarakenne, demografia, elinolot, ajankäyttö, arvot ja asenteet, ilmasto sekä talous ja rahoitus. FairGame-painostusryhmän toinen johtaja Nick McGeehan käsitteli esityksessään Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n tilannetta. Vankka tietopaketti liikunnan tilasta Valtion liikuntaneuvosto (VLN) on julkaissut kattavan liikuntakulttuuriin vaikuttavia tekijöitä esittelevän tilastoja ennustekatsauksen. Tanskalaisvetoinen Play the Game julistaa tavoitteenaan olevan demokraattisten arvojen edistämisen maailman urheilussa sananvapautta, avoimuutta ja avointa vuoropuhelua painottaen. Konferenssiin tuli väkeä kaikista maanosista. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ajassa Play the Game valotti Tampereella urheilun pimeitä puolia Urheilua kriittisesti ruotinut Play the Game 2025 -konferenssi keräsi lokakuun alussa Tampereelle yli 500 osallistujaa. Se kokoaa yhteen urheiluelämää kriittisesti tarkastelevia toimittajia, tutkijoita, urheilijoita, epäkohtien julkituojia ja päätöksentekijöitä
Liikuntaneuvoksen arvonimen Juppi sai vuonna 1999 ja liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristin kultaisena vuonna 2008. Hän osasi edistää asioita kabineteissa, pelikentillä, puhelinsoitoilla ja saunanlauteilla. Hän toimi Valtion liikuntatieteellisen toimikunnan valtakunnallista tutkimusohjelmaa laativan jaoksen sihteeri vuosina 1970–1971. JOUKO KOKKONEN Kirjoittaja työskenteli Jupin pääsihteerikaudella LTS:ssa eri projekteissa vuodesta 1994 alkaen. Liikunta & Tiede -lehden toisena päätoimittajana Juppi toimi vuosina 1983– 2001 ja Stadion-lehden toimitussihteerinä 1967–1970. Viime ponnistuksen jälkeen alkoivat eläkepäivät vuonna 2002. Jupista tuli Liikuntatieteellisen Seuran ensimmäinen päätoiminen työntekijä, kun opetusministeriö myönsi kesäkuussa 1967 varat pääsihteerin palkkaamiseen. Saman vuoden alusta hän oli hoitanut tehtävää oman työnsä ohessa. Kajaani ja Kainuu säilyivät Jupille läheisinä koko elämän ajan ja näkyivät LTS:n Kainuuseen suuntautuneina hankkeina. Juppi onnistui saamaan LTS:n puheenjohtajaksi muun muassa Juhani Perttusen, Heikki Ylikankaan, Lauri Tarastin ja Raimo Väyrysen. Juppi pelasi squashia, sulkapalloa, tennistä ja golfia. Opetusministeriön ohjauksessa kuntotestaus siirtyi LTS:n yhteyteen, mihin johtaneet vaiheet eivät olleet kivuttomia. Teoksessa hän käsittelee etenkin liikuntatieteellisen tutkimuksen ja LTS:n vaiheita työvuosiensa puheenjohtajien ja liikuntapoliittisten vaikuttajien kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta. Kuva: LTS:n arkisto Liikuntatieteellisen Seuran pitkäaikainen pääsihteeri Joel Juppi kuoli 21.8.2025 Keravalla. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 9 IN MEMORIAM JOEL JUPPI 1936–2025 Pääsihteeri ehti moneen mukaan Juppi osallistui liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoituksen painopisteiden suuntaviivojen määrittelyyn. Juppi hallitsi 1960–1990-luvun toimintatavat ja pelisäännöt. Opetusministeriön liikunta-asioiden hoitoa neljännesvuosisadan johtanut Heikki Klemola oli tullut tutuksi opiskeluvuosina. Tätä ennen hän oli toiminut järjestön Sport and Leisure -työryhmän hallituksen jäsenenä vuodesta 1977. Hänen kurssikavereitaan olivat UKK-instituutin ensimmäinen johtaja Pekka Oja ja Suomen Valtakunnan Urheiluliiton pitkäaikainen pääsihteeri Mauri Oksanen. LTS:n opetusministeriöltä saama rahoitus alkoi nousta ja henkilökunnan pääluku kasvaa. Pauli Vuolteen ja Risto Telaman kanssa Juppi ideoi LTS:n toimintaa muun muassa Lapin-matkoilla. Seuran toimistolla työskenteli Jupin alaisuudessa enimmillään pitkälti toistakymmentä työntekijää. Valtion liikuntatieteelliseen toimikuntaan Juppi kuului vuosina 1974–1991. Puoluekannaltaan keskustalaiseksi tiedetty Juppi pystyi pitämään yhteyttä liikuntapolitiikan toimijoihin myös 1970-luvulla, jolloin kaikilla puolueilla oli liikuntapoliittinen ohjelma.. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston jäsen hän oli 1991–1995. Juppi oli syntynyt 9.6.1936 Suojärvellä luovutetussa Karjalassa. Juppi piti erityisen tärkeänä, että LTS:n suhteet olivat kunnossa opetusministeriöön ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Kymmenennet Liikuntatieteen päivät pidettiin eläkepäivien häämöttäessä Kajaanin Kaukametsä-talossa 2001. Näyttävimpiä niistä oli Helsingissä Finlandia-talolla kesällä 1982 järjestetty Sport and International Understanding -konferenssi ja Tampereella kesällä 1990 toteutunut Kuntoliikunnan maailmankongressi. Juppi oli kiinnostunut myös 1990-luvulla virinneestä lähialueyhteistyöstä Venäjän Karjalaan ja Viroon. LTS:lla oli 1970–1980-luvuilla vähän kilpailijoita liikuntatieteen tiedonvälityksen, koulutustapahtumien ja kansainvälisen yhteistyön kentillä. Juppi piti tilaisuudessa Studia Generalia -luennon, jossa hän hahmotteli liikuntatieteiden suurta kaarta. Hän osallistui muun LTS:n vuonna 1962 julkaiseman Tahkon latu -teoksen toimitustyöhön. Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) toimintaan hän tuli mukaan opiskellessaan voimistelunopettajaksi Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksella. Juppi valmistui ”Jumpalta” samana vuonna ja sai pysyvän työpaikan voimistelunopettajana Vartiokylän yhteiskoulussa. Hän kävi Kajaanin lyseota, josta kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1957. Lapsuutensa ja nuoruutensa Juppi vietti tuolloin Kajaanin maalaiskuntaan kuuluneella maatilalla. LTS järjesti lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä tieteellisiä tapahtumia. Suomen Urheilulehden mukaan LTS:n toiminta vilkastui pääsihteerin palkkaamisen jälkeen kovin, mikä piti paikkansa. Hän opiskeli työn ohessa sosiologiaa Helsingin yliopistossa, josta valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1969. Jupin johdolla järjestö käytti avautuneet mahdollisuudet hyväkseen. Juppi väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1995 tutkimuksella Suomen julkinen liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina 1917–1994. Muistelmateos Pääsihteerin päällimmäiset ilmestyi vuonna 2004. International Council of Sport and Physical Education -järjestön (ICSSPE) hallituksen jäsen Jupista tuli Soulissa vuonna 1988 pidetyssä kokouksessa. Pääsihteerikautensa lopulla Juppi joutui kiperään paikkaan, kun Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen suomalaisten dopingrikkomusten jälkiselvittelyjen yhteydessä antidopingtoiminta eriytettiin kuntotestaustyöstä. Uraauurtavaa työtä LTS alkoi tehdä 1970-luvulla erityisliikunnan edellytysten parantamiseksi. Toimintaa helpotti epäilemättä se, että monet suomalaisen liikuntatieteen ensimmäisen polven tutkijat ja liikuntakulttuurin vaikuttajat olivat opiskelleet samaan aikaan Jupin kanssa. Jupin kainuulais-karjalaisen maalaismiehen olemus saattoi antaa hämäävän ensivaikutelman, mutta hänet tavannut sai pian huomata olevansa tekemisissä taitavan junailijan ja neuvottelijan kanssa
Vähintään selvästi ylipainoinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei halua hävitä golf-kierroksiaan. Mökkikesän jälkeen elokuussa on ihan eri fiilis kuin mihin toukokuussa lopettaa. Liikunnassa ja urheilussa esiintyy eriasteisia kepposia ja vilunkipeliä. Ennätys on 17 yhden päivän aikana. Uskoo, ken tahtoo. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun aamulla menee keittiöön, laittaa lautaselleen omenan valmiiksi.” Terveyspsykologi Anne Tevanlinna, Diabetes 4/2025 ”Kun liikunta on riittävällä rasitustasolla, tekee jotain hikeen asti, niin huomaa, että ajatukset ovat muualla. Painoni on ailahdellut. Pohjois-Korean edellinen diktaattori Kim Jong-Il oli kuvien perusteella lihava ja koki 160-senttisenä olevansa liian lyhyt. Onneksi tarjous on päättynyt. Vanha sanonta ei pidä lyhyesti sanottuna paikkaansa. Liikunta & Tiede kysyy lukijoiltaan näkemyksiä vuoden 2025 lehdistä. Leppoisuuskin on Maosta kaukana: Jangtsessa pulikoituaan hän sysäsi vauhtiin Kiinan kaaokseen ajaneen kulttuurivallankumouksen. Kaikki eivät ole leppoisia ja osa tekee myös kepposia. Kaipaan työvuoden jälkeen taukoa työasioista ja seuraavasta tarinasta. Vuonna 1966 Maon väitettiin uineen liki 15 kilometriä hiukan yli tunnissa Jangtse-joessa. Syy on ehkäpä eräässä maukkaassa jäätelössä, jota löytyy lähes kymmenen eri makua. Aika täyttä. Tyydyn vähempään.” Runoilija ja jalkapalloilija Atik Ismail, Facebook 4.10.2025 Mitä mieltä olet Liikunta & Tieteestä. Jotain positiivista on tapahtunut.” Kirjailija Timo Parvela, Hyvä Selkä 3/2025 ”Aamujunassa. Asiaan kuuluu, että ei ole täyttä varmuutta siitä, onko Trump painoindeksin perusteella ylipainoinen vai lihava. Hänen avustajansa on myös nähty tipauttavan uuden pallon huonoon paikkaan päätyneen tilalle. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ajassa Tyhmät tiedekysymykset Ovatko lihavat leppoisia, eivätkä tee kepposia. Tai muuttaa kehopositiivisuuden merkitys: sillä tarkoitettaisiin urheilijan lihaksikasta ja solakkaa vartaloa! Nythän olemme menossa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta, jossa suurin osa ikäihmisistä kärsii lihavuudestaan monin eri tavoin. Liikuntaan liittyvinä valtionjohtajatason kepposina voi pitää kuvien perusteella lihavan Kiinan johtajan Mao Zedongin uintiretkiä 1950–1960-luvuilla. JOUKO KOKKONEN Liikkumisen, liikunnan ja urheilun dosentti Jyväskylän yliopisto Muualla sanottua ”Minusta meidän pitäisi tehdä lihavuudesta samanlainen asia kuin tupakoinnista: kieltää kaikenlainen herkkujen mainostaminen ja myyminen ja tehdä lihavuudesta samoin kuin tupakoinnista noloa. Hinta on ollut sillä Plussakortilla jo kuukausia 1.83 €. Samalla voi tehdä kehittämisehdotuksia, jotka auttavat tekemään entistä paremmin lukijoiden tarpeita vastaavaa lehteä. Leppoisuus ja kepposalttius näyttävät huipputasollakin olevan yksilöllistä. En syytä itseäni, enkä ketään ihmistä. Moiseen suoritukseen ei kykene kukaan muutoin kuin propagandassa. Elämme pitempään, mutta olemme paljon sairaampia.” Sosiaalipolitiikan professori (emeritus) JP Roos, Facebook 19.9.2025 ”Tutkimusten mukaan uudet toimintamallit on helpompi muistaa, jos ne sitoo olemassa oleviin rutiineihin. Hänen väitettiin lyöneen viisi hole-in-onelyöntiä ja keilanneen täyden 300 pisteen sarjan. Erilaisia ruumiin rakenteita. Eri ikäisiä ihmisiä. Juna kulkee aikataulussa. Julkisten esiintymistensä perusteella häntä ei voi pitää leppoisana. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kolme 100 euron lahjakorttia vapaavalintaiseen urheiluliikkeeseen.. Lihavia on luonteeltaan erilaisia. Eli kehopositiivisuudesta takaisin normaalipainon suosimiseen. En ole kevyemmästä päästä. Minä olen ihastunut Tuplasuklaaseen
Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_105441. Esimerkiksi useita kertoja viikossa energiajuomia käyttävien 15-vuotiaiden tyttöjen määrä kuusinkertaistui vuosina 2014–2022. Arvostavan ystävyyden pohjalta yhteistoiminta koettiin merkityksellisenä ja molemminpuolisesti arvostettuna. Hienovaraisen avun tarpeeseen vastaamisen tuloksena auttaminen tapahtui tasavertaisesti, kuunnellen ja yhdessä toimien. Kotikankaan tutkimustulosten mukaan eri tasoisia ja erilaisen harjoitustaustan omaavia henkilöitä valmennettaessa tulee huomioida yksilölliset erot. Kotikankaan valmennustieteen väitöskirja ”Neuromuscular fatigue and hormonal responses during and after power, maximal strength, and hypertrophic resistance training loadings: Effect of training background” tarkastettiin lauantaina 6.9.2025 Jyväskylän yliopistossa. Vanhenemiseen oppimisessa osallistujat kokivat antavansa esimerkkiä vanhenemisesta, ja vapaaehtoiset saivat virikkeitä oman ikääntymisensä pohtimiseen. Puupponen havaitsi, että viikoittainen energiajuomien käyttö oli yhteydessä muuhun epäsuotuisaan terveyskäyttäytymiseen, kuten aamiaisen väliin jättämiseen, riittämättömään hampaiden harjaamiseen, lyhyeen unen pituuteen, ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön ja päihteiden käyttöön. Käyttö kasvoi kaikissa ikäryhmissä, ja erityisesti tyttöjen energiajuomien käyttö kasvoi voimakkaasti. LitM Essi Ahokkaan liikuntafysiologian väitöskirjan ”Post-Exercise Infrared Sauna as a Recovery Modality for Team-Sport Athletes” tarkastettiin perjantaina 17.10.2025 Jyväskylän yliopistossa. Ulkoliikuntaohjelman iäkkäiden osallistujien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kokemana” tarkastustilaisuus pidettiin 3.10.2025 Jyväskylässä. Tutkimukseen osallistui koripalloilijoita, futsalin pelaajia, jääkiekkoilijoita ja amerikkalaisen jalkapallon pelaajia. Vapaaehtoiset ulkoilivat iäkkäiden kanssa kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Tulokset osoittavat, että suhde koettiin vastavuoroisena vertaissuhteena, ei yksipuolisena auttamisena. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_105546 Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla TtM Mari Kuutti tutki gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassaan fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Äyräväinen tunnisti neljä keskeistä ulottuvuutta, jotka rakentavat vastavuoroista vertaissuhdetta. Äyräväisen väitöskirjan ”Vastavuoroinen vertaissuhde vapaaehtoistyössä. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ jyx/Record/jyx_123456789_105545 Lupaavia tutkimustuloksia infrapunasaunan hyödyistä urheilijoille LitM Essi Ahokas tutki infrapunasaunan hyötyjä urheilijoille. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0962-9 Harjoitustausta vaikuttaa kuormitukseen ja palautumiseen LitM Johanna Kotikangas selvitti tutkimuksessaan, miten harjoitustausta vaikuttaa erilaisten voimaharjoituksien aiheuttamiin ärsykkeisiin sekä voimaharjoituksista palautumiseen 48 tunnin aikana. Kuutin tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensivät riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita. Ahokas havaitsi, että infrapunasauna hillitsi hyppysuoritusten heikkenemistä, vähensi lihaskivun tunnetta, lisäsi urheilijoiden kokemaa palautumista, paransi hyppysuorituksia lisäpainoilla ja nopeutti ensimmäisiä juoksumetrejä enemmän kuin pelkkä harjoittelu. Voimaharjoitusten vaatimukset ja niiden välinen palautumisaika voidaan tällöin suhteuttaa paremmin kunkin harjoitustaustaan. Harjoituksen jälkeinen infrapunasaunan käyttö voi nopeuttaa palautumista ja auttaa urheilijoita ylläpitämään suorituskykyä erityisesti tiiviiden ottelukausien aikana. Kuutin väitöskirjan ”Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women” tarkastustilaisuus pidettiin perjantaina 17.10.2025 Jyväskylän yliopistossa. Energiajuomien käyttivät yleisemmin nuoret, jotka kokivat terveytensä heikommaksi ja raportoivat erilaista oireilua. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 11 Väitösuutiset Nuorten energiajuomien käyttö yleistynyt – käyttö säännöllistä jo 11-vuotiailla TtM Maija Puupponen tarkasteli väitöskirjassaan nuorten energiajuomien käyttöä vuosina 2014, 2018 ja 2022. Vastavuoroisen arjen avartumisen ansiosta osallistujat kokivat elämänpiirinsä laajenevan ja mielialansa kohenevan, vapaaehtoiset puolestaan saivat uutta sisältöä arkeensa. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0959-9 Vapaaehtoistyössä syntyvä vertaissuhde hyödyttää molempia osapuolia TtM Irma Äyräväinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan kotona asuvien iäkkäiden ja heitä auttavien eläkeikäisten vapaaehtoisten välistä suhdetta. Energiajuomien käyttö kasvoi ajanjaksolla tasaisesti: osuudet nuorista olivat tutkimusajanjaksolla 35,7 (2014), 40,2 (2018) ja 48,6 prosenttia (2022). Puupposen terveyden edistämisen väitöskirja ”Energy Drink Consumption Among Finnish Adolescents: A Situational Picture of Prevalence, Associated Individual and Socio-Environmental Factors, and Health Indicators in 2014, 2018, and 2022” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 29.8.2025
kompensoida ylipainon negatiivisia terveysvaikutuksia ainakin jossain määrin. Toisin sanoen liikunnan puute on suurempi terveysriski kuin ylipaino. Mustavalkoinen vastakkainasettelu ei muutenkaan ole tätä päivää eli painonhallinta ja hyvä kunto eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Ja sepä ei ole ollenkaan huono viesti jalkautettavaksi arkeen. Tulkitsen, että kyllä voi. Lihavuuden stigmaan liittyvää ennakkoluuloa ja syrjintää voidaan toivottavasti myös purkaa, jolloin ihmiset nähtäisiin enemmän kokonaisvaltaisesti eikä niinkään painon kautta. Sitten Steven totesi nauraen ja vatsaansa taputellen: ”Arto, I’m fat but fit.” Pioneerina ja yhtenä liikuntaepidemiologian merkittävimmistä vaikuttajista Steven tunnetaan ja muistetaan ehkä parhaiten Fat but Fit -paradoksista, joka perustuu hänen ja tutkimusryhmän laajoihin tutkimuksiin, jotka alkoivat 1980ja 1990-luvuilla. Paradoksi osoittaa, että terveys ei ole yksiselitteisesti sidoksissa kehon kokoon. Professori Blair haastoi perinteisen käsityksen, jonka mukaan ylipaino on automaattisesti epäterveellistä. Tärkeää ajankohtaista pohdintaa käydään kehorauhasta, joka korostaa jokaisen oikeutta elää omassa kehossaan ilman ulkopuolista arvostelua, painetta tai häpeää. Jäin pohtimaan voisiko Fat but fit -paradoksi tukea tätä ajatusta. Koko yhteisön hyvinvoinnin perustana on jokaisen yksilön arvostaminen ainutlaatuisena omana itsenään riippumatta kehon koosta, fyysisestä kunnosta tai henkilökohtaisista arvoista. Tällä voi hyvinkin olla annettavaa 2020-luvun puolivalissä keskusteluun kehon painosta. 12 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto LTS:n puheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Fat but fit M inulla oli suurenmoinen ilo ja kunnia tavata professori Steven Blair muutaman kerran hänen elinaikanaan. Jokainen on yksilö ja liikuntavasteetkin ovat yksilöllisiä. Tämä huomioiden on varsin todennäköistä, että liikunta voi Fyysinen kunto on jopa tärkeämpi kuolleisuuden ennustaja kuin kehon painoindeksi. Erityisesti mieleen jäi kohtaaminen Kuopion Puijo Symposiumissa seminaariohjelman tauolla miestenhuoneessa. Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Seuraavan numeron aineistopäivä on 7.1.2026.. Haluatko täydentää. On tietysti selvää, että aivan yksioikoisesti sanomaa ei voi tulkita. Oletko eri mieltä. Jotta asian käsittely ei olisi turhan yksinkertaista, niin on huomattava, että uudenlaista painettakin voi syntyä. . Paradoksin kansanterveydellinen viesti vapaasti tulkiten on, että liikuntaa tulisi edistää riippumatta siitä minkä painoinen kukin on. Ymmärrämme, että säännöllinen liikunta ja hyvä kestävyysja lihaskunto voivat rakentaa suojaa sydänja verisuonitaudeilta myös silloin kun henkilö on ylipainoinen. Tai kirjoittaa artikkelin. Lisäksi tilaa syntyy monimuotoiselle kehokäsitykselle, jossa eri kokoiset kehot voivat olla terveitä ja toimintakykyisiä. Paradoksin keskeinen väite on, että hyvä kestävyyskunto voi vähentää ylipainon terveyshaittoja, ja että fyysinen kunto on jopa tärkeämpi kuolleisuuden ennustaja kuin kehon painoindeksi. Vasta-argumenttejakin on perustellusti esitetty, kuten ylipainon merkitys itsenäisenä terveyden vaaratekijänä, jonka haittoja hyvä kunto ei kumoa. Ajatusmaailman kääntyminen siihen suuntaan, että lihavan henkilön tulisi olla hyväkuntoinen, ei sekään kuulosta hyvältä. Vaihdoimme nopeasti muutaman sanan hyvän kunnon merkityksestä terveydelle
Toden teolla harrastus alkoi vuoden kuluttua ja jatkui 16 vuotta. – Ihmettelin sitä, että jotkut tulivat farkuissa, kun olin aina liikuntavarusteissa. Koululiikunnasta hänelle on jäänyt pääosin hyvin muistoja. Odusoga muistelee pärjänneensä hyvin pesäpallossa. Jos ei ollut lajissa tosi hyvä, niin se tuntui kiusalliselta, kun tiesi ettei voita tai ole parhaita. Hän harrasti vähän aikaa taitoluistelua, mutta siirtyi nopeasti tanssin pariin. Kilpatanssi vei mukanaan Liikuntaharrastukset tulivat Odusogan elämään jo ennen kouluikää. Liikuntatuntien ohella mieleen jäivät Turun koulujen väliset kilpailut Paavo Nurmen stadionilla. Häntä kummastuttivat tunneilta lintsanneet. Misseys teki Odusogasta koko kansan Lolan, jonka painosta ja ulkonäöstä hyvin moni on halunnut sanoa mielipiteensä. Odusoga kaipasi enemmän toimintaa. Tykkäsin liikuntatunneista, vaikka moni laji tuntui itselle haastavalta, koska olen ollut pienestä asti kilpailunhaluinen. Minusta oli hienoa päästä liikkumaan ja tekemään jotain muuta kuin opiskelua ja istumista. Osasin olla osa joukkuetta, jos olin tosi hyvä. Odusoga kilpaili SM-tasolla vuoteen 2000 saakka.. – Minulla oli koko ajan syyllisyys siitä, että takiani oltiin huonoja. Hän aloitti satubaletissa, joka tuntui kuitenkin energisestä tytöstä liian yksitoikkoiselta jalannostoineen ja venyttelyineen. L iikunta on kuulunut Odusogan elämään aina. Joukkuepelit eivät tosin kuuluneet suosikkeihin, koska niissä hän ei kokenut olevansa riittävän hyvä. Jännityksen täyteiset hetket ennen pikajuoksun tai viestin lähtöä ovat jättäneet muistijäljen. Hän sattui näkemään kilpatanssiesityksen kuusivuotiaana ja innostui lajista. Liikuntatunneille Odusoga sanoo menneensä innostuneena, vaikka niiden sisältö ei aina ollutkaan mieleen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 13 TEKSTI: JOUKO KOKKONEN KUVAT: HANNES PENTTILÄ Lola Odusoga: ”En olisi minä ilman kilpatanssia” Lola Odusoga ponnisti Miss Suomeksi kilpatanssipohjalta
Vuosikymmeniä sitten isketty leima on haalistunut hitaasti. Ensimmäisenä tummaihoisena missinä Odusogasta tuli tietynlainen tienraivaaja. Tuolloin kilpailijoiden paino ja pituus kerrottiin. Oletko harmaantunut. Missikisoissa nuoret naiset joutuivat 1990-luvulla sekä tuomariston että suuren televisioyleisön arvioitavaksi. Onko tullut painoa. Hän sanoo miettineensä pitkään osallistumista, sillä ihonvärin nousemisen puheenaiheeksi saattoi ennakoida. Menestys ulkonäköön ja persoonaan pohjautuvissa kisoissa vaikuttaa kuitenkin koko loppuelämään. Ihmiset ovat kommentoineet Odusogan ulkonäköä ja ihmetelleet, miksi hän ei muistuta missivuosien Lolaa. Odusoga korostaa pintarusketusaineiden ja tekoripsien olevan lajille ominaista estetiikkaa, joilla luotu illuusio on osa esitystä. Siinä kohtaa vasta tajusi, kuinka hiton hyvässä kunnossa olin ollut jaksamisen puolesta, vaikka en mennyt lenkille ja kuntosalille, vaan harjoittelin kilpatanssia. Olet itse mennyt sinne, tiedät pelin ja otat vastaan sen mitä ihmiset sinusta sanovat. Kilpatanssin Odusoga sanoo antaneen paljon. Halu päästä kilpailemaan ja julkisuuteen sai hänet lähtemään. Se miltä näytin, oli vain ja ainoastaan tanssin ansiota. Nämä luvut julkistettiin vielä vuonna 2019. 14 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Tanssin ohella Odusoga ratsasti pitkään ja kilpaili seuran sisäisissä estekisoissa. Vaikka tanssivuosista on kulunut yli 20 vuotta, niin Odusoga kokee niiden aikana kertyneen opin, ryhdikkyyden sekä tavan liikkua ja käyttää lihaksistoa vaikuttavan edelleen. Kaikki mitä olin johtui siitä, että elin kuin huippu-urheilija. Käsityksiin kilpatanssista on vaikuttanut myös moraalinen ulottuvuus ja lajiin liitetty synnillisyys. Odusoga muistelee hyvällä vuosiaan tavoitteellisen urheilun parissa. Oman ulottuvuutensa toi kiinteä yhteistyö tanssiparin kanssa. Harmittamaan jäi se, että paikka Suomen maajoukkueessa jäi saavuttamatta. Ja kuinka pitkään tämä tienraivausprosessi ja rasismista jatkuvasti puhuminen jatkuu. Hevoset eivät mahtuneet siihen yhtälöön taloudellisesti ja ajallisesti. Lajin ulkoisen kuvan vuoksi monet suomalaiset eivät ole kuitenkaan pitäneet kilpatanssia oikeana urheiluna. Uran varrella opitut meikkausja tukanlaittotaidot ovat olleet tarpeen, samoin vaatteiden suunnitteluosaaminen. Tanssii tähtien kanssa -kilpailu on Odusogan mukaan muuttanut ihmisten käsityksiä kilpatanssista. Pitkään ajattelin, että tämä on vuoden pesti ja sitten teen muita duuneja. – Ratsastus piti jättää, kun oli kilpatanssi ja koulu. Ihmiset ovat katsoneet ikuiseksi oikeudekseen kommentoida Odusoga ulkonäön muuttumista ja kilojen kertymistä. – Ymmärretään, että se on todellakin urheilua isolla uulla, vaikka ei olla urheiluvetimissä. En olisi ollut minä ilman kilpaurheilua. Odusoga sanoo lähes päivittäisten harjoitusten ja kilpailuiden avanneen mahdollisuuden tutustua pojan ja miehen kasvamiseen. Ja auta armias, jos tekee jotain pyhälle keholleen, menee pilaamaan sen vaikka tatuoinneilla, niin se on syntiä syvintä. On hullua, että missin ei anneta muuttua ollenkaan. – Ajat olivat niin erilaiset. Myös ”strategiset mitat” – rinnan, vyötärön ja lantion ympärys – esiteltiin kaikelle kansalle. – Tiesin, että erilaisuusaspekti tulee olemaan isosti läsnä. Miss Suomi -kilpailun merkitys oli 1990-luvulla paljon suurempi kuin 2020-luvulla. Liimataan jotain tekokynsiä, miten se on urheilua. Hän muistuttaa, ettei ole enää kilpaurheilija tai missi, jonka kehon ihmiset muistavat. Pysyväksi jäi myös kiinnostus eri rytmeihin ja tapoihin ilmentää musiikkia. Kun sinut tunnettiin jostain, niin olit televisiossa, radiossa, lehdissä ja kaikissa markkina. Missikisat ovat Odusogan mielestä erityistapaus samaan tapaan kuin fitnesslajit, joiden alhaisen rasvaprosentin tavoittelussa ollaan kaukana normaalielämästä. Kansainvälisiltä parketeilta mieleen jäivät voitot Suomen silloisista huippupareista. Kerran missi, aina missi Odusogasta tuli Miss Suomi vuonna 1996. He peilaavat käsityksiään missivuosina otettuihin kuviin. Ovatko lihakset kasvaneet tai pienentyneet. Oletko rupsahtanut. Kisa tuo kilpatanssin pariin ihmisiä, jotka yllättyvät paitsi lajin taidollisesta vaativuudesta myös fyysisestä kovuudesta. MTV3 televisioima kilpailu keräsi miljoonayleisön ja siitä kirjoitettiin laajasti sanomaja aikakauslehdissä. Odusoga sanoo eläneensä urheilijan elämää, joka loi pohjan myös valinnalle Miss Suomeksi. – Kilpatanssista muistan ikuiset keskustelut siitä, että voisiko siitä tulla olympialaji, onko se edes urheilua. Odusogan näkyvyyttä lisäsi kansainvälinen menestys. Hän sanoo tanssin muovanneen persoonaansa, ulkoista olemustaan, liikkumistaan ja tapaa esiintyä. – Kun tanssiurheilu loppui, niin kehohan alkoi tietenkin muuttua. – Kehoni oli täysin kilpatanssin määrittelemä. Julkisuuden luonne muuttunut Missiksi tullessaan 18-vuotiaalta Odusogalta jäi kokematta tavallinen aikuistuminen. En kuitenkaan tajunnut, kuinka iso juttu se kuitenkin tulisi olemaan. Tanssit, joihin kuuluu viettely, ovat olleet lajia kritisoiville todiste sen moraalittomuudesta. – Kävin kuitenkin maailman suurimmissa kisoissa Blackpoolissa kaksi kertaa ja muissakin kansainvälisissä kisoissa. Laji itsessään on henkisesti ja fyysisesti vaativa. Kokonaan toinen asia on arvostella aikoinaan missikisoissa menestynyttä vuosien ja vuosikymmenien jälkeen. – Koitan muistuttaa ihmisille, että missikilpailussa ihmisen arvosteleminen ulkonäön perusteella on sallittua. Pitäisi aina näyttää samalta, painaa saman verran, olla samankokoinen joka kohdasta. Se kuuluu siihen pakettiin. Hän myöntää valinnan määrittävän edelleen elämäänsä. Misseys oli 1990-luvulla samanlainen ponnahduslauta julkisuuteen kuin näkyvyys poliitikkona, näyttelijänä, muusikkona tai urheilijana. – Koko ajan verrataan siihen mitä olit silloin. Tanssivuodet tekivät Lolan Kilpatanssiin kuuluu vahvasti myös estetiikka, jonka tuntemuksesta on ollut Odusogalle hyötyä. Vuonna 1996 hän sijoittui Miss Universum -kilpailussa kolmanneksi ja hänet valittiin syksyllä seuraavaksi vuodeksi Miss Skandinaviaksi. Ihmisten on ollut vaikea käsittää, että esteettinen laji oikeasti on samanlaista kovaa urheilua kuin räkä poskella hiihto, vertaa Odusoga
Jääkiekko oli Odusogalle kokemuksena täysin toisenlainen. Siellä oli hyvä henki pelaajien kanssa. Hyviä ja huonoja kokemuksia Tepsistä Turkulaisena Odusoga solahti mukaan myös joukkuelajien maailmaan. Osa yrityksistä on oivaltanut, että jos vaatteita aikoo myydä, niin niitä kannattaa esitellä ostajien kaltaisten ihmisten päällä. Joku on hyvin tunnettu Tiktokissa, mutta sitä käyttämätön ihminen ei tiedä hänestä mitään. Kauneusstandardit ovat Odusogan mukaan laajentuneet 1990-lukuun verrattuna. Lola Odusoga • Juontaja, malli, yrittäjä • Miss Skandinavia 1997 • Miss Universum, II perintöprinsessa • Miss Suomi 1996 • Mallitöitä vuodesta 1989 lähtien • Vuoden turkulainen 1996 • Peruskoulun päästötodistus 1993 • Lolan suuri salaisuus kuvittanut Saara Obele "Jos kokee olevansa erilainen ja poikkeava, niin voi löytää somen ja netin kautta toisia samankaltaisia.". Odusoga sanoo, ettei hän tietoisesti pyrkinyt pysymään julkisuudessa. Odusogan voi sanoa kuuluvan Suomen kestojulkkiksiin. Tämä on tietenkin positiivinen asia. Jalkapallosta hänelle jäivät hyvät muistot. 1977) • Juontaja, malli, yrittäjä • Miss Skandinavia 1997 • Miss Universum, II perintöprinsessa 1996 • Miss Suomi 1996 • Mallitöitä vuodesta 1989 lähtien • Vuoden turkulainen 1996 • Peruskoulun päästötodistus 1993 • Lolan suuri salaisuus -lastenkirja 2023, kuvittanut Saara Obele tapahtumissa. – On alettu sallia eripainoisia, eri pituisia, eri väripigmenttejä ja muutenkin erinäköisiä. Siitä tulee aina paljon lokaa niskaan etenkin näinä aikoina. Hän haluaa puhua erityisesti itsensä, erilaisuuden ja ulkonäön hyväksymisestä. Ja kiusaamisesta ja syrjinnästä, heikompien ihmisten ja mielen asioista. Kuka tahansa voi saada itsensä esiin jotakin väylää pitkin. – Haluan puhua edelleenkin rasismista, vaikka paljon aikaisempaa harvemmin, koska se on hemmetin raskasta. Kaikkien ei tarvitse olla samasta muotista. Julkisuus on toisaalta pirstoutunut ja medioiden luonne muuttunut. Sieltä löytää yhteisöllisyyttä, tukea ja turvaa, mitä ei ollut 1990-luvulla, kun oli vain televisio, radio ja pari lehteä – ja kaikki niissä näyttivät samalta eli täysin erilaiselta kuin sinä. Jääkiekon parissa Odusoga näki, mitä äijämenon kyllästämää lätkämaailma on. L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 1 5 Lola Odusoga (s. Tänä päivänä on netti, youtube, some ja tositeeveet. Odusoga haluaa itsestään otettujen kuvien olevan sosiaalisessa mediassa käsittelemättömiä. Toisaalta uudet kanavat tuovat moninaisuuden laajasti esiin ja tarjoavat vertaistukea. Some-maailman varjopuoliin kuuluvat käsitellyt kuvat ja niiden avulla luodut virheelliset illuusiot. Näkyvyyden perustana ovat ensimmäisen erilaisen missin status ja valmius esittää mielipiteitä. En kokenut ollenkaan, että tämä on pelkkää bisnestä. Hänet on jopa valittu vuonna 2000 Suomen turhimmaksi julkkikseksi Radio Mafian äänestyksessä. Julkisuudessa näkyi vain tietynnäköisiä malleja. Vaikka molemmat lajit kuuluvat TPS:n kolmen kirjaimen alle, niin hän huomasi omina organisaatioinaan toimivia lajeja yhdistävän vain kirjainyhdistelmän. Muodin kautta ja pukeutumisella ei ole helppo ilmentää itseään, kun tarjolla on vain yhdellä tavalla leikattuja tunikoita. Ulkonäköpaineet ovat korostuneet somen myötä ja ulottuvat yhä nuorempiin. Odusoga kokee olevansa etenkin Suomessa asuvien afrikkalaistaustaisten esikuva. Internet ja some ovat tuoneet mukanaan huonoja lieveilmiöitä ja paljon ulkonäköpaineita. Valinnanvaran laajentuminen kertoo Odusogan mielestä monenlaisten ihmisten hyväksynnästä. – Jos kokee olevansa erilainen ja poikkeava, niin voi löytää somen ja netin kautta toisia samankaltaisia. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole näin hyvä. Kokonaisuudessaan futiskulttuuri ja ilmapiiri oli tosi positiivinen ja miellyttävä kokemus. Odusoga kokee, että julkisuuden kautta hän on voinut pitää esillä tärkeitä teemoja. Hän toimi Turun Palloseurassa jalkapallon parissa 13 vuotta ja jääkiekossa 5 vuotta pääosin erilaisissa tapahtumissa. Odusogan lapsuusvuosina käsityksiin ulkonäöstä vaikuttivat televisio ja muutamat muotilehdet. – Tunnelma futiksen ympärillä oli hyvä koko ajan. Laajan yleisön huomion saavuttaminen on 2020-luvulla vaikeaa
Olympiakisoja ja eri lajien MM-kisoja Odusoga saattaa katsoa jonkin verran. Itselle mieluisen tekemisen tunnistaminen on Odusogan mielestä tärkeää. – Olen tarkka sen suhteen, mihin käytän aikani. Vaikka olen monissa työyhteisössä tehnyt elämäni aikana duunia, niin missään ei ole ollut niin karseata kuin Tepsin lätkäpuolella, never again. Siksi myös liikunnallisen nautinnon lähteet vaihtelevat. Siinä se. Pelaajia kohdeltiin hänen mukaansa huonosti. Yksi haluaa kävellä metsässä ja toinen juosta juoksumatolla kotona. Ylipäätään jääkiekkotoiminnan ilmapiiri oli Odusogan kokemana pitkälti negatiivinen. Yleisellä tasolla Odusoga muistuttaa, että jokainen ihminen on erilainen. Miehet tekevät ja tytöt vähän yrittävät, tiivistää Odusoga. Isot pamput vetelivät naruista hallituksessa ja maailmalla menestyneitä tiettyjä sukuja pokkuroitiin. Hän sanoo päättäneensä aikoja sitten, että että ei jaa liikuntaja ruokavinkkejä, koska hänen liikkumistaan ja syömistään on seurattu niin tarkasti missikisoista asti. Penkkiurheilu ei nappaa Odusoga sanoo olevansa maailman huonoin penkkiurheilija. Ei pakota itseänsä johonkin, mitä joku muu sanoo. 16 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 For more information www.eassissa2026 eassissa2026@jyu.fi Conference hosted jointly by EASS & ISSA 2026 European Association for Sociology of Sport & International Sociology of Sport Association Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Finland RESPONSIBILITIES AND RESPONSES OF SPORT IN CONTEMPORARY SOCIETY Key dates Call for Abstracts and Registration opens October 20, 2025 Abstract submission closes January 31, 2026 Early bird registration closes March 31, 2026 Faculty of Sport and Health Sciences University of Jyväskylä, Finland – Se oli asetelmaltaan hyvin sellaista miehet ja tytöt -menoa. – Jos pystyy valitsemaan, niin kannattaa tehdä asioita, jotka tuntuvat itsestä kivalta. ?. – Joka tavalla tosi myrkyllinen ilmapiiri. Joku haluaa kävellä koiran kanssa keskiyöllä pimeässä. Lätkäpuolella naisia ei kohdella naisina, vaan naiset ovat tyttöjä ja miehet miehiä. Mene mihin haluat ja liiku niin kuin haluat. Jonkun mieleen on liikkuminen ryhmässä. Liikuntavinkkejä Odusoga ei halua antaa. Pariisin olympiakisojen avajaisia hän muistaa seuranneensa. Ihmiselle on enemmän eduksi edetä kohti kivaa kuin tehdä jotakin toisen mieliksi. Liikkuminen jonkun toisen suostuttelemana tai jopa painostamana ei hänestä toimi. Jos katson urheilua, niin se ei palvele näitä. Hyvin miesvoittoista oli jalkapallopuolikin, mutta siellä naisia kohdeltiin naisina. Jos katson jotain, niin haluan sen tarjoavan mahdollisuuden päästä pois omasta roolista ja samalla ruokkivan luovuutta työn suhteen. Odusoga kertoo seuraavansa eniten hevosurheilua. Etenkin Englannissa asuvan ystävän ura ratsastuksessa kilpailijana ja valmentajana on kiinnostanut. Hän haluaa tehdä itse, eikä katsella muiden urheilemista
Ku va : Fr ee pi k. Kentälle tulee peluri, joka muuttaa koko pelin. Painonhallinnassa siintää uusi uljas maailma. Painonhallintaan liittyvä liiketoiminta on jo nyt massiivista, mutta mitä tapahtuukaan, kun markkinointikoneistot alkavat hehkuttaa ihmelääkettä, joka hoitaa ylipainon kuriin yhtä helposti kuin ibuprofeeni päänsäryn. Voi nimittäin ennakoida, että tämä alan ihmisiä jo pitkään kiehtonut aihe tulee lähiaikoina maallikoillekin tutuksi kohuotsikoista ja termiä kaupallistavista mainospätkistä. Diabetes-lääkkeenä tunnetut GLP-1-agonistit ovat tulossa yhä rajummin myös painonhallinnan työkaluksi. Saammeko esitellä, GLP-1-agonistit! T aas on aika opetella uusi termi. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 17 JARI KUPILA Ihmepilleri tekee tuloaan – mutta mitä me sillä lopulta korjaamme. Samalla liikunnan tarpeellisuuden keskeinen peruste tulee haastetuksi ja päädymme syviin pohdintoihin ihmisyyden perusteista. Samalla ovat tulossa niiden mahdollistamat yhä huimemmat kaupalliset ulottuvuudet, joille voi ennakoida jättimäisiä markkinoita
Ja toiseksi, olisiko yhteiskunnassa laajemmin nostettava keskusteluun kehityskulku, jossa ratkaisemme niin monia haasteitamme pilleripurkkiin turvautuen. Toki tutkimustuloksissa todetaan, että tehokkainta on, jos agonistilääkitykseen liittää elämäntaparemontin, mutta se ei silti haastavaa kysymystä poista. GLP-1-reseptoriagonistit ovat olleet viime vuosina laajan ja intensiivisen tutkinnan kohteena juuri tästä näkökulmasta. Myös paine ennaltaehkäisevään lääkehoitoon osana nuorten terveydenhoitoa kasvanee. Kaiken kaikkiaan on selkeä yhteys kuolleisuusriskin vähenemiseen. Näiden lääkkeiden varsinainen idea on ollut 2-tyypin diabeteksen hoidossa, mutta selkeä yhteys painonputoamiseen tekee niistä myös erittäin tehokkaan laihdutuslääkkeen ja painonhallinnan tukijan. Vaikka tuo onkin reippaasti kärjistetty kuvaus, mielikuvien tasolla näin tulee todennäköisesti tapahtumaan. On nimittäin syytä kysyä ilman tätä ihmelääkettäkin, että korostaako liikuntaporukka jo muutenkin liikaa painonpudottamisen näkökulmaa viestinnässään. Mielenkiintoista näissä hoidoissa on sekin, että vaikka niiden tuoma sydänja verisuonihyöty on ollut selvin 2-tyypin diabetesta sairastavilla, vastaavia hyötyjä tuli koetilanteissa myös täysin terveille ylipainoisille. Ne ovat lääkeaineita, joiden ideana on tukea kehon omaa GLP-1-hormonia ja edistää kehossa niitä toimintoja, joita tämän hormonin pitäisi luontaisesti kyetä hoitamaan. Eikä vastustamiseen välttämättä mitään järkiperusteita ehkä olekaan, mutta silti aihepiirin äärellä olisi kuitenkin hyvä käydä hitusen laajempi keskustelu. Kun agonistipillerillä on saatavissa luokkaa 10–15 prosentin painonpudotus ja selkeä sydänkuolleisuuden riskin väheneminen, tuo se ylipainon ja siihen liittyvien terveysriskien torjuntaan uuden välineen. Tämä kaikki avaa houkuttelevia mahdollisuuksia ylipaino-ongelmien hoitoon ja ehkäisyyn, mutta johtaa samalla asiaan, joka liikuntakulttuurissa olisi syytä havaita. Se ei sinänsä ole ollenkaan huono asia. Painonhallinnan työkalupakkiin on tulossa uusi väline, joka muuttaa koko asetelman. Samalla nousee kuitenkin vaikeita kysymyksiä, joissa riittää pohdittavaa – niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasoilla. Pilleri korvaa lenkkeilyn Tähän kaikkeen liittyvä kehitysja tutkimustyö on vielä kesken, mutta jo nyt on tiedossa varsin häkellyttävä ja toistuva perushavainto. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 On syytä kysyä ilman ihmelääkettäkin, korostaako liikuntaporukka liikaa painonpudottamista viestinnässään. Miksi kukaan päättäjä sellaista kehitystä vastustaisi. Liraglutidilla ei päästä aivan samoihin lukuihin, mutta silti keskimärin 6–8 prosentin pudotuksiin. Kuurin tehoa vahvistaa, kun samaan aikaan kiinnitetään tarkempi huomio myös yleisiin elämäntapoihin. Kun on niin, että GLP-1-agonistit tuovat nopeasti ja lääketieteellisesti uskottavasti näin merkittäviä tuloksia, miksi lähteä enää lenkille tai kuntosalille, jos ainoana motiivina on painonpudotus. Lisäbonuksena GLP-1-agonistit hidastavat mahalaukun toimintaa, mikä vähentää ruokahalun heräämistä ja nälän tunnetta. Useat kontrolloidut tutkimukset ja kohorttianalyysit kertovat samaa perusviestiä. Välineen kiehtovuutta lisännee se, että agonisteja voi käyttää myös ennaltaehkäisevästi, siis elämänvaiheessa, jossa ylipaino-ongelma on vasta kehittymässä. GLP-1-agonistit auttavat erityisesti insuliinin tuotantoa haimassa ja vastaavasti vähentävät glukagonin eritystä. Ensinnäkin, olisiko liikuntakulttuurissa opittava perustelemaan liikkumisen hyvinvointimerkityksiä aivan eri näkökulmista kuin mitä olemme tottuneet tekemään – ja siirtää kaikessa keskeisesti näkyvä painonhallintapuhe vähemmälle. Jos lääketiede voi poistaa ihmiskunnan ylipaino-ongelmat, ja etenkin niistä seuraavat välilliset ongelmat, on asiassa varmasti iso houkutus. Kun nämä uudet lääkeaineet mitä todennäköisimmin tulevat leviämään laajasti, tulee samalla haastetuksi yksi koko liikuntasektorin perinteisen yhteiskunnallisen perustelun kulmakivi. Ylipainoa poistavien ja ehkäisevien lääkinnällisten toimenpiteiden lisääminen tuleekin mitä luultavimmin keskeiseksi osaksi työterveystoimintaa. Olisiko Kysyttä. Pillerikuuri tuo 10– 15 prosentin painonpudotuksen ja vähentää sydänkuolleisuutta, eli tuo varsin nopeasti suunnilleen samat edut kuin mitä säännöllinen liikunta. Diabetes-lääkkeen sivuvaikutus Ensiksi pieni peruskurssi siitä, mitä nämä mystiset GLP-1-agonistit oikein ovatkaan. Tutkimustyö on tuonut tuloksia, joiden perusteella voidaan todeta agonistilääkkeillä olevan merkittäviä vaikutuksia painonhallinnassa. Ei uusi ihmelääke liikunnan terveysja hyvinvointietuja mihinkään poista, mutta jatkossa niistä puhumista olisi syytä sanoittaa toisin. Nämä molemmat auttavat pitämään verensokeritasot kurissa ruokailujen yhteydessä. Kun elämme aikakautta, jolloin ihmiskunta on tehnyt itsestään ylikuormaisen ja kiireisen sekä opettanut itsensä ratkomaan erilaisia muitakin hyvinvointinsa haasteita pilleripurkin avulla, asetelmaa olisi hyvä pysähtyä pohtimaan. Vielä on matkaa siihen, että tutkimusten löydöt saadaan täysillä kuluttajamarkkinoille, mutta jossakin vaiheessa se tapahtuu. Yksilöiden hyvinvointia ja kansantaloutta auttavia yhteiskunnallisia perusteita riittää päätöksenteon kannustimeksi. Esimerkiksi semagutidi voi tuottaa kohdehenkilöissään 68 viikon kuurin aikana keskimäärin noin 15 prosentin painonpudotuksen. Kyseessä on siis eräänlainen luonnollisen prosessin apulainen, joka auttaa kehoa tilanteissa, joissa oma GLP-1 ei riittävällä teholla toimi
Patistan vain pohdiskelemaan ihmiskunnan kehityssuuntaa, joka vie koko ajan suurempaan riippuvuuteen erilaisista epätäydellisyyksiämme korjaavista lääkeaineista. On sivuseikka se, pitääkö joitakin näitä edistysaskeleita tarpeellisina vai ei, kulku on joka tapauksessa vienyt kohti täydellisyyden ja virheettömyyden illuusiota. Sillä taas on kovin monenlaisia heijastusvaikutuksia, jotka kaikki eivät ole pelkästään positiivisia. Ihmiskunnan historiassa on esimerkkinsä mitä sellaisesta tapaa seurata. Aivan samoin kuin pikavippaamme taloushaasteiden kanssa, paikkaamme myös suorituskykyämme oman itsemme ulkopuolelta tulevilla apukeinoilla. Mutta mitä tekee ihmiselle yksilönä sekä yhteiselle ihmisyydelle ja ihmiskäsityksillemme se, jos kaikki epätäydellisyytemme ovat asioita, jotka pitää lääketieteen keinon torjua – ja siis de facto luokitella sairauksiksi. Ihmiskuntaa toisaalta kannustaa ja toisaalta piinaa jatkuva tarve kehittyä kohti täydellisyyttä. Onko tervettä, jos kaikki sairaudet – tai epätäydellisyydet – poistetaan erilaisilla ihmelääkkeillä. Onko täydellisyys tervettä. Doupattua elämää Jos modernin ihmiskunnan kehitystä katselee viimeisen 150 vuoden ajalta vähän laajemmasta kulmasta, ei ylipainon korjaavan ihmepillerin ilmaantuminen sinänsä mikään ihmeellinen innovaatio ole. Kun modernin lääketieteen saavutuksia alkaa listata, sieltä löytyy monenlaista. Matkaamme kohti tieteisromaanista tuttua ideaa ihmepilleristä, joka korjaa ihmisestä kaiken. Kun on pyritty ehkäisemään ja hoitamaan erilaisia ihmiskuntaa kiusaavia sairauksia ja tauteja, on samalla muovattu ihmislajista astetta täydellisempää ja virheettömämpää oliota. Ihmistä ei rajoita eikä määritä enää ihmisen oma rajallisuus, vaan lääketieteen alati laajeneva rajallisuus. Kovin moni meistä ei selviäisi arjestaan ja vapaa-ajastaan ilman erilaisia lääkeaineita, mutta kun jaksamista auttavat lääkkeet on keksitty, on ylikierroksilla painamisesta tullut monessa kohdin uusi normi. Lääkkeet ovat tehneet meille mahdollisiksi elää elämää, joka pelkillä luonnollisilla kyvyillämme ei olisi ollut mahdollista. Antibiootit, verenpainelääkkeet, mielialalääkkeet, särkylääkkeet, erilaiset stimulantit… mitä olisikaan elämme ilman niitä! Kaikki ne ovat mahdollistaneet ihmisyksilöille kyvyn elää ja suorittaa sellaisilla tavoilla, joihin emme ilman näitä ihmisyyttämme buustaavia aineita olisi pystyneet. Yhä useammalla kierre alkaa jo koulussa. Painetaan ylikuormia ylinopeudella ylipitkinä päivinä ja poistetaan siitä aiheutuvia luontaisia fyysisiä ja psyykkisiä varoitussignaaleja farmakologian keinoin. Onko ihminen enää ihminen, jos vain täydellisyyteen voi olla tyytyväinen – ja kaikkea epätäydellinen luokitellaan vääränlaiseksi ihmisyydeksi. Lääketieteen ja farmakologian moderni historiankulku on sisältänyt olemuksessaan koko ajan kaksi rinnakkaista ulottuvuutta. Erektiolääkkeiden ilmaantuminen markkinoille lienee tästä konkreettisin esimerkki. Oikeus olla vääränlainen vaarassa En väitä, että ylipaino-ongelmien ratkaiseminen lääkehoidolla olisi mitenkään väärin. Onko epätäydellisyys sairaus. Silti, samaan aikaan on riskinä, että alamme pitää ylipainoa sinänsä jotenkin sairaana ja halveksittavana ilmiönä, jolle on suorastaan pakko tehdä jotakin jokaisen ihmisyksilön kohdalla. Niin moni suomalainen työikäinen taistelee arjessaan särky-, mielialaja jaksamislääkkeiden kanssa. Viagra ja kumppanit ovat kuitenkin vain yksi erityisen konkreettinen esimerkki ilmiöstä, jota on rakennettu jo pitkään. Olemme yhteiskuntana tilassa, jossa vallitsee kaikenpuolisen taloudellisen velkaantumisen ohella myös toisenlainen velkakierre. Napataan lääkettä, jolla ei pohjimmiltaan niinkään korjata sairautta, vaan ikääntymisen luontaista seurausta. Sellainen ajattelu johtaa helposti rotuhygienian ajatusmalleihin, yhä ahtaampiin määritelmiin oikeanja vääränlaisesta ihmisyydestä. On voitu poistaa tai ainakin siirtää vanhenemisen ja oman elinvoiman hiipumisen konkreettisen kohtaamisen hetkeä vuosikausia kauemmaksi. Oikeastaan on aivan loogista, että tämän asian äärelle on lopulta päädytty. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 19 vä mitä se kaikki tekee käsityksillemme ihmisyydestä, hyvästä elämästä sekä terveydestä ja sairaudesta. Elämme elämää, jossa suoritusja sietokykymme ei riitä kaikkeen siihen, millä arjessamme itseämme kuormitamme. On varmasti totta, että ylipainoon liittyy paljon ulottuvuuksia, joiden poistamiseksi ihmepilleri on tervetullut. ?. Yksi sen ulottuvuus on pyrkimys päästä eroon paitsi kaikista sairauksista, myös kaikista vajaavaisuuksista. Jos elämä olisi urheilulaji, jäisimmekö kaikki kiinni dopingista. Lääkkeillä on ollut paitsi parantava rooli, myös erilaisia vajavaisuuksiamme paikkaava ja poistava rooli. Modernin ajan ihminen on siis luonut elämäntavan ja yhteiskunnan, joka toimii kuin dopingilla terästetty huippu-urheilu. Asiassa on tietenkin paljon hyviäkin puolia, mutta ihan neutraalina pohdiskeluna voi kyllä heittää ilmaan sen, että mitähän tekee ihmiskunnalle ja käsityksillemme ihmisyydestä se, että yhä suurempi osa elämänmenostamme perustuu suorituskykyihin, joita meillä ei ilman lääketiedettä olisi. Siis asioista, jotka eivät ole merkkejä sairaudesta tai edes epäterveestä, mutta joiden silti koetaan rapauttavan täydellisyyttämme ja sitä kautta hyvinvointiamme. Tässä herää kuitenkin kysymys siitä, että jos terve ihminen turvautuu lääkehoitoon, voidakseen suorittaa enemmän kuin terveen ihmisen kapasiteetista irtoaa, mikä tässä kuviossa lopulta on sairasta. Ja onko lääkeaine tässä kuviossa parantamassa jotakin sairasta vai mahdollistamassa jotakin sellaista, mikä ei ole tervettä. Vai joko olemme pisteessä, jossa jokainen ikääntymisen luontainen seuraus on sairaus. Kaikessa. Tällä on ollut myös laajat vaikutuksensa koko yhteiskuntaan. On tappavia tauteja ja sairauksia torjuvia rokotteita ja antibiootteja, on botoksin ja silikonin avulla paikattuja kehollisia epätäydellisyyksiä. Olisi hyvä tiedostaa, että samalla kun poistamme näitä epätäydellisyyksiä, muokkaamme kuitenkin myös käsityksiämme suotavasta ja ei-suotavasta ihmisyydestä
Tekoälyn avulla harjoitteita voidaan mukauttaa kunkin oppilaan kiinnostuksen kohteisiin ja taitotasoon. (2025) osoittivat, että tekoäly voi toimia opettajan ideointikumppanina ja mentorina nopeuttaen sisällöntuotantoa ja vähentäen rutiinityötä kouluympäristössä. Artikkeli pyrkii herättämään ajatuksia siitä, kuinka tekoäly ja inhimillinen vuorovaikutus voivat kulkea käsi kädessä oppilaiden liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi kestävyysliikuntaan voidaan personoida jalkapalloilijalle nopeita intervalliharjoituksia, tanssijalle rytmisinä liikesarjoja ja aloittelevalle liikkujalle rauhallisia kävelyja hölkkälenkkejä. Tekoäly auttaa tekemään liikuntaharjoitteista yksilöllisiä erilaisten taustojen ja harrastusten huomioimiseksi. Käytettäessä tekoälyä on selvää, että opettaja toimii lopullisena laadunvarmistajana: hän tuntee oppilaansa ja osaa arvioida, mitkä tekoälyn ehdotuksista palvelevat parhaiten juuri oman ryhmän oppimista. Oppimisen personointi tekoälyn avulla Jokainen luokka on täynnä erilaisia yksilöitä. Tulevaisuudessa liikunnanopettaja voi halutessaan itse tekoälyn avulla luoda musiikkisisällön esimerkiksi rentoutusharjoituksiin tai hyödyntää tekoälyä kuntosaliopetusvideoiden tekoon. Lihaskuntoharjoitteet voidaan räätälöidä niin, että MIRA MOILANEN, LitM lehtori Jyväskylän yliopiston normaalikoulu mira.j.moilanen@jyu.fi Kuva: Freepik. Viisaasti käytettynä se voi olla monella tavalla hyödyksi liikunnanopetuksessa. Uusimmat tekoälymallit pystyvät generoimaan musiikkia ja videoita opettajan toiveiden mukaan. Tekoäly on tullut nopeasti osaksi koulumaailmaa – myös liikuntatunneille. Tekoälyllä on selvästi potentiaalia keventää opettajan kuormaa arviointityössä, palautteen annossa sekä tuntien ja kurssien suunnittelussa (Zhou ym. Tekoäly voi toimia tässä opettajan ideapankkina ja apurina. Opettaja voi valita sopivimmat ja muokata niitä omalle ryhmälleen tarkoituksenmukaisiksi. Tuomme lisäksi esille mahdollisuuksia ja haasteita – kuten eettisyys, tietosuoja, teknologiaresurssit – unohtamatta opettajan roolia muuttuvassa toimintaympäristössä. Parhaat tekoälymallit on koulittu valtavalla määrällä urheiluun, harjoitteluun ja liikunnan opetukseen liittyvää opetusdataa, jota opettajan on helppo hyödyntää. 2024). Myös Baena-Morales ym. G eneratiivisten tekoälymallien, kuten ChatGPT:n hyödyntäminen opetuksessa on ollut viimeaikaisessa suomalaisessa koulutuskeskustelussa ajankohtainen aihe. Fathy (2025) havaitsi, että tekoälypohjaiset mallit, kuten ChatGPT, paransivat opiskelijoiden oppimismotivaatiota ja auttoivat opettajia tuntien suunnittelussa korkeakouluympäristössä. Tarkastelemme käytännön esimerkkien ja joidenkin tutkimusten avulla, miten tekoälyä voidaan hyödyntää eri näkökulmista liikunnanopetuksessa. Useissa kouluissa pohditaan, miten tekoälyä voisi hyödyntää pedagogisesti järkevästi opetuksessa siten, että se lisäisi niin oppilaiden kuin opettajienkin hyvinvointia ja oppimista. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 HANNU MOILANEN, FT lehtori Jyväskylän yliopiston normaalikoulu hannu.moilanen@jyu.fi Tekoäly liikunnan opetuksen tukena Koulumaailmaankin tekoäly on tullut vauhdilla. Yhdistelemällä opettajan ja tekoälyn tuottamia ideoita päästään usein parhaaseen lopputulokseen. Tuntisuunnittelun apuväline Liikuntatuntien suunnittelu vaatii opettajalta luovuutta ja aikaa. Käsittelemme tekoälyn käyttöä tuntisuunnittelussa ja oppimateriaalien personoinnissa, tekoälypohjaisten chatbottien roolia oppimisen ja hyvinvoinnin tukena, tekoälyn tarjoamia yksilöllisiä liikuntaratkaisuja (esimerkiksi henkilökohtaiset harjoitussuunnitelmat) sekä hyvinvointidatan keräämistä ja oppimisanalyytiikkaa koulukontekstissa. Tekoäly voi esimerkiksi generoida valmiita ehdotuksia harjoitteiksi tiettyjen tavoitteiden tai opetussuunnitelman sisältöjen ympärille. Generatiivinen tekoäly voi tuottaa samasta ilmiöstä erilaisia versioita. Usein opettaja rutinoituu käyttämään vanhoja tuttuja ja turvallisia harjoitteita. (2025) ja Tao ym. Se voi auttaa opettajaa tuntisuunnittelussa, liikuntasuoritusten analysoinnissa, harjoitteiden yksilöllistämisessä, hyvinvointidatan seurannassa ja tulkinnassa sekä arvioinnissa ja oppilaiden motivoinnissa (Zhou & Wang, 2024). Rutiinityön vähentymisen myötä opettajalla jää enemmän aikaa ja energiaa olennaiseen – vuorovaikutukseen oppilaiden kanssa
Tekoälypohjaiset chatbotit voivat toimia oppilaille helposti lähestyttävinä digitaalisina ohjaajina. (2025) ja Fathy (2025) antoivat tekoälyn luoda personoituja harjoitteita, mikä lisäsi oppilaan aktiivisuutta ja motivaatiota liikuntatunneilla. Opettajat voivat saada datan pohjalta tarkkaa palautetta ja suosituksia harjoitusten mukauttamiseen (Wang ym., 2025), ja tekoäly voi jopa tunnistaa oppilaiden motivaatiotiloja ja oppimishaasteita (Al-Anazi ym., 2025). Ne voivat myös lähettää tsemppija muistutusviestejä, mikä vahvistaa oppilaan motivaatiota ja arjen hyvinvointia. Ne osaavat myös suositella esimerkiksi päivän harjoitusta keventämistä, jos oppilaalla on takana huonosti nukuttu yö tai stressaava koeviikko. Niiden avulla opettajat voivat suunnitella ja muokata tunteja ja tehostaa opetuksen yksilöllistämistä. Myös oppilaiden Move-mittausten tulokset tai esimerkiksi älykellojen mittaama tieto (syke, palautumisaika, VO?-max, unidata, harjoituskuormitus) voidaan syöttää anonyyminä tekoälylle, joka ehdottaa yksilöllisiä, oppilaan lajitaustan ja kiinnostuksen huomioivia harjoitteita ja auttaa seuraamaan kehitystä. Chatbotit voivat antaa yksilöllistä ja reaaliaikaista palautetta sekä lisätä oppilaiden motivaatiota (Fathy, 2025, Lee & Lee 2021). Ne seuraavat käyttäjänsä sykettä, stressiä, unta ja aktiivisuutta. Uusimmat älykellot hyödyntävät itsessään tekoälyä ja tarjoavat valmiita käyttäjän tavoitteiden mukaisia harjoitusohjelmia. Tässä opettajan ammattitaidolle on yhä paikkansa: tekoäly ei itsessään ”tunne” oppilaita, mutta osaa hyödyntää sille annettua taustatietoa tehokkaasti. Näin tekoäly tukee eriyttämistä ja voi lisätä motivaatiota, mutta opettaja valitsee ja sovittaa ehdotukset yksilön ja ryhmän tavoitteisiin. Tekoäly puolestaan voi analysoida aineiston ihmistä nopeammin: se tunnistaa kaavat ja poikkeamat, joita opettajan olisi paljain silmin vaikea havaita. Tällöin oppilaat voivat kysyä botilta neuvoja tai keskustella sen kanssa tunnin aikana, mutta opettaja hallitsee sisällöt ja varmistaa niiden soveltuvuuden opetukseen. Chatbot voi myös kysyä oppilaalta ymmärtämisen varmistamiseksi tarkentavia kysymyksiä ja tarjota reaaliaikaista palautetta (Wei ym. Useat tutkimukset osoittavat, että tekoälyn ja oppimisanalytiikan avulla voidaan tehostaa liikunnanopetusta. Kun opettaja tai oppilas itse syöttää tekoälylle esimerkiksi tiedon oppilaan harrastuksesta, aiemmista liikuntasuorituksista tai kuntotestituloksista, järjestelmä pystyy luomaan juuri tähän profiiliin sopivia sisältöjä. Tekoälypohjaiset chatbotit voivat tukea liikunnanopetusta monipuolisesti. Tekoäly voi toimia myös henkilökohtaisena valmentajana analysoimalla esimerkiksi älykellon dataa ja antamalla sen perusteella yksilöllisiä neuvoja. Dataan pohjautuva lähestymistapa tuo liikunnanopetukseen objektiivisuutta. Tällöinkin data pitää syöttää anonyymisti, ilman nimeä ja tunnistetietoja. Koneoppimista ja puettavan teknologian sensoridataa hyödyntävät järjestelmät mahdollistavat oppilaiden fyysisen kehityksen ja taitojen reaaliaikaisen seurannan (Fadare ym., 2025; Liu & Dastbaravardeh, 2025). Tekoäly voi antaa palautetta ja ehdotuksia seuraaviin harjoituksiin ja ohjata häntä panostamaan esimerkiksi voimaharjoitteluun ja hapenottokyvyn kehittämiseen. Lisäksi ne edistävät oppilaiden itseohjautuvuutta ja ymmärrystä fysiologian periaatteista (Robledo-Rella, 2025). Tekoälyn käyttöön liittyvät ongelmat Hyvinvointidata (sykkeet, aktiivisuus, unidata) on arkaluonteista ja sitä ei saa syöttää tekoälylle ilman datan omistajan lupaa. Hyvinvointia tukevat chatbotit voivat muistuttaa esimerkiksi taukojumpasta pitkän istumisen jälkeen tai tarjota rentoutumisvinkkejä ennen koetta. Wei ym. Personointia tukevat myös viimeisimmät tutkimukset tekoälyn hyödyntämisessä liikunnanopetuksessa. Chatbotit voivat tukea myös vuorovaikutteista oppimista ja saavutettavuutta. Koululiikunnassa se tarjoaa välineen yksilöllisen ohjauksen, tasa-arvoisen arvioinnin ja eettisesti kestävän datankäytön edistämiseen (Rodriguez & Cerezo, 2025). Esimerkik. Ma ym. Näiden liikuntateknologioiden hyödyntäminen tuottaa tarkkaa dataa oppilaiden liikkeistä – esimerkiksi kuinka monta askelta kukin otti, kuinka paljon aktiivista aikaa vietettiin tai miten syke käyttäytyi liikuntatunnin aikana. Tekoäly ja oppimisanalytiikka koululiikunnassa Oppimisanalytiikka tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kerätystä datasta tehdään johtopäätöksiä oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Monissa kouluissa on jo käytössä aktiivisuusrannekkeita, sykemittareita tai mobiilisovelluksia, jotka tallentavat tietoa oppilaiden fyysisestä aktiivisuudesta päivän mittaan. Opettaja voi lisäksi luoda omia, rajattuihin aiheisiin keskittyviä botteja, kuten ”kuntosaliharjoittelun periaatteet” tai ”aloittelevan kuntoilijan kestävyysharjoittelu”. Tekoäly voi siis toimia eräänlaisena digitaalisen apuopettajan roolissa. Moderni teknologia tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuden mitata, kerätä dataa ja seurata oppilaiden liikkumista sekä hyvinvointia. Ne voivat vastata kysymyksiin liikunnan teoriasta, selittää esimerkiksi turvallisen venyttelyn periaatteita tai opastaa kuntoliikkeiden tekniikassa. Tekoäly pystyy analysoimaan suuria määriä oppilastietoa tehokkaasti ja voi auttaa löytämään datasta niin oppilaan yksilölliset kuin erilaisten ryhmien tarpeet. Chatbotit oppimisen ja hyvinvoinnin tukena Tällä hetkellä useassa koulussa ja hankkeessa kokeillaan chatbottien kyvykkyyttä tukea oppimista ja hyvinvointia. Oppimisanalytiikka tukee näin opetuksen personointia ja objektiivista arviointia (Álvarez ym., 2025; Gorzinmataee ym., 2025). (2025) puolestaan havaitsivat, että tekoälypohjainen palaute lisäsi oppilaiden sitoutumista ja paransi liiketekniikoiden oppimista liikuntatunneilla. On syytä huomata, että personoinnin onnistumiseksi tarvitaan tietoa oppilaista – heidän kiinnostuksistaan, taidoistaan ja mahdollisista rajoitteistaan. Oppilas voisi esimerkiksi syöttää nimettömänä tekoälylle lenkkien matkan, vauhdin ja sykkeen tekoälylle. Tekoälyn käytön tulisi olla yhdenvertaista ja mahdollista kaikille koulusta riippumatta sekä saavutettavissa erilaisille oppilaille. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 21 painonnostosta kiinnostunut saa enemmän voimaharjoitteluun sopivia liikkeitä ja uinnista pitävä harjoittelee lajia tukevia lihaskuntoliikkeitä. Hyvinvointidataa kerätessä ja analysoitaessa tulee olla selkeät säännöt: miten data suojataan ja millä suostumuksilla tietoa kerätään. 2025)
A practical study of artificial intelligence-based real-time feedback in online physical education teaching. https://ijssa.journals.ekb. IEEE. & Darem, A. In Innovation and Sustainability in Electric and Autonomous Mobility (pp. Fizi?ka Kultura. J., Almohammade, N., Alsuhaibani, R., ... C., Barahimin, E. K., & Anoon, B. B., Aljohani, N. Siksi oppilaille on opetettava lähdekritiikkiä. Tekninen epävarmuus edellyttää aina vaihtoehtoista suunnitelmaa. Research on the application path of artificial intelligence technology in precise teaching of university physical education classes. Tekoäly ei saa syrjäyttää opettajan läsnäoloa tai heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja inhimillistä vuorovaikutusta; teknologian roolin tulee olla avustava. Vaikka kielimallit ovatkin kehittyneet, ne voivat erehtyä tai ”hallusinoida”. A. R. Sustainability, 13(1), 351. M. 2025. Kuitenkin ainoastaan opettaja voi luoda vuorovaikutteisen, eettisen ja empaattisen oppimisympäristön, jossa oppilas kohdataan yksilönä ja liikkumisen merkitys säilyy inhimillisenä kokemuksena. M., Rehman, M. International Journal of Virtual Learning in Medical Sciences. Muun muassa Baena-Morales ym. 2025. M., Noguez, J., & Valverde-Rebaza, J. 1-7). Rodriguez, A. Meta-synthesis of qualitative research on AI in physical education: Performance, ethics, and global trends. Lisäksi vastuulliseen tekoälyn hyödyntämiseen kuuluu esimerkiksi tieto ChatGPT-haun suuremmista ympäristövaikutuksista verrattuna tavalliseen Google-hakuun. a performance comparison of ai chatbots. 2025. Lee, H. A., Beterbo, J. Tärkeää on yhdessä liikkuminen, palautteenanto ja ryhmähenki. Machine Learning in Physical Education, Sports, and Recreation: Opportunities, Challenges, and Ethical Considerations–A Systematic Review. Tao, Y., Wang, L., & Liu, X. A., Fadare, M. 2025. International Journal of Intelligent Systems. Tekoälyn käyttämiseen tarvitaan laitteita, yhteyksiä ja toimivia alustoja. Interactive learning environment supported by artificial intelligence (ChatGPT) and its impact on cognitive achievement and academic ambition among graduate students at the Faculty of Sport. Liikunnanopetuksen tulisi edistää fyysisen toimintakyvyn lisäksi sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Development of an AI-driven tool for clinical and physical training. Scientific Reports, 15(1), 33652. 2 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 si tällä hetkellä suurella osalla opettajista ja oppilaista ei ole koulun mahdollistamaa pääsyä tietoturvalliseen ja GDPR:n ehdot täyttävään tekoälysovellukseen. LÄHTEET Al-Anazi, R. 2025. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/tekoalyn-mahdollisuuksia-opetuksen-ja-oppimisen-tukena Prashanth, G. Deep learning-driven assessment of student movement and performance using physiological data in physical education information systems: An S-AIoT solution. Vaikka tekoäly voi tukea opetusta tarjoamalla dataa, analytiikkaa ja yksilöllistä palautetta, opettaja on edelleen oppimisen inhimillinen ydin. International Journal of Learning Technologies, 11(4). 2025. Baena-Morales, S., Sánchez-Jarque, M., & López-Rodríguez, J. 2025. In Proceedings of ETMHS 2025. Reality of digital competencies of teaching staff of Faculty of Physical Education and Sports Sciences. 2021. 53-78). A. SPIE. 2025. https://doi.org/10.1186/s40561-025-00411-3 Opetushallitus & Opetusja kulttuuriministeriö. Opetushallituksen ja opetusja kulttuuriministeriön (2024) tekoälysuositukset korostavat eettistä käyttöä, tietosuojaa, vinoumien tunnistamista ja vastuita. A. Path mechanism and empirical research of artificial intelligence empowering physical education classroom teaching reform. 2025. Education and Information Technologies, 29(7), 8203-8220.. 13794, pp. Wei, J., Wang, J., & Leng, J. https://webofproceedings.org/ proceedings_series/ESSP/ETMHS%202025/H37.pdf Liu, P., & Dastbaravardeh, E. Wang, B., Xiao, Y., Yang, X., & Zhang, X. M., & Cerezo, R. Virheellinen ravitsemustai tekniikkaneuvo voi olla haitallinen. Application of artificial intelligence in physical education: a systematic review. Liu, L. Fathy, M. In 2025 IEEE Global Engineering Education Conference (EDUCON) (pp. Hassoun, H. 2024. Can we trust ai chatbots to teach university physics. Zhou, Y., & Wang, X. Tekoälyn mahdollisuuksia opetuksen ja oppimisen tukena – kansalliset suositukset tekoälyn opetuskäytöstä. T. IGI Global Scientific Publishing. The Integration of Artificial Intelligence in Physical Education, Innovation, and Sustainability in Learning Performance. 2024. The paradox of experience: Generational analysis of AI integration in physical education using the iTPACK framework. Physical Education and Sport Pedagogy. On myös erityisen tärkeää, että tekoälyn hyödyntämisen tulisi kehittää oppilaan omaa ajattelua; tehtävien tulee estää pelkkä kopiointi ja rakentaa siten, että ne kehittävät omaa ajattelua ja oppimista. & Ruan, W. 2025. An interpretable adaptive edge-weighted graph convolutional networks model for physical fitness assessment of primary school student in high-altitude regions. 2025. Frontiers in Public Health, 12, 1484848. Smart Learning Environments, 12(1). 2024. Scientific Reports, 15(1), 33039. P., & Ismail, S. L., Ybanez, F., Isahac, J. R. 2025. Tällä hetkellä resurssit vaihtelevat kouluittain. Archives of Disease in Childhood. 443-447). Teknologian käyttöönottoa estävät usein infrastruktuurin puutteet, mutta toisaalta teknologian avulla voidaan myös vähentää opettajan työkuormaa (Tao ym., 2025). Zhou, T., Wu, X., Wang, Y., Wang, Y., & Zhang, S. The Scientific Journal of Sport Science & Arts. On panostettava jatkuvaan, käytännönläheiseen opettajien koulutukseen ja kollegiaaliseen tukeen; käyttöönotto on prosessi, joka vaatii johdon resursointia ja kärsivällisyyttä. Applying artificial intelligence in physical education and future perspectives. Research on personalized learning in physical education facilitated by the integration of artificial intelligence and the Internet of Things. eg/article_455789.html?lang=en Gorzinmataee, Z., & Rezaee, F. Ma, J., Ma, L., Qi, S., Zhang, B. In International Conference on Algorithms, Image Processing, and Deep Learning (AIPDL 2025) (Vol. . https://doi.org/10.1080/17408989.2025.2536145 Fadare, S. Opettajan rooli tekoälyaikana Tekoälyn aikakaudella liikunnanopettajan rooli ei vähene – se muuttuu entistä merkityksellisemmäksi. Opetushallitus. A., & Pandapatan, S. Opettajan tehtävänä on ohjata, tulkita ja soveltaa tekoälyn tuottamaa tietoa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla sekä varmistaa, että teknologia palvelee oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja liikunnan iloa. A hybrid deep learning model with feature engineering technique to enhance teacher emotional support on students’ engagement for sustainable education. Tekoäly voi tehostaa opetusta. G., Alhammad, N. 2025. S., & Lee, J. 2025. Artificial intelligence in physical education: Comprehensive review and future teacher training strategies. (2025) ja Hassoun & Anoon (2025) osoittavat, että opettajien asenteet, ikä ja teknologinen valmius vaikuttavat ratkaisevasti tekoälyn käyttöönoton onnistumiseen. 2026. Robledo-Rella, V., Gonzalez-Nucamendi, A., Neri, L., García-Castelán, R
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 23 Kuvat : Antero Aaltonen, Linda Lehtovirta (ylhäällä oikealla) MARKO MALVELA, LitM työnohjaaja Jyväskylän Urheiluakatemia marko.malvela@jklura.fi ANNA SAARELA valmennustieteen maisteriopiskelija Jyväskylä yliopisto assaarel@student.jyu.fi Orkestrointi urheiluvalmennuksessa: ”Tämä rata on varattu kunnon asiakkaille!” Urheiluvalmennusta ohjaavat pitkälti lajikohtaiset käytännöt ja perinteet. Tämä korostaa valmentajan roolia eräänlaisena orkesterin kapellimestarina, jonka tehtävä on sovittaa yhteen yksilöiden kehitys, ryhmän yhteinen toiminta ja laajempi toimintaympäristö. Vuoropuhelun välineenä ovat toimineet orkestroinnin ja sosiaalisen ironian käsitteet.. Esittelemme erilaisia ympäristöjä neljän eri urheilulajin kautta. Haluamme haastaa pohtimaan opetuksen ja valmennuksen totuttuja käytänteitä: ovatko valikoituneet toimintatavat hyviä siksi, koska ne soveltuvat parhaiten kyseiseen lajiin. Artikkeli perustuu kirjoittajien väliseen vuoropuheluun omien lajiensa valmennuksen luonteesta. Valmentaminen on kuitenkin harvoin suoraviivaista toimintaa ja tiedon siirtoa, vaan pikemminkin jatkuvaa mukautumista ja tilanteiden hallintaa, jossa improvisaatio ja kokemuksen kautta syntynyt tilannetaju ovat keskeisiä (Jones & Wallace, 2005). Onko jotakin toimintatapoja syntynyt ympäristön muokkaamana siten, että ne ilmenisivät jollakin toisella tapaa jossakin toisessa ympäristössä. Niitä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan kriittisesti. Toivomme esimerkkien tuovan lisävaloa toimintaan vaikuttavista tekijöistä, jotka ovat vuosikausien myötä muodostuneet vakiintuneiksi käytännöiksi. JARI LÄMSÄ, LitM johtava asiantuntija Huippu-urheiluinstituutti KIHU jari.lamsa@kihu.fi JARKKO HYYTIÄ, LitM valmentaja jarkko.hyytiä@gmail.com U rheiluvalmennus käsitetään edelleen vahvasti rationaaliseksi toiminnaksi, jossa valmentajien tulisi kyetä optimoimaan urheilijoidensa harjoittelua niin, että he saavuttavat huippukuntonsa määrättynä aikana
Laji ei ole pitkälle kaupallistunut, vaan nojaa laajoihin kansallisiin harrastajamääriin sekä kansainvälisiin arvokilpailuihin. Sosiaalinen ironia paljastaa optimaalisuuden harhoja Orkestrointi on osittain ironista toimintaa. Kyse on matalan kynnyksen yksilölajista, joissa vannotaan edelleen urheilija-valmentaja-parin voimaan, vahvaan suunnitelmallisuuteen ja valmennusolosuhteisiin, joita Suomessa riittää. Yhteensovittamista löytyy myös muilla alueilla. Suomalainen urheilu ponnistaa hyvinvointiyhteiskunnan perustuksilta, koettaen olla ennen kaikkea vastuullista ja eettisesti kestävää. Itse yleisurheiluvalmennus on hiljaista, jäsenneltyä ja suunnitelmallista toimintaa. Orkestrointi on sekä urheiluvalmennuksen monimutkaista hallintaa tietyssä tilanteessa, että aikaisemmin syntyneiden, osin historiallisten tapojen yhteensovittamista valikoidussa kontekstissa. Menestyksen, suosion ja suotuisan ympäristön takia yleisurheilun eri perustaidot, juokseminen, ponnistaminen ja heittäminen, nousivat kaikkia lajeja yhdistäväksi perustaidoksi. Tekijöiden tunnistaminen voi vapauttaa valmentajia ja opettajia pohtimaan ja kehittämään omaa toimintaansa: voisiko tietyssä toimintaympäristössä koettaa soveltaa jotakin uudenlaista lähestymistapaa. Tekemisen ja tekniikan analysointi ovat jatkuvasti läsnä harjoituksissa, esimerkiksi videoiden ja erilaisten sovellusten käyttämisen kautta. Oleellista on ennen kaikkea tunnistaa eroja, ja niiden taustoilla vaikuttavia tekijöitä. Valmentajan ja urheilijan valmennussuhde kestää usein pitkään. Miten rationaalinen ja kaikkea mittaava lähestymistapa kohtaa elämän monimuotoisuuden ja rönsyt. Urheilijan muutto toiselle paikkakunnalle tai urakriisi ajaakin urheilijoita vaihtamaan valmentajaa. Orkestrointi on siten eräänlaista valmennuksen arkkitehtuuria, jossa valmentaja luo kehitystä tukevan oppimisympäristön ja varmistaa sen toimivuuden kokonaisuutena (Lyle & Cushion, 2017). Myös harjoituspäiväkirjat ovat olennainen osa lajikulttuuria. Orkestrointi valmennuksen viitekehyksenä Kun urheiluvalmentaja suunnittelee harjoitustunnin ja siihen valittavat erilaiset harjoitteet, ei hän ole välttämättä tietoinen siitä, mitä kautta ja minkälaisen sopimisen, politikoinnin, ja käytännön tekijöiden vuoksi juuri tietyt harjoitteet valikoituivat juuri kyseiseen harjoitukseen. Valmennuksen orkestroinnin haasteena ovatkin asetettujen tavoitteiden, suunnitelmallisuuden ja optimaalisen toteutuksen väliset suhteet. Urheilijat kilpailevat toisiaan vastaan mitattavissa suorituksissa; kuka on nopein sadalla metrillä, kuka ylittää korkeimmalla olevan riman tai kuka heittää keihästä pisimmälle. Harjoitusympäristö on myös aina virittäytynyt mikropoliittisesti. Yleisurheilun hidas ammattimaistuminen on ensisijaisesti vahvistanut urheilijan statusta ja asemaa suhteessa usein vapaaehtoisesti toimivaan valmentajaan. 24 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Emme ota kantaa siihen, onko jokin tapa toistaan parempi. Yleisurheilu: yksinkertainen lajien laji Yleisurheilun, joka on itse asiassa useasta lajista koostuva urheilumuoto, periaatteet ovat varsin yksinkertaiset. Valmentaja joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan urheilijoiden yksilöllisten tarpeiden, joukkueen yhteisten tavoitteiden, harjoitusten suunnittelun, kilpailukalenterin, resurssien sekä sosiaalisten suhteiden välillä. Aiemmin metsästettiin ainoastaan hyvää tulosta, 2020-luvulla pyritään parantamaan ranking -sijoitusta menestymällä oikeissa kilpailuissa. Valmentajan ja opettajan yhteistyö tapahtuu aina kulttuurisesti ja sosiaalisesti värittyneessä todellisuudessa. Valmentaja ja opettaja ovat kuin orkesterin kapellimestareita, jotka joutuvat ottamaan huomioon lukuisia erilaisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä, koettaen johtaa toiminnan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kohti haluttua lopputulosta. Yleisurheilu oli hiihdon ohella 1900-luvun Suomen olympiamenestyksen takuulaji. Lähes jokaisella paikkakunnalla on oma yleisurheilukenttänsä ja suurilla paikkakunnilla sisähallit mahdollistavat laadukkaan ympärivuotisen harjoittelun. Valmentajan asema suomalaisessa yleisurheilussa ei ole vahva. Harjoittelu voi tapahtua ryhmässä mutta on lopulta hyvin yksilöllistä. Huippua tavoitteleva urheilija-valmentaja-pari onkin jatkuvasti pyrkimässä ja karsimassa johonkin arvokilpailuun. Yleisurheilu on hyvin tulosorientoitunutta – kaikki mitataan ja kirjataan. Sosiaalinen ironia, epäsuhta toteutuksen ja optimaalisuuden välillä, viittaa käytänteisiin, jotka ovat optimaalisia juuri tietyssä ympäristössä. Esimerkiksi kasvaneet harrastuskustannukset ja olosuhteiden erilaisuus vaikeuttavat optimaalista harjoittelua. Orkestrointi kuvaa valmentajan kykyä hallita toimintaympäristöään samanaikaisesti monella tasolla. Erilaiset ohjelmat ja kampanjat urheiluun osallistuvien mielenterveyden, jaksamisen ja eettisesti kestävän valmennuskulttuurin kehittämiseksi ovat lisääntyneet. Neuvotteluiden seurauksena lajiharjoitukset voidaan toteuttaa tietystä saavutetusta asemasta, resursseista ja vaikutusvallasta käsin. Eri yleisurheilulajien urheilijat harjoittelevat omilla suorituspaikoillaan. Silti yleisurheilijat harjoittelevat varsin monipuolisesti erilaisia perustaitoja erikoistuen aikuisiän kynnyksellä omaan lajiinsa. Laji on tarjonnut monelle lapselle ensimmäisen kosketuksen kilpailemiseen. Vaikka myöhäisen erikoistumisen lajin. Ironia muuttuukin varsin käytännölliseksi silloin, kun esimerkiksi ympäröivä tila, valmennuksen kohteet ja tausta tai käytettävissä olevat välineet eivät kohtaa optimaalisuuden asettamaa tavoitetasoa. Lajiin kuuluu, että valmentaja suunnittelee jokaiselle urheilijalle oman ohjelmansa tietystä tasosta eteenpäin. Valmennusympäristössä vallitsee intressejä, tavoitteita ja intohimoja, joista lajeissa on jouduttu jatkuvasti neuvottelemaan. Samaan aikaan urheilijoita tulisi valmentaa ja puskea kohtaamaan kovaa urheilumaailmaa. Yleisurheilu onkin ollut perinteisen rationaalisen ja tieteellisen valmennuksen keulakuva. Yleisurheilun leimaa lajien lajina korostaakin myöhäinen erikoistuminen. Lähtökohtaisesti yleisurheiluvalmennuksen orkestrointiin ei pitäisi liittyä suuria haasteita. Urheiluvalmennuksessa sosiaalista ironiaa esiintyy muiden muassa siinä, miten Suomi on pudonnut kansainvälisen tason kyydistä kesäolympialaisissa. Esimerkiksi lasten liikkumattomuus, älylaitteiden käyttö ja kuljettaminen harjoituksiin ovat tosiasioita, jotka ovat ristiriidassa 1980–1990-lukulaisen lapsuuden kanssa
