Tulos on hälyttävä ja asia koskettaa monia, sillä jalkapallo on suosituin urheiluseurassa harrastettu laji tässä ikäryhmässä. Myös heittolajeissa, painonnostossa, jääkiekossa ja salibandyssä nuorten selkä on kovilla. Esimerkiksi viimeisimmän LIITU-tutkimuksen (2019) mukaan liikuntasuosituksen täyttävät lapset ja nuoret kokevat harvemmin erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipuja, niskaja hartiakipuja, ärtyneisyyttä tai nukahtamisvaikeuksia kuin vähän liikkuvat. Ku va : JY U /IN K A R IS SA N E N P aljon liikkuvat lapset tuntevat itsensä terveemmiksi kuin vähemmän liikkuvat. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Vähintään yhtä tärkeää on palautuminen, unesta huolehtiminen ja riittävä ravitsemus. Huolta herättää se, että liikunnassa loukkaantuneiden lasten ja nuorten määrät ovat kasvaneet viime vuosina. Urheiluseuratoimintaan osallistuneiden lasten määrät ovat kasvaneet ja harrastuksen aloittamisikä laskenut. Tervettä loppuvuotta kaikille nuorille ja vähän vanhemmillekin liikkujille! sanna.h.palomaki@jyu.fi. Syyt loukkaantumisten lisääntymiseen ovat varmasti moninaiset. Tiettyihin urheilulajeihin liittyy erityisiä vammariskejä. Osa lasten ja nuorten vaivoista, esimerkiksi pitkittynyt selkäkipu ennustaa oirei lua myös aikuisuudessa. Jokaisessa 10–14-vuoti aiden jalkapallojoukkueessa kolme pelaajaa kahdestakymmenestä kärsii rasitusvammoista. Lapsen kuunteleminen ja maltti jäädä tarvittaessa pois harjoituksista ovat myös tärkeitä ennaltaehkäisyn keinoja. Vammat haittaavat lapsen liikkumista ja voivat johtaa pahimmillaan harrastuksen lopettamiseen. Heille tulee tarjota tietoa ja koulutusta asiassa. Liikunnan myönteiset terveysvaikutukset ovat kiistattomia, mutta erityisesti lasten ja nuor ten kohdalla on syytä tiedostaa myös liikunnan ja urheilun mahdolliset haitat, ku ten loukkaantumisista tai ylirasituksesta johtuvat vammat. Täysin riskitöntä ja turvallista urheilua – tai elämää – ei ole, mutta varmasti jotakin voidaan tehdä. Tällä hetkellä seurassa harrastaminen aloitetaan keskimäärin jo kuusivuotiaana. Lupaavalta vaikuttaa se, että osa seuroista tekee yhteistyötä fysioterapeuttien kanssa, jotka ohjaavat nuorille urheilijoille kehon hallintaja tukiharjoittelua ja voivat auttaa alkavien rasitusvammojen tunnistamisessa. On toki ymmärrettävää, että enemmän liikkuvat kärsivät useammin liikunnassa tapahtuvista loukkaantumisista. Paino: Forssa Print 2019 Tilaukset: puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi Kestotilaus: 40 euroa Vuositilaus: 42 euroa Liikunta & Tiede -lehdessä käytetyissä kuvituskuvissa esiintyvillä henkilöillä ei henkilöinä ole yhteyttä asiantuntijaartikkeleissa käsiteltyihin aiheisiin, ellei kuviin artikkelissa erityisesti viitata. Lasten ja nuorten kilpaurheilun tavoitteellistuminen, varhainen lajin valinta ja runsas, yksipuolinen harjoittelu voivat lisätä liikuntavammoja. Avainasemassa vammojen ennaltaehkäisyssä ovat valmentajat ja vanhemmat. Puolet urheiluseuratoimintaan osallistuvista 11–15-vuotiaista ilmoittaa kokeneensa loukkaantumisen harrastuksensa parissa (LIITU 2019). Lisäksi urheiluseuroissa liikkuvat lapset ja nuoret arvioivat terveytensä yli kaksi kertaa useammin erittäin hyväksi kuin seuratoimintaan osallistumattomat. Harjoittelussa on huomioitava niin monipuolisuus kuin lapsen kehitys ja turvallisuustekijät. Voimistelijoilla ja painijoilla esiintyy alaselkäongelmia selvästi enemmän kuin urheilua harrastamattomilla lapsilla. SANNA PALOMÄKI Toimitus: Liikuntatieteellinen Seura Mannerheimintie 15 b B 00260 Helsinki puh: 010 778 6600 fax: 010 778 6619 sähköposti: toimisto@lts.fi internet: www.lts.fi Päätoimittajat: Sanna Palomäki (vast.) Jari Kanerva Toimituspäällikkö: Jouko Kokkonen Toimituskunta: Päivi Berg Arto Hautala Ilkka Heinonen Terhi Huovinen Mikko Julin Markku Ojanen Eila Ruuskanen-Himma Timo Ståhl Kannen kuva: Antero Aaltonen “Oskari Jacobsson voitti Keravan Keinukallion porrasjuoksun syyskuun lopussa 2019.” Ulkoasu: Leijart Julkaisija: Liikuntatieteellinen Seura ry Liikunta & Tiede on myös Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:n jäsenetulehti. 56. vuosikerta ISSN-L 0358-7010 Liikunta &Tiede 5 / 2019 KUULUVATKO LOUKKAANTUMISET LASTEN JA NUORTEN URHEILUUN. Juniori jalkapalloilijoiden tyypillisimpiä vaivoja ovat nilkan nyrjähdykset, nivelsidevammat sekä kantapääja polvikivut
Jari Kanerva 61 VÄLÄHDYKSIÄ VUOSIEN TAKAA: Stadion 50 vuotta sitten. Esa-Pekka Takala T Ä S S Ä N U M E R O S S A s 4 ”Ihmiset, jotka ovat sekä sinnikkäitä että joustavia pystyvät ylläpitämään ulkona liikkumisen autonomiaa paremmin kuin ihmiset, jotka eivät ole kovin joustavia saati sitten sinnikkäitä.” Ku va : JO U KO KO K KO N E N. Jouko Kokkonen 44 POLTTOPISTE: SOSTEn resepti Veikkaukselle. Amu Urhonen 59 Futaajan kasvutarina: Kotkasta kanarialinnuksi. Sampsa Hakala 22 Vain rikkaiden lasten laji: Juniorikiekon sosiaalinen ja taloudellinen muodonmuutos Pohjois-Amerikassa. Timo Ståhl 58 Pinnallinen kertomus sitkeästä miehestä. Jouko Kokkonen 8 Selvitys PT-toiminnasta Suomessa: Personal trainer on yleensä pienyrittäjä. Petra Sippola 16 LÄHIKUVASSA: Lätkävammojen vähentäminen vaatii yhteistyötä. Arto Teronen 56 TOIMITTAJALTA: Sano se somessa – ja selvällä suomella. Markku Tuominen 18 Kuntoilua, rentoilua ja yhteisöllisyyttä: Suomalaiset uimahallit vastaavat moneen tarpeeseen. Timo Ala-Vähälä 12 Tavaramerkki suojaa tuotteistettua liikuntapalvelua. Riitta-Ilona Hurmerinta 60 Peli, joka ei suostu kuolemaan. Jouko Kokkonen, Riitta-Ilona Hurmerinta 42 Minttu Korsberg: ”Mediaan pääsee helpommin huippu-urheilulla kuin halonhakkuulla”. Jouko Kokkonen ARVIOITUA 57 Impulssin aika on ohi, kriittisen ja analyyttisen keskustelun ei. Mikko Simula, Samuli Oja 30 Liikunta on hyväksi myös syöpäsairaalle. Jari Kanerva 45 LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 2019 45 Lasten ja nuorten TULE-ongelmat: Lupaavan taitoluistelijan kipuja vammakierre – ja sen oikeneminen. 54 Mikael Fogelholm vuoden 2019 tiedekongressivaikuttaja. Kuva liikuntakulttuurin historiasta. 54 Leena Nieminen eläkkeelle. Kuuluvatko loukkaantumiset lasten ja nuorten urheiluun. 55 EMERITUS IHMETTELEE: Oliko ennen paremmin. Katriina Kukkonen-Harjula 34 Liikunta ehkäisee syöpää. TUTKITTUA 62 Tutkimusuutiset 67 Väitösuutiset 69 XXVII LIIKUNTALÄÄKETIETEEN PÄIVIEN TIIVISTELMÄT 2 PÄÄKIRJOITUS. Minna Ståhl 49 Onko ergonomian parantaminen avain työikäisten tule-ongelmiin. Sanna Palomäki 4 Professori Taina Rantanen: Ei kannata jäädä vanhanakaan makaamaan. AJASSA 53 Liikuntatieteen päivillä palkittiin nuoria tutkijoita. Bruce Berglund 26 Liikuntakulttuuri ei pääse karkuun ympäristöpolitiikkaa. Ilkka Heinonen 37 Liikunnan tiedeviestintä ei ole kuollut, mutta eläköön liikunnan uusi tiedeviestintä! Teijo Pyykkönen 40 Paavo Arhinmäki: Opetusja kulttuuriministeriön rahoilla ei ratkaista liikkumisen kokonaisuutta. 53 Tasa-arvossa tekemistä eurooppalaisessa liikunnassa ja urheilussa
