Alennuksia tapahtumien osallistumismaksuista sekä julkaisuista. Luotettavaa tietoa liikunnasta ja urheilusta viidesti vuodessa. 60 (5 ) 5/ 23 • 10 eu ro a TEEMA: Liikuntalääketiede Akrojooga lisää luottamusta Miksi niin moni ei liiku. Punnittuja puheenvuoroja. Tilaa Liikunta & Tiede Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella Urheilijan terveet päivät Liikuntaa Kolumbiassa KUNNAT JA SOVELTAVA LIIKUNTA T E E M A : Liikuntalääketiede 58 (5 ) 5/ 21 • 10 eu ro a Liity LTS:n jäseneksi www.lts.fi. Sähköinen LTS-infokirje. Jäsenyys sisältää Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran. Liito ry:n jäsenet: 25 euroa/vuosi Tuoreinta tutkimusta. Vuosikerta 45 euroa, kestotilaus 42 euroa/vuosi. Liike saumaton osa oppimista Liik un ta & Tie de 5/2 3 LII KU N TA LÄ ÄK ET IE D E TEEMA: Tiedolla johtaminen 60 (1 ) 1/ 23 • 10 eu ro a Jyrki Katainen: Johtaminen vaatii tietoa ja arvoja Ulkoilun suosio kasvanut Suomessa Toimintakyky korostuu turvallisuusaloilla Jäsenmaksu 40 euroa/vuosi, opiskelijat 20 euroa/vuosi
Kun näin on, olisi Suomessa syytä kysyä miksi ihmeessä suomalainen liikuntakulttuuri on organisoitu sellaisten tunnusten alle, jotka yhä vahvemmin edustavat arvomaailmaa, jota suomalainen yhteiskunta ei edusta. K ati Lehtonen on nostanut ansiokkaasti esiin sen, että Olympiakomiteasta on tullut liikuntajärjestö, jolla ei ole enää juuri mitään sanottavaa huippu-urheilusta. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Etenkin kun Kansainvälisen Olympiakomitean toiminta rapauttaa ymmärrystä siihen, miksi suomalaisen liikuntaja urheilujärjestelmä on asettunut juuri olympialiikkeen sateenvarjon alle. Intouduttiin keskittämisvimmaan, jossa lakkautettiin nuorison liikuttamiseen erikoistunut Nuori Suomi ja aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseen keskittynyt Kunto. Koko prosessin uskottavuus herättää yhä kriittisempiä kysymyksiä. Miten ihmeessä voi olla niin, että suomalainen yhteiskunta on antanut liikuntakulttuurinsa johtajuuden tällaiselle yhdistykselle. Kun suurin osa valtioista ei suhtaudu ihmisoikeuksiin, eettisiin kysymyksiin tai demokraattisen ja läpinäkyvän päätöksenteon tarpeeseen kuten me pohjoisessa idyllissämme, on turha ihmetellä miksi yli 200 jäsenvaltion KOK toimii kuten se toimii. Suomalaiset KOK-jäsenetkään eivät edusta KOK:ssa Suomea, vaan KOK:ta Suomessa. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Myös liikunta ja liike etenevät muista lähtökohdista kuin Olympiakomitean dynamiikalla. 60. Se on KOK:n paikallisyksikkö, jonka säännöt KOK viime kädessä hyväksyy. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kenen arvoilla suomalaista liikuntakulttuuria johdetaan. Edistämme kuntien liikuntaolosuhteita, liikunnan ammattilaisten ammattitaitoa ja liikunnan merkitystä kunnissa Tavoitteina ovat: • vihreät jalkapallokentät • kiiltävät jäät • innostavat ulkoilureitit • osaava henkilöstö • aktiivisesti liikkuvat kuntalaiset kaikissa Suomen kunnissa Jäsenetuinamme on muun muassa Liikunnan ammattilainen -lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Näkemykseen on valitettavasti pakko yhtyä. Huippuja kilpaurheilun arjessa lajiliitot hoitavat urheilutoiminnan. Se nähtiin parhaana tapana koota urheilun ja liikunnan resurssit sekä tehostaa niiden käyttöä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Samasta syystä on turha elätellä toivetta siitä, että olympiasponsorit pakottaisivat olympialiikettä vanhan Euroopan arvojen muottiin. Kaikki mikä olympialiikkeessä tapahtuu, on siksi täysin loogista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Raaka realiteetti on, ettei demokratiakehitys ole aikamme maailmassa johtava trendi. Kaikkialla ei toki nähty, eikä keskittämisen hyötyjen ymmärrys ole myöhemminkään lisääntynyt. S uomen urheiluja liikuntakulttuuri keskitettiin taannoin Olympiakomitean alaisuuteen. toimisto@sla-ry.. Päinvastoin. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Se on vienyt olympiarenkailta sen erityishohdon, mikä niillä joskus oli. Samalla luotiin Olympiakomitealle oma huippu-urheiluyksikkö. Liikunnan ja urheilun puolella www.sla-ry.. S amalla kun olympialiikkeestä on tullut aidosti maailmanlaajuinen, sen johtamiseen heijastuu globaali todellisuus. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Paavo Nurmen tie 1 00250 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Annu Kaivosaari, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. KOK:n rahankäytön, eettisen koodiston ja johtamiskulttuurin epämääräisyys näkyy yhä paljaammin. Samalla on hämärtynyt se, millä mandaatilla komitea häärii ikään kuin koko urheiluja liikuntakulttuurin johtajana. . Lehti on toimialansa johtava ammattilehti, joka käsittelee liikunnan ilmiöitä, ihmisiä, lajeja ja olosuhteita monipuolisesti. ”Uudessa” maailmassa riittää jättiyrityksiä, jotka mielellään ottavat jonkin KOK:n pääsponsorin paikan, jos joku läntinen kumppani nikottelee eettisten arvojen perään. Olympiakomitean identiteetti on hämärtynyt. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. On syytä ymmärtää, että pohjimmiltaan Suomen Olympiakomitea ei ole suvereeni suomalainen urheilujärjestö. Keskittäminen runnottiin läpi kriittiset äänenpainot sivuuttaen. Käy tutustumassa verkkosivuillamme tarkemmin jäsenetuihimme ja liity jäseneksi! Käy tutustumassa verkkosivuillamme jäsenetuihimme ja liity jäseneksi! Jäsenet ovat: • liikuntajohtajia • liikuntapaikkojenhoitajia ja -mestareita • liikunnan ohjaustyötä tekeviä • liikunta-alan muissa työtehtävissä työskenteleviä • liikunta-alan opiskelijoita • kuntia ja kaupunkeja • liikunta-alan oppilaitoksia • liikunta-alan yrityksiä. Toki Olympiakomitea tuottaa asiantuntijapalvelua ja taustaresurssia, mutta perusteet sille, miksi sitä pitäisi pitää koko touhun johtajana, ovat yhä ontommat. Hiljalleen myös julkisesti
Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA: Valistummeko liikkumaan. Hänen suosikkiliikuntaansa on sen helppouden vuoksi ratakävely (Quick Walk). Kävellessä lantio ei heilu puolelta toiselle kilpakävelyn tapaan, siksi se soveltuu myös lantionseudun kivuista kärsiville. Varusteiksi riittävät hyvät kävelykengät. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 3 14 Tinja-Riikka Korpela: Ammattiurheilijan uraa kannattaa tavoitella Jouko Kokkonen 17 Pelastetaan liikunta urheilulta – ja liike liikunnalta Jari Kupila 20 LTS 90: osa 5 Jouko Kokkonen 22 Eurooppalaisen urheilun malli toimii puutteellisesti EU:n urheilupolitiikassa Tuomas Häkli 25 Lähikuvassa Sandra Bergqvist: Ministeri lisäisi askelia arkeen Jouko Kokkonen TEEMA: Liikuntalääketiede 34 Liike näkyy oppimisessa – ja lisää hyvinvointia Jukka Sinnemäki & Zsolt Lavicza 38 Liikkuvien ruumiiden normit ja liikuntakulttuurin toiset Hannele Harjunen 41 Kuntalaisten liikuntapalveluiden tuottaminen on yhteispeliä Jouko Kokkonen 44 Urheilussa valmennustiimi toimii yhtenä joukkueena Mirva Rottensteiner, Ville Vesterinen, Pia Pekonen & Maarit Valtonen 47 Planetaarinen terveys osaksi jokaisen hyvinvointia Liisa Pietola & Elina Drakvik 50 Miten huono nuorten suomalais miesten kunto on oikeasti. Askelletaan kantapää edellä jalan viennin päättyessä pakaralihaksen supistumiseen. Jouko Kokkonen 5 AJASSA 12 VÄITÖSUUTISET 13 POLTTOPISTEESSÄ: Liikuntalääke hyvinvointi alueiden tukena Arto Hautala 28 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Pedagogiikka: Kasper Salin Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Yhteiskuntatieteet: Anna-Lissa Ojala 64 POHDITTUA: Urheiluhullun kova kohtalo Markku Ojanen 65 EMERITUS IHMETTELEE: Maratonin verran hyötyliikuntaa Urho Kujala 68 STADION 50 VUOTTA SITTEN Liikunta hyväksi mielenterveydelle 70 ARVIOITUA VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 78 Lasten ja nuorten liikkumisen tilat lähiöissä Elina Hasanen, Lotta Salmi, Ilkka Virmasalo, Anna-Katriina Salmikangas, Mikko Simula, Liisa Vänttinen, Tapani Laakso & Petteri Muukkonen 87 Lasten liikuntaharrastaminen Suomessa Donna Niemistö, Arto Laukkanen & Arja Sääkslahti 96 Lapsinäkökulma juniorijalkapallossa Tytti Soini, Hannele Harjunen, Hannu Itkonen & Anna-Katriina Salmikangas 104 Urheiluyläkoulu ja soveltuvuuskokeet Tanja Kalari, Joonas Kalari & Kasper Salin Ju ss i Nu ka ri/ Le ht iku va Kannen kuva: Metsäkansassa Valkeakoskella vastaanottoaan pitävä 77-vuotias naistentautien erikoislääkäri Leena Larva huolehtii kunnostaan päivittäin. Pekka Matomäki & Leena Pirkola 52 Vuoden 2023 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun finalistit 55 Akrojooga: luottamusta, iloa ja kehollista itsetuntemusta Mikko Rask & Anna Tommola 59 Turku haluaa huomioida liikunta palveluissaan erilaiset liikkujatyypit Jaana Kari, Johanna Friman, Saija Kultala, Minna Lainio-Peltola & Satu Revonsuo 66 Liikunta & Tiede 60 – Tutkittua tietoa ja punnittuja näkemyksiä Jouko Kokkonen 5/2023 14 2 PÄÄKIRJOITUS: Kenen arvoilla suomalaista liikuntakulttuuria johdetaan. Kuva: Juha Laitalainen TÄSSÄ NUMEROSSA:. Kävely alkaa työntämällä alavartalo eteen yläselän asettuessa hiukan takakenoon
Yhden lähtökohdan vitsailulle tarjosi Ahtisaaren edeltäjien Mauno Koiviston ja Urho Kekkosen sporttisuus. Ilta-Sanomat julkaisi 21.10.2023 Suvi Kerttulan artikkelin Ahtisaaren lihavuudesta kummunneesta keskustelusta. . liikkuvaaikuinen.fi/etukeno-verkkotapahtumat Suvi Kerttula, Paksunahkainen presidentti, Ilta-Sanomat 21.1.0.2023. Presidentin arvostelusta tuli hyväksyttävämpää, ja Ahtisaarella oli pelisilmää olla puuttumatta rääpimiseen. S yyllistämisen tieltä löydymme helposti silmätikuksi me lihavat. Raja syyllistämiseen on kuitenkin hiuksenhieno. Ja tätä kuntosalit ja kirjava joukko elintapavalmentajia käyttää hyväkseen. Valistus on toki tukenut muutosta kaivamalla maata tupakoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden alta. Liikunta ja terveys ovat esillä iltapäivälehdissä jatkuvasti. Astetta pehmeämpi keino voisi olla liikkumisen sosiaalista hyväksyttävyyttä ja liikkumattomuuden haittoja painottava mielikuvamarkkinointi. Oopperan pysäkiltä lampsin Pohjoisen Stadiontien päähän ja Pohjoiskaarteeseen. Ketteryysosio koostuu kiipeämisestä ostarin taakse ”Mäntybaarin” ulkonautintaan. Puhtia pilkanteolle antoi presidentti-instituution muutos, jota vauhditti ensimmäisen kerran käyty suora kansanvaali. K evennyksenä kerron, että Etelä-Koreassa valmistettu matkapuhelimeni kertoo minun ottaneen viimeisimmän vuoden aikana keskimäärin 15 651 askelta päivässä. Me lihavat kyllä tiedämme, ettei paino ole hyväksi. Tietyssä määrin sosiaalinen pakko on toiminutkin, kun vaurauteen kuuluu oman liikunnallisuuden korostaminen. Lihaviin ihmisinä ja myös liikkujina kohdistuvasta pilkasta esimerkki on lokakuussa kuollut presidentti Martti Ahtisaari, jonka