TEEM A: Liikuntalääketiede 59 (5 ) 5/ 22 • 10 eu ro a Jukka Jalonen: Venäjä poissa pelistä sodan ajan Loukkaantumisriskiä voi pienentää Huono valmennus karkottaa molskilta Ensimmäinen suomenkielinen kuormitusfysiologian oppikirja Miten fyysisen rasitus ja harjoittelu vaikuttavat elimistöön. Kuormitusfysiologia tutkii fyysisen rasitukseen ja harjoittelun elimistössä aiheuttamia välittömiä ja pitkäaikaisia muutoksia. Kirja on tarkoitettu etenkin liikuntatieteiden opiskelijoille, liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille, personal trainereille, hierojille ja kuormitusfysiologiasta kiinnostuneille liikunnan harrastajille. Liikkumisen biomekaniikkaa tarjoaa alan uusimman tiedon suomeksi ammattilaisille ja opiskelijoille. Kuormitusfysiologian tietous ja keskeiset tutkimustulokset yksissä kansissa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 Hinta 60 euroa + toimituskulut Myynti: tiedekirja.fi Kari Kauranen Kuormitusfysiologia Kuormitusfysiologia on alan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja. Kuormitusfysiologiaa hyödynnetään esimerkiksi kansanterveyden edistämisessä, urheiluvalmennuksessa, ergonomiassa ja fysioterapiassa. Kohteena ovat erityisesti kestävyysja lihasvoimaharjoittelun tuottamat adaptaatiomuutokset ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntyminen hermolihas-, hengitysja verenkiertosekä sisäeritysjärjestelmissä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 177 Hinta 75 euroa Myynti: tiedekirja.fi Molemmat teokset saatavana myös e-kirjana: www.ellibs.com E-kirjojen hinnat: Kuormitusfysiologia 40 € Liikkumisen biomekaniikkaa 55 € Liik un ta & Tie de 5/2 2 LII KU N TA LÄ ÄK ET IE D E K4 crop.indd 1 K4 crop.indd 1 1.11.2022 6:06:38 1.11.2022 6:06:38. Ymmärrys biomekaniikasta on tämän ansiosta täydentynyt. Teos kokoaa alan tietouden ja keskeiset tutkimustulokset yksiin kansiin. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 176 ISBN 978-952-5762-19-8 ISSN 0356-746X Kuormitusfysiologia Kari Kauranen K uo rm itu sf ys io lo gia Ka ri Ka ur an en Kari Kauranen Uusinta tietoa biomekaniikasta suomeksi Biomekaniikan tutkimus on edistynyt ja mittausteknologia kehittynyt viime vuosina merkittävästi
Lihavuus piirtyi ongelmana, jota pitää torjua pakkokeinoin. Eikä valistaja ymmärrä yhtään, kun kuulijat alkavat joko naureskella tai kääntyä kapinamoodiin – kuten terve ihminen usein tekee, kun joku alkaa neuvoa miten juuri minun pitäisi elää toisin kuin elämääni elän. Seuraa Liikuntatieteellistä Seuraa sosiaalisessa mediassa: PÄÄKIRJOITUS JARI KUPILA jari.kupila@lts.fi Kuka jaksaa kuulla saarnaajaa. Tuskinpa mitään muuta asiaa on kansakunnalle yhtä massiivisesti ja toistuvasti viestitty. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsenmaksuista www.lts.fi. Petti tietopohja, petti sanoitus, petti äänensävy. Ne, jotka omaehtoisesti oppivat liikkumaan, liikkuvat jatkossakin. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Jari Kupila (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg, Arto Hautala, Ilkka Heinonen, Terhi Huovinen, Mikko Julin, Markku Ojanen, Eila Ruuskanen-Himma, Timo Ståhl Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Pääpalkintona osallistuminen Liikuntatieteen päiville 2023 sisältäen yhden yön majoituksen. Lisäksi kirjapalkintoja. Sotilaalta kysytään kuntoa tehtävän mukaan TEEM A: Kuntotestaus 59 (2 ) 2/ 22 • 10 eu ro a Mika Anttonen: Urheilu ei voi olla seurailija ihmisoikeuksissa Kotoperäinen pesäpallo ihastuttaa ja vihastuttaa Hyvä viestintä valmennuksen kivijalka TEEM A: Kasvatus & valmennus 59 (3 ) 3/ 22 • 10 eu ro a TEEM A: Miehet ja liikkuminen 59 (4 ) 4/ 22 • 10 eu ro a Olympiavuoden 1952 syvempi merkitys Läksyksi liikuntaa Jutta Urpilainen: EU liikunnassa vasta alkutaipaleella TEEM A: Liikuntalääketiede 59 (5 ) 5/ 22 • 10 eu ro a Jukka Jalonen: Venäjä poissa pelistä sodan ajan Loukkaantumisriskiä voi pienentää Huono valmennus karkottaa molskilta Osallistu myös äänestykseen vuoden 2022 parhaasta kansikuvasta. Heikkinen puhui harvinaisella suoraviivaisuudella ja ehdottomuudella. Osallistu lukijakyselyyn Liikunta & Tieteen vuosikerta on taas valmistunut. Sitä, miksi niin moni ei liiku, emme ymmärrä. Edes vahingossa. Tätä on tuutattu päiväkodista alkaen kaikilla valistusviestinnän kanavilla. Hyvä alku voisi olla se, että lopetetaan tuputtaminen, syyllistäminen ja pakottaminen. Kovin paljon enemmän ei voi viestintä metsään mennä. Tämä tuli mieleen, kun luki Olympiakomitean huippu-urheilujohtajan Matti Heikkisen ajatuksia kansalaisten innostamisesta liikkumaan. Suomessa on pitkä historia tutkimusta ja kokemusperäisiä arkihavaintoja liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille – ja sitä kautta kansanterveydelle ja -taloudelle. Linkki äänestykseen: https://link.webropolsurveys.com/S/DFC033521A43661E K1 crop.indd 1 K1 crop.indd 1 1.11.2022 6:07:51 1.11.2022 6:07:51. Juha Laitalainen Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Tilanteen loputon taivastelu ja pakkokeinojen miettiminen ei auta. On kaivettava esiin se monipuolinen taustatekijöiden kirjo, joka tekee liikunnasta niin monelle vastenmielisen. Edes joskus. Muut eivät liiku. Vaikka liikkuva osa kansaa liikkuu yhä enemmän, vastapainona on iso osuus väestöä, jota ei kuntopolulle tai salille saa. Etenkään kun ei Heikkisen suoritus mitenkään erityisen huono tässä aihepiirissä ollut. Liian vähän liikkuvista tuli suomalaisuuden alalaji, jota osoittaa syyttävä sormi. O n selvää, että heikosti liikkuva osa kansaa olisi hyvä saada liikkumaan. Koko liikuntavalistus on muutenkin ollut koko 2000-luvun, oikeastaan jo 1970-luvulta, viestinnän katastrofi. On otettava selvää mistä pohjimmiltaan on kyse. Liikuntaja hyvinvointitutkimus ymmärtää miksi ihmisen olisi hyvä liikkua. Jos viestinnässä on joku mahdollisuus epäonnistua, se yleensä epäonnistuu. Mitä pitäisi tehdä. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan lehden tarjoama lounas Helsingissä päätoimittajan ja toimituspäällikön kanssa. Silti elämäntapasairauksien yleistyminen jatkuu. Niin kauan kuin viestintää leimaa saarnaava, holhoava ja opettajamaisesti paasaava äänensävy, tilanne ei kuitenkaan nykyisestä muuksi muutu. Miten onnistuimme. Jos viestintä joskus onnistuu, se onnistuu vahingossa. Kun emme ymmärrä, on asiaa tutkittava. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 / fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 € / Vuositilaus: 45 € Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Tämä asenne, vähän pehmeämmin sanoin, kun on leimannut viestintää muutenkin jo 50 vuotta. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Kannen kuva: Vaajakosken yhtenäiskoulun oppilaita liikuntatunnilla. M atti Heikkisen sanoissa voisi tarttua moneen kohtaan, mutta meidän kaikkien aihepiiristä puhuvien olisi syytä kiinnittää huomio etenkin yhteen asiaan: äänensävyyn ja asetelmaan. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. Kerro mielipiteesi. 59. Te siellä, te elätte ihan väärin! Tehkää muutos, tai pakotamme! Heikkisen sanoja on silti hätkähdetty liikaakin. Tämä on toki jo muuallakin todettu, joten ei siitä enempää. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille. Lähes aina liikunnan ilosanomaa saarnaa valistaja, joka asettuu kuulijan yläpuolelle, joka tietää kohteitaan paremmin, miten ihmisen tulisi elää. Ja viedään paitsi viestinnän, myös tutkimuksen, painopiste liikkumisen ilosanoman toistamisesta niihin, jotka eivät liiku. . V iestinnässä pätee tuttu laki. Vasta sitten on edellytyksiä onnistuneemmalle viestinnälle. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumis maksuista. Edes vähän enemmän kuin nyt. Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/2AA6DE6D7751E705 Arkkipiispa TAPIO LUOMA: Liikunnan hengellinen ulottuvuus vahva KIINAN VAIHTUVAT LIIKUNTAIDEOLOGIAT Urheilijat tilittävät, painokoneet laulavat T E E M A : Usko & liikuntakulttuuri 59 (1 ) 1/ 22 • 10 eu ro a Sari Essayah: KOK uudistumassa KYKENEEKÖ JÄÄKIEKKO MUUTTUMAAN. Liikunta on hyväksi, se tiedetään. Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoaa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Mikä ihme tässä mättää
Riikka Juntunen 24 TUTKIMUSUUTISIA Lääketiede: Eero Haapala Psykologia: Hanna-Mari Toivonen Pedagogiikka: Arto Laukkanen Yhteiskuntatieteet: Anna-Liisa Ojala TEEMA: Liikuntalääketiede 32 Ehkäisevä harjoittelu vähentää lasten ja nuorten liikuntavammoja Mari Leppänen 36 Liikunta – ihmelääke oppimiseen. Eero A. Samuli Oja 20 LÄHIKUVASSA | Eero Haapala: "Jotain urheiluun ja liikuntaan liittyvää voisi tehdä” Jouko Kokkonen 23 POLTTOPISTEESSÄ | Uskallanko johtaa tiedolla. Haapala 39 "Suorituskyky keskiössä, enemmän terveitä harjoituspäiviä” Jouko Vuolle 42 Vuoden 2022 paras liikuntalääke tieteellinen tutkimus julkistetaan Liikuntalääketieteen päivillä: Tutkimuskilpailun finalistit 45 Hyvä valmennus pidentää painiuraa Ville Heino & Terhi Huovinen 48 Harrastamisen Suomen malli tuloillaan hyvinvointikertomuksiin Henni Syväoja, Tuomas Kukko & Salla Turpeinen 51 Soveltavan liikunnan sanasto ajan tasalle Vilja Sipilä 54 POHDITTUA | Suomalaiset tarvitsevat uimahalleja ja hiihtolatuja Johanna Manninen 55 POHDITTUA | Liikuntataivas on taas 400 askelta kauempana Teijo Pyykkönen 56 OPISKELIJA OUNASTELEE | Opiskelu huippu-urheilun ohessa: uhka vai mahdollisuus. Ella Junnila 57 ARVIOITUA 64 STADION 50 VUOTTA SITTEN VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT 66 Seurojen ammattimaistumista ohjaava eetos 74 Move!:sta kouluterveydenhoitajien silmin 10 Ju ss i Nu ka ri/ Le ht iku va To m i Va sta m äk i An te ro Aa lto ne n An te ro Aa lto ne n 45 16 51 OSALLISTU LUKIJAKYSELYYN! SIVU 83. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 3 5/2022 2 PÄÄKIRJOITUS | Kuka jaksaa kuulla saarnaajaa. Jari Kupila 4 JOUKO KONTULASTA | Sairas kertomus Jouko Kokkonen 5 AJASSA 9 VÄITÖSUUTISET 10 Jukka Jalonen: ”Intohimoa pitää olla” Jouko Kokkonen 13 Aito tutkija on etsijä – ei valmiin polun kulkija Jari Kupila 16 Urheilun esikuvavaikutus – totta vai tarua