4 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Teksti ja kuva: JOUKO KOKKONEN PROFESSORI TAINA RANTANEN: Ei kannata jäädä vanhanakaan makaamaan
Tämän päivän ikäihmisten elämän aikana työ on muuttunut vähemmän kuormittavammaksi ja työaika on lyhentynyt. – Käsitys työpäivän pituudesta ja palautumisesta on ollut nykypäivän 75-vuotiailla kovin erilainen kuin heidän vanhemmillaan. Näkymä on ollut koko ajan myönteinen. – Heidän elämässään on ollut vähemmän satunnaistekijöitä. Kuvat eivät tässä mielessä valehtele. Gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantasen mukaan tuloksia selittävät useat tekijät. Toimintakyvyn heikkeneminen ikävuositasolla Ihmisen toimintakyky kehittyy lapsuudessa, nuoruudessa ja vielä nuorilla aikuisillakin. Nykyiset 85-vuotiaat ovat lihaskuntonsa perusteella kymmenen vuotta nuorempia kuin ikätoverinsa kolme vuosikymmentä sitten.. Toimintakykyä hyvin kuvaa va lihasvoiman heikentyminen alkaa Rantasen mukaan toden teolla vaivata ihmistä 80 ikävuoden jälkeen. Elämänhistoriaan kuuluneella kokonaiskuormituksella onkin suuri merkitys toimintakyvyn kannalta. Tämän päivän ikäihmiset ovat eläneet elämän, jonka aikana kaikki on mennyt koko ajan parempaan suuntaan. Ja heillä on kaksi kertaa pitempi koulutus. Nivelrikko johti ennen vakaviin toiminta vaikeuksiin. Tulokset kertoivat, että 2010-luvun 85-vuotiailla lihasvoima on samalla tasolla kuin heitä kymmenen vuotta nuorempien kolme vuosikymmentä sitten. Lisäksi tukija liikuntaelimistön kuluminen rasitti heitä vähäisempien hoitokeinojen takia enemmän kuin tänä päivänä. Jälkimmäiseen tutkimukseen osallistui lisäksi 85-vuotiaita, joiden suorituskykyä tarkasteltiin suhteessa heitä nuorempiin 30 vuotta sitten. Nivelvaivoja on jo paljon nuoremmilla ja monilla Ihmisen toimintakyky paranee alkumatkalla kohdusta hautaan. Taina Rantasen johdolla toteutetussa tutkimuksessa on verrattu vuosina 2017–2018 mitattua 75ja 80-vuotiaiden suorituskykyä vuosina 1989–1990 tutkittujen samanikäisten henkilöiden toimintakykyyn. 5 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Rantanen muistuttaa, että fyysinen työ ja lapsuudessa kärsityt puutostaudit vaikuttivat vahvasti tämän päivän ikääntyneitä edeltäneisiin aiempiin sukupolviin. Mittaukset tehtiin vertailukelpoisilla laitteilla ja menetelmillä. V uosikymmenien takaisissa valokuvissa 70–80-vuotiaat sukulaiset näyttävät vanhemmilta kuin tämän päivän samanikäiset. Tämän päivän ikäihmiset ovat omaksuneet omaehtoisia kunnon ylläpitämistapoja enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Elintaso on noussut, terveydenhoito parantunut ja työ muuttunut terveellisemmäksi. Tukija liikuntaelimistö heikkenee vääjäämättä vanhetessa, mutta tästä ei ole pitkään aikaan kovin paljon haittaa. He ovat saaneet hoitoa ja ravintoa. Nivelten kulumavioista ei ole päästy eroon, mutta avuksi ovat tulleet tekonivelet. Vähittäinen liuku alaspäin alkaa keski-iässä. Silti 80 vuotta on kriittinen ikä, jonka täytyttyä toimintakyvyn heikkeneminen alkaa synkentää yhä useamman elämän ehtoota. Toimintakyky voi kuitenkin säilyä pitkälle vanhuuteen riittävän hyvänä. Tänä päivänä se aiheuttaa lievempiä haittoja hoidon parantumisen ansiosta. Se säilyy suhteellisen samanlaisena varsin pitkään ja alkaa heiketä keski-iästä alkaen. Siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon tapahtui heidän työuriensa alussa. Heikentymisen vaikutuksia elämänlaatuun voi jarruttaa harjoittamalla lihaksiaan ja muuttamalla esteettömään ympäristöön. Tämän päivän 80-vuotiaat ovat oleellisesti toimintakykyisempiä kuin samanikäiset vain 30 vuotta sitten
Rantasen mielestä työelämää olisi tarkasteltava laajemmin. Kahden viimeisen elinvuoden aikana suurin osa siihen asti omillaan toimeen tulleista ikääntyneistä joutuu hoidettavaksi. Aktiivisten veteraaniurheilijoiden kunto heikkenee yhtä lailla kuin tavallisten ihmisten. Entä jos ei pakkaisi kaikkea tähän samaan, vaan ajattelisi olevansa töissä 55 vuotta, tekisi välillä vaikka lyhennettyä työviikkoa. Rantanen kertoo, että monet ikääntyneet suunnittelevat tämän vuoksi järjestelmällisesti vanhuuttaan. Jokainen voikin parantaa kuntoaan vielä ikääntyneenäkin. Mitä voi tehdä toimintakykynsä eteen. Taina Rantanen muistuttaa kuitenkin, että niin yksilölle kuin yhteiskunnalle vaikea elämän loppuvaihe ei katoa mihinkään. Paras keino siihen on kuntosaliharjoittelu. He pyrkivät esimerkiksi muuttamaan siinä vaiheessa, kun itse voivat vielä tehdä päätöksen asettumisesta ympäristöön, joka on esteetön. Luiden kunto alkaa naisilla haurastua vaihdevuosina. Toisaalta on ihmisiä, joiden elinpiiri on täysin rajoittamaton. Tilanne on kääntynyt 50-vuotiailla. – Vanhemmissa ikäryhmissä näkyy entistä selvemmin, että raskas työ jättää haitallisia jälkiä. Kannattaa välttää lajeja, joihin liittyy suuri loukkaantumisriski tai joissa on epätasaisia pelaajia joukkueessa. Meillä ei ole mitään todisteita, että ne olisivat parempia kuin aikaisemmin. Jos kaukalossa on nopeampia ja nuorempia pelaajia, niin loukkaantumisriski kasvaa. Toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman hyvä nä kannattaa huolehtia lihaskunnosta. Äkkiseltään ajatus herättää lähes yksinomaan torjuntaa. – Nyt tähdätään 40 vuoden työuraan, johon pitää sulloa kaikki asiat. Ihminen kykenee Rantasen mukaan kohentamaan fyysistä suorituskykyään ja tukija liikuntaelimistönsä toimintakykyä hyvin pitkälle vanhuuteen. Osa varautuu vanhuuteen ylläpitämällä toimintakykyään. Eläkekeskustelu perustuu Rantasen mukaan harhaajatukselle, jonka mukaan eläkkeelle jäävältä vapautuu työpaikka nuorelle, mitä ei kuitenkaan likikään aina tapahdu. He matkustelevat ulkomailla, ajavat autoa ja kävelevät pitkiä matkoja. Sitä se onkin ihmisten elämänlaadun kannalta. 