57 (5 ) 5/ 20 • 10 eu ro a T E E M A : Liikuntalääketiede PANDEMIA OSOITTANUT LIIKUNNAN ARVON SELKÄ PITÄÄ LIIKUNNASTA ”Ehkä otin, ehkä en” – ALKOHOLINKÄYTTÖ URHEILU-URAN JÄLKEEN
2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 SANNA PALOMÄKI Tästä tulikin kestävyyslaji P Ä Ä K I R J O I T U S Virusja rokotetutkijat, lääketieteilijät ja kansanterveystieteen asiantuntijat pyrkivät etujoukoissa ratkomaan sitä, millä koronan selkä taittuisi. On luonnollista tuntea väsymystä ja turhautumista koko aiheeseen, mutta se ei saa johtaa välinpitämättömyyteen tai ratkaisuihin, joilla vaarannamme oman ja muiden terveyden. 57. Koska koronasta näyttää tulleen todellinen kestävyyslaji, toivon meille kaikille paljon sitkeyttä, tsemppiä ja toivoa, joilla jaksamme mahdollisten vaikeidenkin hetkien yli. Tällaisia ryhmiä ovat mm. Esimerkiksi etäopiskelu vähensi monen koululaisen liikkumista arjessa. Etsitään aktiviteetteja, jotka tässä tilanteessa ovat turvallisia ja auttavat purkamaan huolta ja stressiä. Poikkeuksellista, mutta hyvää loppuvuotta! sanna.h.palomaki@jyu.fi Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen Ulkoasu: Antero Airos Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. Erityisesti keväältä olemme saaneet kohtalaisen no peasti myös liikuntaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyvää tietoa koronan ja poikkeustilanteen vaikutuksista. vuosikerta ISSN-L 0358-7010. Tarvitaan kuitenkin monenlaista muutakin tutkimusta siitä, miten ihmisten arki on pandemiatilanteessa muuttunut ja kuinka tästä selviydytään. Tuetaan läheisiä ja hoidetaan myös omaa mieltämme, kuten Tiina Anttonen kehottaa Opiskelija Ounastelee -palstalla. THL:n mukaan suomalaisten alkoholinkulutus väheni huhti-kesäkuussa noin kymmenen prosenttia koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana. Tupakointi on väestötasolla ollut laskussa jo pitkään, mutta huolena on viime vuosina ollut nuuskaamisen trendikkyys etenkin nuorten keskuudessa. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että lopettamishalukkuus olisi nuuskaajienkin keskuudessa lisääntynyt, ja nuuskakokeilut hieman vähentyneet. Sitä käytetään sosiaalisissa tilanteissa, joissa turvavälien noudattaminen on vaikeaa tai ne unohdetaan, koska humaltuessa riskejä otetaan enemmän. Ylen kyselyssä suurin osa suomalaisia arvioi kevään alkoholin käyttönsä pysyneen muuttumattomana, käytön vähentäjiä oli viisitoista ja lisääjiä seitsemän prosenttia. Kolumnissaan Annukka Ala-Pappila lähtee koiransa kanssa lenkille. pienituloiset perheet, toimintarajoitteita kokevat ja mielenterveyspalveluja tarvitsevat. Kokonaiskulutuksen laskusta huolimatta on arveltu, että alkoholin riskija ongelmakäyttö voisi lisääntyä kotioloissa, ja että etätyöt luovat mahdollisuuksia sille, että tissuttelu jää helpommin päälle. On viitteitä siitä, että eniten kriisitilanteesta kärsivät ne, joiden voimavarat ja selviytymisen keinot ovat valmiiksi heikommat. Tämä näyttäisi olevan kuitenkin vain osa totuutta ja useissa väestöryhmissä korona-aika on myös aiheuttanut liikkumisen vähenemistä sekä erityisesti liikunnanharrastamisen polarisoitumista. Perusteellisemman kuvan saamiseksi kannattaa lukea Marko Kantomaan uusinta tutkimustietoa kokoava juttu aiheesta. Paino: PunaMusta, Forssa Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 42 euroa / Vuositilaus: 45 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytettyjen kuvien henkilöillä ei ole yhteyttä artikkelien aiheisiin, ellei kuviin viitata tekstissä. Liikunnan osalta on hehkutettu useissa yhteyksissä sitä, että ihmisten ulkonaja luonnossa liikkuminen on lisääntynyt. Koronapandemian pitkittyminen nostaa esiin myös huolen terveysja hyvinvointierojen kasvusta. Ilmeisesti silloin, kun terveyssyyt ovat riittävän painavat, ne voivat myös motivoida ihmisiä elämäntapamuutoksiin. Minä voitelen sukset ja potkin hiihtokauden alkuun ensilumenladulla. Terveysjärjestö Suomen ASH kertoi lokakuussa tuhansien suomalaisten lopettaneen tupakoinnin koronaviruksen vuoksi. Syksyn altistumisryppäät kertovat osaltaan siitä, että alkoholi ja korona sopivat huonosti yhteen
Fyysisen kunnon mittaaminen -sivusto (fkm.fi) tarjoa tietoa näyttöön perustuvasta kuntotestauksesta. Tilanne ei ole ohi ensi vuonnakaan, mikä panee meitä etsimään uusia toimintatapoja. 88 OPISKELIJA OUNASTELEE: ”Miten sinä jaksat?” 89 ARVIOITUA 96 Stadion 50 vuotta sitten VERTAISARVIOIDUT TUTKIMUSARTIKKELIT: 97 Intervention vastaanoton laadullinen arviointi 106 Kuntoutus, valtaistuminen ja etäteknologia 115 ActionTrack-mobiilisovellus ja liikunta. Pandemia vaikuttaa toisaalta liikuntakulttuurin käytäntöihin harjoitusvuoroista ja kilpailutoiminnasta lähtien. 2000-luvulla personal trainerista on tullut yhä useamman liikuntakumppani. Koronapandemia on osoittautunut pitkäaikaisemmaksi vieraaksi kuin keväällä 2020 toivoimme. Etenemme siinä selkä edellä, eikä syyttä. LTS viestii: @LTSfi @LTSfi JOUKO KOKKONEN Pitkäaikainen ei-toivottu vieras muuttaa liikuntakulttuuria Liikuntalääketieteen päivät jäävät perinteisessä muodossaan väliin. Pieneltä osin puutetta paikkaa lehtemme aihepiiriä käsittelevä teemaosuus. Eri tavoin nuorena vääntynyt varsi kestää paremmin aikuisiälläkin kuin paikallaan pysynyt. Lisätietoa jäsenyydestä ja jäsen maksuista www.lts.fi. Suomalaista liikuntakulttuuria on totuttu tarkastelemaan järjestötoiminnan kautta. Kun selkä oireilee, niin elämänlaatu heikkenee. Pandemia voi osaltaan nopeuttaa henkilökohtaisten palveluiden kysynnän kasvua. Teema tuo esille lapsuuden ja nuoruuden monipuolisen liikunnan merkityksen. Päättäjiä juoksuttavat vähän liikkuvat eivät ole katoamassa Suomesta. Henkilökohtaisista tarpeista lähtevä yksilölähtöinen ajattelu vahvistuu liikuntakulttuurissa. Seurojen merkitystä ei käy kiistäminen, mutta aikuisväestö on aina liikkunut pääosin itsenäisesti – pitkään omatoimisesti, mutta yhä useam min liikuntapalveluiden kuluttajina. Vuoden mittaan jäsenille lähetetään 6–8 uutiskirjettä. 41 Liikunta sydänja verisuoniterveyden edistäjänä 2020-luvulla 45 Monipuolinen liikunta tuo lisää terveyshyötyjä 49 Liikunta tärkeää alaselän jäykistysleikkauksen jälkeen 52 Liikkuvan nuoren selkäkivut 55 Vuoden 2020 paras liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun abstraktit 71 Urheilun laulut: bodya, sporttia, tsemppistä 74 Loukkaantumisen lopettama urheilu-ura lisää alkoholin liikakäytön riskiä 76 ”Ehkä otin, ehkä en” 79 Wellness valottaa hyvinvointikulttuuria 82 LÄHIKUVASSA: Emeritusprofessori Antti Mero: Jyväskylässä pysyttävä valppaana tiedemaailman kovas sa kilpailussa 84 POHDITTUA: Rutinaa rakenteissa 86 POHDITTUA: Likinäköisen liikuntapolitiikan aika päättymässä. Tee-se-itse -yhteiskunnasta olemme siirtyneet palvele-minua -maailmaan. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 3 Liikuntatieteellinen Seura Liikunnan tiedeviestintää vuodesta 1933 LTS:n henkilöjäseneksi voivat liittyä kaikki liikuntatieteestä kiinnostuneet. Kuntosalien suosio on ollut 1980-luvulta lähtien suuri. Virustentorjunnassa liikunnalla on oma tehtävänsä sekä lähiaikoina että kaukaisemmassa tulevaisuudessa. jouko.kokkonen@lts.fi Tässä numerossa: 2 PÄÄKIRJOITUS: Tästä tulikin kestävyyslaji 3 Pitkäaikainen ei-toivottu vieras muuttaa liikunta kulttuuria 4 AJASSA 8 VÄITÖSUUTISET 10 POLTTOPISTEESSÄ: Ihmisen paras ystävä 11 Jalkapallo professori tavoittelee hyviä avauksia 15 Koronapandemia ja väestön liikunta: Liikunnan asemaa kriisien lievittäjänä vahvistettava 19 Personal trainer ei ole enää outo lintu 22 Kilpaurheilussa saman verran häirintää kuin suomalaisessa yhteiskunnassa 26 Ymmärrys pienenkin liikkeen arvosta motivoi aikuistuvaa nuorta 28 Lobbarina Brysselissä: Liikunta ja urheilu tarvitsevat eurooppalaista edunvalvontaa 30 TUTKIMUSUUTISIA TEEMA: Liikuntalääketiede 38 Voisiko liikunta ratkaista ”uniapneaepidemian”. Liikuntapolitiikan tekijöiden kannattaa muistaa, että kaikki eivät kuitenkaan halua tai kykene maksamaan omaa liikuttajaa. Liikkuminen parantaa vastustuskykyä ja tukee mielenvireyttä. Jäsen saa Liikunta & Tiede -lehden vuosikerran sekä alennuksia seuran julkaisuista ja tapahtumien osallistumismaksuista. LTS:n kotisivuilta (lts.fi) löytyy väyliä liikuntatiedon lähteille