Minut keksi Lasse Lehtinen, joka kirjoitti Iltasanomissa 6.11.2017, että ”sananvapauden ritari on kadun mies tai nainen, ’Jouko Kontulasta’, jolta käydään kysymässä kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Sinnittelin kotiin ja sitten päivystykseen Malmille. Toinen hammas irtosi, kun päästin otteen lastatuista maitokärryistä. Kaveri tuumi, että hienonnäköistä, tekisitkö uudestaan. Opiskeluvuosina tuli pelattua paljon sählyä. Liettuan Ignalinassa osasin kaatua oikeaoppisesti. Kaikki säikähtivät, mutta en tehnyt asiasta numeroa. Mustelmilla selvisin. 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 Sairas kertomus KONTULASTA Jouko Kontulasta ihmettelee Suomen eloa ja maailmanmenoa itähelsinkiläisen lähiön näkökulmasta. Ja kaipaan vielä vähän vauhdikkaampaa menoa. Pitäisikö siis suosiolla siirtyä sauvakävelyyn. Hauskin oli lukkopolkimien aiheuttama yllätys, kun kupsahdin Wienin lähistöllä pientareelle. Puusta tuli pudottua moniaita kertoja. Ei ihan riskitöntä hommaa sekään. Pahempi virhe oli jättää pukematta maalivahtihousut. Ja mikä yhdistää pahimpia loukkaantumisiani. En innostunut ajatuksesta. Ja ai niin. Kävelykenkä paukahti leukaan, kaikilla ei ollut 1970-luvulla vielä lenkkitossujakaan. Lankuista tehty silta oli vähän koholla tienpinnasta ja seurasi ilmalento. Osaavat kirurgit korjasivat vauriot. Maitohammas lähti. Höntsälätkässä kädessä olivat tavalliset käsineet. Lensin komeasti yli ohjaustangon, mutta ehdin taittaa oikeaoppisesti käden ja kiepsahdin maahan kuperkeikan heittäen. Nastoja ei silloin ollut, jonkinlaisia ketjuja kokeilimme, mutta ne olivat äärimmäisen epäkäytännölliset. Juniorivuosina tuli ajettua jäisellä tiellä tavallisilla renkailla. Pahin tapaturma sattui kesällä 2021, kun olin poikani kanssa treenaamassa. Lätkähanskat olisivat todennäköisesti suojanneet rannetta. Kerran höntsäsin veskarina ilman hanskoja. Kuntoutukseen innosti se, että olin alkanut harrastamaan jalkapalloa maalivahtina. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään kohtalokasta vammaa, merkkejä nivelrikosta kylläkin. Keväällä 2001 olin elämäni kunnossa. Jouko Kokkonen. Kun vielä jaksoin noudattaa fysioterapeutin antamia ohjeita todella tunnollisesti, niin kädestä tuli melkein uudenveroinen. Tähtiä näkyi, mutta pian jatkoin peliä. Toppaus olisi vaimentanut aika tavalla iskua. Vasen polvi sai taas iskua. Hankin tilalle turf-kengät. Värttinäluu oli pirstaleina. Meni nivel pikkurillistä. Ei olisi pitänyt. Ilmat pamahtivat pihalle ja keräilin minuutin, pari voimia nousta. Yläasteella kovin kolhu tuli jalkapallossa liikuntatunnilla. Maratonit tulivat ohjelmaani 1990-luvun lopulla. Itse ladulla tapaturmia ei ole sattunut, mutta kerran laskin kellarin portaat selälläni, kun mono osui pyöräluiskan sivuun. ”Ee puttoominen mittää, vuan se äkkipyssääs” tapasi isävainajani sanoa. Edellä ajanut kaverini varoitti kuopasta, mutta en ehtinyt väistämään sitä. Röntgenkuvien tarkempi katselu kertoi, että näin vähällä Jouko ei pääse. Saatan sauvoillakin, mutta yksikseni. Ehkä olisin silti päässyt Tukholman maratonille, ellei pikkutyttö olisi lenkillä ajanut päin. Jouduin väistämään rajusti ja silti törmäys tuli. Selkä naksahti ja Tukholmassa pystyin hät’hätää köpöttelemään huoltajana. Polvi piti kuitenkin nelisin kuukautta poissa kentiltä. S anotaan liikunnan olevan hyväksi, enkä epäile asiaa yhtään. Toisen loukkaantumisen jälkeen taapersin kadulla niin vaivalloisesti, että hitaimmatkin kulkijat ohittivat minut helposti. Poljin kotitietämme myötämäkeen ja tarkoitus oli ylittää puro. Tömähdin jäähän vasen käsi edellä ja huomasin, että nyt sattui ranteeseen. Muutaman kerran pallo on tullut lujaa päin näköä. Ostin ne, mutta en ole kyllä montakaan kertaa jäällä käynyt viime vuosina. Vielä en ajatellut luovuttaa. Hiihdin noina vuosina paljon. Kaksi sormea on mennyt sijoiltaan ja oikea käsi on murtunut. . Aikani puhalleltuani lähdin ladulle. Puutteellinen ja väärä varustus. Vasemman polven nivelsiteet venähtivät pari kertaa, kun piti yrittää puolustaa oikein alhaalta. Ulkomaillakin tuli kaatuiltua. Futisturmassa osasyynä olivat uudet kengät, joiden nappulat olivat liian korkeat. Rikkoutunut polvikin muistutti vähän itsestään. Kuudenkympin lähestyessä voi silmäillä myös loukkaantumishistoriaansa, jota riittää. Toisin kävi 2000luvun alussa, kun pyörä karkasi pehmeässä hiekassa alta Viikissä. Liikunnan sosiaalinen ulottuvuus löytyy muualta. Ryhmä aikuisia ja junnuja pelaili luonnonjäällä. Olen myös pyöräillyt paljon. Pahin tapaturmani sattui helmikuussa 2018 höntsäkiekossa. Ja torjuinkin, mutta samalla kolautin vasemman polveni mojovasti kentän pintaan. Vammat olivat enemmän henkisiä. Hän veti sen kuuluisan viimeisen vedon, jonka päätin ottaa. Verta vuosi ja ohikulkija antoi ensiavuksi pyyhkeensä. Taaperovuosien telomisia en muista, mutta kansakoulun ekaluokkalaisena kokeilin, miten lujaa polkupyörällä pääsee. Innostuin ottamaan tavoitellessani läpisyöttöä kunnon vauhdin. Puskin pallon, mutta luokkakaveri tuli tilanteeseen jalalla. Grazissa sen sijaan tuli naarmuja, kun etupyörä osui raitiovaunukiskoon. Ranne kipsattiin. Käännöksessä luistin osui halkeamaan ja sitten mentiin. Juoksu kulki ja kunto koheni. Selkä oireili hiukan ja välilevyn pullistuma varoitteli. Kaksipyöräisellä liikkuessa kaatumisia sattuu väkisin joskus
Liikuntatieteellisen Seuran logo 1980ja 2020-luvulla. Käsiteltävänä on myös urheilijan energiansaanti ja painon merkitys suorituskyvyssä. Tämä tarkoittaa myös medikalisaation vähentämistä. Ohjelmassa ovat myös Kuntotestauspäivät ja Liikuntalääketieteen päivät. Kuva: Jouko Kokkonen ajassa. Jotta muutto sujuisi mahdollisimman vaivattomasti, niin tyhjennämme hyllyjä. Tulossa on myös silmäyksiä lehden vaiheisiin. Tilanteen ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen tarvitaan monia urheilun ammattilaisia. Uudet tilat sijaitsevat pohjoiskaarteessa. Urheassa urheilulääketieteen eri osa-alueiden asiantuntijat – lääkärit, fysioterapeutit, psykologit ja ravitsemusasiantuntijat – ovat mukana valmentajien ja urheilijoiden arjessa. Avainasia on kaikkien alojen asiantuntijoiden yhteistyö valmentajien kanssa, Valtonen sanoo. Samalla tutkimusrahoitus koituu konkreettisesti myös arjen hyödyksi. LTS muutti Töölönlahden rannalle stadionin eteläkaarteesta peruskorjauksen ja -parannuksen alta vuonna 2015. Nykyisen nimensä lehti sai vuonna 1981. LTS täyttää 90 vuotta Vuonna 1933 perustettu Liikuntatieteellinen Seura (LTS) juhlii tulevan vuodenkierron aikana 90-vuotistaivaltaan. Tällaisessa monialaisessa ja tiedettä soveltavassa ympäristössä osaaminen vahvistuu kaikilla toimijoilla. Tämä vaatii aikaa ja oman työn erilaista lähestymistä. Tarjolla on maksuttomasti lehtiä opetuskäyttöön yläkouluissa ja toisella asteella. Yhtenä aiheena on urheilulääketieteen etiikka ja juridiikka. Kannessa luki aluksi Stadion. Tilaukset: toimituspäällikkö Jouko Kokkonen, jouko.kokkonen@lts.fi. Juhlavuoteen kuuluvat vuosikokous huhtikuussa ja Liikuntatieteen päivät syyskuussa Jyväskylän yliopistossa. Oleellista on, että jokainen asiantuntija ymmärtää valmennuksen kokonaisuutena. – Edeltävältä ajalta on hyviäkin esimerkkejä, mutta tuolloin yhteistyö oli enemmän tapauspohjaista, kun järjestelmätason mahdollisuuksia ei ollut. Tätä ennen seuran toimisto sijaitsi Torniportaassa A-katsomon takana. Akatemioita voidaan hyödyntää tutkimusprojekteissa etenkin aineiston keruussa. Lisäksi Liikunta & Tiede -lehti täyttää 60 vuotta. Olympiakomitean ylilääkärin Maarit Valtosen mielestä urheilun valmennuskeskusja akatemiaympäristö soveltuu tutkijoiden ja soveltajien yhteistyöhön. Tarvosen mielestä kyse on uuden toimintatavan rakentamisesta, jossa valmennus on konkreettisesti keskiössä. Tällöin tutkimusaiheita ja -aineistoa saadaan suoraan kentältä ja vastaavasti tutkimustietoa voidaan viedä nopeasti ja joustavasti käytäntöön. – Kun haetaan fyysisiä ja psyykkisiä suorituskyvyn rajoja, ihminen voi sairastua. Valtonen oli johtamassa vuodesta 2018 KIHUn yhteyteen rakennettua Training room -projektia, jonka evoluutiomallina voi pitää Urhean yhteyteen rakennettua kokonaisuutta. Sekä seuran että lehden juhlavuosi näkyvät kaikissa tilaisuuksissa ja Liikunta & Tieteen sivuilla. Urhea-säätiön toimitusjohtaja Simo Tarvosen mukaan Urhea pureutuu terveyteen ja suorituskykyyn Urhean kampusalue Helsingin Mäkelänkadulla. Kuva: Sami Perttilä Urheassa on tarve vahvistaa moniammatillista yhteistyötä valmennuksen tukena. Tällöin oireiden syyt ovat kuormitusfysiologisia. Ohjelma täydentyy vuoden 2022 loppuun mennessä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 5 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea järjestää ”Moderni urheilulääketiede ja valmennus” -verkostotapaamisen 20.