Vuosikerta 55 euroa, kestotilaus 50 euroa/vuosi. Punnittuja puheenvuoroja. Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Tilaa Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi Kunniamaininta Kultti ry:n Vuoden laatulehtikilpailussa. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. Sähköinen LTS-infokirje. Valitsija Ruben Stillerin perustelut: ”Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen.” 61 (5 ) 5/ 24 • 10 eu ro a Isän ja nuoren suhde suuntaa liikkumista Mielen hyvinvointi on tehty monesta Anna-Stina Nykänen: Kehopositiivisuutta katsottava pintaa syvemmältä teema: Liikunta & mielenterveys LII KU N TA & M IE LE N TE RV EY S Liik un ta & Tie de 5/2 4 L&T_5_2024_kannet.indd 1 L&T_5_2024_kannet.indd 1 19.11.2024 10.14 19.11.2024 10.14. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Jäsenmaksu 45 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Jos se menee rikki, mitä pitää korjata. Mitä jos kysyisimme toisiltamme vähän useammin, miten sinä voit tänään. Osa ongelmista kuuluu lääketieteen karsinaan, kaikki eivät. Silti se on. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Mitä jos tämän luettuasi pyytäisit lähimpänä istuvan työkaverin hörppäämään kupillisen toimiston pahaa kahvia – tai soittaisit jollekin niistä kavereista, joille olet niin pitkään aikonut soittaa sitten joskus. Ihmiskunnalla on historiansa parhaat aineelliset ja tiedolliset resurssit, mutta silti se voi huonosti. Elämme mielen pahoinvoinnin aikaa. Yksi ehdokas on silti henkinen hyvinja pahoinvointimme. Miten sinä voit. Tyhmyyden aika. Samoin kuin lämmin pusero varustaa talven tuuliin ja flunssaa vastaan, yksi perusvaruste olisi hyvä pitää aina mukana mielen hyvinvointia tukemassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi & vk-kustannus.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Tutkittua tietoa kehon toiminnasta L&T_5_2024_kannet.indd 2 L&T_5_2024_kannet.indd 2 19.11.2024 10.14 19.11.2024 10.14. Saa nähdä. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 4 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Amerikkalaisilla on suolistotunteensa. Digitaalinen aika. Ulkoistamme siivoukset ja pihatyöt, ruokaa tuodaan kotiovelle. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Ja aidosti kuuntelisimme mitä toinen sanoo. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Puhumme korvien välistä ja vatsanpohjasta. Pelkästään diagnosoitavia psyykkisiä sairaustiloja on kovin monia, samoin hoitomenetelmiä. Samalla alaan liittyvän yritystoiminnan, niin ehkäisevän kuin hoitavankin, määrä kasvaa. Yksi tapa nimetä aikaamme voisikin olla vastuiden siirtelyn aikakausi. Informaatioaika. Puuttuu tunne siitä, että iloja ja suruja voi jakaa ihan arjessakin. Muinaisessa Egyptissä sielu oli maksassa. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Vihreän siirtymän aika. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Ku va : Ju ha La ita la in en E lämme aikaa, jonka tuleva historiankirjoitus voi nimetä monin tavoin. Moni mielen ongelma liittyy vaikeuksiin kohdata toinen ihminen. Aikamme ilmiö on sekin, että ohjaamme arjen haasteita ammattilaisen ratkaistavaksi. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi. . Puuttuu kokemuksia siitä, että jaettu ilo tuplaantuu ja jaettu suru puolittuu. Espanjalaisessa maailmassa sanaillaan ronskisti sukuelimistä, kun kuvataan, löytyykö mielenvoimaa vai ei. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Meitä sattuu sydämeen ja sisus kaluihin. Mielestä on vaikea piirtää kuvaa. Jos se väsyy, mitä kohtaa ihmisessä pitää vahvistaa. Silti helposti unohtuu, että kaikki pahoinvointi, tai vajaa hyvinvointi, ei ole sairautta. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Ihmiskuntaa pyörittää niin moni virtaus, että ei niiden seassa elävä ihminen pysty hahmottamaan mikä on se olennaisin tekijä. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. I hminen voi huonosti monista syistä. Ilmastokatastrofin aika. Miten sellaisesta voi pitää huolta, joka ei ole missään, ja silti on. Kaikki ei puhumalla korjaannu, ammattiapuakin tarvitaan, mutta moni kuorma puolittuu ihan vain sillä, että joku huomaa meidän olevan olemassa. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Todellisuus on silti monisäikeinen. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. 61. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Henkisen pahoinvoinnin asiat ovat abstrakteja ja hahmottuvat siksi möhkälemäisinä kokonaisuuksina. Unohdamme, että monessa arkitilanteessa voisi toimia myös itse. Sen paikkaa ei voi osoittaa. M utta mikä tämä mieli lopulta on. Aiheesta on tullut median kestoaihe. Toki henkisen pahoinvoinnin purkamisessa ammattiapukin on monessa kohdin tarpeen, mutta sekin tarve huomataan usein vasta kun joku arjessa vointiamme kysyy. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 50 € / Vuositilaus: 55 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Missä kohdin ihmistä on kohta, joka voi pahoin, kun mieli voi pahoin. Kurkussa on joskus pala. Mikään yksi asia ei näitä ongelmia ratkaise, mutta yhden perusasian voisimme jokainen opetella läheisillemme – ja samalla itsellemme – tekemään. Kuten Paavo Nurmi asian ilmaisi: ”kaikki mitä olen, tapahtuu mielessäni”. Siksi hyvinvoinnin puutostiloja ei pidä ohjata vain lääketieteen ratkaistavaksi. Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön
Elämän luonne on liike. Raitakari & Tuija Tammelin 69 Elintapaneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnin monet mutkat Inka Sipilä 73 Pikakurssi naisten fysiologiasta ja ympäristön vaikutuksista kestävyyssuoritukseen Pekka Matomäki 5/2024 Ku va : Jo uk o Ko kk on en Kannen kuva: ”Englannin sana awe merkitsee hämmästystä ja syvää kunnioitusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 3 2 PÄÄKIRJOITUS Miten sinä voit. Riikka Juntunen 27 NÄIN MAAILMALLA Liikuntaa opettamassa Omaninlahden rannalla Mari Kääpä 30 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Kasper Salin Yhteiskuntatieteet: Hanna Vehmas Terveystieto: Nelli Lyyra 76 AIKUISOPISKELIJA OUNASTELEE Opin kautta kantapään Riitta-Ilona Pummi-Kuusela 77 ARVIOITUA 82 STADION 50 VUOTTA SITTEN Hyvin suunniteltu on puoliksi liikuttu. 12 Anna-Stina Nykänen: Eletty elämä on muovannut liikuntasuhdettani Jouko Kokkonen 15 Sillat romahtavat kahdesta syystä Jari Kupila 18 Elintapaohjaus etenee hyvinvointialueilla Jouko Kokkonen 24 Suomalaisessa paraurheilussa muutostarpeita Heini Wennman & Virpi Remahl TEEMA: Liikunta & mielenterveys 36 Liikunta ja koettu hyvinvointi Markku Ojanen 42 Urheilijan mieli ja sen muutos Susanna Luikku 45 Luonnosta lisää liikettä ja mielen hyvinvointia Soile Puhakka & Marjo Seppänen 49 Näkökulmia mielen terveyteen ja mielen hyvinvointiin Tomi Mäki-Opas 54 Mielen hyvin vointi lasten ja nuorten urheiluvalmennuksessa Katri Lilja 56 Tarvitaanko mielenterveyden edistämiseen oma liikkumisen suositus. Tunnistamaan ja tunnustamaan awensa, aaveensa: terveen pelon, epävarmuuden, hämmennyksen, ilon. Suo suo awe-kokemuksen. Ollaan mielenterveyden ytimessä.” (Sanataiteilija ja väitöskirjatutkija Sari Maanhalla) Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA: 12 L&T_5_2024.indd 3 L&T_5_2024.indd 3 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA Kuudenkympin ja kuoleman välissä Jouko Kokkonen 5 AJASSA 10 VÄITÖSUUTISET 11 POLTTOPISTEESSÄ Onko vaikeneminen oikeasti kultaa. Liikkuvan ruumiin hämmästyttävä kokemus sisältää sekä pelon että oivalluksen sävyjä. Suokävely märällä hyllyvällä rahkasammalmatolla luo awe-kokemuksen. Juuso Jussila 59 Isäsuhteen luonne vaikuttaa liikkumisen vähenemiseen nuoruudessa Tuula Aira 62 Internetissä ja sosiaalisessa mediassa mahdollisuuksia ja uhkia nuorille Henri Lahti 66 Lapsuuden ja nuoruuden liikunta harrastuksella yhteys aikuisiän fyysiseen aktiivisuuteen Kasper Salin, Tuuli Suominen, Katja Pahkala, Suvi Rovio, Xiaolin Yang, Janne Kulmala, Irinja Lounassalo, Mirja Hirvensalo, Olli T. Suo kutsuu suostumaan elämän liikkeeseen, olemaan liike liikkeessä
Sivistys.fi -sivuston mukaan pian loppuva ajastaika on kaikille avoin tapahtumien vuosi, jonka aikana sivistyksen päältä pyyhitään pölyt. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Kuudenkympin ja kuoleman välissä T ämän lehden ilmestyessä olen täyttänyt 60 vuotta. Sivistys on paljon laajempi käsite kuin pelkkä kirjasivistys – tai pitäisikö 2020-luvulla sanoa nettihakujen tarjoama pintatieto. Painoa on ollut etenkin viimeisimmän vuosikymmenen ajan rutkasti liikaa. Kalervo Ilmanen toi kehityssuunnan esille tapansa mukaan voimakkain äänenpainoin 1990-luvulla. Liikunnan olosuhdeseminaarissa Lahdessa lokakuun alussa sekä Ari Karimäki että Pasi Koski toivat esiin, miten väestön ikääntyminen ja kuntien eritahtinen kehitys näkyvät liikunnassa. K un hyvinvointialueiden toiminta näyttää yskivän, niin meidän ikääntyvien mielissä pyörii paljon kysymyksiä. Liikuntakulttuurikin muuttuu väestörakenteen myötä. Kaikkialla Suomessa heitä ei ole. Kovin vähän Ilmasen julistusta kuultiin. . Lasteni syntyessä olin nelikymppinen. Vähän liioitellen: toistasataa vuotta kesti suomen asema sivistyskielenä. Kaikki ovat nyt täysi-ikäisiä, mutta vielä on aikaista sanoa, mihin elämä heitä kuljettaa. KONTULASTA J ouko k ontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Joustavinkin teräs murtuu joskus. Janne Saarikiven havainto eliitin anglisaatiosta pitää paikkansa liikuntatieteissäkin. Meillä toimi kyllä välillä huutoyhteyskin. Pikemminkin sivistyksen päälle on kipattu karkeaa soraa. JOUKO KOKKONEN Ku va : Ju ha La ita la in en L&T_5_2024.indd 4 L&T_5_2024.indd 4 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Urheilukentällä ei ole paljonkaan käyttöä monessa kunnassa. Toisaalta seuroissa liikkuvien suurimman ryhmän 1950–1960-luvuilta asti muodostaneet lapset ja nuoret ovat käymässä vähiin samoilla seuduilla. Kun järjestöjen toimintaedellytyksiä kavennetaan, niin samalla romutetaan perinteistä suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Sinänsä niin ikärakenteen muutokset kuin kuntien kehityksen erisuuntaisuus olivat näkyvissä jo vuosikymmeniä sitten. Sen voin jo sanoa, että jonkinlaisen liikuntainnostuksen olen kaikille