olemus ja kävelytyyli olivat 1990-luvulla monenlaisen pilkan kohteena. KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Miten rapiat 15 000 askelta jakautuu. Tunteisiin vaikuttamalla voi saavuttaa liikuntaan innostamisessa ainakin rajallisia tuloksia. Miksi liikuntavalistus ei liikuta. Kampanjan aikana ehdokkaat kosiskelivat kansaa uudella tavalla, eikä Kekkosen ja Koiviston aikaan ollut paluuta tuloksen selvittyäkään. Poliitikot ja toimittajat ovat löytäneet liikkumattomuuden, joka on miedoimmillaan haaste, mutta myös pommi ja tragedia. Toisaalta riittää sitä liikuntapuhettakin. Harvassa olivat ne, jotka Turmiolan Tommi sai lopulta lopettamaan ryyppäämisen. Heidän mukaansa liikuntavalistus on ollut arkaa, virttynyttä ja väsynyttä. Hyväksyttävänä tai ainakin siedettävänä pidetyn alkoholinkäytön sosiaaliset normit ovat myös kiristyneet. Kaikki kehitys ei tässäkään ole edistystä. Väkeviä kielikuvia piisaa. Askelia kertyy sen verran kuin pakko matkalla Alkoon, apteekkiin, kauppaan tai kuppilaan. S yyllistämissävyjä hyödyntävä liikkumattomuuspuhe on viestinnällisessä mielessä yksi liikuntapoliittisista menestystarinoista. Työmatkat tuottavat kymppitonnin. Lehdissä laskettiin Ahtisaaren painoindeksiä ja kyseltiin, haittaako lihavuus viranhoitoa.” Ilta-Sanomat osallistui riekuntaan julkaisemalla kuvion Ahtisaaren kokoisesta eli 135-kiloisesta miehestä sivusta katsottuna. ”Uutisparodiaohjelma Frank Pappa Show’ssa kehitettiin jopa Mara Walk -tanssi, jossa parodioitiin Martti Ahtisaaren kävelytyyliä. Sama kotiinpäin. Markkinoillakin on rajansa. Tonni kertyy kotona ja töissä käpsehtiessä. Kontulan katuja mittaillessa voi tapailla vaikka virren sanoja ”jok´ainut askel sun matkallas on askel kohti sun kuoloas”. www.is.fi/politiikka/art-2000009931228.html. Saamme säännöllisesti tietää, miten syömme, nukumme ja jopa liikumme väärin. Liikkumattomuus maksaa miljardeja, tappaa ja uhkaa sysätä Suomen polvilleen. Ne hyödyntävät tunteita ja hienovaraista sekä ronskimpaakin syyllistämistä markkinoinnissaan. Liikkuva aikuinen -ohjelman Etukeno-verkkolähetyksessä aiheesta keskustelivat 26. Y hdeksi keinoksi vähentää liikkumattomuutta on tarjottu valistuksen virittämistä uudelleen. Kilometrejä on kertynyt päivittäin 12, mistä voi laskea askeleeni olevan 76,8 senttiä pitkä. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Valistummeko liikkumaan. Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Sitten Sörnäisissä raitiovaunulle kävellen myös liukuportaat. Muulloin askelia tuovat kaupassakäynnit, omat futistreenit tai pikku kävelylenkit ennen nukkumaanmenoa. Eri asia on, mihin puhe johtaa. Syyllistäminen on yksi hyvinvointija terveysartikkelien perustyyppi. Selitys löytyy irtonumeroiden ostajien ikärakenteesta. Ja loppu karttuu poikieni futistreenipäivinä valmentajallekin siinä harjoitusten sivussa. Itsekin tunnen sen joka päivä polvissani ja nilkoissani. Ei tuo sen ihmeellisempää ole. Samaan aikaan joidenkin muiden päihteiden käyttöä koskevat asenteet ovat toisaalta väljentyneet. En usko varsinkaan syyllistämisen tehoon ihmisten liikauttajana. Tupakoinnin vähentämisessäkään keino ei ole ollut se tepsivin, vaan lainsäädäntö on asettanut tiukat rajat, joiden seurauksena tupakointi on muuttunut hankalaksi. Tuloksena näkyvät ainakin tungoksena saleilla alkuvuodesta. Mikä tahansa liikuntamarkkinointi katoaa Kontulassakin monelle keskeisen kodin, Kelan ja kapakan Bermudan kolmioon. lokakuuta viestintäjohtaja Lotta Backlund, luova johtaja Jani Halme ja tutkija Maria Rantala. Hyvinvointiteemat myyvät lööppeihin melkein pysyvästi kiinniliimautuneen Putinin naaman ohella. Ensin metrolle Kontulaan hiukan mutkan kautta tai Myllypuroon. Liikkumaan olisikin houkuteltava markkinoinnin käytössä olevan arsenaalin keinoin ja etenkin tunteisiin vaikuttamalla. Olemme kansantalouden näkökulmasta taakka, ja kyökkipsykologin silmin lepsuja lylleröitä
Ranto korosti, että tutkijoiden on voitava tarkastella aiheitaan ja kohteitaan kriittisesti ilman häirintää ja maalittamista. Hän totesi Liikuntatieteellistä Seuraa tarvittavan tulevaisuudessakin muun muassa tutkimustiedon välittäjänä ja liikuntatutkimuksen edistäjänä. Numminen kävi pyrkimässä ja sai opiskelupaikan, vaikka telinevoimistelu ja koripallo olivat täysin uusia liikuntamuotoja hänelle. Johtaja Tiina Kivisaari opetusja kulttuuriministeriöstä korosti liikunnallisen elämäntavan vahvistavan koko yhteiskuntaa ja kansantaloutta. Liikunnan ja yhteiskunnan välinen suhde on Rannon mukaan tiivistymäs sä. Liikuntatieteellinen Seura juhlisti 90-vuotista taivaltaan liikuntatieteen päivillä syyskuun alussa Jyväskylässä. Itse opetus käynnistyi lentävällä lähdöllä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 5 ajassa LTS juhli Jyväskylässä LTS esitteli 90-vuotisjuhlassa uudet kunniajäsenensä, joista olivat paikalla (vas.) Mirja Hirvensalo, Lasse Kannas, Kari Koivumäki, Katriina Kukkonen-Harjula ja Taru Lintunen. Valtion liikuntaneuvostossa suunnittelijana työskentelevä Piispanen oli ensimmäinen tiedekuntaan pääsykokeiden kautta päässyt pyörätuolia käyttävä. Liikuntaillan mittaan nähtiin toinen toistaan huimempia esityksiä. Rusko kuului niihin kurssilaisiin, jotka pääsivät opiskelemaan ilman pääsykoetta. Hän käsitteli puheessaan saavutettavuuden eri ulottuvuuksia. Juhlaan antoi aihetta myös 60-vuotias Liikunta & Tiede -lehti. Tunnelmaan johdattivat väläykset vuoden 1983 Liikuntaillasta, jonka juonsi televisioidussa lähetyksessä Hilla Blomberg. Ohjelma ilmestyi ilmoitustaululle aluksi viikko kerrallaan. Hannu Itkonen ei päässyt tilaisuuden kongressimatkan vuoksi. Yliopiston Agora-rakennukseen kokoontui 6. syyskuuta pidettyyn iltajuhlaan parisataa liikuntatieteiden ystävää juhlimaan seuraa. Liikunnan merkkivuosi juontaa juurensa liikunnanopettajakoulutuksen alkamiseen Jyväskylässä syksyllä 1963. – Liikuntatieteellinen Seura on 90 vuotensa aikana vakiinnuttanut paikkansa liikunnan toimintakentässä. Kuva: Juha Laitalainen saan ajankohtaisia tutkimustarpei ta, joita ovat hänen mukaansa muun muassa liikunnan eettiset kysymykset, liikunnan talouden tarkastelu kansantaloustieteen menetelmin, tiedolla johtamisen problematiikka, urheiluseuratoiminnan tila 2020-luvulla, liikunnan ja ilmastonmuutoksen suhde ja kansainvälisen urheilujärjestelmän kriisitilanne. Juhlapäivään kuului myös Liikuntailta, jonka ohjelmassa oli runsaasti liikunnallisia esityksiä afrotanssista akrobatiaan. Nykyisellään hallinnon toimet luovat toisinaan jopa liikkumisen esteitä. Juhlassa oli paikalla 25 ensimmäiseltä vuosikurssilta valmistunutta. Soveltavan liikunnan saatavuus riippuu yhä liian paljon siitä, missä kunnassa ihminen asuu. Se tarjoaa tiedonvälityksessään tilaa erilaisille mielipiteille ja arvioi kriittisesti tutkimuksen pohjalta liikunnan ja myös urheilun ongelmia – ja varsinkin nyt, kun meillä on vain yksi urheilun ja liikunnan yhteinen keskusjärjestö. Kuvat: Jouko Kokkonen Toni Piispanen.. Tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala totesi videotervehdyksessään valmisteilla olevan Suomi liikkeelle -ohjelman vaativan kaikkien hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Ylijohtaja Esko Ranto opetusja kulttuuriministeriöstä pohti puheenvuorosLiikunnan juhlissa puhetta ja liikettä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta vietti lokakuun lopussa 60-vuotisjuhliaan. Hänkin muistutti, että liikkumisen edistämisessä tarvitaan kaikkia hallinnonaloja. Tutkimuksessa onkin hänen mielestään kyettävä nostamaan esiin liikuntaan vaikuttavat kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja kansainväliset ilmiöt entistä paremmin. Koskettavimman puheenvuoron käytti Toni Piispanen, joka aloitti opintonsa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1996. Seuran kunniapuheenjohtaja ministeri Lauri Tarasti tarkasteli puheessaan LTS:n asemaa liikuntakulttuurissa ja liikuntatieteiden kentässä. Piispanen totesi pro gradunsa teemojen olevan edelleen valitettavan ajankohtaisia. Ensimmäistä vuosikurssia muistelivat juhlassa Heikki Rusko ja Pirkko Numminen. Kivisaaren mukaan Suomi liikkeellä -ohjelman toteutuksessa tarvitaan myös tutkittua tietoa. Seuran tulee edelleen tarjota opetusja kulttuuriministeriölle sen tarvitsemaa tietoa ja tutkimusta liikunnasta. Piispasen mukaan liian vähäisen liikunnan tarkastelussa olisi päästävä oireiden päivittelystä syihin vaikuttamiseen
Intensiivivaiheen tulee kestää useita kuukausia ja ylläpitovaiheen koko eliniän. Suosituksen laatimiseen osallistui 96 asiantuntijaa 39 maasta. Kaatumisen ehkäisysuositukset ukkinstituutti.fi/liikkumisenturvallisuus/kaatumisten-ehkaisy-ammattilaisille/ maailmanlaajuiset-suositukset-kaatumisten-ehkaisyyn/ Uusi maailmanlaajuinen kaatumisten ehkäisysuositus syventää ja täydentää suomalaisia suosituksia ja ohjeistuksia. Rahaa ne jakavat etenkin toimintamaksuihin tai varustehankintoihin. & Tammelin, M. 2023. Aarresola, O., Virmasalo, I., Hasanen, E. Suositus painottaa iäkkään kaatumisriskin systemaattista kysymistä, yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamista sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä iäkkään toimintakyvystä ja asuinpaikasta riippumatta kaikissa kontakteissa sosiaalija terveyssekä pelastustoimen kanssa. Syyskuussa 2023 asetettua Valtion liikuntaneuvostoa johtaa kansanedustaja Timo Heinonen (kok.). Liikunnan palveluketjut tulee järjestää ja toteuttaa yhteistyössä kuntien liikuntapalveluiden, sosiaalija terveystoimen, järjestöjen, yhdistysten ja liikuntaseurojen kanssa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ne lisäävät hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarvetta. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 ajassa Timo Heinonen johtaa Valtion liikuntaneuvostoa Liikunnalla tärkeä sija maailmanlaajuisessa kaatumisen ehkäisysuosituksessa Kuva: Jaana Selander/Kiuruvesi-lehti Kaikille iäkkäille suositellaan liikuntaharjoittelua, johon kuuluu monipuolista, asteittain vaativammaksi muuttuvaa tasapainoja voimaharjoittelua. Vuosina 2019–2023 neuvostoon kuuluneista jatkavat jäseniä Asell, Heinonen, Elomaa, Kivisaari ja Klami. Jäseniksi on nimetty kansanedustaja Marko Asell (sd., varajäsen VTM Marjukka Eveliina Mattila), pääsihteeri Henrika Backlund (r., valmennuksen johtaja Henrik Dettmann), kansanedustaja Tiina Elo (vihr., yrittäjä Shawn Huff), kansanedustaja Timo Furuholm (vas., ammattivalmentaja Edla Niemi), KTM Miina-Anniina Heiskanen (sd., FM Anu Rajajärvi), kansanedustaja Pauli Kiuru (kok., kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo), rehtori Pasi Kivisaari (kesk., LitM Markku Siponen), urheilija Arttu-Petteri Klami (ps., prosessinhoitaja Oskar Viding), MMT Erja Rappe (professori Olli J. Seuroilta tukea juniorien harrastamiseen maksujärjestelyillä Seurat tukevat talousvaikeuksissa olevien lasten ja nuorten perheitä eniten maksujärjestelyin. https://julkaisut. Suomeen soveltuvat suositukset on tarkoitettu toteutettavaksi yksilöllisesti iäkkään asumisja toimintaympäristössä, olipa kyseessä oma koti, hoivapalvelut tai sairaala. Näin mahdollistetaan jokaiselle iäkkäälle hänen tarpeitaan vastaava liikuntaharjoittelu. Hoivapalveluissa ja sairaaloissa tulee kaikille tehdä laaja kaatumisvaaran ja kaatumisen pelon arviointi. Liikuntaneuvoston jäsenet ovat liikuntapolitiikkaan ja liikunnan eri aloihin perehtyneitä henkilöitä, jotka edustavat erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, liikuntakulttuurin toimija yhteistyöalueita, liikunnan kansalaisjärjestöjä ja kuntia. Varapuheenjohtajina toimivat kansanedustajat Ritva Elomaa (ps.) ja Mika Poutala (kd.). valtioneuvosto.fi/handle/10024/165212. Tuen tarvetta perustellaan usein työttömyydellä, sairaudella tai lapsiluvulla. Heinosen varajäsen on kansanedustaja Ville Kaunisto, Elomaan kansanedustaja Jaana Strandman ja Poutalan yliopisto-opettaja Jasmin Pyöriäinen. Suositus ei koske kaatumisvammojen hoitoa eikä ota kantaa asumisympäristöön, yhteiskuntapoliittisiin rakenteisiin tai toimenpiteisiin eikä väestötason interventioihin. Heinonen) sekä kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok., kansanedustaja Mia Laiho). Kansainvälinen työryhmä päivitti kaatumisten ehkäisyn suositukset vastaamaan uusinta tieteellistä näyttöä vuonna 2022. Liikuntaja urheiluseurojen taloudellinen tuki harrastavien lasten ja nuorten perheille. Tiukkoja tukikriteerejä seuroilla ei yleensä ole. Kaatumisten todennäköisyys on suurin kaikkein iäkkäimmillä ja henkilöillä, joiden toimintakyky on heikentynyt. Erikseen on otettava huomioon Parkinsonin tautia sairastavat sekä aivohalvaus-, lonkkamurtumaja muistisairauspotilaat. Iäkkään omat toiveet ja yksilölliset tarpeet on otettava entistä paremmin huomioon ehkäisytoimissa. Tarkkaa tietoa vähävaraisuudesta on harvoin, joten päätökset perustuvat valistuneisiin käsityksiin. Väestön vanhenemisen sekä elinajanodotteen nousun myötä kaatumisten määrät tulevat kasvamaan. Selvitys tukikäytännöistä
Professori Heikki Kyröläiselle elämäntyöpalkinto Lontoossa Kuva: Maanpuolustuskorkeakoulu Professori Heikki Kyröläinen sai elämäntyöpalkinnon Lontoossa syyskuussa 2023 järjestetyssä kuudennessa kansainvälisessä sotilaan fyysisen toimintakyvyn kongressissa (International Congress on Soldiers' Physical Performance, ICSPP) pitkäaikaisesta tutkimustoiminnasta sotilaan toimintakyvyn alueella. Ensimmäinen kongressi järjestettiin Jyväskylässä vuonna 2005. Hän on julkaissut yli 250 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusjulkaisua. Syyllistäminen ei Absetzin mukaan toimi käyttäytymisen muutoksen pontimena, sillä ihmiset mukautuvat käyttämään tarjolla olevaa ympäristöä. Seuraava ICSPP-kongressi järjestetään vuonna 2026 Pariisissa. Suomesta osallistui kymmenen tutkijaa. Valtion budjettileikkaukset ovat heikentämässä pienituloisimpien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuuksia kohentaa elämänlaatuaan. Kyröläinen hoitaa Jyväskylän yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuuria. Siihen vaikuttavat kyvyt, taidot, motivaatio ja arjen todellisuus. Tavoitteena on selkiyttää paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden työtä, yhteistyötä ja vastuunjakoa. Soveltavan liikunnan koulutusja tutkimusryhmä toimii Liikuntatieteellisen Seuran koordinoimana yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston kanssa. Päivitystyön pohjaksi kysyttiin syksyllä 2022 toimijoilta palautetta vuonna 2018 laadituista suosituksista. Koulutus ja osaaminen 3. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 7 SOTEPOL muistutti: Liikunta ei ratkaise kaikkia ongelmia Sosiaalija terveyspolitiikan päivillä Helsingissä lokakuussa 2023 kävi osuvasti selville hyvinja pahoinvointiin vaikuttavien tekijöiden monisäikeisyys. – Olen ylpeä tutkimustoimintaamme kohtaan osoitetusta arvostuksesta kansainvälisessä tutkijayhteisössä. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintatyö 2. Mikäli suuntaus jatkuu, niin tulevaisuudessa työkykyisiä kansalaisia ei todennäköisesti ole riittävästi. Kyröläinen on yksi ICSPP-kongressin perustajajäsenistä. Tietopohja ja tutkimustoiminta Suositusten neljäs läpileikkaava teema on uuden Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanaston (LTS & Sanastokeskus 2023) mukaisten termien ja käsitteiden käyttö. Liikunta ja liikkuminen ovat vain yksi osa ihmisten elämässä. Pienenä maana olemme tehneet systemaattista ja tuloksekasta yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa yli 20 vuotta, arvioi Kyröläinen Lontoon kongressi kokosi lähes 700 osallistujaa 27 maasta. Maailman suurimmaksi kasvanut sotilaan toimintakykyyn erikoistunut kongressi syntyi Puolustusvoimien ja Jyväskylän yliopiston yhteistyön tuloksena. Professori Pilvikki Absetzin mukaan hyvinvointia ja terveyttä koskeva ajattelu ja käytännöt perustuvat malliin, jossa ihminen hakeutuu asiantuntijan luo, saa tietoa ja muuttaa käyttäytymistään. Soveltavan liikunnan koulutusja tutkimustyöryhmä työsti suositukset lopulliseen muotoonsa keväällä 2023. Suosituksissa vuosille 2023–2026 on kolme painopistettä: 1. Soveltavan liikunnan ja paraurheilun uudet kehittämissuositukset Valtakunnalliset soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämissuositukset vuosille 2023–2026 julkistettiin syyskuussa. Suositukset soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämiseksi 2023–2026 www.lts.fi/tutkittua-sovellettua/soveltavaliikunta/suositukset-soveltavan-liikunnanja-paraurheilun-kehittamiseksi-vuosille2023-2026.html Kuva: Antero Aaltonen. Muutos ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Ympäristö ohjaa ihmisiä käyttämään helpompia kulkemistapoja. UKK-instituutin johtaja professori Tommi Vasankari toi esille suomalaisten kestävyyskunnon heikentymisen
Liikuntapaikkarakentamisen suuntia määritelty uudelleen Valtion liikuntaneuvosto julkisti syyskuussa liikuntapaikkarakentamisen uuden suunta-asiakirjan. Suomen olympiakomitea ja silloiset urheilun keskusjärjestöt tukivat merkittävästi Viron kansallisen urheiluelämän elvyttämistä. 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Viron olympiakomitea satavuotias Viron olympiakomitea täyttää sata vuotta joulukuussa 2023. Fyysisen aktiivisuuden mahdollistavat liikkumisolosuhteet ovat monitahoinen kokonaisuus, johon liittyvät varsinaisten liikuntapaikkojen ja lähiliikuntapaikkojen lisäksi esimerkiksi kävelyja pyörätiet, leikkipuistot, koulujen pihat, puistot, luontoreitit sekä vesistöt ja ranta-alueet. Liikuntapaikkarakentamisen suunta www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2023/09/ Liikuntapaikkarakentamisen-suunta-asiakirja.pdf ajassa Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry hyväksyi Liikunta & Tiede -lehden jäsenekseen lokakuussa 2023. Virolaisurheilijat pääsivät olympiakisoihin maan itsenäistyttyä elokuussa 1991. Kulttiin kuuluvat useimmat Suomessa ilmestyvät taideja kulttuurilehdet sekä valtaosa mielipidelehdistä ja tiedejulkaisuista. Viro osallistui kaikkiin vuosien 1920–1936 kesäolympiakisoihin omalla joukkueella. Liikuntapaikkarakentaminen liitetään asiakirjassa osak si laajempaa liikkumisolosuhteiden kehittämistä. Viron urheilun keskusliiton (Eesti spordi keskliit, ESKL) johtokunta valitsi komitean jäsenet tammikuussa 1924. Virolaisurheilijat osallistuivat jo Antwerpenin vuoden 1920 olympiakisoihin. Kultti on Julkisen sanan neuvoston jäsen ja puolustaa Journalistin ohjeiden soveltamista toimituksellisessa työssä. Asiakirjassa on huomioitu sekä liikuntakulttuurissa tapahtuneet muutokset että laaja-alaiset yhteiskunnalliset muutostekijät, kuten ilmastonmuutos ja väestörakenteen muutokset. Suunta-asiakirjassa on tarkasteltu myös rakentamiseen ja kaavoitukseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä ekologiseen kestävään kehitykseen liittyviä linjauksia ja lainsäädäntöä. Siihen on koottu myös linjausten perustana oleva keskeinen säädösja tietopohja ja liikuntapaikkarakentamisen kehittämistarpeet. Valtionrahoitusta linjaavaan asiakirjaan on kuvattu avustamisen ehdot, kriteerit ja avustusprosessi. Viron olympiakomitean toiminta aloitettiin uudelleen tammikuussa 1989. Neuvostomiehityksen vuosina virolaisurheilijat joutuivat kilpailemaan Neuvostoliiton väreissä. Liikunta & Tiede on sitoutunut noudattamaan hyvää journalistista tapaa. Runsas vuosi ennen 1924 Pariisin olympiakisoja järjestelytoimikunta kutsui virolaiset kisoihin ja pyysi perustamaan kansallisen komitean, jonka kanssa osallistumiseen liittyvät käytännön asiat olisi helpointa hoitaa. Talvikisoissa virolaisia nähtiin 1928 ja 1936. Liikunta & Tiede Kultti ry:n jäseneksi. Viron olympiakomitea rekisteröitiin joulukuussa 1923. Nykyisen järjestäytymismuotonsa olympiakomitea sai, kun se ja ESKL yhdistyivät vuonna 2001. Komitea toimii myös Viron urheilun keskusjärjestönä. Kesäkisoissa Viron joukkue oli maailmansotien välillä asukaslukuun suhteutettuna menestyneimpiä. JSN voi käsitellä jäsenlehdistään tehtäviä kanteluita. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry on noin 160 Suomessa ilmestyvän lehden kattojärjestö. Yhdessä suomalaisurheilijoiden kanssa kisakaupunkiin matkustanut joukkue saavutti kolme mitalia