–21.4.2023. Paikalla toimi vuoteen 2015 saakka Stadion Hostel. Lehti julkaisee vuonna 2023 jokaisessa numerossaan LTS:n historiasta ja liikuntakulttuurin kehityksestä kertovan artikkelin. Akatemiat mahdollistavat yhteistyön aivan eri tavalla ja tasolla. LTS muuttaa Olympiastadionille – lehtiä tarjolla opetuskäyttöön Liikuntatieteellinen Seura palaa Olympiastadionille vuoden 2023 alussa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3 ajassa Energian hinta ja säästömahdollisuudet olivat esillä Suomen liikunnan ammattilaisten olosuhdeseminaarissa Tampereella lokakuun alussa. Varsinaisista liikuntamuodoista kävely oli suosituin. Työikäisten tavallisin liikkumisen muoto oli kävely ja toiseksi tavallisin kuntosaliharjoittelu. Niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjauksissa on pohdittava elinkaaren mittaisia kustannuksia. Tulos saattaa osittain johtua siitä, että lukiolaisten liikemittarimittaukset ajoittuivat koronapandemian aikaan syksylle 2020. Energiatehokkuus puhutti olosuhdeseminaarissa Lahden liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki (oik.) kommentoi Antti Hännisen esitystä. Katu ei täytykään askelista Tutkimus perustuu UKK-instituutin vuosina 2018–2022 toteutettujen väestötutkimusten aineistoihin. Vanhaa korjattaessa on mahdollista paitsi säästää energiakuluissa niin myös parantaa käyttömukavuutta. Ikäihmisten liikkuminen säilyi suunnilleen samanlaisena vajaan kahden vuoden seurannan aikana. Fyysinen kunto pysyi kuitenkin samana. Fyysisen kunnon tarkasteluissa on hyödynnetty myös Puolustusvoimien aineistoja ja koululaisten Move! -mittausten tuloksia. Fyysisen kunnon ylläpitäminen tai parantaminen ja oman terveyden edistäminen saivat sekä työikäiset että ikäihmiset liikkumaan. Aihepiiriä tutkineen Ilari Leskelän mukaan sitä on tehty erittäin vähän varsinaisessa rakentamisessa. . Ikäihmiset liikkuivat eniten pihaja puutarhatöissä. Liikkumisen esteistä ajan puute oli työikäisillä tärkein. Ikäihmisille reipasta tai rasittavaa liikkumista karttui hieman yli puoli tuntia päivässä. Suurin osa liikkumisesta karttui alle viiden minuutin jaksoista. Lasten ja nuorten paikallaanolo lisääntyi, ja liikkuminen vähentyi huomattavasti nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Esillä oli myös ylikunnallinen yhteistyö liikuntapaikkarakentamisessa. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Ikäihmisten liikkumista haittasivat erityisesti pysyvä fyysinen vamma ja toimintakyvyn rajoitteet. Tämä vaatii nykyaikaisen tekniikan hyödyntämistä. Yhteistyötä tehdään sen sijaan esimerkiksi ulkoilureittien ylläpidossa. Antti Hänninen (Caverion Oy) kertoi mahdollisuuksia säästää jäähallin tai tekojääradan sähkölaskussa. Askeleita kertyi työikäisille keskimäärin 7 247 ja ikäihmisille 4 365 päivässä. Liikuntaraportti. Kuva: Jouko Kokkonen. Urheilujohtamisen foorumi kokosi Tampereelle noin 170 osanottajaa. Reipasta tai rasittavaa liikkumista kertyi työikäisille aikuisille alle tunti päivässä, nuoremmille osallistujille enemmän kuin vanhemmille. 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 UKK-instituutin lokakuussa julkaistu raportti kertoo suomalaisten viettävän suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai maaten. Paikallaanolo vei suurimman osan lasten ja nuorten valveillaoloajasta. Lukiolaiset istuivat tai loikoilivat jopa enemmän kuin työikäiset aikuiset. Keskimäärin vuosina 2021– 2022 otettiin päivässä 400 askelta vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Etenkin työikäisten miesten askeleet vähentyivät tarkastelujaksolla. Hännisen mukaan jäähallien käyttö on jopa nykyisillä sähköhinnoilla mahdollista järkevin kustannuksin. Lanki kertoi, että viime talvena Lahden kaupungin sähkölaskusta seitsemän prosenttia tuli tekonurmien lämmittämisestä
Aamupäivän yhteisen ohjelman aloitti Outi Aarresolan luento urheiluorganisaatioiden ammattimaistumisesta ja johtamisen kehittymisestä. Ideaa kypsyteltiin keskusteluissa, jotka kumpusivat yhteiskuntatieteiden roolista ja asemasta liikunnan eri tutkimusorganisaatioissa. Parantamisen varaa jäi tapahtumaviestinnässä. Tavoitteena on myös lisätä tieteenalan tunnettuutta ja parantaa vuorovaikutusta tiedon hyödyntäjien kanssa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 7 LYHTY syttyi edistämään liikunnan yhteiskuntatieteellistä tutkimusta Liikunnan yhteiskuntatieteiden asiantuntijaryhmä (LYHTY) aloitti toimintansa syyskuussa. Pohdintoihin vaikuttivat Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa (nykyinen Huippu-urheilun Instituutti KIHU), Likesissä (nykyisin osa JAMKia) ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa meneillään olleet muutokset. Iltapäivän rinnakkaissessioissa ääneen pääsivät Haaga-Helian alumnit, joita oli pyydetty teemasessioihin puhujiksi. Liikuntatieteellinen Seura päätti keväällä 2022 perustaa seuraan uuden liikunnan yhteiskuntatieteen asiantuntijaryhmän. Tiina Kivisaaren esitys valotti liikunnan rahoituksen muutoksia rahoituksen siirtyessä Veikkaukselta valtion budjettiin. Kuva: Riikka Roitto tapahtuma koostuu ajankohtaisista aiheista, kiinnostavista puhujista ja monipuolisesta tapahtumaviestinnästä. Opiskelijoiden toteuttaman tapahtuman voi katsoa onnistuneen, kun kaksi kolmesta edellä mainituista toteutui. Ryhmä nähtiin tarpeelliseksi verkostoksi yhdistää tutkijoita, jotka työskentelevät eri tahoilla. Haaga-Helian Master -opiskelijoiden opintoihin sisältynyt tapahtuma tullaan järjestämään uudestaan syksyllä 2023 uuden vuosikurssin voimin. Onnistunut Liikuntaja urheilujohtamisen seminaari Vierumäellä Eero Kenttä (vas.), Henna Tanhuanpää, Kirsi Hämäläinen ja Outi Aarresola liikuntaja urheilujohtamisen seminaarin paneelikeskustelussa. Molemmat puhujat edustivat Helsingin kaupunkia, jonka liikuntabudjetti mahdollistaa vaivattomasti erilaiset liian vähäiseen liikuntaan kohdistuvat kehittämishankkeet. Ryhmä pyrkii edistämään vuoropuhelua sekä liikunnan että muiden liikuntateemoista kiinnostuneiden yhteiskuntatieteilijöiden välillä. Haaga-Helian liikuntajohtamiseen erikoistuvat liikunta-alan YAMK-opiskelijat järjestivät syyskuussa Vierumäen kampuksella maksuttoman liikuntaja urheilujohtamisen seminaarin opiskelijoille, alumneille ja aiheesta kiinnostuneille. Kuntapuolen osion ongelmana oli pääkaupunkivetoisuus. Yhteiskuntatieteille tyypillisesti tutkimusta tehdään paitsi akateemisella kentällä myös päätöksenteon ja liikunnan toimijoiden työn tueksi. Tämänhetkisiä tutkimusteemoja ovat muun muassa liikunnan harrastamiseen ja liikkumiseen liittyvät aiheet, urheilun eri toimijaryhmät, liikkumisympäristöt, liikuntapolitiikka ja julkisen sektorin toiminta sekä urheilujärjestöt ja -järjestelmä. Päivän päätteeksi puhujat osallistuivat vastuullisuutta, ihmiskeskeistä johtamista ja ympäristövastuuta käsitelleeseen paneelikeskusteluun. Monipuolinen ohjelma houkutteli paikalle osallistujia ympäri eteläisen Suomen. LYHTY jäsentää parhaillaan nykyisiä ja tulevia tutkimussuuntia. Ryhmän jäsenet ovat kaudella 2022?2023: Outi Aarresola (JYU, pj), Jari Lämsä (Kihu, vpj), Salla Karjalainen (LTS, siht.), Jarmo Mäkinen (Kihu), Kati Lehtonen (Likes, JAMK), Samuli Oja (Likes, JAMK), Aija Saari (Paralympiakomitea), Hannele Harjunen (JYU), Hanna Vehmas (JYU) ja Jouko Kokkonen (LTS). RIIKKA ROITTO
8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 Tyhmä tiedekysymys ”Kaikkein tärkeintä hyvinvoinnin kannalta on se, että ihminen on ja elää koko kropallaan, tuntee kaikki tunteet ja ottaa elämän vastaan. Kaikkia vammoja ei pystytä ehkäisemään, mutta suuren joukon niistä voi välttää. ”Kyllä minä nuorena osasin” Lapsesi esittelee sinulle taitojaan trampoliinilla. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Terveyden huollon asiantuntijoiden panoksesta puhutaan ylipäätään vain kerran, Markku Jokisipilän siteeratessa Huippu-urheilulain tarpeellisuutta arvioineen Lauri Tarastin ajatuksia. Saatat yllättyä, että voltti ei enää lähtenytkään samalla tavalla kuin vuosikymmen sitten... Tällöin se ei ehkä ole ollut täysin turha. Rytäkässä olkapääsi menee sijoiltaan ja seuraat loppukauden katsomosta. ”Penkinlämmitin vakiovarusteena” Olet myöhässä höntsäporukan treeneistä. Ja jos on jokin invaliditeetti, sen kanssa ei saa jäädä yksin.” Seela Sella, IT 6/2022 ”Meillä ei ole riittävästi kuntoutusta. Ja tietysti haaste on saada potentiaalinen asiakas treenaamaan viisi kertaa.” Ari Katajisto K&F Pro 4/2022 Muualla sanottua Onko olemassa turhia liikuntavammoja. Vamma saattaa joskus herättää huolehtimaan paremmin kehonhallinnasta tai lihasvoimasta. Et halua antaa muiden odottaa. MARI LEPPÄNEN, dosentti, TtT tutkimusja kehittämisjohtaja Tampereen urheilulääkäriasema UKK-instituutti ajassa. Saavut paikalle ja huomaat, että kroppa ei tunnu valmiilta. Tuuletat pisteitä joukkuekaverisi kanssa hieman liian rajusti. ESKO HEIKKINEN, LitM, MBA urheilulääketieteen asiantuntija Urhea-säätiö esko.heikkinen@urhea.fi LUKIJAN SANA Liikunta & Tiede julkaisee palstalla tarvittaessa lukijoidensa mielipidekirjoituksia ajankohtaisista aiheista. Heidän näkymättömyytensä raporttikokonaisuudessa on tästä näkökulmasta aika murheellista. Innostut itsekin kokeilemaan, sillä olithan nuorena varsin pätevä voimistelija. Tai siitä, miten arvokisoissa on osattava ottaa huomioon erilaiset hygienia-asiat ja mahdolliset joukkoaltistumisriskit. ”Säilyt ehjänä lähes mistä vain, mutta…” Olet jenkkifutisjoukkueesi avainpelaaja ja teet touch downin tärkeässä pelissä. Liikuntalääketieteen keskukset esiintyvät viidestä osaraportista muodostuvassa kokonaisuudessa resurssimainintana yhden kerran. Kun näistä tingitään, hoidettavia on entistä enemmän ja tilanne vain pahenee.” Tiina Mäkinen, Fysioterapia 5/2022 ”Vakava-asteisen digipelitai someriippuvuuden kehittyminen on melko epätodennäköistä nuorelle, joka nukkuu ja liikkuu riittävästi, hoitaa koulutyönsä ja muut arkivelvollisuutensa hyvin sekä tapaa ihmisiä ja harrastaa myös verkon ulkopuolella. Yllä kerrottu on erikoista. Venytät nopeasti etureidet ja juokset mukaan. Pulaa on myös fysioterapeuteista, puheterapeuteista ja toimintaterapeuteista. Puhumattakaan psykologien, urheilufysioterapeuttien tai ravitsemusasiantuntijoiden roolista modernissa huippu-urheilussa. Tehokkain keino ehkäistä liikuntavammoja on olla liikkumatta. Dopingin tunnetut skandaalit 1984 ja 2001 saavat neljä mainintaa, joiden lisäksi sama termi tulee tekstissä muutenkin vastaan muutaman kerran. Onko todella niin, että nämä asiat eivät ansaitse runsaan 350 tekstisivun arviointipaketissa oikeastaan edes kunnon mainintaa. Uudessa arvioinnissa urheilulääketieteen asiantuntijat on jätetty taka-alalle, vaikka heidän roolinsa on kiistatta osa modernia valmennustoimintaa. Tämä vaihtoehto ei ole hyvä, joten liikuntavammoja kannattaa pyrkiä välttämään muilla keinoin. Matkalla väännät auton penkinlämmittimen täysille, koska olet kuullut, että näin bodaritkin lämmittelevät. Takareidessä tuntuu ikävä kipu ja tiedät heti, että tämä ja viikon muutkin treenit jäävät välistä. Liikunnan hyödyt ylittävät lähes aina sen riskit. Jokainen vamma, joka olisi voitu ehkäistä, on turha. Parempi vaihtoehto olisi huolehtia näistä asioista jo ennen loukkaantumista, sillä joskus vamma johtaa leikkauspöydälle tai päättää urheiluuran. Huippu-urheiluarviointi unohti urheilulääketieteen Kesäkuussa 2022 ilmestynyt huippu-urheilun kansainvälinen ja kansallinen ulkoinen arviointi saa urheilulääketieteestä ja laajemminkin urheilijoiden terveydenhuollosta kiinnostuneen lukijan hämmentyneeksi. Riskit huomioimalla voidaan välttää turhat liikuntavammat ja nauttia hyvillä mielin liikunnasta. Viime vuosina on puhuttu paljon esimerkiksi siitä, kuinka tärkeä asia on terveiden harjoituspäivien määrä, tai kuinka loukkaantuminen on pilannut monen arvokisaurheilijan kauden tärkeimmän tapahtuman, ellei peräti koko uran. Kuntoutuksella on merkittävä rooli toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Terhi Mustonen, Liito 3/2022 ”Tutkimuksissa sanotaan, että kun asiakas on tehnyt viisi treeniä kuntokeskuksessa, hän päättää, onko hinta ja laatu oikeassa suhteessa. On myös turhia ja jopa typeriä vammoja, joista seuraavaksi muutama esimerkki