onnistunut välittämään. Merkityksetön ei elämänkaaren väliaikapiste silti ole. Kuolemakin käy mielessä, sitä en ihmeemmin pelkää. Kaikki me emme jaksa olla oman elämämme tahkopihkaloita, jotka elävät liikkuakseen ja liikkuvat elääkseen. Erilaisten kansalaisjärjestöjen rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset näyttävät suunnitelmalliselta toiminnalta, jonka tavoitteena on vaimentaa kriittiset äänet. Syntymäpäivääni vietin jalkapallon parissa kovin isosti juhlimatta. Kaikkien saatavissa olevien hoivapalveluiden tulevaisuus ei näytä heleältä. Kuusikymppisten tiimoilta olen miettinyt mennyttä ja tulevaa. Vaikka kuinka tuntisi itsensä myöhäiskeski-ikäiseksi ja vanhuuteen näyttäisi riittävän voimia, niin kukaan meistä ei ole loputtomiin rautaa. Tai ruotsinja saksankielisiä, muista kielistä puhumattakaan. Ja olen minä jonkin verran elintapaneuvontaakin saanut. O lemme viettäneet opetusja kulttuuriministeriön nimeämää sivistyksen teemavuotta, vaikka sitä on vaikea uskoa. Sen verran sivistymättömäksi meno on muuttunut. Järjestöleikkaukset kohdistuvat pitkälti samoihin ihmisiin kuin sosiaalimenojen karsiminen. Toiveenani on siis elää parikymmentä vuotta. S iitä ei ole kyse, etteikö tietoa olisi ollut. Tähän ikään olen ehtinyt vetää aika paljon tuoppeja ja makkaralenkkiä – onneksi myös melko monta hiihtoja juoksulenkkiä. Valtio kuin kunnat ovat antaneet ja myös siirtäneet erilaisia tehtäviä järjestöille, jotka hoitavat ne edullisemmin ja joustavammin kuin julkinen valta. Englannin valta-asema näkyy myös suomenkielisissä teksteissä. Osittain oma vika voisi sanoa. Hyvin vapaasti tulkiten: jos isän ja 15-vuotiaan keskusteluyhteys toimii, niin täysi-ikäisenä nuori aika todennäköisesti liikuskelee ainakin jonkin verran. Liikunta-alan yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia, mutta likikään kaikilla ei ole varaa ostaa palveluita. Se tulee ajallaan. Kun on tottunut touhuamaan yhtä ja toista, niin luopumisen tuskaa on tiedossa kehon rapistuessa. Varmaa on, että elettyä elämää on takana paljon enemmän kuin edessä. Niin se vain on, että terveysvalistus ja hyvät neuvot purevat vain osaan meistä. Ajattelin silloin, että olisi mukava nähdä, mitä heistä isona tulee. On helpon populistista väittää, etteiväthän valtion suurelta osin rahoittamat järjestöt ole mitään oikeita kansalaisjärjestöjä. Yksittäisestä ei voi päätellä yleistä, mutta mieleen tulee vähän itsetyytyväisesti Tuula Airan väitöskirjan tulos, jonka mukaan isälläkin saattaa olla osuus asiaan. Sen sijaan pelkään raihnaistumista. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Seuratoimijoita on entistä vaikeampi löytää etenkin pienissä kunnissa, joissa väki vähenee. Yritän muokata anglismeja, mutta välillä se tuntuu Don Quijoten taistelulta tuulimyllyjä vastaan. Arvelen etten ole ainoa. Stadion-lehden 50 vuoden takaisista artikkeleista varsinkin saksankielisiä lähteitä löytyy, samoin lehdessä on saksalaisen kirjallisuuden esittelytekstejä. Ja yritystoiminta kannattaa vain siellä, missä on riittävästi maksukykyisiä eläkeläisiä. L oppuhuomiona se, että tämän numeron tekstejä toimittaessa huomasin, miten vähän lähteinä käytetään enää suomenkielisiä tekstejä. Hyvin usein järjestöt ovat tukeneet vähäosaisimpien elämää. Miten kunnat ylipäätään kykenevät tarjoamaan liikuntamahdollisuuksia ikääntyville suomalaisille. Olen mitä todennäköisimmin tärvellyt tulevien elinvuosien laatua huonoilla elintavoilla. Yhtä vähälle huomiolle taisivat jäädä tutkijoiden jo 1980-luvulla esittävät huomiot ikärakenteen muutoksista
Suosittelen lehteä perinteiseen urheilujournalismiin kyllästyneille. Mediaurheilun sukupuolirepresentaatioihin keskittyneessä sessiossa käsiteltiin muun muassa kansainvälisten tennisturnausten lehdistötilaisuuksissa esitettyjen kysymysten sukupuolittuneisuutta. Pääteemana oli Communication & social (dis)order. Kunniamainninnan saivat lisäksi NO NIIN-, Psykoterapiaja Tsilari-lehdet. Ruben Stiller ja päätoimittaja Jari Kupila. Itse esitelmöin yhdessä Veera Ehrlénin kanssa suomalaisten naisurheilutoimittajien, valmentajien ja jalkapalloilijoiden ammatinharjoittamiseen liittyvistä ongelmista nykyisessä mediaympäristössä. Kuva: Hanna Vehviläinen L&T_5_2024.indd 5 L&T_5_2024.indd 5 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ehrlén puhui seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä raportoineiden urheilujournalistien kokemuksista journalismin arvoja luodanneessa sessiossa. Naisten jalkapallon MM-kisat nousivat esiin sekä uutisointia että globaaleja mediatapahtumia käsittelevissä työryhmissä. Se analysoi huippu-urheilun arvoja, yllättää kertomalla kaksostutkimuksista ja vie lukijan olympialiikkeen aateperinnön äärelle. Vuoden laatulehdeksi Stiller valitsi Historiallisen Aikakauskirjan. Kilpailuun osallistui 49 lehteä. Kiinnostavissa väitöskirjaprojekteissa käsiteltiin perinteisiin arvoihin tukeutuvia deittailuja hyvinvointivalmentajia sekä carnivore-dieettiä suosivia sosiaalisen median vaikuttajia. Prahan Charles Universityn tutkimusryhmä tarkasteli jalkapalloilija Jakub Jankton kaapista ulostulon aiheuttamia reaktioita tšekkiläisessä mediassa. Ote on poikkitieteellinen ja tuottaa lukijalle yllätyksiä. Valinnan tehnyt toimittaja Ruben Stiller sai luettavakseen Liikunta & Tieteen huippu-urheiluteemaisen numeron 3/2024: – Liikunta & Tiede paikkaa urheilujournalismin ammottavan aukon. Maskuliinisuuteen ja (anti)feminismiin keskittyneistä esityksistä löytyi kytköksiä liikuntakulttuureihin. palkitsi Liikunta & Tiede -lehden kunniamaininnalla Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa. Kolmannen kerran konferenssissa kokoontui myös Communication and Sport -työryhmä. Urheiluaiheisia esitelmiä löytyi myös muiden työryhmien ohjelmasta. Tanskalaistutkija Morgen Olesen esitteli muslimitaustaisen freestyle-jalkapalloilija Maymi Asgarin TikTok-narratiiveja. Esillä oli myös eurooppalaisten naisurheilijoiden kehopositiivisuuteen ja hyvinvointiin liittyvä verkkokommunikaatio. Vuoden laatudigi -palkinto myönnettiin Kirjailija-lehdelle. Yhteensä aihealueita oli 30. Hänen mukaansa lehti ”on älyllinen huokaus historiatajun kadottaneessa maailmassa”. Työryhmän toisessa istunnossa käsiteltiin urheilun medioitumista erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista. Molemmat hyödyntävät fitnessja terveyspuheen mekanismeja. Kun sankaritarinat ja tulosjournalismi alkavat maistua puulta, tartu Liikunta & Tieteeseen, perusteli Stiller. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 5 ajassa Eurooppalaiset mediaurheilun tutkijat koolla Ljubljanassa European Communication Research and Education Association -konferenssi (ECREA) järjestettiin syyskuun lopussa Slovenian Ljubljanassa. Seuraava ECREA-konferenssi järjestetään Brnossa Tšekissä 2026. Esityksissä pureuduttiin esimerkiksi urheilujournalismiin ja ilmastonmuutokseen, urheilujournalistiseen metadiskurssiin ja urheiluvedonlyöntiin. RIIKKA TURTIAINEN Kuva: Riikka Turtiainen Liikunta & Tiede sai kunniamaininnan Vuoden laatulehti -kilpailussa Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry
Saavuttavuuteen vaikuttavat esimerkiksi henkiset ja taloudelliset voimavarat sekä ajankäyttömahdollisuudet. Roitto muistutti, että monet vähemmistöryhmät ovat aliedustettuina liikunnan ja urheilun harrastamisessa ja päätöksenteossa. Kosken mukaan erilaisten seuroihin vaikuttavien tekijöiden määrä on kasvanut. LitT Ari Karimäki (North Sport Consulting Oy) puhui paikallisen liikunnan edistämisestä verkostoissa. Olosuhdeseminaarin järjesti Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry yhteistyössä North Sport Consulting Oy:n kanssa. Vuoden koululaisliikkujan tunnustuksen sai lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Robert Lamberg Salosta. Niihin kuuluvat ovat myös tyytymättömämpiä liikuntapalveluihin ja harrastavat muuta väestöä vähemmän liikuntaa. Erkki Vettenniemen arvioima Katrin Bromberin teos Sports & Modernity in Late Imperial Ethiopia on ilmestynyt vuonna 2022, ei 2002. Kuntien liikuntamenot ovat keskimäärin 145 euroa kuntalaisten kohti, eivät 78 euroa. Neljännen kerran järjestetyn kilpailun finaalikolmikkoon ylsivät myös Mänttä-Vilppulassa toimiva Pekka Koskinen ja Helsingin kaupungilla työskentelevä Katja Kuusisto. Vuoden 2024 olosuhdeseminaarin materiaalit: www.sla-ry.fi/koulutukset-ja-tapahtumat/olosuhdeseminaari-2024 Kuvat: Jouko Kokkonen Katja SjöblomKorhonen vuoden liikunnan opettaja Jyväskyläläinen Katja Sjöblom-Korhonen valittiin vuoden 2024 liikunnanopettajaksi Liikunnan ja terveystiedon opettajat LIITO ry:n opintopäivillä Salossa syyskuun alussa. Palkintoraati luonnehti Tanskasta tarkasti seurojen tarpeita liikuntaympäristöjen kehittämisessä kuuntelevaksi henkilöksi. Joensuun kaupungilla työskentelevä Mikko Tanskanen valittiin seminaarin yhteydessä vuoden 2024 liikuntapaikkamestariksi. Hän on kannustava, opettajalle avuksi ja haluaa oppia sekä kehittyä. Tämä vaatii kunnilta uudenlaista verkostoitumista paitsi liikuntaja urheiluseurojen myös muiden järjestöjen ja yrittäjien kanssa. Lamberg asenne liikuntaa ja muita aineita kohtaan oli myönteinen koko yläkoulun ajan. Seurakenttä on myös moninaistunut. Yrittäjä Tiina Boman Ironcoaching Oy:stä esitteli triathlonin puolimatkan kesällä 2023 järjestetyn Ironman MM-kilpailun laajamittaisia järjestelyjä. Hän on siitä lähtien toiminut Huhtasuon yhtenäiskoulun liikunnanja terveystiedon lehtorina. Ohjelmaan kuului opastettu kierros Lahden liikuntapaikoille. Soveltavan liikunnan asiantuntija, KM Riikka Roitto Liikuntatieteellisestä Seurasta esitteli aihepiirin tuoretta tutkimustietoa. Oikaisuja Liikunta & Tieteen numerossa 4/2024 ilmestyneen Timo Ala-Vähälän artikkelin Kunnissa kuuluu soveltavalle liikunnalle hyvää ja huonoa infograafissa oli virhe. L&T_5_2024.indd 6 L&T_5_2024.indd 6 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 ajassa Liikunnan olosuhdeseminaari pidettiin Lahdessa Olosuhdeseminaarin teemoina olivat saavutettavuus, yhdenvertaisuus ja verkostojen hallinta. Helsingin vuosinaan hän oppi työskentelemään monikulttuurisista taustoista tulevien nuorten kanssa. Hän valmistui vuonna 1998 ja toimi aluksi liikunnan opettajana Itä-Helsingissä taitoja taidepainotteisessa koulussa. Kuntien liikuntatoimien tehtäväkenttä on hänen mukaansa laajentunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vänttinen toi esille, että saavutettavuudella on monia muitakin ulottuvuuksia kuin fyysiset, tekniset ja maantieteelliset tekijät. Hänen erityisansiokseen luettiin erilaiset ulkoilmatapahtumat, kuten talvella 2024 ensimmäistä kertaa Joensuussa järjestetty jääkiekon ulkoilmaottelu Bolt-stadionilla. Esillä oli myös Lahti urheilutapahtumakaupunkina. Seuroihin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat lisääntyneet. Liikuntapaikkojen saavutettavuutta käsitteli projektisuunnittelija, LitM Liisa Vänttinen YLLI 2.0 -tutkimusja kehittämishankkeesta. Kuva: LIITO ry. Soveltavan liikunnan osuus tästä on 1,2 prosenttia, ei 2 prosenttia. Jyvaskylään Sjöblom-Korhonen muutti vuonna 2008. Professori Pasi Koski käsitteli liikuntaja urheiluseuratoiminnan trendejä