Esimerkiksi professori Mitsumasa Miyashita näytti kuvia vierailultaan Jyväskylästä, kun hän kävi kalastamassa silloisen jatko-opiskelijan, nykyisen professori Janne Avelan kanssa. Palkitut tutkijat ja tutkimukset: Matias Kanniainen, Tampereen yliopisto: Urheilun kynnysarvojen määrittäminen sykevälivaihtelun korrelaatio-ominaisuuksista Nanne-Mari Luukkainen, Jyväskylän yliopisto: Organisoidun ja omatoimisen liikunnan yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin 3–11-vuotiailla lapsilla – pitkittäistutkimus Olli-Pekka Mattila, Jyväskylän yliopisto: Kävelyn kompleksisuus erottelee ikääntyneistä kävelyään mukauttaneet ja kävelyvaikeuksia kokevat Elina Meklin, Jyväskylän yliopisto: Varhaiskasvatusikäisten lasten urheiluseuraharrastaminen ja vanhempien liikunnallinen tuki 7–11-vuotiaiden koetun motorisen pätevyyden ennustajina Hanna-Mari Toivonen, Jyväskylän yliopisto: Vastuuntuntoisuuskoulutuksen vaikutus aloittelevien liikunnanohjaajien ohjausstrategioiden käyttöön Lisäksi parhaan suullisen esityksen palkinnon saivat Onni Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta ja Sami Koskelainen Helsingin yliopistosta. Samaan aikaan kaupungissa järjestetyt uinnin MM-kisat antoivat uintitutkijoille mahdollisuuden yhdistää tiede ja käytäntö. Kuva: Salla Karjalainen Francesco Cennille palkinto biomekaniikan juhlakongressissa International Society of Biomechanics (ISB) antoi 50-vuotisjuhlakongressissaan arvostetun Clinical Biomechanics Award -palkinnon Jyväskylän yliopiston tutkijalle Francesco Cennille. Steel toivoi muutosta naisten vähäiseen määrään toimielimissä ja palkintojen saajina. Tutkimusyhteistyö jatkuu osana OKM-rahoitteista EXECP-tutkimusta. ISB piti juhlakongressinsa Japanin Fukuokassa heinä-elokuun vaihteessa 2023. Professori Irene Davis (University of South Florida) sai tänä vuonna vasta toisena naisena arvostetun Myubridge-mitalin. Hänen tutkimuksensa käsittelee kävelyn ja juoksun mekaniikkaa erityisesti kuntoutumisessa. Kuva: Taija Finni (Juutinen). Davis on nimetty yhdeksi 50 vaikutusvaltaisimmista henkilöistä juoksuun liittyen. Hän selvitti tutkimuksessaan kävelyssä tapahtuvaa lihasten ja jänteiden yhteistyötä on CP-vammaisilla henkilöillä kaksivuotisessa ISENS EU-hankkeessa. Kilpailuun osallistui 19 tutkijaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 9 Liikuntatieteen päivien tutkimuskilpailun satoa Liikuntatieteen päivillä syyskuussa järjestetyssä tutkimuskilpailussa palkittiin viisi tutkijaa 400 euron stipendeillä. Muistelupuheissa tuli esille Jyväskylän yliopiston ja erityisesti edesmenneen professori Paavo Komin perintö. Kilpailu oli tarkoitettu perustutkinnon suorittaneille tutkijoille, jotka eivät ole vielä väitelleet. Itse pidin kutsuluennon juhlasymposiumissa jännetutkimuksen tulevaisuudesta. Suomalainen biomekaniikan tutkimus oli esillä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden toimesta. Kongressin avausluennon (Wartenwailer memorial lecture, ensimmäisen puheenjohtajan mukaan) piti australialainen professori (emerita) Julie Steel, joka kertoi järjestössä vaikuttaneista tutkijanaisista. TAIJA JUUTINEN (FINNI) professori liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto ISB Fellow Francesco Cenni. Tutkimuskilpailun palkitut (vas.): Sami Koskelainen, Olli-Pekka Mattila, Matias Kanniainen, Onni Hämäläinen, Hanna-Mari Toivonen, Nanne-Mari Luukkainen ja Elina Meklin
TARU LINTUNEN liikuntapsykologian professori, emerita Käyttäytymisen muutos, hyvinvointi ja terveys elämänkulussa – perustutkimuksesta toteutukseen (BC-Well) -tutkimuksen profilointialueen johtoryhmän puheenjohtaja. Televisio-ohjaaja Tuomas Milonoff, Tunne & Mieli 4/2023 Virallisen ravitsemusajattelun kokemuksellinen ohuus luo myös tilaa erilaisille kenttäja elämäntapa-asiantuntijoille, jotka kansoittavat nykykeskustelua terveellisestä syömisestä. Hän korostikin pitkin työuraansa, etteivät testit voi olla pelkkiä kuntotestejä, vaan niiden on vastattava todellisia työtilanteita. Hagger ym. Lusan väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, joka loi selkeät mittarit ja testit palomiesten työkyvyn arviointiin. LitM, ft Sirkka-Liisa Karppi, Fysioterapia 4/2023 En halua jäädä kiinni menneisiin, vaikka onkin asioita, jotka jälkikäteen harmittavat. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Muualla sanottua Ihan tosissani ajattelin, että voisin suorittaa itseni terveeksi ja palata sen jälkeen hommiin entistä tehokkaampana ja parempana versiona itsestäni. Omalla urheilu-urallaan Lusa oli maajoukkuetason suunnistaja. Tähän antaa työkaluja uusi tieteenala: käyttäytymisenmuutostiede (ks. Lusa oli syntynyt 24. Ne ovat monelle fyysisesti vaativia tai ne tulkitaan itsemääräämistä nujertaviksi. huhtikuuta 2023 liikenneonnettomuudessa saamiensa vammojen seurauksena. Luonnossa kun kävelee ja istuu kannon nokkaan, korjaa se mielipahaa ja parantaa. Käyttäytymisen muuttamisen tutkimus on vuosina 2021–2026 koko Jyväskylän yliopiston profilointialue, jota johdetaan liikuntatieteellisestä tiedekunnasta yhteistyössä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan kanssa. Neuvonta ei voi perustua vain liikuntasuosituksiin. 2020. Kuntotestauksen eri osa-alueisiin perehtynyt työryhmä määritteli ja kokosi tuolloin ensimmäisen kerran yhteen julkaisuun Kuntotestauksen hyvät käytännöt. palkattu kolme apulaisprofessoria ja muita tutkijoita. Fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi tarvitaan moniin tekijöihin kohdistuvaa työtä lainsäädännölliseltä tasolta yksilöihin kohdistuviin tukija neuvontapalveluihin. Lusa kirjoitti myös lukuisia artikkeleita Liikunta & Tiede -lehteen. Apulaisprofessori Mikko Jauho, Sosiologia 2/2023 Keskivartalon lihasten harjoittelu (core) parantaa aivoverenkierron häiriön omaavan henkilön vartalon ja tasapainon hallintaa, kävelykykyä ja toiminnallista liikkumista. He siis reagoivat kysyntään, joka koskee henkilökohtaisten kokemusten huomioimista, mihin viralliset asiantuntijat eivät kykene vastaamaan. Erityisen merkittävää oli hänen toimintansa LTS:n kuntotestausvaliokunnan puheenjohtajana vuosina 2006–2011. The Handbook of Behavior Change. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se ei ole kovin tehokasta – muutoinhan kaikki liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi. Erilaiset ravitsemus-, kuntoja elämäntapaohjaajat kohtaavat ihmiset usein kasvokkain. Lusa kuvasi Helsingin Sanomissa 24.6.1994 oman savusukelluskokeilunsa olleen fyysisesti ja henkisesti järkyttävä kokemus. Lusa oli turvallisuussalan kuntotestauksen parhaita asiantuntijoita Suomessa. On tärkeää lähteä ihmisen itsensä elämäntilanteesta sitä kuunnellen. ajassa In memoriam: Sirpa Lusa Työterveyslaitoksen johtava tutkija Sirpa Lusa (o. Cambridge: Cambridge University Press. Suomen akatemian rahoituksella on alueelle mm. 2020). s.) Koistinen kuoli 64-vuotiaana 20. Aina palaa paremmalla mielellä. Hänen vuonna 1994 valmistunut väitöskirjansa Job demands and assessment of the physical work capacity of fire fighters käsitteli palomiesten fyysistä kuntoa. Lusa kuului Liikuntatieteellisen Seuran hallitukseen jäsenenä vuosina 2009–2011 ja varajäsenenä 2006–2008. Ongelmat eivät yleensä poistu lisäämällä tietoa tai antamalla neuvoja, vaan tarvitaan erityistä osaamista. Uutta on se, että tutkijat aktiivisesti koostavat, kehittävät ja testaavat eri tieteenaloilla käytössä olevaa teorioiden, tekniikoiden ja metodien joukkoa. Ei, ihmisiä ei kannata neuvoa liikkumaan, mikäli neuvomisella tarkoitetaan kertomista liikunnan terveellisyydestä tai liikuntasuositusten esittelyä. helmikuuta 1959 Polvijärvellä. taru.lintunen@jyu.fi Kirjallisuus: Hagger, M.S., Cameron, L.D., Hamilton, K., Hankonen, N., & Lintunen, T. Käyttäytymisen muutoksen ja muuttamisen tutkimus on nopeasti kehittyvä tieteenala, jossa perustutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa liikuntaja terveys käyttäytymistä selittävistä tekijöistä ja kehittämään menetelmiä käyttäytymisen muuttamiseen. Muusikko Kake Randelin, Hyvä Terveys 10/2023 Tyhmä tiedekysymys Miksi aikuista ihmistä pitää neuvoa liikkumaan. Tällaisella tutkimuksella on pitkät perinteet. Kuva: LTS:n arkisto
Ensin Suomessa oli voimistelijoita, sitten voimistelijoita ja urheilijoita. Hallitusohjelmaan kirjattujen ohjelmien tulisikin uudistaa poikkihallinnollisia toimintatapoja ja edistää kokonaisvaltaisesti suomalaisen yhteiskunnan ja Suomessa asuvien terveyttä. Erilaiset poliittiset ja yhteiskuntafilosofiset jännitteet siitä keskustelusta kuitenkin heijastuvat selvästi. Liikuntajärjestöjen kattojärjestö Olympiakomitea ja sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE sekä tarttumattomien kansansairauksien järjestöverkosto laativat viime keväänä yhteisen kannanoton, jossa esitettiin hallitusohjelmaan tavoitteeksi terve ja toimintakykyinen Suomi. Omalla suunnallaan urheilu eteni ammattilaisten ja viihteen aikaan. Suomalainen urheilu kun on ajautunut kahden käsitteen loukkuun jo aikaa sitten. Toivoa siis sopii, että näiden kahden hallitusohjelmaan kirjatun ohjelman toimia koordinoitaisiin vahvasti yhdessä eikä sorruttaisi siilomaiseen toimintaan. Historialliset syyt tilanteelle ovat ilmeiset. Mitä jos palattaisiin puhumaan urheilusta. Koska tämä kirjoitus on lyhyt mielipidekirjoitus, en lähde purkamaan Kekkosen sporttipuhetta tai muuta puolen vuosisadan takaista keskustelua. Urheilugaala jatkaisi Urheilugaalana. JUHA VIERTOLA toiminnanjohtaja Suomen Diabetesliitto ry juha.viertola@diabetes.fi Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Itä ja länsi eivät halunneetkaan kohdata. Meistä tuntuu itsestään selvältä, että on olemassa toisaalta urheilua, toisaalta liikuntaa. Myös liikuntajärjestöjen sekä sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistoimia tulee lisätä, tavoitteiden ollessa yhteisiä. Molemmissa ohjelmissa tulee esille tarve parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla vaikuttaa sosiaalija terveydenhoidon kustannuksiin ja väestön toimintakykyyn. Mutta miten ihmeessä esimerkiksi englanninkielinen maailma pärjää melkein pelkällä sportilla. Ikääntyvän väestön määrän ja kansansairauksien ilmaantumisen kasvu tulee kuormittamaan merkittävästi sosiaalija terveydenhuoltoa tulevaisuudessa. Esimerkiksi diabetesta sairastavien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa vuoteen 2050 mennessä. Tähän tulisi sisältyä riittävät ja kannustavat sekä mahdollistavat toimet terveyden kannalta keskeisten elintapojen, kuten liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen osalta. MATTI HINTIKKA tietopalvelukoordinaattori Urheilun (ja liikunnan) kulttuurikeskus Tahto matti.hintikka@tahto.com LUKIJAN SANA Terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn edistäminen vaatii laajaa yhteistyötä Teijo Pyykkönen pohti Liikunta & Tiede -lehden numerossa 4/23 Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteita ja ohjelman toimeenpanoa. Kansansairaudet ja liikkumattomuus aiheuttavat merkittäviä kustannuksia niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Pohdimme, mikä on yläkäsite, ja miten näiden termien kattamat alueet leikkaavat ja sivuavat toisiaan, ja millaisilla lisämääreillä näitä tarkennamme. Suomalaisten toimintakyky heikkenee jatkuvasti ja tulevaisuus näyttää ennusteiden mukaan synkältä, jos muutosta ei saada aikaiseksi. Voimistelupuolen kasvatusidealismi löysi uuden maaperän, kun liikunta pääsi vauhtiin juuri 60-luvulla. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyykin tavoitteena terveyden, hyvinvoinnin sekä liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn edistäminen poikkihallinnollisin toimin ja järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Työikäisten kestävyyskunnon heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat työväestön terveyttä, toimintakykyä, työurien pituutta ja työn tuottavuutta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 1 Pitäisikö liikunta unohtaa. Urheilutoimijat tuottaisivat palveluita kuten nytkin, sopivaa korvausta vastaan – kuten tähänkin asti, mutta paljon selvemmin tilaaja–tuottaja -mallilla eikä yleisenä julkisena rahoituksena. Opettajat valmistuivat kuitenkin edelleen voimistelunopettajiksi, ja 1960-luvun koululaiset muistavat erilliset urheilun ja voimistelun numerot todistuksissa. Pyykkönen liitti pohdiskeluunsa Olympiakomitean ja muiden liikuntajärjestöjen roolin ja tehtävän. Tukholman olympiakisojen 1912 jälkeen urheilupuoli alkoi olla niskan päällä. Asia on tärkeä. Liikunta-sanan syrjäyttämisestä seuraisi esimerkiksi, että kaikki se liikkuminen, joka vähänkin on urheilua, olisi urheilua – ja urheilutoimijoiden, sekä kansalaisjärjestöjen että yritysten, aluetta. Olemme rakentaneet oikean käsitteiden himmelin: vanhan asiasanaston korvannut Yleinen suomalainen ontologia YSO sisältää parikymmentä erilaista alakäsitettä sanalle liikunta. Näin kuntosalikäynnin jälkeen on hyvä pohtia asiaa – ei siis liikkumisen, eikä urheilun tai liikunnan lopettamista, vaan sanaan ”liikunta” liittyviä ongelmia. Lisäksi Jyväskylässä toimiva Faculty of Sport and Health Sciences voisi alkaa reilusti Urheilutieteelliseksi tiedekunnaksi, Finnish Society of Sport Sciences Urheilutieteelliseksi seuraksi, joka julkaisee lehteä Urheilu & Tiede. Liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja sen vaikuttavuutta terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn tulee arvioida laajasti koko yhteiskunnan toimien kannalta ja väestötasolla, ei pelkästään siten, että asiaa arvioidaan vain liikuntajärjestöjen toimien kautta, kuten Pyykkönen kirjoittikin. Kuntourheilun kansanterveydelliset hyödyt eivät katoaisi, mutta päävastuu liikkumattomuuden ongelmasta siirtyisi sote-puolelle. Muilta osin yhteiskunta tukisi urheilua muiden kulttuurimuotojen rinnalla, miten päättäjät parhaaksi katsoisivat. Hallitusohjelma sisältää sekä kansallisen terveysja hyvinvointiohjelman että liikunnallista elämäntapaa edistävän Suomi liikkeelle -ohjelman
Vasco Fachadan liikuntafysiologian väitöskirja ”Intramyocellular Lipid Metabolism in Health, Diet and Exercise: A Focus on Lipid Droplets and the Perilipin Protein Family” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 13.10.2023. Susanne Csader tunnisti tutkimuksessaan uusia metaboliitteja, jotka liittyvät liikunnan hyötyihin eialkoholiperäisessä rasvamaksataudissa (NAFLD). Tulokset viittaavat siihen, että lihasten rasvapisarat ja niiden pintaproteiinit toimivat mahdollisena linkkinä liikunnan ja sen terveysvaikutusten välillä. Shuang Zhao testasi tutkimuksessaan uusien voima-antureilla varustettujen rullasuksien toimivuutta. Jalkapallossa 1980-luvulla osittain pimeinä maksetut palkkiot ylittävät miesten SM-sarjassa jopa suomalaisten keskiansiotason. Väitöskirjan verkkoversio: http://hdl.handle. net/10138/565854 Lihasten rasvapisarat ja niiden pintaproteiinit yhteydessä liikunnan terveysvaikutuksiin Luurankolihaksella on keskeinen merkitys energia-aineenvaihdunnassa ja aineenvaihduntasairauksissa. Ra’ad Khairin biomekaniikan väitöskirja “Biomechanical recovery factors in non-surgically treated ruptured Achilles tendons” tarkastettiin 25.8.2023 Jyväskylän yliopistossa. tarkastettiin Helsingin yliopistossa 3.11.2023. Pharm. Ongelmaa kuvaa erityisesti naisten vähäinen määrä urheilun johtotehtävissä. Tämä auttaa kehittämään uusia kuntoutuskäytänteitä. Mukana tutkimuksessa oli yhteensä 37 nuorta urheilijaa, jotka opiskelivat Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Lisäksi hän selvitti liikunnan vaikutusta suoliston mikrobistoon ja geenien ekspressioon rasvakudoksessa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9733-5 HIIT-harjoittelu parantaa eialkoholiperäisen rasvamaksataudin metabolisia vaikutuksia Dipl. Jouni Lavikaisen Suomen historian väitöskirja ”The Age of Brown Envelopes Athletics and Football as Case Studies of the Professionalization of Finnish Elite Sport from the 1960s to 1990s”. Marjukka Mikkosen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Under standing Gender (In)Equality in Leadership Posi. Jo yksi ylimääräinen tunti unta voi laskea koetun stressin tasoa merkittävästi. Tulosten perusteella uusi 2D-voimanmittausrullasuksi todettiin käyttökelpoiseksi. Susanne Csaderin metabolisten sairauksien tutkimusalaan kuuluva väitöskirja ”High-intensity interval training in nonalcoholic fatty liver disease: Integrated metabolomic, metagenomic and transcriptomic approaches” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 6.10.2023. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Väitösuutiset Tie ruskeista kirjekuorista julkiammattilaisuuteen FM Jouni Lavikainen käsitteli tutkimuksessaan suomalaisen huippuurheilun siirtymää yleisurheilussa ja jalkapallossa näennäisamatöörismis tä legitiimiin ammattilaisuuteen 1960–1990-luvuilla. Väitöstutkimus käsitteli nuorten, urheilulukiossa opiskelevien maastohiihtäjien kehitystä ja palautumista. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-61-4952-3 Voimanmittausrullasukset kehittävät hiihtotutkimusta ja -tekniikoita Jyväskylän yliopiston Vuokatin liikuntateknologian yksikön ja VTT:n kanssa yhteistyössä toteutetun 2D-voimanmittausrullasuksen avulla on tarkoitus lisätä ymmärrystä hiihdon biomekaniikasta, joka on yksi tärkeimmistä hiihdon suorituskykyä parantavista tekijöistä. Christina Kuorelahden liikuntafysiologian väitöskirja “Monitoring and development of junior cross-country skiers during sports high school” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 30.9.2023. Tulosten mukaan 12 viikon HIIT-harjoittelu ilman ruokavaliomuutoksia ja painonpudotusta parantaa NAFLD:n metabolisia vaikutuksia koko kehossa. FM Ra’ad Khair tutki väitöskirjassaan akillesjänteen ja triceps surae -lihaksen välisen yksikön biomekaniikkaa ei-kirurgisesti hoidetuilla potilailla vuoden kuluttua akillesjänteen repeämästä. Tulosten mukaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen urheilun johtotehtävissä vaatii toimia, jotka ulottuvat myös yksittäisten organisaatioiden, urheilujohdon ja urheilusektorin ulkopuolelle. HM Marjukka Mikkonen tutki väitöskirjassaan sukupuolten epätasa-arvoa ja sitä, miksi ongelma vaikuttaa pysyvältä ilmiöltä. LitM Vasco Fachada tarkasteli tutkimuksessaan lihasten rasvasoluja ja niiden pintaproteiineja. Fyysisesti inaktiivisten lihassolujen virheellinen rasvan käsittely kytkeytyi insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Yleisurheilussa stipendijärjestelmä (1970) ja urheilijarahasto (1983) veivät kohti avointa ammattilaisuutta, jota vauhdittivat kansainvälisen yleisurheilun kaupallistuminen ja asteittainen luopuminen amatörismistä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9747-2 Biomekaaninen tutkimus antaa vinkkejä akillesjännerepeämästä kuntoutumiseen Akillesjänteen repeämä on yleinen ja invalidisoiva vamma erityisesti urheilua harrastavilla keski-ikäisillä miehillä. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9744-1 Uni vähentää nuoren urheilijan kokemaa stressiä LitM Christina Kuorelahden väitöstutkimuksen mukaan unella on merkittävä rooli harjoittelusta palautumisen lisäksi myös nuoren urheilijan kokeman stressin hallinnassa. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9693-2 Sukupuolten tasa-arvo urheilujohtamisessa vaatii uutta ajattelua ja tekoja Urheilussa esiintyvä sukupuolten epätasa-arvo on huomioitu viime aikoina laajasti julkisuudessa. Ammattilaisuus löi läpi jalkapallossa Suomessa 1990-luvulla. Siirtyminen ammattilaiseksi ulkomaille helpottui vuonna 1995 hyväksytyn Bosman-säännön seurauksena. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla akillesjänteen sisällä olevia jänteitä voidaan skannata entistä tarkemmin. M.Sc. Shuang Zhaon biomekaniikan väitöskirja “Kinematic and kinetic characteristics of treadmill roller skiing and validation of force measurement roller skis” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 6.10.2023
Jokainen meistä toivoo ymmärrystä ja kohtaamista ihmisenä, eikä vain yksittäisen tarpeen hoitamista hyvinvoinnin parantamiseksi. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaiset yrittävät epäilemättä tehdä parhaansa. Tulosten mukaan aktivismi on moniulotteinen ilmiö, joka pitää sisällään erilaisia vastarintatekoja, mutta myös yhteistyötä. Tiedämme, että pahoinvointiakin esiintyy. Hyvinvointialueiden päättäjiä varmasti kiinnostaa se, että liikunnallinen sydänkuntoutus on terveydenhuollon resursseja säästävää kustannusvaikuttavaa toimintaa verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon, kun muun muassa sairaalahoidon tarve vähenee. Esimerkiksi liikunnallisessa sydänkuntoutuksessa kunto kohoaa ja vaaratekijät, kuten verenpaine ja veren rasva-arvot muuttuvat suotuisaan suuntaan. Selvää on, että oikea-aikainen akuutti hoito on hyvinvointialueiden ydintehtävä. Klinikan hoitopolku kestää yleensä 6–12 kuukautta ja se koostuu käynneistä lääkärin ja fysioterapeutin luona. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9697-0 Kehopositiivisuusaktivismi muuttaa puhetta lihavuudesta Kehopositiivisuusaktivismi on vastareaktio lihavuussyrjintään. Eikä varmasti vähiten siitä syystä, että liikkumattomuuden lasku kasvaa. T avoiteorientoituneet ja lain velvoittamat hyvinvointialueet lupaavat tehdä yhdessä asioita, jotka parantavat alueen asukkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista mahdollisuutta elää hyvää arkea ja elämää. Nämä kohtaamiset ovat epäilemättä luonnollinen paikka ottaa puheeksi liikuntalääkkeen hyödyt. Voiko liikuntalääke olla vastaus. Anna Puhakan sukupuolentutkimuksen väitöskirja “Resistances in online body positivity activism in Finland in the late 2010s” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 12.8.2023. Puheista on päästävä toimintaan ja rakentamaan yksilöllistä liikuntapolkua. Tuottavuuskustannukset taas muodostuvat tuotannon menetyksistä, joita aiheuttavat sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat. ?. Keski-Suomen hyvinvointialueelta Nova-sairaalasta löytyy Suomessa julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidossa ainutlaatuinen liikuntalääketieteen poliklinikka, jolle tullaan lähetteellä. Susanne Jauhiaisen laskennallisen tieteen väitöskirja “Potential of Predictive Modeling Methods for Individual Response: Applications and Prediction Protocols for Sports Sciences” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.8.2023. MSc Anna Puhakka tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehopositiivisuusaktivismia Suomessa 2010-luvun jälkipuolella. Momentum voi olla juuri nyt. Potentiaalia liikuntalääkkeessä siis on ja asiantuntemustakin löytyy. Yhtälö pakottaa miettimään kaikkia keinoja, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet säilyvät. Paino putoaa, elämänlaatu