Lisäksi Overwatch e-urheilun urheilullistaminen vaikuttaa tapaan, jolla sukupuoli ja erityisesti maskuliinisuus esitetään: atleettinen maskuliinisuus sulautuu yhteen nörttimaskuliinisuuden kanssa. Vuori toimi vuosina 1981–2001 UKK-instituutin ensimmäisenä johtajana. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9184-5 IN MEMORIAM Ilkka Vuori Liikunta & Tiede -lehden päätoimittajana vuosina 1991–1996 toiminut professori Ilkka Vuori kuoli 21. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/urn:isbn:9789526233970 Kansallispuistoista haetaan elämyksiä ja sosiaalista vuorovaikutusta KTM, FM Esko Sorakunnas tutki kotimaisen luontomatkailun asiakasarvoa ja selvitti, millaista hyötyä matkailijat kokevat saavansa luontomatkailusta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 9 Väitösuutiset Liikunnallinen aktiivisuus voi edistää masennuspotilaiden terveyttä TtM Ilkka Raatikainen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan masennuspotilaiden liikunta-aktiivisuuden yhteyttä psyykkiseen ja somaattiseen sairastavuuteen, terveyspalvelujen käyttöön, myöhempään masennukseen ja kotona selviytymiseen. Liikuntatieteellisessä Seurassa Vuori kuului moniin asiantuntijaryhmiin. Ruotsalaisen mukaan tämä ilmiö liittyy koko e-urheilun jatkuvaan urheilullistamiseen. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-4631-7 E-urheilu mahdollistaa monimuotoisen maskuliinisuuden FM Maria Ruotsalaisen väitöstutkimuksen perusteella Overwatch e-urheilussa tietokonepelin kilpapelaamisen tuotantovalintojen tarkoituksena on herättää katsojissa ja faneissa kansallismielisiä tunnekokemuksia. Vuori tunnettiin terveysliikunnan asiantuntijana ja puolestapuhujana niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sorakunnas tutki omatoimisten kansallispuistokävijöiden arvonmuodotusta, koska se perustuu lähes yksinomaan heidän ja luontoympäristön vapaaseen vuorovaikutukseen, johon eivät vaikuta yritysten palvelut. Miia Länsitien liikuntalääketieteen väitöskirja "Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteydet iäkkäiden henkilöiden sokeriaineenvaihduntaan sekä sydänja verisuonisairauksien ja kuoleman riskeihin: väestöpohjainen Oulu45-kohorttitutkimus" tarkastettiin Oulun yliopistossa 14.10.2022. Liikuntaa tulisikin suositella kliinisissä käytännöissä ja ohjeistuksissa yhdessä muiden masennuksessa käytettyjen hoitomuotojen kanssa. Tulosten perusteella liikunta-aktiivisuus voi vähentää ja lieventää sairastavuuteen liittyviä riskitekijöitä ja edistää masennuspotilaiden terveyttä. Tutkimuksen mukaan luonto on vahvasti sosiaalinen ympäristö ja kansallispuistojen kävijät arvostavat luontoelämysten lisäksi erittäin paljon yhdessäoloa ystävien tai perheen kanssa ja kuulumista laajaan, yhteisölliseen luontomatkailijoiden joukkoon. Raatikaisen mukaan liikunta-aktiivisuuden merkitys masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on tiedostettava. Maria Ruotsalaisen nykykulttuurin tutkimuksen väitöskirjan ”Overwatch esports and the (re)configurations of gender and nationality " tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 23.8.2022. Esko Sorakunnaksen matkailumarkkinoinnin ja -johtamisen alan väitöskirja ”The Consumer Value of Nature-based Tourism: An Examination of National Park Visitors” tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 23.9.2022. Tutkimustulosten mukaan vähentämällä paikallaanoloa ja lisäämällä liikkumista voi iäkkäänäkin pienentää tyypin 2 diabeteksen, sydänja verisuonitautien sekä kuoleman riskiään. Ilkka Raatikaisen fysioterapian väitöskirja "Associations between physical activity, mental and somatic morbidity, and health care utilization in depressed patients" tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 21.10.2022. Tutkimusaineisto ei selventänyt liikunta-aktiivisuuden yhteyttä terveyspalveluiden käyttöön. Väitöskirjan verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9206-4 Kevytkin liikkuminen tuo iäkkäille merkittäviä terveyshyötyjä TtM Miia Länsitien tutkimus osoitti, että runsas fyysinen aktiivisuus ja vähäinen paikallaan vietetty aika tehostavat iäkkäiden sokeriaineenvaihduntaa sekä alentavat sydänja verisuonisairauksien sekä kuoleman riskiä. lokakuuta Tampereella. Kuolleessaan hän oli 84-vuotias. Kuva: LTS:n arkisto. Hän johti urallaan myös European Network for the Promotion of Health-Enhancing Physical Activity (HEPA Network) -verkostoa ja toimi Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijana Genevessä. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä liikkujaprofiilia: aktiiviset, liikkuvat istujat, puuhastelijat ja sohvaperunat
Valmentaminen on muuttunut 30 vuodessa käskyttämisestä tiimityöksi. 1 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 Intohimoa pitää olla” Jukka Jalonen: Suomen miesten jääkiekon A-maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen on tehnyt työuransa lätkän parissa. JOUKO KOKKONEN Kuva: Jussi Eskola ”
Päävalmentajalla oli apunaan 1990-luvun alussa SM-liigatasollakin apuja maalivahtivalmentajat sekä huoltaja. Johtaminen on muuttunut ja eri rooleissa on useampia tekijöitä. Fysioterapeuttien ja lääkärien rooli on kasvanut maajoukkueen toiminnassa. Aina ei voi neuvotella ja keskustella, mutta kommunikoinnin ja palautteenantamisen merkitys on korostunut. Jalonen otti valmentamisen tosissaan. Valmentamisen eri kielellä ja eri kulttuureissa oli Jaloselle herättävä kokemus. Oman pelaajataustan merkityksen valmentajana toimisessa hän näkee isona. Gradunsa Jalonen teki jääkiekkoilijoiden ravitsemuksesta. Huomasin kyllä, että ei tästä saa ihan sellaisia kiksejä, mihin itsellä oli kunnianhimoa. On pystyttävä delegoimaan ja rekrytoimaan osaavia tekijöitä. Niiden aikana kertyi perustietoa ihmisen fysiologiasta, harjoittelusta, suunnitelmallisuudesta ja esiintymisestä ryhmän edessä. – Lätkä oli intohimo jo alle kymmenvuotiaana. Kiekkotaituri Sutiselta Jalonen kertoo oppineensa paljon. Apuvalmentajan rooli oli pienempi. Eri pelipaikat tulivat tutuiksi. Putki jatkui liiton JVT-tutkinnolla, joka oli korkein Suomessa tarjolla ollut. Olin 15-vuotias, kun pääsin Hyvinkäälle tekojäällä pelaamaan vähän pitempää kautta. Silloin tehtiin maassa maan tavalla ajan hengen mukaisesti. Työsuhde syntyi ja ura lätkän parissa alkoi. Ei sitä silloin ihmetelty, että miksi tällä tavalla johdetaan. – Katsomme aina pelit uudestaan. Jalonen muistuttaa, että edelleen on tilanteita, joissa toimitaan hyvinkin autoritäärisesti. Ura ei vienyt aivan huipulle, sillä SM-liigassa Jalonen pelasi kaksi ottelua JYP HT:ssä kaudella 1985–1986. Pystymme keskustelemaan siitä, mitä pelissä tapahtui oikeasti. Maajoukkueessa on liki kolme kentällistä valmennustiimiläisiä: päävalmentaja, ylivoima-, alivoimaja maalivahtivalmentajat, kolme huoltajaa, kaksi videovalmentajaa, kaksi fysioterapeuttia, lääkäri, hieroja ja päämanageri. Kun ennen kaikki tehtiin käsipelillä, niin 2020-luvulla käytössä on runsaasti erilaista digipohjaista dataa. Puuttumisesta väärään aikaan ei ollut hyötyä joukkueelle eikä pelaajalle. Pitkäaikainen fysioterapeutti Hero Mali vastaa fysiikkavalmennuksesta. Opinnot Jyväskylässä antoivat osaltaan hyvän pohjan valmentamiseen. – Oli hyviä luokkia ja toisia, jotka eivät olleet niin motivoituneita. – Ei voi moittia vanhojakaan tyylejä. Kolme kentällistä valmennuksessa Päävalmentajan rooli on muuttunut Jalosen 30-vuotisen uran aikana paljon. Sen jälkeen osaaminen on täydentynyt lyhyemmissä koulutuksissa. Hän tietää, mitä huippupelaajaksi kasvaminen vaatii. Veikkaan, että kukaan maailmassa ei tee samaa. Ytimessä ovat pelien videoinnit, joita valmentajat analysoivat tuoreeltaan. Maailma on muuttunut ja nyt valmennetaan eri tavalla. Hän työskenteli vuoden opettajana. "Maailma on muuttunut ja nyt valmennetaan eri tavalla.". Sittemmin niin maajoukkueeseen kuin huippuseuroihin on rakentunut valmennustiimi, mikä on muuttanut päävalmentajan tehtävänkuvaa. Sutisen valmennustiimissä hän oli mukana alle 18-vuotiaiden maajoukkueessa, joka voitti maailmanmestaruuden vuonna 1995. Italiassa Jalonen valmensi yksin ja Englannissa apuna oli osa-aikainen valmentaja. Hän kävi heti uransa alkuvaiheessa Jääkiekkoliiton C-, Bja A-koulutukset. Jalosen uraan mahtuu myötäja vastoinkäymisiä. Pärjääminen kasvatti itseluottamusta. Keväällä 1989 Jalonen sai kutsun tulla neuvottelemaan Ilveksen valmennuspäällikön pestistä. Riverkings vaihtoi nimensä Jesterseiksi Jokereiden ostettua seuran. Komentelusta on siirrytty keskustelevan kulttuurin suuntaan. Lääkäri informoi päävalmentajaa pelaajien vaivoista ja tekee päätökset kuntoutuksesta, levosta ja ääritapauksissa turnauksen lopettamisesta. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 1 1 J alonen valmistui liikunnanopettajaksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1988. Esikuvinaan Jalonen mainitsee Hannu Aravirran ja Timo Sutisen. Se kuului siihen. Kolme lääkäriä kiertää joukkueen mukana vuorollaan kauden aikana. Jalonen näkee, ettei muutos ole ollut hänen kohdallaan kovin suuri. Jääkiekko on ollut aina pikkupojasta lähtien lähellä Jalosen sydäntä. Työtä 24/7 Valmennustyyli on myös muuttunut. Suomeen palattuaan hän huomasi, että Hämeenlinnan Pallokerhon päävalmentajan paikalla perusasiat olivat kunnossa. Vuonna 1992 Jalosesta tuli Ilveksen valmentaja. Jos intohimo valmentamiseen puuttuu, niin valmentaminen ei luonnistu. Vuonna 1978 Hyvinkään Jää-Ahmoja edustanut Jalonen sai Jääkiekkoliiton Uudenmaan piirin parhaan junioripelaajan palkinnon. Jos ei olisi tullut kyselyä Ilveksestä, niin olisin jatkanut opettajana ainakin jonkin aikaa. Jalonen myöntää, että valmentajauransa alkupuolella hän olisi voinut jättää osan palautteesta antamatta. Opettaminen ei kuitenkaan tuntunut omimmalta alalta. Loistava pelaajaura ei kuitenkaan takaa menestystä valmentajana. Jalonen sanoo kehittyneensä paljon valmentaessaan vuoden Italiassa HC Allegressa ja sen jälkeen kaksi vuotta Englannissa Newcastlessa. Pelitapahtumiahan ei kykene muistamaan. Luonnonjäillä ja lammella vedeltiin. – Päävalmentaja veti fysiikkatreenit ja ylija alivoimat. Eihän Riihimäellä mitään tekojäitäkään jäähalleista puhumattakaan ollut. – Valmennuspäällikkyyden aikana tuli fiilis, että pelaajien valmentaminen kiinnostaa enemmän kuin valmentajien. Huippupelaajasta voi tulla Jalosen mielestä hyvä valmentaja. Tietopohjaisuus onkin korostunut valmentamisessa. Aravirta valmensi Jalosen mukaan jo 1990-luvun alussa pitkälti nykypäivän otteella. Pelolla johtamisen aika on ohi
Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva. Ei laji sinänsä tee toimintaa hyväksi tai huonoksi, vaan se miten lasten ja nuorten kanssa toimitaan. Liikunnasta on Jalosen mukaan äärettömän paljon hyötyä elämässä. Pitää muistaa myös levätä. Kilpailu harrastajista kovenee Jääkiekon aseman Jalonen näkee vahvana. – Joskus pitää puristaa ja tulla hien ja tuskan kautta, mutta liikunnan pitäisi pääosin olla kivaa. Tasainen riihimäkeläinen muistuttaa kehujen saattavan kääntyä nopeasti haukuiksi. 1 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 – Siinä tulee valmentajan arki eteen, vastuu koko joukkueesta. Tavoitteet jokainen voi asettaa itse, pääasia on fyysinen ja henkinen mielihyvä. Pelaaja voi unohtaa nämä. Kansainväliseen jääkiekkoon on vaikuttanut Venäjän Ukrainaan helmikuussa 2022 suuntaama täysimittainen hyökkäys. Ponnistelua ei kuitenkaan kannata pelätä. Lajin on kuitenkin säilyttääkseen asemansa tehtävä koko ajan töitä. Ihannetapauksessa samalla oppii toimimaan toisten kanssa ja huomaa, että elämä ei ole yksilöurheilua vaan joukkuepeliä, jolloin yhteiskuntaan kasvaa pärjäävä jäsen. Menestys on hänestä osoittanut jääkiekon olevan tärkeää suomalaisille. Kaikki on kiinni siitä, miten ryhmää johdetaan. Yksi hyvä maa on poissa, mutta kovia vastustajia riittää. Toiminnassa on myös otettava toiset huomioon. Maailman ranking-ykkösen voittaminen kiinnostaa muita maita. – Vanhat meriitit eivät auta. Jalonen muistuttaa myös, ettei Venäjä ole ollut paras jääkiekkomaa pitkään aikaan. Jalosen mielestä jääkiekossa, niin kuin muissakin lajeissa, pitää lyödä itsensä likoon, taistella, kamppailla ja yrittää kehittyä. Jalonen sanoo, ettei kahden kullan vuosi 2022 ole muuttanut miestä, vaikka julkisuuden valokeila on ollut kirkas. – Kunhan ei vedä överiksi. Jalonen näkee, ettei Venäjän sulkeminen pois kilpailutoiminnasta vaikuta lajin kehitykseen. Kun valmentaja tulee kotiin, niin peli, joukkue ja seuraava treeni ovat mielessä. Ei Venäjä voi osallistua kansainväliseen jääkiekkoon, kun se sotii. Jalonen näkee, että yleistys ei pidä paikkaansa. . Valmentajalla työ on mielessä 24 tuntia. Hänestä tulee myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden kunniatohtori toukokuussa 2023. Etenkin muut joukkuelajit kilpailevat samoista lapsista ja nuorista, joiden määrä vähenee ikäluokkien pienentyessä. Marraskuun alussa 60 vuotta täyttänyt Jalonen on hyvässä kunnossa. – On hieno paikka kasvaa, kun pääsee joukkueeseen, jossa voi tehdä asioita järkevällä tavalla. ”Yhtä hyvä kuin viimeisimmät näytöt” Jalonen on saavuttanut jääkiekossa paljon: kolme miesten maailmanmestaruutta ja olympiakullan sekä nuorten MM-kultaa. Aika näyttää millainen viive sen jälkeen tulee. Hikoilu ja hengästyminen auttavat jaksamaan ja tuovat myös paremman unen. – Venäjä on pois pelistä niin kauan kuin sota jatkuu. Hän kannustaa valitsemaan liikuntamuotoja, joista pitää. Jääkiekon on myös arvosteltu olevan kasvatuksellisesti epäsuotuisa ympäristö, jossa vanhanaikaiset yltiömiehiset asenteet yhä elävät
Tietoisuus erilaisista määräajoista ottaa siksi helposti otteen koko prosessista ja alkaa ohjata tutkijan ratkaisuja enemmän kuin mikään muu ohjaus. Kuva: Antero Aaltonen Aito tutkija on etsijä – ei valmiin polun kulkija Tutkimusprosessin alkumetreillä on syytä muistaa tyhmien kysymysten viisaus.. Tieteen tekemisen arki on mennyt kiireiseksi ja paineiseksi. Erilaisia välivaiheita pitäisi saavuttaa ja valmista syntyä haastavan toimintakehikon ehdoilla. Mistä se syntyy. Tutkijat tekevät työtään niukkojen taloudellisten resurssiensa ahdistamina ja monin tavoin kuormittavien ulkoisten tekijöiden todellisuudessa. Kun rahoitus on niukkaa, on aikataulukin tiukka. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 1 3 JARI KUPILA M itä oikeastaan on luovuus tutkimustyössä
Tai ainakin siinä mielessä laadukasta, että prosessi etenee aikataulussaan, esitystapa on rakenteellisesti hallittu ja tulokset istuvat loogisesti olemassa olevan tutkimusperinteen jatkumolle. Tilaisuuden varsinainen helmi oli futuristi Perttu Pölösen esiintyminen. Tämä on ymmärrettävää, mutta jos haluamme kehittää tutkimuksen sisällöllistä laatua, olisi tätä syytä pysähtyä miettimään tarkemmin. Suomalainen tutkimus pelaa sääntöjen mukaan. Jokainen on omillaan. Tämä kysymys on hyvä esittää paitsi tutkijoille, myös koko tutkimustoimintaa arvioivalle tieteelliselle yhteisölle. Puhujan ja yleisön persooniin liittyvän kiehtovan ristiriidan ohella ajattelua aktivoi sopivin ärsykkein se hieman odottamaton, ja omiakin ennakkoluuloja paljastanut asetelma. On luonnollista, että tämä asetelma ohjaa tutkijaa erilaisiin tuttuihin käytäntöihin ja etenemismalleihin, hakeutumaan varmaa, selkeää ja aiemmin hyväksi koettua reittiä pitkin. Asetelma ei rohkaise haastamaan valmiita malleja tai kehota käyttämään aikaa siihen, että käännellään tuttuja lähtökohtia päälaelleen. Muotoon on ikään kuin helpompi tarttua. Ja niin edelleen. Olennaista on, että Pölönen maalasi väittävien kysymystensä kautta edeten mielenkiintoisen ja haastavan havaintonsa ihmisyhteisöjen tavasta ratkoa arkisia haasteitaan. Sisällön uskottava kritisointi vaatii syvällisempää paneutumista aiheeseen – ja hieman toisenlaista otetta myös lukijalta. Ohjaus, kritiikki ja opponointi olisi saatava astetta herkemmin havaitsemaan ja puuttumaan tutkimustekstiin, joka kaikessa muodollisessa täsmällisyydessään, metodisessa virheettömyydessään ja ilmaisunsa joustavuudessaan ei kuitenkaan tuota selkeää uutta havaintoa tai uutta perustetta aiemman tutkimuksen havainnoille. Pieni lapsi ei pärjää tietoja kokemuspohjallaan vanhemmilleen, mutta hänen uteliaisuutensa ja väsymätön sinnikkyys kiinnostua ja kokeilla uutta, on loputon. Henkinen tuki on usein rajallista, kun tiedeyhteisöt ovat täynnä kiireisiä ja erilaisten omien paineidensa kuormittamia tutkijoita, jotka harvoin ehtivät syvälliseksi vertaistueksi toisilleen. Siis sitä, miksi oikeastaan tutkin tätä mitä olen tutkimassa. Sitä voi kuitenkin kysyä, että ohjaako perinnettämme hieman liikaakin ajattelu, joka suuntaa tutkijan energiaa ja huomiota liikaa sisältöjen sijasta muotoihin. Se, että Pölösen kaltainen hahmo ylipäänsä oli mukana Jyryn kaltaisen seuran tilaisuudessa, oli kiehtovalla tavalla ennakkokäsityksiä pöläyttävä yhdistelmä. Pölösen rönsyilevän esityksen ideana oli pohtia kysymystä siitä, miksi 5-vuotiaat lapset ovat ongelmaratkaisutehtävissä parempia kuin vanhempansa. Esimerkit ovat provosoivia kärjistyksiä, eikä niihin liittyvän tieteellisen kestävyyden perään kannata liian pitkäksi aikaa unohtua huutelemaan. K äytännön elämä on opettanut, että kokematon ja aloitteleva ihminen keskittyy usein ongelmanratkaisuun astetta avoimemmin mielin kuin rutinoitunut ihminen. Jos tutkin tätä, mitä tältä aiheelta oikeasti pitäisi ymmärtää kysyä, ennen kuin yritän hahmottaa ensimmäistäkään johtopäätöstä mistään. Legendaarisen työläisseuran juhlaseminaari patisti kaikesta näissä seminaareissa totutusta kaavasta poiketen heittäytymään pohtimaan sellaisia aiheita kuin tulevaisuus, luovuus ja ongelmanratkaisu. Tutkimusongelmat ja -kysymykset hahmottuvat peruskaavalla, samoin käy tutkimuksen esitystapojen kanssa. Ja hyvä niin. VanSuuntaako tutkimusperinne energiaa ja huomiota sisältöjen sijaan muotoihin?. Muotoseikat ovat kunnossa, esitystavat selkeitä, ja hyvä niin. Sisällölliset puutteet eivät herätä huomiokykyämme niin selkeillä ärsykkeillä kuin muotoseikoissa olevat ongelmat. Lähdeviitteiden pitää olla täsmällisiä, tutkimussuunnitelman ja -ongelman esittelyn perusteellista, aiemman tutkimustilanteen käsittely kattavaa, omien havaintojen ja johtopäätösten tulee nojautua kestävään metodiin. Maailmaa kiertävä 27-vuotias puhujavirtuoosi, oman sukupolvensa ihmelapsi, esiintymässä yli 100-vuotiaan työläisseuran tilaisuudessa, jossa kuta kuinkin kaikki me kuulijat olisimme voineet olla puhujan vanhempia – ja suurin osa isovanhempia. Meillä on selkeä akateeminen traditio, joka ohjaa tuottamaan tutkimusta samantyyppisiä toteutustapoja käyttäen. S uomessa tehdään paljon laadukasta tutkimusta. Se on kaiken tieteellisen esittämisen uskottavuuden perusvaatimus. Ei ole ihme, että päädytään prosesseihin, joiden alkumetreillä ei aina aivan viimeisen päälle muisteta pohtia peruskysymyksiä. Sen sijaan tutkimus, joka täyttää kaikki laadukkaan tutkimuksen ulkoiset tunnusmerkit – tuottamatta kuitenkaan mitään aidosti uutta tieteellistä oivallusta – ei kritiikkiä yhtä helposti herätä. Siitä aukeaa hieno ajatuspolku myös tiedettä tekevälle yhteisölle. Tilaisuus oli arvokas, tarjolla oli mielenkiintoisia esityksiä niin Jyryn kuin suomalaisen urheilujärjestelmän historiasta ja nykypäivästä. Tai miksi USA:n kardiologikongressin aikana, kun kaikki kardiologit ovat poissa työpaikoiltaan ja sydänleikkauksia tekevät tuuraajat, syntyy keskimäärin vähemmän hoitovirheitä. 120-vuotias urheiluseura, aikoinaan niin SVUL:n kuin TUL:nkin perustajajäseniä, juhlisti menneisyyttään, mutta haastoi myös tapojamme kohdata tulevaisuus. Olemme herkkiä kritisoimaan, jos meille esitellään tutkimusta, jossa huomamme metodiikkaan tai esitystapaan liittyvää epäortodoksisuutta. 1 4 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 Riskiä tähän kasvattaa tutkimisprosessiin kuuluva arkinen yksinäisyys, jonka kohtaamiseen mikään akateeminen ohjaus ei juuri valmenna. T ämä kaikki nousi mieleen syyskuun lopulla Helsingin Jyryn seminaarissa Helsingin kaupungintalolla. Tämä ei tarkoita, että kokematon ja kouluttamaton olisi pätevämpi kuin kokenut ja koulutettu tai että lapsi olisi vanhempiaan valmiimpi pyörittämään kotien arkea