80-vuotiaana raskasta, kuormittavaa työtä tehneiden ihmisten kunto on huonompi kuin kevyempää työtä tehneiden. Tietoa ja taitoa palvella erilaisia asiakkaita löytyy. Toisaalta vannoutunutta jääkiekkomiestä on mahdoton kääntää vesijuoksun harrastajaksi. Tehdään lapsia, luodaan uraa, kerätään vähän omaisuutta vanhuuden varalle. Vasta kuoleman porteilla se ei ole mahdollista tai edes mielekästä. Toipuminen kestää kauan. Toimintakyky muuttuu hyvin yksilöllisesti. Todisteita on siitä, että terveitä elinvuosia ennen kahta viimeistä vuotta on enemmän. Toimintakyvystä konkreettisesti kertova ihmisten elinpiiri vaihtelee suuresti. Miehilläkin luut heikkenevät, mutta käänne ei ole niin selkeä. Hyvä toimintakyky auttaa myös hädän hetkellä. Nuorentuminen sinänsä on mahdotonta. Suurin osa muistakin liikuntamuodoista sopii ikääntyville. Rantanen kiittelee, että salit ovat vuosien varrella muuttuneet yhä paremmin eri-ikäisiä palveleviksi. Rantanen muistuttaa, että raskas työ ei johda parempaan toimintakykyyn vanhuudessa, vaan asetelma on päinvastainen. Nehän eivät ole sinänsä vaarallisia, mutta niissä on mahdollisuus teloa itsensä. Noin 30-vuotiaat raskasta työtä tekevät ovat paremmassa kunnossa kuin toimistotyöväki. Rantanen tulkitsee ryhmänsä tutkimustuloksia myös niin, että työuria voisi pidentää, koska vanhuus tulee myöhemmin. Tukija liikuntaelimistön merkitys on keskeinen ihmi sen liikkumiskyvyn ja päivittäisestä elämästä suoriutumisen kannalta. Heidän toimintakykynsä on kuitenkin korkealla tasolla. Tutkimustiedon mukaan vanheneminen etenee vääjäämättä. Ajatus työuran pidentämisestä olisi näin ehkä houkuttelevampi. Kahta vaikeaa viimeistä vuotta ei voi välttää Yhä vanhempien ihmisten toimintakyvyn parantuminen kuulostaa väestön ikääntymisen aiheuttamien kustannusten kanssa painiskelevassa maassa hyvältä uutiselta. Rantanen ottaa esimerkiksi jääkiekon. – On ihmisiä, joiden elinpiiri on rajoittunut yhteen huoneeseen. 6 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 60-vuotiailla on vaihdettuja niveliä. Lisäksi 1960-luvun alussa luotuun työeläkejärjestelmään on totuttu ja sitä pidetään ainoana oikeana. Elämänsisältö on näissä tapauksissa hyvin erilainen. – Jokaiselle ihmiselle tulee eteen kaksi viimeistä elinvuotta – tulevaisuudessa yhä myöhemmin. Suurimmalla osalla tämän ikäisistä liikunta kertyy päivittäisistä askareista: puutarhaja kotitöistä ja kaupassakäynnistä. – Tietty järki pitää ihmisellä olla. On ihmisiä, jotka pystyvät ylläpitämään kuntoaan ja harrastamaan kuntoliikuntaa aktiivisesti 80-vuotiaana. Monet aloittavat liikunnan harrastamisen tai lisäävät sitä, kun jäävät eläkkeelle. – Jos ihmiselle tapahtuu jotain katastrofaalista, kuten lonkkamurtuma, niin toipumista ennustaa Tämän päivän ikäihmiset ovat omaksuneet omaehtoisia kunnon ylläpitämistapoja enemmän kuin aiemmat sukupolvet.
Autonomiaan vaikuttaa myös ihmisen luonne. Mitä kauempana ihminen on ulko-ovestaan, sen enemmän hän Rantasen mukaan liikkuu. Vanhoissa taloissa hissi ei tule alas saakka. Kulkuvälineen käyttö laajentaa elinpiiriä. Ulkoilu merkitsi suurta elämänsisällön muutosta ihmisille, joista osa oli käynyt kahteen vuoteen vain terveyskeskuksessa. Tuolloin julkaistu amerikkalainen tutkimus kertoi, että viidesosa huonokuntoisista 65-vuotiaista ihmisistä ei poistunut asunnostaan tavallisen viikon aikana. Melkein missä tahansa voi mennä ovesta ulos, mikä ei ole itsestäänselvyys turvattomimmissa yhteiskunnissa. Toimintakykyä tukevat myös sosiaaliset suhteet. – Jos ihmisellä on auto, niin hänen elinpiirinsä on laajempi ja aktiivisuutensa on korkeammalla tasolla. Ulos lähteminen tuntui vaaralliselta ihmisistä, jotka kävivät ulkona vain pakosta. Ja lopuksi: pitkällistä paikoillaanoloa pitää etenkin vanhana välttää. 7 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 kun to ennen murtumaa. Yksinkertaiset keinot parantavat kaikkien ikääntyneiden mahdollisuuksia liikkua. Ulko-ovet ovat riittävän leveitä ja avautuvat nappia painamalla. Nykysäännöksissä esteettömyys on Rantasen mukaan huomioitu hyvin. Ihmiset menevät autolle jalkaisin ja kävelevät myös määränpäässä. Rantanen ryhtyi tutkimaan ihmisten elinpiiriä, kuinka laajalla alueella ja millä tavoin he liikkuvat. Kun fyysinen toimintakyky heikkenee, niin itsemääräämisoikeus kaventuu. Talvella liikkumista vaikeuttaa liikenneväylien puutteellinen kunnossapito. Kaikilla ei kuitenkaan ole autoa. – Ihmiset, jotka ovat sekä sinnikkäitä että joustavia pystyvät ylläpitämään ulkona liikkumisen autonomiaa paremmin kuin ihmiset, jotka eivät ole kovin joustavia saati sitten sinnikkäitä. Suomi – hyvä maa ikääntyä, mutta vielä on korjattavaakin Suomi on Rantasen mukaan ikäihmisen liikkumisen kannalta pääosin hyvä maa. – Fyysisesti on täysin mahdotonta avata tällainen ovi, työntää rollaattoria sisälle ja mennä itse perässä. Silti ikäihmiset kohtaavat edelleen liikkumista haittaavia esteitä. Joskin on tehty tutkimuksia, joi den mukaan aktiivisella kuntoutuksella ihminen voidaan saada jopa parempaan kuntoon kuin ennen onnettomuutta. Ulko-ovessa saattaa olla jousi, joka vetää ovea kiinni koko ajan. – Jos ihminen jaksaa kävellä 500 metriä, niin penkkejä pitäisi olla noin 200 metrin välein. – Ikäihmisillä on yhtä suuri oikeus liikkumiseen kuin kaikilla muillakin. Rantanen kertoo ulkoiluinterventiosta, johon liittyi valtavasti pelkoja. Kun hitaasti ja vaivalloisesti liikkuvalla on sopiva tavoite, niin hän lähtee helpommin ulos. Kyky keksiä joustavia ratkaisuja uudessa tilanteessa auttaa. Kävi muun muassa ilmi, että auto ei vähennä iäkkään ihmisen fyysistä aktiivisuutta, vaan lisää sitä. Portaat ovat keski-ikäiselle oiva harjoitusmuoto, mutta 90-vuotiaalle ne ovat usein ylitsepääsemätön este. Levähdyspaikat, kuten puistonpenkit lisäävät aktiivisuutta, vaikka nuorempi ihminen saattaa ajatella, että ne vähentävät sitä. Ulkona liikkumisen autonomia on keskeinen osa hyvää vanhuutta. Muuten voi käydä niin, että 80-vuotiaana kaikki vanhat kaverit ovat kuolleet. Ihminen voi silloin liikkua missä ja milloin tahansa. Rantanen muistuttaa, että eri-ikäisistä koostuva ystävien joukko on arvokas. Ovi on usein lukossa ja sen edessä voi olla pieni koroke. Rollaattorin kanssa on mahdoton liikkua lumisohjossa. JOUKO KOKKONEN, FT toimituspäällikkö Liikunta & Tiede jouko.kokkonen@lts.fi Ihmiset, jotka ovat sekä sinnikkäitä että joustavia pystyvät ylläpitämään ulkona liikkumisen autonomiaa vanhuudessa paremmin kuin ihmiset, jotka eivät ole kovin joustavia saati sitten sinnikkäitä.. Laaja elinpiiri tukee toimintakykyä Rantanen kertoo havahtuneensa pohtimaan ihmisten elinpiirin laajuutta 25 vuotta sitten