Heidän näkemyksensä mukaan voisi. Liikuntayhteisöjen monikielisyyttä kuvaa kaksi tekijää; kielellinen moninaisuus on jakautunut epätasaisesti liikuntakentän eri rooleissa, eikä kielten moninaisuuteen liittyvistä käytänteistä ole yhteisesti sovittu. Systeemiajattelun avulla tuotettu tieto laajentaa ymmärrystä esimerkiksi liikuntapolitiikan mekanismeista, kolmannen sektorin käytännöistä, valtasuhteista, toimijatason arvoista, johtamistavoista ja verkostoista. Ilmiötä ei silti ole tutkittu aikaisemmin Suomessa. Näkökulma tuo esiin liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen edellytyksiä sekä muutosta edistäviä ja ehkäiseviä toimintamalleja. Liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen tutkimus: www.jamk.fi/fi/projekti/liikuntapolitiikan-systeemisenmuutoksen-tutkimus Kati Lehtonen avasi seminaarissa systeemiajattelua. Seminaarin taustana on suomalaisen liikuntakentän meneillään oleva murros. Liikunnan ja urheilun parissa käytetään vähemmän kieliä kuin mitä liikkujat kodeissaan puhuvat. Kaikki nämä heijastuvat myös liikuntapolitiikan ohjaukseen, järjestöjen uudistumiskykyyn ja kuntien toimintamahdollisuuksiin. Lähtökohtana on kielen rooli osallisuutta edistävänä tai estävänä tekijänä liikunnan ja urheilun kontekstissa. Tarkastelussa ovat kielellisen kirjon ilmentyminen ja siihen suhtautuminen sekä kielten käyttö ja käytäntöjen vaikutukset monikielisissä liikuntaympäristöissä. Hankkeessa tunnistetaan liikuntapolitiikan systeemisen muutoksen edellytyksiä sekä muutosta edistäviä ja ehkäiseviä toimintamalleja. Kuva: Hannes Penttilä L&T_5_2024.indd 7 L&T_5_2024.indd 7 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kielikäytännöt ja niiden seuraukset. Nopeasti lisääntyvä kielten moninaisuus tunnistetaan selvityksen mukaan myös liikuntakentillä. FT Eva Rönkön laatima selvitys osoittaa, että Suomessa nopeasti lisääntyvä kielten moninaisuus tunnistetaan myös liikuntakentillä. Hallintohenkilöt ja johtajat ovat harvemmin monikielisiä. marraskuuta. Tilanteeseen vaikuttavat globaalit kriisit, taloudellinen niukkuus, vanhanaikaiset toimintatavat ja ajattelumallit. Systeemiajattelua liikuntapolitiikan tutkimuksessa käsittelivät johtava tutkija Kati Lehtonen ja tutkija Sari Lappalainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Kielellinen moninaisuus on kuitenkin Rönkön mukaan kotouttamista laajempi kysymys. Havainto kertoo rakenteellisista lasikatoista, jotka estävät monikielisiä henkilöitä toimimasta seurojen ja kuntien liikuntatoimen suunnittelutai johtotehtävissä. Kielimaisema ympärillämme on monipuolistunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Selvitys kuvaa suomalaisen liikuntakulttuurin kielitietoisuutta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 7 Selvitys monikielisyydestä liikunnassa ja urheilussa valmistunut Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa -selvitys julkistettiin 12. Keskustelu kielikäytännöistä liikunnassa ja urheilussa on liittynyt lähinnä ulkomaalaistaustaisten liikkujien kotouttamiseen. Järjestelyihin osallistuivat myös Liikuntatieteellinen Seura ja opetusja kulttuuriministeriö. Seminaari oli osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistä tutkimushanketta Be a Sport! Enhancing Systems Change of the Finnish Sport Policy. Englantia tai muita kieliä käyttävät eivät kuitenkaan sijoitu tasavertaisesti liikuntakulttuurin eri tehtäviin suomea ja ruotsia käyttävien kanssa. Selvityksen mukaan useimmin monikielisiä ovat ulkomaalaistaustaiset liikuntakentän toimijat, kuten liikkujat, urheilijat sekä erityisesti valmentajat. Monikielisyys liikunnassa ja urheilussa. Kielikäytännöt syntyvät usein tilannekohtaisesti ja spontaanisti. Englanti on noussut suomen ja ruotsin rinnalle keskeiseksi toimintakieleksi. Yksi tapa ymmärtää murroskohtia on tarkastella niitä systeemisestä näkökulmasta. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 27. www.lts.fi/media/lts_julkaisut/julkaisut/ monikielisyys-liikunnassa-ja-urheilussa2024.pdf Be a Sport! -tutkimushanke tarjoaa systeemiajattelua liikuntapolitiikkaan Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä ja professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta pohtivat Be a Sport! -seminaarissa lokakuun lopussa, voisiko systeeminäkökulma avata liikuntapolitiikan solmuja. Selvityksen on julkaissut Liikuntatieteellinen Seura
Hän toimi vuoden ERLI-neuvottelupäivien järjestelytoimikunnan jäsenenä vuosina 1998 ja 2002. 1970-luvun alkupuolella Puputti osallistui LTS:n erityisryhmien liikuntaongelmia käsitelleen toimikunnan työhön, mikä osaltaan pohjusti soveltavan liikunnan alkuvaiheen kehitystä Suomessa. Vuonna 2009 Puputti sai ensimmäisenä paraurheilijana Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin. Veikko Puputti Kuntoutuksen ja paraurheilun uranuurtaja Pitkän uran kuntoutuksessa ja paraurheilussa tehnyt Veikko Puputti kuoli 30. Syväsalmi palasi opetusministeriöön vuosiksi 2004–2006. In memoriam Ku va : LT S: n ar ki st o Ku va : Su om en Pa ra ly m pi ak om ite a L&T_5_2024.indd 8 L&T_5_2024.indd 8 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Hän toimi järjestön ensimmäisenä pääsihteerinä vuosina 2000–2003. Vuonna 1984–1987 Puputti kuului Valtion urheiluneuvostoon ja vuosina 1991–1994 Valtion liikuntaneuvostoon. Kuollessaan 71-vuotias Syväsalmi oli syntynyt 23.10.1952 Porissa. Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) ensimmäisenä pääsihteerinä Syväsalmi toimi vuosina 2016–2018 toiminnan käynnistämisvaiheessa, jossa oli hyötyä hänen antidopingtyössä ja kilpailumanipulaation torjunnassa karttuneesta kokemuksestaan. Syväsalmi loi toimikaudellaan pohjaa maailmanlaajuiselle yhtenäiselle antidopingtoiminnalle. Puputti saavutti yhteensä viisi paralympiakultaa jääratakelkkailussa vuosina 1980 ja 1984. Hän toimi vuoteen 2017 asti Euroopan neuvoston kilpailumanipulaatiotyöryhmän puheenjohtajana. Puputti oli kuollessaan 79-vuotias. Urheilun kentillä Syväsalmi oli ennen kaikkea lentopallomies. Puputti toi Suomeen myös kokonaan uuden lajin, kun hän tutustui Tel Avivin paralympialaisissa vuonna 1968 pyörätuolikoripalloon. Eläkkeelle jäätyään hän toimi muun muassa Lentopalloliiton varapuheenjohtajana. Paraurheilun kunniagalleriaan hänet nimettiin vuonna 2020, jolloin gallerian ensimmäiset kymmenen jäsentä julkistettiin kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. Hänestä tuli opetusministeriön urheiluja nuoriso-osaston osastopäällikkö vuosiksi 1990–2000. Hän toimi myös VLN:n erityisliikunnan jaostossa. joulukuuta. Hän osallistui paralympialaisiin urheilijana kaikkiaan kahdeksan kertaa ja toimi myös joukkueenjohtajana. Puputti suoritti kuntoutuksen jälkeen liikunnanopettajaopintonsa loppuun. Palattuaan Suomeen vuonna 2010 Syväsalmi työskenteli opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtajana. Syväsalmi osallistui EU:n kilpailumanipulaation vastaisen sopimuksen valmisteluun ja kehittämiseen vuosina 2011–2017. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 ajassa Harri Syväsalmi Liikunnan ja urheilun monitoimimies Liikuntaja urheiluelämän eri tehtävissä toiminut Harri Syväsalmi kuoli 5.8.2024. Puputti vammautui 1960-luvulla toisena opiskeluvuonnaan opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa liikunnanopettajaksi. Tämän jälkeen hän työskenteli lobbarina Brysselissä vuosina 2006–2010 erityisesti kansallisen rahapelimonopolin puolustajana. Hän putosi voimistelurekiltä, mikä aiheutti selkäydinvamman. Syväsalmi osallistui 1990-luvun lopulla keskeisesti Maailman antidopingtoimisto (WADA) perustamiseen. Liikuntatieteellisessä Seurassa Puputti osallistui puhujana erilaisiin soveltavaa liikuntaa käsitelleisiin seminaareihin ja tapahtumiin vuodesta 1970 alkaen 2000-luvulle saakka. Yhteys EU-asioihin säilyi kiinteänä. Hän toimi työurallaan Peurungan, Kankaanpään ja Oulunkylän kuntoutuskeskusten johtajana. Syväsalmi osallistui myös EU:n kansainväliseen SAPIS (Strengthening Athlete Power in Sport) -hankkeeseen, jonka tavoitteena on vahvistaa urheilijoiden äänen kuulemista urheiluhallinnossa ja voimaannuttaa urheilijoita uusilla toimintatavoilla. Syväsalmi työskenteli työuransa alkupuolella tutkimusja koulutussihteerinä Opiskelijoiden Liikuntaliitossa, kisakyläpäällikkönä Helsingin MM-kisoissa 1983, urheilumatkatoimiston johtajana ja Vantaan nuorisotoimenjohtajana vuosina 1984–1989. SUEK perustettiin 2016 laajentamalla Suomen antidopingtoimikunnan toiminta-aluetta. heinäkuuta Kankaanpäässä. Myöhemmin hän perusti 1970-luvulla toimiessaan Peurungan johtajana pyörätuolikoripallojoukkueen