Tärkeä tyhmä kysymys on sekin, että entäpä jos iso osa näistä tutkimuksista on oikeasti ollutkin näennäistutkintaa – siis muodollisesti pätevää, teknisesti asianmukaista, mutta sisällöllisesti merkityksetöntä. Rutiini pitää arkemme kasassa, pyörittää kasassa. Nykyinen akateemisen maailman ilmapiiri, siis tämä hetkittäin jopa tutkinto-, tutkimusja hanketeollisuutta muistuttava toimintakoodi, ei ole omiaan tästä muistuttamaan. Hän tietää, että uuden etsimiseen ja löytämiseen kuuluu tietty määrä harhailua. Aiempaa tutkimusta on syytä hyödyntää, akateemisen perinteen hyviä malleja ja käytäntöjä on syytä tuntea, mutta silti ollaan löytöretkellä. Hän osaa olla luontevasti oppija, ei osaaja. Aidolla löytöretkellä ei ole karttaa, ei tiedetä mitä lopulta löydetään. Se on sääli, koska kohtalon kokee turhan moni aidosti hyväkin tutkimus. Olisi kuitenkin muistettava, että tämä on kuin hienon ruokasalin kattamista. Hyvä tieteellinen työ vaatii paitsi kaikkien tutkimustyöhön ja sen esittämiseen liittyvän teknisen osaamisen ja muotoseikkojen hallintaa, myös luovuutta. Mutta lapsi kokeilee, ja lopulta oppii sen. Onko se lopulta muuta kuin kykyä kohdata vastaantulevat tilanteet kuin aloittelija tai asiassaan keskeneräinen ihminen. Ohjaako akateeminen perinteemme pitämään mieltä auki ja toimimaan tutkimusprosessien lähtöviivalla aloittelijan tavoin kokeillen – vai patistaako se mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Sen huono puoli on kuitenkin se, että se automaattisesti karsii huomiokykyä, vie herkkyyttä tehdä toisin. Tässä ei millään tavalla vähätellä sen perusasian tärkeyttä, että kaikessa tieteellisessä tutkimustyössä on syytä kunnioittaa tiedeyhteisön perussääntöjä. Se sallitaan hänelle ja hän sallii sen itselleen. Silti, jos tarkoitus on löytää uutta, ollaan tekemässä jotakin, jota ei ole ennen tehty. ?. Vanhemmilla on enemmän tietoa, taitoa, kokemusta ja osaamista kuin lapsillaan – mutta lapsi on perheessä se, joka oppii koko ajan uutta. Vaadimmeko itseämme tuottamaan riittävissä määrin sellaista tutkimusta, joka aidosti tuo jotakin uutta aiempaan tutkimusperinteeseen. K un olemme prosessin lähtöviivalla, onko meillä, omien aiheidemme erikoistuntijoilla, riittävästi viisautta siihen, että osaisimme kysyä itseltämme ja aiheiltamme riittävän määrän tyhmiä kysymyksiä ennen kuin lyömme tutkimussuunnitelmamme lukkoon. On selvää, kummalla on enemmän valmiuksia selvitä arkisen elämän vaatimuksista, mutta jos pitää löytää uutta, oivaltaa jotakin, uteliaalla on aina etulyönti. T ullaan kysymykseen luovuudesta. Tämä kaikki on tutkimuksen aidon sisällöllisen onnistumisen kannalta paljon tärkeämpää kuin mikään aikataulun, rahoituksen tai muun ulkopuolisen tekijän paine etenemistä kohtaan. Kun sellaista asiaa tehdään, on osattava, uskallettava ja kyettävä myös luovuuteen – muuten jää tärkeitä etenemisen vaihtoehtoja huomaamatta. Häntä ei haittaa, jos joku yritys ei onnistu. Ravintola, joka keskittyy vain kauniiseen kattaukseen, ei kovin kauan elä. Mietitään itse viestiä, ja tuodaan se tutkimusprosessien kontekstiin. Kyse kun on kuitenkin koko tiedeyhteisön yhteiskunnallisen uskottavuuden ydinkysymyksestä. Pölösen esitystapa on haastava, tahallisen kärjistävä, jopa provosoiva, mutta juuri siksi kiehtova. Siksi sitä on hyvä kysyä kaikilta tieteellisen prosessin eri rooleissa olevilta. Ryntäämmekö eteenpäin ennen kuin mietimme tarpeeksi mitä oikeastaan olemme tutkimassa ja mitä erilaisia reittejä olisi tarjolla vastausten etsimiseksi. Rutiini on hyvä asia, se kertoo tilanteen hallinnasta, osaamisesta. Kattauksen pitää olla kunnossa, muotoseikkojen kohdallaan, mutta vain siksi, että se varsinainen pihvi pääsee uskottavasti esiin. Suomessa tehdään paljon tutkimusta, jonka tuloksista ei juuri kukaan prosessin ulkopuolinen kuule koskaan mitään. On oltava luova menetelmien ja aineiston tuottamisessa, erilaisten löydösten ja havaintojen tarkastelussa sekä niiden yhdistämisessä aiempaan tietoon. Tai uuden elämänhallintaneron markkinapuheelta, mutta eipä nyt tartuta muotoseikkoihin kuten meillä tiedepiireissä tapa on. Tutkimusta on tietenkin tuotettava niillä tavoilla ja muodoilla, jotka varmistavat, että tutkimus on aidosti kestävää tiedettä. Siis tapaa edetä kuin löytöretkeilijä – ei reittiä tietäen vaan kaikki aistit avoimina reittiä etsien. Tutkimus, joka unohtaa sisällön, ja keskittyy täyttämään vain hyvän tutkimuksellisen tavan ja perinteen muodot, ei ansaitse yhtään sen kummempaa kohtaloa. Ja, ennen kaikkea, kaikissa vaiheissa on oltava luova omalle aiheelle ja aineistolle tehtävien kysymysten ja näkökulmien löytämisen kanssa. Aloittelija voi kokeilla yllättäviäkin ratkaisumalleja, koska ei tiedä mitään ratkaisumallia yllättäväksi. Siksi rutiini on pulassa tilanteissa, joissa pitäisi oikeasti keksiä jotakin uutta, johon ei ole valmista mallia – kun pitäisi muuttua osaajasta oppijaksi. Virhe ei ole epäonnistuminen, vaan tärkeä osa prosessia, joka johtaa onnistumiseen. Lapsi ei tiedä. Olisi silti hyvä, jos tiedeyhteisö ei automaattisesti ajattelisi, että tutkimusten pölyttyminen hyllyllä olisi vain viestinnän haaste ja yleisön ymmärtämättömyyttä. Kysymys on toki hieman härski, mutta tällä ei pyritä loukkaamaan, vain herättelemään. Aloittelija voi tehdä tyhmiä kysymyksiä. On oltava luova johtopäätösten kanssa. Ei ärsyynnytä siitä, miten viesti on paketoitu. Kokeneellekin ihmiselle se kyllä sallittaisiin, mutta salliiko kokenut ihminen sitä itse itselleen. Voi olla, että väite siitä, että ihmisen tulisi joka päivä muistaa palauttaa itsensä aloittelijaksi, kuulostaa arkisissa paineissamme ja aikatauluissamme hieman liikaa amerikkalaisen tv-konsultin pseudopsykologialta. Vai täytämmekö vain muotoa ja toistamme sisällöllisesti sellaista, joka on jo moneen kertaan todettu. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 1 5 hemmat tietävät, että neliön muotoista palikkaa ei kannata työntää ympyrään
Kuva: Antero Aaltonen. Suomalaisen huippu-urheilun arviointiryhmän jäsenen Markku Jokisipilän (2022) mukaan urheilujärjestöt ovatkin korostaneet toimintansa laajempaa yhteiskunnallista hyötyä ja roolia yleisen hyvän tuottajana. SAMULI OJA, LitM tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes samuli.oja@jamk.fi Urheilun esikuvavaikutus – totta vai tarua. 1 6 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 N äkemys, jonka mukaan urheilu ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, on viime vuosina valtavirtaistunut. Niinpä merkittävästä julkisesta rahoituksestakin nauttivan huippu-urheilun on ollut välttämätöntä perustella ja oikeuttaa oma asemansa muiden valtion kassasta tuettavien asioiden joukossa. Menestys ei enää yksin riitä huippu-urheilun perusteluksi, varsinkaan kun sitä ei arvokisamitaleilla mitattuna ole enää entiseen tapaan tullut. Yksi käytetyimmistä huippuurheilun tuen perusteluista on, että menestyvät urheilijat ja joukkueet kannustavat kansalaisia liikkumaan. Mutta miten asia oikeasti on
Tutkijat kuitenkin huomauttavat tutkimuksen johtopäätösten olevan osin spekulatiivisia, sillä aineistoina käytetyt kansalliset liikuntatutkimukset eivät olleet täysin verrattavissa keskenään eikä tutkimusten ajoitus ollut paras mahdollinen olympialaisten vaikutusten selvittämiseen. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on niin sanottu Boris Becker -efekti, jonka mukaan tennistähden edesottamusten ajateltiin innostavan saksalaiYhdeksi huippu-urheilun yhteiskunnalliseksi hyödyksi luetaan monesti sen esikuvavaikutus, jolla tarkoitetaan yleisimmin sitä, että urheilijat ja heidän edesottamuksensa innostavat kansalaisia liikkumaan. Tulokset olivat kaksijakoisia. Katsaukseen valittiin 21 ilmiötä käsitellyttä tutkimusta. Samaa perustelua on käytetty myös suurista huippu-urheilutapahtumista. Tutkijat kuitenkin havaitsivat, että valumavaikutus saattaa tapahtua tietyssä osassa väestöä paikallisesti etenkin niillä alueilla, joilla kisatapahtumia on järjestetty. Vaikutus on ollut sekä positiivista että negatiivista. Näin oli myös Lontoon vuoden 2012 olympialaisissa, joiden perintöä on tarkasteltu viime aikoina kriittisestikin. (Veal ym. Olympialaiset saattoivat lisätä aikuisten liikunnan harrastamista yleisesti, mutta pikemminkin muissa kuin olympialajeissa. 2012.) Vealin ym. havaintoja tukee osa muista tutkimuksista, joiden mukaan valumavaikutus on todennäköisempi lasten ja nuorten kuin aikuisten kohdalla (esim. Ajatus huippu-urheilun esikuvavaikutuksesta elää sitkeästi sekä urheiluihmisten mielissä että virallisissa dokumenteissa. Menestyjien suoritusten innostamana kansalaiset liikkuvat vielä enemmän, mikä taas tuottaa entistäkin parempaa urheilumenestystä (Grix & Garmichael 2012). 