paranee ja potilaat ovat tyytyväisiä. Toimintamallissa vaikuttavuutta seurataan esimerkiksi kävelytestien ja kehon koostumusmittauksien avulla. Erityistä huomiota luvataan kiinnittää eriarvoisuutta ja voimavarojen heikentymistä kokeviin. Ennustusvoima viittaa koneoppimismallin kykyyn tehdä ennustuksia uudella, mallin aiemmin näkemättömällä datalla. Vinkki muillekin hyvinvointialueille: kannattaa käydä tutustumassa. Hallitusohjelma kannustaa Suomea liikkeelle. Aktivismin ytimessä on uudenlainen tapa puhua lihavuudesta. Perustelu hyvinvointialueiden liikuntalääkkeelle on kristallinkirkas. Kyllä ja ei. Väestön ikääntyessä terveyspalvelujen tarve lisääntyy, hoitotakuu haastaa hyvinvointialueita ja valtionvelka kasvaa. Suorat kustannukset nousevat UKK-instituutin mukaan kroonisten kansansairauksien takia aiheutuneista terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytöstä. Tuhannet suomalaiset kohtaavat joka päivä hyvinvointialueilla terveydenhuollon ammattilaisia. Väitöskirjan verkkoversio: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-03-2946-4 Koneoppiminen on liikuntatieteiden alalle sekä mahdollisuus että haaste FM Susanne Jauhiainen ennusti väitöskirjatutkimuksessaan urheiluvammoja ja tunnisti jalkapallolahjakkuuksia ennustavan koneoppimisen avulla. On selvää, että ihmelääke yksilöllisesti annosteltu liikuntalääke ei ole, mutta se tuottaa terveyttä ja huomattavaa lisäarvoa yhdessä lääketieteellisen hoidon tukena monissa terveyttä uhkaavissa vaaratekijöissä ja sairauksissa. Kysymys kuuluukin, löydämmekö ydintehtävää tukevia kustannusvaikuttavia ratkaisuja ja toimintamalleja, joita voidaan tuoda hyvinvointialueiden arkeen, olipa kyse sairauksien tai terveyden vaaratekijöiden ennaltaehkäisystä, sairauden hoidosta tai kuntoutuksesta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 3 tions in Sport: A Multilevel Perspective” tarkastettiin Tampereen yliopistossa 25.8.2023. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9670-3 polttopisteessä ARTO HAUTALA fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta LTS:n varapuheenjohtaja arto.j.hautala@jyu.fi Liikuntalääke hyvinvointialueiden tukena Viimeaikainen keskustelu on herättänyt pohtimaan, kuvaako hyvinvointialue käsitteenä ollenkaan sitä toimintaa, mitä arkitodellisuudessa tapahtuu. Tutkimuksen aineisto koostui aktivistien tuottamista verkkosisällöistä. Liikuntalääke voi tukea monipuolisesti hyvinvointialueiden tavoitteita parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia kustannustehokkaasti. Tutkimus esimerkiksi onnistui ennustamaan urheiluvammoja noin 65 prosentin kokonaistarkkuudella. Resurssipula kuitenkin vaivaa ja tilannetta kuvaa Irwin Goodmanin lausahdus ”kun ei rahat riitä jukolauta…” Hyvinvointi on kokonaisuus, joka muuttuu elämän pituisen matkan varrella tyrskyissä ja myrkyissä. Esimerkiksi liikuntalääketieteen erikoislääkäreitä on valmistunut vuodesta 1986 lähtien yli 50 ja työelämässä on noin 10 000 fysioterapeuttia. Tutkimus osoitti, että liikuntatieteiden alalla on paljon opittavaa ja kehitettävää koneoppimismenetelmien hyödyntämisessä. Keskeistä on, että liikuntaohjelma motivoi potilasta ja on toteutettavissa omassa asuin ympäristössä
Kun aloin pelata kuusivuotiaana Oulussa jalkapalloa, niin sellaista asiaa kuin naisammattilaisjalkapalloilija ei edes ollut olemassa, muistelee maalivahti Tinja-Riikka Korpela. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Tinja-Riikka Korpela: Ammattiurheilijan uraa kannattaa tavoitella Suosittelen ammattiurheilijan uraa aivan ehdottomasti. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva. Tämä olisi ollut minunkin tärkeä kuulla aikoinaan
Urheilija voi puhua muustakin kuin urheilusta Maajoukkueen pitkäaikainen ykkösmaalivahti Korpela muistuttaa, että maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin urheilu. Suomalainen mediakin kiinnostui enemmän Korpelasta, kun hän siirtyi Saksan mahtiseuraan. Etenkin 2010-luvulta alkaen on korostunut aktiivinen osallisTinja-Riikka Korpela: Ammattiurheilijan uraa kannattaa tavoitella. Hänen pelivuosiensa alussa ammatinvalinnanohjauksessa ei otettu esiin ammattiurheilijaksi ryhtymistä vaihtoehtona esiin edes urheilulukiossa tai ylipäätään puhuttu siitä mahdollisena ammattina. Saksa, Englannissa ja Italiassa urheilija on Korpelan mukaan erittäin arvostettu ammatti. Entistä useamman olisi uskallettava tulla kaapista, mutta Korpela ymmärtää myös seksuaalisen suuntautumisensa salaavia. Ei olekaan vain vähemmistöjen asia ajaa vähemmistöjen asiaa, muistuttaa Korpela. Sen sijaan Napolin lähellä Pomiglianassa ottelu pelattiin vanhalla ja huonolla tekonurmella. Tilanne on 2020-luvulla tyystin toinen. – Joillekin riski liian iso. Bayern Münchenin tuntevat nekin, jotka eivät seuraa jalkapalloa. Korpela sanoo urheilu-uran avanneen maailmaa ja avartaneen maailmankatsomusta. Saudi-Arabian aktiivisuus jalkapallomaailmassa saa Korpelan mietteliääksi. Italian jääminen vuoden 2023 MM-kisoissa alkulohkoon oli kuitenkin takaisku naisten jalkapallon aseman kannalta. Pian tyttöjä oli kuitenkin mukana niin paljon, että toiminta omana joukkueena saattoi alkaa parin vuoden kuluttua. Saksasta Korpelan ura suuntautui Norjan kautta vuonna 2019 Englantiin, ensin Evertoniin ja sen jälkeen Tottenhamiin. Eurooppalaiset suurseurat ovat ottaneet naisjoukkueiden kehittämisen kiinteäksi osaksi toimintaansa. Ennen Saksan-vuosiaan Korpela oli pelannut Suomen lisäksi Norjassa ja lyhyen aikaa Ruotsissa. Korpela arvioi homoseksuaalisuuden olevan miesurheilijoille yhä vaikeampi asia ja jopa tabu. Korpela näkee hyvänä sen, että keskustelu lisääntyy, kun Saudi-Arabia on noussut otsikoihin. Hän toivoo eri kulttuuritaustaisten ihmisten siirtymisen rikkaaseen öljymaahan pelaamaan avaavan silmiä ja saavan aikaan muutoksia. Pohjoismaiden jalkapalloja seurakulttuurit muistuttavat hänen mukaansa toisiaan, vaikka naisten jalkapallo onkin suositumpaa Norjassa ja Ruotsissa kuin Suomessa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 5 JOUKO KOKKONEN Olemme esikuvia. Korpela näkee urheilijan ammatin arvostuksen olleen 2020-luvulle saakka Suomessa alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. AS Romassa puitteet ovat kunnossa. Seksuaalivähemmistöön kuuluvalla Korpelalla on hyviä kokemuksia suvaitsevaisuudesta. Korpelan mukaan toiminta oli Englannissa kokonaisuudessaan korkeammalla tasolla. Urheilu-urasta haaveileville lapset ja nuoret tarvitsevat hänen mielestään kaiken mahdollisen tuen. On tärkeää, että puhumme muustakin kuin urheilusta. Korpela arvelee, että parempi menestys olisi tuonut näkyvyyttä ja sponsoreita. Häntä itseäänkin pidettiin vähän outona. Silti Pohjoismaiset seurat ovat melko tuntemattomia. Esikuvat olisivat Korpelan mukaan helpottaneet uramahdollisuuksien hahmottamista. Hän tuntee tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Naisten jalkapallo nousussa Naisten jalkapallo on Korpelan mukaan kehittynyt vauhdilla varsinkin viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Halutessaan urheilija saa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Korpelasta tuntuu uskomattomalta, että 1990-luvulla ajateltiin jalkapallon olevan sopimaton laji tytöille. Toista sataa vuotta perusasetelma oli yksinkertainen: maalivahti seisoi paljolti viivalla ja otti palloja kiinni. Korpela pääsi itse näkemään ensimmäisen kerran, miten todellinen suurseura toimii pelatessaan Bayern Münchenissä vuosina 2014–2017. Siksi niiden, joilla on mahdollisuus vaikuttaa, kannattaa avata suunsa. Maalivahdin rooli laajentunut Maalivahdin pelaaminen on muuttunut Korpelan uran aikana paljon. Tilanteen muuttamiseksi tarvitaan lisää keskustelua ja jalkapallokulttuurin muutosta. – Roomassa ollaan joko AS Roman tai Lazion kannattajia, muiden lajien merkitys on pieni. Ihmisoikeuksia räikeästi rikkova maa yrittää häivyttää pimeitä puoliaan haalimalla jalkapallotähtiä liigaansa ja mainosmiehikseen. Sanottiin, että ”ai, sä pelaat jalkapalloa, vaikka oot tyttö”. Oulussa ei aluksi ollut edes omia joukkueita tytöille ja Korpela aloitti jalkapalloilun poikien kanssa. Kesällä 2023 hän siirtyi Italiaan AS Roman joukkueeseen. Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa lausumaan mielipiteitään. Naispelaajat tunnetaan Italiassa yhä paremmin ja pelejäkin seurataan tarkemmin. Jokaisessa joukkueessa hän nähnyt monenlaisista kulttuurija uskontotaustoista tulleita ihmisiä, joita urheilu on yhdistänyt. Oulussa toimii naisten ja tyttöjen jalkapalloon erikoistunut Oulu Nice Soccer (ONS). Myös Englannissa ja Italiassa on havainnollistunut jalkapallon syvälle yhteiskuntaan ulottuva merkitys. K orpelalla (s. – Meitä seurataan ja nuoret pitävät meitä esikuvinaan. 1986) on takanaan jo yli 20 vuoden ura jalkapalloilijana aikuisten sarjoissa ja viitisentoista vuotta ammattilaisena. Norjassa sanotaan ”vau, sinä pelaat jalkapalloa”, mutta Suomessa on tavattu kysyä, mitä teet oikeasti tai aiot tehdä uran jälkeen. Italiassa on joka tapauksessa meneillään jalkapallossa toinen vuosi täysimittaisena ammattilaissarjana. Jos unelmat eivät täyty, niin elämässä voi tehdä muuta. On tärkeää, että puhumme myös muista asioista kuin urheilusta. Italiassa seurojen väliset resurssierot ovat vielä suuria