Myöhään erikoistujia on vähän – erityisesti pojissa. Kun yleisurheiluvalmennus tapahtuu hiljaisessa kuplassa, on jääkiekko näkyvää ja räiskyvää. Monelle luonnollinen siirtymä on ryhtyä luistelijasta oman seuran valmentajaksi. Sanonnalla viitataan suositun suorituspaikan arkeen, jossa kuntalaiset, koulut, ja eri urheilulajit koettavat sovittautua samaan tilaan. Mikropolitikointi näkyy muun muassa peluuttamisessa – päätöksissä, joihin vaikuttavat paitsi suoritukset, myös pelaajien status, sopimukset, tulevaisuuden näkymät ja sisäiset hierarkiat. Taitoluistelu yhdistää urheilun ja taiteen, ja kilpailuohjelman hiominen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua jäällä ja sen ulkopuolella. Jääkiekko: suunnitelmien ja todellisuuden välillä jännite Yleisurheilijoiden tavoin jääkiekolla on suhteellisen hyvät harjoitusolosuhteet tietyn kilpailullisen tason saavuttamisen jälkeen. Kilpailuissa luistelija ja valmentaja odottavat tuomarien ja teknisen paneelin antamaa pisteytystä Kiss and cry -nurkkauksessa. Käsky toteutetaan joko pilliin puhaltamalla tai kovaäänisesti huutaen. Yleisurheilusta poiketen taitoluistelijat ovat huipputasolla nuoria. Kun yleisurheiluvalmennus tapahtuu jonkinlaisessa hiljaisessa kuplassa, on jääkiekkojoukkue varsin äänekäs ja näkyvä. Kilpauinti: Järjestyksen illuusio meluisassa ympäristössä Kilpauintia toteutetaan kunnallisissa, suosituissa uimahalleissa. Valmentajista osa käyttääkin korvatulppia. Toisaalta kilpaohjelmien sisältöä säätelevät lisäksi kansalliset ja kansainväliset säännöt, jotka vaikuttavat myös siihen, missä sarjassa luistelija voi kilpailla. Ohjelma rakennetaan yhteistyössä luistelijan, valmentajan ja koreografin kanssa, ja sen vaivaton esittäminen ja korkealaatuinen suorittaminen on niin fyysisen suorituskyvyn, teknisen taitavuuden kuin musiikkiin eläytymisen tulosta. Kun harjoittelu on alkanut neljävuotiaana ja jatkunut vuosien ajan lähes päivittäin, on lajiin samaistuminen ja luistelijan identiteetti syvälle juurtunutta. Radalla ui paljon uimareita, toiminnan ollessa kuitenkin sujuvaa. Lisäksi valmentajat koettavat ”huutaa mahdollisimman hiljaa” – tällä. Tästä syystä harjoittelu toteutetaan usein ryhmässä siten, että uimarit uivat kuin varusmiehet marssilla – lähetys tapahtuu ”aalto kerrallaan” valmentajan käskystä. Sosiaalinen ironia näkyy siinä, miten sama harjoitus ymmärretään eri tavoin: valmentajalle se on rakennettu kokonaisuus, mutta pelaajasta se saattaa tuntua irralliselta tai jopa ristiriistaiselta. Kun yleisurheilussa suunnitelma ja sen toteutumisen seuraaminen on tärkeää, suunnitellaan jääkiekossakin paljon. Lähtökohtaisesti kaikki ovat lunastaneet pääsylippunsa uimahalliin, toivoen itselleen tilaa ja mahdollisuutta toteuttaa omaa kuntoiluaan tai harjoittelua. Valmentaja joutuu tasapainottamaan oikeudenmukaisuuden kokemusta, kehitysnäkymiä ja joukkueen etua, koettaessaan orkesteroida kapellimestarina joukkueen mahdollisimman hyvään suoritukseen vallitsevissa olosuhteissa. Luisteluseuroissa tapahtuva valmennus pyörii usein muutaman vastuuvalmentajan voimin, minkä lisäksi apuna on myös tuntivalmentajia. Taitoluistelu: taidetta, tekniikkaa ja täydellisyyden varjoja Suomessa taitoluistelun yksinluistelun vuositoimintaa määrittävät pääsääntöisesti muiden jäälajien kanssa jaetut harjoitusvuorot, koulujen aikataulut, kilpailut, näytöstapahtumat ja leirit. Urheilijat lähtevät riveittäin tai jonossa toteuttamaan samoja harjoitteita, usein valmentajan komennossa. Myös Suomessa käytössä oleva testijärjestelmä ohjaa kilpauraa ja vaatii testien suorittamista usein jo vuosia etukäteen. Luistelija viettää suurimman osan ajastaan valmentajan ja muiden ryhmässä harjoittelevien kanssa. Siellä luodut ystävyyssuhteet ja samalla valmentajan tyyli ja tapa vaikuttavat urheilijaan yksilönä merkittävällä tavalla. Keskustelu huipulle tähtäämisen realistisuudesta alkaa usein varhain. Intensiivinen ja ammattimainen lajiharjoittelu aloitetaan jo hyvin nuorella iällä. Perusmöly, altaista ja tilasta lähtevä, voi olla noin 70 desibelin luokkaa. Jääkiekossa valmentajan suunnitelmat eivät koskaan siirry suoraan jäällä tapahtuvaksi toiminnaksi. Tämä selviää, kun jääkiekkojoukkue harjoittelee samanikäisten yleisurheilijoiden kanssa yhtä aikaa yleisurheilutilassa. Pelitaktiikat ja harjoitukset joutuvat sopeutumaan arjen tilanteisiin, joissa yksittäisten pelaajien motiivit, organisaation tavoitteet ja joukkuedynamiikka kohtaavat. Usein uimahallin äänitaso on korkea. on yleisesti ja tutkitusti todettu parantavan urheilijan tulosta myöhäisemmällä iällä, on ironiaa, että yleisurheilun harrastajamäärät ovat tällä hetkellä kaukana huippuvuosista. Opetusja valmennustilanteet nostavat melutason usein korkeaksi. Muista artikkelin lajeista poiketen tila jaetaankin usein ”oikeiden asiakkaiden kanssa”. Koska tilaa on vähän, on kilpauimarit ahdettu usein muutamalle radalle. Nuoren luistelijan lisäksi perhe sitoutuu myös ajallisesti ja taloudellisesti taitoluisteluharrastamiseen ympärivuotisesti. Hyvä valmentaja tasapainottaa näitä näkökulmia ja tekee päätöksiä, jotka tukevat sekä joukkuetta että yksilöä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 25 Taitoluistelu yhdistää urheilun ja taiteen, ja kilpailuohjelman hiominen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Jäiden lisäksi jäähallien käytävät tulevat monesti valmentajalle ja luistelijoille tutuksi tyypillisinä oheisharjoittelupaikkoina. Valmentajan on oltava mukautumiskykyinen, sillä tyypillisesti yhden ryhmän valmentaja on mukana myös monen muun ryhmän harjoitustapahtumassa. Tila asettaa kuitenkin harjoittelulle raameja. Toimintaa tehdään johdetusti siten, ettei poikkeuksia juuri näy. Kurinalaisuus, oman mielen, kehon ja toiminnan vahva kontrolli sekä virheettömyyteen pyrkiminen tasapainoilevat taiteellisuuden ja luovuuden kanssa. Ryhmän laidoilla esiintyy elämää, joka voi joskus häiritä tekemistä
(2005). (2017). Uimarit harjoittelevat paljon. Lajin sisällä vallitsee käsitys, että oma tapa toimia on oikea tapa, vaikka todellisuudessa olosuhteet, perinteet, asenteet ja jopa sattumat ovat muokanneet toimintaa. Valmentaja joutuu jatkuvasti neuvottelemaan uudelleen ja uudelleen omasta tavastaan toimia. Oman lajin tapa toimia näyttäytyy itsestään selvänä ja oikeana, vaikka vertailu muihin lajeihin paljastaa, kuinka syvästi sosiaaliset sopimukset, uskomukset ja mikropoliittiset päätökset muovaavat toimintaa. Routledge. Sports Coaching Cultures: From Practice to Theory. Another bad day at the training ground: Coping with ambiguity in the coaching context. Urat pitenevät jatkuvasti, eikä enää ole ollenkaan ihmeellistä, jos uimari ui huipputasolla vielä 35-vuotiaana. Jäs enten ja tilaajien käytössä on myös lehden arkisto vuodesta 1990 alkaen. (2004). Silti ihminen sopeutuu – uintiradalle, lapsena tehtävään piruettiin, jääkiekon joukkuetoimintaan ja yleisurheilukentälle. Kukkoiluun tai ylimielisyyteen ei jaetussa tilassa ole varaa. Valmennuksen kannalta keskeinen kysymys onkin se, miten lajin sisäiset käytänteet ja kulttuuriset perinteet vaikuttavat siihen, millaiseksi opettaminen ja valmentaminen muotoutuvat. Lisäksi suurimmalle osalle tekemisestä otetaan aikaa, kellon toimiessa valmentajan orkesteroinnin työkaluna. Uinnissa mikropolitikointi näkyykin hyvin näissä tilanteissa: kun tilaa jaetaan muiden kanssa, on valmentajan pakko myös ”neuvotella” itselleen hyvää tahtoa muilta hallin käyttäjiltä. Tämä avaa mahdollisuuksia toteuttaa valmennusta ja opetusta uusilla tavoilla – tavoilla, jotka huomioivat sekä yksilön kasvun että muuttuvan maailman. Valmentaja kasvaa lajiin ennen kaikkea lajin kautta. L., Armour, K. Tavoitteellinen harjoittelu lukioiässä voi viedä jo 4–6 tuntia aikaa päivässä. Sama valmentaja saattaa valmentaa samoja uimareita useiden vuosien ajan (jopa yli 10 vuotta). Aktivoi palvelu takakannen osoitetarrasta löytyvällä tilaajatunnuksella. Harjoittelu täytyy esimerkiksi aloittaa samaan aikaan, myöhässä ei voi olla ja puhetta ei suoritusten aikana katsota hyvällä. LÄHTEET Jones, R. Yleisurheilu pysyy edelleen hiljaisten valmentajien ja urheilijoiden kuplassa, jossa tavallinen harrastaja ei ole esteenä toiminnalle, kun taas uinti on aina joutunut sopeutumaan jaetun tilan todellisuuteen. Riveissä toteutettu harjoittelu on tuonut mukanaan myös muita ”militanttisia piirteitä”. Sports Coaching Concepts: A Framework for Coaches’ Behaviour. Jääkiekossa veljeyden ja joukkueen yhteisten tavoitteiden rinnalla vaikuttavat agenttien, valmentajien, omistajien ja yleisön intressit, mikä tekee lajista jatkuvaa oman paikan neuvottelua. Lyle, J., & Cushion, C. Kun harjoittelu oli aikaisemmin monotonista intervalliharjoittelua, on laji nykyisin huomattavan monipuolista ja jopa hauskaa. Taitoluistelu puolestaan osoittaa lajin ääripään: huipulle tähtääminen voi päättyä jo varhaisessa nuoruudessa, samalla kun monessa muussa lajissa ura on vasta aluillaan. Kurinalaisuus, täydellisyyteen pyrkiminen ja aikuisen valmentajan ohjaus ovat osa identiteettiä jo hyvin varhain. Onko oma tapa toimia oikea. 26 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 tavoin huomioidaan muut käyttäjät. Jones, R. www.lehtiluukku.fi Kirjautumisohjeet: lts.fi/liikunta-tiede Liikunta & Tiede arkistoineen. Vesi on pehmeää, eikä elimistö joudu yhtä koville kuin esimerkiksi juostessa tai luistellessa. Samalla maailma ympärillä muuttuu. Kilpauinnin harjoitukset ovat kehittyneet osin neuvostoliittolaisen harjoitusteorian, jaetun vähäisen tilan, lajin ”tylsyyden” (harjoitusmuotona) ja vammariskien (olkapäävammat) myötä koko ajan parempaan suuntaan. Lajeissa elävät myös eräänlaiset utopiat: mielikuvat siitä, miten asioiden tulisi järjestyä – harjoittelutiloista, valmentajan ja urheilijan suhteesta, täydellisistä harjoitusrakenteista tai siitä, millainen urheilija lopulta kasvaa hyväksi urheilijaksi. M., & Potrac, P. Harjoittelu toteutetaan ryhmässä. Routledge. Liikunta & Tiede arkistoineen löytyy Lehtiluukusta Lue Liikunta & Tieteen näköislehtiä Lehtiluukku.fi -palvelussa. Usein ei pysähdytä miettimään, miksi lajista on tullut sellainen kuin se on, miksi tilanne on juuri nyt tämä, ja mihin suuntaan laji on kehittymässä. Tämä on mahdollista veden ominaisuuksien vuoksi. Sen tiedostaminen, mitkä sosiaaliset sopimukset, mikropoliittiset päätökset tai ironiset ristiriidat ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen, voi vapauttaa valmentajan katsomaan oman lajinsa ulkopuolelle. Kaikki lajeja yhdistää kuitenkin sama lähtökohta: valmentajat katsovat omaa lajiaan usein laput silmillä. . L., & Wallace, M. Sport, Education and Society, 10(1), 119–134
Autoritaarisissa valtioissa urheilu tukee johtamista osana valtiollista imagon rakentamista ja poliittista vaikuttamista (esim. American Decade of Sports Act 2025; Australia’s Sports Diplomacy Strategy 2032+.) Kylmän sodan jälkeinen, syvän rauhan aikakautena tunnettu ajanjakso, on päättynyt ja kansainvälisen politiikan jännitteet ovat kasvaneet huomattavasti. (Merkel 2017). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 27 Miesten 100 metrin loppukilpailu Rooman olympiakisoissa 1960. Ulkopolitiikan historiassa on tunnistettavissa useita urheiluun kytkeytyviä diplomaattisia käänteitä. globaalia strategista johtajuutta. Vähemmän tunnettuja ovat tiedustelun ja vakoilun yhteydet urheiluun. Urheiludiplomatian rooli osana ulkopolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita on vahvistumassa. (esim. Kuva: Wikipedia Tiedustelijat kenttien liepeillä SARI LAPPALAINEN, FM, TtM tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes sari.lappalainen@jamk.fi U rheilun asemaa osana kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan tutkimusta on alettu tutkia entistä enemmän 2020-luvulla (esim. Sime yritti tuloksetta houkutella neuvostoliittolaisen pituushyppääjän Igor Ter-Ovanesjanin loikkaamaan länteen. Grix & Kramareva 2023). Urheilun maailmassa tiedustelun tiedetään kytkeytyvän suurten urheilutapahtumien järjestämiseen. Pöytätennistä hyödyntänyt Ping pong -diplomatia toimi Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden lähentymisen välineenä 1970-luvulla. Toisaalta urheilun poliittisia jännitteitä lieventävän vaikutuksen voi katsoa olevan heikko, mikäli sen merkitystä ulkopolitiikassa ei tunnisteta, eikä se ole kiinteä osa laajempaa strategiaa ja tavoittele johdonmukaisesti samoja poliittisia päämääriä (Merkel 2017). Belcastro 2023; Chadwick ym. Vuonna 2004 Intian krikettijoukkue vieraili Pakistanissa ensimmäistä kertaa 15 vuoteen, pitkän poliittisesti jännitteisen ajanjakson jälkeen. Urheilu, politiikka ja tiedustelu Suojelupoliisi on todennut, että tiedustelu lisääntyy maailmanlaajuisesti ulkopolitiikan jännitteisyyden lisääntyessä (Suojelupoliisi 2023). Urheilun ympärillä on tunnistettavissa narratiivi, joka korostaa urheilun hyvyyttä ja irrallisuutta politiikasta (Coakley 2015), mikä vastaa erityisesti länsimaista urheiluihannetta. Jännitteisyyden kasvu näkyy myös lisääntyneinä tietotarpeina ulkopolitiikkaan ja kilpailuun liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta myös länsimaissa urheiludiplomatian merkitys ymmärretään osana Urheilua ovat käytetty ulkopolitiikan välineenä koko kansainvälisen urheilujärjestelmän olemassaolon ajan. 2023). Toiseksi sijoittunut Yhdysvaltojen Dave Sime (oikealla) oli kisoissa paitsi urheilijana myös CIA:n värväämänä. Viimeistään Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 lisäsi turvallisuusuhkia globaalissa toimintaympäristössä sekä strategista kilpailua ja vastakkainasettelua valtioiden kesken, mikä heijastuu useille eri osa-alueille yhteiskunnassa. Urheilun hyödyntäminen poliittisten jännitteiden liennytyksessä on saanut laajasti tukea niin politiikkatasolla, mediassa kuin myös urheilun kentällä (Merkel 2017). Tämä näkyi muun muassa vuonna 2024 Pariisin olympialaisten järjestelyissä, joissa Ranskan kotimaan. Urheilun liikkuva ja globaali luonne voi saattaa sekä urheilijat että valmennusja huoltotiimit erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa voi liittyä tiedonkeruuta tiedustelun keinoin
Tietoisuus tällaisesta mahdollisuudesta on tärkeää urheilun parissa. Tiedustelumenetelmät. Tiiviisti kuvattuna ennen varsinaista kontaktia kohde on analysoitu tietotarpeiden näkökulmasta ja valikoitu ehdokkaiden joukosta. 147–164. New Olympic Intelligence Centre will coordinate security at Paris 2024. 2015. 2017. 2023. Suojelupoliisin vuosikirja 2023. The Connexion. Urheilutapahtumat näyttäytyivät tärkeinä poliittisen vaikuttamisen alustoina ja esimerkiksi vuoden 1952 Helsingin olympialaiset toimivat poliittisen sodankäynnin näyttämönä lännen ja idän välillä (Rider 2013). Suojelupoliisin vuosikirja 2016. & Honkanen, K. Maanpuolustuskorkeakoulu. 2022. pdf Luettu 19.9.2025 Suojelupoliisi 2023. Yhteistyöhön ryhtymisen syyt ja tiedustelutiedon arviointi. 2023. (toim.) Suomalaisen tiedustelukulttuurin jäljillä. Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos. Suojelupoliisi (2016) on kuvannut vaiheet, joita sovelletaan henkilötiedustelun tietolähteen, eli agentin, rekrytoimiseen. Saatavilla: https://supo.fi/documents/38197657/40760236/2016_Supo_vuosikirja. Sotataidon laitos. Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 65. Political Warfare in Helsinki: American Covert Strategy and the Union of Free Eastern European Sportsmen, The International Journal of the History of Sport, 30(13), 1493-1507, DOI: 10.1080/09523367.2013.808192 Spaail, R. Routledge Handbook of Sport and Politics. Tiedustelu ja urheilu eivät ole historiallisesti katsottuna poikkeuksellinen yhdistelmä.. 2013. Myös urheilun maailmassa henkilötiedustelun mahdollisuudet on hyvä tiedostaa ja tunnistaa erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Tämän jälkeen kohteesta suoritetaan henkilöselvitys, jossa arvioidaan muun muassa valikoidun henkilön vahvuuksia ja heikkouksia. LÄHTEET American Decade of Sports Act 2025. Understanding Russia’s identity through Olympic ceremonies, European Journal for Sport and Society, 20(1), 79-100, DOI:10.1080/16138171.2022.2031518 Lohse, M., Meriniemi, M. 2019). Voimakkaan teknologisen kehityksen aikakaudella henkilötiedustelun voisi kuvitella siirtyneen jo unholaan. C. Maanpuolustuskorkeakoulu. Rider, T. Assessing the sociology of sport: On cultural sensibilities and the great sport myth. Saatavilla: https://icct.nl/publication/terrorism-threat-2024-paris-olympicslearning-past-understand-present Luettu 16.9.2025 Suojelupoliisi 2016. . Mikkola, O-M. A Game of Politics. Saatavilla: https://www. (Spaail & Zammit 2024.) Tiedustelu ja urheilu eivät ole historiallisesti katsottuna poikkeuksellinen yhdistelmä. Helsinki: Alma Talent Oy. Saatavilla: https://www.dfat.gov.au/publications/people-to-people/sportsdiplomacy/australias-sports-diplomacy-strategy-2032 Luettu 19.9.2025 Belcastro, F. Kylmän sodan aikana urheiluun kohdistui erilaisia tietotarpeita, joita esimerkiksi CIA:n vanhat tiedusteluraportit avaavat (kts. Kansainvälisillä areenoilla liikkuessa on hyvä muistaa, että satunnaisilta vaikuttavat kohtaamiset voivat sisältää tiedonkeruun tarkoituksia. Pariisin kisoihin kohdistui useita uhkia poliittisesta levottomuudesta aina terrorismiin saakka ja suurtapahtuma oli merkittävä ponnistus turvallisuuspalveluiden näkökulmasta. Myös urheilijoiden fyysiset ominaisuudet ja valmennusmenetelmät voivat olla tiedustelun kohteena. lisää https:// www.cia.gov/readingroom/). Uotinen (2025) toteaa kuitenkin tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että henkilötiedustelu on elävämpää kuin koskaan ja sillä on edelleen merkittävä rooli osana tiedustelun tiedonhankintajärjestelmää ja diplomaattista kanssakäymistä. connexionfrance.com/news/new-olympic-intelligence-centre-willcoordinate-security-at-paris-2024/183754 Luettu 15.9.2025 Kramareva, N. Tämän jälkeen kohde lopulta värvätään asettamalla hänet tilanteeseen, jossa hänen on luovutettava arkaluontoista tietoa. International Sport Organisations and the Role of Sport in International Politics. Lohse ym. Väitöskirja. Aktiivisella toimintaympäristön seuraamisella ja yhteistyöllä onnistuttiin mediatietojen mukaan estämään aiottuja iskuja. Yhteydenoton jälkeen kohdehenkilöön muodostetaan suhde, joka pyritään syventämään tarvittaessa pitkäaikaiseksi ystävyydeksi. International Journal of Sport Policy and Politics, 16(2), 331–338, DOI:10.1080/19406940.2023.2288815 Coakley, J. The Terrorism Threat to the 2024 Paris Olympics: Learning from the Past to Understand the Present. Julkaisusarja 2: Tutkimusselosteita nro. A geopolitical economy of football: the case of Qatar. 28 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 tiedustelupalvelu (Direction Générale de la Sécurité Intérieure) osallistui turvallisuusjärjestelyihin (Kazolias 2022). 7. Merkel, U. Bairner, J. Sport as a Foreign Policy and Diplomacy Tool. 2025. Henkilötiedustelu ei ole pelkästään valtiollista toimintaa, vaan se on myös osa rikollisja terroristiorganisaatioiden toimintaa ja se on vakiinnuttanut asemansa myös liike-elämässä (Mikkola 2020). & Zammit, A. Saatavilla: https://www. International Review for the Sociology of Sport, 50(4-5), 402–406 DOI: 10.1177/1012690214538864 Kazolias, G. London: Routledge. 2019. Henkilötiedustelu: diplomatian arjesta sotavankien kuulustelukoppeihin. W. Saatavilla: https://supo.fi/documents/38197657/40760236/Suojelupoliisin%20 vuosikirja%202023.pdf/9fa70e78-9e5c-2703-1272-8dc0fc56dfad/ Suojelupoliisin%20vuosikirja%202023.pdf?t=1711371454907 Luettu 18.9.2025 Uotinen, M. Teoksessa: A. Kelly, & J. 2023. The international spectator, 58(2), 107–122, DOI:10.1080/03932729.2023.2205789 Chadwick, S., & Anagnostopoulos, C. Urheilussa kilpailu, valtioiden imagon rakentaminen, lisääntyneet geopoliittiset jännitteet tai teknologinen kehitys valmennuksessa voivat herättää kiinnostusta vastapuolessa. congress.gov/bill/119th-congress/house-bill/5021/text Luettu 19.9.2025 Australia’s Sports Diplomacy Strategy 2032+. Lee (Toim.). Teoksessa: Koivula T. 2025. & Grix, J. 2024. Salainen tietolähde. 2020. Kentän laidalla kuunnellaan Tiedustelutietoa voidaan kerätä useilla eri tavoilla, kuten henkilötiedustelun, kybertiedustelun tai avointen lähteiden tiedustelun kautta (esim
Liikkumissuositukseen yltäminen tehokkaampaa liikuntaa suosien näyttää kuitenkin tukevan mielenterveyttä (Singh ym., 2023). 2024), vähäisempään stressiin, masennusja ahdistuneisuusoireiluun (Singh ym., 2023) sekäopiskelu-uupumukseen (Gerber ym., 2015). Mielenterveyden hyötyjä tuotti liikuntasuosituksen alle jäänyt vähäinenkin liikkuminen, joka pienensi psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyttä (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2025). Mielenterveyttä voidaan vahvistaa liikkumisen ja luontoympäristöjen avulla. Liikkuminen on yhteydessä muun muassa itsearvostukseen, pystyvyyden tunteeseen ja kehonkuvaan (Dale ym., 2019; White ym. Miesopiskelijoista 49 prosenttia ja naisopiskelijoista jopa 63 prosenttia kertoi merkittävästä psyykkisestä kuormittuneisuudesta (Appelqvist-Scmidlechner ym., 2025). Liikkuminen, luonto ja mielenterveys Liikkuminen ja liikunta ennaltaehkäisevät ja hoitavat mielenterveysoireilua ja vahvistavat myös positiivista mielenterveyttä (Dale ym., 2019; Singh ym., 2023; White ym., 2024). Perustana ovat myös HOT-malliin sisältyvät keskeiset psyykkiset taidot, kuten motivaation vahvistaminen arvojen avulla ja tunteiden käsittely hyväksynnän keinoin (Gloster ym., 2020). Merkitystä on myös sillä yhdistyykö liikkuminen työhön, opiskeluun vai vapaa-aikaan (Vella ym., 2023). MieliLiike-hankkeessa kehitetään mallia, jossa yhdistyvät matalan kynnyksen luonnossa liikkuminen ja psyykkistä hyvinvointia ja käyttäytymisen muutosta tukeva hyväksymisja omistautumisterapia (HOT). Kuva: Antero Aaltonen. Suomalaisia korkeakouluopiskelijoita koskeva tutkimus vahvisti tätä päätelmää, sillä psyykkistä kuormittuneisuutta oli vähiten niillä, jotka harjoittivat sekä aerobista kestävyyttä että lihaskuntoa liikkumissuositusten mukaisesti. Lisäksi kaksi kolmesta opiskelijasta arvioi, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveyspalvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024). L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 2 9 ANU KANGASNIEMI, PsT johtava asiantuntija liikuntaja terveyspsykologia Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu anu.kangasniemi@jamk.fi VIIVI AHVO, TtM asiantuntija Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kohtaamisen kautta liikkeelle K oronapandemian aikana korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus nousi huolestuttavasti. Vapaa-ajan liikunta ja itselle mielekkäät liikkumismuodot näyttäisivät olevan yhteydessä parempaan mielenterveyteen ja itsetuntoon (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2020; Appelqvist-Schmidlechner ym., 2023). Liikkumisen ja mielenterveyden väliseen yhteyteen vaikuttavat esimerkiksi liikkumismuoto, fyysinen tai sosiaalinen ymparistö. Vaikka uudemman Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) 2024-aineiston perusteella tilanne on parantunut, edelleen noin 29 prosenttia opiskelijoista kokee merkittävää kuormittuneisuutta. Malli pohjautuu tutkimusnäyttöön liikkumisen ja mielenterveyden yhteyksistä (Lubans ym., 2016; Singh ym., 2023), luontoympäristön (Twohig-Bennett & Jones, 2018) ja luontolähtöisten menetelmien (Hyvönen ym., 2023) hyvinvointivaikutuksista. Liikunta on mielenterveyden hoitokeinona vähintään yhtä hyvä kuin perinteinen hoito, kuten psykoterapia ja lääkehoito (Noetel ym., 2024). Perinteiset palvelut eivät yksin riitä, vaan opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen tarvitaan uusia ja monipuolisempia keinoja. Uusi MieliLiike -malli yhdistää luontoliikkumisen ja psyykkiset taidot mielenterveyden edistämiseen. Liikkumisen optimaalista annos-vaste-suhdetta ei ole kyetty kovin tarkasti määrittelemään
Ne mahtuvat jokapäiväiseen elämään muuttuvassa arjessa (Kangasniemi, 2017). Yhteiskehittäminen MieliLiikkeessä Syksyllä 2024 käynnistynyt MieliLiike-mallin kehittäminen hyödyntää osallistavan toimintatutkimuksen elementtejä alan tutkijoiden, käytännön asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Kehittämisprosessia ohjasi MieliLiike-hankkeen vetäjä Anu Kangasniemi, joka esitti idean mallin rakentamiseen luontoliikkumisen ja HOT-menetelmien yhdistämisestä mielenterveyden tueksi. Lisäksi esiin nousivat neuropsykiatriset vaikeudet, kehonkuvaan liittyvät ongelmat ja arjenhallinnan ongelmat. Pienet hyvinvointia tukevat arjen teot ovat tärkeitä askeleita kohti muutosta. Heitä rasittavat myös terveyskäyttäytymiseen liittyvät ongelmat, kuten vähäinen liikkuminen, runsas istuminen ja päihteiden käyttö. Nuoria kuormittavat samanaikaisesti monet tekijät, kuten koronapandemian jälkivaikutukset, sosiaalisen median paineet ja tukiverkostojen puute. Hyväksyvä, salliva ja myötätuntoinen suhtautumistapa omiin tunnereaktioihin helpottaa liikkeelle lähtemistä ja tukee hyvinvointia (Wong ym., 2021). Tutkimusnäytön pohjalta tavoitteena oli tuoda nämä elementit yhteen käytännön puheeksi ottamisen malliksi, jota voidaan hyödyntää osana mielenterveyden edistämistä ja hoitoa. Kohteena olivat erityisesti opiskelijat, sillä mielenterveyspalvelut ovat hyvin kysyttyjä tässä kohderyhmässä. Työryhmän tapaamisissa tunnistettiin opiskelijoiden mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä, kuten suorituspaineet, yksinäisyys, ahdistuneisuus ja stressi. Liikkumiseen kuuluu myös kielteisiä kokemuksia ja koko ihmisyyden tunnekirjo myönteisistä tunteista kielteiseksi koettuihin tunteisiin (Kangasniemi & Sandberg, 2025; Sandberg ym., 2025). Tukena arvopohdinnat ja tunteiden käsittelyn taidot Näyttöön pohjautuvassa hyväksymisja omistautumisterapiassa hyödynnetään motivaation tueksi ihmiselle itselleen merkityksellisiä ja tärkeitä arvoja sekä tunteiden hyväksyntätaitoja (Gloster ym., 2020). 3 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Luonnon hyvinvointivaikutuksista on kertynyt vahvaa tutkimusnäyttöä, jonka perusteella luontoympäristö vaikuttaa monipuolisesti terveyteen ja hyvinvointiin (Twohig-Bennett & Jones., 2018). Työryhmä hahmotteli käytännön työkalua asiakastyön tueksi näiden ongelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.. Itselle tärkeiden asioiden ja arvojen tunnistaminen, niiden mukaan toimiminen ja tunteiden hyväksyntä tukevat mielenterveyttä (Brandolin ym., 2023; Kangasniemi, 2014) ja liikuntakäyttäytymisen muutosta (Kangasniemi, 2015; Manchon ym., 2020; Pears & Sutton, 2020). Liikkumisen tai luontoliikkumisen hyötyjen saavuttamiseksi tärkeitä ovat yksilön motivaatio ja käyttäytymisen muutoksen tukeminen osana prosessia. Luontolähtöiset menetelmät ja luontoympäristö edistävät tehokkaasti mielen hyvinvointia ja terveyttä (Coventry ym., 2021). Lyhyetkin luonnossa vietetyt hetket voivat laskea stressitasoja ja kohentaa mielialaa (Tyrväinen ym., 2014). Keskeistä on oppia, että tunteiden kanssa on mahdollista toimia ja tehdä hyvinvointia tukevia tekoja. Nämä ilmiöt näkyvät vastaanotoilla ja muissa kohtaamistilanteissa, eikä niille ole yksiselitteistä syytä. Moniammatillisen työryhmän työskentely koostui kuudesta tapaamisesta, jotka lähtivät liikkeelle ongelman määrittelystä ja kontekstin ymmärtämisestä ja etenivät kohti konkreettisia ratkaisuja ja käytännön toimia. Luonnossa liikkuminen vähentää masennusja ahdistusoireita, lievittää stressiä, parantaa keskittymistä, sekä edistää mielialan myönteisiä muutoksia (Barragan-Jason ym., 2023; Vella ym., 2023)
https://doi.org/10.1111/ jora.12097 Gloster, A. https://doi.org/10.1016/j.mhpa.2018.12.001 Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A. Mental Health and Physical Activity, 16, 66–79. 2025. https://doi.org/10.1186/ s12889-020-09175-6 Barragan-Jason, G., Loreau, M., de Mazancourt, C., Singer, M. Psychological and physical connections with nature improve both human well-being and nature conservation: A systematic review of meta-analyses. Näitä selvitettiin strukturoidun kyselyllä sekä fokusryhmähaastatteluilla. Jatkokehittämisen tavoitteena onkin edistää mallin soveltuvuutta ja levittämistä laajemmin eri palveluihin, kuten liikuntaneuvontaan ja terveydenhuoltoon. 2015. L. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2022.109842 Brandolin, F., Lappalainen, P., Gorinelli, S., Muotka, J., Räsänen, P., & Lappalainen, R. E., Twohig, M. K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer Trachsler, E., & Pühse, U. 2023. https://www.jamk.fi/fi/projekti/mieliliike-mielenterveytta-liikkumalla LÄHTEET Appelqvist-Schmidlechner, K., Heikkinen, R., Vasankari, T., Virtanen, T., Pihlainen, K., Honkanen, T., Kyröläinen, H., & Vaara, J. Burnout and mental health in Swiss vocational students: The moderating role of physical activity. https://doi.org/10.1186/s13690-023-01040-3 Appelqvist-Schmidlechner, K., Kangasniemi, A., Ikonen, J., Lahti, J., & Parikka, S. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74. https://doi.org/10.1016/j.jcbs.2020.09.009 Hyvönen, K., Salonen, K., Paakkolanvaara, J.-V., Väkeväinen, P., & Korpela, K. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. T., Walder, N., Levin, M. BMC Public Health, 20, 1116. SSM – Population Health, 16, 100934. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 31 Pilottitutkimuksen toteutus MieliLiike-malliin pohjautuen kehitettiin kuuden tapaamisen interventio, jossa yhdistettiin kevyt luonnossa liikkuminen ja arvosekä hyväksyntäpohjaiset harjoitteet. P., Vanderloo, L., Moore, S., & Faulkner, G. Mallia voidaan hyödyntää opiskelijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa esimerkiksi opiskeluterveydenhuollossa tai hyvinvointipalveluissa ammattilaisen ohjauksessa. Tavoitteena on aktivoida ja motivoida opiskelijaa tarkastelemaan luonnon ja liikkumisen mahdollisuuksia mielenterveyden tukena. https://doi.org/10.1016/j.ssmph.2021.100934 Dale, L. Se soveltuu myös itsereflektion ja itsensä huolehtimisen välineeksi, joka ohjaa tekemään aktiivisia ja kehon tarpeita huomioivia valintoja oman jaksamisen tueksi arjessa. Journal of Environmental Psychology, 85, 101950. Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J., Vasankari, T., Häkkinen, A., Mäntysaari, M., & Kyröläinen, H. Effects of nature-based intervention in the treatment of depression: A multi-center, randomized controlled trial. 2020. P., & Karekla, M. Koulutukset ja materiaalit ovat suunnattu liikuntaja terveysalan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään vähän liikkuvia tai mielenterveyden edistämisestä kiinnostuneita asiakkaita. Mallin käytännönläheiset ja osallistavat menetelmät, kuten kuulumisten ja voinnin pohtiminen yksinkertaisten ja neutraalien kysymysten (”mitä kuuluu?”, ”miten voit?”) avulla tukevat aitoa kohtaamista ja asiakkaan kokemusta siitä, että hän tulee kuulluksi. 2020. Opiskelijoilta tehdyt alkuja loppukyselyt käsittelivät muun muassa opiskelukykyä, mielen hyvinvointia, ahdistuneisuutta, kehotietoisuutta sekä arvojen mukaista toimimista. Hankkeen harjoitteet soveltuvat myös mielenterveyden ammattilaisille tukemaan olemassa olevaa hoitoa psyykkisen kuormittuneisuuden, masennuksen ja ahdistuksen osalta. Biological Conservation, 277, 109842. Korkeakouluopiskelijoiden fyysinen aktiivisuus ja mielenterveysoireilu koronapandemian aikana. 2023. Liikunta & Tiede, 62(3), 89–97. British Journal of Guidance and Counselling, 51(6), 865–882. Pilottitutkimuksen päätavoitteena oli testata intervention sovellettavuutta, toteutettavuutta ja hyväksyttävyyttä korkeakouluopiskelijoilla. Relationships between psychosocial well-being and leisure time physical activity among 160,000 young Finnish men: A cross-sectional study during 2015–2021. Relationship between different domains of physical activity and positive mental health among young adult men. https://doi.org/10 .1080/03069885.2023.2165636 Coventry, P. MieliLiike-hankkeessa kehitetty liikkumisen puheeksi ottamisen malli mielenterveyden tueksi ja muita hankkeessa kehitettyjä materiaaleja ja harjoituksia viedään käytäntöön hankkeen tarjoamien lyhyiden verkkokoulutusten avulla vuoden 2026 alussa. 2019. Archives of Public Health, 81(1), 26. The empirical status of acceptance and commitment therapy: A review of meta-analyses. 2023. Journal of Contextual Behavioral Science, 18, 181–192. Artikkelin työstämiseen osallistuivat myös MieliLiike-mallin moniammatilliseen asiantuntijatyöryhmään kuuluneet Katriina Hyvönen ja Julija Chichaeva Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Pauliina Husu UKK-instituutista ja Kaija Appelqvist-Scmidlechner Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. V. 2023. Psyykkisten taitojen, kuten tunteiden hyväksynnän ja arvojen mukaisen toiminnan harjoittaminen osana luontoliikkumista tarjoaa uuden ja kokeilemisen arvoisen keinon mielenterveyden edistämiseksi. 2021. Nature-based outdoor activities for mental and physical health: Systematic review and meta-analysis. Liikkumisen puheeksi ottamisen mallia kehitettiin siten, että sen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu vain opiskelijoihin. Visuaaliset elementit sekä tunteisiin ja arvoihin pohjautuvat keskusteluavaukset vahvistavat lähestyttävyyttä ja käyttökelpoisuutta. . Liikkumisen puheeksi ottamisen malli käytännössä MieliLiike-malli toimii liikkumisen puheeksi ottamisen välineenä. E., Pervin, J., Brabyn, S., Pateman, R., Breedvelt, J., Gilbody, S., Stancliffe, R., McEachan, R., & White, P. The effectiveness of a five-session workshop on the distress of international students in Finland: A pilot study. https://doi.org/10.1016/j. Lisäksi opiskelijat saivat mitata Firstbeat Life -mittareilla fyysistä aktiivisuutta, stressiä, palautumista ja unta. C. C., & Parmesan, C. jenvp.2022.101950. A., Brown, J. Mallin keskeiset teemat eli mielenterveys, kuormitus ja palautumiseen tähtäävä liikkuminen ovat laaja-alaisia ja koskettavat eri ikäja kohderyhmiä
2014. https://doi.org/10.1080/01490400.2025.2517342 Singh, B., Olds, T., Curtis, R., Dumuid, D., Virgara, R., Watson, A., Szeto, K., O’Connor, E., Ferguson, T., Eglitis, E., Miatke, A., Simpson, C. L., & Lubans, D. Leisure Sciences, 1–21. Liikkumiseen liitetty positiivisuuskupla on aika puhkaista – Liikunnan ei tarvitse olla mukavaa, Aamulehti 6.9.2025. 2018. Physical activity for cognitive and mental health in youth: A systematic review of mechanisms. Mental Health and Physical Activity, 7(3), 121–127. S. 2016. 2014. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. 2023. https://doi.org/10.1542/ peds.2016-1642 Manchón, M. Mindfulness, 12, 547–563.. L., Vella, S., Biddle, S., Sutcliffe, J., Guagliano, J. Acceptance and commitment therapy on physical activity: A systematic review. J., Mahoney, J., Spathis, J., Moresi, M., Pagano, R., Pagano, L., Vasconcellos, R., Arnott, H., Varley, B., Parker, P., Biddle, S., & Lonsdale, C. https://doi.org/10.1136/bjsports-2022-106195 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [THL]. 2015. M., Uddin, R., Burgin, A., Apostolopoulos, M., Nguyen, T., Young, C., Taylor, N., Lilley, S., & Teychenne, M. Sandberg, B., Hurmerinta, L., Kangasniemi, A., & Leino, H. Health Psychology Review, 15, 159–184. C., Chung, P. Context matters: A review of reviews examining the effects of contextual factors in physical activity interventions on mental health and wellbeing. 2021. Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Noetel, M., Sanders, T., Gallardo-Gómez, D., Taylor, P., del Pozo Cruz, B., van den Hoek, D., Smith, J. 2025. Journal of Environmental Psychology, 38, 1–9. 2020. M., & Maher, C. T., Fernandez, D., Liddelow, C., Aidman, E., Teychenne, M., Smith, J. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety, and distress: An overview of systematic reviews. Mental Health and Physical Activity, 25, Article 100520. https://doi.org/10.1016/j.mhpa.2023.100520 White, R. E. K., & Leung, K. BMJ, 384, e075847. Jyväskylä. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005 Twohig-Bennett, C., & Jones, A. A., Sutcliffe, J. Pediatrics, 138(3), e20161642. Kirjapaja. Physical activity and mental health: A systematic review and best-evidence synthesis of mediation and moderation studies. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 21(1), 134. Kangasniemi, A. 2020. 3 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Kangasniemi, A., Lappalainen, R., Kankaanpää, A., & Tammelin, T. M., & López-Roig, L. 2017. Effectiveness of acceptance and commitment therapy (ACT) interventions for promoting physical activity: A systematic review and meta-analysis. https://doi.org/10.1136/bmj-2023-075847 Pears, L., & Sutton, S. https://doi.org/10.1186/s12966-024-01676-6 Wong, M. 2025. M. 2024. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. British Journal of Sports Medicine, 57(18), 1203–1209. KOTT-tutkimuksen tuloksia. J., Leon, E. & Sandberg, B. Tavoitteesta tavaksi -Tietoisesti kohti terveyttä ja hyvinvointia. mhpa.2014.06.005 Kangasniemi, A. Haettu 25.9.2025 osoitteesta https://thl.fi/tutkimus-jakehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoidenterveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. J., Swann, C., Rosenbaum, S., White, R. M. PhD-thesis Kangasniemi, A. Environmental Research, 166, 628–637. https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art2000011474968.html Lubans, D., Richards, J., Hillman, C., Faulkner, G., Beauchamp, M., Nilsson, M., Kelly, P., Smith, J., Raine, L., & Biddle, S. https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.06.030 Vella, S. Effect of exercise for depression: Systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. R. The health benefits of the great outdoors: A systematic review and meta-analysis of greenspace exposure and health outcomes. Y. 2024. Journal of Contextual Behavioral Science, 17, 135–143. https://doi.org/10.1016/j. LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. 2024. 2023. The relationship between physical activity and self-compassion: A systematic review and meta-analysis. Experiential Avoidance Related to Leisure Time Physical Activity
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 33 Harrastuspolulle johdattajille on tarvetta JOUKO KOKKONEN Nuori tarvitsee sitkeyttä liikuntaharrastuksen vakiinnuttamiseksi. Harrastamisen Suomen mallin (HSM) kahdessa kehittämishankkeessa toiminut projektikoordinaattori Sanna Heikkilä Vantaan kaupungin liikuntapalveluista korostaa myös resilienssin ja harrastuspolkujen jatkuvuuden merkitystä kaupungin toimintojen ja seurojen välillä. Raiteita pitkin harrastamaan yli kuntarajan Laajentuva raideliikenne helpottaa Tiihosen mukaan jo lähitulevaisuudessa lasten ja nuorten harrastamista, jos sen tarjoamat mahdollisuudet osataan hyödyntää. Kaavailuissa on raideyhteys Vuosaaresta Kontulan ja Malmin Kuva: Tim Husa/Vantaan Salamat. Toiminnan ytimessä on tiivis yhteistyö koulujen kanssa pilotointialueeksi valitulla Myyrmäen suuralueella. Harrastamisesta helposti sivuun jäävien lasten ja nuorten tavoittaminen tarvitsee tuekseen koulujen, kuntien eri palvelualueiden, hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen erilaisia verkostoja. Heikkilä kertoo Vantaan testaavan parhaillaan kolmasluokkalaisille tarjottavaa liikuntailtapäivämallia. Resilienssiä voidaan vahvistaa koulujen, kunnan palvelualueiden, hyvinvointialueiden ja seurojen yhteistyöllä. Näihin suosituksiin Tiihonen on päätynyt vuosina 2023– 2025 toteutetussa TUTORESI (Tukea, toimintaa & resilienssiä) -esiselvityksessä. Helsingin Mellunmäestä Vantaan Aviapolikseen kulkevasta raitiovaunulinjasta tehtiin päätös syksyllä 2024 ja yhteyden on määrä olla käytössä vuonna 2029. Samalla olisi pidettävä huolta erilaisten harrastamisen esteiden raivaamisesta, jossa voisivat auttaa harrastussosionomit. Helsingissä ja Espoossa on jo käytössä pikaraitioyhteys Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Päätöksenteon osuvuuden ja pitkäjänteisyyden takaisi alueellinen tutkimus-, kehitysja innovointityö. Tärkeä osa olisi myös harrastajia hiukan vanhemmilla kokemusosaajilla, joille vapaaehtoistoiminta voisi avata tien koulutukseen tai työelämään. – On kuultu harrastusten järjestäjiltä, että lapset saattavat olla aika väsyneitä pitkän koulupäivän jälkeen. J os erityisasiantuntija Arto Tiihonen Laureaammattikorkeakoulusta saisi päättää, niin hän varmistaisi, että pääkaupunkiseudun laajenevan raideliikenteen äärellä on tarjolla lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia. Yhdeksän koulua on muokannut lukujärjestyksensä niin, että yksi koulupäivä viikossa on lyhyt ja siihen kytketään liikuntailtapäivä. Kolmasluokkalaisten kuusituntisesta päivästä on kokeilussa varattu kolme tuntia liikuntailtapäivään. Olemme pyrkineet ratkaisemaan tämän harrastamisen esteen tiiviillä paketilla, sanoo Heikkilä
Yksistään Vantaan ratikan varrelle tulee 60 000 uutta asukasta ja 30 000 uutta asuntoa vuoteen 2050 mennessä. Tiihosen mukaan muusta maasta poikkeavalle pääkaupunkiseudulle kaivataan tutkimuksellista pääomaa. Tilanne on 2020-luvun puolivälissä toinen. – Tämä olisi hyvää yhdyskuntasuunnittelua. Kumpikaan ei ole kovin kallista toisin kuin erityisosaamista vaativa työ. Eihän kuntaraja ole ikinä ollut mikään harrastusten este, kumpaankin suuntaan siirrytään joustavasti, muistuttaa Tiihonen. Toisen reitin on määrä kulkea Viikistä Malmin lentokenttäalueen tulevan asuntoalueen kautta Jakomäkeen ja Vaaralaan, jossa se yhdistyy Vantaan Ratikkaan. Liikuntatieteiden, nuorisotutkimuksen ja niihin liittyvän koulutuksen hajasijoittaminen oli perusteltua 1960–1970-luvuilla, kun nuoret asuivat tasaisemmin eri puolilla Suomea. Yhteistyö vaatii myös paljon voimavaroja, vastaan tulemista ja epämääräisyyden sietoa. Synergiaetujen ohella vapaaehtoiset oppivat toimimaan yhdessä. Tutkimusta tarvitaan Yhteistyön tueksi tarvitaan tietoa ja toimia, joita eri tutkimusja koulutuslaitokset voivat tuottaa. Ne rahoittavat sote-järjestöjä ja harrastetoimijoiden tuki on jäänyt edelleen kunnille. Mietitään, mistä saada harrastajia – ja mistä tukea, tiivistää Tiihonen. Tämä mahdollistaa sen, että kaikki voivat itsenäisesti liikkua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin, sanoo Tiihonen. Raiteilla lapset ja nuoret voivat kulkea edullisesti erilaisiin harrastuksiin, joiden saavuttaminen vaatii usein vanhemmilta autokyytiä. Palveluja ja harrastuksia on saatu tarjolle vasta pitkällä viipeellä. Vantaan raitiovaunusuunnitelmat on Tiihosen mukaan pääosin laadittu hyvin. Edullinen ja kallis toiminta kilpailevat usein samoista avustuksista, eikä tilanne parantunut hyvinvointialueuudistuksessa. Vapaaehtoisia ja osaamista ei voi taikoa hetkessä. Urheiluseura on tekemättömän paikan edessä, jos sen pitää ottaa yhtäkkiä vastaan satoja uusia lapsia. Sanna Heikkilä näkee, että kompleksisiin ongelmiin ei haluta tarttua. Sama koskee myös toimintaa järjestöjen Kuva: Jarko Hänninen/Laurea-ammattikorkeakoulu. Naapurikaupunkien olisikin ennakoitava tilanne ja ryhdyttävä toimiin kehittämällä yhteisvoimin myös liikuntapalveluja. – Tulisi edullisemmaksi, jos mielenterveysjärjestö ja urheiluseura tekisivät yhteistyötä. Raideliikenteen vaikutusalueelle asettuu paljon lapsiperheitä ja todennäköisesti runsaasti myös maahanmuuttajia. – Ratikalla mennään lyhyitä välejä ja palveluiden, kuten harrastusten pitäisi olla lähellä. 3 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 kautta Myyrmäkeen. Nyt järjestöt kilpailevat rakenteellisesti. Tiihonen korostaa, että harrastaminen ja vapaaehtoistoiminta ennaltaehkäisevät ongelmia. Kaupunkien sisällä eri hallintokuntien yhteistyötä on tarpeen tiivistää. Ratkaisuja kannattaisi pohtia yhdessä, jotta niistä tulisi riittävän samanlaisia tai toisiaan täydentäviä. Harrastamista ei kuitenkaan ole niissä juurikaan huomioitu. Tiihosen mielestä olisikin tärkeää välttää lähiörakentamisen tähänastiset virheet. Hyvinvointialueet eivät ole lähteneet rahoittamaan eniten sosiaalisista tai terveydellistä syistä tukea tarvitsevien harrastamista. Tällaisen verkoston kehittämistä pääkaupunkiseudulle Tiihonen pitää tärkeänä. Asuntorakentamista keskitetään pääkaupunkiseudulla raideliikenteen ääreen. Niiden ratkaiseminen on vaikeaa ja yhdelle toimijalle mahdotonta
– Esiselvityksessä pitää ajatella sitä, mikä on mahdollista toteuttaa lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä. Pohjatietoa on tuottanut HSM:n kehittämishanke, johon osallistuivat Turku, Helsinki, Jyväskylä ja Espoo. Pidemmälle ajalle jaksotettu rahoitus pakottaisi Tiihosen mukaan organisaatiot käyttämään omaa osaamistaan ja resurssejaan muutoksen aikaansaamiseksi. Esiselvityksen on tehnyt projektipäällikkö, FT, LitL Arto Tiihonen Laurea-ammattikorkeakoulusta, arto.tiihonen@laurea.fi. Heikkilän mukaan lyhytjännitteinen hanketyö laukkaa eteenpäin niin vauhdilla, että tutkimus ei ehdi mukaan. Sanna Heikkilä näkee toiminnan avautuvan tutkimusyhteistyön ansiosta laajempaan tarkasteluun. Työpajoja pidettiin 11 ja niihin sisältyi 33 esitystä. Esiselvitykseen kuului yhteensä noin 60 toimijahaastattelua järjestöissä, kunnan palvelualueilla, hyvinvointialueella ja asiantuntijatahoilla. Liikuntailtapäivä ei synny helposti Ajallisesti rinnan TUTORESI-esiselvityksen kanssa on kehitetty HSM:n seuratoimintaan kohdentuvaa sovellutusta, joka toimii Harrastusten Vantaan alla. Silti ne kuvittelevat tietävänsä ja laativat hirmutarkat ohjeet toimijoille, sanoo Tiihonen. On hirveä valuvika, että kukaan ei vastaa siitä, että hanke oikeasti muuttaa maailmaa, jos sen tulokset ovat hyviä, sanoo Tiihonen. Ideaalitapauk sessa tutkimuslaitos tarjoaisi pysyvää asiantuntemusta. Kuva: Tim Husa/Vantaan Salamat. Syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana valmistuu esiselvitysraportti, podcasteja, blogeja ja artikkelipaketti Liikunta & Tiede -lehteen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 3 5 ja hyvinvointialueen kanssa. Pahimmillaan hankkeet kuitenkin sotkevat tilannetta, kun rahaa on saatu paljon pieneen pyräykseen, eikä sitä voida käyttää järkevästi. Viiden kaupungin yhteistyöhanke toi Heikkilän mukaan esille piilossa olevia harrastamisen esteitä. Siitä oli paljon enemmän hyötyä kentälle kuin akateemisesta tutkimuksesta, jota tehdään suuresti angloamerikkalaisille yleisöille. Tavoitteena on löytää ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin. Yksi osa kokonaisuutta oli TUTORESI-seminaari. Tiihonen muistuttaa ongelman johtuvan järjestelmästä, ei hankkeissa työskentelevistä ihmisistä. – Muutos on vaikeaa. Esiselvityksessä otetaan huomioon, mitä Vantaan kaupunki ja muut toimijat voivat realistisesti toteuttaa. – Alueellisen kehittämisen puoli on selvästi huonompaa kuin 1990-luvulla, koska suurin osa liikuntatutkimusta oli silloin suomenkielistä ja Suomessa tehtyä. Tiihonen sanoo esiselvityksen olevan luonteeltaan erilainen kuin tavallinen TKI-hanke. Samalla jää pohtimatta, tehdäänkö hankkeissa ylipäätään järkeviä ja vaikuttavia asioita. Kuva seurojen järjestämästä harrastustoiminnasta selveni, samoin käsitys siitä, miten kuntien ja urheiluseurojen toiminnot voisivat täydentää toisiaan eri kohderyhmissä. Arto Tiihonen kokee julkaisuja tutkimustoiminnan luonteen muuttuneen viime aikoina. TUTORESI pähkinänkuoressa Vuosina 2023–2025 toteutetun TUTORESI-esiselvityksen (Tukea, toimintaa & resilienssiä) tavoitteena oli nuorten harrastamisen lisääminen ja syrjäytymisen estäminen kehittämällä toimijoiden välistä yhteistyötä ja rakentamalla suosituksia alueelliseen yhdyskuntasuunnitteluun, TKI-toimintaan, toimijoiden koulutukseen ja yhteistoimintapolkuihin. Sillä on oma merkityksensä, mutta meidän ei kannattaisi matkia yliopistoja liikaa, sanoo Tiihonen. Joulukuussa 2024 päättynyt hanke on saanut jatkokseen Harrastamisen Suomen malli – liikuntaharrastuksesta polku seuratoimintaan -hankkeen. Vantaa kokeilee, olisiko liikuntailtapäivä yksi ratkaisumalli. Kehittämistyön pohja on Heikkilän mielestä heikko, jos sillä ei ole tutkimusta tukenaan. Samalla hankerahalla tehty työ päätyy laajempaan tietoisuuteen, mikä nostaa tavoitetasoa ja saa miettimään asioita useammasta näkökulmasta. Osa hankkeista saa aikaan haluttuja muutoksia ja jopa pitkäjänteisesti. – Meidän TKI-toimijoiden pitäisi kuunnella paljon enemmän käytännön ihmisiä varsinkin ammattikorkeakouluissa ja auttaa alueen toimijoita ratkaisemaan käytännön ongelmia pikemminkin kuin tehdä akateemista tutkimustyötä. Olen tehnyt kolmetai jopa kuusivuotisia hankkeita, joissa on kehitetty hienoja juttuja, mutta tutkittu vähän vaikuttavuutta. Tiihonen tietää, ettei mikään näistä ole helppoa, vaikka asiasta puhutaan paljon. Kehittämiseen osallistunut Sanna Heikkilä sanoo, että oleellista on varmistaa harrastuspolun jatkuminen paikallisessa urheiluseurassa tai harrastusyhteisössä. Tiihonen sanoo olevan oleellista pohtia, miten kysymykset syrjäytymisen estämisestä ja harrastusten lisäämisestä liittyvät kunnallisiin, maakunnallisiin, valtakunnallisiin ja maailmanlaajuisiinkin järjestelmiin. Meillä on rahoittajia, joilla ei ole mitään käsitystä Vantaan ongelmista
Seurat empivät osallistumista Kaupunkien yhteishankkeessa tuli ilmi, että varsin harvat urheiluseurat ovat olleet kiinnostuneita lähtemään HSM:n palveluntarjoajiksi. Turvakin on tarpeen, sillä päihtyneet ja muuten huonosti käyttäytyvät matkustajat voivat tehdä matkustamisesta pelottavaa. Monet seurat ovat Heikkilän mukaan kyseenalaistaneet toiminnan mielekkyyden, kun kriteereitä ja ehtoja on paljon. Heidät saatetaan ohjata toimintaan, jossa kerhotäti vetää fudista, vaikka nuoret haluaisivat mennä kovaa. Voi muodostua tilanne, jossa toimivat rinnakkain maksullista toimintaa järjestävä perinteinen seura ja HSM:n kautta maksutonta palvelua tarjoava yritys. On myös syytä kysyä, vastaako harrastustarjonta 2020-luvun tarpeita. Toisaalta 2020-luvun urheiluseuran luonne on suomalaisillekin epäselvä. Lapset tarvitsevat myös liikennekasvatusta liikkuakseen joukkoliikenteessä turvallisesti. Kun raideliikenteen odotetaan tulevaisuudessa lisäävän lasten ja nuorten harrastamista, niin kaikki sen käyttöön liittyvät seikat on syytä ottaa huomioon. Tarjonnassa pitää ottaa huomioon lasten toiveet. Palvelun järjestäminen HSM:n osana vaikuttaa suunnittelutyöhön, laskutukseen, palkanmaksuun ja vakuutuksiin. Epäselvät profiilit vaikeuttavat sopivan harrastamisen tason löytämistä. Erilaisten kulttuuritaustojen vuoksi myös käsitys seuratoiminnasta vaihtelee. Totutulla tavalla on helpompi toimia. HSM voi olla ongelmallinen seuroille harrastuspolkujen näkökulmasta. Arto Tiihosen mukaan Pohjoismaissa odotetaan vanhempien osallistuvan vapaa-ajan tukemiseen, mikä on monille uutta. Kilpailutus ja ostopalvelumalli ovat osoittautuneet Heikkilän mukaan vaikeiksi seuroille, sillä kilpailutus muuttaa toiminnan ostopalveluksi ja siten elinkeinotoiminnaksi. Täytyy muistaa erityisesti se, että harrastusjärjestöistä lapsi saa jatkumoa ajatellen harrastusyhteisön, -kulttuurin, vapaaehtoisten panoksen eli osallisuutta ja toimijuutta, jota ei muualta saa. Kolmasluokkalaisten ei voi olettaa löytävän kouluilta itse Myyrmäen liikuntapaikoille, joiden päiväkäyttöä kaupunki haluaa edistää illan käyttäjäruuhkan vähentämiseksi. Vuoden 2024 väestötilaston mukaan neljännes vantaalaisista oli vieraskielisiä. Tällöin seura saa määrittää pelisäännöt itse. Havainnot siirtymistä harrastamisen esteinä ja matkojen tukitoimien tärkeys ovat uusia, eikä niihin ei ole vielä harrastustukiverkostoissakaan kehitetty ratkaisuja. Myyrmäen lapsista 80 prosenttia asuu yli puolentoista kilometrin kävelymatkan päässä harrastuspaikoista, joten he tarvitsevat siirtymiin julkista liikennettä ehtiäkseen liikuntapaikalle. Jos vahva seuratoimija ei halua lähteä mukaan, niin palvelu on ostettava muualta, mikä ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Toimintaan on tullut vapaaehtoisuuden rinnalle ammattimaisuutta, minkä vuoksi seurasta kohdistuu uusia vaatimuksia niin perheille kuin lapsillekin. Heikkilä kertoo monien seurojen miettivän, kannattaako HSM:n toimintaan pyrkiä mukaan. Toiset taas päätyvät liian vakavan tekemisen äärelle, kun tarve olisi päästä höntsäämään, kertoo Heikkilä. Näin varmistetaan myös se, etteivät lapset jättäydy bussista myöhästymisen, hetken mielijohteen tai puhelimelle unohtumisen vuoksi. Vantaan väestö on taustaltaan Suomen moniulotteisin. Tämä saattaa rikkoa perinteisiä harrastuspolkuja. Kaikki tämän ikäiset eivät voi käyttää HSL-sovellusta matkalippujen hankkimiseen, matkan seurantaan ja reittisuunnitteluun. Kykyä uusiutua kysytään seuroilta Heikkilän mielestä seurojen olisi hyvä tunnistaa profiilinsa. Ostopalveluhankintaan liittyvien hankaluuksien takia esimerkiksi Espoo ja Turku kehittäneet liikuntaseurojen toimintaa tukevia innovatiivisia malleja erillään HSM:sta, jolloin kolmannen sektorin kenttää vahvistetaan, tuetaan ja ohjataan laajasti. Julkisin varoin ei voida tehdä kuin pieni osa harrastamisen lisäämiseksi, joten se kannattaa käyttää fiksusti. Haittana on se, ettei HSM-avustuksia voida kohdistaa tähän toimintaan. – Kun on kuunnellut nuoria, niin monesti he eivät löydä haluamaansa harrastusmahdollisuutta. Ilmiö toistui Heikkilän mukaan erityisesti suurissa kaupungeissa, vaikka ne toteuttivat opetusja kulttuuriministeriön rahoitukseen perustuvaa mallia eri tavoin. Ovatko ne vapaaehtoisvoimin pyöriviä harrasteseuroja vai panostavatko ne kilpaurheiluun tai jopa huippu-urheiluun. Niillä on jo ennestään alkeisryhmiä, joista ne saavat uusia harrastajia. Käytännössä siirtymisten organisointi on osoittautunut oletettua vaikeammaksi. Helsingin seudun liikenne on tunnistanut, että turvallisia aikuisia tarvitaan, sillä vain osalla kolmasluokkalaisista on valmiuksia omatoimiseen siirtymiseen. Tiihonen korostaa, että eri puolilta maailmaa. Vantaa on keskittänyt kehittämistoimiaan erityisesti Harrastusten Vantaan alle ja pyrkinyt houkuttelemaan mukaan lisää seuroja. Tärkeää on Heikkilän ja Tiihosen mukaan, että harrastusyhdistysten kanssa tehdään parempaa yhteistyötä, osaamiseen ja resursseihin panostetaan. Saattajat eli Turvalliset aikuiset vievätkin kouluilta lapsia harrastuspaikoille ja kulkevat heidän kanssaan takaisin koululle tai lähelle kotia. Pieniltäkään tuntuvia esteitä ei kannata Arto Tiihosen mielestä vähätellä. – On vakava asia, jos tämä päästetään tapahtumaan ilman että edes tiedostamme asiaa, pohtii Heikkilä. 36 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Siirtymät jalan, pyöräillen tai osaksi julkisella liikenteellä tuottavat yhdessä harrastusajan kanssa 2–3 tuntia liikkumista. Siirtymiin tarvittavan resurssin puute uhkasi vesittää ajatuksen maksuttomasta liikuntailtapäivästä, mutta lopulta Vantaan kaupunki pystyi järjestämään lapsille maksuttomat joukkoliikennesiirtymät harrastuksiin Turvallisten aikuisten ohjauksessa. Myös vanhempien toimintaan kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet. Tiihonen ja Heikkilä kysyvät, miten paljon julkisin varoin voidaan ylipäätään rahoittaa uusia palveluja. – Olisiko julkisen tuen oltava ensisijaisesti ponnahduslauta varsinkin erityistarpeita omaaville ja niille, joilla on vaikeuksia löytää vakiintunut harrastus. Viestintää ja tukitoimia on vuoden aikana tarkennettu seurojen tarpeita ajatellen, mikä on voinut lisätä seurojen kiinnostusta ainakin Vantaalla. Keskeistä on ainakin rakentaa polku, josta on helppo siirtyä urheiluseuroissa tai muissa harrastusyhteisöissä järjestettävään vakiintuneempaan toimintaan. Turvallisuustietoisuus on noussut yhteiskunnassa ja jos turvallisuus ei ole kunnossa, niin se voi estää harrastamisen
Kuva: Anne Kullström. – Kun menen Rajakylän kentälle niin näen aasialaisten pelaavan krikettiä. Tämä on tietysti pelkistettyä, mutta siellä näkyy selvästi, mistä liikkujat ovat kotoisin. Sanna Heikkilä kaipaa lisää tietoa seuroissa liikkuvista. Jos kysytään, osallistuuko toimintaan maahanmuuttajataustaisia, niin helppo vastaus on kyllä. Kun Rajakylän koulussa oli puutteita hiihtoja luisteluvälineistä, niin kylän some-ryhmän kautta tehdyn pyynnön avulla saatiin kaikille 1–4-luokkalaisille kerättyä hyvät välineet talviurheiluun. Jos keskiluokkaiset vanhemmat ja toimihenkilöt päättävät mihin mennään ja mitä tehdään, niin ei välttämättä ajatella sitä, onko kaikilla oikeasti varaa osallistua. Niihin kannattaa myös tutustua. Arabitytön kohdalla tilanne on täysin toinen. Hän ottaa karrikoidun esimerkin seuroille suunnatusta kyselystä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 37 Suomeen muuttaneiden lajitausta ja -rakkaus ei katoa uudessa kotimaassakaan. – Yksi TUTORESIssakin huomattu ongelma on päätöksenteon vinoutuminen. Yhdelle edullinen hinta on toiselle kallis. Maahanmuuttajataustaisia on moneksi, joten heitä ei pidä piilottaa yhden kysymyksen taakse kaupungissa, jossa suurin osa väestä on muutenkin muita kuin syntyperäisiä vantaalaisia. Virolaiset pelaavat lentopalloa. Jos tavoitteena on koota eritaustaisia vantaalaisia yhteen, niin umpimähkään luotu tarjonta ei välttämättä toimi. Ja sitä, missä eri kulttuurit ovat liikunnan, liikunnan harrastamisen ja seuratoiminnan tietoisuuden tasoilla, tiivistää Heikkilä. On intialaisia, pakistanilaisia, bangladeshilaisia. Erilaisuus on rikkaus ja monenlaisia liikuntakulttuureja on hyvä kunnioittaa. Unen ja syömisen ohella liikunnalla on oleellinen merkitys elämän tasapainottajana. 1980-luvulla se oli sähly, tänään sellainen voisi olla esimerkiksi (pojille) futsal. Myös harrastamisen kustannukset vaikuttavat valintoihin. Tulee tiedostamatonta piilosyrjintää, pohtii Tiihonen. Virolaistai venäläistaustaisen tytön voimisteluharrastus ei ole uutinen. Toisaalta kaikkea oppii kokemuksellisen, ulkona oppimisen ja seikkailukasvatuksen kautta, joita Tiihonen koronavuosina opetti Rajakylän koulun opettajille. Eri kansallisuuksia voivat Tiihosen mukaan parhaiten yhdistää lajit, joiden harrastusta liikkujien tausta ei leimaa. Somaleilla on oma kaukalojalkapalloporukka ja jalkapallokentällä käyvät kaikki. Useasti venäläiset ja ukrainalaiset pelaavat tennistä ja suomalaiset skeittaavat. Sen sijaan esimerkiksi tanssi voi synnyttää merkityksiä, jotka tempaavat mukaan. Helsingissä on nuorisotaloilla Tiihosen mukaan paljon Eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneiden lajitausta ja -rakkaus ei katoa uudessa kotimaassakaan. – Tuntuu että olen vasta raapaissut pintaa, kun yritän ymmärtää eri kulttuurien suhtautumista liikuntaan. Tiihonen muistuttaa terveysmotiivin olevan itsessään huono lasten ja nuorten liikauttaja. Liikunnan erityinen rooli Sanna Heikkilä toivoo, ettei liikuntaa ja muita harrastuksia – tai taidetta ja tiedettä – tarkasteltaisi kilpailijoina. Liikunnan merkitystä korostaa esimerkiksi se, että erityisesti tyttöjen Move!-tulokset ovat fyysisen toimintakyvyn suhteen huonoja Vantaalla ja Keravalla. Heikkilä on huolissaan, miten lapset ja nuoret jaksavat opiskella ja olla myöhemmin työkykyisiä
TUTORESI-kokemusten pohjalta Tiihonen sanoo eri kulttuuritoimijoilla olevan samankaltaisia ongelmia. vantaa.fi/fi/hankkeet/hanke/heittaydy-harrastukseen-hanke Kasva harrastajaksi -aineisto https://www.vantaa.fi/ fi/myyrmaen-maksuton-liikuntailtapaiva-kolmosluokkalaisille dolla. Lisätietoja: Liikunnansuunnittelija Ville Vahtola ja projektikoordinaattori Sanna Heikkilä Heittäydy harrastukseen -hanke https://www. Yhteiskehittämisen malli ja kehittämistyöpajat) nivoutuivat vahvasti yhteen. Liikuntaan vietynä sama ajatus tarkoittaa Tiihosen mukaan oppimista pedagogisesti osaavien valmentajien johHarrastamisen Suomen mallin suurten kaupunkien kehittämishanke 2023–2024 Harrastamisen Suomen mallin (HSM) kehittämishanke oli Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Turun ja Vantaan kaupunkien liikuntapalveluiden vuosina 2023–2024 toteutettu yhteishanke. Hankkeen neljä päätavoitetta ovat: 1. 2. Esiselvityksessä on noussut esiin myös ilonaiheita ja hyviä toimintamalleja. Talousvaikeudet tai vaikeat kotiolot eivät usein tulekaan seuran toimihenkilöiden tietoon. Pilotoida Myyrmäessä toimiva yhteistyömalli, jota voidaan laajentaa koko Vantaalle. Tiihonen kertoo, että Laurea-ammattikorkeakoululla on jo menossa tähän liittyvä hanke NuoRTO – Nuorille Resilienssiä, Toimijuutta ja Osallisuutta. Silloin ei edetä esimerkiksi pallopeleissä yksittäisiin ominaisuuksiin keskittyvien harjoitteiden kautta, vaan päämääränä on kehittää taitoja pelaamisen avulla. 3 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 edullisia tanssiryhmiä, joissa nuoret saavat tanssia haluamallaan tavalla. 2. Toisaalta esimerkiksi Harrastusten Vantaa on pystynyt tarttumaan trendikkäisiin harrastuksiin. Tiihonen ottaa esimerkiksi kokemuksellisesta oppimisesta seikkailukasvatuksen osaa. Parantaa lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen polkuja ja sitä kautta lisätä harrastajien määrää ja toimintaan sitoutumista. Valmentajat ajattelevat ymmärrettävästi lajilähtöisesti, vaikka moni lapsi ja nuori tarvitsee toisenlaisia kohtaamisia. 3. 4. Kaikkea harrastamista yhdistää Heikkilän mukaan harrastamisen kulttuurin omaksumisen tärkeys. Vantaan kaupunki on myös satsannut harrastamisen tukemiseen käyttämällä Vantaan 50-vuotisjuhlarahastoon miljoona euroa SOS-lapsikylän kautta. Hankkeen neljä päätavoitetta olivat: 1. Tuottaa tietoa suurten kaupunkien liikuntaharrastamisen kokonaisuudesta (kaupungin harrastusryhmät, urheiluseuratoiminta) ja HSM:n roolista siinä. Kentälle kaivataan harrastussosionomeja, jotka tuntevat harrastamisen maailman. – Esimerkiksi Tempo-orkesterin toiminta on ilahduttanut kovasti. 3. Luoda selkeä ja monipuolinen polku Harrastusten Vantaan toiminnasta liikuntaseurassa tapahtuvaan harrastukseen. Kehittää tilankäyttöä niin, että se palvelee paremmin harrastustoiminnan järjestämistä. Liikuntapalveluiden lisäksi elinikäisen oppimisen palvelualue, perusopetus, hankkeen kumppaneina toimivat liikuntayhdistykset sekä Kolmen kampuksen urheiluopisto osallistuvat hankkeen toteutukseen. Tiihonen muistuttaa lapsen ja nuoren elämäntilanteeseen perehtymisen kysyvän osaamista ja aikaa, jota valmentajalla ja tai joukkueen toimihenkilöillä ei ole. Lisätietoja: Erityisasiantuntija Jaakko Saarinen (jaakko.t.saarinen@turku.fi), liikunnansuunnittelija Ville Vahtola, (ville.vahtola@vantaa.fi) ja projektikoordinaattori Sanna Heikkilä (sanna.heikkila@vantaa.fi) Heittäydy harrastukseen -hanke 2025–2026 HSM:n kehittämishankkeen toteuttajana on Vantaan kaupunkikuntapalvelut. Hanke koostui nykytilan analyysistä, yhteiskehittämisen mallin luomisesta ja harrastuspolkujen kehittämisestä. Harrastussosionomeille ja vertaisohjaajille on tarvetta TUTORESI-esiselvityksessä ilmeni, että urheiluseuroissa ja ylipäätään järjestöissä tarvitaan sosiaalialan kasvatusosaamista. Hankkeen koordinoinnista vastasi Turku. Luoda toimiva rakenne ja käytäntöjä HSM:n ja perinteisen seuratoiminnan yhdistämiseksi. Lisätä urheiluseurojen osallistumista Harrastusten Vantaan toimintaan madaltamalla kynnystä ja selkeyttämällä toimintamallia. Sanna Heikkilä pitää tärkeänä, että perinteikkäillä liikuntaja kulttuuriharrastuksilla olisi oltava mahdollisuus säilyä hengissä, jotta vuosikymmenien aikana karttunut osaaminen ei katoaisi. Lapset, joilla ei ole varmasti mahdollisuuksia soittaa vaikkapa viulua tai selloa, pääsevät mukaan koulussa oppimaan hyvien pedagogien johdolla, kertoo Tiihonen. Osallistujakaupungeissa selvitettiin kaikkien noin 110 000 peruskouluikäisen lapsen ja nuoren liikuntaharrastamista. Hän muistelee iltaa, jonka aikana nähdyissä esityksissä 80 prosentin musiikkina soi K-pop, jota ei tanssiopistossa välttämättä opeteta ollenkaan. Hankkeen kolme painopistettä on viikoittaisen Liikuntailtapäiväpilotin testaaminen ja konseptointi, yhteistyö harrastuspolkujen edistäminen ja tutkimuksen sekä vaikuttavuuden edistäminen. Hanke alkoi elokuussa 2025 ja päättyy heinäkuussa 2026. Myös Vantaan-Keravan hyvinvointialueella voisi olla harrastamiseen perehtyneitä sosionomeja, jotka toimivat lastensuojelussa ja muussa sosiaalityössä. Luoda yhteistyövaikuttavuuteen perustuva yhteiskehittämisen toimintamalli, joka otetaan vakituisesti käyttöön. Kaupunkien lisäksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Itsenäisyyden juhlavuoden lasten säätiö (ITLA) osallistuivat hankkeen toteutukseen. 4
L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 3 9 jat, jotka eivät lähesty tekemistä koko ajan liikuntamuodon näkökulmasta. Jostakin harrastuksesta itse kokemuksia saaneet nuoret aikuiset voivat Tiihosen mukaan toimia vertaistukihenkilöinä ja kokemusasiantuntijoina. Joissakin maissa koulu järjestää kattavasti harrastustoimintaa. Eduksi ovat myös taidot keskustella ja selvittää, mitä ristiriitoja ja tunteita lopettamishalun taustalla on. Opetushallitus on apuna ja tukena hakuprosessissa. Heikkilä sanoo, että Heittäydy harrastukseen -hanke yrittää edistää Kasva harrastajaksi -ajatusta, joka alkoi kehittyä TUTORESI-hankkeessa esille tulleen resilienssin ympärille. Se tuo heidät mukaan mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan, josta avautuu mahdollisesti polkuja opiskeluun ja työhön. Pienimuotoinen kumppanuushanke sopii erityisesti pienemmille toimijoille ja eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville tahoille hyvien käytäntöjen vaihtoon ja pienimuotoiseen kehittämiseen. Tavoitteena on löytää keinoja edistää perheiden liikkumista, mikä kysyy keinoja tukea pitkäjänteisyyttä. Katso tarkemmat hakuajat, avustussummat, ohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat verkkosivuillamme: oph.fi/erasmussport Ole yhteydessä: sport@oph.fi Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Liikuntaja urheilusektorin toimijana voit hakea avustuksia seuraaviin hankemuotoihin: Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan! Liikuntaja urheilusektorin toimijana Erasmus+ Sport – eurooppalaista yhteistyötä. Pitkäjänteisyyden tarvetta korostaa se, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lasten ja nuorten on vaikea päästä kokeilemaan eri harrastuksia. Eurooppalaiset liikunta ja urheilu tapahtumat elävöitä ja kehitä tapahtumia erilaisilla oheistoiminnoilla. vapaa ehtoiset) liikkuvuus tarjoaa urheiluseuroille mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen kansainvälisillä vaihtojaksoilla. Hänen mielestään vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta he voivat erottaa todelliset ongelmat satunnaisista oikuista. Tiihonen mainitsee hyvänä esimerkkinä Paralympiakomitean koordinoiman Valtti-toiminnan, jossa mennään kokeilemaan harrastusta vähintään neljästi, vaikka lapsi ei olisi siitä superinnostunut. – Samalla tuhottaisiin maailman parhaat yhteiskunnat kalliilla uudella ratkaisulla, jolla ei ole historiaa eikä taloudellisia edellytyksiäkään toteutua, näkee Tiihonen. Elämä ei ole pelkkää iloa ja nautintoa: ei varsinkaan urheilu tai mikään muukaan harrastus, sanoo Tiihonen. Suomeen mallia ei kuitenkaan voi sellaisenaan tuoda. NuoRTO Nuorille Resilienssiä, Toimijuutta ja Osallisuutta -hanke https://www.laurea.fi/hankkeet/n/nuorto---nuorille-resilienssia-toimijuuttaja-osallisuutta/ Valmentajien ja urheilu henkilöstön (ml. Seurajärjestelmää ja Pohjoismaista vapaaehtoistoiminnan mallia ei kannata romuttaa. Perheissä luotetaan Heikkilän mukaan liian paljon lapsen sanaan, kun hän sanoo, ettei halua jatkaa harrastusta. Tiihonen sanoo vapaaehtoistyön selittävän paljolti sen, että Pohjoismaat ovat hyviä yhteiskuntia. Meille sopii Tiihosen mukaan koulun, seurojen ja eri järjestöjen välinen yhteistyö. Ei tympäännytä heti, jos seikkailukasvatuksessa tulee hankaluuksia eteen. Kapasiteetin vahvistamis hankkeet vahvistaa ohjelmaan assosioituneiden maiden liikuntaja urheilusektorin toimijoiden osaamista. Hankkeiden avulla etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Kumppanuushanke avulla testataan, kokeillaan ja arvioidaan erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä sekä kehitetään hyviä käytänteitä. Tiihonen arvioi tilanteen olevan erityisen hankala vanhemmille, joille urheilumaailma ei ole ennestään tuttu. . Kirjoittaja on kuulunut TUTORESI-esiselvityksen ohjausryhmään. Lisää näkyvyyttä edistämällä tasaarvoista osallistumista ja sosiaalista vahvistamista. Urheilu on intensiivisempää ja emotionaalisempaa kuin koulu tai työelämä, mitä vanhempien on vaikea sietää, jos omakin resilienssi on heikko. Nuori saa samalla sosiaalista pääomaa. – Ajatus siitä, että aina pitäisi olla kivaa, on vääristänyt tilannetta. Mennään pedagogisesti fiksusti vaativampiin juttuihin ja sitä kautta vahvistutaan, tiivistää Tiihonen. – Resilienssi on äärimmäisen hyvä sana kertomaan siitä, mitä koko tämä järjestelmä vaatii lapsilta ja nuorilta, että he kestävät enemmän vaikeuksia
Nuoria on myös lukumääräisesti paljon ja yhdyskuntarakenne muuttuu erittäin nopeasti. Julkisuudessa on puhuttu paljon koulujen ongelmista, mutta myös muut nuorten parissa toimivat kohtaavat samoja ongelmia. Esiselvitys paljastikin suuria koulutustarpeita. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Suomalaisessa (hyvinvointi)yhteiskunnassa on rakenteellisia ja toiminnallisia muutostarpeita. Asioita olisi tehtävä toisin, jotta nuorten harrastamisen lisääminen ja syrjäytymisen estäminen onnistuisivat. Paikalliseksi ja alueelliseksi suositukseksi muotoilimme yhteistyöpolun tai -polkujen rakentamisen, jotta mahdollisimman moni nuori saisi itselleen mahdollisimman pysyvän harrastuksen. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä alueen TKI-osaajien kanssa ja alueen kuntien, järjestötoimijoiden ja hyvinvointialueiden kesken. Lisämausteena on tietysti harrastusten vapaaehtoisuus, joka voi olla sekä ongelma että etu. Toinen suositus koskee alueellista TKI-yhteistyötä. Tarvittaisiin malleja, joilla yhteistoiminta sisällytettäisiin fiksusti eri tehtävissä ja eri organisaatioissa toimivien työhön. Kiinnostus yhteistoimintaan oli suurta. Järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden tulisikin yhdessä ja erikseen vakavasti analysoida metropolialueen koulutustarpeita, jotta Kuva: Jouko Kokkonen. Metropolialueen haasteet lisätä nuorten harrastamista ovat ainutlaatuiset, koska maahanmuutto on kohdistunut ja kohdistuu Suomessa valtaosin pääkaupunkiseudulle. ARTO TIIHONEN, FT, LitL erityisasiantuntija Laurea-ammattikorkeakoulu arto.tiihonen@laurea.fi Monipuolisia yhteistyöpolkuja harrastamiseen ja toimivampi pelitapa hyvinvointiyhteiskuntaan T UTORESI-haastattelujen, työpajojen ja seminaarin yksi keskeinen havainto oli eri organisaatioissa, palvelualueilla ja yhteiskunnan eri sektoreilla toimivien tarve tietää enemmän siitä, mitä toiset nuorten parissa toimivat tekevät
Sen yksi keskeinen väite on, että (ruumiilliset) harrastuksissa saadut kokemukset ovat merkityksellisiä tavoilla, joita on vaikea ajatuksellisesti edes ymmärtää. (Pirnes & Tiihonen 2010; 2011.) Huomasimme mm. TUTORESI-suositukset on pyritty laatimaan niin, että ne eivät sinänsä vaadi uusia resursseja, vaan ovat ainoastaan savolainen rojekti eli ne ovat ”tekemistä vaelle valamiita”. Nuorten urheilemisen haasteita, liikuntakulttuurissa käytettyjen käsitteitä sekä urheiluseurojen ja lajiliittojen toimintaa pohtiessani syntyi itselleni aika kattava kuva suomalaisesta liikuntakulttuurista niin käsitteiden kuin toimijoidenkin kautta. Ohjaajien ja koko harrastusyhteisön tulisi olla aika tietoinen siitä, minkälaisia merkityksiä erilaisiin kokemuksiin liitetään. Ratikat ja metrot tulevat yhdistämään ihmisiä, palveluja ja harrastuksia toisiinsa tavalla, joka mahdollistaisi nuorille parhaimmillaan edullisen ja helpon siirtymisen erilaisiin harrastuksiin ilman yksityisautorahtausta ja vanhempien tukea. Pohdimme niin liikunnan ja urheilun kuin kulttuurin ja taiteen eroja ja samuuksia sekä kummankin linkittymistä yhteiskunnan eri sektoreiden toimintaan ja -vastuisiin. Olen pitkän tutkija-kehittajäurani aikana päässyt selvittelemään monia erilaisia suomalaisen yhteiskunnan valuvikoja ja niiden syitä. Mahdollisuuksien tasa-arvoa vai aidosti samat mahdollisuudet – uusi pelitapa. Yhteenvetoa on erittäin vaikeaa tehdä senkin takia, että jokaisessa hankkeessa oli omat erityiset tavoitteensa. Käytännössä pienetkin muutokset voivat olla vaikeasti toteutettavissa, jos emme ymmärrä, mitkä asiat ovat oikeasti oleellisia muutoksen mahdollistamiseksi. Harrastuksissa saamamme kokemukset muokkaavat asennoitumistamme itseemme, toisiimme ja yhteiskuntaan. sen, että vaikka kokemuksellisista näkökulmista katsottuna kulttuuri ja liikunta ovat itse asiassa hyvin samanlaisia elämänalueita tai harrastuksia, niin historian saatossa niihin liitetyt merkitykset ja ”yhteiskunnalliset tehtävät” ovat eriytyneet aika lailla toisistaan. Se vertautuu jopa 1970ja 1980-lukujen lähiörakentamiseen. Ilman riittäviä harrastuskokemuksia emme voi tietää, miten ne merkityksellistämme. Seuraavaan olen valikoinut aikajärjestyksessä tähän TUTORESI-esiselvitykseen eniten liittyviä opetuksia. Miten esimerkiksi seuraavat kokemuksellisesti merkitykselliset kokonaisuudet otetaan huomioon harrastuksessa: miten tärkeää on, että harrastus tuottaa nautintoa, itsetuntemusta ja -kasvua, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötaitoja tai toisten tukemista ja vastuun ottamista yhteisestä toiminnasta. TKI-hankkeiden suosituksissa on usein ongelmana se, että ne ovat liian utopistisia ja vaativat liikaa resursseja. Ohjaajien ja valmentajien tulisi saada tukea ratkaistakseen sosiaalisia, kasvatuksellisia ja nuorten resilienssin vahvistamiseen liittyviä tarpeita. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 41 ne vastaavat kentän tarpeisiin. Ikään kuin urheillessa ei voisi saada esteettisiä kokemuksia tai kulttuuri olisi kilpailusta vapaata aluetta. Nuorille pitäisi myös rakentaa oman kouluttautumisen polkuja, jotta saisimme kentälle lisää eri taustoista tulevia ohjaajia ja valmentajia. Opin paljon nuorten miesten kokemuksista ja myös miesihanteista. Siksi liikuntaja kulttuuripolitiikka tavallaan tekevät näistä aika samankaltaisista kokemusmaailmoista toisilleen merkityksellisesti vieraita. Neljänneksi pääsuositukseksi muotoutui ”harrastamisen raiteet” ajatus, joka kytkeytyy todella konkreettiseen ja rautaiseen tulevaisuuteen, joka on muuttanut ja muuttaa metropolialuetta pysyvästi. Se on vielä tärkeämpää nuorille, joille pelkkä harrastuksiin meneminen on vaikeaa. Oman sisäisen (identiteetti)tarinan rakentaminen tai rakentuminen on myös erittäin tärkeää, kuten olemme viime vuosina huomanneet huippu-urheilijoiden avautumisista. Väitöskirjani (Tiihonen 2002) yhtenä kohderyhmänä olivat nuoret miehet. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että esimerkiksi jalkapallossa, hiihdossa, tanssissa, sulkapallossa tai sählyssä saatavat kokemukset olisivat erilaisia, vaan siitä, miten ne merkityksellistetään näissä yhteisöissä. (Tiihonen 2002.) Ovatko liikunta ja kulttuuri niin erilaisia. Esitin myös parannusehdotuksen ”allardtilaiselle” having-loving-being -ajattelulle ja ”mahdollisuuksien tasa-arvolle”. Kymmenisen vuotta myöhemmin kehitin ajatteluani, kun kirjoitin OKM:n kulttuuriosastolla työskennelleen YTT Esa Pirneksen kanssa muutaman artikkelin. Ne perustuivat sekä hänen väitöskirjaansa ja omiin kirjoituksiini liikuntakulttuurin alueelta että käytännön kokemuksiimme kulttuurija liikuntapolitiikan alueilla. Tämä koskee erityisesti alueita, joilla ei vielä edes ole urheiluseuraa tai harrastusmahdollisuuksia. Urheiluseurojen ja harrastusyhdistysten kykyä ottaa mukaan runsaasti uusia harrastajia pitäisi vahvistaa ennakkoon. (Tiihonen 2010; 2014) Harrastamisen esteitä ja mahdollisuuksia pääsin käsittelemään useassakin hankkeessa, joista syntyi raportteja ja artikkeleita. Teimme runsaasti materiaaleja, jotka poikivat myös pohdinnan erilaisten vapaaehtoistoiminnan muodoista ja yhteiskunnan eri sektoreiden toimintavastuista niiden suhteen. Pohdimme myös sitä, miten nämä erilaiset merkitykselliset kokemukset voisivat auttaa ymmärtämään yhteiskunnan eri sektoreiden toimintavastuita ja ”yhteiskunnallisia tehtäviä” nykyistä paremmin. Tämä olisi hyvä ymmärtää. (Pirnes & Tiihonen 2011.) Nämä kirjoitukset liittyivät löyhästi kolmeen hankkeeseen, joissa rakensimme senioreiden vapaaehtoistoimintaa, yhdistysten ja järjestöjen hyvinvointipalvelujen tuotteistamista ja kulttuurista hyvinvointia toimintaa, joissa kohtasin erittäin paljon eri alojen toimijoita. Nuorten urheilusta nostaisin kuitenkin esiin sen, miten urheiluja valmennuskäytänUrheiluja valmennuskäytännöt saattavat tiedostamattomasti syrjiä erilaisista taustoista tulevia nuoria.