Ulkopuolisten, kuten yritysten tai urheiluseurojen, puolesta ei voi päättää tai luvata mitään. Haluatko täydentää. Ota yhteyttä jouko.kokkonen@lts.fi ja tarjoa tekstiä! Numeron 1/2025 aineistopäivä on 7.1.2025. Tai kirjoittaa artikkelin. Kapitalistisen alustatalouden logiikan mukaan ”sijaisjuoksijat” edustavat uudenlaisia ketteriä mikroyrittäjiä, jotka vastaavat kiireisten bisnesihmisten palveluntarpeeseen. On menty aika villisti ja se johtaa siihen, että kukin valmentaa omilla periaatteillaan.” Taitoluisteluliiton koulutuspäällikkö Sanna Vuorinen, Etelätuuli, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkolehti 9/2024 ”On symbolista kielteisessä mielessä, että sisäministeriöön ja sortojärjestelmään kytkeytyvä Dinamo Minsk edustaa Valko-Venäjää eurooppalaisessa cup-kilpailussa ja pelaa demokraattisten maiden seuroja vastaan.” Ihmisoikeusjärjestö Viasnan työntekijä Kanstantsin Staradubets, Helsingin Sanomat 24.10.2024 Kirjoita Liikunta & Tieteeseen! Säväyttikö jokin artikkeli. Sijaisjuoksija kirjautuu asiakkaan tilille ja juoksee lenkin asiakkaan puolesta, jotta asiakkaan juoksuprofiili näyttäytyy hänen seuraajilleen suotuissa valossa. Mutta hetkinen, eikö tällainen performatiivisuus ja tulosten tavoittelu hinnalla millä hyvänsä ole oikeastaan sisäänrakennettu nykyisen kuntourheilun omaan toimintalogiikkaan. Juoksudatalla kilpaileminen somessa on osa juoksemisen performatiivisuutta siinä missä uudet juoksuvermeetkin. JAANA PARVIAINEN filosofian dosentti yliopistotutkija Tampereen yliopisto Muualla sanottua ”Pari vuotta olen käyttänyt rollaattoria ulkona kulkiessani, koska kuulohermoleikkaus vaikutti tasapainoaistiini. Oletko eri mieltä. Juoksijoita on jo vuosikausia patistettu käyttämään älylaitteita oman ruumiintilan mittaamiseen, niin että monet eivät enää edes kykene liikkumaan ilman älylaitteen tuottamaa numeerista dataa. Jalat minulla yhä toimivat niin, että voisin rollaattorin kanssa vähän juostakin, mutta täytyy ajatella sydäntä. Se saattaa reistailla.” Satavuotias Kerttu Lehtikangas, Kodin Kuvalehti 11/2024 ”Ennen kaikkea kaipaan Tanskasta sikäläisen huippu-urheilukulttuurin absoluuttisen kovaa, kaikessa toiminnassa näkyvää vaatimustasoa.” Sulkapallovalmentaja Anu Nieminen, Yle 24.10.2024 ”Siitä olen iloinen, että liikkumisohjelmaan otettiin mukaan vain kaupungin omissa käsissä olevat toiminnot. Mediassa on kauhisteltu sijaisjuoksupalvelua egoistisena ja äärimmilleen vietynä lavastuksena, jonka ainoana tavoitteena on juoksudatalla elvistely ilman omaa fyysistä suoritusta. ”Sijaisjuoksijat” poikkeavat oikeastaan aika vähän woltkuskeista, jotka polkevat ruokaa kotiovillemme tai alustatalouden tarjoamista scooteista, joille voimme ulkoistaa oman kävelymme kaupunkitaajamissa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 9 Tyhmä tiedekysymys Olenko juossut, jos en ole jakanut siitä tietoa somessa. Ehkä seuraavalla kerralla niihinkin voi laajentaa, mutta napakka, rajattu ja selkeä aloitus on mielestäni hyvä.” Vantaan kaupungin projektiasiantuntija Anni Romo, Liikunnan ammattilainen 3/2024 ”Valmentajakoulutuksissamme on valtavasti hyvää, mutta esimerkiksi sitä, miten valmennetaan, ei ole liiton toimesta linjattu. Onko siis ihme, että osalle ”juoksijoista” riittää mainiosti pelkkä älykellojen tuottama numeerinen data ja sen performatiivisuus somessa, koska itse juokseminen ei ole enää pitkään aikaan ollut kuntoilun keskiössä. L&T_5_2024.indd 9 L&T_5_2024.indd 9 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Osallistujista 75 prosenttia oli naisia. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0317-7 Pitkäkestoinen harjoittelu parantaa ikääntyneiden toimintakykyä lonkkaleikkauksen jälkeen TtM Paula Soukkio tutki pitkäkestoisen fysioterapeutin ohjaaman kotona toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaisja sairaalahoidon tarpeeseen, kuolleisuuteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Junttila selvitti myös liikkumisen yhteyttä tulevaan tulotasoon ja perusterveydenhuollon avohoidon kustannuksiin yksilötasolla keski-iässä. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0247-7 Liikunnasta merkittäviä taloushyötyjä sekä yksilöille että yhteiskunnalle LL, KTM Hanna Junttila tutki ansiotulotason ja liikkumissuositusten saavuttamisen yhteyttä. Noin joka kymmenes suomalaisnuori on sosiaalisen median ongelmakäyttäjä. Suurimmalla osalla tutkituista fyysinen työkuormitus pysyi samana keski-iästä eläkeikään. Terveystaloustieteellisesti liikuntaan panostamisen voi nähdä investointina, joka parantaa terveyden lisäksi tuottavuutta ja alentaa terveydenhuoltokuluja. Ero johtui osittain fyysisestä työkuormituksesta ja korkeammasta painoindeksistä, jotka olivat yleisempiä vähemmän koulutetuilla. Pesosen liikuntalääketieteen väitöskirja Associations of aging, menopause, and strength training on cortical somatosensory and motor functions tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 25.10.2024. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0308-5 Tuntoaistitiedon suodattaminen ja tiedonkäsittely heikentyy ikääntyessä TtM Heidi Pesonen tutki ikääntymisen yhteyttä aistitiedon käsittelyyn tuntoaivokuorella. Liikkumissuositusten täyttyminen ennusti korkeampaa tulotasoa verrattuna suositukset alittavaan liikkumiseen. Lapsille tulisi tarjota sopivia ja monipuolisia kognitiivisia haasteita päivittäin. Ikäänty minen näkyi heikentyneenä tehtävän kannalta merkityksettömien ärsykkeiden suodattamisena sekä muuttuneena aivokuoren toimintana muutoksen havaitsemisen ja työmuistin päivittämisen aikana. Noin kymmenesosa nuorista kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Väitöskirjan verkkoversio http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-9925-6 Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisen median uhkatilanteet haitaksi nuorten terveydelle LitM Henri Lahti selvitti 11-, 13ja 15-vuotiaiden nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja. Niitä voidaan käyttää myös mahdollisina degeneratiivisisten sairauksien biomarkkereina. Tuntoaivokuoren rekisteröintejä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tutkittaessa tiedonkäsittelyä ikääntymisen eri vaiheissa. Harjoittelu paransi toimintakykyä kustannusneutraalisti, mutta ei tuonut lisävuorokausia kotona asumiseen tai parantanut elämänlaatua. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-86-0322-1 L&T_5_2024.indd 10 L&T_5_2024.indd 10 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Toinen ryhmä polki 2–3 kertaa viikossa korkeintaan tunnin kovatehoisesti. Lahden terveyden edistämisen väitöskirja Growing Up Online: Adolescents’ Digital Media Use and Its Relationships with Individual Factors, Social Factors, and Health tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 27.9.2024. Soukkion gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja Days Lived at Home, Use and Costs of Healthcare and Social Services, Functioning, and Health-related Quality of Life after Hip Fracture: Effects of a 12-month Home-based Exercise Intervention tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 25.10.2024. Sosiaalisen median ongelmakäyttö selittää huonompaa itsearvioitua terveyttä, alhaisempaa elämäntyytyväisyyttä ja lisääntyneitä univaikeuksia. Osoittautui, että pelkkä suuri harjoitusmäärä ei kohota kokonaisvaltaisesti kestävyyskuntoa, jos intensiteetti on liian matala. Junttilan lääketieteen väitöskirja Associations of physical activity with productivity and primary healthcare costs tarkastettiin Oulun yliopistossa 11.10.2024. Kohteena oli nuorten, keskiikäisten ja ikääntyneiden aikuisten tuntoja liikeaivokuoren toiminta. Ansiotulot 50-vuotiaa na selvitettiin rekistereistä. Hän selvitti, miten matalaja korkeatehoinen suorituskyky muuttuu, kun harjoittelemattomat miehet ja naiset harjoittelivat kahdessa ryhmässä kymmenen viikkoa. Ongelmista kertovat esimerkiksi jatkuva tarve päästä sosiaaliseen mediaan ja käyttöön liittyvät konfliktit lähipiirin kanssa. Tutkimukseen osallistui 121 kotona asunutta ja leikkauksella hoidettua keski-iältään 81-vuotiasta henkilöä. Paremmat toiminnanohjauksen taidot ovat yhteydessä motoristen taitojen nopeampaan kehitykseen. Matalatehoinen kestävyyskunto, kuten väsymisensieto, parani molemmilla ryhmillä yhtäläisesti. Työnsä fyysisesti kuormittavaksi kokeneet kärsivät muita useammin liikkumisvaikeuksista parikymmentä vuotta myöhemmin. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:NBN:fi:oulu-202408155430 Kestävyysharjoittelussa intensiteettiä ei voi korvata määrällä LitM Pekka Matomäki tutki, tulisiko kestävyysharjoittelussa painottaa määrää vai tehoa. Ensimmäinen ryhmä polki kävelyä vastaavalla teholla edeten noin neljästä viikkotunnista yli kymmeneen tuntiin. Kyrönlahden työterveyden alaan kuuluva väitöskirja Midlife Predictors of Old Age Functioning: Insights from Longitudinal Cohort Studies tarkastettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 27.9.2024. Liikunnan edistäminen näyttääkin voivan hyödyttää taloudellisesti sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aineistoksi kerättiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiltä laajoilla kyselyillä ja mittauksilla tietoa elintavoista ja terveydestä. Väitöskirjan verkkoversio https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-3594-6 Paremmat toiminnanohjaustaidot yhteydessä motoristen taitojen nopeampaan kehitykseen LitM Anssi Vanhala tarkasteli fyysisen aktiivisuuden, motoristen perustaitojen, toiminnanohjauksen sekä varhaisten matemaattisten taitojen välisiä kehityksellisiä yhteyksiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Vanhalan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja The Developmental Dynamics of Physical Activity, Fundamental Motor Skills, Executive Functions and Early Numeracy A Longitudinal Study in Preschoolers tarkastettiin Helsingin yliopistossa 20.9.2024. Etenkin työmuistin päivittäminen on yhteydessä matemaattisten taitojen kehittymiseen. Alhaisempi koulutustaso liittyi nopeampaan fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 ajassa Väitösuutiset Koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä ennustavat vanhuuden toimintakykyä TtM Saila Kyrönlahti tutki alaselkäkipujen ja fyysinen työkuormituksen kehitystä työuran loppuvaiheessa ja niiden vaikutusta vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn. Matomäen liikuntafysiologian väitöskirja Effects of a 10-Week Low and High Intensity Training Intervention on Performance Abilities – With a Special Reference to Durability tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.10.2024