Hän kaipaa avarampaa ajattelua, joka avaisi luontoliikunnan ja luonnon tehokkaammin laajemmalle käyttäjäryhmälle. Myös toimintarajoitteisilla tulisi olla valta määritellä, miten hän menee kohteeseen ja mitä hän siellä tekee. Projektipäällikkö Petri Rissasen mukaan luontomatkailuyrittäjät käsittivät esteettömyyden hankkeen alussa hyvin kapeasti. Toteutuvatko toimintarajoitteisilla jokamiehenoikeudet. Jotta toimintarajoitteinen voisi lähteä helpommin retkeilemään, tarvitsee hän kuitenkin ennakkotietoa kohteen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Joku on jo ennalta määritellyt, miten toimintarajoitteiset voivat retkeillä. Asiaa oli pohdittu ainoastaan pyörätuolikelaajien kannalta, vaikka esteettömyydestä hyötyvät useat käyttäjäryhmät. Rissanen toivoo, että jokamiehenoikeudet toteutuisivat toimintarajoitteisilla tulevaisuudessa yhtä laajamittaisesti kuin toimintarajoitteettomilla. LUKA-hankkeen tuloksena alueellisten luontokohteiden esteettömyys koheni ja luontomatkailun tuotteistaminen avautui yrittäjille uudesta näkökulmasta. Ehkä tulevaisuudessa tarvittava tieto on kerätty yhdelle verkkosivulle päätöksenteon pohjaksi. Vuonna 2018 alkaneen LUKA-hankkeen tavoitteena oli kehittää Päijätja Kanta-Hämeen luontomatkailukohteiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Hankkeessa mukana olleet parikymmentä yrittäjää kehittivät erityisryhmien palveluita, joita he myös tuotteistivat. Erikseen merkityiltä esteettömiltä reiteiltä poikkeamiseen ei anneta mahdollisuutta. LUKA-hankkeessa yrittäjiä koulutettiin muun muassa näkemään toimintarajoitteisuus ja esteettömyys laajemmin. Toimintarajoitteettomasta sama tuntuisi omituiselta. Asiaa voi pohtia kysymällä: – Tarvitseeko puhua esteettömästä leiripaikasta. Retkeily rentouttaa ja vapauttaa kiireen tunnusta. VILJA SIPILÄ erityisasiantuntija vilja.sipila@lts.fi LUKA-hankkeessa valmistui myös esteettömistä ja saavutettavista palveluista kertovia tuotekortteja.. Toimintarajoitteisille tarkoitettua luontomatkailua kuvastaa myös ylhäältä alaspäin suunnittelu. Luonnossa liikkuminen ja retkeily houkuttelevat kokonaisvaltaisina elämyksinä. Konkreettisen saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämisen lisäksi tämä vaatii perinteisiltä liikunnan ja luontoliikunnan toimijoilta ajatusmaailman avartamista. Muutaman sadan metrin esteetön luontoreitti ilman tulentekopaikkoja tai kulku veden äärelle eivät ole yksinään välttämättä vetovoimaisia. KantaHämeessä kohteena olivat Evon retkeilyalue sekä Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot. Luontorakentamisen ideologiassa kaivataan samanlaista muutosta, joka on vähitellen tapahtunut kaupunki-infran suunnittelussa. Esteettömyyden pitäisi olla Rissasen mukaan normi kaikessa rakentamisessa, sillä se sopii kaikille. Hän voi mennä luontokohteeseen, milloin haluaa, viipyä haluamansa ajan ja hyödyntää palveluja rajoitteitta. Toimintarajoitteisuutta tulisi katsoa yhtä aikaa sekä yksilöllisesti että laajasti niputtamatta jokaista yhteen. Hankkeen toteuttivat yhteistyönä Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Suomen Paralympiakomitea ja Metsähallituksen luontopalvelut. Samanlaisia hyvinvointivaikutuksia ja elämyksiä on vaikea kokea, jos mahdollisuudet liikkua luonnossa ovat rajalliset. Päijänteellä kehittämisen keskipisteenä olivat alueen kalastusja vesiretkeilypalvelut. Rissasen mielestä luontomatkailun suurin ongelma on ajatusmaailmassa. Tästä olisi hyötyä myös taloudellisesti, sillä jälkikäteen tehtävät muutostyöt ovat yleensä kalliita. Kasvun varaa löytyy muun muassa esteettömien ja saavutettavien luontomatkailukohteiden ja -palveluiden kehittämisestä. Materiaalit ovat vapaasti ladattavissa Paralympiakomitean sivuilta. Lisäksi päämääränä oli auttaa alueen yrityksiä tuotteistamaan ja markkinoimaan esteettömiä ja saavutettavia luontomatkailupalveluita. Lokakuussa 2020 päättyneen Luonto kaikille -hankkeen (LUKA) tarkoituksena ei ollut rakentaa esteettömiä luontokohteita, vaan lisätä luontomatkailun osaamista, kasvattaa palvelutarjontaa ja parantaa nykyisten rakenteiden hyödyntämistä. Vastaus on ei, sanoo Rissanen. Toimintarajoitteiset haluavat lähteä luontoon samoista syistä kuin kansalaiset yleensä. 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 A J A S S A Esteettömiä ja yhdenvertaisia matkailukohteita Luonto kaikille -hankkeella Kotimaan luontomatkailussa on paljon hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia. Onko esteettömistä tiloista ja hyvistä saavutettavuustiedoista ollut joskus haittaa. Sen aikana tuotettiin myös tuotekortteja ja videoita, jotka ovat suunnattu luontomatkailuyrittäjille sekä laajemmin luontomatkailusta kiinnostuneille. He tulkitsivat esteettömyydeksi pari lyhyttä luontopolkua sekä esteettömät paikat ja tilat
Virtapohja toimii teoksen päätoimittajana. Urheilumuseolla hanketta johtaa tutkimuspäällikkö Ossi Viita. JOAKIM SÄRKIVUORI, LitK harjoittelija, strateginen tietotuotanto Likes joakim.sarkivuori@likes LÄHDE Joakim Särkivuori, Jari Lämsä, Tuomas Vihinen & Kati Lehtonen 2020. Tarkastelussa on myös piirien ja keskusjärjestön merkitys suomalaisen huippu-urheilun ja kuntoliikunnan kannalta. SVUL:n historian tavoitteena on tuoda esille järjestön yhteiskunnallista merkitystä, suhdeverkostoa, koulutustoimintaa ja nuorisourheilua. Järjestöt olivat itse ilmoittaneet tiedot opetusja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueelle valtakunnallisten liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustushakemuksissa vuonna 2019. Urheilun lajiliittojen henkilöstöstä miehiä oli 62 prosenttia. Teoksen on määrä valmistua vuonna 2022. Valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen sukupuolijakauma Naiset Miehet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) historiasta ei ole kirjoitettu kokonaisesitystä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 5 A J A S S A Liikuntajärjestöjen työntekijöistä suurin osa naisia – hallitukset miesvaltaisia Liikunnan ja urheilun valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt työllistivät vuonna 2019 liki 1700 suomalaista, joista naisia oli 58 prosenttia ja miehiä 42 prosenttia. SVUL:n historian kirjoitustyö alkanut SVUL järjesti muun muassa Suurkisoja. Näyttää kuitenkin edelleen siltä, että mitä lähemmäs erityisryhmien terveyden edistämisestä ja alueellisesta liikuttamistyöstä edetään kohti lajiliittoja ja urheilupyramidin huippua, sitä enemmän päättäjät ovat miehiä. Vuosina 1906–1960 nimellä Suomen Voimisteluja Urheiluliitto toimineen järjestön historiasta kertovan teoksen pääkirjoittajia ovat erikoistutkija Kalle Rantala (vuodet 1906–1932), professori Vesa Vares (1933–1952), tietokirjailija Kalle Virtapohja (1953– 1979) ja erikoistutkija Jouni Lavikainen (1980–2022). Lajiliittojen hallituksista 12 oli sellaisia, joissa miehiä ja naisia oli yhtä monta tai toista sukupuolta oli yksi vähemmän (n = 76). Vuonna 1947 niiden kunniaksi valmistui postimerkki. Kuva: LIKES Naisten osuus niin hallitusjäsenistä kuin työntekijöistä on kasvanut muutamia prosenttiyksikköjä. Joka kerta törmään esteisiin, mikä tekee pel kästä ehdokkuudesta mahdottoman.” Liikunnan ja urheilun järjestökentän sukupuolijakaumaa tarkasteltiin tilastoimalla sekä luottamusettä operatiivisissa tehtävissä toimivat henkilöt ensimmäisen kerran vuosi sitten (Oja, Lämsä, Vihinen & Lehtonen 2019). Hallitusten puheenjohtajista miehiä oli 104 ja naisia 24. Tiivistelmä. SVUL järjestönä ei kuitenkaan lakkautunut ja on mukana historiahankkeessa. Tasaarvo valtakunnallisissa ja alueellisissa liikuntajärjestöissä 2019. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta liikuntajärjestöjen hallituksissa kummankin sukupuolen tulisi olla tasapuolisesti edustettuna. Hallitusjäsenet Puheenjohtajat Päätoimiset työntekijät 33 % 67 % 19 % 81 % 60 % 40 %. Tilannetta kuvaa anonyymi lausahdus Olympiakomitean urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaa koskevasta uutisesta 8.10.2020: ”Olen jo vuosia yrittänyt päästä la jiliiton hallitukseen, edes ehdolle. Hallitusvastuussa toimi yli 1 100 henkilöä, joista miehiä oli kaksi kolmasosaa. Likesin ja KIHUn yhteisjulkaisussa koottiin yhteen liikunnan ja urheilun valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen (n = 128) hallitusja henkilöstötiedot sekä laadittiin tehtävissä toimivien sukupuolijakauma. Vain seitsemän lajiliiton hallituksessa naisia oli miehiä enemmän. Vain kahta liikunnan aluejärjestöä johtaa nainen. Urheilumuseon johdolla on käynnistänyt SVUL:n historiahanke, jonka tavoitteena on julkaista järjestön historia yksissä kansissa. SVUL:n toiminta valtakunnallisena keskusjärjestönä päättyi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aloitettua toimintansa vuoden 1994 alussa
Hän toivoi, että aihe innostaa tutkijoita myös jatkossa. Tällöin rahapelien tuotto tuloutuisi valtion kassaan muiden tulojen tapaan. Sen luominen on kestävyyslaji, jossa tarvitaan työtä eri toimijoiden kesken ja eri tasoilla. Artikkelikokoelman ansio on, että tekstit tekevät näkyväksi eriarvoisia ja eriarvoistavia käytäntöjä, totesi professori Itkonen puheenvuorossaan. Ranto muistutti, ettei yhdenvertainen toimintakulttuuri synny hetkessä. Luvassa on kuuden kiinnostavan keskustelun verran pohdintaa liikuntatieteen ajankohtaisista kysymyksistä. Rahapuhetta liikuntafoorumilla Liikunnan ja urheilun valtionrahoituksen tulevaisuus oli yksi verkossa toteutetun vuoden 2020 Liikuntafoorumin pääteemoista. Rahoituksen jatkumista ennallaan ei voi Saarikon mukaan taata. Kaikkien myönnettävien valtionavustusten kriteereissä yhdenvertaisuuden edistäminen on olennainen lähtökohta. Opetusja kulttuuriministeriö vähentää osaltaan eriarvoisuutta ja lisää yhdenvertaisuutta vastatessaan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko korosti, että alan toimijoiden on pohdittava, mikä on ytimessä niiden tekemisessä. Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki totesi, että neuvosto pitää liikunnan ja urheilun kannalta hyvänä siirtymistä suoraan budjettirahoitukseen. Liikuntakulttuurin todellinen arvopohja ja eettisyyden taso määräytyvät poliittisen ohjauksen, hallinnon, kansalaistoiminnan ja kansalaisten yhteistuloksena. https://soundcloud.com/user156639487/ eriarvoisuudenkasvotliikunnassa Kati Kauravaara ja Jouko Kokkonen Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan toimistolla. Kaikki Tieteen ja käytännön äärellä podcastit löydät SoundCloudista, Spotifysta ja verkkosivuilta osoitteesta www.lts.fi/ liikuntatiede/podcastit. Liikuntatieteellinen Seura julkaisi syyskuussa Jouko Kokkosen ja Kati Kauravaaran toimittaman Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa -artikkelikokoelman. Teoksen kymmenen vertaisarvioitua artikkelia kartoittavat liikunnan eriarvoisuuden ulottuvuuksia muun muassa vammaisten nuorten, lihavien ihmisten, maahanmuuttotaustaisten ihmisten, romaneiden ja syrjäseudulla asuvien nuorten näkökulmista. Liikunta ja urheilu joutuisivat perustelemaan rahoituksensa oikeutusta muiden rinnalla, mutta ratkaisu olisi Arhinmäen mukaan eettisesti kestävämpi kuin nykyinen malli.. Tutustu julkaisuun ja julkistamis tilaisuuden puheenvuoroihin: www.lts.fi/ tutkittuasovellettua/tutkittua/eriarvoisuus Kati Kauravaaran ja Jouko Kokkosen keskustelu aiheesta Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan julkaisemana podcastina. Kuva: Eija Lappi Tieteen ja käytännön äärellä -podcast liikuntatieteen ajan hermolla Viestinnän moniottelija ja televisiostakin tuttu Jan Erola tuottaa Liikuntatieteellisen Seuran Tieteen ja käytännön äärellä -podcastiin uusia jaksoja. Liikunnan sisäpiiriläisten on vaikeaa tunnistaa eriarvoistavia käytäntöjä tai nähdä omaa etuoikeutettua asemaansa. Opetusja kulttuuriministeriön ylijohtaja Ranto kiitti julkistustilaisuudessa kirjan tekijöitä liikuntapoliittisesti keskeiseen aiheeseen tarttumisesta. Puheenvuorojen perusteella eriarvoisuus on laaja, rakenteellinen ilmiö, jossa samanlaiset prosessit toistuvat eri ryhmien kohdalla. – On tehty merkittävä avauspotku tällä pelikentällä. Äänessä olivat myös kirjan toimittajat sekä tutkijat Eva Rönkkö, Marko Kananen, Susan Eriksson ja Päivi Armila. 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 A J A S S A Merkittävä avauspotku liikunnan eriarvoisuuden tunnistamiseksi Sukupuolija ulkonäköstereotypiat, kulttuuriset käytännöt ja yhteiskunnalliset rakenteet estävät tai haittaavat monien ihmisten liikkumista. Erola haastattelee muassa Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen professori Urho Kujalaa koronainfektion vaikutuksista liikkumiseen. Artikkelikokoelman julkistamistilaisuudessa Tieteiden talolla 17.9.2020 kuultiin liikunta-alan asiantuntijoiden näkemyksiä eriarvoisuuden vähentämisestä oikeusministeriön erityisasiantuntija Panu Artemjeffiltä, liikuntasosiologian professori Hannu Iltkoselta Jyväskylän yliopistosta ja ylijohtaja Esko Rannolta opetusja kulttuuriministeriöstä. Rahapelisääntelyn tulevaisuutta pohdittaessa on otettava huomioon kansallinen yhteiskuntavastuu pelihaittojen vähentämisestä, mikä osaltaan vaikuttaa rahapelituottoihin. Hän keskustelee myös urheilun ammattimaistumisesta Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen erikoistutkija Outi Aarresolan ja johtavan asiantuntija Jari Lämsän kanssa
Joka toinen vuosi voi hakea myös suoraan maisterihaulla lukemaan terveysliikuntaa. Tämä on vaikeuttanut palveluiden laadun arviointia ja alan kokonaiskuvan hahmottamista. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 7 Terveysliikunta ja liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopistossa A J A S S A Mikä ihmeen PT. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisema Mikä ihmeen PT. Kuka vain voi toimia PT-palvelujen tarjoajana tai kouluttajana. Hakijat osallistuvat valintakokeeseen. Terveysliikunnan suuntautumisvaihtoehdon valitsee vuosittain noin 15–20 opiskelijaa. Vähintään viisivuotiseen koulutukseen, johon kuuluu pakollinen terveyskeskustyöskentely, on haettava – aikaisemmasta käytössä olleesta ilmoittautumisesta on luovuttu. Maisterivaiheessa opiskelijat voivat suunnata opintojaan urasuunnitelmiensa pohjalta. Terveysliikunnan perusja aineopintoihin (aikaisempi liikuntalääketiede) on lisätty opintoja ihmisen biologiasta. Myös jatko-opinnot kiinnostavat yhä useampia oppinaineesta valmistuneita maistereita. Terveyden edistämisen tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua suorittamalla joko ergonomian ja työhyvinvoinnin, kansanterveystieteen tai terveysliikunnan perusopinnot avoimessa yliopistossa vähintään hyvin tiedoin. Lisäksi niitä suorittavat terveyden edistämisen yliopistotutkinnon ja erityisesti terveysliikunnan pääaineekseen valinneet opiskelijat. Selvityksen mukaan Suomessa PT-koulutusta järjestää 33 toimijaa, ja palveluita tarjoaa noin 1 000 yritystä. Opiskelijoiden koulutustausta vaihtelee. Kaikki erikoislääkäreitä kouluttavat yliopistot käyttävät yhteistä opinto-opasta, mikä yhdenmukaistaa koulutusta. Oppiaineen nimi on edelleen kuitenkin liikuntaja urheilulääketiede. Uusi selvitys personal trainer -alasta Suomessa Kuva: Antero Aaltonen Itä-Suomen yliopisto uudisti vuoden 2016 alussa ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineiden koulutusta. Itä-Suomen yliopistossa vuosittain 1–2 hakijaa saa erikoistumisoikeuden, joka on voimassa kuuden kuukauden koejakson suorittamisen jälkeen kymmenen vuotta. Terveysliikunnan perusja aineopintoja voi suorittaa myös avoimessa yliopistossa. Suuntautumisvaihtoehdon valinta tapahtuu kandidaattiopintojen aikana. Tutkija Timo Ala-Vähälän tekemä selvitys antaa aineksia PT-toiminnan arviointiin. Kandidaatin tutkintoon sisältyy terveyden edistämisen opintoja ja urheiluravitsemuksen perusopinnot. Lisäksi liikuntalääketieteen erikoislääkärien koulutus on oppiaineen vastuulla. Vuonna 2020 opintoja on mahdollista suorittaa yhdessätoista oppilaitoksessa. Lue selvitys: www.lts.fi/ tutkittuasovellettua/tutkittua/pttoiminta. Nopeasti kasvavasta alasta on aiemmin ollut heikosti saatavilla luotettavaa tietoa. Tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua myös suoraan ylioppilastodistuksella. He voivat painottaa sivuaineopinnoissaan työllistymistään ja asiantuntijaksi kasvamistaan tukevia aineita. Tiedontarve on todellinen, sillä ala kuuluu todennäköisesti tulevaisuuden kasvualoihin niin liikuntapalveluissa kuin laajemminkin palvelualalla. Opintoihin hakeutuu erityisesti terveysalan asiantuntijoita ja liikunnasta kiinnostuneita. Selvitys personal trainer -alasta Suomessa on ensimmäinen kokonaisnäkemys PT-alasta niin koulutuksen kuin palvelutarjonnan ja sen laadunvarmistuksenkin näkökulmasta. Ne on integroitu siten, että ne tukevat varsinaisia terveysliikunnan opintoja. https://www3.uef.fi/fi/web/ aducate/liikuntalaaketiedeyhteistyooppi laitokselle Personal trainer -ohjaajan palkkaaminen voi tuntua hyvältä ajatukselta, kun pohdimme elämäntaparemonttia tai kuntokuurin aloittamista. Erikoislääkärikoulutus on uudistumassa ja samalla yliopiston rooli on voimistunut. Aineopinnoissa syvennytään tarkemmin eri sairauksiin ja niiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä koskeviin liikuntasuosituksiin. Terveysliikunnan avoimen yliopiston opinnot aloittaa vuosittain noin 200 opiskelijaa. Liikuntalääketieteen oppiaineeseen kuuluu terveysliikunnan maisterikoulutuksen lisäksi myös alan erikoislääkärikoulutus. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa terveysliikunnan perusja aineopinnot toteutetaan pääosin verkko-opintoina. Vuonna 2020 hakijoita oli 611. PT-ala lähti nousuun 2010-luvulla, kun yhä useammat ihmiset innostuivat henkilökohtaisesta liikunnanohjauksesta. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikou lutus Suomessa https://www.liikuntalaake tiede.fi/fi/koulutus/erikoislaakarikoulutus/ Terveysliikunnan perusopinnot ItäSuomen yliopistossa. Perusopinnot keskittyvät erityisesti liikunnan fysiologisiin ja terveysvaikutuksiin. Uudistuksen yhteydessä myös liikuntalääketieteen opinnot muutettiin terveysliikunnan opinnoiksi. Niistä muodostettiin Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelma, joka koostuu terveyden edistämisen kandidaattiohjelmasta ja suuntautumisvaihtoehdon mukaisista maisteriopinnoista. Terveysliikunnan opintoja järjestetään myös useissa Itä-Suomen yliopiston yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomen
Kyselyyn voit vastata LTS:n verkkosivuilla. A J A S S A Kerro mielipiteesi lehdestämme Liikunta & Tiede on ilmestynyt vuoden 2020 uudessa kuosissa. Kysely: https://link.webropolsurveys. Yksi esimerkki on kävelyn tai pyöräilyn kulkumuoto-osuus. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kolme LTS-tuoteja kirjapakettia. OKM on pitänyt yhdistymisaietta hyvänä. Strategiset mittarit kuvaavat helsinkiläisten todellista liikkumisen ja paikallaanolon määrää, lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn tilaa ja vapaa-ajan liikunnan suosiota. TtM Maarit Karhulan fysioterapian väitöstutkimuksen mukaan MS-tautia sairastavan oma kokemus arjen osallistumisen haasteista ei usein vastaa sairauden vaikeusastetta. Liikkumisohjelmassa on kolmenlaisia mittareita. Lopputulostavoitteen selvyyteen joukkueen sisällä vaikuttivat kokemus ryhmän tiiviydestä sekä pelaajien aiem mat menestyskokemukset. Väi töskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/72067. Jyväskylä kaupunki tukee JAMK:n ja Likesin yhdistymistä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Toiminnalliset mittarit kertovat toimenpiteen etenemisestä, kuten tieto kaupunkipyörien tai kotihoidossa käyttöönotettujen liikkumissopimusten määrästä. Jyväskylä on JAMK:n pääomistaja ja toinen Likes-säätiön perustajista. Liikkumisvahti liittyy Helsingin kaupungin vuonna 2018 käynnistämään liikkumisohjelmaan. Taktiset mittarit kuvaavat ilmiöitä, joihin kaupunki pyrkii toimillaan vaikuttamaan. Likesin tiedote yhdistymisestä. Osallistumiseen vaikuttavat henkilön omat kokemukset sairauden vaikutuksista ja elämänlaadusta. Vastaa lukijakyselyymme ja lausu, missä olemme onnistuneet, ja missä olisi kehittämistä. Lisäksi Liikkumisvahti esittelee toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin kehitetyt mittarit. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että MS-tautia sairastavan arjen toimintaan osallistumista on mahdollista edistää yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuvalla monialaisella, pitkäkestoisella ryhmäkuntoutuksella. Kim Forsblomin väitöskirja ”Kilpailu kauden aikaiset kollektiiviset tavoit teet ja tavoitteenasettelu naisten SM ta son palloilujoukkueissa” tarkastettiin 16.10.2020 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71836. Seuranta-alustalta löytyvät kaupungin liikkumista lisäävät teot. com/S/99D3BB773973CC62 Likes sulautumassa Jyväskylän ammattikorkeakouluun Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (Likes) tekivät lokakuussa 2020 aiesopimuksen yhdistymisestä. 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 V ä i t ö s u u t i s e t Urheilujoukkueiden pelaajilla ristiriitaisia käsityksiä joukkueen tavoitteesta Yhteiset tavoitteet saatetaan ymmärtää urheilujoukkueessa eri tavoin, selviää KM Kim Forsblomin liikuntapsykolo gian väitöstutkimuksesta. Maarit Karhulan väitöskirja ”Participation of people with multiple sclerosis in every day life” tarkastettiin 9.10.2020 Jyväskylän yliopistossa. Liikkumisvahdissa voi tutustua 57 käynnissä olevaan tai jo toteutettuun toimenpiteeseen ja kaupunkilaisten liikkumisesta kerättyyn tietoon. https://www.likes.fi/tiedotteet/jamkja likesovatallekirjoittaneetaiesopimuksen yhdistymisesta/ Helsinki otti käyttöön Liikkumisvahdin Helsingin kaupunki otti lokakuun lopussa 2020 käyttöön Liikkumisvahdin, joka seuraa kaupungin liikkumisohjelman toteutumista. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on molempien aiesopimuksen solmijoiden päärahoittaja. Likesin toiminta ja henkilöstö siirtyvät yhdistymisen toteutuessa JAMK:n yhteyteen 1.1.2022 mennessä. liikkumisvahti.hel.fi/. Ryhmäkuntoutus edistää MS-tautia sairastavien aktiivisuutta Multippeliskleroosi (MS) on etenevä ja ennustamaton sairaus, joka rajoittaa jokapäiväiseen elämään osallistumista ja liikkumista. Forsblomin mukaan noin joka toisessa joukkueessa vallitsi pelaajien kesken ristiriitainen käsitys siitä, millaista sijoitusta joukkue tavoitteli. Forsblom tarkasteli naisten Suomen mestaruus -tasolla pelaavien jääkiekko-, ringetteja salibandyjoukkueiden kollektiivisia tavoitteita ja tavoitteenasettelua. Säätiön tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen ja niiden tutkimuksen tukeminen
Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71384. Monipuolisella liikunnalla voi saavuttaa enemmän terveyshyötyjä yhteen liikuntalajiin verrattuna. Leikkauksen jälkeen selän itsehoito on tärkeää. Myöhäisessä keski-iässä entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkulutus on kuitenkin suurempaa. Väi töskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/70977. Tampereen yliopistollisen sairaalan, Keski-Suomen keskussairaalan ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteistyöprojektina toteutetussa TtM Outi Ilveksen fysiotera pian väitöstutkimuksessa havaittiin, että räätälöity kuntoutus, vartalon lihasten harjoittaminen ja riittävä määrä A J A S S A kuntoliikuntaa tukevat toipumista. Väitöstutkimuksessa myös selvisi, että pitkäaikainen säännöllinen liikuntaharjoittelu vähentää merkittävästi kaatumisriskiä. Etenkin loukkaantumiseen päättynyt ura kohottaa riskiä käyttää liikaa alkoholia. Vaikka nuorten urheilijoiden selkäkivut ovat yleisiä vaikuttaa siltä, etteivät salibandy ja koripallo merkittävästi altista nuoria selkäkivuille. helsinki.fi/handle/10138/318146.. Väi töskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/ handle/123456789/71370. Toistuva, yksipuolinen harjoittelu on riski urheilijoiden loukkaantumisille, rasitusvammoille, loppuun palamiselle ja liikunnan lopettamiselle. Tutkimustulokset osoittivat, että kuntoutuksessa ikääntyneiden aikuisten toimijuutta määrittävät ajallisuus ja elämänkulku sekä vertaiskuntoutujat ja työntekijöiden puhetavat. Huippu-urheilutaustasta on myös hyötyä. Väitöskir jan verkkoversio: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/313097. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 9 Tekonivelleikkauksen hoitoketjussa tunnistettiin uusia riskitekijöitä Heikentynyt kävelykyky ennen tekonivelleikkausta ennustaa LK Sami Sakun väitöstutkimuksen mukaan kotiutumisen viivästymistä. Kuntoutuksen tulisi olla räätälöityä selkäleikkauksen jälkeen Pitkittynyt selkäkipu heikentää selkälihaksia, eivätkä ne välttämättä palaudu riittävästi leikkauksen jälkeen. Uusia suosituksia ikääntyneiden aikuisten kuntoutukseen KM, THM Aila Pikkarainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan ikääntyneiden aikuisten toimijuutta ryhmäkuntoutuksessa. Onnistunut kuntoutus syntyy ikääntyneen toimijan ja kuntoutuskontekstin vastavuoroisena oppimisja muutosprosessina. Sami Sakun lääketieteen väitöskirja ”Devia tions in Fast Track Total Joint Arthroplasty” (Poikkeamat (polven ja lonkan) tekonivel kirurgian hoitoprosessissa) tarkastettiin 25.9.2020 Helsingin yliopistossa. Lisäksi tutkimuskohteena olivat harjoituksista ja peleistä poissaoloja aiheuttaneiden selkäkipujen yleisyys ja riskitekijät nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. HannaMaria Roitton väitöskirja ”Relation ship of neuropsychiatric symptoms with falls, psychotropic drug use and quality of life among people with dementia” tarkas tettiin 28.8.2020 Helsingin yliopistossa. Selkäkivut häiritsevät nuorten urheilun harrastamista Nuorten selkäkivut ovat yleisiä riippumatta siitä osallistuvatko he urheiluseuratoimintaan vai eivät. Tutkimuksen mukaan kotiuttamista viivästyttävät yleisimmin kipu ja hidas mobilisaatio, jolloin potilaalla on ongelmia liikkumisessa. Entiset huippu-urheilijat elävät 2–3 vuotta pidempään ja arvioivat myöhemmällä iällä terveytensä paremmaksi, harrastavat enemmän liikuntaa ja tupakoivat vähemmän kuin muut ikätoverinsa. Väitöskirjan verkkoversio: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71526. A ran domized controlled trial.” tarkastettiin 4.9.2020 Jyväskylän yliopistossa. Usean lajin harrastaminen voi tukea liikunta-aktiivisuutta LL Sara Kaartinen tutki lääketieteen väitöskirjassaan liikunnan monipuolisuuden hyötyjä. Väi töskirjan verkkoversio: https://helda.helsin ki.fi/handle/10138/318135. Sara Kaartisen väitöskirja ”Diversity of sport activities, leisuretime physical acti vity, and spinal pain: A Finnish Twin Study” tarkastettiin 28.8.2020 Helsingin yliopistos sa. Tämä selviää fysioterapeutti, TtM Marleena Rossin väitöstutkimuksesta, jossa hän tarkasteli selkäkipujen yleisyyttä urheiluseuratoimintaan osallistuvilla ja siihen osallistumattomilla nuorilla. Väitöskirjan verkkoversio: https://helda. Neuropsykiatriset oireet nostavat muistisairaiden kaatumisriskiä Muistisairaiden kaatumiset lisääntyvät LL Hanna-Maria Roitton lääketieteen väitöstutkimuksen mukaan merkitsevästi, jos muistisairaalla on vaikeita neuropsykiatrisia oireita. Titta Kontron väitöskirja ”Relationships between Physical Activity, Smoking, Alcohol Use, and Health among Finnish Male Former Elite Athletes” tarkastet tiin 4.9.2020 Jyväskylän yliopistossa. Loukkaantumiseen päättynyt urheilu-ura lisää riskiä alkoholin liikakäyttöön TM Titta Kontron liikuntalääketieteen väitöstutkimuksen mukaan loukkaantumiseen päättynyt urheilu-ura lisää miesurheilijoiden alkoholin liikakäytön riskiä. Polven virheasento ja liikerajoitus taas altistivat sille, että potilas joutuu herkemmin uudelleen hoitoon. Aila Pikkaraisen väitöskirja ”Ikääntynei den aikuisten toimijuus kuntoutuksessa” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 18.9.2020. Väitöstutkimuksen mukaan monipuolisella liikunnalla ja etenkin kestävyyslajien harrastamisella voi olla yhteys myös vähäisempiin alaselkäkipuihin. Kahdeksan prosenttia tutkimuksen potilaista oli leikkauksen jälkeen uudelleen hoidettavana osastolla. Etenkin aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys ovat yhteydessä suurempaan kaatumisriskiin. Silloin kuntoutuksen kohteena on ihminen, ei diagnoosi tai ikä. Marleena Rossin väitöskirja ”Back Pain in Youth – Occurrence and Risk Factors” takastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.9.2020. Leikkaukseen tulevilla potilailla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa olevan vähäistä. Outi Ilveksen väitöskirja ”Effectiveness of progressive, therapeutic homeexer cise after lumbar fusion surgery