Sori siitä! Vaikutus lukijan omaan toimintaan vaatinee sekin tukea, toimintaa & resilienssiä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:6, Helsinki. Itselleni läheisestä kokemuksellisesta oppimisesta ja seikkailukasvatuksesta löytyy lisätietoja vuonna 2019 kirjoittamastani blogitekstistä (Tiihonen 2019). (Tiihonen 2021) TUTORESIssa kyse on myös resilienssistä ja vaikuttamisesta. 2021. & Keskinen, L. Tiihonen A. Urheilujärjestötoiminnan muutosprosessien vaikutukset käytäntöihin. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/ julkaisuja/hampaatirvessa.pdf Tiihonen, A. 2010. Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat. 2011. – 11–15-vuotiaat huippu-urheilun näkökulmasta. Tämä toistui TUTORESI-työssä. Julkaisussa Lähimmäisvastuu Suomessa – ketä kiinnostaa. Teoksessa Nieminen, A., Tarkiainen, A. 2011. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 436– 448. Painavia sanoja 11–15-vuotiaiden kilpaurheilusta. Paikallisen ja alueellisen tiedontuottamisen ja yhdessä tekemisen merkitys onkin erinomaisen tärkeää. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102867/pirnes. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen ohjausryhmäjäsenyys tuotti julkaisun, jossa analysoitiin hyvin kattavasti suomalaisten harrastamistakin vuoden 2017 aineistolla. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/ view/68211/29140 Pirnes, E. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0854-7. Väitöskirja. (toim.). Mitä kuuluu vapaa-aikaan. Toin esiin liikkumiskokemusten merkitykset ja osin sukupuolittuneet liikkumisroolit, jotka vaikuttavat liikkumiseen käytettyyn aikaan ja vanhanaikaisen liikuntapolitiikkamme. http://julkaisut.turkuamk.fi/ isbn9789522164353.pdf Tiihonen, A. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:31. Tiihonen, A. 2023. 4 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 nöt saattavat tiedostamattomasti syrjiä erilaisista taustoista tulevia nuoria, jos näillä ei ole samanlaisia käsityksiä tai tapoja urheilemisesta tai vain yhdessä olemisesta (Tiihonen 2011). Piireistä verkkoihin – urheilun tekijät äänessä. Kasvatus & Aika 4(2) 2010, 203–235. (Tiihonen & Keskinen 2016.) Tämä käsitys vahvistui tässäkin esiselvityksessä. Etenejulkaisuja 28/2010 (https://etene.fi/documents/1429646/1559062/ ETENE-julkaisuja+28+L%C3%A4himm%C3%A4isvastuu+Suomessa++ket%C3%A4+kiinnostaa.pdf/1df0746d-2657-478e-8e5f-47229b8ab3db/ ETENE-julkaisuja+28+L%C3%A4himm%C3%A4isvastuu+Suomessa++ket%C3%A4+kiinnostaa.pdf). https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/ Liikuntakulttuurin_kasitteet_muuttuvat_ja_muuttavat_vln_2014_6.pdf Tiihonen, A. Tutkimus, tieto ja tulkinnat. Hyvinvointia liikunnasta ja kulttuurista, Käsitteiden, kokemusten ja vastuiden uusia tulkintoja. Pohjoismaisen mallin historia, nykyisyys ja tulevaisuus liikuntapolitiikan tavoitteiden sekä ihmisten liikuntakokemusten ja liikuntaroolien avaamista näkökulmista. & Tiihonen, A. 2016. Onko seikkailukasvatuksella nyt etsikkoaikansa. & Tiihonen, A. pdf?sequence=1 Tiihonen A. Samalla on osattava yhteiskunnan tasolla vahvistaa niitä tapoja ja toimijoita, jotka vaikuttavat näihin eri asioihin. Teoksessa Salasuo, M. Hyvinvointialueilla on valinnan aika – Miten syrjäytymistä ja sairastumista estetään tehokkaasti. & Vuorio, E. 2014. . Uskon ja tiedänkin, että niitä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän. Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä – ja urheilijoita. & Dettmann, H. 2014. 2002. Itse kirjoitin artikkelin liikkumisesta ja liikuntaharrastuksista ja syistä, miksi liikutaan ja miksi ei. Miten tästä eteenpäin hyvinvoinnin tiellä. Blogi sivulla www.snk.fi, 17.12.2019. KIRJALLISUUTTA Pirnes, E. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 228–246. Urheiluseuraja lajiliittotutkimuksesta kannattaa nostaa tähän ensinnäkin se, että vanhemmat pitivät kyselyn perusteella vapaaehtoistyötään lastensa harrastuksissa ”elämänsä parhaana aikana”, vaikka julkisuudessa ”ruuhkavuosia” ja ”rahtuuta” aina moititaan. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 39, 2011, 25–31. Teoksessa Hanifi, R., Haaramo, J. Vaikuttamisesta, joka liittyy suoraan esiselvityksen suosituksiin, kirjoitin yhdessä paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Raution ja koripallovaikuttaja Henrik Dettmannin kanssa artikkelin vuonna 2023. Paljonhan puhutaan arkiliikkumisen vähäisyyden aiheuttamien ongelmien vaikutuksesta jopa huippu-urheiluun, mutta yhtä lailla harrastamisen erilaisista merkityksistä pitäisi puhua enemmän (Tiihonen 2014). (toim.). Yleistettävän tiedon ongelmat ovat ominaisia kaikessa tutkimuksessa, mutta tuntuu, että ne ovat jopa lisääntyneet, kun väestö on entistä koulutetumpaa ja siksi kriittisempää ja kyvykkäämpää arvioimaan tietoa. Having, Loving, Being ja Experiencing, Meaning, Doing. Miksi liikutaan, miksi ei ja mitä pitäisi tehdä. Tiihonen A. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus, 134. Helsinki, Tilastokeskus 2021. Hämeen Sanomat, 18.1.2023. (toim.): Hampaat irvessä. (https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–683–1). Harrastamisen merkitykset esiin Liikuntakulttuurin käsitteiden tarkastelusta kannattaa nostaa esiin se, miten tärkeää on ymmärtää ja käytännöllistää nuorten arkiliikkuminen, liikuntaharrastus, nuorisourheilu tai kilpaja huippu-urheilu siten, että niiden välille ei synny tarpeettomia muureja. & Kangaspunta, M. & Saarenmaa, K. Esitysdiat (https://www.slideshare.net/Tilastokeskus/miksi-liikutaan-miksi-ei -ja-mit-pitisi-tehd-ft-arto-tiihonen-miksiliikun-ry). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-421-4 Tiihonen, A. Kun omiin moninaisiin harrastusja TKI-kokemuksiin viittaa, niin teksti ei ole pelkkiä peräkkäisiä pointteja tärkeysjärjestyksessä. Vapaaehtoisuus ja järjestöt lähimmäisvastuussa. Toinen tärkeä havainto oli se, että tietolähteinä ja tuen antajina paikalliset tai alueelliset organisaatiot ovat paljon tärkeämpiä kuin valtakunnalliset organisaatiot. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 177. (Tiihonen, Rautio, Dettmann 2023) Ymmärrän hyvin, että tällainen kirjoitus, joka viittaa mahdollisesti tuhansiin lukemattomiin sivuihin ja niiden takana oleviin vuosikymmenten kokemuksiin, ei ole sitä, mitä tekoäly toivoisi sen olevan. Mitä ”väliä” urheilemisella oikein on. Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus. Merkityksellisen ja kokemuksellisen (kansalais)toimijuuden pelikenttä.. 2014. 2019. 2010. https://www.snk.fi/blogi/ onko-seikkailukasvatuksella-nyt-etsikkoaikansa/ Tiihonen, A., Rautio, S. https://www.hameensanomat.fi/ paakirjoitus-mielipide/5659894
Liikenne voi jumiutua hetkessä ja romuttaa tarkasti suunnitellun päivän. Michaela Moualle elämä Euroopan unionin ytimessä tarkoittaa paitsi työskentelyä päätöksenteon polttopisteessä, myös jatkuvaa sopeutumista kaaokseen. Pelikenttä on vaihtunut Myyrmäen urheiluhallista ja Euroopan koripalloareenoilta Brysselin kabinetteiMichaela Moua on toiminut Euroopan komission rasismin torjunnan koordinaattorina vuodesta 2021. Tässä kaupungissa on opittava hyväksymään, että kaikkea voi tapahtua. Se on Euroopan hermokeskus, jossa politiikan, kulttuurien ja kielten virrat risteävät. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 4 3 Michaela Moua: Pelinrakentaja Brysselissä JOUKO VUOLLE Euroopan komission rasismin torjunnan koordinaattori Michaela Moua rakentaa peliä vaativalla kentällä. Juuri tähän arvaamattomuuteen Moualla on yllättävä työkalu: menestyksekkään huippu-urheilijan mielenmaisema. Kokous saattaa peruuntua viime hetkellä. B ryssel on kaupunki, joka sykkii jatkuvassa liikkeessä ja arvaamattomuudessa. Kuva: Euroopan komissio lähikuvassa. Tehtävänä on huolehtia, että komission rasismin vastainen toimintaohjelma vuodelta 2020 muuttuu sanoista teoiksi
Yksi ohjelman yli 80 konkreettisesta toimenpiteestä oli rasismin vastaisen koordinaattorin viran perustaminen. Siinä paineessa on syytä olla se sama periksiantamaton urheilija, joka aikoinaan kamppaili levypalloista korin alla. Kun jokin tärkeä aloite ei etene poliittisessa koneistossa tai huolella valmisteltu ehdotus kaatuu Michaela Moua (keskellä) EM-karsintaottelussa Suomi–Romania syyskuussa 2006. Hän tekee yhteistyötä Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien ja lukuisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa. 4 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 hin, mutta pelin henki on pysynyt samana. Tehtävä, jota ei ollut olemassa Vaikka Michaela Mouan virallinen titteli on pitkä, hänen työnsä ydin on selkeä. Nykypäivän poliittisessa ilmapiirissä ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät teemat kohtaavat yhä kovempaa vastustusta. Michaela Moua vastaa siitä, että komission vuonna 2020 julkaisema laaja rasismin vastainen toimintaohjelma (Union of equality: EU anti-racism action plan 2020–2025) muuttuu sanoista teoiksi. Olipa kyseessä hävitty peli, oma huono suoritus tai kauden päättävä loukkaantuminen, niihin kaikkiin liittyy valtavasti henkistä kuormaa, hän kuvaa. Nämä kokemukset ovat suoraan siirrettävissä hänen nykyiseen työhönsä. Michaela Moua toimii Euroopan komission historian ensimmäisenä rasismin torjunnan koordinaattorina. Ja sen oikeanlainen käsitteleminen ratkaisee, onnistutko vai et, Moua sanoo. – Urheilussa on pakko hyväksyä se, että tulet epäonnistumaan. Hänen tehtävänsä on rakentaa peliä kentällä, jolla ei aina ole selkeitä sääntöjä ja jossa vastustaja – rakenteellinen syrjintä – on usein näkymätön. Hän kuvaa huippu-urheilua jopa ”hullujen hommaksi”, jonka ydintä on jatkuva epäonnistumisen kohtaaminen ja hyväksyminen. Työ tarjoaa kiinnostavan näköalapaikan eurooppalaiseen yhteiskuntaan, mutta on samalla jatkuvaa vastavirtaan uimista. lähikuvassa. Samanlaista kestävyyttä ei voi oppia kirjoista. Mentaalipeli Michaela Moua pitää huippu-urheilun opettamaa henkistä kanttia aliarvostettuna voimavarana työelämässä. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvia neuvotteluja ja tiedonkeruuta sekä tiivistä yhteistyötä lukuisten kumppaneiden kanssa. Moua työskentelee tiiviisti EU:n 27 jäsenmaan kanssa ja kannustaa niitä luomaan omia kansallisia toimintaohjelmiaan rasismin kitkemiseksi. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva Nykypäivän poliittisessa ilmapiirissä ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät teemat kohtaavat yhä kovempaa vastustusta. Ohjelma syntyi vastauksena Black Lives Matter -liikkeen nostattamaan maailmanlaajuiseen keskusteluun, joka pakotti myös Euroopan komission tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaansa. – Se, mikä erottaa ammattilaisena pärjäävät urheilijat muista, on tapa, jolla he käsittelevät pettymyksiä. Yksi Michaela Mouan keskeisimmistä tavoitteista on lisätä ymmärrystä rakenteellisesta rasismista sekä parantaa syrjintää koskevan tiedon keräämistä: ilman luotettavaa ja vertailukelpoista dataa rasismin laajuudesta on vaikea saada selkeää kuvaa ja kohdentaa toimenpiteet oikein. Kuvassa myös Riikka Terävä ja Romanian Simina Mandache. – Pähkinänkuoressa tehtäväni on varmistaa, että tämä tärkeä työ tulee tehdyksi, Moua tiivistää. Virka on niin uusi, ettei sitä ollut olemassa vielä muutama vuosi sitten. Tarvitaan sinnikkyyttä, kykyä käsitellä tappioita ja horjumatonta uskoa siihen, että seuraava yritys voi tuoda voiton
Kokemus oli raastava ja jätti syvän arven. Tajusin jo nuorena, että voin päästä koripallon avulla pitkälle, kun taas nämä huutelijat todennäköisesti jäävät vain paikoilleen. Tämä kotoa opittu arvo on se punainen lanka, joka sitoo yhteen hänen elämänsä vaiheet. LÄHTEET The Commission’s Coordinator on combating racism https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/policies/justiceand-fundamental-rights/combatting-discrimination/racism-andxenophobia/commissions-coordinator-combating-racism_en Union of equality: EU anti-racism action plan 2020–2025 https://commission.europa.eu/document/download/ beb25da4-e6b9-459e-89f7-bcdbd3a8f0c8_en?filename=a_union_of_ equality_eu_action_plan_against_racism_2020_-2025_en.pdf. Maailmalla eläminen ja uusiin paikkoihin sopeutuminen oli normaalia. Joukkueurheilussa on pakko oppia lukemaan jatkuvasti muuttuvaa dynamiikkaa, haistelemaan pukukopin hierarkiaa, voittamaan muiden luottamus ja löytämään oma roolinsa joukkueen menestyksen eteen. Sinnikkyys ja kurinalaisuus ovat ilmeisiä oppeja, mutta urheilu opetti myös jotain hienovaraisempaa: sosiaalista pelisilmää. Lapsuuden kesät kuluivat isovanhempien maatilalla sellaisten kokemusten parissa, jotka olivat Mouan sanoin ”aidosti niin suomalaisia”. Mitä voin tehdä toisin seuraavalla kerralla, jotta pääsemme maaliin. Nyt hän tekee työtä sen eteen Brysselissä, Euroopan unionin ytimessä. Mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta. Kaksi kotia, yksi identiteetti Mouan kyky tarkastella asioita monesta näkökulmasta kumpuaa syvältä hänen juuristaan. – Sain siitä hirveästi voimaa. Perintö Kun Michaela Moualta kysyy, mistä hän haluaisi tulla muistetuksi 20 vuoden kuluttua, tulee vastaus pienen pohdinnan jälkeen – mutta varmasti. Matka lapsuuden maisemista ja Myyrmäen halleista Brysselin käytäville on ollut pitkä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 4 5 vastustukseen, pettymys ei saa lamauttaa. Ne olivat mahtavia kokemuksia, jotka yhdistivät luontoon ja suomalaisiin perinteisiin, Moua muistelee lämpimästi. – Olin helppo kohde, koska minulla ei ollut siellä minkäänlaisia tukiverkkoja. Ranskassa, Unkarissa ja Kroatiassa. Hän ei ollut räiskyvä supertähti, vaan pelaaja, jonka varaan valmentaja saattoi aina luottaa: sitkeä puolustaja ja älykäs joukkuepelaaja, joka teki 12–15 pistettä ja kahmi kymmenkunta levypalloa illasta toiseen. Kahden pitkän ja piinaavan viikon jälkeen erottaminen peruttiin. – Se, etten edes mennyt kokeilemaan, on yksi harvoista asioista, joita syvästi kadun elämässäni. Polku huipulle – tulta ja tappuraa Koripallosta tuli 11-vuotiaalle ”Mixulle” välittömästi se oma juttu. Joukkuelaji tarjosi paitsi onnistumisia, myös yhteisön – toisen kodin, jossa erinäköinen tyttö sai olla täysin hyväksytty omana itsenään. Kenttien ulkopuolella todellisuus oli kuitenkin karumpi. Joukkueella oli valtavat menestyspaineet, ja hänen neljäs kautensa alkoi takkuisesti. Moua erotettiin joukkueesta tekaistuin syin. Pussihukissa upeaa työtä tehneen seuravaikuttaja John Simonin avulla hän sai stipendin Ohio Staten yliopistoon joukkueen ensimmäisenä ulkomaalaispelaajana. Vaikka kokemukset olivat ikäviä, ne eivät lannistaneet häntä. Mouan ollessa 3–8-vuotias perhe asui Sambiassa äidin YKtyön vuoksi. Samaan aikaan kansainvälisyys oli osa hänen DNA:taan. – Ukki vei meidät kalaan ja opetti savustamaan muikkuja verkoista nostetuista kaloista. Mouan mieli toimii edelleen kuin urheilijalla: analyyttisesti ja eteenpäin katsoen. Mutta ehkä vastaus siihen, miten sinne pääsee, piilee siinä koripallokentiltä opitussa yksinkertaisessa totuudessa: peliä ei ole hävitty, ennen kuin summeri soi. Fanit, jotka olivat seuranneet hänen periksiantamatonta peliään vuosien ajan, nousivat puolustamaan häntä. Yliopistossa Moua kohtasi uransa siihen mennessä kovimman haasteen. Tavoite oli selvä jo 13-vuotiaana: hänestä tulisi ammattilainen. Tie ammattilaisuuteen kävi Yhdysvaltojen kovatasoisten yliopistosarjojen kautta. Ei perhettä, ei ketään. – Ok, emme ehkä voittaneet tätä erää. Osasin jotenkin hahmottaa sen isomman kuvan ja kanavoida negatiiviset tunteet energiaksi. Mitä tahansa olen tehnyt, oli se sitten koripalloa tai jotain muuta. Juniorivuosina hän joutui kohtaamaan rasistista nimittelyä vastustajien vanhemmilta ja pelaajilta. Kahden kulttuurin perintö ei ole koskaan ollut hänelle taakka, vaan rikkaus, joka avasi maailman jo varhain. Rantasalmi ja Savon sydän ovat vahvasti läsnä hänen identiteetissään. Uupuneena ja pettyneenä Moua sai kutsun naisten ammattilaissarja WNBA:n testileirille, mutta päätti olla menemättä. Karvaasta yliopistokokemuksesta huolimatta Moua loi hienon yhdeksänvuotisen ammattilaisuran Euroopassa pelaten mm. Koko ajattelutapani peilaa sitä, millainen olin pelaajana. Isä on kotoisin Norsunluurannikolta, äidin suku Rantasalmelta. Päinvastoin ne sytyttivät sisäisen tulen. Ja tärkeintä kaikessa on pelata reilusti, loppuun asti. Siksi lähtö yksin Yhdysvaltoihin yliopistoon ei tuntunut nuoresta tytöstä ylitsepääsemättömältä, vaikka yhteydenpito kotiin Suomeen hoidettiin vielä 1990-luvun tyyliin fakseilla ja kalliilla ulkomaanpuheluilla. Nämä taidot ovat arvokkaita, kun yritetään saada 27 jäsenmaata ja kymmenet sidosryhmät työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Joukkuetoverit menivät jopa yhdessä yliopiston urheilujohtajan puheille ja kertoivat, että valmentajan syytökset eivät olleet totta. Se ei liity tehtyihin koreihin, voitettuihin mestaruuksiin tai virallisiin titteleihin. . Paineen alla valmentaja teki Mouasta syntipukin. Huhumylly lähti pyörimään ja tilanne oli nuorelle naiselle musertava. Sen puolesta hän kamppaili jo lapsena kohdatessaan rasismia suomalaisissa urheiluhalleissa ja sen nimeen hän uurasti 124 maaottelua Suomi-paita yllään. – Varmaankin siitä, että olen aina pyrkinyt olemaan oikeudenmukaisuuden puolella
Esimerkiksi motoristen yksiköiden kuormittavuuden osalta lasten pitää liikkua huomattavasti tehokkaammin, jotta he saavat aktivoitua tyypin IIA lihassoluja, jotka ovat erityisen harjoitettavia. Urheilijoilla erityisesti korkeaintensiivinen harjoittelu toi mahdollisia hyötyjä, ja se oli 93 prosenttia tehokkaampaa kuin matalampi-intensiivinen harjoittelu. 2025. Siksi liikuntatunneilla ja urheiluharrastuksissa sekä vapaa-ajan leikeissä ja peleissä olisi hyvä suosia HIIT-tyyppisiä liikuntamuotoja, liikunnan monipuolisuutta unohtamatta. Nuorilla harjoitusvaikutukset olivat jo samaa luokkaa kuin aikuisilla. Hapen käytössä lihaksissa ei kuitenkaan ollut eroja. Mahdollisia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset hormonaaliset tekijät sekä pienempi sydämen rakenteellisten ja toiminnallisten tekijöiden harjoitettavuus. Käytännön kannalta keskeistä kuitenkin on se, että lasten pitää liikkua riittävän usein riittävän rasittavasti (>80 % maksimikapasiteetista) maksimaalisen hapenottokyvyn kehittämiseksi. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Lisäksi Dotan esittää yhdeksi tekijäksi lasten ja aikuisten hermolihasjärjestelmän eroavaisuudet. DOI 10.1007/s00421-025-05778-2 Kehon koostumus ja hemoglobiini selittävät miesten korkeamman hapenottokyvyn Naisilla on tyypillisesti matalampi maksimaalinen hapenottokyky kuin miehillä. Silti korkeaintensiivisen harjoittelun vaikutukset olivat lapsilla vain 67 prosenttia aikuisten vasteista. Uuden tutkimuksen mukaan erot kehon koostumuksessa ja hemoglobiinipitoisuudessa ovat pääasiallisia tekijöitä, jotka määrittävät maksimaalisen hapenottokyvyn eroa naisten ja miesten välillä. Skattebo ja kumppanit tutkivat maksimaalisen hapenottokyvyn ja sitä selittävien tekijöiden eroja 23 naisja miestriathlonistin joukossa. Miksi lapset ovat heikommin harjoitettavissa. Myös urheilua harrastavilla lapsilla, joiden lähtötilanteen maksimaalinen hapenottokyky oli korkea, harjoittelun vaikutus oli vain noin 4 prosenttia, noin 40 prosenttia aikuisilla havaituista vasteista. Huolimatta vuosikymmenten tutkimuksesta, naisten ja miesten maksimaalisen hapenottokyvyn eroja selittävät mekanismit eivät ole selviä. Toisin sanoen matalampi hemoglobiinipitoisuus vähentää luustolihakseen kuljetettavan hapen määrää. Katsauksen perusteella lasten keskimääräinen harjoitusvaste oli vain 58 prosenttia aikuisten vasteesta. Korkeaintensiivinen harjoittelu oli lapsilla 25 prosenttia tehokkaampaa kuin matala-keskitehoinen harjoittelu. Determinants of maximal oxygen uptake in highly trained females and males: a mechanistic study of sex differences using advanced invasive methods. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että alle 10-vuo tiailla harjoitusvasteet olivat kaikista pienimmät (<7 %). Lähde: Skattebo, O., Martin-Rincon, M., Rud, B., Nielsen, J., Hegg, LHN, Kleive, AV, Ortenblad, Sandbakk, O., Boushel, R., Homberg, H-C, Cabet, JAL & Hallén, J. Perinteisesti maksimaalista sydämen minuuttitilavuutta on pidetty pääasiallisena maksimaalista hapenottokykyä rajoittavana tekijänä, mutta myös veren hapenkuljetuskapasiteetilla ja luustolihaksen hapenkäyttökapasiteetilla on oma roolinsa. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisen hapenttokyvyn muutoksiin. 4,9 l/min), 16 prosenttia matalampi kehon painoon suhteutettu (53 vs. Lähde: Dotan R. Tämä voisi selittää myös sen, miksi lasten liikunnan pitää olla intensiivisempää kuin aikuisten. Naisilla oli kuitenkin 10 prosenttia matalampi hemoglobiinipitoisuus, joka johti 11–13 prosenttia pienempään alaraajojen hapenkuljetukseen. European Journal of Applied Physiology 2025;125:2329–2351. Naisilla oli myös 25–30 prosenttia matalampi absoluuttinen sydämen vasemman kammion minuuttitilavuus, iskutilavuus ja alaraajojen verenvirtaus – nämä erot kuitenkin hävisivät kun kehon rasvaton massa otettiin huomioon. 4 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 tutkimusuutisia Lääketiede EERO HAAPALA eero.a.haapala@jyu.fi Harjoittelu kehittää lasten kestävyyskuntoa vähemmän kuin aikuisten Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydänja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Journal of Physiology 2025. https://doi.org/10.1113/JP289218 Kuva: Antero Aaltonen. Tulokset saattavatkin erota jonkin verran fyysisesti inaktiivisilla henkilöillä. 2025. Naisten ja miesten erot absoluuttisessa maksimaalisessa hapenottokyvyssä selittyvät kehon koostumuksella sekä hemoglobiinipitoisuudella, koska sydämen vasemman kammion tilavuus ja minuuttitilavuus ovat suorassa suhteessa lihasmassaan. Naisilla oli 31 prosenttia matalampi absoluuttinen (3,4 vs. Tehokkuus kasvoi yli 10-vuotiailla lapsilla (~9%). On kuitenkin hyvä muistaa, että tähän tutkimukseen osallistui huippukuntoisia triathlonisteja. Children’s VO2max trainability deficit: A quantitative analysis and a qualitative hypothesis. 64 ml/kg/min) ja 10 prosenttia matalampi kehon rasvattomaan massaan (69 vs 77 ml/ kg/min) suhteutettu maksimaalinen hapenottokyky kuin miehillä
Journal of Sport Psychology in Action. Tutkijoiden tarjoamat konkreettiset esimerkit ja suositukset perustuivat näyttöön ja asiantuntijoiden kokemukseen. Ne toimivat käytännön työkaluina urheilijoiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, jotka haluavat vahvistaa psykologisesti informoitua hoitotyötään. & Weiss, W. Lisäksi esiin nousivat potilaan itsearviointimenetelmien käyttö, moniammatillinen yhteistyö ja eettisesti kestävät päätökset paluusta urheiluun. M., Kenow, L. Ylipaino ja lihavuus olivat yhteydessä 6–36 prosenttia suurempaan syöpäriskiin riippumatta liikunnan määrästä verrattuna normaalipainoisiin ja eniten liikkuviin henkilöihin. Esimerkiksi valmentajien ja joukkuetovereiden osallistaminen kuntoutukseen voi lisätä urheilijan motivaatiota ja tunnetta osallisuudesta. M. Päivittäiset vaihtelut älypuhelimen käytössä vaikuttivat erityisesti seuraavan päivän keskittymiseen. Ylipaino ja lihavuus olivat yhteydessä korkeampaan syöpäriskiin riippumatta liikunta-aktiivisuudesta. Lisäksi noin 500 minuuttia reipasta ja rasittavaa liikuntaa tai yli 30 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa oli yhteydessä matalampaan syöpäriskiin. Lihavuus lisää riskiä sairastua useisiin eri syöpätyyppeihin ja lihavuuden arvioidaan aiheuttavan yhdeksän prosenttia kaikista syöpätapauksista. Kuva: Antero Aaltonen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 4 7 Liikunnan edistäminen ja lihavuuden ehkäisy voivat pienentää syöpäriskiä Syöpä aiheuttaa merkittävän osan ennenaikaisista kuolemantapauksista maailmanlaajuisesti. A., ArvinenBarrow, M., Baez,S. 2025. Wiese-Bjornstal tutkimusryhmineen esittelee kansainvälisessä katsausartikkelissa yhdeksän keskeistä tapaa, joilla urheilupsykologista osaamista voidaan soveltaa käytännön työhön urheilijoiden parissa. & Tarp J. E., Granquist, M. Runsas älypuhelimen käyttö oli yhteydessä lisääntyneisiin ahdistusja masennusoireisiin sekä univaikeuksiin. A., Kochanek, J., Sturch, B. DOI 10.1016/j.jshs.2024.101018 Psykologia HANNA-MARI TOIVONEN hanna-mari.h-m.toivonen@jyu.fi Urheilupsykologia vahvistaa kuntoutuksen vaikuttavuutta Urheilupsykologian hyödyntäminen urheiluvammojen hoidossa parantaa potilaan kuntoutumista ja tukee terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Niiden soveltaminen voi merkittävästi tukea urheilijan kokonaisvaltaista toipumista. Psykologisten menetelmien käyttö edellyttää koulutusta ja eettistä harkintaa. M. 2025. Erityisen tärkeänä katsauksen perusteella pidettiin potilaskeskeisyyttä eli urheilijoiden yksilöllisten tarpeiden, tavoitteiden ja tunteiden huomioimista koko kuntoutusprosessin ajan. Tutkimuksessa korostuivat esimerkiksi välittävän ja kulttuurisesti sensitiivisen hoitoympäristön luominen, potilaan motivoiminen kuntoutukseen ja psyykkisten taitojen, kuten mielikuvaharjoittelun ja rentoutumisen, integroiminen hoitoprosessiin. Uutisen kirjoittajat: Eero Haapala ja Mika Jormanainen Lähde: Sanchez-Lastra, MA, Strain, T., Ding, D., Dalene, KE, del Pozp Cruz, B, Ekelund, U. Vaikka normaalipaino oli tärkeämpi tekijä kuin pelkkä liikunnan määrä, vähäinen liikunta liittyi myös normaalipainoisilla kohonneseen syöpäriskiin tarkasteltaessa vahvasti liikuntaan liittyviä syöpiä. LÄHDE: Wiese-Bjornstal, D. Applying sport psychology to clinical practice in athletic training and athletic therapy. Liikunta on myös osa syöpätautien ennaltaehkäisyä. Tämän tutkimuksen ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella syöpäriskin pienemiseen liittyvän liikunnan määrä on kuitenkin noin kaksinkertainen nykyisiin suosituksiin nähden. https://doi.org/10.1080/21520704.2025.2512544 Yli neljä tuntia päivässä älypuhelimella heikentää nuoren urheilijan mielenterveyttä ja keskittymistä Hilpischin ja kollegoiden pitkittäistutkimus osoitti, että yli neljän tunnin päivittäinen älypuhelimen käyttö on yhteydessä nuorten huippu-urheilijoiden heikompaan mielenterveyteen ja keskittymiskykyyn. Tutkimuksen kohteena oli 46 lahjakasta saksalaista mieslentopalloilijaa 30 päivän ajan. Myös terveydenhuollon ammattilaisten tulee tunnistaa omat osaamisalueensa ja tarvittaessa ohjata potilas mielenterveyden ammattilaisen luokse. Urheilijoiden hyvinvointi heikkeni ja keskittymiskyky harjoituksissa heikentyi, kun päivittäinen käyttö ylitti noin neljä tuntia. D., Gri?n, M. Runsaammin aikaa puhelimella viettäneet kokivat enemmän ajatusten harhailua harjoituksissa. Ylipainon ja lihavuuden ennaltaehkäisyyn panostaminen vähentää syöpätapausten määrää. Sanchez-Lastran ja kollegoineen selvitti kohorttitutkimuksessa, miten ylipaino ja lihavuus sekä liikunta eri kuormittavuustasoilla heijastuvat syövän ilmaantuvuuteen yli 70 000 UK Biobakin aineistoon kuuluvalla aikuisella. Tuoreen seurantatutkimuksen mukaan runsas liikunta saattaakin pienentää lihavuudesta johtuvaa syöpäriskiä. Vaikka liikunta voi vähentää syöpäriskiä, lihavuuden ja liikunnan yhteisvaikutuksesta syöpäriskiin tiedetään vielä verrattain vähän. J Sport Health Sci 2025;14:101018. J., Flint, F. Näiden tulosten tulisi näkyä enenevässä määrin myös terveyspolitiikassa liikuntaa mahdollistavina ja painonhallintaa tukevina päätöksinä. Associations of adiposity and device-measured physical activity with cancer incidence: UK Biobank prospective cohort study. Heidän älypuhelimen käyttöään ja mielenterveyteen liittyviä oireita mitattiin säännöllisesti. Runsaan kolmasosan syövistä on arvioitu olevan ehkäistävissä terveellisillä elintavoilla ja -elinympäristöillä
Nuorilla ei aina ole riittävästi tietoa energiajuomien sisällöstä ja vaikutuksista, minkä vuoksi terveysosaamisen vahvistaminen esimerkiksi koulujen terveystiedon tunneilla on tärkeää. Vaikka älypuhelin voi tarjota rentoutumista ja sosiaalista yhteyttä, liiallinen käyttö voi heikentää suorituskykyä ja mielenterveyttä. Vuonna 2022 energiajuomia käytti useita kertoja viikossa noin 7 prosenttia 11-vuotiaista, joka neljäs 13-vuotiaista ja joka kolmas 15-vuotiaista. G., Quartiroli, A., Moore, W. Energiajuomia käyttävien lasten ja nuorten osuudet ovat kasvaneet vuoden 2014 hiukan yli kolmasosasta (36 %) vuoden 2022 puoleen (49 %). Viitteitä ei löytynyt myöskään siitä, että maltillinen älypuhelimen käyttö olisi haitallista, vaan alle neljän tunnin päivittäinen käyttö ei näyttänyt heikentävän hyvinvointia. https://doi.org/10.1080/1612197X.2025.2563317 Kuntoutukseen sitoudutaan ilman urheiluyhteisön tukeakin Eturistisidevamman saaneiden urheilijoiden kuntoutus on pitkä ja vaativa prosessi. Urheilijoiden, valmentajien ja urheilupsykologian ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota älypuhelimen käyttöön erityisesti silloin, kun päivittäinen ruutuaika alkaa lähestyä neljää tuntia. J. Smartphone use and mental health – findings from a 30-day longitudinal study among young talented volleyball players. LÄHDE: Puupponen, M. 2025. Social support and athletic identity profiles in ACL injured athletes. Urheilijoiden kokema sosiaalinen tuki ja vahva urheilijaidentiteetti kuntoutuksen aikana eivät vaikuttaneet siihen, kuinka tunnollisesti he sitoutuivat kuntoutukseen. Vaikka tutkimus ei osoittanut eroja profiilien ja kuntoutukseen sitoutumisen välillä, se toi esiin urheilijoiden yksilölliset erot tuen tarpeessa. Latenttiprofiilianalyysin avulla tutkijat löysivät kaksi selkeää profiilia. 2025. Kuntoutukseen osallistumista ja harjoitteiden toteutusta seurattiin päivittäin mobiilisovelluksella. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0962-9. Maija Puupposen kolme tieteellistä artikkelia ja yhteenvedon sisältävä väitöstutkimus perustui WHO-Koululaistutkimukseen, jonka kyselyihin vastasi yli 15 000 11-, 13ja 15-vuotiaista suomalaiskoululaista vuosina 2014, 2018 ja 2022. Energiajuomia usein käyttävät nuoret raportoivat enemmän terveysongelmia. Yllättäen profiilit eivät eronneet toisistaan kuntoutukseen sitoutumisen määrässä. Eturistisidevamman jälkeen kuntoutukseen osallistuneet urheilijat suorittivat harjoitteet yhtä aktiivisesti riippumatta siitä, kokivatko he saavansa tukea valmentajilta ja joukkuetovereilta tai pitivätkö itseään vahvasti urheilijoina. International Journal of Sportnand Exercise Psychology. LÄHDE: Barato, L. Tutkijat korostivat tarvetta räätälöidyille interventioille, joissa huomioidaan urheilijan identiteetti ja sosiaalisen tuen lähteet. Energiajuomia useammin kuin kerran viikossa käyttävien osuus kaksinkertaistui 11ja 13-vuotiailla, ja kolminkertaistui 15-vuotiailla – 15-vuotiailla tytöillä jopa kuusinkertaistui. A preliminary study on the influence on rehabilitation adherence. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Energiajuomien kulutus korostui myös niillä nuorilla, joiden vanhemmat tai huoltajat eivät olleet hyvin perillä nuoren vapaa-ajanviettotavoista, seurasta tai rahankäytöstä. Näin voidaan tukea paremmin urheilijoiden psykologista sopeutumista ja hyvinvointia kuntoutuksen aikana. https://doi.org/10.1080/1612197X.2025.2559629 Terveystieto KRISTIINA OJALA kristiina.ojala@jyu.fi Kuva: Afterdust/Wikipedia tutkimusuutisia Nuorten energiajuomien käyttö yleistynyt rajusti Energiajuomat eivät kuulu laisinkaan koululaisten terveyttä edistävään ruokavalion. Puupponen korostaa, että nuorten energiajuomien käytön vähentäminen vaatii monialaista terveyden edistämistä. Tutkijat arvelivat, että kuntoutuksen alkuvaiheessa etenkin perheeltä ja ystäviltä saatu emotionaalinen tuki saattoi olla ratkaisevampi tekijä kuin urheilullinen identiteetti tai urheiluyhteisön tuki. Osalla nämä piirteet olivat heikompia. Molemmat ryhmät osallistuivat aktiivisesti kuntoutukseen ja suorittivat kotiharjoitteita yhtä tunnollisesti. Viikoittainen energiajuomien käyttö oli yhteydessä myös päihteiden käyttöön ja ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön. Energy drink consumption among Finnish adolescents: a situational picture of prevalence, associated individual and socio-environmental factors, and health indicators in 2014, 2018, and 2022. Baraton ja kumppaneiden tutkimuksessa 73 urheilijaa arvioi omaa urheilijaidentiteettiään ja kokemustaan sosiaalisesta tuesta heti leikkauksen jälkeen. & Rubio, V. Silti useampi kuin joka toinen yläkoululainen käytti energiajuomia vuonna 2022, ja jo 11-vuotiaissa on säännöllisesti energiajuomia juovia. Maija Puupposen mukaan energiajuomien käytön taustalla on sekä yksilöllisiä että sosiaalisia syitä. Viikoittain energiajuomia käyttävät yleisimmin nuoret, joiden koulumenestys oli heikompi, terveyden lukutaito matalampi tai koulutussuunnitelmat ei-akateemisia peruskoulun jälkeen. Niitä ei suositella lapsille ja nuorille korkean kofeiinipitoisuutensa vuoksi. Myös ympäristön tulisi tukea terveellisiä valintoja nykyistä voimakkaammin muun muassa myynnin ja markkinoinnin rajoittamisella. International Journal of Sport and Exercise Psychology. Toiset kokivat vahvaa sosiaalista tukea valmentajilta ja joukkuetovereilta sekä omaavansa vahvan urheilijaidentiteetin. 4 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Sen sijaan myöhäisillan käyttö klo 23 jälkeen ei ollut yhteydessä mielenterveysoireisiin tai uneen, kun kokonaiskäyttömäärä otettiin huomioon. LÄHDE: Hilpisch, C., Zentgraf, K. & Mutz, M. 2025
Stephanie Lawrencen ja kumppaneiden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tutkimusnäyttöä 10–19-vuotiaiden syöpätietoisuudesta (cancer awareness). Yleisin tunneperäinen avunhakemisen este oli ei-toivotun diagnoosin pelko. Nuorilla vaikuttaa yhä olevan rajallisesti tietoa sekä syöpäriskiä pienentävistä elintavoista että syöpätaudin oireista. Syövästä esimerkiksi läheisen sairastumisen kautta henkilökohtaista kokemusta saaneet tunsivat syövän varoitusmerkkejä muita paremmin. Päivi Honkatukia, Jenni Kallio ja Susanna Ågren tarkastelevat katsausartikkelissaan nuorten mielenterveydestä käytävää keskustelua yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen näkökulmasta. Suomessa syöpätauteja käsitellään terveystiedon sisällöissä yläkoulussa ja lukiossa. Tutkimus osoittaa, että vaikka liikunta on osa kaikkien provinssien opetusta, sen toteutus vaihtelee suuresti. & Saab, M.M. Nuoret raportoivat useita koettuja hoitoon hakeutumisen esteitä oireiden ilmetessä. Tarvitaan myös lisää ymmärrystä nuorten mielenterveyteen vaikuttavista yhteiskunnallisista rakenteista. Tämä johtuu Kanadan hajautetusta koulutusjärjestelmästä, jossa jokainen provinssi ja territorio laatii omat opetussuunnitelmansa. Nuorten tiedot syöpään liittyvistä riskija elintapatekijöistä olivat yleisesti rajallisia. Tutkijat havaitsivat merkittäviä eroja muun muassa opetuksen sisällöissä, tuntimäärissä ja lukion liikunnan pakollisuudessa. Yhteiskunnan arvot ja normit määrittävät, millaisiin rooleihin nuorten odotetaan asettuvan. Kestävä mielenterveyden vahvistaminen edellyttää, että nuorten omat kokemukset ja näkökulmat otetaan vakavasti. Tämä on huolestuttavaa, sillä matala tietoisuus mahdollisista syöpäoireista on yhteydessä avun hakemisen viivästymiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset herättävät kysymyksiä koko olemassaolon edellytyksistä. Käytännön esteitä olivat muun muassa muut kiireet ja ajanvarauksen haasteet. Katsauksen kirjoittajat korostavat, että syöpätietoisuuden lisääminen auttaa nuoria ymmärtämään terveyteen liittyvää tietoa ja tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Liikunnan ja terveystiedon järjestö PHE Canada on pyrkinyt vastaamaan tähän haasteeseen julkaisemalla uudet kansalliset osaamistavoitteet (CPHE Competencies), jotka tarjoavat suuntaviivoja opetuksen kehittämiseen. Yhtään suomalaistutkimusta ei ollut sisällytetty katsaukseen. Cancer awareness among adolescents in second-level education: a mixed methods systematic review. Kirjoittajien mukaan tämä ei kuitenkaan riitä, sillä ongelmat kumpuavat usein yhteiskunnallisista taustoista. Manitobassa se on pakollinen jokaisena lukiovuonna. Mielenterveyskeskustelun aikuiskeskeisyys ilmenee siinä, että nuoria pidetään riskialttiina ja kehittymättöminä, jolloin heidän omat näkemyksensä jäävät helposti huomiotta. Hyvä mielenterveys tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa nuorten perustarpeet, kuten turvallisuus, osallisuus ja kuulluksi tuleminen, täyttyvät. Nuoret kokivat myös vaikeuksia keskustella asiasta lääkärin kanssa. Tutkimuksen. Sen sijaan vähäinen hedelmien ja vihannesten syöminen tai prosessoidun lihan runsas kulutus mainittiin harvoin. Kohonnut tietoisuus saa myös hakeutumaan ajoissa hoitoon, mikä voi johtaa varhaisempaan diagnoosiin ja parempiin hoitotuloksiin. Saadut diagnoosit heijastavat nekin käsityksiä poikkeavasta käyttäytymisestä, mutta nuoret myös hyödyntävät niitä selviytymisstrategioina yhteiskunnallisten paineiden keskellä. Opetuksen perustana ovat terveysosaamisen osa-alueet tieto, taito, itsetuntemus, kriittinen ajattelu ja eettinen vastuullisuus. Yksilökeskeisyys mielenterveyskeskustelussa näkyy siinä, että nuorten mielenterveysongelmiin vastataan pääasiassa yksilöllisin keinoin, kuten terapialla. Heiltä vaaditaan itsenäisyyttä, sopeutumista ja työllistymistä epävarmassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. 2025. Väärin tunnistettuja riskejä olivat muun muassa kontaktit syöpäpotilaiden kanssa, korkea verenpaine ja toistuvat flunssat. He ovat kiinnostuneita keskustelun yhteiskunnallisista taustatekijöistä, vivahteista ja seurauksista nuorten elämään. https://doi.org/10.1093/her/cyaf014 Pedagogiikka ARTO LAUKKANEN arto.i.laukkanen@jyu.fi Kanadalainen liikuntakasvatus kaipaa yhtenäisyyttä Kanadan koulujen liikuntakasvatus on hajanaista ja vaihtelevaa selviää tuoreesta tutkimuksesta, joka kartoitti kaikkien provinssien ja territorioiden opetussuunnitelmia. Yleisimpiä heidän tunnistamiaan riskitekijöitä olivat tupakointi, alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio ja auringolle altistuminen. www.laakarilehti.fi/e44740 Nuorten syöpätietoisuus puutteellista – elintapojen merkitys jää usein ymmärtämättä Elintavat vaikuttavat merkittävästi syöpäriskiin, ja jopa puolet syöpätapauksista voitaisiin ehkäistä terveellisillä valinnoilla. Esimerkiksi Québecissä liikunta ei ole lainkaan pakollinen lukiossa. Nykyisellä nuorten mielenterveyskriisillä on yhteiskunnallinen tausta: siihen vaikuttavat ristiriitaiset ja kovat odotukset, ilmastonmuutos, globaalit kriisit ja epäselvät tulevaisuudennäkymät. LÄHDE: Honkatukia, P., Kallio, J. Yleisesti ottaen nuoret osasivat nimetä rajallisesti syöpäoireita. Seitsemästä tietokannasta katsaukseen valikoitui 21 tutkimusta, joita oli toteutettu Pohjoisja Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja Japanissa. Samalla yhteiskunnan on kannettava vastuunsa nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä. & Ågren, S. Health Education Research 40(3), cyaf014. Mielenterveydestä puhuminen tarjoaa nuorille mahdollisuuden käsitellä yhteiskunnallisia il miöitä ja kehityskulkuja kriittisesti. Tarkastelun kohteena olivat tiedot syövän oireista, elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä ja hoitoon hakeutumisesta. Nuorten mielenterveyskriisillä on yhteiskunnallinen tausta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 4 9 Mielenterveyskriisiä ei ratkaista hoitamalla yksilöitä Nuorten yleistyneitä mielenterveyden ongelmia tarkastellaan usein pelkästään yksilökeskeisesti, vaikka mielenterveys rakentuu ympäröivissä olosuhteissa. Yhtenäistä kansallista linjaa ei ole, mikä vaikeuttaa laadukkaan ja tasa-arvoisen liikuntakasvatuksen toteuttamista. Suomen Lääkärilehti 80:e44740. Samalla yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet ja globaalit kriisit lisäävät nuorten ahdistusta ja heikentävät uskoa tulevaisuuteen, mikä näkyy mielenterveyden haasteina. LÄHDE: Lawrence, S., FitzGerald, S., Hegarty, J
2025. Tutkijat korostavat, että liikunnan pedagoginen potentiaali on usein alihyödynnetty siirtymävaiheen tukemisessa. Lähde: Sulz, L., Morrison, H., Robinson, D. 2025. Tämä vähentää siirtymävaiheen äkillisyyttä ja auttaa lasta rakentamaan siltaa vanhan ja uuden oppimisympäristön välille. Näissä hetkissä opettajat näkivät mahdollisuuden kasvattaa oppilaiden vastuullisuutta, itsenäisyyttä ja solidaarisuutta. 2025. Tutkimus toteutettiin neljässä norjalaiskoulussa. He myös korostavat tarvetta jatkaa liikunnan opetusta läpi koko koulupolun – ei vain alakoulussa ja yläkoulun alkuvuosina. Norjalaistutkimus selvitti, miten liikunnanopettajat kokevat ulkouimisen opetuksen. 5 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 mukaan nykyiset opetussuunnitelmat painottavat vahvasti fyysistä aktiivisuutta. Kylmä vesi, vaihteleva sää ja luonnonolosuhteet loivat tilanteita, joissa oppilaat joutuivat kohtaamaan pelkojaan, säätelemään tunteitaan ja tukemaan toisiaan. European Physical Education Review, 0(0). Opettajat tarvitsevat enemmän koulutusta ja tukea, jotta ulkouiminen voisi tukea oppilaiden kokonaisvaltaista kehitystä. Tutkijat haastattelivat kuutta yläkoulun liikunnanopettajaa, joilla oli kokemusta ulkouimisen opettamisesta. From kindergarten to primary school – Physical education as a support for students’ transition. https://doi.org/10.1080/25742981.2025.2486622 Liikuntatunnit voivat helpottaa koulun aloitusta Norjalaistutkimus osoittaa, että liikuntakasvatus voi merkittävästi tukea lasten siirtymistä varhaiskasvatuksesta peruskouluun. Erityisesti hengenpelastusharjoitukset korostivat yhteistyön ja toisten huomioimisen merkitystä. Liikuntakasvatus voi tarjota lapsille turvallisen ja mielekkään tilan kasvaa koululaiseksi, kun se suunnitellaan lapsen kehitysvaihe huomioiden. B., & Barrett, J. Vähemmälle huomiolle jää esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, teknologian hyödyntämisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden teemat. Liikunta tarjoaa tilaa leikille ja ulkona oppimiselle, jotka muistuttavat lapsille tuttua varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä. Opettajat kertoivat, että oppilaat oppivat paitsi pelastamaan toisia, myös luottamaan itseensä ja ymmärtämään oman kehonsa reaktioita haastavissa tilanteissa. Tämä ei ole vain taitojen opettelua, vaan kasvua ihmisenä. Ilman yhtenäisiä linjauksia ja riittävää opetusaikaa liikuntakasvatus ei voi täyttää sille asetettuja tavoitteita. Liikunnanopetusta onkin tarkasteltava laajemmasta kasvatuksellisesta näkökulmasta, jolloin myös kylmä vesi voi olla lämmin kasvuympäristö. Harjoitusja ottelutapahtumien osallistumiskertojen määrällä mitatun kasvun selittää lähes yksinomaan jalkapallon suosion nousu. Lähde: Esser-Noethlichs, M., & Hegland, L. https://doi.org/10.1177/1356336X251358128 Yhteiskuntatieteet JOUKO KOKKONEN Jalkapallon suosio lasten ja nuorten harrastuksena noussut Ruotsissa Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten (7–25-vuotiaat) järjestetty liikunnan harrastaminen ylitti Ruotsissa vuonna 2024 seitsemällä prosenttiyksiköllä koronapandemiaa edeltäneen tason. Opettajat kuvasivat, kuinka liikuntatunneilla opetellaan keskeisiä koululaiseksi kasvamisen sääntöjä, rutiineja ja itsesäätelytaitoja, kuten pukeutumista ja varusteiden hallintaa. Kuva: Seriina Posio tutkimusuutisia Kuva: Antero Aaltonen. PE teachers’ experiences with teaching outdoor swimming, self-rescue and lifesaving: A context for skill development or Bildung. Liikuntatunnit tarjoavat lapsille mahdollisuuden sopeutua koulun arkeen varhaiskasvatuksesta tuttujen leikin, liikkeen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Vaikka koulun aloitus nähdään usein yksittäisenä tapahtumana, tutkijat muistuttavat, että kyseessä on pidempi prosessi, joka vaatii aikaa ja tukea. Lajin harrastusmäärä on kasvanut Ruotsissa 23 prosenttia vuosina 2019–2024. Tutkijat korostavat, että ulkouimisen pedagoginen potentiaali jää helposti hyödyntämättä, jos se nähdään vain teknisenä taitona. European Physical Education Review, 0(0). Osoittautui, että liikunta toimii siirtymävaiheen tukena erityisesti sosiaalistamisen ja jatkuvuuden rakentamisen kautta. Tutkijat peräänkuuluttavat kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa liikunta nähdään osana oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkijat kysyivät myös näkevätkö opettajat ulkouinnin voivan edistää oppilaiden kokonaisvaltaista kasvua – niin sanottua Bildungia. Lähde: Nordli Teksum, T., Mordal Moen, K., & Gerdin, G. Vaikka opetukseen liittyy hankaluuksia – kuten resurssien puute ja turvallisuusvastuu – opettajat kokivat ulkouimisen tarjoavan ainutlaatuisia oppimiskokemuksia. Contemporary physical education curricula across Canada: an overview and analysis. Siihen osallistui 16 opettajaa, jotka opettivat liikuntaa 1.–4.-luokilla. Curriculum Studies in Health and Physical Education, 1–25. https://doi.org/10.1177/1356336X251353739 Ulkouiminen voi kasvattaa muutakin kuin uimataitoa Ulkouiminen, itsepelastus ja hengenpelastus ovat nousemassa tärkeiksi osiksi liikunnanopetusta, mutta niiden merkitys voi ulottua paljon pidemmälle kuin pelkkään turvallisuuteen
Kanadan Ontariossa syntynyt Naismith kuului skottiyhteisöön, jonka elämäntapa oli samanlainen kuin Skotlannissa. Koripallon kehittämiseen loi osaltaan pohjaa tutustuminen Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen pelaamaan lacrosseen, jonka säännöt William George Beers oli 1850-luvulla kehitellyt ja muokannut valkoisen väestön tarpeita vastaaviksi. Martinkova, Giesbrecht ja Parry tutkivat urheilun urheilusääntöihin perustuvia urheilijan painoon kohdistuvia vaatimuksia ja niiden vaikutusta erilaisiin painonhallintastrategioihin. Hän sai voimistelunopettajan paikan Yhdysvalloista Massachusettsin osavaltion Springfieldistä vuonna 1891. Urheilussa näin voi tapahtua, vaikka laji itsessään tai sen säännöt eivät tähän suuntaisi. Tärkein syy on koronapandemia, jonka Nord berg tulkitsee antaneen odottamattoman piristysruiskeen jalkapallolle. 2024. He luokittelivat urheilusäännöt kolmeen luokkaan niiden painosuhteen mukaan: 1) urheilulajit, joissa on tarkat painonmäärittelysäännöt; 2) urheilusäännöt, jotka suosivat laihoja, kevytrakenteisia urheilijoita ja 3) urheilusäännöt, jotka hyödyttävät laihoja ja lihaksikkaita urheilijoita. On ymmärrettävää, että urheilijat ja valmentajat toimivat olemassa olevan järjestelmän ehdoilla ja pyrkivät löytämään kilpailuetua sen sisällä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 51 Eri urheilulajien harrastajamääriä Centrum för idrottsforskning -tutkimuskeskuksessa analysoineen tutkija Johan R. Lähde: Centrum för idrottsforskning. Heidän mukaansa urheilusääntöjen määrittämien ehtojen vuoksi riskiryhmään kuuluvien urheilijoiden ryhmien tunnistaminen on hyödyllisempää kuin huomion kiinnittäminen yksinomaan painoherkkinä pidettyihin lajeihin. Se voi kasvattaa loukkaantumisriskiä, vahingoittaa urheilijoiden terveyttä, heikentää motivaatiota urheilla, johtaa urheilu-uran ennenaikaiseen päättymiseen, aiheuttaa mielenterveyshäiriöitä ja huonontaa yleistä elämänlaatua. Naismithin ajatteluun vaikutti myös NMKY-liikkeen edistämä ”lihaskristillisyys”. He pohtivat myös olisiko mahdollista muokata lajien sääntöjä niin, että painoluokkien merkitys vähenisi, jolloin syntyisi käytännössä uusi laji. & Parry, J. Kuva: Wikipedia. James Naismith: the creation of basketball and the Scottish connection, Sport in History, 45:2, 250-280, DOI: 10.1080/ 17460263.2025.2452658 Koripallon keksijä James Naismith. Fotboll driver hela uppgången i barnoch ungdomsidrotten, https://www.idrottsforskning.se/ fotboll-driver-hela-uppgangen-i-barn-och-ungdomsidrotten/?link_ id=8592a083-cd32-4fa3-9b08-da83a214b667 Urheilijoiden painonhallinnassa tärkeintä tunnistaa riskiryhmät Urheilun painopuhetta olisi siirrettävä "painoherkistä” lajeista kaikkien urheilumuotojen riskiryhmiin. Lähde: Martínková, I., Giesbrecht, J. Rajoitukset keskeyttivät sisäja kontaktilajien toiminnan. Lajiliittojen olisi tutkijaryhmän mielestä tarkasteltava esimerkiksi mahdollisia painoluokkia siten, että ne eivät tarjoa mahdollisuuksia pudottaa painoa liian nopeasti kilpailuedun vuoksi. Koripallon muotoutumiseen pelinä vaikuttivat skotlantilaiseen luonteeseen liitetyt käsitykset ahkeruudesta, loogisuudesta, pragmaattisuudesta, sitkeydestä, itsenäisyydestä ja itsepäisyydestä. 2025. Urheilijan painoon vaikuttavat säännöt vaikuttavat käsityksiin urheilijan ihannevartalosta, joka määritellään kulttuurisesti hoikaksi. Tämä saattaa ohjata sekä eri tasoisia urheilijoita että laajemminkin liikunnan harrastajia tavoittelemaan hoikkuutta. 2379379 Koripallon tuntemattomat skottijuuret Koripallon keksijä James Naismith (1861–1939) oli juuriltaan skotlantilainen, mikä oli yksi avaintekijä pelin kehitysprosessissa. Jalkapalloharjoitukset saivat jatkua ulkona. 2025. Skotlannilla on hänen mukaansa paikka lajin historiassa Yhdysvaltojen ja Kanadan ohella, sillä skotlantilaisuudesta nousseet arvon ja asenteet vaikuttivat olennaisesti koripallon luomisprosessiin. Tutkijat muistuttavat, että urheilijoiden painon mukauttaminen lajin vaatimuksiin voi johtaa vaarallisiin ratkaisuihin. Weight in sport: changing the focus from ‘weight-sensitive sports’ to risk groups of athletes, Sport, Ethics and Philosophy, DOI: 10.1080/17511321.2024. Yhteiskunnallisesti hyväksytty hoikkuuden ihanne yhdistyneenä urheilusta itsestään kumpuaviin vaatimuksiin tekee urheilijoista entistä haavoittuvampia. Luokittelu auttoi tutkijoita tunnistamaan haavoittuvassa asemassa olevat urheilijaryhmät. Nordbergin mukaan tilannetta selittää ensinnäkin jalkapallon ennestään suuri suosio. Lähde: Walker, R. Harrastuksen aloittaminen on helppoa: se vaatii suhteellisen vähän välineitä ja lajin seuroja on paljon eri puolilla Ruotsia. Skotlantiin yhdistettäviä osatekijöitä ovat Ross Walkerin mukaan myös demokratiakäsitys, protestanttinen työmoraali, presbyteerinen uskonnollisuus ja yhteisöllisyys. Painonhallintaan liittyvät kysymykset eivät kosketa kaikkia urheilijoita samalla tavalla, vaan toimivampi malli on yksilölliset ominaisuudet huomioiva urheilijakeskeinen lähestymistapa. Naismith ryhtyi kehittelemään sisäpallopeliä, josta alkoi muotoutua koripallo. Walker tulkitsee, että Naismithin vähälle huomiolle jääneet skotlantilaiset juuret on syytä ottaa huomioon koripallon varhaisvaiheita tutkittaessa
teema Liikunta & lihavuus 52 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Kuva: Juha Laitalainen JOUKO KOKKONEN Olemme tulleet yhä tietoisem miksi oman ruumiimme mitoista. Lihava ja lihavuus ovat samalla muuttuneet sanoina yhä kielteisemmiksi. Kun painosta tuli ihmisen mitta
Louisin kisoissa vuonna 1904. Varsinainen Miss Suomi-kilpailu järjestettiin ensi kerran vuonna 1931. Terveys-lehti julkaisi jo vuonna 1890 E. Nyrkkeilyssä Ison-Britannian amatöörinyrkkeilyliitto (Amateur Boxing Association) otti käyttöön neljä painoluokkaa vuonna 1881. Miespuolisen ihannemallin asetti Paavo Nurmen ikuistaminen Wäinö Aaltosen veistämäksi patsaaksi jo vuonna 1925. Lähes kaikki amerikkalaisen jalkapallon NFL-pelaajat olivat vuonna 2005 ylipainoisia. (Terveys 3/1890 ja 4/1890.) Huoli asevelvollisten painosta Erityisesti miespuolisten kansalaisten painoa on tarkasteltu Suomessa myös maanpuolustuksen tarpeista. (Stearns 2002, 20, 27) Maksullisia yleisövaakoja oli Suomessa käytössä jo 1890-luvulla. Hän kehotti liikalihavia liikkumaan raittiissa ilmassa, kävelemään, ratsastamaan ja uimaan. (Eknoyan 2006.) Muutos koski aluksi länsimaiden vaurastuvaa keskiluokkaa. Tässä yhteydessä lihava on säilyttänyt myönteisen merkityksensä paitsi uskonnollisessa myös poliittisessa kielenkäytössä. (Winters 2019) Urheilupuheessa painoa on käsitelty ristiriitaisesti. (Räty 2025.) ”Lihavan” kaventunut merkitys Lihavuuteen liitettyjen käsitysten muutoksesta kertoo lihava-adjektiivin merkityksen muutos. Bromsin mukaan siitä oli tullut lääketiedettä kiinnostava kysymys, kun ”varsinkin varakkaissa ja korkeimmissa kansanluokissa yhä suureneva itravatsaisten joukko on ruvennut muutamia huolestuttamaan”. (Stearns 2002, 129–133; Eknoyan 2006.) Ihmisten tuleminen tietoiseksi ruumiinpainostaan liittyy modernisoitumiseen ja teknologiseen kehitykseen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 5 3 I hmiskunnan historiassa kyky lihoa nopeasti oli vuosituhansien ajan eduksi. Bromsin mukaan oli ”tärkeämpi hiukan vähentää jokapäiväistä ruokamäärää tahi toisilla sanoilla sanottuna palata ahmaisuudesta säännölliseen ruokajärjestykseen”. Vanhin kirjallinen viittaus vähäisen liikkumisen yhteydestä lihavuuteen löytyy vuonna 1786 ilmestyneestä ensimmäisestä suomenkielisestä terveysoppaasta Konsti elää kauwwan. Kaikkein paras liikuntamuoto oli voimistelu, koska se sulatti vatsaonteloon kertyneitä rasvakerroksia. Sanalla on 2020-luvulla ainoastaan kielteinen kaiku. Nuoresta miehestä tuli ”ruununraakki” melko pienistä syistä. Käytäntöä ohjasivat myös Puolustusvoimien operatiiviset tarpeet, eivät yksinomaan fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Julkiset vaa’at tulivat käyttöön Yhdysvalloissa 1890-luvulla ja kotivaa’at löivät läpi vuonna 1913. Ihmisten mittatietoisuutta lisäsi valmisvaatteiden yleistyminen, mikä Yhdysvalloissa tapahtui 1800-luvun lopulta alkaen. Hän viittasi William Bantingin maailmanlaajuista huomiota saaneeseen vähähiilihydraattiseen ruokavalioon, jonka tuloksena paino putosi, ”mutta sillä se paha puoli, että sairaat entisiin elämäntapoihin palattuansa tulevat yhtä lihaviksi kuin olivat”. Miss Amerikka-kisa järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1921. Suurin osa ihmisistä teki edelleen ruumiillista työtä, mutta kevyempää työtä tekevien osuus väestöstä lisääntyi tasaisesti. Heistä 60 prosenttia oli lihavia ja 25 prosenttia vakavasti ylipainoisia. Ateenan olympiakisoissa 1896 kreikkalais-roomalaisessa painissa ja painonnostossa ei ollut vielä painoluokkia. Kauneuskilpailut ja Nurmen patsas viestivät maailmalle, että suomalaiset ovat rodultaan länsimaalaisia, eivätkä ainakaan mongoleja. Kymmenellä pennillä (55 senttiä) sai tuolloin tietää painonsa. Samalla aiemmin vain rikkaille ominainen pyylevyys alkoi yleistyä. Tilanne muuttui 1800-luvulta alkaen, kun maatalouden kehityksen ansiosta ruokaa alkoi olla tarjolla yltäkylläisesti. Jos ravintoa oli tarjolla runsaasti, niin elimistön kannatti varastoida sitä rasvana. Suomessa ensimmäiset kauneuskilpailut toteutettiin valokuvien pohjalta. Vielä vanhemmissa yhteyksissä lihavan merkityksinä olivat vanhassa kirjasuomessa suuri, kookas, pulska, tukeva, hyvin ravittu, hyvinvoiva, painava ja liikapainoinen. (Mälkki 2008, 77–78.) Joka tapauksessa liian pienikokoisia ja tuberkuloosia sairastavia kutsuntaikäisiä oli Suomessa enemmän kuin. (Stearns 2002, 13.) Osaltaan käsityksiä muokkasivat kauneuskilpailuiden osanottajia esitelleet valokuvat ja elokuvat. Raamatussa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa puhutaan seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta vuodesta. Tuntemattoman tekijän kirjanen oli ilmeisesti jonkin eurooppalaisen oppaan käännös (Piela 2017, 96). Asiantila oli toinen Elias Lönnrotin laatiessa suomi-ruotsi-sanakirjaansa 1860–1870-luvuilla. Satakunta 1894; Uusi Aura 1897.) Kotivaakojakin oli myynnissä jo samaan aikaan kuin Yhdysvalloissa (Helsingin Sanomat 1911). Painonnosto eri painoluokkineen vakiintui osaksi olympiaohjelmaa vuonna 1920 Antwerpenissa. (Kokkonen 2008, 140–141.) Paino paljon esillä urheilussa Urheilun käytännöt ovat suunnanneet osaltaan huomiota ruumiinpainoon. Urheilukielessä on yleistä todeta, että pelaajan on hankittava lisää massaa menestyäkseen. Vakiomallistot muokkasivat kuvaa ihannevartaloisesta ihmisestä. Urheilullisesti ratkaisu kannatti ja toi MM-pronssia syksyllä 2025. Bromsin korosti erilaisten ”nälkäparannusten” olevan tuloksettomia lihavuuden hoidossa. Bromsin artikkelin liikanaisesta lihavuudesta. Painissa painoluokat tulivat käyttöön St. Harvassa ovat ne suomalaiskodit, joissa vaakaa ei ole. Suomi varautui käymään pienimuotoista ja lyhyttä sotaa, joten vain osa ikäluokasta koulutettiin. Sen mukaan ne jotka, ”eiwät paljon lijku tulewat wijmmein lihawaxi” (Konsti elää kauwwan 1786). Hänen määrittelemänään lihava tarkoitti muun muassa rasvaista, mehevää, pulleaa, voimakasta ja rehevää. Korkeasta ruumiinpainosta on hyötyä muun muassa amerikkalaisessa jalkapallossa, rugbyssä ja sumopainissa. (Esim. Samaan aikaan 60 prosenttia amerikkalaismiehistä oli ylipainoisia ja 22 prosenttia lihavia. Vielä 2020-luvulla hoikalta näyttäviä heittäjiä on saatettu sanoa ”kukkakepeiksi” (Moilanen 2024). ”Sotaväestä” vapautettiin vuosina 1912–1919 syntyneiden ikäluokista keskimäärin 40 prosenttia. Ylipaino ja lihavuus alkoivat yleistyä ja muuttua kielteisenä pidetyiksi ilmiöksi. Painija Elias Kuosmanen teki näin sananmukaisesti ja päätti siirtyä painin raskaimpaan sarjaan kerryttämällä lisää lihasmassaa harjoittelemalla ja syömällä mahdollisimman järkevästi. 2020-luvulla vaaka löytyy esimerkiksi uimahalleista. Hokema ”alle satakiloiset punnitaan neuvolassa” toistui etenkin takavuosina usein