Siihen kuuluu usein myös kursseja ravintovalmennuksesta, kuntosali ohjauksesta ja muusta liikunnanohjauksesta. Auktorisoidun koulutuksen saaneet PT-ohjaajat pääsevät hakemistoon suoraan, muiden on tehtävä selvitys koulutuksestaan ja työkokemuksestaan. Palveluja tarjoaa noin tuhat yritystä Selvityksen perusteella Suomessa toimii noin tuhat PT-palveluja tarjoavaa yritystä. (Ammattina personal trainer 2.0.) Suomen kuntoja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry on määritellyt standardit personal trainereita kouluttaville organisaatioille ja se hallinnoi niiden PT-ohjaus on luonteeltaan asiakkaan opettamista ja motivointia; ohjaus on henkilökohtaista, suunnitelmallista, tavoitteellista ja tukee monipuolista liikuntaa.. Ne työllistävät yrittäjänsä ja mahdollisesti muutamia henkilöitä. Alalle tulleilla on taustaa hyvin monen tyyppisessä urheilussa, kuten voimailussa, kestävyyslajeissa, kamppailulajeissa, ratsastuksessa ja voimistelussa. Lisäksi sekä eurooppalaiselle että kansalliselle tasolle on perus tettu auktorisoitujen PT-ohjaajien rekisteri. 9 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Teksti: TIMO ALA-VÄHÄLÄ SELVITYS PT-TOIMINNASTA SUOMESSA: Personal trainer on yleensä pienyrittäjä auktorisointia Suomessa. PT-palvelujen lisäksi leipä on tavallisesti koottava muistakin muruista: valikoimaan kuuluvat ryhmäliikunta, hieronta, jooga, pilates ja urheiluvalmennus. Ohjaukseen sisältyy ravitsemusja liikuntaohjelmien suunnittelua sekä yhteistä harjoittelua ohjattavan kanssa. PT-ohjaajia suoraan työllistävät yritykset ovat valtaosin pieniä. Alalle voi tulla vapaasti ilman ennalta määriteltyä koulutusta tai muuta hyväksymisprosessia. Pienissä yrityksissä toimivat PTohjaajat tarjoavat tyypillisesti muita palveluita, kuten Suomalainen PT-toiminta on pienyritysvaltaista. Vastaajien käymään liikunta-alan koulutukseen sisältyy usein sekä amma tillisia tutkintoja alan oppilaitoksissa että SKY ry:n auktorisoimien kouluttajien koulutusta. Vähintään noin neljännes kuntosaleista ja liikuntakeskuksista järjestää palvelut alihankkijan tai yhteistyökumppanin avulla, joten PT-ohjaajia suoraan työllistävien yritysten todellinen määrä on yllämainittua vähäisempi, noin 900 yritystä. P ersonal training -ohjaajan työ ei ole säännelty ammatti, joten jokainen palvelujen tarjoaja voi antaa sille oman sisältönsä. Yrittäjä tekee työtään yksin tai muutaman työntekijän kanssa. Standardit täyttävä personal trainer -koulutus sijoittuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualification Framework, EQF) järjestelmässä tasolle 4, joka vastaa ammatillisten perustutkintojen tasoa. Etenkin pienissä yrityksissä toimivat PT-ohjaajat esittelevät yritystensä verkkosivuilla usein oman liikuntahistoriansa ja koulutuksensa. Yhdistys ylläpitää myös auktorisoitujen personal trainereiden rekisteriä. Pienyritysten ohella toisen merkittävän toimijaryhmän muodostavat erilaiset kuntosalit, liikuntakeskukset ja hyvinvointikeskukset. Tavoitteet vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan: kyse voi olla painonhallinnasta tai laihduttamisesta, terveydellisistä päämääristä, suoristuskyvyn parantamisesta tai ulkonäön muokkaamisesta. (Alanen, 2019.) Alan koulutusta tarjoava Trainer4You määrittelee PT-ohjauksen yksilölliseksi, pitkäjänteiseksi, suunnitelmalliseksi, seurannan alaiseksi ja tulokselliseksi terveys-, kuntoja elämäntapavalmennukseksi. Alasen (2019) mukaan PT-ohjaus on luonteeltaan asiakkaan opettamista ja motivointia; ohjaus on henkilökohtaista, suunnitelmallista, tavoitteellista ja tukee monipuolista liikuntaa. Toisaalta toiminnalle anne tut määritelmät ovat samansuuntaisia
Lisäksi tarjolla on mobiiliapplikaatioita ja verkkopalveluja. 10 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 ryhmäliikunnanohjausta, valmennusta, hierontaa, pilates-ohjausta, fysioterapiaa tai joogatunteja. Pohjana pyrkimys kartoittaa asiakkaan tarpeet PT-palveluja tarjoavien ja niistä verkkosivuillaan tiedottavien yritysten ohjaukseen sisältyy yleensä lähtötilanteen arviointi (kuntotestaus, kehonkoostumusmittaus, keskustelu/haastattelu), treeniohjelmien suunnittelu, tavoitteiden määrittäminen ja seuranta sekä ohjatut harjoitukset. Yritysrekisterin tiedot viittaavat siis suurempiin työntekijämääriin kuin yritysten verkkosivuillaan ilmoittamat tiedot. Etävalmennuksen rooli näyttäisi vaihtelevan: osa tarjoaa mahdollisuutta säännölliseen viestinvaihtoon puhelimen, sähköpostin tai WhatsApp-sovelluksen avulla. Ero johtuu siitä, että tarkentuneesta laskelmasta on poistettu päällekkäisyydet, ja otettu huomioon se, että yritysrekisterin tiedot voivat antaa liian korkean lukumäärän. Verkkosivujen välittämä tieto ei TAULUKKO 1. Myös nämä tarjosivat yleensä monen tyyppisiä liikuntapalveluja: työpaikkaliikuntaa tai muita työhyvinvointipalveluja, valmennuspalveluja urheilijoille tai määrätietoisille kuntoilijoille, ravintovalmennusta sekä esimerkiksi hierontaa. Personal trainer -palveluja tarjoavat yritykset, erottelu yrityksen liikeidean mukaan. Yritysrekisterin tietojen perusteella PT-palveluja tarjoavat yritykset työllistävät noin 2 000 henkilöä. Selvityksessä tuli esiin myös noin 60 yritystä, jotka työllistivät useampia henkilöitä, mutta eivät olleet kuntosaleja, liikuntatai hyvinvointikeskuksia. Luku on pienempi kuin alustavasti (Liikunta & Tiede 2–3/2019) esitetty arvio, joka päätyi noin 3 000 ohjaajaan. Pienet PT-palveluja tarjoavat yritykset profiloituvat usein omistajayrittäjän persoonan varaan, vaikka yritysrekisterin tiedoissa yritys luokiteltaisiinkin 2–4 työntekijän yritykseksi. Kyse on vähimmäisarviosta, ja tulokseen sisältyy useita epävarmuustekijöitä. PT-palveluja tarjoavien yritysten työntekijämäärät suuruusluokittain TAULUKKO 2. Henkilökohtaisen ohjauksen määrä vaihtelee sen mukaan, miten tiiviistä yhteisharjoittelusta asiakas on valmis maksamaan