Liikkeelle vuodenaikojen mukaan Vinkkejä kysyttäessä Korpela kehottaa liikkumaan monipuolisesti ja kokeilemaan eri liikuntamuotoja. Vammojen hoito ja kuntoutus ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Korpela kokee maalivahtien olevan yksilöurheilijoita joukkuelajissa. Kuva: Roni Lehti/Lehtikuva. Sääntömuutokset ovat osaltaan muuttaneet maalivahdin roolia. Korpela on välttynyt urallaan pahoilta loukkaantumisilta. Korpela sanookin oppineensa arvostamaan vuodenaikojen vaihtelua, jota Italiassa ja Englannissa samassa mitassa ole kuin Suomessa. Korpela korostaa, että tekemällä asiat hyvin voi pienentää loukkaantumisriskiä. Niin voi löytää itselleen kivan harrastuksen. Ja kun lunta tulee toivottavasti jossain vaiheessa, niin silloin pääsee hiihtämään ja luistelemaan. Sijoittuminen ja liikkuminen ovat korostuneet sääntömuutosten myötä. Hänen luokseen mentiin vasta, jos jokin oli pahasti pielessä. Oleellista on muistaa, ettei liikkuakseen tarvitse osallistua järjestettyyn toimintaan. Psyykkinen valmennus on tullut mukaan jalkapalloon Korpelan uran aikana. Harjoitusten jälkeen alkaa valmistautuminen seuraavan päivän treeniin. Kehonhuolto korostunut Pitkän uran on Korpelalle mahdollistanut kehonhuolto, sillä ikävuosien karttuessa jokaisen urheilijan palautuminen hidastuu. AS Romassa toimintaan osallistuu kaksi urheilupsykologia, joiden kanssa voi sopia tapaamiseen. – Tykkään ajatuksesta, että me maalivahdit olemme vähän erilaisia. Suomessa kannattaa liikkua myös sesongin mukaan. Luunmurtumia, nivelsidevammoja ja lihasvammoja on ollut. Kannattaa nauttia monipuolisesti Suomen luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta. – Joogaan vähän joka aamu ennen kuin lähden treeneihin. Sama koski vuoteen 1997 asti sivurajaheittoa, mitä saattoi myös hyödyntää. Vuoteen 1992 saakka maalivahti sai ottaa käsiinsä oman puolustajan potkaiseman pallon. Alkulämmittely pitää hoitaa mahdollisimman hyvin, jotta keho on valmis harjoitukseen. Maalivahtikolmikko kannustaa toisiaan, mikä ei ole yhdestä pelipaikasta taistellessa itsestäänselvyys. Vapaapäivinä ohjelmassa on lepoa ja kevyttä liikuntaa, kuten uinti, joogaa ja pyöräilyä. Juniorivuosiensa alkutaipaleella Korpela otti heitosta kopin ja potkaisi käsistä pitkän avauksen. Joukkueen kolmas maalivahti on ruotsalainen Stéphanie Öhrström. Ne ovat osa ammattia, ei kukaan niiltä välty. Pelaajille pidetään myös ryhmäluentoja ja tehdään psykologisia testejä. Korpela pelasi toisinaan kenttäpelaajana 15-vuotiaaksi asti, minkä hän kokee auttaneen jalalla pelaamista. Naisten jalkapallon huippujoukkueilla on joko oma psyykkinen valmentaja tai käytössään säännölliset psykologipalvelut. Siellä teen tarkasti aktivaatiot ja lämmittelyt. – Vammat kuuluvat urheiluun. – Aikaisemmin oli outoa tai noloa, jos joku halusi jutella urheilupsykologille. – Kehonhuolto on iso tekijä siinä, että pelaan tämän ikäisenä tällä tasolla. Toden teolla maalivahtipeli muuttui 2010-luvulla, jolloin maalivahdista tuli vanhan ajan liberon tyylinen alin puolustaja. Maalipotkun on saanut vuodesta 2019 antaa rangaistusalueen sisällä omalle pelaajalle ja vastustajien on edelleen pysyteltävä alueen ulkopuolella, minkä vuoksi myös lyhyet avaukset on hallittava. Enää urheilijalle ei määrätä lepoa, vaan hän saa aktiivisen kuntoutusuunnitelman. Hän tiedostaa jalkapallon olevan kontaktilaji, jossa voi sattua loukkaantumisia, vaikka ennaltaehkäisevät asiat tekisikin mahdollisimman hyvin. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 tuminen sekä pelinrakentamiseen että puolustamiseen, mikä vaatii hyvää potkuja haltuunottotekniikkaa. AS Romassa pelaa myös Romanian maajoukkuemaalivahti Camelia Ceasar, jonka kanssa Korpela on pelannut tasatahtiin. Vapaa-ajalla 2020-luvun ammattijalkapalloilija ei pyöri kaupungilla. Pelejä hallitsevan joukkueen maalivahdilta kysytään osallistumista pelinrakentamiseen, joka ei kehity puolustuskannalle joutuvassa naisistossa. Maalivahdin tekemiseen vaikuttaa myös joukkueen menestys. Hän kokee voivansa parantaa erityisesti jalalla pelaamista. – Suomessa on syksyisin ihana ulkoilla raikkaassa ilmassa ja katsella ruskan värejä. Harjoittelemme eri tavalla kuin kenttäpelaajat ja teemme omia juttuja. . Nykyään pelaajat osaavat vaatia psyykkistä valmennusta, jos jossain joukkueessa ei sitä ole huomioitu. Korpela sanoo, että maalivahti voi kehittyä vielä 37-vuotiaanakin. Tärkeässä osassa ovat ruokailu ja nesteytys. Kesällä ovat tarjolla kesälajit ja järviuinti. AS Romalla ovat käytössä palautumista varten kylmäkylvyt. Korpela aloittaa valmistautumisen heti aamulla. Lisäksi asiantuntijat pyrkivät löytämään urheilijan tietylle vammatyypille altistavat syyt. Illalla ohjelmassa on venyttelyä ja lihasten pehmittelyä hierontarullalla
Ensimmäistä kertaa koskaan on missään hallitusohjelmassa näin paljon asiaa liikunnasta ja sen yhteiskunnallisesta tarpeellisuudesta. Kysymys voi äkkiä ajatellen kuulostaa saivartelulta, mutta sitä se ei ole. Suomi liikkeelle -ohjelma on hyvä avaus, mutta kaipaa vielä strategisen ideansa kirkastamista. Kysymys on seuraava: Kun laitamme Suomea liikkeelle, kumpi on päätavoite – liikkeen lisääminen vai liikkumattomuuden vähentäminen. Lisäksi on tunnistettu. Asiaan kun liittyy yksi keskeinen peruskysymys, jota on pohdittu yllättävän vähän, vaikka sen luulisi olevan koko aihepiiriin liittyvän strategisen ajattelun ydin. K un Suomea patistetaan nyt hallitusohjelmankin voimalla liikkeelle, olisi syytä malttaa hetki ennen kuin kirmaamme eteenpäin tekemään liikkumista lisääviä tekoja. Tavoite ohjaa toimintaa Hallitusohjelman liikuntakirjaukset ovat monin tavoin ansiokkaita. Tavoite kun tapaa olla toiminnan tärkein ohjaaja. Edessämme on mittava haaste, joka vaatii koko liikuntaan liittyvän toimintakulttuurin hahmottamaan omaa rooliaan uusiksi. Tärkeä osa kaikkea strategiatyötä on tavoite. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 7 JARI KUPILA Kuva: Antero Aaltonen Pelastetaan liikunta urheilulta – ja liike liikunnalta Olisi hyvä oivaltaa, ettei liikkumattomuus vähene sillä, että ryntäämme suin päin lisäämään liikkumisen edellytyksiä. Sellainen prosessi ei lähde liikkeelle oikeaan suuntaan ilman äärimmäisen kirkasta strategista ideaa
Suomi ei liiku liian vähän siksi, ettei olisi olosuhteita. Tarvitaan kuitenkin kirkkaampaa strategista linjausta siitä, mikä tämän keikan varsinainen ydintavoite on. Asiat, joilla lisätään liikettä, kun ovat eri asioita kuin ne, joilla poistetaan liikkumattomuutta – siis liikkumista estäviä fyysisiä, henkisiä, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä. Ministeriöllä. Suomalainen liikuntatutkimus on keskittynyt pitkälti liikunnan itsensä tutkimukseen ja sen tuottamien terveysvaikutusten todisteluun. Olympiakomitealla. Varsinainen liian vähäiseen liikuntaan liittyvä kansanterveydellinen, kansantaloudellinen ja – ennen kaikkea – kansakunnan hyvinvointivajeeseen liittyvä pommi ei kuitenkaan tikitä tässä porukassa. Siis siinä osassa suomalaisuutta, joka kokee seuratoiminnan, liikuntayrittäjien ja koulupäivien tarjoamat liikuntamahdollisuudet itselleen vieraiksi. Suomessa on yksi maailman laajimmista liikuntapaikkaverkostoista. Moni taho näkee hallitusohjelman kirjauksen perusteena juuri omien resurssiensa ja toimintaedellytystensä julkiseen vahvistamiseen. Johtajuuden ohella vastaus peruskysymykseen selventäisi myös kuvaa siitä, mitä jatkossa olisi viisainta tehdä. Urheilujärjestöt näkevät tässä oman keikkansa, liikuntajärjestöt omansa. Ongelman ydin syytä tunnistaa Suomi liikkeelle -ohjelman saama julkinen palaute herättää mielikuvan siitä, että nyt ollaan vauhdilla lisäämässä toimenpiteitä, jotka keskittyvät lisäämään liikettä – eivätkä niinkään vähennä liikkumattomuutta. Tämä aktivoituminen on toki ihan tervettä, mutta nyt on iso riski siihen, että homma hajoaa erilaisten eturyhmien omaksi projektija hankehumppaamiseksi, jossa se yhteiskunnan kokonaisuudelle tärkein perustavoite jää pohtimatta. lopultakin se, miten laaja-alaisesta ja kauas perinteisen liikuntasektorin hallintoja ajatusrajojen yli ulottuvan prosessin tarpeesta nyt on kyse. Tarvitaan toki lisää tutkimusta, mutta on vahvoja perusteita uskoa, että mikäli Suomi liikkeelle -ohjelman päätavoitteena on liikkumattomien saaminen liikkeelle, on aiheeseen liittyvän keskustelun kärki suunnattava olosuhteista, maksuista, verotuksesta ja liikunta-alan toimijoiden tukitoimenpiteistä aivan muualle.. Kun Suomi rynnistää nyt laittamaan itseään liikkeelle, olisi syytä miettiä liikuntamahdollisuuksien lisäämisen ja liikunnan etujen saarnaamisen sijasta hetki sitä, miksi niin moni ei Suomessa liiku. Sote-alueilla. Suomessa on ollut 1970-luvulta asti selkeä, koko kansakuntaa yhdistänyt yhteinen ymmärrys siitä, että liikunta tekee hyvää. Sinänsä ei ole mitään pahaa siinä, että helpotetaan ennestään liikkuvien liikkumista. Varsinainen haaste on siellä, missä ei liikuta ollenkaan – tai liikutaan aivan liian vähän. Kun tavoite selkeytyy, alkaa hahmottua tärkeitä jatkokysymyksiä. Se ydin on jossakin muualla. Hallitusohjelma ei osoita kaipaamaansa prosessia minkään tahon vastuulle. Ennen sitä ei kannattaisi alkaa hosua yhtään mitään. Tähän ei kuitenkaan kannata vastata ennen kuin tiedämme, olemmeko lisäämässä liikettä vai poistamassa liikkumattomuutta. Tässä on iso heräämisen paikka myös liikuntatieteelliselle tutkimukselle, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin laaja-alaista, hallintoja ajatusrakenteiden rajat ylittävää kokonaisvaltaista selvitystyötä liikkumattomuuden syistä. Kunnilla. Kuka kutsutaan A-Studion vieraaksi kommentoimaan, kun seuraavan kerran tulee joku tilasto siitä, että koululaiset liikkuvat liian vähän ja työikäiset sairastavat liikaa. Myöskään harrastusmaksuihin vetoaminen ei ole tarkemmassa tarkastelussa kestävä peruste. Tämä on toki haastavaa aihe mietittäväksi, koska aihetta on tutkittu niin vähän. Se, miksi niin moni kuitenkin kokee liikkumisen ympäristöt itselleen niin vieraiksi, ei ole tutkimusta erityisen syvällisesti kiinnostanut. Sen lisäksi on yksi maailman kehittyneimmistä kevyenliikenteen verkostoista sekä kansainvälisessä vertailussa täysin poikkeuksellisten jokamiehenoikeuksien avulla avoin pääsy suurimman osan kansakuntaa ulottuvilla olevaan luontoon. Kun näin isot strategiset peruspilarit ovat vielä linjaamatta, tulee koko Suomi liikkeelle -prosessiin epäselvyyden leima. Hyvää sekin yhteiskunnalle tekee. Tämä epäselvyys on saanut vipinää aikaan alan järjestökentässä ja elinkeinotoimijoissa. Niiden ytimessä on kysymys roolituksesta, vastuista. Siis siitä, minkälaisia toimijoita tavoitteen toteutus vaatii mukaan – ja ennen kaikkea, mikä on se taho, jolla on Suomen liikkeelle laittamisessa johtajuus. Tutkimuksen sokea piste Ne, jotka tulevat liikuntapalveluiden asiakkaiksi ovat jo nousseet pois varsinaisen ongelman ytimestä. Jossakin vetovastuun pitäisi kuitenkin olla, muuten tässä ei päästä koskaan millään linjakkaalla tavalla liikkeelle. Se, että liian moni ei kuitenkaan liiku, johtunee aivan muista syistä kuin liikuntamahdollisuuksien puutteesta. Media täyttyy ideoista harrastusmaksujen vähentämiseksi, verovähennystarpeista, olosuhteiden rakentamiseksi, koulupäivien liikunnallistamiseksi, työpaikkojen liikuntahetkien lisäämiseksi… Ihan hyviä ideoita sinänsä, mutta silti: ovatko nämä ideat niitä, joilla saadaan liikkumattomat liikkeelle – vai niitä, joilla jo ennestään liikkuvat voivat liikkua yhä enemmän. Jos kohderyhmä on tämä, mitä järkeä on kohdistaa Suomi liikkeelle -ohjelman päähuomiota, tavoitteita, johtajuutta ja käytännön toimia ympäristöihin, jotka tämä tärkein kohderyhmä kokee itselleen vieraiksi. Ei siksi, että emme tietäisi liikunnan tekevän hyvää. Samalla hamutaan roolia prosessin ohjauksessa, kukin omista näkökulmistaan. Kenellä johtajuus siis on. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 Olisi syytä miettiä, miksi niin moni ei Suomessa liiku. Liikuntayrittäjillä