Pahasti. Vuoden 2024 aikana myös huippu-urheilijat ovat kertoneet omista mielenterveysongelmistaan. Heidänkin mielensä voi järkkyä. Kenen tahansa mieli voi järkkyä. Tiedämme, että hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan arjen askareissa. Toivottavasti pääsemme samalla eroon mielenterveyteen liittyvästä vaikenemisen kulttuurista. Jokainen meistä voi tarvita ulkopuolisen apua. Urheilijoiden omakohtaiset kertomukset osoittavat, että mielenterveysongelmat ovat arkipäivää, ja kuka tahansa voi kohdata niitä. Kokemusasiantuntijan kertoma painui mieleeni kahdesta syystä. En muista, milloin olisin hikoillut niin paljon. Yksi hauskimmista asioista oli nauraa – me naurettiin myös sille, että epäonnistuttiin. Tiedämme niin paljon liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden hyödyistä, että en voi kuin ihmetellä, miksi liikuntaa ei hyödynnetä nykyistä enemmän mielenterveyden häiriöiden ja oireiden hoidossa. Kuka tahansa voi olla tilanteessa, jossa vaikeuksia on liikaa. RIIKKA JUNTUNEN, LitM puheenjohtaja Liikuntatieteellinen Seura toimitusjohtaja Urheiluopistosäätiö riikka.juntunen@urheiluopistosaatio.fi M e päätettiin itse mitä pelaamme ja sovimme itse säännöt. Liikunnalla on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Luulen, että jokainen meistä tuntee jonkun, jonka mielenterveys on järkkynyt. Huomasin samaistuvani häneen – hän kertoi olleensa aivan tavallinen ihminen, jolle oli tapahtunut paljon asioita lyhyessä ajassa, minkä vuoksi hänen mielensä oli järkkynyt. Pohdin pitkään, mikä erotti meidät toisistamme. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 11 polttopisteessä Omalle mokalle nauraa, kun ilmapiiri on turvallinen ja ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa. Tennistähti Naomi Osaka on puhunut omista vaikeuksistaan. Omalle mokalle nauraa, kun ilmapiiri on turvallinen ja ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa. Tammikuussa Patrik Laine kertoi osallistuvansa NHL-pelaajien tukiohjelmaan mielenterveyssyistä. Urheilijoiden esiinmarssi johtaa toivottavasti siihen, että urheilun maailmassa syvennytään huippu-urheilijoiden mielenterveyteen. Kyse on kuitenkin aikuisen kokemusasiantuntijan, mielenterveyskuntoutujan, omakohtaisista kokemuksista, kun vertaisryhmä päätti pelata padelia yhdessä. Se padelin pelaaminen oli kivaa. Tiedämme myös, että liikunnan jälkeen tulee yleensä hyvä olo. Ihan toisillemme naurettiin. Toivottavasti etenemme oivaltamisen maailmasta vauhdilla sellaiseen todellisuuteen, jossa mielenterveyden häiriöistä ei enää vaieta. Yksi tiedon lisääjistä ja oivalluttajista on Nuori mieli urheilussa -hanke, joka on jo useamman vuoden ajan tarjonnut nuorten valmentajille ilmaista koulutusta mielen hyvinvoinnin edistämiseen liikunnassa ja urheilussa. Monesta muusta terveysongelmasta jutellaan ja ollaan avoimia, mutta mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista vaietaan edelleen. En keksinyt parempaa selitystä kuin sattuma. Toivon, että yhä useampi asiantuntija kuulee kokemusasiantuntijoiden kertomuksia pelikentiltä. Varmaan naurettiin enemmän kuin liikuttiin.” Tämä lainaus voisi olla kenen tahansa aikuisen kertomaa omasta liikuntaharrastuksestaan. . Mutta he ovat myös ihmisiä, joiden tekemisiä arvostellaan lehdissä. Onko vaikeneminen oikeasti kultaa. Huippu-urheilijat tulevat taloudellisesti hyvin toimeen, heillä on tukiverkostot, heitä fanitetaan ja he ovat esikuvia, idoleita, joilla on kaikki hyvin. Toinen syy, miksi tarina jäi mieleeni, oli nauraminen. Urheilun kentällä on hiljalleen oivallettu mielenterveyden merkitys. ” L&T_5_2024.indd 11 L&T_5_2024.indd 11 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Ennen olympialaisia seurasimme telinevoimistelun supertähti Simone Bilesin tilannetta. Vaikeneminen voi olla kultaa, mutta mielenterveydestä vaikeneminen ei ole edes hopeaa
Nykänen nauttii kovasta liikunnasta. Huonokuntoisenakin Nykänen voi hyvänä uimarina ihmetellä trimmattuja naisia, jotka uivat rintauintia pää pystyssä. Yksi kovimmista kokemuksista oli itsessään helppoa koronaa seurannut vaikea pitkittynyt koronatauti. Nykänen kokee olevansa sikäli onnekas, että on kasvanut liikuntaperheessä ja urheiluseuramaailmassa. 12 L I I KU N TA & T I E D E 4 2 24 TEKSTI JA KUVAT: JOUKO KOKKONEN Anna-Stina Nykänen: A nna-Stina Nykänen kertoo suhteen omaan kehoonsa olevan ”jotenkin kehno”. Hän aloitti esimerkiksi kuntosalilla käymisen kymmenvuotiaana pikku-uimarina. – Minun liikuntasuhteeni on sosiaalisuuteen perustuva. Rauhallisemman menon hyvät puolet hän löysi pitkittyneen koronan pehmittämänä. Ja sitä, että liikkumiseen liittyy jotenkin mielihyvä. Hän on halleissa kuin kotonaan. Oma liikkumishistoria auttaa palaamaan liikunnan pariin huonokuntoisenakin. Tarvitsen kavereiden kanssa olemista. Liikunta ei ala täysin alusta, vaan salille voi mennä reippain mielin. Hän ei ole omien sanojensa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita omasta terveydestään. Nykäsen liikuntasuhdetta ovat muuttaneet erilaiset terveyskriisit. Nykäsen oli opeteltava Long covid -poliklinikalla aivojen stressitasoa laskevaa liikuntaa. Sen sijaan hänen liikuntasuhteensa on hyvä ja elävä. Uimahallit ovat kaikkialla maailmassa Nykäsen lempipaikkoja. Eletty elämä on muovannut liikuntasuhdettani Toimittaja Anna-Stina Nykänen on liikkunut koko ikänsä. L&T_5_2024.indd 12 L&T_5_2024.indd 12 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Hän toteaa Eeva Kilven tavoin, että ihmisiä pitäisi kohdella yksilöinä. Hädän hetkelläkin vetäydyn ajatteluun, kaiken pitäisi ratketa aivoilla, ajattelemalla ja puhumalla. Toisaalta hän haluaa harjoitella huonokuntoisenakin kovaa esimerkiksi salilla. Miesten urheilussa paljon hyvää Nykänen määrittelee itsensä postfeministiksi. Minäkuvan kannalta oleellisempaa onkin esimerkiksi koululiikunta. Nykäsen ehdotti Helsingin Sanomissa myös liikuntasivujen perustamista. Ihmiset osaavat Nykäsen mielestä yleensä olla vertaamatta itseään mainoksissa esiintyviin malleihin. Nykänen kokee oppineensa arvostamaan tosi hidasta ja kevyttä liikuntaa. Tämä urheilutodellisuuden kaksijakoisuus vaikuttaa Nykäsen mukaan laajasti elämään. Halusin puhua siitä, että kun oli perustettu autosivut, niin miksei voitaisi perustaa myös liikuntasivut. Liikuntasivut eivät ilmestyneetkään vielä tuolloin Helsingin Sanomiin. Joukkuetoiminnan yhteisöllisyydessä on Nykäsen mielestä kyse muusta kuin menestyskeskeisyydestä. Olo oli kävelyn jälkeen ihmeen levännyt. Feministinä Nykänen pitää tärkeänä sitä, että tytöillä ja naisilla on lupa harrastaa joukkueja kontaktilajeja, joissa yhteentörmäykset ovat väistämättömiä. Vuonna 1989 hän siirtyi Helsingin Sanomiin. Siksi miesten urheilua pitää uskaltaa katsoa uteliaasti ja myönteisesti. Kehopositiivisuudesta puhuminen ei saa Nykäsen mielestä estää kertomasta ylipainon olevan terveysriski. Samanlaista puhetta kuulee harvoin naisurheilijoilta. Sosiologian opintojen ohella Nykänen oli töissä Kauneus ja Terveys -lehdessä. Sitä pidettiin kuitenkin aivan pyhäinhäväistyksenä. Miten selitän itselleni, että pitää kävellä näin hiljaa, sanoo Nykänen pohtineensa. Helsingin Sanomat ja media seuraa esimerkiksi naisten joukkuelajeja paljon. Naiset kun eivät olleet urheilussa ”samalla tasolla” kuin miehet. Urheilun koko kuvaa Nykänen ei pidä niin synkkänä kuin erilaisista – Oli todella havahduttavaa, miten vaikea on tyytyä kevyeen liikuntaan, jos on kilpaurheilevana lapsena tottunut yrittämään aina täysillä. Nykänen sanookin oppineensa arvostamaan hyvin hidasta etenemistä, jota hän kutsuu kuningatarkävelyksi. – Kehosuhteeni on jotenkin heikko. Kehopositiivisuuden ytimessä on Nykäsen mielestä ajatus siitä, että kaikenkokoiset ihmiset saavat nauttia liikunnasta, mikä ei ole lainkaan itsestään selvää. Tehtäisiin juttua liikunnasta. – Kova treeni tuntuu hyvältä ja aiheuttaa voimakkaan euforian tunteen. Kyse on myös suhteesta omaan kehoon ja sen käyttöön – ja kyvystä kuunnella ja ymmärtää kehon viestejä. Se muistuttaa yleisömeren keskellä liikkuneen kuningatar Elisabetin kävelyä: matka eteni ajan kanssa ja pysähdellen. Aikanaan niistä tuli kuitenkin osa lehteä. Salille lähteminen on aina vaikeaa, mutta saan kuitenkin valtavaa tyydytystä liikunnasta. Oli melkein surutyötä joutua etsimään ihan uusia näkökulmia. Se on maailma, jossa voi antaa aivojen levätä hetken. Hän pohtii, pystyvätkö liikunnanopettajiksi yleensä valikoituneet liikunnalliset ja normaalipainoiset ihmiset ymmärtämään oppilaiden yksilöllisiä eroja ulkonäköön, kokoon ja kiloihin katsomatta. Kehopositiivisuus ei ole vain pintaa Suomessakin nousi 2010-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen kehopositiivisuus, jonka mukaan kaikenlaisia ihmiskehoja on kunnioitettava. Perinteisten naisten lajien piilevää kovuutta olisi Nykäsen mielestä käsiteltävä avoimemmin ja analyyttisemmin. Pakon edessä tehty kokeilu kannatti ja antoi uuden kehollisen kokemuksen. Nykäsestä on hienoa, miten kauniisti joukkueurheilijamiehet osaavat puhua menestyksen hetkellä paitsi mitaleista myös siitä, mitä he on oppineet elämästä urheilun kautta. – Kaikki siellä tapahtuva työ, välittäminen ja yhteisöllisyys on mielestäni urheilun merkityksellisintä antia. Mutta uutta on ollut tajuta, että myös hyvin hidas liikunta voi tuntua toisella tavalla hyvältä. Sosiologi Soile Veijola kiinnitti jo 1980-luvulla huomiota siihen, että miesten urheilussa opetellaan törmäämään. Kukaan ei kutsu toista läskiksi vahingossa. Tuolloin tehL&T_5_2024.indd 13 L&T_5_2024.indd 13 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Liikunta-aiheiden tarjonta on vähitellen kasvanut niin Helsingin Sanomissa kuin muissakin medioissa ja muuttunut suorastaan ylitsepursuavaksi. Nykäsen työuran aikana on tapahtunut suuria muutoksia, joita hän kokee olleensa tekemässä. – Sain puhua Sanoma Oy:n johdolle muutaman minuutin. Perinteisissä naisten lajeissa, kuten joukkuevoimistelussa kaikki menevät samaan tahtiin ja välttävät astumasta toistensa varpaille. Nykänen toimi 1990-luvun alkupuolella urheilutoimittajana. Ja on ok, jos siellä ei puhuta niin hirveästi yksityistai työasioista. Suurin osa urheilijoista tai seuroista ei yllä koskaan lähellekään huippua, mutta jaksaa urheilla vuosia ja vuosikymmeniä. Tilanne on muuttunut paljon. Nykäsen mielestä on olennaista tiedostaa, että kaikki ovat sukupuolensa vankeja. – Silloin ajattelin, että miten paljon helpompaa työelämässäkin olisi, jos olisi tottunut olemaan vastakkain ja paiskaamaan kättä, kumpi tahansa voittikaan – ja odottamaan seuraavaa kamppailua, Nykänen muistelee. Nykänen kokee, että keho kuitenkin hoitaa ihmistä esimerkiksi surutyön aikana, kun aivot ovat kykenemättömiä toimimaan. Kovuus ilmenee naisvalmentajien menetelmissä ja johtaa pahimmillaan esimerkiksi syömishäiriöihin. Nautin siitä tosi paljon. Sama koskee seuroja ja seuratoimintaan osallistuvia miehiä. Siellä miehet hoitavat ja pitävät huolta vanhoista joukkuekavereistaan, kun heillä menee huonosti. – Pitäisi arvostaa urheiluun ja liikuntaan liittyvää miesten yhteisöllisyyttä, eikä puhua siitä lainkaan pilkallisesti. Kyse on oikeiden sanojen ja ilmaisuiden käytöstä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 13 tiin juttuja vain kilpaurheilusta ja lähes yksistään miesten urheilemisesta. Urheiluseuroissa ja siellä tehtävä työ on miehille hoivan paikka. Kehopositiivisuudessa ei ole Nykäsen mielestä kyse vain ylipainoisten ihmisten hyväksymisestä sellaisenaan tai ulkonäöstä. Moni asia nytkähtänyt parempaan päin Anna-Stina Nykänen on työskennellyt toimittajana 1980-luvulta lähtien ensin Kuopiossa Uutiskukossa ja Savon Sanomissa. En hahmota sitä, että minun pitää huolehtia kehostani