LÄHTEET Alanen, M-M (2019). Laakso, K. Liikuntatieteellinen Seura, Helsinki 2014. Trainer4you. Lopulliseen tarkasteluun sisältyy 1 061 yritystä, joiden on perusteltua olettaa tarjoavan PT-palveluita. PT-alalle on kehittynyt myös muuta liiketoimintaa, kuten alan koulutusta sekä työvoimavälitystä ja PTja ryhmäliikunnanohjauspalvelujen tarjoamista alihankintapalveluna kuntosaleille. Muutoin ohjaajat toimivat joko yrittäjinä tai nollasopimus-työntekijöinä. Ammattina personal trainer 2.0. Lisäksi muutama valtakunnallisesti toimiva yritys on määritellyt toimintansa mainittujen neljän toimialaluokan ulkopuolelle. Projektia on alustavasti käsitelty Liikunta & Tiede -lehden numerossa 2–3/2019 julkaistussa kirjoituksessa.Tässä artikkelissa on esiteltyprojektin keskeiset tulokset. TIMO ALA-VÄHÄLÄ, FM Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Sähköposti: timo.alavahala@jyu.fi Artikkeli perustuu verkkojulkaisuun Selvitys Personal Training -toiminnasta Suomessa, joka on kokonaisuudessaan julkaistu Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilla lts.fi. Jokaisen yrityksen osalta tarkastettiin toimialakuvaus ja verrattiin sitä yrityksen muuhun tiedotukseen: verkkosivuihin, facebook-sivuihin ja mahdollisiin lehtijuttuihin. Pienet PT-palveluja tarjoavat yritykset profiloituvat usein omistajayrittäjän persoonan varaan.. 11 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 ole yhteismitallista. Kuluttajaliitto (2016). Lisäksi alalla toimi yrityksiä, jotka ovat kehittäneet oman PT-konseptinsa sekä koonneet sitä toteuttamaan oman PT-yrittäjien verkostonsa. (2014). Kevät 2019. Koskinen, S. (https://www.trainer4you.fi/tietopankin-esikatselu). https://apt-personaltrainer.fi/wpcontent/uploads/2018/08/SKY-EQF-4-Personal-trainer-koulutustensisälto?-final.pdf. Trainer4you. Esikarsinnan jälkeen listalle jäi 5 471 yritystä. https://apt-personaltrainer.fi/wp-content/uploads/2018/08/SKY-EQF4-Personal-trainer-standardit-final.pdf Miten selvitys tehtiin. Vajaa kolmannes (30 %) yrityksistä ei tiedota toiminnastaan lainkaan, joten tässä selvityksessä ei ollut mahdollista antaa täsmällisempiä arvioita siitä, miten yleisiä yllä mainitut palvelut ovat. Suomen Kunto ja terveysliikuntakeskusten SKY ry:n Standardit Personal Trainer koulutuksille Suomessa. Ei päiväystä. Suomen Kuntoja terveysliikuntakeskusten SKY ry, Auktorisoitu personal trainer – APT Koulutusten sisälto?ja osaamisvaatimukset Suomessa. Rekisterissä voi olla myös yrityksiä, jotka ilmoittavat tarjoavansa PT-palveluja, mutta käytännössä keskittyvät johonkin muuhun. Yhden ketjun julkilausuttuna tavoitteena on, että he olisivat päätoimisia työntekijöitä. Yksityiskohtaisempi loppuraportti julkaistaan Liikuntatieteellisen Seuran sivuilla samaan aikaan kuin Liikunta & Tiede 5/2019 ilmestyy. Todennäköisesti ulkopuolelle jää yksittäisiä ohjaajia, jotka eivät anna yritysrekisteriin asiasta tietoa, eivätkä mainosta toimintaansa omilla web-sivuilla tai esimerkiksi facebookissa. Employment and working models of Trainer4You graduated personal trainers now and in the future. Projektin päämääränä oli tuottaa arvio personal trainer -toiminnan volyymista ja liiketoiminnan luonteesta sekä käytettävissä olevista lähteistä ja tuottaa siten pohjamateriaalia mahdollisille jatkoselvityksille. (2017). Personal trainer -koulutus ja ammatti Suomessa. Personal Training katsaus 2018. Personal Trainer -koulutus Suomessa. Ei päiväystä. 1/2016. Liikuntatieteiden tiedekunta. Yrityksille lähetetyn kyselyn, yritysten sekä niiden verkkosivujen ja rekisteritietojen perusteella kolme ketjua on määritellyt oman PT-konseptin. Muissa ketjuissa toimintamallin määrittelevät yhteistyössä niiden kanssa toimivat PT-ohjaajat. (https://www.trainer4you.fi/tietopankin-esikatselu). Jyväskylän yliopisto. Suomessa toimii noin kymmenen suurempaa kuntosalitai liikuntakeskusketjua, jotka tarjoavat myös PTpalveluja. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Selvitys kuntosaliketjujen hinnoista. Näiden konseptien luonne sekä palvelujen laajuus vaatii oman tutkimuksensa. Tutkimusta varten Liikuntatieteellinen Seura tilasi Suomen Asiakastieto Oy:ltä luettelon yrityksistä, jotka kuuluivat yritysrekisterissä luokkiin urheilu ja liikuntakoulutus (85 510), urheilulaitosten toiminta (93 110), kuntokeskukset (93139) ja muu urheilutoiminta (93 190). L iikuntatieteellinen Seura toteutti keväällä 2019 hankkeen, jonka tavoitteena oli arvioida personal training (PT) -palvelujen volyymia, ammatissa toimivien henkilöiden määrää sekä hahmottaa alan liiketoiminnan luonnetta
Immateriaalioikeuden ja sen osaamisen merkitys on siksi korostunut L iikunnan korostunut merkitys terveyden edistämisessä on synnyttänyt uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Palvelun kehittäminen tuotteeksi kysyy liikuntaosaamisen lisäksi liiketoiminnan ja juridiikan taitoja. Tämän vuoksi liikunta-alan yrittäjän intressinä on suojata liikuntapalvelun ympärille rakennettua liiketoiminta ja brändi. Liikuntapalveluiden sisällön suojaaminen yksinoikeudella voi kuitenkin olla ongelmallista. Suomessa työja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan liikuntaliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 5,5 miljardia euroa vuonna 2014. naa dollaria (18 M€). (Cebula 2018: 237, Statista 2016) Liikuntaliiketoiminta ja erityisesti urheilukauppa nojautuvat vahvasti tavaramerkkeihin, mikä näkyy niin liikuntapalveluiden kuin liikuntaan liittyvien välineiden ja tuotteiden markkinoinnissa. Vuonna 2015 sen maailmanlaajuinen liikevaihto oli 20 biljoo. (Ahonen & Savolainen 2018:374) Liikunnan