Vuorovaikutus koiran kanssa saa elimistössä aikaan fysiologisia hormonimuutoksia, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen ja tunne-elämään. Koira tarjoaa mukavaa seuraa, läheisyyttä ja jopa turvaa illan ja yön tummina hetkinä. Reaktio on selvä, kun se kuulee sanat ulos, auto, kuka tulee tai kiitos. Ihan selvästi se toivottaa minulle hyvää huomenta. Kuva: Mari Alapappila. Koira on mainiota juttuseuraa. Koiran läsnäolo tuo ajatukset tähän hetkeen. Kyllä se kertoo myös olevansa alla päin. Avaan silmäni. Koiran kanssa tulee juteltua arjen askareiden parissa ja onkin mielenkiintoista odottaa, milloin se sanoo ensimmäisen sanansa. Lenkillä koira antaa ripeyttä askeliin jopa hengästymiseen asti ja toisaalta pysähdyttää juttelemaan koiran omistajien tai ihailijoiden kanssa. Se kertoo, milloin haluaa ruokaa, milloin lähteä ulos tai onko vastaa tulossa muita ihmisiä kävelylenkin aikana. Kerran koiran lainannut tekeekin saman usein uudelleen. Kello on seitsemän aamulla. Laina-ajan voi määrittää itselleen sopivaksi. Lainakoirat voivat luoda monia ihania hetkiä ja suoda hyviä vaikutuksia. Koira tuo elämään monenlaisia hyviä asioita. Ääni lähestyy minua. Se osoittaa ihailevansa ja luottavansa ihmiseen täysin kellahtaessaan selälleen vatsarapsutuksia varten. Se ei sano vastaan ja kuuntelee tarkasti kallistaen päätään puolelta toiselle. Ei ihme, että viime aikoina yhä useampi on hankkinut perheeseensä koiran. Myös koirien tarkkailu ja koirakuvien sekä -videoiden katselu saattaa helpottaa stressin aiheuttamia fyysisiä oireita. Usein kuulee puhuttavan koiran omistajasta Napen ”äitinä” ja Nellin ”isänä”. Kun se tulee luokse häntää heiluttaen, kiehnää ympärillä ja lopulta istuutuu jalkojen juureen rapsutettavaksi, on helppo unohtaa kiire. Se antaa mallin siitä, kuinka voi ilmaista tunteita. Lisämunuaisen kuori tuottaa kortisolia, joka on koholla psyykkisen kuormituksen ja stressin aikana. Koirakin nauttii kaksijalkaisesta seurasta, joka osaa olla ihmisiksi. Huippuhetkinä se hyppää kainaloon nukkumaan ja tasaisen hiljaisella hengityksellään auttaa nukahtamaan. Yhteiselosta on fysiologista ja psyykkistä hyötyä ihmiselle. 1 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 P O L T T O P I S T E E S S Ä IHMISEN PARAS YSTÄVÄ Koira on kulkenut ihmisen rinnalla vuosi tuhansia. Kuulen vikkelien tassujen kipityksen. Jo viiden minuutin yhdessäolo laskee verenpainetta ja stressihormonitasoa sekä ihmisellä että koiralla. ANNUKKA ALAPAPPILA liikunta-asiantuntija Sydänliitto annukka.alapappila@sydanliitto.fi Parhaimmillaan koira tuo elämään hyvää mieltä, stressin hallintaa, hetkessä elämistä, liikunnan terveysvaikutuksia ja uusia tuttavuuksia – jopa uusia ystäviä. Ainakin sillä on oma kielensä. Meidän ihmisten ajatukset harhailevat usein jossain; menneessä, tulevassa tai somessa. Onneksi harvemmin. Ei hätää, vaikka perheessä ei olisikaan omaa koiraa. Huolet loittonevat, kun koira valloittaa sydämen ja mielen. Varsinaista intervallia. On aika nousta ja aloittaa päivä yhdessä koiran kanssa. Parhaimmillaan koira tuo elämään hyvää mieltä, stressin hallintaa, hetkessä elämistä, liikunnan terveysvaikutuksia ja uusia tuttavuuksia – jopa uusia ystäviä. Väsyneenä ja kiireisenä on helppo huomata koiran rauhoittavan oloa. Lainakoira innostaa monet hankkimaan koiran omaan perheeseen ja kenties lainaamaan sitä taas eteenpäin. Varsin moni harrastaa koiran lainaamista sukulaiselta tai naapurilta. Koiratuttujen kanssa onkin mukava jatkaa yhdessä matkaa ja päivittää kuulumiset koirien touhutessa keskenään. Se ymmärtää sanoja tai ehkä ainakin äänenpainoja. Siinä meneekin muutama minuutti huomaamatta. Koiran kanssa on helppo kerätä askelia ja saada uusia tuttavuuksia. Terapiakoira alentaa tutkitusti kortisolitasoa syljessä ja veressä merkittävästi, eikä vuorovaikutuksen tarvitse kestää pitkään. Näen heiluvan hännän ja nauravan suun. Varsinaista Mindfulnessiä. Olo on rennon onnellinen ainakin siinä hetkessä
L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 1 Jalkapalloprofessori tavoittelee hyviä avauksia Jalkapallon työelämäprofessori Mihály ”Misi” Szeróvay kokee olevansa sillanrakentaja tutkimuksen ja käytännön välillä. Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto. Szeróvay muistuttaa, että vaikka jalkapallo on kansainvälinen kieli, niin sen murteet ovat hyvin erilaisia
Szeróvay haluaa koordinoida töitä, jotta niistä olisi hyötyä sekä opiskelijoille että Palloliitolle ja seuroille. Ymmärrän sitä kieltä ja logiikkaa, miten ihmiset toimivat ja ajattelevat jalkapallossa. Suomessa asunut unkarilaispelaaja tarjosi Szeróvaylle 15 000 euroa, mikäli hän olisi järjestänyt kauden päätösottelussa joukkueelleen tappion Tampere Unitedille. Kokemusta kentältä ja sen laidalta Szeróvayn jalkapallotausta on monipuolinen. Opetus ja koulutus sekä niiden kehittäminen ovat Szeróvayn mukaan tärkeä osa jalkapalloprofessorin työtä. Hän vertailee väitöskirjassaan "Global and local interactions in football: Comparing the development paths of Finland and Hungary" suomalaisen ja unkarilaisen jalkapallon kehityslinjoja. Vuonna 2007 hän edusti espanjalaista Atletico Vallbonensea. – Oma pelaajatausta auttaa. Ja maastohiihtokin sujuu. Valmentajakoulutus perustuu tutkittuun tietoon. Yhdeksänvuotiaana ”Misi” aloitti säännöllisen harjoittelun suurseura Ferenc városissa, minkä lisäksi hän harrasti eri lajeja ja liikkui muutenkin monipuolisesti. Szeróvay on aloittanut työnsä työelämäprofessorina kartoittamalla toimijakenttää. Oman lisänsä jalkapallotietouteen tuo jalkapalloprofessorin pelipaikka maalivahtina. Miten opiskeltuja asioita pystyy hyödyntämään ja soveltamaan omassa ympäristössä, joukkueessa ja seurassa?. Hän mainitsee esimerkkinä Hannu Tihisen kautta saadun yhteyden Belgian jalkapalloliittoon. Szeróvay mainitsee esimerkkinä Palloliiton ja liikuntatieteellisen tiedekunnan taitokäsite-työryhmän. Hän pitää tärkeänä niin tutkimuskuin kokemustietoa – Minusta molemmat ovat tärkeitä. Häntä kiinnostavat myös kansainväliset tutkimushankkeet. Isä vei pojan asvalttikentälle, jolla poika kävi myös omatoimisesti. Szeróvay pelasi maalivahtina Unkarissa kasvattajaseuransa jälkeen puoliammattilaisena Erzsébet SMTK:ssa ja BKV El?ressa. Hänestä tuli kaudella 2008 yksi Veikkausliigaan nousseen JJK:n runkopelaajista. ”Misi” ei enää pelaa itse jalkapalloa, vaikka mieli tekisi veräjän suulle. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Palloliiton tutkimusja kehityspäällikön Ville-Pekka Inkilän kanssa. Häneltä vaaditaan itsenäisyyttä toimiessaan joukkueessa. Tehtävänä on tiedon ja tietouden jakaminen (knowlegde sharing). 1 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Unkarilaissyntyinen Mihály ”Misi” Szeróvay (38) aloitti Jyväskylän yliopiston ja Suomen Palloliiton yhteisenä työelämäprofessorina syyskuun alussa. Keväälle 2021 hän valmistelee liikuntatieteelliseen tiedekuntaan englanninkielistä opintojaksoa, joka valottaa eri tapoja tutkia jalkapalloa. Szeróvay tuli Suomeen syksyllä 2007 opiskelemaan. Suomalainen jalkapallovalmentajakoulutus perustuu Szeróvayn mukaan jo nykyisellään tutkittuun tietoon. nehtii maalivahdin olevan joukkueen sisällä yksilöurheilija. Isoihin otsikoihin Szeróvay nousi Suomessa, kun hän kertoi syksyllä 2009 kieltäytyneensä lahjontayrityksestä. Szeróvay näkee oman roolinsa mahdollistajana ja sillanrakentajana. Hän on aktiiviliikkuja, jonka harrastusvalikoimaan kuuluvat polkujuoksu, uinti, jooga ja boulderointi. Kokemustieto auttaa siinä, että valmentaja pystyy reflektoimaan ja kehittymään. Hän on pelannut itse, valmentanut, toiminut luottamustehtävissä ja tutkinut jalkapalloa. Jalkapallon työelämäprofessori on selvästi rakastunut lajiinsa. Jalkapalloon liittyviä opinnäytetöitä on tehty viime aikoina varsin paljon. Jalkapalloprofessorin toimintakenttä ulottuu eri maiden yliopistoista ja tutkimuslaitoksista suomalaisiin seuroihin. Pystyn hahmottamaan, miten jalkapallossa toimivat ihmiset kokevat eri tilanteet. Palloilu-ura alkoi budapestiläisessä lähiössä 1980-luvulla. Vuonna 2018 Szeróvay väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa. Szeróvay toimi vuosina 2018–2020 southamptonilaisessa Solent-yliopistossa jalkapallotieteiden yliopistonlehtorina. Szeróvay luonMikä mies. Kehittämistyötä tarvitaan kuitenkin koko ajan. Szeróvayn silmät syttyvät oman jalkapalloharrastuksen alkua muistellessa. Hänen tehtävänään on edistää koko jalkapallon lajiperheen tutkimustoimintaa ja tiedon soveltamista käytäntöön. Tärkeä rooli on myös yhteistyöllä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Vammat estävät kentille menon. – Ehkä se auttaa järjestämään tehtäviä ja asioita suunnitelmallisesti, pohtii Szeróvay. Suomalaisen liikuntakulttuurin tuntemusta on kertynyt seuratoiminnassa JJK:ssa ja Palokan Riennossa. Belgiassa samantyyppistä työtä kuin Szeróvay tekee liiton palkkaama työntekijä
Toiminta on ammattimaistunut: seuroissa on yhä enemmän päätoimisia toiminnanjohtajia, valmennuspäälliköitä ja valmentajia. Päätoimisten valmentajien määrä on lisääntynyt, sivutoimisiakin on aikaisempaa enemmän, mutta suurin osa toimii vapaaehtoispohjalta. Suomessa on menty eteenpäin Jalkapalloprofessori korostaa kontekstin ymmärtämisen olevan tärkeää niin lajin sisällä kuin kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kannalta. Szeróvay on seurannut suomalaista jalkapalloa liki 15 vuotta. Hän näkee, että pelianalyysi on kehittynyt paljon. Eri ryhmien taustat ja osaamistaso on otettava huomioon valmentajakoulutuksessa. Seurojen toiminta on Szeróvayn mukaan ammattimaistunut Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 3 Suomessa on lähtökohdiltaan hyvin erityyppisiä valmentajia, joiden tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava. Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto. Taktinen osaaminen ja myös fyysinen puoli ovat menneet eteenpäin. Suomessa on lähtökohdiltaan hyvin erityyppisiä valmentajia, joiden tarpeet ja tavoitteet on tunnistettava