Nykäsen mielestä on katsottava, mikä on vähän liikkuvan ihmisen elämän kokonaiskuormitus. Se otetaan myös vakavasti. Toisaalta monet puhua pulputtavat mittareidensa lukemista. Varsinkin koronan jälkeen Nykänen sanoo olevansa onnellinen siitä, että suomalaiset syövät työpaikkaravintoloissa, joissa on yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. Raportoin hänelle: tunti vesijuoksua ja merenneitoemoji perään. Erityisen hyvänä kehityksenä Nykänen pitää vammaisurheilun nousua. L&T_5_2024.indd 14 L&T_5_2024.indd 14 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Miehensä kuoleman jälkeen Nykänen eli traumaattista vaihetta, jota koronapandemian aiheuttama eristys vielä pahensi. Eri asia on, miten se tehdään mahdolliseksi, ja miten uuteen elämään päästään kiinni. 14 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 epäeettisistä toimintatavoista ja seksuaalisesta häirinnästä kertovan uutisoinnin perusteella voisi päätellä. Tämä ei ole helposti ratkaistavissa. Häntä itseään kannustaa liikkumaan myös oma poika, joka antaa vinkkejä ja kyselee, onko äiti liikkunut. Sosiaalinen ulottuvuus on Nykäselle tärkeä urheilun seuraamisessa. Nykäsen mukaan on päivänselvää, että seksuaalista häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä on ehdottomasti ollut aina urheilussa ja se on ollut aikaisemmin paljon pahempana. Älä ota tästä vielä yhtä stressiä lisää.” Holopainen on tehnyt väitöskirjan kokonaisvaltaisesta psykofyysisestä selkäkipujen hoidosta. Vähäinen liikunta ei ole laiskuutta Liikkumattomuuspuhetta Nykänen pitää harhaanjohtavana. – Ajattelen, että tilanne on tavallaan päinvastainen. Työpaikkaruokailussa yhdistyvät Nykäsen mielestä rakenteellinen muutos ja ruohonjuuritaso. Kokemus muuttui vielä syvemmäksi, kun Christian Eriksen sai sairauskohtauksen. Ristikkäiset odotukset aiheuttavat paineita Yleistynyt ruokavaliopuhe kertoo Nykäsen mielestä laajemminkin tästä ajasta. . Se on yksi tekijä, että menen vaikka vesijuoksemaan tai kuntosalille. Hän ryhtyi hoitamaan minua. Huuhkajien avausottelun vuoden 2021 EM-kisoissa Tanskaa vastaan Nykänen kertoo olleen voimakas kokemus. Moninaisuus otetaankin hänen mielestään hyvin huomioon 2020-luvulla liikuntakulttuurissa. Hän kertoo kipufysioterapeuttinsa Riikka Holopaisen sanoneen viisaasti, ettei liikunnalle ole juuri nyt tilaa: ”Kun olet päässyt kaikesta vähän yli, niin aloitetaan sitten liikunta. EM-kisojen jälkeen Nykänen tapasi junassa huuhkajatoppari Paulus Arajuuren ja pyysi lupaa ottaa selfien hänen kanssaan – itselleen. 1961) Toimittaja, Helsingin Sanomat 1989– ajankohtais-, urheiluja sunnuntaitoimituksissa Kolumnisti 2001– Toimittaja, Uutiskukko 1981 Savon Sanomat 1982–1986 (pätkätöissä) Kauneus ja Terveys 1986–1988 Kirkon viestintäpalkinto 2018 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus 2018 Valtiotieteen ylioppilas (sosiologia) Kirjat: Parhaat puoleni, 2005 Juha Metso & Anna-Stina Nykänen: Hannu Hautala – Legendan perintö, 2021 Suuret kisat käyvät tunteisiin Urheilun seuraajana Nykänen vertaa itseään kirkon jäseneen, joka käy joulukirkossa. – Poikani haluaa äidin pysyvän terveenä. Minua auttaa se, että liikkumisellani on pojalleni merkitystä. Elämässä ei välttämättä edes ole aina liikkumiselle tilaa. Yhteiskunnallisista ongelmista esimerkiksi yksinäisyys vähentää liikkumista. Ihmiset tuntevat syyllisyyttä monista asioista ja kokevat erilaisia paineita. Tämä vahvistaa kahtiajakoa ja vaikeuttaa pääsemistä mukaan liikuntaympyröihin. Urheilussa ollaan 2020-luvulla tietoisia monista asioista, joita ei aiemmin käsitelty, kuten rodullistamisesta. Niin vahvan vaikutuksen Arajuuren ja koko Huuhkaja-joukkueen toiminta oli häneen tehnyt. Mitään varsinaista lempilajia Nykäsellä ei ole. Nykäsen liikuntavinkki on yksinkertainen: parasta on liikkua niin hyvässä seurassa, ettei edes huomaa ajankulua. Asioiden yhteensovittaminen ei ole Nykäsen mukaan helppoa, mutta muuttuu koko ajan helpommaksi. Samalla jää huomiotta, miten äärettömän vaikeaa liikkumaan lähteminen voi olla. Liikkumattomuudesta toitottavat aliarvioivat Nykäsen mielestä sitä, mitä kaikkea liikunta voisi olla. Syöminen ja liikunta ovat psyykkisiä ja kehollisia asioita, sanoo Nykänen. Kisapaikasta sukupolvien työn tuloksena puhuneiden pelaajien innostus tarttui häneen. Nykänen muistuttaa, että liikkumista hankaloittavat lukuisat rakenteelliset ja kulttuuriset seikat. – Se, että ihminen ei koe itseään arvokkaaksi, eikä osaa pitää huolta itsestään, on jo sinänsä asia, jonka ääreen pitää pysähtyä kunnioittavammin. – Ihmisillä on paljon hyvää tahtoa elää terveellisesti ja tehdä hyvää. Samaan tapaan hän rakastaa suuria kisoja ja tunteisiin käyviä urheilukokemuksia. Ihminen on helppo leimata laiskaksi ja saamattomaksi, jos hänen tilannettaan ei tunne. – Välillä tuntuu, että kun menee vaikka työpaikan kuppilaan syömään, niin joutuu miettimään, olisiko tänään eläinten asialla vai yrittäisikö laihduttaa. – Mieheni Heikki Haapavaara sai vuonna 2019 lentokoneessa sairaskohtauksen, johon hän kuoli. Hän katsoo eri ihmisten kanssa erilaisia lajeja. Kai tiedät, että tällainen voi laukaista reaktion.” Tajusin, että olen ihan sekaisin. Kun Eriksenia alettiin elvyttää, niin jouduin trauma-ahdistuksen valtaan. Anna-Stina Nykänen (s. Häirintä on urheilussa sen verran harvinaista, että se kiinnittää huomiota ja siihen voidaan kiinnittää huomiota. Olympiakisojen lajikirjon laajentumista hän pitää hyvänä. Lääkäri, johon olin tutustunut työasioissa, lähetti viestin: ”Katsotko ottelua. Hänestä professori Hannu Itkonen on lausunut osuvasti sanoessaan, ettei kukaan ihminen ole liikkumaton ennen kuin haudassa. Tarkastelussa on otettava huomioon sekä yhteiskunnallinen että henkilökohtainen taso
Mielen hyvinvointia käsittelevä mediapuhe yleistyy muutenkin tavalla, joka kertoo ilmiössä olevan kyse muustakin kuin yksilöiden ylikuormitustai ahdistustiloista. Siinä missä ennen kerrottiin kyllästymiseen asti nivelsiteiden repeämistä, takareisien pamahtamisista ja akillesjänteen ongelmista, on henkisistä kolhuista tullut uusi kestoaihe. V iime aikojen urheilupuheeseen on hiipinyt koko ajan vahvistuva uusi kestopuheenaihe. Mitähän se mielen hyvinvointi oikeastaan on, kun niin moni hyväkuntoinen voi huonosti. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva L&T_5_2024.indd 15 L&T_5_2024.indd 15 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 1 5 JARI KUPILA Sillat romahtavat kahdesta syystä Askel painaa, mieli mustuu, vaikka mittarit väittävät kaiken olevan hyvin. Esimerkiksi Urheiluruudussa on käsitelty kuluneen vuoden aikana urheilijoiden masennustiloja ja henkistä ylikuormittuneisuutta enemmän kuin monen palloilulajin sarjapelejä
Silti juuri urheilun ympäristöissä konkretisoituu ilmiöketjuja, joiden kautta avautuu näkökulmia myös laajemmin. Ei ole varmistettu tukirakenteita. Samalla kun urheilu tuo esiin aiheeseen liittyvän oireilun, olisiko sillä mahdollisuus hahmotella konkreettisesti myös oireiden syiden kokonaisuutta – ja sitä kautta ratkaisumalleja. Ei ole hyvä viesti yhteiskunnalle se, että urheilun kyydistä putoaa koko ajan niin paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat niin uupuneita ja vuosia kestäneen painetilan riuduttamia, etteivät pysty vastaamaan muihinkaan elämän haasteisiin ilman terapiavaihetta. Jos et kestä lämpöä, tule pois keittiöstä. Jos pää ei kestä urheiluleikin paineita, vaihtoehtoja riittää. Ollaan jo tasolla, jossa se on yksi merkittävimmistä urheilijoiden urakehityksiä hidastavista ja keskeyttävistä terveydellisistä tekijöistä Suomessa. Se on paitsi tuhlausta urheilusysteemin näkökulmista, myös yksilöiden traagista. Jos niin moni aikamme urheilija – ja ylipäänsä ihminen – joutuu arjessaan niin ankariin ylikuormitustiloihin, niin miten tätä asetelmaa nyt pitäisi hahmottaa. Vaikka muutaman kerran nitisten ja natisten ensin kestäisikin. Asumme kuitenkin Suomessa, hyväosaisia olemme kaikki. Nykyisin jopa paljaammin kuin monessa muussa ympäristössä. Olisiko aika keskittyä vaihteeksi siihen toiseen syyhyn, joka romahduttaa siltoja. L&T_5_2024.indd 16 L&T_5_2024.indd 16 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Kaksi tapaa suhtautua Eri tutkijat (mm. Ensinnäkin voi kylmästi todeta, että sellaista se huippu-urheilu on. Jos ei pureuduta, lahjakkuuksia lopettaa uransa ennen aikojaan. Se pitää tunnustaa ja tämän tosiasian kanssa pitää osata elää, muuten silta romahtaa jossakin vaiheessa. Sama tulos voi syntyä myös siksi, että sillasta ja sen kantokyvystä ei ole pidetty huolta. Vastuullisen toimijan mainetta itselleen haluava urheilusysteemi ei voi kohdella kestävästi yksilöitään näin. Lisäksi on muistettava myös se, että kyseessä on järjestelmätason ohella yksilötason inhimillinen ongelma. Tämä on varmasti totta, eikä toteamusta pidä vähätellä, mutta onko se silti vain toinen puoli asiaa. Urheilussa näkyvät hyvinja pahoinvoinnin asiat tuottavat siksi kysymyksiä, joita on hyvä pohtia muuallakin. Jos tähän suhtaudutaan karskilla heikot sortuu elontiellä -asenteella, hukataan niin paljon potentiaalia, ettei se tunnu pienentyvien ikäluokkien ja lahjakkuusresurssin maassa mielekkäältä – ei edes pelkkää urheilujärjestelmän omaa etua kylmästi tarkastellen. Suomalainen yhteiskunta oireilee ja se näkyy myös urheilussa. Siis millä tavalla aikamme urheilu – ja ylipäänsä yhteiskunta – valmistaa ihmisiään kohtaamaan kuormiaan. Tätä tutkimushavaintoa voi tietysti lähestyä kahdella tavalla. Kaski ym.) ovat päätyneet arvioimaan, että noin puolet suomalaisista huipputason urheilijoista on kärsinyt jonkinlaisista mielenterveyden häiriötiloista. Olympiatason urheilijoilla lukema on luokkaa kaksi kolmannesta. Olennaista on silti ymmärtää, että molemmista voi olla kysymys – ja näitä molempia syitä varten voi varautua, niitä voi ehkäistä ennalta. Terveessä ruumiissahan piti olla terve sielu! Jos tämä touhu tuottaakin näin paljon sairautta, miksi yhteiskunta sitä tukee. Porskuttakoon huippu-urheilu ihan omillaan, jos siellä näin porskutetaan… Kaksi tapaa romahtaa Kun silta murtuu, siihen voi olla kaksi syytä. Aikamme puheessa, etenkin urheilijoiden kohdalla, korostuu se näkökulma, että kuormittavia tekijöitä on liikaa. Silti, vaikka oire tuottaa yhä laajempaa näkyvyyttä ja keskustelua, sen syyt taitavat olla vähän syvemmällä ja piilossa. 