Internet-keskustelujen osallistujat toivat 2010-luvulla esille lihavuuden yhteiskunnallisena uhkana ja ongelmana erityisesti kansanterveyden kannalta. (vrt. Stearns 2002, 230–232.) Moralisointi yhdistyneenä yksilön syyllistämiseen on liittynyt vahvasti ylipainoon ja lihavuuteen niin Yhdysvalloissa (Stearns 2002, 236–236) kuin Suomessa. Painoindeksin toi yleiseen tietoisuuteen vuonna 1972 yhdysvaltalainen fysiologi Anser Keys. Suomessa se yleistyi terveydenhuollossa 1980-luvulta alkaen. Ranskassa keskipaino nousi 1900-luvulla huomattavasti hitaammin kuin Yhdysvalloissa. (Salomaa 2022, 214–216.) Varusmiesten Cooper-testin tulosten ja tilastotietojen keskipainosta on tulkittu kertovan maanpuolustuskykyä uhkaavasta fyysisen kunnon rapautumisesta. Palvelukseen astuneiden paino ja pituus nousivat asevelvollisuusaikana. 1996. (Valkendorff 2014.) Lihavien ja ylipainoisten yli 16-vuotiaiden osuus oli vuonna 2022 Ranskassa 45,4 prosenttia, Euroopan unionin alueen toiseksi alhaisin. Peter N. & Kauppala, T. Painonvartijoiden kukoistuskaudella yhdysvaltalaisyritys toimi menestyksekkäästi myös Suomessa. Hän ehdotti epäterveellisesti eläville veronkorotuksia tai korkeampia terveydenhoitomaksuja ja terveesti eläville bonuksia. Asevelvollisilla I luokan raja oli 55 kiloa ja II luokan 50 kiloa. Käskyyn sisältyneen painotaulukon perusteella voi laskea, että tavoitearvo painoindeksiksi muunnettuna oli esimerkiksi 30–35-vuotiailla 24,5 ja 45–50-vuotiailla 25,1. Yhdysvalloissa ruoka on ollut kehon polttoainetta, jonka runsasta ja nopeaa saantia on pidetty tärkeänä. Niitä on ollut tarjolla myös lapsille 1920-luvulta lähtien. Ahon ajatukset sysäsivät mediassa liikkeelle puheen lihavuudesta ja sen aiheuttamista kuluista. Stearns on päätellyt yhdeksi syyksi erilaisen suhtautumisen ruokaan. Hän pyrki osana sydänja verisuonitauteihin kohdistuvia tutkimuksiaan löytämään luotettavan tavan mitata keYLIPAINOISTEN JA LIHAVIEN LASTEN JA NUORTEN (2–16-VUOTIAAT) MÄÄRÄ (BMI 25 TAI YLI) LIHAVIEN OSUUS AIKUISISTA (%) (BMI 30 TAI YLI) 1978 1995 2012 2023 Miehet Naiset 27,9 25,3 24,3 26,0 24,8 27,1 26,0 27,7 1978 1995 2012 2023 8 8 12 12 25 25 27 30 2015 2023 25 16 26 17 Pojat Tytöt Pojat Tytöt. Suomalaisten painokäyrä noususuunnassa aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan tuloksia. Eniten ruumiillisen kunnon vuoksi palvelukseen kelpaamattomia oli maan köyhimmillä alueilla Itäja Pohjois-Suomessa. Kaupalliset ihmelääkkeet ja painonpudotuskuurit yleistyivät Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa ja Suomessa 1920-luvulta lähtien. Karkeasti jaoteltuna Euroopan itäisen puolen asukkaat ovat selvästi pulskempia kuin läntisen osan. Ranskassa yhtiön asiakaskunta jäi maan kokoon nähden pieneksi. Vt. sotaväen päällikkö, kenraalimajuri K. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. (Lehmus 1937.) Sen sijaan upseereista osa oli 1930-luvulla selvästi ylipainoisia. Vuorenmaa, M., Mäki, P., Tuovinen, E. 5 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus Lähteet Puska, P., Helakorpi, S., Prättälä, R. Ruotsissa (Kokkonen 2015, 63). & Uutela, A. Kutsunnoissa vuosina 1932–1936 tarkastetuista 13,2 prosenttia painoi korkeintaan 55 kiloa. Italiassa luku oli 41,3 prosenttia. Molemmat maat modernisoituvat nopeasti SUOMALAISTEN AIKUISTEN PAINOINDEKSIN KESKIARVON KEHITYS ja niiden kaupunkikulttuuri on nuorta. (Stearns 2002, 107–108; 209; Suomen Kuvalehti 1939) SITRAn yliasiamies Esko Aho esitti vuonna 2005, että yhteiskunnan ei pitäisi maksaa kokonaan elämäntavasta johtuvia sairauskuluja. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2023. (Stearns 2002, 227–236.) Suomalaisten ylipainon ja lihavuuden yleistymisessä on paljon samoja piirteitä kuin Yhdysvalloissa tapahtuneessa kehityksessä. L. (Kokkonen 2015, 63.) Ylipaino tuli osaksi asevelvollisuuskeskustelua 2000-luvulla. Myös ateriointiin on haluttu varata aikaa. & Vartiainen, E. Tutkimuksesta tiiviisti 4, marraskuu 2012. Lääkärilehti 30/1996, Männistö, S. Laatikainen, T. Oesch antoikin upseereille käskyn ryhtyä harrastamaan liikuntaa. THL – Tilastoraportti 52/2024. (Eurostat 2024.) Painoindeksin tulo lääketieteeseen Yhteiskuntatieteiden uranuurtajan Alphonse Queteletin vuonna 1835 kehittämä painoindeksi otettiin käyttöön lääketieteessä vasta 1970-luvulla. Ranskassa on arvostettu laadukkaita raaka-aineita ja niistä valmistettua maukasta ruokaa. Suomi kuin Amerikkaa ylipainossa Yhteiskunnalliset olot ja vallitseva kulttuuri vaikuttavat oleellisesti ylipainoon ja lihavuuteen väestötasolla. Suomi on 59,5 prosentilla Maltan (62,0 %) jälkeen toisella sijalla. Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Suomessa korostuu perinteisen ruokakulttuurin korvautuminen eineksillä, pikaruualla ja välipaloilla. Erilaisten välipalatuotteiden runsaus on erottanut Yhdysvallat Ranskasta
https://www.julkari.fi/bitstream/ handle/10024/101614/aho.pdf?sequence=1&isAllowed=y Eknoyan, G. The History and Faults of the Body Mass Index and Where to Look Next: A Literature Review. Suomen Kuvalehti. Vanhan kirjasuomen sanakirja. Kansakunta aseissa Asevelvollisuuskeskustelu Suomessa. Parantaminen Suomessa varhaismodernilta ajalta nykypäivään. 2022. Kansakunta kilpasilla. https://www.hs.fi/suomi/art2000004452483.html Rasmussen, N. 2008. Downsizing obesity: On Ancel Keys, the origins of BMI, and the neglect of excess weight as a health hazard in the United States from the 1950s to 1970. (Aho 2010) Pray ja Riskin (2023) ovat ehdottaneet kirjallisuuskatsauksensa pohjalta painoindeksin korvaamista terveydenhuollossa toisenlaisella antropometrisellä indeksillä, joka ottaa paremmin huomioon pituuden, sukupuolen ja etnisen perimän. 2024. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2014: 51 4–17. 2016. Konsti elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän. Bibliotheca Historica 117. Overweight and obesity – BMI statistics. Eurostat 2024. & Riskin, S. 2019. Mediassa lihavuus ja laihduttaminen ovat kestoaiheita. https://erepo.uef.fi/ server/api/core/bitstreams/7d06ccd5-b49f-4423-8f0e-bb99632bd197/ content Salomaa, H. & Kananoja, K., s. A History of Obesity, or How What Was Good Became Ugly and Then Bad. . https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index. Yle, https://yle.fi/aihe/vaakakapina Valkendorff, T. 82–129. 2002. 56 leuan aliupseeri, Helsingin Sanomat 16.10.2025. The Weight of the Win. 2019. Helsingin Sanomat julisti 2007 ”läskikapinan (…) koska lihavuudesta on tullut yksi vaikeimmista ja myös kalleimmista kansanterveyden ongelmista”. Vaakakapina. https://kaino.kotus.fi/vks/ Terveys. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences Number 274. ”Aivan ihmeitä tekevä vaikutus olen laihtunut nyt 8 kg”. Lihavuuden biopoliittinen haltuunotto. 1786. 2008. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Historiallisia Tutkimuksia 273. 1937. 2014. Saari, A. php?title=Overweight_and_obesity_-_BMI_statistic Helsingin Sanomat. Harvard Political Review, 19.1.2019. New York University Press. 1939. LÄHTEET Aho, T. Käytännöllinen henkilövaaka, 8.9.1911. Cureus 15(11): e48230. https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10693914/ Rajamäki, T. https://www.doria.fi/bitstream/ handle/10024/182917/BH117_opt.pdf?sequence=1&isAllowed=y Piela, U. pdf?sequence=2&isAllowed=y Satakunta. Advances in Chronic Kidney Disease, Vol 13, No 4 (October), 2006: pp 421-427. N. 2007. 2010. Argumentteja internetin keskustelupalstalta. Stearns, P. Liikuntaakin tarjotaan lääkkeeksi, vaikka maltillisimmin kuin ennen. https://trepo.tuni.fi/ bitstream/handle/10024/137889/978-952-03-2339-4. Voiko lihavuus olla infektiotauti. Suomalainen liikuntakulttuuri. Lihavuuden syitä etsittäessä se voisi löytyä suoliston mikrobiston koostumuksesta tai infektiosta. Kevään läskikapina alkaa nyt, Helsingin Sanomat 8.1.2007. Juuret, nykyisyys ja muutossuunnat. Vielä oleellisempaa on sen soveltuvuus politiikanteon välineeksi. 2017. https://harvardpolitics.com/weight-of-the-win/. Isolauri, E. Tampereen yliopiston väitöskirjat 573. Bibliotheca Historica 119. Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 3. Potilaalle se on toki helposti ymmärrettävä ja lääkärille väline ehkä kiusalliselta tuntuvaan painopuheeseen. 1897. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(18):1655–61 https://www. Mistä tulee liikanainen lihavuus ja mitä siihen. Indeksi huomioi heidän mukaansa paremmin vatsarasvan ja ennustaa tarkemmin liikalihavuuden, kuolleisuuden ja sairauksien, kuten sydänja verisuonitautien, verenpainetaudin, insuliiniresistenssin ja diabeteksen, välisen suhteen. Yleisölle, 7.7.1894. Kokkonen, J. W. Nektol Superb -ilmoitus, 6.11.1939. Painoindeksin vakuuttavuuden ja suosion on väitetty perustuvan sen tieteelliseltä kuulostavaan retoriikkaan, jonka avulla voi helposti ja objektiivisesti mitata ruumista suhteessa normatiivisiin luokituksiin. 2023. (Rasmussen 2019.) Vakuutusyhtiöt olivat Yhdysvalloissa käyttäneet ylipainoa henkivakuutusmaksujen korotusperusteena jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Huomatkaa! Automaattinen henkilövaaka, 27.5.1897. 2006. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):2. https://library.oapen.org/ handle/20.500.12657/31111 Pray, R. Lihavuusleikkaukset ja etenkin laihdutuslääkkeet ovat askel tähän suuntaan. J. Teoksessa Hokkanen, M. 1894. Moilanen, M. Asevelvollisen nuorisomme ruumiillinen kunto ja sen kohottaminen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 55 hon koostumusta ja päätyi lopulta itsekin puutteelliseksi tietämäänsä ratkaisuun – painoindeksiin. (Stearns 2002; Rasmussen 2019) Painoindeksin lääketieteelliseen tulkintaan ei sisältynyt aluksi juurikaan varauksia. (Isolauri 2016) Epidemia johdattaa sanana ajattelemaan, että lihavuuden hoitoon olisi olemassa jokin yleispätevä lääke tai keino, jota ei ole vielä keksitty. Maailmanlaajuinen hälytystila WHO julisti vuonna 1997 lihavuuden olevan epidemia. 2025. 2015. Etenkin arkipuheessa epidemia tai pandemia ymmärretään tartuntataudiksi, jolla on löydettävissä oleva aiheuttaja. gov/31338844/ Räty, M. 2015. Liettualainen ”kukkakeppi” rikkoi kiekonheiton lyömättömänä pidetyn ME:n – ”Näyttää enemmän hiihtäjältä”, Aamulehti 15.4.2024. & Rautava, T. Vaasa. Uusi Aura. Niille oli kertynyt tilastotietoa sydänja verisuonitautien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien ja ylipainon yhteydestä. https://pubmed.ncbi.nlm.nih. Kaartilainen 7–8/1937. Londicer, G. https://journal.fi/sla/article/ view/41364/10560 Winters, J. Urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900–1952. Fat history. duodecimlehti.fi/duo13309 Kokkonen, J. Lihavuus ”itse aiheutettuna ongelmana”. 4/1890 ja 5/1890. (Vaakakapina 2017) Jos lihavuuskeskustelusta jotain voi sanoa, niin Helsingin Sanomien ja Ylen lähestymistavoista näkyvä ero ei kadonnut mihinkään. On oikeastaan hämmästyttävää, että monimutkaistuvassa lääketieteessä on käytössä näin yksinoikoinen työkalu. Lehmus, L. 1911. Herrat, jätkät ja sotataito Kansalaissotilasja ammattisotilasarmeijan rakentuminen 1920ja 1930-luvulla ”talvisodan ihmeeksi”. 1890. ”Konsti elää kauwwan”. Mälkki. Konsti elää kauwwan. Modern methods for auxological screening of growth disorders in children. (Rajamäki & Rautava 2007) Kymmenen vuotta myöhemmin Yle toivotti tervetulleeksi ”tekemään Suomen suurinta painonhallinnan ja kehopositiviivisuuden vallankumousta!” Sen aloittama ”vaakakapina puhui armollisen, hitaan ja pysyvän elämänmuutoksen puolesta”. 2017
Vielä 1980–90-luvulla sitä. 56 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus Läskifobian paluu ja liikunnan rooli SUSANNA LUIKKU Ylipainoa kutsutaan kansantaudiksi, ja ihmisiä patistellaan pitämään huolta terveydestään. Koska Niko halusi pärjätä armeijassa, hän treenasi kuntosalilla reilun vuoden ennen alokasaikaa. Ylipainoa oli jonkin verran jo lapsena, mutta kilot lisääntyivät hiljalleen, kun Niko kasvoi teini-ikäiseksi. Myös esimerkiksi Varustelekan Etämarssihaaste ja Reserviläisurheiluliiton marssit tulivat silloin kuvioihin. Koska pysyvää elintapamuutosta ei tullut, lisäpainoa alkoi taas kertyä. Miten sovittaa yhteen liikkuminen ja vakava ylipaino. A siantuntijatehtävissä pääkaupunkiseudulla työskentelevä Niko, 38, sanoo aina olleensa ylipainoinen, ”joskus enempi ja joskus vähempi”. Individualismin aikana treenatusta ja hoikasta kehosta on tullut status ja käyntikortti, jota esitellä, Hyrkäs kommentoi. Muutos alkoi diagnoosista ja pyöräilystä Niko arvioi olleensa armeijan jälkeen suhteellisesti parhaimmassa kunnossaan pitkään aikaan. Ensin työmatka oli vain muutama kilometri suuntaansa, mutta uusien työpaikkojen myötä se piteni ensin yhdeksään ja koronasulkujen aikana 17–19 kilometriin. Kipinä liikuntaan tuli työmatkapyöräilystä, jonka Niko aloitti samaan aikaan eli kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2015 Nikolla diagnosoitiin kakkostyypin diabetes, jonka vuoksi ruokavaliota ja syömistä oli pakko tarkistaa terveellisempään suuntaan. Vuosina 2013–2015 Niko painoi 40–50 kiloa enemmän kuin nyt, eli oli vakavasti ylipainoinen. Eve Hyrkäs muistuttaa, että varsinkin salitreenin laajempi suosio on verrattain uusi asia. Muilla elämän osa-alueilla tarina oli sitten ehkä toinen, hän muotoilee. – Varsinainen läpimurto tapahtui 2020, kun aloin fillaroida töihin. – Ilmiö ei ole uusi, ja liittyy myös yhteiskunnalliseen epätasa-arvoisuuteen. ”Jos haluaa treenata, antaa treenata” Pyöräillessä ollaan itsekseen. Hän kertoo olleensa viitisen vuotta treenaamatta. Ammatillisesta näkökulmasta ylipaino ei mietityttänyt, koska alan työt eivät olleet fyysisiä tai fyysistä jaksamista vaativia. Motivaatio oli kateissa, mutta varsinaista kehohäpeää hän ei muista kokeneensa. Sekin voi olla lamauttava tai jopa nöyryyttävä ja liikunnasta lisää vieraannuttava kokemus. Ylipainoa pidetään toisaalta syyllistämiseen oikeuttavana elintapavalintojen tuloksena, toisaalta kauhistellaan lihavuusleikkausten ja -lääkkeiden kustannuksia – ja molemmissa vedotaan myös kriisissä olevan terveydenhuollon rajallisiin resursseihin. Asepalveluksella on merkitystä etenkin miesten kohdalla siinä, että vakava ylipaino on mielenterveysja sopeutumisongelmien ohella nykyisin yleisimpiä syitä palveluksen keskeyttämiseen. – Tämä riippuu toisaalta niin kontekstista. Hyötyliikuntana oli nuoruudessa pyöräily, mutta matkat eivät olleet pitkiä. Lihavuutta tutkinut filosofian tohtori Eve Hyrkäs Oulun yliopistosta vahvistaa, että niin sanottu kehopositiivisuus on pitkälti kadonnut julkisesta keskustelusta. – En juuri harrastanut liikuntaa silloin. Samaan aikaan jopa sairaalloisen laihuuden ihannointi leviää taas, ja ”oikeanlaisen” kehon muotti on yhä kapeampi. Niko myöntää, että kymmenien kilojen ylipaino nosti kynnystä lähteä liikkumaan. Lihavuuslääkkeet ovat hyvin kalliita, ja leikkausjonot pitkät. – Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että ei sitä kuntoa koskaan saanut intissä kohtalaisellekaan tasolle, mutta henkinen kantti kantoi sitten haasteista yli, Niko sanoo. Airsoftia harvoin kaveriporukalla, mutta se ei ollut tarpeeksi säännöllistä, hän muistelee. Etenkin osa vakavasti ylipainoisista naisista voi vieroksua ryhmäliikuntaa ja uimahallitai kuntosalikäyntejä, koska oma keho ei sovi (ihanne)käsitykseen liikkuvasta ihmisestä
Valitettavasti somemaailmassa järjen ääni jää harvoin kuuluviin. Etenkin salilla aktiivisesti käyviä ja voimanhankintaan keskittyviä naisia saatettiin kummeksua ja jopa vieroksua. Ajattelin kuitenkin omaa tulostani ja kehitystäni. Julkisuudessa ihannoidaan johtavien asemien maratoonareita ja triathlonisteja, ja nuoret pojat pyrkivät olemaan sosiaalisen median ”vaikuttajien” kaltaisia lihaskimppuja – joskus myös kielletyin keinoin. Tärkeämpää kuin se, miten hänet nähtiin, oli ylittää oman pään sisäiset kynnykset ja löytää motivaatio liikkua. – Ja kuinka monella tämmöisellä vaikuttajalla on oikeasti tieteellistä ja lääketieteellistä pohjaa kertoa asioita. Terveydestä on hyvä pitää huolta, mutta ulkonäköihanteet eivät ole se keino, vaan aivan muut mittarit, joita voidaan verifioida lääketieteellisesti. Toisaalta esimerkiksi lihavien varusmiesten kyky puolustaa valtiota on kyseenalaistettu, ja heitä on voitu pitää naismaisina. Terveydestä on hyvä pitää huolta, mutta ulkonäköihanteet eivät ole se keino, vaan aivan muut mittarit, joita voidaan verifioida lääketieteellisesti. – Esimerkiksi kuntosalilla voidaan olla arkoja kysymään neuvoja. Miehen iso vatsa ja vakava ylipaino katsottiin takavuosikymmeninä jopa positiiviseksi asiaksi, elintason ja vaikutusvallan merkiksi. Ulkonäköja rasvattomuuspaineet ylettyvät 2020-luvulla myös miehiin. – En ole tutkinut tätä, mutta voihan olla, että alentuvaakin suhtautumista voi esiintyä. Tuolloin myös rankat ja pikaista apua lupaavat niin sanotut ihmedieetit kokivat uuden tulemisen. Yhteenvetona sanoisin, että jos joku haluaa treenata, antaa treenata. Julkisuudessa ihannoidaan johtavien asemi en maratoonareita ja triathlonisteja, ja nuoret pojat pyrki vät olemaan sosiaalisen median ”vaikuttajien” kaltaisia li haskimppuja – joskus myös kielletyin keinoin. – Mutta kun ensimmäinen fitnessbuumi alkoi 1980-luvulla, liikkumista alettiin pitää varteenotettavana laihdutuskeinona, jonka vaikuttavuus oli verrattavissa ruokavalioon. Monella kyseessä on enemmän mututuntuma, ja omaa sekä erityisesti sponsorien agendaa levittävä tarkoitus. Sosiaalisen median keskustelupalstoilla osa ylipainoisista liikkujista on kertonut kokevansa ylenmääräisen tsemppaamisen harrastuksessa kiusallisena, jopa alentuvana. Nikon mielestä kysymys siitä, miten ylipaino tulisi ottaa tai olla ottamatta huomioon, on sekä aiheellinen että yksilökohtainen. L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 57 pidettiin lähinnä urheilijoiden oheisharjoitteluna tai ”bodarien hommana”. Joinain aikoina ja kulttuureissa hyvinkin muodokkaita naisia on pidetty seksuaalisesti puoleensavetävinä ja hedelmällisinä, mutta yleisesti ottaen naisten ylipainoa on aina arvosteltu ja paheksuttu enemmän kuin miesten. mällisinä, mutta yleisesti ottaen naisten ylipainoa on aina arvosteltu ja paheksuttu enemmän kuin miesten. Va litettavasti somemaailmassa järjen ääni jää har voin kuuluviin. Osa taas pitää ryhmän ja ohjaajien tukea tärkeänä motivaattorina. Sukupuolisidonnaista suhtautumista ja vääristymiä Suhtautuminen ylipainoon on aina ollut sukupuolisidonnaista. L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 yksilökohtainen. – Esimerkiksi osallistuminen reserviläistoimintaan motivoi siitä huolimatta, että usein huomattavasti vähemmän kokeneet kaverit kiilasivat tuloslistoissa. Tyyliin, että hyvä kun edes vähän lenkkeilet. Toisaalta jotkut varmasti haluavat itse opetella kaikessa rauhassa. Mo nella kyseessä on enemmän mututuntuma, ja omaa sekä erityisesti sponsorien agendaa levittävä tarkoitus. Nikoa ei muiden suhtautuminen haitannut. Aikoinaan kun itse kävin, niin ohjaaja ja yksi kokeneempi kaveri näyttivät minulle hyvin, miten liikkeet tehdään oikein. Niko arvelee, että juuri sosiaalisella medialla on iso osuus jopa sairaalloisen laihuuden (naiset) ja rasvattoman lihaksikkuuden ja kestävyyden (miehet) hehkuttamisessa. Niko arvelee, että juuri sosiaalisella medialla on iso osuus jopa sairaalloisen laihuuden (naiset) ja rasvattoman lihaksikkuuden ja kestävyyden (miehet) hehkuttamisessa. – Ja kuinka monella tämmöisellä vaikuttajalla on oikeas ti tieteellistä ja lääketieteellistä pohjaa kertoa asioita. Ulkonäköja rasvattomuuspaineet ylettyvät 2020-luvulla myös miehiin. Eve Hyrkäs arvioi, että valtaosa ihmisistä suhtautuu ylipainoisiin liikkujiin kannustavasti ja varauksettomasti. Ku va : Fr ee pi k
Historianäkökulmasta muutos elinympäristössä on ollut niin nopea, että ihmisaivot eivät ole pysyneet perässä. – Ja tärkeä osuus on tietysti myös tasapainoinen ja hyvä ravinto. Mutta pienetkin teot, jotka ohjaisivat varsinkin nuoria ajattelemaan ennemmin terveyttä, madaltaisivat kynnystä liikuntaan ja perustason säilyttämiseen kunnossa. Niko pelasi yläasteja lukioaikana sählyä kertyvästä ylipainosta huolimatta. – Olemalla toksinen ja syrjivä karkottaa yhä ja ehkä aiem paa useimminkin aika monet. ”Liian nopea muutos” Iäisyyskysymys ylipainon hoidossa on, mikä on yksilön vastuu valinnoistaan ja esimerkiksi geenien, elämäntilanteen ja muiden ei-valittavien asioiden vaikutusten suhde. Olin osa porukkaa, minulla oli hauskaa ja tärkeintä oli olla osa isompaa ryhmää, joka oli aktiivinen ja teki yhdessä jotain. Niko painottaa, että etenkään ylipainoiselle hyvän kunnon ylläpitäminen ei ole pikajuoksu maaliin, vaan pitkä polku, jossa on paljon pysähdyksiä. Nikon mielestä hyvä vastalääke sekä kehonkuvaettä asenneongelmiin voisi olla joukkueurheilu tai pikemmin -liikunta nuoresta lähtien. Nikon mukaan ihmisiä on hyvä ”myös vähän patistaa” liikkumaan, mutta aiheeseen pitää löytää positiivinen kulma, jolla lähteä liikenteeseen. Jälleen kerran: tasainen muutos, pikkuhiljaa, ei äkkinäisiä liikkeitä. Tämä on vaarallista, eikä sillä ole mitään tekemistä terveydestään ja kunnostaan huolehtimisen kanssa, oli painoindeksi mikä tahansa. Missä kulkee raja terveydestä huolehtimisen ja epäterveiden kehoihanteiden ja ”läskifobian” välillä?. Auttaa, kun asettaa pieniä tavoitteita, välietappeja, käytännönläheisiä ratkaisuja. Silloin kaikilla olisi pienempi kynnys lähteä liikkumaan ja tehdä siitä säännöllistä. Nikon mukaan myös treenikumppanin luoma säännöllisyys voi luoda motivaatiota jatkaa pidempään. 5 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus Niko muistuttaa, että vaikka atleettisia ja fyysisiä ominaisuuksia ihannoidaan, myös persoonalla ja käytöksellä on osuutensa siihen, millaisena mies nähdään. Painoa ei lähde, jos ei katso, paljonko tulee energiaa sisälle. Lisäksi hän harrastaa satunnaisemmin uintia. Liikunnassa mainitut matalan kynnyksen kokeilut eri juttuihin ovat nähdäkseni se, jolla myös vähemmän liikkuvia voisi saada mukaan. . – Totuus on, että varmasti ulkonäköpaineita ja -lähtöisyyttä ei voi millään poistaa kokonaan. – Se, että ylipainoa pidetään sairautena, toisaalta lisää yhteiskunnan vastuuta asiassa – mutta silloinkin tullaan kysymykseen, kuka saa hoitoa ja kuka ei. – Raskaan fyysisen työn, yksipuolisen ruokavalion ja niukkuuteen tottumisen jälkeen istumatyö, rajattomat ja runsasenergiset ruokavaihdot sekä teknologia ovat mullistaneet elintapamme sellaisella vauhdilla, että siihen ei ole ehditty kunnolla reagoida. Nikon mukaan etenkin nykyisin on pohdittava, miten siirtää asenteet painokyttäyksestä, tietyn ruumiinrakenteen ihannoinnista ja ulkonäköpaineista siihen, että kysymys on fyysisestä jaksamisesta ja terveydestä. Fyysinen ulkonäkö voi olla joillekin ratkaiseva tekijä, mutta ehkä siinä herää enemmän ajatus, että se on asia, mille ihmiset voivat tehdä jotain. Hän pyöräilee ja on aktiviinen reserviläisten urheilutoiminnassa, jossa leipälaji ovat yli 25 kilometrin marssit. Lähtee vaikka kauppareissulla kävellen, ja lisää matkaa vähitellen: vaikka kilometri enemmän voi olla hyvä alku. On helpompi sanoa kyllä, jos joku pyytää lähtemään kävelemään, pyöräilemään tai uimaan. Entä missä kulkee raja terveydestä huolehtimisen ja epäterveiden kehoihanteiden ja ”läskifobian” välillä. – Takapakkiakin tulee, tiedän sen hyvin itse. – Moni tapa lähestyä asiaa suljetaan heti pois, koska se katsotaan saarnaamiseksi. – Olisi muka hyväkin juttu edustaa rasismia, misogyniaa, itsekkyyttä, väkivaltaa ja vastaavaa. Keksii uusia keinoja ja pieniä tekoja. Asian arkaluonteisuuden vuoksi etunimellä esiintyvän kokemusasiantuntijan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Tärkeitä ovat erityisesti lasten ja nuorten ryhmäliikuntamahdollisuudet, mutta vanhemmalla iällä myös työtai muun porukan säännölliset treenit. Tai että yritetään pakottaa tekemään jotain, mitä ei halua. Eve Hyrkäs muistuttaa, että ylipaino-ongelmat ja niihin suhtautuminen eivät ole irrallaan yhteiskunnasta. – Enhän minä koskaan ollut hyvä pelaamaan, mutta en antanut sen haitata. Matala kynnys ja positiivinen kulma Tutkija Eve Hyrkäs arvioi, että koventuneet asenteet, kasvaneet tuloerot ja individualismin (yli)korostaminen eivät tulevaisuudessakaan varsinaisesti helpota ylipaino-ongelmien hoitamista. Nykyisin Nikolla on sanojensa mukaan yhä matkaa normaalipainoon, mutta huomattavasti vähemmän kuin takavuosina. Muutaman kuukauden kuluttua se voi olla tunninkin kävely ennen kuin pääsee kaupan ovesta sisälle. Toksista ja syrjivää persoonaa voi harvemmin korjata yhtä helposti. Ensin tulee yhteisö ja yhteisöllisyys, ja sen jälkeen liikunta vähän siinä sivussakin mukaan kuvioihin. – Ei mitään vakavaa tai kilpatasoa, mutta yhteisöllistä liikuntaa, jossa ihmiset voivat kokea olevansa osa porukkaa ja kohdata niin eri taitoja kuntotasoilla ja kuin taustoilla olevia ihmisiä. Nikon mielestä ongelmaan liittyy ylipäätään vaikutus etenkin nuorten asenteisiin kaikkea erilaisuutta kohtaan: lihasten ihannoinnilla luodaan tietynlaista, yksipuolista mieskuvaa
Täytä pyykkikone, täytä tiskikone, niinkun joka perheellä. Perheet tunnistavat perheliikunnasta monia hyötyjä, kuten yhdessäolon vahvistumisen ja liikkumisen ilon, ja vanhemmat ovat tietoisia vaikuttavansa lapsen fyysiseen aktiivisuuteen (Ross ym. 2023). Pääviesti tulisi tällöin kääntää vinkkien ja neuvojen sijasta perheen tilanteen tukemiseen. Ohjauksen näkökulmasta maaperä vanhempien liikuntaohjaukseen on otollinen: vanhemmilta löytyy motivaatiota ja he pitävät liikkumista tärkeänä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Ohjauksen ei tulisi lisätä vanhemman kuormaa tai syyllisyyttä, vaan vahvistaa tunnetta siitä, että arkeen löytyy sopivia ja realistisia tapoja liikkua – heti tai tulevaisuudessa. 1 Kirjoittaja on poiminut artikkelissa käytetyt sitaatit väitöskirja-aineistoonsa kuuluvista vanhempien haastatteluista. Että mennään sellasen ilon kautta. Tämä tarkoittaa, että ohjausta antavat ammattilaiset kohtaavat todennäköisesti vanhempia, joiden voimavarat ovat rajalliset. Perheet arvostavat perheliikuntaa ja suurin osa perheistä harrastaakin liikuntaa omatoimisesti esimerkiksi ulkoillen, leikkien ja hyötyliikkuen (Perheliikuntabarometri 2021). Tilannetta ei edistetä sinällään hyvillä ”miksi kannattaa liikkua ja missä voitte liikkua” -neuvoilla, vaan pysähtymällä hetkeksi vanhemman ja perheen tilanteen äärelle. ”Sellanen A5 lappu tuli, niin kyllähän siihen monesti oli kirjoitettu siihen malliin, että liikuntaa kannattais lisätä.” Vanhemmat itse kokevat, että suurimmat liikkumisen esteet löytyvät perheen aikataulujen mutkikkuudesta, johon liittyvät myös logistiset hankaluudet kuljettamisineen, ajan puutteesta, säästä ja väsymyksestä sekä kokemus eri perheenjäsenten liikkumiseen liittyvistä erilaista tarpeista ja kiinnostuksista (Ross ym. Mä yritän koko ajan etsiä sellasia liikuntamuotoja, mitä tyttö tykkäis tehdä. Tällöin tarvitaan empaattista, realistista ja vanhemman tilannetta kunnioittavaa lähestymistapaa. (THL 2024.) Kun jaksaminen on vähissä: miten liikuntaohjaus voi tukea. ”Olemme puhuneet paljon miehen kanssa siitäkin, kun on vaan jotenkin niin väsynyt koko ajan siihen arjen pyörittämiseen et se aika menee sellaseen olemiseen, oleiluun. Mut jotenkin se kuormittaa kovin.” Väsymys ja uupumus vaikuttavat vanhempien kykyyn vastaanottaa neuvoja tai tehdä arjessa muutoksia, vaikka motivaatio tukea lapsen hyvinvointia olisikin vahva. Tämä edellyttää ammattilaiselta herkkyyttä kohdata perheiden tilanne kokonaisvaltaisesti. Suomessa vanhemmat kokevat väsymystä; THL:n FinLapset-tutkimuksen mukaan vauvaperheiden vanhemmista 25–35 prosenttia koki jaksamisongelmia ja 40 prosentilla esikouluikäisten vanhemmista oli uupumusoireita. 2023). ”Ja varmasti se liikkumattomuus, joka meilläkin korostuu, niin on yhtenä. Eihän se oo mitään uutta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 5 9 Kun perhearki kuormittaa ja voimavarat ovat vähissä, liikunta voi tuntua kaukaiselta. Vanhemmuuden kuormitus ja liikkumisen tukeminen ohjauksessa ”Mut justiinsa se liikkuminen, niin mulla on elämä suhteellisen kiireistä, ei oo vaan sitten ollu aikaa siihen yhdessä touhuilumiseen.” Ohjaustilanne mutkistuu, kun vanhempi sanoittaa arjen haasteita tai jaksamisen ongelmia. Ja varmaan muillakin on niin, että sitä arkiliikuntaa kerta kaikkiaan ei saa mistään. Kyllä varmasti se, että muitakin ne koneet houkuttaa aika paljon.” 1 Meillä on paljon tutkimusnäyttöä siitä, miksi kannattaa liikkua (Janssen & LeBlanc, 2010; Warburton ym. Kun elämä haastaa ja jaksaminen riittää päivästä edes jotenkuten selviämiseen, hyväntahtoinen ammattilaisen vinkki lisätä liikuntaa voi vanhemmasta tuntua kuormitusta ja omaa syyllisyyttä lisäävältä. Voimavarojensa kanssa kamppailevien vanhempien ohjausta ei kannata aloittaa kysymällä, mitä he voisivat tehdä, vaan poh. Liikunnan lisääminen ei yleensä jää kiinni puuttuvista vinkeistä tai tietämättömyydestä. Perhekontekstissa hyvä tunne voi nousta esimerkiksi silloin, kun vanhempi innostuu ehdotetusta perheliikuntamahdollisuudesta tai päättää kokeilla hoitomatkojen kulkemista pyörällä tai kävellen. ”Ja kävely on hyvä ja kaikki on hyvää. Mutta vaikee sanoo sitten kyllä yleisesti. 2017). Ja mä oon nyt lähtenyt hänen kanssa tonne tunnin metsälenkille.” Jokainen elintapaohjausta tai liikuntaneuvontaa antanut tietää sen hyvän tunteen, kun asiakas on valmis ja halukas vastaanottamaan neuvoja ja yhdessä keskustellen löytyy ratkaisuja liikkuvamman arjen järjestymiseen. TERHI KOIVUMÄKI, TtM terveydenhoitaja, väitöskirjatutkija yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto terhi.koivumaki@tuni.fi ”En jaksa, en ehdi” – ohjausta vanhemmuuden ja liikkumisen ristiaallokossa O hjausta vaikeuttaa myös se, että perheiden huomiosta ja ajasta kilpailee moni muu asia
Kuunteleminen ei ole vain tiedonkeruuta – se auttaa myös hahmottamaan, millaisilla asioilla on merkitystä perheelle ja millaisista lähtökohdista muutosta voidaan lähteä rakentamaan. HAPA-malli (Health Action Process Approach) (Schwarzer & Luszczynska, 2008) Minäpystyvyys – kokemus siitä, että ”minä pystyn” Vanhempi uskoo selviytyvänsä käytännön esteistä ja löytävänsä ratkaisuja. Vaikka perheen tilannetta ei todennäköisesti voida ratkaista yhdellä tapaamisella, ammattilainen voi silti tehdä paljon – esimerkiksi vahvistaa vanhemman kokemusta siitä, että hän on riittävän hyvä vanhempi. Helposti turhauttavilta sen sijaan tuntuvat vanhemman mielestä perheen arkeen tai elämäntilanteeseen sopimattomat neuvot (Eli ym., 2022). Vanhempaa ei siinä hetkessä auta se tieto, että liikkuminen voisi tuoda arkeen lisää jaksamista, jos jaksaminen ei riitä liikkeelle lähtemiseen. Jos vanhempi saa sen sijaan kertoa liikuntaan liittyvistä mieluisista kokemuksistaan, hän voi palata hetkiin, jolloin liikkuminen on tuottanut iloa. Että mun on pakko päästä lenkille. Ohjauksessa on olennaista, että esimerkiksi vanhemman kertomat vähäisen liikkumisen syyt otetaan todesta. ”En muista että hirveesti siitä liikunnasta meille olis niinkun ohjattu. Usein vanhemmat toivovat voivansa puhua lapsestaan – hänen vahvuuksistaan ja persoonastaan – ja tällainen keskustelu voi tuoda toivon pilkahduksen ja auttaa suuntaamaan katsetta eteenpäin. Useat käyttäytymisen muutosteoriat korostavat pystyvyyden tunnetta, vaikka ilmaisevat sen eri tavoin. Voi kysyä, ”missä elämänvaiheessa olet eniten liikkunut?” ja ”mitä liikuntaa haluaisit harrastaa, sitten kun elämäntilanteenne hieman helpottaa?” Ohjaus on räätälöitävä jokaiselle oman näköiseksi Tapaamisessa on tärkeää etsiä myös sitä hyvää, mikä perheessä on: mikä tuo merkitystä ja toivoa. Lisäksi vanhemman liikuntaidentiteettiä voidaan vahvistaa auttamalla häntä muotoilemaan uudelleen omaa kertomustaan itsestään liikkujana. Aina helppoja ratkaisuja ei ole. Usein vanhemman käsitys omasta pystyvyydestään on matala, ja siksi ammattilaisen tehtävänä on kääntää katse onnistumisiin. Ei ollut sellasta jaksamista että olis voinut yhtään edes käyttää näitä sellasia, mitä nyt tuli sieltä neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta, et tällästä ruokavalio-ohjetta ja liikkumisohjetta ja muuta niin ei ollut niinkun millään lailla mahdollista, että olis jaksanut innostaa sitä lasta lähteen mihinkään liikkeelle, kun ei itekään jaksanut lähtee mihinkään.” Vanhempien pystyvyyden tukeminen ohjauksessa Edellä kuvailluissa tilanteissa on tärkeää keskittyä ensisijaisesti siihen, millaisilla kysymyksillä ja vuorovaikutuksen tavoilla vanhemmalle voidaan välittää tunne siitä, että hän osaa, pystyy ja kykenee. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus timalla yhdessä, mikä auttaisi vanhempia jaksamaan tässä elämäntilanteessa. Pystyvyyden vahvistaminen ei ole vain väsyneen vanhemman tukemista – se on keskeinen osa käyttäytymisen muutosta. Pystyvyyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi antamalla vanhemmalle tilaa kertoa, mitä hän jo osaa, tietää ja tekee hyvin sekä sanoittamalla näkyväksi pienetkin asiat, esimerkiksi sen, että arkipuuhissa kertyy yleensä kivasti askelia. Empatialla vanhemmat tarkoittavat usein sitä, että ammattilainen osoittaa halua ymmärtää juuri heidän perheensä tilannetta. ”Mä tiedän itse et ei siellä mitään uutta mulle tullut. ”Ja kyl silleen hän mun mielestä hän oli hirveen ihana tää kouluterveydenhoitaja, oli silleen hirveen ymmärtäväinen ja fiksu mun mielestä siinä et hän sano et jos se menee sit pakottamiseksi se liikunta, et on se pois sit harrastuksista tai sit arkilii. Tällainen tunnistaminen ja sanoittaminen tukee kokemusta kyvykkyydestä. Näin hän voi alkaa nähdä itsensä uudella tavalla suhteessa liikkumiseen. Vaikka järki sanoo, et ei oo mitään syytä syyllistää itseensä, mä ajattelen silti et jos olis ollut täydessä hapessa. Tärkeää on lähteä liikkeelle vanhemman kokemuksesta: millaisena hän näkee arjen, mitä voimavaroja hänellä on käytettävissään ja mitkä tekijät kuormittavat. Mä en oo löytänyt ikinä mielestäni sellasta liikuntamuotoo, joka olis sellanen must. On myös hyvä muistaa, että vanhemmat ovat usein jo pohtineet ja kokeilleet erilaisia ratkaisuja ennen kuin he päätyvät keskustelemaan ammattilaisen kanssa. Tai mun on pakko päästä jonnekin.” ”Ja no, liikkuminen oli se toinen puoli sitten. Jotta ohjaus voi aidosti vastata perheen tarpeisiin, on tärkeää käyttää aikaa arjen avaamiseen ja kuuntelemiseen. COM-B-järjestelmä (Michie ym., 2011) Kykenevyys – kokemus siitä, että ”minulla on riittävät tiedot ja taidot tehdä” Liikuntaan liittyvien taitojen ja voimavarojen tunnistaminen mahdollistaa toiminnan. Ohjeet, jotka ylittävät vanhemman senhetkisen jaksamisen, eivät ainoastaan jää toteutumatta, vaan voivat pahimmillaan lisätä riittämättömyyden tunnetta ja kuormitusta. Jokainen hetki, jonka vanhempi saa käyttää oman tilanteensa kuvaamiseen, lisää mahdollisuuksia siihen, että ohjaus osuu kohdalleen. Tämä voi auttaa muistamaan, että liikunta on ollut osa elämää aiemmin – ja voi olla sitä taas, kun arjen tilanne sen sallii. Siksi sen tukeminen on olennainen osa vaikuttavaa ohjausta. Tällainen ”mutta kun...”-puhe voi vahvistaa kokemusta esteistä ja riittämättömyydestä. Tutkimusten mukaan pystyvyyden tukeminen on yksi vaikuttavimmista ohjauksen keinoista – erityisesti silloin, kun voimavarat ovat jo valmiiksi vähissä. Esimerkkejä eri käyttäytymismuutosteorioiden pystyvyyttä korostavista elementeistä: Teoria Pystyvyyteen liittyvä käsite Merkitys ohjauksessa Itseohjautuvuusteoria (Ryan & Deci, 2017) Pystyvyys – kokemus siitä, että ”osaan ja tiedän” Vanhemman tunne osaamisesta ja onnistumisesta vahvistaa motivaatiota. ”Jos me tiedettäis, me oltais tehty se jo.” Vanhemmat toivovat ammattilaiselta empaattista asennetta (Wild ym., 2020), erityisesti silloin, kun oma jaksaminen on vähissä. Että ehkä oisin toivonut enemmän sitten kommenttia, että onpas kiva, avoin, juttelevainen lapsi.” Vanhemmalle on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, mutta myös että oma perhe nähdään yksilöllisesti. Mutta kun ite ei oo kauhee liikuntaintoilija.” Kysymys ”miten liikutte perheenä?” voi helposti saada vanhemman puolustuskannalle, jolloin keskustelu kääntyy siihen, miksi liikunta ei ole mahdollista. ”Mun jaksaminen ei siinä kohtaa ollut riittävää
M. European Psychologist 13 (2), 141–151. 2010. D. https://doi.org/10.1186/s12889-022-13803-8 Janssen, I. & Rhodes, R. https://doi. ”Meillä tulee pimeää jo neljältä. FinLapset – Lasten, nuorten ja perheiden terveys, hyvinvointi ja palvelut. JBI Evidence Synthesis 23 (4), 576–637. & Kaunonen, M. https://doi.org/10.1186/1748-5908-6-42 Ross, A. Näissä tilanteissa ammattilainen kuuleekin usein asiakkaan itse tuottamaa ristiriitaa, jonka pohjalta voi auttaa häntä löytämään hänelle sopivia ratkaisuja. ”No mun mielestä paras ratkaisu olis se, että tyttö löytäis sen liikkumisen riemun.” . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Automaattinen liikuntaja ravitsemusneuvonta pelkän korkeamman painon perusteella ei ole paras lähtökohta, sillä vanhemmat kokevat, että se perustuu oletukseen, että painon taustalla ovat epäterveelliset ruokailutottumukset ja vähäinen liikunta. Mutta on myös hetkiä, jolloin ammattilaisen on pysähdyttävä pohtimaan viestinnän sisältöä tarkemmin – miten puhua liikunnan ilosta, jos liikkeelle lähteminen tuntuu vanhemmasta liian kuormittavalta. 2021. Et sen lapsen pitäis kuitenkin jotenkin nauttia siitä.” Pystyvyyden tunteen vahvistamisen lisäksi liikkumisen mahdollistamista voidaan tukea monin tavoin – myös keskittymättä suoraan liikuntaan. org/10.1007/s10826-022-02466-z Ryan, R. 2024. Jotta ohjaus koetaan toimivaksi, vanhemmat toivovat sen olevan turvallista lapsen näkökulmasta. 2017. https://doi.org/10.3390/children12020203 Michie, S., van Stralen, M. Näissä tilanteissa ammattilaisen onnistumista voi arvioida tunnelman kautta – millaisella fiiliksellä asiakas tulee ja lähtee. 2023. Journal of Child and Family Studies 32 (6), 1708–1721. L. E. G. Hyvä ohjaus vahvistaa lapsen tunnetta hyväksyttynä, huokuu aitoa kiinnostusta ja ymmärrystä perheen tilanteeseen sisältää perheelle sopivia ohjeita (Koivumäki ym., 2025). Siksi tukemalla perhedynamiikkaa voidaan epäsuorasti vahvistaa vanhempien kykyä toteuttaa terveellisiä elintapoja arjessa. Parents’ experiences following conversations about their young child’s weight in the primary health care setting: a study within the STOP project. 2025. T., Willing, E. Jo pelkkä mahdollisuus sanoittaa omaa tilannetta voi auttaa vanhempaa näkemään uusia ratkaisumahdollisuuksia ja vahvistaa tunnetta muutoksen mahdollisuudesta. B., Quinlan, A., Blanchard, C. 2022. Jos vanhempi kokee voivansa hengittää hieman vapaammin, näkee tulevaisuutensa edes hitusen valoisampana ja ajattelee: ”Kyllä me tästä selvitään”, niin ammattilainen on tehnyt vaikuttavaa työtä. 2008. https://doi.org/10.1521/978.14625/28806 Schwarzer, R. R. Liikuntaan kannustaminen voi parhaimmillaan olla helppoa, palkitsevaa ja vahvistaa tunnetta oman työn merkityksellisyydestä. & Anderson, Y. & LeBlanc, A. Implementation Science 6 (1), Article 42. Mun on hirveen vaikee olla esimerkkimalli mun lapsille.” ”Mutta ehkä joo vähän pettymystä siihen, että me ei olla saatu sellasta liikunnallista elämäntapaa ylläpidettyä.” Mitä vanhemmat toivovat painokommunikoinnilta. E., Rawiri, N. Perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia – jo asuinpaikka ja sen tarjoamat liikuntamahdollisuudet voivat vaikuttaa merkittävästi arjen valintoihin. & West, R. M., Naylor, P.-J., Warburton, D. C. M. https://doi.org/ 10.11124/JBIES-24-00056 Maia, C., Braz, D., Fernandes, H. M. Benefits and barriers to engaging in a family physical activity intervention: A qualitative analysis of exit interviews. https://doi.org/10.1027/ 1016-9040.13.2.141 Suomen Latu ry & Taloustutkimus Oy. Miten innostaa lisäämättä vahingossa perheen kuormitusta tai antamatta liian yksinkertaistettua kuvaa muutoksen helppoudesta. Kun perhettä halutaan innostaa liikkumaan tilanteessa, jossa pohditaan ratkaisuja lapsen nousseen painon vuoksi, vanhemmilla on selkeitä toiveita ammattilaiselle. Icén, E. BMC Public Health 22 (1), 1540. LÄHTEET: Eli K, Neovius, C., Nordin, K., Brissman, M.,& Ek, A. Vanhemmuustyylillä ja -käyttäytymisellä on merkittävä vaikutus lasten elintapoihin (Maia ym., 2025). Ei se vaan niin mene, että avaa ovi ja päästä lapset ulos, jos ulkona on pimeää ja vieressä vilkas tie.” Miten arvioida onnistumista. L. S. (toim.). Parent and carer experiences of health care professionals’ communications about a child’s higher weight: a qualitative systematic review. https://www.suomenlatu.fi/media/ perheliikuntabarometri-2021-raportti.pdf THL. & MachadoRodrigues, A. https://thl.fi/ tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finlapset-lastennuorten-ja-perheiden-terveys-hyvinvointi-ja-palvelut Warburton, D. Ettei siit tuu sellasii elinikäisiä traumoja tai sellasia et vihaan liikuntaa -tyyppistä ajattelua, ettei siitä tuu ihan pakkopullaa. Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on tärkeää siksi, että ne luovat maaperän uskallukselle pohtia omaa tilannettaan avoimesti. The impact of parental behaviors on children’s lifestyle, dietary habits, screen time, sleep patterns, mental health, and BMI: a scoping review. He toivovat, että ohjaus on sensitiivistä ja perhettä ymmärtävää. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation, development, and wellness. Current Opinion in Cardiology 32 (5), 541–556. R. Systematic review of the health benefits of physical activity and fitness in school-aged children and youth. Health benefits of physical activity. & Deci, E. The Guilford Press. J., Hofman, P. 2025. https://doi.org/10.1097/HCO.0000000000000437 Wild, C. BMJ Open 10 (9), e037152. How to overcome healthcompromising behaviors: The health action process approach. 2020. & Bredin, S. 2017. Determining barriers and facilitators to engagement for families in a family-based, multicomponent healthy lifestyles intervention for children and adolescents: a qualitative study. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 61 kunnasta, niin sit kannattaa vähän niinkun höllentää ja pitää jonkinlainen paussi siinä patistamisessa. & Luszczynska, A. Tällainen lähestymistapa voi tuntua vanhemmasta yksipuoliselta ja leimaavalta, eikä anna tilaa vanhemmalle kertoa mitä he ovat jo tehneet tai mitä kaikkea jo tekevät. https://doi.org/10.1186/1479-5868-7-40 Koivumäki, T., Kääriäinen, M., Tuomikoski, A.-M. E. ”Tosi paljon itellä vaikeuksia lähteä ulos ja mie haluaisin tehdä enempi liikuntaa. On tärkeää kuulla, miten vanhempi kokee perheen vuorovaikutuksen, kaipaako hän tukea kasvatukseen tai millaisena hän näkee perheen ilmapiirin tässä elämänvaiheessa. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 7 (40), 1–16. 2011. M., Sarmento, H. Perheliikuntabarometri 2021. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2020-037152. Children (Basel) 12 (2), Article 203. E. The behaviour change wheel: A new method for characterising and designing behaviour change interventions
Varsinkin paksusuolen bakteeriyhteisöt ovat olleet kasvava tutkimusalue niiden terveysvaikutusten ansiosta (Wilmanski et al 2021). Pitkän evolutionaarisen rinnakkaiselon ansiosta muun muassa suolen epiteelisolut elävät pitkälti suolistomikrobien tuottamien ravinteiden varassa. 6 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus Kuva: Linda Lehtovirta JUKKA HINTIKKA, FM, FT tutkijatohtori Biolääketieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto jukka.hintikka@uef.fi Suolistomikrobisto voi hyötyä liikunnasta Liikunta ja kuidut muokkaavat mikrobien kemiallista ympäristöä. Tulosten perusteella sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä heijastuu kokonaisvaltaiseen terveyteen. Näiden reaktioiden lähtöaineita ja tuotteita kutsutaan metaboliiteiksi, ja useita tunnettuja metaboliitteja käytetään laajasti diagnostiikassa ja tautien seurannassa. Sekä ihmisettä bakteerisolun toiminta perustuu geeneihin, niiden koodaamiin proteiineihin ja edelleen niiden katalysoimiin kemiallisiin reaktioihin. Butyraatti on pääasiallinen ravinto suolen epiteelisoluille, ja asetaatti ja propionaatti säätelevät kylläisyyttä ja osallistuvat lukuisiin aineenvaihduntareitteihin maksassa ja keskushermostossa. Tutkin myös, miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Y hteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Tämä vaikuttaa koko kehon terveyteen. Paksusuolen bakteerien ehkä tunnetuin ja tärkein toiminto ihmiselle on tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja. Metabolomiikka on tutkimusalue, jossa tunnistetaan ja mitataan suuri määrä yhdisteitä ker. Mikrobit ovat kaikkialla ympäristössämme, ja niitä asustaa kaikkialla missä iho ja limakalvot ovat alttiina ulkomaailmalle. Selvitin väitöstutkimuksessani, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen. Erityisen suuri ja tärkeä bakteerien, sienten ja arkkien yhteisö löytyy ruoansulatuskanavasta, missä isännän sisäinen homeostaasi pitää olosuhteet melko vakaana ja ravintoa on tasaisesti saatavilla
Suolistomikrobiston epätasapaino on liitetty maksasairauksien kuten MASLD:n syntymiseen ja etenemiseen. Kuten rotilla, XOS vähensi näiden aminohappometaboliittien määrää koehenkilöiden ulostenäytteissä. Halusimme myös tutkia, miten suolistomikrobiston aineenvaihdunta ja systeeminen aineenvaihdunta reagoivat ravitsemukselliseen interventioon ylipainoisilla, ja miten ne ennustavat vastetta interventioon. Yleisimmät annetut neuvot liittyvät ravitsemukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tiettyjen bakteerien synnyttämät toissijaiset sappihapot säätelevät taas sapen eritystä. Mikrobien koostumuksen osalta on näyttöä, että tämä nopeutunut liike valikoi suolistosta lajeja, jotka fermentoivat ja hyödyntävät ravinteita tehokkaammin (Fontana et al 2023). Maksaa voidaankin kutsua solmukohdaksi suolistomikrobien ja niiden isännän aineenvaihdunnan välillä. Uusien analyysimenetelmien ja tietokantojen avulla voidaan samasta näytteestä analysoida satoja yhdisteitä. Sekä eläinettä ihmisaineistossa löydettiin suolistobakteeriryhmiä, jotka nojasivat selkeämmin joko aminohappojen tai hiilihydraattien käyttöön, eli olivat joko proteolyyttisiä tai sakkarolyyttisiä. Näihin kuuluvat varsinkin Faecalibacterium ja Akkermansia -suvut, joiden tehtäviä ovat lyhytketjuisten rasvahappojen tuotanto ja limakalvon suojaaminen patogeeneiltä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 6 3 ralla. Heillä huomattiin myös muutoksia Bacteroides ja Faecalibacterium -bakteerien suhdeluvussa. Miten liikunta vaikutta mikrobistoon. Löydöksemme korostavat myös reaktioiden prebiootteihin vaihtelevan. Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ja parempi fyysinen kunto näkyy terveyttä edistävien bakteerien runsaudessa.. Yksilöt, joilla on alun perin korkea proteolyyttinen aktiivisuus suolistossa, reagoivat parhaiten prebioottiin. Liikunnan harrastaminen keskimäärin lisää ja säännöllistää suolen peristaltiikkaa eli liikkeitä, joilla sisältöä liikutetaan. Koska MASLD on ylipainoisilla erittäin yleinen, mutta hoidettavissa, suoliston aineenvaihdunnan ymmärtäminen maksan terveyden kannalta on olennaista. Jotkut mikrobien tuottamat metaboliitit voivat hermostollisten yhteyksien kautta jopa vaikuttaa liikunnasta koettuun mielihyvään (Dohnalova et al 2022). Hoitamattomana MASDL voi edetä vakavampaan maksan tulehdustilaan, fibroosiin ja jopa maksasyöpään. Prebioottinen kuitu voi mahdollisesti edistää sakkarolyyttisten bakteerien kasvua tietyntyyppisten proteolyyttisten bakteerien kustannuksella, mikä myös siirtää suoliston metaboliitteja edullisempaan suuntaan. Liiallinen fyysinen kuormitus voi myös aiheuttaa päinvastaisia muutoksia, mikä näkyy huippu-urheilijoilla. Selviä vasteita maksan terveyteen ei prebiootin aikana kuitenkaan havaittu. Useissa tapauksissa mekanismina tähän on häiriintynyt suoliston läpäisevyys, joka mahdollistaa erilaisten haitallisten metaboliittien kulkeutumisen maksaan. Suoliston ja maksan yhteys Suoli-maksa-akselilla viitataan usein suoliston ja maksan väliseen anatomiseen yhteyteen sekä sen mahdollistamaan kemialliseen vuorovaikutukseen (Pabst et al 2023). Tämä vuorostaan lisää tulehdusta, muuttaa sappihappojen eritystä ja häiritsee normaalia lipidiaineenvaihduntaa. Siksi on tärkeä ymmärtää miten elintapojen muutokset vaikuttavat suolistoon, joka vuorostaan on välittömässä yhteydessä maksaan ja metaboliseen terveyteen. Porttilaskimo kerää ja kuljettaa suolesta imeytyviä yhdisteitä suoraan maksaan, joka vastaa yhdisteiden jatkokäsittelystä ja säätelee niiden pitoisuutta muualla verenkierrossa. Aiempi tutkimuksemme näytti, että rotille annettu prebioottinen ravintolisä alensi maksan rasvapitoisuutta ja vaikutti tiettyihin aminohappometaboliitteihin suolistossa (Hintikka et al 2021). Ulosteessa näkyi tätä korreloivaa fosfatidyylikoliinien hajoamistuotteen kasvua. Liikunnan merkitys Fyysinen aktiivisuus hyödyttää kokonaisvaltaisesti metabolista terveyttä, ja se voi myös aiheuttaa muutoksia suolistomikrobiston koostumuksessa ja aineenvaihdunnassa, tärkeimpänä lyhytketjuisten rasvahappojen tuotannossa (Cullen et al 2023). Henkilöillä, joilla ei nähty vastetta, oli seerumin metaboliiteissa viitteitä edistyneeseen maksan tulehdustilaan, kuten korkeampi asyylikarnitiinien pitoisuus. MASLD on erityisen merkittävä ongelma, koska se esiintyy jopa 90 prosentilla ylipainoisista. Tulokset viittasivat siihen, että lyso-fosfatidyylikoliinit, jotka syntyvät lisääntyneestä rasvan hapettumisesta ja oksidatiivisesta stressistä, voidaan käyttää suolistossa mikro bien ravinnoksi. Suolistomikrobisto vaikuttaa terveyteen tuottamalla bioaktiivisia yhdisteitä, mutta mikrobit käyttävät myös hyväksi kehon tuottamia yhdisteitä, joiden eritys liikunnan vaikutuksesta lisääntyy. Erityisen hyviä käyttökohteita metabolomiikalle ovat monet aineenvaihdunnan muutokset, joita aiheuttavat lihavuus ja sen liitännäissairaudet, kuten insuliiniresistenssi ja metabolinen rasvamaksa (MASLD). Tutkimuksessamme ohjattu liikunta aiheutti seerumissa muutoksia puriinien ja lipidien aineenvaihdunnassa, kuten kasvua tauriinija lyso-fosfatidyylikoliinipitoisuuksissa (Hintikka et al 2023). Vastavuoroisesti maksa ja sappirakko erittävät suolistoon useita mikrobien kasvua sääteleviä tekijöitä, kuten ensisijaisia sappihappoja. Ohjelmoitu aerobinen liikunta aiheutti systeemisiä muutoksia aineenvaihdunnassa, vaikka kehon koostumuksessa ei tapahtunut muutoksia, lukuun ottamatta paikallisia rasvakudoksen vähentymisiä. Esimerkiksi osa tuotetusta laktaatista kulkeutuu suolistoon ja tiettyjen aineenvaihduntareittien kautta se voidaan fermentoida propionaatiksi, joka voidaan hyödyntää energiaksi. Nämä muutokset liittyvät mikrobiston koostumukseen, pääasiassa Akkermansia-bakteerin kasvuun. Lisääntynyt fyysinen aktiivisuus ja parempi fyysinen kunto näkyy usein suurempana mikrobiologisena monimuotoisuutena mutta ennen kaikkea tiettyjen terveyttä edistävien bakteerien runsaudessa. Osallistujilla, joilla maksasta väheni rasvaa, katosi rasvakudosta myös vyötäröltä
& Dhillon, J. https://doi.org/10.1038/s41586-022-05525-z Fontana, F., Longhi, G., Tarracchini, C., Mancabelli, L., Lugli, G. C., Chellappa, K., Glassman, A., Kessler, S., Kim, J., Cox, T. LÄHTEET Hintikka, J.E., Ahtiainen, J.P., Permi, P., Jalkanen, S., Lehtonen, M. Vaikka tutkimustulokset prebioottien hyödyistä ovat vielä epäselviä, näyttävät ne selvästi, että mikrobiston toiminnan muutokset ovat yhteydessä metaboliseen terveyteen. E., Magis, A. A systematic review on the effects of exercise on gut microbial diversity, taxonomic composition, and microbial metabolites: identifying research gaps and future directions. P., Litichevskiy, L., Descamps, H. Verkostoja faktorianalyyseillä voidaan taas helpottaa suurten datojen visualisointia. https://doi.org/10.3389/FPHYS.2023.1292673 Dohnalová, L., Lundgren, P., Carty, J. E., Goldstein, N., Wenski, S. 2025. A., Shahzad, S. https://doi.org/10.1186/S40168-023-01470-9 Hintikka, J.E., Lensu, S., Mäkinen, E., Karvinen, S., Honkanen, M., Lindén, J., Garrels, T., Pekkala, S. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(8), 4049. Fyysinen kunto arvioitiin submaksimaalisella rasituskokeella kolmessa aikapisteessä. O., Dmitrieva-Posocco, O., Wong, A. 2023. L., Nanudorn, P., Thiengmag, S., Huang, K. 2023. Nature, 612(7941), 739–747. Tätä seurasi 16 viikon mittaisen intervention, jonka aikana he söivät XOS-ravintolisää päivittäin. Associations of microbial metabolism with metabolic health and physical activity – The gut-liver axis in the focus of metabolomes and microbiomes https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/ jyx_123456789_101650 Cullen, J. Gut–liver axis: barriers and functional circuits. & Ventura, M. Kun datamäärät kasvavat ja biologiset kysymykset vaikeutuvat, niin kahden viimeisen tekijän merkitys ei pienene, päinvastoin. 6 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus Pienikin aktiivisuus kuitujen kera on hyödyksi Tärkeät suolistomikrobit ottavat ravintonsa kuiduista, ja varsinkin haaraketjuisten rasvahappojen tuotanto on tärkeää kokonaisvaltaisesti terveydelle. Esimerkki tästä ovat klusterointieli ryhmittelymenetelmät, joilla löydettiin tässä aineistossa tietynlaisiin ravinteisiin nojaavia suolistomikrobiryhmiä. Microbiome, 11(1), 1–12. & Lahti, L. Ensimmäisessä tutkimuksessa 17 ylipainoista naista suoritti 6 viikon mittaisen kontrollijakson ja tämän jälkeen 6 viikon mittaisen kestävyysliikuntaohjelman. 2023. Aerobic exercise training and gut microbiomeassociated metabolic shifts in women with overweight: a multi-omic study. A microbiome-dependent gut–brain pathway regulates motivation for exercise. https://doi.org/10.1038/s42255-021-00348-0 mus, kliiniset biomarkkerit, ulosteen mikrobiston koostumus 16S rRNA -sekvensoinnilla sekä kohdentamaton metabolomiikka seerumi ja ulostenäytteistä. A. Nat Rev Gastroenterol Hepatol 20, 447–461 2023. Tämä tapahtuu yleensä käyttämällä hyväksi suuren tietojoukon sisäisiä korrelaatioita tai laskemalla eri yksilöiden välisiä erilaisuusarvoja, kuten geometrisiä etäisyyksiä. & Pekkala, S. C., Zimmer, A., Glusman, G., Robinson, M., Yurkovich, J. Suoliston fermentaatiotasapainon pysyminen hiilihydraattien puolella voi olla tässä avainasemassa. Kuva: Jyväskylän yliopisto. 2022. Jopa ilman kehonkoostumuksen muutoksia, liikunnan aiheuttamat aineenvaihdunnan muutokset voivat näkyä mikrobien ekologiassa ja toiminnassa. https://doi.org/10.1038/ s41598-023-38357-6 Pabst, O., Hornef, M.W., Schaap, F.G., Cerovic, V., Clavel, T. A., Alessandri, G., Turroni, F., Milani, C. Myöskään liikunnan hyötyjä, ja haittoja suolistolle ei pidä vähätellä. Frontiers in Physiology, 14, 1292673. Ulottuvuuden vähentäminen (dimension reduction), on kokoelma tekniikoita, joilla useita satoja muuttujia, kuten metaboliitteja saadaan muutettua pienemmiksi kokonaisuuksiksi. https://doi.org/10.1038/s41575-023-00771-6 Wilmanski, T., Diener, C., Rappaport, N., Patwardhan, S., Wiedrick, J., Lapidus, J., Earls, J. The human gut microbiome of athletes: metagenomic and metabolic insights. Hintikka, J. Mitä tulee menetelmiin, terveysinterventioiden ja suolistomikrobien tutkimus tarkentuu yhdistämällä sekvensointitekniikoita, metabolomiikkaa, koneoppimismenetelmiä, ihmisen tekemää biologista tulkintaa ja tietoteoreettista ymmärrystä. Kummassakin tutkimuksessa mitattiin kolmessa aikapisteessä myös kehonkoostumus, kliiniset biomarkkerit, ulosteen mikrobiston koostumus 16S rRNA -sekvensoinnilla sekä kohdentamaton metabolomiikka seerumi ja ulostenäytteistä. M., … Price, N. 2021. C., Hood, L., Gibbons, S. Toisessa tutkimuksessa 42 ylipainoista aikuista suoritti 4 viikon mittaisen kontrollijakson. M. Onkin siis tärkeää, että ravitsemusja liikuntasuositukset painottavat monimuotoista matalan kynnyksen aktiivisuutta ja kuidun saannin lisäämistä. M., Cauley, J. C., Allman, E. T., Lovejoy, J. Gut microbiome pattern reflects healthy ageing and predicts survival in humans. 2021. Maksan rasvaisuus mitattiin magneettikuvantamisella ennen ja jälkeen. Miten suolistomikrobiston aineenvaihdunta ja systeeminen aineenvaihdunta reagoivat prebiootti-interventioon ylipainoisilla. D. https://doi.org/10.3390/ijerph18084049 Näin tutkittiin Miten suolistomikrobiston aineenvaihdunta ja systeeminen aineenvaihdunta reagoivat liikuntainterventioon ylipainoisilla ihmisillä. Scientific Reports, 13(1), 1–12. Jukka Hintikka. L., Ghosh, S., … Thaiss, C. Nature Metabolism, 3(2), 274–286. Xylo-oligosaccharides in prevention of hepatic steatosis and adipose tissue inflammation: Associating taxonomic and metabolomic patterns in fecal microbiomes with biclustering. A., Zmuda, J., Lane, N. . & Bruns, T. T., Kado, D. R