Häntä voi myös pitää urheilutermein ”ulkomaalaisvahvistuksena”: suomalaisen jalkapallon tarkastelu tuorein silmin voi tuoda uutta lajin ja koko suomalaisen urheilun kehittämiseen. Suuntaus on ollut kaikkialla Suomessa sama: maassa on jo liki sata jalkapallohallia. Aiheesta käydyn keskustelun perusteella voi sanoa, että yhtenä pääoletuksena työelämäprofessorin työssä on taito edistää käytännön osaamisen ja tutkitun tiedon yhdistämistä. Konteksti on kuitenkin aina pidettävä mielessä. Oma lukunsa on Englanti, jonka ilmapiiriä hän aisti Southamptonissa Solent yliopistossa 2,5 vuotta. Ylipainehalli on parantanut talviharjoittelumahdollisuuksia. Southampton FC pelaa valioliigassa, mitä ei voinut olla kaupungissa huomaamatta. Myös sen voimavarat riittävät muutosten toteuttamiseen. Szeróvay ottaa esimerkiksi Jyväskylän, jonne on rakennettu useita tekonurmikenttiä. – Kotimaahani Unkariin verrattuna tyttöjen ja naisten jalkapallon asema on Suomessa paljon parempi. Englanniksi työelämäprofessorista on käytetty muuan muassa nimikettä professor of practice. 1 4 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Lajin olosuhteet ovat viime aikoina parantuneet paljon. Jalkapallotutkijan näkökulmasta vahva asema tuntuu hyvältä. – Pelipäivinä näkyy sekä kotijoukkueen että vierasjoukkueen pelipaitoja kaduilla. Harjulle valmistui lämmitettävä nurmi sekä iltapelit mahdollistava valaistus. Pidän tärkeänä, että naisten ja tyttöjen jalkapallo näkyy erityisenä painopistealueena Palloliiton uudessa strategiassa. Lajin yliopistollinen koulutus ja tutkimus on vahvaa. Tiukasti ottaen jalkapalloprofessoristakin puhuminen on harhaanjohtavaa. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta kumppaneineen tarjoaa tarvittavan tietopohjan. Palloliitto on uudistanut valmentajakoulutustaan viime vuosina. Szerovay korostaa, että eri maiden jalkapallokulttuureja voi ja kannattaa vertailla. Jalkapallossa työelämäprofessorin toiminnalla on hyvä pohja. JOUKO KOKKONEN Kuva: Petteri Kivimäki / Jyväskylän yliopisto Kommentti: Misillä hyvät lähdöt tehtävään Työelämäprofessori-nimikkeestä on kiistelty. Szeróvaylla on pelaajataustansa ja oppineisuutensa ansiosta hyvä pohja toimia. Yli kymmenessä yliopistossa opiskelijat voivat valita jalkapallo-opinnot. Jalkapallo näkyy mediassa. Laji saa Suomessa enemmän näkyvyyttä ja arvostusta, mikä liittyy naisten yhteiskunnalliseen asemaan. Suomessa on kyseessä yliopistollinen määräaikainen korkean tason opetustehtävä, ei professuuri. Kansainvälinen vertailu avartaa ajattelua Jalkapallo on perinteisesti ollut miehinen laji, mutta etenkin 2000-luvulla naisten ja tyttöjen määrä pelikentillä on lisääntynyt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimusta tehdään laajasti valmennuksen, yhteiskunnan ja biotieteiden näkökulmista. Jalkapallon asema arjessa on Brittein saarilla vahva. Jalkapallo on pelinä nopealla silmäyksellä kaikkialla samannäköistä, mutta ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa ratkaisevasti jalkapallokulttuurin asemaan ja merkitykseen. Toisaalta Unkarissa jalkapallo on ykköslaji ja sen näkyvyys on suuri. Puolitosissaan voi sanoa Mihály Szeróvayn olevan Suomen johtava akateeminen jalkapalloasiantuntija. JOUKO KOKKONEN
Liikunnan merkitystä yhteiskunnan kasvavan monimutkaisuuden ja epävarmuuden hallitsemisessa tulee kirkastaa – pandemian muuttamaa maailmaa rakennetaan jo. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 5 Koronapandemia ja väestön liikunta LIIKUNNAN ASEMAA KRIISIEN LIEVITTÄJÄNÄ VAHVISTETTAVA Koronapandemian vaikutukset liikuntaan vaihtelevat väestöryhmän mukaan. Kuva: Antero Aaltonen
Osa työntekijöistä korvasi puuttuvaa työmatkaliikuntaa muulla liikunnalla. Yli puolella vähiten liikkuvista (25 %) aktiivisuus väheni pandemian aikana. Kahdella viidestä 60-vuotiaasta liikunnan harrastaminen väheni poikkeustilan aikana. Pandemian aikana 11 prosenttia 16–20-vuotiaista (n = 3 328) liikkui vähintään tunnin päivässä (Kokko, S. Yleisintä oli lähellä ja yksin tai pienessä ryhmässä toteutettava liikunta, kuten lenkkeily, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto. Aktiivisimmista (11 %) nuorista 84 prosenttia liikkui saman verran tai enemmän kuin ennen pandemiaa. Artikkeli perustuu valtion liikuntaneuvoston julkaisemaan raporttiin Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (Kantomaa 2020). Yli 70-vuotiaita kehotettiin pysymään karanteenia vastaavissa oloissa. Iäkkäiden (70–85-vuotiaiden, n = 276) liikunta väheni kuitenkin poikkeustilan aikana ennakoitua vähemmän (Sipilä ym. Liikunta lisääntyi etenkin naisilla – suurin osa miehistä ei muuttanut liikkumistaan. Ihmisiä kehotettiin pysymään poissa väkijoukoista, välttämään julkista liikennettä ja matkustamaan vain tarpeellisista syistä. 2020). 2020). ym. 2020). ym. Tutkittavista 70 prosenttia koki tukija liikuntaelimistön oireita etätyöhön siirtymisen jälkeen. Työtilanne, koulutus ja terveyskäyttäytyminen (tupakointi ja alkoholinkäyttö) eivät olleet yhteydessä muutokseen liikunnan harrastamisessa. Kouluissa siirryttiin etäopetukseen. Liikunnan muodot kuitenkin vaihtuivat: kävely ja ulkoilu lisääntyivät, ryhmäliikunta ja kuntosaliharjoittelu vähenivät. 2020). Ero oli jopa kymmeniä prosentteja. Lähes joka toinen il. Julkiset tilat ja ravintolat suljettiin, julkiset kokoontumiset rajoitettiin kymmeneen henkilöön. Liikkuminen vähentyi lähes puolella naisista, mutta vain 25 prosentilla miehistä. Vapaa-ajan liikunnassa muutokset olivat sekä myönteisiä että kielteisiä: osalla liikunta lisääntyi, osalla väheni. Munukan ja von Bonsdorffin (2020) tutkimuksessa (n = 412) Jyväskylän yliopiston henkilökunnan liikuntakertojen määrä lisääntyi pandemian aikana. On todennäköistä, että rajoitukset heijastuivat myös väestön liikuntaan: ihmisten välistä kanssakäymistä ja liikkumista rajoitettiin, työja koulumatkaliikunta väheni tai loppui kokonaan, ohjattuja harrastustoimintoja peruttiin ja liikuntapaikkoja suljettiin. 2020). Ennen poikkeustilaa paljon liikkuneet olivat aktiivisimpia myös poikkeustilan aikana. Tarkastelen tässä artikkelissa koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia väestön liikuntaan Suomessa keväällä ja kesällä 2020. ym. Pandemia lisäsi liikkumisen polarisaatiota, eli nuorten jakautumista liikunnallisesti aktiivisiin ja vähän liikkuviin. Toimintarajoitteita kokevilla nuorilla liikkuminen vähentyi muita yleisemmin. Iäkkäät Suurin osa (60 %) noin 60-vuotiaista tutkittavista (n = 130) ylläpiti tai lisäsi liikuntaa poikkeustilan aikana (Kokko, K. Pandemian rajaamassa elämänpiirissä liikunnallisesti aktiiviset nuoret kokivat liikunnan merkityksellisempänä kuin vähemmän liikkuvat nuoret (Kokko, S. Vapaa-ajan liikunnan määrä ei muuttunut 50-vuotiailla naisilla (n = 358) poikkeustilan aikana (Laakkonen & Hakamäki 2020). Muita esteitä olivat liikuntapaikkojen sulkeminen, kotiolojen soveltumattomuus mieleisen liikuntamuodon harrastamiseen sekä seurojen harjoitusten loppuminen. Kouluikäisten liikkumisen vähenemistä selittääkin erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan väheneminen tai loppuminen kokonaan. 1 6 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Keväällä 2020 Suomessa otettiin käyttöön suosituksia ja lainsäädäntöön perustuvia rajoituksia, joiden tarkoituksena oli turvata väestön terveys ja hidastaa koronaviruksen leviämistä. Liikunnan vähentymisellä voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. Suurimmat muutokset – sekä liikunnan vähenemisessä että lisääntymisessä – havaittiin nuoremmassa ikäryhmässä (18–49 v.), jossa liikutaan normaalioloissa vanhempaa (50–69 v.) ikäryhmää enemmän. 2020). 2020). Vastaavasti aikaisemmin vähän liikkuneet liikkuivat vähiten myös poikkeusoloissa. Työikäiset Työikäisten (n = 2 560) työmatkaliikunta väheni pandemian aikana (Jousilahti ym. Lapset ja nuoret Kouluikäisten (n = 255) liikkuminen väheni keväällä 2020 merkittävästi verrattuna kevääseen 2018 (Vasankari ym. Aktiiviset nuoret pitivät tärkeinä liikunnan tuomaa hyvää oloa, iloa, fyysisestä kunnosta huolehtimista ja liikunnan terveellisyyttä. Liikunta poikkeustilan aikana erosi jonkin verran työtilanteen mukaan: kodin ulkopuolella työskennelleet naiset liikkuivat vähemmän kuin muut. Työntekijöitä velvoitettiin siirtymään etätyöhön. Tutkimusten tulokset ovat alustavia – lopulliset vaikutukset selviävät mahdollisesti vasta vuosien kuluttua. Kansainvälisen arvion mukaan neljäsosalla miehistä ja kolmasosalla naisista on vähäisen liikunnan vuoksi kohonnut riski perussairauksiin ja stressin aiheuttamaan psyykkiseen oireiluun – he ovat myös alttiita vakavalle koronavirusinfektiolle (Sallis ym. Suurimmillaan erot askelten määrässä olivat koulupäivinä kello 7–14. Rajoitustoimet ja niitä seurannut poikkeustila vaikuttivat merkittävästi ihmisten arkeen, kuten työntekoon, liikkumiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Toisaalta esimerkiksi lapsiperheissä kovatehoisempaa liikuntaa korvattiin kevyellä ulkoilulla lasten kanssa. Liikkumisen merkitys etätyössä tuleekin korostumaan tulevaisuudessa mahdollisten uusien kriisien ja etätyön lisääntymisen vuoksi. Yleisimmiksi liikkumisen esteiksi koettiin etäopiskelusta johtuva koulutehtävien kuormitus. Kaikkein voimakkaimmat koronapandemian rajoitustoimet kohdistuivat 70-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Eniten liikkuivat ne, jotka liikkuivat normaalioloissakin eniten. Muutos oli selvintä naisten, nuoremman ikäryhmän (18–49 v.) ja korkeasti koulutettujen kohdalla