2012; Weed ym. Ristiriitaisia havaintoja innoittavuudesta Huippu-urheilun ja kansalaisten liikkumisen välistä yhteyttä voidaan hahmottaa ainakin kahdella tavalla. Selonteon lisäksi käsitys huippu-urheilusta kansalaisten liikkumista lisäävänä voimana asuu vahvasti ihmisten ajatuksissa ja puheissa. Valumavaikutusta on tutkittu selvittämällä lajikohtaisesti menestyksen vaikutusta harrastajamääriin. 2015). Ilmiötä on tutkittukin, joskin vähemmän kuin suurten huippu-urheilutapahtumien tai yleisemmän huippu-urheilumenestyksen vaikutuksia. Suurtapahtumat eivät liikauta suuresti Yleisin tapa selvittää valumavaikutusta on tutkia suurten huippu-urheilutapahtumien, kuten olympialaisten, vaikutusta liikunnan harrastamiseen. Potwarka ja Leatherdale (2016) tutkivat Vancouverin 2010 olympialaisten vaikutusta nuorten fyysiseen aktiivisuuteen Kanadassa. Parhaimmillaan näkökulmat yhdessä muodostavat ikiliikkujan, jossa liikkuvien kansalaisten joukko tuottaa huippu-urheilijoita. Toinen näkökulma lähtee päinvastaisesta ajatuksesta: menestyvät huippu-urheilijat saavat yhä useamman aloittamaan liikunnan harrastamisen. Samanlaisiin ristiriitaisiin päätelmiin tulivat myös Storm ja kumppanit (2018), jotka tutkivat Tanskan käsipallomaajoukkueiden menestyksen vaikutusta lajin harrastajamääriin vuosina 1964–2016. Ensimmäinen näkökulma korostaa liikkuvan kansan merkitystä huippu-urheilijalahjakkuuksien syntymisessä: kun mahdollisimman moni harrastaa liikuntaa, nousee isosta liikkujamassasta väkisinkin urheilijoita myös huipputasolle. Osassa lajeista korrelaatio oli negatiivinen. Laajan tutkimuskatsauksen johtopäätöksenä oli, ettei olympialaisilla ole suoraa ihmisten liikuntaa lisäävää vaikutusta. Kymmenen vuotta myöhemmin voidaan todeta, etteivät kisat merkittävästi lisänneet kansalaisten liikkumista (Dowling & Harris 2022; Weed ym. Havainnot olivat jälleen ristiriitaisia. Olympialaisten ei todettu suuresti vaikuttaneen liikunnan harrastamiseen. Veal ym. (2013), jotka tutkivat ilmiötä Belgian Flanderin alueella. Valtioneuvoston liikuntapoliittisessa selonteossa (2018) todetaan huippu-urheilun inspiroivan ja innostavan liikuntaan. Frawley & Cush 2011; Storm ym. Ainoastaan Itävallan tapauksessa menestyksellä havaittiin olevan vahva positiivinen yhteys harrastajamääriin. Veal ym. Frick ja Wicker (2016) tutkivat Saksan naisten ja miesten jalkapallomaajoukkueiden menestyksen ja lajin harrastajamäärien välistä yhteyttä vuosina 1950–2014. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 1 7 tio menestyksen ja kasvaneiden harrastajamäärien välillä. Tapahtumien järjestämistä perustellaan ja oikeutetaan monesti niiden myönteisillä vaikutuksilla muuhun yhteiskuntaan. Tällöin puhutaan ns. Saksassa yhteys oli negatiivinen. 2015). Suoraa korrelaatiota menestyksen ja harrastajamäärien välillä eivät löytäneet myöskään De Bosscher ym. Kisoilla on kuitenkin potentiaalia lisätä liikuntaa, mikäli niiden vaikutuksia osataan hyödyntää erilaisten strategioiden ja toimenpiteiden avulla etenkin kisoja edeltävänä odotusaikana. (2015) toteuttivat tutkimuskatsauksen olympialaisten vaikutuksista ihmisten liikunnan harrastamiseen. Merkittävää menestystä saavuttaneista kahdeksasta lajista neljässä havaittiin positiivinen korrelaa. Erikseen selonteossa mainitaan myös huippu-urheilun esikuvavaikutukset. Tutkimus osoitti, että vain miesten maailmanmestaruuksilla oli positiivinen yhteys kasvaneisiin harrastajamääriin. Weed ym. Haut ja Gaum (2018) tutkivat huippu-urheilumenestyksen vaikutusta pöytätenniksen harrastajamääriin Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa. 2018; Wicker & Sotiriadou 2013). Havainto tukee muiden tutkimusten tuloksia, joiden mukaan tapahtumilla voi olla liikuntaan innostava vaikutus alueilla, joilla kisatapahtumia on pidetty (Potwarka & Wicker 2021). (2012) selvittivät, miten Sydneyssä vuonna 2000 järjestetyt olympialaiset vaikuttivat australialaisten liikunnan harrastamiseen. Tähtien merkitys pieni Yksittäisten urheilutähtien on myös ajateltu vaikuttavan myönteisesti kansalaisten liikunnan harrastamiseen. valumavaikutuksesta (trickle-down) tai esikuvavaikutuksesta (demonstration effect) (esim. Lasten keskuudessa olympialajeissa harrastaminen lisääntyi voimakkaammin. Miesten Euroopan mestaruudet tai naisten saavuttamat turnausvoitot eivät vaikuttaneet merkitsevästi harrastajamääriin. Yksi kansainvälisesti tunnetuimmista esimerkeistä on Lontoon vuoden 2012 olympialaiset, joiden luvattiin inspiroivan kokonaista sukupolvea liikkumaan
Monissa tutkimuksissa on pohdittu mahdollisen valumavaikutuksen olevan varsin lyhytaikainen (esim. Usein unohdetaan se, että kyse on todennäköisesti jo valmiiksi liikuntaa harrastavista ihmisistä – siis heistä, joiden liikkumiseen esikuvilla voi tutkitustikin olla merkitystä. (2009) tutkivat Boris Beckerin, Stefanie Grafin ja Michael Stichin vaikutusta lajin harrastajamääriin Saksassa. Lajien harrastajamääriin, saati organisoimattoman liikunnan määrään, vaikuttavat menestyksen tai isojen urheilutapahtumien lisäksi myös monet muut tekijät, kuten olosuhteet, lajiliittojen ja seurojen resurssit ja kyvyt, medianäkyvyys sekä yleisemmät yhteiskunnalliset trendit (ks. 2015). Huippu-urheilu ei kuitenkaan näytä merkittävästi innostavan uusia ihmisiä liikunnan pariin. Mutter & Pawlowski 2014; Weed ym. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, ettei huippu-urheilun esikuvavaikutus ole sen enempää fakta kuin täysi myyttikään. Valumavaikutusta saattaa tapahtua alueellisesti tai tietyissä väestöryhmissä oikeanlaisten olosuhteiden ja toimenpiteiden siivittämänä. Ilmiön tutkimuksessa tuntuu olevan jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, etteivät huippu-urheilumenestys, -tapahtumat tai yksittäiset urheilutähdet itsessään saa ihmisiä lisäämään, saati aloittamaan liikkumista, vaan ”momentumin” hyödyntämiseksi tarvitaan tueksi erilaisia toimenpiteitä (esim. Samat keinot ovat tärkeitä myös, mikäli mahdollisesti noussut liikunnan harrastamisen määrä halutaan menestyksen tai kisojen järjestämisen jälkeen säilyttää tai sitä halutaan kasvattaa entisestään. Vapaa-aikatutkimuksen tekijöiden mukaan tuloksia tulee kuitenkin tulkita pikemminkin kokemuksena esikuvien merkityksestä eikä niinkään esikuvien vaikutuksesta liikunnan harrastamisen syynä. Joka kymmenes huippu-urheilija kertoi, että toiset huippu-urheilijat ovat inspiroineet heitä aloittamaan nykyisen lajinsa harrastamisen. Urheilun esikuvavaikutus saattaa johtaa jo liikuntaa harrastavien keskuudessa myös harrastetun lajin vaihtamiseen (Weed ym. (2015) kutsuvat ilmiötä esikuvaharhaksi. 2015). Kokolakakis ym. Hankala ilmiö todentaa Se, ettei huippu-urheilun esikuvavaikutusta ole pystytty tutkimuksellisesti selvästi osoittamaan, ei suoraan tarkoita, etteikö se voisi olla totta. Hahm ym. Tutkimuksen mukaan menestys ei niinkään houkutellut uusia harrastajia lajin pariin, vaan vaikutti harrastamisen yleisyyteen (frequency). Näitä voivat olla esimerkiksi toimivien harrastusympäristöjen luominen, valmentajien ja ohjaajien kouluttaminen ja erityistoimenpiteet tiettyjen kohderyhmien tavoittamiseksi (Hanstad & Skille 2010). 2015). Osassa tutkimuksista on pyritty ottamaan vaikuttavia taustatekijöitä huomioon. Niissäkään esimerkeissä, joissa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt huippu-urheilun esikuvavaikutuksen ja erilaisten toimenpiteiden yhteisvaikutuksena, ei ole yksiselitteistä, missä määrin lisäys ihmisten liikuntaan voidaan lukea esikuvien tai toisaalta eri toimenpiteiden ansioksi (ks. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on tunnistettu esikuvien mahdollinen vaikutus jo liikuntaa harrastaviin. Feddersen ym. esim. Sitä ei tulisi käyttää huippu-urheilun aseman perustelemisen tai julkisen tukemisen argumenttina, eikä niin esimerkiksi Huippu-urheilun yhteiskunnallisessa perustelussa (Olympiakomitea & Paralympiakomitea 2018) Huippu-urheilu ei näytä merkittävästi innostavan uusia ihmisiä liikunnan pariin.. Mutter ja Pawlowski (2014) selvittivät saksalaismaajoukkueiden menestyksen vaikutusta jalkapallon harrastajamääriin. 2019.) Iän myötä urheilijoiden merkitys esikuvina vähenee selvästi (Mäkinen 2017). Suomalaiseen lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimukseen vastanneista 10–29-vuotiaista 40 prosenttia kertoi, että esikuvilla on ollut jonkin verran tai paljon vaikutusta liikkumiseen. 2015). esim. Salasuo ym. Potwarka & Wicker 2020). Samansuuntaisia havaintoja on esitetty olympialaistenkin järjestämisestä (esim. 2019; Weed ym. Siltikään ei ole täysin yksinkertaista eritellä, mikä vaikutus liikunnan harrastamisen muutoksessa johtuu juuri huippu-urheilun esikuvavaikutuksesta. (Hakanen ym. (2012) selvittivät esikuvien merkitystä huippu-urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Esikuvien merkityksestä omaan liikkumiseensa raportoivat useimmin nuoremmat jo aktiivisesti liikkuvat henkilöt. De Croock ym. 2015). Joidenkin kyselytutkimusten perusteella huippu-urheilijat ja -joukkueet voivat vaikuttaa liikunnan aloittamiseen. Jo liikkuvat saattavat innostua lisää Selvää yhteyttä siitä, että huippu-urheilumenestys, -tapahtumat tai -tähdet saisivat ihmiset aloittamaan liikunnan harrastamisen, ei ole pystytty tutkimuksellisesti osoittamaan. Tutkimustulokset aiheesta ovat ristiriitaisia. Osoittamisen vaikeus voi johtua osin myös siitä, ettei ilmiötä ole helppo mitata. Esikuvien on todettu vaikuttavan enemmänkin jo liikuntaa harrastaviin tai sitä joko paikan päällä tai mediasta seuraaviin (esim. Frawley & Van den Hoven 2015). Yhdeksi urheilun esikuvien vaikuttavuutta lisääväksi tekijäksi on myös pohdittu heidän paikallista relevanttiuttaan ja samaistuttavuuttaan (esim. Potwarka & Wicker 2021; Weed ym. Tällöin ei osata asettua liikuntaa harrastamattomien asemaan ja pohtia, onko esikuvilla sittenkään heille todellista liikkumiseen motivoivaa vaikutusta. Monella meistä on myös tähän viittaavia omakohtaisia kokemuksia. Potwarka & Wicker 2021; Weed ym. 2015). 2020; Pappous 2011). Tennistähtien menestyksellä ei ollut merkitsevää positiivista yhteyttä lajin harrastajamäärien kasvuun. Uskomus siitä, että esikuvat kannustavat ihmisiä aloittamaan liikunnan harrastamisen on miellyttävä ja vastaa arkiymmärrystämme (Salasuo ym. 1 8 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 sia aloittamaan lajin harrastaminen. Tätä ei tietysti sovi havaintona vähätellä, sillä liikunnan lisääminen lienee positiivista. Tutkijat vertasivat tenniksen harrastajamääriä muita lajeja sisältävään kontrolliryhmään saadakseen käsityksen yleisemmistä harrastajamääriin liittyvistä trendeistä