16 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Urheilu on poikkeusympäristö, eikä sen ilmiöistä kannata suoria johtopäätöksiä urheilun ulkopuolelle tehdä. Elämä kun on sen luonteista, että se tuottaa toisaalta ylikuormia ja toisaalta murentaa kantokykyä. Itse asiassa niin pitää tehdä, se on vastuullisen ihmisen toimintaa. Jos silta kestää tonnin ja sen päälle ajetaan kolmen tonnin kuorma, se romahtaa. Erilaiset henkisen hyvinvoinnin häiriöja sairaustilat hidastavat ja estävät lahjakkaiden urheilijoiden mahdollisuuksia nousta omien resurssiensa mukaiselle suoritusja menestystasolle. Sellaista on historiassa sattunut. Kun tavoitellaan vuosien ajan inhimillisen suorituskyvyn äärirajaa, ihminen on väistämättä äärirajoillaan kaikin puolin. Tervettä ja sairasta Suhtautuipa miten tahansa, mielen pahoinvointi yleistyy urheilun arjessa. Se, että osa ei sitä kestä, on vain homman luonteeseen kuuluva merkki siitä, että kaikkien mieli ei tuota painetta kestä. Jos näin iso prosentti urheilijoista kärsii henkisistä ongelmista, kyseessä on paitsi iso hyvinvointiongelma, myös asia, jonka syntyyn ja syihin pitäisi valmentautumisessa tarkemmin pureutua. Samalla kun henkisten ongelmien yleisyys rapauttaa urheilusysteemin mahdollisuuksia tuottaa menestystä, asetelma syö myös järjestemän uskottavuutta hyvänä ja nuorten tasapainoista kehitystä tukevana kasvuympäristönä. Näin ajatteleva osa urheiluyhteisöä on suhtautunut yleistyneeseen mediapuheeseen hämmentyen. Myös tätä on nähty. Toinen tapa suhtautua on empaattisempi. On ajateltu, että turha tehdä tästä sen kummempaa numeroa. Tuhannen kilon silta voi romahtaa jo 500 kilon kuormasta. Suomalainen yhteiskunta oireilee ja se näkyy myös urheilussa. Vaikka ihmisen mielen toimintaa ja sietokykyä on syytä käsitellä varoen minkään siltaesimerkin kautta, jotakin se kuitenkin laittaa kysymään. Ensinnäkin on se vaihtoehto, että siltaa ajetaan liian isolla kuormalla. Tuloksen kannalta on se ja sama kummasta syystä on kysymys. Ei sen kummemman ihmettelyn aihe. Timantit syntyvät paineessa. Huippu-urheilu on henkisesti haastavaa ja riskialtista. Siinä missä toisilla särkyy keho tai loppuu lahjakkuusresurssi, toisilta särkyy tai loppuu mieli
. Olemme pysäkillä ja selittelemme tilaamme sillä mitä puutteita ympärillämme on. Vai onko silta liian heikko. Tai masennammeko itsemme jo ennen siltaa niin, ettemme koskaan edes kokeile sillan kestävyytta. Oivallettiin se, että kovaa harjoittelevaa kehoa pitää myös huoltaa ja palautella aktiivisesti. Harva on edennyt huipulle näin toimien. Urheilu on yksi osa samaa elämää, samoin kuin on musiikki tai työelämä – tai oli Kolumbuksen yritys löytää merireitti Intiaan. Mielen säröilyt ovat suhteellisia eikä yksilön kokemaa kuormaa pidä mennä vähättelemään sillä perusteella, että joku näyttäisi jossakin kiskovan paljon kovempaakin kuormaa. Mitäpä jos ei ulkoistettaisi mielen haasteita pelkän psykologian piiriin, vaan otetaan se osaksi kaikkea mitä ihmisenä elämiseen kuuluu. Syntyi oivallus, kun oli riittävän kauan ihmetelty, miksi tulee niin paljon rasitusvammoja. Silti, juuri tässä on erehtymisen mahdollisuus. Vain täydellisillä olosuhteilla, rahoituksella, tietotaidolla ja syntymälahjoilla voi saavuttaa mitään. Se, että emme kärsi nälästä ja vilusta, ei tarkoita, ettemmekö voisi kokea ympäristöämme niin ahdistavana, että menetämme toimintakykymme. Suomi on maa, jossa käytetään kovin paljon aikaa niiden asioiden listaamiseen, jotka eivät ole täydellisiä. Ja heti perään miten-kysymyksiä. Vaikka mielen hyvinvoinnin ja biomekaniikan välille ei kannata liikaa yhtäläisyyksiä vedellä, voisi olla viisautta lähestyä myös mielen haasteita biomekaniikan kokemusten kautta. Miten urheilu opettaa urheilijoitaan etsimään omaa itselle sopivaa yksilöllistä reittiään, luovimaan keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden ympäristöissä – sen sijaan että yrittäisi luoda täydellisiä järjestelmiä ja olosuhteita. Suomen urheilupuhetta on 2000-luvun leimannut jatkuva pyrkimys kehittää olosuhteita ja taustaa, ja samalla valitus siitä, että koko ajan puuttuu sitä ja tätä. Emme tähtää kohti selkeää tavoitetta ja keskity toimimaan sen vaatimalla tavalla epätäydellisissä olosuhteissamme. Se, että pysähtyy listaamaan ympäristönsä epätäydellisyyttä, ei vie eteenpäin. Jos kerran huippu-urheiluun kuuluu epäinhimillisiin mittoihin nouseva psyykkinen vaatimus, pitänee myös mieltä valmentaa, huoltaa ja palauttaa siten, että mieli kestää kuormituksen. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 17 Mielen syvät lihakset Muistatteko kuinka 20–30 vuotta sitten valmennuspuheessa lisääntyi puhe syvistä lihaksista sekä suorittavia lihasryhmiä tukevan lihaksiston sekä palauttavan ja huoltavan harjoittelun merkityksestä. Kun elämä on kuitenkin epätäydellistä, tämä ajattelu tuo jatkuvan riittämättömyyden ja pessimismin kierteen, joka lamauttaa ja kuormittaa, vie halun edes yrittää mitään. Jääkö siltamme ylittämättä siksi, että kuormaa on liikaa. L&T_5_2024.indd 17 L&T_5_2024.indd 17 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tunnistamme puutteemme. Millähän tavoin opetamme nuoriamme kohtaamaan tämän seikkailun mahdollisuutena onnistua ja yllättää kaikki. On löydettävä mieltä tukevat syvät ”lihakset”, on opittava vahvistamaan niitä. Miten hänet voisi saada joko keventämään kuormaansa tai kestämään sitä paremmin. Tässä kohdin tekee mieli korjata juttuni ”urheilu”-sanat sanalla ”elämä”. Juuri mitään merkittävää ei ole tässä maailmassa tehty siksi, että olisi ollut käytettävissä täydelliset olosuhteet, rahoitus, tietotaito, kaikki. Olemme harhautuneet polulle, jossa kuvitellaan, että hyvinvointi ja täydellisyys ovat synonyymejä. Olennaisempaa olisi tässäkin kysyä miksi-kysymyksiä. Alistumme jo etukäteen siihen, että kyllä se kuitenkin romahtaa ja pysähdymme ennen siltaa. Täydellisyys ei ole hyvinvointia Silta voi romahtaa kahdesta syystä, mutta se voi jäädä ylittämättä siksikin, ettemme edes yritä. Silti tekee mieli kysyä, pohditaanko asiaa sittenkin yhä turhan paljon vain psykologisena haasteena, ei urheilijan elämää elävän ihmisen elämänkokonaisuuteen ja sen hallintaan liittyvänä haasteiden kokonaisuutena. Sen sijaan heitä, jotka ovat edenneet huipulle olosuhteidensa puutteista huolimatta, on iso liuta. Miksi aikamme ihminen ei oikein jaksa kantaa kuormaansa. Jos suomalaisia katsoo avaruuden näkökulmasta ja suhteuttaa sitä muualla näkyvään elämänmenoon, tekee mieli sanoa kärjekkäästi. Elämme aikaa, joka ei sittenkään ole maailmanhisto rian stressaavin. Elämä ei ole täydellistä. Luovuus, oivallukset ja se itselle sopivin reitti kun ovat nimenomaan löydettävissä keskeneräisistä lähtökohdista ja puutteiden ympäristöissä. Onnistumisia yhdistävät ennemmin puutteelliset lähtökohdat, joiden kanssa on opittu toimimaan oikein. Lisäksi oivallettiin, että suorittavan lihaksen tehon kasvaessa täytyy hoitaa myös niitä lihaksia, jotka pitävät kehon teknisesti oikeissa asennoissa ja muodostavat suorituksille riittävän vahvat tukipisteet. Siis miksi aikamme elämä kuormittaa aikamme ihmistä niin paljon. Puhutaan henkisestä ja fyysisestä puolesta, ikään kuin ne olisivat eri asioita. Aivan kuten turhia lihasvammoja on saatu vähenemään tukevien ja huoltavien harjoitussisältöjen avulla, jotakin vastaavaa täytyy löytää myös mielen kanssa. Ei täydellisyys ole hyvinvointia, eikä sen puutteen pitäisi olla pahoinvointia. Moni aiempien sukupolvien ihminen vaihtaisi ongelmansa nykyihmisen kanssa. Urheilu on elämää, urheilija ihminen Urheilun ja liikunnan ihmisillä on taipumus hahmottaa ihmisyys mekanistisesti. Odotamme että olosuhteet korjautuvat ensin. On toki totta, että aihe on jo urheilussa tiedostettu. Toisaalta selvisi, miksi hyvä harjoittelu johti fyysisten testiominaisuuksien kehitykseen, mutta samalla tekniikkaongelmiin ja tuloskehityksen laskuun. Elämä on silti löytöretki, jonne lähdetään vajavaisen kartan ja kompassin kanssa, keskeneräisin taidoin ja varustein. Ja sana ”urhelija” sanalla ”ihminen”
Käytännön toimia ei ole kuitenkaan helppo toteuttaa hyvinvointialueiden säästöpaineiden puristuksessa. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 Elintapaohjaus etenee hyvinvointialueilla Ennaltaehkäisy ja elintapoihin vaikuttaminen ovat terveydenhuollon kestävyysvajeen lievittämis keinoja. Kuva: Samuel Hoisko / Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue L&T_5_2024.indd 18 L&T_5_2024.indd 18 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26