Tarvitaan ympäristöjä, joissa voi kokea olevansa tervetullut vaikka varusteissa olisi puutteita ja vaikka liikuntaan liittyvä perusasioiden osaaminen ja pukukoppikäytöksen koodisto ei olisikaan hallussa. Jos urheiluja liikuntaväki haluaa tosissaan ottaa roolia myös liikkumattomien saamisessa liikkeelle, kannattaisi näitä asioita pohtia. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 1 9 Syrjäytymisen muoto Se, että ihminen ei koe liikunnan ympäristöjä omikseen, on pohjimmiltaan yksi syrjäytymisen muoto. ”Liike” ei vaadi urheiluseuran tai liikuntafirman jäsenyyttä, se ei vaadi harrastusryhmään sitoutumista, ei liikuntavarustuksen hankkimista. Urheilun ja liikunnan ympäristöt tuottavat siksi helposti hiljaista signaalia, joka saa ulkopuolelta tulevan kokemaan itsensä vääränlaiseksi ihmiseksi. Ne ensimmäiset ratkaisevat askeleet kun olisi monen helpoin ottaa aivan muualla kuin liikuntaharrastusten ympäristöissä. Pelkkä oman sanallisen ja etenkin sanattoman viestinnän hiominen saattaisi auttaa jo paljon. Se vaatii ”liikkeen” ymmärtämisen asiana, joka alkaa aina, kun ulko-ovi aukeaa ja otetaan ensimmäinen askel. Liikkua voi muutenkin kuin liikuntaa tai urheilua harrastamalla. Tulijaa ei kannata säikäyttää erilaisilla minimivaatimuksilla, joita kelvollisen liikkujan olisi kyettävä suorittamaan. Lasten kanssa leikkiminen on liikettä. Koirankusettaminen on liikettä. Tarvitaan ympäristöjä, joihin uskaltaa mennä ottamaan ensimmäisiä hapuilevia askelia. Urheilun ja liikunnan sanaton, ja sanallinenkin, koodisto on toisinaan varsin armoton ja tyly. Liikunta oli pelastettava urheilun kynsistä. ?. Urheilun ja liikunnan ihmiset eivät tätä luultavimmin tahallaan tee, mutta se tapa, millä puhutaan ja esiinnytään, on kovin usein ulkopuoliselle vieras. Sen sijaan tarvitaan kaikkiin nykyisiin ympäristöihin terävä höylä, jolla hiotaan urheilun ja liikunnan systeemien ympärilleen luomasta henkisestä kynnyksestä iso siivu pois. Jokainen pieni hortoilu oven ulkopuolella omien jalkojen päällä on liikettä. Ostoskeskuksessa hortoilu on liikettä. Tämä vaatii tietysti oivalluksia itse kunkin omien korvien välissä. Se laukaisee helposti kokemuksen siitä, että tämä ei ole minun paikkani. Liike ja liikuntaharrastus ovat kaksi eri asiaa. Jos liikkumattomat halutaan liikkeelle, urheilun ja liikunnan ympäristöjä ei kannata markkinoida täydellisten ihmisten kasvoilla ja mielikuvilla. Voi olla, voi olla olematta. Toki se, onko näiden matalamman kynnyksen ympäristöjen luominen Olympiakomitean, lajiliittojen, urheiluseurojen ja urheilun yritystoiminnan luontevaa toimintaa, on hyvä kysymys. Siksi koko aihepiiriä olisi hyvä tarkastella näkökulmista, joita kaikki syrjäytymisestä tehty tutkimustyö ja käytännön kokemusmaailma on opettanut. Sille, joka ei liiku yhtään, pienikin edistys on iso askel – ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää kuin se, että joku himohölkkääjä onnistuu tänä vuonna juoksemaan maratonin hieman nopeammin kuin viime vuonna. Ja sen jälkeen seuraava. Turhan usein ne kokemukset alkavat jo koulun liikuntatunneilla – ja vahvistuvat joka kerta, kun urheilun ja liikunnan yhteisöjen ulkopuolella kasvaneet näkevät erilaisissa liikuntakeskusten mainoksissa ja urheiluseurojen pirteissä kampanjoissa täydellisellä vartalolla liikkumisen ilosanomaa puhkuvia hymyileviä ja lähes ylivoimaiselta tuntuvaa positiivisuutta uhkuvia ihmisiä. Moni tämänkaltainen signaali syntynee tahattomasti, mutta niitä syntyy silti. Liike ei vaadi liikuntaa Olennainen osa tarvittavaa strategian terävöitystä myös sen tarkempi määrittely, mitä se kaivattu ”liike” tarkoittaa kun Suomea laitetaan ”liikkeelle”. Jokainen työmatka tai kauppareissu, joka tehdään ilman omaa autoa. Liikunnan ympäristöt vaikuttavat helposti paikoilta, joihin aloittelijoiden on turha tulla jalkoihin pyörimään. Mutta olipa se minkä tahon urakka tahansa, se on selvää, että Suomen liikkeelle laittamiseen tarvitaan nyt osaamista, jota perinteisellä liikuntasektorilla turhan vähän näkee. Kotien, koulujen ja työpaikkojen arjessa on paljon asioissa, joissa pienillä käytännön muutoksilla saa askelmääriin paljon lisää – ilman sen kummempaa investointia yhtään mihinkään. Kuinka niitä voisi tuottaa, siinä taitaa sittenkin olla koko Suomi liikkeelle -ohjelman tärkein strateginen kysymys. Jokainen kävelty porrasväli. Epätäydellisenä, puutteellisena, pelokkaana ja hymyttömänäkin. Urheilun ja liikunnan kulttuureissa on piirteitä, jotka saavat niiden yhteisöt helposti hieman vaikeasti lähestyttäviksi heille, jotka eivät ole tähän maailmaan kasvaneet kiinni jo lapsena. Oman arjen liikunnallistaminen on asia, jossa jo pienellä normaalien rutiinien muutoksilla pääsee eteenpäin. Ei siinä kuinka paljon urheilujärjestöille annetaan jatkossa tukea ja mihin liikuntayritysten alv-prosentti asettuu. Etenkin silloin tämä on syytä muistaa, kun yritetään saada liikkeelle sitä osaa Suomesta, joka ei jo ennestään liiku. Tämä keikka on liikunnasta syrjäytymisen torjuntaa. Tulee turhan paljaasti selväksi se, minkälaisille ihmisille touhu on tarkoitettu. Joskus oli tapana puuskahtaa näissä liikunta-asioissa, että liikunta on liian tärkeä asia jätettäväksi urheilun panttivangiksi. Se vaatii muutakin ymmärrystä kuin kykyä rakentaa harjoitusohjelmia. Ihminen, jolla ei ole liikunnallista taustaa tai joka ei ole sattunut syntymään fyysisiltä mittasuhteiltaan ja kehonkoostumuksiltaan urheilullisen ihmisen mittoihin, kokee liikuntaympäristöihin tullessaan helposti nöyryyttävän ja monin tavoin kaikki pakenemisrefleksit laukaisevan kokemuksen. Jos halutaan torjuta liikkumattomuutta, kiireisin uusi investointi ei siksi ole mikään liikuntapaikka. Urheilu ja liikunta tuottavat ympärilleen lasiseinää, jonka läpi on vaikea kulkea. Nyt kehitys on kehittynyt pisteeseen, jossa haasteeksi on tullut liikkeen ja liikkuvan elämäntavan pelastaminen liikunnan kynsistä
Uutiskirjeen saa noin 5 000 henkilöä. Tutkitun tiedon näkyvyyttä ja välittymistä on parantanut tiedeviestijän tehtävän perustaminen. Sarjan osat ovat maksuttomasti saatavilla PDF-muodossa heti ilmestyttyään. Vuonna 2015 LTS muutti Olympiastadionin korjausja uudistustöiden vuoksi Kansallisoopperan naapuriin Nordean eläkesäätiön vuokralaiseksi. LTS:n toiminnassa on korostunut viime vuosina yhä enemmän tiedeviestintä, joka on 1960-luvulta lähtien ollut oleellinen osa seuran toimintaa.. Vuonna 2023 X-tilin seuraajia on liki 2 600. Verkkomaailmaan lähtöä helpotti se, että Liikuntalääketieteen päivistä on ollut tarjolla verkkovälitteinen vaihtoehto vuodesta 2017. Sano se someksi Sosiaalisen median kanavista LTS:n käytössä ovat olleet Facebook, X (entinen Twitter), LinkedIn, Youtube ja Instagram. Korona ajoi etätöihin ja -tapahtumiin Henkilökunta kävi yhdessä lounaalla 12. 1 214). Tätä ennen Kanerva oli toiminut pitkään LTS:n koulutusja viestintäpäällikkönä. Toimistolle palattua televisiosta tuli valtioneuvoston ensimmäinen tiedotustilaisuus koronavirustilanteesta. Facebookissa luku on 4 100. Liikuntatiede ja -tutkimus keräsivat koko tieteenalaa koskeneessa haussa 2 566 mainintaa. Marraskuussa 2017 avattu Youtube-kanava on palvellut erilaisten esiintymisten välittäjänä. Kuntotestauspäivät oli peruttava kokonaan keväällä 2020 ja 2022. Verkkosivuston kehittämiseen tuli pakkotauko, kun se oli suljettava tietoturvaongelmien vuoksi keväällä 2018. Toimintakertomus kiteytti oleellisimman ensimmäisestä koronavuodesta: ”siirryimme keväällä etätyöhön, kokoustimme verkossa, otimme digiloikkia ja opettelimme tuottamaan webinaareja”. Seuraajia on yli 1 600. Kirjojen julkaisutahti on hidastunut huippuvuosista. Vuonna 2021 ohjelmassa oli kuntotestausaiheinen webinaari. LTS asettui taloksi tiloihin, joissa oli sijainnut aikoinaan retkeilymaja. Hänen sijaisenaan ja sittemmin seuraajanaan on työskennellyt VTM Salla Karjalainen. Sen käyttö on lisääntynyt vuodesta 2020. Tiedeviestintään on liittynyt oleellisesti verkkosivuston kehittäminen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kuntotestauksen FKM.fi-sivusto. Jäsenistö pieneni vuoteen 2016 asti, jolloin seuraan kuului 898 henkilöja 45 yhteisöjäsentä. Määrä kääntyi nousuun tämän jälkeen. Facebook-sivun LTS perusti vuonna 2014 ja Twitter-tilin marraskuussa 2015. LTS:n tapahtumien toteuttamisen koronapandemia luonnollisesti vaikutti. Twitter-tilillä oli samaan aikaan 425 seuraajaa. Työssä aloitti vuonna 2018 Riitta-Ilona Hurmerinta (nykyinen Pummi-Kuusela). Professori Steven Seilerin luentoa on katsottu 4 300 kertaa. LTS:n omilta verkkosivuilta löytyvä aineistomäärä on mittava. Paluu ”Stadikalle” ei tapahtunut heti suurremontin valmistuttua syksyllä 2020, vaan joulukuussa 2022. Pääsihteeri Kari Keskinen jäi eläkkeelle vuonna 2017. Englanninkielisen sivuston (www.sportscience.fi) LTS avasi kesäkuussa 2011. painos 2020), Lihas – rakenne toiminta ja voimaharjoittelu (2014), Fyysisen kunnon mittaaminen – käsija oppikirja kuntotestaajille (2018), Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelma (2020), Kuormitusfysiologia ja Liikkumisen biomekaniikkaa (2022). Sähköpostin kautta lähetettävä LTS-info alkoi ilmestyä vuonna 2015. Vuonna 2022 jäseniä oli 1 181 (2,7 %). LTS:n hallitus valitsi uudeksi pääsihteeriksi FT Jari Kanervan, joka työskenteli suunnittelijana Valtion liikuntaneuvostossa. LTS:n medianäkyvyys ei ollut järin suuri 2010-luvun puolimaissa. Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjan julkaisutoiminta on ollut vilkkaampaa. Professori Jari Stenvall kehotti suuntaamaan LTS:n toimintaa ”niin, että siitä kehittyisi liikunta-alan kehitystä ja päätöksentekoa tukeva organisaatio”. Seurasta löytyi vuonna 2014 Mealtwater-työkalulla yhteensä 43 mainintaa eri medioissa. Uusien kotisivujen toteuttaminen otti aikansa ja ne tulivat käyttöön nykyisessä asussa vuoden 2019 alkupuolella. Soveltavan liikunnan päivät toteutuivat suunnitellusti syyskesällä 2022, kun pandemia laantui. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 3 JOUKO KOKKONEN LTS 90 osa 5 T iedeviestinnän painottamiselle antoi vauhtia vuonna 2014 valmistautunut arviointi. Vuoden 2017 hienoisen nousun jälkeen alkoivat nopean kasvun vuodet 2018–2021, joiden aikana jäsenmäärä lisääntyi yli 34 prosenttia (902 . Vuoteen 2017 mennessä seuraajia oli jo yli 2 000. Viime aikoina ovat ilmestyneet muun muassa Motoriikan sääntely ja motorinen oppiminen (2011, 2. Tätä työtä LTS oli toki tehnytkin, mutta 2010-luvulla tiedeviestinnän tehostamisesta tuli korostetusti strateginen tavoite. Some-näkyvyys oli aluksi Facebookin varassa. painos 2014), Soveltavan liikunnan käsikirja (2012), Urheilupsykologian perusteet (2012, 2. maaliskuuta 2020. Liikuntalääketieteen päivien järjestäminen sen sijaan onnistui sekä 2020 että 2021. Instagram-tilin LTS perusti vuonna 2018. Jäsenmäärä nousi toiselle tuhannelle Jäsenmäärä oli noussut 2000-luvulla ja vuonna 2010 seuraan kuului 922 henkilöja 55 yhteisöjäsentä. Somen maailmaan seura lähti varsin myöhään