An analysis of trickle-down effects in Germany, France and Austria. Role models in sports – Can success in professional sports increase the demand for amateur sport participation. & Sotiriadou, P. Grix, J. 2019. Huippu-urheilun esikuvavaikutus esiintyy kuitenkin sitkeästi jopa päättäjien puheissa. 2016. London 2012 Olympics: how it boosted medal winning byt failed to inspire a generation. & Salasuo, M. J., Toohey, K. 2014. Sille asetetut laajempaa ja pidempiaikaista yhteiskunnallista hyvää tuottavat odotukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. K., Nielsen, C. G. Viitattu 5.10.2022. T. 2017. & Dowse, S. 2009. Conditions under Which TrickleDown Effects Occur: A Realist Synthesis Approach. 2011. Huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu. International Journal of Event Management Research 8 (2), 25–41.. Ilmiötä tutkineen Mikko Salasuon mukaan ”emme tarvitse huippu-urheilijoita esikuviksi siksi, että nuoret aloittaisivat urheilun, vaan siksi, että jotkut lapset haluavat valita huippu-urheilun ja kokevat sen kutsumuksekseen ja heille täytyy antaa siihen mahdollisuus. 2020. European Journal of Sport Science 18 (8), 1139–1150. Silloin sen ei enää tarvitsisi esittää parempaa kuin mitä se todellisuudessa on. Soccer & Society 16 (4), 482–492. & Jakobsen, T. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja nro 139 & Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja nro 61. Potwarka, L. The inspirational function of role models for sport participation and development. Sama pätee suurten huippu-urheilutapahtumien oikeuttamiseen. 2010. Dowling, M. Aalborg, 160–161. Å. Sport in Society 23 (12), 2054–2076. R. Wicker, P. & Harris, S. & Ramchandani, G. Myös Jokisipilän (2022) mukaan huippu-urheilun aseman perustelemisessa tulisi välttää laajempien, osin valheellisten yhteistä hyvää korostavien argumenttien esittämistä. Kokolakakis, T., Lera-López, F. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta. & Cush, A. A polemic. Haut, J. University of Hamburg. Mäkinen, J. 2015. G. Yle Urheilu. Weed, M., Core, E., Fiore, J., Wellard, I., Chatziefstathiou, D., Mansfield, L. Pappous, A. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 2 1 9 suoranaisesti enää tehdäkään. International Journal of Sport Policy and Politics 5 (3), 319–339. Teoksessa J. Mutter, F. 2011. Savery & K. Scrutinizing the sport pyramid metaphor: an examination of the relationship between elite success and mass participation in Flanders. Veal, A. Oikeus liikkua. & Leatherdale, S. Frawley, S. Viitattu 5.10.2022. R. Scandinavian Sport Studies Forum 1, 51–68. 2018. & Frawley, S. 2018. 20th Conference of the European Association for Sport Management. 2015. The trickle-down effect: how elite sporting success affects amateur participation in German football. 2022. Sustainability 13 (1), 69. 2021. Huippu-urheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. & Matsuoka, H. Gilbert (toim). De Crook, S., De Bosscher, V. Does Elite Sport Develop Mass Sport. Journal of Sports Sciences 36 (23), 2760–2767. A Norwegian Case Study. & Van den Hoven, P. 2015. & Pawlowski, T. Ja huippu-urheilu on myös mukavaa viihdettä ja herättää varmasti vahvoja tunteita ihmisissä.” (Honka 2015). Hahm, J., Kang, T. & Skille, E. Does elite success trigger mass participation in table tennis. 2012. Abstract book. Honka, N. Leisure Studies 35 (2), 241–257. 2018. London 2012 Olympics: how it boosted medal winning but failed to inspire a generation (theconversation.com). V. Kisojen on kuitenkin nähty toimineen sysäyksenä Ison-Britannian kohentuneelle urheilumenestykselle. Huippu-urheilulle itselleenkin voisi olla eduksi vapautua niistä hyveellisyyden kahleista, joihin se on itsensä aikojen saatossa sitonut. Can international elite sport success trickle down to mass sport participation. Viitattu 5.10.2022. Applied Economics Letters 23 (4), 259–263. The trickle-down effect: what population groups benefit from hosting major sport events. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 166. & Wicker, P. The Olympic Games and raising sport participation: a systematic review of evidence and an interrogation of policy for a demonstration effect. Väestökysely huippu-urheilun vaikutuksista ja seuraamisesta. Kihun julkaisusarja, nro 57. From inspiration to nostalgia: the football participation legacy of the 2002 FIFA World Cup Korea/Japan. Hakanen, T., Myllyniemi, S. 2018. Did London 2012 deliver a sports participation legacy. The Vancouver 2010 Olympics and leisure-time physical activity rates among youth in Canada: any evidence of a trickle-down effect. Storm, R. Hanstad, D. Frawley, S. 2013. Journal of Policy Research in Tourism, Leisure and Events 4 (2), 155–184. Evidence from Danish team handball. & Wicker, P. Managing Leisure 16 (1), 65–76. & van Bottenburg, M. 2012. Major sport events and participation legacy: the case of the 2003 Rugby World Cup. International Journal of Sport Policy and Politics 4 (1), 73–90. Sustainability and Sport. LÄHTEET De Bosscher, V., Sotiriadou, P. Feddersen, A., Jacobsen, S. & Maennig, W. Champaign: Common Ground Research Networks, 81–89. 2022. & Carmichael, F. Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:28. Potwarka, L. & Huhta, H. 2016. 2012. . Salasuo, M., Piispa, M. Why do governments invest in elite sport. Football participation legacy and Australia’s qualification for the 2006 Football World Cup. Lontoon olympialaiset eivät tuottaneet sitä positiivista perintöä, jota etukäteen toivottiin. “Do the Olympic Games Lead to a Sustainable Increase in Grassroots Sport Participation?” A Secondary Analysis of Athens 2004. 2013. Frick, B. The sport participation legacy of the Sydney 2000 Olympic Games and other international sporting events hosted in Australia. & Gaum, C. Hamburg Contemporary Economic Discussions, 29. European Sport Management Quarterly 15 (2), 195–226. Huippu-urheilijan elämänkulku: tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa. Olympiakomitea & Paralympiakomitea. & van Bottenburg, M. Tutkijat kumoavat urheiluun liittyviä luuloja: Huippuja ei voi seuloa lapsena, lasten kilpailua ei tarvita, eivätkä esikuvat vaikuta urheilun aloittamiseen. (Dowling & Harris 2022.) Huippu-urheilu vaikuttaakin olevan ennen kaikkea itse itseään kehittävä systeemi. 2019. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Sports Heroes and Mass Sports Participation – The (Double) Paradox of the “German Tennis Boom”. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Sport Management Review 22 (2), 276–287. Sport Management Review 17 (3), 324–336. 2015. Jokisipilä, M
Haapala uppoutuu tekemiinsä kovalla tarmolla, eikä kaihda some-keskusteluja. 2 L I I KU N TA & T I E D E 5 2 2 2 lähikuvassa H aapala kasvoi Nakkilassa kuljetusyrittäjäperheessä peltojen keskellä. Haapala meni keskustelemaan professori Timo Lakan kanssa. Eero Haapala sanoo sattumalla olleen iso osuus tutkijaurallaan. Hän tuumiikin, että pitkän matematiikan opiskelu sekä keskittyminen kemiaan ja fysiikkaan olisivat helpottaneet elämää myöhemmin. Seura nousi, jolloin Haapala katsoi parhaaksi lopettaa. Jo graduvaiheen alussa Heikki Pekkarinen puski Haapalaa kohti tohtoriopintoja. Suhde harrastukseen oli intohimoinen ja täydellisyyttä tavoitteleva. Lakka näytti luettelon mahdollisista aiheista, joista kognitio kiinnosti tulevaa väitöskirjatutkijaa. Lukionkin Haapala kävi jalkapallon ehdoilla. Peruskoulusta Haapala jatkoi Kuninkaanhaan urheilulukioon Poriin. – Kun kävin urheilulukiota, niin ajattelin, että jonkinlaista urheiluun ja liikuntaan liittyvää juttua voisi tehdä. Lukion jälkeen minulla oli stipendi jenkkeihin pelaamaan jalkapalloa. Haapala väitteli vuonna 2015 ja on sen jälkeen jatkanut aiJOUKO KOKKONEN Eero Haapala: Jotain urheiluun ja liikuntaan liittyvää voisi tehdä” ” Kuva: Eero Haapalan kotialbumi. Terveystieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 2011. Opinnot olisivat olleet kauppatieteellisiä, mikä ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Jalkapalloilun Haapala lopetti 20-vuotiaana, jolloin hän pelasi FC Raumassa Kakkosta. Lapsuutta ja nuoruutta rytmitti jalkapalloharrastus. Pian alkoivat myös maisteriopinnot. Samalla Haapala teki erityisliikunnanohjaajan töitä. Työja tutkijanuransa Haapala sanoo olevan sattuman kauppaa. Haapala palasi 35-vuotiaana vielä kentille Nelosen Komeetoissa. Taidot löytyivät 15 vuoden jälkeen, mutta sarjanousun vaatima sitoutuminen tuntui liian kuormittavalta. Haapala päätyi Varalan urheiluopiston neljän kuukauden kurssin kautta Lahteen suorittamaan liikunnanohjaajan amk-tutkinnon vuonna 2008. Jatko oli esillä myös gradun tarkastusvaiheessa. Hän tuumi, ettei ihminen jaksa vetää vesijumppaa koko ikäänsä. Myöhemmin hän siirtyi Näkövammaisten keskusliittoon ja teki näkövammaisista gradun. – Maalivahti kun olin, niin illalla tuli mietittyä, että kummalla kyljellä kannattaa nukkua, jotta molempia kylkiä tulee tasapuolisesti harjoitettua. Halu kehittyä sai aloittamaan liikuntalääketieteen opinnot silloisessa Kuopion yliopistossa vuonna 2007. Jalkapallon ansiosta Haapala näki liki kaikki Suomen kaupungit tai ainakin niiden jalkapallokentät. Kun seura putosi Kolmoseen, niin innostus jatkaa hiipui