Kuitenkin kun kriisi tulee päälle, niin on aika vaikea tilanne luoda mitään uutta. Asiantuntijoiden kanssa keskustellessa käy selväksi, että ennaltaehkäisy ja elintapaohjaus tarvitsevat tuekseen pitkäjänteisyyttä ja jonkinlaisia pysyviä rakenteita. Emme lähde neuvomaan ammattilaisia, että tässä kohtaa on puhuttava tai tehtävä juuri tietyllä tavalla. Toisinpäin liikuntaneuvojat ovat antaneet hyvää palautetta siitä, että heillä on se terveydenhuollon ammattilainen, jonka kanssa konsultoida, kertoo Vuorijärvi. Silti päättäjillä olisi oltava hyvinvointialueilla ja kunnissa maltillinen toiminta elintapaohjauksen kehittämiseen. Prosessi kestää 9–12 kuukautta ja siihen sisältyy vähintään kolme käyntiä terveydenhuollon ammattilaisen luona ja tietyt mittaukset. Juha Vuorijärvi toteaa kovan säästöpaineen kohdistuvan perusterveydenhuoltoon, jolla on paljon lakisääteisiä tehtäviä. Ihmisten terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen on aikaa vaativaa työtä, jonka tulokset näkyvät harvoin heti euroina. Elintapaohjaus vie pienen siivun alueiden rahoista, mutta pakkoraossa jokainen euro joutuu tarkasteluun. Pohjana ovat vaikuttaviksi todetut periaatteet. Vuorijärvi sanoo kehitysja asiantuntijatehtävässä toimivana kantavansa huolta koordinoinnin jatkuvuudesta. Budjettitiukennuksia tulee ja säästökohteita pitää miettiä. Haasteena onkin saada uudentyyppinen toimintamalli otettua käyttöön palkkaamatta lisää hoitajia tai muuta henkilöstöä. Hän pohtii, ovatko sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen että liikkumisen lisäämiseksi toimivat epäonnistuneet vaikuttavuuden osoittamisessa. Tuntuu, että heillä on kädet täynnä töitä, pohtii Vuorijärvi. Kun hän saa ohjata asiakkaan kunnan liikuntaneuvojalle, joka voi lähteä ihmisen kanssa tekemään esimerkiksi lajikokeiluita, niin sillä on suuri arvo. Projektisuunnittelija Anne-Mari Ehrola kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on lähtenyt "Jos hommaa ei kukaan koordinoi, niin vaarana on toiminnan hiipuminen vähitellen." L&T_5_2024.indd 19 L&T_5_2024.indd 19 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. Tulevaisuuden taloustilanne on vielä kireämpi. – Tulokset eivät välttämättä näy heti, vaan vasta pitkällä aikavälillä – erityisesti silloin, kun keskitytään elintapojen varhaiseen tukemiseen, to teaa Nukari. Juha Vuorijärvi sanoo miettineensä itsekriittisesti, miksi ennaltaehkäisevät palvelut joutuvat ensimmäisenä leikkauskohteeksi. Vaikuttavuus saatava esiin Hyvinvointikoordinaattori Henri Nevalainen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitesta näkee kaikkien olevan samassa veneessä hyvinvointialueella. Siinä mielessä sopimuksellisuus ja selkeän mallin luominen ovat meillä pelastus, sanoo Vuorijärvi. – Mallia saa soveltaa. – Jos hommaa ei kukaan koordinoi, niin vaarana on toiminnan hiipuminen vähitellen – etenkin jos ajatellaan, että koordinointi voisi siirtyä käytännön työntekijöille. Etelä-Pohjanmaalla elintapaohjauksen rakenteet on jo luotu. Järjestely on Vuorijärven mukaan osoittautunut toimivaksi ja työntekijät ovat kokeneet sen hyväksi. – Liikuntaneuvonta tai liikunnan edistäminen voi olla terveydenhoitajan pöydän takaa aika vaikeata. Toiminta perustuu sote-keskuksittain ja kunnittain toimivaan vastinparimalliin, jossa yhteistyötä tekevät nimetyt hoitajat ja liikuntaneuvojat. Elintapaohjauksen pitkäjänteisyyden turvaaminen vaatii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen terveyden edistämisen asiantuntijan Kirsi Nukarin mukaan jatkuvaa esilläpitoa, monialaista yhteistyötä ja tiedottamista sekä uusia menetelmiä, kuten sotekeskusten henkilöstön digitaalisen osaamisen vahvistamista. Hyvinvointialue ja kunta tekevät yhdyspintasopimuksen, jossa on määritelty kummankin vastuualue ja rooli elintapaohjauksessa. Vaikuttavuuteen vetoaminen ei välttämättä riitä, kun haetaan nopeasti säästöjä. Sopimuksen on tehnyt 14 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 18 kunnasta. Emme ole ihan onnistuneet vaikuttavuuden osoittamisessa siten, että se näkyisi euroissakin, sanoo Vuorijärvi. – Paljon puhutaan painopisteen siirtämisestä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Itse palvelussa on Vuorijärven mukaan aika paljon liikkumavaraa. Hän muistuttaa myös kunnissa olevan säästöpaineita, minkä vuoksi niidenkään henkilöstöresurssit eivät ainakaan kasva. – Meidän pitäisi varmaan enemmän pystyä tietoa keräämään ja näyttämään, että tämä palvelu oikeasti toimii, ja tällä pystytään riskejä vähentämään. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 24 19 JOUKO KOKKONEN M ediassa ovat toistuneet uutiset hyvinvointialueiden vaikeasta taloustilanteesta. Ennaltaehkäisyä ja terveellisten elämäntapojen edistämistä on siksi pidettävä koko ajan esillä. Elintapaohjauksessa hyvinvointialueen vastuulla oleva terveysneuvonta on linkitetty tiiviisti kunnan hoitamaan liikuntaneuvontaan. Vaikuttavuudesta kertovan tiedon merkitys on entisestään korostunut. Hänen mukaansa mittareilla on osoitettava toiminnan olevan vaikuttavaa. Hyvinvointikoordinaattori Juha Vuorijärvi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta toteaa, että säästöjä etsittäessä lähdetään usein karsimaan ensimmäisten joukossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäiseviä palveluita. Järjestelmällisyys voi tuoda tehoa Juha Vuorijärven mukaan Etelä-Pohjanmaan malli alkoi rakentua vuodesta 2017 alkaen hankkeena, joka kehittyi maakunnalliseksi verkostoksi. Hyvinvointialueiden on saatava taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Luotamme hoitajien ja liikuntaneuvojien asiantuntemukseen, sanoo Vuorijärvi
Tarvitaankin markkinointia, jotta ihmiset hakeutuisivat rohkeammin neuvonnan pariin. Elintapaohjauksen ja liikuntaneuvonnan piiriin voidaan saada Ilkka Kurttilan mielestä enemmän ihmisiä vahvalla yhteistyöllä ja poliittisella ohjauksella. KePLi pystyy Lassilan mukaan tarjoamaan varsinkin pienemmille kunnille tukea ja apua. Vuoden 2024 hän on työskennellyt työikäisten elintapaohjausta kehittävässä pilottihankkeessa erityisesti sähköisten ja digitaalisten palveluiden kehittäjänä. Pohteella on parhaillaan valmisteilla yhdyspintasopimus kirjaamiseen ja elintapaohjauksen toimintamallin sisällön osalta kuntien ja hyvinvointialueen välille. Jos elintapaja liikuntaneuvonnasta halutaan vahva ennaltaehkäisevä työkalu, vaatii se myös riittävästi voimavaroja. Aluejärjestöt aktiivisia liikuntaneuvonnassa Aikuisliikunnan kehittäjä Ilkka Kurttila kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLI) kehittää ja tukee kuntien liikuntaneuvontaa yhteistyössä Liikkuva aikuinen -ohjelma, hyvinvointialueen, aluehallintoviraston ja muiden sidosryhmien kanssa. Aluejärjestön yhtenä tehtävänä on kehittää liikuntamyönteisyyttä. Soitessa elintapavalmennusta kehittävä fysioterapeutti Mirva Rasmus muistuttaa, että hyvinvointialueen elintapavalmennuksesta vastaavien on vaikea tuntea jokaisen kunnan kaikkia palveluja. Ennaltaehkäisevä työ on kustannustehokasta, se tukee yksilön hyvinvointia ja lisää resursseja terveydenhuollossa pitkällä aikavälillä, tiivistää Kurttila. Se ei ensimmäisessä vaiheessa ole välttämättä kannattavaa toimintaa, eikä todellakaan helppoa, sanoo Lassila. – Kuntakumppanuuden myötä tarjoamme kunnille myös tiedolla johtamisen työkalun indikaattoreiden seurantaan, kertoo Kurttila Hyvinvointialueen kanssa PoPLi tekee yhteistyötä ja auttaa nostamaan liikuntaneuvonnan roolia osana ennaltaehkäiseviä palveluita. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja pidemmissä prosesseissa paino on pudonnut. Ilkka Kurttila näkee liikkumisen merkityksen olevan ennaltaehkäisyssä suuri. Kurttila muistuttaa, että liikuntaneuvonnasta on saatu paljon positiivisia kokemuksia. Henri Nevalainen korostaa roolien ja kriteerien sopimisen merkitystä, jotta asiakkaalle voidaan tarjota hänelle parhaiten sopivaa palvelua. Liikkuva aikuinen -ohjelman keräämistä tuloksista kunnista on tullut ilmi, että neuvonta on tuonut arkeen uusia tapoja liikkua. Ehrola on työskennellyt syksystä 2022 hyvinvoinnin edistämisen palvelukonsepti -hankkeessa. Hänen mukaansa tarvitaan vielä selkeämpiä vaikuttavuusmittareita, jotta poliittinen päätöksenteko tukee panostusta liikkumisen lisäämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. – Joka tapauksessa tämä on win-win-tilanne. Keski-Pohjanmaan Liikunnan (KePLi) aluejohtaja Kalle Lassila näkee aluejärjestön olevan puolueeton kumppani, joka pystyy toimimaan asiantuntijana kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Kirsi Nukari pitää tärkeänä rakenteiden ja yhteistyömallien selkeyttämistä, jolloin päällekkäinen työ vähenee. Vähemmän liikkuvien motivoiminen ei kuitenkaan ole helppoa. – Olen käyttänyt joskus vähän raflaavaa esimerkkiä: liikkumisen markkinoiminen liikkumattomille on vähän kuin pitäisi perustaa baari absolutisteille. Pohteessa elintapaohjauksen ohjausryhmään on kutsuttu muun muassa kuntien liikuntapäällikköitä ja liikuntapalveluasiantuntijoita. Useita eri terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden terveyskeskuskäyntien määrä väheni noin 70 prosenttia liikuntaneuvonnan ansiosta. Lääkkeiden käyttö on vähentynyt, arkiaktiivisuus lisääntynyt ja työkyky parantunut. Liikuntaneuvonta on Lassilan mukaan konseptina vielä niin nuori, että kuntalaiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Ehkä liikkuminen ja liikunta koetaan vielä kepeäksi vapaa-ajan harrastustoiminnaksi, eikä sitä ymmärretä oleelliseksi osaksi hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuutta, mitä se kuitenkin on, linjaa Lassila. Osana tätä on vahvistettava markkinointia ja viestintää sekä ammattilaisten että eri kohderyhmien suuntaan. Tämä korostaa käytännön toimijoiden vuoropuhelun ja paikallisen asiantuntemuksen merkitystä. Ryhmään kuuluu eri alojen asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja eri ikäkohderyhmien palvelualojen asiantuntijoita. L&T_5_2024.indd 20 L&T_5_2024.indd 20 18.11.2024 10.26 18.11.2024 10.26. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 24 järjestelmällisesti yhtenäistämään elintapaohjausta ja siihen yhdistyvää liikuntaneuvontaa. PoPLi, kunnat ja hyvinvointialue tekevät tiivistä yhteistyötä useassa yhteistyöryhmässä, kuten liikuntaneuvontaja elintapaverkostoissa. – Akuutissa taloustilanteessa luovutaan liian helposti pitkän aikavälin investoinneista. Lassila pitää tärkeänä, että elintapaohjaukseen ja liikuntaneuvontaan suunnataan resursseja hyvinvointialueiden ja kuntien vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kunnissa tunnetaan myös paremmin asukkaat ja heidän mieltymyksensä