vaikutukset tunnistetaan paitsi terveyden ja hyvinvoinnin myös yritysten kilpailukyvyn sekä henkilöstön jaksamisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Myös liikunta-ala on muuttunut aikaisempaa palvelupainotteisemmaksi. Liikuntapalvelu on tuotteistamisen näkökulmasta asiakkaalle tarjottu kokonaisvaltainen kokemus ja elämys, jonka aistein havaittavia osia voidaan suojata tavaramerkillä. Niistä on muodostumassa yhä merkittävämpi osa liikuntaja hyvinvointialan ekosysteemiä. Alan kasvavia osa-alueita ovat terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat, liikuntalähtöiset viestintä-, viihdeja lifestyle-tuotteet ja -palvelut sekä teknologia ja siihen liittyvät innovaatiot. Perinteisten toimijoiden, kuten liikuntaja urheiluseurojen, rinnalle on tullut yksityisiä palveluntuottajia. (Gholamzadeh Fasandoz 2016: 150–151) Liikunta-alan taloudellisesta merkityksestä kansainvälisesti kertoo urheilukaupan liikevaihto. Pelkästään terveysliikunnassa avautuu siksi enemmän tilaa markkinaperusteisille hyvinvointipalveluille ja uudenlaisten liikuntapalveluiden kehitykselle. Tavaramerkin avulla liikuntaliiketoiminnan tunnukset ovat suojattavissa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, mikä on tärkeää liiketoiminnan globalisoituessa. 12 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Teksti: PETRA SIPPOLA Tavaramerkki suojaa tuotteistettua liikuntapalvelua Palveluyhteiskunnassa liikunta on yksi tuotteistamisen kohde. Kaupallisuus on tunkeutunut liikuntaja urheilualalle entistä voimakkaammin. Yhä useampi liikunnan harrastaja kuluttaa kuntosaleilla ja ryhmäliikunnassa tuotteistettua liikuntaa
(Ahto ym. (Cebula 2018: 237, Statista 2016) Tavaramerkki palvelun tuotteistamisessa Immateriaalioikeuksista tavaramerkin yksinoikeus mahdollistaa ohjatun liikuntapalvelun tehokkaan suojaamisen. Tavaramerkkisuojan edut ohjattujen liikuntapalvelujen suojaamisessa konkretisoituvat vasta tavaramerkin liiketaloudellisessa hyödyntämisessä. (Koivumäki ym. (Sund-Norrgård 2011: 36) Oikein toteutettu liikuntapalvelun tuotteistaminen ja tunnuksen suojaaminen tavaramerkillä ovat perusedellytyksiä onnistuneelle liiketoiminnan laajentamiselle, joka tapahtuu liikunta-alalla joko lisensoinnin tai franchising-liiketoimintamallin mukaisesti. (TmerkkiL 34 §, Aalto-Setälä ym. Näin vältytään ongelmatilanteilta yritystoiminnan myöhemmissä vaiheissa. Ensisijaisesti tavaramerkin haltijan oletetaan käyttävän merkkiään itse, liikkeeseen laskemiensa tavaroiden ja palveluiden tunnuksena. 2016: 79) Tuotteistamisen suhde suojaamiseen Ohjattujen liikuntapalveluiden tuotteistamisprosessiin liittyy monia osa-alueita, joissa täytyy ottaa huomioon juridinen näkökulma jo varhaisessa vaiheessa. Liikuntapalvelun tuotteistamisprosessin jälkeen palvelun tunnus suojataan tavaramerkillä, joka mahdollistaa liiketoiminnan suojaamisen, monistamisen ja liiketaloudellisen hyödyntämisen erilaisten sopimusten avulla. 2018: 374) Tavaramerkkioikeuksien suojaaminen vaatii liikunta-alan yritykseltä huolellista suunnittelua sekä liiketoimintaja immateriaalioikeudellista osaamista. Tavaramerkin suoja-ala on laajentunut jatkuvasti. Ilman tuotteistamisprosessia ohjattavasta liikuntapalvelusta ei voida Liikuntapalveluja tarjoavien yritysten määrä on nousussa, mutta harva kotimainen tai Suomessa kehitetty liikuntapalvelu on saavuttanut kansainvälisen läpimurron.. Yrityksen kannalta keskeistä on tunnistaa se, mitä voidaan suojata rekisteröinnein ja milloin suojaamistoimenpiteet pitäisi tehdä. Liikuntapalvelu on tuotteistamisen näkökulmasta asiakkaalle tarjottu kokonaisvaltainen kokemus ja elämys, jonka aistein havaittavia osia voidaan suojata tavaramerkillä. Tavaramerkin rooli ja merkitys sopimusten taustalla on merkittävä, sillä ilman yksinoikeutta esimerkiksi oikeuksien lisensointi ei onnistu. Liikuntapalvelu ei ole konkreettinen ilman visuaalista tunnusta, joka mahdollistaa tavaramerkin rekisteröinnin. Immateriaalioikeudet kannattaa ottaa huomioon ja rekisteröidä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 14 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 liikuntaliiketoiminnassa, joka ei kehity ilman uusien palveluinnovaatioiden kehittämistä. Tunnus rekisteröidään tavaramerkiksi. (Sippola 2019: 49) Tavaramerkkioikeuksien hyödyntämistavat vaihtelevat eri yritysten välillä. (Sippola 2019: 115) Tuotteistamisella luodaan palvelun tunnus, jota käytetään liiketoiminnassa. Suojaaminen edellyttää kuitenkin liikuntapalvelulta sellaisia liiketaloudellisia tunnuksia, jotka voidaan juridisesti suojata. Liiketoiminnan laajentaminen palvelun monistamisella, lisensoimisella ja liiketoimintaketjun rakentamisella ovat erityisesti liikunta-alan yrittäjän kiinnostuksen kohteita, koska liikuntapalvelun monistettavuus kasvattaa yrityksen liiketoimintaa kustannustehokkaasti ja kannattavasti. Suojaamisen tavoitteena on palvella liikuntaliiketoimintaa siten, että suojattua kohdetta voidaan hyödyntää liiketaloudellisesti tehokkaasti ja oikeudelliset riskit halliten. Se suojaa liikuntapalvelua nimenomaan liiketaloudelliselta kannalta, joka on merkityksellinen erityisesti merkinhaltijalle eli liikunta-alan yrittäjälle. Ohjatuista liikuntapalveluista ryhmäliikunnassa on käytössä lisensointi liiketoiminnan monistamisessa ja laajentamisessa. Koska liikuntapalvelun sisältöä on vaikea suojata kilpailijoilta, kohteena on oltava sen ympärille rakennettava liiketoiminta, jolla on merkitystä erityisesti liikunta-alan yrittäjälle. Tunnuksena voi toimia nimi, logo tai niiden yhdistelmä. Tuotteistaminen alkaa palveluidean terävöittämisellä, joka johtaa useimmiten palvelutuotteen ja kokonaisen palvelukonseptin luomiseen. Uusien liikuntapalvelutuotteiden tulisi saada juridista suojaa, jotta niistä kehittyisi myös kannattavaa liiketoimintaa. Suomalaisia tavaramerkkejä ovat esimerkiksi Bailamama, Method Putkisto ja Lavis sekä valmennuspalvelu Fustra. 2016: 70) Tavaramerkin liiketaloudellinen hyödyntäminen merkitsee liikunta-alan yrittäjälle mahdollisuutta oman liiketoiminnan kasvattamiseen juridisin keinoin. Tunnukset luodaan palvelun tuotteistamisella. (Ahto ym. Yritys voi käyttää yksinoikeutta itse tai sallia muiden käyttää sitä korvausta vastaan. Liikuntapalvelun tunnuksen juridinen suoja palvelee oikeuden haltijaa parhaiten silloin, kun se suojaa itse palvelun ohella myös sen ympärille rakennettua liiketoimintaa. 2016: 46) Tavaramerkin rooli liikuntapalvelun tuotteistamis-, brändäämisja konseptointiprosesseissa on merkittävä. Kuntokeskusten ketjuuntuminen perustuu enemmän franchising-liiketoimintamalliin. Tavaramerkki soveltuu liikuntapalvelun tuotteistamisen suojaamiseen sellaisenaan