Myös suomalaisissa tutkimuksissa koronapandemian vaikutukset liikuntaan vaihtelivat väestöryhmän mukaan (Kantomaa 2020). On myös mahdollista, että koronapandemian kaltaiset krii. 2020. Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Covid-19: risk factors for severe disease and death. moitti harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. • Lisätä iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia liikkumiseen. 2020). Teoksessa: M. Koronapandemian kaltaiset kriisit voivatkin lisätä sosiaalisia eroja liikunnassa. Kuinka pitkälle tulevaisuuteen vaikutukset heijastuvat, jää nähtäväksi. Siksi on tärkeää huomioida rajoitusten yksilölliset vaikutukset liikuntaan ja tukea liikkumista myös kriisiaikana. Mitä rajoittavammiksi suositukset koettiin, sitä yleisemmin liikunta muuttui – joko lisääntyi tai väheni. Liikunnan etäopetuksessa ja -ohjauksessa tulee huomioida teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Jotta tulisimme paremmin toimeen yhteiskunnan kasvavassa monimutkaisuudessa ja epävarmuudessa, tulee meidän: • Asettaa liikunta etusijalle terveyden edistämisessä, etenkin koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. 2020). (toim.) 2020. • Ehkäistä liikunnan polarisoitumista kaikissa väestöryhmissä. Liikunnan muodot vaihtuivat sellaisiksi, joita oli mahdollista toteuttaa kotona tai lähellä kotia. Erityisesti hyötyliikunta, kotona tapahtuva liikunta ja kävely lisääntyivät tai pysyivät ennallaan. Polarisaatiota voidaan tarkastella aikaisemman liikunnan lisäksi myös yhteiskunnallisen aseman näkökulmasta. Tämä on huolestuttavaa, koska elinpiirin pienentyminen voi lisätä vakavia toimintarajoitteita. Toisaalta pitkittyneet rajoitustoimet voivat johtaa liikunnan vähentymiseen ja paikallaanolon lisääntymiseen. Toisaalta 37 prosenttia tutkittavista arvioi liikkumisensa vähentyneen. Iäkkäiden elinpiiri supistui poikkeustilan aikana. Puhe pandemian jälkeisestä ajasta luo mielikuvan poikkeusoloista, joiden jälkeen rajoitustoimista voidaan lopullisesti luopua. Liikunnalla voi parhaimmillaan olla merkittäviä terveyshyötyjä koronapandemian kaltaisissa kriiseissä. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 7 sit toistuvat tulevaisuudessa ja rajoitustoimet pitkittyvät tai muuttuvat kausittaisiksi (Osterholm & Olshaker 2020). Liikunta suojaa monilta kroonisilta sairauksilta, jotka lisäävät vakavan koronavirusinfektion ja siitä johtuvan kuoleman riskiä (Jordan ym. Jousilahti, P., Borodulin, K., Härkänen, T., Koponen, P., Koskinen, S., Sainio, P. Huomio liikunnan polarisaatiosta pandemian aikana on merkittävä koko väestön kannalta. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ulkoliikuntapaikkoihin ja luontoliikuntaan. Moni teki pihatöitä, kunnosti kotia tai ulkoili lenkkipolulla. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 22–26. Iäkkäiden elinpiirin laajuus tulee turvata myös kriisiaikana. & Cheng K.K. • Vahvistaa tieteellistä tutkimusta liikunnan terveyshyötyjen ja yhteiskunnallisen merkityksen kirkastamiseksi koronan muuttamassa maailmassa. Tätä voidaan kutsua koronan muuttamaksi maailmaksi. & Lundqvist, A.-M. MARKO KANTOMAA, FT, dosentti Oulun yliopisto marko.kantomaa@oulu.fi LÄHTEET Jordan, R.E., Adab, P. • Luoda vaihtoehtoisia toimintamalleja koulu-, opiskelijaja työpaikkaliikuntaan. Tietoteknisten laitteiden ja yhteyksien puute voi rajoittaa osallistumista etäohjattuun liikuntaan. Elimistön puolustusjärjestelmä heikkenee ja kroonisten sairauksien ja koronavirusinfektion riski kasvaa erityisesti iäkkäillä ihmisillä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vähän liikkuviin, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleviin ja toimintarajoitteita kokeviin. • Lisätä ja kehittää liikuntaolosuhteita, jotka mahdollistavat liikunnan harrastamisen kriisiaikana. Monilla, erityisesti pienituloisilla, ei ole kotona tiloja ja välineitä haluamansa liikunnan harrastamiseen. 2020. Liikunta koronan muuttamassa maailmassa Useissa länsimaissa on raportoitu liikkumisen vähentyneen koronapandemian seurauksena, joskin muutoksissa voi olla merkittäviä alueellisia ja väestöryhmäkohtaisia eroja (Tison ym. Kantomaa, M. Liikunta vahvistaa puolustusjärjestelmää, joka suojelee elimistöä viruksilta. Henkinen kuormitus voi lisääntyä kaikilla väestöryhmillä. Tämä on huolestuttavaa, koska elinpiirin pienentymisen tiedetään lisäävän vakavien toimintarajoitteiden mahdollisuutta (Rantanen & Portegijs 2020). Rantasen ja Portegijsin (2020) tutkimuksessa 45 prosentilla 75-, 80ja 85-vuotiaista (n = 813) liikkuminen ei muuttunut poikkeustilan aikana. Liikuntamuodoista eniten vähenivät kuntosaliharjoittelu, ryhmäliikunta ja vesiliikunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. BMJ 368, m1198. On kuitenkin mahdollista, että rajoituksia joudutaan lisäämään, jos viruksen leviäminen kiihtyy. 2014) sekä ehkäisee masennusta ja ahdistusta (Nupponen 2011). Iäkkäiden elinpiiri supistui poikkeustilan aikana. Koronapandemian ja torjuntatoimien vaikutukset aikuisväestön työmatkaja vapaa-ajan liikuntaan. Liikunta parantaa myös rokotusten tehokkuutta (Pascoe ym
Tison, G.H. Loppukeväällä kolisi huippu-urheilussa: Tokion olympialaiset ja paralympialaiset siirtyivät vuodella eteenpäin ja esimerkiksi yleisurheilun Pariisin EM-kisat peruttiin kokonaan. 2020. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Kantomaa (toim.) Korona pandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin – korona yleisurheilijoiden kokemana. Osterholm, M.T. Masennus ja ahdistuneisuus. Pandemian ensimmäiset kuukaudet rajoituksineen näyttävät vaikuttaneen urheilijoihin sekä kielteisesti että myönteisesti. & Valtonen, M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Teoksessa: M. (2020) Worldwide effect of COVID-19 on physical activity: a descriptive study. 2020), valmentajasuhde muuttui ja läheisten ihmisten sairastuminen huolestutti (Kokkonen 2020). Teoksessa: M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. & Kwok, N. Chronicle of a pandemic foretold: Learning from the COVID-19 failure – before the next outbreak arrives. The effects of exercise on vaccination responses: a review of chronic and acute exercise interventions in humans. Iäkkäiden henkilöiden liikunta ja siinä havaitut muutokset koronarajoitusten aikana. Foreign Affairs 99 (4), 10–24. Koronan aiheuttamat muutokset 75-, 80ja 85-vuotiaiden liikkumiseen kodin ulkopuolella. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Koronarajoitukset vaikuttivat rajusti lasten ja nuorten liikkumiseen. Toisaalta pandemiaa ei ollut kokenut lainkaan kuormittavaksi 14 prosenttia yleisurheilijoista. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 13–16. 2020. Brain, Behavior, and Immunity 39, 33–41. Toisaalta pandemia näytti tuovan mukanaan myös hyvää. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Fo gelholm, I. & Olshaker, M. Kuormittavimmaksi yleisurheilijat kokivat kilpailujen peruuntumisen ja siirtymisen sekä epätietoisuuden tulevasta. Teoksessa: M. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. 1 8 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Kokko, K., Sipilä, S., Saajanaho, M. Koronapandemia näytti myös selkeyttäneen urheilun merkitystä itselle (Kokkonen 2020). & Avram, R. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 27–29. Urheilijat kuormittuivat erityisesti siksi, että kavereita ei ollut mahdollista tavata, yksin harjoitteleminen ei tuntunut motivoivalta (Ihalainen ym. Tutkimistani 150 yleisurheilijasta neljännes oli kokenut koronapandemian melko tai erittäin kuormittavaksi juhannukseen mennessä. Teoksessa: M. Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 35–36. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Koronaviruspandemia urheilijoiden kokemuksena telun seurauksena, yleisesti ottaen urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi ei kärsinyt ja infektio-oireet ja loukkaantumiset jopa vähenivät tiukimpien rajoitusten aikana (Ihalainen ym. Totutusta poikkesi myös se, että urheilijat saivat aiempaa vapaammin päättää harjoitteluaikatauluistaan, panostivat mielikuvaharjoitteluun ja hyödynsivät urheilupsykologin etävastaanottoa (Ihalainen ym. Kilpailuja leiritystoiminnan lisäksi korona kuritti urheilijoiden ihmissuhteita. & Salvo, D. Sipilä, S., Tirkkonen, A. & Sievänen, H. 2020. Koronan vaikutukset 50-vuotiaiden naisten liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 17–20. Teoksessa: M. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 40–42. Teoksessa: M. Rantanen, T. Teoksessa: M. Teoksessa: M. (Kokkonen 2020) Ihalainen kumppaneineen (2020) osoitti ulkomaan leirien peruuntumisen tuntuneen kansainvälisen tason urheilijoista ongelmalliselta. 2020. & von Bonsdorff, M. & Kuhar, P. 2020). 2020. Annales of Internal Medicine June 29, M20-2665. 2014. Teoksessa: M. & Edwards, K.M. Ylipäätään vammojen kuntouttamiseen oli aiempaa enemmän aikaa (Kokkonen 2020). An international physical activity and public health research agenda to inform coronavirus disease-2019 policies and practices. Teoksessa: M. Kokko, S., Rinta-Antila, K., Villberg, J., Hirvensalo, M., Koski, P. Munukka, M. Pascoe, A.R., Fiatarone Singh, M.A. 2020). 2020. 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 44–48. ym. & Kekäläinen, T. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 30–33. Koronan vaikutukset henkilöstön liikuntaharrastuneisuuteen – tapaus Jyväskylän yliopisto. Laakkonen, E. Ylipäätään he käyttivät jonkin fyysisen tai psyykkisen ominaisuuden tai teknisen yksityiskohdan parantamiseen pandemian ensimmäisinä kuukausina aiempaa enemmän aikaa (Kokkonen 2020). Koronaviruspandemian vaikutukset urheilijaan. 2020. 60-vuotiaiden liikunta koronapandemian aikana. 2020. MARJA KOKKONEN, PST Yliopistonlehtori Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta sähköposti: marja.kokkonen@jyu.fi LÄHTEET Ihalainen, J., Lehto, J., Mjøsund, K. Koronaviruspandemian saavutettua Suomen kevättalvella 2020 monet sisäliikuntapaikat sulkivat ovensa ja urheiluseurat joutuivat mukauttamaan toimintaansa rajoitusten pohjalta. Helsinki: Duodecim, 176–184. 2020. Suomalaisnuorten liikkuminen koronapandemian aikana keväällä 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 37–39. Joukkueiden ja harjoitusryhmien yhteisharjoittelu vaihtui pääsääntöisesti kotioloissa tai ulkona tehtävään omatoimiseen harjoitteluun ja ulkomaan leirityksistä oli luovuttava. Vaikka jotkut saivat rasitusvammoja tai ylikuormittuivat normaalista poikkeavan tai liian nopeasti lisääntyneen harjoit. Kokkonen, M. & Savikangas, T. Kantomaa (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Journal of Sport and Health Science 9, 328–334. & Portegijs, E. 2020. Nupponen, R. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 49–52. Vuori & T. Vasankari, T., Jussila, A.-M., Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H., Kokko, S. & Hakamäki, M. 2011. Sallis, J.F., Adlakha, D., Oyeyemi, A