Lihavuuden monitahoista stigmaa voi tarkastella sitä tuottavien tekijöiden kautta. Lihavuuteen liitetty stigma on voimakas ja sen on todettu vaikuttavan kaikilla keskeisillä elämänalueilla (esim. Chambliss et al 2009; Harjunen 2025; Thedinga et al 2021). Lihavuutta käsitellään myös tavanomaisesti moraalisena kysymyksenä, jolloin se on osoitus moraalisesta heikkoudesta. Lihavuus on siis stigmatisoiva ominaisuus esimerkiksi siihen liitettävien terveydellisten, sosiaalisten ja moraalisten käsitysten ja oletusten vuoksi. Stigman ulottuvuudet näyttäytyvät usein lihavuuskeskustelussa sekavana vyyhtenä, eikä niitä välttämättä osata tunnistaa tai erottaa toisistaan. Puhl ja Heur 2009). On havaittu, että erityisesti lihavat naiset kokevat huonoa kohtelua liikkuessaan (Sattler et al 2018; ScottDixon 2008). Nämä kaikki kolme stigman ulottuvuutta limittyvät toisiinsa. Mansfield 2011; Ross 2023; Schneider et al 2024). Sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna lihavuus näyttäytyy ruumiillisena poikkeamana normaalista, mistä rangaistaan sosiaalisesti esimerkiksi syrjinnän muodossa. Tämän vuoksi esimerkiksi lihavien ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi tarkoitettuja toimia voidaan argumentoida stigmatisoivilla perusteilla, kuten oletuksilla lihavien ihmisten elämäntavasta. Tämä koskee myös liikunnan ja urheilun kenttää. T arkastelen joitain lihavuuteen ja liikkumiseen liittyviä käsityksiä, lihavuuden stigman ilmentymistä liikunnan ja urheilun kentällä ja mahdollisuuksia näiden purkamiseen. Stigmatisoitu lihava ruumis halutaan yhtä aikaa parantaa, normalisoida ja hyveellistää (Harjunen 2016). Se kuuluu myös lihavien ihmisten liikuntakokemuksissa ja näkyy liikkumisen representaatioissa (esim. Lihaviin ihmisiin liitetään usein stereotyppisinä ennakko-oletuksia laiskuus tai saamattomuus. Lihavuuden stigma on myös sukupuolittunut. Lihavuuden stigma ilmenee esimerkiksi siinä, miten lihavista ihmisistä liikkujina puhutaan. Silti se pelkistyy julkisessa keskustelussa varsin suoraviivaisesti lihavien ihmisten liian vähäisen liikkumisen kysymykseksi. Lihavuutta käsitellään esimerkiksi biomedikaalisesta näkökulmasta sairautena, jonka myötä lihavia ihmisiä kohdellaan hoidettavina potilaina. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 6 5 HANNELE HARJUNEN, FT apulaisprofessori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto hannele.harjunen@jyu.fi Lihavuus ja liikunta Liikunnan ja lihavuuden suhde on moni mutkainen. Kuva: Freepik. Tämä näkyy monilla tavoin keskustelussa lihavuudesta, liikunnasta ja liikkumattomuudesta. Tutkijat ovat havainneet, että lihavuuden stigma vaikuttaa sekä käsityksiin lihavista ihmisistä liikkujina että heidän liikkumiseensa (esim. Stigmalla tarkoitetaan sosiaalisesti hyvin negatiivisesti leimaavaa ominaisuutta
Lihavat ihmiset ovat nimittäin itse alkaneet puhua omasta suhteestaan liikuntaan, arvioivat sen syntyä ja pohtivat lihavuuteen ja liikuntaan liittyviä oletuksia, oikeutta itsemäärittelyyn liikkujana sen kokoisena, kun he ovat ja liikunnasta mielekkäänä ja nautittavana toimintana ja osana elämää. Liikuntakulttuurin normatiivisuuteen osaltaan liittynee, että liikuntatutkijatkin ovat olleet joitain poikkeuksia lukuun ottamatta harvoin kiinnostuneita lihavista ihmisistä liikkujina tai liikkumisen subjekteina. Kulttuurimme opettaa lihaville ihmisille, että he eivät ole liikkujia. Viime vuosina mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa on voinut havaita pieniä signaaleja jonkinlaisen vaihtoehtoisen diskurssin olemassaolosta suhteessa lihavuuteen ja liikkumiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Voisi sanoa, että lihavat ihmiset ovat alkaneet marginaalista käsin itse ottaa tilaa liikunnan kentällä ja vaatia oikeutta liikkua ja kohtelua liikkumisen subjekteina, ei vain rehabilitoitavina tai normalisoitavina ruumiina. Harjunen 2025). Käsitykset lihavuudesta ja liikunnasta ohjaavat aihepiiristä käytävää keskustelua siinä määrin, että lihava ihminen kategorisoidaan niin julkisessa keskustelussa kuin liikunnan kentällä lihaviin ihmisiin liittyvien ennakko-oletusten perusteella melko huolettomasti ryhmään ”liikkumattomat” kuuluvaksi. Lihava ihminen ei ole ”uskottava liikkuja” ja tämä vaikuttaa hänen kohteluunsa liikkujana. Liikkuminen sidotaan usein lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tulokset ovat tilapäisiä aiheuttaen pettymyksien, syyllisyyden ja häpeän tunteiden ja laihduttamisen kierteen. Vaikka tiedämme, ettei vartalon koko kerro suoraan liikunnallisuudesta tai ihmisen kyvyistä, normatiivisen kokoinen vartalo sopii kulttuuriseen mielikuvaan liikkujasta. Yleisen stereotypia mukaan lihavat eivät liiku, eivät ole liikunnallisia tai edes kiinnostuneita liikunnasta. Puhakka 2025; Sniezek 2019; Stanley 2020). Liikkumisen odotetaan siis vähintään implisiittisesti näkyvän normatiivisena ruumiinmuotona. Harvoin keskustelussa otetaan huomioon lihavien ihmisten liikkumiseen vaikuttavat muut tekijät, kuten saavutettavuus, tai pyritty ratkaisemaan niitä. Harjunen 2025). Lihavat liikunta-alanammattilaiset kertovat työstään lihavina liikkujina ja kannustavat muita liikkumisen pariin. 6 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus Normatiivinen liikkuja ei ole ainakaan lihava Lihavien ihmisten liikkumista ja liikuntakykyä koskevat arviot perustuvat usein nopeisiin päätelmiin ja kielteisiin oletuksiin, joita tehdään heidän vartalonsa koon perusteella. Esimerkiksi eri sosiaalisen median ja verkkoalustoilla lihavat liikkujat jakavat sisältöä muun muassa vaeltamisesta, juoksemisesta, kuntosaliharjoittelusta, pyöräilystä ja tanssista (esim. Politiikan tutkija, aktivisti ja tätä nykyä aktiivinen lihava liikkuja Saara Särmä kirjoitti 26.3.2025 YLE:n verkkosivuilla julkaistussa kolumnissaan lihavuuteen ja liikuntaan liittyvistä haitallisista uskomuksista. Usein kiinnostukseen lihavien ihmisten liikuntaan on liittynyt biomedikaalisen diskurssin mukainen painonhallinnan ja laihtumisen elementti, ei siis esimerkiksi lihavien ihmisten kiinnostus liikuntaan, sen rajoitukset tai mahdollistaminen tai siitä nauttiminen. Tästä seuraa, että liikuntaa suositellaan lihaville ihmisille rutiininomaisesti hoitomuotona heidän niin lääketieteellisesti, sosiaalisesti kuin moraalisesti ongelmalliseksi koetun vartalonsa muokkaamiseen hyväksyttävämmäksi, toisin sanoen laihduttamiseen. Tämä ei ole todennäköisesti edesauta kestävän tai positiivisen suhteen luomista liikuntaan. Kuten Särmä kolumnissaan toteaa, sisäistetyt kulttuuriset uskomukset toimivat tehokkaasti liikkumisharrastuksen esteenä.. Lihavien ihmisten kokemukset kertovat, että liikkumisen ja urheilun kenttä ei ole vielä riittävän inklusiivinen (esim. Tämän yksinkertaistavan päättelyn mukaan lihavat ovat ”liikkumattomia”, koska jos he liikkuisivat, he eivät olisi lihavia. Näitä käsityksiä ruokkii lihavuuden stigma yleisesti, mutta myös (liikunta)kulttuurin vallitseva kapea näkemys siitä, miltä ”oikeanlainen” liikkuja näyttää (ks. Tästä näkökulmasta lihavat ihmiset näyttäytyvät jälleen hoidettavina ja parannettavina ruumiina. Greenleaf et al 2019; Owen 2012). Lihavien liikuntaan vaikuttavia erityisiä fyysisiä, sosiaalisia, henkisiä tai materiaalisia rajoituksia tai tarpeita ei tunnisteta (esim. Liikkuvaan ruumiiseen liittyvät normit ja ihanteet ja lihavuuden stigma tekevät lihavista ihmisistä käsitteellisesti ja usein myös konkreettisesti liikuntakulttuurin ulkopuolisia. Hän kirjoittaa uskoneensa vuosia, että ei ole liikunnallinen, vain siksi, että on lihava. Tämä on selvää, kun tarkastelee liikkuviin ruumiisiin liittyviä oletuksia. Tämä on tärkeä kehityssuunta, sillä sen lisäksi, että (liikunta)kulttuurissamme sitkeästi elää käsitys lihavien ihmisten liikkumattomuudesta ja haluttomuudesta liikkua, lihavat ihmiset ovat usein myös itse sisäistäneet käsityksen itsestään epäliikunnallisina ihmisinä tai ”huonoina” liikkujina. McIntosh et al 2016). Ne toimivat päinvastoin tehokkaana esteenä sekä liikkujaksi identifioitumiselle että liikkumiselle (esim. Opetammeko lihaville ihmisille, että he eivät ole liikkujia. Lihavat ihmiset eivät ulkomuotonsa ja siihen liitettyjen stereotypioiden vuoksi mahdu yleisiin mielikuviin liikkuvasta ihmisestä. Vielä aloitettuaan säännöllisen vesijuoksun ja tavoitteellisen kuntosaliharjoittelun ja saatuaan kannustusta ja positiivista palautetta kyvyistään ammattilaisilta, hänen oli vaikea uskoa, että kyse oli kyvystä kehittyä ja taidoista eikä sattumasta. Liikuntakulttuuriin normatiivisuus ja lihavien ihmisten myös liikkuessaan kohtaamat lihavuusfobiset ja syrjivät asenteet ja käytännöt sulkevat ulos ja työntävät pois liikunnan parista (esim. Mitä siis pitäisi tehdä toisin. Olin ajatellut, että en voi olla liikunnallinen tai hyvä liikunnassa, koska olen lihava.” Särmä pohtii oivaltavasti, kuinka lihavuuden itsestään selvä liittäminen liikunnalliseen lahjattomuuteen on vaikuttanut hänen omaan liikuntasuhteeseensa. Harjunen 2025). Lihavuuden stigman eli esimerkiksi laihdutusolettaman käyttö liikkumiseen kannustamiseen lähettää myös ristiriitaisen viestin, että lihava on tervetullut liikkumaan ehdollisesti eli pyrkiessään kohti normatiivista ruumiin kokoa. Hän aloittaa kolumninsa sanoin: ”Huomasin taannoin, että olin pitänyt totena itseeni liittyvää asiaa, joka ei ollenkaan pitänyt paikkaansa. Negatiiviset asenteet lihavia ihmisiä kohtaan ja heidän syrjivä tai asenteellinen kohtelunsa eivät kannusta liikkumaan
& Thiel, A. J. Doi: 10.1038/oby.2008.636 Owen, L. Saara Särmän kolumni: Jokainen on luotu liikkumaan, vaikka uskoin vuosikymmenet ”totuuteen”, jolla ei ole mitään pohjaa, Yle 26.3.2025.https://yle.fi/a/74-20146145 Thedinga, H.K., Zehl, R. 2016. London: Routledge. & Royce, S. 2025. Fat Studies. Excessive Bodies: A Journal of Artistic and Critical Fat Praxis and World Making, 2(1), 254–283. & Matheson, E. 2004 Mar;36(3):468-74. Big girls don’t cry: Fitness, fatness, and the production of feminist knowledge. Se vaikuttaa myös liikunta-alan ammattilaisen uskottavuuteen. Advance online publication Stigma and Health DOI: 10.1037/sah0000567 Sattler, KM, Deane, FP, Tapsell, L & Kelly, PJ. & Serafin, G. Doi: 10.1177/0887302X19878507 Harjunen, H. Lee & Pausé 2016; Tomiyama et al 2018). Exploring fat futures studies: Venturing into preferable fat futures in the context of fat women’s physical activity. Clothing and Textiles Research Journal, 38(2), 75–89. Bodies, boundaries and bias in the gym, Qualitative Research in Sport, Exercise and Health, 15 (1), 104-122, Doi: 10.1080/2159676X.2022.2098808 Saari, K. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 67 Lihavuuteen ja liikkumattomuuden kytkevä ajatuslukko avattava Näyttää siltä, että lihavuuden ja lihavien ruumiiden suoraviivainen yhdistäminen liikkumattomuuteen itsessään aiheuttaa liikkumattomuutta. McIntosh, T., Hunter, D. & Granberg, E. BMC Public Health 21, 565. Gender differences in the relationship of weight-based stigmatisation with motivation to exercise and physical activity in overweight individuals. “Fat people exercise too!”: Perceptions and realities of shopping for women’s plus-size exercise apparel. The Stigma of Obesity: A Review and Update. 94062.e4. 2019. Weight stigma experiences and self-exclusion from sport and exercise settings among people with obesity. How and why weight stigma drives the obesity ‘epidemic’ and harms health. Doi: 10.1249/01.mss.0000117115. https://www.is.fi/menaiset/ hyva-fiilis/art-2000009354373.html Lee, J. Mobilities, 15(2), 241–256. A. Schneider et al 2024). M. On myös syytä purkaa käsitystä siitä, miltä liikunta-alan ammattilainen saa näyttää, sillä lihavuus ei vaikuta vain tavallisen liikkujan uskottavuuteen. Greenleaf, C., Hauff, C., Klos, L. 2021. 2023. https://doi.org/10.1186/s12916-018-1116-5. Stigma in Practice: Barriers to Health for Fat Women, Frontiers in Psychology, Vol 7, 2016. 2011. Activism, Instagram, and the queer mobilities of fathikers, women hiking alone, and hikers of colour. Viime vuosina on ollut myös varsin vähän kiinnostusta sellaisten yhteiskunnallisten olosuhteiden luomiseen, jotka mahdollistaisivat kansalaisten tasaveroisen hyvinvoinnin ja osallistumisen kansalaisina. Neoliberal Bodies and the Gendered Fat Body. Doi.org/10.1177/1744987116647762 Puhl, R. Doi:10.1123/ssj.25.1.22 Sniezek, T. LÄHTEET Chambliss HO, Finley CE & Blair SN. Health Psychol Open. 2023. Fat Dance. 2016. . Barriers to physical activity in obese adults: A rapid evidence assessment. Doi.org/10.1080/17450101.2019.1696038 Särmä, S. Kennedy & P. 81-100). BMC Med 16, 123. Doi:10.3389/ fpsyg.2016.02063 Mansfield, L. Doi:10.1080/21604851. 2009. Esimerkiksi ammattitanssija ja tanssinopettaja Evaleena Vuorenmaa on puhunut mediassa, kuinka alalla reagoitiin hänen vartalonsa koon muutokseen. Routledge. & Pausé, C. Sociology of Sport Journal, 25(1), 22–47. 2018. Napafilms. Attitudes toward obese individuals among exercise science students. 2025. Tähän perinteinen liikunta-ala ei ole vielä kovin näkyvästi ainakaan tarttunut. 2016. 2019. Feminism & Psychology, 22(3), 290–306. In E. Suomalaisten painokehityksestä ja lihavien ihmisten terveydestä ja kunnosta ollaan laajalti huolissaan, mutta lihavuuden stigman vaikutuksista puhutaan vähemmän. Journal of Research in Nursing, 21(4), 271–287. Doi:10.1177/0959353512445360 Puhakka, A. https://doi.org/10.32920/eb.v2i1.1973 Ross, C. Markula (Eds.), Women and exercise: The body, health and consumerism (pp. Yle Areena https://areena.yle. Jos olemme aidosti huolestuneita lihavien ihmisten terveydestä, hyvinvoinnista ja liikkumisesta, emmekä vain heidän vartaloidensa normalisoimisesta laihduttamalla, tarvitsemme aktiivisempaa lihavuuden stigman purkuun tähtäävää työtä myös liikunnan kentällä (esim. 2024. C., Scott, B., Witcomb, G. Harjunen, H. & Heuer, C. 2009. Gendered Fatphobia in the Field of Sport and Exercise. Living fat in a thin-centric world: Effects of spatial discrimination on fat bodies and selves. Sosiaalija terveyspalvelujen karsiminen, tuloerojen ja köyhyyden kasvu tai uusliberaalin talouden tehokkuus ja tuottavuustavoitteet eivät tue hyvinvointia. 2012. Erityisen ilahduttava ilmiö onkin lihavien ja kehoja painosensitiivisten liikuntainfluensserien työ sosiaalisessa mediassa. 2019.1671135 Stanley, P. Running while fat: How women runners experience and respond to size discrimination. J. Obesity, 17: 941-964. fi/1-65761120 Schneider, J., Tinoco, A., Selmes, R., Diedrichs, P. Unlikely hikers. Painavampana Vuorenmaan tanssinopettajan työt vähenivät, vaikka hänen ammattitaitonsa ei ollut muuttunut miksikään. Tämän ajatuslukon avaamista tarvitaan, jotta ei estetä kenenkään ruumiillisen tai liikunnallisen itsetunnon rakentumista, mahdollisuutta nähdä itsensä liikkujana. M. Liikunta-alan eri toimijoita voi kannustaa proaktiivisuuteen lihavuuden ja kehonormatiivisuuden kysymysten huomioonottamisen suhteen myös liikunnan kentällä. Understanding Fitness Professionals’ Weight Biases and Uptake of Weight-Inclusive Practices: Findings from a Mixed-Methods Survey. 2008. Fit, fat and feminine: The stigmatization of fat women in fitness gyms. 2024. 5(1). 2018. A. Veera, 34, on aina ollut ylipainoinen ja liikkui aiemmin vain laihtuakseen – sitten hän teki itselleen lupauksen, joka muutti kaiken, Ilta-Sanomat 25.2.2023. Tutkimus on osoittanut, että lihavuuden stigma eli lihavien ihmisten ennakkoluuloinen ja syrjivä kohtelu, jo itsessään sairastuttaa (esim. Journal of Gender Studies (early online 2.6.2025) https://doi.org/10.1080/09589236.2025.2517348 Kauppala, K-M. Med Sci Sports Exerc. Kirsikka Saaren ohjaamassa Vuorenmaan kokemuksista kertovassa dokumenttielokuvassa Fat Dance (2023) käydään läpi, mitä tapahtuu, kun ammattitanssija ei mahdu enää normiin. 2020. et al. Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvän Terveydeksi! -ohjelman ”Vähennetään lihavuuden stigmaa” -työryhmän tavoitteisiin lukeutuvat niin yleisen ilmapiirin muutos lihavuuden stigman suhteen kuin esimerkiksi lääkäreiden ja terveydenhoitoalan, liikunta-alan ja media-alan ihmisten koulutus stigmatietoisemmaksi. 2025. Doi:10.1186/s12889-021-10565-7 Tomiyama, A., Carr, D. Doi: 10.1177/2055102918759691 Scott-Dixon, K. Fitness v fatness. Esimerkiksi sellaisilla nimimerkeillä kuin ”Ihan tavallinen supernainen”, ”Kotona kehossa” ja ”Vastuullinen valmennus” nämä liikunta-alan ammattilaiset tuottavat puhuttelevaa, samaistuttavaa ja monen kokoiset vartalot huomioon ottavaa inklusiivista sisältöä
Näiden asioiden toistaminen on suunnilleen yhtä hyödyllistä, kuin kertoa päivittäin ruskeasilmäiselle, että sulla muuten on ruskeat silmät. Ja jos saat vatsataudin, etkä voi syödä, niin huippuhomma. Koulussa oli lounaaksi tullut syötyä taas näkkäri, johon margariinia ei saanut laittaa kuoppapuolelle, ettei tule liikaa. 6 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus KATJA KOSONEN, TtM, sairaanhoitaja katja.eveliina.kosonen@gmail.com Olen lihava, olen ongelma B ulgarian jogurtti nopeasti välipalaksi ennen illan treenejä. Jos aivojen palkitsemisjärjestelmä syttyykin vain ruuasta eikä liikunnasta, niin painonhallinta on vaikeaa. Laihempi on aina parempi, vaikka syömisen ja liikunnan suhde ei olisi millään tasolla terve. Onko hänellä halua, aikaa ja energiaa opetella uutta. Silti kaikesta tiedosta ja Terve urheilija -ohjelmista huolimatta, emme osaa kohdata lihavuutta. Lihavana kokee tragikoomisia kohtaamisia liikunnan parissa. Emme urheilijoiden, emmekä vähemmän liikkuvien kohdalla. Jokainen lihava tietää olevansa lihava ja jokainen liian vähän liikkuva tietää liikkuvansa liian vähän. Lihavuus on äärimmäisen monimutkaista, kun aletaan katsoa perimää, elintapoja ja ympäristöä. Mutta olisiko hyödyllisempää kertoa miten muutoksia tehdään. Personal trainer menee jumiin kun ei voi olla mahdollista, että lihavan tavoitteena on parempi kunto laihtumisen sijaan, pilates-ohjaajalla ei ole hajuakaan, miten ohjata isoa kehoasi suorittamaan liike ja kuntosalilla kannustetaan parinkymmenen treenivuoden jälkeen, miten on niin hienoa, kun uskalsit tulla salille. Lisää itsekuria se kuulemma vain vaatii, vaikka lihavuustutkimuksen huippunimi Kirsi Pietiläinen on todennut lihavien itsekurin olevan huippuluokkaa. Ainakin paljon terveempi kuin lihava. Koska vain laihaksi tulemalla, sinusta tulee terve, onnellinen ja kaikkivoipa. Kun menet lääkäriin pyytämään apua maastavedosta ärtyneeseen polveen, saat hoidoksi pelkästään ohjeen laihduttaa. Valmentajan kommentti salin ovella: ”Taasko sie syöt?” Lihavana urheilevana nuorena näihin kommentteihin sai tottua, eikä tämä tietenkään ainoa kommentti ole. Se sininen purkki, jonka jokainen suomalainen tunnistaa. Silmien väriä voi vaihtaa piilolinsseillä ja painoa ja liikkumistapoja voi muuttaa. Viis siitä, että palautuminen on mahdotonta ravinnon puutteesta johtuen. Jos liikuntaan liittyvät muistot ovat vain negatiivisia ja herättävät tunteista vain häpeän ja tuskan, niin ei sitä halua uudestaan kokeilla. Mutta se on se kommentti, johon muistoni vahvimmin syömisen ja liikkumisen ongelmani yhdistävät. Kuva: Freepik. O nneksi vuosituhannen vaihteesta on päästy jo pitkälle eteenpäin ja opittu kuinka monitekijäinen asia lihavuus on. On niin helppo ehdottaa, että syö vähemmän ja liiku enemmän. Laiha taas on tiettyjen alan ”ammattilaisten” mielestä aina terve. Lihavan kohdalla hälytyskellot eivät soi mistään syystä, niin kauan kuin hän on lihava. Ja onko meillä terveydellistä perustetta muutoksille. Taustalla voi olla monia syitä, jotka toiset leimaavat nopeasti tekosyiksi. Suomalainen peruskoulu on kyllä jo pitänyt tiedon jakamisesta huolen. Kun kylläisyysviesti ei kulje perille ja on koko ajan nälkä eikä omia ajatuksiaan ei kuule jatkuvalta ruokahälyltä. Liikuntaja hyvinvointikulttuuri kannustaa lihavaa syömishäiriöiseen käyttäytymiseen. Tärkeää olisi myös tunnistaa, että onko tässä kohdin mitään hyötyä tarjota ihmiselle piilolinssejä
Lihavalla liikeradat jäävät lyhyiksi, kun vatsa tai rinnat ottavat liikkeissä vastaan. Niin, me lihavat olemme myös siellä alan ammattiryhmissä, koska meitäkin liikunta-alalla on. Mitäpä jos näiden ääneen sanomisen sijaan tarjoutuisit lapsenvahdiksi tai vaikka siivousavuksi. Niitä, jotka osaavat esittää konkreettisia muutoksia ja olla tukena elintapoja muuttavalle pidempään kuin kahdeksan viikon pikakuurin. Niistä onkin pystyttävä puhumaan. Tulee flunssia ja astman pahenemisia, pitkiä työviikkoja ja muita rutiinin rikkojia. Iso osa matalan kynnyksen liikuntana mainostettavasta on jotain ihan muuta. Tarvitsemme Ilona Maherin kaltaisia urheilijoita, jotka tuovat esille tätä monimuotoisuutta. Voihan sitä, jos haluaa lyödä itseltään tajun pois, kun päällä ei ole satasen maksavia urheiluliivejä. Ei, en jää ylitöihin, vaikka iltavuorosta puuttuu jo kolme sairaanhoitajaa. Polvillaan oleminen sattuu. Tässä kohden kuulen jo korvissani: mutta ”voihan lasten kanssakin liikkua” ja ”lasten harrastusajat on hyvä käyttää omaan liikkumiseen”. Työ, perhe ja muut vastuut vievät kuitenkin eri tavalla aikaa ja energiaa. Ja taas kuulen korvissani jotain: ”No kun ne lihavat ottavat itseensä niin helposti”. Sattuu kuitenkin taas tulemaan maanantaikappale, joka katkeaa heti alkuunsa – tai alkuinnossaan kuminauhaa venyttää liikaa ja rutiini katkeaa taas. Toisilla rutiini on keltainen vastuskuminauha, joka venyy helposti muutoksiin ja palaa sitten entiselleen. Saati sitten työpaikan kahvihuoneessa keskusteluja kuinka lihava on laiska, tyhmä ja hirvittävän kallis kuluerä. Toisilla taas rutiini on musta kuminauha, joka joustaa vain erittäin vahvoista syistä. Suurimpien kuntosaliketjujen sivuilla sentään näkyy muitakin ihonvärejä, mutta ei yhtään lihavaa. Ostamme kovin toivein uuden kuminauhan ja ajattelemme sen kestävän monta vuotta käytössä. Ei, en ala vanhempainyhdistyksen puheenjohtajaksi, vaikka meidän lapset jäävätkin ilman luokkaretkeä. Nykyisin tarjolla on paljon jumppia, joihin voi mennä kun omaan aikatauluun sopii, mutta niistä ei välttämättä saa sitä yhteisöllisyyttä mitä kaipaa. Kun kerran käyt itkemässä ”matalan kynnyksen” -ryhmäliikunnassa osaamattomuuttasi, ei takaisin huvita tulla. Toki olemme pieni vähemmistö, eikä ala kannusta kaltaisiamme liittymään joukkoon. ?. Kukaan ei jaksa jokaisella luennolla kuunnella olevansa epidemia tai ongelma. Moni ajattelee tekevänsä hyvää, kun nostaa esille lihavuuden aiheuttamia terveysongelmia. K oko ikänsä joukkueessa tai vakioryhmässä liikkuneelle yksin liikkuminen on haastavaa. Kenkien ja liivien lisäksi lihavana investoit vain netistä saataviin urheiluvaatteisiin, koska urheilukaupoissa ei kokoisiasi palvella. Toisille ryhmän vaatimus voi olla liikuntaa estävä tekijä mutta toisille se on elinehto, etenkin kun löytää itselle sopivan ryhmän. Usein on helpompaa sanoa ei omalle hyvinvoinnille. Niitä, jotka osaavat katsoa painoindeksiä ja ulkonäköä syvemmälle. Maksat myös kuukausikortista salille, jonka laitteisiin et välttämättä edes fyysisesti mahdu ja jonka valmentaja haukkuu lihavia somen liikunta-ammattilaisten ryhmissä. Liikunnan mainostetaan kuuluvan kaikille. Ja sitten on meitä, joiden kuminauha on niin haurastunut, että jokainen poikkeama rutiinista saa sen poikki, eikä mitenkään solmimalla siitä tule enää ehjää. K un Googlen kuvahakuun laittaa liikunta tai kuntoilu, tulee vastauksena kuvia hoikista valkoisista ihmisistä. Välillä uuden kuminauhan hankintaan meni hyvinkin kauan aikaa, ja liikuntatauot venähtivät helposti puolen vuoden pituisiksi. Katsotko ystävällisesti hetken peiliin ennen kuin jatkat lukemista. Eikä liikkumaan lähteminen ole meille liikunnasta nautintoa saavillekaan aina helppoa. Olen kerran itsekin lopettanut lentopalloharrastuksen, kun kukaan porukasta ei oppinut puolen vuoden aikana nimeäni. Tarvitsemme myös valmentajia, liikunnanohjaajia ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat kohdata lihavan yksilönä tilastollisten todennäköisyyksien sijaan. Mutta niistä on pystyttävä puhumaan ilman yksilöiden syyllistämistä ja häpäisyä. Ei, en leivo perhejuhliin kolmea kakkua ja mokkapaloja vaan pärjätään kaupan tuotteilla, vaikka suku kommentoisikin laiskaksi. S itä itsekuria ei tarvita ruuasta vaan kaikesta muusta ympärillä tapahtuvasta kieltäytymiseen, jotta aikaa ja energiaa vapautuu omaan hyvinvointiin ja liikuntaan. Elämässä tulee kausia, kun ehtii ja jaksaa liikkua, mutta sitten on niitä toisiakin kausia. Liikuntalääketieteen opinnoissa opetettiin, että aina voi tehdä haarahyppyjä taukojumpaksi. Lähdetään aivan liian kovalla teholla ja odotetaan samaa liikkuvuutta ja teknistä osaamista kuin ohjaajalla itsellään. Kolmivuorotyötä tekevän yksinhuoltajaäidin prioriteettina tai edes mahdollisuutena ei ehkä ole lähteä kodin ulkopuolelle harrastamaan liikuntaa, kun lapset on työvuoron jälkeen saatu ruokittua, pestyä ja nukutettua. Alalle pitää saada laajempaa kuvastoa ja puhetta siitä, miten liikunta ja urheilu kuuluu hyvinkin erinäköisille ja -kokoisille kehoille. Se kun ei katso surullisella koiranpentuilmeellä takaisin eikä kuiskuttele selän takana. Ohjaaja huutamassa että ”omia taukoja ei pidetä vaan jaksaa jaksaa”. Mutta kaikkien liikkujien ei selvästikään kuulu näkyä. Valitettavasti se pitäisi pystyä sanomaan omille läheisille, ystäville, työnantajalle ja muille verkostoille. Pienen kylän kasvattina tottui siihen, että jos jumpasta oli pois, niin seuraavalla viikolla piti antaa poissaolosta selvitys kavereille. Oma kuminauhani on katkennut ainakin Osgood-Schlatterin taudin pakottamaan liikuntataukoon esiteininä, joukkueurheilun loppumiseen lukioikäisenä, penikoihin armeijan jälkeen, ensimmäisiin kolmivuorotöihin sairaanhoitajaopiskelijana ja krooniseen lonkkakipuun vastavalmistuneena hoitajana. Ja vaikka ”kävely on helppo ja ilmainen harrastus”, niin taloudellinen tilanne vaikuttaa mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Kaikilla on vuorokaudessa 24 tuntia. Isolla painolla ei kävelykään ilman kunnollisia kenkiä jatku kovin pitkään eikä lapsia voi jättää ilman lapsenvahtia treenien ajaksi. Se huutaa vasta sitten kun talo on jo tulessa. Ja ilman ”minä olen parempi ihminen kun olen normaalipainoinen ja harrastan niin hirveän paljon liikuntaa“ -asennetta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 69 L iikuntaa harrastamattomalle kynnys lähteä liikkumaan voi olla vuoren kokoinen, eikä koko ikänsä normaalipainoisena ja -kokoisena eläneen ole aina kovin helppo ymmärtää miten se voikaan olla niin vaikeaa. Pitäisi tietää mikä on salsa-askel ja pysyä rytmissä. Ei on yksi suomen kielen vaikeimmista sanoista monelle lihavalle
Vuonna 2023 ilmestyneessä Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) asiantuntijaryhmän konsensusartikkelissa kritisoidaan bioimpedanssimittauksia menetelmän huonon tarkkuuden takia. Mittaaminen Painon mittauksen ja kehon koostumuksen arvioinnin tekevät ammattitaitoiset testaajat. Testattava voi kieltäytyä kaikista mittauksista milloin tahansa syytä ilmoittamatta. 70 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 teema Liikunta & lihavuus P ainon mittaamisessa ja kehon koostumuksen arvioinnissa kuten muussakin testaamisessa, pitää noudattaa kuntotestauksen hyviä käytäntöjä. kehon painoon suhteutettu hapenkulutus tai voimantuotto). Seurantamittaus tulee tehdä samankaltaisessa vaatetuksessa. Mittauksen aikana vaa’alla seistään paikallaan suorassa, jakamalla paino tasaisesti molemmille jaloille. 1. toistettavuuden, tarkkuuden ja mittauskustannusten näkökulmasta. Testipöytäkirjoissa on hyvä olla merkintä mittausajankohdasta, jotta tämä pystytään huomioimaan tulosten tulkinnassa ja mahdollisissa seurantamittauksissa. Tarvittaessa ja testattavan niin halutessa painon mittaaminen ja kehon koostumuksen arvioiminen tulee toteuttaa siten, että testattava ei näe tuloksiaan mittauksen yhteydessä. Varsinainen painon mittaus kannattaa tehdä mahdollisimman kevyessä vaatetuksessa (esim. Mittausvälineet Jos mahdollista, painon mittaamisessa tulisi käyttää aina samaa laadukasta ja kalibroitua vaakaa, jotta mittaustulokset olisivat vertailukelpoisia. Mittauksia ei ole hyvä tehdä heti raskaan aterian, runsaan juomisen tai harjoituksen jälkeen, sillä nämä tilanteet voivat vääristää tuloksia. Mittauksen tarkoituksenmukaisuus ja perusteet Painon mittaamiselle ja kehon koostumuksen arvioinnille on oltava selkeä peruste. Tämä minimoi vuorokauden ajan ja elimistön sisäiset vaikutukset tuloksiin. Tarkkoja laboratoriomenetelmiä, kuten kaksienerginen röntgenabsorptiometria (DXA) ja vedenalaispunnitus, voidaan harvemmin hyödyntää arjessa niiden rajoitetun saatavuuden ja korkeiden käyttökustannusten vuoksi. Kuntotestauksessa kehon painoa voidaan tarvita esimerkiksi painoon suhteutettujen muuttujien laskemiseksi (mm. Koska kehon paino ja koostumus voivat olla haastava ja herkkä aihe, niiden laadukkaassa mittausprosessissa tulisi huomioida seuraavia asioita. Vaaka pitää asettaa mittauksen ajaksi tasaiselle ja kovalle alustalle. Mittaustilanteessa on varmistettava yksityisyys ja tietosuoja eli ulkopuoliset eivät saa kuulla tai nähdä mittaustuloksia, ellei mitattava ole antanut tähän lupaa. Kuntotesteissä ei välttämättä päästä mittaamaan kehon painoa ja koostumusta aina samaan vuorokaudenaikaan. Seurantamittauksissa pitäisi olla sama mittaaja toistettavuuden varmistamiseksi. 2. Naisilla tulee huomioida myös kuukautiskierron mahdollinen vaikutus kehon painoon ja kehon koostumuksen arvioinnin tuloksiin. Vakioinnin kannalta paras ajankohta on aamulla heräämisen ja vessassa käynnin jälkeen, ennen syömistä ja juomista. vain alusvaatteet päällä). Käytännössä pihdeillä tehtävä ihopoimumittaus rasvaprosentin arvioinnissa ja biosähköiseen impedanssiin perustuva kehon koostumuksen arviointi ovat käytetyimmät menetelmät, mutta näissäkin on omat ongelmansa. Mittausajankohta Paino ja kehon koostumus on suositeltavaa mitata ja arvioida aina samaan aikaan päivästä. Pihtimittauksen luotettavuus on erityisen riippuvainen mittaajan ammattitaidosta. Tähän on kiinnitettävä huomiota erityisesti ryhmätestauksissa. Jos testattavalla on tiedossa olevia ongelmia syömiskäyttäytymisessä, tulee päätös mittaamisesta tehdä yhteistyössä yksilöä hoitavien asiantuntijoiden (psykologi, lääkäri, ravitsemusterapeutti) kanssa. Painon mittaaminen ja kehon koostumuksen arviointi aikuisten kuntotestauksessa LTS:N KUNTOTESTAUKSEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Kuva: Freepik. Erilaisiin kehon koostumuksen arviointimenetelmiin liittyy ongelmia mm
. Yleisellä tasolla on hyvä huomioida, että yksittäiset painonvaihtelut eivät ole välttämättä merkittäviä, vaan on kiinnitettävä huomiota pidemmän ajan trendeihin. www.lts.fi/media/fkm_kuntotestaus/kuntotestauksenhyvat kaytannot2022_saavutettava.pdf Keskinen, K. Mittaukset toteutetaan ammattitaitoisesti samoilla, laadukkailla ja kalibroiduilla välineillä. & Valtonen M. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 71 Bioimpedanssimittaus on erityisen herkkä kehon nestetasapainon vaihteluille. & Kamsula J. 2024b. L., Häkkinen, K. 4. Tulosten säilytys ja jakaminen Kuten kuntotestausdataa yleensäkin, painon ja kehon koostumuksen mittaustuloksia tulee käsitellä yksilöllisesti ja luottamuksellisesti tietosuojaohjeita noudattaen. V, Sali, K., Mierlahti, L., Mehtänen, T., Alanne, J., Mikkola, J. Mittaustulokset tulkitaan yksilöllisesti ja palautteenannossa huomioidaan vastuullinen paino puhe. Painon mittaamiselle ja kehon koostumuksen arvioinnille on selkeä peruste. 2024a. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 174. Maksassa glykogeeniä on noin 100 g ja luurankolihaksissa 350–700 g kehon lihasmassan määrän mukaan. et al. hikoilun kautta) tai liiallinen nesteen nauttiminen voi vääristää mittaustuloksia. Lihasja rasvamassan määrällä on merkitystä sekä suorituskyvyn että terveyden kannalta. Usein painon tilapäiset vaihtelut ovat kehon nestetasapainoon tai hiilihydraattivarastojen (glykogeeni) kokoon liittyviä. Mahdolliset keskustelut ja palaute käydään yksilöllisesti ja luottamuksellisesti. 3. 3. Todelliset kehon koostumuksen muutokset rasvan ja lihasmassan määrässä vievät aikaa. 4. Mittaustuloksia käsitellään luottamuksellisesti tietosuojaa noudattaen. Hiilihydraattivarastojen koko (lihasten ja maksan glykogeeni) vaikuttaa painoon, koska yleisesti ottaen yksi glykogeenigramma sitoo noin 3–4 grammaa vettä. Suosituksia ja ohjeistuksia huippu-urheilussa toimiville ammattilaisille. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/ julkinen/2024_man_painonopti_sel18_33372.pdf Fostervold Mathisen, T. 5. Tuloksia ei jaeta eikä kommentoida mitattavalle, jos hän ei sitä halua. 2023. Painokeskusteluja käytäessä moniammatillinen tuki ja yksilön kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä. Kuntotestauksen hyvät käytännöt. 7. Pelkkä paino ei kerro suorituskyvystä tai kunnosta paljoakaan, koska se ei erottele lihasja rasvamassan määrää. Naisilla paino voi vaihdella kuukautiskiertoon liittyvän hormonitoiminnan vuoksi, joten tämä tulee ottaa huomioon mittaustuloksia tarkasteltaessa. Kehon rasvamassan pienenemiseen tai lihasmassan lisäämiseen tähtäävien elintapainterventioiden vaikutukset näkyvät kehon koostumuksessa vasta pidemmällä aikavälillä, yleensä kuukausien kuluessa. DOI: 10.1136/ bjsports-2023-106812 www.fkm.fi/verkostot/kuntotestauksen-asiantuntijaryhma.html Lisätietoja: Jonne Kamsula, LitM (liikuntabiologia) erityisasiantuntija, jonne.kamsula@lts.fi. Liian tiheä kehon koostumuksen arviointi voi johtaa virhepäätelmiin ja toisaalta aiheuttaa mitattavalle turhaa psyykkistä kuormitusta. Br J Sports Med 2023; 57:1148–1160. 2018. LÄHTEITÄ JA AIHEESEEN LIITTYVÄÄ LUETTAVAA Ahtiainen, J., Aho, J., Husu, P., Kaikkonen, P., Mikkola, J. Liikuntatieteellinen Seura. 2022. Mittaustilanteen yksityisyys ja tietosuoja on varmistettava. Mittaustulosten tulkinta ja palaute Tulosten tulkinnassa on huomioitava useita fysiologisia ja yksilöllisiä tekijöitä. Helpoiten luvan kysyminen tulosten jakamiseen onnistuu esitietoja suostumuslomakkeiden avulla. https://kihu.fi/kihusyke/10-periaatetta-urheilun-hyvaan-painopuheeseen/https://kihu.fi/ kihu-syke/10-periaatetta-urheilun-hyvaan-painopuheeseen/ Manner, L., Jaakola. Manner, L., Holm, T., Mierlahti, L. hapenottokyky ml/kg/min) määrittämiseksi, mutta mitattava ei halua tietää painoaan. 2. Nestehukka (esim. Tämä on hyvä huomioida erityisesti ryhmien, esimerkiksi urheilujoukkueiden, testaamisessa. edeltävä ruokailu, juominen ja harjoittelu vakioiden. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille. Mittaajilla pitää olla mitattavan suostumus, kenelle tietoja saa jakaa – jos niitä ylipäätään saa ja on tarpeen jakaa. Mittausten tiheys Sopiva seurantaväli painon mittaamiselle ja kehon koostumuksen arvioinnille tulee arvioida tapausja tavoitekohtaisesti. Perusperiaatteet painon ja kehon koostumuksen vaikutuksesta suorituskykyyn eri lajeissa ja tilanteissa löytyvät esimerkiksi ”Painon optimointi huippu-urheilussa”-materiaalista. Näin ollen glykogeenin määrän vaihtelu voi aiheuttaa kehon painoon jopa noin 1,5–2,5 kilon vaihtelua. Mittaustiheys harkitaan yksilöllisesti tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. KIHUn julkaisusarja, nro 86. Mittaukset toteutetaan samaan aikaan päivästä mm. Toki urheilulajeissa ja tilanteissa, joissa painovoimaa vastaan tehtävä työ on merkittävää, painolla ja kehon koostumuksella on vaikutusta suorituskykyyn. Painokeskustelun merkitys ja tavoite on syytä arvioida etukäteen. 6. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi silloin, kun paino pitää mitata kehon painoon suhteutetun muuttujan (esim. Painon optimointi huippu-urheilussa. Tämän takia mittaus tulisi tehdä aina aamulla mahdollisimman vakioiduissa olosuhteissa yön paaston jälkeen. & Mjøsund K. Palautteenannossa vastuullisuus on tärkeää. Jos taustalla on diagnosoitu sairaus tai sen epäily, esimerkiksi syömishäiriö, tulee painopuhe jättää alan asiantuntijoiden (lääkäri, psykologi) tehtäväksi. Yleisesti painon ja kehon koostumuksen tulosten tulkinnassa on keskityttävä pitkäaikaisiin trendeihin ja tavoitteisiin. & Kallinen, M. 5. Kymmenen periaatetta urheilun hyvään painopuheeseen. Best practice recommendations for body composition considerations in sport to reduce health and performance risks: a critical review, original survey and expert opinion by a subgroup of the IOC consensus on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). Painon mittaamisen ja kehon koostumuksen arvioinnissa huomioitavat asiat 1. KOK:n asiantuntijoiden suositusten mukaan kehon koostumusta kannattaa mitata enintään 4–6 kertaa vuodessa
Pitkä työaika (>= 55 tuntia/vko) oli yhteydessä sydänja verisuonitautikuolleisuuteen vähäisemmän liikunnan kautta, mikä vastasi kuutta tapausta enemmän 100 000 henkilövuotta kohti verrattuna tavanomaista työaikaa tekeviin. Pitkä työaika (45–54 ja . Kilpailuun voi osallistua kuluvan vuoden aikana julkaistulla tai toistaiseksi julkaisemattomalla liikuntalääketieteeseen liittyvällä alkuperäistutkimuksella. Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 44 abstraktia. Yhteyttä välittävinä tekijöinä huomioitiin vapaa-ajan liikunnan lisäksi muut elämäntapatekijät. Aineiston perherakenne huomioitiin analyyseissä. Johtopäätökset: Pitkä viikoittainen työaika on yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin. Menetelmät: Tutkittavat olivat vanhemman suomalaisen kaksoskohortin työllisiä kaksosia (n = 9246, 51,3 % naisia, 33–60-vuotiaita vuonna 1990). 55 tuntia/vko), vapaa-ajan liikunta (MET indeksi, aineenvaihdunnan ekvivalenttitunnit/ vrk), painoindeksi, alkoholinkäyttö, tupakointi sekä unen määrä ja laatu perustuivat vuoden 1990 kyselylomakkeeseen. Pienemmällä osaotoksella työajan, elämäntapatekijöiden ja biologisen vanhenemisen välillä ei havaittu yhteyksiä lukuun ottamatta osa-aikatyön yhteyttä hidastuneeseen vanhenemisnopeuteen. Esimerkiksi pitkät työpäivät voivat altistaa epäterveellisille elämäntavoille ja johtaa biologisen vanhenemisen kiihtymiseen sekä edelleen lisääntyneeseen sairastavuuteen myöhemmällä iällä. 55 tuntia/vko) oli yhteydessä vähäisempään liikuntaan (standardoimaton regressiokerroin: b = -0,31, 95 % luottamusväli LV: [-0,60, -0,01] ja b = -0,70, 95 % LV: [-1,05, -0,34]). Lisäksi korkeampi painoindeksi ja tupakointi välittivät pitkän työajan yhteyttä sekä suurempaan sydänja verisuonitautiettä kokonaiskuolleisuuteen. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun arviointipaneeli: Olli J. vuorotyö/yötyö). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viikoittaisen työajan yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen, sydänja verisuonitautikuolleisuuteen sekä biologiseen vanhenemiseen ottaen huomioon vapaa-ajan liikunta ja muita elämäntapatekijöitä yhteyden välittäjinä. LTS jakaa myös Nuoren tutkijan palkinnon. Viikoittainen työaika (< 30, 30– 39 [vertailuryhmä], 40–44, 45–54, . Tulokset: Tutkittavista 20,5 % (näistä 30,4 % sydänja verisuonitautikuolemia) kuoli seurannan aikana (seurannan pituuden keskiarvo 28 vuotta, vaihteluväli 0,4–30,1 vuotta). Lisäksi pitkä työaika oli yhteydessä korkeampaan painoindeksiin, lyhyeen yöuneen (< 7 tuntia) ja tupakointiin. Osa-aikatyö puolestaan oli yhteydessä matalampaan painoindeksiin ja pitkään yöuneen (>= 8,5 tuntia). Kuolleisuutta seurattiin vuoden 2020 loppuun. Arviointien perusteella neljä parasta tutkimusta pääsi loppukilpailuun, jossa täydelliset käsikirjoitukset arvioi tarkoitukseen erikseen koottu finaaliraati. Sitä voivat tavoitella kaikki alle 35-vuotiaat tutkijat, jotka eivät ole vielä väitelleet. Osaotoksen (n = 740) biologinen ikä ja vanhenemisnopeus (epigeneettiset kellot; GrimAge ja DunedinPACE) määritettiin verinäytteistä eristetystä DNA:sta laskenta-algoritmeja käyttäen. 72 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Liikuntatieteellinen Seura (LTS) järjestää vuosittain Liikuntalääketieteen päivillä kilpailun, jossa valitaan Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimusja Nuori tutkija-kilpailuiden voittajat julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä 2.12.2025 ja heidät palkitaan stipendillä. Pitkän työajan yhteys lisääntyneeseen sydänja verisuonitautikuolleisuuden riskiin. Puolestaan matalampi painoindeksi ja tupakoimattomuus välittivät osa-aikatyön yhteyttä pienempään kokonaiskuolleisuuteen. Työajan, kuolleisuuden ja biologisen vanhenemisen välisten yhteyksien tarkasteluun käytettiin kontrafaktuaalista mediaatioanalyysimenetelmää. Heinonen, Paavo Nurmi -keskus, Turku Kerttu Toivo, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKKinstituuttisäätiö Heikki Pentikäinen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Timo Eronen, Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Tiina Lankila, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Arja Uusitalo, HULA – Helsingin urheilulääkäriasema, Urheilulääketieteen säätiö sr Maarit Valtonen, Huippu-urheilun instituutti KIHU, Jyväskylä Finalistikäsikirjoitusten arvioitsijat Dosentti Katja Borodulin, Ikäinstituutti Professori (emerita) Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto Apulaisprofessori Kai Savonen, Itä-Suomen yliopisto Vuoden 2025 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä Vapaa-ajan liikunta ja muut elämäntavat välittävinä tekijöinä viikoittaisen työajan, biologisen vanhenemisen ja ennenaikaisen kuolemanriskin yhteyksissä Tiina Föhr 1 , Anna Kankaanpää 1 , Aino Heikkinen 2,3 , Mikaela Hukkanen 2,3 , Christer Hublin 4 , Jaakko Kaprio 2 , Miina Ollikainen 2,3 , Elina Sillanpää 5,6 1 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto, Helsinki 3 Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki 4 Työterveyslaitos, Helsinki 5 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 6 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä Tausta: Yhteiskunnallinen paine työurien pidentämiselle on merkittävä, mikä korostaa tarvetta syventää ymmärrystä työperäisten tekijöiden, liikunnan ja muiden elämäntapojen sekä terveyden välisistä yhteyksistä. Mallit vakioitiin sosioekonomisella asemalla ja työaikamuodolla (päivätyö vs
Menetelmät: Tutkimuksessa käytettiin validoitua SBayesR-menetelmään perustuvaa polygeenistä summamuuttujaa (PGS) kuvaamaan hyvään kestävyyskuntoon liitettyä geeniperimää. PGS laskettiin 905 707 geenivariantin perusteella hyödyntäen laajinta kestävyyskunnosta julkaistua genominlaajuista assosiaatiotutkimusta (n = 70 783). Kestävyysja lihaskunnon syy-seuraussuhde terveydenhuollon kustannuksiin Mikko Vaaramo 1,2 , Jaana T. Osa kestävyyskuntoon liittyvistä geenivarianteista vaikuttaa geenien ilmentymiseen sydämessä, verisuonissa, keuhkoissa ja rasvakudoksessa, eli kudoksissa, jotka ovat keskeisiä monien kansantautien kannalta. Suurimman osan kustannuksista aiheuttavat tarttumattomat taudit, joilla on vahva yhteys fyysiseen kuntoon. Näitä ryhmiä kutsutaan tässä tutkimuksessa ””perityn”” (N = 375) ja ””hankitun”” (N = 279) hyvän kestävyyskunnon ryhmiksi. Olavs Hospital, Trondheim University Hospital, Trondheim, Norway 10 Norwegian School of Sport Sciences, Oslo, Norway 11 Department of Chronic Diseases, Norwegian Institute of Public Health, Norway 12 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä, Suomi Tausta: Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä pienempään kansantautien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Työajan kohtuullistaminen esimerkiksi osa-aikatyöjärjestelyin voi olla keskeinen keino ehkäistä epäterveellisiä elämäntapoja ja niiden kielteisiä terveysvaikutuksia. 1,5; LDL 3,6 vs. Kari 3 , Raija Korpelainen 1,4,5 , Teemu Palviainen 6 , Mikko Niemelä 7 , Ulf Ekelund 8,9 , Elina Sillanpää 10,11 , Anna-Maiju Leinonen 1,5,12 & Laura Joensuu 10 1 Liikuntaklinikka, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr., Oulu, Suomi 2 Taloustieteen laitos, Turun kauppakorkeakoulu, Turku, Suomi 3 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyväskylä, Suomi 4 Väestöterveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Oulu, Suomi 5 Medical Research Center Oulu, Pohjois-Suomen hyvinvointialue ja Oulun yliopisto, Oulu, Suomi 6 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLife, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi 7 INVEST tutkimuskeskus ja lippulaiva, Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turku, Suomi 8 Norwegian School of Sport Sciences, Oslo, Norway 9 Department of Chronic Diseases, Norwegian Institute of Public Health, Oslo, Norway 10 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi 11 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä, Suomi 12 Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Oulu, Suomi Tausta: Terveydenhuollon kustannukset ovat yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista menoeristä monissa yhteiskunnissa. Nordeidet 7 , Marie Klevjer 7 , Karsten Øvretveit 8 , Ulrik Wisløff 7 , Anja Bye 7,9 , Ulf Ekelund 10,11 , Miina Ollikainen 2,3 , FinnGen, Elina Sillanpää 5,12 1 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi 2 Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLife, Helsingin yliopisto, Helsinki, Suomi 3 Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki, Suomi 4 Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki, Suomi 5 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, Suomi 6 Faculty of Health Sciences, Public University of Navarra, Pamplona, Spain 7 Department of Circulation and Medical Imaging, Faculty of Medicine and Health Sciences, Norwegian University of Science and Technology, Trondheim, Norway 8 Department of Public Health and Nursing, Norwegian University of Science and Technology, Trondheim, Norway 9 Department of Cardiology, St. On kuitenkin epäselvää, kuinka suuri osa kestävyyskunnon terveyshyödyistä selittyy suotuisalla geeniperimällä. 3,5; triglyseridit 1,2 vs. Analyysit toistettiin norjalaisessa HUNT3-aineistossa (N = 26 115; 59,0 v; 52,4 % naisia). Kestävyyskuntoon liitetyn perimän yhteys yleisimpien kansantautien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin FinnGen ja HUNT biopankkikohorteissa Laura Joensuu 1 , Volter Lukander 2,3 , Päivi Herranen 1,4 , Niko P. Tutkimme myös, eroavatko hyvän kestävyyskunnon terveyshyödyt henkilöillä, joilla on hyvään kuntoon liitetty geeniperimä, henkilöistä, joiden hyvä kunto on oletetusti saavutettu liikunnan avulla. Työelämän ja elämäntapojen välisten kausaaliyhteyksien ymmärtäminen on olennaista, kun pyritään tukemaan kestäviä työuria ja terveitä elinvuosia. 5,3; HDL 1,5 vs. Replikaatioanalyysit HUNT3:ssa tukivat päätuloksia. Vaikka fyysisen kunnon keskeisten osa-alueiden, kestävyysja lihaskunnon, yhteyttä sairastavuuteen on tutkittu paljon, fyysisen kunnon vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin on vas. Yhden keskihajontayksikön korkeampi PGS oli yhteydessä pienempään riskiin sairastua keuhkosyöpään (riskitiheyssuhde [HR] 0,95; 95 % luottamusväli 0,93–0,98), keuhkoahtaumatautiin (HR 0,98; 0,96–1,00), T2D:een (HR 0,98; 0,96–0,99) ja pienempään kokonaiskuolleisuuteen (HR 0,98; 0,98–0,99) painoindeksillä ja tupakointistatuksella vakioiduissa malleissa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 73 välittyy ainakin osittain vähäisemmällä vapaa-ajan liikunnan määrällä. 72 mm/Hg), ja veren rasva-arvot (kokonaiskolesteroli 5,4 vs. 1,2 mmol/L) olivat yleisesti terveellisellä tasolla, eikä arvoissa havaittu ryhmien välisiä eroja (kaikki p > 0,267). Tynkkynen 1 , Urho Kujala 5 , Rubén Lopéz-Bueno 6 , Ada N. Lisäksi HUNT3:ssa verrattiin henkilöitä, joilla oli ikä ja sukupuoli huomioiden korkea suoralla maksimaalisella hapenottokyvyn testillä mitattu kestävyyskunto (VO2max, Cortex MetaMax II) ja joko korkea tai matala PGS. 126; diastolinen 72 vs. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hyvään kestävyyskuntoon liitetyn perimän yhteyttä yleisimpien kansantautien ilmaantuvuuteen. Kun analyysit toistettiin tupakoimattomilla, vakain yhteys säilyi PGS:n ja T2D:n ilmaantuvuuden välillä. Kestävyyskunto on kuitenkin vahvasti perinnöllinen ominaisuus: kaksosja perhetutkimusten mukaan periytyvyysaste vaihtelee 44–68 %:n välillä. 24,0 kg/m2, tässä järjestyksessä), verenpaine (systolinen 126 vs. Geneettiset korrelaatiotutkimukset viittaavat siihen, että sama perimän vaihtelu selittää sekä kestävyyskuntoa että kansantautien riskitekijöitä. Tulokset: Seuranta-aika vaihteli vastemuuttujan mukaan ollen esimerkiksi sydänja verisuonitaudeille keskimäärin 9,2 vuotta ja yhteensä 419 935 henkilövuotta. PGS:n yhteyttä sydänja verisuonitautien, syöpien, keuhkosairauksien, ja tyypin 2 diabeteksen (T2D) ilmaantuvuuteen, sekä kokonaiskuolleisuuteen analysoitiin Coxin suhteellisten vaarojen malleilla suomalaisessa rekisteripohjaisessa FinnGen-aineistossa (n = 262 137; ikä keskimäärin 53,5 v; 52,0 % naisia). ””Perityn”” ja ””hankitun”” hyvän kestävyyskunnon ryhmien painoindeksi (24,2 vs. Johtopäätökset: Kestävyyskunnon geneettistä taustaa arvioivat menetelmät vaativat jatkokehitystä, mutta viittaavat siihen, että tunnetut geenivariantit selittävät vain rajallisen osuuden kestävyyskuntoon liitetyistä kansanterveyshyödyistä
T2D PRS ei ollut yhteydessä neuropatian riskiin. Analyysit toistettiin henkilöillä, joilla oli verenpainetauti tai ylipainoa (painoindeksi >25 kg/m2). Sen sijaan mitatun BMI:n ja tupakointistatuksen lisääminen paransi mallin ennustekykyä (0,744). Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko liikkumiseen ja painoon liittyvien geneettisten riskisummien avulla parantaa T2D:n ja sen liitännäissairauksien riskin ennustamista. Menetelmät: Miljoonan geenivariantin vaikutukset sisältävät polygeeniset riskisummat laskettiin FinnGen-kohortin 279 373 suomalaiselle (keskimääräinen ikä 62 vuotta, naisia 52 %). = -0,07, p = 0,015), mutta vain osa kausaalipäättelyn tuloksista oli tilastollisesti merkitseviä. Hypoteesina oli, että parempi fyysinen kunto on kausaalisesti yhteydessä alhaisempiin terveydenhuollon kustannuksiin. Fyysisen kunnon ja terveydenhuollon kustannusten välistä yhteyttä arvioitiin lineaarisella regressioanalyysillä. Myös mendelistisen satunnaistamisen perusteella yhteydet olivat samansuuntaisia (kausaaliestimaatti . Liikkumiseen liittyvät ja BMI:n PRS:t olivat itsenäisesti yhteydessä T2D sairastuvuuteen (fyysinen aktiivisuus 7 %, kestävyyskunto 6 % ja lihaskunto 4 % pienempään riskiin, paikallaanolo 14 % ja BMI 35 % suurempaan riskiin), mutta niiden avulla ei merkittävästi pystytty parantamaan mallin yhteensopivuusindeksiä (indeksi ennen 0,644 vs. Kustannukset esitettiin prosentuaalisina muutoksina yhtä MCID-yksikköä kohden, mikä mahdollistaa tulosten vertailun eri tutkimusten, maiden ja aikakausien välillä. Parempi kestävyyskunto oli yhteydessä 10,5 % (p < 0,001) pienempiin kustannuksiin, ja parempi lihaskunto 5,5 % (p = 0,004) pienempiin kustannuksiin. Tulokset vahvistavat käsitystä, että sama perimän vaihtelu selittää sekä T2D sairastuvuutta, että liikuntakäyttäytymistä. T2D PRS:n on osoitettu olevan hyödyllinen työkalu T2D-seulonnassa, mutta sen ennustekykyä on tarpeen parantaa, jotta sitä voidaan käyttää kliinisessä työssä. Mendelistisen satunnaistamisen geneettiset instrumentit saatiin UK Biopankista (kestävyyskunto: N = 70 783, lihaskunto N = 418 827), sekä suomalaisesta FinnGen-aineistosta (terveydenhuollon kustannukset, N = 373 160). Terveydenhuollon kustannukset perustuivat rekisteritietoihin. Aiemman tutkimustiedon rajoitteina ovat olleet heikko yleistettävyys sekä kausaalipäättelyn puuttuminen. Ennustekykyä ei kuitenkaan merkittävästi saada parannettua huomioimalla yhtä aikaa molempiin ilmiasuihin liittyvä perimän vaihtelu. Tulokset: Yhden keskihajontayksikön korkeampi T2D PRS oli yhteydessä 8 % suurempaan riskiin saada T2D. Tutkimuksessa arvioitiin Coxin suhteellisen vaaran mallilla, ovatko sekä diabeteksen, että liikkumiseen liittyvät (fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, kestävyyskunto, lihaskunto) ja painoindeksin (BMI) PRSt yhteydessä sairastumisja liitännäissairauksien riskiin. Mendelistinen satunnaistaminen perustuu geenivarianttien satunnaiseen jakautumiseen meioosissa ja jäljittelee koehenkilöiden satunnaistamista interventioja kontrolliryhmiin. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy edellyttää pitkäkestoisia elintapainterventioita henkilöille, joilla on geneettinen alttius ylipainoon.. Tutkimuksessa selvitettiin 1) ovatko kestävyysja lihaskunto yhteydessä terveydenhuollon kustannuksiin havaintoaineiston perusteella, ja 2) yhteyden kausaalisuutta rajaamalla tarkastelu henkilöihin, joilla on todettuja sairauksia tai riskitekijöitä, sekä kahden otoksen mendelistisen satunnaistamisen avulla. kaikki PRS:t yhteensä 0,672). 74 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ta rajallisesti tietoa. Huomionarvoista oli, että BMI PRS ennusti T2D sairastumista paremmin kuin T2D PRS. Johtopäätökset: Sekä T2D että elintapojen polygeeniset riskisummat ennustavat itsenäisesti T2D:een ja liitännäissairauksiin sairastumista. Aiempien tutkimusten mukaan geneettinen perimä, joka tukee suurempaa liikunta-aktiivisuutta, on yhteydessä pienempään riskiin saada T2D. T2D:een sairastuneilla, T2D PRS oli yhteydessä korkeampaan liitännäissairauksien riskiin; 4 % suurempaan nefropatian ja retinopatian ja 5 % suurempaan vakavan sydänja verisuonisairauden riskiin. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, paraneeko mallin ennustekyky (yhteensopivuusindeksi) kun T2D PRS:n lisäksi malliin sisällytetään kaikki muut riskisummat. Samansuuntaisia yhteyksiä havaittiin myös henkilöillä, joilla oli verenpainetauti (N = 767; kestävyyskunto -9,7 %, p = 0,003 ja lihaskunto -4,1 %, p = 0,17) tai ylipainoa (N = 2532; -8,2 %, p = 0,001 ja -3,7 %, p = 0,053). = -0,01, p = 0,877 ja . Menetelmät: Havaintoaineisto koostui Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortista (N = 4468), jossa kestävyyskunto (VO2peak) oli mitattu askellustestillä ja validoidulla muuntokaavalla, ja lihaskunto (puristusvoima, kg) dynamometrillä. Genominlaajuisten assosiaatiotutkimusten (GWAS) avulla pystytään tunnistamaan sairauksiin ja elintapoihin yhteydessä olevat geenivariantit, sekä luomaan polygeenisiä riskisummia (PRS), jotka kuvaavat yksilön geneettistä taipumusta sairauteen tai terveyskäyttäytymiseen. Johtopäätökset: Tulokset tukevat osittain hypoteesia, jonka mukaan parempi kestävyysja lihaskunto vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Fyysinen kunto suhteutettiin pienimpään kliinisesti merkittävään eroon (MCID) joka on kirjallisuuden mukaan kestävyyskunnolle yksi lepoaineenvaihdunnan kerrannainen (1-MET [= 3,5 ml/kg/min VO2peak]) ja lihaskunnolle 5 kg puristusvoimassa. Alttius T2D:lle on osittain perinnöllinen, mutta terveellisillä elintavoilla, kuten painonhallinnalla ja vapaa-ajan liikunnalla, voidaan ehkäistä tai viivyttää sairastumista merkittävästi. Vuosittaiset kokonaiskustannukset laskettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksikkökustannusarvioiden sekä Kelan lääkekorvausrekisterin perusteella. Tyypin 2 diabeteksen ja liitännäissairauksien ennustaminen sekä sairauteen että liikkumiseen liittyvän perinnöllisen vaihtelun avulla: FinnGen-tutkimus 279 373 suomalaisella Elina Vettenterä 1 , Laura Joensuu 2 , Katja Waller 1 & Elina Sillanpää 1,3 1 Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 2 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC), Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 3 Keski-Suomen hyvinvointialue, Jyväskylä Tausta: Tyypin 2 diabetes (T2D) on nopeasti yleistyvä kansantauti, joka liitännäissairauksineen kuormittaa merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmää. Tulokset: Kunkin tutkittavan terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 933 €/vuosi kuuden vuoden seurannan aikana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida väestön fyysisen kunnon edistämisen potentiaalia terveydenhuollon kustannusten hillitsemisessä. Lopuksi arvioimme, miten toteutunut tupakointi ja painoindeksi muuttavat mallin ennustekykyä. Tutkimus on ennakkorekisteröity (osf.io/3w6jm)
Ne kaikki voivat olla toimintahäiriöiden riskitekijöitä. rauksena haurastua. Vaihdevuosien aikana – yleisimmin 45–55-vuotiaana – estrogeenitasot laskevat munasarjojen toiminnan hiipumisen myötä (World Health Organization 2024). Tämä voi johtaa rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin lantionpohjassa ja kasvattaa lantionpohjan toimintahäiriöiden riskiä (Johnston, 2019; Lachowsky & Nappi, 2009). Estrogeenin puutos vaikuttaa lantionpohjan kudoksiin, jotka voivat sen seuMARI KUUTTI, TtT, ft, BBA mari.a.kuutti@jyu.fi Elämäntavat keskiikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä Fyysinen aktiivisuus, syömiskäyttäytyminen ja kehonkoostumus voivat vaikuttaa keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintaan. Lisäksi ne lisäävät terveydenhuollolle sekä yhteiskunnalle koituvaa taloudellista rasitetta. Lantionpohjan toimintahäiriöihin vaikuttavien, muutettavissa olevien elämäntapatekijöiden tunnistaminen onkin tärkeää. Kuva: Antero Aaltonen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 75 N aisen lantionpohjan toimintahäiriöt kattavat yleisiä oireita, kuten virtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet, sekä gynekologiset laskeumat (Narayanan ym., 2021; Rao ym., 2016; Tim & Mazur-Bialy, 2021). Tässä artikkelissa syvennytään fyysiseen aktiivisuuteen, syömiskäyttäytymiseen sekä kehonkoostumukseen keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Lantionpohjan toimintahäiriöt aiheuttavat emotionaalista ja sosiaalista haittaa naisille ja heikentävät siten elämänlaatua (Peinado Molina ym., 2023). Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat etiologialtaan monisyisiä: geneettiset, anatomiset, fysiologiset, raskauksiin ja synnytyksiin liittyvät tekijät sekä elämäntavat vaikuttavat toimintahäiriöiden syntyyn koko naisen elämänkaaren ajan (DeLancey ym., 2008; Tim & Mazur-Bialy, 2021)
Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset ristiriitaisia Fyysinen harjoittelu on tieteellisesti todistetusti sopiva hoitoja kuntoutusmuoto moniin eri sairauksiin (Pedersen & Saltin, 2015; Piercy ym., 2018), mutta sen hyöty ja turvallisuus lantionpohjan näkökulmasta on kyseenalaistettu (Bø, 2004; Bø & Nygaard, 2020). Ummetuksen oireita ovat liiallinen ponnistelun tarve ulostaessa, kova uloste, tunne siitä, ettei suoli tyhjene kunnolla tai tukkeuman tunne. Toisaalta intensiivinen harjoittelu, jossa vatsaontelon paine ja alustaan kohdistuva iskutus kasvavat, saattaa lisätä lantionpohjan toimintahäiriöiden riskiä ylikuormittamalla ja venyttämällä lantionpohjan lihaksia (Brandão, 2015; Bø, 2004). Ulosteenkarkailulla tarkoitetaan toistuvaa tahatonta ulosteen karkaamisoiretta, joka on jatkunut vähintään kolmen kuukauden ajan (Rao, 2016). Fyysisen harjoittelun on todettu myös vähentävän ummetuksen oireita (Gao ym., 2019). Fyysinen harjoittelu voi edesauttaa lantionpohjan terveyttä myös ylipainon ehkäisyn kautta (Nygaard & Shaw, 2016). Tutkittavat raportoivat fyysisen aktiivisuuden, syömiskäyttäytymisen sekä demografiset ja gynekologiset muuttujat kyselylomakkeiden avulla. Virtsankarkailu on yleistä; sen väestöpohjainen esiintyvyys naisilla on noin 25–45 prosenttia (Melville ym., 2005; Milsom & Gyhagen, 2019). Lantionpohjan toimintahäiriöt on yhdistetty sekä vähäiseen (Laakkonen ym., 2017) että huomattavan korkeaan (Nygaard ym., 2015) fyysiseen aktiivisuuteen. Gynekologista laskeumaa määrittää yksi tai useampi seuraavista: emättimen etutai takaseinämän laskeutuminen, kohdun laskeutuminen tai kohdun poiston jälkeen emättimen pohjukan laskeutuminen (Haylen ym., 2010). Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa (Kuutti ym., 2023) selvitin keski-ikäisten naisten varhaisaikuisuuden ja keski-iän fyysisen aktiivisuuden yhteyttä lantionpohjan toimintahäiriöihin. Sekamuotoisessa virtsankarkailussa yhdistyvät sekä ponnistusettä pakkovirtsankarkailun oireet (Haylen ym., 2010). Ponnistusvirtsankarkailussa virtsa karkaa äkillisen ponnistuksen, kuten yskäisyn, aivastuksen tai fyysisen kuormituksen aikana. Lisäksi riittämätön fyysisen aktiivisuuden määrä voi vähentää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja lisätä terveysriskejä (Bø, 2004). Laskeumien raportoitu esiintyvyys vaihtelee paljon itseraportoiduista (1–31 %) kliinisesti todettuihin (10–50 %) laskeumiin (Brown ym., 2022). Fyysinen harjoittelu saattaa vähentää inkontinenssin ja laskeumien riskiä lisäämällä lihasvoimaa ja aktivoimalla lantionpohjan lihaksia. Pakkovirtsankarkailussa virtsa karkaa tahattomasti, kun tunnetaan pakottavaa virtsaamisen tarvetta. Lisäksi toimintahäiriöiden itseraportointiin voivat vaikuttaa naisten kokema häpeän tunne, sosiaalinen stigma ja tiedon puute (Kuoch ym., 2019; Mahfouz ym., 2023). Kehonkoostumusta mitattiin bioimpedanssilla, kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla ja antropometrisilla menetelmillä. Mikä tahansa fyysisen aktiivisuuden laji, joka lisää vatsaontelon sisäistä painetta, johtaa lantionpohjan lihasten supistumiseen. Tutkimuksen mukaan varhaisaikuisuudessa 17–29-vuotiaana kilpaurheilleilla naisilla oli suurempi riski kokea pakkovirtsankarkailun oireita keski-iässä 47–55-vuotiaana. Tällöin lihakset harjoittuvat ja vahvistuvat (Bø, 2004). Lantionpohjan toimintahäiriöt voivat estää osallistumisen liikunta-aktiviteetteihin, mikä vaikuttaa negatiivisesti elämänlaatuun ja itsetuntoon. Ummetus on yleinen suolistovaiva, jota esiintyy 14– 16 prosentilla aikuisväestössä (Mugie ym., 2011; Suares & Ford, 2011). Laskeuman oireita ovat pullistuman tunne, lantionpohjan tai alaselän alueen kipu, virtsantai ulosteenkarkailu, virtsaamistai ulostamisvaikeudet sekä ongelmat seksuaalitoiminnoissa (Bump ym., 1996). Yli puolella heistä oli jonkin lantionpohjan toimintahäiriön oireita. Näin tutkittiin Väitöskirjassa käytettiin poikittaisaineistoa Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -tutkimuksesta (n = 1098) ja pitkittäisaineistoa Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -tutkimuksesta (n = 494). Tutkimuksen alussa osallistuvat naiset olivat iältään 47–55-vuotiaita. 76 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Lantionpohjan toimintahäiriöt Virtsankarkailu tarkoittaa mitä tahansa virtsan tahatonta karkaamista. Mari Kuutti. Lisäksi säännöllistä liikuntaa varhaisaikuisuudessa harrastaneilla naisilla todettiin olevan suurempi riski kokea ulosteenkarkailun oireita keski-iässä. Ulostamista täytyy mahdollisesti auttaa sormin ja spontaaneja ulostamiskertoja on vähemmän kuin kolme viikossa (Rome Foundation). Kuva: Jyväskylän yliopisto. Tutkittavat raportoivat fyysisen aktiivisuutensa kyselylomakkeiden avulla. Lantionpohjan toimintahäiriöiden raportoidut esiintyvyydet vaihtelevat huomattavasti, koska niitä määritellään erilaisin kriteerein, tutkittavat populaatiot vaihtelevat ja tutkimusotannat vaihtelevat tutkimusten välillä (Milsom & Gyhagen, 2019). Sen esiintyvyys naisilla on noin 7–15 prosenttia (Peinado-Molina ym., 2023; Rao, 2016)
Alkoholi, keinotekoiset makeutusaineet, hiilihapotetut juomat sekä hapokkaat ruoka-aineet saattavat ärsyttää rakkoa ja aiheuttaa siten oireita alemmissa virtsateissä (Ha ym., 2025; Schimpf ym., 2020). Tämä voi mahdollisesti vaikuttaa myös lantionpohjan lihasten toimintaan. Kehonkoostumusta mitattiin bioimpedanssilla, kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrillä ja antropometrisilla menetelmillä. Nelivuotisen seurannan aikana tapahtuneet muutokset kehonkoostumuksessa eivät olleet yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden oireiden muutoksiin. Kofeiini on mieto diureetti, joten sen suuri saanti on yhteydessä etenkin pakkovirtsankarkailuun (Gleason ym., 2013; Jura ym., 2011). Lisäksi sukupuolihormonit vaikuttavat kehonkoostumukseen, sillä sukupuoli vaikuttaa rasvakudoksen sijoittumiseen kehossa. Siten kumpikaan näistä metodeista ei kerro täysin ylimääräisen rasvakudoksen vaikutuksista, kuten lantionpohjan rakenteisiin kohdistuvasta rasituksesta. Runsaampi hedelmien syönti ja kokonaisuudessaan laadukkaampi ruokavalio vähensivät riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita. . Lisäksi eräiden makroja mikroravinteiden, kuten proteiinin, D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen, puutteellisen saannin on todettu vaikuttavan optimaalista lihastoimintaa heikentävästi (Loenneke ym., 2016; Smith ym., 2015; Tanner & Harwell, 2015). Kehonkoostumusmittauksia voisi hyödyntää apuna mahdollisesta terapeuttisesta linjasta päätettäessä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 7 7 Syömiskäyttäytymistä tutkittu vain vähän Syömiskäyttäytymisen laajemmasta vaikutuksesta lantionpohjan toimintahäiriöihin tiedetään vain vähän, sillä tutkimus on keskittynyt yksittäisten ruoka-aineiden vaikutukseen. Lisäksi nämä menetelmät ovat helppokäyttöisiä kliinisessä työssä ja epidemiologisissa tutkimuksissa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0991-9 Lähteet ovat luettavissa artikkelin verkkoversion yhteydessä. Riskitekijöiden tunnistaminen tärkeää Lantionpohjan toimintahäiriöiden riskiryhmään kuuluvien naisten muutettavissa olevia elämäntapatekijöitä olisi kannattavaa arvioida terveydenhuollossa. Fyysisen aktiivisuuden ja syömiskäyttäytymisen rooli toimintahäiriöiden synnyssä olisi hyvä tiedostaa ja tarjota ohjausta kohti lantionpohjan ja kokonaisvaltaisen terveyden kannalta optimaalisempia elämäntapoja. Häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä raportoineilla naisilla oli suurempi riski kokea lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita kuin normaalia syömiskäyttäytymistä raportoineilla. Riskitekijöitä olivat suurempi rasvapitoisuus erityisesti vyötärön alueella ja sisäelinten ympärillä sekä suurempi vyötärönympärysmitta ja kehon painoindeksi. Kehonkoostumusta voidaan mitata useilla eri menetelmillä. Lisäksi runsaasti prosessoituja valmisja pikaruokia syövillä naisilla oli suurempi riski kokea virtsankarkailun oireita. Menetelmät eivät kerro myöskään fysiologisesta vaikutuksesta, kuten oksidatiivisesta stressistä ja matala-asteisesta tulehduksesta, jotka edesauttavat virtsankarkailuoireiden syntyä (Elks & Francis, 2010; Marcelissen ym., 2019). Sen sijaan kehonkoostumuksen ja ponnistusvirtsankarkailun välillä todettiin yhteys poikittaistutkimuksessa. Kehonkoostumus on vahvasti perinnöllistä, mutta siihen vaikuttaa myös elämäntavat, kuten fyysinen aktiivisuus ja syömiskäyttäytyminen (Livingstone ym., 2021). Yleisesti ottaen naisilla on enemmän rasvamassaa kuin miehillä ja rasvakudos keskittyy yleensä lantion, reisien ja rintojen alueelle (Bredella, 2017; Elbers ym., 1999). Kehonkoostumus riskitekijänä Termi kehonkoostumus viittaa kehon rasva-, lihasja luumassan määrään (Livingstone ym., 2021). Väitöskirjan kolmannessa osatutkimuksessa (Kuutti ym., 2024) tutkin kehonkoostumuksen yhteyttä keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöihin. https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/elamantavat-keski-ikaistennaisten-lantionpohjan-toimintahairioiden-riskitekijoina.html Runsaasti prosessoituja valmisja pikaruokia syövillä naisilla oli suurempi riski kokea virtsankarkailun oireita.. Sekä rajoittavan, epäterveellisen syömiskäyttäytymisen (Carvalhais ym., 2019) että ylensyönnin aiheuttaman ylipainon (Hunskaar ym., 2000; Miedel ym., 2009; Varma, 2006) on havaittu olevan lantionpohjan toimintahäi riöiden riskitekijöitä. Tiedossa on esimerkiksi, että vähäinen kuidunsaanti on yhteydessä ulosteenkarkailuun ja ummetukseen (Dukas ym., 2003; Markland ym., 2009). Lantionpohjan toimintahäiriöiden riskiä arvioitaessa on käytetty yleisesti antropometrisia menetelmiä, kuten kehon painoindeksiä ja vyötärönympärysmittaa, sillä toimintahäiriöiden on todettu olevan yhteydessä korkeampaan painoindeksiin ja suurempaan vyötärönympärysmittaan (Hunskaar ym., 2000; Miedel ym., 2009; Varma, 2006). Artikkeli pohjautuu Mari Kuutin Jyväskylän yliopistossa lokakuussa tarkastettuun väitöskirjaan Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women. On kuitenkin huomattava, että painoindeksi yksin ei paljasta vyötärön ympärille kertyneen rasvakudoksen määrää, ja vyötärönympärysmitta ei kerro rasvan kertymisestä kehon muille alueille. Suurempi kehon rasvapitoisuus oli yhteydessä suurempaan riskiin kokea ponnistusvirtsankarkailua. Väitöskirjani toisessa osatutkimuksessa (Kuutti ym., 2024) selvitin syömiskäyttäytymisen yhteyttä keski-ikäisten naisten lantionpohjan toimintahäiriöihin
Noin kolmasosa syöpäkuolemista johtuu korkeasta painoindeksistä, tupakoinnista, liiallisesta alkoholinkäytöstä, vähäisestä hedelmien ja vihannesten syönnistä sekä liikunnan puutteesta ja paikallaanolosta. Toki eri syöpätyyppien herkkyydet harjoittelun vaikutuksiin vaihtelevat (Jones ym. 2019). 2021.) Fyysisen harjoittelun tarkat biomolekulaariset vaikutukset kasvainkudokseen tunnetaan edelleen melko huonosti (Lempiäinen ym. Lisäksi mitä varhaisemmassa iässä liikunta on aloitettu yhdistettynä muihin terveellisiin elintapoihin, sitä vahvempi yhteys liikunnalla on pienempään syöpäriskiin. 2020) ehkäisyssä suositeltua korkeammalla aktiivisuustasolla (7,5–15 MET-tuntia/vko) ei havaittu lisähyötyä. Vahvin näyttö erityisesti vapaa-ajan liikunnan käänteisestä yhteydestä syöpäriskiin on havaittu rinta-, kohdunrunkoja paksusuolisyöpien osalta (Leitzmann ym. Joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään (Syöpäsäätiö 2024). 2021). Liikunta ehkäisee syövän kehittymistä ja etenemistä Säännöllinen liikunta vaikuttaa monin eri tavoin kehon biokemiaan ja fysiologiaan, mikä voi pienentää syöpäriskiä. Liikunta saa aikaan hyödyllisiä muutoksia insuliinin toiminnassa, alentaa elimistön tulehdusta ja seerumin estrogeenitasoja sekä parantaa oksidatiivisia, immuunijärjestelmän ja solujen korjausreittejä. Suomessakin syöpä on edelleen toiseksi yleisin kuolinsyy, vaikka yhä useampi paranee siitä (Syöpäsäätiö 2024; THL 2025). 2023; Matthews ym. 2020), on lineaarinen annos-vastesuhde, jonka mukaan korkeampi fyysisen aktiivisuuden taso liittyy pienempään sairastumisriskiin. Lisäksi liikunta vähentää syöpähoitojen haittoja ja parantaa potilaan elämänlaatua, joten sen tulisi olla tärkeä osa arkielämää ja kuntoutusta (Lempiäinen ym. Yleisimmät syövät ovat rinta-, keuhko-, paksuja peräsuolen sekä eturauhassyöpä. (Thomas ym. Liikunta voi myös parantaa syöpäpotilaan ennustetta ja ehkäistä syövän uusiutumista (Hamer & Warner 2017). S yöpämäärien kasvu jatkuu nopeana. 2016). 2019; Moore ym. Syöpäsairaudet ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy aiheuttaen lähes 10 miljoonaa kuolemaa vuosittain (WHO 2025). 2021; Llorente ym. Nykykäsityksen mukaan suurin osa liikunnan aiheuttamista vaikutuksista syöpäkasvaimeen välittyy immunologisten mekanismien kautta (Lempiäinen ym. 78 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 TITTA KONTRO, TtT (liikuntalääketiede) tutkija, tietokirjailija, freelancer-kirjoittaja, liikunnanohjaaja titamiinia@gmail.com Hikoilusta toivoa: Liikunta syöpäsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa Liikunta ehkäisee tehokkaasti syöpää, alentaa uusiutumisriskiä ja parantaa hoitotuloksia. Korkeampi fyysisen aktiivisuuden taso on yhteydessä monien syöpätyyppien pienempään ilmaantuvuuteen (Kerr ym. 2016). 2019) ja lihasvoimaharjoittelussa (Padilha ym. Liikunnalla on merkittävä rooli usean syövän primaarija sekundaaripreventiossa (Hamer & Warner 2017; McTiernan ym. 2021.) Liikuntaja elintapaneuvonta on siis tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. 2021). Useilla syöpätyypeillä, kuten rinta-, paksusuoli-, maha-, maksaja kohdunlimakalvosyöpä sekä ruokatorven adenokarsinooma (Diao ym. Toisaalta keuhkosyövän (Diao ym. Prekliinisissä hiirikokeissa on kuitenkin saatu näyttöä siitä, että liikunnan hyödylliset vaikutukset kasvaimen kasvuun ilmenevät eri harjoitusmuodoissa: korkean intensiteetin aerobisessa (Jee ym. 2024). (Thomas ym. 2023) ja myelooman (Matthews ym. Fyysinen harjoittelu (1) hillitsee syövän etenemistä vaikuttamalla suoraan kasvaimen mikroympäristöön ja sisäisiin tekijöihin (kasvunopeus, etäpesäkkeet, kasvaimen aineenvaihdunta, verenkierto ja immunogeenisyys), (2) säätelee kasvaimen kasvua vuorovaikutuksessa systeemisten tekijöiden kanssa, (3) lievittää. 2016). 2015). Vähintään kohtalaisella intensiteetillä 3–4 tuntia viikossa liikkuvilla henkilöillä on johdonmukaisesti todettu olevan noin 10–20 prosenttia pienempi syöpäriski kuin vähemmän liikkuvilla. 2022) sekä kestävyys(Hagar ym. Liikunta voi hillitä syövän etenemistä vaikuttamalla syöpäkasvaimeen ja sen mikroympäristöön. (WHO 2025.) Väestön liikunnan lisääminen voisi vähentää uusia syöpätapauksia Euroopassa jopa 9–19 prosenttia (Friedenreich & Neilson 2010). 2017; Moore ym
2021). Liikunta lisää verenkiertoa ja hapenkuljetusta kudoksiin, joten se voi vähentää kasvaimen hypoksiaa ja parantaa sädehoidon tehoa (Ashcraft ym. 2021.) Verenkierrossa kiertävien kasvainsolujen määrä näyttää ennustavan syövän uusiutumisriskiä. 2018). 2021). Liikunnan on myös osoitettu olevan suotuisa tekijä syövän aiheuttamien sydänlihaksen vaurioiden korjaamisessa (Padrão ym. Liikunnallisen ihmisen seerumin biomolekyylit voivat vähentää rinta-, eturauhasja paksusuolisyövän solujen kasvua (Baldelli ym. Liikuntaa harrastava ja fyysisesti hyvässä kunnossa oleva potilas myös sietää syöpähoidot paremmin kuin huonokuntoinen (Lempiäinen ym. Myokiinit toimivat viestinvälittäjinä lihasten ja muiden elinten välillä harjoituksen aikana (Severinsen & Pedersen 2020). Myokiineistä etenkin irisiinillä näyttää olevan vahva yhteys liikuntaan ja siten painonhallintaan ja useiden sairauksien ennaltaehkäisyyn (Rodríguez-Pérez ym. Masennus, ahdistus ja kognition häiriöt ovat tavallisia syöpähoitojen haittoja, joita voidaan ehkäistä (Zimmer ym. Tämä edistää toipumista, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vähentää myös syövän uusiutumisriskiä. Ainakin osittain edellä mainittuja vaikutuksia välittävät harjoituksen aikana verenkiertoon erittyvät bioaktiiviset molekyylit, solunulkoiset eli ekstrasellulaariset vesikkelit (EV), kuten lihasten erittämät myokiinit (Llorente ym. Psyykkiset oireet saattavat myös heikentää potilaan halua sitoutua pitkäkestoiLiikuntaharjoittelun tulisi olla keskeinen osa syöpäpotilaan elämää ja kuntoutusta.. Syöpäpotilaille on myös laadittu kansalliset ja kansainväliset liikuntasuositukset. 2024). 2021), jossa liikunnalla on keskeinen rooli. Tehostettu harjoittelu ennen syöpäleikkausta saattaa parantaa potilaan fyysistä kuntoa, jolloin hän sietää leikkauksen paremmin ja sairaalassaoloaika lyhenee (Singh ym. 2021). (Brown ym. Kasvaimen verisuoniverkoston normalisointia onkin ehdotettu mahdolliseksi syövän hoitostrategiaksi (Yang ym. Kiertävien solunulkoisten vesikkeleiden pitoisuudet kasvavat nopeasti fyysisen harjoittelun aikana (Frühbeis ym. 2021.) Syöpäsolujen erittämät sytokiinit ja muut tulehdusreaktiota välittävät aineet aiheuttavat lihaskatoa (Gallot ym. Fyysinen harjoittelu edistää uusien verisuonten muodostumista eli angioja arteriogeneesiä luustolihaksissa ja sydänlihaksessa (Esteves ym. Nykykäsityksen mukaan liikuntaharjoittelun ohjeistamisen tulisi olla keskeinen osa syöpäpotilaan jokapäiväistä elämää ja kuntoutusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 79 syöpään ja sen hoitoon liittyviä haittavaikutuksia, (4) parantaa syöpähoitojen tehokkuutta, ennustetta ja potilaan elämänlaatua sekä (5) alentaa syövän uusiutumisriskiä (Hojman ym. 2021). 2014), huono ravitsemustila ja fyysinen passiivisuus (Lempiäinen ym. 2019; Thomas ym. Ainakin osittain tätä vaikutusta välittävät myokiinit, jotka vaikuttavat kehon aineenvaihduntaan, angiogeneesiin ja tulehdusreaktioihin (Llorente ym. 2018; Kraschnewski & Schmitz 2017; Mijwel ym. 2018; Thomas ym. 2015; Huang ym. 2013). 2016) tai vähentää liikunnalla (Hojman ym. Sädehoidon teho perustuu riittäviin happipitoisuuksiin hoidettavissa kudoksissa ja hapenpuute (hypoksia) heikentää kasvaimen sädeherkkyyttä ja hoitotuloksia (Lempiäinen ym. 2018). 2016) sekä immuunivastetta heikentävien solujen väheneminen (Hagar ym. 2018; Mijwel ym. 2021). (Lempiäinen ym. 2021). Tulehdus sekä sukupuolihormonija insuliinipitoisuuksien epätasapaino liittyvät syöpäpotilaan huonompaan ennusteeseen (McTiernan 2008). Monet rintaja eturauhassyöpäpotilaat joutuvat kamppailemaan painonnousun kanssa, mikä aiheuttaa elimistössä lievää tulehdusta (Lempiäinen ym. 2021). Tuloksena on verisuonten normalisoituminen (Jones ym. Fyysinen aktiivisuus saattaa vähentää niiden määrää ja ehkäistä etäpesäkkeiden muodostumista. 2021.) Lääkehoitojen onnistuminen edellyttää kasvaimen riittävää verenkiertoa, jotta lääkkeet ja puolustussolut saadaan kuljetettua kasvaimeen (Lempiäinen ym. 2020). Liikunta vähentää syövän ja syöpähoitojen haittoja Liikunta parantaa syöpäpotilaan aerobista kestävyyttä ja lihaskuntoa sekä vähentää hoidon sivuvaikutuksia, väsymystä, ahdistusta ja masennusta hoitojen aikana ja niiden jälkeen. 2021; Dethlefsen ym. 2019). 2018; Lempiäinen ym. 2024). 2018; Lempiäinen ym. Osa myokiineistä (onkostatiini ja irisiini) hillitsee solujen jakautumista ja/tai käynnistää ohjelmoidun solukuoleman (apoptoosi) syöpäsoluissa, kun taas interleukiinit (IL-6, IL-10 ja IL-15) osallistuvat immuunikasvaimen mikroympäristön uudelleenmuodostukseen (Gannon ym. 2022). 2024). 2016). 2021). 2021; Thomas ym. 2024; Thomas ym. 2019; Mishra ym. 2022). 2012; Morishita ym. 2021). 2024; Welsh ym. Liikunta hillitsee tulehdusta harjoittelun aikana vapautuvien tulehdusta ehkäisevien sytokiinien avulla ja ehkäisee siten myös muita liitännäissairauksia, kuten sydänja verisuonitauteja (Lempiäinen ym. 2017; Orange ym. Liikunta hyväksi hoitojen aikana Aiemmin syöpähoitojen aikana potilaita kehotettiin lepäämään ja välttämään kovatehoista liikuntaa. 2021; Thomas ym. Tämä on herättänyt suurta kiinnostusta selvittää niiden rooli syövän kehittymisessä ja etenemisessä (Llorente ym. 2022). 2019; Jee ym. 2022; Whitham ym. 2014), jota voimistavat myös solunsalpaajahoito (Hojman ym. 2022; Wennerberg ym. (Hojman ym. Interventiotutkimukset viittaavat siihen, että liikunta vaikuttaa myönteisesti lihasmassaan ja lihasten toimintaan, jos lihaksia harjoitetaan syöpähoitojen aikana riittävästi (Hojman ym. 2020; Penttinen ym. Näiden muutosten myötä lääkehoidon teho on parantunut hiirikokeissa (Schadler ym. 2017; Llorente ym. 2010), NK-solujen mobilisaatio ja siirtyminen kudoksiin (Pedersen ym. Fyysinen harjoittelu vaikuttaa syöpäsolujen energia-aineenvaihdunnan uudelleenohjelmointiin ja solunulkoisilla vesikkeleillä on todennäköisesti merkittävä rooli tässä prosessissa (Llorente ym 2024). 2021). 2018; Koelwyn ym. 2015; Warnier ym. Tutkimuksissa on havaittu fyysisen harjoittelun vaikuttavan kasvaimen mikroympäristöön, mikä helpottaa immuunisolujen pääsyä kasvaimen sisään
4. On hyvä muistaa, että syöpädiagnoosi on aina shokki. 2019). 11. Säännöllinen liikunta auttaa ylläpitämään terveellistä kehonpainoa. Painonhallinta. Tulehdus voi edistää syöpäsolujen kasvua ja leviämistä. Psyykkinen hyvinvointi. Liikunta vaikuttaa hormonitasoihin, kuten testosteroniin, estrogeeniin, irisiiniin, leptiiniin ja insuliiniin, jotka voivat vaikuttaa syöpäriskiin. Kokemus on potilaalle ainutkertainen ja yllättävä herättäen pelkoa ja ahdistusta. Parantunut aineenvaihdunta auttaa kehoa käsittelemään ravintoaineita tehokkaammin, mikä voi vaikuttaa solujen kasvun säätelyyn. Liikunta on tehokas tapa ehkäistä hoitoihin liittyvää uupumusta sekä lievittää ja lyhentää sen kestoa myös hoitojen jälkeen. Yhteistä parhaille hoitokokemuksille on kohdata syöpäpotilas aidosti ja yksilönä, puhua kuin ihminen ihmiselle. D-vitamiini ja hyvä uni vahvistavat myös immuunipuolustusta.. Hormonaalinen säätely. Epigeneettiset tekijät. Aineenvaihdunnan parantuminen. Ylipaino ja lihavuus ovat muun muassa munasarja-, rintaja paksusuolisyövän riskitekijöitä. Lihasvoimaharjoittelu on puolestaan tärkeää syöpäpotilaan lihaskadon ehkäisemiseksi. 2017), joten liikunnalla on ratkaiseva rooli hoidon onnistumisen ja toipumisen kannalta. Tämä parantaa elämänlaatua ja voi myös vaikuttaa positiivisesti kehon kykyyn torjua sairauksia. 2021.) Syöpäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä yksilötasolla ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle. https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/liikunta-syopasairauksienehkaisyssa-ja-hoidossa.html Liikunta ja syöpien ehkäisy Liikunta voi tutkitusti ehkäistä syöpäsairauksia monin eri tavoin. Auringonvalo & ulkoliikunta. Yhteiskunnallisesti liikunnalla voikin olla myönteisiä taloudellisia vaikutuksia (Lempiäinen ym. Esimerkiksi korkea estrogeenitaso on yhdistetty rintasyöpään. Immuunijärjestelmän vahvistuminen. 2011). Tässä joitakin keskeisiä tekijöitä: 1. Syöpäpotilaan hoitotyössä tulee korostua potilaan ja läheisten kokonaisvaltainen kohtaaminen ja tukeminen. 5. 2018; Mustian ym. (Hojman ym. Liikunta vähentää tulehduksellisia biomarkkereita kehossa, kuten sytokiinejä, mikä voi pienentää syöpäriskiä. Liikunnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa Lähes puolet syövistä voitaisiin ehkäistä, jos tutkimustietoa osattaisiin hyödyntää paremmin (Parkin ym. Säännöllinen liikunta parantaa immuunijärjestelmän toimintaa, mikä auttaa elimistöä tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja tehokkaammin. Siksi on tärkeää edistää maailmanlaajuisesti tietoisuutta liikunnan ja muiden terveellisten elintapojen hyödyllisistä vaikutuksista syövän ehkäisyyn ja syöpäpotilaiden hyvinvointiin. 9. On tärkeää, että yleisiin liikuntasuosituksiin pohjautuva harjoitusohjelma räätälöidään ja seuranta toteutetaan jokaiselle syöpäpotilaalle yksilöllisesti. Lisäksi liikunta edistää myrkkyjen poistumista kehosta, mikä voi alentaa syöpäriskiä. Näin voimme paremmin tukea ja edistää syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänlaatua. Nykyisen tutkimustiedon mukaan kohtalaisen tai korkean intensiteetin kestävyysharjoittelu tehoaa paremmin kuin kevyt harjoittelu, jos tavoitteena on kohdistaa liikunnan vaikutus kasvaimen sisäisiin tekijöihin. Liikunta stimuloi solujen korjausprosesseja ja parantaa kudosten regeneroitumista, mikä voi alentaa syöpäriskiä. 2018.) Tulevaisuudessa liikunta korostuu syövän ehkäisyssä, hoitotulosten parantumisessa ja syöpäpotilaiden kuntoutumisessa. Uupumus on yleinen syöpähoitojen aiheuttama ja merkittävästi elämänlaatua heikentävä haitta, joka saattaa jatkua pitkään hoitojen päättymisen jälkeenkin. Moniin sairauksiin yhdistetty krooninen tulehdus vähenee. Endorfiinien vapautuminen kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä. Liikunta tehostaa näiden tekijöiden toimintaa ja säätelyä elimistössä, mikä vähentää syöpäriskiä. (Niemi 2020.) . Antioksidanttiset vaikutukset. 7. 2018). 2. (Hojman ym. Auringonvalo vähentää melatoniinin tuotantoa, mikä voi tehostuneen univalverytmin säätelyn kautta parantaa unenlaatua ja edistää terveyttä. Koska syövästä selviytyneitä ja syövän kanssa eläviä on jatkuvasti yhä enemmän, tulee yhteiskuntamme pystyä tarjoamaan myös syöpähoitojen jälkeen entistä kattavammin terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Tulehdusreaktioiden väheneminen. Jatkossa yksityiskohtaisempi tieto molekyylimekanismeista mahdollistaa yhä paremmin optimaalisen annoksen, intensiteetin ja harjoitustavan määrittämisen ja seurannan jokaiselle syöpäpotilaalle yksilöllisesti. Lähteet ovat luettavissa artikkelin verkkoversion yhteydessä. Proto-onkogeenien eli esisyöpägeenien, kuten RAS-geeniperheen aktiivisuus vähenee, mikä estää syöpäsolujen kiihtynyttä solunjakautumista. Iho alkaa tuottaa D-vitamiinia saadessaan auringonvalon UVB-säteilyä. Fyysisen harjoittelun tulisi olla osa syövän hoitoa klinikoiden lisäksi potilaan arjessa, sillä se on tutkitusti turvallista kaikissa syövän hoidon ja seurannan vaiheissa sekä oleellinen osa syöpäpotilaan toipumista ja arkielämää (Hojman ym. 2020) on vähäisempi ja sairauslomien pituus lyhyempi syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen kuin vähemmän liikkuvien potilaiden (Mijwel ym. Elintapojen parantuminen. 8. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 siin hoitoihin (Lin ym. 10. Solujen kasvun säätely, DNA-vaurioiden korjaaminen & apoptoosi. 3. 2021), sillä hyväkuntoisten ja fyysisesti aktiivisten potilaiden sairaalahoidon tarve (Mijwel ym. Liikunta lisää kehon antioksidanttien, kuten glutationin, tuotantoa, mikä suojaa soluja hapettumisstressiltä ja DNA-vaurioilta. 6. Liikunta on usein osa terveellistä elämäntapaa, johon kuuluu myös terveellinen ruokavalio ja tupakoimattomuus, jotka molemmat vähentävät syöpäriskiä. 2017: Thomas ym
L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 81 PAULIINA HEISKA, LitM liikunnan ja terveystiedon tuntiopettaja Nivalan kaupunki pauliina.heiska@nivala.fi MARIKA UDELIUS, LitM tutkimusavustaja Jyväskylän yliopisto marika.t.udelius@jyu.fi Positiivisesta pedagogiikasta uutta imua liikunnanopetukseen Liikunnanopetuksessa hyödynnetyt positiivisen pedagogiikan menetelmät ja erityisesti turvalliseen ilmapiiriin panostaminen voivat lisätä nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esimerkiksi uusimman kouluterveyskyselyn (2023) mukaan yhä useampi nuori kokee oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. H uoli nuorista nousee julkisiin keskusteluihin yhä useammin. Esille nousi kuusi tutkittavien eniten käyttämää positiivisen pedagogiikan menetelmää (kuvio 2). (Avola & Pentikäinen 2022, 24, 26.) Positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen. Mallin on kehittänyt positiivisen psykologian tunnettu oppi-isä Martin Seligman. Se on keino konkretisoida oppilaalle hänen onnistumisensa ja omien vahvuuksiensa käyttöä. Positiivinen pedagogiikka keskittyy oppilaiden hyvinvointia ja oppimista vahvistaviin toimenpiteisiin. PERMA+H-hyvinvointiteoria eli mistä asioista hyvinvointi koostuu Kuvio 2. Hyvän huomaamista, kehumista ja onnistumisia helpottaa se, että tavoite on tarpeeksi matalalla, jolloin oppilasta pääsee helpommin kehumaan toivotusta toiminnasta ja oppilas saa onnistumisen kokemuksia. Hyvinvointi on rakenteeltaan monimuotoista ja yksi sitä kuvaava malli on viidestä elementistä koostuva PERMA-hyvinvointiteoria (kuvio 1). Jatkuva ryhmäytys ja. Lisäämällä PERMA-teorian elementtejä koulupäivään, pystymme tutkitusti lisäämään niin oppilaiden kuin henkilökunnankin hyvinvointia. positive pedagogy, myös positive education). Yhdessä tekemisen ja ryhmäyttämisen tutkimukseen osallistuneet kokivat tärkeäksi, sillä se edistää oppimista muun muassa turvallisen ilmapiirin kautta. Hyvän huomaamiseen liittyy vahvasti myös vahvuuksien tunnistaminen ja niiden ääneen sanoittaminen. Tämä pedagogiikan muoto juontaa juurensa positiivisesta psykologiasta, joka tutkii ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Hyvän huomaamisen vastaavat kertoivat olevan luonteva tapa päästä parempaan yhteyteen oppilaiden kanssa. (Seligman 2011, 13, 16–20) Seligmanin teoriaa on täydennetty myöhemmin kuudennella terveyteen liittyvällä elementillä: ”H”, terveys (Norrish ym. 2013, 155). MYÖNTEISET TUNTEET (P = Positive emotions) SITOUTUMINEN / LÄSNÄOLO / UPPOUTUMINEN (E = Engagement) IHMISSUHTEET (R = Relationships) TARKOITUS / MERKITYKSELLISYYS (M = Meaning) SAAVUTTAMINEN / TAVOITTEET (A = Accomplishment) TERVEYS (H = Health) Hyvän huomaaminen • Pieneenkin positiiviseen asiaan / muutokseen tarttuminen nopeasti • Hyvän huomaamisen opettaminen Vahvuustaidot • Vahvuuksien tunnistaminen • Ääneen sanoittaminen • Vahvuusdokumentointi • Työskentelytavoitteet vahvuuksien suunnassa Yhdessä tekeminen ja ryhmäyttäminen • Ryhmän toiminnan tukeminen ja jatkuva ryhmäytys • • Parija ryhmätehtävät • Opettaja päättää parit Läsnäoloja keskittymistaidot • Tunnin aloitus tietoisuustai keskittymisharjoituksella Tunnin lopetus rentoutustai hengitysharjoituksella Kasvun asenne, resilienssi ja ratkaisukeskeisyys • Resilienssin tukeminen • Harjoitteluvaiheen korostaminen • Yrittämisen tärkeys Oppilaan kohtaaminen • Katsekontakti ja hymyily • Kuulumisten kysely • Yhteinen alkuja loppupiiri Kuvio 1. Kohtaamisesta nousi suureen arvoon läsnäolo, myönteisyys ja yksilöllisyys kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa koulupäivän aikana. Yhden mahdollisuuden muuttaa tilannetta tarjoaa positiivinen pedagogiikka (engl. Käytännön esimerkkejä positiivisen pedagogiikan menetelmistä Positiivisen pedagogiikan menetelmät käytännössä Haastattelimme tutkimukseemme seitsemää opettajaa tai valmentajaa, joilla oli kokemusta positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä liikunnan parissa. He katsoivat sen lisäävän myös hyvää käyttäytymistä
Kokeilemisen arvoinen asia Nuoret viettävät suuren osan arkipäivistään koulussa, joten mahdollisuudet edistää heidän hyvinvointiaan ovat suuret. 3. Erityisesti vahvuuksien tunnistaminen ja niiden kautta saadut myönteiset kokemukset itsestä nousivat tärkeäksi tekijäksi. An applied framework for Positive Education. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Positiivinen kohtaaminen ja palautteen anto sekä pätevyyden, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset kohottivat myös oppilaan motivaatiota. Tilastoraportti. Tutkittavat kertoivat, että läsnäoloja keskittymistaitoja harjoittamalla oppilaat pystyvät paremmin rauhoittumaan ja keskittymään tunneilla. New York: Simon & Schuster. Tarkastelimme myös positiivisen pedagogiikan käytön yhteyttä nuoriin usein kohdistuvaan kolmeen haasteeseen: koulupahoinvointiin ja mielenterveyshäiriöihin, koulumenestyksen ja oppimistuloksien heikkenemiseen sekä fyysisen aktiivisuuden laskuun ja liikkumattomuuteen. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202404303209. Lisäksi tarpeen ovat oppimaan oppimisen taidot, joita voidaan opettaa läsnäolo-, keskittymisja vahvuustaitojen kautta. Oppilaiden tunneja vuorovaikutustaitojen parantuessa toisten myötätuntoinen kohtaaminen, arvostaminen sekä kunnioittaminen lisääntyivät. Kasvatustilanteissa ei voida koskaan unohtaa aikuisen roolin merkitystä ja esimerkin vaikutusta. Työtä ohjasi yliopistonlehtori Reijo Bottas. & Robinson, J. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. Flourish: A visionary new understanding of happiness and wellbeing. Tärkein niistä oli turvallisen ilmapiirin muodostuminen. & Kivimäki, H. Jyväskylän yliopisto. Nykytutkimuksen mukaan tiedetäänkin, että tietoisuustaidot ovat oppimisen keskiössä. Kannustammekin nykyisiä ja tulevia liikunnanopettajia kokeilemaan mitä tapahtuu, jos opetukseen lisää positiivisen pedagogiikan elementtejä. 2011. He kertoivat turvallisuuden tunteen olevan avainasemassa oppimisen mahdollistumisen kannalta. https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe20230913124224. Parhaimmillaan positiivinen pedagogiikka läpäisee koko opetuksen ja koulun toimintakulttuurin.. Vaikutukset voivat yllättää! . Norrish, J., Williams, P., O’Connor, M. 2024. Lisäksi oman ja toisten erilaisuuden ymmärtäminen parantui. 2013. 82 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ryhmän valta-asetelmien ”möyhiminen” on tärkeää, jotta ryhmälle vahingollista sisäistä hierarkiaa ei pääse syntymään. Parhaimmillaan positiivinen pedagogiikka läpäisee koko opetuksen ja koulun toimintakulttuurin. Positiivisen pedagogiikan käyttö vaikutti suotuisasti myös oppilaiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja -tilanteisiin eli toisten kohtaamiseen ja yhteistyöhön. Vastauksista nousi erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden kokemus. BEEhappy Publishing. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023: Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Heiska, P. & Pentikäinen, V. Heiska, P. Opetustilanne muuttuu positiivisen pedagogiikan ansiosta Positiivisen pedagogiikan sisäistäminen ja sitä tukevan opettajaidentiteetin omaksuminen nostettiin elinehdoksi sille, että opettaja voi toteuttaa positiivisen pedagogiikan mukaista opetusta. Lisäksi liikunnan vaikutus ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on suuri ja positiivisella pedagogiikalla voidaan tukea hyvinvointia ja oppimista jopa yhteiskunnallisesti merkittävällä tavalla. Tämä näyttäytyi ryhmätyötaitojen parantumisena ja sitä kautta yhteistyön lisääntymisenä. 2023. Esimerkiksi puhuttaessa oppilaan uskomuksista itseään kohtaan vastaajat näkivät opettajalla olevan niihin suuri vaikutus. Kasvun asenteesta, resilienssistä ja ratkaisukeskeisyydestä puhuttaessa on hyvä nostaa keskusteluun oppilaan omat uskomukset itseään kohtaan sekä niiden vaikutus esimerkiksi uskallukseen yrittää ja epäonnistua. 2024. Kukoistava kasvatus. Artikkeli perustuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta keväällä 2024 valmistuneiden kirjoittajien liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmaan. painos. Turvallinen ilmapiiri vaikuttaa muun muassa oppilaan uskallukseen, osallistumiseen, viihtymiseen sekä yleisesti positiivisempaan ilmapiiriin. DOI: 10.5502/ijw.v3i2.2. ”Kun liikuntaa opetetaan positiivisen pedagogiikan menetelmin, niin sähän saat moninkertaiset hyödyt sieltä” – Näkemyksiä ja kokemuksia kouluja valmennusmaailmasta. Vaikutus oppilaaseen näyttäytyi oppilaan itsetunnon, itseluottamuksen ja itsearvostuksen parantumisena sekä kasvun asenteen ja resilienssin lisääntymisenä. Oppilaan hyvinvointi on yksi perusopetuksen opetussuunnitelman tärkeimmistä tavoitteista. Seligman, M. Näihin liittyvä päälöydös oli yksiselitteisesti se, että tutkittavien näkemysten mukaan positiivista pedagogiikkaa hyödyntämällä voitaisiin vaikuttaa myönteisesti näihin kaikkiin kolmeen. LÄHTEET Avola, P. Toimiva ryhmä ja hyvä ryhmähenki olivat tästä konkreettisia esimerkkejä. Pro gradu -tutkielma. Turvattomuus näyttäytyi turvallisuuden vastakohtana oppilaan liikuntatunneilla kokemien vaikeuksien selittäjänä. Opettaja voi siirtää huomaamattaan oppilaaseen kohdistuvat uskomukset ja asenteet oppilaalle itselleen. Opettajan rooli ryhmän toiminnan tukemisessa on merkittävä. Positiivisen pedagogiikan menetelmien käytöllä liikunnanopetuksessa nähtiin olevan neljä selvää vaikutusta opetustilanteeseen. 2022. Oppilas ei voi oppia, jos näitä taitoja ei ole. & Udelius, M. & Udelius, M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ryhmän sisäinen luottamus, toisten tunteminen ja myönteiset ihmissuhteet olivat vastaajien mukaan turvallisen ilmapiirin muodostumisen avaintekijöitä. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202404303209. ”Kun liikuntaa opetetaan positiivisen pedagogiikan menetelmin, niin sähän saat moninkertaiset hyödyt sieltä” – Näkemyksiä ja kokemuksia kouluja valmennusmaailmasta. International Journal of Wellbeing 3 (2), 147–161. Omien asenteiden ymmärryksen sekä asennemuutoksen myötä on helpompi keskittyä myönteisiin asioihin negatiivisten sijaan. Toisena vaikutuksena ilmeni yhteys oppilaiden oppimiseen ja keskittymiseen. Helenius, J. Tutkimukseen osallistuneet havaitsivat tietoisen läsnäolon, vahvuuksien tunnistamisen ja yhdessä tekemisen edistävän oppimista
Turussa tehdään töitä, että tulevaisuudessa olisi vähemmän lapsia, jotka haluaisivat harrastaa, mutta eivät jostain syystä vielä harrasta. Kaupungissa tehdyn harrastuskyselyn perusteella asuinalueiden välillä on eroja. T urussa toteutetun harrastuskyselyn yhtenä tavoitteena oli selvittää turkulaisten lasten ja nuorten harrastamista alueittain (kuva 1), jotta alueellisia tehostettuja tukitoimenpiteitä voidaan kohdentaa vaikuttavammin niille alueille, joissa tarve on suurin. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä liikuntaharrastusten avulla. Itäisellä alueella asuvilla lapsista ja nuorista jopa 35,1 prosentilla ei ole ohjattua harrastusta. Boostii on lapsille ja nuorille suuntaama taloudellinen tuki, jolla kaupunki yrittää kannustaa liikkumaan säännöllisesti. 2025). (ME-säätiö 2025.) Alueelliset erot näkyvät harrastamisessa LIITU-tutkimuksen mukaan asuinpaikka vaikuttaa muun muassa urheiluseuratoimintaan osallistumiseen, ruutuaikaan, aktiivisesti kuljettuun Boostii-edun markkinointikuva Turun kaupungin verkkosivuilla. Kun harrastuskysely toteutetaan jatkossa vuosittain, pystytään harrastamattomuuden esteisiin ja niiden poistamiseen kiinnittämään enemmän huomiota. Keskeistä on edistää yhdenvertaisuutta eri ikäryhmien, sukupuolten, asuinalueiden ja liikuntalajien harrastusmahdollisuuksissa. koulumatkaan ja koettuun fyysiseen toimintakykyyn (Asunta ym. Myös perheiden sosioekonominen asema näkyy liikuntakäyttäytymisessä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 83 ROOSA LATVANIEMI bioanalyytikko, liikunnanohjaajaopiskelija Lasten ja nuorten liikunnan osaamiskeskus Paavo Nurmi -keskus, Turku roosa.latvaniemi@utu.fi Eriarvoisuus näkyy lasten ja nuorten harrastamisessa Turussa Kaikilla lasten ja nuorten mahdollisuudet liikkua ja harrastaa eivät toteudu Turussa. Urheiluseurassa harrastamisen on todettu lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrittelee sosioekonomisen aseman kokonaisuutena, jonka muodos. Alueelliset erot näkyvät myös Turussa lasten ja nuorten harrastustilastoissa. Ohjattu ja mielekäs harrastustoiminta ehkäisee esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ja lisää heidän sosiaalista hyvinvointiaan. Eteläisellä alueella vastaava luku on 23,2 prosenttia (Taulukko 1). Heikossa taloudellisessa asemassa olevat lapset ja nuoret saavuttavat kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä harvemmin liikuntasuositukset kuin hyvässä taloudellisessa asemassa olevat (Hirvensalo & Koski 2025). Harrastustoiminnassa lapsi tai nuori voi kokea ilon ja onnistumisen kokemuksia sekä tulevansa nähdyksi sellaisena kuin on/itsenään
2025). Riskitekijöistä varsinkin vanhemman tai vanhempien pitkittyneen työttömyyden tai työkyvyttömyyden, matalan koulutustason, pienituloisuuden ja yksinhuoltajuuden on todettu kasautuessa ennustavan huono-osaisuutta. Vuoden 2025 harrastuskyselyssä nousi esiin, että itäisellä alueella 19,1 prosenttia vastaajista haluaisi aloittaa uuden ohjatun harrastuksen. Turun harrastuskyselyn tulokset on analysoitu kaupungin uuden aluejakomallin (pohjoinen, itä, etelä ja länsi) mukaisesti ensimmäistä kertaa. Myös tarjonnan puute ja harrastuspaikkojen liian kaukainen sijainti vaikuttavat alueelliseen harrastamattomuuteen (Harrastuskysely 2021). Kyselyyn toiseen aaltoon syksyn 2025 aikana ovat vastanneet Turun peruskoulujen 1.–4.ja 7-luokkalaiset. Lisäksi 43 prosenttia ulkomaalaistaustaisista piti liikuntaa tarpeettomana, kun suomalaistaustaisista näin ajatteli 20 prosenttia. Liikunnan arvostuksen puute ja harrastusmahdollisuuksien sijainti vaikuttavat Vuoden 2025 Harrastuskyselyn mukaan yleisimmät harrastamisen esteet olivat kaikilla alueilla ”ei huvita harrastaa” tai ”harrastaminen ei kiinnosta”. (Huhtiniemi ym. Uusi aluejako on pohjoinen, itä, etelä ja länsi. Vastausprosentti oli 71 (n = 5210). Vastaava osuus suomalaistaustaisista oli 27 prosenttia. Huono-osaisuuden kasautuessa perheessä on useita sosioekonomisia ongelmia, jotka voivat vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua harrastukseen. Ruotsinkielisissä kouluissa peräti 23 prosenttia vastasi näin kysymykseen "miksi et harrasta?". Ulkomaalaistaustaisista lähes puolet (47 %) kertoivat, että liikunnan arvostus heidän kaveripiirissään on vähäistä. Alueelliset erot eivät selity pelkästään perheiden sosioekonomisella asemalla. 2025). Joka viikko ohjatusti harrastavien tai harrastuksen syksyllä 2025 aloittaneiden lasten ja nuorten yhteisosuus alueittain Turussa (%) Harrastus Ei harrastusta Turku (n = 5210) 72,8 27,2 75,0 25,0 Länsi (n = 1563) Pohjoinen (n = 1297) 73,2 26,8 Etelä (n = 957) 76,8 33,2 Itä (n = 810) 64,9 35,1 Ruotsinkieliset (n = 337) 86,4 13,6. 8 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 tavat aineelliset voimavarat, kuten tulot, varallisuus ja asumistaso, ja niiden hankkimiseen tarvittavat edellytykset, joita ovat esimerkiksi koulutus, ammatti ja asema työelämässä (THL 2019). Ulkomaalaistaustaiset kokivat myös suomalaistaustaisia useammin, ettei liikunnasta ole heille hyötyä (Huovinen ym. Kyselyn tulokset on analysoitu uuden aluejakomallin mukaisesti ensimmäistä kertaa, minkä vuoksi suoraa vertailua aikaisempiin tuloksiin ei voida tehdä. Turun vuoden 2025 Harrastuskysely Vuoden 2025 Harrastuskyselyn ensimmäiseen aaltoon vastasivat Turun kaikki 5-., 6.-, 8.-, ja 9.-luokkalaiset. LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan myös urheiluseuratoimintaan aktiivisesti osallistuminen oli yleisempää kaupungin keskustassa ja sen ulkopuolella kuin maaseudulla asuvilla. Koko Turussa tämä osuus oli 14,1 prosenttia. Tämä ilmenee myös 2024 vuoden Move!-mittausten tuloksista, joiden mukaan fyysinen toimintakyky on maaseudulla asuvilla lapsilla ja nuorilla selvästi heikompi kuin kaupungeissa. Turun kaupungilla on siirrytty lasten ja nuorten palveluissa uuteen aluejakomalliin suuraluetarkastelun sijasta. LIITU-tutkimuksen mukaan suurimmat erot suomalaisja ulkomaalaistaustaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kokemista liikunnan esteistä liittyivät liikunnan arvostuksen puutteeseen. Turun harrastuskyselyn tulokset on analysoitu kaupungin uuden aluejakomallin (pohjoinen, itä, etelä ja länsi) mukaisesti ensimmäistä kertaa. Kuva 1
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 8 5 Vuoden 2021 harrastuskyselyssä harrastamisen merkittävimpinä esteinä ilmenivät kustannukset, tarjonnan puute kodin lähellä, harrastuspaikkojen liian kaukainen sijainti, harrastuskaverin puute sekä ajan puute (Turun Harrastuskysely 2021). Boostii tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden harrastaa liikuntaa seurassa tukemalla kotitalouksia harrastuskuluissa. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujenjohtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/yhdenvertaiset-palvelut/ yhdenvertaisuuden-kasitteet Turun kaupunki 2025. Autokyydillä harrastukseen kulkee koko Turussa 40 prosenttia vastanneista ja eteläisellä alueella 48,4 prosenttia. Kysyttäessä mieluisinta harrastamisen muotoa, yleisin vastaus koko Turun alueella oli ryhmässä tai joukkueessa. & Tammelin, T. 2025. Sociodemographic determinants of youth sports club participation across two generations: the Young Finns Study. https://data.mesaatio.fi/ Opetushallitus 2024. Liikuntakäyttäytyminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Työtä vähän liikkuvien lasten liikuttamiseksi ja liikuntamyönteisten asenteiden edistämiseksi on tärkeää jatkaa, mikä vaatii lasten ja nuorten arvomaailman syvempää ymmärrystä. & Koski, P. Tavoitteena on tukea alueellisia toimenpiteitä lasten ja nuorten harrastuksiin ohjautumisen edistämisessä sekä paikallisten harrastustarpeiden täydentämisessä. Hirvensalo, M. Move! Tulokset syksy 2024. LÄHTEET Asunta, P., Hakamäki, M., Huhtiniemi, M., Huovinen, T. Yhdenvertaisuuden käsitteet. https://www.turku.fi/liikunta/boostii-etu Turun kaupunki 2024. Doi: 10.1007/ s10389-025-02500-6. Kertyneet kokemukset ja kerätty aineisto osoittavat, että kohdennetuilla tukipalveluilla voidaan todennäköisesti kaventaa alueellisia eroja. Viitattu 29.9.2025. Yksin se ei riitä takaamaan yhdenvertaista osallistumista. Koulujen liikuntakerhot ovat edelleen suosittuja seuratoiminnan rinnalla. Valtion Liikuntaneuvoston Julkaisuja 2025:1, 47-52. Seuratoiminnan rooli säilyy siten tärkeänä harrastamisen mahdollistajana kaikilla alueilla. Osana Boostii-edun käyttöönottoa on käynnistetty tiedolla johtamiseen perustuva prosessi. 2025. Edun tavoitteena on kannustaa liikkumiseen, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta eri ikäryhmien, sukupuolien, asuinalueiden ja eri liikuntalajien harrastusmahdollisuuksien näkökulmasta. Viitattu 29.9.2025. Näin on pyritty vastaamaan tarpeisiin erityisesti niillä alueilla, joilla lasten ja nuorten toivomia harrastusmahdollisuuksia on ollut rajallisesti. 2025). Harrastusmahdollisuuksia näyttäisikin olevan tarve tuoda lähemmäs koteja ja kouluja, jotta harrastaminen olisi saavutettavampaa kaikille lapsille ja nuorille. Syyskuun 2025 loppuun mennessä Boostii-edun käyttäjiä oli jo lähes 10 000 eli yli 40 prosenttia kaikista kohderyhmään kuuluvista 7–19-vuotiaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Liikunnan esteiden poistaminen on tärkeää, mutta etenkin liikunnan arvostuksen vahvistamiseen liittyvien tekijöiden tarkastelu ja taustamuuttujien yhteisvaikutus vaativat lisätutkimusta. Eteläisellä alueella se nousi vastauksissa jopa tärkeimmäksi esteeksi. Turku. Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Hämylä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Ajan puute oli myös vuoden 2025 harrastuskyselyssä toiseksi yleisin harrastamattomuuden syy. Voiko vapaa-aika ratkaista lasten ja nuorten eriarvoistumisen haasteita. Eri vaihtoehtojen ansiosta liikunta voi olla paremmin kaikkien lasten ulottuvilla sosioekonomisesta taustasta riippumatta (Lounassalo ym. Muilla alueilla kerhoihin tulee erityisesti lapsia, jotka harrastavat myös liikuntaja urheiluseuroissa. 2025. Me säätiön data-artikkelit 2025. Näitä keinoja ovat ovat esimerkiksi etsivän harrastustoiminnan tehostettu harrastuksiin ohjaus, harrastamattomille suunnatut uudet ryhmät ja Boostii-edun sähköisen järjestelmän käyttöopastus. Yleisin autokyydin syy oli kaikilla alueilla liian pitkä matka kävellen tai pyöräillen tehtäväksi. Yhdessä liikkuminen kiinnostaa Harrastuskyselyn perusteella suosituimmat liikuntaharrastukset, joita lapset tai nuoret haluaisivat harrastaa tai kokeilla olivat jalkapallo ja futsal, kuntosali ja kamppailulajit. Myös harrastusmahdollisuuksien kaukainen sijainti nousi esille harrastamisen esteenä vuoden 2025 harrastuskyselyssä. . Viitattu 29.9.2025. Kerhotoiminta voi siten jopa lisätä harrastamisen polarisaatiota. Vastaukset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2021 kyselyn kanssa, koska tähän artikkeliin on poimittu vain vanhimpien ikäluokkien vastaukset. Teoksessa S. Teoksessa S. Kokko & R. Syksyn 2025 Turun koulujen liikuntakerhojen ilmoittautumistiedot osoittavat, että kerhot tavoittavat harrastamattomia lapsia pääosin alueilla, joilla vieraskielisten osuus on suuri. Valtion Liikuntaneuvoston Julkaisuja 2025:1, 127–153. Verkkosivu. Prosessin myötä on esimerkiksi tarjottu taloudellista tukea urheiluseuroille lähes 20 uuden Boostii-harrasteryhmän perustamiseksi. Kokko & R. Lounassalo, I., Kukko, T., Suominen, T., Palomäki, S., Kaseva, K., Rovio, S., Pahkala, K., Hirvensalo, M., Yang, X., Lehtimäki, T., Raitakari, O., Tammelin, T., & Salin, K. Liikunnasta ja liikkumisesta tulisi saada merkityksellistä, houkuttelevaa ja saavutettavaa, jotta siitä tulisi iloinen osa jokaisen arkea. Journal of Public Health. Boostii-etu ja alueelliset toimet tuovat ratkaisuja Vuonna 2025 käyttöön otettu Boostii-etu on turkulaisille kohdistettu taloudellinen tuki, jolla kaupunki haluaa saada lapset ja nuoret liikkumaan säännöllisesti ja ohjatusti liikuntaja urheiluseuroissa. (Turun kaupunki 2024) Lapsi tai nuori voi käyttää Boostii-edun turkulaisessa seurassa tai yhdistyksessä järjestettävän ohjatun liikuntaharrastuksen maksuihin. Boostii-etu. Verkkosivu. Summa on ikäryhmästä riippuen 160–260 euroa (Turun kaupunki 2025). Harrastuskyselyn tulokset ovat saman suuntaisia kuin viimeisimmässä LIITU-tutkimuksessa (Hirvensalo & Koski 2025), jossa ajan puute oli koko vastaajajoukon yleisimmin raportoima este. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2024–2025.. Lasten ja nuorten liikunnan esteet. Verkkosivu
Lukuvuodelle 2024–25 tukea sai kahdeksan hanketta, joissa oli mukana 17 korkeakoulua. Tarkastelemme myös hankkeiden toimintasuunnitelmia hankeseurannan aineiston pohjalta. Resurssien ja informaatio-ohjauksen suuntaaminen koulutuksen järjestäjille on yksi keino edistää liikkumista tukevia ja paikallaanoloa vähentäviä rakenteita kouluja oppilaitosympäristöissä. Yhteensä 11 korkeakoulua hyödynsi arviointia molempina ajankohtina. Aineisto kuvaa liikunnallisen toimintakulttuurin tilannetta ennen hankkeiden käynnistymistä sekä antaa suuntaa hanketoiminnan vaikutuksista. Keväällä 2024 korkeakoulujen Liikkuva opiskelu -hankkeita rahoitettiin ensimmäistä kertaa omalla avustuskokonaiKATARIINA KÄMPPI, LitM tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes, katariina.kamppi@jamk.fi KATJA RAJALA, LitT tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes, katja.rajala@jamk.fi Syksyllä 2024 käynnistyneet Liikkuva opiskelu -hankkeet tukevat liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamista. Vuoden 2024 KOTT-tutkimuksen tulosten mukaan noin kolmannes (34 %) opiskelijoista istuu arkisin vähintään kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Korkeakoulujen itsearvioinnit osoittavat, että kehittämistä riittää – suunta on kuitenkin myönteinen. Keväällä 2025 arvioinnin teki 14 ja vuotta myöhemmin 12 korkeakoulua. Hankkeita ei ohjattu Liikkuva opiskelu -toimintaan, jossa pääpainopisteenä on liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen. suutena osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa (Valtioneuvosto, 2023). Avustuksen saaneet korkeakoulut hyödynsivät toimenpiteiden suuntaamisessa Nykytilan arviointi korkeakouluille -työkalua, jonka 27 väittämää sisältyvät Liikkuva korkeakoulu -tuloskorttiin. 8 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 MARIANNE TURUNEN, TtM tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes marianne.turunen@jamk.fi Liikkuva opiskelu hankkeet vauhdittavat toimintakulttuurin kehitystä korkeakouluissa K orkeakouluopiskelijoille kertyy runsaasti paikallaanoloa sekä opinnoissa että vapaa-ajalla. Olennainen uudistus rahoituksessa oli, että korkeakouluja ohjeistettiin rakentamaan avustuksen turvin ensisijaisesti liikunnallista toimintakulttuuria (Opetusja kulttuuriministeriö, 2025). Rahoitusta jaettiin 728 000 euroa. Puolet viettää vapaa-aikaansa ruudun ääressä yli kolme tuntia vuorokaudessa (Pohjola, Sarttila & Lahti, 2024). Kuva: Jouko Kokkonen. Vaikka korkeakoulut ja niitä tukevat järjestöt ovat voineet hakea kehittämisavustuksia yli kymmenen vuoden ajan, painottui rahoitus etenkin ennen vuotta 2018 pitkälti korkeakoululiikunnan palveluiden kehittämiseen
Strategiaindeksiin on sisällytetty toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja periaatteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes raportoi tämän Liikkuva opiskelu -toimintaan liittyvän kokonaisuuden tulokset ja toimittaa korkeakouluille yhteenvedot niiden omista tuloksista. Tuki-indeksi on muodostettu liikkumista edistävien olosuhteiden ja aktiivisuutta tukevan yhteistyön väittämistä. Aineistoina käytetään avustushakemuksia ja hankkeiden loppuselvitysraportteja, joista kartoitetaan monimenetelmällisin keinoin hankkeiden sisältöjä ja toteutunutta toimintaa. Tämä ei vielä ensimmäisellä hankekaudella toteutunut, vaan painopiste oli toimintojen käynnistämisessä kaikille. Arvioinnin vastaukset muutetaan 10-luokkaisesta 5-luokkaiseksi, jotta tuloksia voidaan tarkastella rinnakkain varhaiskasvatuksen, koulun ja toisen asteen oppilaitosten liikunnallisen toimintakulttuuria kuvaavien nykytilan arvioinnin tulosten kanssa. Tavoitteeseen pyrittiin erilaisin toimenpitein, joista monet kohdentuivat opetuksen ulkopuoliseen aikaan. Opiskelijat toimivat vertaisliikuttajina lähes joka toisessa korkeakoulussa, ja joka kolmas korkeakoulu otti opiskelijat mukaan toiminnan suunnitteluun. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 87 Korkeakoulujen liikkumista tukevat rakenteet ennen hankkeita Nykytilan arviointien tulosten perusteella korkeakoulujen liikunnallisessa toimintakulttuurissa oli ennen hankkeiden alkamista kokonaisuudessaan paljon kehitettävää (kuvio 1). Hankerahoitus tukee muutosta kohti liikkuvampaa arkea Hakemuksista käy ilmi, että suurin osa keväällä 2024 myönnetyistä Liikkuva opiskelu -avustuksista (65 %) kohdistui palkkakustannuksiin (Turunen ym., 2025). mään. Yhteistyötä liikuntapalvelujen tarjoajien ja opiskelijajärjestöjen kanssa teki hiukan yli puolet korkeakouluista, mutta moniammatillinen yhteistyö YTHS:n kanssa oli harvinaista. Tuloksia tiivistävistä indekseistä aktiivisuutta edistävä toiminta (43 %) sekä tuki (44 %) olivat kohtalaisella tasolla, ja strategia (30 %) jäi selvästi heikommaksi. Tuloksia käytetään valtakunnallisen seurantatiedon kartuttamiseen, valtionavustusprosessien kehittämiseen ja hanketoimijoiden tukemiseen. Myös toiminnan tavoitteiden kirjaaminen strategisesti ohjaaviin asiakirjoihin oli harvinaista. (Liikkuva opiskelu, 2025). Tuloskortissa on 9 pysyvää teemaa, joihin liittyvien väittämien toteutumista arvioidaan asteikolla 1–10 (1 = toteutuu huonosti, 10 = toteutuu erinomaisesti). Osassa hankkeista muodostettiin toimintasuunnitelmien perusteella myös moniammatillisia Liikkuva opiskelu -tiimejä. Yhteistyön kehittämisen tavoitteet YTHS:n kanssa olivat yleensä toimintakauden alussa yhä konkretisoimatta. Kaikkien korkeakoulujen liikuntapalveluilla on käytössä tunnukset tuloskorttiin. Niitä kuvailtiin puolessa hakemuksista, joista osassa yksityiskohtaisemmin ja osassa ylimalkaisemmin. Henkilöresurssit vahvistuivat näin ainakin hankkeiden ajaksi. Kuitenkin puolet korkeakouluista oli ohjeistanut henkilöstöä tauottamaan opetusta vähintään 45 minuutin välein. Yli puolet korkeakouluista tarjosi opiskelijoille yksilöllistä liikkumisneuvontaa, mutta yhteinen liikkumisen palveluketju YTHS:n kanssa oli harvinainen. Hiukan alle puolet korkeakouluista hyödynsi liikkumista opiskelijoiden ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Opiskelijoiden liiallisen paikallaanolon vähentäminen oli hankkeiden päätavoitteita. Liikkuva opiskelu -toimintaa koskevista 27 väittämästä muodostetaan kolme indeksiä: strategia, toiminta ja tuki. Puolessa hankkeista kuitenkin suunniteltiin pienempiä rakenteisiin jääviä toimia, yleensä hyvinvointia tukevien opintojaksojen rakentamista opiskelijoille. Ennen hankkeiden alkua korkeakouluissa ei ollut osoitettu henkilöresursseja liikunnallisen toimintakulttuurin koordinointiin. Avustusta myönnettäessä hankkeilta toivottiin painotusta erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden kohderyhAineistot ja menetelmät Hankkeiden seuranta ja arviointi: Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes toteuttaa liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämisavustusten ja Liikkuvat-toimintaan kohdistuvien valtionavustusten seurantaa ja arviointia opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Opetukseen kohdistettujen konkreettisten toimenpiteiden kuvailut, kuten liikettä lisäävät tauot ja toiminnalliset menetelmät, olivat harvinaisempia. Keväällä 2024 sen sisällöt liitettiin osaksi Opiskelijoiden Liikuntaliiton Liikkuva korkeakoulu -tuloskorttia. Näin muodostettujen kolmen indeksin tarkoituksena on tiivistää Nykytilan arvioinnin tuottamaa tietoa. Hankkeisiin kuitenkin suunniteltiin poikkeuksetta moniammatillista yhteistyötä, jonka kokoonpanossa oli yleensä mainittuina ainakin YTHS, opiskelijakunta, korkeakoulun hyvinvointipalvelut sekä mahdollisesti liikuntaseurat ja kunnan liikuntapalvelut. Nykytilan arviointi korkeakouluille on Liikkuvassa opiskelussa kehitetty itsearviointityökalu oppilaitosten liikunnallisen toimintakulttuurin suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Tuloskortin arviointi suositellaan tehtäväksi yhteistyössä korkeakouluyhteisön eri toimijoiden moniammatillisesti ja opiskelijoita osallistaen. Liikkumista tukevien tavoitteiden tai toimenpiteiden kirjatuksi saaminen strategisesti ohjaaviin asiakirjoihin oli suunnitelmana vain yhdessä hankekorkeakoulussa. Toimintaindeksi pitää sisällään aktiivisuutta edistävän toiminnan. Kunkin indeksin väittämistä lasketaan summapistemuuttujat, jotka yhteismitallistetaan muuntamalla ne prosenttiosuuksiksi maksimipisteistä. Istumisen tauottaminen opetuksessa oli annetuista ohjeistuksista huolimatta harvinaista. Ennen hankkeita korkeakoulujen oppimisympäristöt, muut tilat ja välineet eivät tukeneet opiskelupäivän aikaista liikkumista. Korkeakoulujen liikunnalliseen toimintakulttuuriin liittyviä väittämiä on yhteensä 27. Mahdollisuutta rakentaa yhteistyötä laaja-alaisemmin esimerkiksi nuorisoja teknisen toimen kanssa ei vielä tunnistettu tai hyödynnetty.