Helsingfors: Nord Print. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Total Revenue Generated from Sport Merchandising Worldwide. Yhtenä syynä tähän on liikunta-alan pienyritysvaltaisuus. Toisena syynä on liikuntapalveluyrittäjien liiketaloustaitojen ja talousjuridiikan , erityisesti immateriaalioikeuden tuntemuksen puute, joka estää liikuntapalvelujen ammattitaitoisen tuotteistamisen sekä liiketoiminnan laajentamisen. Tutkimus kohdistui yksittäisten normien sijasta tarkasteltavaan ilmiöön kokonaisuutena. The Importance of entreneurship in small and medium-sized sport enterprises. Kolmantena ongelmana on alan nopeatempoisuus; uusia palveluita syntyy ja kuolee jatkuvasti ja vain muutamat jäävät elämään niin, että palvelun monistaminen johtaisi liiketoiminnan laajentamiseen. Tutkimuksen metodina on käytetty tunnistavaa ja soveltaa lainoppia. 2019. (Sippola 2019:117) Liikuntapalveluja tarjoavien yritysten määrä on nousussa, mutta harva kotimainen tai Suomessa kehitetty liikuntapalvelu on saavuttanut kansainvälisen läpimurron. Liikuntabisnes – käsikirja liikuntaja hyvinvointialan yrittäjälle. (Sippola 2019: 18–19) PETRA SIPPOLA, KTT, lakiekonomi Yritystoiminnan ja yrittäjyyden lehtori Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sähköposti: petra.sippola@seamk.fi LÄHTEET Aalto-Setälä, M., Sundman, C, Tuominen M. Teoksessa Routledge Handbook of International Sport Business. & Häkkänen, P. Espoo: Myllylahti Oy. Dodds, Mark, Kevin Heisey & Aila Ahonen (Edit.) New York: Routledge. Lojalitet I lisensavtal. Tarkasteltava kokonaisuus muodostui liiketaloudellisista kysymyksistä, jotka liittyvät ohjattavan liikuntapalvelun suojaamiseen tavaramerkillä ja sen liiketaloudellisen hyödyntämisen tarkasteluun liikunta-alan yrittäjän näkökulmasta. IPR käytännönläheisesti. 2018. Helsinki: Kauppakamari 2018. Koivumäki, E. Acta Wasaensia 422. Cebula, K. Sippola P. Trademark protection across borders. Helsinki: Kauppakamari. Ainoastaan konkreettiset, aistein havaittavat elementit, voidaan rekisteröidä tavaramerkiksi. 2011. Vaasan yliopisto. 2018. Ahonen, A & Savolainen S. Sippola, P. 2018. 2014. 2016. Exploring the Economic Significance, Contributions, and Development of the Sport. Sport as an Industry in Finland. & Uhlbäck, A. Statista. 15 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 tehdä konkreettista. Tavaramerkki liikuntapalvelun tuotteistamisessa – kun jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/8179 / 978-952-476-863-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 2016. Bulkista Brändiksi – käsikirja kasvuun ja kannattavuuteen. & Mäkinen, M. Ahto, O., Kahri, A., Kahri, T. Markkinointijuridiikka 2018. 2016. Jyväskylä: Docendo. Tehtävänä oli selvittää, miten tavaramerkkiä voidaan hyödyntää liikuntapalveluihin perustuvassa liiketoiminnassa. Teoksessa Routledge Handbook of International Sport Business. Saatavana internetissä: <www.statista.com/ statistics/269797/worldwide-revenue-from-sports-merchandising/>[15.10.2017] Sund-Norrgård, P. Suomi on esimerkillinen urheiluja liikuntamaa ja tuotteistamalla näitä vahvuuksia olisi mahdollista tehdä kansainvälisestikin kannattavaa liiketoimintaa. 2016. Tavaramerkkilaki (544/2019) Artikkeli perustuu kesäkuussa 2019 valmistuneeseen väitöskirjaan Tavaramerkki liikuntapalvelun tuotteistamisessa – kun jumppa ei ole enää pelkkää jumppaa. Gholamzadeh Fasandoz, H. Dodds, Mark, Kevin Heisey & Aila Ahonen (Edit.) New York: Routledge
Opiskeluaikana vanha kokenut urheilulääkäri Seppo Rehunen tarjosi kesätöitä Suomen urheiluopistolta Vierumäeltä, josta tuli myös ensimmäinen työpaikkani valmistumiseni jälkeen. Alussa kyllä ajattelin, että nyt olen urallani kaikki nähnyt, kunnes oivalsin, että urheilun verkostot ja yhteistyö leviävät laajana kansainvälisesti myös eri lajien ja ammattilaisliigojen välillä.. Suoraviivaista suunnitelmallisuutta. jalkapallossa, hiihdossa, ampumahiihdossa, melonnassa, nyrkkeilyssä ja speedwayssa. Jääkiekosta tuli kuitenkin päälaji. Vammojen vähentämistavoite ei ole urheilulta pois, vaan antaa näkökulmaa lajin kehittämiseksi entistäkin kiinnostavammaksi. Urakehitykseni voi jälkikäteen näyttää hyvinkin suunnitelmalliselta, mutta tosiasiassa asiat ovat tapahtuneet ilman ihmeenpää suunnittelua. Sattuman puuttumista peliin. Tämän jälkeen olen varmaan toiminut eri rooleissa kaikissa jääkiekon arvokisoissa Suomessa. Puhelun jälkeen vaimo kysyi minulta, kuka soitti ja mitä tuo komiteajäsenyys tarkoittaa. 16 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Lätkävammojen vähentäminen vaatii yhteistyötä Jääkiekkovammojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen ovat lääketieteen tohtori Markku Tuomisen työn ytimessä. Mikään ei voi olla mielenkiintoisempaa kuin löytää vastauksia asioihin, joilla on lajissa iso merkitys.” L Ä H I K U V A S S A M A R K K U T U O M I N E N Miten ja miksi löysit uran juuri liikuntalääke tieteestä. He ottivat nuoren opiskelijan siipiensä suojaan ja antoi vat tarvittavan tuen. Varsinaisesti liikuntalääketieteen pariin lähdin nuorena kandina vuonna 1980, kun tohtori Heikki Aho etsi nuorta verta mukaan Ilveksen ja KooVeen A-juniorien jääkiekkotoimintaan. Liikuntalääketieteeseen minulla oli voimakas palo jo opintojen alkuvaiheesta lähtien. Ilveksen liigajoukkueen toimintaan siirryin vuonna 1983. ”Tavoitteena pitää olla, että parhaat pelaajat ovat jäällä, eivätkä katsomossa parantelemassa vammojaan ja jakamassa nimmareita. Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut urheilusta ja harrastanut sitä juniorina itsekin vaihtelevalla menestyksellä. Maajoukkuelääkärinä olen ollut mukana alle 15-vuotiaiden maajoukkueesta aina naisten ja miesten A-maajoukkueeseen asti. Speedway oli siihen aikaan voimissaan Tampereella. Lääkäriksi opiskelin Tampereen yliopistossa. Joukkueeseen oli noussut paljon hyviä nuoria pelaajia, joihin olin jo tutustunut A-juniorivaiheessa. Vaikka jääkiekosta kaikki alkoi, olen ollut lääkärinä mukana monessa muussakin lajissa, kuten mm. Tuominen työskentelee ylilääkärinä tamperelaisessa Medisport Oy:ssä, jonka pääomistaja hän on. Hyödyllisiä harharetkiä. Yhden kesän vietin myös lääkärin sijaisena Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, jossa kirurgian apulaislääkärinä toimi silloin muuan tohtori Sakari Orava . Kansainvälinen toiminta käynnistyi vuonna 1982, jolloin toimin Tampereella jääkiekon MM-kisoissa dopingtestauksessa testiin valittujen urheilijoiden saattajana. Muutaman kollegan kanssa päivystimme kolmen eri speedway-seuran kaikki kisat. Olen nyt ollut mukana kansainvälisessä toiminnassa 16 vuoden ajan ja oppinut jo tietämään, mitä toimintaan kuuluu. Syksyllä 2003 eräänä lauantai-iltana sain puhelinsoiton Kalervo Kummolalta , joka ilmoitti, että haluaa onnitella uutta Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) lääketieteellisen komitean jäsentä. Millaisia vaiheita urapolullesi mahtuu. Ympärilläni oli useita kollegoita, joilla oli huomattava määrä urheilulääketieteellistä kokemusta ja osaamista. Vastasin, että en tiedä
Tutkimuksen kautta saimme mm. Lisätään tiedolla johtamista tältäkin osin. Lääkäreiden tehtävänä on tuoda esiin asioita, joiden avulla loukkaantumisia voidaan vähentää, mutta tuloksiin pääseminen vaatii hyvää yhteistyötä urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Näiden vammojen vähentämiseen, hoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn vaikuttavat tulokset kiinnostavat. Ilman niitä kokemuksia uusia mahdollisuuksia ja haasteita ei olisi löytynyt. Mitaleja on tullut vuosien varrella useita, mutta parhaita hetkiä elämässä ovat varmasti olleet ne hyvät suhteet urheilijoihin ja muihin lajitoimijoihin Suomessa ja kansainvälisesti. Koko ura liikuntalääketieteen parissa on kuitenkin ollut yhtä huippuhetkeä. Näissä asioissa tarvitaan yhteistyötä eri lajitoimijoiden välillä. Kaikki tulokset analysoitiin kuitenkin manuaalisesti. Pyrimme sen myötä löytämään keinoja loukkaantumisten vähentämiseksi. vahvan näytön joustokaukaloiden hyödystä vammariskin pienentäjänä. Mitä tekisit toisin, jos saisit mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin. Halusin tehdä sen alueesta, johon olisi intohimo. Samoin tyttöjääkiekon vammaprofiilin osoittaminen on johtanut selkeisiin toimenpiteisiin tyttöjen lajivalmiuden kehittämisessä. Avoimia kysymyksiä on paljon. IIHF otti ohjelman käyttöön vuonna 2006 ja sen seurauksena datan kerääminen ja analysointi jäi minun tehtäväkseni. Kaikki menneet ovat aina vieneet eteenpäin. Sen avulla kehitettiin aivotärähdysten diagnostiikkaa ja hoitoa jääkiekon SM-liigassa. Suurin osa lääkäreistä työskentelee oman alan ihmisten kanssa, mutta itsellä viitekehys on ollut urheilussa, joskin kollegoiden apu ja tuki on ollut tärkeää. Joustokaukalon vaikutuksen osoittaminen tieteellisesti olkapääja päävammojen riskin pienentäjänä on ollut kansainvälisestikin merkittävä tulos. Olemme kartoittaneet jääkiekon vammaprofiilia. Väitöskirja ei kuitenkaan ollut itsetarkoitus. Samaan aikaan osallistuin tohtori Timo Hännisen väitöskirjatutkimukseen tekoon. Mitkä kysymykset ovat sinulle ajankohtaisia nyt. Huippuhetki urallasi, tärkeimmät saavutuksia. IIHF:n lääketieteellisen valiokunnassa oli aloitettu vammojen rekisteröinti kansainvälissä turnauksissa vuonna 1998. MARKKU TUOMINEN, LT ylilääkäri Medisport Oy Joustokaukalon vaikutuksen osoittaminen tieteellisesti olkapääja päävammojen riskin pienentäjänä on ollut kansainvälisestikin merkittävä tulos.. Datan kertymisen myötä alkoi keskustelu siitä, että olisi hyvä tehdä kertyneestä aineistosta myös julkaisu, jolloin päätin ottaa tehtävästä vetovastuun ja samalla toteuttaa unelmani väitöskirjatyöstä. 17 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Mitä tutkit ja teet parhaillaan. Aloitin tutkijanurani melko myöhään, joskin tutkimus on kiinnostanut uran alusta lähtien ja väitöskirja oli aina tavoitteena. Tämä innoitti minut rakentamaan yritykseni IT-henkilön kanssa Medhockey -ohjelman datan keruuta ja tulosten analysointia varten. Aivotärähdykset ja polvivammat ovat vakavia loukkaantumisia ja muodostavat ison osan lajivammoista. Mitä vastauksia alan tutkimukselta odotat. Nyt analysoimme polvija päävammojen syntymekanismeja. Niiden käyttöönotossa Suomella on ollut vahva asema
Uimahallien rakentaminen kiihtyi 1960-luvulla, ja vuonna 1968 halleja oli maassamme kaikkiaan 32. Heidi-Susanna Ylönen ohjasi seniorien jumpparyhmää joulukuisena arkiaamupäivänä. Kun valtio otti uimahallit yhdeksi avustuskohteekseen, niin niiden määrä alkoi kasvaa nopeasti. Avajaisvuosien mainoksen mukaan tie voimaan ja terveyteen on avoinna jokaiselle, joka pistäy. Hallien rakentaminen jatkui vilkkaana 1970ja 1980-luvuilla. 18 LIIKUNTA & TIEDE 56 • 5 / 2019 Teksti ja kuvat: SAMPSA HAKALA KUNTOILUA, RENTOILUA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ Suomalaiset uimahallit vastaavat moneen tarpeeseen tyy uimahallissa lomahetkinään. Maamme toinen yleinen uimahalli otettiin käyttöön Turussa vuonna 1954. Suuri osa uimahalleista oli 1980-luvun loppupuolella jo niin vanhoja, että niiden peruskorjaus oli Suomessa on noin 250 uimahallia. Uimahallirakentamisesta tuli 1960-luvun lopulla tärkein valtionavustuskohde, ja kolmannes liikuntapaikkarakentamiseen suunnatuista varoista kohdistettiin uimahalleihin. Vuonna 1977 Suomessa oli 114 julkista uimahallia, ja vuonna 1987 niitä oli jo 226. S uomen ensimmäinen julkinen uimahalli valmistui Helsingin Yrjönkadulle vuonna 1928. Sisäuinti oli 1960-luvulle saakka harvojen huvi. Someron uimahalli Loiskeessa on kuusiratainen 25-metrinen kuntouintiallas. Edelleen käytössä olevan hallin arkkitehtuuri edustaa 1920-luvun klassismia. Jyväskylä sai uimahallin vuonna 1955, Tampere 1957 ja Oulu 1959. Sen isossa allas huoneessa on holvikaaria, jotka viittaavat antiikin Roomaan