Alaa käsittelevien julkaisuiden mukaan PT-palvelut tulivat SuoKuva: Antero Aaltonen meen 1990-luvulla. PT-palvelujen tarjontaa on Liikunta & Tiede -lehdessä käsitelty aiemmin (Ala-Vähälä 2019), joten keskityn alan koulutukseen. Arvioin määräksi vuonna 2019 noin 2 000. (Ala-Vähälä 2020, Nyman 2013.) Palvelujen käyttö on sittemmin vakiintunut hyväksytyksi osaksi liikunnan harrastamista. Taloustutkimuksen vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan kolmannes 15–79-vuo tiaista suomalaisista oli kiinnostunut alan palveluista (Personal training -katsaus 2018, Alanen 2019, Laakso 2017, Bergström 2011.) Tarjolla yleiskuva koulutuksesta Tekemäni selvitys on katsaus PT-koulutuksen tarjonnasta, koulutussisällöistä ja niitä ohjaavista normeista ja viitekehyksistä sekä laadunvarmistusjärjestelmistä. Ohjauksen tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan: päämääränä voivat olla esimerkiksi painonhallinta, terveellisemmät elämäntavat, ruumiillisen ja/tai henkisen toimintakyvyn parantaminen tai liikunnallisempi ulkonäkö. Yhteiskunnan muuttuessa PT-alasta on tullut osa suomalaista palvelutuotantoa ja koulutusjärjestelmää. PT-palvelut ovat viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneet osaksi kaupallisia liikuntapalveluja. Todellinen määrä lienee suurempi, mutta käytössä olevien tilastojen perusteella arviota ei voi tarkentaa. L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 1 9 Personal trainer ei ole enää outo lintu Tavallinen suomalainen ei kuvitellut 30 vuotta sitten käyttävänsä henkilökohtaista liikunta valmentajaa. Kun ne otetaan huomioon, PT-ohjaajien vähimmäismäärä nousee ja on 2 200–2 300. Personal trainer (PT) saattoi vilahtaa valkokankaalla amerikkalaisissa elokuvissa. Aiemman artikkelin tietoa tarkennan PT-ohjaajien vähimmäismäärän osalta. Palvelujen osalta raportissa tarkastellaan volyymia, eli sitä minkä tyyppiset yritykset tarjoavat palveluja, ja miten paljon PT-ala työllistää ihmisiä. Laskelmasta puuttui joukko suuria valtakunnallisia liikuntakeskuksia, jotka työllistävät ohjaajia. (Ks. Kysyntää kuvaa se, että vuonna 2017 kolmannes 15–79-vuotiaista oli kiinnostunut alan tarjoamista palveluista. esim. Lisäksi esittelen suppeasti alan liiketoimintamalleja ja palvelujen sisältöä. Personal trainer -palveluilla (jatkossa PT-palvelut) tarkoitetaan liikunnan harrastajan henkilökohtaista ohjausta ja motivointia. Alanen 2019, Ala-Vähälä 2019b, Ammattina personal trainer 2.0.) PT-ohjauksen päätavoitteena ei ole kilpailumenestys, vaikka asia kas voi osallistua urheilukilpailuihin tai -tapahtumiin. Koska alan koulutuksista valmistuu vuosittain 1 000–1 300 henkilöä, on perusteltua olettaa, että vaihtuvuus alalla on suurta.. Palveluihin sisältyy tyypillisesti liikkujan lähtötilanteen arviointia ja edistymisen seurantaa, harjoitusohjelmien laatimista ja ohjattua harjoittelua sekä ravintoja terveysvalistusta. (Alanen 2019, Bergström 2011, Reponen 2010.) Myös PT-ohjaajien koulutus alkoi 1990-luvun loppupuolella
Koulutuksen volyymi on kuitenkin jälkimmäisellä sektorilla suurempi. Julkisen valvonnan ulkopuolista koulutusta tarjoavat yritykset, mutta myös urheiluopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot, mutta tässä tapauksessa maksullisen palvelutoiminnan kautta. Suurin osa koulutetuista valmistuu jonkinlaisen laadunvarmistuksen piiristä PT-koulutuksista puolet (18/35) on sitoutunut yhteen tai useampaan kansalliseen tai kansainväliseen laadunvarmistusjärjestelmään. Julkisen valvonnan piiriin kuuluva oppilaitos voi siis tarjota PT-koulutusta sekä osana julkisten valvonnan alaista ammatillisiin tutkintoihin tai korkea-asteen tutkintoihin johtavaa koulutusta. Yhteistä toiminnalle on, että kohteena oleva oppilaitos arvioidaan. 2 L I I K U N TA & T I E D E 5 2 2 Suomessa tarjottava ammatillinen koulutus voidaan jakaa julkisen valvonnan alaiseen ja sen ulkopuoliseen koulutukseen. Merkittävä auktorisointeja antava taho on Suomen Kuntoja terveysliikuntayritysten yhdistys SKY ry, joka auktorisoi sekä koulutusyksikköjä että riittäväksi arvioidun koulutuksen ja työkokemuksen omaavia PT-ohjaajia. Ammattikorkeakouluissa on tehty alan luonnetta analysoivia ja liiketoimintaosaamista tukevia opinnäytteitä (esim. Selvityksen toteutus PT-selvitys on tehty kahdessa osassa. Yhteiskuntatieteissä on valmistunut sosiologian pro gradu personal trainerin työstä sosiaalisena ilmiönä (Hirvi 2014). PT-palvelujen selvittämistä ja alan toimijoiden paikantamista varten Liikuntatieteellinen Seura tilasi Suomen Asiakastieto Oy:ltä luettelon yritysrekisteriin ilmoitetuista yrityksistä, jotka toimialaluokkansa perusteella saattoivat tarjota PT-palveluja. Joissakin tapauksissa hyväksyntä oikeuttaa toimijan liittymään julkisesti valvottuun koulutusjärjestelmään. Se jaetaan yleensä ulkoiseen ja sisäiseen laadunvarmistukseen. Julkisesti valvottu koulutus on yleensä maksutonta, poikkeuksina ammattitutkintoihin johtavat opinnot ja kansanopistojen tarjoama koulutus. Sertifikaatin myöntäminen edellyttää henkilökohtaiseen ohjaukseen valmentavien osioiden suorittamista ja sertifiointikokeen läpäisemistä. Opiskelijalla on muiden ehtojen täyttyessä oikeus opintotukeen tai aikuisopintotukeen. Julkisen valvonnan ulkopuolisessa PT-koulutuksessa ulkoisen laadunvarmistuksen keskeisiä prosesseja ovat kouluttajien auktorisoinnit. Selvitystyötä ovat tukeneet PT-alan koulutuksesta ja alan palveluista julkaistut raportit ja opinnäytteet. Kempas 2018, Sipponen 2018, Linden 2017, Kurvinen 2015, Sundström ja Meriheinä 2014, Zeitlin 2014, Nyman 2013, Savolainen 2013). Ulkoinen laadunvarmistus tarkoittaa jonkin ulkopuolisen organisaation toteuttamia arviointeja, akkreditointeja tai auktorisointeja. Hyväksytty arviointi on julkinen tunnustus, jota yksikkö voi käyttää markkinoinnissaan. Julkisesti valvotun koulutuksen tarjoajalla on opetusja kulttuuriministeriön lupa ammatillisen koulutuksen järjestämiseen; koulutuksen sisältö perustuu sitä sääteleviin lakeihin ja asetuksiin, toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta myös opetushallituksen määrittelemiin tutkintojen perusteisiin. PT-koulutuksen tarjoajia on suurin piirtein yhtä paljon sekä julkisen valvonnan piiriin kuuluvassa koulutuksessa että sen ulkopuolella. Sisäinen laadunvarmistus tarkoittaa oppilaitoksen omaa laatutyötä: palautteen keruutta, toimintatapojen määrittämistä ja dokumentointia sekä systemaattista kehittämistä. Paikannetuista yrityksistä poimin noin sadan yrityksen otoksen, josta tein tarkemman analyysi toiminnasta ja palvelujen luonteesta. Lisäksi kolme kansainvälistä organisaatiota auktorisoi suomalaisia kouluttajia tai antaa vastaavia tunnustuksia. Julkisesti valvotussa koulutuksessa ulkoinen laadunarviointi kuuluu koulutuksen arviointikeskukselle (KARVI). PT-koulutuksesta on tehty muutamia opinnäytteitä ja selvityksiä (Alanen 2019, Laakso 2017, Koskinen 2014). Koulutuksen laadunvarmistus tarkoittaa oppilaitoksen toiminnan systemaattista arvioimista ja kehittämistä. Vuonna 2019 toteutin katsauksen alan palveluihin ja vuonna 2020 kohteena oli alan koulutus. Yritysrekisteritietojen perusteella pystyin arvioimaan yritysten määrän sekä sen, miten paljon ne työllistävät PT-ohjaajia. Viime vuosina noin 70–80 prosenttia eri koulutuksista valmistuneista ohjaajista on opiskellut julkisen valvonnan ulkopuolisissa ohjelmissa. Viime vuosina PT-koulutuksen saaneista todennäköisesti yli kaksi kolmasosaa on saanut koulutuksensa ohjelmassa, joka kuuluu jonkin ulkoisen laadunvarmistusjärjestelmän piiriin. Koulutusta käsittelevä osuus perustuu aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin, kouluttajien verkkosivuillaan julkaisemaan informaatioon ja koulutusyksiköille lähetettyyn kyselyyn. Viime vuosina PT-koulutuksen saaneista todennäköisesti yli kaksi kolmasosaa on saanut koulutuksensa ohjelmassa, jolla on ulkoinen laadunvarmistus.. Sen lisäksi Urheiluopistojen yhdistyksellä on oma sertifiointijärjestelmänsä, jossa liikunnanohjaaja voi saada PT-sertifikaatin suoritettuaan liikuntaneuvojan tutkinnon tai liikunnanohjauksen ammattitutkinnon. Miten PT-koulutuksen laatua tarkkaillaan. Lisäksi tein karkean luokittelun alalla toimivista yrityksistä. Näille prosesseille on useita eri nimiä, ja käytännöt vaihtelevat