Opetukseen kohdistuvia konkreettisia toimia kuvattiin taas melko vähän. Keväällä 2025 tukea sai kuusi jatkohanketta ja yksi uusi hanke, yhteensä 707 800 euroa. Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille. Opiskelupäivän aikaiseen liikkumisen käytettävissä olevat välineet ja tilat olivat yleistyneet jonkin verran, mutta niissä on edelleen paljon kehittämispotentiaalia. 2025. Tuki-indeksiin liittyen toimintaa kehittävät moniammatilliset ryhmät olivat yleistyneet. Myönteisen rahoituspäätöksen saaneet hankkeet jatkavat liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä lukuvuonna 2025–2026. Tulossopimusneuvottelujen yhteydessä opetusja kulttuuriministeriö kehotti korkeakouluja arvioimaan ja tarvittaessa täydentämään toimenpiteitään opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi – mukaan lukien liikunta ja lisäresurssit. Itsearvioinnit kertovat myönteisestä kehityksestä Suomi liikkeelle-ohjelman Liikkuva opiskelu-hankkeiden myötä korkeakoulut ovat päässeet hyvin alkuun liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva opiskelu -kehittämisavustukset korkeakouluille 2024–2025. . Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Nykytilan arviointi korkeakouluille. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Lähtötilanteessa tunnistetuista kehityskohteista opetuksen aikaisen paikallaanoloa vähentävän toimintakulttuurin kehittäminen, vähän liikkuvien huomiointi ja tavoitteiden kirjaaminen ohjaaviin asiakirjoihin jäivät kuitenkin edelleen vähälle huomiolle hankkeiden toimintasuunnitelmien perusteella. urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8. Kevään 2025 itsearviointitulosten perusteella kaikkien indeksien arvot kehittyivät positiiviseen suuntaan (kuvio 1). Toimintaindeksiin liittyen opetuksessa on käytössä hieman yleisemmin keinoja, joilla paikallaanoloa voidaan tauottaa. 30 43 44 38 46 50 % 20 40 60 80 100 Strategia: toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja periaatteet Toiminta: aktiivisuutta edistävä toiminta Tuki: olosuhteet ja aktiivisuutta tukeva yhteistyö 2024 (n=14) 2025 (n=12) Kuvio 1. Toimenpiteet ovat kuitenkin voineet täsmentyä hankkeen edetessä. Kevään 2024 tuloksiin verrattuna strategisella tasolla Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointiin osoitettiin yleisemmin sekä henkilöettä muita resursseja. Liikkumisen huomioiminen opetuksessa koskisi kuitenkin kaikkia opiskelijoita tasapuolisesti. Hankkeiden alkuvaiheessa painopiste oli luonnollisesti sen organisoimisessa. Istumisen ja paikallaanolon tauottaminen oli yleinen tavoite hankehakemuksissa, mutta niihin liittyvät toimenpiteet kohdistuivat selkeämmin opetuksen ulkopuoliseen toimintaan. Vähän liikkuvat oli tunnistettu kohderyhmänä, mutta heille erityisesti suunnattuja toimenpiteitä oli vielä vähän. Opetuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi koko korkeakoulun tasolla keinona ovat yhteiset pedagogiset linjaukset. Myös kirjaukset olivat yleistyneet hieman, mutta niissä on edelleen paljon kehitettävää. 8 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Opiskelijoita ja henkilöstöä osallistettiin kattavasti hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikunnallisen toimintakulttuurin juurruttaminen vaatii aikaa Korkeakoulut ovat kokonaisarvion perusteella edenneet hyvin liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Hakemusten yhteenveto ja arviointi. & Lahti, J. & Rajala, K. Liikunnallisen toimintakulttuurin tilaa hankekorkeakouluissa kuvaavien Nykytilan arvioinnin indeksien tulokset keväällä 2024 ja 2025. Toiminta kohdentui laajasti korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle. 2024. https://www.thl.fi/kott_ verkkoraportit/ilmioraportit_2024/liikkuminen_uni_ja_lihavuus.html Turunen, M., Kämppi, K., Hakonen, H. 2023. https://www.jamk.fi/fi/projekti/ liikunnan-paikallisten-kehittamishankkeiden-seuranta Valtioneuvosto. 2025. https://liikkuvaopiskelu.fi/nykytilan-arviointi/ Opetusja kulttuuriministeriö. Toimintakulttuurin muutos korkeakouluissa vaatii aikaa, yhteistyötä ja johdonmukaista ohjausta sekä opiskelijoiden ottamista mukaan kehitystyöhön. Korkeakouluille on juuri jaettu strategiaperusteista rahoitusta vuosille 2025–2028. Oppilaitosten olosuhteisiin ja liikkumisympäristöihin pyrki vaikuttamaan laajasti kolmasosa hankkeista, jossain määrin kolmasosa ja loput eivät toimintasuunnitelmiensa perusteella lainkaan. 2025. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes. Liikkumista hyödynnetään aiempaa useammin opiskelijoiden ryhmäytymisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä. LÄHTEET Liikkuva opiskelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. KOTT 2024: Liikkuminen, uni ja lihavuus. Hakemusten perusteella toimintaa lähdettiin monilta osin vasta käynnistämään, mutta painopisteitä oli suunnattu oikein. https://okm.fi/-/ suomi-liikkeelle-ohjelman-liikkuva-opiskelu-kehittamisavustukset-korkeakouluille Pohjola, V., Sarttila, K. Valtaosa korkeakouluista on tarttunut näiden teemojen edistämiseen ja sen myötä liikkumista edistävää toimintaa on kirjattu korkeakoulujen strategioihin ja toimintasuunnitelmiin
2024). (Roitto ym. Edetessään muistisairaus voi heikentää myös liikkumiskykyä. Yleisin ja tunnetuin muistisairaus on Alzheimerin tauti. 2024.) Muistisairaudet eivät kuitenkaan kosketa vain ikäihmisiä, sillä joka vuosi sairastuu myös noin 600 työikäistä alle 65-vuotiasta henkilöä (Kruger ym. Kuva: Antero Aaltonen Muistisairaus heikentää toimintakykyä, omatoimisuutta ja osallisuutta monin tavoin. Se tukee sairastuneiden toimintakykyä ja hyvinvointia. Liikkuminen voi lisäksi lievittää muistisairauden aiheuttamia käyttäytymisen muutoksia, kuten levottomuutta ja ahdistuneisuutta (Steichele ym.. 2024). Fyysisten hyötyjen ohella liikunta vaikuttaa myönteisesti muistiin ja tiedonkäsittelytoimintoihin. Muistiongelmien lisäksi muistisairaus voi näkyä esimerkiksi keskittymisen, toiminnan aloittamisen ja jatkamisen, oppimisen, hahmottamisen sekä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen ongelmina. Muistiystävällinen yhteiskunta ja liikuntatoiminta tukevat muistisairaiden osallistumismahdollisuuksia. Suomessa elää tällä hetkellä noin 150 000 muistisairasta henkilöä ja vuosittain todetaan noin 23 000 uutta diagnoosia. Liikunta hyväksi muistille monin tavoin Liikunta on vaikuttava ja edullinen keino ehkäistä muistisairauksia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 muistisairaita on jo 247 000, mikä on 64 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Muistisairauksia sairastavien lukumäärä kasvaa väestön ikääntyessä, sillä ikä on muistisairauksien merkittävin yksittäinen riskitekijä. Oireet ja niiden etenemisnopeus sekä vaikutukset henkilön toimintakykyyn ja itsenäiseen selviytymiseen vaihtelevat yksilöllisesti. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 89 TANJA KULMALA, TtM, ft asiantuntija Muistiliikkuja-hanke Muistiliitto ry tanja.kulmala@muistiliitto.fi M uistisairaudet ovat sateenvarjokäsite eteneville neurologisille sairauksille, jotka heikentävät kognitiivista toimintakykyä. Muistija ajattelutoimintoihin sekä toiminnanohjaukseen liittyvät vaikeudet vaihtelevat sen mukaan, mikä muistisairaus on kyseessä. Muita yleisimpiä muistisairauksia ovat verensuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat. 2022). Myös vuonna 2022 päivitetty kaatumisten ehkäisyn maailmansuositus korostaa säännöllisen, monipuolisen ja asteittain vaativammaksi muuttuvan tasapainoja lihasvoimaharjoittelun merkitystä muistisairautta sairastaville henkilöille (Monterro-Odasso ym. Vaikutukset ovat tehokkaimpia muistisairauden alkuvaiheessa ja erityisesti silloin, kun harjoittelu sisältää myös kestävyystyyppistä, sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa, kuten kävelyä (Venegas-Sanabria ym. Liikkumisen merkitys muistisairauksien ehkäisyssä ja hoidossa Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen on yksi keskeisimmistä muistisairauksien ehkäisy-, hoitoja kuntoutuskeinoista. 2022). Turvallisesti toteutettu kestävyys-, tasapaino-, voimaja liikkuvuusharjoittelu parantaa ja ylläpitää sairastuneen fyysistä toimintakykyä ja omatoimisuutta päivittäisissä toiminnoissa (Liu ym
Myös välineiden ja liikkeiden hahmottaminen voi vaikeutua ja uusien asioiden oppiminen hidastua. Ne hankaloittavat sekä liikuntaharjoitteluun osallistumista että kaventavat muistisairaan henkilön ja hänen läheisensä elinpiiriä. (Telenius ym. Stigma ja ikävät kokemukset liikuntatoiminnassa voivat aiheuttaa hämmennystä ja johtaa siihen, että henkilö lopettaa liian aikaisin toimintakykyä ja hyvinvointia tukevat harrastukset, jotka ehkäisisivät ja siirtäisivät raskaampien palvelujen tarvetta. 9 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 2022). (2023) mukaan usein yksin muistisairauden oireena ymmärretty apatia ja vetäytyminen voivat olla myös luonnollisia reaktioita muistisairauden mukanaan tuomiin ongelmiin. Parhaimmillaan liikkuminen ja vapaa-ajan harrastukset vähentävät myös läheisen kokemaa kuormitusta ja tukevat hyvää ravitsemusta, unta, päivärytmiä sekä mielen hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. 2022, Ries 2022, Feenstra ym. Muistisairaiden liikkumisen yksilöllinen tuki ja ohjaus Liikkumisen positiivisista hyödyistä huolimatta muistisairaat liikkuvat vähemmän ja heidän kaatumisriskinsä on kaksinkertainen ikätovereihin verrattuna. Liikkumisen esteet ovat usein monisyisiä ja liittyvät sekä fyysisiin että kognitiivisiin tekijöihin, kuten tasapainon ja kävelykyvyn muutoksiin ja kaatumispelkoon sekä muistin ja vuorovaikutuksen ongelmiin ja omatoimisuuden laskuun. (Anttila ym. Sairaus voi ilmetä myös epävarmuutena, vetäytymisenä, haastavana käyttäytymisenä tai oman osaamisen kyseenalaistamisena. (Ries 2022.) Monipuolisen harjoittelun ydinkohdat Suomalaisen FINGER-tutkimuksen (2009–2014) mukaan muistija ajattelutoimintoja voidaan ylläpitää sekä muistihäiriöiden riskiä pienentää tai sairastumisajankohtaa lykätä elintapaohjelmalla, joka sisältää nousujohteisen liikuntaharjoittelun ohella monimuotoista ravitsemusohjausta, muistiharjoittelua sekä sydänja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa. Sairauden edetessä, keskivaikeassa vaiheessa, korostuvat tutut rutiinit, yksilölliset harjoitteet ja ohjaus. (Kivipelto ym., 2019.) Lihasvoimaharjoittelun tavoitteena on vahvistaa erityisesti alaraajojen ja vartalon suuria lihasryhmiä kuntosaliharjoittelulla 1–3 kertaa viikossa. Sairauden edetessä he tarvitsevat liikkumiseen usein runsaasti läheistensä apua ja liikuntaja kuntoutusalan ammattilaisten tukea. Esimerkiksi painonsiirrot jalalta toiselle, yhdellä jalalla seisominen, kurotukset ja käännähdykset kannattaa niveltää osaksi päivittäisiä toimia. Usein niihin liittyy myös kokemus oman pystyvyyden heikentymistä sekä pelkoa epäonnistumisista ja itsenäisyyden menettämisestä. Burgon ym. 2023.) Keskiössä muistisairaiden liikkumisen edistämisessä ovat yksilöllisyys, turvallisuus ja arvostava kohtaaminen. Harjoittelun määrää, tehoa ja kestoa lisätään säännöllisesti ja yksilöllisesti. Henkilökohtainen liikuntasuunnitelma ja kuormittavuuden seuranta auttavat pitämään harjoittelun mielekkäänä ja tuloksellisena. Muistiystävällinen ja kognitiivisesti saavutettava, rauhallinen ympäristö ja äänimaailma vahvistavat luottamuksellisKeskiössä muistisairaiden liikkumisen edistämisessä ovat yksilöllisyys, turvallisuus ja arvostava kohtaaminen.. Harjoittelua voi täydentää oman kehon painolla tehtävillä kotiharjoitteilla. Kannustamista tukeekin ymmärrys sairauden aiheuttamista vaikeuksista: fyysisten ja kognitiivisten oireiden lisäksi henkilö voi kokea, että aiemmin tutut toiminnot vaativat runsaasti ponnistelua. Monipuolisen harjoitteluohjelman tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lihasvoimaa, tasapainoa ja kestävyyttä turvallisesti ja nousujohteisesti. (Kivipelto ym., 2019.) FINGER-mallin mukaisen liikuntaharjoittelun perustaksi soveltuu kansallinen UKK-instituutin liikkumisen suositus työikäisille tai yli 65-vuotiaille. (Kivipelto ym., 2019.) Porraskävelyn harjoitteleminen edistää fyysisten vaikutusten lisäksi ulospääsyä ja vaihtelevat ulkoilumaastot tasapainoa ja liikkumisvarmuutta. (Kivipelto ym., 2019.) Lisäksi viikkoon on hyvä sisällyttää lyhyitä (5–10 minuuttia kerrallaan) tasapainoharjoituksia. Ohjelma edistää myös elämänlaatua ja toimintakykyä, ja se soveltuu myös jo muistisairauteen sairastuneille henkilöille. Vaikeassa vaiheessa tavoitteena on ennen kaikkea jäljellä olevan toimintakyvyn ylläpitäminen ja voimavarojen vahvistaminen sekä liikkumisen ilon säilyttäminen turvallisessa ympäristössä. Viikkoa täydentää mielekäs ja sykettä kohottava kestävyysharjoittelu, kuten sauvakävely, pyöräily tai tanssi 2–5 kertaa viikossa. Pystyvyyden kokemusta ja luottamusta omiin kykyihin vahvistavat yksilölliset ja riittävän haastavat harjoitteet sekä myönteinen palaute ammattilaisilta ja läheisiltä. Samalla aivoterveys vahvistuu myös luonnon hyvinvointivaikutusten kautta. Usein sairauteen liittyy myös aloitekyvyn ja omaehtoisuuden vähenemistä. Liikkumista ja liikuntaharjoittelua tukevia tekijöitä Muistisairaan henkilön liikkumista tukevat onnistumisen kokemukset, mielekkäät liikkumismuodot, sosiaaliset suhteet ja ystävien tapaaminen liikunnan parissa sekä tieto harjoittelun hyödyistä, kuten voimaja tasapainoharjoittelun merkityksestä. Ryhmäja omaehtoinen harjoittelu tukevat toisiaan. Tärkeää on vahvistaa myös läheisten ymmärrystä ja luottamusta liikuntaharjoittelun hyötyihin ja turvallisuuteen. 2022.) Liikkumisen tavoitteet ja tuen tarve vaihtelevat muistisairauden eri vaiheissa. Muistisairauden vaikutukset harjoitteluun Muistisairauksiin liittyy edelleen häpeää, minkä vuoksi niistä ei aina haluta puhua avoimesti. Varhaisessa ja lievässä vaiheessa toimintakykyä voidaan jopa parantaa ohjaamalla henkilöä jatkamaan tai aloittamaan uusia (ryhmä)liikuntaharrastuksia. Muistisairaus voi näkyä harjoittelussa muun muassa aiemmin tuttujen liikkeiden, ohjeiden ja aikataulujen unohtamisena sekä ohjeiden ymmärtämisen tai seuraamisen vaikeutena
doi: 10.1016/j.jagp.2024.06.012.. Am J Geriatr Psychiatry. Luomalla alueellisia liikkumisen palvelupolkuja yhteistyössä eri toimijoiden, kuten hyvinvointialueiden ja kuntien sosiaali-, terveysja liikuntatoimien, järjestöjen, yhdistysten sekä liikuntaja urheiluseurojen kanssa, voidaan varmistaa muistisairaille henkilöille yksilöllinen ja mielekäs sekä oikea-aikainen harjoittelumuoto ja -paikka. Tutkimusnäyttö osoittaa, että elintapamuutokset ja liikunnan harrastaminen vielä keski-iässä voivat viivästyttää tai jopa ehkäistä muistisairauksien puhkeamista (Kivipelto ym. Kivipelto, M., Kulmala, J., Lehtisalo, J., Solomon, A., Lindström, J., Rauramaa, R., Peltonen, M., Laatikainen, T., Havulinna, S., Soininen, H., Tuomilehto, J., Hänninen, T., Paajanen, T., Antikainen, R., Strandberg, T. 22;14(1):97. Livingston, G., Huntley, J., Liu, K. org/10.23989/gerontologia.108980. 8;13(11):913. Fun and a meaningful routine: the experience of physical activity in people with dementia. 2024. 2023. doi: 10.1016/S0140-6736(24)01296-0. Feenstra RW, de Bruin LJE & van Heuvelen MJG. World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative. Alzheimers Res Ther. Liikkumisen kannustimet muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä. doi. 2022. C., Kivimäki, M., Larson, E. Telenius, EW, Tangen, GG, Eriksen, S. doi: 10.1519/JPT.0000000000000332. Steichele K., Keefer A., Dietzel N., Graessel E., Prokosch HU. LÄHTEET Anttila, P., Ngandu, T., Häkkinen, A., Lehtisalo, J., Kivipelto, M. Task Force on Global Guidelines for Falls in Older Adults. . (Kivipelto ym. & Kolominsky-Rabas PL. doi.org/10.1186/ s12877-022-03149-6. Age and Ageing 51:1– 36. Neurology 103(4). 32(12):1443–1465. Tackling Dementia: A Systematic Review of Interventions Based on Physical Activity. B., Nakasujja, N., Rockwood, K., Samus, Q., Shirai, K., SinghManoux, A., Schneider, L. 2022.) Liikuntaja kuntoutusalan ammattilaisia voidaan tukea tarjoamalla heille tietoa muistisairauksien erityispiirteistä sekä liikuntaharjoittelun ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta (Ries 2022). 2019). Lisäksi liikunta on monipuolinen, edullinen ja vaikuttava keino tukea muistisairaiden henkilöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. doi: 10.1093/ageing/afac205. 2019. Behav Sci. Montero-Odasso, M., van der Velde, N., Martin, F., Petrovic, M., Tan, M., Ryg, J., Aguilar-Navarro, S., Alexander, N., Becker, C., Blain, H., Bourke, R., Cameron, I., Camicioli, R., Clemson, L., Close, J., Delbaere, K., Duan, L., Duque, G., Dyer, S., Freiberger, E., Ganz, D., Gómez, F., Hausdorff, J., Hogan, D., Hunter, S., Jauregui, J., Kamkar, N., Kenny, R., Lamb, S., Latham, N., Lipsitz, L., Liu-Ambrose, T., Logan, P., Lord, S., Mallet, L., Marsh, D., Milisen, K., Moctezuma-Gallegos, R., Morris, M., Nieuwboer, A., Perracini, M., Pieruccini-Faria, F., Pighills, A., Said, C., Sejdic, E., Sherrington, C., Skelton, D., Dsouza, S., Speechley, M., Stark, S., Todd, C., Troen, B., van der Cammen, T., Verghese, J., Vlaeyen, E., Watt, J. Tilojen ja välineiden tuttu järjestys sekä riittävä aika oikeiden liikesuoritusten harjoitteluun luovat ennakoitavuutta ja parantavat harjoittelun turvallisuutta. 2024 Efficacy of Nonpharmacological Interventions in Cognitive Impairment: Systematic Review And Network Meta-Analysis. (Montero-Odasso ym. & Mork Rokstad, AM. & Ngandu, T. & Masud, T. BMC Geriatr 22(500). 2022. 2019.) Sittemmin on tunnistettu myös muita elintapoihin liittyviä muistisairauksia ehkäiseviä tekijöitä, kuten kuulosta ja näöstä huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen. Liikuntaturvallisuutta parantamalla voidaan lisäksi ehkäistä vakavia aivovammoja vapaa-ajalla ja urheilussa. Riittävä liikkuminen toimii suojatekijänä sekä itsenäisesti että välillisesti, sillä se vaikuttaa edullisesti useaan muuhun aivoterveyden riskitekijään, kuten korkeaan verenpaineeseen ja veren kolesteroliarvoihin, masennukseen, ylipainoon sekä tyypin 2 diabetekseen. Krüger, J., Aaltonen, M., Aho, K., Heikkinen, S., Kivisild, A., Lehtonen, A., Leppänen, L., Rinnankoski, I., Soppela, H., Tervonen, L., Suhonen, N., Haapasalo, A., Portaankorva, A., Mäki-Petäjä-Leinonen, A., Hartikainen, P., Katisko, K. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 140(5):411–9. Venegas-Sanabria LC., Cavero-Redondo I., Lorenzo-Garcia P., Sánchez-Vanegas G. 2024.) Aivoterveyden edistäminen ja muistisairauksien ehkäisy tulisikin nähdä kiinteänä osana liikunnallisen elämäntavan edistämistä yhdessä sydänja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen kanssa. P., Gitlin, L. Muistiliitto on koonnut liikunta-alan toimijoille ja opiskelijoille videomuotoisen tietopaketin muistisairaan kohtaamisesta ja ohjaamisesta. Gerontologia 36(1): 4–15. J Geriatr Phys Ther.01;45(4):169–180. G., Selbæk, G., Alladi, S., Ames, D., Banerjee, S., Burns, A., Brayne, C., Fox, N. C., Ferri, C. doi: 10.3390/ bs13110913. Factors Affecting Physical Activity in People with Dementia: A Systematic Review and Narrative Synthesis. & Álvarez-Bueno C. Ohjelma yhdistää nousujohteisen liikuntaharjoittelun, ravitsemusohjauksen, muistiharjoittelun sekä sydänja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinnan. & Kulmala, J. Liu L., Dong H., Jin X. FINGER-elintapaohjelma: toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016–2021. 2024. Se vahvistaa elämänlaatua, lisää tunnetta omasta pystyvyydestä ja yhteisöön kuulumisesta sekä vähentää hoivapalvelujen tarvetta sekä muistisairaiden henkilöiden ja läheisten kokemaa kuormitusta muistisairaudesta aiheut tamista haasteista. & Ngandu, T. 2022. & Brooke-Wavell K. Dementia prevention, intervention, and care: 2024 report of the Lancet standing Commission 404(10452):572–628. Ohjaajan oma sopiva vireystila, selkeät ja lyhyet ohjeet, visuaaliset vihjeet, hyvä valaistus ja toistuvat rutiinit vähentävät epävarmuutta. Roitto, HM., Lindell, E., Koskinen, S., Sarnola, K., Koponen, P. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 91 ta ja turvallista ilmapiiriä. 2022. (Ries 2022, Feenstra ym. doi: 10.1186/s13195-022-01040-5. Liikunnallinen elämäntapa tukee aivoterveyttä ja muistisairauksien ehkäisyä FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että muistija ajattelutoimintoja voidaan ylläpitää ja muistihäiriöiden riskiä vähentää monimuotoisella elintapaohjelmalla. & Solje, E. N., Howard, R., Kales, H. The effects of exercise programs on cognition, activities of daily living, and neuropsychiatric symptoms in community-dwelling people with dementia-a systematic review. Video soveltuu myös perehdytysmateriaaliksi. doi: 10.1212/ WNL.0000000000209654. & Mukadam, N. (Livingston ym. S., Walsh, S., Yao, Y., Sommerlad, A. 2023.) Muistisairaan liikunnan aikaisen epämukavuuden ja muuttuneen käytöksen tai liikunnasta kieltäytymisen syyt (esimerkiksi kipu, liian vaikeat harjoitteet, väsymys) on tärkeä selvittää ennen kuin hänet tulkitaan johonkin tiettyyn ryhmään tai kuntoutusmuotoon soveltumattomaksi (Ries, 2022). 2022. Suomen lääkärilehti. 2024. Incidence and Prevalence of Early-Onset Dementia in Finland. Y., Costafreda, S. 74(4):183–186
Lisätietoja antaa LTS:n puheenjohtaja Arto Hautala tiistaina 11.11.2025 klo 13–15 tai perjantaina 14.11.2025 klo 13–15. Hakemus osoitetaan LTS:n hallitukselle sähköpostitse osoitteeseen: rekry@lts.fi. Toimimme linkkinä liikunnan tutkijoiden ja liikuntatiedon soveltajien välillä. Kiinnostuitko tehtävästä. Pääsihteeri on keskeinen linkki LTS:n sidosryhmiin, kuten valtionhallintoon, yliopistoihin, korkeakouluihin, järjestöihin ja muihin verkostoihin. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 30.11.2025 mennessä. Tuotamme ja välitämme tutkittua tietoa, joka edistää ihmisten liikkumista sekä tukee liikuntapoliittista päätöksentekoa ja kansalaistoiminnan kehittämistä. Olemme vuonna 1933 perustettu liikuntatieteistä, -kulttuurista ja -politiikasta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen muodostama kansalaisjärjestö ja tiedeviestintäorganisaatio. puh. Järjestämme tieteellisiä konferensseja sekä julkaisemme Liikunta & Tiede -lehteä. 046 920 0313.. Pääsihteerin päätehtäviin kuuluvat LTS:n toiminnan johtaminen, kehittäminen ja suunnittelu yhteistyössä henkilökunnan kanssa. 92 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 Sinustako Liikuntatieteellisen Seuran uusi pääsihteeri. Haemme Liikuntatieteelliseen Seuraan (LTS) pääsihteeriä vakituiseen ja kokoaikaiseen työsuhteeseen nykyisen pääsihteerin jäädessä eläkkeelle. Pääsihteerin toimeen valittavalta edellytetään: • ylempää korkeakoulututkintoa • kokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta • liikuntatutkimuksen ja -kulttuurin tuntemusta • hyvää suomen ja englannin kielen taitoa Pääsihteerin toimeen valittavalta lasketaan eduksi: • tohtorin tutkinto • kokemusta tiedeviestinnästä • ymmärrys järjestötalouden hallinnasta • tuntemusta valtion liikuntahallinnosta • kokemusta kansainvälisestä verkostoitumisesta Tarjoamme rekrytoitavalle pääsihteerille: • merkityksellisen työn ja monipuolisen työnkuvan liikkumista, liikuntaa ja urheilua käsittelevän tiedeviestintäorganisaation johdossa • mahdollisuuden olla eturivissä edistämässä liikuntatiedettä ja sen arvostusta • johdettavaksi osaavan asiantuntijaorganisaation • joustavan työkulttuurin, toimivan työskentely-ympäristön Helsingin Olympiastadionilla ja mukavat työkaverit Työ alkaa sopimuksen mukaan tai viimeistään 1.8.2026. LTS toimii opetusja kulttuuriministeriön tuella sekä on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen. Lisäksi pääsihteeri toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä ja Liikunta & Tiede -lehden toisena päätoimittajana. Hän vastaa toimiston hallinnosta, taloudesta ja toimii LTS:n työntekijöiden esihenkilönä
Häpeä ja sen pelko lamauttavat tehokkaammin kuin yksikään faktan puute. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 93 HELI MÄNNISTÖ, liikunnanohjaaja (AMK) projektityöntekijä Liikuttava sote -hanke ODL Liikuntaklinikka heli.mannisto@odl.fi Liikkuminen on pilalla – ja se on meidän ammattilaisten syytä Liikunta-alan ammattilaisten keskuudessa käydään usein keskustelua siitä, kuka on pätevä, kenen osaaminen on oikeaa ja mihin menetelmiin pitäisi luottaa. Tälläkin hetkellä se puhuttelee pääasiassa jo aktiivisesti liikkuvia ja harvoin heitä, joille puolen tunnin kävely kerran viikossa olisi iso muutos. Häpeää ei voi poistaa uusilla ohjelmilla, vaan käsittelemällä, keskustelemalla ja luomalla pieniä onnistumisia – joskus jopa naurettavan helpolta tuntuvien tavoitteiden avulla. Vahvuutemme ei siis ole pelkästään faktoissa, vaan siinä, että osaamme innostaa, nähdä mahdollisuuksia ja keksiä vaihtoehtoisia tapoja liikkua – usein paljon yksinkertaisempia kuin asiakkaamme itse kuvittelisi. Nyt on aika käyttää tätä osaamista ja samalla katsoa kriittisesti omaa tapaamme puhua ja kuvittaa liikuntaa. Liian usein liikuntakuvasto täyttyy hymyilevistä ja sporttisista ohjaajista. Faktojen hallinta on toki tärkeää, mutta tieto yksin ei liikuta vielä ketään. Olemme siihen aivan liian pieni joukko. Kieli ja kuvat vaikuttavat kuitenkin väistämättä siihen, kuka tuntee olevansa tervetullut. Kieli ja kuvat ratkaisevat Väitän, että viestimme liikkumisesta ei aina onnistu palvelemaan tarkoitusta. Kun yksinkertaistamme kieltä, laajennamme kuvastoa ja painotamme arjen pieniä tekoja, viesti alkaa todella tavoittaa ne, jotka liikkuvat vähän tai eivät vielä lainkaan. Hyväntahtoista kyllä, mutta monelle se herättää ajatuksen, että matka omasta lähtötilanteesta kuvan tunnelmaan on aivan liian pitkä. Häpeä on läsnä hetkissä, joissa ihminen vertaa itseään muihin, muistelee aiempia epäonnistumisiaan tai kokee, ettei kuulu joukkoon. Jokainen ammattilainen voi kysyä itseltään: miten autan ihmistä kokemaan onnistumisen tunteen jo tänään. Monelta puuttuu tunne ja kokemus siitä, että pienetkin keinot riittävät – ja että jokainen voi rakentaa liikkujan identiteetin omalla tavallaan. Jos näin olisi, ihmiset liikkuisivat jo tarpeeksi. Tarvitaan kohtaamisen ammattilaisia ja uusia kumppaneita Ammattilaisten keskuudessa keskustellaan usein siitä, kuka on pätevä: liikuntatieteilijä, liikunnanohjaaja, fysioterapeutti, personal trainer. Häpeä – näkymätön este Meidän ammattilaisten on hyvä oivaltaa, että usein kyykyn tekniikkaa tärkeämpää on se, millaisen ensivaikutelman ihminen saa. Suurin osa ihmisistä ei kaipaa täydellistä ohjelmaa, vaan tunnetta siitä, että heidät hyväksytään, heitä ymmärretään ja heihin uskotaan. Tarvitaan realistisia kuvia, joissa näkyy monenlaisia kehoja ja arjen tilanteita. Liian harva meistä. Monet meistä palvelevat lähinnä niitä, jotka ovat jo lähteneet liikkeelle. Innostamisen taito on meidän ”liikuntapataan” pudonneiden vahvuus, ja moni meistä on ajautunut alalle aikoinaan juuri sen vuoksi. Siis – minimoidaan häpeän hetket. Pitäisikö ohjelmassa painottaa tätä vai tuota. Väliin mahtuu liian monta ”mutta”ja ”en pysty” -ajatusta, jotka lykkäävät ratkaisevan, ensimmäisen askeleen ottamista. Todelliset esteet liittyvät useimmiten siihen, ettei ihminen koe itseään liikkujaksi. Puhuessamme liikunnasta, treeneistä ja urheilusta, moni jää ulkopuolelle. Välillä liikunta-sanan kapeus hirvittää, sillä usein se ajaa arjen pienen liikkeen sivuun. On aika tunnustaa, että liikunta-ala yksin ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa. Sen sijaan voimme kutsua ja innostaa mukaan muitakin: erityisesti sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat ihmisiä päivittäin. Samalla unohtuu, että suurimmalle osalle liikkumattomista jo kävely kauppaan tai kevyt pihatyö ja puuhailu olisivat valtavia askeleita eteenpäin. Hymyilläänkö hänelle, onko helppo kysyä neuvoa, löytääkö hän oman paikkansa ja voiko hän tuntea olonsa tervetulleeksi ilman pelkoa siitä, että muut arvostelevat. pohdittua Häpeä ja sen pelko lamauttavat tehokkaammin kuin yksikään faktan puute.. Silti moni ammattilainen käyttää energiansa yksityiskohtien hiomiseen. Todellinen kysymys on tämä: miten tavoitamme heidät, jotka oikeasti tarvitsevat apua aloittamiseen ja pysyäkseen toimintakykyisinä. Mutta uskallan kysyä: mitä hyötyä tästä on ihmisille, joita väitämme palvelevamme. Onko asiakkaan liike varmasti teknisesti oikein. Mutta kuka kohtaa ihmisen, jonka pitäisi liikkua enemmän. Tarvitaan arkisempaa kieltä: ”liikkumista”, ”touhuamista”, ”puuhailua” – kieltä, jonka lapsikin ymmärtää. S uurin osa liikunnan ammattilaisista on kouluttautunut, päntännyt ja hionut omaa asiantuntijuuttaan vuosien ajan
AINO SUHOLA Lopuksi suora pyyntö Meidän ammattilaisten on unohdettava pieni piiperrys. ODL:n Liikuttava sote -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan sote-ammattilaisten osaamista terveysliikunnasta ja liikkumisen puheeksiotosta. Ongelman ratkaisemisessa ei ole kyse tiedosta lainkaan, vaan olemassaolosta. Jaksaajaksaa! Jumala armahtaa, jumppari ei. Kokemisesta ja tuntemisesta. Kirjoittaja on työskennellyt viime vuodet viestinnän ja markkinoinnin parissa liikunta-alalla. Vielä kun voisi käskyttämällä kieltää hulluuden ja lailla kiusaamisen. Kyllä ei kuolema saa kiinni eikä vanhuus. Olet väärin, aina väärin. Liikkuminen kuuluu kaikille, mutta totta siitä tulee vasta, kun me ammattilaiset uskallamme muuttaa omaa tapaamme toimia. Ja mestareita riittää. Ei tehdä työtämme omalla mukavuusalueella, pienen piirin hifistelynä, vaan siellä missä todellinen muutos syntyy: ihmisten arjessa, heidän lähtökohdistaan käsin ja kutsumalla mukaan muutkin ihmisten kohtaajat. Hiihto jää, jos vielä vanhemmiten uskaltaudut suksille ja kuulet ladulla sukkahousuhiihtäjän suksen suihkeen ja niskassasi huohotuksen vähän ennen tuttua huutoa: Pois alta, läski! Kun kilojen kaveriksi tulee rispaantumista nivel kerrallaan, vältettäviin paikkoihin latujen lisäksi tulevat uimahallit, kuntosalit, kimppajumpat, kadut, ravintolat… Olet vanhan kotimaisen elokuvan luottoroisto Åke Lindman, jonka näkeminen saa huutamaan hyikauheeta. Lopulta tunto kuolee, ja kauhuskenaariot, joihin elämäntaparentut syöksevät yhteiskunnan ja valtiontalouden, kimpoavat iholta huokauksena: jaksa ihan keskenäs. Ota ittees niskasta kiinni. Ymmärretään, että todellinen taika tapahtuu siellä, missä kynnykset on vielä ylittämättä – niiden kanssa, joille ensimmäinen askel, tai jopa ajatus askeleesta, tuntuu kaikkein vaikeimmalta. Miksi liikkuisin! Kuka hullu hakee hylkäämistä. Astutaan kuplamme ulkopuolelle ja laskeudutaan oman asiantuntijuuden valokeilasta takaisin jumppamatolle – tai sen viereen, unohtaen hetkeksi omat taidot ja keskittyen vain ihmisen kohtaamiseen. . Ja se on kaikkea siltä väliltä. 9 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 pohdittua Kuka potkaisi ilon innostuksen suksilta. Pärjääjät puhuvat syntyessään kuutta kieltä, juoksevat kahdeksankymppisinä antavissa topeissa, itsevalaisevissa housuissaan ja iltalenkillä kompastuvat kätevästi infarktiin. Pahimpia ovat yhden asian intohimoilijat, jotka alkavat päteä. Kaikki! Liikkumattomuus tai lihavuus ei ole erillinen osa ihmisyyttä, joka poistetaan epätäydellisen elämästä kuin kääpä koivun rungosta. Iso kumma on muualla. Provosoivasta otsikosta huolimatta kyse ei ole umpikujasta. Ilo kuoli, kun suorituspakko alkoi puristaa sauvaa ja perässä hiihti häpeä: Pois alta, läski! Kaikki nauroivat, kun jäädyin jumppatunnilla hevosen eteen, en päässyt satulan yli, köysiä pitkin taivaaseen, puolapuitakin vain puoliväliin. Keinot muutokseen löytyvät, kun keskitymme olennaisiin asioihin – kohtaamisiin ja mielikuviin. Tunnustetaan, että suurin osa meistä liikuttaa tällä hetkellä heitä, jotka ovat uskaltaneet astua yksin ensimmäisen kynnyksen yli. Tuu pois, siellä on peli! Lakkasin liikkumasta. Jo itsesuojeluvaisto panee pakenemaan vaatimuksia ajassa, jossa kaiken pitää olla äärimmäistä ja virheetöntä. Ilon nielaisijat antoivat vaihtarina häpeän ja hylkäämisen. Järkevät ihmiset kuolevat järkevästi. Etkö tuota osaa, helppo nakki. Tieto auttaa ja projekteja pukataan, mutta ei kansa tietämättömyyttään makaa ja liho. Menestystä, ulkonäköä, arvosanoja ja asemaa, huippua huipun päälle, suoritteita niin, että joku jäätyy jo lähtökuoppiin. Pahinta on pienten lasten inho. Pätemisen tarve polttaa hapen Liikunta on hyväksi, laihtuminen paremmaksi. Seisoo nelivuotiaana peilin edessä äidin vieressä nyppimässä olematonta vyörärömakkaraa sanomassa, ettei halua ikinä tulla naiseksi, joka vihaa vartaloaan. Männistö vastaa hankkeen viestinnästä.. Ihmettä on omnipotentti osaaja, joka valtaa tilan, polttaa hapen ja hautaa alleen sen, joka istuu yksin pallokentän laidalla, puree hiuksiaan koulun takapihalla, vetää yksin yössä märkää peittoa suojakseen ja kysyy: eikö minulla tänäänkään ole ketään. Ihmisyyttä ei voi sektoroida, vaikka se olisi kovin kätevää: työminä, kotiminä, sporttiminä, kirkkominä, pornoakylpyammeessaminä… Ihmisyyden ihmettä on koko siunattu sotku, josta et koskaan pääse kokonaan perille. Ja mitäkö tällä on tekemistä liikkumisen, liikkumattomuuden ja lihavuuden kanssa. K uka sammutti tähdet silmistäni, kun punnersin isän suurilla suksilla pienet kädet puolivälissä sauvoja, eikä esteistä ollut tietoakaan. Sosiaalisesta mediasta pesee kasikymppistä judokamummoa vetelemässä äijiä tatamiin, arkkurahat sähköpyörään vaihtanutta ysiseiskaa Tampereelta ja satavuotiasta himohillastajaa Suomussalmelta
Olennainen ei muutu. On mentävä niiden luo, joiden kasvot ovat lyödyimmät. Rakasta minut vahvaksi niin kuin Curt Lindström Leijonat maailmanmestareiksi poika kerrallaan. Suuret asiat ovat yksinkertaisia: uskalla itsesi reunalle, kulje kohti toista, kuuntele silmillä – rakasta. Jos johtaja uskoo, että liikuntaseteli hoitaa työyhteisön ongelmat ja valtiovarainministeri sanoo, että empatia ei kuulu politiikkaan, pahoinvointi työpaikoilla jatkuu ja lainsäädäntö on ihan kuutamolla. Se on syvempi. Käyrät paukkuvat ja kuulet ensi kerran "Ihmistä voi käskeä tottelemaan mutta ei innostumaan.". Senkin, että kaikki eivät kestä samalla tavalla annettua palautetta. Pelkäämme sitä melkein enemmän kuin kuolemaa. Tai niiden, jotka ovat menossa mukana kaikilla somen kanavilla, mutta joilla ei ole yhtään ihmistä jolle sanoa salatuimman pelkonsa: mä hajoon kohta. Ilo pintaan vaik syän märkänis! Tekohymyä ja tekareita. Kuuntele silmillä, kohtaa ja kosketa Kuuntele silmillä! parahti päiväkotiterveisiä pulputtava pikkuinen kännykkää näpräävälle isälle, joka selailunsa lomassa mutisi okei, jess ja hienoo, eikä mikään tarkoittanut mitään. Pane siihen aamulla hikipinko jumppamaikka tai viimeisen päälle stailattu personal traineri kyykyttämään uusia voimia, painajainen jatkuu… Teen jo työpäivän seisaaltani, syön, rakastelenkin, jos jaksan, ja lopulta, kun minun pitäisi saada vanhustua rauhassa, robottiliisa hyppyyttää haaraperusta hoivakodissa, hoplaa! – Ja minä kun luulin, että kauhun maksimi siellä on tehdä tonttu vessapaperirullasta. Sinut on merkitty, näärännäppy paljastaa, että olet katsonut huusin alle. Elämme jatkuvassa ristiriidassa. Silloin kömpelöt tanssivat, lihavat saavat olla keijuja, hintelä kestää, löysä tekee maalin ja minä hiihdän. Se on yhtä absurdia kuin elämän hallinta tai että lailla voisi kieltää kiusaamisen. Ilo ja suru syntyvät samassa paikassa. Liikkuminen tai liikkumattomuus ei ole ihmisen suhdetta liikuntaan, vaan suhdetta itseensä. Vähän me toistemme elämästä tiedämme. Silti ulkonäkö ratkaisee. Houston, we have a problem. Jossain vaiheessa elämä pudottaa molemmat suusta. Elämästä viisaat tietävät, kuinka jäätävän kova sana on suostuminen – se ei ole alistumisen synonyymi. Maailma tarvitsee epätäydellisten evankeliumia, pönttöuunihalauksia, lujia ja urhoollisia sydämiä. Vanhemmat hätääntyvät, suku saa hävetä ja mitä ihmisetkin sanovat. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 9 5 sanan painoindeksi. Haavattomat eivät ole kiinnostavia, ja tuskin kukaan huokaa kenenkään arkun äärellä, että oli sillä sentään hyvä perse. Katsoi, kohtasi jokaisen, luki hänen lahjansa ja pani omalle paikalleen ketjussa. Ja ennen kuin tiedät, mitkä kosket olen laskenut, mistä kaikesta läpi tullut, älä tarjoile helppoja nakkejas! Jos on ikänsä ansainnut hyväksyntää, tietää, että siinä on kestävyysla jien kuningasmatka. Hyvä elämä ei ole helppoa. Joskus ratkaisu on se, että ratkaisua ei ole. Pitää ensin tietää miten ihminen ajattelee, tuntee ja toimii, ennen kuin tekee hänen elämäänsä koskevia päätöksiä. Tavoittelemme täydellisyyttä, vaikka ihminen ei vihaa mitään niin kuin täydellisyyttä. Anna minun tulla minuksi. Ihmisyyden suorittaminen. Ei yhtään, joka kietoisi suuren sylin surun ympärille ja sanoisi: ei mitään hätää. Lapsi pyytäisi, jos osaisi, että älä predestinoi minuun sinun täyttymättä jäänyttä unelmaasi. Sen myötä löytyy kaikki mikä minulle on hyväksi. Selviytyjät testataan turpiinoton ja pettymyksen siedossa, uskalluksessa haavoittua. Ojenna merkityksellisyyden narunpätkä, josta saan kiinni. Yhtä syvällä. ”Kaikki todellinen elämä on kohtaamisessa”, sanoo filosofi Martin Buber. Järjestelmä toimisi loistavasti, jos ei olisi ihmisiä. Joskus niin kuin ryömisit viimeisillä voimillasi iho vereslihalla suihkuun, josta tulee hienoa suolaa. Ja se sattuu. Älä tarjoa luentoa sille, joka tarvitsee halauksen. Koetamme saada ihmistä elämään kunnossa kaiken ikää ja sitten kauhistelemme, kun ei se kuole millään. Mikään hyvä ei etene haukun, syyllistämisen tai häpäisyn kautta. Liikunnan ilokin. Sitäkin on koetettu perimätiedosta lähtien. Toisena tulee avuttomuus. Väärin oleminen alkaa neuvolasta. Jos piipität hedonistille jotakin kohtaamisen viisaudesta ja sisäisen maailman voimasta tai että joskus kannattaisi odottaa sieluaan, sinulle sanotaan, että pienet aivot eivät näy, mutta räystäsperse näkyy. Ja todellista kauhua on vanha ryppyinen liha. Rakastan Jukka Jalosta, joka sanoi oppineensa erityisherkältä vaimoltaan paljon ihmisen kohtaamisesta. Ihmistä ei voi käskeä innostumaan Ennen kuin ymmärrämme mitään ihmisyydestä, kaikki projektit ja kampanjat ovat turhia, koska ihmistä voi käskeä tottelemaan mutta ei innostumaan. Häpeä on tunteista rankin. . Sinut hylätään ja siitä se alkaa
luonnonlait ovat luonnon ilmiöiden selityksiä, mukaan lukien ihminen. U rheilu, erityisesti ammattiurheilu ja globaalit palloilulajit, ovat olleet aina vallan suojeluksessa: milloin nationalistisesta, milloin militaristisesta, milloin taloudellisesta, milloin jostain muusta ”poliittisesta” syystä. Sama logiikka on olemassa kaikessa urheilussa. Jokainen kilpailussa tapahtuva urheilusuoritus tai peliakti on aina subjektiivinen, ensimmäisen persoonan toiminta, mutta samaan aikaan se nähdään ja katsotaan objektiivisessa todellisuudessa, kolmannen persoonan näkökulmasta. Kuten Ludwig Wittgensteinkin totesi jo sata vuotta sitten teoksessaan Tractatus Logico-Philosophicus, mahdollisuus kuvata maailma Newtonin mekaniikalla ei sano mitään maailmasta, vaikka maailmaa toki voidaan kuvata siten kolmannen persoonan näkökulmasta. Urheilu, kuten kaikki ilmaiseva taide – esimerkiksi tanssi ja teatteri – on ihmiskeskeistä elävää toimintaa, ihmisen, living being, subjektikeskeistä ja intersubjektiivista kehollista tietoista toimintaa. U sein sanotaan, että ”pelataan pe liä”, ikään kuin peli olisi joku erillinen, itsessään olemassa oleva ilmiö ilman pelaajia. Mekaniikka on yritys konstruoida kaikki maailmankuvauksessa tarvittavat todet lauseet yhden suunnitelman puitteissa. Fysikalismi säilytti asemansa, anatominen ja fysiologinen reduktionistinen keho jatkoi jopa doupattuna matkaansa laboratorioissa, välineenä nuori ihminen. Ei ole joukkueita, ei peliä, ei lopputulosta. Viimeisin Liikunta & Tiede -lehden artikkeli (no. Joukkue on peli. Peli on olemassa vain, kun sitä pelataan. Leikki, urheilu, peli ovat ihmisen kehityksen, kasvun ja luovuuden maailma, ja elämää, joka on olemassa vain leikkiessä ja pelatessa. Esimerkkejä ei ole vaikeaa löytää; sellaisiksi käyvät DDR, Hitlerin Saksa ja Suomen itsenäisyyden myyttinen tarina sekä SVUL:n ja TUL:n taustalla olleet poliittiset intohimot. En aio kommentoida heidän hetkittäin outoja mielipiteitään, mutta esittelen muutaman näkökulman lähinnä ammattiurheilun perspektiivistä ja toivon, että urheilupiireistä vihdoin löytyisi riittävästi rohkeutta ryhtyä laajentamaan käsityksiä urheilusta ja ihmiskäsityksestä. Pelaaja, ihminen, on peli. Näin on jo satoja vuosia tapahtunut urheilun ja erityisesti valmennusnäkemysten kohdalla. 96 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ALPO SUHONEN jääkiekkovalmentaja alpo.suhonen@gmail.com Paradoksaalisia paradigmoja ”Play is a fundamental phenomenon of human existence.” – Eugen Fink Koko modernin maailmankatsomuksen pohjana on harha, että ns. Kiitokset kuitenkin ahkeruudesta. Peli ei ole koskaan menneisyydessä, eikä tulevaisuudessa, sillä jokainen peli – urheiluakti – on aina ainutlaatuinen. Mikä pahinta: valmentajista on tullut teknokraatteja, tulos-tai-ulos-välineitä. Nykyään voi sanoa jopa, että the game has left the building, ja tilalle on tullut businesslogiikalla varusteltu yritys rationalisoida peli välineellistämällä pelaaja ja joukkue. Kirjoituksia urheilusta filosofis-psykologisesta näkökulmasta on toistaiseksi kovin vähän. Sitten tuli Descartes, ja myöhemmin tämän artikkelin kannalta oleellisempi poliittisten ideologioiden ja teollistumisen aika 1700–1800-luvuilla, jonka myötä tayloristiset johtamisideologiat saivat suosiota, ja ne vallitsevat enemmän tai vähemmän edelleen. 4/25) oli jo liikaa. Ammattiurheilu toimii ja elää sekä subjektiivisessa että objektiivisessa todellisuudessa. Teknologian kehitys hämärsi loputkin, mitä mahdollisesti oli jäljellä ihmisen pelikehosta, vapaudesta, luovuudesta ja improvisaatiosta. Aikamme ammattiurheilulle tyypillinen ilmiö ovat agentit, jotka jopa suurelta osin hallitsevat esimerkiksi pohdittua. F ilosofia rajaa luonnontieteen kiistanalaisen alueen. Todellinen urheilu/peliaktin ymmärrys ilmiönä, ilman päälle kasattua vieraslajien valtavaa vääristymää, on jäänyt tekemättä. T ämä kirjoitus on saanut virikkeensä ja inspiraationsa jo pitkään jatkuneesta ärtymyksestä Riitta-Ilona Pummi-Kuuselan ja Antti Kuuselan kirjoituksista ja näkemyksistä, joissa he epämääräisesti ja hämärästi keskustelevat urheilun ihmiskäsityksistä eri foorumeilla. Jo muinaiset ateenalaiset, kuten Platon, erillistivät mielen ja kehon, ja dualistinen ihmiskäsitys lienee alun perin eri uskontojen vaikutusta. Näinhän ei ole. Vallitseva urheilun ihmiskäsitys on tuhansia vuosia vanha. Pelaaja tai pelaajat synnyttävät pelin, pelin maailman; fanit ja katsojat loihtivat läsnäolollaan performatiivisen elämyksen, kokemuksen tässä ja nyt. Nämä kaksi todellisuuden maailmaa ovat kietoutuneet ihmisessä, ihmisenä olemisessa ja erityisesti ihmisen kehollisessa, tietoisessa, luovassa ilmaisussa, taiteissa ja urheilussa. Totta kai sitä voidaan kuvata ja tallennetta katsoa videolta, mutta peli ei ole koskaan toistettavissa. Luonnontieteet, fysikalismi, reduktionismi, taylorismi, teknologia, lääketiede ja kaupallisuus – ne kaikki palvelevat somea, mediaa ja löysää urheilupuhetta, ja tavallaan estävät huippu-urheilun todellisen kehityksen. Kaukalossa tai futiskentällä on vain maalit, muuten ne ovat tyhjiä. Jos siellä ei ole hyppääjää, ihmistä, ei ole myöskään korkeushyppyä, ei harjoittelua, ei kilpailua, eikä tulosta. “Art and sport are not a reflection of reality; they are the reality of reflection.” — Jean-Luc Godard “The human being is at once subject for the world and an object in the world.” – Edmund Husserl Kuvittele mielessäsi urheilukenttä ja sinne korkeushyppytelineet, rima ja purukasa
H olistisen kehollisen tietoisuuden ymmärrys (integraatio, body-mind unity) johtaa ja mahdollistaa taitojen kehittymisen ja harjoittelun paremman ymmärryksen sekä urheilijan kasvun itsenäisyyteen. U rheilu on ihmiskeskeistä, ihmisen suoraa toimintaa, ihmisenä olemisen perustavaa laatua olevaa toimintaa lapsesta alkaen. Useissa lajeissa taidot ovat kehollisen tietoisuuden ja peliaktin tärkein ominaisuus. Kuitenkin kilpailussa, kuten korkeushyppyesimerkissäni, suoritus vaatii holistisen, kehollisen, tietoisen ja taidollisen kokonaisvaltaisen tasapainon. Pelikeho on tällä hetkellä perinteisen ajattelun luoma objekti: fysiologinen, biomekaaninen ja ulkoistettujen taitojen kokoelma, ja sen näkemys – tutkimus, testaus ja mittaus – on kolmannen persoonan näkökulma. Samoin kilpailuissa urheilusuoritukset paloitellaan erillisiin kehon liikkeisiin, joita tutkitaan tarkasti videolta kehityskohteita etsittäessä. Kuten jo todettu, näinkin tietysti voi tehdä luonnontieteellisen, kolmannen persoonan näkökulmasta. Kehollinen ihminen ei ole vain anatominen ja fysiologinen toiminta ja rakenne, kuten vallitseva valmennuksen perusnäkemys sen haluaa nähdä. Se on pikemminkin pelaajan suhde pelitilanteeseen, peliin, vastustajaan ja katsojiin. Mahdollisuus kehittää valmennusmetodeja on siis konkreettisesti olemassa. Performatiivinen hetki on taidon ja tietoisuuden ainutkertainen ja ainutlaatuinen akti. R eduktionistinen valmennus kutsuu apuun joukon asiantuntijoita ja psykologeja käsittelemään lukemattomia mahdollisia suoritukseen vaikuttavia tekijöitä. Kilpailutilanteessa urheilijaa ympäröivät lukemattomat tekijät – kokemukset, kehomuisti, aistit, tunteet, koko kehollinen skaala – jotka saattavat vaikeuttaa hänen vapautumistaan hyppyyn. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 97 suomalaisten jääkiekkoseurojen rekrytointeja. Kun reduktionistisesti valmennettu pelaaja astuu kaukaloon, tapahtuu kuitenkin ihme: ihminen onkin autopoeettinen ja autonominen reagoimaan olemassa olevaan tekemiseen, olipa kyseessä penkkipunnerrus tai pelitilanne. Urheilijoissa harjoitetaan ja pyritään kehittämään fysiologian periaatteiden mukaisesti erillisiä kehollisia ominaisuuksia, joiden oletetaan auttavan esimerkiksi palloilussa parempaan peliaktiin taitojen ja yhteistyön lisäksi. Näiden kahden todellisuuden – subjektiivisen ja objektiivisen urheilumaailman – integroitumista ja kompleksista kietoutumista tapahtuu jatkuvasti, mutta valitettavasti ei tietoisuudessa ja valmennuksessa. “The whole body becomes an eye.” – Maurice Merleau-Ponty Luonnontieteellinen näkökulma ei kykene – edes psykologien avustamana – tavoittamaan harjoittelua, urheilusuoritusta ja peliaktia parhaalla mahdollisella tavalla. Siis: valmentajien, valmentajuuden ja johtajuuden uudistamisen ja kehittämisen lähtökohdaksi olisi otettava pelaajan, yksilön (subjektin) lahjakkuus – eletty keho – pelikeho – taitavuus, pelin teoreettinen ja operatiivinen ymmärrys ilmiönä, pelin ja harjoittelun suhde, pelin performatiivinen ulottuvuus ja improvisointi. Pelissä peliakti ei ole erillisen mielen, kehon ja ajattelun päätös. Pelaaja, ihminen, on peli. Urheilu on olemassaoloa: kehollisesti, elämässä, kulttuurissa, työssä, vapaa-ajassa ja ihmissuhteissa.. Joukkuedynamiikan perustaksi Minä-Sinä-Me, kompleksinen intersubjektiviteetti ja jatkuvasti muuttuva ja elävä kokonaisuus suhteessa joukkueen tavoitteisiin, historiaan, kokemuksiin, taitotasoon ja peliin ja tuloksiin. Pelikehon taidot ja pelitilanneilmaisu eivät muodostu erillisistä ominaisuuksista, vaan kokonaisuuden yksityiskohdista. Urheilija on kehollisesti valmiustilassa ja kokemuksellisesti kehomuistin hallitsema. Ajattelu on siihen liian hidasta. Urheilu on olemassaoloa: kehollisesti, elämässä, kulttuurissa, työssä, vapaa-ajassa ja ihmissuhteissa. Ihminen on autopoeettinen ja autonominen biologinen organismi, living being, eletty keho, pelikeho, joka pyrkii kaikessa holistisessa olemisessa homeostaasiin. Urheilu on sekä play että work kietoutuneina – erityisesti ammattiurheilussa. Subjektikeskeinen, kokemuskeskeinen, ensimmäisen persoonan näkökulma on, erityisesti nuorten urheilijoiden kohdalla, ratkaisevaa itsensä tuntevan, itseohjautuvan ja autonomisen kehityksen kannalta. Pelaajien pitää oppia pelaamaan omalla mailalla ja ymmärtämään, etteivät jalat luistele tai kädet heitä koripalloa, vaan ihminen. Ammattiurheilussa vallitsee paradoksaalinen paradigma. Arkikielessä sentään puhutaan jo flow’sta. . Subjektiivinen, pelaajan peliakti kietoutuu objektiiviseen pelin maailmaan ja todellisuuteen. Urheilun johtotehtäviin palkataan business-pomoja ja konsultteja, joilla ei ole mitään käsitystä urheilun todellisesta olemuksesta. Valmennusperiaatteet, harjoittelu ja kilpailu/pelit johdetaan reduktionistisen ihmiskäsityksen näkökulmasta
Pohdin, miten ryhtyisin valmistelemaan sekä teoreettista että käytännön opetusta. Viime vuosikymmeninä liikunnanopetuksella on ollut monipuolinen ja oppilaiden erilaisuutta huomioiva sisältö. Leikkiä on käsitelty aivan liian niukalti liikunta-alan lehdissä. Kun lapsi saa myönteisiä liikuntakokemuksia, tuetaan niillä minäkuvan vahvistumista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura teki leikeistä mikrofilmikopiot, joita kertyi yhteensä 48 rullaa. Teetin jokaiselle kurssille lähtötasokyselyn tarkoituksenani selvittää, miten opiskelijani olivat kokeneet koulun liikunnanopetuksen. Miten sitkeää oli liikuntanimikkeen muutos syrjäyttämään voimisteluja urheilunimikkeet. Opiskelijoilla oli vain päiväkotiharjoittelujen kokemus leikkivalintojen teon pohjana. O li ryhdyttävä käymään läpi leikkikirjojen tarjontaa. Lainasin Olympiastadionilta Urheilumuseon kirjastosta monta kassillista leikkikirjoja. Suomen leikkiperinteen yksi kummajainen on nolausleikkien suuri määrä, joita oli myös Okkolan leikinkeräysaineistossa. Niitä selaillessa sain uniikkeja leikkivinkkejä. Demoryhmissä oli 16 opiskelijaa, enemmistö naisia, miehiä 1–3. Sen sijaan toistuvat epäonnistumisen kokemukset siirtyvät hyvin herkästi, usein tiedostamatta, negatiiviseksi minäkuvaksi. Opiskelin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1967–1972 ja 1997–1999. Opiskelijoiden leikeistä toimitin raportin, jonka he saivat evääksi tulevaa työtehtävää varten. Vaikka vain muutama leikki läpäisi valintaseulani, oli niillä opetuksen suunnittelutyötäni rikastuttava vaikutus. Minulle opiskelijoiden valitsemat leikit olivat mahdollisuus laventaa omaa leikkiaineistoani. Oikein tehdyillä leikkivalinnoilla voidaan välttää epäonnistumisen kokemuksia ja samalla tukea lasten liikuntataitojen kehittymistä. T ietoni varhaiskasvatuksesta olivat tuon edellä mainitun harjoittelun varassa. Urheilulajit ovat syntyneet leikeistä, mutta niiden valta on ollut esteenä sille, että leikillä rikastutettaisiin liikunnanopetusta. Aloin miettiä mahdollisuutta päästä opettamaan liikuntaa lastentarhanopettajaksi opiskeleville. Opiskelijat laativat kirjallisena valitsemansa leikin, jonka ohjasivat ryhmälleen. Ongelmana oli leikkivarantoni suppeus. Tehtävänä oli valita sellainen leikki, josta oli omakohtainen kokemus ja joka oli tehnyt erityisen vaikutuksen. Suoritin liikunnanopintojen lisäksi cum laude arvosanan erityispedagogiikassa. Leikin pääsy osaksi opetusja koulutusprosessia on ollut hidasta. Näin merkittäväksi virinnyt yhteys alle kouluikäisten kiehtovaan maailmaan jatkuisi. Lastentarhanopettajien koulutusohjelmaan sisältyi myös leikkien ohjaamisen harjoitus. Voimistelunopettajan, jolla nimellä heitä silloin kutsuttiin, saapuessa kentälle kajahtaa oppilaan kovaääninen huuto: ”Jalkapalloa. Myöskään liikunnanopettajaopinnot eivät juuri leikkejä sisältäneet. Ohjeistin opiskelijoita kriittisyyteen valinnoissaan. Liikunta & Tiede -lehden 3/2025 teema leikki oli iloinen yllätys. Miksi jotkut haluavat lei. 9 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 emeritus ihmettelee MAURI PIETILÄ pietilamauri@gmail.com K oulumuisto 1960-luvulta. Tarkoituksena oli kytkeä lastentarhanopettajien koulutus osaksi muuta opettajankoulutusta, joka oli jo yliopistotasoista, kun lastentarhanopettajakoulutus oli ollut perinteisesti opistotasoista. Alkamassa on ulkoliikuntatunti. Opiskelijoiden työ oli kuitenkin hyvä alku helpottamaan leikkivalintoja. Oivalsin pian, että leikkipainotteinen opetussisältö olisi pelastukseni. T utustuin myös Toivo Okkolan suuren perinneleikkien keräyksen materiaaliin. Kuinka ollakaan, toiveeni toteutui. Räty ja Immonen valitsevat joukkueet ja lihavat maalitolpiksi.” Onneksi tällaista ei tapahdu enää. Onneksi suomalainen leikkiperinne on rikas ja leikkikirjoja oli viljalti tarjolla. Toimitukselle ruusuja tästä valinnasta. Ja toki muistot omista lapsuuden ajan leikeistä. E dellä mainitussa numerossa kysyttiin pitäisikö leikin varjolla saada ihmiset liikkumaan hiukan enemmän. Tutkintoon kuului opetusharjoittelu. Se voi olla ensiapua, mutta ei leikin syvällisempää käyttöä. Okkola lähetti 1926 Suomen kaikille koulupiireille kyselyn, johon tuli raportoida alueen keskeisimmät kesäja talvileikit. Muutamat viiLeikki liikunnanlehtorin työssäni kot lastentarhassa tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Annoin opiskelijoille tehtäväksi etsiä leikkikirjoista alle kouluikäisille soveltuvia liikuntaleikkejä. Jyväskylän yliopistossa ja Joensuun silloisessa korkeakoulussa käynnistyi Uudenmuotoinen lastentarhanopettajankoulutuksen kokeilu (ULO). Minut valittiin Joensuun koulutuksen fyysisen kehityksen ja kasvatuksen liikunnan lehtoriksi 1974, vuosi kokeilun alkamisen jälkeen. Valitsin harjoittelupaikaksi jyväskyläläisen Mäki-Matin lastentarhan, jossa oli osasto myös erityislapsille. Urheilun ”pyhä” on estänyt leikin mukaantuloa, kun pyritään tukemaan koko väestön liikuntaa. Toimitin saaduista valinnoista raportin: Kartoitus alle kouluikäisille sopivista liikuntaleikeistä. Kyselystä nousi esiin toistuvina ongelmina jatkuva mittaaminen ja yksipuolinen opetus, jonka pääsisältönä oli ollut usein opettajan rakastama laji. Myös opetukseni anti oli vielä vähäistä, koska työkokemukseni oli lyhyt. Oppikoulun liikunnanopetuksessa olin saanut tutustua vain viestileikkeihin. Keräyksestä kertyi 129 000 sivua ja yli 108 000 leikkiä. Siksi valinnoissa oli kokemattomuuden puutteita. Asetin tavoitteeksi valmistella käytännön opetuksen välttääkseni jakamasta opiskelijoita hyviin ja huonompiin liikunnan osaajiin
Tämä leikin alue on niukalti esillä leikkitutkimuksissa ja -kirjallisuudessa. Kiinniotettavat alkavat napista, että tämä on tylsää. Siksi on puntaroitava laajasta aineistosta, mikä leikki missäkin tilanteessa on toimivin. Ratkaisevaa on, miten leikki tarjoillaan. Leikin varjolla käynnistetään kiusaaminen. Kun kaikilla on samanaikaisesti tehtävää, ei kukaan joudu arvostelun kohteeksi. Saatoin miettiä tunteja ja jopa päiviä, mikä leikki parhaiten soveltuisi kyseisen demoteeman aloitukseksi ja olisi mukaansatempaavin. Hän sattuukin olemaan ryhmän hitain juoksija, joka joutuu pian pilkan kohteeksi, kun ei saa ketään kiinni. Leikeissä on myös suuri laatuvaihtelu. Sama ilmiö esiintyy usein myös koulukiusaamisessa. Käsitykseni leikin merkityksellisyydestä vahvistui edelleen. Sain opetukselleni tukea varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa ohjaamistani psykomotorisista pienryhmäinterventioista. L eikkiaineiston kertyessä pääsin yhä tarkemmin miettimään, millaisilla leikkivalinnoilla saisin kaikkein toimivimman aineksen opetusdemojeni sisältöön. Kirjoittaja työskenteli liikunnan lehtorina Joensuun korkeakoulussa, Joensuun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa vuosina 1974–2007.. Liikunnan käyttö osana lasten kehitystä tukevaa kuntoutustoimintaa oli aivan alkutekijöissään Suomessa 1980-luvun alkupuolella. Otan esimerkiksi ehkä maailman tunnetuimman liikuntaleikin, hipan. Leikkejä on tutkittu ja niistä on kirjoitettu paljon ja niiden arvoja ansaitusti kiitelty. Kokemusteni karttuessa sain tehtäväksi opettaa erityiskasvatuksen koulutusohjelmassa liikuntaterapiaa. Tämä käy hakemassa itselleen hernepussin ja ryhtyy polttajaksi. L eikki ei sinällään ole hyvä tai toimiva. Leikin flow syntyy parhaiten samanaikaisesta yhdessä kokemisesta. Perinteisen hippaleikin sijaan valitsen leikiksi hernepussihipan. Otan korista hernepussin ja ryhdyn polttajaksi. Kokematon pedagogi aloittaa valitsemalla lorulla hipattajan. Leikki, joka on saanut yksityisen henkilön kokemaan suuria elämyksiä jossain kontekstissa, ei välttämättä toimi ollenkaan pedagogisessa ryhmätilanteessa. Työtehtäväni vuoksi erityisen kiinnostuksen kohteena oli pedagogisten ryhmäleikkien toteutus. Poltetuksi tulee, kun saan osuman jonkun jalkaterään. Harkitsen, kenet poltan, jotta leikki etenee hyvin. Hyväksi tarkoitettu leikkihetki päättyy onnettomasti. Jos onnistuin valinnassa, takasi se kaikkien innostumisen. Siinä on samoja elementtejä kuin hyvädraamaisissa näytelmissä tai orkesterin luovassa yhteissoitossa. Leikin aloitan uhittelemalla ja saan samalla kaikki liikkeelle ennen kuin poltan ketään. Lopulta kaikki tulevat poltetuiksi ja samalla pussit tulevat jaetuksi kaikille seuraavia leikkejä varten. Opiskelijoiden riemunkiljahdukset olivat viesti minulle onnistuneesta valinnasta. L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 99 killä nolata, saada kokemaan häpeää jopa kipua.
Sen kirjoittamiseen on osallistunut noin kaksikymmentä alan asiantuntijaa. Toiseksi hän pyrkii monipuolistamaan aikamme liikuntapuhetta. Antiliikkuja lisää ymmärrystä liikkumattomuuden taustalla vaikuttavista, toisinaan jopa järjenvastaisista merkityksenannoista, jotka ihmismielen kontekstissa ovat kuitenkin inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Ihmismieli toisin sanoen vastustaa kaikin tavoin sitä, mikä tuntuu pelottavalta, epämieluisalta ja luotaantyöntävältä. Teos on omistettu ”kaikille, jotka liikkuvat”. Samanaikaisesti teos herättää pohtimaan, millaisten liikettä lisäävien toimenpiteiden avulla voisimme huomioida yksilön kokemusja tunnemaailman entistä kattavammin ja ymmärtää yksilöllisiä merkityksenantoprosesseja, jotka voivat estää liikunnan aloittamisen. Antiliikkujan antiteesi väittää, että tällaisessa oravanpyörässä aikaa ei voi jäädä ”ylevämmille” tavoitteille, kuten itsensä sivistämiselle. Kohteen tehtävänä olisi kuunnella, ottaa opiksi ja aloittaa liikkuminen. Erityisesti suosittelen sitä kaikille, jotka työskentelevät liikunnan ja urheilun parissa. Antiliikkuja avaa liikkumattomuuteen liittyviä monimutkaisia tunnekokemuksia ja merkityksiä, joiden huomiointi unohtuu usein fyysistä aktiivisuutta edistävässä viestinnässä. Runsaan vuoden mittaisen kirjaprojektinsa aikana kirjailija haluaa alkaa liikkua ”edes vähän”. Kirja koostuu yhdeksästä luvusta, jotka käsittelevät valmennusfilosofiaa, lahjakkuuksien kehittämistä, nuoren kasvua ja kehitystä ja tyypillisiä urheilu. Antiliikkuja on omaelämäkerrallinen esseeteos, joka avaa lukijalle aikamme liikuntapuhetta ja liikkumisen ihanteita liikuntaa välttelevän ihmisen silmin. Antiliikkujan omakohtainen ja havainnoiva argumentointi monipuolistaa aikamme liikuntapuhetta. Liikuntasuositukset, liikuntaneuvonta ja liikunta-aiheinen mainonta eivät Pörstin kokemusmaailmassa innosta liikkumaan. painos. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 arvioitua K i r j a Liikkumattomuuden taustalle voi kätkeytyä monia eri tunteita Laura Pörsti: Antiliikkuja – Miten liikunnan vihaaja yritti oppia liikkumaan Gummerus 2025, 303 sivua. Teos kuvaa yksilön kokemuksia liikuntakulttuurin polarisoitumisesta, jonka seurauksena liikuntaa harrastamaton ihminen voi kokea olevansa neuvonnan ja liikuntapoliittisen keskustelun passiivinen kohde. ”Valmentajan tulee, valmentajan pitää, valmentajan täytyy.” Tämä Nuorten urheilijoiden valmennus 2.0-kirjassa esitetty lause kuvaa hyvin, millaisia vaatimuksia ja odotuksia nuorten urheilijoiden valmentajille 2020-luvun puolivälissä lankeaa. Kirjan ovat toimittaneet Johanna Ihalainen ja Aku Nikander, joilla on runsaasti kokemusta urheilututkimuksesta ja yliopisto-opetuksesta. VEERA MANNINEN, LitM väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto veera.m.manninen@jyu.fi K i r j a Pitkäaikainen kumppani vaatimusten viidakossa vaeltavalle valmentajalle Johanna Ihalainen & Aku Nikander (toim.): Nuorten urheilijoiden valmennus 2.0 VK-Kustannus Oy 2024, 336 sivua. Teos kuvaa mielenkiintoisella tavalla sitä, miten ajatteleva yksilö voi rakentaa vallitsevan teesin rinnalle oman antiteesinsä ja toisaalta myös synteesinsä. Laura Pörstin teoksen Antiliikkuja: Miten liikunnan vihaaja yritti oppia liikkumaan taustalla on kaksi tavoitetta. Jännitys laskee ja olo voi alkaa tuntua tervetulleelta. Onneksi on mahdollista muodostaa synteesi, joka kuroo umpeen vastakohtien välistä kuilua. ”Urheilu ja liikunta tuottavat ympärilleen lasiseinää, jonka läpi on vaikea kulkea”, kirjoittaa Jari Kupila Liikunta & Tiede -lehdessä 5/2023. On myös ilahduttavaa, että näitä kokemuksia ja tulkintoja peilataan erityisesti suomalaisissa liikuntatieteellisissä tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin sekä tutkijoiden haastatteluihin. Nuorten urheilijoiden valmennus 2.0 on kunnianhimoinen ja laaja-alainen teos, joka pyrkii tutkimustiedon pohjalta haastamaan lukijansa ajattelemaan, reflektoimaan ja kasvamaan – sekä valmentajana että ihmisenä. Pörstin tapauksessa se rakentui ajatukselle liikkeen vähittäisestä lisäämisestä omaehtoisesti ja omaan lapsiperhearkeen sovitettavalla tavalla. Samaan aikaan Pörsti on jossain sisimmässään kuitenkin alkanut kaivata parempaa suhdetta ja yhteyttä omaan kehoonsa. Lasiseinän edessä ja liikuntaharrastuksen aloittamisen kynnyksellä yksilö voi kokea valtavasti erilaisia tunteita, kuten kelvottomuutta, epäonnistuneisuutta, epävarmuutta, jännitystä, ahdistusta ja erilaisia pelkoja. Teos kutsuu lukijan vähän liikkuvan ihmisen kokemusmaailmaan ja tulkintoihin, jotka vallitsevassa liikuntapuheessa jäävät herkästi kuulematta. Pikemminkin ne vaivuttavat ”liikunnallisen alakulon tilaan”. 2. Antiliikkuja kuvaa, kuinka tällaisten tunteiden sekamelskassa yksikin ystävällinen ele lasiseinän toiselta puolelta voi helpottaa. Liikkumista ihannoiva teesi yhdistyy kirjailijan mielessä negatiivisiin ilmiöihin, kuten kiireeseen, jatkuvaan suorittamiseen ja menestymisen paineeseen
Pelin henki -kirjassa ratsastetaan Dettmannin kiteytyksillä, joissa on syvällistä lähinnä tuntu: ”Palvele totuutta, älä mainetta”, ”Pitää. Se vaatii lukijaltaan aikaa ja paneutumista – toistoa on jonkin verran, mutta tämä voi myös tukea oppimista. Se kysyy Esa Saarisen tavoin: ”mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?” Millaisen ilmapiirin, vuorovaikutuksen, tuen ja turvan sinä tuot mukanasi. Useat yhdistävät Dettmannin juuri Susijengi-ilmiöön – myös hän itse. Kun Henkka sanoo, että Koripalloliitossa ja Korisliigaa pelaavien seurojen johdossa ei ole riittävää ymmärrystä lajin kehittämisestä, niin se ainoana totuutena kelpaa Saarikoskelle. Ihmisten arvon Henkka on määritellyt sen mukaan, miten he ovat tukeneet häntä Susijengi-projektissa. Saarikosken mukaan Henkka ei kysy, vaan toimii. ”Halusin vaikuttaa kaikkeen, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.” Ystävä Saska jatkaa: ”Hän on halunnut vaikuttaa pieniin asioihin, koska pienistä asioista muodostuvat suuret asiat.” Joku voisi nimittää moista mikromanageeraukseksi. Saarikoski kirjoitti ”Henkan” johtamistaidoista kirjan vuonna 2015 ja nyt toisen, molempien nimissä kulkevan Pelin henki -teoksen. Se ei ole kertakäyttöopas, vaan pitkäaikainen kumppani valmentajalle asetettujen vaatimusten viidakossa. Läpi kirjan korostuu valmentajan rooli paitsi lajin osaajana myös kasvattajana, vuorovaikuttajana ja urheilijan tukipilarina. Nuorten urheilijoiden valmennus 2.0 toimii parhaiten käsikirjana, jonka pariin voi palata yhä uudelleen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 1 1 vammoja, nuorten harjoittelun perusperiaatteita, harjoituskuormituksen seurantaa, ihmistaitoja nuorten valmennuksessa, nuoren urheilijan mieltä, urheilun merkityksellisyyttä ja nuoren urheilijan toimintaympäristöä. Kustantajan mukaan Saarikoski ja Dettmann etsivät kirjassa koripallon sielua, mutta päätyvät puhumaan elämän merkityksestä. JONNE KAMSULA, LitM (liikuntabiologia) erityisasiantuntija jonne.kamsula@lts.fi K i r j a Gurua kumartamassa Saska Saarikoski & Henrik Dettmann: Pelin henki WSOY 2025, 245 s. Yhdenlaista, vaikka ei järin suosittua johtamista sekin. Tämän mahdollistaa miehen nykyinen titteli Koripalloliitossa: valmennuksen johtaja. Valmentaja hän ei ole, sillä heitä hyörii jo neljä 12 pelaajan joukossa. Dettmann on Susijengin menestyksen myötä onnistunut nousemaan suurten näkijöiden joukkoon ja on kysytty yritysvalmentaja. Mies on muistellut, kuinka hän Hanno Möttölän kanssa pani Susijengin asiat järjestykseen kentän ulkopuolella ja Teemu Rannikon kanssa pelikuviot kentällä. Purkkaa jauhavalla miehellä on vakipaikka Susijengin vaihtopenkin tuntumassa. Hesarin toimittaja Saska Saarikoski on Dettmannin ystävä. Pelin henki korostaa Dettmannin pitkää ja itsenäistä opintietä äksystä korisvääpelistä ihmisten herkkävaistoiseksi valmentajaksi. Satunnainen katselija ihmettelee: mikä mies. Tähän puoleen, valmentajan oman jaksamisen tukemiseen, olisinkin kaivannut enemmän sisältöä. Miesten keskusteluista Saarikoski on koostanut kirjan, joka tuskin jää historiaan elämän tarkoituksen selventäjänä, pikemminkin eläköityneen päävalmentajan fanituskirjana. Näin myös kannatellaan todennäköisimmin huipulle se muutama prosentti urheilijoista, joilla kyvyt ja motivaatio sinne riittävät. Koripalloon hurahtaneet tunnistavat miehen Henrik Dettmanniksi, maajoukkueen entiseksi päävalmentajaksi, joka yhä seuraa maajoukkuetta mihin ikinä se matkaakin. Kirjan tärkeimmäksi teesiksi itselleni hahmottui se, että nuorten valmennuksen tulee olla kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä, empaattista sekä yksilöllistä kehitystä ja polkua tukevaa. ”Henkka on ylpeä siitä, että hänen lajinsa on jotain enemmän kuin pallon pomputtelua. Se on urheiluksi puettua filosofiaa.” Toki filosofian voi määritellä eri yhteyksissä eri lailla, jopa omin kriteerein. Tämä ajattelu näkyy esimerkiksi siinä, miten kirjassa suhtaudutaan lahjakkuuteen ja sen tunnistamiseen: tutkimustiedon valossa lähes mahdottoman ”lahjakkaimpien” seulonnan sijaan tekstit kannustavat kehittämään kaikkien potentiaalia mahdollisimman pitkään. Saarikoskelle Henkka on guru, muiden näkemyksiä ei kaivata. Akateemisen maailman oppeja Dettmann ei ole kaivannut. Tämän ei tarvitse tarkoittaa matalaa vaatimustasoa – päinvastoin. Läpileikkaavaksi teemaksi nousee se, että hyvä valmennus ei ole nuorten urheilussa vain fyysisen suorituskyvyn tai lajitaitojen valmentamista, vaan se koostuu muun muassa identiteetin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentamisesta, yhteisöllisyyden synnyttämisestä ja merkityksellisyyden luomisesta. Teos ei tarjoa valmiita harjoitusohjelmia tai eri lajien valmennusesimerkkejä vaan pyrkii toimimaan valmentajan kokonaisvaltaisen ajattelun ja reflektion välineenä. ”Kai minä päävalmentajana olin tavallaan koripallon diktaattori”, tunnustaa Dettmann. Tämä näkökulma on varmasti paikallaan aikana, jolloin nuorten hyvinvointi ja jaksaminen ovat yhä useammin huolenaiheina. Tähän porukkaan kuulumista on tukenut gurun intohimoinen punaviiniharrastus. Tv-ohjaaja poimii hänet ruutuun lähes joka ottelussa. Silti hän on yltänyt valaistuneiden joukkoon jopa taiteilijaravintola Kosmoksen filosofointihakuisissa pöytäkeskusteluissa. Samalla se muistuttaa, että myös valmentaja tarvitsee tukea, aikaa ja tilaa kehittyä. Kirjassa nostetaankin esiin, että vaatimustaso, haasteellisuus ja tavoitteet voivat olla korkeita, kunhan myös tuen määrä on vastaavasti suuri. Teos on suunnattu valmentajille, urheilijoille, vanhemmille ja alan opiskelijoille. Kirja haastaa lukijaa pohtimaan omaa valmennusfilosofiaansa, arvojaan ja toimintatapojaan. ”Heti tässä ja nyt” -ajattelun sijaan painopiste tulisi olla kestävissä urheilijan poluissa ja mahdollisimman monen nuoren pitämisessä mukana niin pitkään kuin suinkin
1972) ja Erik Wiger (s. Suomessa maaottelun vaiheet tiivistivät kirjoittajaparina kokeneet urheilutoimittajat Juha Kanerva (s. Kirja pääsee oikeastaan vasta tämän takeltelevan alun jälkeen liikkeelle. Hedmanin ja Wigerin teoksen heikoin osa on Suomen historiaa käsittelevä lyhyt johdanto. Ja sydäntä voi koskettaa vain sydämellä. Suomen asema Venäjän imperiumissa perustui Ruotsin vallan aikaisen lainsäädännön säilymiseen suuriruhtinaskunnassa. Muistelijat eivät kuitenkaan ole menneisyyden kiistattomia asiantuntijoita, vaan pikemminkin omien uskomustensa ja muistojensa viljelijöitä. Perusratkaisu on molemmilla kirjoittajapareilla samanlainen: he käyvät läpi kaksinkamppailuhistoriaa läpi maaottelu maaottelulta ja maustavat tekstiä erikoisartikkeleilla. Kirjakamppailun maaotteluvoiton saa silmissäni tilastopuutteistaan huolimatta tekstinsä ansiosta suomalaisteos. Hedman ja Wiger sivuuttavat osan koitoksista suhteellisen lyhyesti. Kukapa sellaista ei haluaisi kuulla. Myös vuoden 1918 sisällissodan vaikutukset urheiluelämään on kuvattu virheellisesti. 1941). Hedman ja Wiger ovat lisäksi koonneet leipätekstin lomaan poimintoja mitä erilaisimmista tilastokulmista. Ruotsissa toimeen tarttuivat yhtä lailla kokeneet Jonas Hedman (s. Jonas Hedman & Erik Wiger: Finnkampen – ett sekel, två länder Friidrottsförlaget 2026, 200 sivua. Siksi toivoisi, että Susijengi-ilmiöstä ja suomalaisen koripalloilun 2000-luvusta saisi vielä lukea moniäänisen tietokirjan – sellaisen, joka uskaltaa myös Dettmann-myytin taakse. Toteamus Ruotsin vuoden 1734 lain pysymisestä voimassa Suomessa ”pienemmiltä osin” on väärä. 1963). He ovat myös laskeneet yhteen kokonaispisteet. Hedmanilta ja Wigeriltä löytyy muun muassa vastaus siihen, kuka Ruotsin kansalainen kilpaili useasti Suomen joukkueessa. Kovakantisiin teoksiin tarttuvat hanakimmin paljon elämää ja lukuisia otteluita nähneet herrahenkilöt. Teksteistä ja tulosluetteloista löytyy kosolti tietokilpailukysymysten aineksia. Kun työelämässä pari vuosikymmentä sitten innostuttiin ihmisen valmentamisesta, otettiin avuksi puppugeneraattori, joka suolsi näennäisaforismeja ja kohteidensa itsetuntoa hiveleviä sloganeita. Nykyään vaaditaan konkreettisempaa ja aidompaa. Suomalaiskirjoittajat liittävät maaottelun ruotsalaiskollegoitaan paremmin urheilumaailman muutoksiin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Wiger oli nähnyt kirjan ilmestymiseen mennessä paikan päällä vuodesta 1955 alkaen 63 ottelua. Molemmissa teoksissa valittu tapahtumahistoriallinen lähestymistapa on hyvin ymmärrettävä oletetun lukijakunnan pohjalta. Kanerva ja Piilonen tuovat luontevasti esiin urheilijan aseman muuttumisen, yleisurheilun kehityksen ja median vaikutuksen otteluun poliittisia kytköksiä unohtamatta. Tilasto-osassa ruotsalaiset ottavat selvän voiton suomalaiskollegoistaan. Omaa erinomaista historiaa kannattaa toki esitellä, kun kysyntää tuntuu löytyvän. Arwidssonin sanomaksi väitetty kuuluisa lainaus ”svenskar äro vi icke, ryssar vilja vi icke bli, låt oss vara finnar” on päätynyt tekstiin väärässä muodossa. I. Sata vuotta täyttänyt yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelu sai urheilun kynämiehet liikkeelle molemmissa maissa. A. Kanerva ja Piilonen ovat tehneet perusteellisempaa työtä ja kuvaavat jokaista ottelua vähintään aukeaman verran. Ruotsalaisteoksen kustantaja on Friidrottsförglaget, mikä osaltaan selittänee tekstin painottumisen enemmän perinteisiin kilpailukuvauksiin kuin suomalaisteoksessa. Yli 80-sivuinen paketti sisältää kaikki tulokset vuodesta 1925 alkaen. Suurinta osaa lukijoista johdanto ei todennäköisesti kiinnosta, mutta näiden perusasioiden olisi toivonut napsahtavan paikalleen. Miesten otteluissa Suomi johtaa ja naisissa Ruotsi on edellä. TEIJO PYYKKÖNEN teijo.pyykkonen@gmail.com K i r j a Kaksin aina kaunihimpi – maaotteluhistoriikit täydentävät toisiaan Juha Kanerva & Teijo Piilonen: Suomi-Ruotsi maaottelu – 100 vuoden tähtihetket Readme.fi 2023, 360 sivua. Dettmann on kaiketi kirjansa ansainnut. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 arvioitua koskettaa toisen sydäntä. Vastaus: moukarinheittäjä Kauko Harlos, joka oli 1960-luvulla tietämättään saanut Ruotsin kansalaisuuden. Hedmanilla ja Wigerillä näiden ulottuvuuksien käsittely jää pinnallisemmaksi kuin suomalaisversiossa, vaikka kulkee mukana taustalla. Ilmeisesti kustantajakin on jotain ansainnut, sillä Pelin henki antaa ymmärtää, että myös kolmas kumarrus (teos) gurun suuntaan on tulossa. Sen sijaan ”vara”-verbin korvautuminen ”bli”-verbillä kertoo epätarkkuudesta, joita kolmen sivun johdantoon mahtuu kosolti. Se on selvästi jäntevämpi ja syvällisempi kokonaisuus kuin Ruot. ”Icke” on muuttunut inte-sanaksi, mikä ei vielä muuta merkitystä. Jokaiselle valmennettavalle vakuutettiin, että juuri hän on työyhteisölle arvokas. Siksi valmentajan pitää valmentaa sydämellään”, ”Pallon syöttäminen viestittää: minä luotan sinuun”. Tilastojen konstailematon esitystapa on paljon lukijaystävällisempi kuin suomalaisversiossa toteutettu. Siksi Pelin henki tuntuu vanhan keiton lämmittämiseltä. 1965) ja Teijo Piilonen (s
Joku voisi jatkaa ruotimalla esimerkiksi maaottelun merkitystä ruotsinsuomalaisille. Nuoren kiekkoilijan ura eteni nousukiitoa, kun hän pääsi Helsingin IFK:n liigajoukkueeseen vasta 17-vuotiaana. Kirja on täynnä latteaa luetteloa ottelutuloksista, matkustamista ympäri maailmaa sekä pintapuolisia kuvauksia parisuhteista ja viinaja kokaiinihuuruisista vuosista. Ohjelma tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin ja käsitellään niitä lempeästi. Ruotsalainen Björn Borg on yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä tennispelaajia. Siinä ei yhtään pohdita, miksi Borg oli kentällä niin ylivoimainen tai miten hän treenasi. Sitten kuvioihin tuli alkoholi. Tutkimuksellisesti teokset eivät tyhjennä satavuotista maaotteluhistoriaa, eivätkä ne tätä tavoittelekaan. Yle 2025, 27 minuuttia TV-ohjelma Akuutti on dokumentaarinen sarja elämästä terveyden ja sairauden ristipaineessa. Hänen yhdessä vaimonsa Patricia Borgin kanssa kirjoittamansa kirja on kuitenkin pannukakku. 1970-luvulla huipulle noussut Borg lopetti ammattilaisuransa vuonna 1983 vasta 26-vuotiaana. Molemmat teokset lukemalla saa kattavan käsityksen maaottelun vaiheista osana Suomen ja Ruotsin liikuntakulttuureja ja etenkin yleisurheilua. Jantunen kertoo dokumentissa koskettavasti, kuinka kirjaimellisesti haki Wiljami Myllylän hoitoon. Jo tuo lause saa kaipaamaan harjoittelun kuvailua. Wiljami innostui jääkiekosta nuorena ja vietti paljon aikaa jäähallilla. Ainoa ottelu, joka käydään tarkemmin läpi, on juuri vuoden 1980 Wimbledonin loppuottelu – onneksi edes se. HANNA VEHVILÄINEN tiedeviestinnän asiantuntija T e l e v i s i o Lämminhenkinen dokumentti raitistumisesta Akuutti. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 1 3 sissa ilmestynyt. Äiti Suvi Paavola otti yhteyttä Marko Jantuseen. Kirja on todella tylsästi kirjoitettu. Ensimmäisellä kerralla katko ei onnistunut. Entinen jääkiekkoilija Jantunen on itse päässyt irti päihteistä ja työskentelee nykyään päihdeja peliriippuvuusohjaajana Avominne-yrityksessä. Ruotsalainen liehuletti tunnettiin aikansa muoti-ikonina, mutta sekään ei tule kirjassa ollenkaan esille. Se oli hänelle pakopaikka. Vasta kolmannella kerralla toipuminen alkoi, kun Wiljami otti itse vastuun elämästään ja oikeasti halusi eroon alkoholista. Eikä vielä toisellakaan. Hän on ollut lähellä kuolemaa useamman kerran: autokolari, hukkuminen ja päihteiden yliannostus. Omaelämäkerta Siltala 2025, 360 s. Wiljami oli menossa samoille raiteille edesmenneen isänsä kanssa. Kuvituksessa kirjat kamppailevat rinta rinnan, mutta ruotsalaisteos nousee niukkaan voittoon. Kunnon maaottelun tapaan myös ruotsalaisten aikaansaannoksesta löytyy tilastojen lisäksi muitakin hyviä aineksia. Ehkä tätä kirjaa varten olisi voinut katsoa edes tuon finaalin, jolloin hän olisi päässyt paremmin käsiksi kokemaansa. Elämä ei ole selvä peli. Wiljami Myllälän isosisko Olivia huolestui ensimmäisenä veljensä päihteiden käytöstä. Kaikkien saavutusten ja muutenkin värikkään elämän jälkeen monet varmasti odottivat vesi kielellä Borgin uutta omaelämäkertaa Sydämenlyöntejä. Jos kirjasta hakee jotain positiivista, niin se kertoo, miten Borgilla ovat kyllä olleet matkassaan suojelusenkelit. Syksyllä on julkaistu kaksikin kirjaa olympiavoittaja Mika Myllylästä. Borgin kirjasta puuttuvat objektiivinen näkökulma, ulkopuolisten haastattelut ja tunnelman kuvailu. Wiljami oli vasta kymmenvuotias, kun hänen isänsä kuoli. Viimeisimpänä hän on kertonut eturauhassyövästään. Kirja on myös nopea luettava. Mikan viimeisiä vuosia – ja itse asiassa jo urheilu-uraa – leimasi alkoholi. Borgin kädenlämpöinen elämäkerta alleviivaa sitä, kuinka haamukirjoittajilla ja ammattimaisilla elämäkertureilla on paikkansa tietokirjallisuudessa. Borg ei kuulemma ole katsonut uudelleen yhtään omaa tennisotteluaan. Alussa juominen oli vain viikonloppujen viihdettä, mutta pikkuhiljaa se kuului jokaiseen päivään. Silti hän ehti voittaa Wimbledonin viidesti ja Ranskan avoimen turnauksen kuusi kertaa. JOUKO KOKKONEN K i r j a Kädenlämpöistä tenniselämää Björn Borg: Sydämenlyöntejä. Suomalaisversio jää 2000-luvun osalta kuvituksellisesti hiukan haaleaksi otosten samankaltaisuuden vuoksi. Ero on huomattava, kun tulosta vertaa toisen huipputennispelaajan Andre Agassin loistavaan elämäkertaan Avoin. A4-koko on antanut mahdollisuuksia revitellä kuvia. – Tässä huoneessa on ollut koko yhteiskunnan kirjo edustettuna: on ollut urheilijoita, lääkäreitä, isojen yritysten toimareita, työntekijöitä eri. Borg sanoo kirjassaan, ettei väsynyt kentällä koskaan. Kirjasta puuttuvat myös elämäkerroille tyypilliset valokuvat tai tilastoliite. Jos haluaa päästä kiinni Björn Borgin elämään ja saavutuksiin Wikipedia-artikkelia laajemmin, niin tämä toimii hyvin siinä. Mutta senkin kuvailusta jää puuttumaan tunne. Niin myös Mika Myllylän pojasta Wiljami Myllylästä kertovassa jaksossa Elämä ei ole selvä peli. Toimittaja Maarit Åström. Aikalaiset muistelevat edelleen Borgin ja John McEnroyn klassikkokohtaamisia ja etenkin vuoden 1980 Wimbledonin finaalia
Tuotanto: NHL Studios, Finegrain. Brasiliassa ollaan sen verran tosissaan, että valmennusosaamista on haettu Tšekistä. Kaiken kokemansa jälkeen Marko Jantusen laukaus on vielä aika kovassa iskussa. Viaplayn dokumenttisarja This is hockey kertoo jääkiekosta Latinalaisen Amerikan maissa ja Karibialla. Pelaajia on toistatuhatta, joten isosta lajista ei ole Meksikossakaan kyse. Seitsemän jaksoa vie katsojan Argentiinaan, Brasiliaan, Chileen, Jamaikalle, Kolumbiaan, Meksikoon ja Puerto Ricoon. Irtipääsyyn tarvitaan kaikki mahdollinen tuki. Kolumbia voitti miesten turnauksen kahdesti ja Meksiko naisten mestaruuden kolmesti. Mailat ovat paikallista tekoa ja kausi kestää Etelä-Argentiinan Ushuaiassa sijaitsevalla ainoalla tekojääradalla kolme kuukautta. Dokumentissa parasta on asiallinen mutta hyväsydäminen ote aiheeseen, sisarusten välinen rento sanailu sekä Jantusen suorasanaiset haastattelut. Wiljamin kohdalla apuna on ollut niin perhe, Jantunen, HIFK kuin tietysti Avominnen työntekijät. https://areena.yle.fi/1-3228272 T e l e v i s i o Kiekkoilua oudoissa maisemissa This is hockey. Chilestä kertovassa jaksossa paljon minuutteja saa Mapuche-kansan avoimella ruohokentällä edelleen harrastama kovaotteinen palin-mailapeli. Pelipaikkana oli aina Mexico City. Ohjaaja: Collin Kornfeind. Argentiinassa ja etenkin Chilessä pelaaminen onnistuu luonnonjäillä, mikä luo sarjaan nostalgiaa. Varsinkin Argentiinan piskuisessa jääkiekkokulttuurissa on jotakin samaa kuin Pohjois-Amerikassa tai Suomessa vuosikymmeniä sitten. Muut osallistujamaat olivat sijoitusjärjestyksessä Pohjois-Korea, Hong Kong, Mongolia, Filippiinit ja Singapore. JOUKO KOKKONEN arvioitua. Naisten maajoukkue pelasi II A-ryhmässä ja putosi II B-ryhmään. Kokonaiskesto 169 minuuttia. Hieman epätasaisen sarjan kiinnostavimmat jaksot kertovat Argentiinan, Chilen ja Meksikon kiekkoilusta. Yhdysvaltoihin kuuluvasta territoriosta löytyy yllättävä Suomi-yhteys. Wiljamin tarinan ohella dokumentissa kuullaan A-klinikkasäätiöiden ammattilaisten haastatteluja sekä seurataan vapaaehtoistyöntekijöiden jalkautumista Helsingin kaduille. Meksikon miesten ja naisten maajoukkueet pelaavat MM-kisoissa. Samalla saa välähdyksen siitä, millaista on marginaalilajin harrastaminen jääkiekolle ensituntumalta oudoissa maisemissa. Jääkiekko on Latinalaisessa Amerikassa pisimmällä Meksikossa, mikä ei sinänsä ole yllättävää. HANNA VEHVILÄINEN Elämä ei ole selvä peli, Yle Areena. Floridassa syntyneen Vargasin Suomi-yhteyden syntyyn vaikutti opiskelupaikka, Michiganissa vuoteen 2023 asti toiminut yksityinen Finlandia University. NHL haluaa saada osansa väkirikkaiden maiden tv-yleisöstä, mihin sillä on melko hyvät mahdollisuudet. Jalkapallon kyllästämissä maissa jääkiekko on osalle piristävää vaihtelua. Dokumentissa nähdään Wiljami Myllylän ja Marko Jantusen lämminhenkinen kohtaaminen Hakametsän jäähallissa. Suomi mainitaan useaan otteeseen ja Aleksander Barkov nousee esiin ei suinkaan vahingossa, vaan esimerkkinä Pohjois-Amerikan ulkopuolella lähtöisin olevasta NHL-tähdestä. Viaplay 2024. Maassa on myös 16 jäähallia. Täysimittaista hallia maassa ei ole, minkä vuoksi maajoukkue ei voi osallistua MM-kisoihin. Seuraavalla kaudella puolustajana pelaava Vargas kuului Kämärien Lämärien miehistöön ja teki 25 ottelussa 23 tehopistettä. Miehet voittivat keväällä 2025 kotihallissa ylivoimaisesti III B-ryhmän turnauksen ja nousivat III A-ryhmään. Sarjaa voikin katsoa osana urheilumarkkinointia. Jamaikaja Puerto Rico -jaksot ovat kokonaisuudessaan varsin löysiä henkilöhaastatteluja. NHL:n tuottaman sarjan tarkoitus on paitsi tuoda ammattilaissarjalle uusia katsojia myös lisätä vähitellen lajin harrastajamääriä. Lajin pioneereihin saarella kuuluva Scott Vargas pelasi kaudella 2015– 2016 kakkosja kolmosdivisioonaa Keravan Pallokerhossa ja Suomi-sarjaa Kaarina Indianseissa. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 25 ammattiryhmistä ja tietysti ihmisiä huumemaailmasta, luettelee Jantunen esitellessään Avominnen huonetta. Jäähallia ei Jamaikalla ole, kuten ei myöskään Puerto Ricossa. This is hockey -sarjaa katsellessa voi ihmetellä urheilun globalisaatiota. Jamaikaa käsittelevässä jaksossa pääosassa on jamailaissyntyinen NHL-pelaaja Graeme Townsend, joka on yrittää viedä jääkiekkoa saarivaltioon. Viimeistään Brasiliasta ja Kolumbiasta kertovat jaksot saavat ihmettelemään, miksi päiväntasaajan tuntumaan pusketaan paljon kylmätekniikkaa vaativaa lajia. Noin 50–60 prosenttia päihdehoitoon hakeutuneista pääsee irti riippuvuudesta. NHL:n tuottaman sarjan ilmeisenä tarkoituksena on tuoda uusia asiakkaita jääkiekkoviihteen pariin. Latinalaisen Amerikan maat kiekkoilivat keskenään Pan American -turnauksessa vuosina 2014–2017. Latinalaisen Amerikan maajoukkueet ovat myös osallistuneet Kansainvälisen jääkiekkoliiton järjestämiin kehitysturnauksiin, jotka on tarkoitettu MM-toimintaan osallistumattomille kansallisille liitoille. Maailman korkeimmalla sijaitseva jäähalli löytyy kuitenkin Kolumbian pääkaupungista Bogotásta yli 2600 metriä merenpinnan yläpuolelta
Toisenlaiseen liikuntapaikkojen toteutustapaan seminaarilaiset tutustuivat Upplands Väsbyssä. Seminaarissa todettiin, että yli miljoonan suomalaisen voitiin katsoa kuuluvan erilaisiin erityisryhmiin. Kauri Mikkola piti esillä ollutta Liikunta -nimeä huonona ja harhaanjohtavana: se herätti hänen mukaansa mielikuvan erilaisia ohjeita tarjoavasta julkaisusta. Kuntalaisia palvelivat myös myös 26 kuntoja ulkoilupolkua. Suomalaisnäkökulmasta ruotsalaisten runsaat taloudelliset voimavarat näkyivät liikuntapaikoilla. Asukkaiden käyttöön oli kunnassa rakennettu asuinaluekohtaisia palvelutaloja ja liikuntapaikkoja oli pyritty rakentamaan pihaympäristöihin. Toimistossa olisi työskennellyt lääkärien ja lääkintävoimistelijoiden lisäksi erityisryhmien palvelemiseen koulutuksen saanut opettaja tai liikunnanohjaaja. Stadion oli hänen mukaansa kaiken lisäksi tuntematon esimerkiksi urheilutoimittajien parissa. Noin puolet tutkimukseen osallistuneista arvioi vaikeaselkoisuuden huonontavan sanoman perillemenoa. Stadion-, Liikuntakasvatusja Liikunnanohjaaja-lehdissä oli ilmestynyt vuosina 1963, 1968 ja 1973 yhteensä 184 artikkelia, joista miehet olivat kirjoittaneet 149 ja naiset 35. Suomeen tarvittiinkin osallistujien mielestä erityisryhmien liikunnan keskusjärjestö. Tulos antoi Mustosen mielestä ajattelemisen aihetta toimituskunnalle. Erkki Jyrinki puolusti Liikuntaa sisältöä paremmin kuvaavana nimenä. Ominaista talon palveluille on se, että vammaisten liikuntamahdollisuuksiin on kiinnitetty paljon huomiota.” Mainioksi määrittelemänsä talon haittapuolena Savola ja Katajamäki pitivät eri urheilumuotojen lokeroimista liiankin täydellisesti omiin tiloihinsa. ”Liikuntaja vapaa-aikatilojen suunnittelussa ja rakentamisessa ei suomalaisilla ole Ruotsista kovinkaan paljon oppimista, mutta sen sijaan ideoiden kokonaisvaltaisessa toteuttamisessa ovat ruotsalaiset kovasti suomalaisia edellä.” Päivi Oksman ja LitK, HuK Kirsti Partanen esittelivät Nainen liikunnan tiedotustoiminnassa -tutkimusta, joka oli osa naisten asemaa ja tehtäviä suomalaisessa liikuntakulttuurissa kartoittavaa projektia. On vaarallista pitää tieteenteon kriteerinä vaikeaselkoisuutta ja salamyhkäistä oppineisuutta. Stadion-lehden nimi kirvoitti keskustelua vuoden 1975 mittaan. Lehden luettavuutta heikensivät tutkimuksen mukaan tieteellisyys, monimutkaiset lauseet, tekstin abstraktisuus ja tutkijamaisuus, vierasperäiset sanat ja sivistyssanat. LitK, HuK Päivi Oksman teki laudaturtyönsä lehdestä ja sen lukijoista. Lähiympäristön suunnitteluun seminaariväki kaipasi erityisryhmien tarpeiden huomioimista. Mahdollisen uuden nimen oli oltava yhtä aikaa erottuva, edustava ja yhdistävä. Liikunta-alalla oli 1920-luvulta alkaen ilmestynyt 783 suomalaista kirjaa, joista naisten kirjoittamia oli 163 (21 %). Keskivertolukija oli ”31–35-vuotias, miespuolinen, koulutukseltaan voimistelunopettaja ja ammatiltaan liikunnanopettaja ja mielipiteiltään oikeistolainen”. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 25 1 5 välähdyksiä vuosien takaa Stadion 50 vuotta sitten N yt se tiedetään” julisti päätoimittaja Pertti Mustonen Stadion-lehdessä 5–6/1975. Seminaari ehdotti myös kuntotoimistojen perustamista terveyskeskusten yhteyteen. Täbyn keskustaan rakennettuun urheilukeskukseen oli keskitetty viiden hehtaarin alueelle monipuoliset liikuntapalvelut. Ulkoliikunnan harrastajia palvelivat hiekkaja nurmikentät, juoksuradat, tekojääradat erikseen jääkiekkoilijoille ja lapsille, tenniskentät sekä lentoja pallon pelaamiseen soveltuva harjoituskenttä. Vasemmistolaiseksi lehden arvioi 15 prosenttia vastaajista. Päiväsaikaan urheilukeskus oli 2000 koululaisen käytössä. Lehti piti riippumattomana 36 prosenttia tutkimusotokseen valikoiduista (n = 140) ja 37 prosenttia ei osannut ottaa kantaa lehden poliittiseen suuntautumiseen. Kyse oli lehden teettämästä lukijatutkimuksesta. ”Urheilualueen keskuksen muodostaa urheilutalo, jonka yhdeksässä hallissa voidaan harrastaa periaatteessa kaikkia mahdollisia sisäurheilulajeja ja liikuntamuotoja uinnista, keilailusta ja squashista jazzbalettiin. Terveyskeskuksiin oli tarve saada erityisja riskiryhmien ohjauksen, kasvatuksen ja valistuksen osaajia. Lehtori Marja-Leena Uusitalo käsitteli marraskuussa 1975 pidetyn ensimmäisen erityisryhmien liikuntaseminaarin tuloksia uudella Ajankohtaista-palstalla. Mustonen oli tyytyväinen siihen, että lehti oli onnistunut antamaan itsestään puolueettoman kuvan. Naiset olivat kirjoittaneet eniten liikuntapedagogiikasta (26 %), liikunnasta ja terveydestä (23 %), liikuntasuunnittelusta (11 %) ja liikuntafysiologiasta (11 %). Siinä usein on vain kyseessä oman arvovallan pönkittäminen ja akateemisiin korkeuksiin linnoittautuminen ja kokonaisuuden edun hylkääminen.” LitK & HuK Jorma Savola (Suomen Kuntourheiluliitto) ja LitK Reijo Katajamäki (Työväen Urheiluliitto) käsittelivät Ruotsissa syyskuussa 1975 pidetyn ICSPE:n Urheilu ja vapaa-aika -seminaarin pohjalta ruotsalaisia liikuntaja va”Vaikeaselkoisuutta ja salamyhkäistä oppineisuutta” paa-ajanpalveluita. ”En epäile lainkaan, etteikö tiedetä voisi lukijoille tiedottaa kiehtovasti ja mukaansatempaavasti. Naisten tekstit käsittelivät useimmiten liikuntapedagogiikkaa (28 %), liikuntasuunnittelua (18 %) sekä liikuntaa ja terveyttä (16 %). Liikuntalakikomitean oli määriteltävä valtionavun piiriin tulevat erityisryhmien liikuntajärjestöt. Naisten kirjoittamien artikkelien osuus oli Liikuntakasvatuksessa 35, Liikunnanohjaajassa 14 ja Stadionissa 12 prosenttia. Otsikko vaati siirtymistä ”fraaseista käytännön tekoihin myös erityisryhmien liikunnassa”. JOUKO KOKKONEN ”. Hänestä toimivia voisivat olla Syke, Askel, Motio tai Tahko. Lukijakyselyyn haastateltiin 23 prosenttia lehden henkilötilaajista
VERTAISARVIOITUA. The findings provide insights into the factors that influence the construction of customer experience in sports services. Aineisto kerättiin kirjoitettujen tarinoiden ja tarinnallisten haastatteluiden avulla. & Stellberg, T. The aim of this study was to deepen the understanding of how customer experience is constructed in sports services by examining customers’ needs, expectations, and wishes. Keywords: sport services, customer experience, service mapping, narrative approach Liikunta & Tiede julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita painettuna ja verkkosivuilla, joilla ovat luettavissa kaikki artikkelit vuodesta 2008. Seuraavat jättöajat ovat 31.3. Two cross-cutting themes, feelings of safety and a sense of competence, were found to be central to the customer’s experience of the service. Tulosten tulkinnan kautta löydettiin kategorioita osittain yhdistävinä tekijöinä turvallisuuden ja pystyvyyden kokemus, jotka liittyvät asiakkaan kokemukseen liikuntapalvelusta. Eri sektorit tuottavat moninaisia liikuntapalveluita asiakkaille. Uudistetut kirjoitusohjeet. Sähköposti: paula.harmokivisaloranta@haagahelia.fi (yhteyshenkilö). Tutkimusaineiston keruussa sovellettiin narratiivista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Through these categories, the participants described their needs, expectations, and wishes related to the use of sports services. Different sectors offer a wide range of sport services. Liikunta & Tiede 62 (5), 106–114. The research question focused on which customer needs, expectations, and wishes are central to the customer experience of sports services. TIIVISTELMÄ HarmokiviSaloranta, P. 040488 7283. Kaskelantie 10, 19120 Vierumäki. A narrative approach was applied in data collection, which consisted of written stories and narrative interviews. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä osin toisiaan leikkaavaa kategoriaa: markkinointiviestintä, palvelun puitteet ja reunaehdot, kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä ydinpalvelu, joiden kautta tutkimukseen osallistuneet kuvasivat liikuntapalveluiden käyttämiseen liittyviä tarpeita, odotuksia sekä toiveita. Tutkimukseen osallistui 24 työikäistä, joilla oli jo kokemusperäistä tietoa liikuntapalvelujen käyttämisestä tai ennakkokäsityksiä liikuntapalveluista. Käsikirjoituksia otetaan arviointiprosessiin kaksi kertaa vuodessa. ja arviointiprosessin kuvaus ovat luettavissa osoitteessa www.lts.fi. Avainsanat: liikuntapalvelut, asiakaskokemus, palvelupolku, narratiivinen tutkimus ABSTRACT HarmokiviSaloranta, P. P. The data were analyzed using content analysis. ja 30.9.2026. Liikunta & Tiede 62 (5), 106–114. Tulokset tuovat tutkittua tietoa liikuntapalveluiden asiakaskokemuksen rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä. They highlight the key elements that strengthen the customer experience and can support service development aimed at enhancing customer engagement and attachment to the service. Palveluiden käyttämiseen vaikuttaa asiakaskokemus, joka rakentuu palvelulle asetettujen odotuksien ja asiakkaan tekemien tulkintojen ja tunteiden kohtaannosta. Käsikirjoitusten arvioinnista vastaa toimitusryhmä, johon kuuluvat Sanna Palomäki (puheenjohtaja), Katja Borodulin, Ilkka Heinonen, Jari Kanerva, Jouko Kokkonen (toimittaja), Tiina Kujala ja Kati Lehtonen. 2025. You never know what kind of group, instructor or atmosphere there will be – A narrative inquiry into the construction of customer experiences in sports services. There were 24 participants with either prior experience or preconceived ideas about sport services in the study. 2025. The use of these services is shaped by customer experience, which results from the interplay between expectations, individual interpretations, and emotional responses. Aina se jännittää millainen ryhmä, vetäjä tai ilmapiiri on – Kerronnallinen tutkimus asiakaskokemusten rakentumisesta liikuntapalveluissa. The study identified four partially overlapping categories: marketing communication, service infrastructure and conditions, encounter and interaction, and the core service. Tuloksia voidaan hyödyntää liikuntapalveluiden asiakaskokemuksen kehittämisessä asiakkaiden palveluun kiinnittymisen vahvistamiseksi. Tutkimuskysymyksenä oli, mitkä asiakkaiden tarpeet, odotukset ja toiveet ovat keskeisiä liikuntapalveluiden asiakaskokemuksen kannalta. & Stellberg, T. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä liikuntapalveluiden asiakaskokemuksesta tarkastelemalla asiakkaiden tarpeita, odotuksia ja toiveita. Tuulia Stellberg, VTM, LABammattikorkeakoulu. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 106 AINA SE JÄNNITTÄÄ MILLAINEN RYHMÄ, VETÄJÄ TAI ILMAPIIRI ON – KERRONNALLINEN TUTKIMUS ASIAKAS KOKEMUSTEN RAKENTUMISESTA LIIKUNTAPALVELUISSA Paula HarmokiviSaloranta, FT, LitM, HaagaHelia ammattikorkeakoulu
Caperchione ym., 2011; Stevens ym., 2022). Tilojen viihtyisyys, toimivuus sekä välineiden ja tilojen kunto ja laatu vaikuttavat asiakkaiden kokemukseen palvelun laadusta ja uskollisuuteen palvelua kohtaan (García-Fernández ym., 2020; Polyakova & Ramchandani, 2023). He havaitsivat, että ohjaajat, jotka koettiin innostuneiksi, motivoiviksi, henkilökohtaista ohjausta tarjoaviksi ja helposti lähestyttäviksi, vahvistivat ryhmän koettua yhteenkuuluvuutta (ks. Tavoitteena on tarjota liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioiden edistäen kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä (Liikuntalaki, 2015). Tässä tutkimuksessa asiakaskokemus ymmärretään holistisena kokonaisuutena, joka kattaa asiakkaan kognitiiviset, emotionaaliset, sosiaaliset sekä fyysiset reaktiot kaikkiin palvelupolun suoriin (esim. Osa tutkijoista liittää asiakaskokemuksen vahvasti aiempiin tutkimuslinjoihin, kuten asiakastyytyväisyyteen ja palvelun laatuun, mutta asiakaskokemuksen käsitteelle ei ole vielä muodostunut yhtenäistä määritelmää. Näistä osa on palvelun tuottajan yksin tai kumppaneiden kanssa hallinnoimia kosketuspisteitä. Yoshidan (2017) mukaan laadukkaat palvelut liitetään yleensä kuluttajien tyytyväisyyteen ja uskollisuuteen tiettyä palvelua tai organisaatiota kohtaan. ostaminen ja kulutus) ja epäsuoriin (esim. Aiemmat liikuntapalveluihin kohdistuneet palvelukokemustutkimukset ovat painottuneet erityisesti palvelun tuottamiseen ja siihen liittyviin tekijöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaan omien tarpeiden ja toiveiden pohtiminen jo ennen palvelun hankintaa. Eri sektoreilla toimivilla organisaatioilla on erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita. Hänen oma toimintansa myös vaikuttaa palveluprosessiin (Grönroos, 2006) ja kokemukseen siitä (Chandler & Lusch, 2015). Beckerin ja Jaakkolan (2020) mukaan osa tutkijoista määrittelee asiakaskokemuksen asiakkaiden reaktioiksi yrityksen kontakteihin, kun toiset rajaavat sen tiettyihin konteksteihin, kuten palvelukohtaamisiin. Lemon ja Verhoef (2016) puolestaan kuvaavat asiakaskokemusta asiakkaan, palvelun tuottajan ja sen kumppaneiden omistamien sekä sosiaalisten ja ulkoisten kosketuspisteiden kautta. Erilaisia aikuisille suunnattuja liikuntapalveluita tarjoavat niin julkinen, yksityinen kuin kolmas sektori. Useat palvelun tuottajan toimet palvelupolun eri vaiheissa vaikuttavat asiakkaan kokemukseen palvelusta. Lisäksi liikuntatilan fyysisellä ympäristöllä on merkitystä. Asiakaskokemus voidaan toisaalta nähdä yritysten tarjoamina elämyksinä ja niiden hallintana. Nämä merkitykset voivat vaikuttaa siihen, millaista kokemusta asiakas hakee liikuntapalveluista. (Wilson ym., 2016.) Palvelun aikana erityisesti asiakaspalvelu ja sen laatu muovaavat asiakkaalle syntyvää kuvaa sen tarjoajasta (Tsiotsou, 2016). Palveluympäristön lisäksi asiakkaalla on omat tarpeensa ja ominaispiirteensä, jotka vaikuttavat siihen, millaista kokemusta hän tavoittelee ja miten tulkitsee sekä käsittelee eri vuorovaikutustilanteita. Asiakkaan omistamat kosketuspisteet muodostuvat toiminnoista, joihin organisaatiolla tai sen kumppaneilla ei ole vaikutusvaltaa. Grénman ym., 2018; Zacheus, 2009). tilat, laitteet, henkilökunta ja muut asiakkaat) että teknologiset vuorovaikutukset ennen palvelun käyttämistä, sen aikana ja sen jälkeen. media ja sosiaalinen verkosto) kohtaamisiin organisaation, sen palveluiden ja muiden asiakkaiden kanssa (ks. ikä, fyysinen kunto ja suhtautuminen ryhmään) ennusti vahvempaa sosiaalista identiteettiä ryhmän jäsenenä, mikä puolestaan lisäsi osallistumista ryhmän toimintaan. Ennen liikuntapalvelun käyttöä yrityksen brändi ja markkinointiviestintä luovat asiakkaalle mielikuvan palvelusta ja vaikuttavat hänen odotuksiinsa. Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin liikunnan moninaiset merkitykset yksilölle. Kunnan tarjoamien palvelujen lähtökohtana on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Yhtenä keskeisenä tutkimusteemana on ollut ryhmädynamiikan vaikutus asiakaskokemukseen ja liikuntaryhmien jäsenten sitoutumiseen (esim. Yhteistä kaikille liikuntapalveluille on, että ne rakentuvat usein sosiaalisesta vuorovaikutuksesta palvelun tuottajan ja muiden palvelun käyttäjien kanssa sekä yhteisöllisyydestä (Eskiler & Safak, 2022; Kuppelwieser & Finsterwalder, 2011; Stevens ym., 2022). Verhoef ym., 2009; Yoshida, 2017). Funk (2017) kuvaa asiakaskokemusta toisiinsa liittyvien elementtien kautta, joita ovat liikuntakonteksti, palvelun käyttäjä ja palvelun tuottaja. Liikuntapalvelujen asiakkaiden on tunnistettu olevan monimuotoinen asiakasryhmä, joiden toiveet, tarpeet ja odotukset liikuntapalvelua kohtaan voivat poiketa toisistaan huomattavasti (Afthinos ym., 2005; Kangas ym., 2018). Liikuntakonteksti viittaa asiak kaan kokemaan ympäristöön, johon sisältyvät sekä fyysiset tekijät (esim. Lisäksi palvelun tuottaja ja asiakas luovat yhdessä palvelun arvon (Vargo & Lusch, 2008), joka viittaa asiakkaan aktiiviseen rooliin palvelun tuottamisessa. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 107 JOHDANTO Liikuntapalveluista on tullut merkittävä osa yhteiskuntaamme (García-Pascual ym., 2023a). Afthinos kollegoineen (2005) osoitti julkisiin ja yksityisiin kuntokeskuksiin kohdistuneessa tutkimuksessa, että odotuksiin voi vaikuttaa myös muut yksilölliset tekijät, kuten ikä, sukupuoli ja motivaatio. Ne voivat liittyä esimerkiksi terveyteen ja fyysiseen kuntoon, sosiaalisuuteen, oman ajan viettämiseen, itsensä haastamiseen tai tavoitteellisuuteen (esim. Asiakaskokemuksen muodostuminen ei ole tietoinen päätös tai valinta, vaan se kytkeytyy asiakkaan elämismaailmaan ja hänen tekemiinsä erilaisiin tulkintoihin (Becker & Jaakkola, 2020). Stevensin ja hänen kollegoidensa (2022) tutkimuksessa havaittiin, että liikuntaryhmien jäsenten samankaltaisuus (esim. Lemonin ja Verhoefin (2016) mukaan kiinnostus asiakaskokemuksen tutkimiseen voimistui 2000-luvun vaihteessa. Caperchione ja hänen kollegansa (2011) puolestaan tarkastelivat ryhmän ohjaajan vaikutusta yhteenkuuluvuuden tunteeseen. García-Pascual ja hänen kollegoidensa (2023b) mukaan asiakaskokemus kuntokeskuksissa rakentuukin näin käyttäjien odotuksista, tarpeista ja kuntokeskuksen kyvystä vastata niihin. Liikunta-alan yritys toimii sen sijaan pääasiassa markkinatalouden periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi liikuntaja urheiluseurat voivat tarjota lajiharjoitusten lisäksi muun muassa erilaisia harrasteryhmiä eritasoisille tukien aikuisten liikunnallista elämäntapaa (Kauravaara, 2018). myös Gray & Rhodes, 2018).
Kirjoittamista tukevina apukysymyksinä toimivat ensimmäisessä vaiheessa muun muassa millaisia ajatuksia ja tunteita liikuntapalveluun meneminen herättää minussa, millaista tietoa odotan saavani ennen palveluun menoa. Kertomuksien avulla voidaan saada julki käyttäjien tiedostamattomia, kuten myös julkilausumattomia ajatuksia. Chase, 2005, s. Ennen tarinan kirjoittamista osallistujia pyydettiin kuvittelemaan jotakin liikuntapalvelua, jonka kokeilemista he voisivat mahdollisesti harkita tai jota olivat joskus kokeilleet. Narratiivisessa tutkimuksessa aineisto koostuu tyypillisesti osallistujien kertomusmuotoisista esityksistä liittyen luonnollisiin vuorovaikutustilanteisiin (Hänninen, 1999, s. Kirjoittamista ohjattiin erivaiheissa apukysymyksillä, jotka suuntasivat osallistujaa tarkastelemaan erityisesti kyseistä vaihetta ja siihen liittyen omaa toimintaa, vaiheeseen liittyviä tunteita, odotuksia, ajatuksia palveluun, henkilökuntaan ja muihin liikkujiin liittyen. Glavelin kollegoineen (2023) osoitti, että kuntosaliohjaajien vuorovaikutustaidot, kuten sosiaalisuus ja viestintäja kuuntelutaidot vahvistivat asiakkaiden luottamusta kuntosalia kohtaan ja lisäsivät asiakastyytyväisyyttä. Tutkimusaineiston keruussa sovellettiin narratiivista lähestymistapaa. Organisoidun kuntourheilun harrastaminen oli vähäisempää. Taustatietokysymysten jälkeen tarinan kirjoittajaa ohjattiin kulkemaan palvelupolkua viiden vaiheen kautta: 1) ajatus liikuntapalvelun käytöstä, 2) päätös palveluun menemisestä, 3) palveluun saapuminen, 4) liikuntapalvelun toteutuminen ja 5) palvelun päättäminen. Tässä tutkimuksessa nähtiin, että osallistujien kertomukset kuvaavat liikkujan sisäistä tarinaa, johon yhdistyy kulttuurisesti rakentunut käsitys liikuntapalveluista ja osallistujan sisäinen kokemus sekä itsestä että suhteesta toisiin (Hänninen, 1999, s. Kertomukset eli narratiivit voivat olla kirjallisia tai suullisia. Huang ja Kim (2023) havaitsivat, että asiakastyytyväisyys voi edistää luottamusta ja sitoutumista, mikä puolestaan vahvistaa asiakasuskollisuutta liikuntakeskuskontekstissa. Yoshida, 2017). Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 työikäistä henkilöä, joista 14 käytti säännöllisesti tai satunnaisesti liikuntapalveluita (kuntosalia tai ohjattua liikuntaa), kuusi oli käyttänyt aiemmin, ja neljällä ei ollut aikaisempaa kokemusta liikuntapalveluista. Kolmannessa ja neljännessä vaiheessa tarinan kirjoittajaa ohjattiin pohtimaan muun muassa, miten haluan tulla kohdatuksi ja mihin kiinnitän huomiota palveluun tullessa ja palvelun aikana. Osallistuja siirtyi Webropol-lomakkeella vaiheesta toiseen. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 108 Liikuntaja urheilusektorilla tutkimukset ovat kohdistuneet lisäksi erityisesti palvelun laatuun ja asiakastyytyväisyyteen (esim. Tutkimus tuo esiin asiakkaan näkökulmasta merkityksellisiä elementtejä, jotka vaikuttavat asiakaskokemuksen rakentumiseen. 136). (ks. (Chase, 2005, s. TUTKIMUSMENETELMÄT Lähestymistavaksi valikoitui laadullinen tutkimus, joka pyrkii tuottamaan ymmärrystä kohderyhmän kokemuksista, ajatuksista, tunteista ja merkityksistä liittyen tutkittavaan ilmiöön (Puusa & Juuti, 2020). 93–94.) Kertomuksilla pyritään myös saamaan ilmi käyttäjien odotuksia, toiveita, asenteita sekä miten tässä tutkimuksen kohteena oleva liikuntapalvelujen käyttäminen voisi olla osa ihmisten arkea. Liikuntapalveluiden asiakaskokemuksen kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää, millaisia tarpeita, odotuksia ja toiveita asiak kailla on niitä kohtaan. 50). esim. Haastattelut etenivät palvelupolun sisältämien apukysymysten mukaisesti kuitenkin sallien vapaan keskustelun sekä tarkentavat kysymykset. Ferreira-Barbosa kollegoineen (2022) tunnisti systemaattisessa katsauksessa yhdeksän palvelun laadun ulottuvuutta, jotka ennustivat asiakastyytyväisyyttä: tilat (esim. Palvelun päättämiseen liittyen tarinan kirjoittajaa ohjattiin pohtimaan yleisesti, mitä palvelussa tulisi tapahtua, jotta hän palaisi tähän palveluun. ympäristö, välineet), henkilöstö, hinta, tukipalvelut, palautejärjestelmät (reagointi virheisiin ja valituksiin), palveluvarmuus (turvallisuus ja luotettavuus), verkkomarkkinointi ja asiakassuhteiden hoito. Tutkimuskysymyksenä oli, mitkä asiakkaiden tarpeet, odotukset ja toiveet ovat keskeisiä liikuntapalveluiden asiakaskokemuksen kannalta. Osallistujia ohjattiin kirjoittamaan tarina visualisoidun palvelupolun avulla, jolla haettiin vastauksia tutkimuskysymykseen liikuntapalveluiden asiakaskokemuksen kannalta keskeisistä tarpeista, odotuksista ja toiveista. Suurin osa osallistujista harrasti säännöllisesti arkiliikuntaa sekä kuntoliikuntaa, kuten lenkkeilyä tai kuntosalilla käymistä. Yksilöhaastattelut toteutettiin teemahaastattelulla (Hirsjärvi & Hurme, 2008) noudattaen kirjallisten tarinoiden palvelupolkua. Nämä kertomukset sisältävät etenevän tarinan lisäksi jaettuja merkityksiä, tunteita, ajatuksia, mielikuvia ja tulkintoja liikkumiseen ja liikuntapalveluihin liittyen. Tutkimuksen liikuntapalveluihin liittyvät kirjoitetut tarinat kerättiin Webropol-työkalun avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä liikuntapalveluiden asiakaskokemuksesta tarkastelemalla asiakkaiden tarpeita, odotuksia ja toiveita. 652.) Tutkimusaineistona tässä tutkimuksessa käytettiin kirjoitettuja tarinoita (N = 22) sekä tarinallisia haastatteluja (N = 2). Asiakaskokemus rakentuu palvelulle asetettujen odotuksien ja palvelun aikana kokemusten pohjalta tehtyjen tulkintojen kohtaamosta (García-Pascual ym., 2023b). Tässä tutkimuksessa kerättiin liikuntapalveluihin liittyviä kirjallisia ja suullisia tarinoita, joilla voidaan tehdä sekä näkyväksi että tarkastella erilaisia tunteita, uskomuksia, arvoja ja pyrkimyksiä (Hänninen, 1999). 656; Ronkainen ym., 2011, s. Tutkimus kohdistuu liikuntapalveluihin, joita voivat tarjota niin liikunta-alan yritykset, kuntien liikuntatoimet, liikuntaja urheiluseurat kuin kansalaisopistot. Haastattelut pyrittiin pitämään mahdollisimman johdattelemattomina, ja haastateltavat saivat itse kertoa omia ajatuksia, kokemuksia sekä tunteita liikuntapalveluihin liittyen.. Álvarez-García ym., 2019; Ferreira-Barbosa ym., 2022; Huang & Kim, 2023; Polyakova & Ramchandani, 2023; Yoshida, 2017). Toisessa vaiheessa eli päätös palveluun menemisestä, apukysymyksinä toimivat muun muassa mitä ajattelen tässä vaiheessa työntekijän ja/tai muiden liikkujien kohtaamisesta, millaisia asioita pohdin ennen palveluun menemistä. Luontoliikuntaa harrasti lähes puolet osallistujista. Nämä aiemmat liikuntasektorin asiakaskokemukseen kohdistuneet tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiassa asiakkaiden kokemuksiin koetun palvelun jälkeen (ks. Osallistujien keski-ikä oli 46 vuotta (KH 13,2)
Tutkimus noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK, 2019) ihmistieteisiin kohdistuvan tutkimuksen eettisiä periaatteita ja henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. Aineiston analysointi toteutui aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Ryhmäliikuntapalveluihin liittyvät tarinat kerättiin 11.10.–31.10.2023, ja yksilöhaastattelut toteutettiin keväällä 2024. (LT10.9) Riittääkö välineet. Osallistujia informoitiin tutkimuksen alussa kirjallisesti sen tavoitteista, toteutuksesta ja henkilötietojen käsittelystä. Kunnolliset opasteet ensikertalaiselle (…) (LT7.13) Kunnolliset opasteet ensikertalaisille. Laitteet (…) jos olis kuntosalilla kauheen hikistä tai likasta tai laitteet rikki ni kaiketi ei menis uudestaan (LH2.22) Likaisuus, laitteet rikki voisi olla este palata palveluun.. Sitoutuminen palveluun Palvelun käyttöehdot Palvelun puitteet ja reunaehdot Jännitän usein, että tuleeko tästä se laji, jota harrastan viisi seuraavaa vuotta. Voiko maksun jakaa osiin, tai saako siitä esim. Nämä muodostuneet mielikuvat voivat puolestaan ohjata niin liikkumisen toteuttamista kuin liikuntapalvelujen käyttöä. Osallistujiksi haettiin sekä liikuntapalveluja jo käyttäneitä että henkilöitä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta niistä. (LT21.10) Palvelut kaukana tai selkeästi säännölliset ryhmät puuttuvat. Ne voivat toimia joko palveluiden käyttöä edistävinä tai sitä estävinä tekijöinä (Harmokivi-Saloranta, 2020). (LT8.4) Kokeilutunnit hyviä, jos ei ole varmuutta sopiiko laji. Aikataulut ja joustavuus Tärkeää mulle on joustaminen turva siitä että ryhmäpaikka on olemassa, mutta samalla tieto että jos elämässä tapahtu jotain kriittistä, en pode huonoa omatuntoa kun en juuri tällä yksittäisellä viikolla päässyt paikalle (...). (LT4.23) Jännittää, onko lajivalinta oikea vuosiksi eteenpäin. (Verdana, fonttikoko 11, riviväli 1). LT13.18 Ryhmän joustettava arjen mukaan – ei huonoa omatuntoa, jos ei pääse joka kerta. (LT 4.5) Joutuuko maksamaan, jos ei pysty osallistumaan pitkään aikaan. Näyte aineiston analyysiprosessista pääluokan “Palvelun puitteet ja reunaehdot” muodostumisesta. Määrätyt kellonajat ärsyttää (…).(LT21.8) Määrätyt kellonajat ärsyttävät. Äänitiedostot litteroi ensin ulkopuolinen litteroinTaulukko 1. Sijainti Tykkäisin ratsastaa (…), paikat kaukana ja/tai selkeät säännölliset ryhmät puuttuu. (LT13.38) Tunne, että voi luottaa, että palvelu pysyy samana seuraavalla kerralla. Tunne, että ensi kerralla voin luottaa samoihin asioihin, kun olen tutustunut lajiin ja että vaikka tulee uusia liikkeitä/asioita, kokonaisuus ja kokonaisfiilis pysyy samana. Fyysiset tilat Tilat ja saavutettavuus Kiinnitän huomion siihen, että minulla on oma tila tehdä ja toteuttaa liikkumista. Haastattelut äänitettiin, ja niiden kesto vaihteli 23– 40 minuutin välillä. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Molempien ryhmien huomioiminen katsottiin tärkeäksi, sillä ihmiset rakentavat mielikuvia palveluista käsitystensä, ajatustensa, havaintojensa sekä uskomustensa varaan, joiden taustalla vaikuttavat yksilöiden arvot, asenteet sekä erilaiset kokemukset (Manninen, 2024). (LT4.39) Haluaa riittävästi tilaa liikkumiseen. taukoa, jos tulee pidempi este, enkä pääse harrastukseen. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 109 Tutkimusta koskevaa Webropol-lomaketta levitettiin valikoitujen kuntien sekä kansalaisopistojen viestintäkanavien kautta. Kirjoitetuista tarinoista ja sanatarkasti litteroiduista äänitallenteista muodostui tutkimusaineistoa yhteensä 35 tekstisivua. Palvelun laatu ja sen pysyvyys Pitää tapahtua sitä, mitä esitteessä luvataan. Kaikilta osallistuneilta pyydettiin kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta ja henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn. Liikuntapaikat olisivat reitin varrella (LT17.1) Liikuntapalvelut reitin varrella. Palvelun kustannukset Hinta on kohtuullinen (LT13.39) Hinta on kohtuullinen. Alkuperäisilmaus Pelkistys Alaluokka Yläluokka Pääluokka Myös kokeilutunnit ovat hyviä, jos ei ole varma sopiiko laji itselle. Tätä menetelmää käytettäessä aiempi tieto ja teoria tutkimusilmiöstä eivät vaikuta, vaan aineistosta haetaan alkuperäisilmauksia, jotka kuvaavat osallistujien antamia merkityksiä liikuntapalveluiden käyttöön liittyen. (…), riittääkö välineitä kaikille. (LT 11.7) Palvelun tulee olla sellaista, kuin luvattu. (Tuomi & Sarajärvi, 2018.) Aluksi aineisto purettiin ja pilkottiin analysoitaviin osiin, jonka jälkeen se käsitteellistettiin
Tämän jälkeen alaluokista koottiin yhdessä yläluokat tarkastellen luokkien eroja ja yhtäläisyyksiä ja palaten alkuperäiseen aineistoon tulkinnan ja nimeyksien tarkistamiseksi. Nämä tulkintojen kautta syntyneet tulokset esitellään pohdintaosuudessa. Kuviossa 1 on esitetty liikuntapalveluihin kohdistuvien tarpeiden, odotuksien ja toiveiden luokittelu neljän pääluokan kautta. Markkinointiviestintä tiedon lähteenä Tiedon tarve korostuu ennen asiakkuutta aloittaessa uutta liikuntapalvelua. Tarvitsen tietoa siitä mitä siellä tehdään, minkä tasoiselle liikkujalle palvelu sopii, tarvitsenko aiempaa taustaa kyseisestä lajista.../... Näistä ni meyksistä analyysin seuraavassa vaiheessa muodostui alaluokat. Taulukossa 1 on havainnollistettu pääluokan “Palvelun puitteet ja reunaehdot” muodostumista. Tämän jälkeen sekä kirjalliset tarinat että litteroidut haastattelut anonymisoitiin, jotta henkilöitä ei enää voitu tunnistaa. Olisi tärkeää Kuvio 1. Tässä vaiheessa havaintoja tulkittiin tiiviisti suhteessa muiden tutkijoiden esittämiin ajatuksiin ja käsityksiin (Paavola & Hakkarainen, 2008, 178–179). Näitä kohtia tunnistettiin aineistosta yhteensä 438 kappaletta. Aineiston analyysiprosessin viimeisessä vaiheessa irrottauduttiin aineistokeskeisestä analyysistä, ja haettiin erilaisia tulkintoja sisällönanalyysin tuloksena syntyneille havainnoille luoden ymmärrystä merkityksellisistä elementeistä, jotka vaikuttavat asiakaskokemuksen muodostumiseen (ks. Verkkosivujen ja varausjärjestelmän tulee toimia moitteettomasti, jotta perehtyminen ja palvelujen varaaminen onnistuvat. Tutkijat tutustuivat anonymisoituun aineistoon itsenäisesti, jonka jälkeen he sopivat yhdessä keskustellen analyysiyksiköstä ja aineiston koodaamisesta. Palvelun mainonnan halutaan puhuttelevan osallistujaa ja välittävän viestiä, että hän on tervetullut juuri sellaisena kuin on. Lajista, ohjaajasta ja palvelun sisällöstä halutaan tietää enemmän ennen kuin lajia tullaan kokeilemaan. Seuraavassa vaiheessa aineistot luettiin uudelleen läpi koodaten numeroin alkuperäiset ilmaukset eli ne kohdat aineistoista, joiden tulkittiin kuvaavan liikuntapalvelun käyttöön liittyviä asioita. On myös tärkeä tietää, millaiset varusteet liikuntalajissa tulee olla. Epävarmuus omasta kuntotai taitotasosta suhteessa muihin palvelunkäyttäjiin voi mietityttää etukäteen ja tästä syystä halutaan ennakkoon myös tietää, minkä tasoiselle liikkujalle palvelu sopii. Ronkainen ym., 2011). Uuden liikuntapalvelun aloittaminen jännittää ja voi myös aiheuttaa ahdistavia tuntemuksia. Esteettömyystiedot paikasta tulee saada etukäteen, samoin tieto siitä, onko palvelussa unisex-tiloja. Liikuntapalveluihin kohdistuvien tarpeiden, odotuksien sekä toiveiden luokittelu Markkinointiviestintä • Tiedon tarve • Tiedon löytyminen ja laatu • Palvelun sisältö • Kunto-, taito-, varustevaatimukset • Sijainti, hinnasto, aikataulu • Esteettömyys • Ohjaajan tiedot Palvelun puitteet ja reunaehdot • Palvelun käyttöehdot • Sitoutuminen palveluun • Aikataulut ja joustavuus • Palvelun kustannukset • Tilat ja saavutettavuus • Fyysiset tilat • Sijainti • Laitteet Kohtaaminen ja vuorovaikutus • Henkilökunnan kohtaaminen • Ensikohtaaminen • Asiakkaiden kuunteleminen • Muiden liikkujien kohtaaminen • Vuorovaikutus muiden liikkujien kanssa • Muiden liikkujien vaikutus omaan toimintaan Ydinpalvelu • Ohjaajan toiminta • Odotukset ohjaajalle • Harjoittelun aikainen kohtaaminen • Ilmapiirin rakentaminen • Palvelun sopivuus • Itsensä vertailu muihin • Ryhmäpaine • Osallistujan henkilökohtaiset tekijät • Käsitykset itsestä liikkujana • Odotukset liikunnalle. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 110 tipalvelu. TULOKSET Aineistosta tunnistettiin neljä pääluokkaa, Markkinointiviestintä, Palvelun puitteet ja reunaehdot, Kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä Ydinpalvelu, joiden kautta osallistujat kuvasivat liikuntapalveluille asettuja tarpeita, odotuksia sekä toiveita. Koodatut aineistokohdat vietiin verkossa olevaan luokittelumatriisiin (Excel) antaen samalla tekstikohdalle pelkistetty nimeys (taulukko 1). Yläluokkia muodostui kahdeksan, joita yhdistettiin muodostaen kolme pääluokkaa. (LT16.2) Osallistujat perehtyvät ja tutustuvat palveluun etukäteen erityisesti verkkosivujen ja sosiaalisen median avulla ja luovat mielikuvan palvelusta. Analyysiyksikkönä toimi lauseen osa, lause tai pidempi katkelma, mistä oli tulkittavissa tutkimuskysymykseen liittyvää sisältöä
(LT4.5) Tiloihin liitetyt odotukset liittyivät erityisesti siisteyteen ja väljyyteen, mutta ne liittyivät myös selkeyteen ja opasteisiin. (LT19.8) Liikuntatiloissa tulee voida liikkua ilman ahtaudentuntua ja laitteisiin tai välineisiin ei haluta jonottaa. Osa taas haluaa palvelua ilman kohtaamisia henkilökunnan kanssa. Huono sisäilma voi vaikuttaa siihen, ettei osallistuja enää palaa palveluun. Erityisesti ohjaajan toiminta ja palvelun sopivuus itselle nousivat aineistosta ryhmäliikunnasta puhuttaessa. (H2.22) Kohtaamisen merkitys vaihtelee – tilaa yksilöllisille tarpeille Aineistosta nousi useita odotuksia, jotka liittyivät niin henkilökunnan kuin muiden asiakkaiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Jos tarvitsen jotain tietoa, otan itse selvää tai olen tarvittaessa omilla ehdoillani yhteydessä henkilökuntaan. Ensikohtaamisessa voi olla myös tärkeää kerrata kaikki itsestään selvältäkin tuntuvat ohjeet, sillä kaikki eivät uskalla kysyä neuvoa. (LT6.13) Aineistosta nousi esille, että palvelulta odotetaan joustavuutta, joka voi liittyä palvelun ajankohtaan tai laajemmin aukioloaikoihin ja palveluun sitoutumiseen. (LT16.28) Yksilöllisten tarpeiden ja ohjaajan merkitys ydinpalvelussa Aineistosta nousi ydinpalveluun liittyen odotuksia, jotka kohdistuivat ohjaajan toimintaan, palvelun sopivuuteen itselle sekä palvelun laatuun liittyen. (LT13.15) Aineistosta nousi esille, että palvelun aikana muilta liikuntapalvelun käyttäjiltä odotettiin hyviä tapoja, tervehtimistä ja mahdollisesti yleisten kuulumisten vaihtamista. Minut saisi harkitsemaan joustavuus, edullinen hinta, hyvä sijainti suhteessa kotiini ja sopiva aikataulu. Tietoa haetaan verkkosivuilta, mutta usein odotuksena voi olla, että palveluntuottajaan saa yhteyden myös lisätietojen kysymiseksi. Osa osallistujista kuvasivat, että palvelun hinnan tulisi olla edullinen tai mahdollisuus joustaviin maksuvaihtoehtoihin. Liikuntapalvelutarinan kertoneet kohdistivat henkilökuntaan osittain ristiriitaisia odotuksia. Et se ei oo sillä lailla sidottu mihkään, kenenkään muun kalenteriin ku mun kalenteriin. Useat toivat esille, että he haluavat henkilökunnan toivottavan heidät tervetulleeksi, kuuntelevan toiveitansa tai mahdollisia huolenaiheita sekä tarvittaessa perehdyttävän liikuntapalvelun toimintaan. (H1.2) Joutuuko maksamaan, jos ei pysty osallistumaan pitkään aikaan. Joitakin toisten liikkujien läsnäolo saattoi jopa ahdistaa etenkin, jos koki ettei osaa tai vertailee itseään muihin. Likainen pukuhuone, wc ja suihkutilat on totaali nou nou. (LT20.5) Käyttöehdot ja tilaratkaisut osana palvelun kokemuksellisuutta Aineisto sisälsi kuvauksia palvelun tiloihin, saavutettavuuteen sekä palvelun käyttöehtoihin liittyen, jotka vaikuttivat monin tavoin osallistujien päätöksiin. Huomaan välttäväni sen kaltaisia palvelun tuottajia jotka jotenkin itse profiloituvat fitness-tyyppisiksi puoliammattilaisiksi, jolloin tulkitsen nopeasti että palvelut eivät ole kaltaisilleni taviksille, vaan enemmän tavoitteellisille kuntoilijoille. (LT14.11) Muiden asiakkaiden kohtaaminen voi aiheuttaa erilaisia tunteita ennen palvelun käyttämistä ja palvelun aikana. Osa kaipaa palvelulta joustoa ja vapautta palvelun käyttämiseen liittyen, mikä mahdollistaa palvelun käyttämisen itselle sopivalla tavalla tai oman aikataulun mukaan sekä eri lajien tai ryhmien kokeilemisen ennen sitoutumista. Ohjaajan tulee myös olla lähellä, jotta voin kysyä neuvoa tarvittaessa. Muut liikkuvat voivat ahdistaa, jos olen ainoa, joka ei osaa. Pitkä sitoutumisaika ja maksut voivat mietityttää osallistujia, jos ei pystykään käyttämään palvelua suunnitellusti ja joutuu kuitenkin maksamaan siitä. Ohjaajan odotettiin olevan ammattitaitoinen, johdonmukainen sekä innostava. Lisäksi ryhmän ohjaajan odotettiin haluavan ohjata ryhmää sen taitoja kuntotasosta riippumatta. Henkilökemia ohjaajan kanssa koettiin tärkeäksi ja häneltä odotettiin samaistumispintaa, esimerkiksi liikkujan omaan ikätasoon nähden. Monet liikkujista pyrki kuitenkin keskittymään omaan suoritukseen ja antamaan muille liikkujille rauhan. (LT17.11) .../...likaisuus, laitteet rikki voisi olla este palata samaan paikkaan. Uuteen palveluun saapuminen voi jännittää ja tarvittavien tilojen, esimerkiksi pukuhuoneiden odotetaan löytyvän helposti, kuten yksi liikuntapalvelutarinan kirjoittaja kuvasi: Olisi hyvä tietää, missä pukuhuoneet sijaitsevat. Kontaktia muiden kanssa saatettiin jopa välttää. (LT20.15) En halua, että minua kohdataan saapuessani liikuntapalveluun. Et se, että mulla on itsellä vapaus siitä, että jos mä haluan mennä viiden aikaan jumpalle ni aamulla, ni sit mä meen viiden aikaan jumpalle aamulla. Ongelmallista on myös liiallinen meteli, liian kylmät tai kuumat tilat, likaisuus tai rikkinäiset välineet. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, sitoudunko ja saanko tunnista hyvän mielen ja kehoni voi hyvin. En palaa palveluun, jos siellä on likaista, hälyistä, ahdasta ja/tai huono sisäilma. Vieraiden ihmisten kohtaaminen palveluun tullessa saattaa jännittää osaa palvelun käyttäjistä, kuten yksi liikuntatarinan kertoja kuvasi: Kynnys mennä täysin vieraiden sekaan on aina tosi kova. Palvelun sisällön valintaan vaikuttivat myös yksilön omat aikaisemmat liikuntakokemukset, mitä liikunnalla haluttiin saavuttaa ja millaisia merkityksiä liikunnalle annettiin. Ohjaajan ohjaustaidot ovat pääosassa tunnilla, se miten hän kertoo mitä tehdään, ohjaako hän jos teen väärin (usein ei ohjaa). Liikuntapalvelun käyttämisen odotettiin olevan ajankäytöllisesti tehokasta, eikä välimatka palveluun saanut olla liian pitkä. Ohjaajalla tuli olla myös hyvät vuorovaikutustaidot ja osaamista soveltaa harjoitteita eritasoisille liikkujille. Haluan että minua kuunnellaan, jos tunnen huolta tai epävarmuutta jostakin asiasta ja että perehtymiseen käytetään riittävästi aikaa. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 111 saada tietoa palvelusta juuri sillä hetkellä, kun mielenkiinto palvelua kohtaa herää. No, mulla on itelle tärkeintä se, että se, et mä en ole sidottu mihkään tiettyyn kellonaikaan käyttämään jotain palvelua. Merkityksellistä oli palvelun sijainti, palveluajat sekä kustannuksiin liittyvät odotukset. (LT4.38)
Henkilökunnan ja erityisesti ryhmäliikunnassa ohjaajan toiminta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti siihen, sitoudutaanko palveluun. Mönkkösen (2018, s. Heidän tutkimuksessaan yhdeksi asiakaskokemukseen vaikuttavaksi tekijäksi tunnistettiin ryhmän jäsenten samankaltaisuus, esimerkiksi iän, sukupuolen, kuntotason ja ryhmään suhtautumisen suhteen, mikä tässäkin tutkimuksessa näyttäytyi erityisesti taitoja kuntotason suhteen. Liikuntapalvelutarinan kertojat kuvasivat erilaisia tarpeita, odotuksia ja toiveita, jotka liittyivät palvelun markkinointiviestintään, puitteisiin ja reunaehtoihin, kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen sekä ydinpalveluun. Sen voidaan kokea olevan osa arkea, mutta toisaalta liikunta voidaan nähdä pakollisena toimintona, joka tulee suorittaa säännöllisesti oman terveytensä tukena, kuten yksi tarinankirjoittaja kuvasi: .../...paikkoja on jotenkin pidettävä kunnossa niin että pysyn toimintakykyisenä. (LT13.7) Aiemmat kokemukset ja käsitykset itsestä liikkujana voivat estää liikuntapalvelun käyttämisen. Osa kuvasi liikuntapalvelutarinassaan, kuinka ajan, paikan tai ohjaajan vaihtuminen voi vaikuttaa osallistujan päätökseen lopettaa palvelun käyttäminen. Tässäkin tutkimuksessa vuorovaikutus niin työntekijöiden kuin muiden palveluiden käyttäjien kanssa nousi yhdeksi kokemukseen vaikuttavaksi tekijäksi. Palvelun ilmapiirin odotettiin olevan virheet salliva ja kannustava, mihin voidaan käyttää huumoriakin. Tässäkin tutkimuksessa henkilökunnan ja erityisesti ryhmäliikunnassa ohjaajan asenne kohdata liikkujat erottui tekijäksi, joka pahimmillaan saattoi estää palveluun palaamisen. Omaan toimintaan liittyi epävarmuutta siitä, onko riittävän hyvässä kunnossa tai osaava liikuntalajiin. Kokemus sopivuudesta liittyi useissa kertomuksissa ryhmän tasoon. Liikuntapalvelun nähdään mahdollistavan itsestä huolehtimisen ja oman hyvinvoinnin edistämisen. 21, 25) mukaan yksittäiset sanat tai teot eivät vaikuta tilanteeseen yhtä voimakkaasti kuin asenne, jolla toinen ihminen kohdataan. Pystyvyyden kokemusta vahvistavat onnistumisen. Liikunnan tulee haastaa ja kuormittaa kehoa liikuntapalvelun kuvaukseen sopivalla tavalla sekä tuottaa onnistumisen kokemuksia. Afthinoksen ja kollegoiden (2005) kuntokeskuksiin kohdistuneessa tutkimuksessa nousi myös henkilökunnan asenne yhdeksi liikuntapalveluiden käyttäjien asettamista odotuksista. (Parviainen, 2011; 2018). Stevens ym., 2022; Eskiler & Safak, 2022). Toisaalta saatettiin kokea, että ryhmäpaine kannustaa tekemään. Useat kuvasivat, että palveluun sitoutumiseen vaikutti myös se, millainen tunne liikkumisesta jää. Sosiaalinen vuorovaikutus voidaan nähdä yhtenä liikuntapalvelujen erityispiirteenä (esim. Markkinointiviestintä, kuten myös yrityksen brändi, luovatkin asiakkaalle mielikuvan palvelusta ja vaikuttavat hänen odotuksiinsa palvelusta (Wilson ym., 2016). Toisaalta parhaimmillaan onnistunut kohtaaminen voi johtaa myönteisiin muutoksiin asiakkaan elämässä (Mönkkönen, 2018), mikä voi näkyä positiivisena tunteena palvelun päättymisen jälkeen ja vahvistaa samaan palveluun palaamisen, mikä tässäkin tutkimuksessa nousi esille. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä liikuntapalveluiden asiakaskokemuksesta tarkastelemalla asiak kaiden tarpeita, odotuksia ja toiveita. Tiedon avulla liikuntapalvelun käyttäjä rakensi kuvan sen sisällöstä. Näin hän pystyy mukauttamaan oman toiminnan suhteessa näihin edistäen asiakkaan palvelukokemusta. koska useimmat olivat aina menossa eri suuntaan kuin toiset, hän opetti meitä moikkaamaan toisillemme kun menimme väärin ja teimme virheistä iloisia kohtaamisia, emme hirveää puristussuorittamista. Nämä kuvastavat hyvin sitä, että ohjaajille asetetaan useita erilaisia odotuksia ja heidän toiminnallaan nähdään olevan merkittävä vaikutus asiakaskokemuksen syntyyn. Stevens kollegoineen (2022) sai ryhmäliikuntaan kohdistuneessa tutkimuksessaan samansuuntaisia tuloksia. (H1.10) Palvelulta odotettiin erityisesti tasalaatuisuutta ja hyvää ilmapiiriä. Kävin kerran kovan sykkeen tanssitunnilla, jonka opettajalla oli aivan nerokas lähestyminen; .../... Havaitsimme myös, kuinka osallistujat peilasivat omaa taitoja kuntotasoaan muihin ryhmäläisiin arvioiden omaa toimintaansa ja ryhmän tasoa suhteessa omaan tasoonsa. Liikuntapalvelun markkinointiviestintä saattoi myös vaikuttaa päätökseen olla menemättä palveluun. Ehkä se on se just se ku mä oon joskus aikoja sitten ollu niissä jossain ryhmäliikuntajutuissa, niin se semmonen paine, mikä tulee siitä, että kun toiset tekee siinä vieressä samoja asioita. Stevens ja kollegoiden (2022) tutkimuksessa ryhmän samankaltaisuus saattoi vahvistaa ryhmähenkeä ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistamalla sitoutumista palveluun ja positiivisempaa asiakaskokemusta. Hän sai myös tietää, kenelle palvelu oli kohdennettu ja ohjeita palvelun käyttämiseen liittyen. Samankaltaisuus voi myös lujittaa ryhmän kollektiivista pystyvyyttä (Zumeta, 2015), mutta sen voidaan nähdä myös vahvistavan yksilön pystyvyyden kokemusta. Liikuntapalveluiden työntekijältä vaaditaankin erityistä asiakkaiden ja tilanteiden lukutaitoa, jotta hän voi tunnistaa asiakkaiden ilmeitä ja eleitä sekä tunnistaa erilaisten ryhmien odotuksia ja vaatimuksia. (LT14.6) Mikäli liikuntapalvelu koetaan itselle sopivaksi, niin siihen voidaan sitoutua. Vuorovaikutus ja kohtaaminen nousi esiin toisena tekijänä tutkimuksessamme. Kuntosalilla käyminen ei ole harrastus, se vertautuu hammaslääkärissä käymiseen. Yhtenä tekijänä tutkimuksessamme nousi markkinointiviestintä, jolle asetettiin tiedon tarpeeseen liittyviä useita erilaisia odotuksia. Eskiler ja Safak (2022) havaitsivat liikuntapalveluihin kohdistuneessa tutkimuksessaan vuorovaikutuksen laadun sekä työntekijöiden että muiden palvelun käyttäjien kanssa vaikuttavan asiakkaiden asiakaskokemukseen ja sitoutumiseen palveluun. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 112 Ryhmän tason tuli olla liikkujalle sopiva. Ryhmäliikunnassa korostui vertailu muihin liikkujiin, joiden ajatellaan olevan paremmassa kunnossa tai osaavampia, kuin itse on, kuten yksi liikuntatarinan kertoja kuvasi: Ovatko kaikki muut super hyvässä kunnossa ja taitavia, kun itse en ole (LT16.16). Aineistosta nousi esille, että palvelun odotetaan vastaavan osallistujalle luvattua, ja myös pysyvän samanlaisena jatkossakin. Kielteiset kokemukset voivat aiheuttaa sen, ettei osallistuja enää palaa liikuntapalveluun
Nämä tarinat ovat perustuneet sekä tosielämässä tapahtuneisiin asioihin, että osallistujan ennakkokäsityksiin tai mielikuviin palvelusta. & Luckmann, T. Tutkimus kuvaa asiakkaiden tarpeita, odotuksia sekä toiveita liikuntapalveluille, joiden kautta palvelun aikana asiakas tarkastelee kokemustaan palvelusta, mikä johtaa asiakaskokemukseen (Tsiotsou 2016). Menetelmällisesti se ei mahdollista yleistyksiä aineistosta, mutta tulokset ovat omiaan herättämään laajempaa pohdintaa asiakaskokemuksen kehittämisestä liikuntapalveluissa, minkä avulla voidaan vahvistaa asiakkaiden palveluiden käyttämistä ja sitä kautta liikkumista. https://doi.org/10.1177/1094670514537709 Chase, S. Lincoln (toim.) The Sage handbook of qualitative research, s. Caperchione, C., Mummery, W. Tässä tutkimuksessa osallistujien kirjoittamista ohjattiin erivaiheissa apukysymyksillä, jotka suuntasivat osallistujaa tarkastelemaan omaa toimintaa, vaiheeseen liittyviä tunteita, ajatuksia palveluun, henkilökuntaan sekä muihin liikkujiin liittyen. Journal of Service Research, 18 (1), 6–22. Gaudeamus. C. Tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella liikuntapalvelun asiakaskokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Myös kahden tutkijan yhteiset keskustelut ja tehtyjen tulkintojen tarkistaminen analyysivaiheessa palaamalla alkuperäiseen aineistoon vahvisti tulkintojen yhtenäisyyttä. (2005). (2015). Investigating the relationship between leader behaviours and group cohesion within women’s walking groups. Näin ollen aineisto ei kuvaa todellisuutta juuri sellaisena kuin se on tapahtunut. K. ÁlvarezGarcía, J., GonzálezVázquez, E., Del RíoRama, M. (1994). Tässä tutkimuksessa nämä näyttäytyivät osallistujien odotuksina ryhmän samankaltaisuuden lisäksi ilmapiiristä, jonka odotettiin olevan virheitä salliva sekä mahdollistavan omana itsenä olemisen. & Jaakkola, E.(2020). Kuppelwieser ja Finsterwalder (2011) ovat tutkineet psykologista turvallisuutta asiakasryhmien kontekstissa. & Lusch, R. S. E. Asiakaskokemus on moniulotteinen ja holistinen kokonaisuus, jossa voivat olla yhtä aikaa läsnä kokemusperäinen tieto, asiakkaan muodostamat ja kulttuurisesti rakentuneet käsitykset, mielikuvat sekä tunteet. (2019). (2005). 651–679. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tämä tutkimus on laadullinen keskittyen kokemuksiin ja merkityksiin liikuntapalveluista. https://doi.org/10.3390/ ijerph16203942 Bandura, A. https://doi.org/10.1007/ s11747-019-00718-x Berger, P. D. Tutkimuksessa nousi asiakkaan näkökulmasta merkityksellisiksi elementeiksi pystyvyyden ja turvallisuuden kokemus, jotka osittain yhdistivät asiakkaiden palveluille asettamat tarpeet, odotukset sekä toiveet. K. & Duncan, M. Kerronnallinen lähestymistapa on yksi keino tutkia ja tavoittaa tätä monitahoista asiakaskokemusta, kun tutkija tiedostaa kertomuksen todellisuuteen liittyvät rajoitteet sekä toisaalta mahdollisuudet. L. D. SAGE.. (1997). & Nassis, P. F. D. Tuloksia voi pohtia niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin liikuntapalveluiden näkökulmasta. Self-Efficacy: The Exercise of Control. (2011). https://doi.org/10.1016/j.jsams.2011.03.005 Chandler, J. Osallistujat ovat kuvanneet liikuntatarinoissa ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan liikuntapalveluista. Laadullisessa tutkimuksessa on aina kyse tulkinnasta. Service systems: a broadened framework and research agenda on value propositions, engagement, and service experience. Teoksessa: N. 48–49.) Hännisen (1999, s. Tutkimukseen osallistuvat nostivat eriasioita tarinoissaan painottaen niitä asioita, jotka heitä sillä hetkellä puhututti. Managing Service Quality 15 (3), 245–258. Kyse voi olla psykologisesta turvallisuudesta, jonka Edmondson (1999; 2019) määrittelee yhteiseksi jaetuksi uskomukseksi tiimin turvallisuudesta ja sen normeista. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 113 kokemukset, sopivat haasteet, vertaisoppiminen ja palaute (Bandura,1997), jotka kaikki nousivat tutkimuksessamme palveluun palaamista vahvistaviksi tekijöiksi. Tarinat konstruoivat todellisuutta sellaisena, kuin se voisi olla tai tapahtua. & DuránSánchez, A. Tarinat perustuvat kuitenkin kieleen, jonka avulla voidaan välittää merkityksiä, muistoja ja kokemuksia arkielämän eri todellisuuksista. (Berger & Luckmann, 1994, s. W.H. Ryhmähengen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen voi vaikuttaa myös ryhmäläisten turvallisuuden kokemukseen (Stevens ym., 2022). Freeman. Asiakasryhmässä psykologinen turvallisuus kuvastaa asiakkaiden mahdollisuutta kokea olonsa turvalliseksi ottaa riskejä, kokeilla uusia asioita, ilmaista itseään sekä esittää kysymyksiä ja jakaa ajatuksia ilman pelkoa arvostelusta. Denzin & Y. painos. Journal of Science and Medicine in Sport 14 (4), 325–330. Turvallisuuden kokemus saattoi liittyä myös palveluun saapumisvaiheeseen, johon saattoi liittyä jännittämistä, jopa pelkoa ja epävarmuutta, esimerkiksi tilojen löytämisestä. Vaikka kielen avulla voidaan kuvastaa myös asioita, jotka eivät ole koskaan tapahtuneet, on kieli kuitenkin aina juurtunut arkielämän todellisuuteen. Nämä saattoivat ohjata osallistujia kiinnittämään huomioita erityisesti näihin seikkoihin vaikuttaen tutkimuksesta tehtyihin havaintoihin, mutta vastauksia ei ollut pakollista rakentaa apukysymyksien varaan. Becker, L. LÄHTEET Afthinos, Y., Theodorakis, N. Customers’ expectations of service in Greek fitness centers: gender, age, type of sport center, and motivation differences. Journal of the Academy of Marketing Science 48 (4), 630–648. International Journal of Environmental Research and Public Health 16 (20), 3942. Nämä huomioimalla liikuntapalveluiden kehittämisessä voidaan mahdollisesti vahvistaa asiakaskokemusta ja sitoutuneisuutta palveluihin. Narrative inquire: multiple lenses, approaches, voices. Quality in customer service and its relationship with satisfaction: an innovation and competitiveness tool in sport and health centers. Customer experience: fundamental premises and implications for research. 6. 29) mukaan tutkijalla ei ole pääsyä ihmisen mieleen muilla tavoin, kuin kielellisten ilmausten avulla, ja silloinkin kerronta on ihmisen sosiaalisesti tuottamaa tulkintaa. Toisaalta voidaan katsoa, että turvallisuuden kokemusta etsittiin jo ennen palvelun käyttöä, kun haettiin tietoa palvelusta ja erityisesti siitä kenelle palvelu sopii ja millaista taitotai kuntotasoa palvelun käyttäminen vaatii. Tämän tutkimuksen tulkintojen luotettavuutta pyrittiin parantamaan kuvaamalla mahdollisimman tarkasti aineistoanalyysin vaiheet. L
(2018). (2015). Nextory. & Ramchandani, G. & Schlesinger, L. Psychological safety and learning behavior in work teams. Gaudeamus. Repeated exercise class attendance: the role of class members’ similarity and social identification. (2009). Mikä opiskelijoita liikuttaa. How does service quality improve consumer loyalty in sports fitness centers. Manninen, J. Sport Management Review 20 (2), 145–158. Journal of Retailing 85 (1), 31–41. (2023). Integrating customer focus across the firm. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. N., Parasuraman, A., Roggeveen, A., Tsiros, M. G. Managing Sport and Leisure 28 (1), 35–54. Liikunnan merkitykset vuosina 1923–1988 syntyneiden suomalaisten nuoruudessa. Laadullisen tutkimuksen luotettavuus. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (18), 6562. (1999). (2011). Gaudeamus. Journal of Marketing 80 (6), 69–96. https://doi.org/10.1016/j.jretai.2008.11.001 Wilson, A., Zeithaml, V., Bitner, M. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. [Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT väitöskirja] LUT yliopistopaino. & Kunttu, K. https://doi.org/10.1016/j.smr.2017.01.002 Zacheus, T. Leadership approaches in group physical activity: a systematic review. Sustainability 15 (7), 5954. (2008). Physical Culture and Sport 94 (1), 21–34. Gaudeamus. Sociology of Sport Journal 35 (4), 358–366. & Loureiro, V. https://doi.org/10.1007/s11747-007-0069-6 Verhoef, P. Liikunta & Tiede 46 (6), 34–40. C., Lemon, K. & Hakkarainen, K. Juuti P. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2022.102212 TENK. https://doi.org/10.3390/healthcare11091320 GarcíaPascual, F., ParraCamacho, D. C. Vuorovaikutus asiakastyössä. (2018). Parviainen, J. & Sarajärvi A. & Gremler, D. Frontiers in Psychology 6, 1960. https://www.cupore.fi/ images/tiedostot/2018/cupore_kupli_final.pdf Kauravaara, K. Kuppelwieser, V. https://doi.org/ 10.1080/16184742.2021.1928256 Gray, S. Healthcare 11 (9), 1320. The moderating role of sport involvement. Adopting a service logic for marketing. John Wiley and Sons. Consumer experience quality: a review and extension of the sport management literature. WSOYpro Oy. Customer experience creation: determinants, dynamics and management strategies. & Jakonen, O. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf Tsiotsou, R. The Service Industries Journal 36 (11–12), 478–509. (2019). M. & Basabe, N. (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät, s. Determinants of service quality influencing customer satisfaction in fitness centers: a systematic review. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2015.01960. & Finsterwalder, J. Services marketing. (2011). Liikunta & Tiede 56 (4), 71–75. https://doi.org/10.1108/09604521111185619 Lemon, K. Tutkimuksen voimasanat. Aikuisliikkuja ja urheiluseuratoiminnan vetovoimatekijät. (2020). (2018). Marketing Theory 6 (3), 317–333. (2022). 3. Asiakkaan kohtaaminen sosiaalija terveysalalla. Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation, and growth. https://doi.org/10.21134/eurjhm.2022.49.3 Funk, D. Sport Management Review 20 (5), 427–442. Understanding customer experience throughout the customer journey. & Calabuig, F. (2018). Introducing a Sport Experience Design (SX) framework for sport consumer behaviour research. https://doi.org/10.1080/14927713.2019.1581993 Grénman, M., Oksanen, A., Löyttyniemi, E., Räikkönen, J. https://doi.org/10.1080/237 50472.2020.1853594 Puusa, A. Kivinen & S. A service ecosystem experience-based framework for sport marketing. & Paavilainen, E. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Administrative science quarterly 44 (2), 350–383. E-kirja. Journal of the Academy of Marketing Science 36 (1), 1–10. https://doi.org/10.3390/ijerph17186562 GarcíaPascual, F., BallesterEsteve, I. Työelämän tutkimus 9 (3), 207–223. & CepedaCarrión, G. F., Barbosa, J., Sabino, B. https://urn.fi/ urn:isbn:951-44-5597-5 Kangas, A., Sokka, S., Itkonen, H. C. Customer experience in sports centres: adaptation and validation of a measurement scale. (2008). https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-335-483-8 Hirsijärvi, S. A. (2023b). (2023). (2016). https://doi.org/10.1509/jm.15.0420 Liikuntalaki (2015). European Sport Management Quarterly 23 (3), 767–788. Liikunnan merkitykset ja niiden yhteys koettuun hyvinvointiin ja liikunnan määrään. Puusa & P. Liikunta & Tiede 55 (2–3), 94–101. https://doi.org/10.1177/1470593106066794 HarmokiviSaloranta, P. Eskiler, E. Paavola, S. Perceived service quality among regular users of gyms in public sports centres in the UK. (2004). Collective efficacy in sports and physical activities: perceived emotional synchrony and shared flow. Service-dominant logic: continuing the evolution. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. (2008). F. 390/2015. & Hurme, H. Effect of customer experience quality on loyalty in fitness services. Tampereen yliopiston julkaisuarkisto. E. Psychological safety, contributions and service satisfaction of customers in group service experiences. https://doi.org/10.1016/j.smr.2016.11.006 GarcíaFernández, J., FernándezGavira, J., SánchezOliver, A. Kilpinen, O. Psychology of Sport and Exercise 61, 102212. (2022). https://doi.org/10.1080/02642069.2016.1255731 Tuomi, J. Embodying industrial knowledge: an epistemological approach to the formation of body knowledge in the fitness industry. Aikuiskasvatus 3 (24), 196–205. & Safak, F. https://doi.org/10.3390/ su151712840 Hänninen, V. & Alexandris, K. & Kim, D. (2017). L. Importance-performance matrix analysis (IPMA) to evaluate servicescape fitness consumer by gender and age. (2006). H. & Lusch, R. Vargo, S. (2023a). Käyttäjät liikuntapalvelujen kehittäjinä–käyttäjälähtöisessä palveluinnovaatioprosessissa käyttäjien tuottama tieto tutkimuksen kohteena. Mönkkönen, K. LIIKUNTA & TIEDE 62 / 5-2025 • TUTKIMUSARTIKKELI Liikuntapalvelujen asiakaskokemus 114 Edmondson, A. https://doi.org/10.2307/2666999 Edmondson, A. Yoshida, M. N. https://doi.org/10.3390/ su15075954 Glaveli, N., Papadimitriou, D., Karagiorgos, T. (2018). & Cruwys, T. Teoksessa E. (2017). Gaudeamus. (2016). Exploring the role of fitness instructors’ interaction quality skills in building customer trust in the service provider and customer satisfaction. Ronkainen, S., Pehkonen, L., LindblomYlänne, S. Pragmatisistinen välittyneisyys uuden luomisen perustana. & Martínez Rico, G. (2020). M. Sustainability 15 (17), 12840. (2023). 173–202. Stevens, M., White, S., Robertson, A. (2018). (2019). Grönroos, C. (2020). Polyakova, O. Leisure 42 (4), 505–527. McGraw-Hill Education. Harvard Business School. Teoksessa: A. (2022). Huang, Y. painos. Mielikuvat ohjaavat aikuisten osallistumista koulutukseen. Managing Service Quality: An International Journal 21 (6), 617–635. Aktiiviset osallistujat: kuntalaiset kulttuurija liikuntapalvelujen kehittäjinä. (2011). (1999). & Juuti, P. https://doi.org/10.2478/pcssr-2022-0003 FerreiraBarbosa, H. Zumeta, L. Pihlström (toim.) Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä, s. (2016). The fearless organization. & Rhodes, R. Parviainen, J. Influence of sports participation on the behaviors of customers of sports services: linear and qualitative comparative analysis models. & Verhoef, P. (2018). (2009). 162–184. [Tampereen yliopisto väitöskirja]. N., Oriol, X., Telletxea, S., Amutio, A. Työn uusi ruumiillisuus: liikunnanohjaajien keho työvälineenä ja perfomatiivisuuden pakko palvelutyössä. J., GálvezRuíz, P., GrimaldiPuyana, M. European Journal of Human Movement 49. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa
Urheilun murros luotaa muutosta median, arvojen, etiikan, ruumiillisuuden ja markkinoiden näkökulmista. Urheilu yhteiskuntatieteiden ristivalotuksessa Urheilu on muuttunut 2000-luvulla nopeasti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178 Hinta 40 euroa + postikulut Myynti: tiedekirja.fi. Teos koostuu 17 artikkelista, joista 15 on vertaisarvioitu
Liito ry:n jäsenet 25 €/vuosi Liity LTS:n jäseneksi Jäsenmaksu 45 €/vuosi, opiskelijat 20 €/vuosi. Vuosikerta 55 €, kestotilaus 50 €/vuosi. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Sähköinen LTS-infokirje. TILAA:. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Tilaa Tuoreinta tutkimusta